Marttinen Matias

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lindtman totesi puheessaan jotenkin niin, että viittasi hallitukseen ja siihen, että hallitus olisi istunut hanskojensa päällä. No, nyt kun täällä on muisteltu vanhoja, niin, edustaja Lindtman, muistellaanpa pikkuisen vanhoja, sitä, miten taas vastaavasti teidän aikana Marinin hallituksessa te asetitte vain laajasti erilaisia työryhmiä, jotka eivät kyenneet tekemään minkään kaltaisia rakenneuudistuksia tai työllisyysuudistuksia, mutta samaan aikaan kyllä lisättiin voimakkaasti menoja ja kiristettiin verotusta. Me taas vastaavasti olemme tehneet laajasti kymmeniä erilaisia uudistuksia meidän työmarkkinoille ja verotukseen, ja on sujuvoitettu myös luvitusta — on tehty niitä uudistuksia, mitä taas muissa Pohjoismaissa on vuosikymmenten aikana kaikkinensa tehty. Tämä on, rouva puhemies, se keskeinen ero näiden kahden hallituksen välillä. Te samoin tiedätte, edustaja Lindtman, että kyllä, vuoden 22 loppupuolella työllisyys kääntyi siis laskuun — kääntyi laskuun. Oliko niin, että tuolloin maata hallitsi Marinin vasemmistohallitus? Kyllä näin vastaavasti oli. No, oliko tämä työllisyyden kääntyminen laskuun sitten täysin Marinin hallituksen vikaa? En usko siihen. On varmasti myös niin, että myös suhdanne on vaikuttanut asiaan. Toivon myös, että tässä katsomme näitä faktoja reilusti kaikkinensa silmiin. Nyt me näemme, rouva puhemies, että viimein talous on kasvanut vahvasti, investoinnit ovat lähteneet vahvaan kasvuun, kuluttajan luottamus on korkeimmillaan moneen vuoteen ja nyt viimein tämä luottamus on välittymässä myös työmarkkinoille. Ja kyllä, uusimpien lukujen valossa näyttää siltä, että meidän työmarkkina on elpymässä. 34 000 työllisen lisäys kuukauden aikana verrattuna aikaisempaan vuoteen on, hyvät edustajat, aika suuri määrä. Se on ollut jopa yllättävää meille ministeriössä, että työmarkkinoilla tapahtuu tällä hetkellä niin paljon, mutta on selvää ja on ollut vain ajan kysymys, milloin tämä vahva talouskasvu, joka on liikkeellä, välittyy työmarkkinoille. Nämä henkilöt ovat isiä, äitejä, nuoria henkilöitä, jo pitkään työuralla olleita, ja iloitsen jokaisesta, joka on nyt päässyt vastaavasti työmarkkinoille, ja toivon todella, että tämä vahva kehitys jatkuu eteenpäin. Rouva puhemies! Loppuun minun täytyy todeta, että minusta tuntuu, edustaja Lindtman, että teitä hieman huolestuttaa. Teitä huolestuttaa se, että tämä vahva talouskasvu, joka on lähtenyt liikkeelle ja joka on laajentunut jo investointeihin ja nyt myös työmarkkinoille, tuo myös niitä hyviä vaikutuksia, mitä maan hallitus on sanonut. Voi myös hyvin olla niin, että ensi keväänä tilanne työmarkkinoilla on vielä täysin erilainen kuin se on tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Jos näin käy, niin se on voitto Suomelle ja se on voitto meille kaikille.

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, erittäin rakentavasta keskustelusta, jossa minusta löytyy kyllä jopa ehkä vähän poikkeuksellisesti hyvin laaja yhteinen näkemys tässä salissa. — Aivan kuten monet teistä olette todenneetkin, kaiken maahanmuuton Suomeen pitää olla kestävää. Suomeen on tervetullut tekemään töitä, ja Suomeen on tervetullut opiskelemaan, kunhan elättää itsensä ja toimii oleskeluluvan ehtojen mukaisesti. Opiskelijan tulee opiskella ja valmistua ehtojen mukaisesti, ei tehdä töitä tai pyrkiä työmarkkinoiden käyttöön ja ikään kuin kiertää taas oleskelulupajärjestelmää. Kuten täällä edustaja Vestman toi esille, on havaittu useita vuotokohtia. Yksi on ollut juurikin se, että osa näistä opiskelijoista on tosiasiassa pyrkinyt vastaavasti sitten taas työmarkkinoiden käyttöön. Meidän arvion mukaan aika monethan opiskelijoista kuitenkin tekevät siis ainakin jonkin määrän töitä. Tätä asiaa myös edustaja Lyly minusta hyvin pohti taas tässä kaikkinensa, ja se ei ole pelkästään huono asia, mutta helposti tähän yhdistyy lähteminen lähtömaasta, joissa puhutaan kohtalaisen köyhistä maista, Suomeen, joka on taas korkeiden kustannusten ja korkean elintason maa, ja tällöin nämä opiskelijat voivat helposti joutua myös työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, jolloin itse asiassa tämä kokonaisuus on myös erittäin merkittävä työperäisen hyväksikäytön ja myös järjestäytyneen rikollisuuden kannalta torjuva kokonaisuus ja torjuva toimenpide. Koulutusagenttipuoli nousi myös esille teidän puheenvuoroissa. Asiaa käydään läpi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toivon, että siihen löydettäisiin vielä jykevämmät toimenpiteet, koska juuri koulutusagenttien toiminta on monta kertaa se, joka on myös sitten saattanut näitä ihmisiä kaikkinensa vastaavasti harhaan. Herra puhemies! Näillä sanoilla toivon, että asia käydään perusteellisesti läpi eduskunnassa, ja miten vain voin vastuuministerinä teitä auttaa ja palvella, niin olkaa ihmeessä yhteydessä. Olen totta kai eduskunnan käytettävissä ja palveluksessa. — Kiitos.

Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Maahanmuuton tulee olla kaikissa tilanteissa kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee huippututkimusta, huippuosaajia ja tekijöitä. Suomeen on viime vuosien aikana tullut enenevissä määrin kansainvälisiä opiskelijoita, joista ylivoimaisesti suurimmalla osalla opinnot etenevät odotetusti. Samaan aikaan kun pidämme yllä opiskelijaperäistä maahanmuuttoa, tulee meidän varmistaa, että järjestelmä on kestävä ja tarkoituksenmukainen ja että opiskelijat sekä heidän perheenjäsenensä tulevat toimeen Suomessa. Siksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin. Rouva puhemies! Esityksen keskeinen ehdotus on, että opiskelijoiden perheenyhdistämisessä otetaan käyttöön yhden vuoden asumisaikavaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija oleskelee ensin Suomessa vähintään vuoden ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että opiskelija ehtii saada realistisen käsityksen elämästä Suomessa, elinkustannuksista, opintojen vaatimuksista sekä omista ja mahdollisen puolison työllistymismahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Liian monessa tapauksessa on käynyt ilmi, että opiskelija tai hänen perheensä on saapunut Suomeen sellaisin odotuksin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämä on johtanut toimeentulovaikeuksiin ja joissakin tilanteissa myös haavoittuvaan asemaan sekä hyväksikäytön riskiin. Toinen keskeinen ehdotus on, että opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi säädetään opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tyypillisesti tämä kieli on englanti. Ottamalla kielitaito erikseen myös luvan edellytykseksi on tarkoitus puuttua selviin väärinkäytöstilanteisiin, joita on havaittu jonkin verran sekä ulkomaanedustustoissa että rajalla. Rouva puhemies! Kolmantena keskeisenä ehdotuksena on, että opiskelijan toimeentuloedellytyksen tasosta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä se perustuisi nykyisen tavoin Maahanmuuttoviraston ohjeistukseen. Ehdotus lisää sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Opiskelijalla tulee olla riittävät varat omaa toimeentuloaan varten, jotta hänen ei voida olettaa joutuvan turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lisäksi nyt kun elokuun alusta on tullut voimaan täyskatteellisia lukuvuosimaksuja koskeva sääntely, on keskeistä, että opiskelijalla on erikseen varat toimeentuloa varten ja lukuvuosimaksuja varten. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettävän opiskelijoiden perheenjäsenten ja toisen asteen opiskelijoiden lupaharkintaa siten, että ulkomaalaislain yleisiä hakemuksen hylkäämis- ja oleskeluluvan peruuttamisperusteita voidaan soveltaa nykyistä selkeämmin. Tämä antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin, maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa hakijan voidaan perustellusti arvioida joutuvan hyväksikäytön kohteeksi tai muuten haavoittuvaan asemaan Suomessa. Rouva puhemies! Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita myös tulevaisuudessa. Juuri siksi on tärkeää, että järjestelmä on uskottava ja että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on todelliset edellytykset menestyä opinnoissaan, tulla toimeen omilla varoillaan ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan valmistuttuaan. Tämä esitys vahvistaa opiskeluperusteisen maahanmuuton hallittavuutta, tukee opiskelijoiden onnistumista, ehkäisee väärinkäytöksiä ja suojaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan yritys- ja yhteisötietolaista kumottavaksi kansainvälistä yhteisötunnistetta elikkä LEI-tunnistetta koskevat säännökset. Oikeushenkilöt tarvitsevat LEI-tunnisteen käydessään arvopaperikauppaa. LEI-tunnisteiden palveluntarjoajan ei tarvitse olla julkinen toimija. Pohjoismaissa ja Baltiassa vain Suomessa LEI-tunnisteita tarjoaa julkinen toimija eli Patentti- ja rekisterihallitus. Suomessa toimii kuitenkin myös yksityisiä palveluntarjoajia. On selvää, että julkisen toimijan ei pidä perusteettomasti huseerata markkinoilla, joissa on myös yksityistä tarjontaa. Jatkossa Patentti- ja rekisterihallitus ei enää antaisi ja hallinnoisi LEI-tunnisteita vaan oikeushenkilöiden olisi haettava LEI-tunniste yksityiseltä palveluntarjoajalta. Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoimat tunnisteet siirrettäisiin muiden palveluntarjoajien hallinnoitavaksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi kumottavaksi säännökset koskien Finanssivalvonnan LEI-tunnisteiden palveluntarjoajien ohjaus- ja valvontatehtävää, koska kyseistä tehtävää hoitaa LEI-tunnistejärjestelmää hallinnoiva kansainvälinen järjestö. Rouva puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan noin kahden vuoden kuluttua voimaan sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! En tiedä, kannattaako nyt kiittää tästä käydystä keskustelusta, koska toivoisin kuitenkin, hyvät edustajat, että vaikka olemme eri mieltä, niin ei täällä nyt ehkä aivan kaikkea kannata sanoa ääneen. Viittaan erityisesti edustaja Suhosen keskustelun alkupuolella käyttämiin puheenvuoroihin. Rouva puhemies! Tosiaan tämän esityksen osalta siis tämä käyttämisen kynnys on nostettu erittäin korkealle tässä lainsäädännössä. Pääsääntö on edelleenkin se, että säästövapaat pidetään sinä ajankohtana, jolloin työntekijä on itse toivonut, että ne pidetään. Tiedän myös hyvin sen, että Suomi on täynnä erittäin hienoja pk-yrityksiä — joista edustaja Lundén kertoi taas omakohtaisen esimerkin — joissa nämä asiat toimivat erittäin hyvin. Edustaja Lyly otti esimerkin tästä valtion virkaehtosopimuksesta, ja se pitää paikkansa. Siis julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksissa asiasta on sovittu kohtalaisen laajasti, mutta vaikutusarvioista käy myös ilmi se, että eiväthän tämän esityksen vaikutukset käytännössä koske siis julkista sektoria, vaan ne vaikutukset ulottuvat nimenomaan yksityiselle sektorille. Eli se on se paikka, missä tätä joustoa haetaan kaikkineen. Tosiaan siis jos työtehtävissä ja toimialoilla, joissa on paljon sesonkiluonteisuutta ja on kyse työtehtävistä, joissa vaaditaan hyvin korkeaa, erityistä ammattitaitoa, kuten edustaja Satonen totesi, suurempi joukko työntekijöitä haluaa pitää vaikka sitten juhannuksena tai jonain muuna pyhänä säästövapaat, niin ei siinä hirveästi myöskään sitten asiaa auta se, vaikka miten tätä asiaa kaikkinensa suunnittelisi neljä kuukautta etukäteen, eikö näin? Eli pieni joustokysymys, joka haetaan tänne lainsäädäntöön, joka toivottavasti taas auttaa meidän yrityksiä toimimaan ja kasvamaan, ja kun otetaan huomioon kaikki se muukin, mitä tämän maan hallitus on tehnyt työmarkkinoiden joustavoittamiseksi, niin tuetaan yrityksiä kasvussa. Totta kai eihän tämä pieni asia nyt kaikkea ratkaise, ei tietenkään, mutta tämä on taas yksi kysymys, joka saadaan mielestäni kohtalaisen hyvin kuitenkin ratkaistua pois. Viimeisenä en malta olla sanomatta: Hyvät SDP:n kansanedustajat, kun te niin kiivaasti ja tuolla kielenkäytöllä vastustatte joka ainoaa tämän hallituksen tekemää minusta aika maltillista rakenneuudistusta, niin jos hallitusvastuuseen menette, niin toivotan teille kyllä parasta menestystä ja onnea siinä, kun aika kovia ja julmia säästöjä on edessä ja aika iso määrä myös rakenneuudistuksia tähän maahan on siis tehtävä. Kannattaa ehkä miettiä myös sitä tulevaisuutta, kun täällä puheenvuoroja käytätte.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säästövapaan ajankohdasta päättämistä koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia, joita on syntynyt tilanteissa, joissa säästövapaita on käytetty työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina. Samalla työntekijän mahdollisuus vaikuttaa ajankohtaan säilytetään mahdollisimman pitkälle. Nykyisin lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta yhdessä. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus määrätä säästövapaan ajankohta ilmoittamalla siitä neljä kuukautta etukäteen. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi sesonkialoilla hankaluuksia, jos säästövapaata pidetään työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta erityisen kiireisenä ajankohtana. Esitetyssä laissa yhteinen sopiminen säilyisi edelleen ensisijaisena ratkaisuna. Jos sopimusta ei kuitenkaan synny, työntekijä voisi tehdä työnantajalle pyynnön säästövapaan pitämisestä. Työnantajalla olisi mahdollisuus kieltäytyä pyynnöstä kahdella perusteella: Ensinnäkin työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä silloin, kun säästövapaan pitäminen aiheuttaisi tuotanto‑ tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voida välttää tavanomaisin työjärjestelyin. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaavan työvoiman järjestäminen esimerkiksi sisäisin järjestelyin ei ole mahdollista. Toiseksi työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen pyynnön mukaisena ajankohtana vaarantaisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittamisen työntekijöiden kesken. Esitys ei anna työnantajalle oikeutta kieltäytyä pyynnöstä kevyin perustein. Kieltäytymisen olisi aina perustuttava todelliseen ja konkreettiseen syyhyn, ja työnantajan olisi perusteltava ratkaisunsa työntekijälle asianmukaisesti. Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin. Rouva puhemies! Esityksessä haetaan tasapainoa kahden tärkeän tavoitteen välillä: työntekijän mahdollisuuden suunnitella vapaitaan ja yksityiselämäänsä sekä työnantajan mahdollisuuden varmistaa yrityksen tuotannon ja palveluiden sujuva järjestäminen. Ehdotettu sääntely säilyttää säästövapaan keskeisen tarkoituksen mutta antaa työnantajalle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua sellaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa vapaan ajankohta aiheuttaisi työpaikan toiminnalle sellaista haittaa, jota ei voi välttää tavanomaisin työjärjestelyin. — Kiitos.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia, hyvät kansanedustajat, käydystä keskustelusta, vaikka ymmärrettävästi, niin kuin tässä myös valiokunnan puheenjohtaja Satonen totesi, asiasta ei löytynyt salissa yhteisymmärrystä. Keskeinen peruste viedä eteenpäin tätä kokonaisuutta on nimenomaan hallinnon säästöt. Tämä perustuu siis meidän TEMin virkajohdon arvioon, valmisteluun, josta on poliittisesti päätetty totta kai kaikkien hallituspuolueiden kesken. En tiedä sitten, edustaja Lyly, onko teillä, kun SDP on hallitusvastuussa ollut, ollut jotenkin sellaisia tilanteita, että hallitus ei voisi kesken kautensa vielä tehdä lisää päätöksiä. Me olemme tehneet niitä varsin runsaasti, ja tämän päätöksen jälkeen olen vastannut poliittisesti siitä, että tämä kokonaisuus on saatu valmisteltua ja on viety nyt sitten eteenpäin. Täällä puhuttiin näistä säästöistä myös aika paljon. Esityksessä todetaan, että säästötaso on siellä 100 000:n ja 200 000:n euron välissä. Hyvät kansanedustajat, kun tämä hallitus tekee valtionhallintoon yhteensä yli 700 miljoonan euron säästöt, niin on aivan selvä asia, että kaikilla hallinnonaloilla meidän, ministeriöitten ja virastojen päällikköiden, velvollisuus on katsoa, millä tavalla veronmaksajien rahaa käytetään kaikista parhaalla ja vaikuttavimmalla tavalla. Jos on kerran niin, että meillä sitä rahoitusta käytetään osin tehottomasti, siten, että tehtävien siirroilla ja näiden toimintojen osittaisella lakkautuksella voidaan saada koottua niitä tehtäviä järkevämmin, [Puhemies koputtaa] niin totta kai niitä viedään kaikkinensa sitten eteenpäin. Haluan vielä tarttua tähän yhteen kohtaan, minkä edustaja Rantanen ainakin otti esille. Viittasitte tähän alustatyötä koskevaan kokonaisuuteen. Se on aivan totta, enkä myöskään väheksy millään tavalla työneuvoston tekemää työtä, mutta siihen muutama huomio. Ensinnäkään nämä lausunnot eivät ole olleet kuitenkaan juridisesti sitovia, jolloin on kyse siitä, että kun me puhumme alustatyöstä, joka on kyllä kieltämättä omalla tontillani yksi sanotaanko haastavimmista kokonaisuuksista kaikkinensa, niin tokkopa on kuitenkaan niin, että lausunnolla, joka ei ole juridisesti sitova, ratkaistaan myöskään niitä perustavanlaatuisia kysymyksiä, mitä liittyy alustatyön kokonaisuuteen, joten totta kai tarvitaan myös lainsäädäntöä ja tarvitaan myös muita toimia vastaavasti sitten siltä osin. Tämän lisäksi vielä, kun on tuotu esille tätä ehdotusta siitä, voitaisiinko työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto yhdistää, niin meidän virkavalmistelussa virkavastuulla, hyvät edustajat, virkavastuulla, on arvioitu, että tämä säästövaikutus vaikuttaa epärealistiselta, ja tältä osin tätä ei ole myöskään tässä kohtaa pidetty perusteltuna vaihtoehtona kulkea eteenpäin. Näitä eri vaihtoehtoja on valmistelussa totta kai käyty siltä osin läpi. Tämän lisäksi, kun viitattiin myös tähän tapausten määrään, mitä voisi edetä tuomioistuimiin, myös esityksessä on todettu se, että tämän riskin arvioidaan olevan näiden riitojen lisääntymisen osalta varsin vähäinen. Vielä, edustaja Rantanen, kun kysyitte näistä poikkeuslupa-asioiden maksuista, niin itse asiassa se maksutasohan on määrätty reiluun 300 euroon, jota voidaan myös perustellusta syystä alentaa. Eli tämäkin on ehkä hyvä tässä nyt kaikkinensa sitten tuoda esille. Mutta tämä esitys on nyt eduskunnan päätöksenteon alla, ja olen tuonut hallituksen perusteet teille esille, minkä takia minusta hyvin perustellusti tätä esitystä on viety eteenpäin. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista ja niiden tehtävien uudelleenjärjestelyä. Esityksen tavoitteena on organisoida työlainsäädäntöön liittyviä viranomaistehtäviä uudelleen tiukassa valtiontaloudellisessa tilanteessa. Työneuvosto on erityisviranomainen, joka on antanut lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta. Lausunnot eivät ole olleet oikeudellisesti sitovia vaan suositusluonteisia. Viime vuosina työneuvosto on antanut vuosittain keskimäärin neljä lausuntoa. Lisäksi työneuvosto on toiminut muutoksenhakuviranomaisena tietyissä työsuojelun poikkeuslupa-asioissa. Viime vuosina työneuvosto on ratkaissut keskimäärin 11 oikaisuvaatimusasiaa vuodessa. Työneuvoston lausunto- ja oikaisuvaatimustehtävistä luovuttaisiin. Työsuojeluviranomaisen poikkeuslupapäätöksiin olisi jatkossa mahdollista hakea muutosta suoraan työtuomioistuimelta. Ratkaisu takaisi poikkeuslupa-asioiden muutoksenhaun edellyttämän työoikeudellisen asiantuntemuksen ja joutuisan käsittelyn. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on yhteistoimintalainsäädännön sekä henkilöstörahastolain noudattamisen valvonta ja niihin liittyvä neuvonta. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä yhteistoimintalainsäädännön valvonta- ja neuvontatehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle. Uudistus kokoaa työlainsäädännön valvontaa entistä vahvemmin samaan viranomaiseen. Henkilöstörahastojen valvonta sekä henkilöstörahastorekisterin ylläpito sen sijaan siirrettäisiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Henkilöstörahastojen valvonnasta aiheutuvia kustannuksia katettaisiin henkilöstörahastoilta perittävällä valvontamaksulla. Rouva puhemies! Vaikeassa julkisen talouden tilanteessa on välttämätöntä tarkastella kriittisesti, miten viranomaistehtäviä voidaan organisoida entistä kustannustehokkaammin, ja toisaalta luopua niistä tehtävistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Valtionhallinnon säästöt työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta olisivat vuositasolla karkeasti arvioituna 125 000—195 000 euroa. Esityksessä huomioidaan resurssisiirrot uusiin viranomaisiin, mikä takaa asianmukaisen valvonnan järjestämisen jatkossakin. Uudistuksen etuna on, että siirtyvät resurssit voisivat mahdollisuuksien mukaan olla uusissa viranomaisissa nykyistä laajemmassa ja tehokkaammassa käytössä. Rouva puhemies! Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Nikkaselle voin vielä kerrata, mitä tässä nyt on tänään käyty läpi kaikkinensa. Elikkä meillä on jo tällä hetkellä... Teidän kotikaupungissa Salossa minulla oli muuten tässä joitakin viikkoja sitten ilo ja kunnia vierailla teidän paikallisessa ammattioppilaitoksessa. Ja myös teillä päin olen saanut yrittäjien kanssa jutella ja vähän kuulla heidän terveisiään siitä, miten niitä osaajia saadaan löydettyä teidän seudulle. Meillä on nimenomaan, kun puhutaan käytännön työtä tekevistä ammattilaisista, jo tällä hetkellä erittäin toimivat koulutuspolut, ja tiedän, että niitä on myös Varsinais-Suomen työllisyysalueella kaikkinensa käytetty. Sen koulutustarpeen pitää perustua siihen, että työmarkkinoilla on kysyntää sille osaamiselle, eikö näin? Näissä tilanteissa meillä on käytössä lukuisia eri väyliä, työvoimakoulutus, ja oppisopimus on myös erittäin hyvä. Toivoisin näkeväni, että suomalaisissa yrityksissä oppisopimuksen kautta voitaisiin kouluttaa vielä paljon laajemminkin suomalaisia, mentäisiin tähän eurooppalaisempaan malliin kaikkinensa. Mutta selvää on se, [Puhemies koputtaa] että tätä työtä täytyy entisestään tästä jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Valtaosalla kansainvälisistä opiskelijoista opinnot etenevät hyvin, mutta samaan aikaan olemme myös huomanneet ministeriössä, että meillä on kasvavia ongelmia heihin liittyen. Osa on tullut Suomeen aivan riittämättömällä kielitaidolla. He eivät siis kykene tosiasiassa myöskään meillä vielä opiskelemaan. Osalla ei ole ollut aikomustakaan opiskella, vaan oleskelulupaa on pyritty käyttämään väylänä päästä vaikka Euroopan työmarkkinoille. [Sanna Antikainen: Demareitten kutsumana!] Myöskään osan tulot eivät ole olleet riittävän vahvoja, jotta he voisivat elättää itsensä tai perheensä Suomessa. Tiedetään, että osa opiskelijoista on päätynyt jopa leipäjonoihin. [Suna Kymäläinen: Myös suomalaisista!] Edellinen Marinin vasemmistohallitus valmisteli nämä lainsäädännön muutokset, joita me nyt sitten lähdemme korjaamaan, [Sanna Antikainen: Siinä osoitus demareitten osaamisesta!] jotta pidetään huolta siitä, että maahanmuutto on kaikissa tilanteissa kestävää ja jotta nimenomaan se viesti on myös kansainvälisesti, että Suomeen on kyllä tervetullut opiskelemaan, kunhan pystyy myös elättämään itsensä ja opiskelee, mikä on [Puhemies koputtaa] sen oleskeluluvan myöntämisen peruste.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, edustaja, vastasin tähän kyllä jo aiemmassa puheenvuorossani, mutta kerrataan vielä uudelleen: Siis vuosittain valtiovalta rahoittaa korkeakoulujen koulutuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla, jolloin esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö haluaa vaikka jatkaa opintoja sairaanhoitajasta terveystieteen maisteriksi tai varhaiskasvatuksen opettajasta erikoistua entisestään, edelleen se on mahdollista. Samaan aikaan katsotaan myös tapoja siihen, miten ne työelämästä poissaolon ajat saataisiin niin lyhyiksi kuin vain on mahdollista. Niin kuin te kaikki tiedätte varmasti hyvin, näihin tutkintoihinhan liittyy myös pakollisia harjoitteluita, mutta kun käytännössä kyseessä on kuitenkin jo hyvin kokeneita henkilöitä, hyvin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat tehneet myös pitkään työuraa, niin katsomme myös sitä läpi — samaan aikaan kun nämä koulutuksiin osallistumiset sovitaan yhdessä työnantajan kanssa — miten mahdollisimman pienellä poissaololla sitten myös nämä harjoittelut saadaan kuitattua. Elikkä kuten sanoin, siis jo noin tuhat opiskelijaa on aloittanut näissä koulutuksissa, ja tätä mallia nyt me kehitämme ja viemme [Puhemies koputtaa] sitten eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvästä pohdinnasta. Tästä tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin: Tosiasiassahan kukaan ei vielä tiedä, miten laajoja ne vaikutukset tulevat olemaan työmarkkinoille. Seuraan erittäin tarkasti ministeriöni tutkimusyksikön kanssa näitä kansainvälisiä tutkimuksia siitä, miten laajasti nämä vaikutukset tulevat näkymään. Keskeinen kysymys on se, monenko työtehtävään tai ammattiin tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti, että se johtaa koko sen ammatin häviämiseen työmarkkinoilta, ja se, mikä taas on se työtehtävien osuus, jossa se työn sisältö muuttuu, kun se teknologian kehitys on niin hurjaa. Aion myös laittaa tästä omassa ministeriössäni liikkeelle itse asiassa hyvin lähiaikoina selvityshenkilöitä pohtimaan tätä asiaa, millä tavalla tähän murrokseen nimenomaan työllisyyspolitiikan ja osaamisen kehittämisen kautta voitaisiin nykyistä paremmin vastata tulevaisuudessa, koska meidän täytyy yhdessä myös välittää suomalaisille viesti siitä, että tapahtuupa maailmassa mitä vain, niin me pidämme huolen siitä, että myös työuran aikana [Puhemies koputtaa] voi kehittää omaa osaamistaan, ja siitä, että me pidämme kaikki suomalaiset tässä muutoksessa mukana.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä ja pohtivasta kysymyksestä, [Sanna Antikainen: Olihan taas kysymys!] mutta nyt täytyy kuitenkin todeta, että meillä nimenomaan on tällä hetkellä jo eri keinoja siihen, miten toimitaan vaikka tilanteessa, jossa raumalainen pk-yritys tarvitsee kymmenen uutta työntekijää. Niitä keinoja on siis useita. Käydäänpä niitä nyt läpi. Ensinnäkin kaupunki ja kunta voivat yhdessä työllisyysalueen kanssa järjestää suoraan tälle yritykselle oman työvoimakoulutuksen, jossa haetaan nämä kymmenen työntekijää ja heidät koulutetaan juuri yrityksen tarpeisiin. Voidaan hankkia myös yksittäisiä työntekijöitä, jotka palkataan vaikka oppisopimuksella töihin, ja samalla heidän palkkakustannuksiaan voidaan palkkatuen kautta vastaavasti sitten kompensoida. Nuorten palkkaamista tuetaan erikseen meidän käyttöön ottamalla nuorten työllistymissetelillä. Tämän lisäksi myös työttömien mahdollisuudet opiskella vaikka ammatillisessa koulutuksessa ovat tällä hetkellä jo varsin laajat, mistä he saavat sitä tarvittavaa osaamista. Joten, hyvät kansanedustajat, me teemme kaiken voitavan, jotta nyt jo vahvasti liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu vahvana ja että meidän yritykset löytävät niitä osaajia, jotta se kasvu ei jää siitä kiinni.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle hyvästä pohdinnasta. Tapaan paljon työntekijöiden edustajia työssäni ja vieraillen työpaikoilla eri puolilla Suomea, ja totta kaihan on niin, että vastuullinen ja viisas työnantaja tarjoaa tälläkin hetkellä työntekijöilleen mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, mutta ymmärrän, että joka paikassa asia ei myöskään ole näin hyvin. Tehdään vielä kysymykseen lisäyksenä se, että kun sanoitte, että emme ole tehneet mitään, niin esittelystäni eduskunta on siis myös muuttanut lainsäädäntöä siten, että opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla on laajennettu. Tällä on nimenomaan haluttu vastata siihen, että kun tällä hetkellä meillä on myös paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä työttöminä, niin esimerkiksi avoimien korkeakouluopintojen kautta heille voisi avautua enemmän mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Uskon, että tämä on myös yksi toimiva työkalu, joka tarjoaa kuitenkin vaikka tekoälytaitojen oppimiseen ja uusien taitojen hankkimiseen taas uuden väylän, jota on myös paljon kiitelty.

Arvoisa herra puhemies! Niin, kuten toin jo esille, nimenomaan tässä yhteydessä, kun aikuiskoulutustuesta on luovuttu ja se on lakkautettu, on otettu käyttöön nimenomaan näitä uusia pilotteja, joissa on aloittanut jo aivan merkittävä määrä myös opiskelijoita, ja myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksia on lähtenyt tältä osin liikkeelle. Laajemminkin uskon myös siihen, että tulevaisuudessa yhä enemmän tätä työuran aikaista osaamista ja koulutusta ja työntekoa tullaan yhdistämään. En usko, että Suomessa on enää paluuta aikaan, jossa meillä on taas hyvin pitkiä poissaoloja työelämästä. Aikuiskoulutustuesta yhtenä huomiona myös se, että vuosittain aikuiskoulutustuella opiskeli yhtä paljon esimerkiksi lähihoitajia koulutusalalle kuin taas vastaavasti valmiita lähihoitajia oli koulutusalalta pois. Eli tällaisen mallin käyttäminen ei tarkoita suoraan myöskään sitä, että alalla näiden pätevien ammattilaisten määrä kokonaisuutena kasvaisi. Myös tämä on minusta tärkeää muistaa tässä keskustelussa.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia myös tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Meillä on edelleen käytössä lukuisia eri keinoja siihen, miten työelämässä olevat tai aikuiset laajemmin voivat kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Kävin Lappeenrannassa viime viikolla ja tapasin siellä nimenomaan paperitehtaan edustajia, joista monet ovat nyt valitettavasti menettäneet työnsä. Vaikka nyt vastauksena teille, edustaja Malm: jo tällä hetkellä meillä on kaikilla alueilla käytössä aivan selvät menettelyt siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksella voidaan henkilö, joka on jäänyt työttömäksi, kouluttaa toiseen tutkintoon, toiseen ammattiin, toisen yrityksen palvelukseen. Hyvät kansanedustajat, meillä on jo tällä hetkellä erittäin vakiintuneet, toimivat polut käytössä. Tämän lisäksi maan hallitus on rahoittanut myös uusia pilotteja, joiden kautta noin tuhat opiskelijaa on päässyt aloittamaan opintonsa sekä sivistysalan että sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Näiden pilottien kautta on tarkoitus, edustaja Malm, sitten vetää nämä kokemukset yhteen ja lähteä luomaan sitä uutta valtakunnallista mallia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies, ja oikein hyvää alkavaa syksyä, hyvät kollegat! Näyttää siltä, oppositiokollegat, että olette saaneet levätä kunnolla kesällä, kun tätä tämän päivän keskustelua olen tässä saanut seurata. — On näin, että työttömyys on edelleen aivan liian korkealla tasolla. Sitä ei missään tapauksessa ole, edustaja Kettunen, kiistäminen. Samaan aikaan on myös totta, että talous kasvaa tällä hetkellä Suomessa erittäin vahvasti ja kuluttajien luottamus ja yrittäjien luottamus taas tulevaisuuteen on vahvistunut. Olemme kuulleet erittäin paljon myönteisiä investointiuutisia, ja hallituksen tekemällä politiikalla me haluamme vahvistaa tätä myönteistä kehitystä. Me uskomme siihen, että yrittäjien pitää maksaa vähemmän veroja, jotta taas vastaavasti heille jää tilaa yrityksessään tehdä investointeja. Me uskomme siihen, että taas vastaavasti kun kaikkien palkansaajien verotusta kevennetään, hyvät kollegat, ne rahathan menevät pääosin kulutukseen, ja kyllä, se auttaa taas vastaavasti, niin että tilanne paranee. On tehty iso määrä toimenpiteitä, ja kyllä vakuutan, [Puhemies koputtaa] että me emme seuraa tätä tilannetta toimettomina vaan toimimme määrätietoisesti joka viikko ja joka päivä asian hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Voisin vastata tähän edustaja Harakan puheenvuoroon, jos nyt sain teidän pohdinnastanne aivan kiinni, TEMin päällikkönä. Investointinyrkin toiminnan keskeisenä tarkoituksena on koordinoida valtioneuvoston tasolla keskeisiä isoja teollisia hankkeita Suomessa, teollisia hankkeita. Tämän osalta taas vastaavasti me siis teemme valmistelua, [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] me kokoonnumme, me itse asiassa vedämme tällä hetkellä ministeri Puiston kanssa näitä palavereita yhdessä säännöllisesti ja käymme läpi kaikki nämä keskeisimmät isot teolliset hankkeet Suomen mittakaavassa ja katsomme, mitä linjauksia on syytä tehdä, jotta voidaan varmistaa valtakunnan tasolla, että ne hankkeet etenevät. Totta kai on niin, että vastaavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee merkittävimpiä kysymyksiä, ja samaan aikaan on myös niin, että Business Finland osaltaan valmistelee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottaman verokannustimen tai suoran investointituen myöntämistä. Tässä on hyvin selkeä, keskeinen prosessi kaikkinensa. Kuten myös pääministeri on jo aiemmin tuonut vastaavasti esille, myös Garden Helsinki -hanketta olisi totta kai käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mikä olisi ollut kuitenkin aivan normaali prosessi taas vastaavasti kaikkinensa. Ei tässä ole mitään erityistä tai hämärää. Haluan korostaa, että TEMin alla oleva investointinyrkki on ennen kaikkea tehty ja otettu käyttöön nimenomaan suuria, keskeisiä teollisia hankkeita varten, jotta me voimme koordinoida [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] ja pitää huolta siitä, että kaikilla niillä keinoilla, mitä taas meillä on käytettävissä, voidaan pitää huolta siitä, että kuokka menee maahan. Ja nyt me myös näemme, että siitä syntyy myös tuloksia.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Valmet Automotivesta vielä omalta osaltani tiiviisti: Kuten pääministeri on todennut, viime syksynä yhtiön tilanne oli äärimmäisen kriittinen, kun ajoneuvonkokoonpanotyö oli tehtaalla päättymässä. Näiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 1 300 työntekijää. Oli aivan kriittistä, että valtiovalta kykeni tekemään päätöksen, jolla luotiin pohjaa sille, että yhtiön toiminta Uudessakaupungissa jatkui. Hyvät kansanedustajat, tällä hetkellä Uudessakaupungissa ei tehtäisi kokoonpanoa Patrian ajoneuvoista ilman, että nämä omistusjärjestelyt taas vastaavasti olisi tehty. On vielä pakko sanoa se, hyvät kansanedustajat, että kun viime syksynä vierailin Uudessakaupungissa ja olin pois yhdeltä kyselytunnilta, tämä syy ilmoitettiin myös SDP:lle, mutta ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi julkisuuteen, että syy minun poissaolooni eduskunnasta ei ollut riittävä. Eli tämä on siis teidän viesti Uuteenkaupunkiin, jossa tällä oli dramaattinen vaikutus koko alueelle ja yli tuhannen ihmisen toimeentuloon. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me tässä hallituksessa hoidamme Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen asiaa, ja me pidämme huolen myös siitä, että yhtiön tulevaisuus on taattu.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille erittäin hyvistä kysymyksistä. Minä pyrin nyt vastaamaan näihin niin laajasti kuin pystyn, koska joudun valitettavasti poistumaan tämän puheenvuoron jälkeen. Kiitän jo tässä kohtaa kaikkia hyvästä keskustelusta, ja toivon, että ymmärrätte, kun kello tulee yhdeksän, että päivä se on huomennakin. Eräs hallituksen ministeri aina totesi, että viikko se on ensi viikollakin. Työt jatkuvat taas aamulla. Edustaja Polvinen, teillä oli monta kysymystä. En pysty sanomaan mitään tiettyä numeerista tavoitetta. Se ei ole myöskään kovin järkevää, koska niin monet eri parametrit vaikuttavat tällä hetkellä. Keskeisintä on siis se, miten maailmantalous kehittyy, mitä tapahtuu Lähi-idässä, mitä tapahtuu Ukrainassa, ja sen myötä taas vastaavasti Euroopan taloustilanteen ja Suomen talouden kehitys. On täysin mahdotonta sanoa tässä kohtaa, enkä halua... Totta kai toivon, että niin paljon päästään alaspäin kuin on vain mahdollista. Kohdemaayhteistyö toimii totta kai siis teorian tasolla koko ajan edelleen. Se on tällaista vahvempaa poliittista yhteistyötä, mutta täytyy muistaa, että näillä henkilöillähän täytyy olla työsuhde, mihin he tulevat taas vastaavasti töihin, elikkä heitä koskevat aivan normaalisti meidän Migrin prosessit siltä osin. Kävin Intiassa keväällä presidentin valtuuskunnan mukana, ja meillehän on tullut myös vaikka it-alalle hyvin paljon korkeasti koulutettuja intialaisia työskentelemään Suomeen. Elikkä tässä on kyse ennen kaikkea myös siitä, miten Suomi kykenee houkuttelemaan tulevaisuudessa kaikista koulutetuinta huipputason työntekijäjoukkoa. Se on hyvä myös muistaa tässä kaikkinensa. Sotealan osalta kyllä se minun viestini on ennen kaikkea se, että vaikka tällä hetkellä työttömyyttä on sotealan ammateissa, niin samaan aikaan se eläköitymisen voimakas aalto, jonka me tullaan näkemään jo tänä vuonna, ensi vuonna, tulevina vuosina, on niin voimakas, että meillähän tulee olemaan merkittävä työvoimapula joidenkin vuosien päästä. Tämä ei varmasti tällä hetkellä lohduta henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi, mutta tämä on fakta, ja tämä tulee olemaan seuraavan hallituksen ja myös seuraavan hallituksen sylissä hyvin voimakkaasti. Edustaja Lyly otti esille monia näkökulmia. Näistä paikallisista kuntien ja kaupunkien malleista meillä ei ole kovin hyvää kokonaiskuvaa, ja se on ihan totta, että meidän täytyy pyrkiä sitä vahvistamaan entisestään. Edustaja Merinen otti esille tekoälyn. Tästä voitaisiin puhua tunteja, mutta jos aivan tiiviisti pyrin kuvaamaan omaa ajatteluani, niin selvää on se, että tekoälyllä tulee olemaan kehittyneisiin länsimaihin, kuten myös Suomeen, meidän työmarkkinoille, kyllä isot vaikutukset. Se on aivan selvä asia. Meidän täytyy valmistautua siihen. Suomella on hyvä kyvykkyys myös siihen vastata. Oma johtopäätökseni on ollut kyllä työssäni koko ajan se, että kun tiedämme, että tämä globaali muutos on liikkeellä, niin Suomen kaltaisen pienen avotalouden pitää pyrkiä hyödyntämään se täysimääräisesti meidän talouden kasvun näkökulmasta. Vaikka tämä totta kai tarkoittaa myös sitä, että työtehtäviä tulee myös häviämään, uusia tulee myös syntymään. Vastaavasti kuitenkin se kansainvälinen arvio on se, että ainakin vielä tällä haavaa ne muutokset ovat olleet, sanotaan, kohtalaisen rajattuja. Tällä hetkellä me emme havaitse vielä Suomen työmarkkinoilla vaikka nuoria koskevaa dramaattista, suurta muutosta, vaikka samaan aikaan Yhdysvalloissa kylläkin tätä liikettä on jo ollut liikkeellä. [Puhemies koputtaa] Eli pyritään luomaan myös toivoa suomalaisten keskuuteen siitä, että kyllähän me tähän ratkaisut yhdessä löydämme, mutta ymmärrän, [Puhemies koputtaa] että tämä pelottaa monia ja aiheuttaa myös huolta tulevaisuudesta heidän osaltaan.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Aivan tiiviisti muutama huomio. Edustaja Kallio, kiitoksia vain paljon — hän onkin jo poistunut — näistä terveisistä. Totta kai aina voidaan katsoa vielä, löytyykö sitten jotain sellaista uutta, mitä taas voitaisiin viedä eteenpäin. Edustaja Kurvinen, te puhuitte kesätyöpaikoista, mutta eihän tässä nyt mistään kesätyöpaikoista ole kysymys, vaan nuorten työllistymissetelin osalta, kun tapasin itse asiassa viime viikolla kaikkien työllisyysalueiden johtajia — olen heitä kutsunut Helsinkiin aina muutaman kuukauden välein — niin heidän viestinsä minulle oli se, että itse asiassa heidän arvionsa on se, että hyvin useasti se setelin käyttö on johtanut pysyvään työllistymiseen näitten nuorten osalta. Totta ihmeessähän minä teen ne muutokset niihin ehtoihin, minkä jälkeen tänä kesänä vielä voidaan taas sitten joustavin ehdoin näitä seteleitä myöntää. On totta kai niin, että tämä kesätyökausihan menee ohi, mutta ihan yhtä laillahan me nähdään myöskin se, että kyllähän totta kai meidän nuoret tarvitsevat töitä myös kesän jälkeen, mennään syksyyn ja talveen. Tämä budjetointi riittää siihen, että rahat voidaan käyttää tänä vuonna ja ensi vuonna, ja totta kai nyt tässä tilanteessa mitä useampi vain pääsee heti kiinni töihin, niin aina vain kaikkinensa parempi. Edustaja Lyly, puhuitte viisaasti näistä seteleistä. Niitähän on nyt monenlaisia taas vastaavasti tarjolla. Pyritään kuitenkin siihen, että se hallinnollinen taakka olisi alueille niin matala kuin se vain on mahdollista, jotta myös ne kaikki keinot tulevat taas vastaavasti käyttöön. Ja kyllä, te olette aivan oikeassa myös siinä, että nämä aktivointiasteiden erot ovat siis erittäin suuret alueitten välillä. Ymmärrän siis sen, että alueethan haluaisivat valtiolta kaiken rahoituksen ilman minkään kaltaista sanktiomallia ja että he saavat vain tehdä ihan kaikki asiat, miten he itse lystäävät, mutta voitte kuvitella, moniko vastuuministeri pystyy tämmöiseen taas vastaavasti suostumaan. Eli tämä on tasapaino. Tarvitaan tietyt velvoitteet, tarvitaan tietty kannustin- ja rahoitusmalli, ja kyllä, tarvitaan myös vapautta sinne alueille. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta ehkä haluan vain sanoa myös eduskunnan pöytäkirjoihin, että kyllähän alueet haluaisivat kaiken sen vallan itselleen ilman, että valtiovalta ohjaa millään tapaa sitä toimintaa, mutta en itse usko, että sekään tuo hyviä tuloksia. Meidän täytyy käydä edelleen tätä asiaa läpi ja pitää huolta siitä, että kaikilla alueilla olisi vähintään kohtalainen tilanne. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, minkä te nyt kuvasitte.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli ainakin joitakin kysymyksiä suoraan allekirjoittaneelle, joihin voisin nyt tiiviisti kommentoida. Ensinnäkin edustaja Kemppi hyvin, sanotaan, värikkäin sanakääntein puhui tästä nuorten työllistymissetelin, oliko se, räjäyttämisestä, vai mistä se mahtoi olla. Emme nyt kuitenkaan niin toimi, vaan haluan muistuttaa, että totta kai itseäni virkatehtävissä sitoo kuitenkin Suomen lainsäädäntö ja meillä on myös valtionavustuslainsäädäntö, joka asettaa tietyt reunaraamit. Eli mikäli valtio jakaa tällaisia avustuksia eteenpäin meidän yhteiskunnassa, niin se asettaa tietyt raamit sille, millä tapaa niitä rahoja voitaisiin käyttää. Mutta kun mennään vastaavasti katsomaan sitä, miltä se tilanne näyttää tällä hetkellä, niin, kuten totesin tuossa — en tiedä, olitteko salissa — nämä teidän luvut, mitä käytitte äsken pöntössä, eivät pidä paikkaansa. Puhutaan noin 500:sta tällä hetkellä, mutta se tieto ei ole aivan päivän päälle, koska meillä on kuitenkin yli 40 aluetta, jotka näitä päätöksiä tekevät, ja tiedän, että osalla alueista seteleitä on jo varattu hyvinkin huomattava määrä. Mutta joka tapauksessa, kuten totesin, setelin myöntäminen ja käyttö on laajentunut koko ajan. Pidän sitä hyvin myönteisenä, että näin on ollut. Toivottavasti voin kertoa jo aivan lähiaikoina siitä, mitä muutoksia setelin ehtoihin tullaan tekemään, mutta voin sanoa jo tässä kohtaa, että niitä kriteereitä tullaan huomattavasti vielä joustavoittamaan. En usko, että se tulee olemaan enää se keskeinen syy, vaan, hyvät kansanedustajat, se syy, minkä takia seteleitä on mennyt vielä niin vähän, johtuu kerta kaikkiaan vain siitä, että kysyntää työvoimalle ei ole ollut alueilla niin paljoa kuin mitä olimme toivoneet aikaisemmin. Mutta kun tiedämme sen, että talous on lähtenyt jo kasvuun — ja ainahan on niin, että noin puoli vuotta sen jälkeen, kun talouskasvu on lähtenyt liikkeelle, myös työmarkkina lähtee viriämään — niin on ihan selvä asia, olen hyvin vakuuttunut siitä, että kesän aikana, syksyn, talven mittaan tälle, kuulkaa, käyttöä tulee löytymään kaikkinensa. Eli tätä jatketaan. Rouva puhemies! Vielä lyhyesti toisesta asiasta elikkä tästä keskustan takuutyöajatuksesta. Tässä nyt varmasti puhutaan ainakin osin samoista kysymyksistä. Edustaja Kallin kanssa tässä kahden kesken tätä vähän tuossa sumplittiin, miltä tämä asia näyttää. Orpon hallituksen linja on ollut se, että me haluamme tukea sitä, että meidän nuoret työllistyvät yksityisellä sektorilla, suomalaisiin yrityksiin. Siihen on luotu nimenomaan tämä työllistymisseteli, joka on ikään kuin joustavoitettu malli käyttää palkkatukea käytännössä. No, tässä ehtojen mukaisesti nuorelle voidaan myöntää jopa 1 500 euroa sitä kompensaatiota per kuukausi. Ja taas vastaavasti teidän mallissanne — jos puhutte siitä, että tämä korvaus olisi työmarkkinatuen tai nykyisen yleistuen tasoinen — se on noin puolet pienempi, se on noin 800 euroa kuukaudessa, mikä se tuki kaikkinensa sitten olisi. Eli kyllä minusta nyt kuitenkin on niin, että yhteiskunnan tuki, jota myönnetään, pitää myöntää siten, että työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin ja sen tuen pitää olla kuitenkin tasoltaan sellaista, että sillä on myös aitoa vaikuttavuutta. Siksi uskon siihen, että nämä reunaraamit, mitä olemme ottaneet käyttöön, ovat soveltuvia kaikkinensa, tällä päästään eteenpäin. Vielä viimeisenä totean sen, että mitä tulee sakkomaksuihin, niin on ihan päivänselvä asia, että tulevan hallituksen ensi kevään vaalien jälkeen täytyy pohtia sitä, miten uudessa maailmassa kuntien kannustimet ovat toiminnassa. En ole halunnut ministerinä lähteä tekemään tässä kohtaa nopeita johtopäätöksiä, koska ensin pitäisi nähdä se, millä tapaa tämä järjestelmä toimii matalasuhdanteessa, miten elämme nyt, ja taas toisaalta, millä tapaa myös se sakkomaksukertymä muuttuu ja kehittyy, kun talous vetää hyvin ja vastaavasti työttömyys vähenee. Sen pohjalta päätöksentekijät voivat katsoa sitten sitä, mitä muutoksia siihen sakkomaksukertymään on ehkä järkevää tehdä. Te tiedätte hyvin, että edellinen hallitushan teki sen päätöksen siitä, että tehtävät siirrettiin kuntien vastuulle, ja siinä samassa rytäkässä tehtiin myös päätös siitä, minkä näköinen tämä sakkomaksukertymämalli on. Nyt arvioidaan taas vastaavasti sitä, mitä vaikutuksia sillä on sitten ollut. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tiiviisti vastaan ensinnäkin edustaja Mehtälälle, kun kysyitte, mitä maan hallitus on tehnyt suomalaisen pk-kentän työllistämisen tukemiseksi. Tässä nyt muutamia, mitä tässä nopeasti ehdin teille kirjoittaa: Paikallisen sopimisen laajentaminen, joka on tullut jo voimaan, irtisanomisen helpottaminen, määräaikaisuuksien käytön helpottaminen, takaisinottovelvollisuuden poisto alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, yt-lain soveltamisrajan nosto 20 henkeä työllistävistä 50 henkeä työllistäviin yrityksiin, säästövapaita koskeva lainmuutos, jonka olen juuri esitellyt taas vastaavasti valtioneuvostolle. Mikroyrityslainaohjelma kaikista pienimmille yrityksille on Finnveran toimesta otettu uudelleen käyttöön, minkä lisäksi Finnvera on vielä toimeenpannut miljardin uuden rahoituskokonaisuuden, jotta taas meidän pk-kentän yritysten rahoitusta voidaan tukea. Olemme parantaneet nyt taas kotitalousvähennystä. Yrittäjävähennystä on nostettu, ja yhteisöverotusta kevennetään taas ensi vuoden alusta. Tämän lisäksi 50 miljoonaa euroa tullaan siis kohdentamaan nuorten työllistämisseteliin, mikä nimenomaan, niin kuin täällä edustaja Satonen toi esille, tarkoittaa, että puolet palkkakustannuksista tullaan siis kompensoimaan yrityksille, jotka työllistävät alle kolmekymppisen nuoren vastaavasti töihin. Tämän päälle vielä, hyvät kansanedustajat, maan hallitus on vienyt eteenpäin merkittävää norminpurkutyötä, joka kattaa satoja erilaisia normeja, joten kyllähän tässä nyt kaikenlaista on jo ehditty tekemään. Ja älkää huoliko, tehdään paljon lisää. Toisena asiana vielä, herra puhemies: Edustaja Kaikkonen kysyi siitä, mikä on tällä hetkellä tämä tilanne. Täytyy muistaa se, että minullahan ei ole aivan tarkkaa kuvaa siitä, koska meillä on yli 40 aluetta, mutta se viimeinen tieto viime viikolta oli se, että puhutaan noin 500 myönnetystä setelistä tällä hetkellä. Viittasin juuri siis siihen, että se aktiviteetti on kasvanut koko ajan ja kiinnostus on kasvanut koko ajan, ja uskon, että kun teen tällä ja ensi viikolla päätökset siitä, että näitä ehtoja tullaan taas muuttamaan, niin se kysyntä tulee entisestään kasvamaan.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Alkuvuonna Suomen talouskasvu on ollut kaikkien EU-maiden vahvinta. Meidän teollisuustuotanto on nyt viimein saanut kurottua kiinni sen 20 vuoden matalalennon, ja arvioidaan, että teollisuuteen syntynee vielä paljon lisää työtä. Investoinnit ovat liikkeellä, samoin kotimainen kulutus. Me kuulemme koko ajan lisää uusia myönteisiä uutisia meidän taloudesta, [Arto Satonen: Kyllä, näin on!] eilen viimeisenä Uudestakaupungista, jossa Valmet kertoi aloittavansa panssariajoneuvojen valmistustuotannon, joka tarkoittaa satoja, satoja uusia työpaikkoja pienelle paikkakunnalle. Eikö tämä ole hieno asia vastaavasti kaikkinensa? Samaan aikaan on totta kai myös niin, että meidän nuorten tilanne silloin, kun talous ei kasva, on kaikista vaikein, kaikista hankalin. Sen takia maan hallitus on nimenomaan kohdistanut useita ja laajoja toimenpiteitä meidän nuorten auttamiseksi. Ensinnäkin nuorten työllistämisseteli: Teen joko tällä viikolla tai ensi viikon alussa päätökset siitä, että ehtoja tullaan huomattavasti vielä keventämään. Olen saanut paljon hyvää viestiä kentältä siitä, että setelejä myönnetään koko ajan enenevässä määrin, ja minusta se on aika luontevaa myös, koska nyt kun taas talous on elpymässä, niin myös kysyntää työvoimalle on koko ajan lisää, ja se avaa tässä meidän nuorille lisää mahdollisuuksia. Pilotit suurempien kaupunkien kanssa: 11 suurinta kaupunkia on toimestani valittu pilotteihin, elikkä me teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa ja valitsemme sieltä ne alueet, joissa nuorisotyöttömyys on kaikista synkintä, ja sinne tullaan kohdistamaan uusia vaikuttavia toimia nuorten auttamiseksi. Tämän päälle vielä tulemme tekemään erikseen toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi, ja kyllä, nämä koskevat myös niitä nuoria, joilla työttömyys on päässyt jo valitettavasti pitkittymään. Edustaja Kemppi täällä korosti sitä, että pitäisi tukea pk-yrittäjyyttä. No, hyvänen aika, mitä muuta tämän maan hallitus on tehnyt kolme vuotta kuin uudistanut työmarkkinoita laajasti, helpottanut yritysten rahoituksen saantia, jotta nimenomaan työpaikkoja syntyisi enemmän meidän pk-kenttään? Sinnehän, hyvät kansanedustajat, ne työpaikat vastaavasti syntyvät. Voimme vielä käydä teidän kanssanne läpi vaikka ihan yksityiskohtaisesti sen listan, mitä kaikkea on tehty, mutta me todella olemme halunneet tehdä uudistuksia, jotta se kynnys pk-kentässä madaltuu tarjota sitä uutta työtä vastaavasti sinne. Keskusta puhuu kauniisti takuutyöstä. Ymmärtäisin, jos vasemmistoliitto esittäisi vastaavasti tällaista. Maan hallitus on nimenomaan kohdistanut tukea rekrytointiin yrityksille. Siis keskusta haluaa käytännössä palkata meidän nuoret kovalla rahalla julkiselle sektorille. [Antti Kurvinen: Mieluummin kuin työttömyys!] Kuvittelisin, että entinen yrittäjäpuolue haluaisi kuitenkin tukea siinä, että meidän nuoret pääsevät yksityiselle sektorille töihin. Tämä on ehkä hyvä myös tässä todeta kaikkinensa eteen. Rouva puhemies! En malta olla sanomatta myöskään sitä, [Puhemies koputtaa] kun te täällä nyt toteatte näistä sakkomaksuista, niin kyllä, sakkomaksut kurittavat kuntien taloutta, [Puhemies: Aika!] mutta tämä malli, siis lainsäädäntö- ja rahoitusmalli, on teidän voimaan säätämää, [Puhemies koputtaa] viime kaudella teidän voimaan säätämää, [Puhemies: Aika!] ja sitä tällä hetkellä taas vastaavasti kunnat noudattavat. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me arvioimme sitä, mitä muutoksia jatkossa on perusteltua tehdä tähän rahoitusmalliin, [Puhemies: No niin!] mutta ollaan nyt, hei, rehellisiä siinä, koska nämä muutokset on vastaavasti saatu aikaiseksi. [Puhemies: No niin, aika! — Naurua] Rouva puhemies! Me jatkamme työtä voimakkaasti ja pidämme kiinni siitä, että me emme anna senttiäkään periksi meidän nuorten puolesta. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tällä hetkellä seteleitä on myönnetty jo satoja. En pysty sanomaan teille aivan tarkkaa määrää, koska meillä on yli 40 työllisyysaluetta, jotka tekevät näitä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Nyt voidaan pysähtyä tähän kysymykseen, koska olen hämmästellyt koko kyselytunnin sitä, että SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että maan hallitus panostaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Toteatte ja naureskelette täällä, että satoja on myönnetty. [Timo Harakka: 80 000 työtöntä!] — Satoja on myönnetty, ja seteli tulee riittämään tuhansille nuorille, kun aikaa menee eteenpäin ja se tietoisuus vastaavasti leviää. Ja kyllä, me teemme työtä sen puolesta, että mahdollisimman laajasti meidän yritykset tietävät sen, että tämä uusi tukimuoto on käytettävissä. Edustaja Harkimo otti hyvin esille myös tämän Saksan mallin. Pidän sitä erittäin myönteisenä. Tiedän, että näitä erilaisia malleja on jo käytössä, mutta voisimme jatkaa tästä vaikka kahvikupin ääressä ja pohtia sitä, [Harry Harkimo: Niitä on tarjottu niin monta kertaa, etkä koskaan tule! — Naurua] miten Suomessa voitaisiin entistä enemmän löytää näitä käytännönläheisiä malleja, [Puhemies koputtaa] joissa koulutusta, työharjoittelua ja osaamisen kehittämistä voidaan vielä entistä vahvemmin yhdistää toisiinsa ja kehittää.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Pidän ensinnäkin hyvänä, että myös opposition puolelta tuodaan esille näitä omia pohdintoja ja ehdotuksia. Olen kuullut niitä täältä salin vasemmasta laidasta hieman vähemmän tämän kyselytunnin aikana. Maan hallitus panostaa voimakkaasti nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Olemme budjetoineet jo 50 miljoonaa euroa rahoitusta nimenomaan siihen, että alle 30-vuotiaan, joka palkataan siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, työnantajalle maksetaan puoleksi vuodeksi puolet nuoren palkkakustannuksesta. No, kuulostaako se pieneltä asialta? Ei siis todellakaan, vaan minun saamani viesti kentältä, kun kierrän paljon — olen käynyt nyt tässä kuukauden aikana muun muassa Kemissä, Joensuussa, Etelä-Suomen eri kunnissa ja kaupungeissa — on, että yrittäjät antavat erittäin paljon hyvää palautetta siitä, että maan hallitus panostaa juuri siihen, että sitä kynnystä palkata se nuori töihin ollaan vastaavasti alennettu. Vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että me jatkamme tätä työtä ympäri Suomea laajasti eri toimenpiteillä. Ja haluan sanoa meidän nuorille, että me haluamme, että heidän tulevaisuudenuskonsa [Puhemies koputtaa] tulee vahvistumaan tästä eteenpäin.

Kiitoksia, herra puhemies! Niin, eiköhän kuitenkin siihen nuorten tulevaisuudenuskoon vaikuta kaikista eniten se, jos ei ole koulupaikkaa eikä työpaikkaa. Se sitä epäluottamusta luo, toivottomuutta siitä, miten tulevaisuus tulee rakentumaan, miten pääsee taas vastaavasti eteenpäin. Sen takia kaikki ne toimenpiteet, joita on tehty laajasti tämän hallituksen aikana ja joilla nimenomaan pyritään nyt edistämään sitä, että meidän nuoret saavat niitä työpaikkoja ja pääsevät töihin kiinni, ovat kaikista olennaisimpia. Haluan korostaa ja painottaa sitä, että hyvin, hyvin monet suomalaiset aloittavat työuransa juuri sieltä. Ne ensimmäiset työpaikat ovat monella määräaikaisia työsuhteita, ja tutkimustenkin mukaan monella se nimenomaan johtaa siihen vakituiseen työllistymiseen tämän jälkeen. [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin!] Tämä on myös tutkittua tietoa kaikkiansa. Me jatkamme vastaavasti tästä eteenpäin näiden toimien läpivientiä, ja tulemme vielä erikseen käynnistämään suurempien kaupunkien kanssa, joissa myös on suuri määrä työttömiä työnhakijoita tällä hetkellä, omat ohjelmat, jotta voimme jalkautua myös lähiöihin ja sinne, missä tilanne on tällä hetkellä Suomessa kaikista vaikein. Me viemme apua, tukea kaupungeille, [Puhemies koputtaa] kunnille sinne, missä sitä tukea myös eniten tarvitaan. [Eveliina Heinäluoma: Kolme vuotta sitä on odotettukin!]

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Nyt ehkä täytyy sanoa edustajalle takaisin, että kyllä Kauhavan kaupunki voi tälläkin hetkellä — te taidatte istua siellä kaupunginvaltuustossa — [Antti Kurvinen: Kyllä!] päättää vaikka aivan heti tarjota vaikka 500 kesätyöpaikkaa ilman mitään, valtiovallan tai minun, hyväksyntää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi! — Välihuutoja oikealta] Samaan aikaan, kuten totesin jo aikaisemmin, maan hallitus on tehnyt laajasti eri toimenpiteitä, joilla nimenomaan meidän tavoitteenamme on madaltaa kynnystä yrityksissä tarjota lisää töitä meidän nuorille, [Antti Kurvinen: Entä nyt?] ja samaan aikaan jokaisessa Suomen kunnassa ja kaupungissa, kaikilla työllisyysalueilla, on otettu tämä nimenomaan nuorille suunnattu palkkaamisen tuki käyttöön. Juuri luin juttua eräästä maakuntalehdestä, jossa konditoria-alan yrityksen edustaja kertoi, että he palkkasivat nuoren vastavalmistuneen töihin, [Juho Eerola: Ne ovat niitä kakunleipojia!] ja ilman tätä seteliä — ilman tätä seteliä — nuoren palkkaaminen olisi ollut täysin mahdotonta. Joten, hyvät kansanedustajat, älkää vähätelkö niitä toimenpiteitä, mitä me teemme, jotta meidän nuoret saavat varmemman, paremman tulevaisuuden itselleen. [Krista Kiuru: Ei yhtään toimenpidettä! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Yksi työpaikka syntyi!]

Kiitoksia, herra puhemies! Jos nyt ajatellaan, mitkä ovat niitä asioita, jotka nimenomaan luovat meidän nuorille sitä epätoivoa ja epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan, niin eivätkö ne, että ei ole koulutuspaikkaa, ei ole paikkaa, missä opiskella tai ei ole työpaikkaa, ole juuri niitä keskeisimpiä kysymyksiä? [Vasemmalta: Kyllä!] Me haluamme, että meidän nuoret ovat joko koulussa tai töissä, ja sen takia kaikki meidän uudistukset tähtäävät juuri tämän asian viemiseen eteenpäin. Tästä SDP:n puheesta jäi sellainen mielikuva, että ikään kuin se vaihtoehto tälle määräaikaiselle työsuhteelle olisi aina se vakituinen työsuhde, [Timo Harakka: Niinhän te itse sanoitte aiemmin!] mutta näinhän asia ei ole. Usein määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto voi olla työttömyys, ja monelle nuorelle myös se, että on päässyt kiinni työelämään sen määräaikaisen työsuhteen kautta, poluttaa heidät taas vastaavasti myös vakituiseen työsuhteeseen. Tämä on se keskeisin ajatus. Lainsäädäntö on rakennettu juuri niin, että näitä määräaikaisia työsuhteita käyttämällä voidaan saada meidän nuorille jalka oven väliin työelämään. [Puhemies koputtaa] Ja kyllä, me teemme oikeita asioita.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeän aiheen esille nostamisesta ja myös tästä tärkeästä kysymyksestä. Haluan nyt kuitenkin korjata sen verran teidän väitettä, että tämä hallitus, Orpon hallitus, on nimenomaan tehnyt työllisyyspolitiikassa toimenpiteitä, joilla halutaan taas vastaavasti avata ovi meidän nuorille työelämään. Ensinnäkin laajasti ne työmarkkinauudistukset, mitä tämä hallitus on vienyt läpi: Se keskeisin tavoite on madaltaa yritysten kynnystä tarjota uutta työtä. No, ketkä hyötyvät siitä, että meillä syntyy uusia työpaikkoja yrityksiin? Meidän nuoret, joilla on vielä vähemmän työkokemusta kuin taas vastaavasti sitten kokeneemmilla työntekijöillä on. Ja toisena asiana: Hallitus on budjetoinut yhteensä 50 miljoonaa euroa rahoitusta nuorten työllistymissetelin käyttöön. Se käyttö leviää koko ajan, ja vaikka te SDP:n edustajat vähättelette setelin vaikutuksia, niin teinä en kyllä vähättelisi ollenkaan sitä, että sadat ja sadat nuoret [Timo Harakka: Sadat!] ovat päässeet kiinni ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Ja rahat tulevat riittämään tuhansien nuorten palkkaamiseen, [Puhemies koputtaa] joten, kyllä, me jatkamme työtä meidän nuorten hyväksi. [Antti Kurvinen: Satoja vai tuhansia? — Johannes Koskinen: Vastaus kysymykseen!]

Kiitoksia, herra puhemies! Lyhyesti, tiiviisti edustajan kysymykseen: Ottamatta nyt vielä yksityiskohtaisesti kantaa — uskon, että haluatte tähän valiokunnassa perehtyä tarkemmin — tässä on aivan normaali tämä menettely, eli sitten taas vastaavasti vastineella ministeriö vastaa. Totta kai olen valmis käymään sitä keskustelua ja katsomaan taas, miltä se kokonaisuus näyttää. Totta kai minä käyn keskustelua, palvelen tätä taloa. Uskon, että kun saatte valiokuntaan kaikki lausunnot ja asiantuntija-arviot, niin sitten sen pohjalta taas nähdään, miltä se kokonaisuus sitten näyttää.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! En ehkä kaikilta osin halua kommentoida tätä käytyä keskustelua. Tässä mentiin ehkä jo sen verran kauas tästä itse esityksen aiheesta. Mutta vakavasti puhuttuna, edustaja Harakka otti erään erittäin tärkeän asian esille, nimenomaan tämän reaaliaikataloushankkeen, jota on viety eteenpäin monen vuoden osalta. Hankettahan ei ole mitenkään kuopattu. Sen valmistelu ja eteneminen on edelleen käynnissä, mutta se vaatii nyt vielä tarkempaa työtä, enemmän työtä, jotta se on sitten siinä vaiheessa, että aidosti ne muutokset myös saadaan vietyä läpi. Olen antanut omille virastoilleni ohjausta siitä, että tätä valmistelua jatketaan, koska samaan aikaan myös taas valtionhallinnon näkökulmasta, jos me saisimme vietyä läpi kaiken sen digitalisaation, mitä tässä hankkeessa on ajateltu, ne tuottavuushyödythän ovat erittäin, erittäin merkittäviä. Kun kuitenkin valtionhallinnolla on edessä aika suuretkin säästöt vielä tulevinakin vuosina, niin nythän siinä kohtaa tämä myös on järkevää tehdä, pyrkiä vähentämään tämmöistä mekaanista käsittelyä ja myös kokoamaan kaikki se tieto ja data taas vastaavasti paremmin hyödynnettäväksi. Valmistelu siis jatkuu, ja haluan tämän vaan tässä todeta — koska edustaja tästä puhui hyvin asiantuntevasti, ja tiedän, että teillä on tästä, sanotaan, syvää perehtyneisyyttä — että ainakin meidän TEMin näkökulmasta tämä asia etenee entisestään. Samoin tämä esitys kaikkinensa, vaikka tämä tehdään nyt EU:n minimitason implementaation mukaisesti, tarjoaa kuitenkin isoja mahdollisuuksia myös Suomeen nimenomaan siinä, miten tätä dataa voidaan koota yhteen ja myös hyödyntää tulevaisuudessa. Olen aivan vakuuttunut siitä, että kun menemme viidestä kymmeneen vuotta eteenpäin, niin tämä kokonaisuus on aika toisennäköinen. Mennään askel kerrallaan eteenpäin. Uskon ja toivon, että eduskunta perehtyy tähän esitykseen tarkasti. Jos voimme olla ministeriössä taas vastaavasti tukena ja apuna toimittamassa lisää tietoa tai arviota eduskunnan käyttöön, niin luonnollisesti minä palvelen tätä taloa ja kansanedustajien tarpeita. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti kasvun edistämiseksi. Kasvuun tähtääviin keinoihin kuuluvat olennaisina osina datatalous ja digitalisaatio. Hallitus haluaa tarttua täysimääräisesti uusien teknologioiden ja digitalisaation tarjoamaan potentiaaliin. Tämän kehityksen luonne vaatii sitä, että myös sääntelyämme päivitetään. Hallitus vaikuttaa aktiivisesti siihen, että myös EU-sääntely kulkee Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi samalla kansallisen lisäsääntelyn. Digitalisaation edistämisestä on kyse myös nyt käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa. Esitys juontuu EU:n direktiiveistä digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla. Lakiesityksen tavoitteena on edistää yritysten tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä, tiedon saatavuutta sekä kaupparekisterien yhteenliittämistä EU-tasoisesti. Esityksen myötä tilinpäätösinformaation hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti niin viranomaisille kuin yrityksille. Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että osakeyhtiöiden tilinpäätökset laadittaisiin ja tilinpäätöstiedot ilmoitettaisiin digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Muutokset eivät koskisi esimerkiksi toiminimiä, osuuskuntia, asunto-osakeyhtiöitä, säätiöitä tai yhdistyksiä. Lisäksi pienten yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi Patentti- ja rekisterihallitus tarjoaisi maksuttoman muunninpalvelun, jolla tilinpäätöksen voi muuntaa digitaaliseen muotoon. Lakiehdotus vastaa direktiivien sisältöä digitaalista tilinpäätöstä koskevien säännösten osalta. Ehdotuksessa ei ole direktiivit ylittäviä lisävaatimuksia, vaikka direktiivit ne periaatteessa sallisivatkin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Toisaalta lakiehdotus sallii myös sen, että yritykset voivat vapaaehtoisesti, kuten nykyisinkin, laatia ja ilmoittaa tilinpäätöksensä digitaalisessa muodossa aivan samalla tavalla kuin digitaaliseen raportointiin lakiperusteisesti velvollinen yritys. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuonna, ja sitä sovellettaisiin porrastetusti. Sellaiseen digitaalisesti raportoivaan kirjanpitovelvolliseen, jolla ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, muutosta sovellettaisiin kuitenkin vasta 1. päivä heinäkuuta 2028. Herra puhemies! Toivon, että tämä sali antaa tukensa kasvulle ja digitalisaation edistämiselle. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu esitys laiksi eräiden Euroopan unionin valtiontukisäännösten soveltamisesta. Samalla ehdotetaan muutoksia valtionavustuslakiin, kuntalakiin ja hyvinvointialuelakiin siten, että niihin lisätään viittaukset uuteen lainsäädäntöön. Esityksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet voidaan periä tehokkaasti takaisin EU-oikeuden edellyttämällä tavalla. Taustalla on EU-oikeudesta johtuva velvoite, jonka mukaan kansallisilla viranomaisilla on velvollisuus periä oma-aloitteisesti EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet. Suomen nykyinen sääntely ei kaikilta osin mahdollista viranomaisten oma-aloitteista takaisinperintää. Vanha sääntely on hajanaista ja puutteellista erityisesti kuntien ja muiden kuin viranomaisten myöntämien tukien osalta. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, joka selkeyttäisi kokonaisuutta sekä antaisi viranomaisille nimenomaisen toimivallan ja velvollisuuden periä takaisin EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet. Esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ja varmistaa EU-oikeuden tehokas täytäntöönpano. EU:n valtiontukisäännöistä johtuvia takaisinperintätilanteita esiintyy harvoin, ja velvoite perustuu jo voimassa olevaan EU-oikeuteen, joten vaikutukset viranomaisten ja tuomioistuinten työmäärään arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Kunnille ja hyvinvointialueille esitys tuo oikeudellista selkeyttä. Yksittäisen yrityksen kannalta takaisinperinnällä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta sen tarkoituksena on turvata kilpailun toimivuus ja markkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset. Herra puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä vuoden 2027 alusta. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitoksia hyvin rakentavasta keskustelusta. Näin ajattelinkin, kun tämän esityksen toin eduskuntaan, että tämän ympärillä saataneen käydä taas hyvin tällaista rakentavaa, eteenpäin katsovaa keskustelua. Voisin muutamaan edustajien huomioon ja kysymykseen tässä tarttua. Ensinnäkin, edustaja Hoskonen, otitte erittäin hyvin esille tämän kuntien tiedonsaannin. Olen havainnut nyt, kun tehtävät ovat siirtyneet näiden uusien työllisyysalueiden vastuulle ja KEHA-keskus valtakunnallisesti kokoaa tällä hetkellä nimenomaan valtakunnallista tietoa, dataa, taas vastaavasti sitten tästä työllisyystilanteesta, työttömyystilanteesta, palveluihin osallistumisesta, että tässä on ollut selkeästi myös tämmöisiä tiedonkulun puutteita. Olen myös antanut hyvin voimakasta tulosohjausta KEHA-keskukselle siitä, että vaikka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa tai vaikka Turussa työllisyysalue saa sen kaiken tarvittavan tiedon, jotta taas vastaavasti voidaan tehdä niitä johtopäätöksiä, minkä kaltaisia ratkaisuja ja päätöksiä siellä paikallisella tasolla on järkevää kaikkinensa tehdä. Hyvät kansanedustajat, tämä esitys edelleen vahvistaa tätä paikallisen näkökulman toteutumista ja sitä, että voidaan myös mitata, mikä on se vaikuttavuus palveluissa, että jos tehdään tietyn tyyppisiä investointeja, lisäyksiä koulutuksiin, palveluihin, niin millä tavalla ne sitten taas vastaavasti tuovat sitä tulosta. Elikkä tässähän on kyse juuri siitä, että voidaan tiedolla johtaa sitä, miten palveluita saadaan vietyä eteenpäin. Edustaja Lindén käytti hyvän puheenvuoron. Minun täytyy todeta siihen se, että olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että kun tehtävät ovat siirtyneet kuntien vastuulle, niin ymmärrettävästi taas vastaavasti, kun järjestämisvastuu on siirtynyt paikalliselle tasolle, myös nämä mallit ovat hyvin erilaisia. Se on ikään kuin osa tämän koko siirron luonnetta. Vastaavasti olen myös sanonut julkisuuteen, että minusta meidän järjestelmässä on kyllä sellainen ihan selkeä valuvika, että työttömiä työnhakijoita jopa valvotaan, jopa kytätään aika tarkasti. Osoituksena siitä vaikka se, että muutamme nyt lainsäädäntöä, jolla nimenomaan avoimessa korkeakoulussa tehtäviä opintoja ei tarvitse enää rekisteröidä eikä ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. No, minkä ihmeen takia ylipäänsä näitä tietoja pitäisi toimittaa viranomaiselle, koska he ovat kuitenkin luonnollisesti työmarkkinoiden käytettävissä? [Anna Kontulan välihuuto] — Tässä on kyse kuitenkin, edustaja Kontula, myös varsin vanhasta lainsäädännöstä kaikkinensa. Voitte sitten käyttää puheenvuoron, jos haluatte jatkaa tästä väittelyä. Taas vastaavasti olen myös samaa mieltä siitä, että nimenomaan tätä sääntelyn- ja norminpurkua tarvitaan, jotta asiantuntijoiden, jotka tekevät työtä Ilomantsissa, Turussa, Raumalla, Porissa, aivan missä päin Suomea vain, työaika menee siihen ihmisten kohtaamiseen, siihen palveluun. Edelleen valitettavasti on niin, että saan paljon viestiä siitä, että byrokratian ja hallinnollisen työn määrä on erittäin korkea, mutta olen sitoutunut viemään eteenpäin näitä lainsäädännön muutoksia, jotta järjestelmää saadaan muutettua pala kerrallaan järkevämpään suuntaan.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Alueilta on kuulunut paljon toiveita siitä, millaiset työkalut auttaisivat pääsemään kohti yhä vaikuttavampia palveluita. Yksi näistä esille nousseista asioista on ollut tulorekisterin käyttömahdollisuuksien laajentaminen. Tässä esityksessä ehdotetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamista. Esityksellä toteutetaan viime syksyn budjettiriihen työllisyyspaketin kirjaus varmistaa työllisyysalueille mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin tulorekisterin tietoja vaikuttavamman työllisyyden edistämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi tulorekisterin laajempi hyödyntäminen avaisi myös mahdollisuuksia yksilöllisempien työllisyyspalveluiden tuottamiseksi. Työvoimaviranomaiselle siis mahdollistettaisiin nykyistä laajempi oikeus saada ja käsitellä asiakkaidensa tulotietojärjestelmään tallennettuja tulotietoja työvoimapalveluiden toimeenpanoa sekä niihin liittyviä tehtäviä varten. Tämä auttaisi erityisesti siinä, että työllisyysalueilla pystyttäisiin nykyistä paremmin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Tavoitteena on se, että viranomaiset pystyisivät tarjoamaan työnhakijoille entistä yksilöllisempiä ja paremmin kohdennettuja palveluita työllisyyden edistämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työvoimaviranomainen voisi hyödyntää tulotietoja yksilöllisemmissä tulosperusteisissa palveluhankinnoissa ja niiden kehittämisessä. Lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle oikeus saada ja käsitellä tulotietojärjestelmään tallennettuja tietoja valtionavustuksiin liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Tämän muutoksen tavoitteena olisi vähentää hallinnollista taakkaa avustuksen hakijan ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen osalta. Esityksellä arvioidaan olevan vähäisiä vaikutuksia valtionhallinnon viranomaisten toimintaan. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle aiheutuisi noin puoli miljoonaa euroa maksava tietojärjestelmäkehitystyö, joka rahoitettaisiin aiemmin osoitetulla määrärahalla. Esityksestä ei aiheutuisi työvoimaviranomaisille uusia tai laajenevia valtionosuustehtäviä. Herra puhemies! Nämä muutokset ovat on tarkoitettu tulemaan voimaan kuluvan vuoden marraskuun alusta. — Kiitoksia kaikille.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Malmin esille nostama asia on myös hyvin tärkeä huomio tähän keskusteluun. Se oikeastaan ehkä kertoo myös siitä, miten laaja-alaisen ongelman parissa me tällä hetkellä yhdessä teemme työtä. On varmasti näin, että lainsäätäjä ei aikoinaan, kun vastaavasti meidän työlainsäädäntöä on säädetty voimaan, ole kyennyt näkemään tulevaisuuteen sillä tavalla, että nämä kaikki ikään kuin poikkeusolot olisi huomioitu. Tällä hetkellähän meillä on lainsäädännössä huomioitu vaikka tulipalot ja luonnonkatastrofit, mutta taas vastaavasti tämän muuttuneen turvallisuustilanteen myötä näyttää siltä, että kaikilta osin lainsäädäntö ei ole myöskään kovin yksiselitteistä. Tästä kertoo myös se, että tällä hetkellä työntekijöiden ja työnantajan näkemykset ovat taas vastaavasti erkaantuneet toisistaan. Tämän vuoksi olen käynnistänyt tästä asiasta nyt tarkan virka-analyysin ja selvityksen ministeriössä ja olen myös kutsunut partit koolle käymään tätä keskustelua yhdessä. Toivon, että tässä löydetään nyt yhteinen näkemys siitä, millä tavalla näissä tilanteissa toimitaan, koska on täysin päivänselvä asia, että suomalaisen kansalaisen täytyy pystyä luottamaan viranomaisen antamaan ohjeistukseen ja [Puhemies koputtaa] hänen täytyy toimia juuri sen mukaisesti.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies ja hyvät kansanedustajat! Kiitoksia hyvin rakentavasta keskustelusta. Jälleen kerran, niin kuin olen tottunut, vaikka oman salkkuni asiat voivat olla välillä myös sellaisia, että ne saattavat jakaa tätä salia poliittisesti aika paljonkin, niin taas vastaavasti ehkä tämä keskustelu myös kertoo siitä, että kyllä meillä myös löytyy aika paljon yhteistä näkemystä ja ymmärrystä siitä, millä tavalla vaikka työttömien palveluita tai koulutusmahdollisuuksia on järkevää lähteä tulevaisuudessa kehittämään. Haluan nyt aloittaa toteamalla, hyvät kansanedustajat, sen, että kun puhutaan työttömyysturvalla opiskelusta, niin tämähän on vain yksi alakokonaisuus siinä kaikkinensa. Meillä on tällä hetkellä jo varsin laajat mahdollisuudet nimenomaan opiskella työttömyysturvalla. Kun ajatellaan vaikka tilannetta, että henkilö on jäämässä työttömäksi ja hänellä on vaikka jäänyt kesken jokin tutkinto, niin on hyvin tyypillistä, että käytännössä työllisyysalue näyttää vihreää valoa sille, että henkilö voi suorittaa tutkinnon loppuun. Ammatillisia opintoja on nytkin mahdollista suorittaa kohtalaisen laajasti. Se puoli on sitten siinä, että jos me lähdemme entisestään laajentamaan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen puolella tehtävien opintojen suorittamisen laajuutta, niin se hintalappu nousee erittäin korkeaksi hyvinkin nopeasti, koska se joukko on myös, totta kai, vastaavasti hyvin suuri. Toivon, että ymmärrätte sen, että joudun tässä myös tasapainoilemaan julkisen talouden reunaehtojen, raamien osalta ja taas sitten sen osalta, millä saataisiin vaikuttavuutta tehtyä. Mutta varmasti on näin, että edelleen työttömyysturvassa, opiskelussa, tämän järjestelmän sisällä on asioita, mitä olisi järkevää taas vastaavasti selkiyttää, purkaa sääntelyä ja rakentaa lisää polkuja laajasti suomalaisille kehittää sitä omaa osaamistaan. Näytinkin tuossa edustaja Lylylle virkakalvoista tämmöisen kuvan, jossa oli kuvattu tämmöinen hyvin sekavan näköinen labyrintti, joka kuvastaa tällä hetkellä meidän lainsäädännön nykytilaa. Se kertoo siis siitä, että tätä lainsäädäntöä on rakennettu jopa vuosikymmenten aikana. On hienoa, että me saamme sieltä nyt yhden palasen selkeästi paremmalle tolalle, mutta en ole mitenkään tyytyväinen vielä koko siihen... [Lauri Lyly näyttää kuviota] — Siellä edustaja Lyly näyttääkin tuota kuviota. — En ole mitenkään tyytyväinen vielä siihen, mikä on vaikka työllisyyspalveluiden, koko lainsäädännön, sääntelyn tilanne. Tiedän, että siellä olisi valtaisasti vielä tehtävää, ja on ihan selvä asia, että siinä riittää työtä varmaan ainakin kahdelle hallitukselle vielä kaikkinensa, koska lainsäädäntö on hyvin monimutkaista, vaikeaa, ja samaan aikaan täytyy kuitenkin myös katsoa sitä, että se järjestelmä toimii kaikkinensa parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän esitykseen liittyen haluan tuoda esille sen, että käyn vielä erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittojen kanssa keskustelun siitä, että nythän tämä muutos avaa myös heille — ollaan sitten vaikka Tampereella tai Porissa tai Oulussa, ihan missä päin Suomea vaan, Mikkelissä yhtä lailla — mahdollisuuden siihen, että korkeakoulut voivat myös entistä laajemmin tarjota näitä opintoja vastaavasti sinne markkinoille. Jos ajatellaan vaikka meidän korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka ovat joutuneet nytten työttömyyden kohteeksi, niin voisin vaikka ajatella tekoälyä, digitalisaatiota, kestävyyskysymyksiä, puhdasta siirtymää ja tiettyjä teollisuuspolitiikan kysymyksiä, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että jos rakennetaan tarjontaa, järkevän kokoisia opintokokonaisuuksia, aivan taatusti hyvin monet ovat halukkaita myös näitä koulutuksia vastaavasti suorittamaan. Haluan myös kannustaa nyt meidän yliopistoja ja ammattikorkeakouluja rakentamaan entistä laajemmin näitä opintokokonaisuuksia, jotta nimenomaan mahdollisimman monet voivat taas päästä näitä opintoja kaikkinensa hyödyntämään. Toivon, että asian käsittely eduskunnassa etenee sujuvasti ja toivottavasti myös kohtalaisen hyvässä yhteisymmärryksessä, ja me jatkamme hyvää yhteistyötä arvoisien, kunnioitettujen kansanedustajien kanssa. Olen, totta kai, aina halukas kuulemaan teidän näkemyksiänne siitä, mitä vielä voitaisiin järjestelmän osalta tehdä, mutta tältä osin yksi kokonaisuus on nyt saatettu taas eduskunnan käsittelyyn.

Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Tässä, hyvät kansanedustajat, kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi. Ensinnäkin hallitus siis päätti viime syksynä budjettiriihessä helpottaa työttömyysturvalla opiskelua mahdollistamalla yli 25-vuotiaiden työttömien osalta nykyistä laajemmin avoimia yliopisto-opintoja ja avoimia ammattikorkeakouluopintoja. Selkeänä tahtotilana oli se, että osaamista voisi vapaammin kehittää myös työttömyysjakson aikana. Tämä tultaisiin nyt toteuttamaan eduskunnan käsiteltäväksi annetulla hallituksen esityksellä. Tiedämme sen, että työllisyystilanne on ollut haastava viime vuosina, ja moni ymmärrettävästi pohtii, millaisin keinoin voisi osaamistaan kehittää. Hallitus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen nyt helpottamalla edellytyksiä opiskella. Tämä on yksi toimi, jolla hallitus helpottaa työttömien mahdollisuuksia esimerkiksi päivittää tai kehittää osaamistaan ja sen kautta taas vastaavasti löytää työtä. Esityksen tavoitteena onkin selkeyttää työttömien opiskelumahdollisuuksia ja vähentää työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin liittyvää hallinnollista työtaakkaa. Muutoksia tehtäisiin työttömyysturvalakiin, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin. Työttömyysturvalain muutokset ansiopäivärahaoikeudesta tulisivat sovellettaviksi myös työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuun alussa korvanneeseen yleistukeen. Työttömyysturvalain muutos on esitetyistä muutoksista keskeisin. Jatkossa siis 25 vuotta täyttäneellä työttömällä olisi mahdollisuus opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa työttömyysetuutta menettämättä. Opinnoista ei tarvitsisi myöskään ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. Turha byrokratia siis kevenee ja vähenee. Työttömyysturvalain muutos poistaisi työnhakijalta epävarmuuden siitä, mikä vaikutus hänen aikomillaan opinnoilla on työttömyysturvaoikeuteen. Toivon, että tämä kannustaa työttömiä aloittamaan opintoja. Vaikka kyseessä olevat opinnot eivät nykyisinkään yleensä ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle, juuri opintoihin liittyvä selvittely on luonut epävarmuutta ja voinut myös estää opintojen aloittamisen. Nykyisin avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysetuutta koskee 25 vuotta täyttäneiden työttömien osalta viisi eri säännöstä. Samalla kun työttömyysturvalakiin tehtäisiin edellä mainitsemani muutos, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetusta laista ja kotoutumisen edistämisestä annetusta laista kumottaisiin säännökset, jotka koskevat näiden samojen opintojen tukemista työttömyysetuudella työvoimaviranomaisen harkinnan perusteella. Näillä muutoksilla pyritään mahdollisimman yksinkertaiseen kokonaisuuteen. Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Esitettyihin muutoksiin sisältyy kuitenkin riskejä siitä, että työttömyysetuudesta muodostuisi opintotukea korvaava etuus, jos avoimista korkeakouluopinnoista muodostuisi tutkinto-opiskelua korvaava opintopolku. Hallitus on kuitenkin arvioinut nämä riskit pieniksi, ja riskejä on pyritty myös rajoittamaan erityisesti ehdotetulla 25 vuoden ikärajalla. Tämä rajaisi nuorimmat, vielä ensimmäistä tutkintoaan vailla olevat nuoret pois muutosten soveltamisalasta. Rouva puhemies! Jos eduskunta hyväksyy nämä muutokset, joita esitämme, ne on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian, jotta jo alkusyksystä alkavat opinnot olisivat näiden muutosten piirissä.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia esille nousseista huomioista. — Kyllä se on, kuulkaa, hyvät edustajat, niin, että jos aivan nyt juuri on media uutisoinut siitä, miten meidän, Suomen, teollisuustuotanto on noussut korkeimmalle tasolle vuoden 2008 jälkeen, niin kyllä, kyse on erittäin merkittävästä asiasta. Se kertoo siitä, että Suomen vientiteollisuus on pärjännyt erittäin hyvin, vaikka meillä on ollut erittäin suuria vaikeuksia maailmantaloudessa. Tullit ovat tulleet käyttöön, epävarmuus on ollut suurta, mutta siitä huolimatta Suomen vienti kasvoi viime vuonna vahvaa vauhtia, ja se on myös ylläpitänyt teollisuuden työllisyysastetta kaikkinensa. Riihessä me halusimme keskittyä niihin toimiin, joilla tässä tilanteessa voidaan nopeasti elvyttää meidän taloutta, saada vaikuttavuutta ja, kyllä, avata sitä näkymää siihen, että työllisyys lähtee elpymään. Juuri se merkittävä paketti asuntorakentamiseen, joka on kaikkinensa tehty, on yksi tärkeä asia sitä. Toisena ovat meidän nuoret. Juuri tänään luin oman alueeni lehdestä siitä, miten nuori Iida, joka asuu Pomarkussa, oli saanut kuudeksi kuukaudeksi töitä leipomo-konditoriasta. Yrittäjä kertoi tässä jutussa siitä, miten hallituksen käyttöön ottama nuorten rekrytointiavustus on ollut äärimmäisen tärkeä siinä, että Iida sai itselleen työpaikan. Hyvät edustajat, tämän takia näitä toimenpiteitä tehdään, jotta meidän nuorille avataan näkymä, että siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan pääsee kiinni. Olen kuullut myös kritiikkiä tätä uutta työkalua kohtaan opposition suunnalta. Tulen vakuuttamaan teille, että tämä työkalu tulee toimimaan, ja sen takia olemme myös lisänneet rahoitusta sitä varten. Toisena asiana haluan vielä sanoa meidän nuorille sen, että kun täällä salissa tätä huolta ja pelotteluakin on aika paljon, niin hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys ja työllistyminen on säilynyt erittäin korkealla tasolla. 83 prosenttia meidän nuorista, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, [Puhemies koputtaa] työllistyy kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta. Eli minun viestini nuorille on myös se, että kouluttautuminen suojaa meidän nuoria parhaiten myös työttömyydeltä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia me panostamme samalla juuri näihin nuorten koulutuspolkuihin.

Kiitoksia, rouva puhemies! Vielä muutama sana tästä omasta vastuualueestani ja käydystä keskustelusta. Sen päälle, mitä jo aiemmin toin vastauspuheenvuorossani esille, haluan kyllä korostaa samaa mitä ministeri Purra toi esille, infrarakentamisen merkitystä ja sitä kokoluokkaa, mitä maan hallitus on tekemässä. Itse asiassa tällä hetkellä, kun katsotaan työttömyyslukuja toimialoittain, niin rakennussektorillahan työllisyys on lähtenyt jo virkoamaan ja kohenemaan. Sen taustalla lienee ennen kaikkea paitsi se, että infrarakentamisen taso on tällä hetkellä hyvin korkealla, myös toisaalta se, että meillä taas sitten toimitila- ja teollinen rakentaminen etenee tällä hetkellä varsin mukavasti Suomessa. Se kysymys, joka tällä hetkellä on siis kaikista hankalin nimenomaan rakennussektorin sisällä, on se, miten se asuntorakentamisen tilanne saadaan vastaavasti ratkaistua. Hallitus vastaa nyt nimenomaan korjausrakentamisen kautta tähän tilanteeseen, koska se myös työllistää hyvin nopeasti. Meidän tarkoituksena on myös saada nämä toimenpiteet hyvin nopeasti voimaan, jotta sitä vaikuttavuutta saadaan taas vastaavasti tähän vuoteen. Mutta epäilenpä niin, että kun puhutaan tästä uudisasuntotuotannosta, siellä kuitenkin tämä elpyminen tulee kestämään vielä pidempään, koska tällä hetkellä kuitenkin tämä niin sanottu tasetaantuma, joka on iskenyt asuntomarkkinaan, hidastaa taas vastaavasti tätä elpymistä. Mutta ennen kaikkea korjausrakentamisen kautta uskon, että tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi myös työllisyyteen ja siihen, että ennen kaikkea suomalaiset pk-yritykset tulevat saamaan lisää töitä. Uskon, että tämä tavoite... — Ainakin nyt SDP:n edustajat ja ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen jopa varovasti nyökyttelevät. On hienoa, että löydämme kuitenkin näitä yhteisiä kokonaisuuksia kaikkinensa. Mutta yhtä kaikki, kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ei ole kyse mistään yhdestä yksittäisestä asiasta, vaan tarvitaan kymmeniä, hyvin laajasti eri toimenpiteitä, joita maan hallitus tällä hetkellä toimeenpanee.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Jos katsomme nyt työllisyyden ja kasvun isompaa kuvaa, niin on tärkeää lähteä liikkeelle siitä, että Suomen vienti kasvoi jopa yllättävän vahvasti viime vuoden aikana. Se antaa hyvän, vahvan pohjan myös sille, että suomalainen teollisuus pärjää tällä hetkellä erittäin hyvin, on kilpailukykyinen. Meillä on käytössämme sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää maailmanmarkkinassa. Se myös ylläpitää tällä hetkellä työllisyystilannetta. Herra puhemies! Täällä oppositio tuo aina mielellään esille konkurssiluvut. Ne ovat totta kai liian korkeita, mutta kun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin tuhat konkurssia, samaan aikaan Suomeen rekisteröitiin 14 000 uutta yritystä, [Sinuhe Wallinheimo: Juuri näin, ennätysmäärä!] missä on kuitenkin ollut vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan nähden viiden prosentin kasvu. Ehkä on myös hyvä muistaa se, että kolikolla on aina kaksi puolta. Me teemme kaikkemme nimenomaan yritysten kasvun tukemiseksi. Me näemme myös sen, että alkuvuonna, kuten olen myös täällä vastauksessa tuonut esille, on ollut viriämistä meidän työllisyydessä, ja samoin myös yksityinen kulutus on lähtenyt etenemään taas parempaa kohti. Tällä hetkellä meidän kotimarkkinan ja kasvun näkökulmasta kaikista haastavin kysymys on se, mitä tapahtuu Lähi-idässä, miten maailmanmarkkinat kehittyvät [Puhemies koputtaa] ja miten energian hinnat taas vastaavasti kehittyvät. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta nimenomaan nyt meidän omissa käsissä olevat asiat saadaan vietyä eteenpäin. Täällä tuotiin esille myös uusia työllisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joiden toimeen laittaminen on jo kovassa vauhdissa. Uskon, että ne tuovat apua ja tukea myös kunnille ja kaupungeille tähän vaikeaan tilanteeseen.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat, tänään siis lähetekeskustelussa käsitellään esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Tällä esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n yhdistelmälupadirektiivistä tulevia muutoksia. Suomen osalta nämä muutokset ovat tällä hetkellä vielä verrattain pieniä, koska merkittävin osa muutoksista on jo toimeenpantu täytäntöön aiemmin, kun säädettiin voimaan niin sanottua kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssäännöstä aiemmin tällä hallituskaudella. Tämän esityksen myötä ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännös oleskeluluvan peruuttamisaikaa koskien. Mikäli ulkomaalaisen työntekijän työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä, pidennettäisiin sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa. Pidennys olisi kolme kuukautta, jolloin kokonaisaika voisi olla enintään kuusi tai yhdeksän kuukautta. Työttömyyden suoja-aika siis esityksen myötä pitenisi niille henkilöille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi ja etsivät siten erittäinkin perustellusti uutta työtä Suomesta. Lisäksi laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin siitä, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää työperusteisen tai yrittäjyyden perusteella tehtävän oleskelulupapäätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa hakemuksen monimutkaisuuteen liittyvissä olosuhteissa. Tällä hetkellä määräajasta ei säädetä, joten sääntelyllä pyritään tehostamaan hakemusten käsittelyä. Lisäksi käsittelyajan kuluminen jatkossa keskeytyisi, jos viranomainen joutuisi odottamaan toisen viranomaisen selvitystä, esimerkiksi työsuojeluviranomaisen tarkastusta tai poliisin esitutkintaa, jolla on merkitystä hakemuksen ratkaisemiseksi. Selvitys liittyisi esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan tai laittoman maahantulon torjuntaan taikka sisäiseen turvallisuuteen, jolloin on tärkeää odottaa selvitystä, jotta oikeanlainen päätös voidaan tehdä. Rouva puhemies! Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan täsmennystä työnantajan ilmoittamisvelvollisuuteen sen ottaessa palvelukseensa työntekijän, joka on kolmannen maan kansalainen. Muutoksen tavoitteena olisi selkeyttää tilannetta työnantajalle, joka palkkaa maassa jo oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palvelukseensa. Jatkossa työnantajan ilmoittamisvelvollisuus koskisi kaikkia näitä työntekijöitä, jolloin asia olisi työnantajan osalta helppo todeta. Nyt ongelmatilanteita on voinut syntyä työnantajalle silloin, kun kyseessä on EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, joka on kolmannen maan kansalainen. Tällöin ilmoittamisvelvollisuutta ei ole, mutta toisaalta työnantajalla ei välttämättä ole myöskään tietoa työntekijänsä perhesuhteista. Asia on merkittävä työnantajalle, koska ilmoittamisvelvollisuuden tehosteena on sanktio eli sakon mahdollisuus. Olen tyytyväinen, hyvät kansanedustajat, että saimme nyt tuotua eduskunnan käsiteltäväksi nämä yhdistelmälupadirektiivin työnhakijan asemaa vaikeissa tilanteissa parantavat muutokset. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustajille hyvästä ja tasapainoisesta keskustelusta. On mukavampaa myös vastata, kun esille tulee hyviä huomioita ja sellaisia asioita, mitä taas ei tulla joka päivä aina tarkalleen ottaen pohtineeksi. Ensinnäkin nyt tästä kokoluokasta, minkä edustaja Lyly ja myös monet muut ottivat esille. On tosiaan näin, että meillä nimenomaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa on noussut aika voimakkaastikin, ja on tosiaan näin, niin kuin totesin myös avauspuheenvuorossani, että paitsi että valtaosalla opiskelijoista opinnot etenevät jopa nopeammin kuin taas vastaavasti suomalaisten opiskelijoiden myös kaikilta muilta osin he pärjäävät Suomessa hyvin ja pystyvät myös elättämään itsensä, mikä on kuitenkin se tärkeä lähtökohta. Tässä, edustaja Honkasalo, toitte esille puheenvuorossanne myös sen, että lähtökohtana pitää olla se, että se oma toimeentulo pitää turvata. Uskon, että me olemme itse asiassa tässä salissa kaikki samaa mieltä kuitenkin siitä, että lähtökohtaisesti Suomeen tulevan kansainvälisen opiskelijan tulee pystyä kattamaan oma elämisensä taas vastaavasti omilla varoillaan ja myös osoittamaan tämä siinä vaiheessa, kun oleskelulupaa sitten hakee. Tämä on totta kai se kaiken lähtökohta tässä. On totta, että tässä ei puhuta ainakaan vielä kovin laajasta ilmiöstä, mutta taas vastaavasti samaan aikaan, kun vastaan hallituksessa kuitenkin kansainvälisestä opiskelusta ja kansainvälisestä työperäisestä maahanmuutosta, on tärkeää myös huolehtia siitä, että jos me havaitsemme järjestelmässä joitain vuotokohtia, niin silloin niihin täytyy myös taas vastaavasti puuttua, jotta nämä ilmiöt eivät nouse myöskään laajemmiksi, eikö näin? Jotta voidaan pitää huolta siitä, että järjestelmä toimii kaikilta osin hyvin, ja jotta myös suomalaiset kokevat kaikissa olosuhteissa, että maahanmuutto Suomeen on hyväksyttävää. Tämän takia on minusta myös näiden kansainvälisten opiskelijoitten kannalta parempi, että lainsäädäntö toimii tällä tavalla. Nämä opiskelijat, jotka pystyvät taas hoitamaan asiansa, opiskelemaan hyvin aikataulussa ja monet myös työllistymään Suomeen — totta kai se on heidän etunsa mukaista, että tämä lainsäädäntö on ordnungissa, eikö näin? Tämän takia tämä muutos kaikkinensa tehdään. Agenttifirmojen käyttö nousi useiden kansanedustajien puheenvuoroissa esille. Tosiaan on näin, että tällä hetkellä jo hallituksen päätöksellä opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tätä agenttien toimintaa ja ennen kaikkea tätä agenttitoiminnan kieltämistä siten, että jatkossa vain nimenomaan näiden oppilaitosten kanssa sopimussuhteessa olevia toimistoja voitaisiin siellä lähtömaassa käyttää. Itse asiassa tämähän on myös juridisesti aika haastava kenttä kaikkinensa toimia, mutta uskon, että kaikkien puolueitten kesken ollaan samaa mieltä siitä, että tähän agenttien käyttöön siellä lähtömaissa liittyy se — kun puhutaan vielä kuitenkin kohtalaisesti kehittyvistä Aasian maista, joissa, kuten tiedetään, nämä toimistot ovat perineet jopa kymmeniätuhansia euroja varoja näiltä opiskelijoilta, joita he ovat auttaneet taas vastaavasti sitten saamaan ne luvat Suomeen — että on juuri näin, että jos on niin, että nämä opiskelijat ovat jo valmiiksi erittäin velkaantuneita, kun he tulevat Suomeen, niin sehän juuri altistaa heitä työperäiselle hyväksikäytölle. [Pia Sillanpää: Kyllä, juuri näin!] Sen takia on tärkeää myös — ja uskon, että olemme tästä samaa mieltä — että näihin ilmiöihin täytyy pystyä puuttumaan. Hallitus on ottanut tämän erittäin vakavasti ja käynyt läpi kaikki ne tavat, miten voidaan puuttua näihin lieveilmiöihin, koska tämä taas vastaavasti on myös sen kansainvälisen opiskelijan etu, että hänellä on aidot ja oikeat tiedot siitä, minkäkaltainen maa Suomi on opiskella, mikä on taas vastaavasti Suomen elintaso, kustannustaso. Myös tämän vuoksi nämä toimeentulovaatimukset tullaan nostamaan hallituksen päätöksellä myös lainsäädännön tasolle, jotta taas vastaavasti opiskelijat myös itse voivat näkyvämmin tiedostaa sen, minkäkaltaisia rahavaroja tarvitaan ylipäänsä, jotta taas Suomessa itsensä pystyy sitten elättämään. Tämä toinen paketti, mihin ainakin edustaja Rintamäki muistaakseni taisi viitata, on meillä valmistelussa, ja tosiaan sitten saadaan, eduskunnan päätöksin toki, toivottavasti tämän vuoden aikana säädettyä voimaan. Tältäkin osin ajattelen myös niin, että vaikka valtaosin tämä kansainvälisten opiskelijoitten asema ja tilanne toimii meillä hyvin, niin tässä kohtaa on tärkeää nyt puuttua niihin vuotokohtiin ja niihin lieveilmiöihin, jotta se koko järjestelmä säilyy suomalaisten näkökulmasta hyväksyttynä, oikeutettuna ja ennen kaikkea jotta näiden kaikkien opiskelijoiden, jotka pystyvät suorittamaan opintonsa tavoiteajassa ja elättämään itsensä, asema on Suomessa myös turvattu. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus puuttuu tällä esityksellä kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaikeuksiin. Tänään tässä lähetekeskustelussa olevan esityksen mukaan tutkija- ja opiskelijalakia muutettaisiin siten, että opiskelijalle myönnetty oleskelulupa otettaisiin peruuttamisharkintaan tai uutta oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos tulisi ilmi, että opiskelija on turvautunut toimeentulotukeen. Muutos koskisi korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista pärjää Suomessa hyvin ja tulee myös taloudellisesti toimeen, kuten heidän oleskelulupansa myös edellyttää. Samalla on kuitenkin pyrittävä ennaltaehkäisemään opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan ja varmistamaan, että oleskeluluvan ehdot täyttyvät. Maahanmuuttovirasto tekee jo nykyään toimeentulotukeen liittyvää jälkivalvontaa hakemalla toimeentulotukea koskevat tiedot Kelan järjestelmästä. Mikäli merkkejä toimeentulotuen hakemisesta löytyy, syntyy heräte, jonka myötä tarkemmin selvitetään tilannetta. Opiskelijoiden osalta automaattista valvontaa on suoritettu vuoden 23 viimeisestä vuosineljänneksestä lukien. Esityksen mukaan jatkossa ulkomaalaisen opiskelijan oleskelulupa voitaisiin nykyistä suoraviivaisemmin perua, jos opiskelija turvautuu toimeentulotukeen Suomessa. Arvio luvan perumisesta tehtäisiin jatkossakin yksilöllisellä kokonaisharkinnalla. Maahanmuuttoviraston suorittamaa jälkivalvontaa tehtäisiin kuitenkin lakimuutosten myötä jatkossa nykyistä tehokkaammin eli useammin ja kattavammin. Rouva puhemies! Vaikka toimeentulotukeen turvautumista seurataan tehokkaasti ja lupa-asia otettaisiin peruuttamistutkintaan, otettaisiin harkinnassa huomioon kokonaisharkinta ja muun muassa mahdollisesti lapsen etu. On tärkeää antaa opiskelijoille viesti siitä, että heidän tulee tulla Suomessa toimeen omilla varoillaan ja että toimeentulotukeen turvautumista seurataan tehokkaasti. Tämä on opiskelijoiden oman edun mukaista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Östmanille hyvästä puheenvuorosta. On, totta tosiaan, niin, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee — ja nousee kyllä myös tästä vaikeasta ajasta. Tämän hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiämme päätöksiä nimenomaan sen kautta, miten ne vastaavasti edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä Suomessa. Omalla vastuullani hallituksessa on työmarkkinapolitiikka, jossa olemme tehneet hyvin laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille — maltillisia uudistuksia, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan tukea sitä, että meidän pienet ja keskisuuret yritykset, joissa on myös valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkata lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia. Teemme koulutuspolitiikkaa, jossa uusia työntekijöitä olisi mahdollista saada täsmäkoulutuksilla. Ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen, ja näitä uutisiahan on jo Suomeen saatu. Tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallituksen linja tulee kestämään. [Matias Mäkynen: Tulos on konkurssiennätys!]

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustajaa erittäin hyvästä kysymyksestä. Luulenpa niin, että olemme tässä salissa kaikki samaa mieltä siitä, että näiden käytäntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Työttömäksi joutuneiden ihmisten täytyy myös tietää, mitä he voivat tehdä ilman pelkoa siitä, että paikallisessa harkinnassa tulkitaankin se tilanne toisin, vaikka niin, että rakas harrastustoiminta koettaisiinkin taas vastaavasti yrittäjyydeksi. Olen viime syksynä jo antanut ministeriössä määräyksen, jonka mukaan päätoimista ja sivutoimista yrittäjyyttä koskeva ohjeistus on haluttu selkeämmäksi, ja tämä ohjeistus on päätökselläni jo lähetetty vastaavasti viranomaisten toimeenpantavaksi. Mutta tässä yhteydessä oikeastaan voisin todeta sen, että on tärkeää katsoa oikeastaan tämän kulttuurialan tilanne vielä erikseen läpi. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Mielelläni kerään vielä näitä kokemuksia yhteen, ja voisimme vaikka istua alas ja katsoa, onko vielä joitain sellaisia kysymyksiä, [Pia Lohikoski: On!] mitä on yhdessä tärkeää saada selkeämmiksi, koska on totta kai tärkeää, että järjestelmä on selkeä ja [Puhemies koputtaa] myös työttömät työnhakijat tietävät tämän tilanteen ja sen, mitä he voivat tehdä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohen hyvään ja rakentavaan kysymykseen jos lähden sieltä peräpäästä vastaamaan: Ensinnäkin suomalaisten ostovoimahan kehittyy tällä hetkellä, onneksi, erittäin myönteisellä tavalla. Se on hieno asia, koska aiemman vasemmistohallituksen aikanahan ostovoima leikkaantui rajusti, ja nyt viimein tässä on päästy parempaan suuntaan. Meidän hallitus ei myöskään usko siihen, että verotusta kiristämällä tämä maa tästä suosta nousee, ja me haluamme juuri myös sitä kautta suojella sitä, että suomalaisten kukkarolle ei mennä sen kautta, että valtio himoverottaisi vielä rajummin, niin kuin taas vastaavasti aiemmin on tehty. Se on myös tärkeä asia, joka myös suojelee yksityistä kulutuskysyntää. Olette aivan oikeassa siinä, että vielä alkuvaiheessa seteleitä on mennyt vähemmän. Erot eri alueilla ovat toki myös hyvin suuria, ja tämä toimeenpano on lähtenyt hitaammin liikkeelle osassa päin alueita. Seuraan totta kai hyvin tarkasti tilannetta, käyn keskustelua joka puolelle Suomea, ja totta kai otan kaiken palautteen vastaan, koska me haluamme, että seteli toimii niin hyvin kuin on mahdollista juuri siihen, [Puhemies koputtaa] että työttömänä olevat nuoret löytävät ja saavat työtä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! En voi kuin ihmetellä sitä, että täällä SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että hyvin vaikeassa työttömyystilanteessa maan hallitus on ottanut käyttöön lukuisia eri toimenpiteitä, joilla muun muassa helpotetaan nuorten pääsyä työelämään. Nyt on myös tärkeää [Krista Kiuru: Ei siitä ole puhuttu lainkaan täällä!] — kuunnelkaapa nyt, hyvät edustajat! — muistaa se, että nuorten työllistämisseteli on ollut käytössä aivan vähän aikaa vasta. Me tiedämme siis sen, että alueet, kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen rahoituksen ja eri puolilla Suomea tämä myöntöprosessi on vielä pahasti kesken. On alueita, joissa on myönnetty jo enemmän näitä seteleitä nuorille, siis jokainen näistä nuorista on löytänyt työpaikan ja työllistynyt. Minä taistelen sen puolesta, että joka ainoa nuori, joka etsii työtä... Jos edes pieni osa tämän setelin arvosta menee niille nuorille, jotka voivat työllistyä, niin kyllä, se on kannattanut tehdä. Me jatkamme setelin markkinointia ja pidämme huolen siitä, että mahdollisimman laajasti ja nopeasti nämä setelit saadaan jaettua ja nuoret saavat itselleen töitä.