Elomaa Ritva

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Hemmilä nosti, kasvinviljelijät ja viljanviljelijät ovat nyt tosi kovassa kurimuksessa, ja siihen pitää löytää nyt joitain ratkaisuja heidän tilanteensa parantamiseksi. Tämmöiset viljavarastot ja siihen liittyvät asiat voisivat olla kehittämisen arvoisia. Sitten nostan ehdottomasti saman asian, mitä ministeri Meri tuossa äsken jo hienosti totesikin: Täällä on noussut eläinten hyvinvointi hyvin vahvasti esille. Meidän tuotantoeläimiä Suomessa yleensä hoidetaan ja kohdellaan erittäin hyvin, paljon paremmin kuin monessa muussa EU-maassa, ja siitä tosi kiitos meidän tuottajille. Mutta tietysti nousee näitä karmeita videoitakin ja oikeustapauksia esille, että asiat eivät ole näin hyvin, ja niihin pitää pureutua heti. Sitten kiitos oikeusministeri Leena Merelle ja hallitukselle, että nyt tämä eläinsuojelurikoslaki tiukentuu. Tämä hallitus sai sen nyt aikaiseksi. Ette, oppositio, ole tehneet tämän asian eteen paljonkaan, ja se ihmetyttää minua.

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus tiedostaa kotimaisen maatalouden tärkeyden niin ruuantuotannon kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Hallitusohjelma on rakennettu siten, että pystymme vastaamaan ulkoa tulleisiin šokkeihin. Vuosien saatossa on useissa eri tutkimuksissa todettu, että suomalainen arvostaa suuresti maaseutua sekä puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Me perussuomalaiset puolustamme näitä arvoja. Olemme hallituksessa turvanneet kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden näiden epävarmojen maailmanpoliittisten aikojen keskellä. Hallitus on uudistanut tällä vaalikaudella elintarvikemarkkinalakia. Vahvistimme elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaa, aivan kuten hallitusohjelmassa on kirjattu. Uudistuksen toisessa vaiheessa paransimme nimenomaan alkutuottajien asemaa tuotantoketjussa, missä kaupan valta on ollut suuri ja epäreilu. Tavoitteemme oli vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä ja tasapainottaa toimijoiden asemaa koko elintarvikeketjussa. Kolmanneksi, olemme nostaneet voimallisesti esiin omistajaohjauksen keinot, joilla pyrimme varmistamaan sen, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa. Tämäkään työ ei ole jäänyt tuloksettomaksi. Edelleen olemme panostaneet paljon niin ikään myös nuorten viljelijöiden tukemiseen. Me olemme tukeneet aktiivista ruuantuotantoa kohdentamalla peltojen korvauskelpoisuutta, ja tämä tuki on suunnattu erityisesti aloittaneille nuorille viljelijöille. Olemme toimillamme pyrkineet parantamaan alan toimijoiden investointimahdollisuuksia. Tämän toteutimme hallituksessa siten, että Finnvera-lainsäädännön uudistuksessa poistimme maatalouden toimialarajoitukset. Olemme huolehtineet siitä, että koko maassa on pystytty harjoittamaan maataloutta, ja nyt painotan tätä: maatalouden kustannuksia ei ole nostettu tämän hallituksen aikana poliittisin päätöksin. Haemme maatalouden kannattavuudelle piristystä myös ruokaviennin kasvusta. Suunta on ollut oikea, sillä viime vuonna ruokavienti kasvoi kuusi prosenttia. On huomioitava, että maatamme kohtasi afrikkalainen sikarutto ensimmäisen kerran tänä vuonna 30.7. Virus todettiin kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista. Tällä tapahtumalla on isoja vaikutuksia vientisektoriin, etenkin, kun taudin seurauksena muun muassa Kiina sulki ovensa suomalaiselta sianlihalta. Myös tässä olemme toimineet rivakasti ja sitoutuneet taudin taltuttamiseen. Arvoisa puhemies! Toisin kuin oppositiopuolueet, me perussuomalaiset emme pidä maataloutta ilmasto-ongelmana. Maatalouden tarkoitus on tuottaa ruokaa ja olla siten omavaraisuuden ja huoltovarmuuden perusta. Tällä kaudella ei ole tehty sellaista ilmastopolitiikkaa, joka heikentäisi maatalousyrittäjien asemaa. Emme tarkastele myöskään turvetta vain päästöjen kautta, vaan näemme sen monet maatalouden kannalta kriittiset hyödyt. [Antti Kurvinen: Mutta ette tee mitään!] Hallitus valmisteleekin turvetuotannolle uutta tukimallia. [Anne Kalmari: Voi voi!] On tärkeää ymmärtää, että hyväkuntoinen tieverkko on perusedellytys maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksien säilymiselle. Tällä kaudella olemme erityisesti panostaneet tienpitoon sekä tienpidon perusparannuksiin enemmän kuin normaalisti. Tämän hallituksen panostukset liikenneinfraan ovat historiallisen suuret. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle. Perussuomalaisten mielestä pyörät on pidettävä pyörimässä ja koko Suomi asumiskelpoisena. Jokaisen ihmisen tulee saada asua siellä, missä on onnellisimmillaan, eikä ketään pidä poliittisella ohjauksella pakottaa muuttamaan kaupunkeihin. Maaseutu tulee nähdä mahdollisuutena sekä menestystekijänä. Maaseutu on myös mielekäs ja turvallinen ympäristö lapsille ja nuorille kasvaa. Luonnon kunnioittaminen sekä erä- ja perinnetaidot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Yritteliäisyys ja yrittäjyys kasvavat maaseudulla, kun elanto on hankittava itse. Jotta maaseutu ja maaseutumaiset alueet voivat kukoistaa, maaseudun erityispiirteet on tunnistettava ja niistä seuraavien johtopäätösten on tuotettava alati kehittyviä politiikkatoimia. Arvoisa puhemies! Kaikki edellä mainitut hallituksen toimenpiteet osoittavat sen, että perussuomalaiset on puolueena sitoutunut maatalouden ja ruuantuotannon tukemiseen sekä huoltovarmuuden turvaamiseen maassamme. Ja ajattelin olla hyvin rakentava puheessani, mutta lopuksi on todettava: Keskusta, teillä on ollut maa- ja metsätalousministeri vuosikaudet. Nämä ongelmat maataloudessa eivät ole syttyneet [Puhemies koputtaa] parin vuoden sisällä vaan aiemmin. Mitä te olette tehneet? — Kiitos. [Välihuutoja keskustan ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa on kysymys turpeesta: turve uusiutuvaksi, turpeen merkitys huoltovarmuudessa. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Kun tänne eduskuntaan tulee kansalaisaloite, se merkitsee sitä, että yli 50 000 kansalaista on sen allekirjoittanut. Se ei ole mikään pikkujuttu, vaan se on vahva viesti edustajille, mikä on tärkeää allekirjoittajien mielestä ja mitä pitää käsitellä. Turve on Suomessa muutakin kuin energiakysymys. Se on kotimainen luonnonvara, jolla on erittäin suuri merkitys huoltovarmuudelle, maataloudelle, työllisyydelle ja koko suomalaisen ruuantuotannon toimintaedellytyksille. Turpeen energiakäyttö on keskustelussa usein korostunut liikaa suhteessa siihen, kuinka tärkeä raaka-aine turve on maataloudelle. Erityisesti kasvuturve ja kuiviketurve ovat suomalaiselle maataloudelle kriittisiä tuotteita. Niille ei tällä hetkellä ole olemassa järkeviä, laajassa mittakaavassa kotimaisia korvaajia. Kun turvetuotantoa on voimakkaasti ajettu alas, ei kyse ole ollut ainoastaan energiaturpeen vähenemisestä. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen ja kuiviketurpeen saatavuutta. Tämä on huoltovarmuuskysymys, sillä ilman toimivaa kotimaista alkutuotantoa ei myöskään ole vahvaa kotimaista ruokahuoltoa. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille. Itselleni eläinten hyvinvointi merkitsee erittäin paljon. Sanotaan niin, että kuiviketurpeen korvaajaa ei ole vielä lähimaillakaan. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille ja tilojen toiminnalle. Kasvuturve puolestaan on keskeinen tuotantopanostekijä puutarhatuotannossa ja taimituotannossa. Jos näiden tuotteiden saatavuus heikkenee, seuraukset ulottuvat paljon energiasektoria laajemmalle. Siksi on tärkeää, että turvetta tarkastellaan kokonaisuutena eikä ainoastaan sen poltosta syntyvien päästöjen kautta. Hallitus on tehnyt kuitenkin konkreettisiakin toimia. Turpeen huoltovarmuusvarastointiin on osoitettu kymmenen miljoonaa euroa, ja vuodesta 2027 lähtien valmistellaan uutta tukimallia tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Kansalaisaloitteen tavoitteesta vahvistaa turpeen asemaa voidaan siis olla samaa mieltä. Turpeen määritteleminen kansallisesti uusiutuvaksi ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Olennaisinta on turvata tuotanto ja huoltovarmuus käytännön toimilla. Suomen on pystyttävä tuottamaan itse ne välttämättömät tuotantopanokset, joita suomalainen maatalous ja suomalainen ruuantuotanto tarvitsevat. Turve on tässä kokonaisuudessa yksi tärkeä lenkki. Sen tuotantoedellytyksistä on pidettävä huolta niin energian, eläinten hyvinvoinnin, maatalouden kuin suomalaisen ruokaturvan vuoksi. Turpeesta on tehty pahis. Se ei enää oikein päde, että turve olisi pahis, koska uusimpien tutkimusten perusteella ja olosuhteiden muuttumisen myötä turpeen tärkeä merkitys on korostunut. Täällä debatissa tunteet vähän kuumenivat, kun oli kysymys turpeesta. Keskustapuolueelle sen verran, että ette tekään ihan täysiä pisteitä saa viime kaudesta, jos ajatellaan turpeen puolustamista. Siksi toivoisin, että esimerkiksi vaalien lähestyvä ajankohta ei muuttaisi sitä, että jos ollaan turpeen puolesta, niin ne tahot, jotka ovat, tekevät yhteistyötä sen suhteen. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Miksi viime vaalikaudella ei tehty yhteistyötä? — Juha Mäenpää: Te olitte hallituksessa vihreiden kanssa!]

Arvoisa puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron. Haluan kertoa yhdestä tapauksesta pari viikkoa sitten. Tämä aihe on sen takia tässä minun puheenvuorossani, koska mietin, mikä on meidän vastuumme, jos eläimelle käy jotain. Tämä oli sellainen tapaus, että ystäväni tuolta Varsinais-Suomesta soitti minulle yksi aamu pari viikkoa sitten, että mitä hän tekee, kun hän on täällä yhden kunnan, pitäjän keskustassa, ja hän näkee, että kettu raahautuu täällä ydinkeskustassa jalassaan metsästysraudat ja pääsee vain vaivoin eteenpäin. Kova kolina kuuluu, kun nämä raudat iskevät asfalttiin. Mitä hän tekee? Päätettiin, että hän soittaa heti metsästäjälle, että pääsisi kettu sitten tästä tuskastaan. Sitten minä soitin Varsinais-Suomen riistapäällikölle. Hän hyvin ystävällisesti sanoi, että tämähän on täydellisesti lainvastaista, siinä on lakia rikottu, ja heti soitto hälytyskeskukseen ja ne hoitavat asiat eteenpäin. No, minä soitin sitten tälle ystävälleni ja sanoin, että soita hälytyskeskukseen, kun otit jopa kuvankin siitä ketusta ja tiedät siitä asiasta. Hän sanoi, että joo. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että onko hän soittanut, ja soitin puolen tunnin päästä uudestaan. Minä arvasin: hän ei ollut soittanut hälytyskeskukseen, koska hän pelkäsi, että jos se oli joku naapuri tai tuttava, jonka metsästysraudat nyt olivat siellä väärässä paikassa ja lainvastaisesti. Minä olin vähän tuohtunut ja sanoin, että selvä, vastaa sitten puhelimeen, jos sinulle soitetaan, niin minä ilmoitan. Soitin hälytyskeskukseen, ja siellä laitettiin asia eteenpäin. He olivat hoitaneet niin, että kettu pääsi tuskistaan sitten. Se oli lainvastaista, se olisi voinut mennä jonkun lapsen jalkaan, marjastajan jalkaan, jonkun muun eläimen jalkaan. Tällaista tapahtuu. Mikä on meidän vastuumme, jos me kohtaamme tilanteen, jossa on eläintä kohdeltu kaltoin? Päivittelemmekö sitä Facebookissa tai jossain muussa, että kamala tapaus, vai teemmekö jotakin? Tietenkään nämä ilmiannot eivät saa olla sellaisia, että kiusataan jotain ihmistä tai tuotantoeläimistä tehdään jotain ilmoitusta, vaikkei se pidä paikkaansa. Ei mitään kiusaamista. Mutta jos todella näemme, niin kyllä meidän velvollisuus on edistää asiaa niin, että me teemme ilmoituksen, ja jos ei tunnu, että se tepsii, niin niin kauan otetaan yhteyksiä, että asia hoituu. Valvontaa tietysti on vaikea hoitaa, koska niin paljon ei olekaan virkamiehiä ja poliiseja, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Mutta kyllä se on niin, että kun Rasinkangas ja Rintamäki täällä omassa työssään ovat tavanneet ja kohdanneet niin paljon väärinkäytöksiä ja kamalia tapauksia, niin ymmärrän, että olette tosi vahvasti tämän lain, hallituksen esityksen takana. Hienoa, että perussuomalaisten ja hallituksen esitys on nyt täällä ja perussuomalaisten Leena Meri, oikeusministeri, sitä ajaa. Meillä on myös eduskunnassa paljon henkilöitä eri puolueista, jotka varmaan ovat tämän lain ja tämän hallituksen esityksen takana ja puoltavat sitä, ja tiedän, että yrittävät kovin myös eläinten hyvinvointia edistää. Meillä on eläinsuojeluryhmä täällä eduskunnassa, ja minäkin olen ollut siinä varmaan melkein alusta lähtien, kun olen ollut melkein 15 vuotta jo tähän mennessä täällä eduskunnassa. Ollaan yritetty kovin viedä asioita läpi, mutta usein se on vähän hankalaa. Hienoa, että tämä edistyy. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Osa ihmisistä ei ymmärrä sitä, että tässäkin hallituksen esityksessä puhumme eläimistä eikä esineistä. On tieteellisesti todettu, että eläin tuntee esimerkiksi iloa, surua ja kipua. Tämä on kiistatonta. Vuosien mittaan käsitys eläinten pidosta, hoidosta ja kohtelusta on muuttunut. Mahatma Gandhin tunnettu sitaatti kuuluu: ”Kansakunnan suuruus ja sen moraalinen kehitys voidaan arvioida sen mukaan, miten se kohtelee eläimiään.” Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että se olisi jotenkin pois köyhien, sairaiden, vanhojen tai vammaisten ihmisten kohtelusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Nämä asiat eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Eläinten kohtelun parantaminen ei ole ihmisiltä pois, ja nyt tänään käsitellään tätä hallituksen esitystä eläinsuojelurikoksista. Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että tämä olisi jotenkin pois, niin kuin minä äsken sanoin, mutta se ei todella ole sitä, vaan me haluamme, että eläimiä kohdeltaisiin paremmin. Ja kiitoksia edustaja Harakalle tästä huomiosta. Meillä on paljon niitä edustajia, jotka katsovat, että tähän eläinten pitämiseen pitää tulla korjauksia, ja nyt tämä hallituksen esitys niitä esittää. Syyt eläinten huonoon kohteluun ovat moninaisia. Joskus kyseessä on eläinten omistajan sairaus, mutta usein taustalla ovat taloudelliset syyt. Meillä on pilvin pimein tapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu järkyttävän huonosti. Pakettiautolla on kuljetettu satoja koiranpentuja, jotka on riistetty emoiltaan heti synnyttyään. Rikoksia voi tapahtua paitsi lemmikkien myös tuotantoeläinten ja villieläinten kohdalla. Lainsäädännön pitää olla kohdallaan, mutta kaikkein tärkeintä on vaikuttaminen asenteisiin, jotka usein lähtevät lapsuudesta. Eläimistä on ihmiselle valtavasti hyötyä hyvin monilla tavoilla: tuotantoeläimistä tietysti, mutta myös vaikkapa koirien hyödyntämisestä erilaisissa tehtävissä, kuten opaskoirana, rajalla, huumekoirana, ruumiskoirana, erilaisten sairauksien tunnistajana, homekoirana ja niin edelleen. On myös kiistatonta, että lemmikkien ja eri eläinten vaikutus monen ihmisen hyvinvointiin, niin henkiseen kuin fyysiseenkin, on keskeinen. Jokaisella ihmisellä on elämässään vastoinkäymisiä. Koirieni läsnäolo on auttanut minua henkisesti kestämään monia koettelemuksia. Kiitän koiriani myös siitä, että lenkkeilyn myötä peruskunto on pysynyt kohtuullisena, niin kuin monen muunkin. Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan suhteellisen hyvin. Laiminlyöntejäkin tapahtuu, mutta syy on usein taloudellinen. Tuottajilla on tiukkaa, varsinkin tänä päivänä, tai tilallinen terveydentila aiheuttaa sen, ettei enää jaksa ja pysty pitämään tuotantoeläimistään ja niiden hyvinvoinnista huolta. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu mielestäni myös lihataloille ja teurastamoille, ei yksin tuottajille. Meidän täytyy muistaa, että eläintuotteita käyttäessämme eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei voi olla ainoastaan tuottajien vastuulla, kuten totesin, ja kustannettavana. Kuluttajan olisi tärkeää saada tietää, että eläinten hyvinvointi on otettu tuotannossa huomioon. Luonnoneläimetkään eivät saa jäädä eläinten hyvinvointilain ulkopuolelle. Lapinlahden Savukukko-vyyhdin, salametsästysvyyhdin, kaltaista toimintaa meillä ei saa enää koskaan tapahtua. Tällainen toiminta pilaa tarpeellisten, tärkeiden metsästäjien mainetta. Tässä kohtaa totean, että hallituksen esitys on valtavan hyvä, ja tässäkin puheenvuorossani kiitän eritoten ministeri Leena Merta.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on vastata valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamiin merkittäviin ja toistuviin vahinkoihin maataloudelle, kalataloudelle sekä lentoturvallisuudelle. Samalla pyritään vähentämään nykyiseen poikkeuslupajärjestelmään liittyviä ongelmia, jotka ovat käytännössä osoittautuneet hitaiksi, raskaiksi ja monissa tilanteissa riittämättömiksi vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valkoposkihanhien aiheuttamat viljelysvahingot ovat erityisesti Itä-Suomessa nousseet erittäin merkittäviksi. Vuonna 2025 vahinkojen arvo oli lähes neljä miljoonaa euroa, minkä lisäksi vahinkojen torjunta ja hanhipeltojen ylläpito aiheuttivat valtiolle huomattavia lisäkustannuksia. Yksittäisillä maatiloilla vahingot voivat nousta satoihintuhansiin euroihin ja pahimmillaan johtaa huomattavan osan nurmisadosta menettämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteiskunnalla on käytössä tehokkaita ja oikeasuhtaisia keinoja ehkäistä tällaisia vahinkoja. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus harjoittaa tarkasti rajattua suojametsästystä vahinkoriskin kohteena olevilla pelloilla sekä lentoasemilla on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltu ja tarpeellinen keino täydentää nykyistä karkotus- ja korvausjärjestelmää. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi hanhipellot, aktiivinen karkotus ja kuolettava poikkeuslupaperusteinen ampuminen ja adaptiivinen paikallisten populaatioiden rajoittaminen. Kuitenkin tutkimusten mukaan tehokkain keino tärkeimpien satojen suojaamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi on koordinoitu ja systemaattinen ampuminen tai muu karkotus samoilla alueilla yhdistettynä hanhille rauhoitettuihin alueisiin, kuten hanhipeltoihin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että valkoposkihanhien ja merimetsojen kannat ovat Suomessa ja Euroopan unionin alueella vahvoja ja niiden suojelutaso on arvioitu suotuisaksi. Esityksen tarkoituksena ei ole kantojen merkittävä vähentäminen vaan konkreettisten vahinkojen ennaltaehkäisy. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella ehdotetut toimenpiteet eivät vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa. Merimetson osalta valiokunta on arvioinut erityisesti kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Kalastajien kokemusten mukaan vahingot voivat paikallisesti olla huomattavia, mutta nykyinen poikkeuslupamenettely ei ole mahdollistanut tehokasta reagointia tilanteisiin. Hallituksen esityksessä merimetson suojametsästys rajataan tarkasti lentoasemille sekä kalanpyydysten läheisyyteen lisääntymiskauden ulkopuolella. Valiokunta pitää tätä ratkaisua tasapainoisena ja EU-oikeuden vaatimukset huomioon ottavana. Samalla valiokunta korostaa tarvetta jatkaa tutkimusta merimetson vaikutuksista kalakantoihin, saariston ekosysteemeihin ja vesistöjen tilaan. Päätöksenteon tulee myös jatkossa perustua parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö sekä Luonnonvarakeskus seuraavat tarkasti lain vaikutuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, vähenevätkö maataloudelle ja kalataloudelle aiheutuvat vahingot, miten sääntely vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä onko nykyinen sääntely riittävä vastaamaan käytännössä havaittuihin ongelmiin. Valiokunta korostaa myös, että yleispoikkeusten soveltamisen tulee tapahtua vastuullisesti yhteistyössä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa sekä luonnonsuojelulainsäädännön asettamat velvoitteet huomioon ottaen. Kokonaisuutena valiokunta katsoo, että hallituksen esitys tarjoaa nykytilanteeseen tarpeellisen ja oikeasuhtaisen ratkaisun. Se parantaa mahdollisuuksia ehkäistä vakavia vahinkoja, keventää hallinnollista taakkaa ja turvaa samalla luonnonsuojelun keskeiset tavoitteet. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunta ei ollut yksimielinen: vihreät jättivät vastalauseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskoselle ja myös edellisille puhujille: Olen samaa mieltä ja olemme varmaan kaikki, koko eduskunta, sitä mieltä, että meidän pitää saada tulevaisuudessakin kotimaista, puhdasta ruokaa omavaraisuus ja huoltovarmuus varmistaen, ja että alkutuottaja pystyy tuottamaan tätä ruokaa. Se on meidän kaikkien etu. Tässä hallituksen esityksessä kysymys on maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta. Hallitus helpottaa maatalouden harjoittajien tilannetta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansainväliset kriisit Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat heijastuneet voimakkaasti energian hintoihin. Tämä hallituksen esitys osaltaan helpottaa polttoaineiden hinnannousun aiheuttamia kustannuspaineita. Maataloudessa energia on välttämätön tuotantopanos. Traktorit, kuivurit, työkoneet ja monet muut tuotannon kannalta keskeiset laitteet tarvitsevat polttoainetta riippumatta siitä, mikä maailmanmarkkinoiden tilanne kulloinkin on. Kun kustannukset nousevat nopeasti, vaikutukset kohdistuvat suoraan maatilojen kannattavuuteen ja sitä kautta kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiin. Hallituksen esityksessä energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti vuosien 2025 ja 2026 osalta yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Käytännössä palautusta korotetaan neljällä sentillä litralta. Tosiaan ei se nyt ole kovin paljon, mutta se on positiivinen asia, että yritetään parantaa tilannetta. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan tarkasti kohdennetusta ja ajallisesti rajatusta toimenpiteestä tilanteessa, jossa maatalouden kustannusrasitus on kasvanut merkittävästi. Esityksen vahvuus on myös sen hallinnollinen yksinkertaisuus. Lisäpalautus voidaan maksaa olemassa olevan järjestelmän kautta ilman raskasta byrokratiaa, eikä viljelijöiden tarvitse tehdä erillistä hakemusta vuoden 2025 osalta. Tuki saadaan nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan, ja samalla viranomaisten lisäkustannukset jäävät hyvin vähäisiksi. On tärkeää huomata, että kyse on myös huoltovarmuudesta. Kotimainen ruuantuotanto on osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Kun turvaamme maatalouden toimintaedellytyksiä vaikeina aikoina, vahvistamme samalla koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Emme voi pitää itsestäänselvänä sitä, että ruoka tuotetaan suomalaisilla pelloilla ja suomalaisilla tiloilla. Sen eteen tarvitaan päätöksiä, jotka auttavat viljelijöitä selviytymään kustannusšokeista. Esitys on valmisteltu EU-sääntelyn puitteissa huolellisesti siten, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasot ja valtion tukisäännökset täyttyvät. Näin varmistetaan, että tuki voidaan toteuttaa oikeudellisesti kestävällä tavalla ilman epävarmuutta tuen saajille. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys osoittaa, että hallitus kykenee reagoimaan nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin ja tukemaan elinkeinoa, joka on välttämätön koko Suomen kannalta. Se vahvistaa maatalouden kannattavuutta, tukee kotimaista ruuantuotantoa ja parantaa huoltovarmuutta kustannustehokkaalla tavalla. Talous on nyt nousemassa. Tosiaan kyllä me tiedetään hallituksessa, että maatalous tarvitsee lisätukea tulevaisuudessakin, ja sen mukaan, kun talous paranee, varmaan voimme vaikuttaa siihen. Ja vielä kerran tästä elintarvikemarkkinalaista, jonka tämä hallitus nyt toteuttaa, ja eduskunnassa varmaan kaikki ovat sen takana: hienoa, että tämä uudistus saatiin maaliin, koska se vaikuttaa suoraan alkutuottajan mahdollisuuksiin pärjätä paremmin ruuantuotannossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä merkittävä uudistus suomalaisen ruokaketjun oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus toimivat tilanteessa, jossa markkinavoima on keskittynyt harvoille toimijoille. Samaan aikaan alkutuottajat kantavat suuren osan tuotannon riskeistä, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa sopimusehtoihin tai siirtää kasvavia kustannuksia eteenpäin ovat usein rajalliset. Esitys vahvistaa tavarantoimittajien suojaa usealla tavalla. Se torjuu kaupallisia kostotoimia, se vahvistaa liikesalaisuuksien suojaa, se luo mahdollisuuden avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisissa kriisitilanteissa sekä puuttuu tilanteisiin, joissa vahvempi osapuoli käyttää neuvotteluvoimaansa kohtuuttomasti. Erityisen tärkeänä pidän kaupan omia tuotemerkkejä koskevaa sääntelyä. Hallitus ei ole kieltämässä private label ‑tuotteita eikä rajoittamassa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Sen sijaan tavoitteena on varmistaa, että kilpailu kaupan omien merkkien ja valmistajien brändituotteiden välillä tapahtuu reiluilla pelisäännöillä. Tämä on tärkeää paitsi elintarviketeollisuuden myös alkutuottajien kannalta. Kun markkinoilla säilyy tilaa innovaatioille, brändeille ja kotimaisille tuotteille, vahvistuvat samalla koko ruokaketjun toimintaedellytykset. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää kotimainen ruuantuotanto on. Huoltovarmuutta parannetaan sillä, että Suomessa on kannattavaa tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa. Tämä esitys ei yksin ratkaise kaikkia elintarvikeketjun rakenteellisia ongelmia, mutta se on konkreettinen ja merkittävä askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa luottamusta, tasapainottaa neuvotteluasemia ja parantaa ruokaketjun toimivuutta. Me perussuomalaiset olemme todella iloisia, että elintarvikemarkkinalakiin saatiin vihdoin jotain tolkkua. Alkutuottajan ahdinkoon saadaan tällä esityksellä parannusta. Mutta todella, niin kuin on moneen kertaan jo todettu, tämä ei yksin riitä ja ratkaise viljelijän suuria haasteita tänä päivänä. Se voidaan todeta, että omavaraisuuden varmistamiseksi ja siihen, että saamme puhdasta, kotimaassa tuotettua ruokaa tulevaisuudessakin, tarvitaan meidän kaikkien panosta. Totta kai viljelijät ovat avainasemassa — se, että he pystyvät toimimaan omassa työssään ja tuottamaan ruokaa. Me tarvitsemme myös elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Ja tietysti kuluttajat ovat avainasemassa, ja kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Sen pitää tietysti myös meidän eduskunnan taholta näkyä toimissa. Ei ole myöskään vähäinen asia huomioida se, että suomalaisen ruuantuotannon kautta meillä on yli 300 000 työpaikkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta vahvistamalla erityisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa olevien toimijoiden, kuten alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden yritysten, asemaa sopimussuhteissa. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Suomen elintarvikeketjussa markkinarakenne on poikkeuksellisen keskittynyt. Päivittäistavarakaupassa muutamalla suurella toimijalla on erittäin merkittävä markkina-asema, kun taas vastapuolella toimii suuri määrä maatiloja ja elintarvikeyrityksiä. Tästä johtuen neuvotteluvoima jakautuu ketjussa epätasaisesti. Esityksessä ehdotetaan useita toimia tämän epätasapainon korjaamiseksi. Ensinnäkin, lakiin lisätään säännöksiä kaupallisten kostotoimien torjumiseksi. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että tavarantoimittajilla on tosiasiallinen mahdollisuus hakea oikeussuojaa ilman pelkoa siitä, että yhteistyö ostajan kanssa vaarantuu. Valiokunta kuitenkin katsoi tarpeelliseksi täsmentää sääntelyä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ja lisäsi mietintöön muutoksen, jolla selkiytetään asian vireillepanoa ja todistustaakkaa koskevaa sääntelyä. Toiseksi, esityksessä säädetään mahdollisuudesta avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Valiokunta pitää tätä tärkeänä erityisesti viime vuosien kokemusten valossa. Energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten voimakkaat hinnanvaihtelut ovat osoittaneet, että ruokaketjussa tarvitaan nykyistä parempia välineitä reagoida äkillisiin kustannusšokkeihin. Kolmanneksi, esityksessä vahvistetaan yritysten liiketoimintatietojen suojaa. Ostaja ei jatkossa voi ilman hyväksyttävää perustetta vaatia tavarantoimittajalta tietoja esimerkiksi reseptiikasta, kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista, eikä tällaisia tietoja saa käyttää muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. Neljänneksi, esitys sisältää uusia säännöksiä kaupan omista tuotemerkeistä eli niin sanotuista private label ‑tuotteista. Valiokunta korostaa, ettei esityksellä kielletä kaupan omia tuotemerkkejä eikä rajoiteta niiden käyttöä. Tarkoituksena on puuttua ainoastaan sellaisiin menettelyihin, joissa ostaja voisi hyödyntää markkina-asemaansa tavalla, joka asettaa tavarantoimittajat kohtuuttomaan asemaan tai vääristää kilpailua omien tuotemerkkien ja brändituotteiden välillä. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että elintarvikemarkkinavaltuutetulla on riittävät voimavarat lain toimeenpanon valvomiseen. Lainsäädännön vaikuttavuus riippuu olennaisesti siitä, että sääntöjen noudattamista voidaan valvoa tehokkaasti. Valiokunta ehdottaa lisäksi lausumaa, jonka mukaan kaupan omien tuotemerkkien markkinaosuuksien, kotimaisuusasteen sekä hintamarginaalien kehitystä tulee seurata ja niistä tulee tuottaa julkista tietoa lain vaikutusten arvioimiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on tärkeä askel kohti tasapainoisempaa, oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa elintarvikeketjua. Samalla se tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta, maatalouden toimintaedellytyksiä ja Suomen huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunta oli yksimielinen. Kiitänkin erittäin hyvästä yhteistyöstä kaikkia puolueita, ryhmiä. Tämä laki kävi kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa ja yhden kerran talousvaliokunnassa. Se on juurta jaksaen tarkistettu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, ja kiitos tästä hallituksen esityksestä. Kyse on siis ennen kaikkea suomalaisen eläinterveyden, ruokaturvallisuuden ja kotimaisen ruuantuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta. Hallituksen esitys vahvistaa järjestelmää, joka on vuosikymmenten ajan ollut tärkeä osa Suomen poikkeuksellisen hyvää salmonellatilannetta. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä on saatu pidettyä erittäin alhaisella tasolla. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta määrätietoisesta työstä, korkeasta tautisuojauksesta ja siitä, että tuottajilla on ollut kannustin ilmoittaa tautiepäilystä viivytyksettä. Tämän järjestelmän uskottavuus perustuu siihen, ettei yksittäinen tila joudu kantamaan yksin koko taloudellista taakkaa silloin, kun salmonellaa havaitaan. Salmonellatapauksen seuraukset voivat olla tilalle erittäin mittavat. Eläinten lopetukset, tuotannon keskeytyminen, puhdistustoimet ja muut viranomaisvaatimukset aiheuttavat kustannuksia, jotka voivat pahimmillaan horjuttaa muutenkin kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevan maatilan toimintaa. Tämän vuoksi toimiva korvausjärjestelmä on välttämätön osa tautien torjuntaa. Hallituksen esityksen vahvuus on siinä, että se rakentaa pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahastomallin sika-alan tarpeisiin. Se parantaa mahdollisuuksia hallita tautiriskejä koko toimialan yhteisellä vastuulla ja varmistaa, että korvauksia voidaan maksaa myös tulevaisuudessa vakaalla tavalla. Samalla se tukee viranomaisten ja elinkeinojen välistä yhteistyötä tautien torjunnassa. Kysymys ei ole vain sika-alasta. Kyse on myös kuluttajien luottamuksesta suomalaiseen ruokaan. Kun suomalainen kuluttaja ostaa kotimaista lihaa, hän voi luottaa siihen, että tuotanto tapahtuu maailman korkeimpiin kuuluvien eläinterveys- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti. Tämä luottamus on suomalaisen ruokaketjun tärkeimpiä kilpailuetuja. Lisäksi vahva salmonellavalvonta tukee suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia. Kansainvälisillä markkinoilla korkea eläinterveysstatus on yhä merkittävämpi kilpailutekijä. Siksi myös tähän liittyvät ennaltaehkäisevät rakenteet ovat investointi tulevaisuuteen. Hallituksen esitys tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta, vahvistaa tautitorjunnan uskottavuutta ja turvaa suomalaisen ruokaketjun korkeaa laatua. Asun Maskussa, ja naapurikunnassa kävi joitakin vuosia sitten tosi vakava tilanne, salmonellalöytö, ja oli hyvin lähellä, että tämä tila ei mennyt sitten vasaran alle kokonaan. Kovalla sitkeydellä tila jatkaa, mutta kyllä on ollut hankalaa. Ihan loistavaa, että tämä hallituksen esitys tulee nyt. Sitten vielä pari sanaa, koska nyt puhutaan sika-alasta. Mehän ollaan täällä istuntosalissa puhuttu porsaiden kastraatiosta, ja se on nyt tietysti tämän hetken polttava asia, nimittäin viestejä on tullut ihan valtava määrä. Haluan siihen puuttua, että tämän hallituksen esityksen, mikä sieltä tulee ja mistä äänestetään, on tarkoitus tulla voimaan 2035, jos tämä kastraatio olisi peruttu. Eli meillähän on nyt kahdeksan ja puoli vuotta aikaa kehittää paljon parempi systeemi, että pikkupossuja ei tarvitsisi ollenkaan niin sanotusti piikittää, vaan keksitään parempi keino. Immunokastraatio on hyvällä kehitysasteella, mutta se ei ole vielä täysin varma toimenpide. Mitä nyt tulee tähän uuteen porsaiden kastraatioon, niin tämä hallituksen esitys nimenomaan mahdollistaa puudutuksen ja kivunlievityspiikin, niin että se tulee pakolliseksi. Elikkä tämä hallituksen esitys parantaa tämänhetkistä tilannetta. Tosiaan teknologia menee niin vauhdilla eteenpäin, että varmaan löydetään sellainen tilanne, että eläinten hyvinvointia voidaan tulevaisuudessa vielä enemmän parantaa tässä suhteessa. Tämä salmonellavahinkorahasto, mikä nyt tänään on tässä meillä käsitteillä, on erittäin hyvä asia, ja kiitetään siitä hallitusta.

Arvoisa puhemies! Esittelin hetki sitten maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta. Nyt kommentoin saamaani kansalaispalautetta — ja varmaan moni edustajista on sitä saanut tästä aiheesta. On hyvä muistaa, että vaikka lakia ei muutettaisi eikä kumottaisi tätä vuoden 2035 alusta voimaan tulevaa kirurgisen kastraation kieltoa, niin kirurgista kastraatiota saisi joka tapauksessa jatkaa vielä yli kahdeksan ja puolen vuoden ajan. Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että on olemassa tarvittavat resurssit tutkia vaihtoehtoisia tapoja vaikuttaa kastraatioon johtaviin syihin. Tutkimus tähän liittyen on jo hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä immunokastraatio on osittain käytössä joissakin maissa. Myös immunokastraatiossa on ongelmia eläinten hyvinvoinninkin kannalta ja näkökulmasta. Samoin anestesiaa käytetään vähän, melko vähän, eikä tämäkään vaihtoehto ole ongelmaton. Tämän takia tutkimus on oleellinen asia, jonka avulla saadaan asiaan kestävä, tuottajaystävällinen ja eläinten hyvinvointia parantava ratkaisu. Suomessa possut saavat pitää saparonsa. Se on iso asia. Monissa EU-maissa asia ei ole näin, vaikka EU-asetus kieltää saparoiden typistämisen. On ehdottoman tärkeää, että kaikki pelaisivat samoilla säännöillä. Nyt monet saavat epäreilua kilpailuetua rikkomalla sääntöjä EU:n sisälläkin, puhumattakaan unionin ulkopuolisista maista. Kuten täällä jo viime viikolla keskusteltiin muun muassa eläinten ja ihmisten asemasta perustuslaissa, totean muun muassa eläinten itseisarvosta seuraavaa: Eläin ei ole tosiaankaan esine. Eläin tuntee kivun. Eläin tuntee iloa, ilmaisee iloa, ilmaisee surua. Näin ollen meidän täytyy ponnistella sen eteen, että myös tuotantoeläinten hyvinvointia edistetään, mutta se ei saa jäädä pelkästään tuottajien, ei varsinkaan suomalaisten tuottajien, kontolle. Me puhumme tässä samassa myös elinkeinon olemassaolosta ja huoltovarmuudesta, kyllä. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen EU:n sisällä on äärimmäisen tärkeää, kun yhteismarkkinassa ollaan. Sitä meidän tulee vaatia ihan kaikilla sektoreilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön eläinten hyvinvoinnista annetun lain sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Käsittelyn aikana valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita viranomaisista, tutkimuslaitoksista, eläinlääkärikunnasta, tuottajajärjestöistä, elintarviketeollisuudesta sekä eläinsuojelujärjestöistä. Keskustelu oli perusteellista ja osoitti, että kyse on yhtä aikaa eläinten hyvinvointiin, kotimaiseen ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn liittyvästä kokonaisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä todeta aivan selkeästi, että porsaiden kirurginen kastraatio on eläimelle kivulias toimenpide. Vaikka kipua voidaan vähentää, kaikkea kipua ei nykyisin käytettävillä menetelmillä voida poistaa. Tästä syystä eläinten hyvinvoinnin jatkuva parantaminen on ollut valiokunnan työn keskeinen lähtökohta. Suomi on jo pitkään ollut eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä Euroopassa. Suomessa porsaat kasvatetaan pitkähäntäisinä, vaikka monissa muissa maissa saparoiden typistys on edelleen yleistä. Suomessa on myös rajoitettu ritilälattioiden käyttöä ja edistetty virikkeellisempiä kasvatusolosuhteita. Nämä ratkaisut osoittavat, että eläinten hyvinvointia voidaan parantaa määrätietoisella lainsäädännöllä ja koko tuotantoketjun yhteistyöllä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että porsaiden kivunlievitystä vahvistetaan edelleen. Tulehduskipulääkitys on jo nykyisin pakollinen kastraation yhteydessä, ja vuodesta 2027 alkaen myös paikallispuudutus tulee pakolliseksi. Valiokunta korostaa, että kivunlievityksestä on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla uusimpaan tutkimustietoon nojautuen. Samalla valiokunta pitää tärkeänä sitä, että puudutuksen käyttö toteutetaan asianmukaisesti ja turvallisesti. Puudutuksen saa antaa vain koulutettu henkilö, ja toimintaan liittyvät lääkitsemissuunnitelmat sekä eläinlääkärin valvonta muodostavat tärkeän osan eläinten hyvinvoinnin varmistamisesta. Valiokunta käsitteli perusteellisesti myös vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Erityisesti immunokastraatio nähtiin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta lupaavana vaihtoehtona tulevaisuudessa. Myös tutkimus täyskarjukasvatuksesta ja karjunhajun tunnistamisesta etenee Suomessa parhaillaan. Valiokunta katsoo, että eläinten hyvinvointia tulee kehittää pitkäjänteisesti tutkimukseen perustuen ja tavalla, joka on käytännössä toteuttamiskelpoinen. Samalla on tunnistettava suomalaisen sianlihan tuotannon toimintaympäristö. Suomalainen tuotanto toimii EU:n sisämarkkinoilla, jossa kilpailu on kovaa ja tuotantokustannukset Suomessa jo nykyisin korkeammat moniin muihin kilpailijamaihin verraten. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksipuolinen kansallinen kastraatiokielto voisi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia suomalaiselle tuotantoketjulle ja heikentää alan kilpailukykyä tilanteessa, jossa vastaavaa sääntelyä ei ole muualla Euroopassa. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Valiokunta korostaa, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei saa pysähtyä tähän, päinvastoin. Tarvitsemme lisää tutkimusta, uusia menetelmiä ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat eläinten entistä paremman hyvinvoinnin ilman, että kotimainen tuotanto siirtyy maihin, joissa eläinten suojelun taso on heikompi. Suomalaiset kuluttajat arvostavat korkeaa eläinten hyvinvoinnin tasoa, ja tämä on myös suomalaisen ruuantuotannon vahvuus. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä vahvuutta kehitetään edelleen yhteistyössä tuottajien, teollisuuden, tutkijoiden, eläinlääkäreiden ja eläinsuojelutoimijoiden kanssa. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset valiokunnan tekemillä vähäisillä muutoksilla sekä hylkää lakialoitteen 27/2024. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan SDP jätti oman vastalauseensa ja vasemmistoliitto ja vihreät yhdessä omansa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 48/2026, joka koskee eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamista. Esityksen taustalla ovat EU:n eläinterveyssäännöstön muutokset. Keskeisimpänä muutoksena aikaisempi EU:n lemmikkieläinasetus on kumottu huhtikuussa 2026, ja kansallinen lainsäädäntö on nyt saatettava vastaamaan uusia EU-vaatimuksia. Esityksessä ehdotetaan kolmea pääasiallista muutoskokonaisuutta: Ensinnäkin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistusmerkintävaatimuksia täsmennetään. Mikrosirun asettaminen voidaan jatkossa tehdä pätevyyden omaavan eläinlääkärin lisäksi myös Ruokaviraston valtuuttaman yhteisön toimesta. Lemmikkieläinpassin myöntäminen laajenee kaikille eläinlääkäriammatin harjoittajille, mitä valiokunta pitää toimivana ja eläimen omistajan valinnanvaraa lisäävänä käytäntönä. Toiseksi teuraskuljetukseen luovutettavien sikaeläinten merkitsemisvaatimuksia kevennetään. Jatkossa riittää yksi teurasmerkintä aiemman kahden sijaan. Tämä parantaa eläinten hyvinvointia ja vähentää tuottajien työtaakkaa. Valiokunta katsoo lisäksi, että vastaavia keventämismahdollisuuksia tulee selvittää myös nautojen osalta EU-säännöstelyn puitteissa. Kolmanneksi lain valvontasäännöksiä tehostetaan. Seuraamusmaksun käyttömahdollisuutta laajennetaan kattamaan myös rekisteri-ilmoitusvelvoitteiden laiminlyönnit. Valiokunta korostaa, että sanktioiden tulee kannustaa velvoitteiden noudattamiseen myös jälkikäteen eikä kääntyä tarkoitustaan vastaan. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota koirarekisterin tilanteeseen. Tällä hetkellä vain noin puolet Suomen koirista on rekisteröity lain edellyttämällä tavalla. Tilanne on huolestuttava, ja rekisteröinnin ja sen valvonnan tehostaminen ovat välttämättömiä pentutehtailun ja laittoman maahantuonnin ehkäisemiseksi. Valiokunta palaa rekisterin kehittämiseen, kun tulevan EU-sääntelyn vaatimukset ovat selvillä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä yhdellä teknisluonteisella täsmennyksellä. Se koskee hevoseläinrekisterin rekisterinpitoon sovellettavia tietosuojasäännöksiä. Momenttia selvennetään siten, että ruokahallinnon tietovarannosta annettua lakia ei sovelleta hevoseläinrekisteriin. Muutos selkeyttää vastuunjakoa ja vastaa maa- ja metsätalousministeriön omaa vastinetta asiassa. Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! ”Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiä.” — Gandhi. Edustaja Mehtälä nosti tärkeän asian, että kuinka ihmiset tulevat toimeen ja me vain puhutaan eläimistä täällä. Juuri tätä vastakkainasettelua en ymmärrä ollenkaan. On aika, että puhutaan näistä asioista, ja sitten on aika, että puhutaan toisista. Ne eivät ole toistensa vastakohtia mitenkään eivätkä sulje pois toisiaan. Yleensä minua häiritsee myös se asia, että kun keskustelemme eläimistä, osallistujia ei juurikaan ole kovin paljon, vaikka tämä varmaan koskee meitä kaikkia hyvin vahvasti. Mutta silloin kun puhutaan karhuista, susista, ilveksistä, valkoposkihanhista, niin kyllä silloin on täällä paljon enemmän porukkaa puhumassa. Mediakin herää silloin, muuten mediassakin on ihan kuollutta, niin kuin ei tämä olisi tärkeä asia. Se ei tosiaan ole ihmisiltä pois. Tämä häiritsee tässä. Omaishoitajat, lapsiperheet, lapset, eläkeläiset, vanhukset, heidän asemansa, että kaikki pääsevät lääkärille ja kaikki menisi hyvin — ainakin henkilökohtaisesti on ihan huipputärkeätä ajaa heidän asioitaan. Mutta sitten on myös eläimet. Eikö eläimienkin puolesta pitäisi jonkun avata suunsa täällä? Valiokunnan puheenjohtaja Vestman esitteli erittäin hyvin perustuslakivaliokunnan kantaa ja ne syyt, mitkä ovat johtaneet perustuslakivaliokunnan kannanmuodostukseen. Se oli hyvin kattavaa. Näen kuitenkin, että tämän kansalaisaloitteen ydintarkoitus on omasta mielestäni se viesti, että eläinten kaltoinkohtelua ja jopa vuosia kestävää kidutusta tapahtuu täällä Suomenmaassa, ja niistä ei juuri paljoakaan seuraa sanktioita. Nämä kansalaisaloitteen tekijät varmaan ovat jo ihan turhautuneet ja yrittävät jollain keinolla tuoda näitä asioita esille, ja tämä on yksi. Mutta kuten Vestman täällä esitteli, niin se on perusteltua, kuinka hän tämän perustuslakivaliokunnan kannan sanoi, mistä se on muodostunut. Tämä kansalaisaloitteen ydin on erittäin tärkeä: tuoda se eläimen asema kuitenkin ja se, kuinka me voitaisiin sitä kohentaa. Eläinten hyvinvointilaki, joka tosiaan viime kaudella jo tehtiin, auttaa monessa asiassa ja on tehnyt hyviä toimia ja johtanut hyviin asioihin, mutta se ei ole riittävä vieläkään. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, eihän lakiasioilla ja sanktioilla hoideta kaikkea kuntoon, vaan asennekasvatuksella, ja sen täytyy lähteä ihan sieltä vauvasta, ihan sieltä lapsesta asti, kuinka me kohtaamme ja kohtelemme eläviä olentoja, tässä tapauksessa eläimiä. Henkilökohtaisesti omasta elämästäni: Olen maatalosta kotoisin, ja meillä on aina ollut tuotantoeläimiä, joita on kohdeltu erittäin hyvin, ja sitten varttuneempana minulla on ollut koiria. Täytyy sanoa niin, että olen tuntenut, että nämä koirani ovat olleet erittäin tärkeässä asemassa, että ylipäätänsä ihminen jaksaa eteenpäin, kun tulee vaikeuksia. Olen huomannut myös, että nämä tuntevat eläimet, tässä tapauksessa koirat, omaavat paljon enemmän empatiaa kuin monet ihmiset, joten se hyötykäyttö on tärkeää eläinten kohdalla. Mutta meidän pitää nostaa tämän keskustelun myötä niitä asioita, jotka parantavat myös eläinten asemaa, ja varsinkin, että näitä kaltoinkohteluja ei tapahtuisi ja sanktioiden niistä pitää olla sitten selkeät, jotta voidaan ennaltaehkäistä rikoksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteessa on vajavuuksia, mutta on erittäin tärkeää, että me puhumme tänään täällä salissa eläinten hyvinvoinnista ja tähän liittyvistä tekijöistä. Käsittelyssä on kansalaisaloite, jossa ehdotetaan perustuslakiin lisättäväksi uusi 2 a luku, joka koskee eläinten perusoikeuksien turvaamista. Perustuslaki eroaa muista laeista siinä, että se on oikeusjärjestelmän kehys. Toisin sanoen sanotaan, että perustuslakia ei joka päivä muuteta. Perustuslakivaliokunnan mielestä tämän kansalaisaloitteen sisältämä muutosehdotus lakiin jää epäselväksi oikeudelliselta merkitykseltään sekä oikeusvaikutuksiltaan. Uusi eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan viime kaudella, ja perustuslakivaliokunta on mietinnössään sitä mieltä, että eläinten kunnioittaminen ja hyvä kohtelu on uuden eläinten hyvinvointilain myötä mahdollista. Siihen ei ole nykyisen valtiosäännön mukaan esteitä, joten perustuslakivaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen. Perustuslakivaliokunta toteaa edelleen, että unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset huomioidaan täysimääräisesti. Mutta jos me olemme rehellisiä, niin tämähän ei aina toteudu. Asiantuntijakuulemisessa ilmeni, että perustuslaissa on aukko, joka koskee EU:n toiminnasta tehtyä artiklaa tuntevien eläimien hyvinvoinnin turvaamisesta. Valiokunnassa esitettiin lausuma, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan perustuslain muutosta, jossa eläinten asema ja suojelu vahvistuisivat. Minä kiitän tässä lausunnon esittäjiä. On tärkeää, yhtä lailla kuin kansalaisaloite, että näistä asioista keskustellaan. Mitä on eläimen itseisarvo? Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Minä tein viime kaudella, 2022, tästä lakialoitteen. Eläimen itseisarvo kertoo eläimen moraalisesta asemasta tuntevana olentona. Siis eläin ei ole esine. Lain tasolla tunnistetulla itseisarvolla olisi kieltämättä symbolista merkitystä. Muun muassa Alankomaat, Norja ja Sveitsi ovat kirjanneet itseisarvon lakiin. Itseisarvon merkitseminen lakiin ei estä eläinten käyttöä esimerkiksi tuotantoeläiminä, seura-, harrastus- ja koe-eläiminä. Mielestäni nykyihmisen pitäisi olla kehittyneempi ja sivistyneempi myös suhteessa siihen, miten kohtelemme eläimiä. Eihän se ole ihmisiltä pois, jos välitämme myös eläimistä. Vaikka Suomessa tilanne eläinten kohtelun osalta on melko hyvä, se täytyy todeta, aika ajoin tulee ilmi myös karuja tapauksia, joissa eläinten kärsimykset ovat jatkuneet ihmisten toimesta vuosia. Pelkät lait eivät yksin varmista eläinten hyvää kohtelua. Siksi on ehdottoman tärkeää, että asennekasvatus kohdella eläviä olentoja ja myös luontoa hyvin alkaa jo vauvasta. Meidän pitäisi miettiä toimia, joissa esimerkiksi eläinsuojelurikoksiin suhtaudutaan vakavammin. Jos eläinsuojelurikoksesta jo tuomittu syyllistyy edelleen rikokseen, seuraukset tekijälle ovat lievät ja laimeat. Tämä asia, siis hallituksen esitys, onkin nyt lausunnoilla, ja toivoisin, että siihen suhtaudutaan vakavasti ja se hyväksytään. Sitten muutama sana vielä: Meillä edustajilla, ei nyt ihan kaikilla mutta melkein kaikilla, on lemmikkieläin, on koira, kissa, hevonen, on tuotantoeläimiä. Totta kai me halutaan, että eläimiä kohdellaan hyvin, mutta toivoisin, että me myös tekisimme joitain valtiopäivätoimia, jotta se olisi tosiasia ja ihmiset uskoisivat, että näin on, näin me ajattelemme eläimistä. Pari sanaa vielä tuotantoeläimistä. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointikorvaus on tärkeä, ja sitä pitäisi korottaa entisestään. Tämä on hyvin tärkeä asia, ja silloin pitää tuottajia tukea siinä, kun he ajattelevat eläinten hyvinvointia tuotannossaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelin 7. toukokuuta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä laeiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamiseksi. Mietintöä haluttiin vielä täydentää, täsmentää, joten esittelen seuraavaksi muuttuneet kohdat verrattuna aiempaan mietintöön. Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, ympäristövaliokunta 15/2026, että yhdenmukainen 0,5 hehtaarin vähimmäispinta-alavaatimus myös korville, siis korven kyseessä ollessa, on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Lisäksi eräissä lausunnoissa on kritisoitu sitä, ettei korven määritelmä vastaa kasvitieteellistä määritelmää. Maa- ja metsätalousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ja korpia koskevan kiellon noudattaminen edellyttää, että kiellon piirissä olevat alueet ovat tunnistettavissa ja rajattavissa kohtuullisella varmuudella. Reheville lehtipuuvaltaisille metsille on perusteltua asettaa vähimmäispinta-ala, jotta ne voidaan erottaa sekametsistä, joissa lehtipuuosuus voi vaihdella pienialaisesti metsän sisällä. Myös kiellon piirissä olevalle korvelle on perusteltua määritellä vähimmäispinta-ala. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä nimenomaan geologisen määritelmän käyttäminen on korven tunnistamisen kannalta perusteltua. Puunkorjuukiellon piirissä olevan kohteen vähimmäispinta-ala on perusteltua suhteuttaa myös hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytettyjen käsittely-yksiköiden kokoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsittely-yksiköiden muodostamisessa käytettävän metsikkökuvion keskimääräinen koko on Etelä-Suomessa alle kaksi hehtaaria. Toisaalta käsittely-yksiköiden koko voi vaihdella merkittävästi. Jotta puunkorjuukiellon piirissä olevat alueet voidaan tunnistaa ja rajata luotettavasti ja jotta kielto voidaan sovittaa yhteen metsien hakkuiden suunnittelun ja toteutuksen kanssa, yli 0,5 hehtaarin vähimmäispinta-alaa voidaan pitää sekä rehevien lehtipuuvaltaisten metsien että korpien osalta perusteltuna. Lisäksi esityksen tavoitteiden kannalta on perusteltua, että puunkorjuukiellon piiriin kuuluvat alueet kattavat merkittävän osan linnustoltaan tiheimmistä alueista ja kiellolla on siten merkittävä vaikutus lintujen suojelulle. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa metsälakiehdotuksen 10 c §:n sääntelyä täsmennettäväksi seuraavasti: Puunkorjuu on kiellettyä sellaisissa korvissa ja rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, joiden pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria, sekä rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1. päivä toukokuuta ja 31. päivä heinäkuuta välisenä aikana ja muualla Suomessa 15. päivä huhtikuuta ja 15. päivä heinäkuuta välisenä aikana. Korvella tarkoitetaan tässä momentissa puustoista suota, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttiä ja puupäälajeja ovat kuusi ja koivu. Tässä momentissa tarkoitetun alueen läpi saa puunkorjuukiellon aikana kuljettaa korjattua puuta jo aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin käsittelyalueelta välivarastolle. Kyseisenä aikana alueelle saa tehdä uuden ajouran vain, jos se on välttämätöntä metsien hoitamiseen ja käyttämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja jos ajouran tekemisessä pyritään varmistamaan, ettei vahingoiteta sellaisia pesiä, joissa pesintä on käynnissä. Arvoisa puhemies! Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät vastalauseen, joten valiokunta ei ollut yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisina sekä eräin tarkennuksin. Esityksen tavoitteena on vahvistaa poronhoidon ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä tilanteessa, jossa poronhoitoon kohdistuu yhä enemmän paineita ilmastonmuutoksen, muun maankäytön ja laidunten heikentyneen kunnon vuoksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että porolaidunten kantokyky turvataan pitkäjänteisesti samalla, kun poronhoidon harjoittamisen edellytykset säilyvät tuleville sukupolville. Keskeinen uudistus on velvoite laatia paliskunnille porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tarkoituksena on löytää aluekohtaisesti kestävät käytännöt laidunten käyttöön sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Valiokunta ehdottaa siirtymäajan pidentämistä siten, että ensimmäiset suunnitelmat tulee laatia kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Esityksessä täsmennetään myös poromäärien hallintaa koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ehkäistä sallittujen enimmäismäärien ylityksiä, lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta ja vahvistaa osakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että paliskuntien toiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, lisätään läpinäkyvyyttä ja turvataan tehokkaat oikeussuojakeinot. Valiokunta on mietinnössään ottanut huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon. Lain tarkoitussäännöstä täsmennetään niin, että siinä turvataan saamelaisille alkuperäiskansana oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöksiä virkavastuusta ja hallinnon yleislakien soveltamisesta paliskuntien julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen muuttamattomina sekä 1. ja 4. lakiehdotuksen valiokunnan ehdottamin muutoksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen vastalauseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa ja avoin talous. Elämme viennistä ja olemme hyvin alttiita kansainvälisille suhdanteille. Ukrainan sota on varjostanut talouskehitystämme jo hyvin pitkään ja johtanut siihen, että sijaintimme on vielä aiempaakin epäedullisempi. Samalla tuo sota on korostanut geopoliittisesti ongelmallista sijaintiamme ja alleviivannut niitä turvallisuusuhkia, joita itänaapurimme meille aiheuttaa. Näin ollen taloutemme toimintaympäristö on ollut todella vaikea jo pitkään. Asiaa ei myöskään yhtään auta Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan aloittama sota, joka on jo nostanut ja nostaa edelleen merkittävästi öljyn, energian ja muun muassa lannoitteiden hintoja, mikäli rauhaa ei pian saada aikaiseksi. Tällaiset ulkoiset šokit ovat omiaan vaikeuttamaan entisestään tilannettamme. Venäjän kasvanut uhka on pakottanut meidät parantamaan turvallisuuttamme merkittävästi. On selvää, että maanpuolustukseen pitää nyt panostaa. Ainahan me olemme pitäneet huolta, että meillä on vahva ja itsenäinen puolustus, mutta nyt tilanne on vaatinut välttämättömiä lisäpanostuksia. Tämä luonnollisesti maksaa, eikä siitä voi säästää. Ikääntyvä väestömme tarkoittaa väistämättä sitä, että sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä että eläkemenot ovat kasvaneet merkittävästi. Eläkkeistä tämä hallitus ei ole leikannut tippaakaan eikä leikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilanne on vaikea, mutta palvelut turvataan varmasti jatkossakin. Unohtaa ei sovi myöskään yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta. Tämän uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista. Arvoisa puhemies! Maataloudesta ei ole leikattu. Perussuomalaisille on tärkeää, että omavaraisuus kotimaisessa ruuantuotannossa säilyy ja se pidetään vakaana. Maataloutta koettelevat pitkään jatkuneen kannattavuuskriisin lisäksi Euroopan unionin ja edellisen hallituksen toimesta täysin ylimitoitetut ympäristövaatimukset, joiden toteuttaminen tässä tilanteessa tämän erittäin haavoittuvaisen ja huoltovarmuuden kannalta ehdottoman tärkeän elinkeinon näkökulmasta on järjetöntä. Maatalous tarvitsee tukea, ei leikkauksia. Ja toimiahan tehdään, tämä hallitus tekee. Elintarvikemarkkinalaki muun muassa on saatava pikaisesti maaliin, ja se on vahvasti matkalla siihen. Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä toimia talouskasvun tukemiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Valitettavasti suhdanteet ja olosuhteet eivät ole olleet puolellamme. Tilanteen radikaali muuttuminen edellyttäisi reipasta talouskasvua, eikä sitä saada aikaan taikatempuilla. Oppositio vaalien lähestyessä pyrkii tietysti luomaan mielikuvia siitä, että heillä olisi tarjota äänestäjille valoisampi tulevaisuus, mutta valitettavasti totuus on se, ettei heistä kellään ole mitään hokkuspokkustemppua tarjolla. Nämä puolueet olivat viime vaalikaudella hallituksessa, eikä taloutemme tuolloinkaan kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka suurimman osan kyseistä vaalikautta kauppa Venäjälle olikin normaalisti mahdollista eikä Hormuzinsalmikaan ollut suljettuna kauppaliikenteeltä, kuten nyt. Tietysti on todettava, että koronavirusepidemia oli tuota vaalikautta leimannut ja talouskasvua heikentänyt ulkoinen šokki, totta, mutta ei sen vaikutus talouskasvuumme ollut ensimmäisiä kuukausia lukuun ottamatta yhtä voimakas kuin nyt käynnissä olevilla Ukrainan ja Iranin sodilla. Kuitenkin me tarvitsemme nyt uskoa tulevaisuuteen, me tarvitsemme positiivisia tekoja. Uskon, että myös Parkkonen ja Lampenius Liekinheittimellä tuovat sitä meille tänään: uskoa ja positiivisuutta tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen hallituksen esityksen 30, josta maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt mietinnön. Tässä mietinnössä ehdotetaan muutoksia metsälakiin, luonnonsuojelulakiin sekä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää lintudirektiivin kansallista toimeenpanoa erityisesti pesimäaikaisten metsähakkuiden osalta Euroopan unionin tuomioistuimen niin sanotun Voore Mets -ratkaisun johdosta. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Samalla valiokunta on tehnyt siihen eräitä täsmennyksiä, joilla pyritään parantamaan sääntelyn selkeyttä, käytännön toteutettavuutta ja oikeusvarmuutta. Esityksen keskeinen tavoite on sovittaa yhteen lintujen suojelu ja metsätalouden harjoittaminen tavalla, joka turvaa sekä lintudirektiivin velvoitteiden toteutumisen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta korostaa, että luonnonsuojelulain mukainen lintujen suojelujärjestelmä säilyy edelleen sääntelyn perustana. Metsälakiin lisättävillä säännöksillä puolestaan täsmennetään niitä käytännön edellytyksiä, joilla metsänkäsittelyä voidaan toteuttaa lintujen pesimäaikana. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että sääntely kohdistuu erityisesti niihin tilanteisiin ja alueisiin, joissa riski pesien vahingoittumiselle tai häirinnälle on suurin. Tämän vuoksi esityksessä säädetään rajatusta puunkorjuun kiellosta rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesimäaikana. Valiokunta ehdottaa täsmennystä, jonka mukaan rehevän lehtipuuvaltaisen metsän ja korven vähimmäispinta-alan tulee olla yli 0,5 hehtaaria. Tällä pyritään siihen, että kiellon kohteet ovat maastossa tunnistettavissa ja metsätalouden käytännöissä tarkoituksenmukaisesti rajattavissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös metsätalouden käytännön toimivuuteen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että puunkorjuukiellon piirissä olevan alueen läpi voidaan kulkea ja kuljettaa puuta aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin. Lisäksi uusi ajoura voidaan tehdä silloin, kun se on välttämätöntä metsänhoidon tai puunkorjuun toteuttamiseksi eikä pesiä vahingoiteta. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa sääntely aiheuttaisi kohtuuttomia tai tarkoituksettomia käytännön esteitä metsätaloudelle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös ennakkoarviointia ja ennaltaehkäiseviä toimia koskevaa sääntelyä. Metsänhakkaajan tulee arvioida käsittelyalueen linnustoa ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet vesien vahingoittamisen sekä haitallisen häirinnän estämiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että käytännön toimeenpano edellyttää selkeää ohjeistusta, toimivia paikkatietoaineistoja sekä metsäalan toimijoiden koulutusta ja neuvontaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännön opas linnuston huomioon ottamisesta laaditaan viipymättä lain toimeenpanon tueksi. Arvoisa puhemies! Merkittävä osa esitystä liittyy myös salassa pidettävien lajitietojen käyttöön. Valiokunta pitää tärkeänä, että maanomistajilla, hakkuuoikeuden haltijoilla ja metsätalouden toimijoilla on riittävän varhaisessa vaiheessa käytettävissään ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että salassa pidettävien tietojen suojaamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Valiokunnan näkemyksen mukaan nyt ehdotettu sääntely muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä esitetyin muutoksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, sillä vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö koskee yhteisaluelain ajantasaistamista vastaamaan nykypäivää. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muutoksin. Keskeinen uudistus on osakaskuntien kokousten avaaminen etäosallistumiselle. Tämä parantaa osakkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon riippumatta asuinpaikasta, vahvistaa omaisuudensuojaa ja edistää osakkaiden yhdenvertaisuutta. Samalla se voi lisätä aktiivisuutta osakaskuntien toiminnassa, mikä on tärkeää erityisesti vesialueiden ja kalakantojen kestävän hoidon kannalta. Valiokunta ehdottaa sääntelyyn täsmennyksiä. Etäosallistumista koskeva oikeus ulotetaan selkeästi kaikkiin osakaskuntatyyppeihin ja menettelyä tarkennetaan niin, että vaatimus etäyhteyksistä on esitettävä riittävän ajoissa ennen kokouskutsun lähettämistä. Lisäksi valiokunta esittää, että kokouskutsun määräaika säilytetään nykyisessä 14 päivässä asiantuntijalausuntojen mukaisesti. Järjestäytymättömien osakaskuntien toimintaa helpotetaan mahdollistamalla ulkopuolisen tahon valtuuttaminen kokouksen järjestämiseen. Tämä madaltaa kynnystä hoitaa yhteisiä asioita ja voi edistää osakaskuntien järjestäytymistä. Valiokunta tekee myös teknisluonteisia mutta tärkeitä korjauksia. Kirjanpitoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan voimassa olevaa kirjanpitolakia, tarpeeton erityissäännös kumotaan ja lain terminologiaa selkeytetään. Siirtymäsäännöksillä varmistetaan, että osakaskuntien säännöt sopeutuvat uuteen sääntelyyn hallitusti. Arvoisa puhemies! Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys vahvistaa osakaskuntien toimivuutta, osakkaiden oikeuksia ja yhteisten alueiden kestävää hallintaa. Näillä perusteilla valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen valiokunnan esittämin muutoksin. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.