Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa eläinten hyvinvointia ja lähettää samalla tärkeää viestiä siitä, että eläinten kaltoinkohtelua ei meidän yhteiskunnassamme hyväksytä. Eläimet eivät voi puolustaa itseään eivätkä kertoa kokemastaan kärsimyksestä. Siksi lainsäädännön tehtävänä on suojella niitä tehokkaasti silloin, kun joku on osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niiden hyvinvoinnista. Eläimiä pahoinpitelevät tai kaltoin kohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Poliisina olen kohdannut todella surullisia tapauksia, missä tuotantoeläimet on jätetty oman onnensa nojaan osalla piittaamattomuudesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuen, osalla mielenterveydellisistä ongelmista johtuen. Toisaalta ilmoitukset vaikkapa lemmikkiänsä hakkaavasta ihmisestä saavat aina virkamiehen veren kiehumaan. Eläin ei koskaan ole omien turhautumisten purkamiseen tarkoitettu nyrkkeilysäkki. Niilläkin on tunteet. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin perusteltuna sitä, että eläintenpitokielto määrättäisiin jatkossa pääsääntöisesti myös perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen yhteydessä, ellei kiellon määräämättä jättämiselle ole painavia perusteita. Kannatettavaa on myös kieltojen vähimmäiskestojen pidentäminen. Kolmen vuoden vähimmäiskesto perusmuotoisissa ja viiden vuoden vähimmäiskesto törkeissä eläinsuojelurikoksissa antaa paremmat mahdollisuudet varmistaa eläinten hyvinvointi. Samoin pidän tärkeänä, että eläintenpitokiellon rikkomiseen suhtaudutaan nykyistä vakavammin. On myös hyvä, että esitykseen sisältyy mahdollisuus arvioida kiellon muuttumista tai kumoamista tilanteissa, joissa uusimisriskiä ei enää ole. Arvoisa puhemies! On mainitsemisen arvoista, että tämän lain korjaamisesta ei ollut hallitusohjelmassa minkäänlaista kirjausta, mutta perussuomalainen ministeri Leena Meri on ajanut asiaan määrätietoisesti. Eläintenpitokieltojen määräämisen arvioidaan lisääntyvän 20 prosentilla, ja samalla sen arvioidaan vähentävän eläintenpitokiellon rikkomista. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa eläinten asemaa, vahvistaa oikeusturvaa ja lisää seuraamusjärjestelmän uskottavuutta. Siksi pidän tätä esitystä onnistuneena ja kannatettavana. Oikeusministeri Leena Meri on todellinen puurtaja tuodessaan eduskunnalle näitä tärkeitä lakeja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme rajoja kyetään suojelemaan myös silloin, kun maahantuloa käytetään painostuskeinona. Välineellistetty maahantulo ei ole tavanomaista maahanmuuttoa, vaan kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta. Tämä esitys on vastuullista varautumista. Se antaa viranomaisille tarvittavat työkalut tilanteessa, jossa niitä mahdollisesti tarvitaan, mutta ei muuta lain sisältöä eikä laajenna toimivaltuuksia nykyisestä. Hallitus toimii tässä asiassa ennakoivasti, määrätietoisesti ja Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää ampuma-aselakiin useita käytännönläheisiä ja perusteltuja muutoksia. Esityksen tavoitteena on selkeyttää aselain elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuuksia, parantaa sääntelyn toimivuutta sekä saattaa Suomen lainsäädäntö täysimääräisesti vastaamaan Euroopan unionin asedirektiivin vaatimuksia. On tärkeää, että lainsäädäntö tukee sekä viranomaisten valvontatyötä että vastuullisten kansalaisten, metsästäjien, reserviläisten, urheiluampujien ja asealan yrittäjien arkea. Tässä esityksessä pyritään juuri tähän tasapainoon. Asealan elinkeinonharjoittajien tiedostonpitoa selkeytetään ja asetietojärjestelmän tietoja täydennetään siten, että aseiden ja keskeisten osien seurattavuus paranee. Samalla korjataan niitä puutteita, joista Euroopan komissio on Suomelle lähettänyt huomautuksen. Ehdotetulla muutoksella täydennettäisiin asedirektiivin kansallista täytäntöönpanoa huomautuksen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen myönteisenä sitä, että deaktivoitujen eli pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjen aseiden sääntelyä kevennetään. Kun kyse on aseista, jotka eivät enää ole käyttökelpoisia ampuma-aseina, ei niiden säilyttämisen tarvitse olla yhtä raskaan sääntelyn piirissä kuin toimintakuntoisten aseiden. Tämä vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa kuitenkaan vaarantamatta turvallisuutta. Esitys myös yhdenmukaistaa lupien ja hyväksyntöjen peruuttamista koskevaa sääntelyä. Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö vahvistaa oikeusvarmuutta sekä viranomaisten että luvanhaltijoiden näkökulmasta. Kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että samanlaisia tilanteita arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkät ja vastuulliset perinteet metsästyksessä, ampumaurheilussa ja maanpuolustuksessa. Niiden harjoittamisen edellytykset on turvattava samalla, kun yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan. Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyä voidaan päivittää käytännön kokemusten pohjalta ilman tarpeetonta kiristämistä. Kiitän ministeri Rantasta asian esittelystä ja pidän hallituksen esityksen hyväksymistä kannatettavana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Poliisilakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin uusi luku, joka pitää sisällään säädökset rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi esimerkiksi poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan poliisin rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Tähän esityskokonaisuuteen toki liittyy monia muitakin yksittäisiä lakeja. Se syy, miksi näitä lakeja uudistetaan, löytyy siitä, että rikollisuuden todellisuus on Suomessa muuttunut merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana. Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja kansainvälistynyt, ja väkivaltaiset toimintamallit ovat yleistyneet. Tästä ikävänä esimerkkinä on niin sanottu katujengi-ilmiö, joka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla mutta jo muuallakin Suomessa on päätynyt otsikoihin. Digitalisaatiokaan ei ole yksisilmäisesti hyvä asia — se on luonut aivan uudenlaisia rikollisuuden muotoja. Esimerkiksi huumekaupan siirtyminen salattuun verkkoon ja kryptovaluutoilla käytäväksi on vienyt suuren osan kaupasta viranomaisille yhä vaikeammaksi selvittää. Arvoisa puhemies! Esitys ohjaa poliisin toimintalogiikkaa rikosperusteisuudesta kohti uhkaperusteisuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavaan rikollisuuteen voidaan päästä kiinni jo ennen kuin poliisi pystyy yksilöimään konkreettisen rikoksen, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan tekeillä. Reagoinnin pitää olla ennaltaehkäisevää, mieluummin niin, että vakava rikos jää kokonaan tekemättä. Rikostiedustelun kohteeksi ei siis suinkaan ehdoteta mitä hyvänsä rikollisuutta. Alleviivaan, että puhumme turvallisuutta vakavasti uhkaavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä muusta vakavasta rikollisuudesta — sellaisesta, joka pahimmillaan uhkaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai suuresti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Pidän tätä esitystä erittäin tarpeellisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa lakiesityksessä on kyse tärkeästä kokonaisuudesta, jossa ratkaistaan, miten poliisi pystyy vastaamaan tämän päivän ja huomisen turvallisuusuhkiin. On selvää, että toimintaympäristö on muuttunut. Rikollisuus on yhä useammin järjestäytynyttä, kansainvälistä ja nopealiikkeistä. Tällaisessa tilanteessa poliisilta ei voi vaatia vanhoilla välineillä toimimista. Siksi esityksen peruslähtökohta, poliisin toimivaltuuksien ajantasaistaminen, on oikea ja välttämätön. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa esitetään kuitenkin merkittävää kritiikkiä. Niissä kannetaan huolta siitä, että poliisin valtuudet laajenevat liikaa, että sääntely jää tulkinnanvaraiseksi ja että ennakoiva toiminta voisi johtaa liialliseen puuttumiseen yksilön oikeuksiin. Osin on jopa esitetty koko esityksen hylkäämistä. On tärkeää, että perusoikeuksista pidetään kiinni. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta perussuomalaisesta näkökulmasta opposition kritiikissä on myös ongelma. Se jää paikoin irti siitä todellisuudesta, jossa poliisi toimii tänä päivänä. Kun rikollisuus kovenee, myös viranomaisilta vaaditaan enemmän. Ei ole uskottavaa puolustaa kansalaisten turvallisuutta samalla, kun ollaan valmiita rajaamaan poliisin keinot liian kapeiksi. Jos viranomaiset eivät pysty toimimaan riittävän ajoissa, seuraukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa: lisää rikoksia, turvattomuutta ja lopulta heikentynyttä luottamusta koko oikeusvaltioon. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa korostetaan epäilyä siitä, että ennakoivaa toimintaa käytettäisiin liikaa tai väärin. Tähän on syytä todeta selvästi: suomalainen poliisi toimii laillisuusvalvonnan alaisena, ja järjestelmää täydentävät sekä sisäinen että ulkoinen valvonta. Valiokunta on lisäksi vahvistanut näitä mekanismeja. Ajatus siitä, että poliisille ei voisi antaa riittäviä toimivaltuuksia siksi, että niitä mahdollisesti käytettäisiin väärin, johtaa helposti siihen, että poliisia rajoitetaan enemmän kuin rikollisia. Perussuomalaisessa ajattelussa lähtökohta on selvä: Lainkuuliaisten kansalaisten oikeus turvallisuuteen on etusijalla. Se tarkoittaa, että poliisilla täytyy olla todelliset mahdollisuudet puuttua rikollisuuteen — myös ennalta. Arvoisa puhemies! Uutena säännöksenä ehdotetaan poliisilain 4 luvun 5 §:ssä säädettäväksi tietojensaannista sosiaali- ja terveydenhuollosta. Onhan se ollutkin melko olematonta touhua: Esimerkiksi Vaasassa toimivasta Vanhan Vaasan sairaalasta lähetettiin pyyntö poliisille tulla tutkimaan huumekoiran kanssa huume-epäilyä. Tietoa siitä, kenen huoneesta on kyse, poliisi ei saanut salassapitosäännösten vuoksi. Kysymys on lopulta arvovalinnasta, asetammeko etusijalle teoreettisen riskin toimivaltuuksien liiallisesta käytöstä vai todellisen riskin siitä, että poliisi ei pysty estämään rikoksia ajoissa. Suomalaiset ansaitsevat turvallisen arjen, ja sen takaamiseksi poliisilla on oltava riittävät keinot. Tämä on erittäin tärkeä lakiesitys, jota perussuomalaiset ovat painottaneet. — Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki CSC — Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Esityksen ytimessä on CSC:n sidosyksikköaseman selkeyttäminen. Tämä on välttämätöntä, jotta julkinen sektori voi tehokkaasti hyödyntää CSC:n palveluja ilman tarpeetonta hallinnollista kuormaa. Samalla varmistetaan, että toiminta pysyy EU:n sääntelyn mukaisena ja avoimena. Hallituksen linja on perusteltu. Tutkimus- ja koulutussektorille on turvattava vakaa, kustannustehokas ja laadukas infrastruktuuri. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen osa esitystä koskee tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttöä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa datan määrä kasvaa nopeasti ja tutkimus edellyttää yhä enemmän suurteholaskentaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteiskäytön periaatteet varmistavat, että infrastruktuuri palvelee laajasti eri toimijoita: yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja myös julkishallinnon tarpeita. Lisäksi esitys vahvistaa varautumisvelvollisuutta. Nykyisessä turvallisuusympäristössä tämä on välttämätöntä. CSC:n ylläpitämä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä. On oikein, että varautumista, jatkuvuuden hallintaa ja kyberturvallisuutta koskevat velvoitteet kirjataan selkeästi lakiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakia, jonka pitäisi vihdoin puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, ilmiöön, josta on puhuttu vuosia mutta johon on liian pitkään suhtauduttu liian lepsusti. Totuus on se, että Suomessa on jo pitkään sallittu tilanne, jossa ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään häikäilemättä. Työntekijöille maksetaan liian vähän, teetetään liikaa töitä, ja pahimmillaan heidät sidotaan työnantajaan tavalla, joka muistuttaa jo nykyaikaista orjuutta, ja samaan aikaan rehellinen suomalainen yrittäjä ja työntekijä kärsivät. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan. On hyvä, että epäselvä ja vaikeasti sovellettava rikosnimike korvataan suoraviivaisemmalla: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. On myös oikein, että rangaistuksia kiristetään. Kun törkeästä teosta voi saada jopa neljä vuotta vankeutta, viesti alkaa olla vihdoin oikeansuuntainen: Suomi ei ole hyväksikäyttäjien vapaasatama. Mutta emme voi sulkea silmiämme vastalauseessa esiin nostetuilta ongelmilta. Vastalauseessa todetaan aivan oikein, että pelkkä rikoslain kiristäminen ei riitä, jos samaan aikaan tehdään politiikkaa, joka lisää hyväksikäytön riskiä. Jos tuodaan ulkomailta lisää haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa, joka jää ilman riittävää valvontaa, ilman kielen osaamista ja ilman todellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan, koska maan käytännöt ovat vieraita, luodaan juuri niitä olosuhteita, joissa hyväksikäyttö rehotti jo valmiiksi. Tämä ei ole miellyttävä toteamus, mutta se on totuus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet, että työperäisen maahanmuuton pitää olla hallittua, ei riiston väylä eikä halpatyövoiman kanava. Työntekijöitä ei pidä tuoda Suomeen hyväksikäytettäväksi, ja jos järjestelmä mahdollistaa sen, silloin järjestelmässä on vikaa. Lakivaliokunnan mietintö tunnistaa ongelman, mutta emme saa tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kolmea asiaa: Ensiksi tiukemmat seuraamukset, mikä tässä esityksessä on oikea suunta. Toiseksi oikeasti toimiva valvonta — ilman valvontaa lait jäävät pelkäksi paperiksi. Ja kolmanneksi tarvitsemme politiikkaa, joka ei lisää hyväksikäytön riskiä — tämä tarkoittaa avointa keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen pelisäännöistä sekä siitä, onko työperäiselle maahanmuutolle tarvetta. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää olla yksi selkeä pelisääntö: täällä tehtävästä työstä maksetaan suomalaisilla ehdoilla, eikä ketään kohdella toisen luokan työntekijänä. Työmarkkinoiden reiluus ei ole neuvottelukysymys. Arvoisa puhemies! Siksi tätä esitystä voi tukea, mutta ei voi laittaa päätään pensaaseen välttyäkseen näkemästä niitä ongelmia, joita vastalause tuo esiin. Työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä vain lakikirjaa muuttamalla, vaan muuttamalla koko toimintakulttuuri, ja siihen työhön tämän eduskunnan on vielä palattava. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle tämän mietinnön esittelystä. Täytyy todeta tähän alkuun, että täällä on ollut väkeviä, hyviä puheenvuoroja, esimerkiksi edustaja Savolalla ja sitten siellä eturivissä... Nyt meni nimi mielestä... Eestilä, joo. Erittäin ammattitaitoinen ja hyvä puheenvuoro. Minä itse ajattelen, että kuinka ihmeessä on oltu edes ajamassa eteenpäin tätä lakia, jossa elinkeino- ja huoltovarmuus ollaan asettamassa kokonaan vaakalaudalle yksipuolisella kastraatiokiellolla, mutta tämähän ei sinällänsä yllätä yhtään, kun vasemmisto, yleensäkään vasemmistohallitus, ei kunnioita laillisia elinkeinoja. Tämäkin laki nuijittiin kiireellä, aivan viimeisenä toimintavuotena eteenpäin. Eli en kannata missään nimessä. Kyllä minä nyt oletan, että näillä asiantuntijoilla, joita oli vissiin ollut läjäpäin, pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä sika ylipäänsä on. [Välihuutoja] Pitää olla [Puhemies koputtaa] toiminut elukoitten kanssa pikkuisen enemmän kuin nähnyt kuvasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista. Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa. Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on se, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Tällä parannettaisiin erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden lääkehoitojen turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä parannetaan tiedonkulkua lääkehoitoon osallistuvien terveyden‑ ja sosiaalihuollon palvelunantajien ja apteekkien välillä. Reseptikeskuksen tiedot tulisivat näkymään valtakunnallisella lääkityslistalla eli Kanta-lääkityslistalla, josta niitä voisivat hyödyntää lääkehoidon ammattilaiset ja kansalaiset. Reseptikeskukseen lisättäisiin seuraavat tiedot: potilasta koskevan lääkehoidon tarkastusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt saisivat tarkastella Kanta-lääkityslistan tietoja silloin, kun se on heidän työnsä kannalta tarpeellista. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan potilaan lääkitystietoa muun muassa, kun arvioidaan palvelutarvetta tai kun toteutetaan lääkehoitoa lääkkeen käyttäjän puolesta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous ‑hanke korostaa rationaalista lääkehoitoa, lääkitysturvallisuutta ja kustannussäästöjä. Kysymys on siis paitsi tehokkuus‑ ja lääkitysturvallisuus‑ myös talouskysymyksestä. Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen nykyisestä lääkemääräyskeskeisestä tiedon käsittelystä koko lääkityslistan huomioivaan lääkehoidon tiedonhallintaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Lausuntopalautteessakin esitysluonnokseen on kokonaisuutena yleisesti ottaen suhtauduttu myönteisesti. Kritiikki on koskenut lähinnä jatkovalmistelun tarpeita. Kaiken kaikkiaan esitys on varsin hyvä ja kannatettava. Oikeaan suuntaan ollaan tältä osin menossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomessa on onnistuttu vahvistamaan varautumista ilman, että yhteiskunnan vakaus tai kansalaisten luottamus instituutioihin olisi horjunut. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna merkittävä saavutus. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että julkisen talouden haasteet ovat edelleen suuria: väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta, velkaantuminen jatkuu ja hyvinvointialueiden talous on monin paikoin tiukilla. Hallituksen vuosikertomus osoittaa kuitenkin, että näihin ongelmiin ei ole suhtauduttu passiivisesti vaan uudistuksia on tehty määrätietoisesti. Tämän vuosikertomuksen tärkein viesti on se, että vaikeista oloista huolimatta Suomi kykenee uudistumaan. Hallituksen toimet ovat luoneet pohjaa vakaammalle taloudelle, paremmalle kilpailukyvylle ja kestävämmälle tulevaisuudelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Saamme olla luottavaisin mielin sisäisen turvallisuuden asioissa, kun meillä on sisäministerinä Mari Rantanen ja sellainen hallitus, joka ottaa asian tosissaan. Koko kauden on panostettu sisäiseen turvallisuuteen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Poliisien resursseihin on panostettu, kriminaalipolitiikkaa on kiristetty. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, kenelle annamme luvan asua keskuudessamme, onko maahanmuuttaneilla perusteet olla maassamme — ellei ole, niin maasta pois. Tältä osin en voi olla kuin tyytyväinen. Ei siitä niin kauaa ole, kun meillä Suomessa oli sisäministeri, joka ei millään halunnut myöntää, että Suomessa on katujengejä. Pahinta asiassa oli se, että myös poliisihallintoon oli päässyt pesimään samanaatteisia henkilöitä, jotka komppasivat sisäministerin näkemystä, vaikka kentällä oli todellinen tieto katuturvallisuuden tilanteesta. Arvatenkin oli kiusallista huomata, että sisäistä turvallisuutta uhkaava katujengiongelma on avointen ovien maahanmuuttopolitiikan seurausta, jota tähän hallituskauteen asti on Suomessa harjoitettu ilman, että olisi mietitty yhtään, mistä häiriöindeksin kasvu kaduilla tai vaikkapa kouluissamme johtuu. Arvoisa puhemies! Suomalaisen vihervasemmiston ajama massamaahanmuutto on Suomelle haitallinen ilmiö. Se johtaa aivan takuuvarmasti segregaatioon, rikollisuuden lisääntymiseen ja pahimmassa tapauksessa koko maan kehitysmaalaistumiseen, mistä on nähtävissä huonoja esimerkkejä jo nyt esimerkiksi katusiisteydessä ja vaikkapa jätteiden kierrätyksen osaamattomuudessa. Myös moraalin rappio alkaa näkyä etenkin kasvukeskuksissa, koska moni kunnan vuokra-asunnossa asuva kantasuomalainen huomaa väkisinkin, miten naapuriasunnon maahanmuuttajaperhe elää taloudellisesti turvattua, tuettua elämää itseensä verrattuna. Se jos mikä aiheuttaa skismaa eri ihmisryhmien välillä. Saksasta näemme jo huolestuttavia merkkejä tästä. Monissa kaupungeissa jo 50—70 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Saksalaiset ovat tätä menoa vähemmistö omassa kansallisvaltiossaan. Tätä kehitystä emme Suomeen halua. Realistisempi ja turvallisuuspainotteinen lähestymistapa maahanmuuttoon näkyy myös tässä selonteossa. Se on aivan jotain muuta kuin mitä viime vuosikymmenellä nämä selonteot olivat. Kuten arvata saattaa, tämä on osalle oppositiosta epämieluisa asia tälläkin kertaa. Tähänkin mietintöön on jätetty vastalause. Maahanmuutosta kriittiseen sävyyn puhuminen on edelleen punainen vaate, ja ihmisoikeuskysymyksiä pyöritellään plus rasismista puhutaan, jos joku tuo raadollisia esimerkkejä esiin. Surullisinta tässä on se, että ”tieto lisää tuskaa” ‑lausahdus saa monet sulkemaan silmänsä ja korvansa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tänä päivänä hyvin usein myös kansainvälistä rikollisuutta. Erityisesti uusruotsalaiset rikollisporukat ovat Suomesta kiinnostuneita ja tekevät rajaa ylittävää yhteistyötä tännepäin. Nämä jengit ovat vaarallisia. Ne käyttävät alaikäisiä surutta huumeiden liikuttamiseen ja jopa murhiin. Ruotsissa tilanne on vielä paljon pidemmällä. Sieltä näemme varoittavaa esimerkkiä. Vaasalainen kollegani oli vaihdossa Tukholman poliisissa, ja hän kertoi, että ollessaan partioimassa Tukholman kadulla tarmokkaana nuorena miehenä hän näki rikollista toimintaa vierellä ajaneessa autossa ja sanoi heti, että tuo auto pitää pysäyttää ja tarkistaa kaikki henkilöt. Partiokaveri oli kuitenkin jatkanut matkaa ja sanonut: ”Ei kannata. Noiden kanssa tulee aina vaikeuksia.” Kuljettaja ei ollut edes katsonut viereiseen autoon, joten hän ei nähnyt keskisormien heilutteluja, sylkemistä, saati käsimerkkejä, jotka osoittivat kaulankatkaisua — selvyyden vuoksi: nämä häiritsevästi käyttäytyneet tukholmalaismiehet eivät olleet Bengt, Åke ja Niklas vaan Muhammed, Abdi ja Ali. Mutta huoli pois, Ruotsissakin on joitain valonpilkahduksia, kun ruotsidemokraatit ovat pistäneet tuulemaan. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa todetaan, on Suomen turvallisuuden tilanne yleisellä tasolla vakaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristömme onkin muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen tänä päivänä aivan eri tavalla kuin ennen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuustilanne on monessa Euroopan maassa pahasti järkkynyt hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi. Myös meillä on hälyttäviä esimerkkejä siitä, mitkä ryhmät ovat yliedustettuja esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa. Meillä katujengit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmiä. Yhä nuorempia lapsia värvätään toimintaan, jotka ovat hyvinkin raakoja rikoksia. Alaikäisillä teetetään ryöstöjä ja jopa henkirikoksia. Tähän kehitykseen istuva hallitus on puuttunut lujalla kädellä, mutta paljon on tehtävää jäljellä. Turvallisuuden takaaminen kaduilla tai vaikkapa kouluissamme on erittäin tärkeä tehtävä, mistä emme voi päättäjinä laistaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt saanut valmiiksi mietinnön tähän tärkeään esitykseen, jolla muutetaan lastensuojelulakia ja siihen liittyviä muita lakeja. Uudistus on hartaasti odotettu ja välttämätön korjaus, joka antaa lastensuojelun ammattilaisille vihdoin riittävät työkalut lasten suojelemiseen. Valiokunnan enemmistö on tarkastellut esitystä erityisesti viranomaisyhteistyön, oikeusturvan ja käytännön toimeenpanon näkökulmista. Keskeinen teema on ollut se, miten lastensuojelu, sosiaaliviranomaiset ja poliisi voivat toimia ajoissa ja johdonmukaisesti lasten suojelemiseksi. Kuten tiedämme, hatkanuoret ovat olleet vuosikausia alttiina hyväksikäytölle, rikoksille ja päihteille. Jälleen tänään saimme Helsingin Sanomista lukea oikeustapauksesta, kuinka kaksi miestä veivät alaikäiset tytöt asuntoon Helsingin Myllypurossa ja raiskasivat usean päivän ajan. Toinen tytöistä oli ottanut hatkat sijoituspaikastaan, toinen ihan vain kotoaan. Hatkalaiset eivät valitettavasti ymmärrä, että maahamme on pesinyt armottomia saalistajia. Tekijöiden nimetkään eivät suurta yllätystä tarjoa: Habiballah Kheirallah ja Habib Nazari. Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole pystynyt turvaamaan lapsiamme näiltä saalistajilta, vielä. Arvoisa puhemies! Nuorten kanssa työskentelevillä ei ole kerta kaikkiaan ollut riittäviä toimivaltuuksia puuttua hatkojen ottamiseen. Uudistuksen keskeinen tavoite on juuri tämä: laittaa rajoja ja joku roti tähän touhuun. Poliisin näkökulmasta esityksessä korostuu varhainen puuttuminen ja selkeä vastuunjako. Poliisi kohtaa työssään yhä useammin tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vakavan laiminlyönnin, väkivallan, päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Näissä tilanteissa tiedonkulun sujuvuus ja toimivaltuuksien yksiselitteisyys ovat keskeisiä lapsen turvallisuuden kannalta. Valiokunnan mietinnössä on katsottu, että esityksessä tehtävät täsmennykset tukevat poliisin ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyötä ilman, että poliisin roolia laajennetaan lastensuojeluviranomaiseksi. Ihmettelenkin suuresti vihervasemmiston yhteistä vastalausetta tähän asiaan. Aivan erityisesti pistää silmään tämä kohta, jossa heitetään epäilyksen varjo sen ylle, että poliisin virka-avun saaminen jotenkin vaikeutuisi tällä esityksellä. Ollaan myös huolissaan viranomaisvaltuuksien laajentumisesta ja lapsen oikeusturvasta. Poliisin näkökulmasta valiokunnan enemmistö on kuitenkin arvioinut, että esitys ei lisää pakkokeinoja eikä madalla puuttumisen kynnystä perusteettomasti, vaan selkeyttää olemassa olevia menettelyjä tilanteissa, joissa lapsen etu edellyttää viranomaistoimia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on tukea varhaista reagointia, toimivaa tiedonvaihtoa ja selkeitä vastuita. Näin voidaan puuttua tilanteisiin ennen kuin ne kärjistyvät vakaviksi rikoksiksi tai pysyviksi vahingoiksi lapsen elämässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030. Keskustelemme osaltaan siis jo sellaisista asioista, jotka pitkälti määräävät tahtia myös tulevina vuosina tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Perusajatuksen luulisi olevan jo kirkkaana jokaisen kansanedustajan ja kansalaisen mielessä. Suomen julkisen talouden tila on edelleen huono, ja sitä se tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään heitettäväksi toissijaisiin menoihin. Talouspolitiikan raameja tulee ensi kaudellakin ohjaamaan velkajarru, johon kaikki puolueet täällä ovat sitoutuneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — tosin katsottuani ensimmäiset puheenjohtajatentit joku viikko sitten en täysin vakuuttunut siitä, että sen merkitystä olisi ainakaan salin vasemmalla laidalla sisäistetty. Edelleen sama jokaisen sopeutuskohteen moittiminen jatkuu, eikä todellista ja uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Täytyy korostaa, että ilman hallituksen tekemiä toimia olisimme vielä paljon syvemmällä tässä suossa. Määrätietoista työtä velkaantumisen taittamiseksi on jatkettava. Sille asialle ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Ne, mitkä jätetään keskusteluissa usein ehkä tarkoituksenhakuisestikin ulkopuolelle, ovat ne kasvavat menoerät, joita meillä on valtiontaloudessa: sote-, korko- ja puolustusmenot. Ne realisoituvat mille hallituspohjalle hyvänsä, eikä mitään yksittäistä hopealuotia ole olemassakaan. Nyt tässä olevaa urakkaa olisi toki helpottanut, jos aikaisempi hallitus olisi tehnyt edes jotain julkisen talouden eteen, mutta mitään sopeutustoimia ei tehty, eikä edes kehyksistä pidetty kiinni, puhumattakaan nyt tästä soteuudistuskatastrofista. Aikaisempien näyttöjen perusteella olen huolissani siitä, että Suomeen tulee uusi punavihreä hallitus, joka ei osaa muuta kuin verottaa, Irwin Goodmania siteeraten. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sen sijaan reagoinut ajassa. Jos aiemmat säästöt eivät toteudu arvioidusti, on ollut valmiutta tehdä niitä lisää. Se on vastuullista, ja siitä on hyvä ottaa mallia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvalle vuodelle vain 0,6 prosentin kasvua, ja tulevinakin vuosina ollaan keskimäärin puolessatoista prosentissa. Kasvu ei siis ole kovinkaan vahvaa, vaikka olemmekin pääsemässä yli heikomman vaiheen. Se, mitä me tarvitsemme, on lisää työllisiä. Työnteon ja yrittämisen on kannatettava aiempaakin paremmin. Sen eteen hallitus on tehnyt töitä. Työn verotusta on kevennetty kovalla rahalla, työmarkkinauudistuksilla on pyritty madaltamaan rekrytointien kynnystä. Seuraavaksi varsinkin pienyrittäjiä kurittava Marinin hallituksen YEL-uudistus lentää romukoppaan, ja ammattidiesel otetaan käyttöön pelastamaan kuljetusala EU:n päästökaupalta. Odotankin nyt oppositiolta avauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kerran tarvitsemme uuden suunnan, voisiko joku kertoa, mikä se suunta on? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuulemani perusteella valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on oppositiolle kuin Raamattu vanhalle vihtahousulle: silmä ei pysty, korva ei kuule, ja järki ei piisaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta pääasia on tämä: Suomi ei voi jatkaa pysyvän velkaantumisen tiellä. Velaksi eläminen ei ole vastuullista eikä suomalaisten etu. Menot on saatava vastaamaan todellista kantokykyä. [Pia Viitasen välihuuto — Puhemies koputtaa] Hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvilla veronkiristyksillä vaan sillä, että työ kannattaa, väärinkäytöksiin puututaan ja julkinen sektori keskittyy ydintehtäväänsä. Jokainen euro on veronmaksajan euro, ei valtion omaa rahaa. Meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti menoja, jotka syntyvät hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tehottomasta tukijärjestelmästä. Julkinen talous kestää vain, jos turvallisuus, suomalaisten arki ja työn tekeminen asetetaan etusijalle. Tämä suunnitelma on askel kohti vastuullisempaa taloudenpitoa, [Puhemies koputtaa] mutta vain, jos siitä pidetään kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on vastaus hyvin konkreettiseen ongelmaan: rakentaminen on ollut hidasta, byrokraattista ja vaikeasti ennakoitavaa. Tämä lakiuudistus ei vähennä vastuuta, vaan selkeyttää pelisääntöjä ja sujuvoittaa prosesseja. Uudistuksen ytimessä on lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen. Kun viranomaistyö kevenee ja päällekkäinen sääntely vähenee, rakentaminen nopeutuu ilman että turvallisuudesta, laadusta tai ympäristönsuojelusta tingitään. Esitys koskettaa myös lyhytvuokrausta, joka on osa nykyaikaista asumista ja matkailua mutta vaatii selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. Rakentamislain tarkennukset tukevat kuntien mahdollisuuksia ohjata rakentamista ja käyttötarkoituksia niin, että lyhytvuokraus ei heikennä pysyvän asumisen edellytyksiä tai naapurustojen viihtyisyyttä. Samalla laki tukee hallituksen kasvutavoitteita. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä, ja ennakoitavampi toimintaympäristö antaa yrityksille varmuutta investoida myös heikommassa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on käytännöllinen ja tasapainoinen korjausliike. Se vahvistaa luottamusta, parantaa toimivuutta ja edistää kestävää rakentamista koko Suomessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Mietintö ei tarjoa mitään sen suurempia yllätyksiä, mutta ajattelin nyt kuitenkin vielä erikseen kiittää tästä esityksestä ja tietysti yksimielisestä mietinnöstä. Terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on syytä tarkastella, selkeyttää ja uudistaa tällaisina aikoina, kun kohonnut riski terrorismiin on olemassa. Euroopassa on Suomea laajemminkin herättänyt huolta radikaali islam ja siihen kytkeytynyt terrorismi. Lisäksi poliittiset ääripäät aiheuttavat huolta turvallisuuspuolen viranomaisissa. Jokainen terrori-isku on kerta kaikkiaan liikaa. Sinisilmäinen ja löperö maahanmuuttopolitiikka on tämänkin taustalla vaikuttava osasyy. Supon mukaan Suomessakin on ihmisiä, joilla on kytköksiä Isisiin. Nyt kuitenkin, kun nämä ihmiset ovat jo Euroopassa ja osa on tietysti saanut kansalaisuuksiakin, täytyy syiden lisäksi hoitaa myös oireita. Suomalaisia suututti aivan valtavasti viime hallituskauden aikaan se, että monissa muissa Euroopan maissa Isis-äidit otettiin heti lentokentältä kiinni mutta Suomessa he saivat olla vapaalla jalalla. Julkisuudessa kuuluu jopa vaatimuksia, ettei Isis-äitien lapsia saa erottaa vanhemmistaan, siis näiden naisten, jotka veivät lapsiaan Isisin kalifaattiin, jossa lapsia käytettiin sotilaina poikkeuksellisen avoimesti ja järjestelmällisesti. Tuota aikaa nyt taaksepäin katsoessa ei voi kuin todeta, että olivathan ne aikoja. Arvoisa puhemies! Onneksi meillä on nyt oikeusministerinä Leena Meri, joka on saanut lisätolkkua myös terrorismilainsäädäntöön. Esityksen tärkein pihvi on mielestäni se, että rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat ja nykyisen lainsäädännön porsaanreiät tilkitään. Mitään muuta suuntaa näiden kanssa ei pidäkään olla kuin jämäkkää toimintaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomeen saapuu päivittäin kymmeniätuhansia pikkupaketteja Kiinasta — halpaa krääsää, joka kiertää tullimaksut, ohittaa turvallisuusvaatimukset ja saastuttaa ympäristön. Kansalaisaloite nostaa esiin tärkeän ongelman, ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun aseman suomalaisilla markkinoilla. Mielestäni tämä ei ole vain kuluttajansuoja- tai ympäristökysymys, vaan tämä on myös kansallinen kilpailukyky- ja turvallisuuskysymys. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa yrityksiä, jotka noudattavat lakeja, maksavat veronsa ja kantavat vastuunsa työntekijöistä ja ympäristöstä. Samaan aikaan kiinalaiset verkkokaupat, kuten Temu ja Shein, myyvät tuotteita, jotka ovat usein laadultaan heikkoja, jopa vaarallisia, ja joiden markkinointi perustuu manipulaatioon, joka tarkoittaa tekaistuja alennuksia, ostokiirettä ja pelillistämistä. Tämä ei ole reilua kilpailua. Tämä on epäterve globalisaation ilmentymä, jossa suomalainen yrittäjä jää jalkoihin. Kun flikka tilas Sheiniltä kelttuja, niin määräsin koko paketin avaamattomana pakkaaseen vuorokaudeksi, jotta kissiä pienemmät kurkooset kuoloo. Koskaan ei voi tietää, mitä paketissa saa kylykiääsinä. — Tämä oli Pohjanmaan murteella, jotta te heräisitte, ja näköjään kaikki heräsivät. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet siitä, miten EU:n ja kansainvälisen kaupan sääntely jättää suomalaiset yritykset altavastaajiksi. Nyt näemme sen konkreettisesti. Krääsätalous syö kotimaisen kaupan elinvoimaa, vie työpaikkoja ja lisää ympäristökuormaa. On täysin kohtuutonta, että suomalainen yritys joutuu kilpailemaan toimijan kanssa, joka ei noudata samoja pelisääntöjä. Me kannatamme kansalaisaloitteen tavoitetta rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaa. Lisäksi verotukselliset keinot, kuten pakettikohtainen tullimaksu tai ympäristöperusteinen lisämaksu, ovat harkinnan arvoisia. On aika palauttaa reiluus ja vastuu markkinoille. Arvoisa puhemies! Vaikka kansalaisaloitetta tai toimenpidealoitetta ei sellaisenaan nyt mietinnössä hyväksytäkään, on siinä kuitenkin neljä oleellista lausumaehdotusta. Ne edellyttävät jatkotoimien selvittämistä kansallisesti mutta myös EU:ssa halpatuontiin puuttuvien toimien edistämistä. Valtioneuvoston tulee myös selvittää mahdollisuudet kerätä tuottajavastuun maksut kolmansista maista suoraan kuluttajille myydyistä tuotteista tullimaksujen yhteydessä ja valmistella viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, tämä on myös kulttuurinen ja arvopohjainen kysymys. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kertakäyttöisyys ja halpatuotanto ohittavat laadun, kotimaisuuden ja vastuullisuuden? Perussuomalaisena sanon: ei kiitos krääsätaloudelle, kyllä kiitos suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy Euroopan unionin poliisiyhteistyön kehittämiseen ja siihen, miten vakavaa ja rajat ylittävää rikollisuutta torjutaan yhä tiiviimmässä eurooppalaisessa yhteistyössä. Esityksessä pannaan täytäntöön EU:n niin sanottu Prüm II -asetus, jonka tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää poliisiviranomaisten välistä tietojen hakua ja vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Kyse on ennen kaikkea käytännön välineistä, joilla voidaan parantaa rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista tilanteissa, joissa rikollinen toiminta ei pysähdy valtioiden rajoille. Erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden selvittämisen kannalta on kustannustehokkaampaa se, että saadaan tieto tarvittaessa useammastakin relevantista jäsenvaltiosta, jossa samat tekijät ovat toimineet. Esityksen keskeinen sisältö koskee automaattista tietojenhakua erityisesti DNA-tunnisteiden, sormenjälkien, ajoneuvorekisteritietojen ja tietyin edellytyksin myös kasvokuvien osalta. Näitä tietoja voitaisiin hakea ja vertailla jäsenvaltioiden ja Europolin järjestelmistä nopeasti ja turvallisesti, kuitenkin aina yksittäistapauksissa ja kansallisen lainsäädännön puitteissa. Arvoisa puhemies! Tarkoituksena ei ole luoda uusia poliisivaltuuksia sinänsä vaan varmistaa, että jo olemassa oleva tieto on tehokkaasti käytettävissä silloin, kun sitä aidosti tarvitaan vakavan rikollisuuden torjunnassa. Samalla korostetaan manuaalista varmistusta, valvontaa sekä tiedonkäytön tarkkaa rajaamista käyttötarkoituksensa mukaiseksi. Esitys sisältää myös kansalliseen lainsäädäntöön tehtävät täydennykset. Lakiin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa lisätään Prüm II -asetusta koskevat viittaukset ja täsmennykset, jotta sääntelykokonaisuus on ajantasainen ja johdonmukainen. Näin varmistetaan, että EU-sääntely ja kotimainen lainsäädäntö muodostavat selkeän ja toimivan kokonaisuuden viranomaisille. Arvoisa puhemies! Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan edelleen rikosasioiden tietosuojasääntelyä ja tietojen käyttöä rajaavat tarkat käyttötarkoitukset, lokitus, valvonta ja rekisteröidyn oikeudet. Turvallisuus ja yksilön oikeudet eivät ole toistensa vastakohtia. Toimiva ja luotettava poliisiyhteistyö edellyttää sekä tehokkaita välineitä että kansalaisten luottamusta siihen, että tietoja käsitellään lainmukaisesti ja vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on luonteeltaan tekninen mutta merkitykseltään tärkeä esitys. Se vahvistaa Suomen kykyä osallistua eurooppalaiseen poliisiyhteistyöhön tilanteessa, jossa rikollisuus on yhä kansainvälisempää. Samalla se edellyttää huolellista toimeenpanoa ja jatkuvaa seurantaa, jotta tavoitteet saavutetaan oikeusturvasta ja tietosuojasta tinkimättä. Hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi ja hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa. Lakiehdotuksella tuetaan nimenomaisesti näitä tavoitteita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse vain veroteknisestä sääntelystä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy Suomen energiahuoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja strategiseen omavaraisuuteen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet konkreettisesti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen on kyettävä tuottamaan riittävästi sähköä omalla alueellaan ilman riippuvuutta epävarmoista tuontiketjuista tai ulkopuolisista toimijoista. Merituulivoima tarjoaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Se lisää päästötöntä, kotimaista ja hajautettua sähköntuotantoa mittakaavassa, joka tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Nämä investoinnit syntyvät vain, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen veromalli merituulivoimalle, jotta yritykset uskaltavat sitoa Suomeen pääomia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä on huoltovarmuuden ydintä: omaa tuotantokapasiteettia, kotimaista osaamista ja kunnossapitoa Suomessa. Kiinteistöverotuksen osalta esitys tunnistaa meriympäristön erityisolosuhteet. Samalla varmistetaan, että kunnat saavat oikeudenmukaisen osuuden alueelleen sijoittuvasta tuotannosta. Vahva kuntatalous on myös osa huoltovarmuutta. Peruspalvelut, infra ja paikallinen elinvoima tukevat koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tuloverotuksen osalta hallitus korostaa teknologianeutraaliutta ja johdonmukaisuutta. Merituulivoimaa kohdellaan osana kokonaisuutta, jossa eri energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Huoltovarmuus ei synny yhdestä ratkaisusta vaan monipuolisesta ja toimintavarmasta energiajärjestelmästä. Merituulivoiman kehittäminen tukee huoltovarmuutta myös epäsuorasti. Kun Suomi pystyy tarjoamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähköä, vahvistamme samalla taloudellista itsenäisyyttämme ja kykyämme selviytyä kriiseissä omilla voimillamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Toimiva liikenneverkko on yhteiskunnan toimintakyvyn perusta. Ilman kunnossa olevia teitä, ratoja, siltoja ja satamia eivät toimi elintarvikehuolto, energiajakelu, teollisuuden kuljetukset eikä viranomaisten ja puolustusvoimien liikkuminen poikkeusoloissa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö tunnistaa keskeisiä ongelmia, ja se toteaa perusväylänpidon rahoituksen olevan riittämätöntä ja korjausvelan kasvun muodostavan vakavan riskin. Korjausvelan trendi on ollut viime vuosina valitettavasti nouseva. Jokainen lykkääntynyt korjaus kaventaa kuljetusten varmuutta ja viranomaistoiminnan vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Huoltovarmuus ei toteudu keskittämällä liikennettä harvoille pääväylille tai yksittäisiin kärkihankkeisiin. Suomalainen maatalous, teollisuus, energiahuolto ja logistiikka sijaitsevat eri puolilla maata. Siksi huoltovarmuus edellyttää koko maan kattavaa ja toimintavarmaa liikenneverkkoa sekä vaihtoehtoisia reittejä. Hajautettu ja kunnossa oleva järjestelmä on kriisitilanteissa vahvuutemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi. Tarkoituksena on siis tehdä tässä sopimuksessa edellytetyt muutokset kansainväliseen lainsäädäntöön. Suuri osa säädöksistä on suoraan sovellettavia asetuksia. Päällekkäinen kansallinen lainsäädäntö kumotaan. Kansallista liikkumavaraa sisältävien säännösten osalta säädettäisiin uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutettaisiin voimassa olevaa. Koska uudistamme tällä hallituskaudella jo muutenkin maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädäntöä, on luonnollista yhteensovittaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen eli paktin täytäntöönpano yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Kaikki sopimuksen säädösten sallimat tiukennukset otetaan käyttöön, millä saatamme Suomen turvapaikkapolitiikkaa keskeisiltä osin kohti yleispohjoismaalaista tasoa. On hyvä, että Suomessa on laajemminkin herätty massaturvapaikanhaun ongelmiin ja ruusunpunaiset lasit on otettu pois silmiltä. Tämä kehitys oli nähtävillä jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta heräämiseen meni hiukan liian kauan. On aivan oikein, että EU nyt etenee aktiivisesti maahanmuuttopaktin soveltamisen alettua erityisesti turvapaikkaprosessien siirtämiseksi EU:n ulkopuolelle. Se on nähty vuosien varrella, että kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen EU:sta on vaikeaa. Olisi vain paljon parempi, etteivät nämä paikanhakijat edes alun perinkään pääse EU-rajojen sisäpuolelle. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopakti tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joilla unioni voi tehostaa ulkorajojensa valvontaa ja luoda nopeita ja tehokkaita turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Valvonnan tehostamiseen vastataan paktin seulonta-asetuksella, menettelyasetuksella ja paluurajamenettelyasetuksella. Se, mikä on oleellista, on se, että kaikki ilman maahantulon edellytyksiä olevat seulotaan ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä koskee myös heitä, jotka otetaan kiinni unionin alueella ja joille ei ole vielä suoritettu seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia niitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Tämän jälkeen sovelletaan pakollista rajamenettelyä henkilöihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan. Uudelleen laaditussa vastaanottodirektiivissä taas säädetään vastaanottovaatimusten vähimmäistasosta, jonka tarkoituksena on varmistaa kansainvälistä suojelua hakevien riittävä elintaso ja tasavertaiset elinolosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Arvoisa puhemies! Suomen uuden linjan huomaa siinä, että emme ole valinneet pehmeää linjaa EU:n maahanmuuttopaktin toimeenpanossa, vaan tiukennuskeinoja on otettu ja otetaan laajasti käyttöön. Suomi myös toimii yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa EU:ssa, jotta turvapaikkaprosessin ulkoistaminen todella saataisiin etenemään. Maahanmuuttopolitiikka ei ole löystymään päin muuallakaan Euroopassa, päinvastoin. Tämä on hyvä oppositionkin sisäistää. Avoimien ovien politiikka, sen aika on ohi. Sen seurauksia on nähtävillä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa äärimmäisen surullisella tavalla. Tämä on erinomainen hallituksen esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on alkanut jo vaikuttaa hyvin konkreettisesti. Viime vuonna poliisin maasta poistamien ihmisten määrä kasvoi 34 prosentilla vuoden 24 tasoon nähden. Tämän nyt käsillä olevan uudistuksen myötä on odotettavissa yhä enemmän karkotuspäätöksiä, kun niitä voidaan tehdä yhä helpommin — tämä jos mikä on iloinen uutinen. En ymmärrä sitä, miten joskus menneisyydessä näitä lakeja on säädetty ja miten vaikeaa tässä maassa on ollut karkottaa ihmistä, jolla ei ole ollut asiallista perustetta olla maassamme. Onneksi tähän on tullut muutos ja kansallinen turvallisuus on laitettu maahanmuuttopolitiikan yhdeksi tärkeimmistä prioriteeteista. Emme voi hyväksyä sitä, että maassamme roikkuu potentiaalisesti vaarallisiakin ihmisiä, koska järjestelmä sen mahdollistaa. Kiitos ministeri Rantaselle jälleen uuden, erinomaisen esityksen tuomisesta tähän saliin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain seuraamussäännösten muuttamiseksi. Esityksen keskiössä on se, että viranomaisille ja julkishallinnon elimille voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Laki koskisi pääsääntöisesti kaikkia viranomaisia eräin laissa säädeltävin poikkeuksin. Esitys pohjautuu Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa sanotaan, että hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen. Sen yhteydessä säädetään hallinnolliset sakot tietosuojaloukkauksista koskemaan julkista ja yksityistä sektoria yhtäläisesti. Tarkoitus on siis tältä osin yhtenäistää sovellettava seuraamusjärjestelmä. Lisäksi tietosuojalakiin lisätään säännökset, jotka koskevat rajoituksia rekisterinpitäjän velvollisuuteen ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Säännöksiä siis selkeytetään. Mitään sen kummempia uusia velvoitteitahan näistä lakimuutoksista ei viranomaisille koituisi. Tietysti se voi aiheuttaa tarvetta organisaatioissa tarkistaa sisäisiä rekisterinpitoon liittyviä järjestelyitä. Voi olla, että joissain tapauksissa tämä saattaa kannustaa tietojärjestelmien uusimisiin tai päivittämisiin. Täten uudistuksella on tietosuojaa edistävää ja rikkomuksia ennaltaestävää vaikutusta, kun seuraamusmaksujen mahdollisuus tietysti lisää viranomaisten varovaisuutta ja huolellisuutta. — Kiitos ministerille tämän asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme maallemme tärkeästä asiasta, huoltovarmuuden turvaamisesta ja siihen liittyvistä lakimuutoksista. On hyvä todeta heti alkuun: huoltovarmuus ei ole mikään tekninen yksityiskohta, vaan se on kansallisen turvallisuuden ydintä. Se tarkoittaa sitä, että suomalainen yhteiskunta toimii myös kriisin keskellä, että sähkö tulee, ruoka riittää ja peruspalvelut pysyvät käynnissä. Perussuomalaisena kansanedustajana näen, että huoltovarmuus on ennen kaikkea omavaraisuutta, kansallista päätösvaltaa ja realismia. Tässä ajassa emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen varaan, että joku muu hoitaa asiat puolestamme. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä täsmennetään Huoltovarmuusrahaston toimintaa ja muutetaan verotuksellista asemaa siten, että rahasto olisi arvonlisäverovelvollinen tietyissä toiminnoissa. Tämä on teknisesti perusteltu muutos ja selkeyttää järjestelmää sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskus on muuttunut virastoksi. Onko tämä hallituksen esitys kuitenkin liian varovainen? Missä ovat konkreettiset toimet kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi? Missä ovat ratkaisut siihen, että Suomi pystyy kriisitilanteessa tuottamaan itse ruokaa, energiaa ja keskeisiä hyödykkeitä ilman riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista? Huoltovarmuuden rahoitusta vahvistetaan muun muassa huoltovarmuusmaksua korottamalla ja siirtämällä sen painopistettä sähkönkulutukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä lisälaskua suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. Onko oikein, että tavallinen suomalainen maksaa yhä enemmän samalla, kun huoltovarmuuden rakenteelliset ongelmat, kuten riippuvuus tuontienergiasta tai ulkomaisista tuotantoketjuista, jäävät ratkaisematta? Huoltovarmuus ei saa olla pelkkä rahasto tai hallinnollinen järjestelmä. Se on ennen kaikkea tuotantoa, varastoja ja osaamista Suomessa. Arvoisa puhemies! Mielestäni kotimainen ruoantuotanto on turvattava. Energiaomavaraisuutta on lisättävä, ei heikennettävä. Kriittinen infrastruktuuri on pidettävä suomalaisessa ohjauksessa. Huoltovarmuutta koskeva päätösvalta on säilytettävä kansallisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi nojata kriisissä pelkästään hyvään onneen tai kansainvälisiin lupauksiin. Meidän on pystyttävä seisomaan omilla jaloillamme. Se on kaikkien suomalaisten turvallisuuden edellytys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys tuo eduskunnan käsittelyyn merkittävän kokonaisuuden, jolla uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää. Esitys rakentuu laajalle valmistelulle ja jatkaa organisaatiouudistuksen toista vaihetta, jonka tavoitteena on vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävän suorittamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja parantaa esihenkilötyön edellytyksiä. Keskeinen muutos koskee koulutusjärjestelmää. Nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle ehdotetaan työssäoppimisen mallia, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan koulutuksen pohjalta samalla, kun henkilö työskentelee määräaikaisena vartijana Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata riittävä ja osaava henkilöstö tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu ja vartijatarve kasvaa uusien vankilapaikkojen myötä. Arvoisa puhemies! On tärkeää avata lyhyesti, miten uusi malli eroaa aiemmasta. Aiemmin rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen saattoi suorittaa käytännössä vain Rikosseuraamuslaitoksen omassa koulutuskeskuksessa, jonka alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien niukkuus ja koulutusväylien rajoittuneisuus vaikeuttivat riittävän henkilöstön saatavuutta. Malli oli siis yksikanavainen ja vahvasti keskitetty. Uusi esitys tuo nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehtoisen väylän, jossa jo muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat pätevöityä työn ohessa. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman rekrytoinnin, hyödyntää laajempaa osaamispohjaa ja avaa alan myös henkilöille, joilla on jo valmiiksi tehtävään soveltuva tutkinto, kuten turvallisuus- tai sosiaali- ja terveysalan koulutus. Uusi malli on siten joustavampi, saavutettavampi ja paremmin työelämälähtöinen kuin aikaisempi, yksiraiteinen koulutusjärjestelmä. Esitys myös selkeyttää sääntelyä yksityisiltä hankittavista tukipalveluista, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä mutta tukevat Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävää esimerkiksi ruokahuollon ja päihdekuntoutuksen muodossa viranomaisen valvonnassa. Arvoisa puhemies! Uudistus vastaa selkeään tarpeeseen. Nykyisellä mallilla Rikosseuraamuslaitos ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä ja koulutuksen keskittyminen sekä resurssipula ovat olleet merkittäviä rakenteellisia haasteita. Esitys tarjoaa konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin ja vahvistaa rikosseuraamusjärjestelmän toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen. Kannatan esityksen etenemistä. Se vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta, luo toimivampia rakenteita ja parantaa viraston mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä koko maahan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeä arvo, ja sen pitäisi näkyä myös lainsäädännössämme. Eläin ei voi itse puolustaa oikeuksiaan. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö antaa viranomaisille ja tuomioistuimille selkeät ja vaikuttavat keinot puuttua eläimiin kohdistuviin rikoksiin. Tällä hetkellä voimassa oleva järjestelmä perustuu siihen, että eläinsuojelurikoksesta tuomittu henkilö voidaan määrätä eläintenpitokieltoon. Käytännössä näin kuitenkin tapahtuu vain noin joka toisessa tapauksessa. Lisäksi korkein oikeus on oikeuskäytännössään korostanut tuomioistuimen tapauskohtaista harkintaa. Lakialoitteessa esitetään, että eläintenpitokiellon rikkominen säädetään selkeästi rangaistavaksi teoksi. Nykytilanteessa valvonta ja seuraamukset eivät ole johdonmukaisia ja kiellon rikkominen voi jäädä lähes seurauksettomaksi. Arvoisa puhemies! Poliisina olen törmännyt hyvin julmiinkin eläinrääkkäystapauksiin. Syyllisten saatua teostaan tuomio, johon on liittynyt muun muassa eläintenpitokieltoa, on hyvin pian käynyt ilmi, että sosiaaliseen mediaan on laitettu kuvia uusista lemmikeistä. Jos haluamme, että eläintenpitokiellot toimivat, niiden rikkomisesta on oltava todellisia seuraamuksia. Rangaistavuuden täsmentäminen ei ole pelkkää normitekniikkaa, se on eläinsuojelurikosten ennaltaehkäisyä. Kiitän edustaja Elomaata tästä tärkeästä lakialoitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevassa hallituksen esityksessä on kyse niin sanotun poliisin reservin käyttöönotosta, joka on kysymyksenä ollut jo vuosikausia esillä, sillä sille on nähty olevan tarvetta. Reserviä olisi tarkoitus käyttää normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä puolustustilalaissa tarkoitetuissa puolustustilanteissa, jos se olisi välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Reservi olisi tullut tarpeeseen esimerkiksi covid-pandemian aikaisessa Uudenmaan sulkuoperaatiossa. Aivan viimeisimmäksi tarve on tunnistettu sisäministeriön selvityksessä, jossa arvioitiin muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumista. Arvoisa puhemies! Poliisin yleinen reservi on tarkoitus rakentaa poliisikoulutuksen saaneista mutta muualla kuin poliisihallinnossa työskentelevistä henkilöistä. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi eläköityneet poliisit ja poliisiopiskelijat. Perussuomalaiset ovat kannattaneet poliisin oman reservin perustamista. Viime syksynä puolustusvaliokunnan perussuomalaiset linjasivat, että poliisin reservi toimisi sekä poliisin omana valmiuden säätelyvälineenä että osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä varautumismekanismina. Tähän näkemykseen on helppo minunkin yhtyä. Esitys sisältää toisena omana asianaan poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin siten, että Poliisiammattikorkeakoulu voisi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla Poliisiammattikorkeakoulu katsoisi muuten olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jolla olisi Suomessa saatu vähintään kolmen vuoden kokemus poliisina. Arvoisa puhemies! Poliisin reservi on äärimmäisen tärkeä uudistus saada läpi. Onhan poliisilla ollut jo vuosia käytössä mahdollisesti niin sanottu täydennyspoliisijärjestelmä, mutta se ei ole käytännössä toimintakykyinen eikä käytettävissä oleva. Se ei kerta kaikkiaan vastaa niitä vaatimuksia, joita alati muuttuva turvallisuusympäristö ja -tilanne meiltä vaativat. Suomessa poliisin henkilöstön määrä on väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin, ja rajalliset voimavarat saattavat olla todella äärirajoilla hätätilanteen ollessa päällä. Esitys edistää siis suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, mikä on perussuomalaisille yksi tärkeimmistä teemoista. Poliisin voimavarat on turvattava kaikissa tilanteissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, joka koskee työperäisen hyväksikäytön torjumista. Kyse on vakavasta ilmiöstä, joka ei ainoastaan loukkaa yksilön ihmisarvoa ja oikeuksia vaan myös rapauttaa suomalaista työelämää, reilua kilpailua ja yhteiskunnan pelisääntöjä. Mielestäni työperäinen hyväksikäyttö on kitkettävä juurineen. Suomessa työnteon tulee perustua lakiin, kohtuullisiin työehtoihin ja ihmisarvon kunnioittamiseen, ei halpatyövoiman hyväksikäyttöön tai harmaaseen talouteen. On kuitenkin tunnustettava ilmiön juurisyyt. Työperäinen hyväksikäyttö ei synny tyhjiössä. Se kytkeytyy usein hallitsemattomaan tai huonosti valvottuun työperäiseen maahanmuuttoon, alihankintaketjujen läpinäkymättömyyteen sekä viranomaisten riittämättömiin resursseihin. Kun Suomeen tulee työntekijöitä maista, joissa oikeusturva ja työelämän normit ovat heikommat, syntyy myös riski, että heitä käytetään hyväksi. Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä esimerkki takavuosilta Pohjanmaan rannikolta. Tämän kasvihuoneviljelyyn satsanneen kaupungin johtaja ja alueen ruotsinkielinen lehti suitsuttivat vuosia, miten hienosti maahanmuuttajat ovat integroituneet maahamme ja työelämään. Vaan kuinkas kävikään? Vietnamilaispariskunta oli ottanut maanmiehiltä kynnysrahoja, että he pääsevät Suomeen. Oli törkeää kiskontaa ja ihmiskauppaa. Poliisilta tutkinta on vaatinut melkoista akrobatiaa, koska uhrit pelkäsivät väkivaltaa, yhteisöstä eristämistä ja myös palautusta kotimaahansa. Vuosikausia siis suljettiin silmät, koska maahanmuutto. Myös maahanmuuttajien pitseriat, kebabpaikat ja kynsistudiot olisi syytä perata huolella. Muutamia vuosia takaperin tutustuin rikostutkinnan yhteydessä pitseriatyöntekijään, joka oli kielitaidottomana päässyt kylänmiehen yritykseen töihin — ei ammattitaitoa, ei kielitaitoa, ei halua todistaa rikostutkinnassa, koska pelkäsi. Palkka tuli käteisenä, josta piti maksaa osa takaisin, kun sai työpaikan. Eli työpaikka piti ostaa. Mainitsin äsken myös kynsistudiot. Kävin asiakkaana aasialaistaustaisessa yrityksessä, missä oli työntekijöitä niin paljon, että päät löivät yhteen. Sisäänheittäjä osasi auttavaa suomea. Tässäkin tapauksessa on päivänselvää, että jonkinlaisia kynnysrahoja maksellaan ja lakisääteiset velvoitteet jäävät huolehtimatta, kun itse tuote, mitä myydään asiakkaalle, maksaa kolmasosan vastaaviin suomalaisfirmoihin verraten. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että lainsäädäntöä tiukennetaan siltä osin kuin se parantaa hyväksikäytön uhrien asemaa ja tehostaa rikosten paljastamista. Valvontaa on lisättävä merkittävästi. Pelkkä lainsäädännön kiristäminen ei riitä, jos kiinnijäämisen riski pysyy pienenä. Työsuojeluviranomaisille, poliisille ja rajaviranomaisille on turvattava riittävät resurssit. Työperäistä maahanmuuttoa on tarkasteltava kriittisesti. Tarveharkinnasta ei tule luopua, vaan sitä on päinvastoin kehitettävä. Meidän on varmistettava, että Suomeen tullaan töihin aidosti työvoimapulan aloille, ei luomaan järjestelmää, jossa ulkomaista työvoimaa käytetään palkkojen ja työehtojen polkemiseen. Työvoimareserviä me emme tarvitse. Arvoisa puhemies! Jos haluamme kitkeä hyväksikäytön, meidän on uskallettava puuttua myös sen rakenteellisiin syihin. Työperäisen hyväksikäytön torjunta ei ole vain maahanmuuttopoliittinen kysymys. Se on myös oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja kansallisen edun kysymys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin ensi vuonna. Aivan ensiksi täytyy todeta, että Natoon liittyminen oli erittäin hyvä valinta Suomelta. Näemme edelleen neljän vuoden jälkeenkin, kuinka sota Euroopassa ja Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan jatkuu. Suomen sisäpolitiikkaa seuraamalla on toisinaan vaikeuksia pysyä positiivisella mielellä, mutta maanpuolustus on sellainen asia, joka yleensä jonkin verran yhdistää meitä suomalaisia, myös poliittisesti. Tällaisena aikana maanpuolustuksen arvon tulee ymmärtäneeksi aivan eri lailla, kun sota on niin lähellä ja muuallakin maailmalla myrskyää. Maanpuolustuksesta ei todella ole varaa nipistää tulevaisuudessakaan. Arvoisa puhemies! Kuten puolustusliiton jäsenenä tietysti kuuluukin, Suomi toimii aktiivisena liittolaisena ja osallistuu rauhan ajan tehtäviin myös ensi vuonna. Suomen panos keskittyy Merivoimiin sekä Itämeren turvallisuuden kehittämiseen. Suomen on tarkoitus ensi vuonna osallistua Naton pysyvän laivasto-osaston tehtäviin enintään 40 henkilöllä Naton merellisellä vastuualueella. Toiminta keskittyisi pääasiassa Itämerelle, Pohjanmerelle ja Pohjois-Atlantille. Tehtäviin kuuluisivat esimerkiksi merivalvonta ja merireittien suojaaminen. Puolustusvoimien aikomuksena on osallistua myös pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin yhteensä enintään 50 henkilöllä vuonna 27. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi merimiinojen raivaus, merivalvonta ja miinantorjuntakyvyn kehittäminen. Itämeri on strategisesti huomionarvoinen alue, sillä sen rannoilla on myös Venäjälle kuuluvia alueita. Alueen turvallisuus on tietenkin järkkynyt muiden sotatoimien seurauksena. Aluetta täytyykin pitää silmällä. Osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin on osoitus lähialueemme turvallisuuden vastuunkannosta. Arvoisa puhemies! Rauhan ajan tehtäviin osallistuminen on myös ulko- ja turvallisuuspoliittisten suhteiden vaalimista muihin liittolaisiimme. Samalla se näyttää vihamielisille maille, että seisomme yhdessä yhtenä rintamana puolustamassa meille kuuluvia alueita. Suomi tunnetaan maailmalla maana, joka hoitaa sille kuuluvat velvollisuudet, kuten on sovittu. Siitä on syytä pitää kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko linjaa selkeästi ja vastuullisesti Suomen roolia liittolaisena tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö Euroopassa on pysyvästi muuttunut. Suomi ei ole enää vain turvan vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja. Puolustusvoimien osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 27 on luonnollinen ja johdonmukainen jatkumo jäsenyydellemme. Kyse ei ole pelkästään velvoitteesta, vaan myös vaikuttamisesta. Suomi on mukana suunnittelemassa, harjoittelemassa ja rakentamassa sitä yhteistä puolustusta, johon myös oma turvallisuutemme nojaa. On tärkeää korostaa, että osallistuminen vahvistaa samalla kansallista puolustuskykyämme. Yhteensopivuus liittolaisten kanssa, tiedonvaihto ja yhteiset harjoitukset kehittävät Puolustusvoimien suorituskykyä tavalla, jota emme voisi saavuttaa yksin. Hallitus toimii tässä vastuullisesti, tasapainottaen kansallisen edun, liittolaisvelvoitteiden ja turvallisuuden kokonaisuuden. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvolakia, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksen mukaan taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että hyvämaineisuuden arviointiin lisättäisiin eräiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten, petos- ja maksuvälinerikosten huomioiminen. Taksiliikenteen yrittäjäkokeen järjestäminen siirrettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle. Yrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa karenssi, ja myös jälkikäteen havaittu vilppi huomioitaisiin. Taksiliikenneluvan haltija olisi velvollinen rekisteröimään taksina käytettävän ajoneuvon yksinomaiseen hallintaansa ja liittämään ajoneuvon rekisterissä liikenneluvalle. Väärää rekisteröintiä koskevan kriminalisoinnin soveltamisala laajennettaisiin koskemaan taksiliikenneluvan haltijoita. Julkisen tiedon saantia taksiliikenteen harjoittajista laajennettaisiin. Myös hinnoittelua koskevien sääntöjen vastaisesta toiminnasta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu, ja myös taksinkuljettajalla olisi vastuu hintatietojen ilmoittamisesta. Eikä tässä vielä kaikki. Taksiliikenteessä käytettävissä ajoneuvoissa tulisi olla mittauslaitelain vaatimukset täyttävä taksamittari ja erityiset rekisterikilvet. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisättäisiin eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Lisäksi ajoluvan myöntämisen edellytyksenä olisi taksinkuljettajan koulutuksen käyminen. Arvoisa puhemies! Lain voimaan tullessa voimassa olevien taksinkuljettajien ajolupien haltijoiden tulisi väliaikaisten säännösten mukaan ajoluvan uusimiseksi käydä kertaluontoinen taksinkuljettajan täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan koetta ja taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksyntää koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Myös Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö voisi tehdä velvoitteidenhoitoselvityksen taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksynnän myöntämisestä ja peruuttamisesta. Ei voi kuin ihmetellä, miten tämä ala on päästetty ojan pohjalle antamalla esimerkiksi villien taksien liikennöidä kansalaisten keskuudessa. Miten päästettiin ajo- ja kielitaidottomia miehiä kolmansista maista pilaamaan alan luotettavuus? Jos joudun taksin takapenkiltä ohjeistamaan Kampista ottamalleni taksille, missä on Eduskuntatalo, voi todeta, että ammatin sisäistäminen on pahasti kesken. Mediasta olemme saaneet lukea maahanmuuttajataustaisten huijanneen ajolupien kirjallisissa kokeissa, mutta nyt se loppuu. Jos ministeri Ranne olisi ollut jo edellisessä hallituksessa ministerinä, ei meillä olisi maahanmuuttajataksinkuljettajien tekemiä seksuaalirikoksia ainakaan siinä määrin, että naisten pitäisi perustaa oma taksifirma terveytensä turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella löytyi vastuunkantajia huolehtimaan siitä, että pelisäännöt ovat samat kaikille. Harmaa talous, epäreilu hinnoittelu tai turvallisuudesta tinkiminen eivät kuulu suomalaiseen liikennejärjestelmään. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että kun he nousevat kyytiin, palvelu on turvallista ja kuljettaja on ammattitaitoinen. Kiitos ministeri Ranteelle määrätietoisesta työstä, perussuomalaisen puolueen agendan ajamisesta. Tämä on turvallisuuskysymys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko käsittelee aihetta, joka on Suomelle elintärkeä. Maaseutu ei ole vain maantieteellinen alue kartalla, vaan se on suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja alueellisen tasapainon perusta. Ilman elävää maaseutua ei ole vahvaa Suomea. Selonteossa on oikeasuuntaisia asioita mutta myös puutteita. On todettava, että maaseudun elinvoima ei vahvistu pelkillä strategioilla ja ohjelmapapereilla. Tarvitaan konkreettisia tekoja, kuten toimivia palveluja, infraa, työpaikkoja ja ennen kaikkea poliittista tahtoa pitää koko maa asuttuna. Suomalainen maaseutu kantaa suurta vastuuta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Maa- ja metsätalous tuottaa ruokaa, energiaa ja raaka-aineita. Silti juuri näiden alojen toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet lisääntyvän sääntelyn, kustannusten ja epävarmuuden vuoksi. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille kotimainen ruoantuotanto on kansallinen turvallisuuskysymys. Siksi maatalouden kannattavuus on saatava kuntoon. Viljelijöiden ei pidä joutua tilanteeseen, jossa he tekevät työtä tappiolla samalla, kun byrokratia lisääntyy ja vaatimukset kasvavat. Tarvitsemme politiikkaa, joka turvaa suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn myös EU:n tasolla. Toinen keskeinen kysymys on palveluiden saatavuus. Monilla maaseutualueilla ihmiset kokevat, että yhteiskunta vetäytyy askel askeleelta. Terveyspalvelut, koulut, pankit ja poliisi etääntyvät. Kun palvelut katoavat, katoavat myös ihmiset. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi korvata kaikkea lähipalvelua. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä hoitaa kaikkea verkossa. Siksi valtion on huolehdittava siitä, että peruspalvelut ovat saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla. Arvoisa puhemies! Liikenne ja infrastruktuuri ovat maaseudun elinvoiman selkäranka. Tieverkko on monin paikoin rapistunut, ja korjausvelka kasvaa. Metsäteollisuus, maatalous ja muu elinkeinotoiminta ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista. Alemman tieverkon kunnossapitoon on panostettava merkittävästi enemmän. Suomen vahvuus ovat puhdas luonto ja runsaat luonnonvarat. Niitä tulee käyttää vastuullisesti mutta myös rohkeasti kansallisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Maaseutu ei ole menneisyyden jäänne vaan Suomen tulevaisuuden voimavara. Tarvitsemme politiikkaa, joka tukee työntekoa, yrittäjyyttä, kotimaista tuotantoa ja turvallista arkea kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! Kohta alkaa aika, kun muuttolinnut palaavat ja maatalouskoneita alkaa liikkua tiheämmin liikenteessä. Maatalon kasvattina arvostan suuresti jokaista alkutuotannossa mukana olevaa ihmistä. Tukekaamme suomalaista tuottajaa ostamalla kotimaista. Se on isänmaallinen teko. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden hallussapidon ja maahantuonnin sääntelystä. Esityksen tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan viestintäjärjestelmien turvallisuutta ja parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua radiotaajuuksia häiritsevien laitteiden käyttöön. Radiohäirintään tarkoitetut laitteet, joita usein kutsutaan nimellä jammerit, ovat laitteita, jotka lähettävät radiotaajuista signaalia häiritäkseen tai estääkseen muuta radioviestintää. Tällaiset laitteet voivat häiritä esimerkiksi matkaviestinverkkoja, satelliittipaikannusjärjestelmiä, kuten GPS:ää, sekä muita radiotaajuuksiin perustuvia viestintäjärjestelmiä. Nykyisessä lainsäädännössä jammerit on pääsääntöisesti luokiteltu radiolähettimiksi, joiden käyttö ja hallussapito on luvanvaraista. Hallituksen esityksen mukaan tämä sääntely ei kuitenkaan ole ollut riittävän tehokasta, koska pelkkä luvanvaraisuus ei ole estänyt laitteiden laajaa maahantuontia ja käyttöä. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden oikeudeton hallussapito kriminalisoitaisiin. Tämä tarkoittaisi, että yksityishenkilö ei saisi pitää hallussaan tällaisia laitteita ilman erityistä lupaa. Samalla sääntelyä täsmennettäisiin siten, että jammerit määriteltäisiin radiolähettimistä erilliseksi laiteluokaksi, jolloin niitä voitaisiin säännellä tiukemmin. Yksi keskeinen syy lainsäädäntömuutokselle on se, että häirintälaitteiden käyttö voi aiheuttaa vakavia riskejä yhteiskunnan toiminnalle. Esimerkiksi GPS-häirintä voi vaikuttaa liikenteeseen, logistiikkaan, pelastusviranomaisten toimintaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin. Viranomaiset ovatkin havainneet taajuusvalvonnassa säännöllisesti pieniä häirintäsignaaleja, joita käytetään esimerkiksi paikannusjärjestelmien häirintään. Arvoisa puhemies! Esityksessä kiinnitetään huomiota myös maahantuontiin. Kriminalisoimalla hallussapito pyritään helpottamaan viranomaisten mahdollisuuksia puuttua laitteiden tuontiin Suomeen jo varhaisessa vaiheessa. Kun hallussapito on rikos, voidaan laitteisiin puuttua ennen kuin niitä ehditään käyttää. On kuitenkin tärkeää huomata, että esitys ei täysin kiellä näitä laitteita kaikilta toimijoilta. Viranomaisille sekä tietyissä tilanteissa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan voidaan edelleen myöntää lupa käyttää radiohäirintään tarkoitettuja laitteita. Tällöin käyttö olisi tarkasti valvottua ja rajattua. Lakimuutoksen tavoitteena on ennen kaikkea turvata radiotaajuuksien luotettava käyttö ja suojata yhteiskunnan kriittisiä viestintäjärjestelmiä. Samalla se antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua häirintälaitteiden laittomaan käyttöön ja niiden leviämiseen. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa radiotaajuuksien merkitys kasvaa jatkuvasti. Siksi myös niiden väärinkäyttöön on kyettävä puuttumaan tehokkaasti. Tämä hallituksen esitys on askel kohti turvallisempaa ja luotettavampaa viestintäympäristöä Suomessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tätä käsittelyssä olevaa hallituksen esitystä on odotettu. Kiitos ministeri Ranteelle asian esittelystä ja edistämisestä. Kyseessä on lainsäädäntömuutos, jonka keskeisenä tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta ja erityisesti nuorten kuljettajien turvallisuutta liikenteessä. Itselläni on neljä lasta, joista kolmella on poikkeusluvalla hankittu ajokortti ja myös viimeinen saa poikkeuslupakortin toivottavasti tänä vuonna. Nuorten kuljettajien äitinä, kuten myös poliisina, tervehdin tätä esitystä ilolla. Poliisi kohtaa liikenteessä valitettavan usein tilanteita, joissa nuorten kuljettajien kokemattomuus, riskinotto tai hetken harkitsemattomuus johtaa vakaviin seurauksiin. Vaikka valtaosa nuorista kuljettajista toimii vastuullisesti, tilastot ja kokemus osoittavat, että juuri uuden kuljettajan alkutaival on riskialttein. Nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina onnettomuuksien ja vakavien henkilövahinkojen tilastoissa. On meidän vastuullamme varmistaa, että lainsäädäntö tukee parhaiten turvallista ja vastuullista kuljettajakäyttäytymistä tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys selkeyttää ja osittain tiukentaa 17-vuotiaiden ajokortin poikkeuslupamenettelyn ehtoja. Poikkeuslupa on tähän asti mahdollistanut nuorille luvan saada henkilöauton ajokortti ennen 18 vuoden ikää esimerkiksi koulumatkojen tai harrastuksiin liittyvien liikkumistarpeiden perusteella. Tulevaisuudessa näitä ehtoja tarkennetaan siten, että nuorella tulee olla selkeä, säännöllinen ja dokumentoitavissa oleva liikkumistarve, esimerkiksi vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuva matka harrastuksiin tai opintoihin. Tämän edellytyksen tarkoituksena on kohdistaa poikkeuslupa niille nuorille, jotka todella tarvitsevat ajo-oikeutta jokapäiväiseen liikkumiseen. Erityisen merkittävää esityksessä on yöaikaisen ajon rajoittaminen puolenyön ja aamuviiden välillä. Kokemukseni perusteella juuri nämä tunnit ovat kaikkein riskialttiimpia. Liikennemäärät ovat vähäisempiä, mutta ylinopeudet, päihteiden vaikutuksen alaisena ajaminen ja matkustajien kannustavat kommentit takapenkiltä — ”Eikö tämä romu kulje kovempaa?” — luovat kuljettajalle painetta kaasujalkaan. Etenkin juuri ryhmäpaine saa kokemattoman kuljettajan unohtamaan riskit ja mahdolliset vaaranpaikat. Tämä yörajoitus ei ole rangaistus nuorille vaan ennalta ehkäisevä suojatoimi, joka saisi mielestäni aivan hyvin jatkua 20 ikävuoteen saakka, mutta hyvä, että edes näin. Vanhemmalla kollegalla oli tapana sanoa partioidessamme Vaasan kaduilla, että jos kaikki olisivat pikkutunneilla kotona omissa sängyissään, monta onnettomuutta jäisi tapahtumatta, ja se pitää paikkansa tänäkin päivänä. Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy myös merkittäviä koulutusvaatimusten tiukennuksia. Esimerkiksi henkilöautoluokan ajokortin suorittajille pakollinen riskientunnistamiskoulutus laajenee, mikä antaa tuleville kuljettajille paremman valmiuden tunnistaa ja hallita vaaratilanteita liikenteessä. Hallituksen esityksen taustalla on ajatus siitä, että kokemattomuus ja nuoruus lisäävät onnettomuusriskiä. Riskientunnistamiskoulutuksen vahvistaminen on tarpeen. Mitä paremmin nuori kuljettaja ymmärtää nopeuden, kelin, matkustajien ja oman vireystilan vaikutukset ajamiseen, sitä harvemmin poliisi joutuu puuttumaan tilanteeseen jälkikäteen. Esityksen myötä voimme siis optimistisesti odottaa parantuneita liikenneturvallisuustuloksia, kun nuorten kuljettajien osaamista ja vastuullisuutta vahvistetaan konkreettisin toimin. Samalla se luo myös selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat säännöt ajokortin poikkeusluvan myöntämiselle ja käyttöehdolle. Poliisin näkökulmasta paras liikenneonnettomuus on se, jota ei koskaan tapahdu. Vakavan onnettomuuden estäminen ennalta merkitsee säästyneitä ihmishenkiä ja vähemmän kärsimystä perheille. On toki selvää, että lakimuutos ei yksin ratkaise kaikkia liikenneturvallisuuden haasteita, mutta se on askel oikeaan suuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei tarkoita vain sähköä pistorasiasta. Se tarkoittaa ruokaa kaupan hyllyllä, lämpöä kodeissa ja toimivaa alkutuotantoa kriisitilanteissa. Turpeen tuotantoketju niin kasvu-, kuivike- kuin energiaturpeen osalta on osa tätä kokonaisuutta. Turve on varastoitavaa, kotimaista raaka-ainetta. Se ei ole riippuvainen kansainvälisistä toimitusketjuista, satamista tai geopoliittisista riskeistä. Se on suomalaista maaperää ja suomalaista työtä. Realistinen politiikka tunnistaa sen, että kasvu- ja kuiviketurve ovat osa Suomen ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Jos haluamme pitää kiinni kotimaisesta ruuasta, maatalouden elinvoimasta ja kriisinkestävästä Suomesta, turpeella on edelleen perusteltu ja välttämätön rooli. Perussuomalaisesta näkökulmasta tämä on huoltovarmuuskysymys. Emme voi samaan aikaan vaatia kotimaista ruokaa, eläinten hyvinvointia ja maatalouden kannattavuutta, jos samaan aikaan heikennämme keskeistä tuotantopanosta ideologisista syistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on aihe, josta puhutaan verrattain paljon, ja ilmiö on jakanut kantaa ottavat puolestapuhujiin ja vastustajiin. Me perussuomalaiset kannamme vastuuta luonnosta, ympäristöstä ja tulevista sukupolvista, mutta kannamme vastuuta myös suomalaisista, ihmisistä, työpaikoista, elinkeinoista ja kansallisesta päätösvallasta. Suomi on pieni maa globaalissa mittakaavassa. Päästömme ovat alle promillen luokkaa maailman kokonaispäästöistä. Siitä huolimatta meille esitetään yhä kiristyviä velvoitteita, jotka kohdistuvat erityisesti tavallisten suomalaisten arkeen, kuten liikkumiseen, asumiseen, maatalouteen ja teollisuuteen. Samaan aikaan suuret saastuttajamaat kasvattavat päästöjään. On kysyttävä, onko nykyinen linja oikeudenmukainen ja vaikuttava. Arvoisa puhemies! Suomen ilmastopolitiikan perustana on ilmastolaki, joka asettaa kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Lisäksi Suomea sitovat Euroopan unionin ilmastolaki ja EU:n taakanjakosektorin velvoitteet. Perussuomalaisten näkökulmasta keskeinen kysymys on, kuinka pitkälle kansallisesti kiristämme tavoitteita yli EU:n minimitason. Onko järkevää tehdä Suomesta ilmastopolitiikan mallioppilas hinnalla, joka heikentää kilpailukykyämme ja lisää kansalaisten kustannuksia? Liikenteen päästövähennykset eivät saa tarkoittaa sitä, että haja-asutusalueilla asuvat suomalaiset joutuvat kohtuuttomaan asemaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtyä sähköautoon tai joukkoliikenteeseen. Polttoaineverojen jatkuva kiristäminen osuu erityisesti pienituloisiin ja työssäkäyviin ihmisiin, joilla ei ole vaihtoehtoja. Maatalous on toinen sektori, jossa realismi on välttämätöntä. Suomalainen viljelijä toimii jo nyt tiukkojen ympäristövaatimusten alaisena. Jos ilmastotoimet heikentävät kotimaista ruuantuotantoa, seurauksena voi olla tuonnin kasvu maista, joissa tuotannon päästöt ovat suuremmat ja ympäristönsuojelu heikompaa. Se ei ole ilmastoteko, vaan se on päästöjen siirtämistä rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Teollisuuden ja energiatuotannon osalta Suomen vahvuus on puhdas sähkö ja korkea teknologinen osaaminen. Meidän tulee panostaa tutkimukseen, innovaatioihin ja teknologianeutraaliin sääntelyyn. Markkinoiden ja yritysten on saatava kehittää ratkaisuja ilman, että valtio yksityiskohtaisesti ohjaa voittajia ja häviäjiä. Hiilinielujen osalta on tunnustettava metsien merkitys Suomelle sekä taloudellisesti että ilmastollisesti. Metsäpolitiikassa päätösvalta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Emme voi hyväksyä ratkaisuja, jotka rajoittavat kohtuuttomasti metsänomistajien oikeuksia tai heikentävät metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Perussuomalaisesta näkökulmasta ilmastopolitiikan tulee täyttää kolme ehtoa: Ensinnäkin sen on oltava vaikuttavaa globaalisti, ei pelkkää kansallista hyveellisyyttä. Toiseksi sen on oltava taloudellisesti kestävää, ei velaksi rakennettua symbolipolitiikkaa. Ja kolmanneksi sen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, ei tavallisten suomalaisten arkea kurjistavaa sääntelyä. Arvoisa puhemies! Meidän on löydettävä tasapaino ympäristönsuojelun ja kansallisen edun välillä. Ilmastopolitiikka ei saa muodostua itseisarvoksi, joka ohittaa muut yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten työllisyyden, huoltovarmuuden, alueellisen tasa-arvon ja talouskasvun. Emme saa hyväksyä sellaista ilmastopolitiikkaa, jossa Suomi maksaa suhteettoman kovan hinnan ilman, että sillä on todellisia vaikutuksia maailman päästökehitykseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle varmuusvankeutta ja elinkautisvankien vapauttamismenettelyn muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Käytännössä esitys tarkoittaa sitä, että Suomessa todella mahdollistettaisiin oikea elinkautinen. Kaikkein vaarallisimpien vankien kohdalla vankeutta voitaisiin jatkossa jatkaa niin pitkään kuin heidän arvioidaan olevan vaarallisia. Samanlaisia käytäntöjä on olemassa myös ulkomailla, Pohjoismaistakin ainakin Norjassa ja Tanskassa. Perussuomalaiset ovat pitkään ajaneet varmuusvankeuden saamista Suomen lakikirjaan, joten esitys on todella odotettu ja tervetullut. Kiitos jälleen oikeusministeri Leena Merelle tästä tärkeästä esityksestä. Yksi vuoden 2022 perussuomalaisten kriminaalipoliittisen ohjelman tavoitteista on pian maalissa. Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on, että yhdistelmärangaistukseen tuomittu voitaisiin määrätä varmuusvankeuteen, mikäli olisi edelleen olemassa vaara sille, että tuomittu syyllistyisi uusiin vakaviin henkeä, terveyttä tai vapautta loukkaaviin rikoksiin. Meillä uutisoidaan jatkuvasti henkilöistä, jotka ovat riistäneet kanssaihmiseltä hengen, istuneet lyhyen tuomion ja päästyään vapaalle syyllistyneet taas uuteen henkirikokseen. Tähän on todellakin saatava muutos. Esitys suojelee tältä osin mahdollisia rikoksen uhreja, ei rikoksen tekijää. Tätä ei voi tarpeeksi korostaa. Eikö ole päivänselvää, että yhteiskunnan on kannettava enemmän huolta uhrien oikeuksista? Minulle se on. Suomalaiset ovat turvallisuutensa ansainneet. Törkeiden rikosten tehtailijat kuuluvat lukkojen taakse, eivät kaduille kansan keskuuteen. Tällaisiin ihmisiin, joista me nyt puhumme, eivät sosiaalipolitiikka ja pehmeät keinot pure. Esimerkiksi sarjamurhaajat ovat poikkeuksetta psykopaatteja, joista ihmisen tappaminen ei välttämättä tunnu yhtään miltään. Pohjanmaalla puhutaan kolloista ja luonnevikaisista, ja sehän on usein parantumaton oireyhtymä, eikä sellainen henkilö useinkaan oikene terapoimalla vaan yksinkertaisesti pitämällä poissa silmistä. Arvoisa puhemies! Joskus kuulee väitteitä, ettei rangaistusten pituuksilla tai kovuuksilla olisi vaikutusta rikollisuuden määrään. Tämä on aivan käsittämätön väite, jota kriminologinen tutkimus ei todellakaan yksiselitteisesti tue. Maalaisjärjellä ajateltuna löysät seuraamukset madaltavat kynnystä rikollisuuteen niiden kohdalla, jotka suunnittelevat laittomuuksia. Rangaistusten tarkoituksena on muodostaa rikoksia ennaltaehkäisevä pelote. Esimerkiksi jotkut vankilaan joutuneet saattavat tuomiota istuessaan päättää, etteivät halua sinne enää ikinä takaisin. Valitettavasti vain suomalaiset vankilaolosuhteet kaikkine palveluineen eivät aina toimi rangaistuksena, vaan meillä on rikoksen tekijöinä laitostunutta porukkaa, jotka juhlapyhien, kuten joulun, lähestyessä tekevät jonkun rikoksen päästäkseen katettuun pöytään ja lämpimiin olosuhteisiin. On kuitenkin huomioitava, että varmuusvankeus ei koskaan ole opettamista yhteiskuntakelpoiseksi vaan että tiettyjä rikoksen tekijöitä ei koskaan päästetä enää kansan keskuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta. Tarkastelen tätä asiaa henkilökohtaisesta arvopohjastani, poliisin arjen todellisuudesta sekä lakivaliokunnan mietintöä lainaten. Meille perussuomalaisille keskeistä on turvallisuus, yksilön vastuu tekemisistään sekä suomalaisten arjen sujuvuus. Päihdepolitiikassa emme päättäjinä saa lähettää signaalia, että huumausaineiden käyttö olisi riskitöntä tai yhteiskunnan hyväksymää. Kannabis ei ole harmiton päihde. Erityisesti nuorten kohdalla sen yhteys mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on vakavasti otettava huoli. Käyttö jättää jälkensä. Puheen hitaus ja sanojen muodostamisen ongelma ovat paljastaneet kuulusteltavan kannabiksen käytön pistävän hajun lisäksi. Mitä nuoremmasta kuultavasta on kyse, sitä surullisemmaksi se tekee vanhan virkamiehen. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnön keskeinen viesti on selvä: nykyinen huumausainelainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin, rikosoikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuteen. Mietinnössä korostetaan, että kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta rikosoikeusjärjestelmään, eikä esitetty aloite sisällä riittäviä konkreettisia ja vaikutusarvioiltaan kattavia ehdotuksia siitä, miten sääntely, valvonta, verotus ja haittojen ehkäisy toteutettaisiin käytännössä. Valiokunta nostaa esiin myös sen, että huumausainepolitiikan muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, poliisin tehtäviin, syyttäjälaitokseen sekä tuomioistuimiin. Laillistaminen ei poistaisi rikosoikeudellisia kysymyksiä vaan loisi uusia, koskien esimerkiksi luvattoman myynnin rajanvetoa, alaikäisten suojaa ja työelämän turvallisuutta. Esitetty laillistamismalli olisi lakivaliokunnan mukaan selkeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Poliisin kannalta tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi yksipuolisesti luoda mallia, jossa tuotanto ja myynti sallitaan. Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus ei ole irrallinen ilmiö vaan kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. On esitetty, että laillistaminen veisi markkinat rikollisilta. Kokemus muista maista osoittaa kuitenkin, että laiton rinnakkaismarkkina säilyy, koska verotettu tuote on kalliimpi, ikärajat rajoittavat myyntiä ja rikolliset siirtyvät vahvempiin aineisiin. Poliisin työ ei vähene, se monimutkaistuu. Lausumavastalauseessa esitetään, että Suomi siirtyisi kohti säädeltyä ja verotettua kannabismarkkinaa haittojen vähentämiseksi ja rikosoikeudellisen kuormituksen keventämiseksi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. Vastalauseessa aliarvioidaan sääntelyn hallinnollinen ja taloudellinen taakka. Uuden markkinan luominen edellyttää lupajärjestelmää, valvontaviranomaisia, laboratoriokontrollia, markkinointirajoituksia ja jatkuvaa seurantaa. Tämä ei olisi kevennys julkiselle sektorille, vaan se olisi uusi byrokratian kerros. Lisäksi vastalauseessa korostetaan verotuloja, mutta mahdolliset verotuotot on punnittava suhteessa kasvaviin terveys- ja sosiaalikustannuksiin, jos käyttö lisääntyy — ja tässä kohdin uskallan sanoa: kun käyttö lisääntyy — kuten useissa vertailumaissa on tapahtunut. Myös hoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalituen tarve kasvaa. Tätä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keventämistä voidaan tarkastella ilman laillistamistakin. Hoitoon ohjaamista ja varhaista puuttumista voidaan kehittää jo nykyjärjestelmänkin puitteissa. Laillistaminen ei ole ainoa eikä missään tapauksessa välttämätön keino korjata mahdollisia epäkohtia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävä on suojella yhteiskuntaa ja erityisesti nuoria. Poliisin viestinä on, että päihteet ovat jo nyt merkittävä turvallisuusriski. Tämä aloite ei täytä niitä edellytyksiä, joita näin laaja ja perustavanlaatuinen muutos vaatisi. Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä vaan vastuullisella, haittoja ehkäisevällä ja järjestystä tukevalla politiikalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevalla hallituksen esityksellä on perimmäisenä tarkoituksena vastata kysymykseen, onko suomalaisella poliisilla riittävät keinot suojata suomalaisia vai jätämmekö viranomaiset kädet sidottuina tilanteessa, jossa rikollisuus kovenee ja kansainvälistyy. Meillä perussuomalaisilla lähtökohta on selvä. Valtion ensimmäinen ja tärkein tehtävä on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta. Turvallisuus ei ole mikään sivujuonne vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Ilman sisäistä turvallisuutta ei ole toimivia kouluja, ei yritystoimintaa, ei arjen rauhaa. Poliisilain 5 a luku koskee salaisia tiedonhankintakeinoja. On tosiasia, että vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt rikollisuus, huumekauppa, ihmiskauppa ja terrorismiin kytkeytyvät ilmiöt, toimii yhä useammin verkossa, suljetuissa viestintäkanavissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Jos viranomaisten toimivaltuudet laahaavat perässä, rikolliset voittavat kilpajuoksun. Hallituksen esityksessä vahvistetaan poliisin mahdollisuuksia estää ennalta vakavia rikoksia. Tämä on oikea suunta. Perussuomalaiset eivät hyväksy sellaista ajattelua, jossa rikoksen uhrin oikeudet jäävät toissijaisiksi suhteessa rikoksentekijän yksityisyydensuojaan. Uhrin näkökulma on nostettava keskiöön. Arvoisa puhemies! Samalla on selvää, että toimivaltuuksien tulee olla tarkkarajaisia ja valvottuja. Olemme oikeusvaltio, emme mielivaltainen järjestelmä. Hallintovaliokunnan tekemät täsmennykset valvonnan ja oikeusturvan vahvistamiseksi ovat perusteltuja. Emme saa kuitenkaan ajautua tilanteeseen, jossa byrokratia halvaannuttaa poliisin operatiivisen toiminnan. Opposition vastalause, joka sisältää ehdotuksen esityksen hylkäämiseksi tai kaventamiseksi, on tässä turvallisuustilanteessa vastuuton. Se antaa kuvan, että ideologinen epäluulo viranomaisia kohtaan on tärkeämpää kuin kansalaisten arjen turvallisuus. On pakko kysyä, mikä on vaihtoehto: jätetäänkö poliisi ilman nykyaikaisia keinoja siksi, että pelätään periaatteellisesti toimivaltuuksien laajentamista? On hyvä muistaa, että rikolliset eivät epäröi käyttää uusia teknologioita. Miksi siis Suomen valtion pitäisi vapaaehtoisesti rajoittaa itseään enemmän kuin se on välttämätöntä? Arvoisa puhemies! Turvallisuuspolitiikka ei saa olla sinisilmäistä tai naiivia. Suomi on muuttunut, ja myös turvallisuusympäristömme on muuttunut. Meidän on uskallettava tunnustaa se. Perussuomalaisille on tärkeää, että viranomaisilla on todelliset mahdollisuudet puuttua vakaviin uhkiin ajoissa eikä vasta sitten, kun vahinko on jo tapahtunut. Tämä ei ole vastakkainasettelua turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä. On kysymys siitä, miten turvaamme suomalaisten oikeuden elää ilman pelkoa. Siksi suhtaudumme esitykseen myönteisesti, kuitenkin tarkasti valvontaa ja rajauksia seuraten. Sen sijaan vastalauseen linja, jossa turvallisuus asetetaan toissijaiseksi, ei saa meidän tukeamme. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat valtion, joka seisoo heidän puolellaan. Tässä asiassa se tarkoittaa sitä, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset valtuudet suojella Suomea ja suomalaisia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Käsittelyssämme on hallituksen esitys, jonka tavoitteena on päivittää ja selkeyttää sitä, miten henkilötietoja käsitellään Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa ja siihen liittyvissä laeissa. Tämä esitys ei ole irrallinen normipaketti vaan osa laajempaa hallituksen ohjelman tavoitetta tehostaa rikosten torjuntaa ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa samalla, kun turvaamme yksilön perusoikeudet ja oikeusturvan vaatimukset. Tämän lakiesityksen ydin on hyvin selvä. Suomen on pystyttävä turvaamaan vankiloiden järjestys, henkilökunnan turvallisuus ja yhteiskunnan yleinen turvallisuus myös rikosseuraamusjärjestelmän sisällä. Viime vuosina olemme nähneet, miten järjestäytynyt ja jengiytynyt rikollisuus on juurtunut myös vankiloihin. Rikolliset verkostot eivät katkea vankilan porteilla, vaan ne jatkavat toimintaansa, ellei viranomaisilla ole riittäviä keinoja seurata, estää ja paljastaa rikollista toimintaa. Tähän tilanteeseen peilaten tehokas ja ajantasainen henkilötietojen käsittely ei ole ongelma, vaan se on välttämättömyys. Arvoisa puhemies! Alkuperäinen laki, joka säätelee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa, on vuodelta 2021. Nyt esitys pyrkii vastaamaan tämän päivän turvallisuushaasteisiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn sekä vankilaturvallisuuden parantamiseen, siten, että viranomaisten tietojenvaihto on mahdollisempaa silloin, kun laissa asetetut edellytykset täyttyvät. Keskeinen periaate on tämä: viranomaisilla tulee olla selkeät ja oikeasuhteiset perustelut henkilötietojen käsittelylle. Mutta mielestäni hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Viranomaisille ei pidä asettaa sellaisia hallinnollisia esteitä, jotka käytännössä hyödyttävät rikollisia ja heikentävät työntekijöiden ja myös muiden vankien turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille rikollisen yksityisyys ei voi mennä yhteiskunnan turvallisuuden edelle. Tämä ei todellakaan tarkoita mielivaltaa tai oikeusturvasta luopumista vaan realistista lainsäädäntöä. Kun on perusteltu syy epäillä rikollista toimintaa, viranomaisilla täytyy olla oikeus käyttää ja vaihtaa tietoja tehokkaasti. Arvoisa puhemies! Tietojen käsittelyn oikeusperustan tulee olla selkeä. Henkilötietojen käsittely ei voi olla satunnaista tai viranomaisilta harkinnanvaraista, vaan sen on nojattava tiukkoihin lakiin kirjattuihin edellytyksiin esimerkiksi silloin, kun se on välttämätöntä rikosten ehkäisyyn, tutkintaan tai vankilaturvallisuuden ylläpitämiseen. Emme saa kuitenkaan ajautua tilanteeseen, jossa liiallinen tietosuojafundamentalismi estää viranomaisia tekemästä työtään. Lainsäätäjän velvollisuus on puolustaa ennen kaikkea lainkuuliaisten kansalaisten turvallisuutta, ei rikollisten mukavuutta. Pidän tärkeänä, että viranomaisten välinen tiedonvaihto toimii aidosti. Poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen ja muiden turvallisuusviranomaisten on voitava jakaa olennaista tietoa ilman turhaa byrokratiaa silloin, kun kyse on vakavasta rikollisuudesta tai turvallisuusuhasta. Tietokatkokset ovat aina riski. Muistakaamme, että lainsäädännön tehtävä ei ole sitoa viranomaisten käsiä vaan antaa heille työkalut pitää Suomi turvallisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Tänään olemme käsittelemässä hallituksen esitystä, jonka tavoitteena on ajanmukaistaa poliisilakia ja pakkokeinolakia rikostorjunnan ja lainvalvonnan näkökulmasta. Esitys on osa laajempaa oikeusvaltion ja sisäisen turvallisuuden kehittämisohjelmaa, jonka tavoitteena on parantaa poliisin edellytyksiä vastata digitaalisen ja kansainvälisen rikollisuuden haasteisiin. Esityksessä poliisille säädettäisiin mahdollisuus toteuttaa yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa, ja tämä tehtäisiin yhdenmukaisesti pakkokeinolain kanssa, jotta sääntely olisi mahdollisimman samansisältöistä. Tavoitteena on parantaa rikostorjunnan kykyä vastata nykyaikaisiin, erityisesti verkossa tapahtuviin rikoksiin. Perustelu esitykselle on selkeä: rikollisuus on yhä enemmän digitaalista ja rajatonta. Nykyinen lainsäädäntö ei täysin kata niitä tilanteita, joissa viranomaiset tarvitsevat peitetoimintaa tietoverkossa esimerkiksi kyberrikosten tai järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa. Esityksen tarkoituksena on poistaa epäjatkuvuuksia poliisilaista ja pakkokeinolaista siten, että salaiset tiedonhankintaosiot ja salaiset pakkokeinot ovat mahdollisimman yhdenmukaisia ja toimivia myös digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on korostanut, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksien tulee olla keskenään yhdenmukaisia, jotta yhteistyö toimii ja rikostorjunta pysyy tehokkaana. Samalla on tärkeää huomioida, ettei kyse ole vain teknisistä muutoksista. Oikeuskanslerin mukaan pienikin muutos salaisiin toimivaltuuksiin voi vaikuttaa perusoikeuksien ja oikeasuhtaisuuden arviointiin, mikä edellyttää tarkkaa valvontaa ja selkeitä reunaehtoja. On tärkeää, että laillisuusperiaate säilyy ja että poliisin tiedonhankintakeinot pysyvät oikeassa suhteessa yksilön yksityisyydensuojan kanssa. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys pyrkii siis tasapainottamaan rikostorjunnan tehokkuuden sekä kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien kunnioittamisen. Esitys on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön ja sisäministeriön kanssa sekä kuultu laajasti eri viranomaisten ja asiantuntijoiden keskuudessa ennen eduskunnan käsittelyä. Esityksen tavoite, rikostorjunnan tehostaminen ja viranomaisten yhdenmukaiset toimivaltuudet, on perusteltu ja tarpeellinen. Samalla on varmistettava, että perusoikeuksien suoja toteutuu ja lainsäädäntö säilyy tarkkarajaisena ja oikeasuhtaisena. Turvallinen ja toimiva oikeusvaltio on meidän jokaisen yhteinen etu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on poliisilain sekä useiden muiden viranomaisten tiedonvaihtoa koskevien lakien muuttaminen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa rikosten ennaltaestämisen, paljastamisen ja selvittämisen edellytyksiä. Esitys sisältää muutoksia poliisilakiin, henkilötietojen käsittelyä koskeviin säädöksiin sekä Rajavartiolaitoksen, Tullin, Puolustusvoimien ja Maahanmuuttoviraston tiedonsaantioikeuksia koskeviin lakeihin. Tavoitteena on yhtenäistää ja ajantasaistaa tiedonvaihtoa koskevaa sääntelyä. Poliisin oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta laajennetaan rikosten torjunnan ja selvittämisen tehostamiseksi. Oikeus koskee myös tietoja yksityisiltä toimijoilta henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi sekä etsintäkuulutettujen tavoittamiseksi. Lisäksi poliisi voisi saada sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajilta henkilön henkilöllisyys- ja läsnäolotietoja tietyissä tilanteissa. Arvoisa puhemies! Poliisi voisi luovuttaa tietoja salassapitosäännösten estämättä sekä pyynnöstä että oma-aloitteisesti, kun se on tarpeen viranomaistehtävissä tai tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Lisäksi säädetään erikseen tietojen luovuttamisesta kriittisen infrastruktuurin toimijoille. Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Puolustusvoimien tiedonsaantioikeuksia päivitetään vastaamaan poliisia koskevia muutoksia. Maahanmuuttovirastolle annetaan oikeus tietyntyyppisiin etsintäkuulutustietoihin sekä velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos etsintäkuulutettu asioi viraston tiloissa. Muutokset vahvistavat poliisilain roolia viranomaisten tiedonvaihtoa ohjaavana kokonaisuutena ja parantavat tilannekuvan muodostamista. Viranomaisten välinen yhteistyö tehostuu, ja reagointi vakaviin uhkiin nopeutuu. Samalla korostuu välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointi yksityisyydensuojan näkökulmasta. Laajennetut tiedonvaihtomahdollisuudet edellyttävät huolellista perusoikeuksien huomioimista erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suojan osalta. Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä pyritään vastaamaan muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin selkeyttämällä ja vahvistamalla viranomaisten tiedonvaihtoa. Tämä esitys kertoo hallituksen järkevyydestä ja reagoinnista tässä maailmantilanteessa. Odotan mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua tämä esitys saa tässä salissa aikaiseksi. — Kiitos.