Bergbom Miko

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä nostaa havainnon siitä, että kun edustaja Lyly totesi puheenvuorossaan, että suomalaista asukasta kohden, henkeä kohden laskettavat päästöt ovat hieman korkeammalla kuin EU:ssa keskimäärin, niin sillekin voi olla syitä, joista ensimmäinen on se, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja toinen syy on se, että Suomi on myös aika kylmä maa. Nämä kannattaa pitää mielessä. Mietitään tätä asiaa vaikka sähköautojen, hybridiautojen kannalta. Tietysti ne kehittyvät koko ajan, mutta tiedetään, että akkujen kestävyys, ajoaika niillä akuilla, se, kuinka monta kilometriä pääsee eteenpäin, on suoraan kiinni siitä, mikä se ulkolämpötila on. Jos on miinus 20 astetta pakkasta, niin käypä aika nopeasti niin — etenkin pikkusen vanhemman sukupolven autoissa, joissa ei ole vaikka akun esilämmitystä ynnä muuta — että se toimintasäde tippuu aika paljon, itse asiassa merkittävästi. Näin ollen, kun suomalaisen tarkan markan ihminen menee autokaupoille, hän osaa laskea nämä yksi plus yksi, että mikä on se ajoneuvo, mikä toimii siinä omassa arjessa. Näin ollen: Ajatellaan, että ihminen asuu Espanjassa jossain asutuskeskuksessa, jossa kaikki palvelut ovat suhteellisen lähellä ja siellä on suhteellisen lämmin ympäri vuoden. Se vähän vanhemmankin sukupolven sähköauto itse asiassa ajaa asiansa vallan hyvin sen ihmisen päivittäisessä arjessa. Sitten taas jos verrataan suomalaiseen: Otetaan esimerkkihenkilö Jorma, tämmöinen remonttireiska, joka menee esimerkiksi työmaalle 50 kilometrin päähän, siis päivittäinen ajomatka 100 kilometriä kesät talvet. Jokainen ymmärtää, että siinä kohtaa semmoinen vanhemman sukupolven sähköauto ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu siihen omaan arkeen. Tämä nyt oli vain yksi esimerkki, mutta se aiheuttaa myös sen, että tavallaan siinä sen autokannan uusiutuminen ei ole niin yksinkertainen ja nopea prosessi. Puhumattakaan sitten siitä, kun mennään raskaan liikenteen puolelle, jossa ne etäisyydet ovat vielä huomattavasti pidempiä kuin Keski-Euroopassa, kun otetaan huomioon Suomen sijainti käytännössä logistisena saarena. Nämä ovat semmoisia tekijöitä, mitkä vaikuttavat myös tieliikenteen päästöihin. Sitten lyhyesti totean sen, minkä olen todennut useaan kertaan — muun muassa Kuuntelija-podcastissa — mitä tulee jakeluvelvoitteeseen. Siis sinällään en vastusta jakeluvelvoitteen kaltaista mekanismia, koska siinä on se etu, että se vähentää meidän riippuvuutta globaaleista kriiseistä. Mutta ongelma, mikä siinä on, on se, että tällä hetkelläkin se velvoitesekoite, mitä siihen laitetaan, on huomattavasti kalliimpaa kuin raakaöljy. Jos meillä nyt vedettäisiin jakeluvelvoite nollaan, niin tässäkin tilanteessa se laskisi hintaa. Tämä on se perusongelma, että mikä siinä on niin vaikeata, että me ei tässä maassa saada sitä velvoitetta edullisemmaksi. Vastaus ei ole, että nostetaan velvoitetta vain Suomessa, jolloin hinta lähtee laskuun. En usko, että Suomen kysyntä siihen ihan vielä riittää. Periaatteessa se on ideana kaunis ja hyvä huoltovarmuusnäkökulmastakin, mutta ongelma tulee siinä kustannuksessa, mikä se on, ja se on tällä hetkellä liian korkea. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on jälleen kerran käynnissä tämmöinen itseruoskinnan suomenmestaruuskilpailut siitä, kuinka Suomi tekee liian vähän ilmastotoimia ja kuinka tämä hallitus on suorastaan pahuuden ilmentymä, kun se on päättänyt laskea muun muassa polttoaineveroja tällä hallituskaudella. Se toden totta on poikkeuksellista Suomen lähihistoriassa, joka tuntee eri hallituskausilta lähinnä polttoaineveron korotuksia, mutta mitäpä muuta sitä vasemmalta voisi odottaakaan. Ilmastonmuutos, Suomen rooli siinä: Jos ajatellaan nyt positiivisen kautta, niin kyllä se ihan keskeisin voimavara, mitä meillä tässä maassa on, liittyy suomalaiseen teknologiseen osaamiseen ja sitä kautta niihin tuotteisiin, niihin tavaroihin, mitä tästä maasta viedään ulkomaille. Ymmärtääkseni nimenomaan ilmastovuosikertomuksessakin nostetaan esiin, että itse asiassa suomalaisella teknologialla noin niin kuin globaalisti pystytään laskemaan päästöjä. Ja tämä on se asia, jonka puolesta kyllä olen valmis liputtamaan. Ylpeänä puolustan sitä, että maailmalle voidaan viedä suomalaisia innovaatioita ja teknologioita, jotka esimerkiksi laskevat lähipäästöjä kaupungeissa, tehtaissa ja näin poispäin, joilla on sitten välittömiä vaikutuksia paikallisväestöön, heidän hyvinvointiinsa ja näin poispäin. Se on iloinen asia. Mutta sitten siitä, kuinka nopeasti haluamme olla hiilineutraaleja, arvoisa rouva puhemies, on kyllä käytävä vakava keskustelu. Nimittäin minun on henkilökohtaisesti kovin vaikea uskoa, että me suomalaiset päättäjät olisimme keksineet jotain niin viisasta ja fiksua, että me näemme sen kilpailuvalttina, että olemme toden totta yhtenä maailman ensimmäisenä maana hiilineutraali. Siis jos Suomella on 2035-tavoite, niin muistutetaan taas mieliin, että Euroopan unionilla, joka tekee siis todella tiukkaa ilmastopolitiikkaa muun muassa ennallistamisasetusten kautta — joka maksaa Suomelle muuten arvioiden mukaan 1,2 miljardia euroa, valtiolle noin miljardin vuodessa vuoteen 2050 mennessä joka vuosi — se on 2050, Ruotsilla 2045, Saksalla 2045, Britannialla 2050, Kanadalla 2050, Kiinalla 2060. Yhdysvalloista puhumattakaan, joka jälleen kerran Pariisin ilmastosopimuksesta lähti. Näin. Eli tavallaan se, mikä on se hinta, että me saamme olla hiilineutraaleja 2035, on tietenkin olennainen kysymys, ja se, kuka sen maksaa. Kuka sen maksaa? Maksaako sen se hyvätuloinen suomalainen, joka asuu kaukolämmön piirissä pääkaupunkiseudulla ja ajaa sähköautolla töihin? Maksaako? Maksaako se maaseudulla sitä dieselautoa käyttävä, omakotitalossa öljylämmitystä käyttävä vanhempi herrasmies sen laskun siitä hiilineutraalista maailmasta, vai maksaako sen koulussa suomalainen nuori — joka joutuu syömään sitä kasvisruokaa, mitä hän ei haluaisi syödä, koska se ei kerta kaikkiaan maistu hyvältä — sillä, että häneltä viedään jo liharuoatkin pöydästä ilmastonmuutoksen nimissä? Käykö siinä itse asiassa niin, että me ajetaan tieten tahtoen suomalainen metsäteollisuus alas, jonka arvonlisäykseen kuitenkin Suomen talous hyvin pitkälti edelleen perustuu, joskaan ei enää niin paljon kuin ennen mutta edelleen merkittävä, yli 10 miljardin euron arvonlisäys kokonaisuudessaan meidän maassa, tuhansia ja tuhansia työpaikkoja? Meillä on satojatuhansia metsänomistajia. Metsäteollisuus ajetaan siis alas. Halutaanko me ajaa sitten vielä suomalainen ruuantuotanto alas — siis nyt puhun lihatuotannosta ynnä muusta — tai tuhota sen kustannuskilpailukyky ilmastonmuutoksen nimissä, kun muut Euroopan maat nauravat meille ja jatkavat omia toimiansa? Se on paitsi huoltovarmuuden kannalta myös ihan yleisen järjen käytön kannalta todennäköisesti erittäin huono idea. Eli korostan: Uskon niihin teknologisiin ratkaisuihin, joita tässä maassa kehittävät suomalaiset huippuyritykset. Hienoja innovaatioita, viedään niitä, käytetään niitä, otetaan ne käyttöön, mutta ei laiteta sitä laskua suomalaiselle veronmaksajalle, suomalaiselle metsäteollisuudelle, suomalaiselle maataloudelle, jotta voidaan sitten poseerata joissain ilmastopöydissä. Tässä on monia kysymyksiä, mitkä heräävät tästä ylipäätänsä. Ensinnäkin nyt vaikka Suomen päästöt ja Suomen metsien hiilinielut. Kyllä se nyt on vähän naurettavaa, että kun me mennään rajan yli Ruotsiin, niin siellä yhtäkkiä metsät sitovatkin paljon paremmin hiilidioksidia kuin Suomessa. Miten tämä voi olla mahdollista? Mehän tiedetään ilmiselvästi, että kysymys on eri laskentamalleista [Kaisa Garedew: Just näin!] ja Ruotsi on valinnut itsellensä paremmat laskentamallit. Kiitos hallituksen, tähänkin nyt puututaan ja selvitetään, mikä näissä Suomen malleissa on vikana. Siis summa summarum: toivon, että poliittisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta otetaan tosiasiat huomioon, arvioidaan ja tuodaan esiin rehellisesti ne kustannukset, joita niistä aiheutuu suomalaiselle veronmaksajalle, ja ennen kaikkea ei kiilusilmäisesti pyritä olemaan maailman ensimmäisenä ottamatta huomioon sitä, mikä se kustannus on tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle ja Suomen valtiolle. Esitänpä sellaisen veikkauksen, että seuraava hallitus joutuu toteamaan, että Suomi ei tule olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Mutta leikitään yhdessä vielä vähän aikaa, että se on mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Näin salonkikelvottomana on pakko esittää salonkikelvoton kysymys ja nostaa kissa pöydälle: Nimittäin mehän olemme tässä eduskunnassa tottuneet tällä kaudella siihen, että kun SDP tekee esityksiä, muun muassa vaihtoehtobudjetti vuodelle 2024, niin siellä tehtyjen esitysten työllisyysvaikutukset salataan. Mutta nyt on uusi aika, ja Antti Lindtman on viikonloppuna esittänyt demareiden uuden leikkauslistan. He täällä ovat hyvin huolissaan julkisesta taloudesta, ja siellähän leikataan muun muassa vastakkainasettelusta ja epäluottamuksesta. Nyt kun tästä demarit ovat valmiina leikkaamaan, niin en vielä löytänyt kuitenkaan niitä työllisyysvaikutuksia, mutta kysyisinkin valtiovarainministeriltä: ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet arvioineet näitä demareiden uusia rakenteellisia toimia, että paljonko sillä epäluottamuksesta leikkaamisella ja vastakkainasettelusta leikkaamisella voidaan saavuttaa valtiontaloudessa tai julkisessa taloudessa säästöä ensi kaudella? Tämä demareiden linja on kyllä kieltämättä hieman ihmeellinen, mutta jatkaa totuttua kaavaa, jossa hämmennetään ja jossa ei uskalleta esittää omia keinoja vaan pyritään peittelemään ja syyttelemään hallitusta.

Kunnioitettu herra puhemies! Haluan vielä nostaa esiin edustaja Kaarisalolle pohdittavaksi sen, että jos katsotte teidän sisarpuoluettanne Tanskassa ja heidän harjoittamaansa maahanmuuttopolitiikkaa, niin voidaan ehkä tällä lailla yleistäen sanoa, että se on hyvin samankaltaista kuin perussuomalaisilla. Aiemmin tässä salissa ryhmäpuheenjohtajanne Tytti Tuppurainen todisti, että Antti Lindtman on Mette Frederiksenin kaveri, ja toivonkin, että näin kaverusten kesken voisitte vielä kertaalleen käydä läpi, että mikäköhän mahtaa olla syynä siihen, että sisarpuolueenne Tanskassa on päätynyt harjoittamaan kireämpää maahanmuuttopolitiikkaa. Sille on varmasti olemassa järkiperusteet, eivätkä ne välttämättä ja uskoakseni ole ääriajattelua. Kun sosiaalidemokraattinen liike kutsuu itseään työväenpuolueeksi, niin toivoisin, että jos ette pysty tunnistamaan näitä maahanmuuton negatiivisia vaikutuksia sosiaaliturvariippuvuuteen, tulonsiirtoihin yleisesti tai rikostilastoihin, niin tunnistaisitte sen vaikutuksen edes suomalaisiin työmarkkinoihin. Tälläkin kaudella ollaan paljon käyty läpi jo pelkästään sitä, minkälaisia ongelmia maahanmuutto aiheuttaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Tämän muuten tunnistavat ja tunnustavat ihan ay-liikkeetkin. Heidänkin kanssaan tätä keskustelua on käyty neljän seinän sisällä. Elikkä siellä on paljon työperäistä hyväksikäyttöä, kun heitä tulee kolmansista maista, hyvin alhaisen elintason maista. Jos he pääsevät Suomeen nyt sitten nostamaan elintasonsa, sanotaan, siihen lähtökohtaan verrattuna monikymmenkertaiseksi, niin se on heille elintason nousu, vaikka tämän maan sisällä tosiasiassa heitä viedään kuin kuoriämpäriä siellä työmarkkinoilla ja heidän elintasonsa tämän maan sisällä on äärimmäisen heikko. He eivät tunne oikeuksia, he eivät tunne suomalaisen työmarkkinan pelisääntöjä, ja näitä hyväksikäytetään. Monesti itse asiassa työperäisessä hyväksikäytössä ja siihen liittyvissä ilmiöissä on kyse siitä, että maahanmuuttajat hyväksikäyttävät maahanmuuttajia. Tämä on ihan tyypillinen ilmiö työperäisessä hyväksikäytössä. Sitten mitä tulee vielä vaikutuksiin suomalaisiin työmarkkinoihin ja suomalaiseen duunariin, suomalaiseen työntekijään: muun muassa alkaen nämä kielitaito-ongelmat, ne ovat ongelmana, mutta myös se, että mikäli meillä on ikään kuin loputon työvoimareservi kolmansista maista, niin se vaikuttaa suoraan siihen, mitenkä suomalaisen työntekijän palkkakehitys tapahtuu, koska jos on saatavilla lisää työvoimaa käytännössä rajattomasti, se aikaansaa sen, että palkan nousulle ei ole tarvetta. Tämänhän EK on tunnistanut ja tunnustanut, ja sen takia he ajavat niin voimalla esimerkiksi nyt tätä uutta 40 000 maahanmuuttajan tavoitetta, mihin he pyytävät sitoutumaan seuraavalla kaudella. Paneelissa, jossa olin, EK:n paneelissa, nousi sosiaalidemokraattienkin käsi pystyyn: ”Jes, 40 000 tänne.” Miettikää oikeasti, mitä vaikutuksia sillä on. Jos ette ymmärrä niiden vaikutuksia tulonsiirtoihin, rikostilastoihin, alueiden eriytymiseen, [Puhemies koputtaa] niin ymmärtäkää edes työmarkkinoihin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset.

Arvoisa herra puhemies! On ilo kuulla, että edustaja Kaarisalo on huolissaan keskustelukulttuurin, erityisesti eduskunnan keskustelukulttuurin, vaikutuksesta suomalaisten ihmisten luottamukseen, tämmöiseen yleiseen yhteiskunnalliseen koheesioon. Mutta toivon, että viette tämän saman viestin omalle eduskuntaryhmällenne. Nimittäin jos oikein tarkkaan tässä on seurannut tämänkin hallituskauden aikana käytyä keskustelua, niin taitaapi olla niin, että nimenomaisesti sosiaalidemokraattien johdolla on kyllä hyvin voimallisesti haluttu antaa se kuva, että tämä hallitus on alasajamassa hyvinvointivaltion, täällä on sinimusta oikeistohallitus, fasistihallitus, joka on täynnä rasisteja, jotka haluavat vain kiusata maahanmuuttajia, ja kuinka se ajaa soten alas, ajaa koulut alas, ei välitä pienituloisista, vihaa köyhiä. Näitä syytöksiä voisi jatkaa loputtomiin, joita te ruokitte viikosta toiseen. Kauden alussa yhteistyössä vaalirahoittajienne kanssahan pistitte vielä maan melkein sulkutilaankin, muistatteko? En ihan ensimmäisenä ole kuuntelemassa hurskastelua siitä, että täällä vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat ottaneet poliittisessa debatissa yhteen harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta. Katsokaa omaa toimintaanne ensin peiliin. Mutta samanaikaisesti politiikassa asiat ovat vastakkain, ja se nimenomaan kuuluu demokratiaan, että suomalaisilla on mahdollisuus erottaa puolueiden mielipiteet ja se, mitä he ajavat, mahdollisimman selvästi, koska kamala tilannehan on se, jos äänestäjä ei tiedä, kun hän äänestää, oli sitten sosiaalidemokraatteja, kokoomusta tai keskustaa, mitä politiikkaa hän nyt sitten tulee saamaan. Nyt siihen on tuotu niitä eroja, ja se näkyy siinä keskustelussa, ja se on ihan tervettä. Ei sitä kannata pelästyä. Asiat ovat vastakkain, ja näin on. Se on sellaista, se kuuluu politiikkaan. No, sitten politiikassahan muodostetaan hallituksia ja hallitukset muodostavat kompromisseja, ja näin viedään asioita eteenpäin. Tällä hallituksella nimenomaisesti maahanmuuttopolitiikan reformit ovat olleet merkittävänä ajurina esimerkiksi perussuomalaisille, miksi me olemme mukana tässä hallituksessa, kiristääksemme harjoitettua maahanmuuttopolitiikkaa, mitä tässä maassa kukaan puolue ei tätä ennen ole halunnut tehdä. Nimenomaisesti on haukuttu ja arvosteltu perussuomalaisia siitä, millä tavalla me olemme ottaneet kantaa maahanmuuttopolitiikkaan. On kaikin keinoin pyritty ilmaisemaan, että näitä muutoksia ei saisi viedä aikaan. No, itse asiassa sosiaalidemokraattien johdolla vielä tänäkin päivänä kieltäydytään systemaattisesti tekemästä perussuomalaisten kanssa yhteistyötä milloin milläkin tekaistulla tekosyyllä. Tällaista tämä politiikka on. Meillä on täysi oikeus tehdä näitä muutoksia, koska me katsomme, että ne ovat Suomelle ja suomalaisille hyväksi, ja me olemme saaneet vaaleissa niihin mandaatin. Totta kai me puhumme näiden asioiden puolesta, ja totta kai me käymme niistä keskustelua tässä salissa, ja totta kai se on meille iso prioriteetti tässä hallituksessa.

Arvoisa herra puhemies! En täysin kyllä saanut nyt edustaja Kaarisalon kritiikistä kiinni. Siis eihän maahanmuuttopolitiikka ole ainoa asia, jota tämä hallitus muuttaa. Meillä jokaisella sektorilla tapahtuu koko ajan asioita. Meillä on sektoriministerit, jotka tuovat tähän taloon hallituksen esityksiä, joita te harvoin jostain syystä kehutte, mutta jostain syystä halusitte nimenomaisesti tarrata tähän maahanmuuttopolitiikkaan. Toisaalta totesitte kuitenkin sen olevan tärkeä osa, mutta haluan huomauttaa, että lähestulkoon kaikkia hallituksen esityksiä, mitkä liittyvät maahanmuuttopolitiikkaan, siis lähestulkoon kaikkia, likimain kaikkia, SDP on itse asiassa vastustanut yhteistyössä vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa ja toisinaan myös keskustan. Elikkä kyllä teillä on ollut siihenkin sananen sanottavana. Mutta kyllä se on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta, sisäistä turvallisuutta, luottamusta, syrjäytymiskehitystä, kuten edustaja Lehtinen edellä vankasti todisti. Me tiedetään esimerkiksi se, että syrjäytyminen, tukiriippuvuus ja sitten vielä rikostilastot päälle — että maahanmuuttajilla on merkittävää yliedustusta siellä. Se liittyy myös segregaatioon eli alueiden eriytymiseen. Jokainen voi ihan omin silmin mennä katsomaan Itä-Helsinkiin, kuinka siellä alueet eriytyvät, ja se näkyy sitten myös väestön hyvinvoinnissa ja tulotasossa ja myöskin monissa muissa ilmiöissä alkaen aina siitä, että sitten suomalaiset koulushoppailevat itsellensä toisenlaisia kouluja, joissa maahanmuuttajien osuus on pienempi, minkä jälkeen sinne jää merkittävä yliedustus maahanmuuttajia, mikä sitten kuormittaa paitsi opettajia myös oppilaita itseään, koska eiväthän ne resurssit samassa suhteessa kasva kuin ehkä resurssitarve. Tässähän tullaan siihen, että koska me elämme rajallisten resurssien maailmassa, minkä perussuomalaiset nähdäkseni hyvin tunnistavat, niin me tiedämme sen, että me emme voi loputtomasti sulkea silmiä ja korvia siltä, että mikäli me jatkamme aiemman kaltaisella maahanmuuttopolitiikalla, se johtaa hyvinvointiyhteiskunnan — tai, kuten te tuppaatte kertomaan, hyvinvointivaltion — lopulliseen tuhoon. Se johtuu yksinkertaisesti ja vain ja ainoastaan siitä puhtaasta matematiikasta, että jos maksajia on vähemmän kuin tulonsiirtojen saajia, niin silloin otetaan velkaa, ja sen velanoton tien päässä on lopulta se, että sitä ei enää pystytä maksamaan takaisin. Niin valitettavasti käy, mikäli maahanmuuttopolitiikalle ei aseteta riittävän tiukkoja rajoja, kuten aiemmin jo kuvasin, esimerkiksi näiden tukiriippuvuuksien osalta. Pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen saajista noin puolet ovat maahanmuuttajataustaisia. Tämä on hälyttävä luku, erittäin hälyttävä luku. Heidän väestöosuutensa ei ole lähellekään näin korkea. Näiden pitäisi pistää hälytyskellot soimaan, että se on nyt vaan sillä tavalla, että millään kaarnalaivojen rakentelulla tätä ei korjata, eikä kyllä sillä, että tulitikkuaskeilla kotoudutaan ja laitetaan sinne jotain kiviä ja käppyröitä luonnosta. Se vaatii kovempia toimia, ja niitä nyt toteutetaan johdonmukaisesti.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä pistää toden totta ihmettelemään. Pistää ihmettelemään vasemmistoliiton ja vihreiden vastalauseet ja heidän puheenvuoronsa tässä salissa tässä asiassa. He kieltäytyvät johdonmukaisesti tunnustamasta ja tunnistamasta sitä, minkälaisia ongelmia harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on luonut Suomelle, laajemmin koko Euroopalle, meidän sisäiselle turvallisuudelle, meidän taloudelle ja meidän turvallisuudelle. Se ei vain ole mahdollista, etteivätkö he tunnistaisi ja tunnustaisi näitä asioita oman päänsä sisällä, koska joka päivä tulee faktoja sen eteen, että maahanmuuttopolitiikka on ollut epäonnistunutta tässä maassa. Korostin jo aiemmassa puheenvuorossani, että pelkästään lainsäädännöllisillä toimilla ei pystytä enää kaikkea korjaamaan. Maito on jo kaatunut, ne ongelmat ovat jo täällä. Ei meidän tarvitse kuin katsoa tilastoja vankilassa istuvista ihmisistä. Heistä merkittävä osa on maahanmuuttajia. Rikostilastoissa maahanmuuttajien yliedustus on valtava. Tukiriippuvuuksissa yliedustus on valtava. Pelkästään pääkaupunkiseudulla toimeentulotuen saajista noin 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Katujengit: maahanmuuttajien käsissä. Järjestäytynyt rikollisuus tänä päivänä: maahanmuuttajien käsissä. Kansainvälinen rikollisuus, joka pitkälti tulee muun muassa Ruotsista: maahanmuuttajien käsissä yhteistyössä suomalaisten — ”suomalaisten” — katujengien kanssa. Näiltä vasemmisto sulkee silmänsä ja korvansa johdonmukaisesti, eivät halua nähdä näitä. Sitten olen miettinyt sitä, että jos he tietävät kuitenkin faktat, mitä tapahtuu, niin he vaan ajattelevat, että voi voi, se on se hinta, mikä meidän pitää maksaa siitä, että me otetaan näitä maahanmuuttajia, että se on se hinta. Mutta se olisi sitten rehellistä sanoa ääneen. Sitten he tulevat tänne pauhaamaan joistain ihmisoikeuksista. Missä on sen suomalaisen ihmisoikeus, suomalaisen nuoren ihmisoikeus, joka on hakattu sinne kadulle, ryöstetty, nöyryytetty, raiskattu? Missä heidän ihmisoikeutensa ovat? Onko niin, että Venäjän oikeudet horjuttaa esimerkiksi itärajalla, välineellistää maahanmuuttajia Suomen kimppuun, Venäjän oikeudet toteuttaa tätä operaatiota menevät suomalaisten turvallisuuden edelle ja siten suomalaisten ihmisoikeuksien edelle, että ikään kuin Suomen valtiolla ei olisi mahdollisuutta torjua tällaista ilmiötä, mitä Venäjä haluaa harjoittaa? Tästä on merkkejä paitsi Suomessa myös muun muassa Baltian maissa ja itse asiassa Puolassa, jossa ovat Venäjä ja Venäjän kumppanit systemaattisesti työntäneet ihmisiä heidän rajoillensa välineellistetysti, ja näissä käytetään maahanmuuttajia hyväksi. Sen sijaan, että vasemmiston ratkaisu olisi laittaa tälle stoppi, sanoa, että ”nyt riittää, ei käy”, heidän ratkaisunsa on, että ”tervetuloa, olkaa hyvä ja jatkakaa vaan tuota toimintaa”. Se jos mikä on myös näiden maahanmuuttajien ja näiden välineellistettyjen ihmisten ihmisoikeuksien loukkausta. Kun tämä hallitus laittoi sille stopin, loppui myös välineellistetty maahantulo rajoillamme, ja se toteuttaa myös näiden maahanmuuttajien ja välineellistettyjen ihmisten ihmisoikeuksia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! En voi muuta kuin yhtyä ihmettelemään muiden kollegoideni tapaan vasemmistoliiton tapaa ummistaa silmät ja korvat maahanmuuton ongelmilta. [Aino-Kaisa Pekonen: Ei me olla ummistettu!] — Kyllä te ummistatte. Te ette suostu katsomaan totuutta silmiin siinä, että harjoitettu maahanmuuttopolitiikka niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassa on ollut epäonnistunutta ja se on luonut osakseen uhkia sisäiseen turvallisuuteen, millä on pitkäkestoisia vaikutuksia. Niitä on erittäin vaikeaa korjata edes lainsäädännöllisesti, mutta nyt niin tehdään, ja näistä lähestulkoon jokaista korjaussarjaa te olette vastustaneet. Teidän täytyisi pystyä katsomaan sitä, että jos me katsotaan sisäiseen turvallisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä aina lähtien kunniaväkivallasta, vankilassa olevista maahanmuuttajista, joiden osuus on hälyttävä, rikostilastoista, tukiriippuvuudesta, katujengeistä, kansainvälisestä rikollisuudesta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, niin nämä kaikki ovat kytköksissä suoraan harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan. Sen takia meidän täytyy pystyä tekemään sellaisia lainsäädännöllisiä toimia, joilla tämä negatiivinen kehityskulku estetään, eikä ummistaa ja sulkea silmiä ja korvia siltä.

Arvoisa rouva puhemies! Kauppalehdessä oli juttu siitä, että Osuuspankin asiakkaiden maksukorttidatalla näkyy selkeätä kasvua, eli suomalaiset ovat alkaneet kuluttamaan. Siinä samassa yhteydessä kysyttiin OP:n pääjohtajalta, onko hallituksen toimilla ollut joitain vaikutuksia, ja hän arvioi, että veronalennuksilla on ollut todennäköisesti vaikutusta nimenomaan siihen, että suomalaiset uskaltavat kuluttaa jälleen. Sekös oppositiolta harmittaa. Teidän pahin unenne on se, että talouskasvu lähtee käyntiin ja teidän satuilultanne tippuu pohja. Kuulin juuri, että puheenjohtaja Lindtman on Tanskan Mette Frederiksenin ystävä, ja toivoisin, että seuraavan kerran, kun tapaatte, kävisitte keskustelua sisarpuolueenne maahanmuuttopoliittisesta linjasta. Nimittäin se on todella fiksu Tanskassa sosiaalidemokraateilla. Toista se on Suomessa, jossa SDP äänestää käytännössä katsoen kaikkia hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia vastaan. Sen sijaan te haikailette Espanjan suuntaan, jossa hallitus ei saa budjettia aikaan, ostaa Venäjältä energiaa ja käyttää vielä elpymisvälineen rahojakin väärin. Siitäkö Suomen pitää ottaa mallia? Kerratkaa nyt vielä linjanne ja miettikää oikeasti, missä seurassa te olette.

Arvoisa rouva puhemies! En ole isosta kuvasta edustaja Räsäsen kanssa millään tavalla eri mieltä. On päivänselvää, että julkinen talous on vakautettava, jotta meillä on nimenomaan kyky vastata niihin tuleviin kriiseihin. On melko varmaa, että joitain kriisejä tulee aina. Kysymys on vain siitä, mikä on seuraava ja milloin se tulee tapahtumaan. Minä toivon sydämeni pohjasta, että kun seuraavan kauden sopeutuslistaa lähdetään puolueesta riippumatta miettimään, kuka siellä sitten onkaan neuvottelemassa, niin aidosti pyrittäisiin välttämään kaikin keinoin työhön ja yrittämiseen kohdistuvat veronkiristykset, koska sillä voi olla vakava, fataali vaikutus siihen kasvuun, tulevaan kasvuun, mitä kaikki puolueet yksimielisesti tavoittelevat tai ainakin haluavat. Jos me halutaan, että Suomi nousee, niin se on välttämätöntä, että yrityksissä ja työntekijöillä tapahtuu sitä aktiviteettia, että saadaan lisää työtä tähän maahan. Eduskunnassahan puhutaan paljon suhdanteista, ja on totta, että Suomen suhdannetilanne ei ole hyvä johtuen Iranista, johtuen Venäjästä ja Ukrainan sodasta, mutta ei siihen voi loputtomasti vedota. Finanssikriisistä reaalisesti talous ei ole kasvanut. Voiko sen koko aikajakson selittää pelkillä suhdanteilla? No, ei voi. Silloin siellä pohjalla on joitain rakenteellisia ongelmia, joita on yritetty korjata nyt ja on varmasti aiemmissa hallituksissa yritetty korjata, mutta tätä työtä on pakko jatkaa. Ja kyllä, sopeutustaakka tulee olemaan valtava. Tätä korostaa nimenomaan se, että nyt kun vaaleihin lähdetään, niin toivon, kuten sanoin aiemmin tv-lähetyksen ollessa käynnissä, milloin täällä on yleensä vähän vauhdikkaampi meno, että jokainen puolue julkistaisi ennen vaaleja omia sopeutuslistojaan, näkemyksiään siitä. Minä ymmärrän sen, että yksi puolue ei lyö 11 miljardin edestä esityksiä pöytään, mutta löisi nyt edes kuuden tai seitsemän miljardin edestä. Sitten meillä on vertailua äänestäjille siitä, mitä puolueet haluavat tehdä. Okei, kaikki ovat samaa mieltä, että pitää sopeuttaa, mutta silloinhan äänestäjälle mielenkiintoinen kysymys on, mitä arvovalintoja puolueet tekevät, mitä he olisivat aidosti valmiina edistämään. Tämän takia olisi minun mielestäni erittäin tärkeätä, että kaikki puolueet julkistaisivat sen rehellisesti ääneen. Eikö totta? Tästä varmaan ollaan suurin piirtein samaa mieltä kaikki. Eli rehellinen vaalikamppailu lähtee siitä, että ollaan kaikki näistä peruskuvioista suurin piirtein samaa mieltä, mutta sitten jokainen esittää sen oman vaihtoehtonsa. Siihen tällä kertaa ja näissä vaaleissa nähdäkseni tulee kuulumaan avoimesti myöskin nämä sopeutuslistat paremmin kuin viime kerralla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän sen, että etenkin oppositiopuolueilla on mahdollisuus ja ehkä halukin tulkita tilastoja valikoidusti ja faktoja valikoidusti, mutta toivoisin, edustaja Kettunen, että mitä tulee tähän polttoaineiden päästökauppaan eli ETS kakkoseen, niin pysytään nyt edes sen verran totuudessa, että te päätitte ja neuvottelitte sen paketin Suomelle. Mitä tälle hallitukselle jäi? Ei mitään muuta mahdollisuutta kuin toimeenpanna se. Te tiedätte tämän. [Tuomas Kettusen välihuuto] Me voidaan toki käydä tätä keskustelua ja pyytää tähän vaikka riippumaton faktantarkastus ulkopuolisilta ihmisiltä siitä, minkä hallituksen päätös oli se, että ETS 2 tulee Suomeen. Te tiedätte lopputuloksen, niin minä ihmettelen, jos te aidosti haluatte avata tämän keskustelun. Hiilineutraalisuustavoitteesta 2035: Mielestäni perussuomalaiset ovat varsin avoimesti myöntäneet hallitusneuvotteluista alkaen, että se ei ole meidän tavoite. [Tuomas Kettusen välihuuto] Jos kaikki muut puolueet haluavat siihen sitoutua, niin olkoon sitten näin. Ei käytetty siihen ikään kuin kaikkia meidän poliittisia paukkuja, vaan valikoitiin panoksia johonkin muihin toimiin sitten. Meillä on edelleen siihen liittyen huolia, ja me uskotaan, että me ei tulla siihen pääsemään ilman merkittäviä toimia, jotka maksavat sitten paitsi suomalaisille kuluttajille myös suomalaiselle yhteiskunnalle aika paljon itse asiassa. Mutta me tiedetään, että tähän keskusteluun me tullaan palaamaan myös tässä salissa, kun katsotaan, pääseekö Suomi hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035. Mitä tulee EU:hun, niin se ei liity suoraan siihen, koska EU tavoittelee hiilineutraalisuutta vuodelle 2050, ja nämä toimet, mitä EU:ssa tehdään, liittyvät siihen kokonaisuuteen. No, sitten vastaan muun muutamiin muihin. Edustaja Räsänen nosti tämän, että vertaillaan, kuinka paljon autoilija maksaa. Itse asiassa hallituksen veropolitiikassa on mielestäni tärkeätä ottaa huomioon, että jos esimerkiksi jakeluvelvoiteuran kevennystä yhdistettynä polttoaineveron alennuksiin vertaa työmatkavähennykseen, niin työmatkavähennys auttaa suoraan työssäkäyvää veronmaksajaa, mutta suoraan kuljetusyrityksiin sillä en kyllä näe vaikutusta, kun taas sitten näillä polttoaineveron alennuksilla ja jakeluvelvoiteuran kevennyksellä on suora vaikutus kuljetusyrityksiin ja sitä kautta myös heidän kustannuskilpailukykyynsä. Eli tässä on kyllä paitsi ajateltu tavallista autoilijaa myöskin sitten pyritty hyödyttämään suomalaisia kuljetusyrityksiä, logistiikkaa ja meidän teollisuutta. On sillä sekin vaikutus. Ensiasunnon ostajien verovapaus varainsiirtoverossa: Ymmärrän sen, ihan kiva toimi, mutta en aidosti ihan rehellisesti sanottuna usko, että se on kaikista tehokkain toimi. Perustelen sitä sillä, että ensiasunnon ostajien asunnon keskihinta ei pääsääntöisesti ole kuitenkaan aivan massiivinen, pois lukien ehkä pääkaupunkiseutu. Tästä syystä se varainsiirtoverokin jää varsin matalaksi, eli isoin vaikutushan on sillä, saatko ylipäätänsä sitä lainaa, onko sinulla kerättynä se riittävä pääoma. Se varainsiirtovero muodostaa pienen osan siinä. Mutta sitten kun mennään isoihin asuntokauppoihin, niin siellä se varainsiirtovero alkaakin jo vaikuttaa, ja tästä syystä laskisin mieluummin niitä varainsiirtoveron kantoja, kuten hallitus on tehnytkin. Ensiasunnon ostajien verovapaus on hyvien päivien hyvä toimi, [Puhemies koputtaa] mutta en aidosti usko, että sillä on niin suuri merkitys asuntokauppaan pitkällä aikavälillä kuin annetaan ymmärtää.

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on erittäin mielenkiintoista keskustelua, mutta edustaja Kettusen höpöpuheet vaikuttavat siihen, että on pakko ottaa niihin nyt ihan ensin kantaa. Siis ETS 2 eli polttoaineiden päästökauppa: Edustaja Kettunen, te tiedätte varsin hyvin, että se oli osa Fit for 55 ‑pakettia, joka EU:sta tuli viime kaudella ja jonka kokonaisuuden Marinin hallitus neuvotteli. Eikö näin? Olemme tästä samaa mieltä. [Tuomas Kettunen: Missä EU, siellä ongelma!] — Juuri näin. Ja missä keskusta, siellä huonot päätökset. — Eli polttoaineiden päästökauppa, viime hallituksessa sovittu. Toimeenpanovaihe jäi tälle hallitukselle. No, mitä me voidaan tehdä? Ei meillä ollut enää sanomista siihen, että ei me haluta olla mukana tässä. Se oli niin kuin annettu, ja that’s it — anteeksi english. No, mitä sitten? Te vetositte siihen, että sitä olisi voitu viivästyttää. [Tuomas Kettunen: Viivästyttää, kyllä!] — Kyllä. — Oma ymmärrykseni oli se, että virka-arvio oli Suomesta se, että sen viivästyttäminen olisi itse asiassa lisännyt Suomen kustannuksia. Tähän voidaan varmasti palata, mutta tällaisen käsityksen olen saanut. No, sitten te sanoitte, että missä nyt on se vaikutus hallituksen tekemillä polttoaineveron alennuksilla, kun pumppuhinta on korkea — ja onhan se korkea, siitähän me emme pääse yli emmekä ympäri. Oletteko te nyt, edustaja Kettunen, siis vakavasti sitä mieltä, että näillä polttoaineveron alennuksilla ei olisi vaikutusta pumppuhintaan? Jos te olette sitä mieltä, niin mitä te kuvittelette, että tapahtuisi, jos me nyt kiristäisimme verotusta 270 miljoonalla eurolla — eli noin suurin piirtein hallituksen tekemät päätökset polttoaineveron alennuksiin yhteensä? Olisiko niillä vaikutus pumppuhintaan teidän mielestänne? Mitä olette mieltä? Totta kai niillä olisi vaikutusta, eli nehän nostaisivat sitä nykyistä kallista polttoaineen hintaa entistä kalliimmaksi, eli totta kai niillä on ilmiselvä vaikutus. Tilanne olisi vielä pahempi. No, sitten tämä jakeluvelvoite: Myös tämähän oli meille annettu lainsäädäntö, jossa se olisi noussut hyvin voimakkaasti jo vuonna 2024. Siinä päätöksessä, minkä hallitus teki, sitä jakeluvelvoitteen nousu-uraa madallettiin reippaasti, itse asiassa se myös jäädytettiin vuodelle 2024. Tämän vaikutus oli nimenomaan se, että polttoaineen hinta ei noussut sitä 25:tä senttiä vuonna 2024, minkä keskusta oli suunnitellut tapahtuvan. SKALhan kuvasi sitä kauden alussa hallitukselta tämmöiseksi merkittäväksi ostovoimaa tukevaksi toimeksi. — Edustaja Kettunen, te olette varmaan tietoisia tästä SKALin ulostulosta. Nyt se, mikä on tilanne tässä riihessä, on se, että tehtiin päätöksiä työmatkavähennyksen korottamisesta sadalla eurolla, mikä sitten tietysti auttaa työssäkäyvää. Se, mitä perussuomalaiset ajoivat julkilausutusti, oli tietenkin jakeluvelvoitteen keventäminen. Tämä ei onnistunut — se on, edustaja Kettunen, taivaan tosi. Se ei onnistunut. Me emme saaneet siinä sopua aikaan, ja sellaista se on, kun monipuoluehallituksessa tehdään päätöksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Ajattelin sanoa muutaman sanan riihessä tehdyistä päätöksistä liittyen nimenomaisesti asumiseen ja etenkin omistusasunnon hankkimiseen. Sehän on tosiasia, että monessa perheessä nuorella, joka sitten muuttaa omilleen ja haluaisi säästää omaan asuntoon, voi olla tilanne, että ei ole esimerkiksi mahdollista saada lähipiiristä takaajia sille asuntolainalle. Lähtökohtaisesti me ajatellaan tietenkin, että olisi hyvä, että oman asunnon saamiseen mahdollisimman monella ihmisellä, joka käy töissä ja on säästänyt, olisi mahdollisuus. No, nyt hallitus tarttui tähän kehysriihessä, ja siellä tehtiin muutoksia muun muassa asp-lainaehtoihin. Eli jos ennen on ajateltu, että sinulla on 100 000 euron asunto, niin sinun on tarvinnut säästää asp-tilille 10 000 euroa saadaksesi sen, eli valtio takaa 90 pinnaa. Nyt jatkossa se muuttuu niin, että sinun täytyy säästää 5 000 euroa saadaksesi 100 000 euron asunnon itsellesi asp-ehtojen mukaisesti, eli 95:een muuttuu tämä. Samalla enimmäismaksuaika kasvaa 40 vuoteen. Toisaalta myöskin sitten valtion takaaman omistusasuntolainan enimmäislainamäärä nousee 85 pinnasta 90 prosenttiin myös muissa lainoissa. Se, mikä vaikutus tällä on, on nimenomaan se, että nyt ihmisten täytyy käytännössä säästää hieman vähemmän, siis a) pääsevät nopeammin kiinni näihin asuntoihin, b) mahdollistaa useammalle pääsyn omistusasunnon pariin, ja c) helpottaa nimenomaan niitä toimijoita, joilla ei ole käytössä omasta takaa takauksia tai lähipiiristä takauksia. Eli erittäin hyviä uudistuksia, joilla kannustetaan omistamaan asunto, ja se myös kerryttää sitten varallisuutta. Tämä yhdistettynä esimerkiksi osakesäästötilin laajennuksiin, joita on tehty, ja enimmäismäärän kasvattamiseen on mielestäni hallitukselta ihan johdonmukaista politiikkaa tavallaan omistamisen kulttuurin vahvistamiseen, jotta suomalaisillakin varallisuus kasvaisi. Kun me katsotaan vaikka suomalaisten varallisuutta ja verrataan sitä nyt vaikka ruotsalaisten varallisuuteen tai itse asiassa aika moneen muuhunkin Euroopan maahan, niin se on varsin pieni, valitettavasti, ja sehän jos joku kasvattaa sitten valtioriippuvuutta pitkällä aikavälillä, eikä sekään hyvä asia ole. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Onpa mukava kuulla, että laajasti tässä salissa jaetaan se käsitys, että vaikka parlamentaarisesti onkin sovittu t&k-rahoituksen kasvattamisesta, niin siitä huolimatta tunnistetaan ja tunnustetaan se tosiasia, että ehkä sekin komponentti on oltava mukana, jos keskustellaan valtiontalouden sopeuttamisesta. Edustaja Räsäsen kanssa puolustusmenojen allokoimisesta kotimaan teollisuuteen ja kotimaahan olen sinänsä samaa mieltä, ja sitä linjaa perussuomalaiset on myös hallituksessa ajanut. Siinä toki täytyy ottaa se huomioon, että puolustusmenojen kasvattamisella ensisijainen tehtävä on saada lisää suorituskykyä, ja on olemassa joitain osa-alueita, joita ei kotimaan voimin voida tehdä, mutta ymmärsin, että ette tarkoittanutkaan sitä, että sataprosenttisesti näin tulisi tehdä. Lähtökohtaisesti olen samaa mieltä tästä, eli hyvä idea. No, sitten vielä noihin menoleikkauksiin, jonkun verran jäi niitä vielä sanomatta. En enää ainakaan tarkalleen ottaen muista, mihin jäin, mutta menisin Yleisradion indeksijäädytysten lisäksi myös suoraan Yleisradion budjettiin kiinni. Se on vaan valitettava tosiasia, että sieltä on edelleen otettavissa rahoitusta pois, koska se ei ole kuitenkaan välttämättömyysmeno. Nythän meillä on Yleisradiolla, hetkonen, kolme kanavaa, podcastien määrää en osaa luetella, siis kymmeniä ellei satoja kaiken kaikkiaan, jokaisella somealustalla on useita eri tilejä, radiokanavia löytyy, ulkomaalaisia sarjoja ostetaan katsottavaksi, ja välillä on NHL:ää, välillä on Game of Thronesia ja ties mitä, niin että se on vain tosiasia, että sieltä on edelleen sopeutettavissa. Sitten voitaisiin mielestäni hyvin tehdä niin, että osa Yleisradion toiminnoista eriytetään esimerkiksi tämmöisen maksullisen tilauspalvelun alle, jota kautta suomalaiset voisivat ostaa näitä, ja sitten Yleisradiolle annettaisiin mahdollisuus tietyissä ohjelmaformaateissa myöskin ottaa vastaan mainostuloja, mikä keventäisi sitä menosopeutuksen vaikutusta. Minun mielestä täysin mahdollinen toimi. Sitten meillä on esimerkiksi paljon tämmöisiä niin sanottuja ”yleishyödyllisiä toimijoita”, jotka voisivat olla kiinnostuneita ostamaan Yleisradiolta sinänsä ihan varteenotettavia mainosaikoja itsellensä ja omalle toiminnallensa, millä voisi olla kansanterveyden tai kansan turvallisuudenkin kannalta positiivista vaikutusta, ja samaan aikaan saataisiin sillä sitten Yleisradiolle leikkausta kevennettyä. No, sitten tiedetään, kuten edustaja Kettunenkin tietää, että tämä keskustan kapaloima ETS 2 eli polttoaineiden päästökauppa on tulossa voimaan ennemmin tai myöhemmin. Yleinen ymmärrys on kuitenkin se, että meidän tieliikenne sähköistyy ennemmin tai myöhemmin, ja nyt oma ajatukseni on se, että kun me ei voida kuitenkaan päästää siellä laittamaan sitä pienituloisinta porukkaa maksamaan tätä siirtymää ja kun se ETS 2 tulee voimaan ja tulee nostamaan niitä kustannuksia, niin tästä syystä jakeluvelvoitetta kevennettäisiin kymppitasolle koko ensi kaudeksi — siis jos saisin itse päättää, niin tekisin näin. [Tuomas Kettunen: Nyt se nousee!] — Jos saisin itse päättää. — Miksi? Koska se toisi suoraan noin plus 100—110 miljoonaa vuositasolla verotuottoja lisää valtiolle, ja se keventäisi hintapainetta, ja se vahvistaisi ostovoimaa, ja se parantaisi yritysten kilpailukykyä — siis tilanteessa, jossa tehdään menosopeutuksia, mahdollisesti veronkorotuksia, eli se olisi sinänsä vaikutuksiltaan tukeva toimi. Totta kai siinä Neste kärsii ja ehkä jotkut muut, mutta se on sellaista. Yksittäinen yritys ei vaan yksinkertaisesti voi tässä maassa määritellä sitä, miten koko muulla maalla sitten menee. Noita muita toimia, joille en suoraan pysty antamaan teille lukuja, olisi esimerkiksi se, että edelleen työperäisen maahanmuuton tulorajoja korotettaisiin ja perheenyhdistämisen tulorajoja korotettaisiin. Miksi? Koska ne vähentäisivät suoraan menopaineita tulonsiirtojen puolella, eritoten perheenyhdistämisen kiristykset, ja jos työperäisen maahanmuuton tulorajoja korotettaisiin — nyt on 1 600 euroa tämä TESin minimi — eli vähän kiristettäisiin edes suurin piirtein meidän verrokkimaitten tasolle, niin se tarkoittaisi sitä, että yritykset joutuisivat rekrytoimaan kotimaasta yhä hanakammin työvoimaa, mikä aikaansaisi sen, että todennäköisesti työttömyysaste lähtisi laskuun pikkuisen nopeammin. Sitran lakkauttamisen ja sen rahoituksen siirtämisen YEL-rahastoon mainitsinkin jo. Tutkinnoista kertyvät lisäeläkkeet: Näistä on puhuttu. En voi ymmärtää, täysin tarpeetonta ja huono kannustinvaikutus. Ihmiset haluavat joka tapauksessa opiskella, koska tietävät, että elintaso nousee hyvin suurella todennäköisyydellä, joten mitään erillistä tutkintolisää eläkkeisiin en kyllä tarjoaisi. Se vaikuttaa suoraan julkiseen talouteen, vaikkei valtiontalouteen vaikuttaisikaan. Sosiaaliturvan eriyttäminen kansalaisuuden perusteella pitäisi aloittaa puolueemme esittämällä tavalla. Tuon valtion omaisuuden myyntitulojen jatkamisen ja sillä sitten näitten menosopeutusten vaikutusten minimoinnin sanoinkin. Veronkorotuksissa yleishyödyllisten yhteisöjen lähdevero: No, se ei ole edennyt, tiedätte varmaan, ja sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viiden pinnan lähdeveroa. Minä menisin vähän vielä kovemmin siitäkin: laitetaan se kymppiin saman tien. Se olisi 180 miljoonaa niin kuin staattisesti laskettuna, jos 90 miljoonaa oli viidellä pinnalla SDP:n vaihtoehtobudjetissa. Terveysvero: siis mielestäni sille on makeisiin, sokerijuomiin ja sipseihin edelleen potentiaalia, kun ne eivät yksinkertaisesti ole välttämättömyystuotteita ja niillä on kansanterveydellisiäkin vaikutuksia — jos on siis pakko valita, en näitä rakasta. Autoilun verotuksessa jos jotain nettopositiivisia muutoksia pitää tehdä valtion verotuloihin [Puhemies koputtaa] — pahoittelut, rouva puhemies — niin sähköautoilijoiden verotusta voisi vähän kasvattaa. Olen alkanut kallistumaan ja pohtimaan, pitäisikö ottaa käyttöön lentovero kaukomatkoissa. Siis ajatelkaa nyt ihan oikeasti: jos ihmisellä on varaa matkustaa New Yorkiin ja hän maksaisi sitten vaikka 25 euroa lentoveroa lisää, niin onko se nyt joltain ihan oikeasti pois? Se ei vaikuttaisi pienituloisiin mutta auttaisi suoraan valtiontalouteen. Tupakka, nikotiini, viinit: Tämä on yksi sellainen vaihtoehto, mitä voitaisiin tarkastella, mutta VM on jo arvioinut mielestäni tälläkin hetkellä, että ne veronkorotukset eivät enää tuo lisää rahaa. Se on vähän sitten enemmän tämmöinen populistinen temppu, joka nimellisesti tuo lisää verotuloja, mutta todennäköisesti ei. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt ajattelin jatkaa siitä, mitä toimia ensi kaudella pitää tehdä. Eli tavallaan me olemme siis yhtä mieltä siitä, että korkomenoihin ja puolustusmenoihin emme voi vaikuttaa, joten ne tulevat pysymään stabiileina, elleivät jopa kasvavina. Sitten samaan aikaan me halutaan turvata kasvu, joka aikaansaa sen, että kun tehdään sopeutustoimia, niin pitää hyvin tarkkaan miettiä, mitä sopeutustoimia sitten tehdään, jotta ne eivät vaikuttaisi suoraan siihen kasvuun. Eli tämä on aika vaikea yhtälö, ja tämän asian nyt varmaan voi tunnistaa joka ikinen. No, sittenhän meidän pitää tehdä poliittisesti päätös siitä, painotetaanko me menoleikkauksia vai veronkorotuksia. Itse kannatan henkilökohtaisesti menoleikkauksia ensisijaisena sopeutuskeinona, koska katson, että Suomen kokonaisveroaste on edelleen varsin korkea ja meidän julkisen sektorin osuus bkt:stä on varsin korkea kaikesta huolimatta. Nyt korostan, että nämä ovat omia alustavia pohdintojani siitä, mitä kaikkea kannattaisi tehdä. Nämä eivät ole millään tavalla syvällisesti pohdittuja, ja näitä voivat sitten taas asiayhteydestä tapansa mukaisesti keskustalaiset irrotella, kuten aikaisemminkin, mutta totean nämä nyt silti kaikesta huolimatta, ja sen riskin otan, että näitäkin taas vääristellään. Mutta siis: Varsinainen kehitysyhteistyö kokonaan jäädytetään siihen saakka, että meidän julkinen talous alkaa olla tasapainossa. Humanitäärisestä katastrofiavusta otetaan puolet pois. Käytännössä ymmärrän humanitäärisen katastrofiavun paremmin kuin varsinaisen kehitysyhteistyön, koska sillä autetaan akuutissa kriisissä, mutta sen pitäisi olla väline, jota käytetään lisätalousarviomenettelyn kautta tarvittaessa eikä ikään kuin vakiinnutettuna osana meidän budjettia. Kotoutumisen kustannuksissa edelleen pitäisi tehdä uusi, jälleen kerran tehokkaampi kotoutumislain uudistus seuraavalla kaudella ja leikata sieltä edelleen reippaasti rahaa. Pakolaiskiintiö pitää ottaa kokonaan pois, koska se ei edes ole enää yleiseurooppalainen ilmiö, että mailla olisi pakolaiskiintiöitä. Se ei ole kovin tehokas tapa auttaa eikä järkevää. Se on enemmän tämmöistä poliitikkojen poseeraamista, jolla autetaan yksittäisiä ihmisiä sen sijaan, että se juuriongelma, taustalla olevat konfliktit, pystyttäisiin ratkaisemaan. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa pitää ehdottomasti jatkaa jopa kovemmalla tahdilla kuin tällä kaudella, mutta se tulee kyllä edellyttämään samanaikaisesti sitä, että myös tehtäviä karsitaan. Niin kuin täällä on tänään aiemmin ilmaistu, että jos tehtävätaso pysyy samana mutta rahoitusta leikataan, niin se yhtälö on mahdoton. Eli käytännössä siinä pitää rinta rinnan kulkea tehtävien vähennys ja rahoituksen leikkaus. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutetun toimistot voidaan yhdistää, saadaan sillä jonkun verran synergiaetuja, ei paljon, mutta saadaan kuitenkin. Opetushallitus kokonaan pois OKM:n tehtäväksi. Samaten esimerkiksi ympäristöministeriö PS:n aiemman esityksen mukaan voitaisiin yhdistää vaikka maa- ja metsätalousministeriöön. Synergiaetuja on saatavilla, kun hallintoa tiivistetään. STEA-avustuksissa varmaan edelleen sopeutettavaa. Ulkoministeriön toimintamenoihin: aika valtavat toimintamenot on ulkoministeriöllä, jos vertaa nyt vaikka puolustusministeriöön, sieltä pystyy kyllä ottamaan vielä lisää näitten perusmuotoisten valtionhallinnon leikkausten päälle. Puhemies, jatkan pöntöstä. [Aki Lindén: Ihan kunnioitettava listaus tähän asti! — Eduskunnasta: Aika pieniä summia!] — Juuri näin, siksi jatketaan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Täältä jo kerettiin arvostelemaan, että summat ovat varsin pieniä, niin että jatketaan listausta. Eli STEA-avustukset olivat mukana, jes. Puoluetuki: symbolinen toimi, mutta kyllä, uskon, että sieltä on edelleen tehostettavissa. Mutta olen silti puoluetuen kannalla — voin perustella sitä myöhemmin pidemmässä puheenvuorossa — johtuen siitä, että en halua, että puoluetoimintaa ulkoistetaan täysin markkinoiden varaan, eturyhmien varaan. Sille on teoriassa olemassa ihan perustelu. Uskon, että vapaasta sivistystyöstä voidaan ottaa pois. Ei ole kaikista välttämättömin tehtävä, jos meidän velkaantumistahti on tämä. Eduskunnan jakovara: Minun mielestäni puolueiden, koko eduskunnan yhteisellä päätöksellä siitä voitaisiin luopua, se olisi reilua. Tiedän, että tämä hallitus on käyttänyt sitä, aiemmat hallitukset ovat käyttäneet sitä, ja siitä on tullut tämmöinen perinne, mutta se ei ole vain yksinkertaisesti perusteltua. Yritystuista: Jos ei siitä päästä sopuun, mitä sieltä otetaan, niin sitten vedetään juustohöylällä kylmän viileästi. Se on yksinkertaisesti ainoa vaihtoehto. Minun mielestäni pitää miettiä, että eduskunta on parlamentaarisesti sitoutunut t&k-menojen kasvuun, mutta se kasvuvauhti on aika valtava, ja siitä oikeasti... No, ihan ilman sarvia ja hampaita se on aika valtava summa, ja kyllä pitää minun mielestäni käydä se keskustelu, että mitkä siellä ovat välttämättömiä ja kaikista tehokkaimpia kasvun kannalta. Sitten suoria leikkauksia edelleen. Esimerkiksi Yleisradion indeksijäädytykset, joita nyt on säädetty, niitä pitää jatkaa. Ruotsinlaivojen osalta esimerkiksi tämä, että siellä on viihdehenkilöstölle tuki. Onko tarpeellinen, kysyn. Ei mielestäni ole. Uhkailkoot sitten ulosliputtamisella, mutta siinä sitten ulosliputtavat, jos se on heidän ainoa arvonsa olla Suomessa. Vuonna 2028 hallitus käyttää liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistämiseen 20 miljoonaa euroa budjetissa. Siis tämä on tämä Suomi liikkeelle -hanke. Otetaan pois kokonaan. Myönnän: hallitukselta virhe. Ei olisi pitänyt tehdä. Sitten miettisin myös osan sosiaaliturvamenojen indeksikorotusten jäädyttämisen jatkamista, mutta suojaisin sieltä nyt muun muassa hallitusohjelman tapaisesti esimerkiksi toimeentulotuen, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden kattokorvaukset. Indeksit, se on vain fakta, että siinä aika isot rahat liikkuvat, kuten muun muassa Yleisradiolla. Hyvinvointialueiden tehtävistä: — Arvoisa rouva puhemies, pyydän pientä lisäaikaa. — Olen miettinyt tätä hyvinvointialueiden rahoitusta. Nythän on siis tehty näin, että tehtäviä on vähennetty ja samanaikaisesti otettu se rahoitusosuus pois hyvinvointialueilta. Olisiko näin helpompaa, että jatketaan sitä tehtäväkentän karsimista, jätetään rahoitus, mutta jäädytetään sen vastineeksi sitten myöhemmässä vaiheessa indeksi? Eli olisiko tämä yksi vaihtoehto? Miksi indeksiä ei ole jäädytetty? On ollut ongelma siinä, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että se ei ole perustuslain mukaista. Eli tässäkin on tämmöinen tulkintakysymys taas: voidaanko indeksi jäädyttää? Minun mielestäni se olisi paljon kevyempi toimi kuin se, että leikataan suoraan sitä rahoitusta. [Puhemies koputtaa — Tuomas Kettunen: Jatkakaa vaan!] Kuntien tehtävien vähentäminen, OKM:n avustukset, yliopistojen valtionosuusindeksit. Sitten muita toimia, mitä voitaisiin tehdä, esimerkiksi YELiin liittyen: Minä hakisin Sitrasta pääomat suoraan sille, eli se Sitran osakemäärä, mikä heillä on tällä hetkellä, tehtäisiin siemenrahaksi YEL-rahastointiin. Voitaisiin valtion omaisuuden myyntituloja käyttää suoraan investointiohjelmaan. Perustelu on se, että valtio on huono omistaja noin niin kuin periaatteellisesti, koska jos ei ole ketään, joka kantaa riskiä siitä riskinotosta, ja sitten jos se epäonnistuu, niin kukaan ei kanna vastuuta, mutta toisaalta, jos siellä tapahtuu joitain hyviä onnistumisia, niin kukaan ei myöskään saa siitä hirveästi mitään hyvää itselleen, joten tästä syystä en näe valtiota perusteltuna omistajana. Nyt on aikaa käytetty 6 minuuttia 27 sekuntia. Rouva puhemies, pahoittelen. Joudun ottamaan toisen puheenvuoron, jossa jatkan näitä toimia, mitä voitaisiin vielä tehdä, mutta tässä oli vasta vähän reilun neljän miljardin edestä. [Vasemmalta: Reipas puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on opposition kanssa ja eritoten keskustan kanssa välillä sellaista kuin juttelisi monipersoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa. Nimittäin samaan aikaan tässä keskustelussa toisaalta edustaja Kettunen esitti, että hallitus on tehnyt riittämättömiä veronalennuksia polttoaineisiin, [Tuomas Kettunen pyytää vastauspuheenvuoroa] kun taas sitten edustaja Lohi raivostui siitä, että hallitus on porannut aukkoja liikenteen verotukseen. Tämä on vähän comme ci comme ça. Keskustan linja on epäselvä paitsi keskustalle itselleen myös Suomen kansalle, ja tämähän on tullut selväksi tämän kauden aikana varsin hyvin. Siitä ehkä surullisin ilmentymä on nimenomaan tämä tyhjä paperi. Nyt päästään siihen, minkä takia hallitus on kritisoinut sitä, että eikö oppositio esitä vaihtoehtoja. Ajattelen itse niin kuten edustaja Heikkinenkin, että äänestäjähän lunastaa valitusoikeuden sillä, että hän käy äänestämässä. Tämän jälkeen on oikeus valittaa. Se on täysin perusteltua, että tavallisella suomalaisella, joka tekee töitä tai mitä tahansa, on oikeus olla eri mieltä tehdyistä päätöksistä. Tämä äänestäjä on sattunut nyt vaikka sitten äänestämään keskustaa. [Markus Lohi: Tai perussuomalaisia!] — Tai perussuomalaisia, mutta nyt ajatellaan vaikka keskustaa. — Hänhän olettaa silloin, että hänen antamallaan äänellä keskusta tarjoaa vaihtoehdon, jolla se hoitaisi Suomen taloutta, Suomen valtiota. [Markus Lohi: Ei!] — No, ehkä hyvä tarkennus, että keskustan edustajat täällä myöntävät, että itse asiassa heidän äänestäjänsäkään eivät odota, että keskusta hoitaisi tätä maata. Se on ihan hyvä tarkennus. — Ehkä näin lähtökohtaisesti äänestäjät ajattelevat, että edustava puolue on valmis käyttämään valtaa tässä maassa. Hyvään oppositiokritiikkiinhän kuuluu totta kai vaihtoehdon esittäminen, ja minun mielestäni se on ihan perusteltua, että jos arvostelee hallituksen esitystä oppositiosta käsin, niin silloin esittää myös oman vaihtoehdon. Ei tämä mikään iso juttu ole. Sitten mennään tähän seuraavan kauden sopeutustarpeeseen: Eli nythän me ollaan siis käytännössä kaikki samaa mieltä siitä — ehkä muutamaa yksittäistä edustajaa lukuun ottamatta — että puolustusmenojen kasvu on hyväksytty, eikö näin? Puolustusmenot eivät ole sopeutuslistalla. Korkomenot nousevat. Nehän olivat siis Marinin kaudella parhaimmillaan alle miljardin, nyt ne ovat yli kolmen miljardin ja nousevat jopa kuuden miljardin tasolle. Eli ne nousevat, ja näistähän me ei voida poiketa, koska muuten me ei maksettaisi meidän velkaa takaisin, mikä johtaisi vähän isompiin ongelmiin. Meillä on siis puolustusmenot lukittu, korkomenot lukittu. Sitten siellä on kasvavat sotemenot: Voidaanko siellä juurikaan tehdä hirveästi toimia? Jotain varmasti voidaan, mutta ei paljoa, koska väestö ikääntyy, eli automaattisesti ne menot kasvavat. Eli meillä on valtion menoissa kolme tämmöistä aika massiivista komponenttia, jotka ovat jo lukittuina. No, mitä jää jäljelle? Käytännössä kaikki muut valtion menot eli sosiaaliturva ja sitten esimerkiksi kaikki valtionhallintoon, kuntahallintoon ja muuhun liittyvät menot. Sieltä voidaan tehdä sopeutuksia. No, mistä sitten sopeutetaan? Siitähän se kysymys onkin. Sopeutustarve on nyt, oletetaan, plus kymmenen miljardia euroa, ja meillä on nyt erinäisiä puolueita, jotka ovat eri mieltä siitä, miten se pitää tehdä. On esimerkiksi SDP:n sisällä sellaisia edustajia kuten edustaja Razmyar, varapuheenjohtaja, joka on linjannut julkisessa puheenvuorossaan, esimerkiksi Kauppalehden otsikossa, että veronkorotusten pitää olla painopisteenä ensi kaudella — eli ymmärrän näin, että enemmistönä sopeutuskokonaisuudessa, mikä viittaisi siihen, että veronkorotusten pitäisi olla luokkaa 5—6 miljardia ensi kaudella. Nyt sitten jos katsotaan, mitä SDP:n vaihtoehtobudjetissa on ollut veronkorotuksia, niin ne ovat tainneet olla siellä jossain vähän reilun miljardin tasolla, eli siitä noin suurin piirtein karkeasti viisi kertaa enemmän pitäisi olla veronkorotuksia. Yhteisöveron perumisella, jos te sen teette, saatte 800 miljoonaa; listaamattomilla, riippuen vähän mallista, 250—400 miljoonaa. Siinä on 1,2 miljardia. Mistäs sitten loput? Käytännössä jäljelle jäävät alvit, liikenteen verotus. Mistä ne otetaan sieltä? Tämä on aika iso kysymys. Minun mielestäni on hyvä puhua ääneen, mitkä ovat ne veronkorotusvaihtoehdot. Minä itse lähtökohtaisesti pidän veronkorotuksia viimesijaisena keinona. On varmaan niin, että sielläkin jotain voidaan tehdä, mutta minun mielestäni tästä olisi jokaisen puolueen reilua puhua ääneen julkisesti ennen vaaleja, jotta myös kuluttajilla ja yrityksillä on aikaa reagoida siihen, mitä puolue tulee esittämään. No, sitten menosopeutuspuolella SDP on sanonut, että hoitotakuu pitäisi palauttaa. Mitäs kaikkea muuta siellä on — muistuttakaa — ay-jäsenmaksun palauttaminen verovähennyskelpoiseksi. Sitten siellä on se, että sosiaaliturvaan pitäisi tehdä muutoksia, oliko, vähintään 40—50 miljoonan euron edestä. Ansiosidonnaisen porrastus — oletteko te siitä luopumassa vielä? Se oli ainakin alkukaudella vastustuksessa. Järjestörahoitukset pitäisi laittaa takaisin. Jos minä laskin oikein, niin semmoisia suht varmoja menolisäyksiä, mitä te olette esittäneet, on vähintään 500 miljoonan euron edestä. Elikkä kun on 500 miljoonaa menolisäyksiä, velkajarru tuo kymmenen miljardia, niin silloin on vähintään 10,5—11 miljardia sopeutettava ensi kaudella. Kyllä tulee olemaan todella haastava tie. Ajanpuutteen vuoksi seuraavassa puheenvuorossa, rouva puhemies, tulen esittämään lisää omia keinoja, millä me päästään siihen velkajarruun. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On heti alkuun todettava, että minuutissa en näihin kaikkiin kysymyksiin pysty vastaamaan, mutta menen tähän polttoainekysymykseen. Kuvasitte aivan oikein, että hallitus on tosiaan päättänyt noin 170 miljoonan euron polttoaineveron alennuksesta heti silloin kauden alussa, mutta unohditte, että tämän lisäksi on tehty yhteensä 100 miljoonalla eurolla polttoaineveron hiilidioksidipuolelle alennus, josta ensimmäinen osa, 50 miljoonaa, astui voimaan tänä vuonna ja seuraava 50 miljoonan osa astuu voimaan ensi vuonna, ja se päätös on siis jo eduskunnassa tehty. Eli nämä yhdessä ovat noin 270 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulee ajoneuvoveron perusveroalennus, 50 miljoonaa euroa, joka päätettiin ja jota te vastustitte vaihtoehtobudjetissa — se on totta, edustaja Lohi, tämä on päätös, jota te vastustitte vaihtoehtobudjetissa, polttoaineverotusalennuksia tuitte. Tämän lisäksi jakeluvelvoitelakia muutettiin, mitä SKAL kehui hallituskauden alussa hallituksen merkittävimmäksi ostovoimaa vahvistavaksi teoksi, siis tätä jakeluvelvoiteuudistusta, mikä me tehtiin. Tämän lisäksi kehysriihessä päätettiin työmatkavähennyksen korottamisesta ja ajoneuvoveron alentamisesta vielä vuonna 2028. Olisin toivonut jakeluvelvoitteen alentamista. Perussuomalaiset toivoivat sitä, ajoivat sitä, mutta [Puhemies koputtaa] kaikkea ei voi saada.

Kunnioitettu rouva puhemies! Nyt en aivan täysin ymmärrä tätä keskustan epäloogista hyökkäystä omaa puheenvuoroani kohtaan. Jos minä korostan tuolta pöntöstä, että kehitysavun pitää olla myös tulevissa sopeutustoimissa mukana, niin täältä keskustan luonnollinen johtopäätös on ikään kuin väittää, että perussuomalaiset antaa ymmärtää, että leikkaamalla kehitysavusta tämä valtiontalouden tila vakautetaan. Näinhän en ole sanonut. Olen vain todennut sen, että kehitysavun pitää olla mukana tulevissa sopeutustoimissa. Oletteko tästä eri mieltä? Sitten te tulette tänne arvostelemaan, että hallitus ei ole tehnyt mitään sille, että liikenteen verotuksesta verotulot ovat romahtaneet, ja sitten te kerrotte vielä, että hallitus on päätösperäisesti alentanut liikenteen verotusta. Kiitos siitä, näin on. Me olemme alentaneet polttoaineen verotusta, me olemme alentaneet ajoneuvoveron perusveroa, [Tuomas Kettusen välihuuto] ja mitä — te olette tukeneet näitä polttoaineveron alennuksia. Edustaja Lohi, jos te olette vakavissanne sitä mieltä, että ne ovat olleet vääriä päätöksiä, miksi te ette ole vastustaneet niitä? [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] Nyt te tulette tänne arvostelemaan, että miten hallitus kehtaa, mutta te olette itse tukeneet niitä.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tämä on nyt kyllä aivan uskomatonta puhetta keskustalta. Minä nimenomaan korostin sitä, että kun valtio joutuu tekemään vaikeita päätöksiä, niin suomalaisten veronmaksajien etu on se, että tämänkaltaiset ei-välttämättömät menot ovat osana niitä sopeutuskokonaisuuksia. Se, että kehitysavusta on leikattu, on nimenomaan tarkoittanut sitä, että niitä leikkauksia ei ole tarvinnut kohdentaa suomalaisille. Ja kehitysavussa on edelleen leikattavaa perussuomalaisten mielestä. Onko keskustan mielestä? Tämä on suora kysymys teille, olkaa hyvä ja vastatkaa siihen. Ja edustaja Suhoselle vastaan suoraan, että kyllä, Suomessa on pienituloisia, ja kyllä, Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on haasteita ja vaikeuksia selvitä omasta arjestaan. Sen takia on olennaista, että me saadaan valtiontalous vakautettua, jotta meillä on varaa pitää kaikista heikoimmassa asemassa olevista huolta. Korostin sitä, että Suomessa on maahanmuuttopolitiikalla luotu uusi köyhälistön luokka. 2010—2024 suomalaisten pienituloisten osuus on laskenut, samaan aikaan vieraskielisten pienituloisten osuus on kasvanut. Tämä on ongelma, joka on luotu harjoitetulla politiikalla.

Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvät suomalaiset, Suomella ei ole eikä tule olemaan varaa toimia koko maailman sosiaalitoimistona, Kansaneläkelaitoksena, kehitysapuautomaattina tai terveyskeskuksena. Sitä eivät velkajarruun sitoutuneet SDP:n crémant-sosialistit [Timo Suhonen: Mitä?] vieläkään ymmärrä. Tarkastellaan hieman, mihin valtio käyttää veronmaksajien rahaa tilanteessa, jossa verotulot eivät riitä lähellekään menojen kattamiseen. Kehitysapuun käytetään kaiken kaikkiaan noin miljardi euroa, kun huomioidaan EU-maksatusten kautta menevät osuudet — siis huolimatta hallituksen yli 1 300 miljardin euron kumuloituvista kehitysapuleikkauksista. Meille perussuomalaisille kehitysapu on päivänselvä leikkauskohde tänään ja huomenna. Kysyn: millainen poliitikko pystyy katsomaan itseään peilistä tilanteessa, jossa itse tekee aktiivisesti päätöksiä leikkauksista mutta ei ole valmis säästämään kehitysavusta? Sellaistako on politiikka, jossa oma kansa ensin ‑ajattelu on vahingollista? Hyvät suomalaiset, kehitysavun rahoitusta tässäkin tilanteessa lisäisivät ainakin seuraavat puolueet vaihtoehtobudjettiensa perusteella: sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät. Lisäksi perussuomalaisia lukuun ottamatta tietojeni mukaan kaikki puolueet tässä salissa ovat sitoutuneet siihen, että Suomen rahoitus kehitysavusta nostetaan kohti 0,7 bkt:n osuutta, mikä nostaisi kehitysavun maksatuksia reippaasti yli miljardilla eurolla. Arvoisa rouva puhemies! Myös sosiaaliturvaa on uudistettava kansalaisuusperusteiseksi. Se on surullinen fakta, että perussuomalaiset ovat edelleen ainoa eduskuntapuolue, joka johdonmukaisesti ajaa sosiaaliturvan rajaamista koskemaan vain Suomen kansalaisia. Maahanmuuttopolitiikassa tehdyt katastrofaaliset virheet ovat johtaneet siihen, että pelkästään pääkaupunkiseudulla noin puolet toimeentulotuen saajista on maahanmuuttajataustaisia. Kelan aineistoista selviää, että sosiaaliturvaa maksetaan jo yli kahden miljardin euron edestä vieraskielisille. Vieraskielisten osuus pienituloisista on jyrkässä kasvussa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoista, jotka on päivätty 16.12.2025, käy ilmi, että kun tarkastellaan pienituloisten määrän muutosta vuosina 2010—2024, niin suomalaisten pienituloisten määrä on tippunut tällä aikajaksolla 90 000:lla, eli oli vähemmän pienituloisia 2010—2024, kun vastaavasti pienituloisten ulkomaalaistaustaisten määrä on plus 120 000. Eli rikkautta, rakkautta, kivoja ruoka- ja pelihetkiä, mutta laskun maksajana on suomalainen duunari, suomalainen yrittäjä. Sitten tietenkin herää kysymys, mitä puolue tekee tässä tilanteessa. No, tietenkin vaaditaan kuorossa lisää maahanmuuttoa, lisää halpatyövoimaa tilanteessa, jossa on yli 300 000 ihmistä työttömänä. Tämä on se ratkaisu tähän ongelmaan, kun Suomi ei tarvitse lisää halpatyövoimaa kolmansista maista rasittamaan julkista taloutta, vaarantamaan potilasturvallisuutta hyvinvointialueilla eikä myöskään ylläpitämään korkeata työttömyyttä. Jos meillä on ovet auki kaikille, jotka haluavat Suomeen tulla tekemään töitä, niin se johtaa siihen, että tämä työttömyysongelma pysyy edelleen pahana. Ei ole Suomen — ja muistutan, että ei edes sen maahanmuuttajayksilön etu — että me rakennetaan Suomeen uusi köyhälistön luokka pienituloisista maahanmuuttajista. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on syntynyt työllä ja yrittämisellä, ja vain sillä se voidaan jatkossakin turvata. Jos verotamme työtä tekevät hengiltä, tarjoamme palveluita koko maailmalle ja kieltäydymme katsomasta totuutta silmiin omien poseeraamistarpeidemme vuoksi, me tullaan menettämään suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, jonka edelliset sukupolvet ovat meille rakentaneet. Arvoisa puhemies! On ilmiselvää, että seuraavalla kaudella tullaan tekemään erittäin vaikeita päätöksiä, kuten tälläkin kaudella on tehty, toimia, joita lähtökohtaisesti kukaan ei haluaisi tehdä mutta joita ilman Suomi tulee ajautumaan selvitystilaan, jossa velkojat päättävät siitä, mistä täällä leikataan ja mitä täällä tehdään, mitä jää jäljelle. Ja on näin, että niissä sopeutustoimissa on oltava mukana kehitysapu ja maahanmuutto ja kaikki muut toissijaiset menot, joihin valitettavasti tässä maassa edelleen veronmaksajien rahoja menee. Ne ovat ei-välttämättömiä, hyvien päivien menoja, epärelevantteja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta, viritetty tilanteeseen, jossa rahaa on ollut ja sitä on riittänyt, ja kuten kaikki tietävät, sitä ei ole. Se, että ne löytyvät tulevan hallituksen säästölistoilta, on elintärkeää, ja sen eteen lupaan tehdä parhaani. Muistutan, että ne ovat kyselytutkimuksissa säännöllisesti myös suomalaisten eniten suosimia sopeutuskohteita. — Kiitos. [Timo Suhonen pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten kannalta tämän keskustelun seuraaminen on haastavaa, koska toisena päivänä oppositiopuolueet kuorossa vaativat, että hallituksen pitää lopettaa nämä leikkaukset. He siis systemaattisesti vastustavat lähestulkoon kaikkia leikkauksia, ja nyt toisaalta he sitten kertovat, että hallitus on epäonnistunut, kun se ei ole leikannut tarpeeksi. Teidän täytyisi nyt päästä ensin yhteisymmärrykseen edes oman puolueenne sisällä siitä, mitä te haluatte. No, viisastelu seis, mennään tulevaisuuteen. Nyt vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki puolueet ovat sitoutuneet velkajarruun, ja me tiedetään, että se sopeutuskokonaisuus tulee olemaan kymmenen miljardia plus miinus jotain. Eli aika valtavista summista on kysymys. Nyt herää kysymys: onko SDP, onko keskusta, ovatko vihreät valmiina julkistamaan oman sopeutusvaihtoehtonsa? [Vasemmalta: Entäs perussuomalaiset? — Eduskunnasta: Onko hallitus?] — Minä ajattelen näin, että perussuomalaisten tehtävä on totta kai tuoda esiin omat vaihtoehtonsa, [Vasemmalta: Missä ne on?] millä velkajarrussa leikataan, mutta sitä voidaan odottaa myöskin teiltä. Toistaiseksi teiltä on kuultu vain menoleikkausten perumista ja uusia menoja tälle valtiolle ja veronkorotuksia työlle ja yrittämiselle, [Puhemies koputtaa] ja sillä tämä maa ei nouse. [Timo Harakka: Kello käy, perussuomalaiset!]

Kunnioitettu rouva puhemies! Arvoisa rouva sisäministeri, olette julkisuudessa kritisoinut näitä erilaisia papanakursseja ja pilipalikursseja, mitä kotoutumiskoulutuksessa ja laajemmin pakolaisten palveluiden piirissä Suomessa on tarjottu. Iltalehti olikin sitten kaivanut Tervolasta vuonna 2023 pakolaisohjaajana toimineen henkilön vastaamaan teille, ja hän sanoo sitaatissaan muun muassa seuraavasti: ”Jos papanan kerääminen tulitikkuaskiin auttaa tässä prosessissa, se maksaa itsensä kymmenkertaisesti tai satakertaisesti takaisin.” Mikä on teidän arvionne, maksaako tämä itsensä kymmenkertaisesti, satakertaisesti vai jopa tuhatkertaisesti takaisin? Ja jos näin on, niin onko niin, että kuntien ei itse asiassa tarvitsisi olla huolissaan tästä leikkauksesta, koska tällä logiikalla kuntien pitäisi kiljuen kilpailla siitä, kuka saa käyttää eniten omaa kuntien rahaa näiden pakolaisten kotouttamiseen, koska tulokset kerran ovat heidän mukaansa näin hyviä? — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! On sinänsä positiivista, että nyt Euroopan unionin tasolla pystytään luomaan yhteinen kompromissinäkemys siitä, miten maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi jatkossa järjestää, etenkin turvapaikkapolitiikkaa, koska kyllä vuodet 2015—2016 osoittivat sen, että jäsenmaat tekivät ehkä kansallisella tasolla ratkaisuita osin itsekkäistä syistä, mikä sinänsä on ymmärrettävää. Annan nyt esimerkin, että siinä kohtaa, kun EU:n ulkorajat alkoivat vuotamaan, käytännössä näitä turvapaikanhakijoita systemaattisesti jäsenvaltioiden toimesta — tietoisesti tai tiedostamatta — ohjattiin eteenpäin EU:n vapaata liikkuvuutta hyödyntäen. Tämä ei tietystikään ole millään tavalla kestävä ratkaisu, ei paitsi EU:n kannalta mutta ei myöskään jäsenmaiden kannalta. Sitten kun tämä tilanne annettiin tapahtua, niin sehän luonnollisesti lisää sitten jäsenmaiden välilläkin niitä jännitteitä. Eli mitä pitää tapahtua? On tietenkin se, että Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka ja turvapaikkaprosessit siirretään kokonaan EU-alueen ulkopuolelle. Tämä on aivan keskeistä tässä. Sitten toisekseen pitää tehostaa sitä, että kun ihminen saapuu EU-alueelle, niin on välittömästi tiedossa, kuka hän on, mistä hän on, on tiedossa esimerkiksi sormenjäljet ja tämmöiset näin, koska nyt ei voi olla niin, että esimerkiksi Kreikkaan saapuu ihminen ja hänet sitten päästetään sieltä eteenpäin, sitten hän menee Saksaan, mahdollisesti sieltä Pohjoismaihin eteenpäin, ja kukaan ei vielä tässäkään vaiheessa tiedä, kuka on kyseessä. Tämän takia se prosessin ulkoistaminen EU:n ulkopuolelle on perusteltua ja tärkeätä. Näen nyt sen kehityksen kyllä myös tapahtuvan, että EU:ssa ja EU:n jäsenmaiden alueella poliittinen diskurssi on muuttumassa siihen suuntaan, että yhä useammat jäsenmaat haluavat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, ja se on erittäin hyvä asia. Vielä tietysti kärvistellään täällä eduskunnassakin jonkun verran sen kanssa, kuinka paljon meillä nyt on vastuuta koko maailman hädänalaisista, mutta kyllä se tosiasia on se, että jos me ei pystytä huolehtimaan, hyvä jos pystytään huolehtimaan hädin tuskin omasta maanosastamme, niin miten me pystyttäisiin huolehtimaan muistakaan. Sitten haluaisin vielä korostaa turvapaikanhakijoiden osalta sitä, että kun vuosina 2015—2016 tapahtui kriisi ja siitä eteenpäin pikkusen rauhallisempana, nyt sitten Suomen itärajalla ja myöskin muiden Itä-Euroopan maiden itärajoilla on tapahtunut turvapaikanhakijoiden tämmöinen vyöry, niin sillä voi olla tämmöinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, ja todennäköisesti onkin. Tästä oli itse asiassa myös Ylellä Ykkösaamussa hyvää ajatusta asiantuntijalta siitä, että on hyvin todennäköistä, että Venäjä myös ohjaa näitä siirtolaisvirtoja Eurooppaan tietoisesti, koska sillä pyritään saamaan kaaosta ja hajaannusta jäsenmaiden sisälle ja jäsenmaiden välille. Tätä pitää tietenkin torjua kaikin mahdollisin keinoin. Nyt näyttää, että uusi tuuli puhaltaa EU-tasolla, ja se on tietenkin erinomainen asia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen tätä, mutta en voi olla vastaamatta edustaja Kettusen esittämiin väitteisiin. Toki edustaja Vigelius toi ne ansiokkaasti esille, mutta koen suorat syytökset, ja niihin on vastattava. — Lyhyesti totean, että edustaja Kettunen, arvostaisin teidän puolueenne vaihtoehtoja, jos ne olisivat johdonmukaisia ja uskottavia. Sitä ne ovat demareilla. Demarit esittävät johdonmukaisesti korkeampia veroja. Se on uskottava poliittinen vaihtoehto. Vihreillä on selkeä maahanmuuttopoliittinen ja ilmastopoliittinen tavoite. Se on uskottava vaihtoehto. Teillä se pyörii kuin jojo ympyrää vuodesta toiseen. Kukaan ei tiedä, milloin tulee tyhjää paperia, milloin 40 000 maahanmuuttajaa, milloin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa peukun perässä Facebookissa. Luen nyt teidän viime vuonna voimassa olleen vaihtoehdon: ”40 000 uutta työntekijää Suomeen vuosittain: Toivotetaan ahkerat ja työintoiset maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja pysäytetään huoltosuhteen heikkeneminen nostamalla nettomaahanmuutto 40 000 henkeen vuosittain.” Tämä on keskustan vuoden 2025 vaihtoehto. Nyt on vuoden 2026 huhtikuu. Siitä on vähän reilu neljä kuukautta, kun tuo paperi oli voimassa. Niin että ette te voi vakavalla naamalla väittää, että teidän papereissanne ei ole ollut 40 000 maahanmuuttajaa vuodessa Suomeen. Se on ollut voimassa tällä kaudella, viime vuonna. [Tuomas Kettunen: Ei ole uusimmassa paperissa!] — Ai niin, uusimmat. Mitähän ensi vuonna on luvassa? 100 000 uutta maahanmuuttajaa joka vuosi? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana työperäisestä maahanmuutosta ja Suomen työttömyystilanteesta. Fakta on se, että Suomen työttömyystilanne on erittäin vaikea. [Naurua] — Ja se näyttää naurattavan täällä keskustan päässä, mikä ei tietenkään yllätä. Jostain syystä se on heille vitsin, performanssin ja poliittisen pelin paikka, vaikka se on vakava asia. Kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, niin nähdäkseni Suomi ei tällä hetkellä tarvitse juurikaan työperäistä maahanmuuttoa matalapalkka-aloille. Ei tarvitse. Meillä on tässä maassa niin paljon työttömiä ihmisiä, että ensisijaisesti heidät pitää työllistää, ja näinhän täällä keskustakin puhuu, mutta satuimme muutama viikko sitten olemaan, muistaakseni edustaja Hopsukin oli paikalla, Elinkeinoelämän keskusliiton paneelissa, jossa juontaja kysyi, tarvitaanko Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Kävimme asiasta käsiäänestyksen puolueiden välillä. Edustaja Hopsu nosti kätensä ylös: kyllä tarvitsemme, tuttua vihreätä linjaa. Näin teki myös edustaja Jokelainen vasemmistoliitosta: kyllä tarvitsemme. Mutta mitä teki keskusta? Mihin tikkatauluun tällä kertaa osui, kun oltiin Elinkeinoelämän keskusliiton vieraana? Käsi nousi ylös: Suomi tarvitsee lisää työperäistä maahanmuuttoa. Keskustan vaihtoehto. [Joakim Vigelius: Kuinka paljon?] — Ja tämä on kysymys: kuinka paljon? Itse asiassa, jos katsomme tällä kaudella julkaistua keskustan paperia, niin sieltähän pilkisti, pöljähti 40 000 nettomaahanmuuton taso. [Jari Ronkainen: Mitä ihmettä?] Näin on. Eli vaikka Suomessa on yli 300 000 työtöntä ja keskusta esittää olevansa huolestunut asiasta, he ovat esittäneet yli 40 000:ta nettomaahanmuuttajaa vuosittain lisää tähän maahan yhdistettynä siihen, että he ovat vastustaneet hallituksen kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan. Muun muassa se, että jos maahanmuuttaja jää työttömäksi, hänen pitää poistua maasta kolmen kuukauden jälkeen, ei käynyt keskustalle. Asetimme minimitulorajat maahan tuleville työperäisille maahanmuuttajille. Keskusta vastusti. Ja tämän lisäksi keskusta on vaihtoehdossaan mennyt vielä pidemmälle. He poistaisivat saatavuusharkinnan, joka siis tarkoittaa sitä, että Suomessa työnantajan, joka tarvitsee työntekijän, tällä hetkellä tarvitsee lähtökohtaisesti ensin katsoa, löytyisikö Suomesta suomalainen työtön tähän tehtävään, ja jos ei löydy, tämän jälkeen hän voi hakea maailmalta siihen työntekijän. Keskustan mielestä tämä on turhaa byrokratiaa. Nimittäin keskustan näkökulmasta työnantajan pitäisi heti saada hakea ahmed Afrikasta tähän paikkaan. Tämä ei käy perussuomalaisille. Meidän vahtivuorolla saatavuusharkintaa ei pureta eikä tulla purkamaan. Päinvastoin maahantuloedellytyksiä on kiristetty, ja näin tullaan toimimaan silloin, kun perussuomalaiset ovat hallituksessa. Kukaan tässä maassa ei tiedä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa tehdään silloin, kun keskusta on hallituksessa. Sen päättää aina joku muu puolue kuin keskusta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Edustaja Kettunen, on hienoa, että haluatte väitellä, mutta toivon, että pitäytyisitte edes jollakin tavalla faktoissa. On suorastaan häpeällistä teiltä, että te kehtaatte nostaa esiin ukrainalaiset, joita tämä hallitus on myös auttanut ja auttaa yhä edelleen. Paitsi että ukrainalaiset eivät ole turvapaikkaprosessin piirissä, he ovat tilapäisen suojelun piirissä, mitä tulee perussuomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen ydinajatteluun, se lähtee liikkeelle siitä, että avunannon pitää tapahtua lähialueilla. Meidän tehtävä ei ole pelastaa koko Lähi-itää, vaan lähialueilla. Keskustalle ehkä Lähi-itä on lähialue, perussuomalaisille ei. Eurooppa on Suomen lähialue. Ukraina kuuluu Eurooppaan, ja se on tällä hetkellä Venäjän hyökkäyssodan, brutaalin hyökkäyssodan, kohteena, jota Suomi on halunnut auttaa. Nähdäkseni tässä salissa on vallinnut yksimielisyys. Paitsi että me olemme ottaneet vastaan naisia ja lapsia tilapäisen suojelun piiriin Suomeen me olemme auttaneet myös tukemalla Ukrainan puolustustaistelua Venäjän hyökkäyssodassa. Toivon, että tämä ei ole asia, mistä täällä halutaan vääntää, kun siinä ei ole minkäännäköistä erimielisyyttä. Mennään sitten eteenpäin teidän tarjoamaanne pisteytysmalliin. Olkaa hyvä ja kertokaa, edustaja Kettunen, meille kaikille, mitä se teidän pisteytysmallinne tarkoittaa muuta kuin otsikkotasolla. Millä ehdoilla teidän pisteytysmallissanne saa tulla Suomeen? Pitääkö teidän pisteytysmallissanne Suomeen tulevalla ihmisellä olla työpaikka, kun hän saapuu Suomeen, vai voiko hän tulla etsimään Suomeen työpaikkaa? Kertokaa se. Miten ne teidän pisteytysmallissanne tapahtuvat? Perussuomalaiset ovat lähestyneet tätä siitä kulmasta, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille työperäisille maahanmuuttajille pitää asettaa tiukempi tuloraja. Hallitushan asetti tämän 1 600 euron tulorajan tai TESin minimitulorajan, ja tämä ei kelvannut teille. Te äänestitte tätä vastaan, koska se oli teidän mielestänne liian tiukka. Se, mikä perussuomalainen linja, siis puhtaasti perussuomalainen linja, on, olisi se, että se hinattaisiin sinne mediaanitulojen tasolle, plus 3 000 euroon. Sitä te vastustatte. Tehän olette ajaneet saatavuusharkinnan poistoa, jolloin itse asiassa työnantaja Suomessa voisi hakea kolmansista maista työntekijän ennen kuin hän on tarkistanut, löytyisikö siihen tehtävään Suomesta työntekijää. Tämä on ollut teidän vaihtoehdossanne myös tällä kaudella. Älkää te tulko tänne selittämään, että perussuomalaisilla ei ole linjaa työperäisessä maahanmuutossa — on. Mitä tulee humanitääriseen maahanmuuttoon, siinäkin teidän linjanne on vähän kyseenalainen. Mitä tarkoittaa, että kyllä Suomen pitää kantaa vastuu? No, esimerkiksi kun julistitte, kuinka teillä on tiukkaa paperia, niin hauska tilanne oli se, että täällä perussuomalaiset nauroivat ja itse asiassa vihreä edustajakin nauroi. Oikeastaan koko eduskunta nauraa teidän vaihtoehdollenne, koska kukaan ei ota sitä tosissaan. [Tuomas Kettunen: Ei täällä saa nauraa!] — No, ehkä keskustan vaihtoehdolle saa nauraa, olkaamme siitä yhtä mieltä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti käyn läpi, miksi täällä suunnalla suhtaudutaan ehkä hieman skeptisesti siihen, miten keskusta tulee toimimaan näissä maahanmuuton esityksissä eduskunnassa. Se ei ole ihan niin kuin tuulesta temmattua, vaan me voidaan käydä nyt sovinnon hengessä läpi tällä kaudella tehtyjä esityksiä ja sitä, miten keskusta on äänestänyt niissä. Tästähän me voidaan tavallaan vetää johtopäätöksiä siitä, minkälaista maahanmuuttopolitiikkaa keskusta harjoittaisi. Hallitus korotti tänne maahan tulevalta työperäiseltä maahanmuuttajalta vaadittavaa palkkarajaa. Mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus asetti työttömäksi jääneille maahanmuuttajille aikarajan, jonka jälkeen pitää poistua maasta — tavallisilla työntekijöillä kolme kuukautta, erityisasiantuntijoilla kuusi kuukautta. Mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus esti sen, että turvapaikanhakijat eivät voi jäädä maahan niin sanotusti vaihtamalla kaistaa eli siirtymällä turvapaikkaprosessin puolelta esimerkiksi työperäiseksi maahanmuuttajaksi, tämä kaistanvaihto estettiin. [Inka Hopsun välihuuto] Keskusta vastusti tätä, koska keskusta haluaa, että turvapaikkajärjestelmää voidaan väärinkäyttää. No, kun hallitus tiukensi kansalaisuuden ehtoja korottamalla vaadittua asumisaikaa ja poistettiin tämmöinen niin sanottu pakolaishuojennus, eli pakolaiset saivat helpommin Suomen kansalaisuuden — asumisaika oli vaaditusti lyhyempi, vuoden verran — niin mitä teki keskusta? Vastusti sitä. Hallitus asetti lukioihin ja amiksiin tuleville ulkomaalaisille lukukausimaksun, eli siis suomalainen veronmaksaja ei joudu kustantamaan sitä, kun me raahataan jostain kolmannesta maasta tänne opiskelijoita meidän toiselle asteelle, vaan jatkossa he maksavat itse. Kävikö tämä keskustalle? Ei tietenkään käynyt keskustalle. Ja kun hallitus alensi kotouttamiskorvauksia ja mahdollisti esimerkiksi sen, että tulkkauskustannukset voidaan jatkossa periä, niin mitäs keskusta teki? Vastusti tätäkin muutosta. [Jari Ronkainen: No tietysti!] Eli nyt, arvoisa rouva puhemies, esittelin tässä kuusi hallituksen järkevää maahanmuuttopolitiikan uudistusta, joita keskusta on tällä kaudella vastustanut, ja tässä, hyvät keskustalaiset, on se syy, miksi täällä suhtaudutaan hieman skeptisesti siihen, mitä se teidän maahanmuuttopolitiikka tosiasiallisesti tarkoittaa, kun se ei ihan riitä, että te menette Facebookiin ja laitatte peukun sille, että maahanmuuttajan pitää noudattaa lakia: jes! [Naurua] Hienoa, että te olette kiristäneet linjaanne nytten näin vaalien alla. Sen pitää näkyä myös ihan niissä teoissa ja niissä esityksissä, mitä täällä sitten käsitellään. Jatkossa olisi kiva, että kun täällä kiristetään maahanmuuttopolitiikkaa, niin se nappi, mitä te painatte, olisi esityksen puolesta — ei ”ei” jokaiselle kiristykselle, joka parantaa Suomen turvallisuutta, parantaa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan uskottavuutta ja parantaa suomalaisen veronmaksajan, suomalaisen ihmisen, turvallisuutta ja asemaa ja etenkin veronmaksajien oikeusturvaa. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Säännönmukaisesti... Rouva puhemies! Pahoittelen suuresti. Se on hyvä näin, vaikka laki sen toki mahdollistaa, mutta rouva puhemies, pahoittelen. — Säännönmukaisesti kun tähän saliin tuodaan järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ja uudistuksia, joilla pyritään vahvistamaan sitä, että Suomi säilyisi turvallisena yhteiskuntana ja että tähän maahan ei tulisi sekopäitä lisää ja jos tähän maahan on tullut sekopäitä, niitä saataisiin karkotettua tästä maasta eli heitettyä laittomasti maassa olevat ulos — koska perussuomalaisten lähtökohtainen ajatus maahanmuuttopolitiikalle on se, että Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, ei Kansaneläkelaitos eikä mikään Takuusäätiö, jonka tehtävänä on auttaa joka ikistä maailman hädänalaista ja hädänalaiseksi tekeytyvää — niin joka kerta vihreät ja vasemmistoliitto hiljaisella yhteistyöllä lähestulkoon aina sosiaalidemokraattien kanssa vastustavat näitä järkikiristyksiä ja järkiesityksiä, joilla maahanmuuttopolitiikkaa parannetaan. Olen sydämeni pohjasta pyrkinyt tutustumaan ja pohtimaan, mistä tämä johtuu, enkä vieläkään ole saanut siitä käsitystä. Eivätkö silmät ole auenneet vihreiden ja vasemmiston harjoittaman maahanmuuttopolitiikan täydelliselle epäonnistumiselle paitsi Suomessa myös laajemmin koko Euroopassa? Katsotaan Suomea: Jos mennään vaikka seksuaalirikostilastoihin, siellä korostuvat yliedustuksella tietyt maahanmuuttajaryhmät ja tietyt kansalaisuudet — hiljaisuus korvia huumaavaa vasemmistolta. Heille he ovat hädänalaisia, erittäin hädänalaisia, jotka nyt vain sattuvat tekemään rikoksia, mutta kyllähän suomalaisetkin tekevät rikoksia. Tämä on vihervasemmiston tekosyy raahata lisää näitä rikoksentekijöitä tähän maahan. Tukiriippuvuus: toimeentulotuessa pääkaupunkiseudulla noin puolet maahanmuuttajataustaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä vielä toistaiseksi, onneksi, on matala. Ei minkään näköistä herätystä. Tämän jälkeen he tulevat syyttämään perussuomalaisia, että te leikkaatte kotoutumisesta. No, sitten kun me katsotaan, mitä siellä kotoutumiskursseilla tehdään, niin kerätään johonkin tulitikkuaskeihin jotain maasta löydettyjä lehtiä ja sammaleita. Silläkö ne maahanmuuttajat kotoutuvat ja tulevat tekemään töitä tänne? [Pia Sillanpää: No ei todellakaan!] Jos tämä on se kotoutumisteollisuuden kärkituote, että kerätään jotain marjoja ja risuja tulitikkuaskeihin [Jari Ronkainen: Käpylehmiä!] — ja käpylehmiä tehdään, uusi vientituote siitä — niin ei tämä maa tule ikinä nousemaan. Tuommoinen kotoutumisteollisuus pitää ajaa välittömästi alas. Sen sijaan asetamme tiukat ehdot sille, kuka saa tulla tähän maahan, ja nyt jatkossa myös ennakollisesti voidaan estää sekopäiden saapuminen maahan, mikä on erinomainen uudistus. Näitä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä tulee jatkaa vihervasemmiston ja laajasti opposition suuresta vastustuksesta huolimatta. Kiitos sisäministeri Rantaselle tästäkin uudistuksesta.

Arvoisa herra puhemies! Toden totta on näin, että nyt vihdosta viimein ollaan saatu lukea uutisista, että palautusten määrät ovat kasvaneet, ollaan saatu tästä maasta rikollisia ulos. Tietysti johtotähtenä näistä hädänalaisista, jotka saatiin ulos, on Milan Jaff. Tästäkin median uutisoinnissa kerrottiin, että muun muassa hallituksen tekemillä uudistuksilla on ollut vaikutusta siihen, että näitä todella saadaan täytäntöön, toimeenpanoon ja lopulta näitä rikollisia ulos maasta. Muistan kuitenkin, että näitäkin esityksiä, joita tässä eduskunnassa on käsitelty, vasemmistoliitto on vastustanut, ja näinhän se kyllä valitettavasti on. Mitä tulee maahanmuuttopolitiikkaan yleisesti, niin tietenkin kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että jo ennaltaehkäisevästi rakennetaan niin tiukat lait, että tähän maahan ei tule ihmisiä väärin perustein. Siinä esimerkiksi tämä ennakollinen maahantulokielto on erinomainen ratkaisu. Jos sitä pystytään laajasti soveltamaan ja laajasti hyödyntämään, niin saadaan estettyä, että tähän maahan tulee lähtökohtaisesti rikollisia ollenkaan. Se on erinomaista. Mitä nopeammin palautukset saadaan täytäntöön toimeenpantua, sitä parempi koko suomalaiselle yhteiskunnalle. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuolta keskustan suunnalta lentää useitakin syytöksiä, ja yksi välihuudoissa esiin noussut syytös oli muun muassa se, miten nämä perussuomalaisten toimet nyt ovat sitten auttaneet siihen pumppuhintaan. Ihan käsi sydämellä kysyn nyt teiltä: jos te kerran olette sitä mieltä, että niillä toimilla, joita hallitus on tehnyt polttoaineen hinnan kurissa pitämiseksi, ei ole mitään merkitystä, niin oletteko te sitä mieltä, että jos me perutaan ne veronalennukset ja palataan sille jakeluvelvoiteuralle, jota te kannatitte ja jonka te eduskuntaan äänestitte, niin kävisiköhän niin, että se hinta nousisi pumpulla edelleen tästä tilanteesta? Näinhän siinä kävisi. Tämähän on tosiasia, ja tekin voitte sen myöntää ääneen. Palataan vähän... Mennään ensin tätä kautta läpi. Hallitus on siis — ottaen huomioon, että me jatkuvasti tehdään sopeutustoimia lähes jokaiselle sektorille, pois lukien käytännössä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja maatalous — siitä huolimatta pystynyt autoilun verotusta keventämään yli 300 miljoonalla eurolla. Sitten jos me katsotaan sitä, kun te olitte vallassa ja vastuussa, niin teidän hallituksenne ei kyennyt säästämään, ei kyennyt tekemään menosopeutuksia. Mutta on yksi asia ylitse muiden, jossa hallitus löysi into piukeana, hymyillen yksimielisyyden, ja se oli polttoaineveron korottaminen. Siihen keskustalta löytyi valmius. Säästöjä piti löytää, polttoaineveron korottaminen oli ensimmäisenä mielessä, kaikki muu unohdettiin. No, sitten tietenkin toivon ja uskallan ajatella näin, että jos te olette sitten jälkikäteen ajatelleet, että nämä ovat olleet huonoja päätöksiä, niin niitähän voidaan perua, ja kun katson teidän vaihtoehtobudjetteja, sitä, mitä te sitten olette tällä kaudella ajaneet, niin onkos nyt näin, että itse asiassa teidän vaihtoehtobudjetissa te yrititte peruuttaa muun muassa ajoneuvoveron perusveron keventämisen? Ja näinhän on. Te vastustitte sitä, että vanhempien autojen, joilla ajavat yleensä pienituloiset ihmiset, verotus kevenisi. Te vastustitte sitä. [Jaana Strandman: Ihanko oikeasti?] Onneksi teidän esitys ei mennyt läpi, hallitus sai ajoneuvoveron perusveron kevennettyä, vaikka keskusta yritti sitä vastustaa. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, tosiasia on se, että yksikään puolue ei yksin tässä maassa päätä yhtään mitään, vaan se edellyttää sitä, että saavutetaan kompromissi. Tähän nähden uskallan sanoa, että tämän hallituksen autoilumyönteinen linja on hyvin perussuomalaisen näköinen. On totta kai niin, että jos me yksin saisimme linjata sitä, miten autoilun kustannuksia hillitään, niin se olisi kovempi. Jakeluvelvoite menisi automaattisesti EU:n minimiin, jos PS saisi päättää, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] mutta näin ei ole, koska me elämme kompromissien maailmassa. Vastaavaa kompromissia tehdään maahanmuuttopolitiikassa ja tuloveropolitiikassa jokaisen puolueen suuntaan. Mutta tosiasia on se, että jos ihan millä tahansa mittarilla arvioidaan sitä, mikä hallitus on tehnyt eniten autoilijoiden eteen ja vähentänyt autoilijoiden kustannuksia, niin tämä hallitus on siinä kymmenen kertaa parempi kuin teidän hallituksenne. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Minusta on aivan oikein, että oppositio pyrkii kirittämään hallitusta hallituksen toimissa ja pyrkii siihen, että hallitus tekisi yhä entistä enemmän sen eteen töitä, että Suomessa yhä useampi saisi töitä ja suomalaisten ostovoima paranisi ja saataisiin köyhyyttä vähennettyä. Se on aivan oikein, se kuuluu oppositiolle. Mutta se, mikä tässä hämmentää viikosta toiseen, välikysymyksestä toiseen, on se, että te peittelette tai jopa ehkä häpeätte esittää sitä teidän omaa vaihtoehtoanne. Nimittäin tätäkin keskustelua silmällä pitäen kävin läpi vasemmiston vaihtoehtoja. Nämäkö auttavat köyhyydessä: bensaveron korotukset, ilmastopolitiikan kiristäminen — lukuohje: metsätehtaiden sulkeminen — työn ja yrittämisen veronkorotukset, kehitysavun lisääminen velaksi ja humanitäärisen maahanmuuton lisääminen? Nyt kysyn: miten nämä toimet, joita te vasemmistossa laajasti esitätte ja kannatatte, auttavat suomalaisia pienituloisia ihmisiä, suomalaisia köyhiä ihmisiä? Kertokaa se meille.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo toden totta tänään salissa sanoi, että perussuomalaiset eivät ole saaneet hallituksessa mitään omia tavoitteitaan läpi. Se on kyllä mielenkiintoista, kun ottaa huomioon, että edustaja Honkasalo on kuitenkin itse tässä salissa joka kerta ollut vastustamassa hallituksen maahanmuuttopoliittisia uudistuksia. Toisaalta salin vasemmalta laidalta on kuultu esimerkiksi puheenvuoroja, että kuinka te kokoomuksessa voitte olla perussuomalaisten talutusnuorassa. No, näinhän ei tietenkään ole, koska jos näin olisi, niin siinä tapauksessahan nämä kiristykset olisivat vielä kovempia. Mutta joka tapauksessa edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut itärajan sulkua, edustaja Veronika Honkasalo on vastustanut rajan poikkeuslakia, edustaja Veronika Honkasalo on vasemmistoliiton ja vihreiden tapaan vastustanut muun muassa jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen purkamista, kuten monia muitakin erittäin tärkeitä uudistuksia, joita tämä hallitus on tehnyt. Toisaalta vasemmistoliiton vaihtoehdossa vaaditaan — vastoin hallituksen näkemystä — esimerkiksi autoilun verotuksen merkittävää kiristämistä, polttoaineverojen kiristämistä, ajoneuvoveron kiristämistä. Tämän hallituksen linjahan on ollut päinvastainen. He ovat kritisoineet meitä siitä, että me olemme alentaneet esimerkiksi autoilun verotusta. He ovat vastustaneet täällä meidän tekemiä päätöksiä ilmastopolitiikkaan liittyen, joilla on turvattu muun muassa metsähakkuiden jatkuminen, suomalainen metsäteollisuus. Kaikkia näitä vasemmistoliitto on vastustanut, mutta herää kysymys, minkä takia he vastustavat näitä, jos kerran perussuomalaiset eivät olisi saaneet mitään aikaan. Eli siis kenen aikaansaannoksia nämä nyt sitten ovat, joita te olette vastustaneet täällä vuodesta toiseen? Ihmettelen, mutta ehkä vasemmistoliitto osaa sen kertoa. Mutta joka tapauksessa ilmeistä on se, että yhdenvertaisuusvaltuutetusta ja hänen toimistonsa 30-henkisen joukkueensa huudosta — vasemmistoliiton tukemana — huolimatta tämä hallitus jatkaa maahanmuuttopoliittisia kiristyksiä, eikä oppositio voi asialle yhtään mitään.

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä kiinnittää huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemykseen siitä, että itärajan sulku on väärin ja että itärajalle pitäisi avata mahdollisuuksia hakea turvapaikkaa, ja toisaalta myöskin siihen, että tämä rajan poikkeuslaki, joka kansallisen turvallisuuden nimissä ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten vahvasta suosituksesta tähän maahan säädettiin, on yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan ongelmallinen ja sitä ei pitäisi soveltaa eikä pitäisi myöskään sen kestoa jatkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa ei sanallakaan tarkastella sitä näkökulmaa, että minkä takia tämä laki on säädetty. Siellä ei käsitellä sitä, mitä seurauksia sillä voi olla, mikäli Venäjä kykenee käyttämään hyväkseen tätä perus- ja ihmisoikeuskäsitystä ja sen muovaamaa lainsäädäntöä, jonka seurauksena meidän rajoille ja meidän rajojemme sisälle voisi tulla teoriassa jopa tuhansia ellei kymmeniätuhansia ihmisiä hallitsemattomasti ja jonka seurauksena suomalainen yhteiskuntarauha hyvin suurella todennäköisyydellä järkkyisi ja viranomaisten resurssit puuttua ja huolehtia tilanteesta olisivat vähintäänkin kyseenalaiset, eli olisi kyse vakavasta poikkeustilanteesta. Hän ei ota kantaa siihen, miten tämmöinen menettely voidaan torjua. Sen sijaan hän esittää kyllä järjestelykeskuksia, ja hän esittää, että kaikki tänne vaan ja sitten katsotaan, miten käy, mutta hän ei pohdi sitä, että kyse on erittäin vakavasta vaikuttamisesta, jolle pitää pystyä sanomaan, että peli seis. Näinhän hallitus teki: kun itäraja suljettiin, turvapaikanhakijoiden virta rajoille loppui. No, toisaalta hallitus sääti rajan poikkeuslain, jota laaja enemmistö eduskunnassa tuki — pois lukien vihreät, vasemmistoliitto ja osa SDP:n kansanedustajista — ja näiden lakien seurauksena me ollaan tilanteessa, jossa meidän itärajalle ei ole tullut enää turvapaikanhakijoita, ja nyt me voidaan nähdä, että itse asiassa Venäjä ei ole päässyt käyttämään hyväksi näitä ihmisiä. Mutta on aika varma tieto ja näkemys siitä, että jos itäraja nyt avattaisiin turvapaikanhakijoille, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, me tultaisiin tilanteeseen, missä siellä rajalla olisi yhtäkkiä satoja ellei jopa tuhansia turvapaikanhakijoita. No, sekö sitten auttaisi heidän oikeuksiaan ja yhdenvertaisuutta? Enpä oikein usko. Täytyy ymmärtää, että kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, jota Venäjä systemaattisesti harjoittaa, ei, kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvaa, ”niin sanotusta” välineellistetystä maahanmuutosta — erittäin vakavasta tilanteesta. On surullista, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ei ole ottanut huomioon sisäisen turvallisuuden viranomaisten näkemyksiä, tai jos on ottanut huomioon, niin ei ole ainakaan sisäistänyt niitä. Olisin toivonut hieman laajempaa tarkastelua etenkin tämän itärajan suhteen hänen kertomuksessaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Arvaa, minkä puolueen ohjelmasta löytyvät seuraavat sanat: antirasismi, tosiasiallinen yhdenvertaisuus, niin sanottu välineellistetty maahantulo, sateenkaari-ihmiset, rodullistetut suomalaiset, ihmisarvoa loukkaava ilmapiiri, rakenteellinen rasismi ja islamofobia. Todennäköisesti pohdit, että vasemmistoliiton ja vihreiden ohjelmista saattaa löytyä. Näin on, mutta ne löytyvät myös riippumattoman viranomaisen, yhdenvertaisuusvaltuutetun, kertomuksesta eduskunnalle. Kyllä, tämä koko yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus vilisee vasemmistolaista uuskieltä, jolla ei ole mitään tekemistä riippumattoman viranomaistoiminnan kanssa. Se on sanottava ääneen. Vasemmistoliitto ja vihreät ja heidän edustajansa saivat tänään hepulin tässä salissa, kun täältä perussuomalaisista nostettiin esiin erinäisiä ongelmia, mitä tämä kertomus pitää sisällään. Kun me kyseenalaistimme tämän riippumattomuuden, niin hehän hyökkäsivät täällä, mutta heille ei tuottanut mitään ongelmaa kuitenkaan esimerkiksi alle viikko sitten, kun he hyökkäsivät valtiovarainministeriön budjettipäällikköä vastaan sosiaalisessa mediassa. Se oli ok, mutta täällä kun kyseenalaistetaan yhdenvertaisuusvaltuutetun riippumattomuutta, niin se ei ole ok. He aina valikoivat, ketä saa kritisoida. Sitä ei saa kritisoida, mitä vasemmisto rakastaa. Se, mikä tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa on surullista, on se, että siellä nousee esiin, puhemies, erittäin tärkeitä teemoja — ikäsyrjintä, vammaisuuteen liittyvät ongelmat ja syrjintätapaukset — mutta ne jäävät kaiken tämän roskan alle, mitä sinne on tungettu. Paljonpuhuvaa on myös se, mitä sieltä kertomuksesta puuttuu. Edustaja Vigelius nosti esiin täällä esimerkiksi poikien ja miesten kohtaamat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat. Eipä paljon puhuta niistä. Siellä ei puhuta kunniaväkivallasta. Sana ”kunniaväkivalta” ei esiinny kertaakaan koko dokumentissa, vaikka se on tosiasiallinen yhdenvertaisuusongelma. [Mauri Peltokangas: Oho!] Takapajuisista kulttuureista tuodaan tänne toimintatapoja, joissa naisen asema on alhaisempi kuin eläimen. Ei yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnitä siihen huomiota, [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] ei kertomuksessa sanaakaan kunniaväkivallasta. Meillä on ollut lehdissä viime aikoina juttuja siitä, minkälaista se on elää tämmöisen kulttuurin alla, jossa mies alistaa naisia, silvotaan, ei minkäännäköisiä ihmisoikeuksia — ei sanaakaan yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Ihmettelen, ja niin ihmettelee moni muukin suomalainen. Sen ymmärrän ja sen hyväksyn, että yhdenvertaisuusvaltuutettu yksilönä, ihmisenä ja koko toimisto, 30-henkinen joukkue siellä viestintätiimeineen ovat sitä mieltä, mitä he ovat, mutta toivotan heidät tervetulleiksi kamppailemaan näkemyksineen vaikka tänne eduskuntavaaleihin 2027. Menkööt jonkun puolueen listoille ehdolle. Tervetuloa, sitä on demokratia, tänne kertomaan mielipiteitä. Mutta riippumattomana viranomaisena voisi odottaa enemmän. Koko kertomus kyseenalaistaa hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan. Sen sijaan, että se nostaisi esimerkiksi objektiivisesti tosiasioita hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistuksista, kuten että tässä ovat uudistuksen tavoitteet, ne, mitä sillä on saavutettu, hyvät puolet, arvioitu joitain heikkouksia, ei, päinvastoin yhdenvertaisuusvaltuutettu ilmaisee hyvin selvästi, että nämä ovat heikennyksiä, ja vastustaa näitä. Rajamenettelyä vastustaa, turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan leikkaamista hän vastustaa, turvapaikanhakua rajoittavaa lakia eli poikkeuslakia, mikä on säädetty Venäjän vaikuttamisen takia, hän vastustaa. Säilöönoton ja maahantulokiellon käyttötilanteita on lisätty hallituksen päätösten seurauksena, että saadaan esimerkiksi laittomasti maassa olevat rikolliset ulos tästä maasta — hän vastustaa. Laittomasti maassa olevien oikeutta terveyspalveluihin kun on rajoitettu, niin hän vastustaa sitä muutosta. Tilapäistä suojelua saaneiden mahdollisuudet vakinaistaa oleskelunsa on poistettu, sitäkin hän vastustaa. Kaikkia järkeviä maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä hän vastustaa. Itse asiassa hän toteaa jopa, että kansalaisuuden ja oleskeluluvan saamisen ehtoja pitäisi helpottaa. Tämä on poliittinen kanta. [Mauri Peltokangas: Uskomatonta!] Tämä on poliittinen kanta, ei tämä ole mikään viranomaiskanta. Se on poliittinen näkemys siitä, mille tasolle ehdot kansalaisuudesta ja oleskeluluvasta Suomen eduskunnan pitäisi säätää. Se on poliittinen päätös. On poliittinen päätös olla asettamatta kansalaisuudelle juuri mitään ehtoja, kuten vasemmistoliitto ja vihreät haluaisivat yhdessä muun keskusta- ja demarijoukon kanssa. On poliittinen päätös sitten, kuten tämä hallitus on tehnyt, että kansalaisuudelle asetetaan tiukemmat ehdot, toimeentulovaatimusta, nuhteettomuutta, asumisaikavaatimuksia tiukennetaan. Se on poliittinen kysymys, ja kun viranomainen ottaa tässä vasemmistolaisen näkemyksen siihen, niin kyllä, totta kai, näitä voi kritisoida. Sitten voi tietenkin nostaa esiin sen, että kun meidän valtio velkaantuu tällä hetkellä järkyttävää tahtia, meillä on edessä seuraavalla kaudella noin kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuus, niin onko toden totta niin, että me tarvitaan joku vasemmistovaltuutettu riippumattomana viranomaisena kertomaan meille, että maahanmuuttopolitiikka on liian tiukkaa? Vai voisiko olla niin, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu ja vaikka tasa-arvovaltuutetun toimisto voitaisiin yhdistää ja näin ollen vaikka lakkauttaa yhdenvertaisuusvaltuutettu? Voisiko heiltä leikata? Se on poliittinen näkemys. Minusta voi leikata. Vasemmiston on ihan turha tulla tänne, kuten aiemmin debatissa he tulivat, kertomaan, että tämä on järkyttävää oikeusvaltion pilkkaamista ja mitä vielä. Totta kai meillä on oikeus sanoa näin ja esittää näin. Sitä on demokratia. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, sivu 210: ”Valtuutettu on huolissaan siitä, että kiristyvän maahanmuuttopolitiikan tavoitteet syrjäyttävät perusoikeuksien toteutumisen varmistamisen.” Arvoisa herra puhemies, hyvä eduskunta! Itse olen huolissani siitä, mitä valtuutettu kirjoittaa kertomuksessaan. Kertomus korostaa sitä, että turvapaikkaprosessiin sisältyy ehdoton palautuskielto. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa myös, että vaikka Venäjä hybridivaikuttaa meitä vastaan ja voisi käyttää meitä vastaan välineellistettyä maahanmuuttoa, niin tämä hallitus ei saisi pitää itärajaa kiinni, vaan yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan raja pitäisi avata turvapaikanhakijoille. Minä kysyn, kenen perusoikeuksista silloin ei huolehdittaisi, ja vastaus siihen: suomalaisten. Jos me annetaan vihamielisen valtion vaikuttaa meitä vastaan ja käyttää hyväkseen turvapaikanhakijoita, joilla ruuhkautetaan meidän viranomaistoiminta ja joilla luodaan kaaosta suomalaiseen yhteiskuntaan, niin silloin suomalaisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarassa. Eli nyt meillä on siis tilanne, että itärajan täyttä sulkua vastustaa käytännössä laitavasemmisto — vasemmistoliitto ja vihreät — osa SDP:n kansanedustajista, sitten tietenkin Venäjä-mielinen marginaaliskene ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Tämän johtopäätöksen tästä voi vetää. Ja mikä huolestuttavinta, tässä viranomaisen kertomuksessa välineellistettyä maahanmuuttoa kuvataan näillä sanoilla: niin sanottu välineellistetty maahanmuutto. Onko nyt siis niin, että yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan Venäjä ei tietoisesti käytä muuttovirtoja hybridivaikuttamiseen, vai mistä on kyse, kun viranomaistekstissä käytetään sanoja ”niin sanottu”? Haluaisin tähän vastauksen, mutta me varmaan saadaan se valiokuntakuulemisessa kyllä kuulla, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee kuultavaksi. Kysyn myöskin tässä ääneen: näkeekö yhdenvertaisuusvaltuutettu mitään tilannetta, jossa valtiolla on oikeus suojata rajoja ja jossa se rajojen suojaamisen oikeus menee turvapaikanhaun oikeuden edelle? Jos ei, niin voin kertoa, että tämä hallitus ja etenkin perussuomalaiset näkevät. Suomalaisen päätöksentekijän ensisijainen tehtävä on huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Se menee muiden edelle — suomalaisten perusoikeudet tässä maassa. Me ei olla mikään ylikansallinen ihmisoikeus- ja perusoikeuselin tai mikään koko maailman sosiaalitoimisto, jossa huolehditaan koko maailman ihmisoikeuksista. Venäjä totta kai haluaisi näin, koska sillä tavalla voitaisiin horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa. Toivoisin, että myös yhdenvertaisuudesta huolissaan olevat viranomaistoimijat näkisivät sen, että on toimijoita, jotka haluavat käyttää näitä lainsäädännön aukkoja hyväkseen. Se ei valitettavasti tässä kertomuksessa näy. On sivuutettu täysin suomalaiset sisäisen turvallisuuden viranomaiset, Rajavartiolaitos, meidän poliisi, turvallisuusviranomaiset laajemmin, jotka ovat nähneet tarpeen sille, että itärajalla pitää pystyä luomaan lainsäädännöllisiä toimia, joilla estetään tarvittaessa turvapaikanhaku ja joilla pidetään rajat suljettuina silloin, kun valtio, joka haluaa meitä vastaan vaikuttaa, käyttää ihmisiä hyväkseen. Se, mistä yhdenvertaisuusvaltuutetun itse asiassa pitäisi tällä hetkellä olla onnellinen, on se, että kun hallituksen toimien seurauksena raja on kiinni, kun rajan poikkeuslaki on säädettynä, niin meidän rajalle ei ole tullut turvapaikanhakijoita. Toisin sanoen Venäjä ei ole kyennyt käyttämään hyväksi näitä turvapaikanhakijoita. Olisiko se näiden hakijoiden etu, että nyt Venäjä kuskaisi kolmansista maista meidän avoimina oleville itärajan ylityspaikoille ihmisiä esimerkiksi tulevana talvena jäätymään? Sekö nyt olisi sitten heidän etunsa, että Venäjälle annettaisiin tällaiset työkalut? Nähdäkseni ei. Arvoisa herra puhemies! Tässä lyhyt katsaus yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomukseen itärajasta ja turvapaikanhaun oikeuksista, ja palaan myöhemmässä puheenvuorossa seuraaviin näkökulmiin. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Demokratiaan ja oikeusvaltioon kuuluu — edustaja Honkasalolle ja kumppaneille ja muille tiedoksi — että me voinemme myös täällä esittää yhdenvertaisuusvaltuutetun lakkauttamista, jos me niin haluamme. Meillä on täysi mandaatti siihen. [Välihuutoja vasemmalta] Mitä tulee tämän hallituksen politiikkaan, perussuomalaisten poliittisiin tavoitteisiin, niin te sanoitte, että kaikki lupaukset on petetty. Minkä takia me tänään sitten kuulemme täällä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedonantoa, joka sisältää kymmeniä ja kymmeniä kohtia, joissa kritisoidaan perussuomalaisten harjoittaman maahanmuuttopolitiikan muutoksia? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hetkonen. Eli jos me ei olla saatu mitään aikaan, kun itäraja on kiinni, rajan poikkeuslaki on voimassa, polttoaineveroa on alennettu, työn verotusta on alennettu, lapsiperheiden verotusta on kevennetty, mitään ei ole saatu aikaan, miksi täällä yhdenvertaisuusvaltuutettu haukkuu hallituksen maahanmuuttopolitiikan? Se on juuri sitä, mitä perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma pitää sisällään, ja sitä vastustaa riippumaton viranomainen, joka ilmaisee muun muassa täällä laitavasemmiston ja marginaalisten Venäjä-toimijoiden tapaan, että itäraja on avattava turvapaikanhakijoille. Sitä me emme kannata. Sitä eivät suomalaiset turvallisuusviranomaiset kannata. — Kiitos. [Veronika Honkasalo: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!] — No selkeästi siellä.

Kunnioitettu rouva puhemies! Vihreiden edustaja puhui täällä heikkoudesta ja pelkuruudesta. Minä sanon, että vihreiden ja vasemmistoliiton harjoittama politiikka osoittaa heikkoutta ja pelkuruutta myöntää se tosiasia, että harjoitettu maahanmuuttopolitiikka on tuonut tähän maahan ilmiöitä, jotka eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Aloitetaan maahanmuuttajien merkittävästä yliedustuksesta seksuaalirikoksissa: On heikkoutta ja pelkuruutta, että te ette ole pystyneet myöntämään sitä tosiasiaa ääneen, että näissä kulttuureissa, joita kolmansista maista tänne raahataan, esiintyy epäterveitä ilmiöitä ja epäterveitä arvoja ja ajatuksia ja toimintatapoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. On heikkoutta ja pelkuruutta, että te suljette siltä silmänne. On heikkoutta ja pelkuruutta yhdenvertaisuusvaltuutetulta, että hän sanoo täällä, että niin sanotulle välineellistetylle maahantulolle pitää nyt tarjota sitten mahdollisuus hakea itärajalta turvapaikkaa. Kysymys on Venäjän valtiollisesta vaikuttamisesta meitä vastaan, jossa hyväksikäytetään ihmisiä, ja näille pitäisi nyt sitten avata raja ja mahdollistaa Venäjän käyttää näitä ihmisiä meitä vastaan. Ei hyvää päivää. [Puhemies koputtaa] Heikkoutta ja pelkuruutta on se, ettei uskalla puolustaa Suomea ja suomalaisia, kun se on hyökkäyksen kohteena, esimerkiksi Venäjän toimesta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Komppaan tässä Edustaja Kaarisalon pitämää erinomaista puhetta. Ei kukaan tietääkseni enkä ainakaan omasta mielestäni itsekään pyrkinyt tai halunnut antaa sellaista kuvaa, että kaikissa hankkeissa olisi ikään kuin joku kymmenen vuoden kesto, mutta valitettavasti se voi kyllä pahimmillaan näin olla, ja tästä on kyllä esimerkkejä. Ajatellaan nyt vaikka sitä, että meillä on yritys, joka suunnittelee tehdasta. No, totta kai se tekee ensin omat sisäiset prosessinsa siihen, lähdetäänkö tekemään investointia, tehdään sitä investointisuunnitelmaa, sen jälkeen lähdetään siihen esiselvitykseen, sen jälkeen tehdään mahdollisesti päätös, että nyt lähdetään etenemään asian kanssa, sitten yhteistyö viranomaisten kanssa, lupaprosessit ympäristöluvasta alkaen. Sitten jos siihen mennään kaikki valituskierrokset päälle ja mahdolliset täydennystarpeet niihin asiakirjoihin, niin se voi olla hyvin pitkä prosessi. Tästä ihan semmoinen pienimuotoinen esimerkki: Olin erään yhtiön hallintoneuvostossa, ja siellä esiteltiin tämmöistä hankkeen lupaprosessia, paperin määrää, mitä tarvitaan. Siellä oli hyvä esimerkki, että kun se yhtiö ysärillä teki voimalaitosta, niin se oli suurin piirtein tämän verran paperia, ja nyt se paperin määrä on kuvaannollisesti tämän verran, mitä tarvitaan siihen. [Puhuja näyttää ensin pientä ja sitten suurta määrää] Tämä kuvaa sitä eroa, että jos se on tämän verran ollut ennen ja nyt tarvitaan tämän verran paperia, niin jossain on menty vikaan, jossain on menty pieleen. Me ei voida Suomena kilpailla siinä, että täällä olisi niin matalat palkkakustannukset, että tänne yritykset hinkuisivat tulemaan tekemään tuotteita. Ei, vaan me voidaan kilpailla siinä, että meillä on erityisosaamista, meillä on nopeat, luotettavat, sujuvat viranomaisprosessit, jotka mahdollistavat sen, että tähän maahan halutaan investoida. Etenkin erittäin tärkeää se on kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä investoinneissa, kuten tämä laki nyt meille tulee tarjoamaan, että saadaan ne hankkeet nopeasti käyntiin. En missään nimessä kyllä vähättelisi myöskään näitä lupaprosesseja. Niissä valitettavasti kestää hyvin pitkään, ja pahimmillaan se saattaa olla sen investoinnin kannalta kohtalokasta. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Väännän vielä rautalangasta, miksi tämä laki on erittäin tarpeellinen. Jos ajatellaan, niin meillä on tällä hetkellä hyökkäyssotaa käyvä naapuri nimeltä Venäjä, joka on sotataloudessa ja jonka tuotantokoneisto jyllää jatkuvasti uutta asetta, uutta pommia, uutta räjähdettä Ukrainan rintamalle, jossa he hyökkäävät laittomasti Ukrainaa vastaan. Nyt Euroopassa on hyökkäyssodan alusta alkaen puhuttu, että me tarvitsemme lisää puolustusteollisuutta, joka on ollut laiminlyötynä useissa maissa, ja me tarvitsemme lisää ammustuotantoa. Nämä muutokset eivät synny tyhjiössä. Jos ajatellaan lupaprosesseja Suomen kaltaisessa maassa, pahimmillaan voi kestää jopa kymmenen vuotta. Jos me nyt halutaan rakentaa TNT-tehdas tai joku muu asetehdas, niin me ollaan sitten valmiita pahimmillaan, siis pahimmillaan, 2035 ja jotain. Onko meillä siihen varaa tässä ajassa? Vastaus on ilmiselvästi: meillä ei ole siihen varaa. Sen takia me tarvitaan kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiin investointeihin tällaisia valitusrajoituksia, jotta voidaan turvata se, että tässä maassa saadaan myös mahdollisen kriisin aikana, mahdollisessa erittäin vaarallisessa tilanteessa turvattua se, että on olemassa raaka-aineita, joita Puolustusvoimat ja mahdollisesti muut viranomaiset tarvitsevat. Sen takia tällaisia lakeja tarvitaan, jotta voidaan yhteisesti hyväksytty ja julistettu lupaus siitä, että panostamme omaan puolustusteollisuuteen, saada tosiasiallisesti tapahtumaan. Se edellyttää myös lainsäädäntömuutoksia, ja tämä lakimuutos, jonka tämä eduskunta nyt vie läpi, on yksi hyvä esimerkki siitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Savola piti erittäin tärkeän ja arvokkaan puheenvuoron. Totean vielä hybridivaikuttamiseen ilmiönä lisäyksenä sen, että jos joku haluaa hybridivaikuttaa meitä vastaan, lähtökohtahan on varmaan se, että me emme silloin tiedä olevamme sen vaikuttamisen kohteena. Sehän on se tavoitetila siinä. Siinähän voidaan hyödyntää esimerkiksi lainsäädännön aukkoja, tai siinä voidaan käyttää hyödyksi epäsuoria keinoja, esimerkiksi saada jotkin toimijat tekemään toimia, jotka sinänsä eivät liity millään tavalla siihen hybridivaikuttajaan mutta jotka pelaavat samaan maaliin siten, että se tavoite saavutetaan. Ja nyt viittaan siihen, että jos halutaan hidastaa esimerkiksi räjähdetehtaan tai jonkun muun maanpuolustuksen kannalta kriittisen asian edistymistä, niin se on sen vaikuttajan näkökulmasta toissijaista, millä se saadaan hidastettua, kunhan se saadaan hidastettua. Totta kai on niin, että on ihmisiä, jotka ovat aidosti huolissaan tietyistä hankkeista ja haluavat käyttää omaa perusoikeuttaan näiden asioiden käsittelyssä ja valittaa niistä, mutta sitten toisaalta, kun puhutaan kansallisesta turvallisuudesta tämmöisissä hyvin spesifeissä hankkeissa, yksittäisissä hankkeissa, on nähdäkseni tärkeää, että siinä estetään mahdolliset hyvin pitkät, vuosikausia kestävät prosessit, jotka johtaisivat siihen, että se hanke viivästyy ja maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiset suorituskyvyt ja materiaalit mahdollisesti vaarantuisivat, noin niin kuin teorian tasolla. Tämä on tosiaan siis valitettavan yleinen ilmiö ei vain maanpuolustuksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä hankkeissa vaan myös ihan siellä yrityspuolella, ja on pakko korostaa, vaikkei tähän suoraan liitykään, että on kestämätöntä, jos puhutaan jopa kymmenen vuoden prosesseista. Se on vaan yksinkertaisesti kestämätöntä. Meillä on aika paljon näitä hankkeita kaatunut tähän. Me tiedetään suomalaisia pörssiyrityksiä, nyt vaikka julkisuudesta yhtenä hyvänä esimerkkinä, että Kauppalehdessä oli taannoin artikkeli Nokian renkaista, joka itse asiassa perusti Romaniaan uuden modernin tehtaansa. Kyllä pidin hyvin surullisena sitä, että siinä ei ihan kauhean kauaa nokka tuhissut, kun tehdas oli pystyssä. Täälläkin eräällä kyselytunnilla sitä valtioneuvoston edustajilta kysyin, ja muistan, että silloinkin täällä salissa vähän naureskeltiin, että onko tämä nyt se ongelma, että lupaprosessit ovat hitaita. Kyllä se itse asiassa on valtava ongelma, valitettavasti. Tämä on myös kilpailukykytekijä. Pidän erittäin tärkeänä, että tämä esitys nyt etenee, ja siitä kiitos eduskunnalle ja valiokunnille.

Kunnioitettu rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että tämä esitys etenee tässä salissa ja tästä talosta ulos ja saatetaan voimaan laissa. Jos puhun yleisesti suomalaisesta sääntelystä, lupasääntelystä, mitä tulee vaikka suomalaisten yritysten sijoituksiin, että haluavatko ne nyt perustaa Suomeen tehtaan vai eivät, niin lienee yleisesti tunnustettu tosiasia, että Suomessa joissain tapauksissa valitettavasti on niin, että ne selvitykset, lupaprosessit, ovat aivan liian hitaita. Toisaalta on niin, että on myös toimijoita, jotka haluavat valittaa kaikissa mahdollisissa kohdissa hidastaen sitä mahdollista tulevaa investointia, ja jopa lopputuloksena voi olla se, että sitä investointia ei koskaan tehdä. Tämä voi pahimmillaan heikentää Suomen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. Mutta erityisen huolestuttavaa on, mikäli näin tapahtuu kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa ja investoinneissa, joita tähän maahan tarvitaan. Arvoisa puhemies! Nyt luen otteen puolustusvaliokunnan lausunnosta, jossa valiokunta toteaa seuraavaa: ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole poissuljettua, että nykyistä laajaa valitusoikeutta voidaan tietoisesti käyttää Suomeen vihamielisesti suhtautuvien tahojen toimesta maanpuolustuksen kannalta tärkeiden laitosten rakentamisprosessien viivyttämiseen. Tällöin kyse olisi selvästi hybridivaikuttamisesta. Nyt esitetyllä sääntelyllä pyritään osaltaan varmistamaan, että jatkossa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentaminen saadaan käyntiin ilman viiveitä.” Tämä on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa tällä hetkellä elämme, ja kiitän siitä, että tämä asia nyt vihdoin etenee. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! On jollakin tavalla absurdia, että keskusta esittää tässä olevansa huolissaan suomalaisen autoilijan asiasta. Kun keskusta kantoi vastuuta ja valtaa tässä maassa, he hymyssä suin äänestivät polttoaineveron korotuksien puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Antti Kurvisen välihuuto] He hymyssä suin päättivät, että jakeluvelvoite nousisi vuodesta 2024 alkaen siten, että pumppuhinta olisi ollut kymmeniä senttejä korkeampi. Ymmärrättekö, että se olisi tarkoittanut tässäkin tilanteessa, tässäkin kriisissä, huomattavasti korkeampaa hintaa kuin nyt? [Perussuomalaisten ryhmästä: Romuttaja-Kurvinen!] Ja nyt te tulette tänne esittämään, että miksi hallitus ei tee mitään. Tämä hallitus on alentanut polttoaineveroja lähes 270 miljoonalla eurolla, ajoneuvoveron perusveroa 50 miljoonalla. Tiedättekö, keskusta, mitä? Te tulitte tänne saliin esittämään, että perukaa ajoneuvoveron alennus, tällä kaudella. Sen te teitte oppositiossa. Nyt kysyn pääministeriltä: minkä takia me emme tässä hallituksessa ole valinneet sitä tietä, mitä vasemmistohallitus kepun tuella olisi autoilijoille halunnut tarjota, eli lisää kuritusta, lisää veroja, kalliimpia hintoja?

Arvoisa herra puhemies! On ilo huomata, että käytännössä yksimielisesti tämä sali on sitä mieltä, että tämä laki on syytä säätää, ja siitä kiitos oikeusministeri Leena Merelle, että hän tuo sen tänne saliin ja eduskunnan käsiteltäväksi. On kuitenkin todettava, että on sinänsä mielenkiintoista huomata, että kun vuosikausia perussuomalaiset ovat nostaneet esiin työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä ongelmia paitsi julkisen talouden myös näiden hyväksikäyttötapausten kannalta, niin käytännössä syytökset ovat olleet, että te olette rasisteja. Mutta nyt on ääni vähän kellossa muuttunut, kun myös mediassa on nostettu esiin näitä ongelmia, mitä liittyy tähän työperäiseen hyväksikäyttöön, jossa kärsijänä nimenomaan ovat nämä maahanmuuttajataustaiset, jotka eivät monesti tunne heidän omia oikeuksiaan, ja nyt tällä lailla pystytään puuttumaan siihen. Erittäin tarpeellinen esitys. Muistutan, että ne yrittäjät ja ne työntekijät, jotka toimivat rehellisesti, eivät pysty kilpailemaan reilusti markkinoilla niitä toimijoita vastaan, jotka vääristävät sitä kilpailua polkemalla palkkoja ja polkemalla työehtoja. Sen takia on eri erittäin tarpeellista, että valtiovalta suhtautuu tähän vakavasti ja laittaa kuriin ne toimijat, jotka rikkovat yhteisiä sääntöjä ja lakia eivätkä välitä siitä, että kilpailua noudatetaan ja tehdään reilulla tavalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On todella pikkuisen eri meno tällä hallituskaudella, mitä tulee suomalaiseen liikennepolitiikkaan ja autoilijoiden tilanteeseen. Jos aloitetaan vähän käymään läpi sitä, mitä on tehty, niin mennään vaikka autoilijoihin ensin: Polttoaineveroa on alennettu, itse asiassa noin kolmisen kertaa jo, ajoneuvoveron perusveroa on alennettu, plus jakeluvelvoiteura on uudistettu. Esimerkiksi nämä veropäätökset ovat itsessään maksaneet noin 300 miljoonaa euroa, mikä on siis suoraan takaisin autoilijoille rahaa, ja jakeluvelvoiteuraa alentamalla päästiin tilanteeseen, jossa muun muassa vuonna 2024 polttoaine olisi maksanut jopa noin 20 senttiä enemmän heti ensimmäisestä päivästä alkaen, jos sitä päätöstä ei olisi tehty. Eli tämmöisiä toimia on tehty, joilla on pyritty helpottamaan autoilijoiden asemaa. Tässä keskustelussa kuuntelin tarkalla korvalla vihreiden ja vasemmistoliiton edustajien puheenvuoroja aiemmin, ja siellä tuli muun muassa väittämiä, että tämä hallitus nyt ei ota huomioon, että meillä on ilmastokriisi, ja hallitus lisää päästöjä. Siis hetkonen. Hallituksen päätökset on tehty siitä syystä, että on pyritty turvaamaan ihmisille se mahdollisuus, että he pystyisivät käyttämään tässä maassa autoa. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä ratikkaa, junaa tai bussia arjen liikkumiseen vaan se auto on välttämättömyys. Se ei ole ihmisille lähtökohtaisesti sellainen, että jee jee, kiva kun saa ajaa autolla, vaan se on välttämättömyys. Ei ole sellaista julkista liikennettä, joka palvelisi koko maata tällä hetkellä. No, sitten siellä sanottiin, että hallitus ei ole satsannut kävelyyn ja pyöräilyyn. Mitä tulee kävelyyn, niin ainakin oman kokemukseni mukaan on mahdollista kävellä ilman valtion tukea. Tiedän, että Suomi on erittäin valtioriippuvainen maa, mutta siitä huolimatta kävely todennäköisesti luonnistuu vielä ilman erillistä valtion tukea. Tätä voi sitten myös siellä vihreissä miettiä, onko se mahdollista ilman valtion rahaa. No, sitten on haluttu panna vastakkain myös sitä, onko hallitus nyt panostanut mihinkä junaverkkoon ja onko hallitus panostanut tiestön kuntoon. Totean vain sen, että esimerkiksi vuonna 2024, kun korjausvelkaa purettiin, tilanne oli se, että saatiin jopa pysäytettyä se korjausvelan kasvu, mikä on historiallista. Itse asiassa investoinnit asvaltointiin 2024 olivat historiallisen suuret, niin että viimeksi samoja lukemia saavutettiin 90-luvulla. Heti ensimmäisenä vuotena hallitus teki ihan merkittäviä toimia tähän asiaan. On totta, että korjausvelka edelleen kasvaa ja sinne tehtävät panostukset on saatava ylöspäin ja se on seuraavan hallituksenkin pöydällä aivan varmasti, kuten tässä suunnitelmassakin lähdetään siitä, että vuodesta 2030 alkaen perusväylänpitoon panostetaan. Se on erittäin fiksu linja, ja täytyy toivoa, että sille löydetään laaja parlamentaarinen tuki tässä maassa, koska muuten, jos se tiekunto rappeutuu vielä tästä enemmän, niin se johtaa sitten siihen, että myöskin turvallisuus tieverkon käyttäjillä heikkenee, ja johtaa myös sitten siihen, että tieverkon käyttömahdollisuudet pienenevät, mikä sitten heikentää elinkeinoelämän tilannetta ja tavallisten suomalaisten tilannetta. Erittäin hyviä päätöksiä on tehty kaiken kaikkiaan. Sitten lyhyesti vielä tästä ilmastopolitiikasta ja mitä tulee tieliikenteeseen: On se nyt kumma ihan oikeasti, että Suomi ei ole tässä pystynyt ajan saatossa pikkuisen pidemmälle miettimään tätä. Kun tosiasia on se, että meillä on pitkien etäisyyksien maa ja erittäin kylmä maa monena aikana vuodesta, niin onko nyt järkevää tosiaan tehdä politiikkaa, jossa ne kustannukset sille tavalliselle suomalaiselle siellä maakunnissa kasvavat niin kohtuuttomiksi, että heillä ei sitten pahimmillaan ole varaa esimerkiksi käydä töissä? No, ei tietenkään ole, ja tämän takia on syytä pohtia, halutaanko poliittisilla päätöksillä vielä entisestään korottaa niitä kustannuksia, kuten viime hallitus teki korottaessaan polttoaineveroa. Nämä ovat arvovalintoja. Totean myös sen, että se on kuulkaa myös toinen tosiasia, että sillä, mitä suomalainen autoilija tekee tai on tekemättä ja onko polttoaineveroa alennettu vai ei ole alennettu, ei ole mitään merkitystä ilmastokriisin kannalta. Ei pienen pienintäkään merkitystä ole sillä asialla. Ihan vain se tiedoksi myös sinne vihreiden suuntaan. Sitten totean vielä sellaisesta väittämästä, kun täällä sanotaan, että jotenkin niin kuin ideologisesti vastustetaan erilaisia käyttövoimia perussuomalaisten suunnalta, että tämä väite ei pidä paikkaansa. Ei täällä puolella ole mitään kategorista vastustusta, oli kyse sitten sähköautoista, kaasuautoista tai hybridiautoista, vaan kysymys on siitä, että pidetään kaikki ihmiset mukana. Vihreät ovat puhuneet reilusta siirtymästä, ja muistutan, että eihän se reilu siirtymä toimi sillä tavalla, että sanotaan, että hei, sinulla ei jatkossa ole varaa liikkua autolla, joten ole hyvä ja muuta pois kotoa, siinä sinulle reilua siirtymää. Ei, vaan reilu siirtymä on sellainen, jossa myös pienituloisille mahdollistetaan se, että he pystyvät liikkumaan, ja kun autokanta kehittyy ja uudet teknologiat tulevat yhä halvemmaksi, niin sitä mukaa myös pienituloisimmilla on mahdollisuus hankkia se vähäpäästöisempi auto. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Mikäli jatkossa uhkaat poliisia, ensihoitajaa tai pelastajia väkivallalla, voit saada siitä jopa neljä vuotta vankeusrangaistusta. Tämä on jatkoa hallituksen hyville kriminaalipoliittisille uudistuksille, joissa rikoksentekijät pannaan vastuuseen ja heille laitetaan asianmukaiset tuomiot, ei enää vain sivuuteta näitä. Mitä tulee ensihoitajiin, niin täytyy muistaa, että he ovat hyvin usein ensimmäisinä siellä paikalla, ja monesti se tilanne on sellainen, että ne alkutiedot ovat epäselviä eikä välttämättä ole suoraa ja selvää käsitystä siitä, onko siellä esimerkiksi riski väkivallanteolle. Aikaisemmassa laissa ennen tätä uudistusta on ollut se tilanne, että ensihoitajia tai pelastajia ei kuitenkaan ole kohdeltu lainsäädännöllisesti samalla tasolla kuin poliisia, elikkä käytännössä ensihoitajia vastaan kohdistettu väkivalta ei ole ollut yhtä rangaistavaa, ja tässähän on aivan selvä vääryys tapahtunut. Nyt onneksi tämä uudistus, minkä hallitus eduskuntaan toi, korjaa tilanteen, eli ensihoitajien arvostus laitetaan sille tasolle, mihin se myös kuuluu. Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Yleisradion uutisessa vuodelta 2022 kerrotaan, että kun ensihoitajilta on selvitetty, kuinka moni heistä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa, niin jopa 40 prosenttia vastaajista oli eräässä kyselyssä saanut tappouhkauksia tai näissä uhkailutilanteissa oli ollut mukana esimerkiksi teräase. Se kertoo siitä, kuinka vakavasta ongelmasta on kyse ja kuinka yleisestä ongelmasta on kyse. Eli voisi sanoa, että aika moni ensihoitaja uransa aikana joutuu kohtaamaan näitä tilanteita. Juuri tähän tämä esitys puuttuu. Haluan myös kiittää lakivaliokuntaa siitä, että saatiin tästä yksimielinen esitys myös tänne saliin käsiteltäväksi. Se on tietenkin positiivinen asia. Kiitos erittäin paljon oikeusministeri Leena Merelle tämän asian edistämisestä ja tämän lain tuomisesta tänne eduskuntaan. Nyt se vihdoin viimein saadaan täällä maaliin, ja se on hieno asia. Kiitos siitä.

Kunnioitettu herra puhemies! Vihreät sekä vasemmistoliitto olivat keskustelussa huolissaan siitä, että hallitus on nyt unohtanut jollakin tavalla ilmastokriisin. Kamalia päätöksiä on tehty, kun päästöjä on lisätty muun muassa jakeluvelvoitetta alentamalla, sitä uraa alentamalla, ja polttoaineveroakin on alennettu. Toden totta tämän hallituksen liikennepolitiikka, mitä tulee suomalaisiin autoilijoihin, on kovin erinäköinen kuin edeltävän punavihreän hallituksen, jota SDP ja keskusta pyörittivät. Silloinhan polttoaineveroa korotettiin, siis suomalaisten autoilijoiden kustannuksia korotettiin päätösperäisesti. Näin tehtiin myös jakeluvelvoitteen osalta. He virittivät muun muassa sellaisen pommin tälle hallitukselle, että jos me oltaisi jatkettu sillä lailla, jonka he säätivät, niin heti vuodesta 2024 alkaen polttoaineiden pumppuhinta olisi voinut nousta useilla kymmenillä senteillä. Eli tällaisia pommeja he virittävät, mutta sitten he tulevat tänne arvostelemaan, että kun me nostetaan päästöjä. Tosiasiassa tämän hallituksen päätöksillä on vaikutettu siihen, että polttoaineen hinta ei ole karannut käsistä sillä tavalla kuin se karkaisi teidän linjallanne.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia eduskuntaryhmille ryhmäpuheenvuoroista. On kuitenkin todettava se, että vähän jäi mietityttämään, että mihin vasemmistoliitto pyrki omassa ryhmäpuheessaan sillä, että he haluavat virittää tämmöistä ydinasekeskustelua ja provosoida. Muistutan esimerkiksi siitä, että kun vasemmistoliitto oli hallituksessa, niin he olivat liittymässä Natoon ilman mitään tällaisia kirjauksia tai rajauksia, joissa Suomi suljettaisiin ulos Naton ydinasepuolustuksesta, johon se viime kädessä perustuu. [Pia Lohikoski: Ei tarvinnut, kun se oli laissa!] Tämä vähän tuntuu kummalliselta, että nyt sitten aletaan niin kuin jojottelemaan, että ei me nyt halutakaan ihan täysin osallistua tähän Naton ydinasesateenvarjon alle. Eli yritin korostaa puheessani sitä, että tämä turva, mitä Nato meille parhaimmillaan luo, ei synny tyhjiössä, vaan se tuo mukanaan myös vastuun ja sen, että me ollaan osa sitä puolustusta. Puolustusministeriltä kysyisin: kun muutama vuosi on tätä yhteistä toimintaa toteutettu, niin miten se on teidän näkökulmastanne sujunut? — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies, arvoisa puolustusministeri, hyvät kansanedustajat sekä Suomen kansa! Puolustusliitto Nato perustuu ajatukseen yhteisestä puolustuksesta. Yhteinen puolustus ja sen uskottava toimeenpano eivät synny juhlapuheissa tai paperilla vaan harjoittelulla, joka luo uskottavuutta. Tämä käytännön yhteistyö muodostaa keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus ja tulevaisuus rakentuvat. Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä liittokunnan yhteisen puolustuksen kokonaisuutta. Käsiteltävänä olevassa selonteossa tarkastellaan sitä, miten Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan vuonna 2027 ja millä tavoin osallistumisemme tukee sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että ennen kaikkea Suomen omaa turvallisuutta. Perussuomalaisille on tärkeää, että Suomi toimii Natossa aktiivisena ja oman tonttinsa hoitavana jäsenenä samalla huolehtien siitä, että oman puolustuksemme uskottavuus säilyy kunnossa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen rooli Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävissä liittyy ennen kaikkea pohjoiseen toimintaympäristöön ja Itämeren alueeseen. Suomi sijaitsee liittokunnan pohjoisella reuna-alueella, jossa arktinen ulottuvuus, Pohjois-Atlantti ja Itämeri kohtaavat. Juuri täällä liittokunnan läsnäolo, yhteinen harjoittelu ja valmiuden ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa. Itämeri on Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeä, ja valtaosa ulkomaankaupastamme kulkee meritse juuri Itämeren kautta. Samalla alueen turvallisuustilanne on viimeisten vuosien aikana horjunut: Venäjän jo neljättä vuotta käymä hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus Euroopassa ei ole itsestäänselvyys. Myös Itämeren alueella on nähty lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia sabotaaseja sekä Venäjän varjolaivaston toimintaa, joka on lisännyt epävarmuutta alueen turvallisuustilanteesta. Tässä tilanteessa yhteistyö Nato-liittolaistemme kanssa vahvistaa alueen vakautta ja parantaa valmiutta toimia yhdessä myös mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa. Arvoisa rouva puhemies! Tulevana vuonna Suomen osallistuminen liittokunnan rauhan ajan tehtäviin painottuu ennen kaikkea merelliseen toimintaympäristöön. Suomalaiset alukset toimivat Naton pysyvissä merivoimaosastoissa sekä miinantorjuntaosastoissa ja osallistuvat merellisen tilannekuvan ylläpitämiseen sekä yhteiseen harjoitteluun ensisijaisesti Itämeren alueella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset joukot ovat mukana ylläpitämässä Itämeren ja pohjoisen Euroopan turvallisuutta sekä sotilaallista valmiutta. Samalla Puolustusvoimat vahvistaa omaa osaamistaan ja kykyään toimia osana liittokunnan puolustusta. Arvoisa puhemies! Natosta puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä Suomen puolustuksen keskeinen perusta. Suomen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea omalle puolustuskyvylle: yleiselle asevelvollisuudelle, vahvalle reserville ja korkealle maanpuolustustahdolle. Nato-jäsenyys täydentää tätä kokonaisuutta mutta ei korvaa sitä. Me perussuomalaiset katsomme, että Suomen Nato-politiikan tulee rakentua selkeästi Suomen kansallisen edun pohjalle. Suomen osallistumisen liittokunnan yhteisiin tehtäviin tulee vahvistaa sekä liittokunnan että Suomen yhteistä puolustusta ja omaa turvallisuutta. Suomi on Natossa jäsenmaa, joka kantaa oman vastuunsa kuitenkin huolehtien ensisijaisesti omasta alueestaan. Osallistumalla liittokunnan yhteisiin tehtäviin Suomi vahvistaa sekä omaa turvallisuuttaan että liittokunnan yhteistä puolustusta. Kysymys: jos emme osallistuisi, miten me voisimme odottaa muilta hädän hetkellä apua? Suomelle on tärkeää olla Natossa luotettava toimija. Samalla on huolehdittava siitä, että kaikki toiminta, johon Suomi osallistuu, tukee myös meidän oman puolustuskyvyn kehittämistä ja Suomen ja suomalaisten turvallisuutta pitkällä aikavälillä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kolmatta vuotta putkeen aika moni suomalainen miettii kotisohvalla, että oppositio taitavasti arvostelee hallitusta sen tekemistä päätöksistä, mutta minkä takia oppositio ei uskalla täällä kyselytunnilla pääsääntöisesti esittää omaa vaihtoehtoaan. Tehän olette toimittaneet sen meille kaikille luettavaksi, edustaja Harjanne esitteli. Esimerkiksi vihreät ovat vaihtoehdossaan esittäneet, että hakkuita on rajoitettava — lukuohje: metsätehtaita suljettava, polttoaineveroa korotettava, autoilijoiden kustannuksia korotettava. Vasemmistoliitto esittää miljardien veronkorotuslistaa. Maistuuko tämä herra pääministerille? Keskustan kasvutoimena on 40 000 työttömyysperäistä maahanmuuttajaa joka vuosi lisää tähän maahan. SDP:n vaihtoehtona on käytännössä perua hallituksen toimet, mutta tilalle vielä vähän korkeampaa verotusta kuin mitä tämä hallitus esittää. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä on opposition vaihtoehtoja. Arvoisa herra pääministeri, miksi nämä vaihtoehdot, mitä oppositio esittää mutta ei täällä kyselytunnilla kehtaa teille kertoa, eivät kelpaa hallitukselle? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, mutta ehkä kuitenkin noin kymmenen miljardin euron kysymys on tällä hetkellä se, miten velkajarruun sitoutuneet sosiaalidemokraatit, keskusta ja vihreät aikovat ratkaista sen yhtälön, että he ovat yhtäältä perumassa kaikki hallituksen tekemät tehostustoimet koskien hyvinvointialueita ja samaan aikaan mahdollisesti ollessaan hallituksessa tilanteessa, jossa he eivät ottaisi hyvinvointialueita huomioon osaksi sopeutusta. Eli mistä te silloin tekisitte tämän? Kyllä minun mielestäni suomalaiset ansaitsevat tietää, onko se teidän veronkorotuslista sitten 10—11 miljardia ja siihen päälle vielä nämä, mitä te aiotte perua, tämän hallituksen tekemät toimet. Se on iso kysymys. On ihan ilmiselvää, että tämä täytyy saada tietää ennen vaaleja, mitenkä keskusta ja demarit aikovat tämän tehdä. Vasemmistoliittoa sentään kiitän rehellisyydestä. He ovat avoimesti ilmoittaneet, että he eivät sitoudu velkajarruun, ja näin ollen ovat valmiita ajamaan Suomen talouden päin seinää ja troikan haltuun. Kiitos siitä, se on rehellistä. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Mutta demareiden ja keskustan osalta olisi toivottavaa, että te kerrotte, [Puhemies koputtaa] miten te rahoitatte nämä toimet. — Kiitoksia.