Ovaska Jouni

Arvoisa herra puhemies! Minulla on ehkä vähän poikkeuksellinen kysymys. En kysy siitä vain keskustan eduskuntaryhmän puolesta vaan oikeastaan koko tämän salin puolesta, koska myös hallituspuolueiden edustajat ovat olleet todella aktiivisia tässä asiassa: kysehän on polttoaineen hinnasta. Suomessahan on nyt Euroopan unionin kallein diesel. Viestiä tulee jatkuvasti, että tavalliset työssäkäyvät eivät enää pärjää eivätkä pääse kohta töihin, kun hinnat ovat niin korkeat, ja kuljetusyritykset ovat erittäin suurissa vaikeuksissa. Vertailun vuoksi Ruotsissa diesel on siis jopa 50 senttiä meitä halvempaa, bensa jopa 70 senttiä litralta. Tästä hallitus on sanonut, että on tekemässä ja tehnyt joitakin toimia, mutta valitettavasti vaikuttaa siltä, kun hintoja katsoo, että mitään ei ole tehty. Aikooko siis hallitus vielä tuoda eduskuntaan esityksiä, joilla polttoaineen hintoja saadaan alas? Arvoisa valtiovarainministeri Purra, kuinka korkeaksi hinnan pitää vielä nousta, että hallitus toimii?

Arvoisa rouva puhemies! Se on pitkä lista, mitä leikkauksia te olette valitettavasti tehneet tälle sektorille. Nämä kauniit puheet eivät auta sitä tilannetta, mikä tuolla maatalouden parissa ja maaseudulla on. Yksi asia, minkä haluaisin kyllä nostaa keskusteluun, ovat yksityistiet ja maaseudulla elämisen edellytykset. Meidän asiantuntijat ovat jo täällä eduskunnassa todenneet moneen otteeseen, että alempiasteisen tieverkon kunto on niin heikko, että se uhkaa meidän huoltovarmuutta. Vielä muutama vuosi sitten myös keskustan ollessa hallituksessa ja erityisesti keskustan ollessa pääministeripuolue yksityistieavustukset olivat 20—30 miljoonaa euroa. Nyt ne on leikattu alle kuuteen miljoonaan. Erään kokoomuslaisen kanssa kävin keskustelua, ja hän sanoi, että eihän kukaan tule asvaltoimaan myöskään taloyhtiöiden pihoja. Mutta ovatko nämä taloyhtiöt täällä keskustassa nyt sama asia kuin se, että maaseudun teitä pidetään kunnossa? Toivottavasti, ministeri, te puolustatte yksityistieavustuksia, mitkä teidän hallituskumppaninne perussuomalaiset ovat leikanneet.

Arvoisa herra puhemies! Teki mieli sanoa, että rahat te laitatte Turun tunnin junaan, vaikka sitä kaipaisi moni muu kohde, mutta jätän sen nyt huomiotta. — Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on ehkä siitä syystäkin tarpeellinen, että huomaa, että ministeriöiden välillä on aikamoiset hallinnon rajat edelleen. Täällä maatalousministeri puhui hyvin lämpimästi maaseutupoliittisesta selonteosta ja sen eduskuntakäsittelystä, mutta en tiedä, tietääkö ministeri, miten kovaa kättä hallitus on antanut maaseudun teille. Valitettavasti perusväylänpidosta leikataan. Tämä hallitus on käytännössä ajanut alas yksityistieavustukset. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Mikä järki siinä on? Keskustavetoisten hallitusten aikana on panostettu maaseudun teihin. Nyt annetaan alempiasteisen tieverkoston rapistua. Ei maaseudulla kukaan voi elää ja yrittää, jos tiet ovat siinä kunnossa, missä tällä hetkellä ovat. Joten käykää vielä, ministerit, hieman keskustelua keskenänne, että mitä siellä selonteossa lukee ja mikä se todellisuus sitten rahoituksessa on. [Tuomas Kettunen: Ja minne rahat meni? Tunnin junaan!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tuli, ehkä voisi sanoa, erikoinen tai mielenkiintoinen puheenvuoro. Mikä tämä hallituksen linja tässä nyt on? Näin voimakkaasti ei ole perussuomalaisten riveistä hyökätty kokoomusta ja pääministeripuoluetta vastaan. Onko tämä laki nyt yhdessä käsitelty, ja seisovatko perussuomalaiset tässä mukana? Onko tässä jotain epäselvää? Voisitteko, puolustusministeri, nyt vastata, mikä se prosessi on ollut? Pitääkö meidän eduskunnassa olla huolissamme siitä, että puolustusministeriön ja Puolustusvoimien hallinnonalaa koskien hallituksen sisäiset riidat näkyvät jo tässä salissa? [Mika Karin välihuuto]

Arvoisa rouva puhemies! Suomalaisethan rakastavat kesäteatteria. Yleensä siinä on huumoria ja farssia ja tekemisen meininkiä. Kyllähän tästäkin saisi näytelmän aikaiseksi: sen näytelmän nimi on Hyvä veli. Näissä suomalaisissa kesäteatteriesityksissä aina jotkut toiset konnat suhmuroivat, hyväntahtoiset ystävykset katsovat sivusta, mitä tapahtuu, ja aina jää lasku jonkun toisen maksettavaksi. Tätä nyt suomalaiset valitettavasti ovat saaneet viikkoja seurata. Ensimmäinen näytös tuli nyt päätökseen eilen, kun ilmoititte, että tämä Garden-hanke ei etene, mutta miten on, arvoisa pääministeri, näytöksen toisen osan osalta? Olemmeko nyt kuulleet kaiken, mitä tämä koko keissi pitää sisällään? Voitteko vakuuttaa, että mitään uutta ja epäselvää ei enää paljastu?

Arvoisa herra puhemies! Moni suomalainen on huolissaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu, ja silloin tietysti viestinnän pitää toimia aina oikea-aikaisesti. Meillä Suomessa on valitettavasti monesti vain se ongelma, että aina pallotellaan, kenen hallinnonalalle tämä kuuluu. Nytkin ollaan tällä viikolla saatu lukea, että puolustusvaliokunnan johto on huolissaan, etenevätkö sisäministeriössä asiat niin kuin on pitänyt. Vuosi on jo kulunut, rahat on annettu, mutta mitään ei tapahdu. Operaattorit taas viestintäpuolella sanovat, että me voisimme jo tehdä töitä, jos meille annettaisiin toimeksianto. Tässä olisi nyt tärkeää, että hallituksessa joku ottaa johtajuuden koko tästä prosessista, niin että suomalaiset saavat tehokkaan, toimivan ja oikea-aikaisen järjestelmän. Yksi huoli, mikä meillä tuolla viestintäpuolella on herännyt, on kyberturvallisuus. Meillä erityisesti Kyberturvallisuuskeskus huutaa rahapulassaan, koska nyt säästötoimien vaikutuksesta riskit kyberturvallisuuden uhkista ovat vain kasvaneet. Miten tämä kaikki yhteensovitetaan palvelemaan suomalaisten tarpeita?

Arvoisa rouva puhemies! On poikkeuksellista, että hallitus yleensä jatkaa kolmatta ja neljättä vuotta sitä, että syytellään aikaisempia hallituksia. [Antti Kurvinen: Kyllä!] Normaalisti se on tässä talossa ehkä noin vuosi, ja sitten on katsottu jälleen eteenpäin. Mutta tämä on niin erikoista, että aina on edellisen hallituksen vika, ja nyt kun on alle vuosi vaaleihin, niin se on jo seuraavan hallituksen vika. En ymmärrä tätä kokoomuksen politiikkaa nyt tässä. Ettekö te voi ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja katsoa, missä tilanteessa ollaan? Suomalaiset haluavat muutoksen. Suomalaiset haluavat rytminmuutoksen, ja suomalaiset ovat kyllästyneet tähän hallitukseen. Tämä käy ilmi useista kyselytutkimuksista. Kokoomuslaiset sanovat, että nyt maa menee väärään suuntaan. Silloinhan kannattaa tehdä muutos ja katsoa, mitä vielä pystytään tekemään, tai sitten luovuttaa ja ilmoittaa, että tämä homma oli tässä, antaa seuraavien hoitaa. Mutta ei tämä syyttelemällä parane.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä on kyllä mielenkiintoista seurata, ja varmaan vielä mielenkiintoisempaa tuolla kotikatsomoissa, kun avataan kanavat ja täällä puhutaan vain Espanjasta. Mutta se kertoo erityisesti siitä, että kun ei ole puolueilla esittää vaihtoehtoja, niin silloin puhutaan Espanjasta. Ei kokoomuksellakaan ollut esittää vaihtoehtoja, kun katselin kokoomuksen puoluevaltuustoa. Pääministeri Orpo, te olette monesti sanonut, että olisi aina vain huonompi ja huonompi vaihtoehto, että aina olisi tälle hallitukselle huonompi vaihtoehto. Mutta jos katsoo näitä tuloksia, joita nyt on seurattu, tätä tulostaulua, niin kuinka paljon huonommaksi se tästä voi enää mennä? Suomalaiset sanoivat vuosi sitten, että mennään oikeaan suuntaan, ja nyt enää 14 prosenttia katsoo, että mentäisiin oikeaan suuntaan, tai kokoomuslaisista nyt enää 33 prosenttia katsoo, että Suomi menee oikeaan suuntaan, kun viime vuonna se oli 62 prosenttia. Mistä tämä johtuu? Miten te selitätte suomalaisille tai erityisesti kokoomuslaisille sitä, että hallitus on näin epäonnistunut?

Arvoisa herra puhemies! Tässä arvoisa kollega vieressä kysyi, miten monta hyvää uudistusta hallitus on nyt saanut aikaiseksi, mutta meitä oppositiossa kiinnostaa ennen kaikkea, mitä uusia maksuja nyt ihmisille tulee. Tässä toisella puolella keskustan kollega kysyi näistä synnytyksistä, että onko todella nyt niin, että synnytyksistä jatkossa maksetaan huomattavasti enemmän. Meillä Pirkanmaan hyvinvointialueella on tullut huolestuttavaa viestiä siitä, että ihmisillä ei ole enää varaa maksaa kohonneita asiakasmaksuja. Ja niitä maksuhelpotuksia on pyydetty, ja tänä vuonna määrä on kaksinkertaistunut. Eikä tämä koske enää vain niitä vähävaraisimpia vaan ihan tavallisia suomalaisia, koska ne maksut nousevat, ja ne maksut tulevat nousemaan vielä enemmän nyt hallituksen tekemillä päätöksillä. Arvoisa ministeri, arvoisa hallitus, voisitteko vielä kertoa suomalaisille, mitä kaikkia maksuja suomalaisille tulee nyt lisää samaan aikaan, kun olette kuitenkin antaneet aikamoisia verohelpotuksia suurituloisille?

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti, puolustusministeri, teillä on hiukan korjausvelkaa nyt kertynyt suhteessa eduskuntaan. Erityisesti tässä prosessissa, jos ajatellaan, että toimintanne on heikentänyt toisaalta parlamentarismia mutta toisaalta se on heikentänyt myöskin valtioneuvoston ja eduskunnan luottamussuhdetta näin vakavassa asiassa kuin tämä on. Keskustan linja on täällä kerrottu, ja me olemme muidenkin puolueiden kanssa tätä keskustelua monesti käyneet siitä, että tämä esitys on tarpeellinen, jos mietimme kokonaisturvallisuutta, turvallisuuspolitiikkaa ja kansallisia rajoitteita ja niiden poistamista. Olisi varmasti helpommalla päästy, jos tämä prosessi olisi hoidettu paremmin ja katsottu tätä yhtenä ulko- ja turvallisuuspoliittisena kysymyksenä, johon koko parlamentti yhdessä hakee ratkaisua. Tätä korsuhenkeä ei näköjään ole ollut, niin kuin täällä puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja totesi. Mutta on vielä varmasti mahdollisuuksia, kuten kun kuuntelin edustaja Kokon ja Karin puheenvuoroja, niin näyttää siltä, että he mahdollisesti voisivat jopa tukea tätä esitystä. Tarttukaa tähän ja hakekaa tukea vielä SDP:stäkin.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö koskee hallituksen esitystä laiksi ajokorttilain muuttamisesta. Hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on edistää erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. Hallituksen esityksessä todetaan, että vaikka liikenneturvallisuus on kehittynyt myönteiseen suuntaan, vuodelle 2050 asetettuihin liikenneturvallisuustavoitteisiin pääseminen edellyttää lisätoimia, jotta loukkaantumisten ja kuolemien määrä tieliikenteessä jatkaa laskuaan. Esityksen mukaan lisätoimia on syytä kohdistaa erityisesti nuoriin kuljettajiin, sillä he ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Kun tarkastelu rajataan vain yöaikaan kello 00—05, ovat 17-vuotiaiden onnettomuudet lisääntyneet. Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksen tavoitteet ovat kannatettavia ja että niitä on edistettävä, vaikka hallituksen esityksen muutokset voivat aiheuttaa jossain määrin hankaluuksia joillekin nuorille. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että alaikäisten B-luokan ajo-oikeutta rajoitettaisiin kieltämällä B-luokan ajo-oikeutta edellyttävän ajoneuvon ajaminen yöaikaan kello 00:n ja 05:n välisenä aikana. Valiokunta pitää tätä muutosta perusteltuna ottaen huomioon nuorten kuljettajien onnettomuuksien kehityksen erityisesti yöaikaan. Valiokunta toteaa, että esityksen mukaan alaikäiset kuljettajat voisivat yhä kuljettaa muita kuin B-luokan ajo-oikeutta edellyttäviä ajoneuvoja rajoituksetta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hakemusten ja myönteisten poikkeuslupapäätösten määrän kasvun valossa nykymuotoista poikkeuslupamenettelyä ei hallituksen esityksen mukaan pidetä tarkoituksenmukaisena. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan myöntämisehtojen tarkentamisella pyritään aiempaa täsmällisemmin varmistamaan, että ikäpoikkeuslupaa haetaan nuoren jatkuvaan ja olennaiseen liikkumistarpeeseen. Tavoitteena on myös edistää liikenneturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Kuljettajakoulutuksen osalta esityksessä ehdotetaan riskientunnistamiskoulutuksen vahvistamista. Valiokunta toteaa, että riskientunnistamiskoulutukseen sisältyvästä ajo-opetuksesta enintään puolet voitaisiin antaa simulaattorilla. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty ehdotuksesta toisistaan poikkeavia näkökantoja. Toisaalta simulaattoriopetusta on pidetty vaikuttavana, turvallisena ja ekologisena tapana toteuttaa koulutus. Toisaalta on katsottu, että rataharjoittelun tärkeys korostuu etenkin ajokorttikoulutuksen yhteydessä. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että ehdotetun rajoituksen ja sitä kautta henkilöautolla annettavan ajo-opetuksen määrän lisääntymisen arvioidaan parantavan liikenneturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös uutta hallinnollista seuraamusta kuljettajantutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistyneelle. Liikenne- ja viestintävirasto voisi asettaa vilpillisesti toimineen henkilön kuuden kuukauden mittaiseen kieltoon osallistua teoriakokeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että ajokorttijärjestelmän uskottavuus perustuu luottamukseen siitä, että ajokortin saanut henkilö hallitsee ajoneuvon käsittelyn ja ymmärtää liikennesäännöt sekä vaaratilanteiden ennakoinnin merkityksen. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitetty vilpin määritelmä kattaa laajasti vilpin eri muodot, eikä lakiehdotuksen muotoilua ole tarpeen täsmentää. Arvoisa puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös uusien kuljettajien promillerajaan. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty alempaa promillerajaa uusille kuljettajille ja valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että Euroopassa on enää viisi maata, joissa uusien kuljettajien promilleraja on korkeampi kuin 0,2. Valiokunta esittää lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin alemman promillerajan säätämiseksi uusille kuljettajille. Valiokunta on tarkastellut myös esityksen taannehtivuutta koskevia kysymyksiä. Valiokunta toteaa, että rajoituksen kohdistamista myös ennen lain voimaantuloa ajo-oikeuden saaneisiin alaikäisiin on perusteltu yhdenmukaisuuden, rajoituksen tavoitteen sekä valvonnan näkökulmasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kuljettajille ilmoitetaan asianmukaisesti heitä koskevista muutoksista. Rouva puhemies! Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä myös toimenpidealoitteet valtiopäiviltä 2025 eli 46, 56 ja 59. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta esittää toimenpidealoitteet hylättäväksi. Hyvät edustajat! Kokonaisuutena valiokunta katsoo, että esitys edistää liikenneturvallisuutta ja vastaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuteen liittyviin haasteisiin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna, esittää toimenpidealoitteet hylättäviksi ja esittää yhden lausuman hyväksymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö koskee valtioneuvoston selontekoa valtakunnallisesta liikennejärjestelmästä vuosille 26—37. Valtioneuvoston selonteossa esitetään valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne 12, joka on liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä 12 vuoden ajalle. Suunnitelma sisältää arvion liikennejärjestelmän nykytilasta, tavoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle, toimenpideohjelman sekä valtion rahoitusohjelman vuosille 26—37. Valiokunta on kuullut asiasta laajasti asiantuntijoita viranomaisista, elinkeinoelämästä, tutkimuslaitoksista sekä liikenne- ja viestintäalan järjestöistä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu muun muassa väyläverkon kunnon, logistiikan toimivuuden sekä Suomen saavutettavuuden merkitystä kansantaloudelle. Useat asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota myös liikennejärjestelmän kasvavaan merkitykseen huoltovarmuuden ja maan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Valiokunta pitää myönteisenä, että suunnitelman valmistelussa on hyödynnetty laajaa tietopohjaa sekä parlamentaarista valmistelua. Valiokunta kuitenkin painottaa, että liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnittelua tulee toteuttaa jatkossa entistä vahvemmin parlamentaarisena prosessina, jotta liikennepolitiikka olisi mahdollisimman pitkäjänteistä ja yli hallituskausien ulottuvaa. Arvoisa puhemies! Selonteossa valtakunnalliselle liikennejärjestelmälle on asetettu kolme keskenään priorisoitua tavoitetta: toimivuus, turvallisuus ja kestävyys. Näitä tavoitteita yhdistävinä näkökulmina ovat tehokkuus, saavutettavuus ja resilienssi. Valiokunta pitää asetettuja tavoitteita perusteltuina mutta korostaa, että saavutettavuuden merkitys on erityisen keskeinen Suomen kaltaisessa harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien maassa. Valiokunta toteaa, että liikennejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää ennakoitavaa ja riittävää rahoitusta. Liikennejärjestelmän suunnittelun, uskottavuuden ja ennakoitavuuden kannalta on tärkeää, että suunnitelman tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Asiantuntijakuulemisessa on nostettu esille, että yleisenä kehityskulkuna näyttää olevan, että liikennejärjestelmän kehittämisen rahoitusvastuu on siirtynyt aiempaa enemmän paikalliselle tasolle. Uusien kehittämishankkeiden rahoitus- ja toteuttamismahdollisuudet vähenevät entisestään, kun välttämätöntä perusväylänpitoa ja korjausvelan hallintaa joudutaan priorisoimaan. Valiokunta tunnistaa valtiontalouden tilanteesta ja kantokyvystä johtuvat rajoitteet liikennejärjestelmän kehittämiselle. Tästä syystä valiokunta peräänkuuluttaa tarvetta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan unionin ja mahdollisia Naton rahoitusmahdollisuuksia sekä tarvetta etsiä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja keinoja sijoituspääoman saamiseksi myös liikennesektorin hankkeisiin. Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että liikennejärjestelmän kehittämisessä on otettava huomioon nopeasti muuttuva toimintaympäristö. Muutokset korostavat erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden, kaksikäyttöisyyden ja kansainvälisten kuljetusyhteyksien toimivuutta. Valiokunta korostaa, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa liikenneverkkojen toimivuus on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden edellytyksiä. Näin ollen valiokunta pitää sotilaallisen liikkuvuuden tarpeiden huomioimista erittäin tärkeänä osana liikennejärjestelmän suunnittelua. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Itä- ja Pohjois-Suomen strateginen merkitys on viime vuosina kasvanut muuttuneen turvallisuusympäristön myötä, ja katsoo, että näiden alueiden merkitys olisi voinut näkyä selonteossa nykyistä painokkaammin. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää väyläverkon kuntoa liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta kriittisenä kysymyksenä. Väylien korjausvelka on kasvanut jo pitkään, ja selonteon mukaan vuoden 25 alussa tieverkon korjausvelka oli noin 2,6 miljardia euroa, rataverkon korjausvelka noin 1,6 miljardia euroa ja vesiväylien korjausvelka noin 30 miljoonaa euroa. Valiokunta on erittäin huolissaan korjausvelan kasvusta ja pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoitus turvataan pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Korjausvelan on arvioitu nousevan yli viiteen miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä ja noin kuuteen miljardiin euroon vuoteen 37 mennessä. Valiokunta painottaa, että jos väylien kunto ja niiden rakenteet pääsevät heikkenemään liian huonoiksi, niiden korjaaminen tulee maksamaan merkittävästi enemmän kuin jos korjaukset tehtäisiin ajoissa. Liikenne- ja viestintävaliokunta katsoo mietinnössään, että Suomen kilpailukyvyn edistäminen edellyttää rahoituksen löytymistä myös tärkeisiin liikenneväylien kehittämishankkeisiin. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös alemmanasteisen tieverkon ja yksityisteiden kuntoon ja merkitykseen erityisesti metsä- ja maatalouden kuljetuksille sekä alueiden elinvoimalle ja huoltovarmuudelle. Valiokunta korostaa, että Suomen logistinen asema perustuu toimivaan ja turvalliseen liikennejärjestelmään sekä kansainvälisten kuljetusyhteyksien toimivuuteen. Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista noin 80 prosenttia kuljetetaan meriteitse, ja kotimaan tavaraliikenteestä noin 90 prosenttia kulkee maanteitse. Valiokunta painottaa logistiikan ja logistiikkakustannusten keskeistä merkitystä Suomen taloudelle ja toteaa, että Suomessa kuljetusketjut ovat usein pitkiä, minkä vuoksi logististen kustannusten merkitys yritysten kilpailukyvylle on huomattava. Arvoisa puhemies! Raideliikenne on keskeinen osa liikennejärjestelmää sekä henkilö- että tavaraliikenteen kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että rataverkon kehittämisessä huomioidaan koko rataverkon toimivuus, kapasiteetti ja välityskyky sekä kriittisten kuljetusketjujen toimintavarmuus. Meriliikenteen osalta valiokunta korostaa merenkulun elintärkeää merkitystä Suomen ulkomaankaupalle, huoltovarmuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä on tärkeää huolehtia siitä, että merikuljetukset toimivat kaikissa olosuhteissa. Lentoliikenteellä on tärkeä rooli Suomen kansainvälisten yhteyksien sekä alueellisen saavutettavuuden kannalta, ja valiokunta pitää tärkeänä nykyisen lentoasemaverkoston säilymistä ja kehittämistä kokonaisuutena. Valiokunta painottaa myös joukkoliikenteen merkitystä sekä kävelyn ja pyöräilyn roolia erityisesti kaupunkiseutujen liikennejärjestelmässä. Liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa mietinnössään, että kävelyn ja pyöräilyn rahoitustaso on huolestuttavalla tasolla ja rahoitustasoa tulisi jatkossa tarkastella näistä kulkutavoista saatavissa olevien hyötyjen kannalta. Valiokunta pitää liikenneturvallisuutta ensisijaisen tärkeänä liikennejärjestelmän kehittämisessä ja korostaa tiestön kunnon ja riittävän rahoituksen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Hyvät edustajat! Liikennejärjestelmä on keskeinen tekijä Suomen talouden kilpailukyvyn, alueiden elinvoiman, ilmastotavoitteiden, sosiaalisen kestävyyden sekä yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta. Suomen maantieteellinen sijainti, pitkät etäisyydet sekä ulkomaankaupan huomattava riippuvuus merikuljetuksista asettavat liikennejärjestelmälle erityisiä vaatimuksia. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän kehittämisessä on tärkeää yhteensovittaa liikennejärjestelmän toimivuus kokonaisuutena, alueellinen saavutettavuus, turvallisuus sekä kestävyyteen liittyvät tavoitteet. Valiokunta painottaa, että liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja johdonmukaista liikenteen rahoituspolitiikkaa. Muuttunut turvallisuusympäristö, kansainväliseen logistiikkaan liittyvät epävarmuustekijät sekä ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet korostavat entisestään liikennejärjestelmän merkitystä myös yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta. Näin ollen liikennejärjestelmän kasvanut rooli ja merkitys tulee näkyä myös liikenneverkon kehittämistä koskevissa ratkaisuissa ja sen saamassa rahoituksessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että liikennejärjestelmäsuunnittelua jatketaan pitkäjänteisesti ja vahvassa parlamentaarisessa yhteistyössä. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää selonteon johdosta hyväksyttäväksi seuraavat kannanotot: ”Eduskunta korostaa perusväylänpidon pitkäjänteisen rahoituksen merkitystä sekä väyläverkon korjausvelan hallintaa ja edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii liikenneverkon kunnon turvaamisesta pitkäjänteisesti.” ”Eduskunta korostaa merenkulun elintärkeää merkitystä Suomen ulkomaankaupalle ja huoltovarmuudelle ja edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii merenkulun kilpailukyvystä sekä merikuljetusten jatkuvuudesta kaikissa olosuhteissa.” ”Eduskunta edellyttää, että liikennejärjestelmän kehittämisessä huomioidaan entistä painokkaammin Suomen muuttunut turvallisuusympäristö sekä kaksikäyttöisyyden ja huoltovarmuuden tarpeet.” Ja aivan lopuksi: ”Eduskunta korostaa alueellisen saavutettavuuden merkitystä ja edellyttää, että liikennejärjestelmän sekä puhelin- ja laajakaistayhteyksien kehittämisessä huomioidaan tasapainoisesti koko maan tarpeet.” Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause.

Arvoisa rouva puhemies! On harmi, että välillä, kun maahanmuuttopolitiikasta puhutaan, menee sekaisin se, ketkä ovat maahan laillisesti tulleet ja täällä laillisesti oleskelevat tai ketkä ovat laittomasti tulleet ja laittomasti oleskelevat. Kiitän ministeriä, että tämä esitys on nyt annettu eduskuntaan. Keskusta tukee ehdottomasti sitä, että maasta on poistettava ne henkilöt, jotka eivät tänne kuulu. Se on meidän linjamme, mutta me haluamme myös huomioida vielä tämän rahoituksen tarpeen: Kun tässä hallituksen esitystä luki, niin siellä on tarpeita kuitenkin — siellä on Maahanmuuttovirastolle, ja siellä on tuomioistuimille, ja varmasti myöskin poliiseille. Miten nyt varmistetaan, että meidän viranomaisilla on ne riittävät resurssit? Tiedän, että tänä vuonna te tulette varmasti antamaan vielä lukuisia lisätalousarvioesityksiä, ja niihin täällä esityksessä myöskin viitataan, mutta pystyttekö te varmistamaan, että meidän viranomaiset saavat riittävät resurssit tähän?

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä tilanne on pirullinen. Ei se ole pirullinen pelkästään hallitukselle vaan koko oppositiolle ja hallitukselle yhdessä. Emmehän me voi tälle taloudelliselle tilanteelle mitään, mutta totta kai me haluaisimme, että olisi oikeudenmukaisempaa. Täällä on monessa puheenvuorossa korostettu sitä, etteivät ihmiset nyt kokisi niin, että kaikki etuudet ja kaikki se hyvä, mitä annetaan, menisivät vain heille, jotka muutenkin pärjäävät. Siinä me kysymme oppositiosta hallitukselta: mitä keinoja teillä on antaa tavallisille suomalaisille? Kyllähän hintojen nousu osuu ennen kaikkea niihin pienituloisimpiin. Se osuu pienituloisiin eläkeläisiin, se osuu niihin, jotka syövät ruokaa. Täällä esimerkiksi puheenjohtaja Kaikkonen kysyi maataloudesta. Jos mietitään, että polttoainekustannukset nousevat, energiakustannukset nousevat, kuljetuskustannukset nousevat, se kaikki näkyy siinä ruuan hinnassa. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeri ei kyennyt antamaan vastausta siihen, miten tätä tilannetta parannetaan ja miten helpotetaan. Onko teillä, arvoisa valtiovarainministeri, vastausta siihen, millä te tulette pienituloisia vastaan?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Vuornokselle. Tulemme aivan varmasti valiokunnassa tarkastelemaan näitä duubioita ja huomioita, joita kokoomuksella on tätä lakiesitystä kohtaan. Me tiedämme, että perussuomalaiset tässä vetivät nyt pidemmän korren, ja sitten me arvioimme sen ja katsomme, oliko se oikea korsi vai ei, mutta me tulemme sen tarkasti asiantuntijatiedon pohjalta tekemään. Tässä on hyviä puolia, esimerkiksi kun mietitään näitä tuntimääriä, joita lisätään, mutta pitää myös kiinnittää siinä soveltamisessa huomio siihen, mitä sitten opetetaan, mitä ne sisällöt ovat. Paljon on kiinni myös siitä. Ruotsissahan testataan ajotaitoja. Myös sitä voitaisiin pohtia. Varmaan myös kuullaan asiantuntijoilta eri huomioita siihen, pitäisikö meidänkin pohtia tällaista. Toisaalta implementoinnista on kannettu huolta eli siitä, olisiko myöskin riittävästi aikaa taksamittareiden hankintaan, jotta nämä, jotka nyt eivät taksamittareita käytä, voivat siihen varautua. Ja sitten se, mihin edustaja Vuornoskin tässä viittasi: Kun teknologia kehittyy, niin meidän pitää elää sen mukana. Eli varmasti me voimme ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista siinä, miten heidän traficominsa käytännön integraatio esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamisessa välittyy suoraan, niin että kun nämä sovellusfirmat ovat hoitaneet asiallisesti kaikki maksunsa, niin se sitten myös tiedetään, ja jos ei ole hoitanut, niin sitten viranomainen pystyy siihen puuttumaan. Eli tässä mielestäni edustaja Vuornos sanoitti hyvin sen, että tässä turvallisuuteen nyt vastataan, mutta sitten pitää katsoa se teknologinen kehityspuoli koko ajan sivussa, ettei käy sitten niin, että me viiden vuoden päästä, tai koska olemmekaan täällä takaisin, sanomme, että no, tässähän tehtiin nyt suuria virheitä tämän teknologisen kehityksen suhteen. En usko, että tehdään, mutta me kuulemme asiantuntijoita myös siltä osin. On hienoa, että vihdoin tämä laki on täällä, ja uskon, että se on kaikkien eduskuntaryhmien puolesta erittäin tervetullut.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintähän on tietysti, että laki parantaa kuljettajien ammattitaitoa, tehostaa sitä valvontaa ja ehkäisee niitä väärinkäytöksiä, mitä nyt näkyy, ja palauttaa luottamusta taksialaan, ja uskon, että tämä lakiesitys tulee osaltaan sen tekemään. Varmasti me liikenne- ja viestintävaliokunnassa perataan kaikki kohdat, myöskin se taksamittarikohta, mikä täällä on. Siitä on vähän kahdenlaista näkemystä nyt ollut, että onko meillä jo olemassa sovelluksia, jotka voisivat kaikki tiedot välittää, ja pystytäänkö sitä kautta välittämään, vai onko se sitten tämä perinteinen taksamittari, jota nyt tässä esitetään. Meidän pitää kuitenkin katsoa, että elämme tässä ajassa ja teemme tarvittavat muutokset. Kuitenkaan se värillinen kilpi tai se taksamittari eivät yksinään riitä kitkemään harmaata taloutta, ja me tarvitaan valvontaa ja ennen kaikkea sitä, että meillä on ajoneuvoista ajantasaiset tiedot ja rekisteröintitiedot ovat myöskin tarkat. Tähänhän nyt puututaan, ja kiitos siitä hallitukselle osaltaan. Mutta pelkään, että vielä jää se, että aina on niitä rosvoja, jotka eivät noudata juttuja. Kun nykyinen taksiuudistus tehtiin, niin silloin jo oli niitä harmaita takseja, jotka pyörivät erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, ja niihin meidän pitää jollakin tavalla vielä päästä kiinni. En ole keksinyt itse, millä, mutta nyt kun kuullaan asiantuntijoita ja viranomaisia, niin ehkä sieltä sitä ratkaisua löytyy.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos todellakin tästä esityksestä, ja kiitos edustaja Mäenpäälle — hän ei ole täällä tänään, mutta hän oli tässä aktiivinen. Ehkä sekin oli yksi sykäys, että liikenne- ja viestintävaliokunta otti tämän silloin omaksi asiakseen ja lähti asiaa tutkimaan ja lähestyi sitten ministeriä kirjeellä. Kiitos ministerille ja koko liikenne- ja viestintäministeriölle, että tähän asiaan tartuttiin nopeasti. Näin nämä asiat saadaan eteenpäin. Minulle tuli mielenkiintoinen kysymys, johon en itse osannut vastata. En tiedä, osaako ministeri, mutta toivottavasti hänen suuri esikuntansa kuuntelee tätä keskustelua. Joku kysyi, että entä jos Trump tai joku muu valtiojohtaja tulee vierailulle ja he sitten häiritsevät taajuuksia, kun heidän autonsaattueensa tai muut kulkevat tuolla, niin onko se sitten laitonta. Yritin tavata näitä eri osapuolia, keitä tässä on poikkeuksissa. Onko Trumpin aiheuttama mahdollinen häirintä laitonta vai ei?

Kiitos, arvoisa puhemies! On hienoa tuommoisen kiivaan kyselytunnin jälkeen tulla puhumaan tänne oikeata asiaa ja käydä vakavasti näitä asioita, mitä mennään, eikä vain huudella puolin ja toisin. Ennen kaikkea kiitoksia tästä esityksestä. Uskon, että me kaikki tuemme liikenneturvallisuuden eteen tehtäviä töitä, erityisesti kun puhutaan nuorista kuljettajista. Tämä yöaikainen ajokielto on erittäin tervetullut, ja myöskin se, että lisää ajo-opetusta tulee kaikille. Se, mistä haluaisin kysyä, on promillerajat. Mielestäni näille nuorille 17-vuotiaille kuskeille olisi voinut laittaa sen nollan tai 0,2 promillen raja, niin kuin muissa Euroopan maissa. Harkittiinko tätä missään vaiheessa? Toinen kysymys sitten liukkaan kelin ajoharjoittelusta. Nythän onneksi ohjataan ajamiseen oikealla ajoneuvolla ja radalla, mutta pohdittiinko missään vaiheessa, että se suoritettaisiin aina näillä eikä simulaattorissa tai koneella.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin huolissani siitä, minkälaiset kustannukset tulevat meillä vielä liikkumiseen ja liikenteeseen. Tässähän nyt tällä kaudella, kun tämä suunnitelmakin on tehty, on tehty päätöksiä, jotka sitten aiheuttavat sen, että seuraavalla kaudella meitä pahimmassa tapauksessa odottaa tällainen bensapommi. [Pia Sillanpää: Paljonko maksoi bensa edellisellä vaalikaudella?] Eli kun ajatellaan, että tämä hallitus ajoi läpi tämän liikenteen päästökaupan kantanaan, että se tulisi vuonna 27 voimaan, mutta nyt se siirtyi vuodelle 28 — keskustahan esitti, että se tulisi voimaan vasta vuonna 31 — niin samaan aikaan silloin vuonna 28 tulee tämä jakeluvelvoitteen kiristys. Uskotteko te, ministeri, että tämä ETS kakkonen toteutuu vuonna 2028, vai lähdettekö te toteuttamaan sitten jonkinlaista loiventamista siihen jakeluvelvoitteeseen, mitä myöskin eduskunta on edellyttänyt, että päästökaupan tullessa voimaan pitää hakea kompensaatioratkaisuja? Siis bensan hintahan saattaa nousta 50—70 senttiä litralta.

Arvoisa herra puhemies! Siellä varmaan monella kotikatsomossa kilikilikellot soivat, kun kuuntelee ministeriä, koska emme edelleenkään saaneet vastauksia, aiotteko te tehdä lisäleikkauksia vanhustenhoitoon. Onko siis kyse siitä, että te tuotte vielä uudet leikkauslistat, mitkä koskevat vanhustenhoitoa? Täällä on hyviä esimerkkejä — hyviä huonoja esimerkkejä — nimenomaan tästä hoitajien tilanteesta, miten suomalaisia hoitajia on laitettu pihalle. Myöskin paikoissa, joissa on vain suomalaisia hoitajia, heitä on irtisanottu. Toivon, että te puututte tähän ja katsotte, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Toinen esimerkki tuli juuri tässä tunti sitten, kun pariskunnasta toinen lähetetään sadan kilometrin päähän kotoa hoivapaikkaan, ja kun ei ole käytössä autoa, ei ole julkista liikennettä, niin pariskunta erotetaan toisistaan. Miten tällaiseen aiotaan puuttua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on se soteuudistus!] Asia ei ole vain hyvinvointialueiden, vaan hallitus ja ministerit huolehtivat siitä, että jokainen saa arvokasta hoitoa ja että rahoitustaso on riittävä.

Arvoisa puhemies! Ei ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä. Jos asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, niin kannattaako silloin hallituksessa vaikka harkita sitä? Muistan viime kaudelta esimerkin, kun keskustalainen ministeri Saarikko lähti pohtimaan tätä länsirataa [Jani Mäkelä: Turun tunnin juna!] eli Turun tunnin junaa ja sitten teetti asiantuntijaselvityksen, ja sehän sanoi, että ei sitä kannata tehdä, ei sitä kannata tehdä, ja Saarikko tuli lopputulokseen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että ei tehdä sitä. No nyt, tämä hallitus: sama tutkimus ja selvitystyö on teidän käytössänne, ja te silti haluatte tämän Turun tunnin junan ja tässä lisätalousarviossa lähes 400 miljoonaa euroa valtuutta sille. Kannattaisiko nyt vielä harkita ja panostaa vaikka nykyisen korjausvelan kattamiseen? Meillähän nyt korjausvelka kasvaa tällä vaalikaudella. Eli ihan rohkeasti kannattaa perua, ja miettikää vielä tätä valtion omaisuuden myyntiäkin. On sanottu, että puolitoista miljardia te aiotte myydä valtion omaisuutta. [Vasemmalta: Huh huh!]

Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että hallituksella ja oppositiolla, erityisesti keskustaoppositiolla, on eri näkemys siitä, mikä on hyvinvointialueiden tärkein tehtävä, mitä edustaja Sarkomaa kysyi. Hallituksen mielestä vaikuttaa, että tärkein tehtävä on tehdä plussaa hyvinvointialueilla mahdollisimman nopeasti, kun taas meidän mielestämme on ennen kaikkea huolehdittava ihmisten lakisääteisistä palveluista. Sen takia keskusta on esittänyt, että alijäämien kattamisaikaa pidennettäisiin kahdella vuodella vuoden 28 loppuun kaikilla. Ministeri Ikonen sanoi, että mahdollisesti tämä yleinen lisäaika sitten nostaisi kustannuksia. Muuta argumenttia en ole teiltä kuullut, miksi te vastustatte tätä keskustan esitystä. Me olisimme halunneet yhdistää tähän myös vaatimuksen kustannustason hillinnästä ja antaa aikaa alueille toteuttaa uudistusta. Niin kuin tiedätte, Pirkanmaallakin on lukuisia yt-neuvotteluita, sulkuja, terveyspalvelut karkaavat kaukaa kotoa. Sen takia tätä alijäämän kattamisvelvoitetta olisi jatkettu, koska nyt hyvinvointialueet eriytyvät hyvin voimakkaasti.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on hallituksen hulluuden huippu saavutettu, kun on tuotu esitys tästä länsiradan eli Turun tunnin junan valtuudesta. [Ben Zyskowicz: Eikös se ollut kepun hanke?] Ajatelkaa, että ministeri Annika Saarikko silloin aikoinaan puhui sen puolesta ja sitten teetti selvityksen, joka osoitti, että eihän tässä hankkeessa ole järkeä, joten hän ilmoitti, että eihän tätä kannata tehdä. No, mitä tekevät samaan aikaan liikenneministeri Ranne, valtiovarainministeri Purra ja perussuomalaiset? Tuovat länsiratahankkeen tänne vastoin niitä asiantuntijaselvityksiä. Onko todella niin, että teillä on irrottaa raha tähän hankkeeseen? Olen erittäin huolissani, kun viime viikon uutisissa omistajaohjauksesta vastaava henkilö sanoi, että näyttää siltä, että puolitoista miljardia tullaan myymään valtion omaisuutta. Te myytte valtion omaisuutta ja rahoitatte sillä edustaja Valkosen kotiseudun varmasti hänelle mukavia hankkeita, mutta koko Suomen kannalta ei niin tärkeitä. Meillä on tärkeämpiä hankkeita. Meillä korjausvelka kasvaa. Meillä pitäisi panostaa ennen kaikkea nykyiseen tie- ja rataverkkoon. [Välihuutoja] — Mutta Valkonen saa äänet.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä on erittäin tärkeä ja hyvä tavoite. Suomi ymmärrettävästi on jossakin kohtaa ollut vastahankaan tätä esitystä ja äänestänyt EU:ssa sitä vastaan, koska on katsottu, että ehkä laajat valtuudet tulevat siinä, mutta niin kuin tiedetään, tämä on EU-asetus, ja se tulee meillä sellaisenaan nyt sitten voimaan, vaikka Suomi sitä on vastustanut. Näen, että tavoite on tärkeä. Kysyisin ministeriltä näistä palveluntarjoajista: Kun me nyt tiedämme, että on viestintäkanavat, WhatsAppit ja Signalit ja muut, ja sitten on erilaisia chat-palveluita ja online-pelipaikkoja ja tämmöisiä, mistä viestintää käydään, niin ne ovat aivan varmasti ja selvästi tässä palveluntarjoajamääritelmässä mukana, mutta onko tässä sitten esimerkiksi joitakin yrityksiä, joilla on omia viestintäkanavia ja suljettuja yhteydenpitoja? Kuuluvatko ne näiden palveluntarjoajien piiriin? Ja nyt kun ministeri on läsnä, niin toivoisin vielä tästä, ministeri: Kun tässä puhutaan näistä palveluntarjoajista ja pilvissä liikkuvista tiedoista, niin tuli vain vielä mieleen tämä vaalidata. Mitä sille nyt kuuluu? Miten se pidetään suomalaisissa käsissä, ettei se lähde tuonne amerikkalaisiin pilvipalveluihin?

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kysymys ministerille tässä vielä, kun nostitte itse nämä inssit ja nämä palveluverkkokysymykset: arvioitteko te ministeriössä, kun ajattelen, että tämä on viraston oma asia, ja oletteko te ministerinä ollut sitten myös aktiivinen siinä, että näitä asioita laitetaan vastakkain, eli tämä kyberturvallisuus ja nämä Traficomin tarpeet versus sitten inssi ja ajokorttien saaminen? Näin valiokunnan puheenjohtajana on myönnettävä, että hyvin paljon palautetta tulee tällä hetkellä siitä palveluverkosta. Lukuisista toimipisteistä ympäri maata on uhattu palvelut ajaa alas. Muistan viime kaudelta, että keskusta halusi sen verkon siellä säilyttää. Onko nyt todella niin, että maakunnista sitten nämä palvelut viedään, niin Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta kuin monesta muusta, ja ne palvelut karkaavat sinne maakuntakeskuksiin?

Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli liittyy tietysti siihen, millä me takaamme viraston eli Traficomin resurssit. Kun tässäkin tulee nyt uusia tehtäviä, velvoitteita, ja sitten kun mennään tuohon täysistunnon kohtaan 9 ja myös sieltä tulee ministeri Mereltä lisää velvoitteita ja vaatimuksia Traficomille, niin miten me pidämme huolen niistä? Kun kyberturvallisuus vaatii koko ajan meiltä entistä enemmän huomiota ja resursseja, onko hallitus varautunut siihen, että jatkossa niitä panostuksia vielä saataisiin enemmän sinne Traficomille? Nyt siellä on aika kovat säästöpaineet päällä.

Arvoisa herra puhemies! Juuri niin, me haluamme lisää työpaikkoja, me haluamme madaltaa sitä työllistämisen kynnystä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä — emme hinnalla millä hyvänsä. Tämä esitys, niin kuin on esitöissä tuotu esiin, lisää tai saattaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Miksi te tuotte tällaisia esityksiä, joista on todettu, että niillä ei välttämättä olisi niitä työllistämisen vaikutuksia, mitä hallitus kuitenkin perustelee niillä olevan? Ja miksi te tuotte jatkuvasti esityksiä, joilla naisten työmarkkina-asemaa heikennetään? [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!] Te veitte aikuiskoulutustuen, joka tuki erityisesti naisvaltaisia aloja. Nyt te tuotte esityksen, jolla jälleen kyykytetään naisia ja naisvaltaisia aloja. Ministeri Marttinen, millä te perustelette tämän vääryyden?