Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa lakiesityksessä on kyse tärkeästä kokonaisuudesta, jossa ratkaistaan, miten poliisi pystyy vastaamaan tämän päivän ja huomisen turvallisuusuhkiin. On selvää, että toimintaympäristö on muuttunut. Rikollisuus on yhä useammin järjestäytynyttä, kansainvälistä ja nopealiikkeistä. Tällaisessa tilanteessa poliisilta ei voi vaatia vanhoilla välineillä toimimista. Siksi esityksen peruslähtökohta, poliisin toimivaltuuksien ajantasaistaminen, on oikea ja välttämätön. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa esitetään kuitenkin merkittävää kritiikkiä. Niissä kannetaan huolta siitä, että poliisin valtuudet laajenevat liikaa, että sääntely jää tulkinnanvaraiseksi ja että ennakoiva toiminta voisi johtaa liialliseen puuttumiseen yksilön oikeuksiin. Osin on jopa esitetty koko esityksen hylkäämistä. On tärkeää, että perusoikeuksista pidetään kiinni. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta perussuomalaisesta näkökulmasta opposition kritiikissä on myös ongelma. Se jää paikoin irti siitä todellisuudesta, jossa poliisi toimii tänä päivänä. Kun rikollisuus kovenee, myös viranomaisilta vaaditaan enemmän. Ei ole uskottavaa puolustaa kansalaisten turvallisuutta samalla, kun ollaan valmiita rajaamaan poliisin keinot liian kapeiksi. Jos viranomaiset eivät pysty toimimaan riittävän ajoissa, seuraukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa: lisää rikoksia, turvattomuutta ja lopulta heikentynyttä luottamusta koko oikeusvaltioon. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa korostetaan epäilyä siitä, että ennakoivaa toimintaa käytettäisiin liikaa tai väärin. Tähän on syytä todeta selvästi: suomalainen poliisi toimii laillisuusvalvonnan alaisena, ja järjestelmää täydentävät sekä sisäinen että ulkoinen valvonta. Valiokunta on lisäksi vahvistanut näitä mekanismeja. Ajatus siitä, että poliisille ei voisi antaa riittäviä toimivaltuuksia siksi, että niitä mahdollisesti käytettäisiin väärin, johtaa helposti siihen, että poliisia rajoitetaan enemmän kuin rikollisia. Perussuomalaisessa ajattelussa lähtökohta on selvä: Lainkuuliaisten kansalaisten oikeus turvallisuuteen on etusijalla. Se tarkoittaa, että poliisilla täytyy olla todelliset mahdollisuudet puuttua rikollisuuteen — myös ennalta. Arvoisa puhemies! Uutena säännöksenä ehdotetaan poliisilain 4 luvun 5 §:ssä säädettäväksi tietojensaannista sosiaali- ja terveydenhuollosta. Onhan se ollutkin melko olematonta touhua: Esimerkiksi Vaasassa toimivasta Vanhan Vaasan sairaalasta lähetettiin pyyntö poliisille tulla tutkimaan huumekoiran kanssa huume-epäilyä. Tietoa siitä, kenen huoneesta on kyse, poliisi ei saanut salassapitosäännösten vuoksi. Kysymys on lopulta arvovalinnasta, asetammeko etusijalle teoreettisen riskin toimivaltuuksien liiallisesta käytöstä vai todellisen riskin siitä, että poliisi ei pysty estämään rikoksia ajoissa. Suomalaiset ansaitsevat turvallisen arjen, ja sen takaamiseksi poliisilla on oltava riittävät keinot. Tämä on erittäin tärkeä lakiesitys, jota perussuomalaiset ovat painottaneet. — Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän hallituksen esitykseen, joka koskee urheilijan tapaturma- ja eläketurvaa. Lain ajatuksena on, että urheilijoiden vanhuudenturva voidaan jatkossa järjestää henkivakuutusyhtiössä nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen lisäksi myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella. Esityksellä on tarkoitus korjata markkinoiden epäkohta, joka vaatii nopeaa reagointia. Vakuutusyhtiöt eivät enää tarjoa perinteistä tuotetta markkinaehtoisella ratkaisulla. Tämän vuoksi osa urheilijoista on jäämässä ilman lakisääteistä vanhuudenturvaa. Sijoitussidonnainen malli tuo paremman tuotto-odotuksen pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi se lisää kilpailua, mikä laskee kuluja ja parantaa valinnanvapautta. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lain hyväksymistä pienin muutoksin ja yhdellä lausumaehdotuksella. Kiitos hallitukselle tästä laista. On tärkeää, että ammattiurheilijoiden vanhuudenturva saadaan varmistetuksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän esitykseen, joka koskee Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä 15:tä muuta lakia. Esityksen pääpointtina on se, että lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisättäisiin säännökset päivärahaetuutta koskevan päätöksen antamisesta sekä päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Myös asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa esitetään muutettavaksi. Hallituksen esitys selkeyttää järjestelmää ja vähentää byrokratiaa. Tavoitteena on selkeyttämisen lisäksi yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen. Tämä on kannatettavaa, vastuullista sosiaaliturvapolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotuksena onkin, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset, ja mietintö on yksimielinen. Lopuksi tahdon lausua vielä kiitokset hallitukselle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että pakkokeinolaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Myös salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä on tarkoitus säätää, jotta mahdollistaisimme nykyistä laajempien pakkokeinojen käytön vakavaan rikollisuuteen liittyen. Hyvä näin, sillä viranomaiset ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että nykyiset pakkokeinot eivät usein riitä vakavien rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisverkostot ovat ammattimaistuneet, mikä edellyttää viranomaisilta laajempia operatiivisia tutkintavaltuuksia. Juuri tähän tämä esitys pyrkii vastaamaan. Salaiseen paikkaan kohdistuvalla etsinnällä pystytään puuttumaan esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa rikollisverkostot käyttävät toiminnassaan salaisia varastoja huumeiden tai aseiden säilyttämiseen. Rikollisporukat osaavat nykyään käyttää hyväksi nykyisen lain porsaanreikiä poliisin etsintävaltuuksissa. Todella merkittävänä uudistuksena on osallistuvan tietolähteen käyttö. Tietolähde voi toimia rikollisverkoston sisällä ja jopa osallistua rajallisesti sen toimintaan saadakseen tietoa viranomaisille. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, sillä nykyisellä lainsäädännöllä tämä ei ole mahdollista. Arvoisa puhemies! Salaista koti- ja paikanetsintää saataisiin käyttää ainoastaan, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Salaisen erityisen kotietsinnän käyttäminen edellyttäisi sen sijaan, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Salaisesta koti- ja paikanetsinnästä päättäisi tuomioistuin salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiiretilanteissa tulisi kyseeseen tuomioistuimen jälkikäteisvalvonta mutta koskien vain salaista paikanetsintää. Esitys ehdottaa myös, että salaisen etsinnän yhteydessä haltuun ottaminen ja jäljentäminen olisivat jatkossa mahdollisia. Tietolähdesäätelyllä vastataan kasvaneeseen katujengirikollisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä huumausainerikollisuuteen. Poliisilla on ollut ongelmia siinä, että he eivät pääse käsiksi ryhmien sisäiseen tietoon. Myös uusi vangitsemisperuste hengen, terveyden tai vapauden vaarantamisen uhan myötä mahdollistaa viranomaisten paremman reagoinnin tilanteisiin, joissa yksilö muodostaa vakavan riskin muille. Arvoisa puhemies! Täytyy jälleen kerran antaa kiitokset oikeusministeri Leena Merelle aiheellisesta ja hyvästä esityksestä. Viranomaiset tarvitsevat kaikki mahdolliset työkalut pakkiinsa rikollisuuden torjumiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on se, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Tällä parannettaisiin erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden lääkehoitojen turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä parannetaan tiedonkulkua lääkehoitoon osallistuvien terveyden‑ ja sosiaalihuollon palvelunantajien ja apteekkien välillä. Reseptikeskuksen tiedot tulisivat näkymään valtakunnallisella lääkityslistalla eli Kanta-lääkityslistalla, josta niitä voisivat hyödyntää lääkehoidon ammattilaiset ja kansalaiset. Reseptikeskukseen lisättäisiin seuraavat tiedot: potilasta koskevan lääkehoidon tarkastusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt saisivat tarkastella Kanta-lääkityslistan tietoja silloin, kun se on heidän työnsä kannalta tarpeellista. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan potilaan lääkitystietoa muun muassa, kun arvioidaan palvelutarvetta tai kun toteutetaan lääkehoitoa lääkkeen käyttäjän puolesta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous ‑hanke korostaa rationaalista lääkehoitoa, lääkitysturvallisuutta ja kustannussäästöjä. Kysymys on siis paitsi tehokkuus‑ ja lääkitysturvallisuus‑ myös talouskysymyksestä. Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen nykyisestä lääkemääräyskeskeisestä tiedon käsittelystä koko lääkityslistan huomioivaan lääkehoidon tiedonhallintaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Lausuntopalautteessakin esitysluonnokseen on kokonaisuutena yleisesti ottaen suhtauduttu myönteisesti. Kritiikki on koskenut lähinnä jatkovalmistelun tarpeita. Kaiken kaikkiaan esitys on varsin hyvä ja kannatettava. Oikeaan suuntaan ollaan tältä osin menossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Muutos on tarpeellinen, sillä työeläkejärjestelmän rahoituksessa tulevat korostumaan tulevina vuosikymmeninä rahastoitujen varojen määrä ja niille saatavat sijoitustuotot. Esityksen tarkoituksena onkin nimenomaan vahvistaa tätä työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä mahdollistamalla eläkelaitoksille korkeampi sijoitusriski lisäämällä vanhuuseläkkeiden rahastointia sekä ottamalla käyttöön indeksirajoitin vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin hillitsee kustannuksia siten, että työeläkkeet eivät voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. Tavoitteena on hillitä eläkemaksujen nousupainetta huoltosuhteen heikentyessä, parantaa nuorempien sukupolvien asemaa ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on aivan merkille pantava summa. Arvoisa puhemies! Korkeammalla riskinotolla pyritään luonnollisesti siihen, että tavoittelisimme korkeampia sijoitustuottoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään päätöntä uhkapelaamista veronmaksajien rahoilla. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutettaisiin siten, että eläkelaitokset pystyisivät kantamaan kasvavan sijoitusriskin. Työeläkevakuutusyhtiöille laajennetaan luotonottomahdollisuus koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Lisäksi selkiytetään sääntelyä, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiö voi taata kiinteistöihin tai rakennuksiin sijoittavan tytäryhteisön luottoja. Luotonottomahdollisuudesta ehdotetaan uusia säännöksiä myös Merimieseläkekassalle sekä eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa uudistusta pienin teknisin muutoksin. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman ratkaisun arvioidaan pienentävän julkisen talouden kestävyysvajetta hallituksen asettamaa tavoitetta enemmän, noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomessa on onnistuttu vahvistamaan varautumista ilman, että yhteiskunnan vakaus tai kansalaisten luottamus instituutioihin olisi horjunut. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna merkittävä saavutus. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että julkisen talouden haasteet ovat edelleen suuria: väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta, velkaantuminen jatkuu ja hyvinvointialueiden talous on monin paikoin tiukilla. Hallituksen vuosikertomus osoittaa kuitenkin, että näihin ongelmiin ei ole suhtauduttu passiivisesti vaan uudistuksia on tehty määrätietoisesti. Tämän vuosikertomuksen tärkein viesti on se, että vaikeista oloista huolimatta Suomi kykenee uudistumaan. Hallituksen toimet ovat luoneet pohjaa vakaammalle taloudelle, paremmalle kilpailukyvylle ja kestävämmälle tulevaisuudelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Esityksen pihvinä on eräiden valtionosuuksien maksamisen yksinkertaistaminen useissa eläke- ja sosiaaliturvalaeissa. Nykyään sosiaali- ja terveysministeriö tekee erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa menettely korvattaisiin toimeenpanijoiden tekemiin selvityksiin ja laskuihin perustuvalla automaattisemmalla maksamisella. Tavoitteena on tietenkin keventää hallinnollista taakkaa mutta myös nopeuttaa rahaliikennettä lähemmäs reaaliaikaista ja parantaa valtion kassaennustamista. Esityksellä ei ole vaikutuksia itse etuudensaajiin muutoin. Kysymyksessä on siis ennen muuta ylimääräistä byrokratiaa poistava lakiuudistus. Tarpeettoman paperityön vähentäminen on koko yhteiskunnan etu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt saanut valmiiksi mietinnön tähän tärkeään esitykseen, jolla muutetaan lastensuojelulakia ja siihen liittyviä muita lakeja. Uudistus on hartaasti odotettu ja välttämätön korjaus, joka antaa lastensuojelun ammattilaisille vihdoin riittävät työkalut lasten suojelemiseen. Valiokunnan enemmistö on tarkastellut esitystä erityisesti viranomaisyhteistyön, oikeusturvan ja käytännön toimeenpanon näkökulmista. Keskeinen teema on ollut se, miten lastensuojelu, sosiaaliviranomaiset ja poliisi voivat toimia ajoissa ja johdonmukaisesti lasten suojelemiseksi. Kuten tiedämme, hatkanuoret ovat olleet vuosikausia alttiina hyväksikäytölle, rikoksille ja päihteille. Jälleen tänään saimme Helsingin Sanomista lukea oikeustapauksesta, kuinka kaksi miestä veivät alaikäiset tytöt asuntoon Helsingin Myllypurossa ja raiskasivat usean päivän ajan. Toinen tytöistä oli ottanut hatkat sijoituspaikastaan, toinen ihan vain kotoaan. Hatkalaiset eivät valitettavasti ymmärrä, että maahamme on pesinyt armottomia saalistajia. Tekijöiden nimetkään eivät suurta yllätystä tarjoa: Habiballah Kheirallah ja Habib Nazari. Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole pystynyt turvaamaan lapsiamme näiltä saalistajilta, vielä. Arvoisa puhemies! Nuorten kanssa työskentelevillä ei ole kerta kaikkiaan ollut riittäviä toimivaltuuksia puuttua hatkojen ottamiseen. Uudistuksen keskeinen tavoite on juuri tämä: laittaa rajoja ja joku roti tähän touhuun. Poliisin näkökulmasta esityksessä korostuu varhainen puuttuminen ja selkeä vastuunjako. Poliisi kohtaa työssään yhä useammin tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vakavan laiminlyönnin, väkivallan, päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Näissä tilanteissa tiedonkulun sujuvuus ja toimivaltuuksien yksiselitteisyys ovat keskeisiä lapsen turvallisuuden kannalta. Valiokunnan mietinnössä on katsottu, että esityksessä tehtävät täsmennykset tukevat poliisin ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyötä ilman, että poliisin roolia laajennetaan lastensuojeluviranomaiseksi. Ihmettelenkin suuresti vihervasemmiston yhteistä vastalausetta tähän asiaan. Aivan erityisesti pistää silmään tämä kohta, jossa heitetään epäilyksen varjo sen ylle, että poliisin virka-avun saaminen jotenkin vaikeutuisi tällä esityksellä. Ollaan myös huolissaan viranomaisvaltuuksien laajentumisesta ja lapsen oikeusturvasta. Poliisin näkökulmasta valiokunnan enemmistö on kuitenkin arvioinut, että esitys ei lisää pakkokeinoja eikä madalla puuttumisen kynnystä perusteettomasti, vaan selkeyttää olemassa olevia menettelyjä tilanteissa, joissa lapsen etu edellyttää viranomaistoimia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on tukea varhaista reagointia, toimivaa tiedonvaihtoa ja selkeitä vastuita. Näin voidaan puuttua tilanteisiin ennen kuin ne kärjistyvät vakaviksi rikoksiksi tai pysyviksi vahingoiksi lapsen elämässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Esityksessä ehdotetaan uutta lakia lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Laki kumoaisi aiemman, vuoden 2008 seri-lain. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se koskisi muitakin kuin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia. Laki koskisi myös 16- ja 17-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä lapsia sekä lapsitodistajia. Yksiköiden tehtäviin lisättäisiin taustatietoyhteenvedon laatiminen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ensivaiheen psykososiaalinen tuki sekä koulutus ja tuki lapsen kuulemiseen huoltoriidoissa. THL:lle annettaisiin valtakunnallinen ohjaus-, kehittämis- ja seurantavastuu. Arvoisa puhemies! Järjestämisvastuu säilyy yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivilla viidellä alueella: Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku. Ahvenanmaa kuuluu Turun vastuulle, ja Vaasassa toimii niin sanottu satelliittiyksikkö, joka on osa Turun OiPsy-yksikköä. Yksiköiden tehtäviin kuuluvat taustatietoyhteenvedon laatiminen, lääketieteelliset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset, avustaminen lapsen kuulustelussa, lausunnon antaminen ja haitan arviointi, ensivaiheen psykososiaalinen tuki lapselle ja huoltajille, koulutus ja tuki lasten kanssa työskenteleville sekä olosuhdeselvitysten tekijöille lapsen mielipiteen selvittämisessä. Tämän lisäksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka käsittelee yhteenvedon tietoja lapsen edun edistämiseksi. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa kansallisessa Barnahus-hankkeessa tehty työ, ennen kaikkea moniammatillinen yhteistyö, pysyväksi osaksi OiPsy-yksiköiden toimintaa, jotka toimivat yliopistosairaaloiden yhteydessä mutta eivät ole osa tavanomaista terveydenhuollon toimintaa. Arvoisa puhemies! Meillä täytyy olla suomalaisessa yhteiskunnassa nollatoleranssi lapsiin kohdistuvassa seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa. Tämä lakiesitys vahvistaa ja alleviivaa tätä viestiä. Jos kuitenkin sellaista pääsee tapahtumaan, on rikokset selvitettävä tehokkaasti ja joutuisasti. Se on ennen kaikkea rikoksen uhrin etu. On myös hyvä, että lain soveltamisalaa nyt laajennetaan, jotta sitä voidaan soveltaa muunkin tyyppisiin rikoksiin. Lausuntopalaute on ollut positiivista: lakiuudistus nähdään laajasti tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Esitystä on helppo myös minun poliisina kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030. Keskustelemme osaltaan siis jo sellaisista asioista, jotka pitkälti määräävät tahtia myös tulevina vuosina tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Perusajatuksen luulisi olevan jo kirkkaana jokaisen kansanedustajan ja kansalaisen mielessä. Suomen julkisen talouden tila on edelleen huono, ja sitä se tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään heitettäväksi toissijaisiin menoihin. Talouspolitiikan raameja tulee ensi kaudellakin ohjaamaan velkajarru, johon kaikki puolueet täällä ovat sitoutuneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — tosin katsottuani ensimmäiset puheenjohtajatentit joku viikko sitten en täysin vakuuttunut siitä, että sen merkitystä olisi ainakaan salin vasemmalla laidalla sisäistetty. Edelleen sama jokaisen sopeutuskohteen moittiminen jatkuu, eikä todellista ja uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Täytyy korostaa, että ilman hallituksen tekemiä toimia olisimme vielä paljon syvemmällä tässä suossa. Määrätietoista työtä velkaantumisen taittamiseksi on jatkettava. Sille asialle ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Ne, mitkä jätetään keskusteluissa usein ehkä tarkoituksenhakuisestikin ulkopuolelle, ovat ne kasvavat menoerät, joita meillä on valtiontaloudessa: sote-, korko- ja puolustusmenot. Ne realisoituvat mille hallituspohjalle hyvänsä, eikä mitään yksittäistä hopealuotia ole olemassakaan. Nyt tässä olevaa urakkaa olisi toki helpottanut, jos aikaisempi hallitus olisi tehnyt edes jotain julkisen talouden eteen, mutta mitään sopeutustoimia ei tehty, eikä edes kehyksistä pidetty kiinni, puhumattakaan nyt tästä soteuudistuskatastrofista. Aikaisempien näyttöjen perusteella olen huolissani siitä, että Suomeen tulee uusi punavihreä hallitus, joka ei osaa muuta kuin verottaa, Irwin Goodmania siteeraten. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sen sijaan reagoinut ajassa. Jos aiemmat säästöt eivät toteudu arvioidusti, on ollut valmiutta tehdä niitä lisää. Se on vastuullista, ja siitä on hyvä ottaa mallia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvalle vuodelle vain 0,6 prosentin kasvua, ja tulevinakin vuosina ollaan keskimäärin puolessatoista prosentissa. Kasvu ei siis ole kovinkaan vahvaa, vaikka olemmekin pääsemässä yli heikomman vaiheen. Se, mitä me tarvitsemme, on lisää työllisiä. Työnteon ja yrittämisen on kannatettava aiempaakin paremmin. Sen eteen hallitus on tehnyt töitä. Työn verotusta on kevennetty kovalla rahalla, työmarkkinauudistuksilla on pyritty madaltamaan rekrytointien kynnystä. Seuraavaksi varsinkin pienyrittäjiä kurittava Marinin hallituksen YEL-uudistus lentää romukoppaan, ja ammattidiesel otetaan käyttöön pelastamaan kuljetusala EU:n päästökaupalta. Odotankin nyt oppositiolta avauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kerran tarvitsemme uuden suunnan, voisiko joku kertoa, mikä se suunta on? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja tämän kehityksen seuraukset näkyvät jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kuntien arjessa. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole vain tulevaisuuden haaste, vaan tämän päivän kysymys, johon meidän on vastattava. Lakialoite ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista pyrkii vahvistamaan rakenteita, jotka turvaavat hyvän ja arvokkaan vanhuuden jokaiselle suomalaiselle. On selvää, että toimintakyvyn tukeminen ajoissa on yksi tehokkaimmista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Kotona asumisen mahdollistaminen, turvallinen arki ja oikea-aikainen tuki ovat paitsi inhimillisesti tärkeitä myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja yhteiskunnalle. Tämän vuoksi on olennaista, että lainsäädäntö tunnistaa toimintakyvyn ja kuntouttavan otteen merkityksen nykyistä vahvemmin. Lakialoite korostaa myös palveluiden selkeyttä ja yhdenvertaista saatavuutta. Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat järjestelmän, josta tietää, mitä palveluja on mahdollista saada ja millä perusteilla. Selkeät oikeudet ja velvoitteet auttavat varmistamaan, että tuki on johdonmukaista ja että se vastaa todelliseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden määrän kasvu ei ole uhka, vaan osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Se edellyttää kuitenkin järjestelmää, joka on valmis vastaamaan kasvaviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin. Kyse on siis seniorineuvolapalveluiden järjestämisestä, josta keskustelimme viimeksi eilen tässä salissa. Tuon lakialoitteen olin allekirjoittanut, mutta valitettavasti tämä edustaja Kiljusen lakialoite on mennyt silmieni ohi. Se, millaista vanhuutta haluamme tukea ja millaisen turvan haluamme taata suomalaisille myös elämän myöhemmissä vaiheissa, on mielestäni arvovalinta. Kiitän edustaja Kiljusta tästä lakialoitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys tuo eduskunnan käsittelyyn merkittävän kokonaisuuden, jolla uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää. Esitys rakentuu laajalle valmistelulle ja jatkaa organisaatiouudistuksen toista vaihetta, jonka tavoitteena on vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävän suorittamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja parantaa esihenkilötyön edellytyksiä. Keskeinen muutos koskee koulutusjärjestelmää. Nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle ehdotetaan työssäoppimisen mallia, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan koulutuksen pohjalta samalla, kun henkilö työskentelee määräaikaisena vartijana Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata riittävä ja osaava henkilöstö tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu ja vartijatarve kasvaa uusien vankilapaikkojen myötä. Arvoisa puhemies! On tärkeää avata lyhyesti, miten uusi malli eroaa aiemmasta. Aiemmin rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen saattoi suorittaa käytännössä vain Rikosseuraamuslaitoksen omassa koulutuskeskuksessa, jonka alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien niukkuus ja koulutusväylien rajoittuneisuus vaikeuttivat riittävän henkilöstön saatavuutta. Malli oli siis yksikanavainen ja vahvasti keskitetty. Uusi esitys tuo nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehtoisen väylän, jossa jo muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat pätevöityä työn ohessa. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman rekrytoinnin, hyödyntää laajempaa osaamispohjaa ja avaa alan myös henkilöille, joilla on jo valmiiksi tehtävään soveltuva tutkinto, kuten turvallisuus- tai sosiaali- ja terveysalan koulutus. Uusi malli on siten joustavampi, saavutettavampi ja paremmin työelämälähtöinen kuin aikaisempi, yksiraiteinen koulutusjärjestelmä. Esitys myös selkeyttää sääntelyä yksityisiltä hankittavista tukipalveluista, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä mutta tukevat Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävää esimerkiksi ruokahuollon ja päihdekuntoutuksen muodossa viranomaisen valvonnassa. Arvoisa puhemies! Uudistus vastaa selkeään tarpeeseen. Nykyisellä mallilla Rikosseuraamuslaitos ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä ja koulutuksen keskittyminen sekä resurssipula ovat olleet merkittäviä rakenteellisia haasteita. Esitys tarjoaa konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin ja vahvistaa rikosseuraamusjärjestelmän toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen. Kannatan esityksen etenemistä. Se vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta, luo toimivampia rakenteita ja parantaa viraston mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä koko maahan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tilanne hyvinvointialueilla vaikuttaa koko viranomaiskenttään. Kun lasten ja nuorten palvelujen saatavuus vaihtelee tai päätöksenteko viivästyy, vaikutukset näkyvät sekä perheiden arjessa että viranomaisten työssä. Keskeistä on, että lastensuojelu pystyy vastaamaan tehtäviinsä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti kaikilla alueilla. Viranomaisten välinen yhteistyö on yksi lastensuojelun onnistumisen edellytyksistä. Tarvitaan selkeitä vastuita, toimivat yhteydenpitokanavat ja yhtenäiset käytännöt siitä, miten lapsen tilanne arvioidaan ja miten tieto liikkuu eri toimijoiden välillä. Kun yhteiset toimintamallit ovat selkeät, myös perheiden kanssa toimiminen on johdonmukaisempaa ja turvallisempaa. Lastensuojelu on viimesijainen turvaverkko. Kun se toimii hyvin, ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, perheiden kuormitus vähenee ja lasten hyvinvointi vahvistuu. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueilla varmistetaan palvelujen laillinen ja yhdenvertainen toteutus, riittävät resurssit ja toimiva viranomaisyhteistyö, jotta jokainen lapsi [Puhemies koputtaa] saa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Mattilan lakialoitetta, jonka moni muukin meistä on allekirjoittanut. Kysymyksessä on lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta, jonka tarkoituksena on ehdottaa hyvinvointialueille lakisääteistä velvoitetta järjestää seniorineuvontapalveluja osana ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin, tukea kotona asumista, ylläpitää toimintakykyä sekä vähentää pitkällä aikavälillä kalliimpien hoitopalvelujen tarvetta väestön ikääntyessä. Väestön ikääntyminen onkin yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista. Viime vuoden elokuussa näimme ensi kertaa tilanteen, jossa vähintään 70-vuotiaita oli peräti miljoona, siis 18 prosenttia koko väestöstämme. Arvoisa puhemies! Niin sanotuille seniorineuvolapalveluille ei tosiaan ole lakisääteistä velvoitetta tällä hetkellä. Tarjonta vaihtelee hyvinvointialuekohtaisesti, ja joillain alueilla palvelua onkin vapaaehtoisesti toteutettu. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja ikäihmiset ovat mielellään käyneet niissä käynneillä. Olisi hyvä, että tässä suhteessa yhdenvertaiset palvelut saataisiin kaikkialle. Käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä annetaan yksilöllistä ohjausta. Toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi. Se tukee hyvinvointia ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa. Ennaltaehkäisy on tässä avainsana. Ikääntyminen saattaa tuoda tullessaan esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä, tapaturma-alttiutta, unihäiriöitä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja niin edelleen. On hyvä, että yhteiskunta ottaa koppia vanhuksista ennen kuin tilanteet pääsevät huonommiksi. Kiitos edustaja Mattilalle tästä tärkeästä aloitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko käsittelee aihetta, joka on Suomelle elintärkeä. Maaseutu ei ole vain maantieteellinen alue kartalla, vaan se on suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja alueellisen tasapainon perusta. Ilman elävää maaseutua ei ole vahvaa Suomea. Selonteossa on oikeasuuntaisia asioita mutta myös puutteita. On todettava, että maaseudun elinvoima ei vahvistu pelkillä strategioilla ja ohjelmapapereilla. Tarvitaan konkreettisia tekoja, kuten toimivia palveluja, infraa, työpaikkoja ja ennen kaikkea poliittista tahtoa pitää koko maa asuttuna. Suomalainen maaseutu kantaa suurta vastuuta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Maa- ja metsätalous tuottaa ruokaa, energiaa ja raaka-aineita. Silti juuri näiden alojen toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet lisääntyvän sääntelyn, kustannusten ja epävarmuuden vuoksi. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille kotimainen ruoantuotanto on kansallinen turvallisuuskysymys. Siksi maatalouden kannattavuus on saatava kuntoon. Viljelijöiden ei pidä joutua tilanteeseen, jossa he tekevät työtä tappiolla samalla, kun byrokratia lisääntyy ja vaatimukset kasvavat. Tarvitsemme politiikkaa, joka turvaa suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn myös EU:n tasolla. Toinen keskeinen kysymys on palveluiden saatavuus. Monilla maaseutualueilla ihmiset kokevat, että yhteiskunta vetäytyy askel askeleelta. Terveyspalvelut, koulut, pankit ja poliisi etääntyvät. Kun palvelut katoavat, katoavat myös ihmiset. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi korvata kaikkea lähipalvelua. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä hoitaa kaikkea verkossa. Siksi valtion on huolehdittava siitä, että peruspalvelut ovat saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla. Arvoisa puhemies! Liikenne ja infrastruktuuri ovat maaseudun elinvoiman selkäranka. Tieverkko on monin paikoin rapistunut, ja korjausvelka kasvaa. Metsäteollisuus, maatalous ja muu elinkeinotoiminta ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista. Alemman tieverkon kunnossapitoon on panostettava merkittävästi enemmän. Suomen vahvuus ovat puhdas luonto ja runsaat luonnonvarat. Niitä tulee käyttää vastuullisesti mutta myös rohkeasti kansallisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Maaseutu ei ole menneisyyden jäänne vaan Suomen tulevaisuuden voimavara. Tarvitsemme politiikkaa, joka tukee työntekoa, yrittäjyyttä, kotimaista tuotantoa ja turvallista arkea kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! Kohta alkaa aika, kun muuttolinnut palaavat ja maatalouskoneita alkaa liikkua tiheämmin liikenteessä. Maatalon kasvattina arvostan suuresti jokaista alkutuotannossa mukana olevaa ihmistä. Tukekaamme suomalaista tuottajaa ostamalla kotimaista. Se on isänmaallinen teko. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydin. Ne mittaavat, kuinka pidämme huolta lapsista, työikäisistä, ikäihmisistä ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista. Sotejärjestelmän keskeinen tavoite on selkeä: palveluiden on oltava oikea-aikaisia, saavutettavia ja laadukkaita. Ihmisten on voitava luottaa siihen, että apua saa silloin, kun sitä tarvitsee, ei kohtuuttoman odotuksen jälkeen vaan arjen kannalta järkevässä ajassa ja kohtuullisen matkan päässä. Hoitohenkilöstö on järjestelmän selkäranka. Ilman osaavia ammattilaisia ei ole toimivia palveluita. Siksi työoloihin, johtamiseen ja työn sujuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Samalla on hyödynnettävä teknologian mahdollisuudet viisaasti. Soteuudistuksen onnistuminen mitataan arjessa: pääseekö ihminen lääkärille ajoissa, saako nuori apua mielenterveyden haasteisiin, ja kokeeko vanhus olonsa turvalliseksi. Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää vastuullisia päätöksiä, resurssien huolellista käyttöä ja kykyä katsoa pidemmälle [Puhemies koputtaa] tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oppositio kritisoi tapansa mukaan kaikkia toimia, ilmeisesti ymmärtämättä alkuunkaan, kuinka haastava julkisen talouden tilanne Suomella on. SDP tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan hyvinvointialueille 200:aa miljoonaa euroa sekä alijäämien kattamista ilman määräaikaa tai laskelmia kustannuksista. Keskusta esitti budjettikäsittelyn yhteydessä jopa alijäämien osittaista anteeksiantoa. Tämä hallitus korjaa vasemmistopuolueiden keskustan tuella kätilöimää epäonnistunutta ja epäoikeudenmukaista rahoitusmallia kantaen samalla vastuun talouden kantokyvystä. Hyvinvointialueille vuosittain maksettava valtionrahoitus on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 26 yhteensä noin neljä miljardia eli 4 000 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Se on enemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriön koko budjetti. Arvoisa pääministeri Orpo, kertoisitteko vielä, miksi näitä toimia tehdään? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta. Tarkastelen tätä asiaa henkilökohtaisesta arvopohjastani, poliisin arjen todellisuudesta sekä lakivaliokunnan mietintöä lainaten. Meille perussuomalaisille keskeistä on turvallisuus, yksilön vastuu tekemisistään sekä suomalaisten arjen sujuvuus. Päihdepolitiikassa emme päättäjinä saa lähettää signaalia, että huumausaineiden käyttö olisi riskitöntä tai yhteiskunnan hyväksymää. Kannabis ei ole harmiton päihde. Erityisesti nuorten kohdalla sen yhteys mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on vakavasti otettava huoli. Käyttö jättää jälkensä. Puheen hitaus ja sanojen muodostamisen ongelma ovat paljastaneet kuulusteltavan kannabiksen käytön pistävän hajun lisäksi. Mitä nuoremmasta kuultavasta on kyse, sitä surullisemmaksi se tekee vanhan virkamiehen. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnön keskeinen viesti on selvä: nykyinen huumausainelainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin, rikosoikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuteen. Mietinnössä korostetaan, että kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta rikosoikeusjärjestelmään, eikä esitetty aloite sisällä riittäviä konkreettisia ja vaikutusarvioiltaan kattavia ehdotuksia siitä, miten sääntely, valvonta, verotus ja haittojen ehkäisy toteutettaisiin käytännössä. Valiokunta nostaa esiin myös sen, että huumausainepolitiikan muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, poliisin tehtäviin, syyttäjälaitokseen sekä tuomioistuimiin. Laillistaminen ei poistaisi rikosoikeudellisia kysymyksiä vaan loisi uusia, koskien esimerkiksi luvattoman myynnin rajanvetoa, alaikäisten suojaa ja työelämän turvallisuutta. Esitetty laillistamismalli olisi lakivaliokunnan mukaan selkeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Poliisin kannalta tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi yksipuolisesti luoda mallia, jossa tuotanto ja myynti sallitaan. Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus ei ole irrallinen ilmiö vaan kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. On esitetty, että laillistaminen veisi markkinat rikollisilta. Kokemus muista maista osoittaa kuitenkin, että laiton rinnakkaismarkkina säilyy, koska verotettu tuote on kalliimpi, ikärajat rajoittavat myyntiä ja rikolliset siirtyvät vahvempiin aineisiin. Poliisin työ ei vähene, se monimutkaistuu. Lausumavastalauseessa esitetään, että Suomi siirtyisi kohti säädeltyä ja verotettua kannabismarkkinaa haittojen vähentämiseksi ja rikosoikeudellisen kuormituksen keventämiseksi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. Vastalauseessa aliarvioidaan sääntelyn hallinnollinen ja taloudellinen taakka. Uuden markkinan luominen edellyttää lupajärjestelmää, valvontaviranomaisia, laboratoriokontrollia, markkinointirajoituksia ja jatkuvaa seurantaa. Tämä ei olisi kevennys julkiselle sektorille, vaan se olisi uusi byrokratian kerros. Lisäksi vastalauseessa korostetaan verotuloja, mutta mahdolliset verotuotot on punnittava suhteessa kasvaviin terveys- ja sosiaalikustannuksiin, jos käyttö lisääntyy — ja tässä kohdin uskallan sanoa: kun käyttö lisääntyy — kuten useissa vertailumaissa on tapahtunut. Myös hoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalituen tarve kasvaa. Tätä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keventämistä voidaan tarkastella ilman laillistamistakin. Hoitoon ohjaamista ja varhaista puuttumista voidaan kehittää jo nykyjärjestelmänkin puitteissa. Laillistaminen ei ole ainoa eikä missään tapauksessa välttämätön keino korjata mahdollisia epäkohtia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävä on suojella yhteiskuntaa ja erityisesti nuoria. Poliisin viestinä on, että päihteet ovat jo nyt merkittävä turvallisuusriski. Tämä aloite ei täytä niitä edellytyksiä, joita näin laaja ja perustavanlaatuinen muutos vaatisi. Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä vaan vastuullisella, haittoja ehkäisevällä ja järjestystä tukevalla politiikalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on poliisilain sekä useiden muiden viranomaisten tiedonvaihtoa koskevien lakien muuttaminen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa rikosten ennaltaestämisen, paljastamisen ja selvittämisen edellytyksiä. Esitys sisältää muutoksia poliisilakiin, henkilötietojen käsittelyä koskeviin säädöksiin sekä Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien ja Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksia koskeviin lakeihin. Tavoitteena on yhtenäistää ja ajantasaistaa tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä. Poliisin oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta laajennetaan rikosten torjunnan ja selvittämisen tehostamiseksi. Oikeus koskee myös tietoja yksityisiltä toimijoilta henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi sekä etsintäkuulutettujen tavoittamiseksi. Lisäksi poliisi voisi saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja tietyissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Poliisi voisi luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti, kun se on tarpeen viranomaistehtävissä tai tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi säädetään erikseen tietojen luovuttamisesta kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien tiedonsaantioikeuksia päivitetään vastaamaan poliisia koskevia muutoksia. Maahanmuuttovirastolle annetaan oikeus tietyntyyppisiin etsintäkuulutustietoihin sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu asioi viraston tiloissa. Muutokset vahvistavat poliisilain roolia viranomaisten tiedonvaihtoa ohjaavana kokonaisuutena ja parantavat tilannekuvan muodostamista. Viranomaisten välinen yhteistyö tehostuu, ja reagointi vakaviin uhkiin nopeutuu. Samalla korostuu välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointi yksityisyydensuojan näkökulmasta. Laajennetut tiedonvaihtomahdollisuudet edellyttävät huolellista perusoikeuksien huomioimista erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan osalta. Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin selkeyttämällä ja vahvistamalla viranomaisten tiedonvaihtoa. Tämä esitys kertoo hallituksen järkevyydestä ja reagoinnista tässä maailmantilanteessa. Odotan mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua tämä esitys saa tässä salissa aikaiseksi. — Kiitos.