Strandman Jaana

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista osana valtionhallinnon rakenteellista tehostamista. Tehtäviä siirrettäisiin suurempiin olemassa oleviin organisaatioihin, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Työneuvoston tehtäviin kuuluu työoikeudellisten lausuntojen antaminen. Esityksen mukaan osa tehtävistä siirtyisi työtuomioistuimelle. Yhteistoimintalainsäädännön valvonta ja neuvonta siirtyisivät työsuojeluviranomaiselle. Henkilöstörahastojen valvonta ja rekisteri siirtyisivät Patentti- ja rekisterihallitukselle. Tehtävien sijoittaminen nykyisiin organisaatioihin antaa mahdollisuuden hyödyntää valmista asiantuntemusta ja olemassa olevia rakenteita. Samalla henkilöstön osaamista voidaan käyttää laajemmissa kokonaisuuksissa. Muutosten toteutuksessa tarvitaan selkeät vastuut, toimiva tiedonkulku ja riittävä perehdytys. Työneuvoston lausuntoja on annettu viime vuosina keskimäärin noin neljä vuodessa. Lausuntojen määrä antaa perusteen arvioida erillisen organisaation tarvetta suhteessa sen tehtäväkokonaisuuteen. Samalla pitää varmistaa, että työoikeudelliseen neuvontaan ja oikeusturvaan liittyvät palvelut säilyvät helposti saavutettavina. Uudistus tarjoaa myös mahdollisuuden tarkastella valtionhallinnon muita pieniä virastoja ja toimistoja. Kun tehtäviä arvioidaan kokonaisuuksina, voidaan löytää tilanteita, joissa toimintojen yhdistäminen tai keskittäminen selkeyttäisi työnjakoa ja vähentäisi päällekkäistä työtä. Kun tarkastelemme pieniä valtionhallinnon yksiköitä, myös niiden toiminnan kustannukset ja henkilöstömäärät pitää tuoda avoimesti esiin. Tasa-arvovaltuutetun toimiston vuoden 2025 talousarviomääräraha oli noin reilu miljoona euroa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle vastaava summa oli 2,72 miljoonaa euroa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa työskentelee noin 40 henkilötyövuoden verran henkilöstöä. Näiden lukujen rinnalla tarvitaan arvio toiminnan tuloksista ja vaikutuksista. Huomiota pitää kiinnittää siihen, mitä palveluja kansalaisille tuotetaan, kuinka paljon asioita käsitellään ja millaisia konkreettisia tuloksia resursseilla saavutetaan. Samalla voidaan arvioida, löytyisikö joillekin tehtäville tehokkaampi tapa järjestää toiminta yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Pelkkä henkilöstömäärä tai budjetin suuruus ei kerro toiminnan tarpeellisuudesta. Olennaista on arvioida, mitä resursseilla saadaan siis aikaan ja vastaavatko tehtävät käytettävissä olevia resursseja. Jokaiselle julkiselle eurolle pitää löytyä selkeä tehtävä, perusteltu tarve ja näkyvä hyöty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tehdään useita tärkeitä suoraan suomalaisten arkeen liittyviä veromuutoksia. Kotitalousvähennystä korotetaan määräaikaisesti vuosiksi 2026 ja 2027. Enimmäismäärä nousee 2 100 euroon ja yritykselle maksetuista työkorvauksista tehtävä vähennys 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kotitalous teettää esimerkiksi 3 000 eurolla remontti- tai siivoustöitä, verovähennys kasvaa nykyisestä 900 eurosta 1 050 euroon. Hyötyä tulee siis 150 euroa. Suurimmillaan vähennyksen kasvu voi tarkoittaa 500 euron lisähyötyä kotitaloudelle tavallisen ihmisen arkeen. Määräaikainen korotus tukee kotitalouksien palvelujen ostamista ja samalla rakentamisen ja remontoinnin kysyntää. Talouden epävarmassa tilanteessa tämä tukee kulutusta ja työllisyyttä. Myös matkakuluvähennyksen omavastuun alentaminen 900 eurosta 800 euroon helpottaa työmatkoista aiheutuvia kustannuksia. Tämä on merkittävää erityisesti niille, jotka tarvitsevat autoa työssäkäyntiin. Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon. Erityisen hyvänä pidän sitä, että edun piiriin tulevat myös metsästys ja kalastus. Metsästyskortin suorittaneita on Suomessa noin 300 000. Kyse on suuresta joukosta suomalaisia. Myös kalastus on monelle suomalaiselle tärkeä harrastus ja tapa liikkua luonnossa. Kokonaisuutena esitys tukee kotitalouksien ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Erikoista jälleen tässä salissa on, että tämäkään esitys ei SDP:lle käy, vaan pitäisi saada enemmän sitä, tätä ja tuota kertomatta, mistä se raha otetaan. Tämä on hyvin tyypillistä SDP:n toimintaa — suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään vastuuttomasti.

Arvoisa herra puhemies! Kelan etuusmenoihin käytettiin vuonna 2025 noin 17,5 miljardia euroa. Se tarkoittaa lähes 48 miljoonaa euroa päivässä, kaksi miljoonaa euroa tunnissa ja noin 33 000 euroa minuutissa. Tämä tarkoittaa, että rivikansanedustajana minun vuoden veroeuroni on minuutissa käytetty. Kysymys kuuluu: kuinka pitkään suomalainen veronmaksaja pystyy rahoittamaan kasvavia menoja tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja kotimaamme julkinen talous on alijäämäinen? Kelan toimintakuluihin kohdistuu vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästövaatimus. Lisäksi päätettiin 50 miljoonan euron kertaluontoisesta valtionrahoituksen leikkauksesta. Näissä säästöissä pitää keskittyä toiminnan tehostamiseen. Siksi hallituksen tekemät ratkaisut sosiaaliturvan menojen hillitsemiseksi ovat välttämättömiä. Vuonna 2025 kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi. Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta. Opiskelijat siirtyivät yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Yleisen asumistuen menot vähenivät lähes 450 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuton vaikutus sosiaalietuuksien kustannuksiin näkyy erityisesti toimeentulotuessa. Pitkällä aikavälillä vaikutus julkisiin menoihin on erittäin suuri. Sadasta toimeentulotuen tuen saajasta 41 puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Vuonna 2017 vieraskielisille maksettiin toimeentulotukea 172 miljoonaa euroa, mikä vastasi 24:ää prosenttia kaikista toimeentulotukimenoista. Vuonna 2025 summa oli noussut jo 408 miljoonaan euroon ja osuus 41 prosenttiin. Kahdeksassa vuodessa vieraskielisille maksettujen toimeentulotukien määrä on siis yli kaksinkertaistunut. Kun kehitystä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, kustannusten vaikutukset voivat nousta erittäin suuriksi. Kelan takaisinperinnässä on huomattavia summia. Vuoden lopussa etuuksiin liittyviä saatavia oli 147 miljoonaa euroa. Opintolainojen takausvastuusaatavia oli perinnässä 343 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi vuodessa lähes 28 prosenttia. Nämä rahat kuuluvat suomalaisille veronmaksajille. Takaisinperinnän pitää toimia tehokkaasti, ja perusteettomien etuuksien maksamista pitää ehkäistä. Arvoisa puhemies! Myös lääkekorvaukset ovat suuri menoerä. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä ostettiin noin 2,5 miljardilla eurolla. Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,9 miljardia euroa. Lääkekustannuksiin on löydettävä ratkaisuja, joilla julkisten varojen käyttö pysyy kestävällä tasolla. Kelan palveluiden pitää toimia käytännössä kaikkialla Suomessa. Kela-taksien toiminnassa on ollut alueellisia ongelmia ja palvelun saatavuudessa on ollut eroja. Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja hoitoon myös silloin, kun siihen tarvitaan Kela-kuljetusta. Hallitus vahvisti kesällä 2025 laajan taksilain uudistuksen, jonka tavoitteena on kitkeä harmaa talous ja parantaa asiakasturvallisuutta. Nämä tiukennukset vaikuttavat suoraan myös Kela-kuljetuksia ajaviin takseihin. Kela-kuljetuksessa palvelun pitää toimia silloin, kun sitä tarvitaan. Kela-taksin pitää tulla sovittuna aikana, ja asiakkaan pitää päästä turvallisesti hoitoon. Samalla veronmaksajan rahaa pitää käyttää vastuullisesti. Kela uudistaa parhaillaan etuuskäsittelyn ja asioinnin tietojärjestelmiä Eepos-ohjelmassa. Uudistuksen pitää parantaa palvelun toimivuutta ja samalla vähentää kustannuksia. Arvoisa puhemies! Suomen sosiaaliturvan rahoitus perustuu työhön. Työntekijät, yrittäjät ja yritykset rahoittavat verojen ja maksujen kautta yhteiskunnan palveluita ja etuuksia. Siksi jokainen etuus pitää arvioida sen alkuperäisen tarkoituksen kautta. Sosiaaliturvan pitää turvata suomalaisen toimeentulo silloin, kun siihen on todellinen tarve. Työkykyisen ihmisen kohdalla työn vastaanottamisen pitää olla kannattavaa, ja työn tekemisen pitää aina olla etuuksilla elämistä vahvempi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuuston kertomus Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan toiminnasta nostaa esiin suomalaisen talouden kannalta tärkeitä kysymyksiä. Suomen pankit ovat hyvässä kunnossa. Pankkien talous kestää vaikeitakin aikoja. Samaan aikaan yritykset ja kotitaloudet kohtaavat taloudellisia vaikeuksia. Kotitalouksien ostovoima on kuitenkin kohentumassa. Suomen talouden suurin haaste liittyy tällä hetkellä kasvuun. Hintojen nousu on hidastunut, ja korot ovat laskeneet. Uusimpien tietojen mukaan Suomen talous kasvoi vuonna 2025 aiemmin arvioitua enemmän. Kasvu on jatkunut myös vuonna 2026, ja positiivisia talousuutisia saamme lähes päivittäin niin viennistä kuin teollisuudestakin. Tästä täytyy meidän kaikkien iloita ja jatkaa toimia, joilla kasvu jatkuu ja sitä kautta myös työllisyys tulee kohenemaan. Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytykset vaativat huomiota. Erityisesti pankkipalveluiden saatavuudessa on ongelmia. Pienen yrityksen pitää pystyä avaamaan pankkitili kohtuullisessa ajassa. Jos yrittäjä joutuu odottamaan tilin avaamista viikkoja tai toimittamaan pankille kerta toisensa jälkeen uusia selvityksiä, yritystoiminnan käynnistäminen vaikeutuu. Pahimmillaan yritys ei pääse hoitamaan laskuja, palkkoja tai veroja normaalisti. Pankkien pitää arvioida yrityksen tilanne kokonaisuutena. Säännöt eivät saa muodostua esteeksi yritysten kasvulle, investoinneille ja uusille työpaikoille. Arvoisa puhemies! Käteinen on monelle suomalaiselle edelleen tärkeä maksutapa. Kaikki ihmiset eivät pysty käyttämään digitaalisia pankkipalveluita. Käteisellä voi maksaa ilman älypuhelinta, verkkopankkia tai toimivaa tietoliikenneyhteyttä. Käteinen on tärkeä myös kriisivalmiudessa. Sähkökatko, tietoliikennehäiriö, kyberhyökkäys tai maksujärjestelmän häiriö voivat estää kortti- ja mobiilimaksamisen, ja silloin käteinen tarjoaa toimivan vaihtoehdon. Pankkiautomaattien ja konttorien väheneminen vaikeuttaa käteisen saatavuutta. Digitaalisiin palveluihin siirtyminen voi myös nostaa kustannuksia ihmisille, jotka eivät pysty käyttämään niitä. Digitaaliset maksut yleistyvät nopeasti. Suomen on samalla varauduttava tilanteisiin, joissa sähköiset maksujärjestelmät eivät toimi. Arvoisa puhemies! Suomen talous tarvitsee yrityksiä, investointeja ja uusia työpaikkoja sekä kansalaisten luottamusta kasvuun. Pankkipalveluiden saatavuus kuuluu yritystoiminnan perusedellytyksiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt napakasti toimeen, mikä on erinomaisen hyvä asia maamme taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen esityksessä tehdään muutoksia, jotka näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027, liikunta- ja kulttuurietua laajennetaan sekä työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työstä saatava vähennys kasvaa ja myös palkatun työn vähennys paranee. Tämä helpottaa remonttien, siivouspalvelujen, hoivapalvelujen ja muiden kotitalouksien tarvitsemien palvelujen ostamista. Kotitalousvähennys tulee voimaan kuluvana vuonna takautuvasti, ja sitä voi hyödyntää myös vuonna 2027. Rakennusala on ollut pitkään vaikeuksissa. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut odottamaan töitä, ja kotitaloudet ovat siirtäneet remontteja myöhemmäksi. Korotettu kotitalousvähennys kannustaa tilaamaan työtä juuri nyt, kun talous tarvitsee lisäkysyntää. Kotitalousvähennystä ei palauteta aikaisemmalle tasolle, vaan korotus koskee rajattua aikaa. Tarkoitus on tukea taloutta nykyisessä tilanteessa ja auttaa palvelualoja sekä rakentamista pääsemään vahvempaan vauhtiin. Arvoisa puhemies! Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi käyttää aiempaa useampaan harrastukseen, kuten kalastukseen ja metsästykseen, liittyviin palveluihin, kuten vaikkapa eräopaspalveluun. Liikunta ymmärretään usein melko kapeasti, vaikka suomalaisille luonto on tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Kalastus ja metsästys edellyttävät liikkumista, luonnontuntemusta ja aktiivista harrastamista. Ne ovat monelle elämäntapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsästyksellä on merkitystä myös riistakantojen hoidossa. Kalastus kuuluu Suomen vanhimpiin harrastuksiin, ja sitä harrastetaan eri puolilla maata rannikoilta sisävesille. Luontoharrastusten sisällyttäminen liikunta- ja kulttuurietuun tunnistaa paremmin suomalaiset harrastustavat ja kohtelee erilaisia liikuntamuotoja tasapuolisemmin. Näillä liikunta- ja kulttuurieduilla lisätään myös henkistä huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon. Monella paikkakunnalla oma auto on välttämätön työssäkäynnin vuoksi harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassamme, jossa polttoaineen ja liikkumisen kustannukset vaikuttavat suoraan toimeentuloon. Talouden kasvu on käynnistynyt, ja nämä nykyhallituksen päätökset ja toimet tukevat ja vauhdittavat tätä kasvua. Nyt kannattaa siis suomalaisten hyödyntää nämä esityksen toimet arjessaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka syntyy pellolla ja navetassa, ja sen merkitys näkyy jokaisen arjessa joka päivä. Kun kotimainen tuotanto toimii, kauppojen hyllyt täyttyvät ja koko maa pysyy liikkeessä. Maatalous kantaa samalla vastuuta huoltovarmuudesta, joka turvaa ruokahuollon myös vaikeina aikoina. Nyt käsillä oleva esitys tukee tätä tärkeää kokonaisuutta. Energiakustannusten nousu on kuormittanut monia tiloja. Lisäpalautus antaa helpotusta tilanteessa, jossa kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Tuki kohdennetaan toteutuneen polttoöljyn kulutuksen perusteella, joten se menee sinne, missä tarve on konkreettinen. Kyseessä on kymmenen miljoonan euron lisämääräraha, joka maksetaan vuoden 2026 aikana ammattimaisille maataloudenharjoittajille ja vesiviljelijöille. Taustalla on tavoite varmistaa, että kotimainen ruuantuotanto säilyy elinvoimaisena koko maassa. Kun tuotanto toimii, myös työpaikat ja yrittäjyys maaseudulla säilyvät. Hallitus on pitänyt kiinni linjasta, jossa alkutuottajien kustannuksia ei kasvateta omilla päätöksillä. Samalla on vahvistettu tuottajien asemaa markkinoilla, jotta oikeudenmukainen tulonmuodostus toteutuu paremmin. Tämä lisää luottamusta tulevaan ja kannustaa jatkamaan työtä, joka pitää Suomen omavaraisena. Velkaa joudutaan ottamaan lisää, ja kokonaisuus on hyvä tiedostaa. Silti panostus kotimaiseen ruokaan ja huoltovarmuuteen tuo turvaa, jota ei voi mitata pelkästään euroissa. Kyse on kyvystä pitää maa toiminnassa kaikissa oloissa. Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu ansaitsee teot, jotka näkyvät arjessa. Tämä esitys tukee viljelijää, yrittäjää ja koko Suomea.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää ja varsin yksimielistä keskustelua tästä uudistuksesta. Tämä uudistus on erittäin hyvä ja perusteltu, erityisesti myös nuorten osalta. Tämä vahvistaa talouttamme, sijoitustuottoja, ja tämän esityksen tiimoilta pystytään turvaamaan eläkejärjestelmä tulevillekin sukupolville. On erinomaista, että Suomen talouskasvu on alkanut viimein. Monet eri osa-alueet kasvavat niin matkailun, teollisuuden, korjausrakentamisen kuin investointien osalta. Myös suomalaisen ostovoima on kohentumassa. Kokonaisuudessaan tämä uudistus on erittäin tärkeä, ja sitä on jatkossa tarkasteltava.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu pääministeri! Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisen, toimivien palveluiden ja vastuullisen talouden varaan. Hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kyennyt tekemään ratkaisuja, jotka vahvistavat suomalaisten arkea, koulutusta, turvallisuutta ja terveyspalveluiden saatavuutta pitkällä aikavälillä. Suomen julkinen talous tarvitsee määrätietoisia ratkaisuja, ja nykyhallitus kantaa vastuunsa. Orpon—Purran hallitus on tehnyt miljardiluokan päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää myös tulevaisuudessa. Perussuomalaisille tärkeää on kohdistaa säästöjä toissijaisiin menoihin, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin. Kehitysapuun, hallintoon ja tehottomiin tukirakenteisiin tehdyt leikkaukset suojaavat suomalaisia palveluita ja työnteon edellytyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta on samalla kevennetty kasvun vahvistamiseksi. Tehdään YEL-eläkevakuutusuudistus, joka vahvistaa erityisesti pienyrittäjien arkea. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 perusopetusta on kehitetty selkeästi ja käytännönläheisesti. Koulujen ja virastojen rakennetta on uudistettu, jotta työ sujuu paremmin ja palvelut toimivat yhtenäisesti. Peruskouluun on lisätty opetustunteja lukemiseen ja matematiikkaan, mikä antaa enemmän aikaa oppia perustaidot kunnolla. Oppimisen tukea on parannettu, jotta jokainen oppilas saa apua oikeaan aikaan. Koulupäivien aikana mobiililaitteiden käyttöä on rajoitettu, jotta keskittyminen opetukseen paranee. Varhaiskasvatuksen palveluja on tehty joustavammiksi, ja perheille on enemmän valinnan mahdollisuuksia. Osaamisen vahvistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta oppimistulokset paranevat ja erot oppilaiden välillä vähenevät. Tavoitteena on, että jokainen lapsi Suomessa saa hyvät perustaidot ja tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja elämään. Kokonaisuus tukee lasten oppimista, arjen sujuvuutta ja koulun laatua koko maassa. Arvoisa puhemies! Myös terveyden palveluiden saatavuutta on parannettu konkreettisilla toimilla. Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu on helpottanut yli 65-vuotiaiden pääsyä lääkäripalveluihin kohtuullisilla kustannuksilla, ja kokeilua laajennetaan edelleen. Nykyhallitus uudisti vuonna 2025 keliakiaa sairastavien tukea siten, että yli 16 vuotta täyttäneen keliakiaa sairastavan ylimääräisiä ruokamenoja voidaan huomioida toimeentulotuessa. Uudistuksella turvataan kaikkein pienituloisimmille mahdollisuus saada tukea keliakiasta aiheutuviin kustannuksiin. Hallitus on lisäksi vastannut maaseudun ihmisten pitkäaikaiseen huoleen hyväksymällä suden kiintiömetsästyksen. Tällä turvataan ihmisten turvallisuutta, vähennetään vahinkoja ja vahvistetaan luottamusta suurpetopolitiikkaan erityisesti niillä alueilla, joilla susikanta aiheuttaa jatkuvaa huolta kotieläimille ja ihmisten arjen keskelle. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee päätöksiä, jotka vahvistavat turvallisuutta, osaamista ja luottamusta tulevaisuuteen. Näitä ratkaisuja hallitus on vienyt eteenpäin vastuullisesti ja määrätietoisesti. Nykyhallituksen toimet ovat alkaneet purra. Monilta sektoreilta on tullut kasvulukuja, ja suomalaisten ostovoima on kohentunut. Tämä on erinomaista.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla toimeenpannaan EU:n ennallistamisasetusta, kehitetään luonnonarvomarkkinoita sekä päivitetään suden suojeluasemaa vastaamaan EU:n luontodirektiivin muutoksia. Merkittävä ja tervetullut osa esitystä liittyy suteen. On tärkeää, että suden suojelustatus muuttuu ja että suden kannanhoidollinen sääntely siirtyy selkeästi metsästyslainsäädännön piiriin. Tämä tuo suurpetojen hallintaan enemmän realismia ja huomioi paremmin suomalaiset olosuhteet. Arvoisa puhemies! Suomessa maaseudun ihmiset ovat jo pitkään joutuneet elämään tilanteessa, jossa susikanta on kasvanut paikoin hallitsemattomasti. Se on aiheuttanut vakavaa huolta kotieläimistä, metsästyskoirista, elinkeinotoiminnasta ja ihmisten turvallisuudentunteesta. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja koko susikysymyksen hoitoon on kärsinyt. Siksi on erittäin tärkeää, että menneenä talvena 2026 toteutettu suden kiintiömetsästys tuotti hyviä tuloksia. Se vähensi paikallisia ongelmia, lisäsi hyväksyttävyyttä ja osoitti, että hallittu kannanhoidollinen metsästys toimii käytännössä. Samalla nähtiin, että tavoitteena on tasapaino luonnonsuojelun ja ihmisten arjen välillä. Nykyhallitus erityisesti perussuomalaisten vahvasti vaikuttaessa on onnistunut suurpetoasiassa, ja jatkoa on luvassa karhun kannanhoidollisen metsästyksen osalta. Valkoposkihanhi ja ilves tulee ottaa myös tarkasteluun ja päätöksentekoon pikimmiten. Suurpetokysymyksissä on kuunneltava maaseudun ihmisiä, eikä päätöksiä pidä tehdä yksin Brysselissä tai virastoissa kaukana paikallisesta todellisuudesta. Arvoisa puhemies! Ennallistamistoimissa on lisäksi huolehdittava siitä, etteivät toimenpiteet vaaranna suomalaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Metsätalous, maanomistajien oikeudet ja alueellinen elinvoima on turvattava. Talousmetsissä tehtävä monimuotoisuustyö ei saa johtaa pitkällä aikajänteellä kohteiden käytännön suojeluun takaoven kautta. Ennallistamisen tulee perustua ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Suomen ei pidä toteuttaa EU-velvoitteita tavalla, joka heikentää maamme kilpailukykyä, investointeja tai maaseudun tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamisen selkeyttämistä ja hallinnon keventämistä. Uudistuksiin, jotka vähentävät raskasta byrokratiaa, nopeuttavat maksuliikennettä ja parantavat julkisen talouden ennakoitavuutta, on syytä suhtautua myönteisesti. Nykyisessä järjestelmässä sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään vuosittain kymmeniä erillisiä päätöksiä ennakoista, tarkistuksista ja lopullisista maksuista. Työ sitoo virkamiesten aikaa ja kasvattaa hallinnollisia kustannuksia. Esityksen myötä maksaminen perustuisi toimeenpanijoiden toimittamiin selvityksiin ja kuukausittaisiin ilmoituksiin. Menettely siis kevenee, rahaliikenne nopeutuu, ja käytännöt selkiytyvät. Tärkeää on veronmaksajien rahoista huolehtiminen. Jokainen tarpeeton hallintokerros lisää kustannuksia ilman hyötyä kansalaisille. Kun päätöksentekoa yksinkertaistetaan, julkinen sektori toimii tehokkaammin ja resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Esityksessä korostuu myös käytännönläheisyys. Maksupäivien muuttaminen pankkipäiviksi vastaa nykyistä maksuliikennettä ja vähentää epäselvyyksiä. Se kuuluu terveeseen hallintoon ja nykyaikaisiin toimintatapoihin. On myös tärkeää todeta, että uudistus koskee hallinnollisia menettelyjä. Etuudensaajien asema säilyy ennallaan. Kansalainen saa tukensa kuten tähänkin asti, samalla kun taustalla oleva järjestelmä toimii sujuvammin. Tämä on oikein kannatettava esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Haluan ensin tässä kiittää ministeriä perehtyneisyydestä ja paneutumisesta keliakiaan sairautena. Tänään on eduskunnassa vietetty keliakiapäivää, joka toteutuu vuosittain eduskunnan keliakiaverkoston ja Keliakialiiton yhteistyönä. Kiitän kaikkia edustajia, jotka olette tänään siinä tilaisuudessa vierailleet. On tärkeää puhua sairaudesta, joka koskettaa tuhansia suomalaisia lapsia, nuoria ja aikuisia. Keliakia on vakava, joka päivä arjessa mukana oleva elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa. Ihokeliakiassa sairaus ilmenee voimakkaana ihottumana. Näihin sairauksiin löytyy yksi hoitomuoto: täysin gluteeniton ruokavalio koko elämän ajan. Gluteeniton ruokavalio tuo sairastuneille ja heidän perheilleen ylimääräisiä kustannuksia joka päivä, jopa kolminkertaiset kustannukset tavalliseen ruokaan verrattuna. Siksi hallituksen esitys keliakiakorvauksen palauttamisesta alaikäiselle tukee sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja helpottaa monien perheiden arkea. Keliakiakorvauksen palauttamista on pidetty tärkeänä tavoitteena jo pitkään, koska pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään tulee kohdella oikeudenmukaisesti tämänkin sairauden yhteydessä. Erityisen merkittävää on ollut, että hallitusohjelmassa keliakiakorvaus on kirjattuna, ja tämäkin esitys liittyy siihen. Nykyhallitus on jo toimeenpannut alemman tulotason henkilöille keliakiakorvauksen toimeentulotuen yhteydessä maaliskuusta 2025 alkaen. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan alle 18-vuotiaat keliaakikot ja ihokeliaakikot voivat jatkossa saada lapsen perusvammaistukea. Tämä tuo merkittävän parannuksen monille perheille. Samalla 16—17-vuotiaiden ravintomenot siirtyvät toimeentulotuesta vammaistukeen, mikä tekee järjestelmästä selkeämmän ja inhimillisemmän. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että keliakia tunnustetaan pysyväksi sairaudeksi myös etuuksien myöntämisessä. Kun sairaus kestää koko elämän, myös alaikäisille myönnettävän tuen tulee olla lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa oleva. Näin vähennetään turhaa byrokratiaa, lääkärikäyntejä ja hallinnollista kuormaa perheiltä, terveydenhuollolta ja Kelalta. Lisäksi esitys keventää lääketieteellistä selvitystä poistamalla pakollisen C-lausunnon vaatimuksen sekä laajentaa erityishoitorahan koskemaan myös 16—17-vuotiaiden vanhempia. On tärkeää huolehtia, että toimeenpano ja viestintä ovat selkokielisiä ja saavutettavia, jotta jokainen hakija ymmärtää oikeutensa ja myöntämisperusteet. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, arjen turvasta ja siitä, ettei yksikään lapsi joudu sairautensa vuoksi eriarvoiseen asemaan. Arvoisa ministeri, kuinka etenee hallitusohjelman kirjauksen mukainen pienituloisten keliakiakorvaus? Saadaanhan se syksyn 2026 budjettiriiheen ja käyttöön vuoden 2027 alusta alkaen? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen esitys lasten kotihoidon tuen muuttamisesta on merkittävä uudistus suomalaisessa maahanmuutto- ja kotouttamistyössä. Esityksen tavoitteena on vahvistaa Suomeen muuttaneiden vanhempien, erityisesti naisten, integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tukea lasten mahdollisuuksia oppia suomen tai ruotsin kieltä jo varhaisessa vaiheessa. Esityksessä kotihoidon tuen saaminen sidottaisiin lähtökohtaisesti vähintään kolmen vuoden asumisaikaan Suomessa. Lisäksi tuki maksettaisiin lapsen pääasialliselle hoitajalle. Suomalaisen sosiaaliturvan tulee kannustaa osallistumiseen, työntekoon ja kotoutumiseen. Kun ihminen pääsee kiinni työelämään, arjen verkostoihin ja yhteiskunnan toimintaan, vahvistuvat samalla sekä oma tulevaisuus että koko yhteiskunnan vakaus. Kun maahantulija tulee Suomeen, naisen asema on maamme lakien ja asetuksien mukaisesti tasa-arvoinen, jolloin maahanmuuttajanaisten on tärkeää oppia kieli ja työllistyä. Pitkät poissaolot työelämästä voivat hidastaa kielen oppimista ja vaikeuttaa kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti maahan muuttaneiden naisten kohdalla on tärkeää, että mahdollisuudet koulutukseen, työelämään ja itsenäiseen toimeentuloon toteutuvat mahdollisimman varhain. Taloudellinen itsenäisyys lisää yhdenvertaisuutta ja vahvistaa myös perheiden hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös lasten etua. Varhaiskasvatukseen osallistuminen vahvistaa lasten kieltenoppimista, sosiaalisia taitoja ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Varhaiskasvatus antaa lapsille valmiuksia koulupolulle ja myöhempään elämään Suomessa. Erityisesti vieraskielisille lapsille varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen voi olla erittäin tärkeää myöhemmän oppimisen ja integroitumisen kannalta. Esitys on rajattu koskemaan lain voimaantulon jälkeen Suomeen muuttavia henkilöitä. Se ei vaikuta nykyisiin kotihoidon tuen saajiin eikä jo maksussa oleviin tukiin. Lisäksi kunnille aiheutuvat lisäkustannukset korvataan valtionosuuksien kautta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalainen sosiaaliturva rakentuu maahantulijan omalle vastuulle, työn arvostukselle ja yhteiskuntaan osallistumiselle. Veronmaksajien rahoja tulee käyttää tavalla, joka tukee onnistunutta kotoutumista, vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja kannustaa aktiiviseen osallistumiseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on sopimus, joka liittyy Suomen Nato-jäsenyyden käytännön järjestelyihin ja laajentaa sekä täydentää Pariisin sopimusta. Sopimus koskee sitä, miten Naton esikunnat ja niiden henkilöstö voivat toimia Suomessa silloin, kun tänne sijoitetaan liittokunnan toimintoja tai henkilöstöä. Käytännössä kyse on pelisäännöistä. Niillä sovitaan esimerkiksi siitä, miten maahantulo, verotus, tulliasiat, terveydenhuolto, työskentely ja virkatehtävien hoito järjestetään, kun Naton henkilöstö toimii Suomessa. Samalla sovitaan tilojen käytöstä ja muista käytännön asioista, jotta toiminta sujuu selkeästi ja ennakoitavasti. Tavoitteena on varmistaa, että yhteistyö Naton kanssa toimii mahdollisimman joustavasti ja että liittokunnan yhteiset tehtävät voidaan hoitaa Suomessa ilman turhia esteitä tai epäselvyyksiä. Tulen Etelä-Savosta Mikkelistä, päämajakaupungista, jossa Naton alaesikunta on osa liittokunnan johtamisrakennetta ja merkittävä osa Suomen roolia Naton yhteisessä puolustuksessa. Sen sijoittuminen Suomeen kuvastaa Suomen asemaa aktiivisena ja vastuuta kantavana liittokunnan jäsenenä. On hyvä todeta, että tämä esitys ei tarkoita automaattisia pysyviä tukikohtia Suomeen. Se ei myöskään vie Suomelta päätösvaltaa siitä, milloin ja millä tavalla ulkomaisia joukkoja tai toimintoja tänne voidaan sijoittaa. Päätösvalta säilyy siis Suomella. Kyse on siitä, että jo tehtyä Nato-jäsenyyspäätöstä viedään käytännön tasolle ja varmistetaan, että yhteistyö toimii arjessa sujuvasti ja turvallisesti. Suomi on osa liittokuntaa, jossa yhteinen puolustus perustuu siihen, että jokainen maa kantaa vastuunsa ja pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa. Tämä sopimus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Tämä esitys on erittäin tärkeä ja kannatettava ja osa Suomen turvallisuuden lisäämistä. Arvoisa puolustusministeri, kysyn: kuinka Naton sotilasesikuntien järjestelyt ovat sujuneet tähän mennessä Mikkelissä, Rovaniemellä ja Riihimäellä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Esityksessä selkeytetään Suomen talousvyöhykkeellä tapahtuvan merituulivoiman verotusta. Tavoitteena on varmistaa, että merellä sijaitsevat tuulivoimalat ja niihin liittyvä toiminta kuuluvat Suomen verotuksen piiriin nykyistä selkeämmin. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään lähemmäs maatuulivoiman tasoa. Näin luodaan tasapainoisempi ja ennakoitavampi verokohtelu eri tuotantomuotojen välille ja parannetaan investointien kannustavuutta. Esityksessä myös määritellään verotulojen jako. Pääosa talousvyöhykkeen kiinteistöverosta ohjautuu valtiolle, mutta osa kohdennetaan rannikkokunnille, joihin hankkeiden käytännön vaikutukset kohdistuvat. Tämä lisää järjestelmän hyväksyttävyyttä paikallisesti. Nykytilanteessa verotukseen liittyy epäselvyyttä, mikä heikentää ennakoitavuutta ja hidastaa investointipäätöksiä. Selkeä sääntely parantaa yritysten toimintaympäristöä ja vahvistaa julkisen talouden veropohjaa. Tuulivoima on miljardiluokan liiketoimintaa. On perusteltua, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettava toiminta tuottaa myös selkeää verohyötyä Suomelle. Samalla on tärkeää, että järjestelmä on oikeudenmukainen ja ennustettava. Rannikkokunnille kohdennettu osuus tukee hankkeiden paikallista hyväksyttävyyttä ja huomioi niiden alueelliset vaikutukset. Tämä vahvistaa kokonaisuuden tasapainoa. Merituulivoima tarjoaa mahdollisuuksia puhtaaseen energiantuotantoon, mutta siihen liittyy myös haasteita, kuten sääriippuvuus ja infrastruktuurin vaativuus. Siksi on tärkeää, että sääntely tukee sekä investointeja että järjestelmän toimivuutta. Juuri annettu alueidenkäyttölaki tuo tähän esitykseen huomion myös siitä, että tuulivoimaa ei rakenneta liian lähelle asutusta, ja tuulivoimaa kannattaa rakentaa sinne, missä tuulee. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa Suomen veropohjaa, selkeyttää sääntelyä ja luo vakaamman pohjan merituulivoiman investoinneille, ja tästä hyötyy myös Itä-Suomi.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tänään käsiteltävänä on muutos, joka koskee Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusrahaston verotusta. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää toimintaa ja varmistaa, että Huoltovarmuuskeskuksen muutos valtion virastoksi sekä Huoltovarmuusrahaston toiminta toteutetaan johdonmukaisesti myös verotuksen näkökulmasta. Aiemmin Huoltovarmuuskeskusta on kohdeltu erillisenä verovelvollisena, mikä on mahdollistanut muun muassa vähennykset materiaalisesta huoltovarmuustoiminnasta. Nyt Huoltovarmuuskeskus muuttuu valtion virastoksi ja sen toimintamenot katetaan suoraan valtion talousarviosta. Samalla Huoltovarmuusrahasto siirtyy erilliseksi verovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Tällä järjestelyllä verotuskäytännöt selkiytyvät. Huoltovarmuusrahaston osalta uusi säännös mahdollistaa, että rahasto voi harjoittaa liiketoimintaa ilman epäselvyyksiä valtion verovelvollisuudesta. Vastaavasti Huoltovarmuuskeskuksen kohdalla poistuu erillinen verovelvollisuus ja sen toimintaan sovelletaan valtion virastojen verosääntöjä. Muutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan maltillisiksi. Materiaalisen varautumisen liiketoimien määrää on vaikea ennakoida. Muutos mahdollistaa sen, että Huoltovarmuusrahaston toiminnan kirjanpito ja verotus voidaan hoitaa hallitusti ja johdonmukaisesti. Tämä esitys on oikein kannatettava. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tehtävänä on turvata Suomen toimintakyky häiriötilanteissa, ja Huoltovarmuuskeskuksen työ on keskeistä tässä. Keskus suunnittelee, kehittää ja ylläpitää materiaalista varautumista sekä vastaa kriittisten raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnasta, varastoinnista ja jakelusta. Se koordinoi myös yhteistyötä viranomaisten ja yritysten kanssa, jotta yhteiskunta pystyy vastaamaan kriiseihin tehokkaasti ja kriittiset resurssit ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan. Muutoksen myötä verotus ja hallinto voidaan hoitaa selkeästi ja yhdenmukaisesti, mikä tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä Suomen huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Suomen on pidettävä sähkö, vesi, lämpö ja ruoka omissa käsissään ja päätösvallassaan. Yhteiskunta on haavoittuva, jos se ei hallitse omia perusresurssejaan. Omavaraisuus on vastuullista varautumista, ja päätehtävämme tässä talossa on tehdä toimia, jotta maamme pärjää tässä maailmantilanteessa. Kaikilla päätöksillä, kaikilla tasoilla tulee Suomen edun olla aina ykkösasia. Omavarainen ja huoltovarma Suomi luo arjen turvaa. Kyse on turvallisuudesta, itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua tältä viideltä edustajalta tänään salissa. Toivon, että tämä keskustelu saataisiin tästä hyvin tallennettua. Tulen Etelä-Savosta, joka tunnetaan ikääntyneenä maakuntana. Ikärakenne on poikkeuksellinen, eli yli 65-vuotiaiden osuus on maan korkeimpia, ja väestöennusteet kertovat, että kehitys jatkuu. Tämä nähdään monesti haasteena, mutta itse olen halunnut tämän nyt nostaa vahvuutena esille niin kaupunkien kuin kuntienkin strategioissa. Ikääntyneiden suuri määrä tarkoittaa, että meillä on laaja joukko myös aktiivisia, osaavia ja elämänkokemuksella varustettuja ihmisiä, jotka ovat valmiita osallistumaan alueen kehittämiseen, ja tämä näkyy. He tekevät vapaaehtoistyötä, tukevat järjestötoimintaa, auttavat lapsiperheitä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä tavoilla, joita mikään järjestelmä ei pysty korvaamaan. Sen vuoksi olisi tärkeää, että monet maakunnat, joissa tämä sama ikääntyminen on näkyvissä, profiloituisivat ikäystävällisiksi maakunniksi. Ikäystävällinen maakunta houkuttelee myös osaajia ja perheitä, jotka arvostavat toimivaa, turvallista ja yhteisöllistä ympäristöä. Se on imagotekijä mutta myös taloudellinen mahdollisuus palvelujen, asumisen ja hyvinvointiteknologian kehittämiseen — voi syntyä alueilla uutta työtä ja yritystoimintaa. Haluan tähän lopuksi vielä sanoa sen, että jos olisi työmahdollisuuksia eläkeaikana ja siinä verotuksen keventäminen, me pystyttäisiin myös tätä meidän työvoimapulaa sitten handlaamaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä oleva esitys on osa laajempaa valtionhallinnon uudistusta, jossa uusi Lupa- ja valvontavirasto on aloittanut toimintansa vuoden 2026 alussa. Tässä yhteydessä hallitus esittää kumottavaksi liikuntalaista säännöksen, joka koskee alueellisia liikuntaneuvostoja. Kyse on hallinnon rakenteiden päivittämisestä vastaamaan uutta tilannetta. Aiemmin aluehallintovirastojen yhteydessä toimineet neuvostot olivat osa alueellista rakennetta, mutta valtakunnallisessa virastossa tällainen järjestelmä ei enää ole tarkoituksenmukainen. Kyse on toiminnan tehostamisesta vaikeassa taloustilanteessa. Julkisia varoja on käytettävä vastuullisesti. Vaikka säästö on vain noin 25 000 euroa vuodessa, se vie kehitystä oikeaan suuntaan. Samalla on tärkeää varmistaa, että alueelliset näkökulmat säilyvät. Hallitus esittää kevyempiä ja joustavampia yhteistyömuotoja, kuten lausuntomenettelyjä maakuntien liittojen kanssa. Arvoisa puhemies! Liikunnan merkitys on keskeinen ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan kantokyvylle. Säännöllinen liikkuminen ehkäisee sairauksia, parantaa työkykyä ja tukee jaksamista arjessa. Liike on todellakin lääke. Liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnallemme arviolta jopa neljän ja puolen miljardin euron kustannukset vuosittain, mikä näkyy sekä terveydenhuollossa että menetettyinä työpanoksina. Siksi on tärkeää, että hallinnon uudistamisen rinnalla edistetään ihmisten liikkumista ja toimintakykyä. Suomi liikkeelle -ohjelma on esimerkki toimista, joilla liikuntaa voidaan vahvistaa laajasti eri hallinnonaloilla. Nykyhallitus on tehnyt myös perusopetuslain muutoksen niin että 1.8.2026 tulee kouluihin liikunnallinen elämäntapa. Alueellinen asiantuntemus voidaan turvata osaavan henkilöstön, yhteistyöverkostojen ja paikallisten toimijoiden kautta. Päätöksenteossa on tärkeää kuulla kenttää ja huomioida eri alueiden tarpeet. Arvoisa puhemies! Esitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa hallinnon tulee toimia tehokkaasti ja selkeästi yhteisen päämäärän hyväksi. Samalla on huolehdittava siitä, että Suomi liikkuu enemmän — jokainen meistä omalla tavallaan. Liikkuminen ei usein maksa mitään. Se on myös asennoitumista liikunnalliseen elämäntapaan. Arvoisa ministeri, onko liikuntareseptien myöntäminen mahdollista lääkärien määräyksellä, jotta Suomi saadaan liikkeelle? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee käsityö- ja teollisuustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojan kansallista toimeenpanoa. Taustalla on uusi EU-asetus, jonka tarkoituksena on suojata tuotteita, joiden laatu, maine tai ominaisuudet liittyvät niiden alkuperäiseen maantieteelliseen sijaintiin. Suomessa ei ole ollut erillistä järjestelmää näille merkinnöille, vaan tuotteita on suojattu tavaramerkkien kautta. Esityksen tavoitteena on antaa kansalliset säännökset, jotka täydentävät EU-asetusta ja mahdollistavat järjestelmän sujuvan käyttöönoton ilman turhaa hallinnollista taakkaa. Yritykset hakevat suojaa suoraan EU-tasolta, mutta tarvitaan kansallinen yhteyspiste ja valvova viranomainen. Hallitus ehdottaa Patentti- ja rekisterihallitusta yhteyspisteeksi ja Tukesia valvontaan. Talousvaliokunta katsoo ratkaisun perustelluksi, vaikka Tukes on esittänyt, että valvonta voisi kuulua Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Esityksessä säädetään myös markkinavalvonnasta ja rekisteröintimenettelystä. Kansallisten viranomaisten tehtävien arvioidaan aluksi olevan vähäisiä, koska kiinnostus järjestelmän käyttöön saattaa Suomessa olla rajallista. Resurssit voidaan kohdentaa olemassa oleviin tehtäviin, ja myöhemmin tarvetta voidaan arvioida uudelleen kokemusten perusteella. EU-asetuksen tavoitteena on kannustaa valmistajia investoimaan paikallisiin tuotteisiin, lisätä niiden näkyvyyttä markkinoilla ja parantaa suojaa väärentämiseltä. Kansallinen sääntely varmistaa, että yritykset saavat tarvittavan tuen ja että viranomaiset voivat valvoa järjestelmää tehokkaasti.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksellä vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Huoltovarmuusmaksun peruste sidotaan jatkossa energiasisältöön, mikä tekee järjestelmästä johdonmukaisemman ja läpinäkyvämmän. Samalla huoltovarmuusrahaston rahoitusta vahvistetaan tilanteessa, jossa polttoaineisiin perustuvat tulot vähenevät ja varautumisen tarpeet kasvavat. Huoltovarmuusmaksu on selkeästi veroluonteinen maksu, jossa kerätyt varat ohjataan suoraan huoltovarmuusrahastoon kansallisen varautumisen rahoittamiseksi. Näillä varoilla turvataan kriittisiä toimintoja, varastoja ja järjestelmiä, joihin yhteiskunta nojaa poikkeusoloissa. Korotus kohdistuu pääosin sähköön. Vaikka muutos näyttää prosentuaalisesti suurelta, vaikutus yksittäisen kotitalouden arkeen jää maltilliseksi. Rahoituspohjaa laajennetaan ja tasapainotetaan niin, että huoltovarmuuden kustannukset voidaan kattaa kestävällä tavalla. Turpeen osalta sääntelyä selkeytetään. Turve tuodaan nimenomaisesti huoltovarmuusmaksun piiriin, ja tilanteissa, joissa siitä ei kanneta energiaveroa, siitä ei peritä myöskään huoltovarmuusmaksua. Kyse on lainsäädännön täsmentämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Ehdotetut muutokset vahvistavat merkittävästi huoltovarmuusrahaston rahoituspohjaa tulevina vuosina. Tämä on vastuullista varautumista ajassa, jossa epävarmuudet ovat lisääntyneet ja omavaraisuuden merkitys korostunut. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa sitä eräin täsmennyksin. Huoltovarmuus on kansallisen turvallisuuden ydintä, ja sen rahoituksen tulee olla turvattu kaikissa oloissa.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä olevassa esityksessä esitetään, että rikos‑ ja riita-asioiden sovittelupalvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Jatkossa palveluista vastaisi Oikeuspalveluvirasto nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sijaan. On syytä korostaa, että sovittelun sisältö ei muutu. Sovittelu säilyy maksuttomana ja vapaaehtoisena palveluna, jossa rikoksesta epäilty ja rikoksen uhri voivat puolueettoman sovittelijan tuella kohdata toisensa. Menettelyssä käsitellään tapahtunutta ja sen seurauksia ja pyritään sopimaan vahingon korjaamisesta. Sovittelu voi koskea myös eräitä riita-asioita. Toiminta perustuu luottamuksellisuuteen, osapuolten suostumukseen ja tasapuolisuuteen. Vapaaehtoisilla sovittelijoilla on keskeinen rooli prosessin onnistumisessa. Arvoisa puhemies! Hallinnollisen siirron tavoitteena on vahvistaa sovittelun asemaa osana oikeusjärjestelmää ja rikosten ennaltaehkäisyä. Kun sovittelu on oikeusministeriön hallinnonalalla, sen yhteys rikosprosessiin ja oikeusturvajärjestelmään selkeytyy. Samalla säilytetään sovittelun perusajatus: rikoksen aiheuttaman vahingon korjaaminen, vastuunkanto ja mahdollisuus rakentavaan ratkaisuun. Samassa yhteydessä muutetaan Oikeuspalveluvirastosta annettua lakia siten, että talous‑ ja velkaneuvonta järjestetään erillisissä talous‑ ja velkaneuvontatoimistoissa. Tavoitteena on selkeyttää myös siinä tehtävärakennetta, tehostaa toimintaa ja vahvistaa palvelujen saatavuutta. Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallittu ja perusteltu uudistus, joka selkeyttää vastuita, kokoaa oikeudellisia palveluja saman hallinnon alle ja vahvistaa sovittelun asemaa osana suomalaista oikeusjärjestelmää. Samalla turvataan sen korjaava luonne ja mahdollisuus tukea osapuolia sovinnolliseen ratkaisuun. Jälleen kiitos, arvoisa oikeusministeri Meri, tarmokkaasta työstäsi suomalaisen oikeusvaltion parhaaksi toimimisesta.

Arvoisa puhemies! Esityksessä hyvinvointialueille annetaan mahdollisuus hakea lisäaikaa alijäämien kattamiseen vuoteen 2029 saakka. Noin puolet alueista ei nykyisillä määräajoilla kykene kattamaan alijäämiään, mutta rajattu lisäaika voi mahdollistaa talouden tasapainottamisen ilman arviointimenettelyä, ja nyt on jo nähtävissä ylijäämäisiä alueita. Lisäaikaa ei myönnetä automaattisesti, vaan edellytyksenä on aluevaltuuston hyväksymä suunnitelma ja realistinen arvio kattamisesta. Samalla investointisuunnitelmien aikatauluja selkeytetään ja lainanottovaltuudet perustuvat ajantasaisiin talousarviotietoihin. Mitä rahoitusmallin uudistamiseen tulee, niin esimerkiksi Etelä-Savossa ikääntyvä väestö, korkea sairastavuus, merkittävä vapaa-ajanasutus ja saaristoisuus nostavat kustannuksia. Siksi alueiden erityispiirteet on jatkossa huomioitava selkeästi.

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioesityksessä keskitytään kasvun, investointien ja työllisyyden tukemiseen. Hallitus sopeuttaa toimia tarpeen mukaan ja jatkaa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa, jotka kantavat tulosta aikanaan. Kasvu‑ ja työllisyyspaketilla vahvistetaan kotimaista tuotantoa, energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Haluan nostaa tässä talousarviosta pari tärkeää nostoa. Ensimmäinen niistä on pk-yritykset. Pk-yrityksien ja pienyrittäjien investointeja tuetaan kansainvälistymisen, teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen avulla. Hallitus haluaa luoda yrittäjille vakaat toimintamahdollisuudet, selkeyttää byrokratiaa ja varmistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat menestyä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Pienyrittäjät ovat keskeinen osa työllisyyttä ja kasvua, ja heidän toimintaedellytystensä parantaminen tukee koko Suomen taloutta. Pk-yritykset muodostavat 96 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä, ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että pk-yrityksien investointeihin panostetaan. Toinen nosto on sähköverkko. Sähköverkko on yhteiskunnan perusrakenne ja koko arjen toiminnan edellytys. Ilman luotettavaa kantaverkkoa teollisuus, kotitaloudet ja julkiset palvelut eivät toimi. Fingrid vastaa tästä järjestelmästä, joka on keskeinen osa Suomen kriittistä infraa ja energiaomavaraisuutta. Siksi on perusteltua vahvistaa valtion ohjausvaltaa yhtiössä ja varmistaa, että päätösvalta säilyy Suomessa ja kansallisissa käsissä. Kyse on pitkäjänteisestä vastuunkannosta ja turvallisuudesta muuttuvassa maailmassa. Kun sähköjärjestelmän omistus ja ohjaus ovat vakaalla pohjalla, luodaan edellytykset investoinneille, kasvulle ja teollisuuden uudistumiselle. Yhdistämällä talous‑, energia‑ ja työllisyyspoliittiset toimet luomme pohjan paitsi teollisuuden ja suuryritysten menestykselle myös pk-yritysten ja pienyrittäjien kasvulle. Näin edistämme vakaata, kestävää ja turvallista yhteiskuntaa, jossa arjen toimivuus, yrittäjyys ja kotimainen työpaikkatuotanto kehittyvät rinnakkain. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Tänään käsittelemme lakiesitystä, jonka tavoitteena on tehostaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi sekä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan estämiseksi. Kyseessä on konkreettinen keino, jolla helpotetaan puuttumista näihin kielteisiin ilmiöihin ja vahvistetaan viranomaisten mahdollisuuksia suojata sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että Rikosseuraamuslaitos voisi oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Lisäksi laitokselle annettaisiin mahdollisuus selvittää vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan työnantajaksi ehdotetun mahdollisia yhteyksiä rikollisuuteen pyytämällä lausunto keskusrikospoliisilta. Samalla täsmennettäisiin nykyistä sääntelyä siten, että sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot sekä Maahanmuuttoviraston tiedot olisivat käytettävissä rangaistusajan suunnitelman laatimisessa. Arvoisa rouva puhemies! Esitys laajentaa myös ulosottomiehen ja Verohallinnon mahdollisuutta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja viranomaisille työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan liittyvissä rikosepäilyissä. Verohallinnon tietojen luovuttaminen työsuojeluviranomaisille mahdollistaisi tiedon hyödyntämisen työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen sekä työolosuhteiden ja ulkomaalaisen työvoiman käytön valvonnassa. Samalla työsuojelun valvontalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että viranomaisilla olisi selkeä ja riittävä oikeus saada tarvitsemansa tiedot valvonnan kohdentamista varten. Lausuntopalautteen perusteella esityksen tavoitteet ovat saaneet laajaa tukea. Lausunnonantajat korostivat tehokkaan tiedonvaihdon merkitystä viranomaisten toiminnan kohdentamisessa ja rikosten torjunnassa. Tämä lainsäädäntö mahdollistaa viranomaisille nopeamman reagoinnin ja varmistaa, että toimet kohdistuvat oikein niihin tapauksiin, joissa niistä on suurin hyöty. Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, tehostaa valvontaa ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan rikollisuuteen, hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Samalla se tukee järjestelmällistä ja ennakoivaa työtä, mikä suojaa niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa. Haluan lopuksi kiittää oikeusministeri Leena Merta tämän tärkeän uudistuksen valmistelusta ja sitoutumisesta rikosten torjunnan tehostamiseen. Täytyy arvostaa ministeriä, joka vahvalla ja intensiivisellä otteella tuo tänne saliin käsittelyyn näitä tärkeitä uudistuksia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää syyteneuvottelun käytön laajentamista ja kehittämistä. Tavoitteena on sujuvoittaa rikosprosesseja ja kohdentaa viranomaisten resursseja tarkoituksenmukaisesti. Syyteneuvottelulla voidaan nopeuttaa esitutkintaa, syyteharkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä, turvata epäillyn ja asianomistajan oikeudet sekä parantaa rikosprosessin kokonaisjärjestelmän toimivuutta. Esityksen mukaan syyteneuvottelua voidaan käyttää myös törkeisiin rikoksiin, kuten huumausainerikokseen, törkeään ryöstöön ja törkeään ihmiskauppaan. Lisäksi neuvottelun piirissä ovat rikoshyöty, liiketoimintakielto ja yhteisösakko. Tarkoituksena on kannustaa epäiltyjä ja oikeushenkilöitä yhteistyöhön rikosten selvittämisessä ja vahingon vaikutusten poistamisessa. Syyteneuvottelu voi edistää sovintoa asianomistajan kanssa ja lisätä oikeudenmukaisuutta ilman, että perusperiaatteita rikotaan. Menettelyä kehitetään niin, että syyttäjä ja esitutkintaviranomainen arvioivat sen mahdollisuudet jokaisessa tutkittavana olevassa asiassa, ja myös asianomistaja ja epäilty voivat aloitteellisesti ehdottaa sen käyttämistä. Tunnustamisoikeudenkäynnin on määrä olla 60 päivän kuluessa asian vireilletulosta, mikä tuo joustavuutta ja tehokkuutta prosessiin. Alustavien arvioiden mukaan syyteneuvottelun laajentaminen voi erityisesti talousrikosten osalta vähentää käsittelyä ja helpottaa poliisin ja tuomioistuinten resurssien kohdentamista. Vaikka käyttöönoton alkuvaiheessa työmäärä kasvaa, pitkällä aikavälillä menettely tukee rikosprosessin sujuvuutta ja nopeutta. Lausuntopalautteissa uudistusta pidettiin laajasti perusteltuna, tarpeellisena ja myönteisenä ja sen katsottiin lisäävän oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta. Syyteneuvottelun kehittäminen tukee tehokkaampaa rikosprosessia, jossa viranomaisten työ kohdentuu paremmin, rikosasioiden käsittely nopeutuu ja asianosaisten oikeudet turvataan. Tämä uudistus vahvistaa oikeudenmukaista kohtelua yksittäisille kansalaisille ja yrityksille. Tässäkin yhteydessä on jälleen kiitettävä ministeri Merta vahvasta ja ripeästä työstä maamme oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Kyse on turvallisuudesta, oikeusvaltiosta ja siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsille ja nuorille Suomessa. Keväällä 2024 julkaistun tilannekuvan mukaan poliisi on tunnistanut Suomessa noin kymmenen katujengiksi luokiteltua yhteenliittymää, joihin liittyy yhteensä noin 350 henkilöä. Osa näistä on keskeisiä toimijoita, mutta ryhmien vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Tämä kehitys edellyttää varhaista ja tehokasta puuttumista. Meidän on estettävä se tie, jolle Ruotsi on ajautunut, jossa rikollisjengit rekrytoivat jopa peruskouluikäisiä vakaviin väkivaltarikoksiin ja ottavat haltuunsa yhteiskunnan toimintoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä poliisille annetaan paremmat välineet puuttua katujengirikollisuuteen ja rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisin mahdollisuuksia seurata rikollisryhmien toimintaa, puuttua rikosten valmisteluun ja muodostaa kattava tilannekuva parannetaan. Samalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa selkeytetään ja vahvistetaan. Lisäksi esitys vahvistaa viranomaisten yhteistä tilannekuvaa ja parantaa käytännön yhteistyötä kentällä. Kun tieto liikkuu sujuvammin, päätöksenteko nopeutuu ja resurssit kohdentuvat oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä viranomaistoimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Esitys vastaa myös työperäisen hyväksikäytön kasvavaan ongelmaan. Hyväksikäyttö on usein piilossa, ja sen torjunta edellyttää poliisin, työsuojeluviranomaisten, verottajan ja Maahanmuuttoviraston tiivistä yhteistyötä. Kun tietoa voidaan yhdistää tehokkaammin, kiinnijäämisriski kasvaa ja rikollinen toiminta vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Esityksessä täsmennetään poliisin toimivaltuuksia ennakollisessa rikostorjunnassa selkeästi ja oikeasuhtaisesti. Samalla huolehditaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta. Kyse on kokonaisuudesta, joka vahvistaa viranomaisten kykyä toimia ajoissa, ehkäistä vakavaa rikollisuutta ja lisätä ihmisten turvallisuudentunnetta koko maassa. Lopuksi haluan sanoa kiitokset vahvasta ja erinomaisesta työstä Suomen turvallisuuden parantamiseksi sisäministeri Rantaselle.

Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on madaltaa kynnystä palkata ja lisätä työn syntymistä epävarmassa taloustilanteessa. Esityksessä mahdollistetaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ensimmäisen kerran enintään vuoden ajaksi ilman erillistä perusteltua syytä. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tämä tarkoittaa parempia mahdollisuuksia reagoida tilanteisiin, joissa työvoiman tarve on todellinen mutta tulevaisuus vielä avoin. Suomen työmarkkinat ovat monilta osin jäykät. Tämä on yksi keskeinen tekijä heikkoon työllisyyskehitykseen ja vaatimattomaan talouskasvuun. Hallitus vastaa tähän nyt purkamalla käytännön esteitä, jotka ovat estäneet rekrytointeja ja lisänneet työnantajan riskiä. Esitys on tärkeä täsmätoimi tässä työllisyystilanteessa. [Johanna Ojala-Niemelä: Varsinkin naisvaltaisilla aloilla!]