Tuppurainen Tytti

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian ja sitä johtavan pääministerin tehtävä on kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria — näin täällä budjettikirjassa sanotaan — ja on varmaan kiistatonta, että toimintakulttuuri on muuttunut, kielenkäyttö on muuttunut karkeammaksi ja käytöstavat ovat rapautuneet. Se on suuri huoli, ja pääministeri, teillä on tässä myös vastuu. On aivan välttämätöntä puuttua kaikkeen rasistiseen vihapuheeseen. Suomessa jokaisen on voitava elää turvassa riippumatta ihonväristä tai riippumatta uskonnosta, ja pääministeri, se tarvitsee suojakseen jonkun, joka luo sitä ilmapiiriä ja puuttuu rasistiseen vihan lietsontaan. Kun te olette itse todennut, että jos yhdenvertaisuutta ei kunnioiteta, niin siitä on tultava seuraamuksia tai kysymys on hallituksenne toimintakyvystä, ja kun nyt on esitetty puheenvuoro, ettei esimerkiksi afgaanimuslimilla olisi oikeutta toimia valtiollisessa virassa, niin pääministeri, mitä seuraamuksia tästä tuli, [Puhemies koputtaa] vai onko teidän sietorajanne yksinkertaisesti siirtynyt, ja mitä seuraamuksia sillä olisi?

Arvoisa puhemies! Näin kun vaalikausi alkaa olla jo lopuillaan, on paikallaan esittää arvioita harjoitetun politiikan tuloksista. Voimme arvioida niitä vaikkapa hallituksen omia tavoitteita vasten. Työllisyyslupauksesta tuli Euroopan ennätystyöttömyys. Velaksi eläminen piti lopettaa, mutta tulikin ennätysvelka. Näin se on, tulostaulu ei valehtele. Ja vielä kun viimeisessä budjettiriihessänne olisitte voineet kantaa vastuuta, niin mitä te teitte? Lisäsitte julkisen talouden vajetta. Sen te teitte ja yrititte sitä vielä pimittää, yrititte tätä piilotella. Nyt kun näyttää siltä, että se kasvu vähitellen saattaa käynnistyä ja on hyviä merkkejä tästä, niin kyllä meidän oikeutettu kysymyksemme on, miten tämä näkyy tavallisten suomalaisten arjessa — miten se näkyy tavallisten suomalaisten arjessa. Pääministeri Orpo, kun se teidän työllisyyslupauksenne oli 100 000 ja te olette 150 000 siitä nyt takamatkalla, niin voitteko te nyt antaa tässä arvion, milloin te tämän tavoitteen saavutatte tällä harjoitetulla politiikalla?

Arvoisa puhemies! Suomalaisten arjen turvallisuudentunnetta murtaa huoli hoitoonpääsystä, ja jo nyt korkeat terveydenhuollon asiakasmaksut ovat monelle pienituloiselle este hakeutua hoitoon. Edelleen viime viikon budjettiriihessä te olette päättänyt nostaa näitä asiakasmaksuja, ja muun muassa poliklinikkamaksu on tällä vaalikaudella kaksinkertaistunut 80 euroon. SDP pitää näitä korotuksia kohtuuttomina, ja me olemme huolissamme siitä, että monelle pienituloiselle tulee aito este hakeutua hoitoon. [Juho Eerola: SDP:llä on se reilumpi Lindénin lista!] Maksukatto ei auta, jos se vuoden ensimmäinenkin maksu esimerkiksi päiväkirurgiasta on yli kaksi- ja puolisataa euroa. Aika moni asiantuntija on SDP:n kanssa samalla tavoin huolissaan. Esimerkiksi Kelan pääjohtaja on todennut, että jotain kerta kaikkiaan pitäisi tehdä. Lääkäriliitto on esittänyt huolen ja myös oikeuskansleri. Käytännössä nämä asiakasmaksut uhkaavat rajata osan suomalaisista ulos terveydenhuollon palveluista. Me kysymme teiltä, pääministeri Orpo: Miten te voitte luvata suomalaisille pääsyn terveydenhuollon palveluihin? [Puhemies koputtaa] Miten te takaatte ihmisten yhdenvertaisuuden näiden korotusten jälkeen?

Arvoisa puhemies! On aidosti yllätys — on varmasti ollut ministereille vaikeaa vastata asiaa koskeviin kysymyksiin — että tämä hallitus viimeisessä budjettiriihessään omilla päätöksillään heikentää julkista taloutta, siis lisää velkaantumista. Siis tämä hallitus, joka on kaiken aikaa uhonnut, että velaksi eläminen lopetetaan, että tehdään mittavia leikkauksia, ja suurilla saksilla on heiluttu. Nyt velkaantumista kiihdytetään, julkista taloutta heikennetään. Tämä on jo itsessään murheellista, mutta vielä surullisemmaksi tämän asian tekee se, että samassa riihessä teitte päätöksiä muun muassa näihin elintärkeisiin kansalaisjärjestöihin, sosiaali- ja terveysalan järjestöihin, jotka tarjoavat kansalaisille vertaisapua. Juuri näitä leikkauksia te olette perustelleet velkaantumisen hillitsemisellä. Kuinka tässä nyt näin käy, että te annatte mittavat veronalennukset velaksi suuryrityksille ja samaan aikaan leikkaatte esimerkiksi Kehitysvammaliiton, Autismiliiton ja vaikkapa Mannerheimin Lastensuojeluliiton [Puhemies koputtaa] lasten ja nuorten auttavan puhelimen työn? Pääministeri Orpo, ovatko tässä nyt arvovalinnat aivan kohdallaan? [Eduskunnasta: Ei ole!]

Arvoisa rouva puhemies! Aamun raskas uutinen tulee Tilastokeskuksesta: Suomen työttömyys on kasvanut ja työllisyysaste laskenut. Tämä on raskasta julkiselle taloudelle, jonka velkaantuminen on ennätystasolla. Se on myös erityisen raskasta niille sadoilletuhansille Suomessa asuville, jotka etsivät työtä. Työtä vailla olevia tämä hallitus on niin sanotusti kannustanut, eli kurittanut, töitä hakemaan. Töitä ei kuitenkaan ole tarjolla. Hallitus on perustellut ankaraa linjaansa ennen kaikkea sillä, ettei rahaa ole. Kaikesta on säästettävä. Kun hallitus keväällä 2025 kokoontui puoliväliriiheen, se viestitti yhä vaikeaa taloustilannetta. Kuitenkin se pystyi vaivatta päättämään 35 miljoonan euron tuesta Helsinkiin tulevalle hallihankkeelle. Rahaa riitti, eikä kaveria jätetty. Kokoomus esitti tukea, eikä valtiovarainministeri Purra puuttunut asiaan, vaikka ministeriönsä virkakanta oli kielteinen. Tänään tuota päätöstä koetetaan vähätellä. Siksi on tärkeätä todeta kaksi tosiasiaa: Kyllä, hallitus päätti rahan antamisesta eikä vain hankkeen esitarkastelusta. Kun hallitus yksissä tuumin jotakin lupaa, kyllä virkamiehet vievät asian päätökseen. Toiseksi hanketta ei ole nyt keskeytetty mistään muusta syystä kuin valppaiden tiedotusvälineiden esiin nostamasta, sääntöjä ja tapoja rikkovasta päätöksestä syntyneestä kohusta. Arvoisa puhemies! Oppositio on tehtäväänsä täyttääkseen nostanut esille tämän asian ja yksimielisesti vaatinut poikkeuksellista ratkaisua kutsua eduskunta koolle, jotta asiaan saadaan selvyyttä. Olemme erityisesti halunneet tietoa siitä, onko tähän Helsinki Garden ‑päätökseen liittynyt jotakin epäasiallista vastavuoroisuutta. Oppositio on ollut sanoja asetellessaan varovainen. Olemme kyselleet enemmän ja väittäneet vähemmän. On paikallaan todeta, että nimenomaan eduskunnan koolle kutsunut puhemies Halla-aho lausui, että ”kyse on korruptioepäilystä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta”. Nämä eivät ole olleet opposition puhetta, vaan sanoja hallituksen puolelta. Oikeuskansleri jatkaa omalta osaltaan asian selvittämistä. Ylin lainvalvoja kysyy pääministeriltä sitä, miten Helsinki Garden ‑päätös syntyi, onko rakennusyhtiö SRV ollut yhteydessä pääministeriin ja onko pääministeri ollut tietoinen siitä, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut rahaa kokoomukselle ja pääministerin vaalityöhön. Oikeuskansleri on tehnyt myös toisen selvityspyynnön liittyen Valmet Automotiven pääomittamiseen. Myös tässä oikeuskansleri kysyy painavia kysymyksiä yhteyksistä kokoomuksen merkittävään vaalirahoittajaan. Oikeuskansleri arvioi ajallaan, onko asiassa jääviyskysymyksiä ja muita oikeudellisia ongelmia. Osa vastauksista on meille ulkopuolisillekin selviä. Kyllä pääministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja ovat tienneet, että SRV:n pääomistaja on lahjoittanut omaa ja yhtiöidensä rahaa kokoomukselle ja sen lisäksi ollut koordinoimassa muitakin puolueen rahoitustoimia. Oppositio ei kuitenkaan arvioi asian oikeudellista puolta vaan pysyy politiikassa. Ehkä tässä voi myös siteerata Isosta kirjasta: ”Ei ole kätköä, joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi.” Arvoisa puhemies! Oppositio on aiemminkin esittänyt toiveen eduskunnan kutsumisesta ylimääräiseen istuntoon. Puhemies on aiemmin nämä vaatimukset torjunut. Siihen hänellä on täysi oikeus. Tällä kertaa hän kuitenkin harkitsi toisin, ja siksi olemme tässä erikoisessa tilanteessa. Myös hallituksen toimintakyky on varsin erikoisessa tilanteessa. Kysymys ei ole tavanomaisesta vaalihermoilusta vaan hallituksen sisäisen luottamuksen rapautumisesta. Hallitus yrittää panna Helsinki Garden ‑keskustelulle pisteen peruuttamalla päätöksensä hankkeen rahoittamisesta. Se tuskin onnistuu. Peruuttamispäätös ei vastaa sen enempää laillisuusvalvonnan kuin kansalaistenkaan kysymyksiin. Samaan aikaan työttömyyskriisi ja talouskriisi ovat tosiasioita. Tänään voisimme varsin hyvin keskustella siitä, millainen työttömyyskriisi Suomea on kohdannut. Tälle pitäisi tehdä jotain suomalaisten parhaaksi. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa siihen, että vaalikauden viimeistä budjettia valmistelee nyt hallitus, jonka toimintakyky on käynyt kyseenalaiseksi.

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole tavallinen istunto. Tämä ei ole tavallinen tapaus. Puhemies on kutsunut eduskunnan koolle lausuen julkisuuteen, että kyse on korruptioepäilyistä, kyse on veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta. Myös SDP pitää tätä äärimmäisen vakavana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites sen omistajaohjauksen kanssa meni?] Ei voi Suomessa olla edes epäilystä siitä, että julkisten varojen käytön ja vaalirahoituksen välillä olisi vastavuoroisuutta. [Ben Zyskowicz: No miksi te lietsotte tämmöisiä epäilyjä?] Kansalaisten on voitava luottaa poliittiseen päätöksentekoon ja julkisten varojen käytön kestäviin periaatteisiin, etenkin tilanteessa, jossa Suomessa on ennätystyöttömyys, kansalaiset ovat huolissaan syöpälääkkeiden saatavuudesta ja hoitoonpääsystä. [Ben Zyskowicz: No siinäkin te lietsotte ihmisten pelkoja!] SDP haluaa, että luottamus julkisten varojen käytön avoimuuteen ja tasapuolisuuteen palautetaan. Myös oikeuskansleri on tehnyt kaksi selvityspyyntöä, joissa on painavia kysymyksiä. [Puhemies koputtaa] Pääministeri, milloin te arvelette voivanne vastata oikeuskanslerin kysymyksiin?

Arvoisa puhemies! Suvivirsi soikoon, kun kouluissa vietetään kevätjuhlia, [Oikealta: Kuulitteko, Harakka? — Perussuomalaisten ryhmästä: Näin paljon kiinnostaa nuorison työttömyys!] mutta moni ammattiin valmistuva nuori valmistuu nyt poikkeuksellisen pimeän ja synkeän tulevaisuusnäkymän aikaan. Se johtuu tästä ennätystyöttömyydestä, joka koskettaa nuoria, ja se johtuu myös siitä epävarmuudesta työelämässä, jota te olette tietoisesti lainsäädännöllä luoneet. Nuoret haluavat töihin, eikä, arvoisa pääministeri, tätä voida puheella puhua paremmaksi. Se karu arki on nuorelle sitä todellisuutta, ja te vaikutatte olevan siitä täysin vieraantunut. [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!] Kun esimerkiksi kahvilaketju Espresso House haki 50:tä kesätyöntekijää, se sai yli 10 000 hakemusta, tai metsäyhtiö UPM:lle haki yli 12 000 nuorta, Puuilolle 20 000 nuorta. [Välihuutoja oikealta] Nuoret eivät ole niitä nukkuvia naapureita, joiksi te olette suomalaisia työttömiä kuvanneet, vaan työhaluisia, ja nyt tarvitaan järeitä toimia tämän tilanteen korjaamiseksi. Teidän arvovalintanne tässä nyt tulevat kyseenalaisiksi. Voisitteko te perua tämän yhteisöveron alennuksen, [Puhemies koputtaa] joka maksaa lähes miljardin, ja edistää pienyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista määräaikaisella verohelpotuksella, kuten SDP on esittänyt?

Arvoisa rouva puhemies! Valtaan liittyy vastuu. Tämän periaatteen mukaan vastuun määrä kasvaa vallan kasvaessa. Kun tämä eduskunta on aikanaan antanut tälle Orpon—Purran hallitukselle luottamuksensa ja sen myötä vallan johtaa Suomen talouspolitiikkaa, samalla se on edellyttänyt hallituksen kantavan vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuunalaisuudessa ei ole kovin paljon sijaa selityksille eikä lainkaan tekosyille. Mikään hallitus ei selviä neljää vuotta ilman odottamattomia tapahtumia, ilman kriisejä. Vuonna 2019 aloittanut pääministeri Marinin hallitus törmäsi muutaman kuukauden kuluttua maailmanlaajuiseen pandemiaan. Koronakriisi lamautti suuren osan palvelusektorista. Palvelualat ovat ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Koronapandemiasta ei oltu kunnolla selvitty, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan laajeni täysimittaiseksi suursodaksi. Sota vaikutti monella tavoin: kauppa Venäjän kanssa väheni rajusti, Itä-Suomen matkailu romahti, ja energian raju kallistuminen vaikutti sekä suoraan kustannuksiin että suomalaisen viennin kysyntään. Marinin hallituksen puolueet kantoivat poliittisen vastuunsa vaaleissa. Valtaan nousivat puolueet, jotka olivat koronakriisin keskellä vaatineet enemmän valtion rahaa valtiolta mutta jotka vaalien alla kokivat kääntymyksen ja lupasivat talouden tasapainottuvan. Hallitus kantaa vastuuta talouspolitiikan tuloksista. Tätä vastuuta ei kierretä vaatimalla oppositiolta parempia lukuja, parempia tuloksia. Sosiaalidemokraatit ovat koko hallituskauden tuoneet esille reilumman vaihtoehdon säästötoimille ja varoittaneet jo hyvän aikaa sitten rakennusalan erityisongelmista, mutta eihän oppositiolla ole kuitenkaan päätösvaltaa. Siksi hallitusta koskee periaate ”tulos tai ulos”. Hallituksen työn tulokset ovat näkyvissä. Mikään pääministerin vakuuttelu siitä, että kohta valoa tulee näkyviin, ei auta. Hallitus on saanut leiviskänsä ja huonon palvelijan tavoin haudannut sen maahan. Kansalaiset kokevat tämän arjessaan kasvavina hoitojonoina ja työttömyytenä. Arvoisa puhemies! Jos hallitus ymmärtää jättää paikkansa, avautuu horisontti ja voimme vapaammin suunnata katseemme tulevaisuuteen. Sosiaalidemokraateilla on luottamusta siihen, että tulevaisuus on valoisampi, että selviämme kyllä nykyisistä ongelmista ja pystymme varautumaan tuleviin vaikeuksiin. Emme me kuitenkaan voi luvata ihmeitä. Me tiedämme, että julkisia menoja ei voi rajattomasti kasvattaa. Emme voi luvata tämän tai tuon veron poistoa. Koko oppositio on meidän tavoin sitoutunut mittaluokaltaan samansuuruiseen julkisen talouden tasapainottamiseen, mikä edellyttää sekä meno- että tulopuolen tarkastelua. Mutta sosiaalidemokraattien talousvaihtoehdossa julkista sektoria ei nähdä pelkkänä kulueränä. Meille toimiva julkinen terveydenhoito antaa yksilölle takuun hoitoonpääsystä ja samalla toimii koko yhteiskunnan ja myös työmarkkinoiden voimavarana. Meille laadukas varhaiskasvatus ja vanhustenhoivan turvaaminen ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnin vuoksi ja ikäihmisten kunniallisen vanhuuden vuoksi. Samalla ne mahdollistavat sen, että työikäiset ihmiset voivat huoletta antaa työpanoksensa yhteiskunnalle. Meillä ajattelussamme ihmiset eivät ole vain omaistensa armoilla vaan julkinen hoito ja hoiva turvaavat viime kädessä kaikille hoidon. Meille koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä sivistyksen ymmärryksen lisäämiseksi. Samalla ne ovat pitkän tähtäyksen sijoituksia talouden kasvupotentiaaliin. Kulttuuri ja taide ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja samalla niistä kasvaa uutta luovan talouden pohjaa. Näin varmasti tulee käymään myös Oulussa, joka on tänä kuluvana vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on jo tiedossa ongelmat, jotka ovat seurausta räjähdysmäisestä velan kasvusta. Tiedämme myös, että kansainvälisen kaupan toimintaympäristö on lähivuodet arvaamaton. Siksi meidän pitää varautua lisäksi siihen, että osa ongelmista tulee täytenä yllätyksenä. Näihin kaikkiin tarvitsemme voimavaroja. Tarvitsemme sosiaalista pääomaa, luottamusta itseemme ja ja toisiin, meihin suomalaisiin. Tarvitsemme poliittista pääomaa, luottamusta siihen, että päättäjien sanaan voi luottaa. Meidän ei pidä etsimällä etsiä ongelmia ja heikkouksia vaan ymmärtää vahvuuksia ja tarttua tilaisuuksiin, ja kyllä meillä vahvuuksiakin riittää. Suomessa on vuosien mittaan kasvanut uusia yrityksiä, joilla on uusia toimivia liiketoiminta-ajatuksia. Niiden skaalaaminen eli niiden laajuinen kasvattaminen on ajankohtaista lähivuosina. Näiden turvaaminen edellyttää kuitenkin, että talouspolitiikka on vastuullista, että hallituksen toiminta ei tuo lisää riskejä. Rouva puhemies! Vallan myötä tulee vastuu: vastuu tehdyn politiikan tuloksista ja myös vastuu tulevaisuuden turvaamisesta. Tämän Orpon—Purran hallituksen näytöt on nähty. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

Arvoisa puhemies! Jos joltakin voi kaivata hieman nöyryyttä, niin ehkä ministeri Grahn-Laasoselta, jonka valovan silmän alla Suomeen syntyy yli 30 000 uutta köyhää lasta. Se, että lapsiperheköyhyys on Suomessa kasvanut, on synti ja häpeä — synti ja häpeä — kun te samaan aikaan olette antaneet [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] suuria veronalennuksia teidän ministerituloluokkaan kuuluville varakkaille suomalaisille. Se on arvovalinta tältä hallitukselta, ja sen edessä kaipaisi ministeriltä hieman nöyryyttä. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Mutta näihin sotejärjestöjen rahoituksiin. Ensinnäkin, SDP arvostaa kansalaisjärjestöjen työtä. Me haluamme Suomeen vapaan kansalaisyhteiskunnan. Erityisesti sotejärjestöt pystyvät vapaaehtoisia mobilisoimalla saamaan aikaan valtavia hyötyjä esimerkiksi omaishoidon tukeen, ikäihmisten tukeen, päihdekuntoutukseen, mielenterveystyöhön, väkivaltatyöhön — sellaista työtä, jota julkinen sektori ei edes tavoita. SDP on kaikissa omissa vaihtoehtobudjeteissaan esittänyt näille arvokasta työtä tekeville järjestöille enemmän rahaa kuin hallitus, kaikissa vaihtoehtobudjeteissa. Kyllä, niihin on kohdistettu myös joitain sopeutuksia, koska kauttaaltaan sopeutuksia on täytynyt tehdä, mutta näitä viimeisimpiä leikkauksia tässä kehysriihessä, [Puhemies koputtaa] jotka te, ministeri Grahn-Laasonen, olette siunannut, me emme hyväksy, koska ne ovat täysin poliittisin motiivein tehtyjä. Teidän kolleganne, ministeri Rydman, [Puhemies koputtaa] on puhunut täikammasta puhuessaan kansalaisjärjestökentästä. Se on poliittista karkeaa puhetta, [Puhemies: Aika!] jota me emme hyväksy. Näitä leikkauksia SDP ei olisi tehnyt.

Arvoisa puhemies! Täällä salissa paikalla olevat harvalukuiset hallituspuolueiden edustajat tässä urhoollisesti yrittävät tuoda sitä samaa tarinaa, mitä aiemmin pääministeri Orpo täällä, eli sitä, että hallitus on tehnyt mittavan määrän toimia, joista kuitenkin esimerkiksi VTV:n laskelmien mukaan tosiasiallisia sopeutustoimia on korkeintaan vain puolet — korkeintaan puolet —, ja sitä, että hallitus on tehnyt toimia, joita pitkään on kaivattu. Mutta tosiasia on se, että juuri nämä toimet ovat esimerkiksi sen VTV:n mukaan olleet toimia, jotka ovat lykänneet kasvun käynnistymistä, olleet omiaan lisäämään työttömyyden kasvua — eli vääriä toimia, väärin harkittu, väärää politiikkaa. Ja suomalaiset tietävät sen. Se näkyy muun muassa näissä Evan tutkimuksissa, joissa suomalaiset haluavat suunnanmuutosta. Se, mitä SDP on tehnyt, on se, että se on jokaisessa vaihtoehtobudjetissa tarjonnut realistisen, toimeenpantavan vaihtoehdon, jossa velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen omassa vaihtoehdossa. Ehkä se on se syy, minkä takia sitä ei uskalleta tunnustaa, vaan päivästä toiseen hämätään täällä, yritetään kääntää huomiota muualle toteamalla vain tyhjin sanoin, [Puhemies koputtaa] että SDP:llä ei olisi vaihtoehtoa. Katsokaa sieltä vaihtoehtobudjeteista.

Arvoisa puhemies! Tämän opposition yhteisen välikysymyksen eräänlainen haamukirjoittaja on hallitus itse, nimittäin tosiasiat puhuvat puolestaan. Tämä välikysymys on itse kirjoittanut itsensä. Kun hallitus on itsekin tunnustanut, ettei se pääse asettamiinsa tavoitteisiin, niin eihän kysymyksessä ole mikään mielipide vaan tosiasia. Hallitus on epäonnistunut tavoitteissaan alijäämätavoitteen suhteen, työllisyystavoitteen suhteen, ja tänään saimme uutisen, kun pääministeri vihdoin tunnusti, että tavoite velkaantumisen taittumisesta ei sekään toteudu. Mutta on eräs seikka, jossa hallitus ei edelleenkään myönnä, että se on epäonnistunut, ja se on hoitoonpääsy, hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle. Siihen viittasi kokoomuksen ryhmäpuhuja, siihen on viitannut pääministeri, mutta tosiasia on, että hoitotakuun voimassa ollessa 2024 lähes 80 prosenttia suomalaisista pääsi 14 vuorokauden sisällä lääkärin vastaanotolle ja kun te romutitte hoitotakuun, maaliskuussa tänä vuonna enää alle 60 prosenttia suomalaisista pääsi lääkärin vastaanotolle kahden viikon kuluessa. Pääministeri Orpo, voisitteko te nyt vielä tämän tunnustaa, [Puhemies koputtaa] että ne hoitojonot lääkärin vastaanotolle ovat kasvaneet?

Arvoisa puhemies! Jokainen hallitus valitsee itse tavoitteensa. Kun suomalaiset viime eduskuntavaalien alla kuuntelivat silloisten oppositiopuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, vaalipuheita, ihmisille luvattiin seuraavaa: Nyt piti olla aika talouden käänteelle. Nyt piti lopettaa tuhlailu ja velaksi eläminen. Nyt piti luoda maahan kasvua ja suomalaisiin yrityksiin satatuhatta uutta työpaikkaa. Kokoomuksen johdolla piti alkaa uusi uljas kasvun aikakausi. Vaalien jälkeen hallituksen muodostaja, nykyinen pääministeri Orpo vakuutti keväällä 2023, että velkaantuminen taitetaan ja vieläpä niin, että keneltäkään ei tulla vaatimaan mahdottomia. Hallituskautta on nyt takana kolme vuotta, eikä hallitus ole onnistunut yhdessäkään sen talouspolitiikan lupauksista. Lupaus työpaikoista ei toteudu. Lupaus velkaantumisen taittamisesta ei toteudu. Lupaus kasvusta ja hyvinvoinnista jää sekin haaveeksi. Orpon—Purran hallitus velkaantuu jopa enemmän kuin parjaamansa Marinin hallitus, joka kamppaili koronapandemian, Ukrainan sodan ja energiakriisin kanssa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Orpon—Purran hallituksen politiikalla Suomen velkaantuminen ei taitu, vaikka hallitus tekee kyseenalaisia pikavippejä Eläkerahastosta ja kajosi Valtion asuntorahastoon. Velka ei vähene, velanotto kiihtyy. Valtiovarainministeriön mukaan Suomen julkinen velka kasvaa nyt kohti sadan prosentin rajapyykkiä. Orpon—Purran hallitus tulee jäämään Suomen historiaan eniten velkaa kasvattaneena hallituksena. Hallituksen tuoreessa kehysesityksessä vuosikymmenen lopulla julkisen talouden alijäämä kohoaa jo yli 17 miljardiin eli pahimpien koronavuosien tasolle. Arvoisa puhemies! Hallituksen sakset ja työmarkkinoiden sanelupolitiikka ovat rikkoneet ihmisten luottamuksen tulevaan. Se on vakava virhe, sillä ilman luottamusta kasvu ei käynnisty. Kasvava työttömyys ja leikkausten jäljiltä ohentuva palveluverkko herättävät ihmisissä pelkoja. Ei ihme, että moni säästää mieluummin pahan päivän varalle kuin rohkaistuu tekemään hankintoja. [Oikealta: Kukahan täällä pelottelee?] OECD:n mukaan Suomi oli viime vuonna ainut kehittynyt teollisuusmaa, jonka talous ei kasvanut lainkaan. Hallituksen politikalla olemme jääneet takamatkalle, vaikka ne kasvun elementit ovat olleet olemassa jo pitkään: palkankorotukset, inflaation rauhoittuminen, keskuspankin muuttunut korkopolitiikka. Muiden EU-maiden talousnosteen myötä myös Suomen vientimarkkina kasvaa. Hallitus on kuitenkin omilla päätöksillään lykännyt kasvun käynnistymistä. Tässäkin kehityksessä Suomi tulee viimeisenä Euroopassa. Olemme tietenkin iloisia jokaisesta uudesta positiivisesta talousuutisesta. [Välihuutoja oikealta] Ikävä tosiseikka kuitenkin on, että nämä kolme vuotta, joiden aikana hallitus on päätöksillään lykännyt kasvua, näyttäytyvät varsin toisenlaisena ihmisten arjessa: työttömyys, elinkustannusten nousu ja hoitoonpääsyn heikennykset ovat osuneet kipeästi ihmisten arkeen. Hallituksen omien toimien seurauksena on ollut työttömyyden ja velan ennätysmäinen kasvu. Hallituksen lupaaman sadantuhannen uuden työllisen sijaan työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut sadallatuhannella ihmisellä. Työllisyys on Orpon hallituskaudella heikentynyt lähes 80 000:lla. Suomi on pudonnut Euroopan unionin korkeimman työttömyyden maaksi. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Tilastokeskuksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy jo 1990-luvun laman tasoa. Huolissaan on oltava myös työuraansa vasta aloittavista nuorista. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli KEHA-keskuksen mukaan lähes 80 000. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, on vielä yksi lupaus, josta teitä muistutan. Talous- ja työllisyyslupauksenne lisäksi te lupasitte, että vaikka sopeutustoimia on edessä, ei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Tämän lupauksen pettämisen suomalaiset tuntevat nyt nahoissaan. Tämän lupauksen pettämisen suomalaiset tulevat muistamaan. Samaan aikaan kun hallitus on palkinnut yhteiskunnan varakkaimpia, se on kerta toisensa jälkeen sälyttänyt julkisen talouden sopeutuksen raskaimman taakan yhteiskunnan heikoimmille. Leikkaukset myös kasautuvat samoille ihmisille. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että Orpon—Purran hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen tulevat merkitsemään pienituloisten määrän lisääntymistä yli 120 000:lla, joista yli 30 000 on lapsia. Ja kuka sanoi, ettei pienituloisten etuisuuksista leikkaaminen meille käy? Tähän sopivat Saarnaajan sanat: ”On parempi olla lupaamatta kuin luvata ja jättää lupaus täyttämättä.” Suomalaiset kyllä ymmärtävät, että julkinen talous tulee saada tasapainoon. Suomalaiset sietävät paljon, myös epämukavia päätöksiä, kunhan ne tehdään oikeudenmukaisesti. Nyt hallitus on päättänyt toimia niin, että sillä on yhdet säännöt yksille ja toiset toisille. Se ei ole oikeudenmukaista. Se ei herätä luottamusta Arvoisa puhemies! Räikeän hallituksen arvovalinnasta tekee se, että samaan aikaan kun julkisen talouden sopeutustoimien taakka on jätetty pieni- ja keskituloisten suomalaisten kannettavaksi, hallituksella on riittänyt rahaa varakkaiden veronkevennyksiin, joista yksi suurimmista kohdistuu ministerien tuloluokkaan. Ja nyt tekeillä on jälleen uusi veronalennus, tällä kertaa yhteisöveroon. Tällä päätöksellä hallitus on puhkaisemassa lähes miljardin aukon veropohjaan, ilman että se hyödyttäisi kasvua tai vahvistaisi työllisyyttä. Sen hyödyn, mikä tästä hallituksen päätöksestä koituu, keräävät jo valmiiksi varakkaat. Hinnan maksavat tavalliset suomalaiset oikeistohallituksen ottamana kasvavana velkana. Suomelle on käymässä kuten sananlaskuissa sanotaan: ”Joka köyhää sortaa ja rikasta lahjoo, ei siitä rikastu vaan köyhtyy.” Arvoisa puhemies! Hallituksella on työssään aina tulosvastuu. Hallituksen epäonnistuminen sen keskeisimmissä tavoitteissa — sen lupauksissa Suomen kansalle — ei jätä oppositioryhmille vaihtoehtoa. Siksi kaikki oppositioryhmät tekivät yhdessä hallitukselle välikysymyksen Euroopan epäonnistuneimmasta talouspolitiikasta. ”Ylimielisyydestä koituu vain riitaa, viisas on se, joka neuvoja kuulee”, sanotaan. Jos hallitus olisi keskittynyt edes puoliksi niin paljon kuuntelemaan opposition esityksiä kuin hyökkäämään kaikkea esittämäämme vastaan, voisivat hallituksen taloustavoitteet olla lähempänä toteutumistaan Ihmiset tarvitsevat nyt luottamusta. Politiikalla tulee luoda näkymä paremmasta. Nyt tulee varmistaa, että vaikeinakin aikoina Suomi pitää huolta siitä, että kaikki pysyvät mukana. Tässäkin hallituksen politiikka valitettavasti epäonnistuu. Puhe suomalaisista työttömistä nukkumaan jäävinä naapureina on lohduttoman vieraantunutta tavallisten suomalaisten arjesta. Kaikki työ on arvokasta ja sen tulee olla kannattavaa. Siksi tässä ajassa olisi inhimillisesti oikein ja järkevää palauttaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat. Vihreä siirtymä on valtava mahdollisuus, siksi puhtaan energian investointeja on vahvistettava. Asuntokauppa tulee saada jälleen käyntiin. Tähän on lukuisia keinoja, kuten SDP on omassa vaihtoehdossaan osoittanut jo liki kolme vuotta sitten. Julkisen talouden vahvistaminen tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja maksukyvyn mukaan. Siksi olemme esittäneet listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista, yritystukien perkaamista ja yksityisen puolen Kela-tukien karsintaa. [Välihuuto oikealta: Veroja, veroja!] Viisauden alku olisi kalliin ja tehottoman yhteisöveroalennuksen peruminen, mutta valitettavasti itsekritiikkiä tähän ei hallitukselta ole löytynyt. Arvoisa puhemies! Tosiasiat puhuvat puolestaan. Tosiasia on, että hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan ja joutunut hylkäämään kaikki keskeiset tavoitteensa yksi toisensa perään. Tosiasia on, että Orpon—Purran hallituksen talouspolitiikka on Euroopan epäonnistuneinta. Koska hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan, hallitus on menettänyt edellytyksensä jatkaa. Suomen suuntaan tarvitaan muutos. Edellä olevan perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Hallituksen politiikka on epäonnistunut, eikä hallitus ole kyennyt täyttämään yhtään keskeisistä lupauksistaan. Näin ollen eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa puhemies! Hoitoonpääsy lääkärin vastaanotolle terveysasemilla on tämän hallituskauden aikana heikentynyt. Tämä on tilastollinen tosiasia, joka näkyy THL:n tuoreista tilastoista — ette te, arvoisa pääministeri, pääse tätä tosiasiaa karkuun. Nyt ihmisten huolta hoitoonpääsystä tulevat entisestään rasittamaan nämä asiakasmaksujen korotukset: terveyskeskuskäyntimaksujen korotukset yli 70 prosentilla ja sairaaloiden poliklinikkamaksujen korotukset lähes 90 prosentilla. Moni tavallinen suomalainen — pienituloinen eläkkeensaaja, työtön tai työttömyysuhan alla elävä — pelkää nyt, että onko hänellä enää varaa hoitoon. Aiemmin Suomessa kaikki ovat voineet luottaa siihen, että kaikki hoidetaan. Tämän päätöksen te, pääministeri, joudutte kehysriihessä tekemään, koska teidän talouspolitiikkanne on epäonnistunut. Ette ole onnistuneet luomaan Suomeen kasvua ja työllisyyttä, ja nyt te lähetätte laskun suomalaisille pienituloisille eläkkeensaajille ja ikäihmisille. Kysymys teille, pääministeri: ettekö te olisi voineet siellä kehysriihessä [Puhemies koputtaa] tinkiä hieman niistä hyvätuloisille annetuista veronalennuksista, [Puhemies koputtaa] jotta tavallisten suomalaisten terveyskeskusmaksuja ja sairaaloiden poliklinikkamaksuja [Puhemies koputtaa] ei olisi jouduttu nostamaan?

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden lähivuosien suunnitelmasta antaa harhaanjohtavan kuvan hallituksen politiikasta jo sisällysluettelossa. Sen kolmas luku on otsikoltaan ”Talouspolitiikan linja”, mikä antaa olettaa, että hallituksella olisi sellainen, vaan kun ei ole. Hallitusohjelmaan kirjattiin keskeiseksi tavoitteeksi velkaantumisen taittaminen. Se oli toki johdonmukaista pääministeripuolue kokoomuksen vaalikampanjan valossa. Tänä keväänä hallitus joutuu tunnustamaan sen, mikä on kaikille muille ollut selvää: päätavoite ei toteudu. Velkaantumisessa tehdään kaikkien aikojen ennätys. Talouspolitiikan linjattomuus ei näy vain tuloksissa vaan myös toimenpiteissä. Aluksi oltiin säälimättömästi leikkaamassa, jotta valtiontaloutta tasapainotettaisiin. Sitten oltiinkin antamassa veronkevennyksiä siinä uskossa, että kasvu käynnistyisi, ja ensiksi annetaan rakennusalan näivettyä, kunnes vuotta ennen vaaleja aletaan nopeasti kyhätyillä toimilla elvyttämään asuntokysyntää. Valtion oman hallinnon kohtelu on myös hyvä esimerkki linjattomuudesta. Hallitusohjelmassa valtionhallinnon toimintamenoihin kirjataan kohtalainen säästösumma. Se oli ihan ymmärrettävää, sillä jostakin pitää säästää, ja, mene ja tiedä, ehkä hallinnossa on leikattavaa. Mutta kun tämän jälkeen toimintamenoihin tehdään vielä neljä leikkauslistaa, on selvää, että ei takana ole strategiaa tai linjaa. Hallitus on vain riihessään kursinut oman säästötavoitteensa kasaan mielivaltaisilla menoleikkauksilla, kun varsinaiset ideat ovat olleet vähissä. Ennakoimaton menettely haittaa virastojen toimintaa ja näkyy tuotoksissa: vähemmän tilastoja, vähemmän tutkimusta, vähemmän valtiota kannattelevia rakenteita. Ja tämä tekee valtiosta myös aikaisempaa huonomman työnantajan. Arvoisa puhemies! Ei valtionhallinto ole suurin huolenaihe, ja myös valtion valtavasta velasta varmasti selvitään, jos meillä olisi osaamista ja aidosti yhteistä tahtoa. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii terveen valtiontalouden ohella poliittista ja sosiaalista pääomaa. Poliittinen pääoma säilyy ja kasvaa, mikäli olemme yksimielisiä tavoitteesta turvata hyvinvointivaltio. Valitettavasti viime vuodet ovat rapauttaneet uskoa tämän tavoitteen yksimieliseen kannatukseen. Hallituspuolueet ovat etääntyneet hyvinvointivaltion tavoitteesta ja sen mukaisista arvoista. Empatia ei kuulu hallituspuolueiden politiikkaan. Ne arvostavat kovuutta, vahvimpien oikeutta. Siitä hyvinvointialojen järjestöjen kurittaminen kertoo paljon. Me sosiaalidemokraatit olemme tässäkin ymmärtäneet, että kyllä säästää pitää myös järjestökentällä, mutta hallitukselle näiden heikompiosaisille palveluita tuottavien järjestöjen rankaisu vaikuttaa itseisarvolta. Hallituspuolueet eivät ymmärrä, eivät hyväksy, että jotkut haluavat auttaa syrjäytyneitä, ongelmissa olevia ihmisiä. Hyvinvointivaltion poliittisen pääoman tuhlaaminen vaikuttaa myös sosiaaliseen pääomaan. Kun alamme epäillä, jakavatko päättäjät yhteiset arvot, alamme epäillä kaikkea. Kyseenalaistamme yhteiskunnan instituutiot, alamme pitää luottamusta hyväuskoisuutena. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kehysmenettelyn tarkoitus on ulottaa suunnittelua paitsi kokonaiselle hallituskaudelle myös vaalikausien yli. Parhaimmillaan se alustaa vaalikamppailua ja hallituksen muodostamista. Jos koko poliittisella kentällä on samat numerot jo vuotta ennen uuden hallituksen aloittamista, voidaan välttää tilanne, jossa ennen vaaleja luvataan ja vaalien jälkeen ääneen ihmetellään sitä, kuinka kassa onkin tyhjä. Lähes kaikki puolueet kirjasivat yhteisen arvion tasapainotavoitteesta alkuvuonna, ja tämän tavoitteen julkilausumasta pois jäänyt vasemmistoliitto on ilmoittanut sitoutuvansa samansisältöiseen EU:ssa määriteltyyn finanssipolitiikkaan. Mutta tämä kehysriihi osoittaa, että hallituspuolueet lipsuvat tästä yhteisestä tavoitteesta. Suomi uhkaa poiketa korjaavalta nettomenopolulta 2027, mikä tarkoittaisi tulevalle hallitukselle vuonna 2028 miljarditason lisäsopeutustarvetta. Arvoisa puhemies! Tämänkin valossa opposition tehtävä on tuoda vaihtoehtoja, opposition tehtävä on arvostella. Olemme tänään esittäneet välikysymyksen ja ilmaisemme luottamuksen puutetta. Toivomme kuitenkin, että hallituksessa, hallituspuolueissa, olisi vilpittömyyttä tunnustaa omasta puolestaan talouspolitiikan epäonnistuminen. Toivomme, että hallitus tunnustaa, ettei se ole onnistunut, ja jättäisi eronpyyntönsä. Vilpittömyys olisi hyvä pohja tulevien vuosien yhteistyölle. Koko oppositio oli tänään esitetyn välikysymyksen takana. Toivomme, että hallitus itse arvioisi toimintaansa ja tekisi siitä rehellisesti johtopäätökset.

Arvoisa puhemies! Kyllä ei näistä pääministerin korskeista puheista huolimatta tästä julkisen talouden suunnitelmasta muuta johtopäätöstä voi vetää kuin sen, että Suomen talouden tilanne on sanalla sanoen huono. Edelleen tämä hallitus syyttää edellistä hallitusta, Marinin hallitusta, tuhlailusta ja velkaantumisesta [Juho Eerola: Uniperista!] ja käyttää nyt mauttomasti ilmaisua ”velkalaiva”, [Juho Eerola: Elvytyspaketista!] mutta miten tässä nyt onkaan käynyt? Itse asiassa tämä Orpon—Purran hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edellinen, Marinin hallitus, [Juho Eerola: Teidän korkomenot!] siis enemmän velkaa. Te kasvatatte menoja tulevalla kehyskaudella, te lisäätte vajetta alentamalla veroja tehottomasti, ja kehyskaudella vaje on jopa 17 miljardia euroa. Emme me teitä nyt ensisijaisesti halua syytellä velkalaivasta, mutta me syytämme teitä siitä, että te olette heittäneet hanskat tiskiin. Te ette edes yritä hillitä tätä velkaantumista. [Timo Heinonen: Huh huh!] Velkaantuminen kiihtyy. Pääministeri Orpo, onko tulosvastuu teille tuttu käsite? Olisiko nyt paikallaan vetää johtopäätökset [Puhemies koputtaa] puheista ja näistä tuloksista? [Miko Bergbom: Mites se Uniper?]

Arvoisa puhemies! Kehysriihi oli Orpon—Purran oikeistohallituksen viimeinen mahdollisuus muuttaa politiikan suuntaa, mutta se oli menetetty mahdollisuus, ja tulos on aivan jäätävä epäonnistuminen. Siis velkaantuminen kiihtyy ja kasvaa yli 17 miljardin vuositasolla kehyskauden lopulla. Vaikka te olette sitoutuneet velkaantumisen hillitsemiseen ja itse uhositte, että velaksi eläminen loppuu, tulos on täysin toinen. Te vain keskitytte pitämään voimassa nämä mittavat velaksi tehdyt veronalennukset kaikkein varakkaimmille suomalaisille, ja nyt vielä tämä yhteisöveron alennus. Ja kaiken tämän te maksatatte tavallisilla suomalaisilla, jotka odottavat lääkärille pääsyä terveysasemilla, jotka odottavat kotipalvelua, ja niillä ikäihmisillä, jotka odottavat ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyä. Euroopan heikoimmin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan te maksatte tavallisilla suomalaisilla. Ministeri Purra, kun te olette nyt Euroopan unionin huonointa talouspolitiikkaa harjoittanut valtiovarainministeri, niin miten te itse arvioitte omia edellytyksiänne jatkaa tehtävässänne? [Ben Zyskowicz: Kuulitteko demareiden säästökohteen? Minä en kuullut!]

Arvoisa puhemies! SDP haluaa helpottaa pienituloisen suomalaisen asemaa, mutta hallitus on täysin vieraantunut erityisesti työttömän ihmisen arjesta. Kyllä, työnteon pitää olla aina kannattavaa, mutta miksi se on niin, että niille rikkaille sitä kannustusta annetaan lisärahalla, tekemällä veronkevennyksiä ja vielä velaksi, mutta sen sijaan työttömältä on viety se työttömyysturvan ja asumistuen suojaosa pois. SDP vaatii, että te palautatte nämä suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen ensi viikon kehysriihessänne. Suomalaiset ovat ahkeraa väkeä, haluavat töihin. Siitä kertoo yksistään se, että Puuiloon kesätyöpaikkoihin haki 21 000 suomalaista. Tunnistaako hallitus tämän? Eilen hallituksen välikysymykseen annetussa vastauksessa viitattiin työttömiin naapureina, jotka jäävät nukkumaan. Pääministeri Orpo, teidän vastuullanne viime kädessä on tämä eduskunnalle annettu vastaus. Pääministeri Orpo, kuka on mielestänne se naapuri, joka jää nukkumaan? Miten te voitte vihjata suomalaisiin työttömiin naapureina, jotka jäävät nukkumaan? [Mauri Peltokangas: Uniperin hinnalla olisi työllistetty aika monta suomalaista!]

Arvoisa puhemies! Hedelmistään puu tunnetaan, ja tuloksistaan tämä hallitus. Otan vain kaksi: Tämän hallituksen aikana on aikaansaatu Euroopan korkein työttömyys ja siinä ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyys, joka hipoo jo 90-luvun laman lukuja, 130 000. Myös lapsiperheköyhyys hipoo ennätyslukuja, ja mikä murheellisinta, yli 30 000 uutta lasta teidän toimienne aikana ja niiden johdosta alle pienituloisuusrajan. Lapsiperheköyhyys kasvaa. [Mauri Peltokangas: Uniper oli ennätys!] Ministeri Purra, onko teillä käynyt mielessä, että te olisitte voinut tehdä vääriä valintoja esimerkiksi veropolitiikassa, [Sanna Antikainen: Entäs Uniperin kanssa!] kun te olette suosinut niitä varakkaita pääomatulon saajia ja suuria yrityksiä tavallisen pieni- ja keskituloisen suomalaisen sijaan? Ja kun te sanotte, että kyllä olette kohdentanut veronalennuksia pieni- ja keskituloisille, niin kuitenkin monen pieni- ja keskituloisen verotus jopa nousee, kun otetaan huomioon työttömyysvakuutuksen korotus sekä esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennyksen poisto. Ministeri Purra, kun te nyt olette menossa viimeiseen kehysriiheenne, [Puhemies koputtaa] olisiko nyt korkea aika pienelle itsekritiikille ja muuttaa suuntaa ja ajatella sitä tavallista suomalaista pieni- ja keskituloista?

Arvoisa puhemies! Elinkustannusten nousu totisesti ajaa nyt suomalaisia kotitalouksia ahdinkoon, kun bensan hinta nousee, ruuan hinta nousee, asumisen hinta nousee. Ja sitä kriisinkestävyyttä pitäisi nyt olla, mutta se on käynyt tämän oikeistohallituksen toimien johdosta kovin ohueksi. Valtiolla, olemme kuulleet, ei ole varaa, koska Suomi on velkaantunut ja joutunut EU:n talouspolitiikan tarkkailuluokalle, mutta kansalaisillakaan ei ole varaa, koska Suomessa on Euroopan ennätystyöttömyys ja lapsiperheköyhyys on kasvanut. Mutta on eräs väestönosa, jota tämä hallitus on suosinut ja jolla on varaa, ja kyllä, se on ne varakkaat, kovatuloiset palkansaajat, joita nämä hallituksen veronkevennykset ovat eniten hyödyttäneet, ne yli 9 000 euroa kuukaudessa tienaavat. Heillä on nyt varaa, heillä on sitä kriisinkestävyyttä, heillä on sitä puskuria, mutta meidän mielestämme sitä pitäisi olla tavallisilla pieni- ja keskituloisilla suomalaisilla. Nyt, pääministeri Orpo, kun te lupasitte tehdä kaikkenne ja pohditte, niin voisitteko te ottaa edes tämän täsmätoimen, tämän työmatkakuluvähennyksen, joka auttaisi sitä kovaa työtä tekevää, ahkeraa suomalaista palkansaajaa, joka ajaa pitkää matkaa, pärjäämään arjessa edes vähän paremmin? [Jani Mäkelä: Oikeasti! — Sheikki Laakso: Käsittämätöntä!] Voisitteko [Puhemies koputtaa] te harkita tätä?

Arvoisa herra puhemies! Vaalikauden loppu alkaa jo häämöttää, ja Orpon—Purran oikeistohallituksen tulokset ovat kaiken kansan nähtävillä. Piti tulla 100 000 uutta työpaikkaa mutta tuli Euroopan ennätystyöttömyys. Piti lopettaa valtion velkaantuminen, mutta Suomi vietiin EU:n talouspolitiikan tarkkailuluokalle. Ilmapiiriin on Suomeen tullut uutta ankaruutta, kovuutta ja epävarmuutta, joita ministeri Purra on suurilla saksillaan lietsonut. Mutta eduskunnassa on halua luoda luottamusta Suomen taloudenpitoon. Siitä kertoo parlamentaarinen sopu velkajarrusta, ja SDP on siihen sitoutunut. Mutta se iso kysymys kuuluu, onko tämä istuva hallitus siihen sitoutunut ja onko se valmis tekemään kehysriihessä vielä tälle vaalikaudelle tarvittavat päätökset velkaantumisen taittamisesta 1,4 miljardia euroa. Arvoisa pääministeri, oletteko te tähän taloudenpitoon, vastuunkantoon todella valmiita? [Jani Mäkelä: Ei ole vielä vaaleja voitettu, sori!] Kivuttominta se olisi tehdä perumalla tämä tehoton yhteisöveron alennus. Vai heitättekö te todella tässä velkaantumisen taittamisessa hanskat tiskiin [Puhemies koputtaa] ja siirrätte tämänkin laskun tulevalle hallitukselle?