Piisinen Jorma

Arvoisa puhemies! Keskusta esitti välikysymyksen vakavasta aiheesta, mutta kun tuota ryhmäpuhetta kuunteli, niin tuli mieleen, että nykyhallituksen syytösten osalta tuuli heiluttelee huulia täysin hallitsemattomasti. Keskustalla oli maatalousministerin paikka edelliset kahdeksan vuotta, minkä jälkeen se tarjoili suomalaiselle ruuantuottajalle tyhjän paperin, siis pelkkiä lautasliinoja. Keskusta moitti nykyhallitusta polttoainehintojen noususta, vaikka oli itse nostamassa polttoaineveroa viime kaudella ja kaiken lisäksi liitti Suomen EU:n tieliikenteen päästökauppaan, jonka aiheuttama hintapommi on vielä tulossa ruuantuottajan kiusaksi. Tämä hallitus on alentanut polttoaineveroa liki 300 miljoonalla. [Mikko Savolan välihuuto] Ja vaikka hinnat ovat tällä hetkellä liian korkeat, se on joka tapauksessa pois hinnasta, mitä se olisi ilman tuota alennusta. Tämä hallitus on uudistanut elintarvikelakia parempaan suuntaan ja edistänyt ruokavientiä. Sen sijaan keskusta ajoi turvetuotannon alas. [Anne Kalmarin välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan laajamittaisia lakimuutoksia turvallisuusviranomaisten sekä Maahanmuuttoviraston tiedonsaanti- ja tietojenluovutusoikeuksiin. Tavoitteena on poistaa nykyisiä tiedonvaihdon esteitä ja parantaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa salassapitosäännösten estämättä. Muutoksilla toteutetaan nykyistä hallitusohjelmaa, jossa painotetaan rikostorjunnan tehostamista, kansallisen turvallisuuden vahvistamista sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyden parantamista. Viranomaisten toimintaedellytysten turvaaminen ja salaisuuden suojan purkaminen turvallisuuden tieltä ovat esityksen keskeisiä tavoitteita. Siinä laajennetaan poliisin oikeuksia luovuttaa tietoja sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti tilanteessa, jossa se on tarpeen viranomaistehtävien hoitamiseksi tai tärkeän yleisen edun vuoksi. Tietoja voidaan luovuttaa myös yksityisille tahoille ja kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Poliisi saa oikeuden hankkia henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja sosiaali- ja terveyshuollon palvelunantajilta, aivan kuten edustaja Lehtinen tuossa juuri edellä kuvasi. Maahanmuuttovirastolle puolestaan säädetään velvollisuus ilmoittaa poliisille sen toimitiloissa olevista etsintäkuulutetuista. Näin laki antaa mahdollisuuden tehostaa laittomasti maassa oleskelevien ja etsintäkuulutettujen valvontaa sekä kiinniottoa. Hallintovaliokunta perustelee esityksen välttämättömyyttä perustavanlaatuisesti muuttuneella ja pitkäkestoisella ulkoisella turvallisuusympäristöllä, johon heijastuvat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittinen murros. Valiokunta korostaa, että muuttunut tilanne heikentää Suomen sisäisen turvallisuuden ennustettavuutta. Sisäistä turvallisuutta on tarkasteltava laajana kokonaisuutena, ja viranomaisten on kyettävä vastaamaan monimuotoisiin ja vaikeasti ennakoitaviin uhkiin sekä hybridivaikuttamiseen. Tämä tukee tarvetta vahvistaa kansallista suvereniteettia ja varautumista tiukasti ulkoisiin uhkiin. Valiokunnan yleisperusteluissa viitataan vakaviin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin, jotka on syytä ottaa vakavasti. Hallintovaliokunta nostaa esiin ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden lisääntymisen sekä Suomessa tehdyt havainnot paikallisista rikollisverkostoista. Myös huumausainerikollisuus, laiton asekauppa ja talousrikollisuus ovat kasvaneet ja siirtyneet nopeasti tietoverkkoihin ja Tor-verkkoon, missä lainsäädäntö ei ole pysynyt kehityksen mukana. Esityksellä pyritään kuromaan umpeen tätä sääntelyvajetta, jotta viranomaisilla olisi riittävät työkalut nykypäivän rikollisuuden murtamiseen. Valiokunta korostaa hallinnollisen rikostorjunnan merkitystä järjestäytyneen rikollisuuden murentamisessa. Tämä tarkoittaa viranomaisten yhteistyötä, jolla evätään rikollisilta yhteiskunnan laillisen infrastruktuurin ja lupajärjestelmien käyttö. Torjunta ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen vaativat sujuvaa ja oikea-aikaista tiedonkulkua yli viranomaisrajojen. Hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja korostaa henkilöstön riittävää koulutusta sekä yhteisiä toimintamalleja eri viranomaistahojen kesken. Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys nostaa esiin maamme tärkeimmän tulevaisuustekijän, nuoret. Hallitus jakaa huolen nuorten jaksamisesta ja arjen haasteista. Nuoret ovat tämän maan perusta. Heidän osaamiseensa, sisukkuuteensa ja pärjäämiseensä luotetaan ja heitä kannustetaan eteenpäin, eikä hallitus vähättele nuorten kokemia vaikeuksia. Totta on kuitenkin se, että nuorten tulevaisuudenusko on laskenut enemmän kuin tosiasiat antaisivat aihetta. Suomella menee paljon paremmin kuin opposition levittämästä ja median toistamasta retoriikasta voisi kuvitella. Talous on alkuvuonna kääntynyt kasvuun ja työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla koko hallituskauden. Työllisyys ei ole laskenut samassa suhteessa kuin työttömyys on noussut, ja juuri tällä hetkellä talous nousee ja tulevaisuus näyttää entistä valoisammalta myös nuorten osalta.

Arvoisa herra puhemies! Suomi tuli vaalikauteen syvässä rakenteellisessa kriisissä. Korkotaso kolminkertaistui lyhyessä ajassa, väestö ikääntyy, turvallisuusympäristö muuttui pysyvästi. Hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä siksi, että välttäisimme vielä vaikeamman tilanteen pitääksemme kiinni hyvinvointivaltion olemassaolosta. Ilman hallituksen toimia tilanne olisi olennaisesti pahempi. On selvää, että hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset toimivat vasta talouden noususuhdanteessa, mistä onkin jo selviä merkkejä olemassa. Tällä hetkellä talouskasvumme on Eurostatin ja OECD:n kärjessä. Investointeja virtaa Suomeen, ja teollisuustuotantommekin on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2008. On välttämätöntä nousta EU:n liiallisen alijäämän menettelystä, ja sen me teemme vain yhdessä.

Arvoisa herra puhemies! Taloudesta on nyt kuulunut erityisen hyviä uutisia. Investointeja virtaa Suomeen. Eurostatin kasvutilastoissa Suomi on tällä hetkellä kärkipaikalla. Maksukorttitietojen perusteella näyttää siltä, että yksityinen kulutus on viimein lähtenyt käyntiin. Teollisuustuotantomme on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2008, ja pitkäaikaistyöttömyydenkin ennustetaan kääntyvän laskuun kesän jälkeen. Nämä uutiset tietysti ovat myrkkyä kurjuutta haikailevalle oppositiolle. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että hallitus on kyennyt tekemään valtavan määrän kasvutoimia opposition äänekkäästä vastustuksesta huolimatta. Hyvää kehitystä tukee myös kehysriihessä päätetty korjausrakentamisen paketti. Arvoisa pääministeri, millaisia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia arvioitte tällä taloyhtiöiden remonttien käynnistämisellä olevan?

Arvoisa rouva puhemies! Vesilain muuttamisen tavoitteena on helpottaa kalatalousvelvoitteiden määräämistä niille vesivoimaloille, joilta ne vielä puuttuvat, pyrkimyksenä elvyttää vaelluskalakantojamme. Tyypillisiä vaellusesteitä muodostavat vesivoimalaitoksiin liittyvät sääntelypadot, pohjapadot ja erilaiset tierummut. Lausuntopalautteen perusteella asiassa on vielä pohdittavaa. Moni pitää uudistusta kiireellisenä. Vanhat luvat eivät voi nauttia ikuista suojaa, kun ympäristön tila vaatii tekoja. Toisaalta meidän on huolehdittava omaisuudensuojasta ja vesivoiman elintärkeästä roolista säätövoimana, huoltovarmuuden takaajana sekä puhtaan energian lähteenä. Tärkeää on kuitenkin löytää tasapaino kustannustehokkaasti luonnon ja energiahuollon välillä. Kiitos ministeri Merelle tämän tuomisesta meille eduskuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys ja keskustelu siitä sattui varsin sopivaan aikaan — kiitokset siitä kysymyksen tekijöille. Nyt on juuri hyvä hetki väliarvioida hallituksen saavutuksia, kun voin lainata Tilastokeskuksen 8.5.2026 tiedotteiden seuraavat otsikot: ”Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 5,7 prosenttia vuodentakaisesta”, ”Teollisuuden liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia vuoden 2026 maaliskuussa”, ”Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat vuoden 2026 maaliskuussa 7,7 prosenttia vuodentakaisesta”, ”Teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 2026 sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisesta”, ”Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 13 prosenttia edellisvuotta enemmän vuonna 2025”. Kevään talousdataa on arvioinut myös Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi Iltalehden haastattelussa 30.4.2026 seuraavasti: ”Kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida.” Siis enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida. Nordea Pankin tämän aamun tiedotteessa puolestaan todetaan seuraavaa: ”Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alkanut talouskasvu jatkui, kun Tilastokeskus ennakoi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taustalla on yksityisen kulutuksen virkoaminen, mikä näkyy vähittäiskaupan myynnin kääntymisenä positiiviseksi neljän laskuvuoden jälkeen.” Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että ”maalis-huhtikuun korttidata viittaa siihen, että kulutus on jatkunut vahvana polttoaineen hintojen ja korkojen noususta huolimatta”. Nordea odottaa myös työllisyyden paranevan: ”Odotamme taloudessa nähdyn käänteen välittyvän asteittain myös työmarkkinoille tämän ja ensi vuoden aikana. Ennustamme työttömyysasteen laskevan 8,5 prosenttiin vuoden 2027 lopulla.” Nordean ekonomisti arvioi edelleen: ”Kotimaisen kulutuksen lisääntyminen tukee jatkossa kaupan ja palvelualan työllisyyttä. Teollisuudessa työllisyys on jo kääntynyt selvään kasvuun, ja uusien tilausten hyvä kehitys ennakoi teollisuuden kehityksen vahvistuvan edelleen loppuvuotta kohden.” Arvoisa herra puhemies! Olen edellä lainannut kolmen hallituksesta riippumattoman tahon, Tilastokeskuksen, Keskuskauppakamarin sekä Nordea Pankin, tuoreet tutkimukset sekä näkemykset Suomen taloustilanteesta ja kehitysnäkemyksistä. Tilastot ja arviot puhuvat selvää kieltään. Hallitus on onnistunut kääntämään Marinin hallituksen jäljiltä syvällä uineen valtiolaivan uuteen, parempaan suuntaan. Hallitus ei ole hakenut pikavoittoja tai sortunut oppositiota vaivaavaan populismiin. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta. Suomen taloudessa on vuodenvaihteen ja kevään aikana tapahtunut käänne. Tuotanto ja kulutus ovat nousussa, ja niiden odotetaan vetävän työttömyyden laskuun tulevan vuoden aikana. Hyvä oppositio, hyvät välikysymysten tehtailijat, toivoisin, että myös te voisitte iloita asiantuntijoiden mukaan Suomen jopa odottamattoman voimakkaasta talouskasvusta, ettekä näyttäisi hapanta naamaa hallituksen saavutuksille. Nyt käynnistynyt voimakas talouskasvu on hyvä asia koko Suomelle ja kaikille Suomen kansalaisille puoluekannasta riippumatta. On syytä laittaa kädet kyynärpäitä myöden ristiin ja toivoa ja ennen kaikkea tehdä työtä entistä kovemmin sen eteen, että taloutemme jatkaisi kasvuaan. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi on kiitettävä ja kannustettava hallitusta entistäkin parempiin suorituksiin loppukauden aikana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oppositio moitti hallitusta useassa ryhmäpuheessa rakentamisen lamasta, mutta Tilastokeskus kertoo jo valoisammista näkymistä. Maaliskuussa 26 rakentamisen liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia ja myynnin määrä 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Rakentamisen liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Talorakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 26 maaliskuussa 2,9 prosenttia ja myynnin määrä 3,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia ja myynnin määrä 9,3 prosenttia vuoden takaisesta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja myynnin määrä 6,9 prosenttia vuoden takaisesta. Vaikka opposition mielestä tämä kasvu on saatu aikaan väärän hallituksen toimesta, olisiko kuitenkin syytä iloita tästä syntyneestä kasvusta yhdessä? Se nimittäin hyödyttää aivan jokaista suomalaista puoluekannasta riippumatta. [Anne Kalmari: Paljonko on kasvanut hallituskauden alusta?]

Arvoisa rouva puhemies! Hetki sitten täällä puhuttiin Suomen turvallisuudesta hieman kyseenalaisella tavalla. Talouden haasteista huolimatta hallitus ei tingi suomalaisten turvallisuudesta. On selvää, että puolustusmenojen kasvu on yksi keskeinen syy alijäämän kasvuun, mutta tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa puolustuksesta ei voi säästää samalla tavalla kuin muista menoista. Hallitus kohdentaa puolustukseen lisäpanostuksia, joiden arvioidaan nostavan Nato-määritelmän mukaiset puolustusmenot 3,2 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä, eli vahvistamme Suomen puolustusta vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Tämä siksi, että turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja meidän on varmistettava, että Puolustusvoimilla on käytössään nykyaikaisimmat työkalut maamme rajojen koskemattomuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa.

Arvoisa herra puhemies! On myönnettävä, että Suomen julkinen talous on vakavassa tilanteessa. Hallitus on tehnyt merkittäviä sopeutus-, työllisyys- ja kasvutoimia, jotka kantavat parhaiten hedelmää talouden noususuhdanteessa. Korkomenojen kasvu, puolustusmenojen nousu ja kansainvälisen tilanteen epävarmuus pitävät kuitenkin alijäämän suurena. Riihen päätöksellä hallitus tähtää muun muassa rakentamisen kasvuun tavoitteena käynnistää jopa miljardiluokan korjausrakennushankkeet. Kotitalousvähennyksen korotuksella pyritään työllistämään pienyrittäjiä ja helpottamaan kotitalouksien arkea. Opposition jatkuva hallituksen sopeutustoimien vastustus on ollut omiaan laskemaan kuluttajien mielialaa, [Timo Harakka: No nii-i!] ja se heikentää orastavaa kasvua. Samalla teidän omat esitykset julkisen talouden sopeuttamiseen ovat olleet kovin kevyitä ja vailla osoitettua rahoitusta. [Timo Harakka: Peili on keksitty!]

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuden ydin on edelleen asevelvollisuuteen nojaava vahva oma puolustus, jota Nato-jäsenyys täydentää. Osallistumme täysimääräisesti liittokunnan yhteiseen pelotteeseen, joka sisältää myös ydinaseet. On kuitenkin vastuutonta pelottelua väittää, että ydinenergialain päivittäminen tekisi Suomesta jonkinlaisen iskualustan. Tavoitteena on vain poistaa turhat rajoitteet, joita ei muissakaan Pohjoismaissa ole. Emme sijoita ydinaseita maahamme rauhanaikana, mutta turvallisuuspolitiikassa on kyettävä yhtenäiseen linjaan erityisesti muiden Pohjoismaiden kanssa. Suomi on ja pysyy luotettavana, oman tonttinsa hoitavana liittolaisena. Samalla sitoudumme nostamaan maanpuolustukseen kohdistuvat menot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta [Mika Kari: Seuraavalle hallitukselle!] vuoteen 2035 mennessä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tunnistaa taloudelliset haasteet ja tukee pienituloisia talouksia kestävästi. Vuoden 26 talousarviossa lapsiperheisiin on kohdennettu 11,4 miljardia eli 200 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Yksinhuoltajien asemaa vahvistetaan työtulovähennyksen lapsikorotuksella, joka myönnetään heille kaksinkertaisena. Lisäksi korotetaan myös äitiysavustusta. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa 143 000 lapselle maksuttoman harrastuksen. Hallitus keskittyy puuttumaan myös sosiaalisten haasteiden ylisukupolvisuuteen, joka on vuosikymmeniä kestänyt rakenteellinen ongelma. Tavoitteena on katkaista periytyvä tukiriippuvuus ja varmistaa, että jokaisella lapsella on taustastaan riippumatta edellytykset hyvään elämään. Lisäksi hallitus pyrkii poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2027 mennessä.

Arvoisa puhemies! Vasemmiston välikysymys on otettava vakavasti, mutta vasemmisto syyttää hallitusta turvaverkkojen purkamisesta. Todellisuudessa vahvistamme niitä varmistamalla valtiontalouden kestävyyttä. Toimeentulotuen tason ja palkan välisen eron on oltava kannustava. Jos ero on liian pieni, romutamme työmoraalin ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. On selvää, että maltillisillakin kuukausituloilla saavutetaan taso, joka ylittää perustoimeentulon selvästi. Hallitus ei voi ryhtyä työnantajaksi, mutta se voi parantaa yritysten edellytyksiä luoda työpaikkoja, ja sitä juuri teemme. Suhdanteille emme voi mitään. Tarvitsemme näitä rakenteellisia uudistuksia, joilla työn tarjonta lisääntyy, koska vain työ ja yrittäminen luovat hyvinvointia, ja se on myös pienituloisen etu.

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos valtioneuvostolle selonteosta valtakunnallisesta 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Suomen valtion väyläverkosto koostuu laajasta maantie-, rata- ja vesiväyläkokonaisuudesta, jonka toimivuus on keskeistä sekä arjen liikkumiselle että koko yhteiskunnan toiminnalle. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 2025 noin 4,2 miljardia ja josta suuri osuus kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos, ministeri Ranne, tämän mahdollistamisesta. Perusväylänpitoon kohdistuva lisärahoitus vahvistaa erityisesti keskivilkkaita ja vähemmän liikennöityjä tieosuuksia sekä kriittisiä rataosuuksia. Lisäksi tehdään kehittämishankkeita, joilla parannetaan väyläverkon palvelutasoa pitkälle tulevaisuuteen, jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Näiden hankkeiden priorisointia ohjaavat myös EU:n laajuisen TEN-T-liikenneverkon vaatimukset. Liikennejärjestelmällä on myös keskeinen rooli huoltovarmuudessa ja maanpuolustuksessa. Suomen asema EU:n ulkorajavaltiona ja Naton etulinjassa korostaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Tätä kehitetään muun muassa parantamalla siltojen kantavuutta, rataverkon yhteensopivuutta, keskeisiä kuljetusreittejä sekä satamien ja lentopaikkojen valmiuksia. Lisäksi varmistetaan varalaskupaikkojen ja logistiikan toimivuus. Kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä kansallisesti että Pohjoismaiden kesken. Näillä toimilla puolustuskykymme ja kokonaisturvallisuutemme paranee. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopean siirtämisen, mikä on erityisen tärkeää Suomen geopoliittisen sijainnin vuoksi. Tähän liittyy olennaisesti mahdollisen sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoitus, mikä Suomen tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva infrastruktuuri varmistaa, että kriisitilanteissa tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat koko maassa ilman katkoksia. Tällä on suuri merkitys huoltovarmuudelle. Alueellinen tasa-arvo vahvistuu. Nimittäin panostukset myös harvemmin liikennöityihin alueisiin tukevat elinvoimaa koko maassa, eivät vain kasvukeskuksissa. Taloudellinen kilpailukykymme paranee, koska toimiva väyläverkko nopeuttaa tavara- ja henkilökuljetuksia. Se alentaa yritysten kustannuksia ja tukee vientiä. Erityisesti alempiasteisen tieverkon parantaminen hyödyttää metsäteollisuutta. Liikenneturvallisuus lisääntyy, sillä korjaukset ja pienet parannushankkeet vähentävät onnettomuuksia. Tämä säästää sekä ihmishenkiä että yhteiskunnan kustannuksia. On muistettava, että ennakoiva kunnossapito ja oikea-aikaiset investoinnit ovat aina edullisempi vaihtoehto kuin rappeutuneen infrastruktuurin korjaaminen vasta silloin, kun on pakko. Tällä saavutamme pitkän aikavälin säästöjä. Kaiken kaikkiaan ohjelmalla vaikutetaan liikenneverkoston toimivuuteen, tuetaan talouskasvua ja varmistetaan Suomen turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitos ministeri Ranteelle erinomaisesta työstä.

Arvoisa herra puhemies! Väylävirasto vastaa verkon kehittämisestä ja kunnossapidosta valtakunnallisesti, kun taas alueelliset toimijat huolehtivat liikennejärjestelmän käytännön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Perusväylänpidolla varmistetaan, että olemassa oleva infrastruktuuri pysyy käyttökelpoisena. Tehtävänkuvaan kuuluvat esimerkiksi talvihoito, korjaukset ja pienet parannushankkeet, jotka voidaan toteuttaa nopeasti ja joilla on suuri paikallinen merkitys. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 25 noin 4,2 miljardia. Suuri osuus siitä kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos siitä kuuluu teille, arvoisa ministeri Ranne.

Arvoisa herra puhemies! Moni matalapalkka-ala toimii nykyään ulkomaalaisten varassa, mutta kun tulijat ovat vakiinnuttaneet asemansa, heidän ei enää kannata tehdä töitä. Näin syntyy hullu kierre. Maahan tarvitaan käytännössä aina lisää uusia tulijoita, koska vanhoille palkka ei enää pysty kilpailemaan saavutetun sosiaaliturvan kanssa. Tämä kierre on saatava katkaistua, koska se tulee äärimmäisen kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle. On ymmärrettävä, että jos ihmisille maksetaan enemmän siitä, etteivät he tee töitä, he eivät tee töitä. On turha syyttää heitä, jotka valitsevat helpon vaihtoehdon, josta saa enemmän rahaa. [Piritta Rantanen: Onko silloin pieni palkka?] Ennemminkin pitäisi kysyä heiltä, jotka ovat rakentaneet tällaisen järjestelmän, että mitä liikkui mielessä ja miten meni noin omasta mielestä. Vika ei siis ole ihmisissä vaan järjestelmässä, joka kannustaa jäämään kotiin.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava, yksilöitä sekä kotitalouksia koskeva tragedia ja valtava yhteiskunnallinen ongelma. Välikysymyksen huoli on siis aiheellinen. Me perussuomalaiset emme kuitenkaan jaa välikysymyksen esittäjien hallitukseen kohdistuvia syytöksiä. Emme myöskään täysin jaa välikysymyksen esittäjien tilannekuvaa. Työttömyyden kasvu johtuu pitkälti työvoiman määrän kasvusta. Tässä kehityksessä maahanmuutolla on merkittävä rooli. [Keskeltä: Sieltähän se tuli, kaikki on maahanmuuttajien syytä!] Nimittäin kantasuomalaisten työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin se oli vuonna 2022. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Nämähän on faktoja!] Etlan esittämän arvion mukaan jopa 45 prosenttia työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta. [Vasemmalta: Tekin toivotitte ukrainalaiset tervetulleiksi!] Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tilastojen osoittama tosiasia. Silmien sulkeminen maahanmuuttajien ilmiselviltä ongelmilta on epärehellistä. Lisäksi on muistettava maahanmuuttajien yliedustus sosiaaliturvan saajissa. Järjestelmää on välttämätöntä remontoida velvoittavammaksi. [Anne Kalmari: Olisipa Ukrainan suurlähettiläs lehterillä vielä!] Tässä kohtaa on hyvä pohtia, kuinka keskustan punavihreä maahanmuuttopolitiikka vaikuttaisi työttömyyslukuihin. [Keskeltä: Tämä on kyllä uskomatonta tavaraa!] Jos työmarkkinoille soveltumattoman maahanmuuton määrää lisätään, näkyy se tietysti kasvavina työttömyyslukuina. Eli kun keskusta korjaa, lyödään muovimatto homevaurion päälle ja teeskennellään, että kaikki on kunnossa. Arvoisa herra puhemies! Istuva hallitus teki työllisyyspalveluihin suuren uudistuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Tähän saakka työllisyyspalveluita on siis hoidettu edeltävän hallituksen pohjoismaisen työnhaun mallilla. Se malli oli kaavamainen ja asiakasta huonosti palveleva. Me olemme lisänneet palveluihin joustoja. Muutoksen tarkoitus on saada työttömiä oikeiden palveluiden piiriin. Hallitus on tehnyt myös täsmätoimia, kuten nuorten työllisyyssetelin. Se tulee tänä vuonna käyttöön. Keväällä eduskuntaan tulee esitys, jolla omaehtoista opiskelua avoimissa korkeakouluissa mahdollistetaan ilman, että työttömyysetuus lähtee. Työtöntä työnhakijaa ei pidä rangaista oman osaamisensa kehittämisestä. Työttömyyslukujen kannalta ongelmallinen on myös rakennusalan tilanne. Kysyntää ei ole, eikä perustuksia ole päästy valamaan. Orastavia käänteitä paremmasta on ollut näköpiirissä, mutta pelkäänpä, että keskustan ja eräiden muiden tahojen heitot varainsiirtoveron poistamisesta vain pitkittävät rakennusalan ahdinkoa. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että työllisyyden on noustava erityisesti yksityisellä sektorilla. Vain näin voimme varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Julkinen sektori ei voi olla talouden moottori. Tarvitsemme yrityksiä ja investointeja. Siksi esimerkiksi hallituksen toteuttama paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää. Se antaa työpaikoille mahdollisuuden sopia arjen ratkaisuista joustavammin, niin että työ ja tuotanto voidaan sovittaa tilanteeseen. [Timo Suhosen välihuuto] Se on erittäin tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa yksi epäonnistunut rekrytointi saattaa olla kohtalokas. Paikallista sopimista on siis syytä edistää jatkossakin. Työmarkkinauudistusten vaikutukset näkyvät perinteisesti keskipitkällä aikavälillä. On todennäköistä, että tämän hallituksen tekemät uudistukset kantavat hedelmää vasta tulevalla kaudella. Vastaavasti tämä hallitus on joutunut kärsimään siitä toimettomuudesta, kyvyttömyydestä ja vastuuttomuudesta, mikä vaivasi Marinin—Saarikon punaviherhallitusta. [Eduskunnasta: Ennätystyöllisyys!] Se madalsi elpymispaketilla lähinnä Etelä-Euroopan maiden työttömyyslukuja. Arvoisa herra puhemies! Työttömyyttä on torjuttava toimilla, jotka vahvistavat työn kysyntää, kannustavat yrittämiseen ja tekevät palveluista tehokkaampia. Me haluamme Suomeen työmarkkinat, joilla työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa oleminen. On oikein ja luonnollista, että työttömältä työnhakijalta edellytetään aktiivisuutta oman asemansa kohentamiseksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla ja Suomella on valoisampi tulevaisuus. —Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman puhtaimmat vedet ja pitkät perinteet kalastuksessa. Silti olemme tilanteessa, jossa ammattikalastus on ollut ahtaalla jo pitkään. Sääntely on usein tuntunut siltä, että se enemmänkin jarruttaa kuin auttaa heitä, jotka haluavat elantonsa merestä tienata. Nyt meillä on käsissämme lakimuutos, jolla vihdoin puretaan turhaa byrokratiaa ja annetaan suomalaiselle kalastajalle välineitä pärjätä paremmin omalla työllään. Ajattelen niin, että tässä ei ole kyse vain lainsäädännöstä vaan myös siitä, että suomalainen kala päätyy suomalaisiin ruokapöytiin ja kalastajalla on mahdollisuus saada työstään ansaittu korvaus. Lakimuutos parantaa kalastajan mahdollisuuksia kehittää ammatinharjoittamistaan ja yritystoimintaansa. Jatkossa kalastaja voi käyttää omia kalastusoikeuksiaan lainan vakuutena pankissa. Tämä on iso muutos. Se tarkoittaa sitä, että nuori kalastaja tai kalustoa uusiva yrittäjä voi saada rahoitusta uusiin investointeihin, vaikkapa nykyaikaisempaan alukseen, käyttämällä vakuutena omaa ammattitaitoaan ja oikeuttaan kalastaa. Näin varmistamme, ettei meidän kalastuslaivastomme ruostu käsiin, vaan ala pysyy elinvoimaisena ja teknisesti paremmassa kunnossa. Toiseksi hallitus tarttuu tässä kohtuuttomuuksiin. On ollut täysin järjetöntä, että kalastaja on voinut menettää kalastusoikeutensa, jos kiintiötä ei ole käytetty, vaikka syynä olisi huono saalisvuosi tai viranomaisen asettama kalastuskielto. Tähänkin tulee nyt muutos. Nimittäin jos meri on tyhjä tai laki kieltää kalastamisen, kalastajaa ei enää rangaista siitä oikeuksien menettämisellä. Meidän on seisottava kalastusyrittäjän ja ammatinharjoittajan puolella, kun olosuhteet ovat vaikeat — toki myös muiden yrittäjien ja ammatinharjoittajien puolella, mutta nyt tässä esityksessä on kyse nimenomaan kalastamisesta. Kolmanneksi tässä huolehditaan myöskin silakan rysäkalastuksesta. Perinteinen rysäkalastus on monelle rannikon asukkaalle tärkeä elinkeino. Hallitus nostaa Pohjanlahden silakan rysäkiintiön alarajaa 4 000:sta 5 000 tonniin. Samalla pidetään huolta siitä, että jos kiintiötä jää yli, se voidaan siirtää troolareille syyskuun lopun jälkeen pyydettäväksi vuoden loppuun saakka noin parinkymmenen tuhannen tonnin silakkakiintiön osalta. Näin toimien kiintiötä ei jätetä hyödyntämättä byrokratian takia, eli järki käteen tässäkin asiassa. Lopuksi on todettava, että nämä muutokset vähentävät ministeriön hallinnollista taakkaa ja palauttavat vastuuta sinne, minne se kuuluu: kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Valtion tehtävä on luoda puitteet eikä vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Hallituksen tavoite on, että vielä kymmenen ja kahdenkinkymmenen vuoden päästä meillä on edelleen suomalaisia kalastajia, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä tuottamaan terveellistä suomalaista kalaa kansalaistemme ravinnoksi tällä arvokkaalla työllään. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, kohti itsenäisempää ja kannattavampaa suomalaista kalataloutta. Kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.