Jukkola Janne

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä keskustelussa esiin huoltovarmuuden. Olen saanut toimia tällä kaudella eduskunnan huoltovarmuusryhmän puheenjohtajana, ja siinä työssä yksi asia tulee vastaan kerta toisensa jälkeen: kriiseihin pitää varautua ennen kuin ne ovat päällä. Ruuan kohdalla tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että Suomessa on myös tulevaisuudessa maatiloja ja ihmisiä, jotka haluavat tuottaa ruokaa. Viljelijän pitää pystyä luottamaan siihen, että työllä on tulevaisuus. Nuoren pitää uskaltaa ottaa tila jatkettavakseen, ja tilalla pitää uskaltaa investoida. Tarvitsemme kotimaista energiaa, lannoitteita ja ravinteita, toimivat tiet ja kuljetukset sekä rahoitusta investointeihin, ja ennen kaikkea viljelijän tulisi saada tuotteestaan sellainen hinta, että tätä koko työtä kannattaa tehdä. Näitä asioita hallitus on vienyt eteenpäin. Maatalouden energiaveron palautusta korotetaan investointeihin, ja omistajavaihdoksiin on avattu Finnveran rahoitusta. Myös biokaasuinvestointien ehtoja on parannettu ja kotimaista lannoitetuotantoa sekä ravinteiden kiertoa vahvistettu. Turhaa byrokratiaa pitää purkaa. Yksi konkreettinen asia on peltojen korvauskelpoisuus. Nyt tämä pitkään odotettu asia viedään kuntoon koko Suomessa. Se parantaa tilusrakennetta, helpottaa myös tilojen kehittymistä ja vähentää hallinnollista työtä. Myös ruokaketjun pelisääntöjä on uudistettava. Välikysymyksessä on väitetty, että kokoomus olisi vastustanut elintarvikemarkkinalain uudistamista, ja tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Me kokoomuksen edustajat maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme ajaneet uudistusta ja halunneet samalla varmistaa reilut pelisäännöt koko ruokaketjuun. Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tänään ilmastonmuutoksesta. Myös siinä keskustelussa kannattaa katsoa Suomea huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomessa on valtavat makean veden varannot. Kun Euroopassa kärsitään yhä enemmän vesipulasta ja kuivuudesta, Suomen vesivarat ovat meille merkittävä strateginen voimavara. Kasvukauden pidentyminen voi myös parantaa joidenkin kasvien viljelyedellytyksiä Suomessa, ja samalla meidän on varauduttava muuttuviin sääoloihin ja niiden tuomiin riskeihin. Jos ruuantuotannon edellytykset vaikeutuvat muualla maailmassa, Suomen merkitys ruuantuottajana voi kasvaa. Siksi meidän pitää tässäkin vaiheessa pitää ruuantuotannon rakennuspalikat kunnossa. Afrikkalainen sikarutto muistuttaa konkreettisesti siitä, mitä huoltovarmuus myös tarkoittaa. Nyt tärkeintä on saada tauti hallintaan ja varmistaa, että suomalaisilla sikatiloilla on edellytykset jatkaa myös tämän kriisin jälkeen. Maatila ei elä vain vaalikausi kerrallaan. Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi. Siksi maatalous tarvitsee pitkäjänteistä ja ennakoivaa politiikkaa. Pidän tärkeänä, että nykyisen hallituksen kasvua, yrittäjyyttä ja kotimaista tuotantoa painottavaa linjaa voidaan jatkaa myös seuraavalla vaalikaudella, mutta sen ratkaisevat suomalaiset. Meidän tehtävämme on tehdä työtä sen eteen, että suomalaisella viljelijällä on myös tulevaisuudessa syy jatkaa tilaansa, investoida ja tuottaa meille ruokaa. Se on suomalaisen huoltovarmuuden perusta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Haluan ensin kiittää edustaja Kinnaria erinomaisesta ryhmäpuheenvuorosta. Siinä tuli hyvin rakentavasti esille se, mitä tämä hallitus on maatalouden eteen tehnyt. Meidän pitää vahvistaa tuottajan asemaa ruokamarkkinoilla. Tähän elintarvikemarkkinalaki on tärkeä työkalu, ja sen toimeenpanossa pitää katsoa ennen kaikkea sitä asiaa, jääkö viljelijälle tuotteesta nykyistä oikeudenmukaisempi korvaus. Täällä on mainittu ruokavienti, ja itsekin liputan sen puolesta. Suomessa on korkealaatuista ruokaa ja vahvaa osaamista, mutta vientipotentiaalia on edelleen paljon hyödyntämättä. Kun kasvatamme ruokavientiä, luomme koko ruokaketjuun lisää arvoa ja markkinoita, ja se vahvistaa myös suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja huoltovarmuutta. Kiitän hallitusta myös tämän korvauskelpoisuuden tuomisesta koko maahan. Tämä on todella tärkeä ja historiallinen päätös ja parantaa alan kannattavuutta ja poistaa sitä kuuluisaa byrokratiaa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuudessa kaikkein vaarallisinta on ajatella, että tiedämme etukäteen, millainen seuraava kriisi on. Venäjä on arvaamaton naapuri. Siksi Suomen on varauduttava erilaisiin häiriöihin ja pidettävä energiajärjestelmässämme riittävästi vaihtoehtoja. Turve on tässä yksi osa kokonaisuutta. Se on kotimainen ja varastoitava polttoaine, jota voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa silloin, kun muita energialähteitä ei ole vaikka riittävästi saatavilla. Turpeella on merkitystä myös kasvualustoissa ja eläinten kuivikkeena. Kysymys liittyy siis energian lisäksi maatalouteen ja ruokaturvaan — kaikki meille välttämättömiä hyödykkeitä, joiden olemassaolon huomaa monesti vasta sitten, kun sitä ei enää ole. Huoltovarmuuden kannalta olisi lyhytnäköistä hävittää yksi kotimainen vaihtoehto kokonaan. Hallitus onkin linjannut, että turpeen varmuusvarastointia jatketaan vuoteen 2030 ja että ylläpidetään myös sellaista kattilakapasiteettia, jossa turvetta voidaan tarvittaessa käyttää. Tämä on mielestäni oikea lähtökohta. Kriisin hetkellä ei nimittäin auta se, että meillä on paperilla mahdollisuus käyttää turvetta. Siihen tarvitaan tekijöitä, varastoja, logistiikkaa ja toimivaa kalustoa. Tämä ketju tarvitsee siis pitää toiminnassa kaiken aikaa. Koko energiasektorimme on parhaillaan suuressa muutoksessa. Me rakennamme uutta energiantuotantoa ja uusia ratkaisuja tulee, mutta samalla meidän pitää huolehtia siitä, että vanhoja ja toimivia vaihtoehtoja ei suljeta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä tulevaisuudenusko, mikä nuorilla on vaihteleva — osalla sitä löytyy, osalla ei — kyllä kuvastaa hyvin tätä aikaa. Olen itse aika paljon ollut nuorten parissa jalkapallovalmennusuran kautta. Nyt tänä päivänä nuoret miehet alkavat olla siinä lähellä 20:tä, ja monen kanssa edelleen pidetään yhteyttä ja jutellaan. Yksi keskustelu, mikä käytiin heidän kanssaan, kävi suunnilleen tähän malliin, että tuntuu, että kesätyöhön ei välttämättä kannata mennä, kun toinen kaveri saa suunnilleen saman rahan siinä kotona olemalla. Puutuin tähän heti ja perustelin muutamalla pointilla, miksi työ kannattaa aina ottaa vastaan: koska siinä saa CV-merkinnän tuleviin paikkoihin, pääsee verkostoitumaan ja saa erittäin arvokasta työkokemusta. Myös meidän omissa yrityksissämme on tänäkin kesänä palkattu nuoria. Mitä tulee talouskasvuun ja kilpailukykyyn, niistä meidän kaikkien pitää olla huolissaan. Se on aina minun mielestäni paras lääke siihen, millä tätä tilannetta korjataan, että me saadaan investointeja Suomeen, ensinnäkin vaikka uusia tehtaita. Meillä on Keski-Pohjanmaalla useita hankkeita vireillä, ja Keski-Pohjanmaa on hyvin harvaan asuttua aluetta. Kiitos Fingridin ja monen muun, jotka pitävät pienienkin alueitten puolia, että meiltä löytyy sähköverkot sun muut yhteydet, että meillä on tämmöisiä asioita sinne mahdollista sitten saada. Ja totta kai tämän talon tehtävä on huolehtia, että nämä toimintaedellytykset osuisivat muuallekin tänne. Siinä on sitten tämä meidän byrokratia ja vastaava, että me nämä hankkeet saadaan ihan toteutumaan ja maaliin asti. Edustaja Kemppi nosti Vantaan mallin. Pakko tunnustaa, että en ole siihen ehtinyt tutustua, mutta otan kyllä aiheesta selvää, ja katsotaan, jos ministeri aiheeseen vastaa. Kuulosti ainakin tässä, mitä avasitte, erittäin hyvältä, joten miksipä ei. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Olen kuunnellut salissa käytyjä keskusteluja tänä päivänä, ja täytyy sanoa, että opposition eväät alkavat vaikuttaa melko vanhoilta. Täällä on jo edustaja Kettusen johdolla huudettu Kekkostakin hätiin, ja se ei kuulosta kovin tuoreelta idealta, enkä usko, että sekään tuo yhtään työpaikkaa tähän päivään. Mutta aihe on kuitenkin poikkeuksellisen vakava. Nuorisotyöttömyys on asia, johon meidän on suhtauduttava kaikella tarvittavalla painokkuudella. Hallitus ottaa, kuten ministerien vastauksista olemme kuulleet, tämän aiheen hyvin vakavasti. Jokainen työtön nuori on liikaa, ja kaikki voitava on tehtävä nuorten tulevaisuudenuskon parantamiseksi. Oppositiolla on tapana tarjota lääkkeeksi valtion lisäbudjetteja tai tukihimmeleitä, mutta hallituksella on tähän kestävämpiäkin lääkkeitä. Suomi elää viennistä, ja isossa kuvassa Suomen kilpailukyvyn parantaminen on myös nuorisotyöttömyyteen se kaikkein paras lääke. Vasta kun yritykset uskaltavat palkata, syntyy aitoja, pysyviä työpaikkoja. Orpon hallitus on parantanut tätä kilpailukykyä merkittävästi ja määrätietoisesti erilaisilla työmarkkinatoimilla. Olemme uudistaneet työrauhalainsäädäntöä, jotta maamme houkuttelevuus investointikohteena paranee. Olemme lisänneet paikallista sopimista, mikä antaa yrityksille ja työntekijöille joustavuutta selvitä vaikeiden aikojen yli. Lisäksi olemme uudistaneet sosiaaliturvaa siten, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tämä on nuorillekin selkeä signaali siitä, että työnteon tulee olla aina kannattavaa. Tämä linja alkaa jo kantaa hedelmää: yritysten tilauskirjat ovat alkaneet täyttyä ja talous on lähtenyt kasvu-uralle. Se tarkoittaa parempia näkymiä työmarkkinoille ja avaa uusia ovia niin nuorille kuin kaikille muillekin ikään katsomatta. Tässäkään asiassa ei ole mitään taikasauvaa. Työ ei lopu tähän, vaan lisää toimia tarvitaan Suomen kilpailukyvyn varmistamiseksi myös jatkossa. Täällä opposition toimesta on vaadittu tänään montaa asiaa, mutta olen vakavasti huolissani siitä, olisitteko te parantamassa vai perumassa näitä toimia. Julkisten ulostulojenne mukaan näyttää siltä, että enemmän perumassa ja kaiken palauttamassa, palauttamassa Suomen varsinkin tähän tehottomuuden tilaan. Se, hyvät kollegat vasemmalta ja keskeltä, olisi todella negatiivista myös meidän nuorillemme, joiden tulevaisuuden työpaikat tällä tavoin vaarantuisivat. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on erittäin merkittävä elintarvikemarkkinalain uudistus, joka vahvistaa koko suomalaisen ruokaketjun toimivuutta pellosta pöytään. Kokoomukselle on tärkeää, että markkinat toimivat reilusti ja ennakoitavasti. Toimiva markkinatalous edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja luottamusta siihen, että kaikkia osapuolia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa juuri tätä tasapainoa. Siksi tätä on erityisen mukava kannattaa. Uudistus parantaa suomalaisten alkutuottajien ja elintarvikeyritysten asemaa. Meidän viljelijät, lihantuottajat, maidontuottajat ja elintarvikeyrittäjät tekevät arvokasta työtä suomalaisen ruuan eteen, ja on tärkeää, että heidän työnsä myös kannattavasti palkitaan. Esitys lisää sopimusten läpinäkyvyyttä, vahvistaa heikommassa asemassa olevien toimijoiden suojaa ja huomioi nykyistä paremmin poikkeuksellisten kustannusmuutosten vaikutukset. Kokoomukselle kotimainen ruuantuotanto on myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymys. Kun huolehdimme alkutuotannon kannattavuudesta ja ruokaketjun oikeudenmukaisesta toiminnasta, vahvistamme samalla Suomen kriisinkestävyyttä ja omavaraisuutta. Tämä uudistus on hyvä esimerkki vastuullisesta rakenneuudistuksesta, joka vahvistaa yrittäjyyttä, parantaa markkinoiden toimintaa ja turvaa suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruuantuotanto tunnetaan korkeasta hygieniatasosta ja vahvasta elintarviketurvallisuudesta. Olemme torjuneet salmonellaa poikkeuksellisen tehokkaasti, mutta sika-alan toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut: Tilakoot ovat kasvaneet, tuotantoketjut tiivistyneet ja yksittäisen salmonellatartunnan taloudelliset riskit nousseet merkittävästi. Samaan aikaan vakuutusturvan saatavuus on heikentynyt. Monella sikayrittäjällä ei ole ollut mahdollisuutta saada riittävää suojaa vakavan tautitapauksen varalle. Tällä Orpon hallituksen hyvällä esityksellä perustetaan sika-alan salmonellarahasto, jota valtio pääomittaa kymmenellä miljoonalla eurolla. Jatkossa rahasto toimii toimialan omien maksujen varassa. Esitys turvaa noin 600 suomalaisen sikayrittäjän toimintaedellytyksiä, vahvistaa huoltovarmuutta ja tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta. Kyse on vastuullisesta ja pitkäjänteisestä ratkaisusta, jolla varmistamme, että puhtaaseen suomalaiseen ruokaan voidaan luottaa myös tulevaisuudessa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tätä keskustelua on tärkeää käydä, mutta samalla on puhuttava rehellisesti myös siitä keskusteluilmapiiristä, jossa Suomessa tällä hetkellä olemme. Edellisellä hallituskaudella Suomi kohtasi koronapandemian kaltaisen poikkeuksellisen kriisin. Silloin ymmärrettiin, että päätöksiä jouduttiin tekemään vaikeissa oloissa ja epätäydellisen tiedon varassa. Myös tämä hallitus on joutunut toimimaan erittäin haastavassa tilanteessa turvallisuuden, talouden ja velkaantumisen paineissa. Siksi olisi tärkeää, että sama ymmärrys muistettaisiin myös tämän hallituskauden päätösten kohdalla. Olemme tehneet vaikeita mutta välttämättömiä ratkaisuita, muun muassa vahvistaneet puolustusta, tehneet työllisyystoimia ja auttaneet yrittäjiä ja maaseutua, panostaneet huoltovarmuuteen sekä tasapainottaneet julkista taloutta. Säästöpäätökset eivät ole helppoja, mutta vastuullinen politiikka vaatii myös kykyä tehdä vaikeita ratkaisuja ajoissa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää myös tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee ennen kaikkea vakautta, yhteistyökykyä ja oikeasti toimivia ratkaisuja, vähemmän riitelyä ja enemmän yhteistä työtä turvallisen, vakaan ja taloudellisen, kestävän Suomen rakentamiseksi. Kuitenkin viime aikoina olemme kuulleet oppositiolta, erityisesti SDP:ltä, mielenkiintoisia vertauksia. On nostettu esiin Espanjan talouskehitys ja annettu ymmärtää, että Suomessa voitaisiin saavuttaa samat tulokset, jos vain valitsisimme heidän tiensä. Mutta, arvoisa puhemies, totuus tulee usein yksityiskohdissa. Maiden tilanteet eivät ole verrannollisia. Espanja on saanut käyttöönsä valtavan määrän EU:n elvytysrahaa, aivan eri mittakaavassa kuin Suomi. Me täällä Pohjolassa olemme joutuneet tekemään ratkaisuja huomattavasti tiukemmissa taloudellisissa ja turvallisuuspoliittisissa oloissa. On suoraan sanottuna väärin antaa suomalaisille sellainen kuva, että samat ratkaisut toimisivat täällä samalla tavalla, ja meidän on pärjättävä omalla työllämme ja omalla vastuullisella taloudenpidollamme. Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein erikoisin opposition tarjoama kasvutoimi on kuitenkin pk-yritysten verotuksen kiristäminen lähes puolella miljardilla eurolla. SDP tuntuu uskovan, että verotuksen kiristäminen on tie kasvuun. Tässä herääkin kysymys, että jos kerran yritysten verotusta kiristämällä saadaan kasvua aikaan, niin miksi ihmeessä te tyydytte vain siihen puoleen miljardiin. Eikö kannattaisi kiristää suoraan miljardilla tai kahdella, että saataisiin talous kerralla kunnolla kasvuun? Me kaikki tässä salissa tiedämme, ettei talous niin toimi. Yritysten verottaminen ei luo kasvua, se leikkaa yritysten kykyä tarjota työtä, se leikkaa investointeja, se leikkaa uskoa tulevaisuuteen. Tässä tilanteessa, kun talous näyttää taas merkkejä piristymisestä, meidän pitäisi tukea yrityksiä eikä lyödä niille lisälaskua käteen. Suomen talouden moottori on yritystemme kyky pärjätä maailmanmarkkinoilla. Hallituksen linja on selvä: olemme purkaneet kasvun esteitä, tehneet niitä välttämättömiä päätöksiä, joilla suomalaisen työn ja osaamisen kilpailukyky on palautettu. Juuri nämä toimet varmistavat, että yrityksillämme on rohkeutta investoida, palkata ja viedä osaamistaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Suomi on käännekohdassa. Me emme voi palata sille tielle, joka vei meidät tähän velkaiseen tilanteeseen. On käymässä yhä selvemmäksi, että tämä työ ei tule valmiiksi kahdessa vuodessa. Suomi tarvitsee oikealle katsovaa hallitusta. Suomi tarvitsee työn linjaa, yrittäjyyden linjaa ja vastuun linjaa. Sitä me tarjoamme nyt, ja sitä me tulemme tarjoamaan myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän on katsottava totuutta silmiin: hyvinvointiyhteiskuntamme palveluita ei rahoiteta velalla, Espanjan talousopeilla tai kauniilla puheilla vaan työllä ja viennillä, siis työllä ja viennillä. Suomen talouden moottori on yritystemme kyky pärjätä maailmanmarkkinoilla. Hallituksen linja on selvä: olemme purkaneet kasvun esteitä ja tehneet niitä välttämättömiä päätöksiä, joilla suomalaisen työn ja osaamisen kilpailukyky on palautettu. Juuri nämä toimet varmistavat, että yrityksillämme on rohkeutta investoida, palkata ja viedä omaa osaamistaan ulkomaille. On helppo kritisoida mutta vaikea rakentaa. Tämän päivän debatti osoittaa jälleen kerran, että opposition eväät loppuvat ennen kuin ne ehtivät edes pöytään asti. Tarjolla on ollut paljon kritiikkiä mutta kovin vähän sellaisia ratkaisuja, jotka kestäisivät myös talouden realiteetit.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Östman on puheenvuorossaan osoittanut selkeän ja perustellun epäkohdan, joka on jäänyt huomioimatta meillä valiokuntakäsittelyn aikana. Tästä syystä kannatan edustaja Östmanin palautusesitystä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Palaan tuohon SDP:n esittämään listaamattomien yritysten osinkoveron nostamiseen. Tämä olisi erittäin vaarallinen polku, joka iskisi suoraan suomalaisen yrittäjyyden ytimeen, yrittäjä kun kantaa aina suuren henkilökohtaisen riskin sijoittaessaan omaa varallisuuttaan ja aikaansa kasvattaakseen yritystään. Tämä SDP:n esitys on melkoinen kasvun tulppa, joka rankaisisi kotimaista omistajuutta, investointeja ja erityisesti uusia startup-yrityksiä. Kun kannustin jättää pääomaa yritykseen, se hidastaa samalla koko Suomen talouden moottoria. Suomi ei nouse veroja korottamalla vaan rohkaisemalla ihmisiä yrittämään. Siksi Orpon hallitus toimii toisin. Me kevennämme työn verotusta, parannamme yritysten sääntelyä ja luomme kannusteita, jotta Suomi olisi houkuttelevampi paikka investoida ja kasvaa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme oleva alueidenkäyttölaki on odotettu askel kohti sujuvampaa Suomea. Kyse ei ole vain hallinnollisesta uudistuksesta vaan siitä, että hankkeet etenevät nopeammin, investoinnit käynnistyvät ajallaan ja ihmiset saavat työnsä ja palvelunsa lähemmäs arkeaan. Sen ydinviesti on selvä: puretaan byrokratiaa, vahvistetaan omaisuudensuojaa ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Haluan nostaa esiin kolme kohtaa, jotka muuttavat suuntaa oikeudenmukaisemmaksi. Ensinnäkin tässä esityksessä palautetaan maanomistajalle kuuluvaa asemaa, ja tämä on semmoinen hyvin keskeinen perustuslaillinen oikeus. Jos joku omistaa maan ja siellä ovat tontilla pyykit nurkissa ja on omistus siihen, niin se on hänen maataan, jota eivät pysty toiset käyttämään ja riistämään, vaan hänellä, kuka sen maan omistaa, tulee olla oikeus siihen. Monesti me täällä varsinkin puhutaan meidän metsistä ja vastaavaa, mutta yleensä Suomessa siellä on aina näillä joku omistaja. Uusi laki tuo mukanaan maanomistajan aloiteoikeuden ja kumppanuuskaavoituksen. Jatkossa maanomistajalla on aito mahdollisuus vaikuttaa oman maansa käyttöön ja ehdottaa kaavoitusta. Tämä ei ole vain periaatekysymys vaan käytännön muutos esimerkiksi tilanteissa, joissa kaavamääräykset rajoittavat merkittävästi metsätalouden harjoittamista. Maanomistajalla on jatkossa selkeä oikeus korvaukseen. Laki tunnustaa taloudelliset tosiasiat ja vahvistaa suomalaisen omaisuudensuojan uskottavuutta. Hyvä. Toiseksi karsimme turhat valituskierrokset samalla oikeusturvaa kunnioittaen. Suomi ei kasva, jos jokainen hanke seisoo vuosia oikeussaleissa. Rajaamme asemakaavojen valitusoikeuden niihin asianosaisiin, joiden oikeuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Samalla varmistamme, että osallistumismahdollisuudet toteutuvat ajoissa. Yhdistysten on oltava aktiivisia jo suunnitteluvaiheessa, ja muistutus on tehtävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. Näin prosessit nopeutuvat ja ennakoitavuus paranee ilman, että oikeusturva vaarantuu. Kolmanneksi helpotamme kaupan sijoittumista konkreettisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä kevennetään tuntuvasti. Siitä poistuu jäykkiä maakuntakaavojen rajoituksia, ja kunnille tulee enemmän päätösvaltaa päättää kaupan sijoittumisesta. Tämä tarkoittaa nopeampia päätöksiä kunnissa, parempaa reagointia paikallisiin tarpeisiin ja ennen kaikkea sitä, että palvelut seuraavat ihmisiä, eivät hallinnollisia rajoja. Markkinoiden ja arjen tarpeiden on ohjattava palveluverkkoa, ei ylhäältä annettujen kaavamallien. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus poistaa investointien tieltä turhia esteitä ja vahvistaa luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa rakentaa, yrittää ja omistaa. Se tekee järjestelmästämme selkeämmän, oikeudenmukaisemman ja ennakoitavamman. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi etenee päästövähennyksissä, mutta ilmastopolitiikan seuraava vaihe ratkaistaan sillä, pystymmekö yhdistämään ilmaston, talouden ja huoltovarmuuden. Suomi ei ratkaise ilmastohaastetta vähentämällä tuotantoa. Me ratkaisemme sen tekemällä tuotannosta puhtaampaa, kestävämpää ja arvokkaampaa. Ilmastopolitiikan on perustuttava faktaan, ei oletuksiin. Siksi olen kutsunut Ilmatieteen laitoksen tutkijoita eduskuntaan esittelemään uusimpia havaintojaan. Tulokset ovat merkittäviä: suomalaisilla viljelymailla, varsinkin nurmipelloilla, on aiempaa arvioitua suurempi potentiaali sitoa hiiltä oikein hoidettuina. Kun pellot nähdään osana ratkaisua, maatalous ei ole ilmasto-ongelma vaan ilmastoratkaisu. Tämä on tärkeää suomalaiselle ruuantuottajalle, josta tahtomattaan tehdään monesti ilmastopahista. Arvoisa rouva puhemies! Myös metsäkeskusteluun tarvitaan realismia. Emme ratkaise ilmastohaastetta siirtämällä tuotantoa pois Suomesta vaan tekemällä politiikkaa, joka siirtää sitä Suomeen. Yksipuoliset hakkuurajoitukset johtaisivat helposti siihen, että puu hakataan muualla suuremmilla päästöillä. Ratkaisu on toinen: vahvistetaan metsien kasvua, terveyttä ja kestävää käyttöä. Näin yhdistämme ilmaston, työn ja investoinnit. Energiapolitiikassa on myös puhuttava suoraan. Huoltovarmuus ei rakennu toiveilla vaan toimivilla ratkaisuilla. Suomi tarvitsee monipuolisen energiapaletin, jossa kotimaisilla ratkaisuilla on jo keskeinen rooli myös tässä siirtymävaiheessa. Kotimainen turve on yksi osa tätä kokonaisuutta — ei siksi, että se olisi aivan täydellinen, vaan siksi, että Suomi tarvitsee varmaa energiaa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Maataloudessa myös mahdollisuudet ovat valtavat. Biokaasu, uudet teknologiat ja parempi jalostusaste voivat tehdä maatiloista samanaikaisesti ruuantuottajia, energiantuottajia ja ilmastoratkaisujen toteuttajia. Kun pellot, metsät, maatilat nähdään osana ratkaisua, ilmastopolitiikka ei ole Suomelle rasite vaan kilpailuetu. Ilmastopolitiikka, joka heikentää taloutta ja huoltovarmuutta, ei ole kestävää. Kestävä politiikka on sellaista, joka vahvistaa näitä molempia. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja tämän asian tuomisesta tänne saliin. Päästään just tästä tärkeästä aiheesta nyt keskustelemaan ja linjaamaan tätä. Edustaja Honkasalo nosti ilmastovihamielisyyden esille. Oma kommenttini on, että huoltovarmuudesta huolehtiminen ei ole ilmastovihamielisyyttä, ei todellakaan. Meillä sattuu Suomessa olemaan ensinnäkin pitkien etäisyyksien maa. Meillä on vielä tosi kylmät talvet. Tänäkin talvena on tarvinnut polttaa turvetta monessa, monessa lämpölaitoksessa. Tämä hallitus nyt huolehtii tämän toiminnan jatkuvuudesta niin pitkään, kunnes seuraavaa vaihetta tai ideaa siihen löytyy, mutta sitä ei ole vielä näköpiirissä, ja sen tähden tästä huoltovarmuudesta täytyy pitää huolta.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Orpon hallituksen linja on tässä tilanteessa hyvin selvä: me haemme Suomelle ja suomalaisille kaiken sen suojan, jonka Nato-liittolaisuus meille mahdollistaa. Etulinjan maana meillä ei ole varaa puolittaiseen turvaan. Haluan tässä yhteydessä kiittää asianomaista ministeriä siitä, että olemme saaneet myös eduskunnan turvatiloissa ja muualla erittäin kattavaa ja perusteellista informaatiota tämän päätöksenteon tueksi. Tämä avoimuus ja luottamus on välttämätöntä, kun teemme näin suuria ratkaisuja isänmaan puolesta. Ydinpelotteen tarkoitus ei ole sodan lietsominen vaan rauhan varmistaminen. Sen perimmäinen tehtävä on nostaa hyökkäyskynnys niin korkealle, ettei sotilaallista painostusta koskaan toteuteta. Me maksimoimme turvallisuutemme, jotta voimme jatkossakin rakentaa vakaata ja vapaata Suomea. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, miksi tämä kansalaisaloite on tehty ja se on saanut kannatusta. Kukaan meistä ei halua sotaa tai mahdollistaa raakuuksia. Pääsiäisviikolla vierailin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän mukana Ukrainassa ja näin, mitä Venäjä siellä tekee. Sen vakavuutta ja toimia ei voi vähätellä. Meillä on tuon maan kanssa 1 300 kilometriä yhteistä rajaa, ja se todellisuus on kohdattava, ja on myös varauduttava siihen. Meidän on äärimmäisen tärkeää vahvistaa huoltovarmuuttamme kaikin keinoin ja näyttää, mihin me pystymme. Oma puolustusteollisuus on merkittävä osa sitä. Tässä maailmantilanteessa ei ole sopivaa lisätä puolustusteollisuudelle sääntelyä, ja siksi esitän tämän aloitteen hylkäämistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ruokapoliittinen selonteko on oikeansuuntainen ja ottaa hyvin kantaa omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Turvepeltojen päästöistä puhutaan paljon mutta liian vähän niiden merkityksestä suomalaiselle ruuantuotannolle. Monissa Pohjanmaan maakunnissa nämä pellot eivät ole vain valinta vaan välttämättömyys. Niillä tuotetaan ruokaa ja pidetään maatalous toimintakykyisenä. Jos niitten käyttöä rajoitetaan ilman toimivia vaihtoehtoja, seuraus on yksinkertainen: tuotanto vähenee Suomessa. Se ei taas vahvista ilmastoa eikä huoltovarmuutta vaan siirtää tätä muualle. Huoltovarmuuskeskus onkin aivan syystäkin korostanut omavaraisuuden merkitystä. Samalla tiedämme, että ilman kannattavuutta ei myöskään ole viljelyä. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: miten varmistatte, että päästöjä vähennetään niin, ettei kotimainen ruuantuotanto vähene eikä viljelijöiden kannattavuus heikkene?

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on herkkä aihe, joka herättää tunteita, mutta juuri siksi tarvitsemme maalaisjärkeä. Meidän on turvattava sekä eläinten hyvinvointi että tuotannon edellytykset. Jos porsaita ei kastroida, niiden häiriökäyttäytyminen aiheuttaa myös melkoisia ongelmia. Hallituksen esitys ei muuta nykytilaa, vaan poistaa epärealistisen kiellon kymmenen vuoden päästä. Tällä ratkaisulla nimenomaan parannetaan eläinten hyvinvointia. Annamme tuottajille ennakoitavuutta ja työrauhan sen sijaan, että sälyttäisimme heille lisää kustannuksia, joita kilpailijamaamme eivät kohtaa. Jos sääntelymme karkaa muuta Eurooppaa tiukemmaksi, tuotanto siirtyy maihin, joissa sääntely on löysempää, suomalainen vientipotentiaali heikkenee, ja mikä vakavinta, huoltovarmuutemme murenee, jos kotimainen tuotanto ajettaisiin alas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalainen ruokaketju on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Kauppa on keskittynyt, omat merkit ovat kasvaneet, ja samaan aikaan alkutuottajan asema on monin paikoin jäänyt heikoksi. Kun neuvotteluvoima ei ole tasapainossa, lopputulos ei ole reilu. Monelle alkutuottajalle nämä ongelmat ovat arkea. Tehdään pitkiä sopimuksia, joissa hinnat eivät jousta, vaikka kustannukset nousevat. Samalla ostajia on usein vain muutama, kun taas tuottajia paljon. Tällaisessa tilanteessa neuvotteluvoima kasaantuu väistämättä yhdelle puolelle, ja lopputuloksena on asetelma, jossa neuvottelupöydässä ei aidosti välttämättä olla tasavertaisia. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun pitkässä toimitussopimuksessa hinnantarkistus on sidottu niin harvoihin ajankohtiin, ettei nopeasti nousseita kustannuksia pystytä huomioimaan. Näimme tästä esimerkin energiakriisin aikana. Tuotantokustannukset nousivat nopeasti, mutta sopimukset eivät joustaneet mukana, ja tämä johti tilanteisiin, jotka eivät olleet kenenkään kannalta kohtuullisia. Tähän epäkohtaan tällä esityksellä haetaan nyt korjausta. Esityksen ydin on yksinkertainen: ruokaketjuun tuodaan reilummat ja selkeämmät toimintatavat. Kohtuuttomiin sopimusehtoihin puututaan, esimerkiksi tilanteisiin, joissa sopimukset eivät jousta muuttuvissa olosuhteissa. Liiketoiminnan kannalta tarpeettomien ja arkaluonteisten tietojen vaatiminen kielletään. Kyse voi olla esimerkiksi yksityiskohtaisista tiedoista, tuotantotavoista tai kustannusrakenteesta, jotka lisäävät hallinnollista taakkaa ilman todellista tarvetta. Lisäksi kaupalliset kostotoimet estetään, ja ehkä merkittävämpinä käänteinä todistustaakka helpottaa väärinkäytösten esiin tuomista. Tärkeä muutos on myös se, että jatkossa näihin epäkohtiin puuttuminen on aidosti mahdollista ilman pelkoa seuraamuksista. Näillä toimilla pyritään siihen, että erityisesti alkutuottajan asema olisi jatkossa oikeudenmukaisempi. Ruokaketjussa on myös erityinen tilanne, jossa sama toimija on yhtä aikaa sekä ostaja että kilpailija. Tämä kaksoisrooli vaatii selkeät pelisäännöt, jotta kilpailu pysyy reiluna, sillä reilusti toimiva elintarvikeketju on myös kuluttajan ja kaupan etu.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Palasin juuri Ukrainasta, missä näin konkreettisesti, mitä varautuminen ja huoltovarmuus siellä vaativat. Sodan keskellä korostuu se, että yhteiskunnan on toimittava silloinkin, kun sen perusrakenteita koetellaan rajusti, ja siitähän tässä meidänkin huoltovarmuudessa on kysymys. Ohje heiltä meille suomalaisille kuului, että sijoittakaa mahdollisimman paljon toimintoja maan alle ja huolehtikaa omavaraisuudesta, koska se kuitenkin on, jos kriisi tai häiriötilanne tulee, hyvin, hyvin tärkeää, niin kuin täällä varmasti moni meistä ymmärtää. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut arvaamattomaksi, ja meidän on varauduttava täten monenlaisiin uhkiin, niin fyysisiin iskuihin, teknologisiin häiriöihin kuin logistiikan katkoksiin. Ukrainassa huomiota herätti se, miten siviili-infra, kuten postit, logistiikkakeskukset, sairaalat ja vastaavat ovat suoria iskujen kohteita. Tämä muistuttaa meitä siitä, että huoltovarmuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lainsäädännön on pysyttävä tämän vuoksi ajan tasalla, jotta voimme turvata suomalaisten arjen kaikissa olosuhteissa. Kyse ei ole vain varastoista vaan kyvystä reagoida nopeasti ja pitää pyörät pyörimässä. Vaikuttavinta siellä oli kuitenkin ihmisten periksiantamattomuus. Monien ilmahälytyksien jälkeen paluu arkeen ja siihen normaaliin elämään tapahtui välittömästi, ja tämä henkinen kestävyys myös on huoltovarmuuden tärkeintä ydintä. Meidän tehtävämme on siksi täälläkin luoda puitteita sille, että Suomi on valmis ja varautunut, tapahtui maailmalla mitä tahansa. — Kiitos.