Honkasalo Veronika

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Autto sanoi, että talouden vahvistaminen on paras ilmastoteko. No, näinhän se ei mene, vaan nimenomaan niin päin, että ilmastotekojen tekeminen on paras tae sille, että on ylipäänsä kestävää talouskasvua. On uskomatonta, jos täällä ei nyt viimeistään tänä kesänä ole herätty siihen, mitä maailmassa tapahtuu, kun ilmasto kuumenee — uskomattomat maastopalot ja tappavat helteet Euroopassa ja valtavat tuhotulvat Nepalissa. Pitäisi todella herätä siihen, että meillä Suomessakin kaivataan kipeästi ilmastotekoja ennen kaikkea siellä maankäyttösektorilla. Itse asiassa myös maatalousministeri Essayahin pitäisi mielestäni olla täällä paikalla, koska nimenomaan siellä hänen sektorillaan nämä kaikki merkittävät ilmastoteot on tällä hallituskaudella jätetty täysin tekemättä. Kysyisinkin nyt ministeri Multalalta: mitä hallitus aikoo vielä tehdä, jotta hiilinieluja saadaan vahvistettua ja jotta tätä hakkuutasoa saadaan merkittävällä tavalla maltillistettua?

Arvoisa puhemies! Kaverikapitalismi kuvaa, pääministeri Orpo, teidän hallituksen koko taivalta. Koko hallitusohjelma on EK:n märkä uni. Terveysjätit hurraavat avokätisistä ja tehottomista Kela-korvauksista, ja rikkaat kokoomuksen kannattajat kiittävät mittavista veroalennuksista. Tiedättekö, pääministeri Orpo, äänestäjät ovat kerta kaikkiaan kyllästyneitä tähän politiikkanne ohjenuoraan, jossa rahalla saa. Se, miten rumasti Garden Helsinki on runnottu ja junailtu läpi kokoomuksen vaalirahoittajien toimesta, sai kansan kupin nurin lopullisesti. Ja mikä vakavinta, pääministeri Orpo, epäeettinen toimintanne syö uskottavuutta koko poliittiselta järjestelmältä, ja siitä kärsimme me kaikki. En tiedä, ymmärrättekö te, pääministeri, että kansa on saanut mittansa täyteen tästä suhmuroinnista samaan aikaan, kun pienituloisilta leikataan ja heitä kuritetaan. [Puhemies koputtaa] Siitä tässä kaikessa on kyse.

Arvoisa puhemies! Kun tätä Suomi.fi-lainsäädäntöä säädettiin, niin itse asiassa minuun otti yhteyttä yksi viranomainen, joka sanoi, että hän on erittäin huolissaan siitä, millä tavalla ihmiset saavat tiedon siitä, että tänne Suomi.fi-palveluihin on tullut heitä koskevia asiakirjoja, koska jos on unohtanut klikata sieltä tiettyjä kohtia, niin voi olla, että siitä ei tietoa tule lainkaan, ja niin tein Helsingissä itse asiassa tämmöisen kunta-aloitteen, että Helsinki ottaisi käyttöön sellaisen järjestelmän, josta menee automaattisesti tekstiviestimuistutus ihmisille, koska voi olla niin, että se viranomaiskirje voi sisältää toimenpidevaatimuksia tälle henkilölle esimerkiksi työttömyysturvan suhteen ja jos ei sitä avaa, niin sitten voi joutua karenssiin ja menettää ne tuet. Tämmöistä tilannettahan me ei haluta, mutta tämä on nyt tilanne, joka näiden Suomi.fi-palveluiden suhteen on ympäri Suomea. Ei pitäisi olla niin, että joutuu kuntalaisaloitteita tekemään, jotta otetaan sitten nämä tekstiviestimuistutusjärjestelmät käyttöön. Se luo myös alueellista epätasa-arvoa. Tosiaan tärkeätä on, että voi tilanteen tullen myös asioida kasvotusten omia asioitaan, mutta nythän on myös niin, että kun hallitus leikkaa sotejärjestöiltä valtavat määrät ja leikkaa myös vapaasta sivistyksestä, niin itse kun olen tavannut esimerkiksi ruotsinkielisiä eläkeläisjärjestöjä, he ovat kertoneet, että se on suoraan pois näiltä tahoilta, jotka esimerkiksi kouluttavat ikäihmisiä digipalveluihin. Näillä järjestöleikkauksilla saattaa valitettavasti olla tällaisiakin ennalta arvaamattomia, todella kielteisiä vaikutuksia, ja tämän huomion halusin vain tässä keskustelussa tuoda esille.

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Keskisarjan puhe osoitti, että ehkä sitä kansalaisuuskoetta pitäisi soveltaa sinne perussuomalaisiinkin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että pysyisi keskustelu sivistyneenä. On järkyttävää kerta toisensa jälkeen kuulla tässä salissa näin rasistista ja naisvihamielistä puhetta. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saamisen ehtoja on todella tällä hallituskaudella kiristetty usealla esityksellä, ja käsittelyssä olevan kansalaisuuslain muutoksen julkilausuttuna tavoitteena on, että kansalaisuutta hakeva osoittaa onnistuneensa kotoutumisessa. Samaan aikaan Orpon hallitus on tuonut lukuisia lainsäädäntöesityksiä, joilla nimenomaan maahanmuuttajien asemaa on kiristetty. Samaan aikaan eduskunta käsittelee kotoutumislain muutoksia, joilla leikataan 36 miljoonaa euroa kotoutumisen rahoista kunnissa. Kuntaliitto on laskenut, että hallitus on leikannut tähän mennessä kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa. Palvelut siirrettiin kuntien vastuulle valmiiksi aliresursoituina, ja samalla kunnilta on leikattu massiivisia määriä muun muassa leikkaamalla peruspalveluiden valtionosuuksista. Leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä, laadukkaita palveluita. Kotoutumisen vastuuta siirretään siis yksilöille ilman vastavuoroista yhteiskunnan sitoutumista tarvittavaan kotoutumisen tukeen. Tämä yhtälö on kestämätön eikä tue tämän kansalaislain muutosten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisuuskoetta ei tulisi ottaa käyttöön tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut kotoutumispalveluista, kotouttamista tukevilta järjestöiltä sekä kunnilta, joilla kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu on. Kannatan siksi edustaja Alametsän tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa, kun luin sen mietinnön, ehkä huomionarvoista oli se, kuinka vähäisen arvon perus- ja ihmisoikeudet siinä saivat, ja maahanmuutto kauttaaltaan kuvastuu siinä erityisesti uhkatekijöiden kautta [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksiköhän!] sen sijaan, että olisi käsitelty syvällisesti muun muassa väestöryhmien rinnakkaiseloa ja sitä, miten sitä pyritään edistämään. Lisäksi käsittelemättä siinä selonteon mietinnössä jäi täysin myös se, että kun hallitus on tuonut eduskuntaan tällä kaudella 16 eri lakiesitystä, joilla kiristetään ulkomaalaislainsäädäntöä, ja sen lisäksi vielä tuodaan tämä EU:n maahanmuuttolainsäädäntö ja se toimeenpannaan Suomeen tiukimmalla mahdollisella tavalla, niin tämä kiristää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa Suomessa. Olisi ollut syytä tässä selonteon mietinnössä kriittisesti arvioida sitä, minkälaisia uhkatekijöitä nämä muodostavat sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi oman asiantuntijataustan vuoksi on pakko todeta myös, että tässä selonteon mietinnössä nuorisorikollisuuden käsittely jäi valitettavan kapeaksi ja ohueksi, ja olisi ollut syytä analysoida syvemmin myös sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia nuorisorikollisuuteen liittyen. Kauttaaltaan ajattelisin niin, että sekä tässä selonteossa että tässä mietinnössä jäi myös käsittelemättä nimenomaan se, miten esimerkiksi nyt hallituksen toteuttama leikkauspolitiikka sekä sosiaaliturvaan että myös palveluihin itse asiassa lisää köyhyyden kierrettä, millä on sitten myös suoria vaikutuksia eriarvoisuuden syventymiseen Suomessa ja mikä siten myös vaikuttaa suoraan sisäiseen turvallisuuteen ja luottamuksen rakentumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos me halutaan Suomessa vahvistaa kansalaisten puolustustahtoa ja maanpuolustustahtoa, niin silloin on aivan olennaista se, että ihmiset kokevat, että tämä maa on todella puolustamisen arvoinen asia. Minusta on sääli, että tässä selonteon mietinnössä nämä aspektit, jotka tässä edellä luettelin, jäävät nyt melkein kokonaan käsittelemättä, varsinkin jos sitä vertaa vielä edellisen hallituskauden vastaavaan selontekoon.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén piti tässä hyvän puheenvuoron, jossa kertasi, miten tämä koko prosessi on mennyt. Tosiaan siis syksystä 2023 lähtien myös vasemmistoliitto on vaatinut monien asiantuntijoidenkin tavoin, että lisäaikaa hyvinvointialueille olisi annettu näitten alijäämien kattamiseen. Oikeistohallitus suhtautui näihin ehdotuksiin todella ylimielisesti hyvin pitkään ja torjui kaikki nämä ehdotukset kerta toisensa jälkeen, ja nyt tämä esitys on itse asiassa täällä salissa monta vuotta myöhässä, ja se on myös sisällöltään puutteellinen. Edelleen monet alueet jäävät talouden ja toimintansa suunnittelussa tyhjän päälle, kun ei tiedetä, saavatko ne lisäaikaa vai eivät, ja sitten toisaalta meillä on sellaisia alueita kuten Helsinki, josta itse olen kotoisin, joka on hoitanut kaikki niin kuin valtio on edellyttänyt, ja silti rangaistaan 90 miljoonan lisäleikkauksella, vaikka Helsingissä hoidetaan muuta Suomea keskimäärin halvemmalla sotepalveluita, eli tämä hallituksen toiminta ei myöskään ole millään tavalla motivoivaa tällä hetkellä. Tosiaan vielä noin vuosi sitten ministeri Purra tyrmäsi alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämisen ja totesi, että antaisimme tällä väärän signaalin alueille, ja myös ministeri Juuso totesi aikaisemmin, että ei olla pidentämässä, että kerta kaikkiaan lisäaikaa ei anneta. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat yhdessä myös halunneet ajaa alueet holtittomaan leikkauskierteeseen ja irtisanomisiin. Tässä on hyvä muistaa se, että kun tämä esitys nyt tuodaan näin järkyttävän myöhässä tänne saliin, niin sitä tuhoa siellä alueilla on jo tapahtunut, muun muassa näitä merkittäviä irtisanomisia. Tässä kohtaa haluaisin vielä nostaa esille sen, että tosiaan näistä hyvinvointialueisiin kohdistuvista rahoitusleikkauksista yhdistettynä nyt sitten näihin asiakasmaksujen korotuksiin, jotka ovat aivan järkyttäviä, muun muassa Lääkäriliitto on todennut, että hoitoa saa jatkossa vähemmän ja se tulee maksamaan enemmän, ja Lääkäriliitto varsin pontevasti on asettunut vastustamaan muun muassa näitä massiivisia asiakasmaksujen korotuksia. Hyvä, että tämä esitys nyt vihdoin täällä on, mutta se on kyllä auttamattomasti liian myöhässä.

Arvoisa puhemies! Iranin sota, Venäjän hyökkäyssota, Saksa, Yhdysvallat, Grönlanti, Lähi-itä, Venezuela, pelottelu, syyllistäminen, epärakentava keskustelu — aina löytyy joku muu syy sille, miksi Orpon hallituksen talouspolitiikka on ollut täysin epäonnistunutta ja miksi eriarvoisuus kasvaa, miksi lapsiperheköyhyys kasvaa, miksi nuorten aikuisten velkataakka kasvaa, miksi asunnottomien määrä kasvaa. Se, mikä minua häiritsee tässä salikeskustelussa, on myös se, että hallituspuolueiden edustajat eivät kerta kaikkiaan pysty puolustamaan Orpon hallituksen surkeaa talouspolitiikkaa, jonka satoa me nyt sitten tässä seuraamme. Mitä tulee nuorten asemaan ja nuorten toivoon ja toiveikkuuteen, niin kyllä se nyt vaan on niin, että Orpon hallitus on leikannut 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten. He maksavat sen laskun, ja he ovat nimenomaan huolissaan työstä ja toimeentulosta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Ajattelisin, että tässä on allekirjoittaneella ja edustaja Partasella ja ministeri Grahn-Laasosella samat tavoitteet sen suhteen, että on hyvä, että saadaan yhä enemmän lapsia varhaiskasvatuksen piiriin ja pitäisi olla erityisen huolestunut niistä lapsista, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa. Mutta tämä esitys on monella tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin tässä on jälleen kyse esityksestä, jolla itse asiassa asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan syntyperän perusteella. Sen sijaan meidän pitäisi koko ajan kehittää meidän perhevapaajärjestelmää ja kotihoidon tukea kokonaisvaltaisesti. Itse ajattelen niin, että järkevää olisi esimerkiksi, jos perhevapaita vielä pidennettäisiin — silloin automaattisesti kotihoidon tuen käyttö vähenisi — mutta jos kotihoidon tukea ikään kuin mekaanisesti leikataan, niin se on suora toimeentulon leikkaus, usein niiltä perheiltä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Tästä itse asiassa on myös tutkimusta olemassa. Niin kuin sanoin, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen on tosi tärkeä tavoite, mutta itse asiassa tämä keino, mitä tässä nyt esitetään, ei ole toimiva eikä tarkoituksenmukainen — varsinkaan samanaikaisesti, kun hallitus tekee todella isoja leikkauksia kotoutumispalveluihin, maahanmuuttajien työllistymiseen, kielen oppimiseen ja sitten tietenkin kuntien valtionosuusleikkausten kautta myös varhaiskasvatukseen — niin että itse asiassa tällä heikennetään niitä mahdollisuuksia nimenomaan maahanmuuttajaäideille esimerkiksi työllistyä. Tässä ovat perussuomalaiset käyttäneet nyt argumenttina sitä, että ei verovaroilla tule kustantaa tätä kotihoidon tukea, mutta itse asiassa tämä esitys lisää julkisia menoja lähes kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja tuntuu nyt, ettei ole ihan ymmärretty tätä logiikkaa, mikä tähän sisältyy. Eli perussuomalaiset ovat siis valmiita maksamaan kymmenen miljoonaa siitä, että Suomeen saadaan syrjivää lainsäädäntöä. Sitten lyhyesti näistä lausunnoista, mitä tästä on tehty, ja toivon, että tätä sitten eduskuntakäsittelyssä vielä arvioidaan. Tutkimustiedon valossa kotihoidon tuen saamiseksi asetettu asumisaikavaatimus ei Norjassa itse asiassa tuottanut merkittäviä työllisyys- tai käyttäytymisvaikutuksia, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ehkä ministeri voi vastata, miten ajateltiin, että näitä vaikutuksia nyt sitten pitkällä aikavälillä tullaan seuraamaan, ja minkälaisia tukitoimenpiteitä tähän tullaan asettamaan sillä tavalla, että helpotetaan näiden perheiden tilannetta ja varsinkin äitien työllistymistä. No, sitten tässä arvioidaan, että voi olla myös kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Niitä voi syntyä tilanteissa, joissa toinen vanhempi, useimmiten perheenäiti, jäisi hoitamaan lasta kotiin siitä huolimatta, ettei olisi oikeutettu kotihoidon tukeen. Tällöin henkilö hoitaisi lasta kotona ilman hänelle maksettavaa taloudellista tukea. Tämä asettaisi sitten nämä perheet erittäin haavoittuvaiseen asemaan. Voisi ajatella, että tämä kyllä vaikuttaa tosi kielteisesti erityisesti naisten taloudellisen autonomian toteutumiseen. Ja tosiaan tämä asumisaikavaatimus asettaa perheet epäyhdenvertaiseen asemaan. Mutta ehkä lyhyesti vielä: Ajattelisin niin, että me tarvitaan meidän perhevapaajärjestelmään kokonaisuudistus, todellakin. Ja ajattelisin, että sitä kotihoidon tuen käyttöä, jos näitä perhevapaita pidennetään, saadaan automaattisesti sillä tavalla vähennettyä, mutta meidän pitää satsata myös siihen, että autetaan ja tuetaan maahanmuuttajaäitejä erityisesti työllistymään ja oppimaan suomen kieltä. Se on aika vaikeaa tässä tilanteessa, jossa hallitus samanaikaisesti tekee mittavia leikkauksia kotoutumispalveluihin ja niihin palveluihin, joilla nimenomaan näitä äitejä voitaisiin tukea. Sitten ehkä vielä semmoinen nosto tästä paradoksista, mitä täällä keskustelussa on ollut: On kiinnostavaa, että perussuomalaisten edustaja Aittakumpu, joka täällä ei enää ole, nosti esille, että perheiden pitää voida valita, mikä hoitomuoto on paras omalle lapselle, ja näinhän se tietenkin on, mutta sitten jännästi ajatellaan, että maahanmuuttajavanhemmille tämä sama valinta ei yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti kuuluisi. Siinä on kyllä minusta aika kiinnostava paradoksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! ”Me suomalaiset pärjäämme kyllä.” Näin sanoi Petteri Orpo riihen tiedotustilaisuudessa, ja jälleen kerran mietin, missä rinnakkaistodellisuudessa siellä hallituksessa eletään. Kun hallitus leikkaa järjestöiltä hallituskaudella yli puolet, niin hallituksen riveistä sanotaan, että tämä ei osu pienituloisiin, ja kun asiakasmaksuja nostetaan yli 80 prosenttia, esimerkiksi näitä poliklinikkamaksuja, niin sanotaan, että eivät nämäkään leikkaukset osu pienituloisiin. Minusta edustaja Kalli täällä erittäin hyvin konkretisoi tänään sitä, mitä nämä asiakasmaksujen ja poliklinikkamaksujen ja toimenpiteiden maksujen korotukset tarkoittavat pienituloisten ihmisten arjessa. Tällaisia konkreettisia esimerkkejä me nimenomaan tarvitaan lisää. Pikkuhiljaa hallitus on tekemässä Suomesta tämmöistä amerikkalaista yhteiskuntaa, [Puhemies koputtaa] jossa pienituloiset joutuvat pelkäämään sairastumista, koska se maksaa niin paljon.

Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei ole mikä tahansa asiakirja. KAISU on ilmastolain alainen suunnitelma, jonka tarkoitus on viitoittaa Suomen tie kansallisten ja EU-tason päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseen. Suunnitelman pitäisi osoittaa keinot päästöjen vähentämiseen muun muassa liikenteessä ja maataloudessa siten, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa, mukaan lukien vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen. Mutta, arvoisa puhemies, käsillä oleva suunnitelma jää todella kauas tästä sille osoitetusta tarkoituksesta. Suunnitelman toimenpidepaketti on täysin riittämätön suhteessa ilmastotavoitteisiimme. Esitetyillä toimilla Suomi ei ole uskottavasti matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Toisaalta uskottavaan ilmastopolitiikkaan Orpon hallitus ei kyllä ole missään hallituskautensa vaiheessa tähdännytkään. Kehysriihessä hallitus päätti edistää turvetta 18 miljoonalla eurolla — siis turvetta, jonka energiakäyttö saastuttaa kivihiiltäkin enemmän ja jonka nostaminen tuhoaa suoelinympäristön. Sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista on ollut ”pakko” leikata, mutta jostakin laarin pohjalta kyllä löytyy aina miljoonia ympäristöhaitallisiin tukiin. Ja ollaanpa selviä tässä asiassa: Tämä 18 miljoonaa on jäävuoren huippu. Ympäristöhaitalliset suorat ja epäsuorat verotuet lasketaan sadoissa miljoonissa. Liikenteen osalta tämän hallituksen toiminta on suorastaan häpeällistä. Esitetyt lisätoimet tieliikenteen päästövähennysten edistämiseksi eivät kompensoi edes niitä liikenteen lisäpäästöjä, joita hallituksen muut politiikkatoimet ovat aiheuttaneet. Hallituksen toimien seurauksena liikenteen päästöt ovat kääntyneet kasvuun, ja tätä linjaa jatkettiin ylpeästi myös viimeisimmässä kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa maankäyttösektorilla on valtava merkitys. Siksi taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria ei voida käsitellä toisistaan irrallisina. Kuten todettua, KAISUssa esitetty päästövähennyskokonaisuus on yksinkertaisesti liian pieni. Tämä koskee tilannetta jo ennen kuin edes huomioidaan romahtanut hiilinielu ja sen aiheuttama lisätoimien tarve. Maankäyttösektorille on muodostumassa massiivinen päästövähennyskuilu. Asiantuntijat ovat olleet selväsanaisia: ilman hakkuutason maltillistamista ja nielujen voimakasta vahvistamista me emme saavuta hiilineutraaliustavoitettamme ja hiilinegatiivisuutta sen jälkeen. No, hallitus ei tästä välitä. Hallituspuolueiden edustajat mieluummin asettavat riippumattomien asiantuntijapaneeleiden tieteellisen tiedon kyseenalaiseen valoon ja siten tarkoitushakuisesti väistävät vastuuta vastuun kantamisen sijaan. Röyhkeydellä ei tosiaan ole rajaa. Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman läpileikkaava piirre on epävarmuus. Kaikkiin toimiin sisältyy epävarmuuksia, niiden toteuttamiselle ei ole varattu riittävää rahoitusta, eikä kokonaisuus jätä liikkumavaraa sille, että jokin toimi ei täytä sille arvioitua päästövähennysvaikutusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite ei ole merkittävällä tavalla ohjannut ilmastosuunnitelmien valmistelua. Vaikka ministereillä on ollut käytössään tieto siitä, etteivät valmistelussa olevat toimet tule johtamaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, linjaa ei ole muutettu. Kuten puheeni alussa totesin, hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana. Se tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa. Hallitus ennen kaikkea laskee EU-maiden kollektiivisen epäonnistumisen varaan, jotta ilmastopoliittista tavoitetasoa on ”pakko” laskea ja päästövähennyskuilu voidaan lakaista maton alle. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme ilmastopolitiikkaa, joka vie meitä johdonmukaisesti kohti ilmastolain tavoitteita, emme ilmastopolitiikkaa, joka vain vesittää olemassa olevaa sääntelyä joka käänteessä. Näistä syistä kannatan edustaja Holopaisen tekemää kannanottoesitystä.

Arvoisa puhemies! Jos minä olisin helsinkiläinen kokoomuksen edustaja, niin kyllä hävettäisi olla täällä salissa ja se, kuinka huonosti se oman alueen edunvalvonta on mennyt. Siis 90 miljoonan euron leikkaus pelkästään Helsingille. Helsinki on hoitanut asiat juuri niin kuin on pyydetty ja vielä keskimääräistä halvemmalla, ja silti näin jättimäinen leikkaus samaan aikaan, kun tällä hetkellä palveluntarve Helsingissä kasvaa 30 prosenttia mielenterveyspalveluissa ja asunnottomuuspalveluissa. Nämä kaikki ovat seurausta nimenomaan hallituksen leikkauksista. Lääkäriliitto antoi näistä sotejärjestöjen leikkauksista kannanoton, jossa todettiin lopussa, että Orpon hallituksen leikkausten seurauksena hoitoa saa Suomessa vähemmän ja se maksaa enemmän. Nyt edustaja Väyrynen on salista poistunut, mutta ei asiakasmaksujen korottaminen ole todellakaan mikään ratkaisu siihen, että leikataan palveluista.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 nuorisobarometrin tulokset olivat hälytyssignaali. Nuoret on lannistettu. Ensimmäistä kertaa nuorisobarometrin historiassa puolet nuorista suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Noin puolet nuorista koki erittäin paljon tai melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista, maailmanpoliittisesta tilanteesta ja työllisyydestä. Avoimissa vastauksissa yleisimmin toistuva teema oli, että nuorten kokemia paineita tunnutaan aliarvioivan. Toiseksi yleisin teema oli työllisyydestä aiheutuvat huolet. Vastauksissa nuoret toivat esille ensimmäisen työpaikan saamisen vaikeudet sekä sen, miten tutkinto ei enää takaa työpaikkaa. Huoli on täysin perusteltu. Nuorten työttömyys on suurempaa kuin koko väestön. 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli helmikuussa karmeat 22,9 prosenttia. Tätä taustaa vasten on tolkuttoman julmaa, että Orpon hallituksen leikkauspolitiikasta kärsivät ennen kaikkea 18—24-vuotiaat nuoret ja erityisesti opiskelijat erityisenä ryhmänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksenkin mukaan nuorten kokemat taloudelliset huolet ovat lisääntyneet 2020-luvulla. Taloushuolet vievät voimia, nuorten elämänpiiri kaventuu tai pahimmillaan perustarpeet eivät tule katetuiksi, tämän päälle on vielä massiiviset koulutusleikkaukset, opiskelijoiden pakottaminen ottamaan lainaa opintojen rahoittamiseksi sekä ilmastotoimien tekemättä jättäminen. Minusta voi suoraan sanoa: Orpon hallitus, te olette pettänyt nuoret totaalisesti. Ei ole ihme, että nuoret eivät enää usko siihen pajunköyteen, mitä heille syötetään. Miksi ihmeessä nuorten pitäisi uskoa, kun oikeisto väittää tekevänsä kipeitä päätöksiä turvatakseen lasten ja nuorten tulevaisuuden? Arvoisa puhemies! Hallituksen eriarvoistava ja köyhyyttä lisäävä politiikka on erityisen julmaa sekä nuorten että lasten näkökulmasta. 31 000 uutta köyhää lasta joutuu kärsimään suomalaisen oikeiston eriarvoistavasta poliittisesta projektista. Muistutan jokaista hallituspuolueessa istuvaa: Te voisitte jättää rikkaiden ja yhteisöveron alennukset tekemättä. Te voisitte huolehtia nuorten ja lasten toimeentulosta. Te voisitte olla leikkaamatta toimeentulotuesta. Te voisitte resursoida mielenterveys- ja työllisyyspalvelut kunnissa ja hyvinvointialueilla. Te voisitte olla leikkaamatta koulutuksesta. Teidän päätöstenne vuoksi Suomessa tullaan näkemään lisääntyvää ylisukupolvista köyhyyttä. Teidän päätöksenne lisäävät osattomuutta. Lapsen edun tulisi olla ensisijaista. Arvoisa puhemies! Köyhyydellä on välittömiä vaikutuksia lapsuuteen. Jo lähes 15 vuotta sitten Kelan teettämä tutkimus osoitti, että lapset kokevat vahvasti taloudellisen eriarvoisuuden ja lapset liittävät köyhyyteen jopa yhteiskunnallista stigmaa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat lapset eivät voi esimerkiksi viettää vapaa-aikaansa samoin kuin muut ikätoverit. Köyhyys uhkaa jo lapsuudessa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sulkee lapsia yhteisön ulkopuolelle. On selvää, että ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunne uhkaa jatkua lapsuudesta aina nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. Arvoisa puhemies! Perusturvaleikkausten yhteydessä keräsimme kansalaisten kokemuksia leikkauspolitiikan vaikutuksista. Luenkin nyt yhden kansalaisen lähettämän viestin: ”Pelkään tulevaisuuttani. Olen sairas, osatyökykyinen, enkä ilman ihmettä voi ikinä työskennellä kestävästi 50:tä prosenttia suuremmalla työajalla. Pelkään, että terveydentilani huononee ja että tulevaisuudessa ei ole enää edes pahimmassa tilanteessa toimeentulotukea, johon olen aikaisemmin joutunut tukeutumaan. Olen nuori ja koko aikuiselämäni joutunut laskemaan jokaisen euron. En usko, että pystyn elämään tässä jatkuvassa rahastressissä koko loppuelämääni, mutta ei taida paljon muitakaan vaihtoehtoja olla kuin olla tuomittu köyhyyteen sen takia, koska olen ollut lapsesta asti sairas.”

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa ennen vaaleja, ja nyt kun te päätöksillänne lisäätte työttömien määrää ja köyhien määrää valtavilla määrillä, niin yhtäkkiä te syyllistätte työttömiä ihmisiä tästä katastrofaalisesta politiikasta, mitä te teette. [Oikealta: Eikä syytetä!] Kävin läpi vielä uudestaan ministerin vastauksen. Siellä tosiaan yhden kerran viitataan suoraan työttömään ihmiseen, ja tämä tapahtuu sillä tavoin, että viitataan häneen nukkuvana naapurina. On tosiasioiden vääristelyä, että te sanotte, että te panostatte lapsiin ja nuoriin, kun tosiasiassa te leikkaatte 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten ja te kasvatatte nuorten hyvinvointivelkaa tulevaisuudessa. On ihmisiä, jotka eivät kykene tekemään töitä, ja on ihmisiä, jotka eivät saa töitä, vaikka he kuinka hakisivat niitä töitä, [Puhemies koputtaa] ja on työssäkäyviä ihmisiä, jotka elävät syvässä köyhyydessä, ministeri Grahn-Laasonen. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Kansallinen ruokastrategia ja sitä koskeva ruokapoliittinen selonteko ovat tärkeitä asiakirjoja. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros on yksi kokonaisvaltaisimpia siirtymiä, joka meidän tulee tehdä ilmastonmuutoksen etenemisen torjumiseksi ja planeettamme suojelemiseksi. Käydään läpi ruokastrategian tavoitteet. Ne ovat ruokajärjestelmän kannattavuuden ja reiluuden parantaminen, huoltovarmuuden lisääminen, luonnon kantokyvyn ja elinvoimaisen ruokakulttuurin vahvistaminen, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Mieleen tulee heti keino, joka edistää tehokkaasti näistä aivan jokaisen saavuttamista: nimittäin kasvipohjaisen ruuantuotannon vahvistaminen ja tehoeläintuotannosta pois siirtyminen asteittain siirtymäajan jälkeen. Kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtyminen on suurin yksittäinen teko, ja itse asiassa välttämätön sellainen, jos haluamme saavuttaa tulevaisuudenkestävän ruokajärjestelmän. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä on sellainen, joka toimii planeetan kantokyvyn rajoissa, joka ei myötävaikuta ilmaston kuumenemiseen ja ympäristön tuhoutumiseen, ja jolla on edellytykset toimia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä turvaa maanviljelijöiden toimintaedellytykset maailmassa, joka muuttuu jo nyt ilmaston kuumenemisen takia. Se tarjoaa maanviljelijöille reilun palkkion työstään ja kompensaation siirtymästä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä tukee kansanterveyttä. Se mahdollistaa ihmisille kotimaiset, terveelliset ja turvalliset ruokavalinnat. Arvoisa puhemies! Strategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Silti strategiassa mainitaan kasvipohjainen ruoka vain kolmeen otteeseen, tässä selonteossa neljään otteeseen. Kasvipohjaisuutta ei edelleenkään nähdä ruokajärjestelmän muutoksen lähtökohtana, vaan se nähdään yhtenä pienenä osasena nykyisen, tehoeläintuotannon varaan rakentuvan järjestelmän sisällä. Kansallinen ruokastrategia jättää siten Suomen kauas kestävien ruokajärjestelmien ”johtavasta kehittämisestä”. Tätä varten tarvitsisimme hallitukselta paljon nykyistä murroksellisempaa ajattelua. Kasvipohjaisen siirtymän olisi pitänyt olla strategian olennaisin pilari, jonka varaan kaikki muu rakentuu. Nyt sitä lähinnä sivutaan. Siirtymä ei tarkoita kaiken eläintuotannon kieltoa, mutta johtaisi laajoihin muutoksiin. Lihantuotantoa perustellaan usein huoltovarmuudella, ruokaturvalla ja omavaraisuudella. Samalla sivuutetaan se tosiasia, että lihantuotantomme on monilta osin riippuvaista ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, rehusta ja fossiilienergiasta. Myös ruokaturvan näkökulmasta tehoeläintuotanto on itse asiassa tehotonta, sillä eläinten kasvattaminen vaatii tuotettuihin kaloreihin nähden erittäin paljon resursseja. Jos oikeasti halutaan saavuttaa ruokajärjestelmän huoltovarmuus, omavaraisuus ja ruokaturva, katse tulee kääntää kasviproteiineihin. Sitran ja Luken selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti vuoteen 2040 mennessä niin, että myös ravitsemussuositukset täyttyvät. Jos taas mietitään taloudellista kuvaa, niin ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa 53 prosentin arvioidaan tulevan kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Kasvipohjainen sektori pitää sisällään aivan valtavasti innovaatiomahdollisuuksia ja kestävän talouskasvun siemeniä. Siihen panostaminen on miljardiluokan mahdollisuus kasvattaa vientiä, luoda uutta työtä ja vahvistaa kansantaloutta. Arvoisa puhemies! Kasvipohjaisen siirtymän puolesta puhumisessa ei ole mitään ideologista. Kasvipohjainen siirtymä on tieteellisen tutkimuksen valossa välttämätön ratkaisu, jolla vastataan ruokajärjestelmämme kohtaamiin haasteihin. Kaikkien näiden luettelemieni faktojen sekä myös jo muuttuvien kulutustottumusten edessä ideologiselta minusta vaikuttaa ennen kaikkea joidenkin pakonomainen pyrkimys pitää tehotuotettu liha ihmisten lautasilla hinnalla millä hyvänsä ja jopa havitella ulkomaalaista lihantuotantoa Suomeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yli kolmen vuoden ajan me ollaan täällä nähty, että tavallisten suomalaisten etu ja Suomen etu ei todellakaan ole se, että perussuomalaiset istuvat hallitusvastuussa ja leikkaavat sekä sotepalveluista että ihmisten toimeentulosta ja ajavat tuhansia ihmisiä köyhyyteen [Jaana Strandman: Höpö höpö!] — yli 30 000 lasta köyhyyteen — [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja ovat pettäneet kaikki vaalilupaukset, joita tehtiin ennen eduskuntavaaleja 2023. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkaansa!] Ymmärrän, että nyt sattuu kovasti ja täällä pitää sitten huutaa maahanmuutosta niin paljon kuin sielu sietää. Pitäisi sen verran olla sitä paksua nahkaa, että kestää sen, kun teidän hallituksenne lakiesityksiä ja niiden seurauksia kritisoidaan monesta eri näkökulmasta. Hyvät perussuomalaiset, tämä kuuluu demokratiaan ja tämä kuuluu oikeusvaltioperiaatteeseen, että näitä lakiesityksiä tosiaan voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tärkeää tarkastella Orpon hallituksen politiikkaa nimenomaan kokonaisuutena, mitä se tekee sukupuolten tasa-arvolle. Pidin sinänsä arvokkaana esimerkiksi edustaja Biaudet’n puheenvuoroa, mutta se näyttäytyy ristiriitaiselta, kun me tiedetään, että näillä sosiaaliturvaleikkauksilla on sukupuolivaikutuksia, todella merkittäviä, erityisesti pienituloisiin naisiin, ja me tiedetään myös tutkimuksista, että nimenomaan pienituloisten naisten perhehaaveet eivät toteudu niin kuin niiden pitäisi. Sitten meillä on nämä työelämäheikennykset, joita on lukuisia ja jotka nimenomaan osuvat naisten työmarkkina-asemaan. Nyt kysyisinkin ministeri Grahn-Laasoselta: oletteko tehneet oman hallituksenne politiikasta sukupuolivaikutusten arviointia myös näistä sosiaaliturvaleikkauksista yhdistettynä sitten näihin kaikkiin muihin, muun muassa sote-palveluiden leikkausesityksiin, koska nämä kaikki vaikuttavat heikentävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja nimenomaan nuorten naisten asemaan?

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä tasa-arvolain muutos on tosiaan floppi, joka ei tuo tosiasiallisia uusia keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen. Työnantajan kirjallinen selvitysvelvollisuus määräaikaisuuksien päättymisen yhteydessä, joka on vapaamuotoinen, on säädetty aivan liian löyhästi, ja muuten esitykseen sisältyvät muutosehdotukset ovat pitkälti kosmeettisia. Eduskunnan samaan aikaan käsittelemä perusteettomien määräaikaisuuksien laillistaminen tulee lisäämään perhe- ja raskausvapaasyrjintää, eikä tasa-arvolain kosmeettisilla muutoksilla pystytä välttämään tätä kehitystä. Mikäli hallitus pyrkisi aidosti ohjelmansa mukaisesti puuttumaan syrjintään, vetäisi se pätkätyölain pois. Huomionarvoista on myös se, niin kuin täällä ovat edeltävät puhujat tuoneet esille, että hallitus on tosiaan tehnyt erittäin paljon työelämäheikennyksiä tähän asti, ja lisäksi hallituksen leikkaukset nimenomaan osuvat nuoreen ikäpolveen ja nimenomaan nuoriin naisiin. Vaikka ministeri täällä sanoi, että tämä ikään kuin lisää niitä perhehaaveita, niin tässähän käy aivan toisinpäin. [Puhemies koputtaa] Eivät ihmiset, nuoret naiset, uskalla toteuttaa perhehaaveitaan, koska tulevaisuus on niin epävarma.

Arvoisa puhemies! Nuorisotutkijana sattuu sieluun joka kerta, kun kuulen, kuinka Orpon hallituksen ministerit perustelevat omia päätöksiään nuorilla ja nuorten aseman vahvistamisella, kun samaan aikaan se ryhmä, jolta te leikkaatte kaikkein eniten, on 18—24-vuotiaat nuoret. Te leikkaatte heidän toimeentulostaan, te leikkaatte heidän koulutuksestaan. Te teette päätöksiä, jotka nostavat lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Te leikkaatte sote-palveluista, joita nuoret käyttävät. Ministeri Marttinen, aivan niin kuin edustaja Tynkkynen täällä sanoi, meillä on tässä maassa hätätilanne nuorisotyöttömyyden suhteen. Nyt haluan kuulla teiltä niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita te aiotte tehdä, jotta tähän tartutaan. Missä ovat ne konkreettiset toimet? Työllistymisseteli on hyvä, mutta sen ulkopuolelle jää tosiaan 95 prosenttia työttömistä nuorista. [Puhemies koputtaa] Työllisyysrahoja te leikkaatte. Missä ovat konkreettiset toimet?

Arvoisa puhemies! Me lisäämme rahaa soteen. Tätä viestiä Orpon hallitus toitottaa papukaijana. Tosiasia on se, että lisää rahaa tarpeiden mukaan ei tule, mikä johtaa massiivisiin leikkauksiin. Tuhansia sotealan työntekijöitä on irtisanottu ympäri Suomen, ja tilanne on todella järkyttävä. Eduskunnassa on edelleen käsittelyssä esitys, joka leikkaisi vanhuspalveluista 50 miljoonaa. Esityksessä sanotaan suoraan, että se tarkoittaisi 800 työntekijän vähentämistä. Tämä siis lukee hallituksen omassa esityksessä. Vastaus kritiikkiin on ollut puhua digitaalisista ratkaisuista niin, että niillä vapautetaan hoitohenkilökuntaa hoivatyöhön. Tämä ei pidä paikkaansa, ministeri Rydman, yhtäkään hoitajaa ei tule lisää, vaan esitys vähentää 800 työntekijää. Miksi tätä ei voi sanoa rehellisesti ja avoimesti suoraan? [Wille Rydman: Koska tuo ei ole totta!]

Arvoisa puhemies! En pidä siitä, että ministeri ikään kuin kertoo toisenlaista totuutta siitä, mitä sanoin. Sanoin puheessani, että vain oikeistolainen kehottaa ajattelemaan positiivisesti ja keskustelemaan rakentavasti, kun samaan aikaan istuu hallituksessa, joka leikkaa pienituloisilta, et cetera et cetera. En missään nimessä ole vastustanut rakentavaa keskustelua. Totta kai meidän kaikkien pitää pyrkiä siihen. Mutta samaan aikaan, kun te istutte hallituksessa, joka menee rasismikohusta toiseen ja josta nimenomaan sitä asenteellista, erittäin kielteistä ilmapiiriä tähän yhä levitetään, niin koen hyvin elitistisenä ja myös paternalistisena kehottaa ihmisiä vain ajattelemaan positiivisesti. Saan jatkuvasti yhteydenottoja myös pienituloisilta ihmisiltä, miten he pärjäävät, miten he saavat leipää lapsille, menettävätkö he oman asuntonsa. Edustaja Limnell, minä ajattelen niin, että toivo syntyy siitä, että voi luottaa huomiseen. Tällä hetkellä te olette leikanneet esimerkiksi 18—24-vuotiailta nuorilta niin paljon, että he eivät usko huomiseen. [Puhemies koputtaa] Se toivo syntyy tekemällä parempaa politiikkaa ja rakentamalla parempaa maailmaa.