Kettunen Tuomas

Kunnioitettu rouva puhemies! Ainakin itselleni on kyllä antanut ajattelemisen aihetta tämä välikysymyskeskustelu, ja kiitoksia omaltakin osaltani. Vielä haluan, rouva puhemies, mennä sinne Itä-Suomeen, koska tämä on oikeasti turvallisuuspoliittinen kysymys, ja ihan vain tuoda esille sitä, minkälaisten välimatkojen maassa me eletään, siis yhden kaupungin alueella siellä Kuhmossa: Etelä-Kuhmossa on Jumin tila siellä Saunajärven suunnalla, ja sieltä Kuhmon keskustaan on 43 kilometriä. Tai sitten kun mennään sinne Pohjois-Kuhmoon, missä on toinen maitotila siellä ihan itärajan pinnassa, puhutaan Liekinvaarasta, niin sinne on Kuhmon keskustasta 73 kilometriä. Tämä kertoo vähän siitä mittakaavasta, minkälainen matka maitoautollakin kuljetaan, kun käydään hakemassa joka toinen päivä se arvokas suomalainen elintarvike sieltä talteen ja viedään se sitten jatkojalostukseen meijeriin joko Joensuuhun tai Lapinlahdelle. Pitkät ne on matkat — rouva ministeri on sieltä Pohjois-Savosta. Mutta tosiaan: Se, minkä takia vielä haluan tuoda esille tämän Jumin tilan ja Liekinvaaran tilan, on myös se näkökulma, että näitä kilometrejä kun katsotaan, niin kun edustaja Hemmilä toi esille nämä yksityistiet, niin samalla pitää puhua myös valtion teistä. Kyllä sinne pitää ennemmin satsata kuin sieltä lähteä leikkaamaan. Nyt nimittäin tämä tieverkon korjausvelka on nousemassa sen 200 miljoonaa euroa, ja samalla hallitus leikkaa sieltä yksityistieavustuksesta. Ne yksityistiet ovat välttämättömiä maatalouden ja puuhuollon kuljetuksille, eikä huoltovarmuutta kyllä voida rakentaa tämmöisten rapistuvien teitten varaan. Jotenka halusin vielä, rouva puhemies, muistuttaa siitä, että pidetään näistä teistä huolta niin kesällä kuin talvella, ja ennen kaikkea talvella sen talvikunnossapidon pitää olla asianmukaisella tasolla. Ensinnäkin on se tieliikenneturvallisuus, mutta sitten toinen asia on, että kun polttoaineen hinta nousee, niin siinä maitoautossa oleva polttoaine riittää tai siellä puuautossa oleva polttoaine riittää, kun tiet ovat hyvässä kunnossa. Mutta sitten jos on lunta, kuulkaa, monta kymmentä senttiä siinä tien päällä, niin sitten sitä dieseliä vaan palaa pikkuisen enemmän. Onko se kenenkään etu? Ei ainakaan sen kuljetusyrittäjän etu. — Rouva puhemies, minä kiitän.

Rouva puhemies! Ajattelin, että en puheenvuoroa ota, mutta edustajakollega Kemppi vielä innoitti tässä omassa puheenvuorossaan, kun toi huoltovarmuuden esille. Kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, niin meidän tasavallassa se kokonaisturvallisuus tarkoittaa sitä, että myös Itä-Suomesta huolehditaan, Itä-Suomen asiaa pidetään yllä, mutta ennen kaikkea niitten tekojen kautta se Itä-Suomi tulee sitten konkretisoitua. Minkä takia tämän otan esille? Otan Itä-Suomen ja sen rajaseudun elinvoiman siitä näkökulmasta huomioon, että kun silloin aikoinaan Kuhmon ja Kainuun perukoilla maitoautoa ajoin, niin siellä rajan pinnassa oli useampi maitotila ja sieltä haettiin se maito. Mutta ennen kaikkea, sen suomalaisen ruuantuotannon lisäksi, he ovat elintärkeä yhteistyökumppani myös suomalaiselle rajavartijalle. Miettikääpä, kun siellä rajan pinnassa on niitä maitotiloja. Siellä samaan aikaan sitten huolehditaan siitä, että sitä raja-aluetta vähän niin kuin seurataan niitten viljelijöitten katseilla, mutta ennen kaikkea se on yhteistyökumppani sille rajavalvojalle siitä näkökulmasta, että talvisaikaan se taitaa olla siellä Kuhmon perukalla niitä ainuita toimijoita, joilla on heti valmius vaikka aukaista sinne rajan pintaan joku metsäautotie, jos rajaviranomainen pyytäisi sitä. Miettikää, miten kallis lasku se olisi yhteiskunnalle, jos se tienauraaja tai tienhoitaja pistetään sitten liikkeelle sieltä 60 kilometrin päästä Kuhmon keskustasta. Haluan tällä tuoda esille vain sitä, että on elintärkeää sen rajaviranomaisen kannalta, kokonaisturvallisuuden kannalta ja elinvoimaisen maaseudun kannalta, että siellä rajan pinnassakin on niitä maatilayrittäjiä, maitotilayrittäjiä, ennen kaikkea tuottamassa meille sitä kallisarvoista suomalaista puhdasta ruokaa mutta myös pitämässä huolta siitä, että rajaviranomaisen toiminta on mahdollisimman kivutonta ja sujuvaa, ja ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että siellä valot palavat ja on katseita, että pystymme sitten ennakoimaankin tarpeen vaatiessa siellä rajan pinnassa. Rouva puhemies! Itä-Suomen asia on tärkeä koko Suomelle, ja totta kai me keskustassa olemme pitäneet huolta siitä, että tämä niin sanottu Itä-Suomen ohjelma ei jää vain juhlapuheeksi vaan että se myös konkretisoituu rahana, euroina. Mutta sitten myös tämä erityistalousaluekokeilu: kyllä se on, kuulkaa, niin, että seuraavalla vaalikaudella ja tulevilla vaalikausilla pitää mennä siihen Puolan malliin, että koko itäisestä Suomesta tehdään yhtä erityistalousaluetta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Löysin tuolta Sebastian Tynkkysen listan. Siis tämä listahan, Tynkkysen lista, on vuodelta tuhat... kaksituhatta kaksikymmentäkaksi — ei 1922, vaan 2022. Tämä Tynkkysen lista on silloisen vuoden 22 lisätalousarvion yhteydessä perussuomalaisten esittämä vaatimus, jolla maatalouden kannattavuutta voitaisiin parantaa. Tämä lista on 18 kohdan lista, koska he tekivät tämmöiset 18 lausumaehdotusta silloiseen lisätalousarvioon, ja myös Makeraa ehdotettiin pääomitettavaksi 10 miljoonalla eurolla. No, tällä hallituskaudella Makeraa ei ole pääomitettu, ja näistä 18 lausumasta, joita perussuomalaiset tekivät, vain viittä on tämän hallituksen toimesta edistetty jollain tasolla. Rouva puhemies! Luen tämän listan. Tämä on varmaan luettu jo. Edustaja Östman, onko tämä... — Edustaja Viljanen on lukenut tämän listan. [Peter Östman: Missä te olitte silloin?] — Minä en ole ollut tässä salissa silloin, mutta minä luen sen uudelleen: 1) ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” — Ei ole tapahtunut, edustaja Östman. 2) ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” — Edustaja Östman, ei ole tapahtunut. 3) ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” — Ei ole tapahtunut. Sen sijaan näitä järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu ja byrokratiaa lisätty. 4) ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” — Ei ole tapahtunut. 5) ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” — Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu tällä hallituskaudella. Ainoa positiivinen muutos on se, että Makeran takausvaltuutta on korotettu 20 miljoonaan euroon. 6) ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” — No, tämä on tapahtunut osittain. Maatalouden energiakustannukset ovat kohonneet kyllä järkyttävän suuriksi. 7) ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” — Ei ole tapahtunut. 8) ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinalakiin tarvittavat kriisin edellyttämät muutokset.” — On tapahtunut. Hyvä asia. 9) ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” — Ei ole tapahtunut. 10) ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” — On tapahtunut. 11) ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” — Ei ole tapahtunut. 12) ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” — Ei ole tapahtunut. 13) ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” — Osittain, keinoina kuitenkin vain ohjaus ja suositukset. 14) ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” — Ei ole tapahtunut. 15) ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden.” — Ei ole tapahtunut. No, rahoitusta ei ole myöskään leikattu, mutta sitä ei voi pitää turvaamisena. Lomituspalveluitten osalta kyllä polttoaineen hinta on aika kallis tällä hetkellä. Moni lomittaja on aika tiukassa tilanteessa tällä hetkellä työmatkojen osalta. 16) ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” — On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke vakinaistettiin, ja rahoitusta tulisi vahvistaa jatkossakin. 17) ”Hallitus selvittää tuottajan maksaman alv-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa soveltuvin osin käyttöön samantyyppisiä verohuojennuksia lihatuottajille, kuten Saksassa on tehty.” — Ei ole tapahtunut. 18) Kohta kuuluu näin: ”Hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden, mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.” — Näin ei ole tapahtunut. Tämä oli se 18. kohta, jonka edustaja Sebastian Tynkkynen silloin vuonna 2022 hyvin rehvakkaasti toi esille ja teki tästä ihan TikTok-videon, mutta valitettavasti nämä eivät sitten toteutuneet, muuta kuin vain joiltain osin ja osittain.

Rouva puhemies! Tässä kahden vuoden aikana on hävinnyt yli 2 400 maatilaa meidän yhteiskunnasta, ja samalla kustannukset ovat karkaamassa käsistä. Tuotantovälineiden hinnat ovat nousseet 6,8 prosenttia, moottoripolttoaineet 49,5 prosenttia, ja lämmityspolttoaineet ovat nousseet 56,4 prosenttia. Polttoaineen hinta on noussut sieltä eurosta 30:stä jopa kahteen euroon litralta, elikkä kun puhutaan löpöstä. Nämä ovat aika käsittämättömiä lukuja. Tuossa edustaja Mehtälä puhui siitä päästökaupasta, jota tuossa toin myös itsekin sitten edustaja Mehtälän ansiokkaan puheenvuoron jälkeen esille. Kyllä täällä, kuulkaa, SKALin papereissa lukee näin, että... Totta kai nyt on hyvä asia, että tämä ammattidiesel etenee tänne eduskuntaan — on arvio, että se olisi tulossa ensi kuun puolella, lokakuun puolella, tänne eduskunnan käsittelyyn, ja se on ollut nytten lausuntokierroksella — mutta tämä päästökauppa on tulossa sitten tuonne liikenteen puolelle ja myös sinne maatalouden puolelle, valitettavasti maatalouden puolelle on tulossa myös. Liikenteen puolella on siis nykyarvion mukaan arvioitu, että dieselin hinta nousee sitten vuoden 2028 alusta jopa 30 sentillä [Hilkka Kemppi: Ohhoh!] — miettikääpäs sitä. Siis nykyarvion mukaan 30 senttiä, ja se voi olla jopa enemmänkin. Jos tällä hetkellä Kuhmossa dieselin hinta on 2 euroa 60 senttiä ja siihen lyödään vielä päästökauppamaksu 30 senttiä, niin se on sitten 2,90, ja jos vielä maailmanmarkkinat ovat toisessa jamassa, niin puhutaan yli kolmen euron dieselistä — rouva puhemies, kolmen euron dieselistä. [Hilkka Kemppi: Mitä hallitus tekee?] Mikä tässä on kaikista huolestuttavinta, on se — minulla ei ole muuta tietoa kuin tämä SKALin tieto — että tämä ammattidiesel, joka perustuu siis siihen, että kuljetusyrittäjät pystyvät hakemaan palautusta ammattidieselin osalta, olisi litraa kohden vain muutamia senttejä, viittä tai kuutta senttiä. Eihän se millään tavalla kata tätä päästökaupan lisämaksua, jos se on 30 senttiä. Jos ammattidiesel on vain kymmenen senttiä ja tulee päästökaupalla vielä 30 senttiä lisäkustannusta, niin siinä on 20 sentin ero litraa kohden. Kun me puhumme tässä nyt suomalaisesta maataloudesta, elintarviketeollisuudesta ja suomalaisesta ruuantuotannosta, mutta sitten samalla puhumme suomalaisesta kilpailukyvystä, niin kyllä me, kuulkaa, auttamatta jäädään kakkoseksi tämmöisellä toiminnalla. Muistutan vielä, rouva puhemies, että kun tässä ovat aikaisemmilla vaalikausilla varsinkin perussuomalaiset puhuneet siitä, että he tulevat euron bensaa lupaamaan, niin tulisivat edes tähän Ruotsin malliin, kuinka Ruotsissa hoidetaan tällä hetkellä kilpailukykyä. Siellä on kuitenkin verotusta kevennetty määräaikaisesti, siis heinäkuun alusta ihan tuonne marraskuun loppuun. — Rouva puhemies! Tässäpä vähän polttoaineista.

Rouva puhemies! Tuossa edustaja Mehtälä toi esille traktorit biokaasun käytön osalta. Toitte esille sen, että onko tosiaan näin, että on vain yksi valmistaja tässä maailmassa, joka tekee biokaasulla toimivia traktoreita, ja se on New Holland, ja että kotimaista tuotantoa ei ainakaan vielä ole. No se, minkä takia traktorit otin esille, liittyy siihen, että Maaseudun Tulevaisuushan kirjoitti tänään pääkirjoituksen siitä asiasta, että traktorikauppa ja ikääntyvät traktorit näkyvät näitten tilojen kannattavuuden merkkinä, elikkä ei pystytä investoimaan. Koska kannattavuus on huono, niin sitten uusiin traktoreihin ei pystytä investoimaan. Tämä Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus kertoo näin, että Suomessa ensirekisteröitiin elokuussa vain 36 maataloustraktoria — vain 36 maataloustraktoria. En ota tätä esiin vain traktorien kannalta, vaan tämähän kertoo sitä karua todellisuutta siitä kannattamattomuudesta, että jos sitä traktori-investointia lykätään, niin siellä maatilallahan lykätään monia muitakin investointeja, ja tämä on, kuulkaa, semmoinen huolestuttava mittari, joka pitää ottaa tosissaan. Mitä tulee biokaasuun, joka on uusiutuva luonnonvara, niin jos tämmöisiä traktoreita ei valmisteta muualla kuin siellä rapakon toisella puolella — tai mahdetaan niitä valmistaa täällä Euroopassakin New Hollandin toimesta — niin se kertoo siitä, että eihän me päästä siihen tilanteeseen, siihen unelmaan, keskustalaiseen unelmaan, joka on se, että se maatila olisi mahdollisimman pitkälle omavarainen, että se maatila tuottaisi sen oman tuotannon sivuvirtatuotteena biokaasua ja sitä käytettäisiin sitten siinä traktorissa. Mutta tähän tilanteeseenhan ei päästä. Kyllä minun mielestäni edustaja Mehtälä nosti ansiokkaasti tämän päästökauppatilanteen, kun maatalouskin sen piiriin on asetettu. Kyllähän meillä on viritetty tämmöinen polttoainepommi sinne vuoteen 2028. Päästökaupan osalta maan hallitus olisi voinut pitkittää tätä vähän myöhemmälle, että oltaisiin etsitty niitä ratkaisuja, että vaikka kotimainenkin traktorivalmistaja pääsisi biokaasutekniikan piiriin traktoreitten osalta. Mitä tulee näihin polttoaineisiin, niin kyllä me olemme todella hankalassa tilanteessa näitten hintojen osalta. Sain kansalaispalautetta siitä, että ei ole enää järkeä käydä töissä, kun 30 prosenttia nettopalkasta menee dieseliin. Otetaan se vaikka tänne maatalouden puolelle: miettikääpäs, että kun siellä lomittajat kulkevat dieselautoilla, niin se työnteko alkaa menemään aika kannattamattomaksi, puhumattakaan näistä yrittäjistä, joilla maatiloillakin dieseliä palaa ja bensaa palaa. Näillä hinnoilla tämä kannattavuus on vieläkin hankalampaa.

Kiitos, rouva puhemies! Jatkan tästä edustaja Kempin puheenvuorosta, nimittäin tästä ennallistamissuunnitelmasta. Tämä hallituksen valmistelema kansallinen ennallistamissuunnitelma muodostaa valtavan kustannus- ja käyttörajoitusriskin maa- ja metsätaloudelle. Suunnitelman toimeenpanokustannukseksi arvioidaan noin miljardi euroa vuodessa — siis miljardi euroa vuodessa — ja vuotuinen rahoitusvaje on jo 400 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset vuoteen 2050 mennessä voivat nousta 13—19 miljardiin euroon, ja hakkuumahdollisuudet voivat pudota 12—15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Tätä hakkuurajoitusta ei kyllä suomalainen metsäteollisuus kestä. Ruotsissa hallitus asetti valmistelulle tiukat poliittiset reunaehdot. Kaikki EU-joustot on hyödynnetty täysimääräisesti Ruotsissa, eikä elinkeinolle tai yritykselle saa aiheuttaa ylimääräisiä rasitteita. Näin toimitaan Ruotsissa. Suomessa vastaavia reunaehtoja ei ole uskallettu asettaa. — No, ministeri varmaan tulee vielä takaisin, ja tämän varmasti ministeri lukee eduskunnan pöytäkirjasta. — Tämmöisiä keskeneräisiä suunnitelmia ei pidä lähettää tuonne komission suuntaan. Me kyllä Suomen Keskustassa olemme hieman pettyneitä, emmekä vain hieman pettyneitä, että tätä suunnitelmaa ei tuoda lopulliseen käsittelyyn tänne eduskuntaan, Suomen eduskuntaan, joka on tämän meidän Suomen tasavallan suurin päätöksentekoelin. Näin on, edustaja Hemmilä, se suunnitelma ei ole tulossa enää tänne, vaan ympäristöministeriö tämän laatii ja vie sen valtioneuvostolle, ja valtioneuvosto sitten vie sen suunnitelman eteenpäin. [Pertti Hemmilän välihuuto] Eikö niin, edustaja Viljanen? Näin siinä käy. — Selvitin vain, onko edustaja Viljanen hereillä, kun hän on käyttänyt niin paljon ansiokkaita puheenvuoroja tämän päivän aikana. Mutta tosiaan, niin kuin sanoin, tämmöisiä keskeneräisiä suunnitelmia ei pidä lähettää komissiolle. Nämä Ruotsin mallin mukaiset reunaehdot on otettava käyttöön. Eduskunnalle on annettava tästä asiasta selonteko, ja yksityismaiden toimien on perustuttava aitoon vapaaehtoisuuteen, täysimääräisiin korvauksiin. Siksi tätä lunastuslakiakin on edelleen uudistettava voimansiirtolinjojen osalta maanomistajien oikeuksien turvaamiseksi. Edelleen, rouva puhemies, haluan peräänkuuluttaa — ja kiitoksia, että rouva ministerikin tuli saliin kuuntelemaan näitä loppupuheenvuoroja — että tämä ennallistamissuunnitelma tulee olemaan kyllä aika kallis paketti Suomen valtiolle ja suomalaisille veronmaksajille, jos ei aleta löytämään niitä joustoja, mitä esimerkiksi Ruotsissa tehdään. Toivoisinkin, että siihen Ruotsin malliin siirrytään myös Suomessa.

Kunnioitettu rouva puhemies! Mukava nähdä teitä myös tälleen iltakeskustelussa. Keskusteluhan jatkuu tästä välikysymyksestä suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta. Kyllähän tosiasia on niin, että meillä on EU:n huonoin kannattavuus maatiloilla, heikko maksuvalmius suomalaisilla maatiloilla, lähes neljä maatilaa päivittäin lopettaa toimintansa ja tieverkko rapautuu, niin kuin edustaja Hemmilä tuossa äsken toi ansiokkaasti esille. Yksityisteistäkin pitää muutama sana sanoa. Näistä asioista siis puhutaan tällä hetkellä välikysymyskeskustelussa, ja edustaja Hemmilä kyllä totesi, että tunnelma paranee iltaa kohti. Johtuukohan se siitä, että [Pertti Hemmilä: Väki vähenee!] toinen hallituskumppani, perussuomalaiset, ei ole täällä keskustelemassa tästä tärkeästä aiheesta? Mutta he kyllä keskustelevat tuolla iltapäivälehtien palstoilla tästä aiheesta, joka menee kyllä aika pahasti ohi. Nimittäin täällä on tämmöinen uutinen Iltalehdessä: ”Kansanedustajalta kuppi nurin joulukalentereista.” Perussuomalaisten Jaana Strandman on nimittäin ollut sitä mieltä, että joulukalentereita ei pitäisi tuoda vielä syyskuussa kaupan hyllyille. No, tämmöisistä aiheista kyllä löytyy jutun aihetta, mutta miksi ei löydy jutun aihetta siitä, että suomalaisella viljelijällä on aika ahdas tilanne tällä hetkellä kannattavuuden osalta? Toivoisin, että edustaja Strandman olisi täällä keskustelemassa niitten joulukalentereitten sijaan suomalaisen viljelijän pärjäämisestä ja ennen kaikkea siitä, mitä toimia vielä hallitus voi tehdä, että suomalainen viljelijä pärjää. Rouva puhemies! Sitten toinen mielenkiintoinen uutinen oli — en tiedä, huomasitteko — että pinaattipussista oli löytynyt sammakko. [Pertti Hemmilä: Ei pitäisi tuoda Puolasta!] Huomasiko edustaja Hemmilä tätä aihetta? Siis Puolasta asti tuodussa pussissa oli sammakko. Totta kai inhimillisiä virheitähän sattuu elintarviketuotannossa, myös suomalaisessa elintarviketuotannossa, mutta syy, minkä takia halusin tämän sammakkoasian ottaa tässä keskustelussa esille, on se, että kyllä meidän pitäisi suosia enemmän kotimaista, suomalaista viljelijää kuin sitä, että niitä sammakkopusseja tuodaan Puolasta asti. Kiitoksia edustaja Mehtälälle, olette ansiokkaasti tuonut esille sitä, kuinka paljon rahdataan ulkomaalaisia elintarvikkeita tähän maahan, kun meillä on suomalaisiakin, kotimaisia tuottajia. Rouva puhemies! Vielä tästä edustaja Hemmilän ansiokkaasta puheenvuorosta yksityisteihin liittyen: Kyllä, sinne pitää kohdentaa myös valtion tukea ja avustamista, koska näinhän siinä käy, että viljelijät siellä ovat sitten hoitamassa tätä hommaa, ja he muutenkin jo maksavat veroja, eivät pelkästään kiinteistöveroja vaan muitakin veroja, ja sitten he saavat palkkioksi sen, että he vielä joutuvat itse niitä teitä korjaamaan. Itse en tänä päivänä enää yksityisteitä näe muuta kuin sen ympäristöystävällisen dieselautoni ratista, mutta, edustaja Hemmilä, aikoinaan ajoin myös maitoautoa Kainuun perukoilla, ja sitä kautta olen saanut kokemusta myös raskaan kaluston liikenteestä. Täytyy sanoa, että se on huoltovarmuustekijä, se on monella tapaa turvallisuustekijä, että nämä yksityistiet ovat asianmukaisessa kunnossa. Se on myös ympäristöteko sitä kautta, että raskas kalusto käyttää paljon vähemmän polttoainetta, kun ne tiet ovat asianmukaisessa kunnossa niin kesällä kuin myös talvella. Mutta niitä yksityisteitä käyttävät maitoauton lisäksi — niin kuin, edustaja Hemmilä, totesitte — puuhuolto ja se Sotkamon Tommi Heikkinen, joka kolmessa tunnissa sen sata kiloa puolukkaa poimii tänäkin syksynä, sitä suomalaista superfoodia suomalaisen elintarviketeollisuuden hyväksi. Jos Tommi Heikkinenkin kuuntelee tätä, niin varmasti on tyytyväinen [Aleksi Jäntti: Ei kuuntele!] — ei varmaan kuuntele, mutta onneksi täällä on hallituspuolueitten edustajia, Jäntti, Lahdenperä, Hemmilä ja myös KD:ltä edustaja Östman, tätä arvokasta keskustelua käymässä suomalaisen ruoan, viljelijän ja elintarviketuotannon puolesta. — Puhemies! Tässäpä minun puheenvuoroni.

Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Östmanin puheenvuoroon kommentoin vähän myöhemmin, mutta haluan myös ministeriltä vastauksen tähän jo aiemmin esitettyyn kysymykseeni. Tosiaan me käymme tätä keskustan välikysymyskeskustelua. Välikysymyksen nimi on Suomalaisen ruoan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantuminen, ja käymme keskustelua siitä vaarantumisesta. Kyllähän se on niin, että maaseudulla elävien turvallisuudentunnekin on vaarantunut varsinkin tämän suurpetopolitiikan osa-alueella. Siitä kyllä täytyy kiitos antaa tälle hallitukselle, että te olette ihan hallitusohjelmaan saaneet asianmukaiset kirjaukset siitä, että tätä suurpetopolitiikkaa ollaan saatu oikeaan suuntaan. Niin kuin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossakin tämän välikysymyskeskustelun alkupuolella todettiin, tämä suurpetoasia on saatu konkelon suunnalta kuriin ja se on ratkaistu. Mutta, rouva ministeri, minä vielä kerran kysyn ja toivon, että me tämän keskustelun päätteeksi saamme vastauksen tähän: Kun te, rouva ministeri, maa- ja metsätalousministeriötä johdatte, niin miksi teidän nimissänne poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästysasetuksen lausunto lähti niin, että siellä edelleen on tämä poronhoitoalue matkassa, vaikka eduskunta on tästä päätöksen tehnyt ja maa- ja metsätalousvaliokunta on mietintöön ihan laittanut, että se poronhoitoalue sieltä lakipykälästä poistetaan? Miksi se lähti teidän nimissänne sinne ministeriön valmisteluun? Jos sitä pykälää on lähdetty muuttamaan niin, että se poronhoitoalue sieltä on poistettu ja sitä kautta tämä pykälä on muuttunut aika perustavanlaatuisesti, niin kyllähän pitäisi sitten lähteä myös ministeriössä valmistelemaan tätä valtioneuvoston asetusta niin, että uusi asetus tehdään eikä kymmenen vuotta vanhaa asetusta käytetä tässä karhun kiintiömetsästysasiassa. Miksi otan tämän asian edelleen keskusteluun? Sen vuoksi, että Itä-Suomessa muutamille paikkakunnille näitä karhun kiintiömetsästyslupia ei tullut, eikä myöskään tullut suojeluperusteisia lupia. Samaan aikaan siellä karhukanta on kasvanut niin isoksi, että sillä alkaa olemaan jo vaikutuksia elinkeinotoimintaan maatalouden suunnalla, mutta ennen kaikkea se aiheuttaa turvattomuuden tunnetta maaseudun asukkaitten näkökulmasta. Toivoisin, että, rouva ministeri, te kertoisitte eduskunnalle, miksi olette päätynyt tähän ratkaisuun ettekä ole noudattanut eduskunnan tahtoa.

Rouva puhemies! Paikalla olen. — Ja kiitoksia, edustaja Hänninen: Itä-Suomi on mainittu heti puheen alkuun. — Kokoomuksen ryhmäpuheessa puhuttiin siitä, että suurpetokonkelo on ratkaistu, ja moni puheenvuoro on mennyt metsästykseen ja suurpetoihin. Mutta ministeri Essayah, kuten edustaja Hoskonenkin kysyi, miksi te lähetitte omissa nimissänne ministerinä poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästysasetuksen lausunnolle, vaikka eduskunta joulukuussa poisti sieltä metsästyslain 41 §:stä poronhoitoalueen kokonaan? Miksi te teitte näin? Jos eduskunta tätä lain pykälää on valtuuttanut laajentamaan niinkin paljon, että se poisti poronhoitoalueen sieltä, niin kun se valtuutus laajenee näin merkittävästi, eikö silloin pidä valmistella uusi valtioneuvoston asetus eikä käyttää yli kymmenen vuotta vanhaa asetusta? Minä kysyn, rouva ministeri: ettekö te usko eduskunnan tahtotilaa, vai onko teillä joku viha tätä eduskuntaa kohtaan, että te ette [Puhemies koputtaa] tätä eduskunnan tahtoa vie ministeriössä eteenpäin? [Hannu Hoskonen: Miksi?]

Kunnioitettu herra puhemies! Palkka-avoimuusdirektiivi on tärkeä kokonaisuus sieltä EU:n suunnalta. Nyt se direktiivi tuli, ja sitä nyt käsitellään tässä eduskuntasalissa. Mutta muistutan, puhemies, että vuonna 2022 eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannatti mietinnössään tasa-arvovaltuutetun vuoden 22 kertomuksen ehdotuksia, muun muassa tasa-arvolakiin samanarvoista työtä koskevan määritelmän lisäämisestä tasa-arvolakiin. Se on kansallista lainsäädäntötyötä, joka olisi voitu jo tehdä, mutta EU:sta asti piti tätä direktiiviä sitten odottaa, ja nyt tätä asiaa käsitellään. Rouva ministerille vain totean sen, että lakiehdotus on minun mielestäni hieman, miten sen nyt sanoisi, hätiköiden tehty, koska selkeyteen ja ymmärrettävyyteen olisi pitänyt pitää huomiota, mutta nyt tämä on monitulkintainen, laaja ja vaikea sääntelykokonaisuus. Kun tätä monet erikokoiset työnantajat soveltavat, [Puhemies koputtaa] niin toivoisin, että lainsäädäntötyössä keskityttäisiin siihen, [Puhemies koputtaa] että olisi vähän selkeämpää lainsäädäntötyötä, [Puhemies: Kiitoksia!] jota tuotaisiin tänne eduskuntaan, herra puhemies.

Kunnioitettu herra puhemies! Tulipa hyvä mieli tuosta edustaja Kallion puheenvuorosta, kun toitte esiin niitä konkreettisia asioita, mitä tulisi edistää turvetuotannon osalta. On hyvä, että se on nytten eduskunnan pöytäkirjaan kirjattu ylös lähetekeskusteluna. Tämä lähetekeskusteluhan käydään tämän kansalaisaloitteen pohjalta. Aloite on päivätty 4.2.2026, elikkä tämän vuoden helmikuun alussa tämän aloitteen ovat tehneet tämmöiset vastuuhenkilöt kuin Tapio Salminen, Maria Rautanen, Miika Mantela, Jouko Pahkakangas ja Hannu Isokääntä. Kiitoksia teille, että te olette tehneet tämän tärkeän kansalaisaloitteen, ja teille yli 50 000 suomalaiselle, jotka olette allekirjoittaneet tämän kansalaisaloitteen, että me pääsemme käymään tämän keskustelun tällä vaalikaudella täällä eduskunnassa. Ja kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Elomaa totesi, tämä on vahva viesti. Tämä on vahva viesti aloitteentekijöiltä ja allekirjoittajilta, että tämä pitää nyt käsitellä Suomen eduskunnassa. En minäkään lähde kovin paljon näitä aikaisempia puheenvuoroja siteeraamaan, mutta totean vain, puhemies, että kun tämä lähetekeskustelu on käyty, niin tämä asiahan tulee käsitellä välittömästi talousvaliokunnassa. Tämähän menee talousvaliokuntaan. Talousvaliokunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Vilhelm Junnila. Hän on perussuomalaisten kansanedustaja, joka on myös vahvasti ottanut kantaa turpeen puolesta ja allekirjoittaa varmasti tämän kansalaisaloitteen täysimääräisesti, joten toivon häneltä asianmukaista vakavuutta, että hän välittömästi ottaa tämän talousvaliokunnassa käsittelyyn ja tuo sen sitten tänne isoon saliin lopullisesti päätettäväksi. Siellä talousvaliokunnassa jäseninä ovat perussuomalaisten suunnalta myös Antti Kangas, Merja Rasinkangas, joka käytti ansiokkaan puheenvuoron tänään, ja myös Kaisa Garedew, joka myös on puhunut turpeen puolesta. Uskon, että he tulevat antamaan täyden tuen talousvaliokunnan puheenjohtaja Junnilalle, että tämä kansalaisaloite käsitellään sen mukaisella vakavuudella ja mahdollisimman nopeasti. Kuten, herra puhemies, tässä kansalaisaloitteessa todetaan, niin myös vuonna 2021, tosiaan viime vaalikaudella, meille tuli tänne eduskuntaan samantyyppinen kansalaisaloite, ja eduskunta käsitteli sitä kansalaisaloitetta, jossa vaadittiin turpeen luokittelemista uusiutuvaksi luonnonvaraksi. No, silloin se kansalaisaloite jäi käsittelemättä vaalikauden päättymiseen asti. Sittemmin päästökaupan kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi, huoltovarmuuden merkitys on korostunut ja geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi. Lisäksi Suomeen suunniteltujen ja jo rakenteilla olevien datakeskusten merkittävä sähkönkulutus lisää painetta sähköntuotannon riittävyyteen ja hintavakauteen sekä kasvattaa riskiä sähkönkäytön rajoitustoimille poikkeustilanteissa. Näin on kirjattu tähän kansalaisaloiteeseen tänne Perustelut-osioon, ja näin kävi vuonna 2021. Elikkä kansalaisaloite tuli tänne, mutta se haudattiin sinne valiokuntaan. Nyt ei saa käydä toista kertaa näin, että näin arvokas ja tärkeä kansalaisaloite haudataan valiokuntaan, mihin tämä on menossa. Nyt haluan, herra puhemies, että eduskunnan lähetekeskustelussa tästä käydään sitä keskustelua, että jos se on meidän vahva tahtotila, myös oppositiopuolue Suomen Keskustan suunnalta vahva tahtotila, että tämä pitää talousvaliokunnassa käsitellä ja on tuotava tähän isoon saliin käsittelyyn vielä ennen kuin tämä vaalikausi päättyy, niin sitä vahvaa tahtotilaa tulee talousvaliokunnan kunnioittaa. Ja mikäli tämä haudataan [Petri Hurun välihuuto — Juha Mäenpää: Kuka hautasi?] — mikäli tämä haudataan — talousvaliokuntaan, niin se on kyllä aika raskauttava asianhaara. Minkä takia painotan tätä, herra puhemies, omassa puheenvuorossani? Sen vuoksi, että hallituksessa on sellaisia puolueita, joilla on nyt mahdollisuus viedä tämä asia maaliin. [Petri Huru: Eikö viimeksi ollut?] Ja minä haluan muistuttaa teitä, hallituspuolueitten kansanedustajat... — Juuri näin, viime vaalikaudella ei ollut tarpeeksi tahtoa. Nyt sitä on, ja te tulette saamaan oppositiosta tälle vahvan tuen. — Tämä on nyt teidän käsissänne, mutta haluan vielä painottaa, että te tulette kyllä saamaan tälle tuen. Älkää haudatko tätä talousvaliokuntaan, vaan tuokaa tämä kallisarvoinen kansalaisaloite sitten valiokuntakäsittelyn päätteeksi tänne päätettäväksi, että saamme aidosti vietyä maaliin tämän tärkeän asian, joka on iso, merkityksellinen asia suomalaiselle huoltovarmuudelle, turvallisuuspolitiikalle, mitä edustaja Hänninen on monessa puheenvuorossa ansiokkaasti tuonut esille. Tuokaa se tähän lopulliseen käsittelyyn, että saamme vietyä tämän asian maaliin ja ne yli 50 000 suomalaista, jotka ovat tämän kansalaisaloitteen allekirjoittaneet, saavat asianmukaisen päätöksen tälle asialle.

Kunnioitettu herra puhemies! Erittäin hyviä puheenvuoroja on käytetty, eritoten nämä puheenvuoro tuolta Kaakkois-Suomen vaalipiireistä, sieltä Savonlinnasta ja Mikkelistä. Edustajat Mikkonen Anna-Kristiina ja edustaja Kallio, käytitte ansiokkaat puheenvuorot ja toitte sitä elämää esille, miten siellä Savonlinnassa ja Mikkelissä musiikkiopistot toimivat. Myös edustajan Mikkonen Krista puheenvuoro sieltä Savo-Karjalan vaalipiiristä Joensuusta: siellä tehdään myös arvokasta musiikkiopetusta. Tuonpa tähän, puhemies, ihan omankin korteni kekoon sieltä Oulun vaalipiiristä, Kainuun itäisestä kolkasta, Kuhmosta. Kuhmon musiikkiopisto siellä on harjoittanut aktiivista musiikkitoimintaa sieltä vuodesta 1995 lähtien. 1993 valmistui sinne kulttuuritalo, Kuhmo-talo, ja edustaja Hänninenkin on käynyt siellä kulttuuritalossa nauttimassa hyvää musiikkia. Mutta minkä takia tämän puheenvuoron otin? Tässä lakiesityksessä taiteen perusopetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi ja muutoksiksi on hyviäkin asioita, mutta, puhemies, tämä rahoitusasia on se kaikista tärkein, koska kyllähän tämä luo sen efektin, että pienillä paikkakunnilla ja vähän isommilla paikkakunnilla olevat musiikkiopistot joutuvat aika haasteelliseen tilanteeseen. Jos ajatellaan sitä Kuhmon musiikkiopistoa, niin se aiheuttaa sen ketjureaktion, että opettajien virkoja joudutaan sitten vähentämään opetusvalikoimasta, ja se on kyllä sääli tälle yhteiskunnalle. Meidän yhteiskunnan menestyshän pohjautuu koulutukseen ja sivistykseen. Mehän olemme tietynlainen musiikin opetuksen ja musiikin ihmemaakin, kun ajatellaan sitä, miten näin pienestä kansakunnasta löytyykin paljon eri musiikkiopistoissa opiskelleita, joista on sitten tullut ammattimuusikoita mutta myös ammattikapellimestareita. Eli tämmöisinä mittareina ne sitten näkyvät. On se kyllä tietynlainen haaste ja jopa säälikin, että sitten kun rahoitusta lähdetään leikkaamaan, niin monelta nuorelta tämmöinen saattaa jäädä väliin. Herra puhemies! Minäkin olen musiikkiopiston kasvatti, soittanut klassista kitaraa ja sitten myöhemmin trumpettia. Ei minusta ammattimuusikkoa tullut, mutta jos jotain hyvää olen sitten omalla musiikkitoiminnallani tuonut, niin siitä olen tyytyväinen, ja se omassa sydämessäni tuntuu hyvältä — eritoten se, että muun muassa täällä edustajakollegaani, edustaja Mäenpäätä aina silloin tällöin pystyn viihdyttämään trumpetin soitolla. Ainakin Porilaisten marssi ja Elämää juoksuhaudoissa ovat olleet sellaisia kappaleita, jotka ovat hänen mieltään lämmittäneet. [Naurua] Ei tullut ammattimuusikkoa, mutta ennen kaikkea tärkeää oppia sieltä musiikkiopistosta tähän aikaan. [Juha Hänninen: Opettele vielä Muistoja Pohjolasta!]

Kunnioitettu herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, varsinkin pääministerin vastauksia edustaja Honkoselle ja edustaja Kallille, niin itselle jää ainakin vaikutelma ja tunne siitä, että teille, pääministeri, ja teille koko hallitukselle tulee uutisena se, että tässä maassa vallitsee suurtyöttömyys. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat ennätyslukemissa, ja työttömyysasteemme on edelleenkin EU:n korkein. No, hallituksella olisi keinot tukea työllisyyttä talouskasvun alla, mutta te valitsitte olla puuttumatta tähän tilanteeseen. Päätöksenne eivät tuoneet merkittäviä uutisia nuorten, pitkäaikaistyöttömien tai ensimmäistä työntekijää harkitsevien yritysten tilanteeseen. Kunnioitettu puhemies! Kysynpähän vain pääministeriltä: Kun te puhutte täällä tavoitteista, niin minne jäi se teidän tavoite sadastatuhannesta uudesta työllisestä, kun on kolme vuotta käyty tätä vaalikautta? Mihin jäi se tavoite? Arvoisa puhemies, esitin sen kyllä pääministerille.

Kunnioitettu herra puhemies! Kaikkihan lähti siitä, että 24.6.2026 Helsingin Uutiset ja Vantaan Sanomat uutisoivat otsikolla: ”Pääkaupunkiseudulla on kaksi kilpailevaa, yksityisen rahan areenahanketta. Toista valtio tukee poikkeuksellisen suurella potilla.” Siis tämä oli se otsikko, mistä lähti tämä keskustelu käyntiin. Tässä jutussa tuodaan esille tämä Garden Helsingin areenahanke ja summat, ja sitten tässä jutussa tuodaan esille, että ministerit ovat kieltäneet olleensa tekemisissä tämän tukipäätöksen kanssa, mikä siellä puoliväliriihessä on tehty, ja he ovat kieltäytyneet haastatteluista, kuten myös pääministeri Orpo on kieltäytynyt silloin haastatteluista. Tämähän on vellonut nyt sitten julkisessa sanassa pitemmän aikaa, ja myös senkin osalta olemme täällä täysistunnossa. Kiitän kyllä pääministeriä, että olette vastannut asianmukaisesti näihin kysymyksiin, mutta minulla on vielä muutama kysymys. Arvostan myös sitä, että te otatte tämän asian erittäin vakavasti. Tämä Helsingin Uutisten ja Vantaan Sanomien uutinen ja sen jälkeen uutisoinnissa julkaistut asiakirjat ovat herättäneet vakavia kysymyksiä tämän Garden Helsinki -hallihankkeen 35 miljoonan euron ehdollisen valtiontuen valmistelusta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella hanketta on lobattu aktiivisesti, mutta päätöksenteon dokumentoinnista, vaikutusarviosta ja kilpailevien hankkeiden tasapuolisesta kohtelusta on jäänyt epäselvyyksiä, jotenka kysyn pääministeriltä: 1) Pitääkö hallitus hyväksyttävänä toimintatapana sitä, että yksityinen, kaupallinen hanke voi edetä ehdollisen valtiontuen piiriin ilman, että päätöksenteon perusteet, vaikutusarvioinnit ja valmistelu ovat kattavasti dokumentoituja, vaikka samalla markkina-alueella on vireillä kilpailevia yksityisiä hankkeita? 2) Katsooko hallitus, että tapauksessa julkisuus, avoimuus ja yhdenvertaisuusperiaatteet ovat toteutuneet tavalla, jota veronmaksajat voivat perustellusti pitää hyväksyttävänä? 3) Aikooko hallitus arvioida tukiprosessia siten, että jatkossa kaikilla vastaavilla yksityisillä hankkeilla on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea valtiontukea samoilla ehdoilla ja avoimen menettelyn kautta? Sen vuoksihan me käymme tätä keskustelua, että tällä samalla markkina-alueella oli ja on edelleenkin Vantaalle valmisteilla oleva Arena 3.3. Kun he tulivat omien suunnitelmiensa mukaan ulos, niin tästähän tämä keskustelu lähti. Tämä Arena 3.3 on samaa kokoluokkaa, noin 20 000 katsojaa vetävä sisäareena, kuin tämä Garden Helsinki. Arena 3.3 on vain huomattavan paljon pidemmällä niin rakennusvalmiuden kuin rahoituksenkin suhteen, ja tämän pohjalta tätä keskustelua käydään. Herra puhemies! Niin kuin pääministeri totesi, tätä hanketta on suunniteltu vuosien, vuosien ajan. Nytten kun Helsingin Uutiset paljasti tämän hallihankkeen epäselvyydet, niin kysymys kuuluu: onko hyväksyttävää maan tapa, se, että hyvät verkostot pääministeripuolueen suuntaan omaava taho lobbaa voimakkaasti omaa yksityistä kaupallista hankettaan ja sitten varsin kevein perustein ilman kunnon dokumentteja tehdään ehdollinen valtiontukipäätös, vaikka samalla markkina-alueella on vireillä kilpailevia, vastaavia yksityisiä vastaavia hankkeita? Kestääkö tämä päivänvalon? Sitten lisäkysymys: onko tämmöinen viestintä- ja avoimuuslinja, jota tässä Garden-operaatiossa ei ole ollut, hyväksyttävää julkishallinnon ja poliitikkojen toimesta, kun kyseessä on veronmaksajien rahat? Ja kun valtiontukea tähän kohteeseen ollaan oltu hankkimassa, niin kyllä pitää olla avoimuus ja rehellisyys asianmukaisella tasolla. Puhemies! Tässä olisi vielä muutama asia lisääkin, mutta näköjään aika loppuu. Enpä ota toista puheenvuoroa, jotta pääsemme äänestämään ja pääsen takaisin sinne Kainuuseen. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Täytyyhän nämä nyt selvittää kaikki!]

Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitän siitä, että tiedoksianto annetaan eduskunnalle. Kiitoksia pääministerille, että olette pyytäneet tätä, ja kiitoksia puhemiehelle, että me käymme tämän rehellisen keskustelun. Edustaja Hemmilä ja muut hallituspuolueitten edustajat, jotka toitte esille, että kun heinäkuussa kokoonnumme, niin tämä on kesäteatteria: Eihän tämä kesäteatteria ole. Me vain peräänkuulutamme hyvää hallintotapaa ja hyvän hallintotavan perään. Siitä me puhumme. Me puhumme rehellisyydestä ja me puhumme avoimuudesta. Se ei ole kesäteatteria. Rouva puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua. Tässä on tuotu esille jopa lakkasuotkin edustajien toimesta, mutta on minun mielestäni hyvin tärkeää, että tämä asia keskustellaan tänä päivänä ja sen pohjalta sitten äänestetään luottamuksesta, miten mennään eteenpäin.

Kunnioitettu herra puhemies! Näin sitä kesälomille pikkuhiljaa siirrytään, tai korjaan: ei lomille, vaan istuntotauolle eduskuntatyöstä. Mutta totean tähän puheenvuoroni alkuun: Edustaja Heinonen tässä keskustelussa toi esille näitä hyviä talousuutisia, kuinka talous on kasvanut. Me yhdymme näihin hyviin uutisiin, ja olen tyytyväinen, että edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan myös toi tämän huolen siitä, että meillä työttömyys kuitenkin on vielä aika korkealla tässä maassa, varsinkin nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Toitte esille omassa puheenvuorossanne, edustaja Heinonen, että rakennatte itsevarmempaa Suomea, mutta toivon, että kun totesitte ”ihan jokaiselle suomalaiselle”, siinä otetaan myös Itä-Suomi huomioon. Totesitte myös vakauden ja luottamuksen arvoina teidän omassa puheenvuorossanne. Totean näin, että sitä vakautta myös syysistuntokaudella ja tulevina vuosina harjoitetaan niin, että sitä vakautta syntyy talouspolitiikan suunnalla, eritoten veropolitiikassa. Kaivosmineraaliveron nostaminen nimittäin on aiheuttanut tuolla pohjoisessa Suomessa haasteita kaivosveron osalta kaivosteollisuuden suuntaan. Mutta, puhemies, kun tosiaan aurinko paistaa myös tänne istuntosaliin [Ben Zyskowicz: Eikös se ole kattolamppu?] ja me lähdemme pikkuhiljaa tuonne kesälaitumille, istuntotauko alkaa, niin haluan edustaja Heinoselle toivottaa oikein hyvää ja aurinkoista kesää. Muistakaa myös levähtää, koska syysistuntokausi tulee olemaan politiikan rintamalla hyvin vauhdikas. Me täältä opposition suunnasta nimittäin tulemme teitä kirittämään ja haastamaan teidän talouspolitiikkanne osa-aluetta. Herra puhemies! Toivotan myös teille hyvää, aurinkoista ja leppoisaa kesää, ja totta kai kaikille edustajakollegoille. — Kiitoksia. [Eduskunnasta: Kiitos, samoin!]

Niin, herra puhemies, vielä paikalta puheenvuoro, koska edustaja Viljaselta oli erittäin painava ja arvokas puheenvuoro tästä asiasta. Mitä tähän vielä tulee, niin me olemme erittäin huolissamme täällä keskustan suunnalla tästä menettelytavasta ja toimintatavasta, kuinka tätä asiaa on käsitelty ja kuinka tätä asiaa viedään eteenpäin. Keskusta onkin esittänyt, että tähän lakiin lisätään Ruotsin mallin mukaiset kansalliset reunaehdot ennallistamissuunnitelman laadinnalle. Jos näitä ei tule, niin ihmeissämme tulemme olemaan. Ja kyllä tätä suunnitelmaa laadittaessa olisi 1) hyödynnettävä täysimääräisesti tämän EU-asetuksen sallima kansallinen liikkumavara, 2) vältettävä kansallisia lisävelvoitteita, ettei tulisi lisälaskuja, 3) minimoitava maanomistajille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvat haitat ja 4) huomioitava vaikutukset huoltovarmuuteen, ruuantuotantoon, energiantuotantoon, metsätalouteen ja aluekehitykseen. Ja vielä, puhemies, ihan tämmöinen asia — haluan käyttää lyhyenä tämän viimeisen puheenvuoron — että kyllä Suomen Keskusta pitää myös maanomistajien oikeusturvaa vakavasti puutteellisena tämän asian osalta. Vaikka suunnitelma ei muodollisesti asettaisi käyttörajoituksia, niin sillä on tosiasiallisia vaikutuksia investointeihin, maankäyttöön ja omaisuuden arvoon. Nämä vaikutukset tulee estää jo tämän ennallistamissuunnitelman laadintavaiheessa. Me olemme nyt huolissamme, kun tämä asia delegoidaan sinne ympäristöministeriön uumeniin, ja sieltä kun se sitten valmiiksi tulee, niin valtioneuvosto tämän hyväksyy. Minun mielestäni edustaja Viljanen käytti kyllä painavan ja asiallisen puheenvuoron tässä siitä, miten tässä sitten pahimmillaan tulee käymään. Puhemies! Toivossa on hyvä elää.

Kunnioitettu herra puhemies! Vuonna 2022 tästä ennallistamisasetuksesta käytiin ihan välikysymyskeskustelua. Silloisen välikysymyksen jättäjähän oli kokoomus. Näin lausui silloinen oppositiojohtaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra heidän omassa ryhmäpuheessaan tässä välikysymyskeskustelussa: ”Suomi on itsenäinen valtio, jolla on veto-oikeus yksimielisyyttä vaativiin päätöksiin. Rahat, joita te mielellänne jaatte, eivät ole teidän vaan kansalaisten. Omaisuudet, joiden määräysvallaan luovutatte vieraille valloille, ovat yksityistä omaisuutta ja nauttivat perustuslain suojaa.” ”Arvoisa puhemies! Hallitus ei vaikuttanut asetukseen sen laadinnan aikana. Kun se annettiin, hallitus piti sitä koko kesän pöytälaatikossaan. Koko kesän. Ei vaikuttanut, ei vaatinut, ei neuvotellut, ei neuvotellut ilmeisesti edes keskenään. Ruotsissa kuitenkin hallitus osasi vaaleista ja kesälomista huolimatta sanoa, että ei käy.” Näin totesi Riikka Purra siinä välikysymyskeskustelussa. Eihän tätä perussuomalaisten touhua tässä ennallistamisasetuksessa ja -asiassa ja kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa voi kuin ihmetellä, sitä, voiko tämä edes olla totta. Tätä puhuttiin vuonna 2022 välikysymyskeskustelussa, ja ennen vaaleja puhuttiin toista, ja nytten tehdään täysin päinvastaisia päätöksiä. No, perussuomalaiset olivat täysin vastaan viime vaalikaudella, tällä vaalikaudella perussuomalaiset ovat olleet joko passiivisia tai myötämielisiä. No, passiivisuus tänä iltana tässä käsittelyssä näyttäytyy sillä, että yhtään perussuomalaisten kansanedustajaa ei näin isoa asiaa ole käsittelemässä. Hallitus on tekemässä Suomen oman ennallistamissuunnitelman EU-maista ensimmäisenä tai ainakin ensimmäisten joukossa, siis samanlaisella innokkuudella kuin perussuomalaiset olivat ajamassa Suomea eturintamassa EU:n liikenteen päästökauppaan, josta koituu suomalaisille lisälaskua bensapumpuilla. Näin myötämielistä EU-mallioppilaan käytöstä EU-kriittiseksi puolueeksi itseään mainostavilta perussuomalaisilta ei olisi kyllä uskonut, mutta nyt se on uskottava, koska näin tulee tapahtumaan. Puhemies, uskomatonta on sekin, että perussuomalaiset luottavat täydellisesti ympäristöministeriöön, joka puheena olevan lakiesityksen perusteella valmistelee tämän Suomen ennallistamissuunnitelman ja päätökset ja käy hakemassa sitten hallitukselta hyväksymisleimat näihin papereihin. Herra puhemies! Vielä Riikka Purran sitaatti tästä keskustelusta vuodelta 2022: ”Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä hallitukselle ei tule antaa mandaattia hyväksyä asetusta myöskään vähän muutetussa muodossa. Meille ei kelpaa suomalaisten metsien ryöstö paljon mutta ei myöskään vähän vähemmän. Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta. Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaavat Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätäntävaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista sekä täysin yltiöpäistä ilmasto- ja metsäpolitiikkaa. Perussuomalaisille tämä ei käy.” Näin totesi Riikka Purra vuonna 2022, kun tästä ennallistamisasetuksesta käytiin keskustelua välikysymyksen pohjalta, minkä Kansallinen Kokoomus teki. Nyt kävi näin, että tästä suuresta periaatteesta nyt perussuomalaiset luopuvat, ja näin siinä huomenna tulee käymään, kun tästä äänestetään, että jokainen perussuomalainen äänestää vihreää ja antaa sen periaatteen valua hukkaan. Se valuu kuin vesi hanhen selästä, kun he tulevat tämän asetuksen hyväksymään kansallisen ennallistamissuunnitelman myötä ja antavat vielä sitten avoimen valtakirjan ympäristöministeriölle yhtään huolehtimatta siitä, että kustannukset ovat sen 13—19 miljardia euroa — riittääkökään? Eikä sellaisia rahoja ensinnäkään, herra puhemies, ole missään. Ei ole missään näitä rahoja. Ja se takuu sille, että maanomistajien oikeuksia ja elinkeinovapautta tullaan polkemaan sosialisoimalla maanomistajien omaisuus — ei kyllä olisi uskonut kokoomukselta eikä perussuomalaisilta tämmöistä toimintamallia. No, puhemies, eivät he kyllä myöskään välitä. Kaksi istuntoa tämän asian osalta on käyty, ensimmäinen käsittely, ja nyt tämä toinen käsittely. Läsnä 109:stä hallituspuolueen kansanedustajasta on vain edustaja Hänninen. Teille minä kiitosta annan, että te olette täällä paikan päällä kuuntelemassa nämä tärkeät puheenvuorot hallituspuolueen edustajana, varsinkin pääministeripuolueen edustajana. Teille minä kunniaa annan, mutta en kunniaa anna muille hallituspuolueitten kansanedustajille, että ei yhtään perussuomalaista ole käymässä tätä keskustelua, joka on äärimmäisen tärkeä ajatellen tätä taloudellisen näkökulman kautta, eritoten myös siitä näkökulmasta, että kansanvaltaa nytten siirretään ministeriölle ja valtioneuvostolle, ja sitten pyöräytetään niitten kautta läpi tämmöinen kansallinen ennallistamisohjelma, mikä ohjaa luonnontilan parantamista sinne vuoteen 2050 asti. Edustaja Sarkkinen, tosiaan, hintalappu on melko kova.

Kunnioitettu herra puhemies! Ehkä se isoin problematiikkahan tässä nyt on, että tämä kansallinen ennallistamissuunnitelma nyt esitetään laadittavaksi ympäristöministeriön johdolla. Avoimen valtakirjan antaminen yhdelle ministeriölle näin merkittävässä asiassa muodostaa todellisen riskin siitä, että luonnon monimuotoisuuden tavoitteita ryhdytään toteuttamaan irrottamalla ne taloudellisesta todellisuudesta. Keskustan mielestä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on toteutettava siten, että samalla turvataan maaseudun elinvoima, kotimainen ruuantuotanto, metsätalouden toimintaedellytykset, energiantuotanto ja yksityinen omistusoikeus. Luonnon ja ihmisen välistä vastakkainasettelua ei pidä rakentaa tämmöisellä lainsäädännöllä. Tämä ennallistamisasetuksen toimeenpano tulee olemaan Suomelle erittäin raskas taloudellinen rasite. Julkisuudessakin esillä olleiden arvioiden mukaan ennallistamistoimien hintalappu liikkuu 13—19 miljardin euron välillä. On käsittämätöntä, että hallitus ei ole esittänyt uskottavaa arviota siitä, miten toimenpiteet rahoitetaan ja millaisia vaikutuksia niillä on kansantalouteen, julkiseen talouteen, yritysten investointeihin, energiainfrastruktuuriin, maa- ja metsätalouteen tai alueiden kehitykseen. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt huomiota siihen, että ennallistamissuunnitelmalla voi olla merkittäviä vaikutuksia elinkeinojen harjoittamiseen sekä julkiselle taloudelle aiheutuviin kustannuksiin. Tästä huolimatta ympäristöministeriö on katsonut, ettei kattava vaikutusarviointi ole nyt käsittelyssä olevan esityksen yhteydessä tarpeen — aivan käsittämätöntä. Keskusta pitää tällaista lähestymistapaa yksiselitteisesti vastuuttomana. Suomessa ei voida sitoutua miljardiluokan toimenpiteisiin ilman perusteellista arviota niiden kustannuksista, hyödyistä ja vaikutuksista julkiseen talouteen, suomalaisten ihmisten arkeen ja elinkeinojen harjoittamiseen. Taloudellisten vaikutusten arviointi on vastuullisen päätöksenteon edellytys. Herra puhemies! Samalla on välttämätöntä varmistua kaikin käytettävissä olevin keinoin siitä, että jo ennallistamissuunnitelmaa laadittaessa pyritään löytämään Suomen ja suomalaisten kannalta kokonaiskestävimmät ratkaisut. Nyt ei ole näin tapahtumassa. Siksi lakiin tulee kirjata Ruotsin mallin mukaiset kansalliset reunaehdot ennallistamissuunnitelman laadinnalle. Ruotsissa hallitus on lähtenyt siitä, että ennallistamisasetuksen jäsenvaltioille jättämä kansallinen liikkumavara hyödynnetään täysimääräisesti, että kansallisia lisävelvoitteita vältetään ja maanomistajille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvat haitat minimoidaan. Keskusta katsoo, että Suomen tulee toimia samalla tavalla. Herra puhemies! Keskusta pitää myös vakavana puutteena sitä, että eduskunnalle ei esitetä minkäänlaista roolia ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Suunnitelma vaikuttaa pysyvästi Suomen maankäyttöön ja luonnonvarojen käyttöä koskeviin ratkaisuihin vuosikymmeniksi eteenpäin, herra puhemies, jopa sinne 2050-luvulle asti. Sen taloudellinen vaikutus on suurempi kuin julkisen talouden sopeuttamistarve seuraavalla vaalikaudella. Silti hallituksen esitys hyväksytyksi tullessaan mahdollistaisi sen, että suunnitelma valmistellaan, toimitetaan Euroopan komissiolle ja hyväksytään ilman eduskunnan käsittelyä. Näin isosta asiasta on kyse, ja huomenna äänestetään näistä lausumaehdotuksista siitä, kuinka tälle käsittelylle sitten lopulta käy. Mutta näinhän tässä, kuulkaa, tulee todennäköisesti käymään. Ellei edustaja Hänninen äänestä näitten lausumaehdotuksien puolesta, niin niin siinä vaan tulee sitten käymään, että näin se ympäristöministeriö valmistelee tämän kansallisen ennallistamissuunnitelman, jonka sitten valtioneuvosto tulee hyväksymään ja lähettää Brysseliin komission käsiteltäväksi. Tuntuupa kyllä aika harmilliselta. Kyllä tässä kansanvaltaa nyt koetellaan aika isolla kädellä. Olen pettynyt, olen suorastaan pettynyt perussuomalaisten toimintakulttuuriin tämän asian osalta, koska he lupasivat viime vaalikaudella oppositiopuolueena ja myös vaaleissa Suomen kansalle, että he pitävät kansanvallan puolta ja tulevat tämmöisiä käsittämättömiä ennallistamissuunnitelmia vastustamaan, mutta niin he vain nyt ovat tämänkin asian kätilönä — tämän asian kätilönä — ja vievät tämän maaliin näin kesäkuisina hellepäivinä, kun Suomen kansa on kesälomilla, etteivät olisi näkemässä ja kuulemassa, mitä todellakin on tapahtumassa täällä kansanvallan ytimessä, Suomen eduskunnan täysistuntosalissa, kun he huomenna painavat vihreää nappia ja vievät tämänkin asian maaliin niin, että kansanvalta unohdetaan. Kyllä kansa tietää.

Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Hoskonenkin jäi vielä kuuntelemaan tätä puheenvuoroa, ja toivottavasti kuuntelette kaikki loputkin puheenvuorot, koska nyt käsitellään niin tärkeää aihepiiriä. Kyllä, totean heti tähän puheenvuoron alkuun, että kun katsoo tuota täysistuntosalia, niin hallituspuolueitten edustajista ainoastaan edustaja Hänninen, Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja Oulusta, on paikalla, [Juha Hänninen: Paikalla!] ja totesitte tosiaan, että luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa, mutta olen teidän kanssanne hieman eri mieltä siitä lausumasta, minkä tähän keskusteluun jätitte. No mutta, herra puhemies, aloitanpas näin, että katselin tuossa YouTubea, ja siellä oli tämmöinen podcast-ohjelma, ja siellä podcast-ohjelmassa oli euromeppi Sebastian Tynkkynen — Tynkkynenhän on myös ollut perussuomalaisten kansanedustaja ja perussuomalaisen puolueen varapuheenjohtaja — ja hän totesi näin tässä podcast-ohjelmassa: ”Meidän ansiosta hallitusneuvotteluissa saatiin niin paljon läpi maahanmuuttopolitiikassa kiristyksiä, että oltiin valmiita siihen, että laitetaan tällainen symbolinen luku 2035, että Suomi tulee olemaan hiilineutraali siihen mennessä, mutta mitään toimia sen eteen, et siihen oikeasti tullaan pääsemään, niin me ei suostuttu kirjaamaan. Eli kokoomuslaiset sai sen läpi, et ne saa sen hyveposeerauslukeman sinne hallitusohjelmaan, ja me saatiin se läpi, et Suomen kilpailukykyä ei rampauteta minkään niinku haitallisten ilmastotoimien kautta vaan annetaan markkinoiden hoitaa. Mut tosiaan tätä hyveposeeraamista tosiaan tapahtuu, ja hyvä, et kokoomus oli tyytyväinen tähän. Saivat sen yhden luvun sinne, mut ei tulla pääsemään siihen varmasti, koska mitään toimia sen eteen ei kirjattu.” Näin totesi euromeppi Sebastian Tynkkynen podcast-ohjelmassa, ja tämä podcast-ohjelma on vissiin melko tuorekin. Suosittelen edustajia käymään siellä YouTubessa katsomassa tämän ohjelman. Tosiaan tämähän on tämän hallituksen meno ollut sen kolme vuotta, että pääministeripuolue hyveposeeraa ja perussuomalaiset tekevät sitten, mitä tahtovat ja mitä sattuu. Näin siinä, kuulkaa, kävi, että maahanmuuttopoliittisten kirjausten myötä sitten myydään aika iso osa suomalaista luontoa ja sinne maahanmuuttopolitiikan alttarille sitten näköjään uhrataan myös omistajuus, näköjään myös tämä ennallistamisasetuksen myötä tuleva kansallinen ennallistamissuunnitelma. No, tätä, puhemies, perussuomalaisten touhua kun katsoo, niin eihän tässä ole päätä eikä häntää. Vielä viime vaalikaudella perussuomalaiset olivat täysin tätä ennallistamisajatusta vastaan. Valtaan päästyään, nyt kun ovat kolme vuotta olleet, kritiikki on sulanut kokonaan, eikä täällä ole yhtään perussuomalaista kansanedustajaa puolustamassa tätä heidän esitystään. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 perussuomalaiset tukivat ennallistamisneuvotteluiden jatkamista, ja meno on kyllä ollut siellä ja sen jälkeenkin melko omituista. Puhemies! Viime torstainahan täällä käytiin kyselytunti, ja kyselytunnilla Suomen EU-politiikasta vastaava pääministeri Petteri Orpo oli täysin kuutamolla koko tästä asiasta, mitä me käsittelemme täällä. Vai oliko se jo pari viikkoa sitten, aika menee niin nopeasti — pari viikkoa sitten. No, hän tosiaan väitti, että eduskunta pääsee ottamaan kantaa tähän ennallistamissuunnitelmaan ja lopulliseen päätökseen, mutta tilannehan on aivan toinen. Huomennahan me sitten äänestelemme näistä lausumista, mitä edustaja Kallio esitti ja mitä edustaja Mehtälä kannatti. Ne ovat todella hyviä lausumia, ja toivoisinkin, että edustaja Hänninen katsoo vielä ne lausumat, varsinkin tämän lausuman numero 7. Lukaisen sen edustaja Hänniselle ihan ääneen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta ennen sen toimittamista Euroopan komissiolle sekä selonteon lopullisesta ennallistamissuunnitelmasta ennen sen hyväksymistä valtioneuvostossa.” Kyllähän tässä nyt tulee käymään niin huomenna, jos tämä menee ilman näitä lausumia lävitse, että tämän asian osalta Suomen eduskunta antaa delegoinnin niin, että ympäristöministeriö tekee tämän kansallisen ennallistamissuunnitelman ja sitten valtioneuvosto sen hyväksyy. Se ei käy enää täällä eduskunnan käsittelyssä. Minun mielestäni, herra puhemies, tämä on hyvin, hyvin omituista siitä näkökulmasta katsottuna, että tämä ennallistamissuunnitelma, mitä me nyt käsittelemme, ohjaa luonnontilan parantamista aina sinne vuoteen 2050 asti ja se ulottuu metsiin, soihin, vesistöihin, maatalousympäristöihin, kaupunkiympäristöihin. Siitä näkökulmasta katsottuna puhumme niin, niin isosta asiasta, että on sangen omituista, että tämän kyseisen asian sitten valtioneuvosto hyväksyy eikä sitä tuoda millään tavalla eduskunnan suuntaan. Herra puhemies! Tällaista tämä politiikka on. Toiset hyveposeeraavat, ja toiset sitten myyvät omat periaatteensa.

Rouva puhemies! Maaninka myös mainittu tässä keskustelussa, ja tosiaan siellähän se on Pohjois-Savon suunnalla. Tässäpä se nyt kuullaan keskustelun aikana, kuinka vuosien saatossa, kun tämä valkoposkihanhikanta on päässyt näinkin isoksi, ovat sieltä edustaja Hoskosen mailta sinne ihan Maaninkaan asti nämä valkoposkihanhihaasteet ja -ongelmat sitten tulleet. Mikä tässä on ollut se syy ja seuraus, niin sehän johtui siitä, että viime vaalikaudella tehtiin vain näitä hanhipeltojärjestelmiä ja tehtiin kaikennäköisiä paukkujärjestelmiä ja yritettiin karkotella näitä hanhia. Kyllä minä olen sitä mieltä, että tämmöinen suojametsästys varmasti on paljon, paljon parempi systeemi ja järjestelmä kuin tämä aikaisempi järjestelmä. Halusin tämän puheenvuoron ottaa ihan vain sen vuoksi, kun edustaja Hoskonen käytti jälleen kerran tämän aikaisemman puheenvuoron aika ansiokkaasti nostaen huoltovarmuuden, huoltovarmuuden näkökulman. Edustaja Siponen tuossa totesi, että kun siellä Maaningallakin viljelijä kutsuu kansanedustajan katsomaan, kuinka tämmöinen hanhitokka tuhoaa pellon, niin kyllähän se asettaa aikamoisen haasteen sille viljelijälle, että kuinkas sitten se huoltovarmuus ja ruokaturva hoidetaan näitten peltojen osalta, kun hanhet tulevat ja syövät kyseiset peltoalueet. No, mitä itsekin metsästäjänä metsästysharrastusta harrastan, niin mielenkiinnolla nyt seurataan, miten tämä tämmöinen suojametsästys sitten tähän haasteeseen tulee puremaan. Uskon, että asianmukaisella tavalla.

Rouva puhemies! Olipa mykistävää kuunnella tuota puheen loppuosaa, kun edustajakollega Mehtälä on tehnyt kysymyksen oikeusministerille, ja vastaus on tämäntyylinen. Mutta hyvän vastauksen saa edustajakollega Kalliolta tuolta takapenkistä näihin tuulimyllyihin ja valkoposkihanhiin, että kylläpä tässä sivistyy tänäkin päivänä huomattavasti. Eikä ihme, että myös edustaja Kallio on sivistynyt, kun useamman kirjallisen kysymyksen on laittanut tuonne ministeriöitten suuntaan — pudistelee kyllä tuolla päätään, että ei ole sivistynyt. Ei varmaan näiden viiden kirjallisen kysymyksen, mitä edustaja Kallio on tehnyt ministerien suuntaan ja ministeriön suuntaan liittyen tähän valkoposkihanhihaasteeseen ja -ongelmaan, vastaukset ole olleet sen mukaisia, mitä hän on — no, en tiedä — niillä kysymyksillä hakenut, mutta ongelmanratkaisijahan edustaja Kallio on, ja sen vuoksi hänet on tänne eduskuntaan myös valittu tuolta Etelä-Savon suunnalta. No, se sikseen, mennään takaisin tähän asiaan, rouva puhemies. Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöhän on asianmukainen, ja näitten valkoposkien osaltahan valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota erityisesti tuonne Itä-Suomen maataloudelle aiheutuviin kustannuksiin ja merkittäviin vahinkoihin. Siis vuonna 2025, rouva puhemies, valiokunnan saaman selvityksen mukaan viljelysvahinkojen määrä on siis lähes neljä miljoonaa euroa — neljä miljoonaa euroa. Tästä voisi edustaja Kallio ruveta vaikka laskemaan, mihin paljon järkevämpään tämänkin rahan voisi käyttää, jos tämäkin ongelma olisi ratkaistu. Mutta totean vain vielä, rouva puhemies, että tätä haastettahan on vuosien ajan tässä talossa setvitty. No, tätä vaalikautta on mennyt kolme vuotta, ja viime vaalikaudella sitten tehtiin joitain ratkaisuja. Siellähän tulivat sitten ratkaisuksi muun muassa hanhipellot sun muut, mutta sepä nyt on tullut selväksi, että kallistahan sekin lysti oli, todella kallista. Mutta eritoten se kyllä mietityttää, kun tässäkin maassa on sotien jälkeen ja ennen sotia nälkääkin nähty, jos se kansa, kansakunta, joka siihen aikaan on elänyt, eläisi tätä aikaa, kun tehtiin tämmöisiäkin ratkaisuja, että jos niitä valkoposkihanhia sieltä pellolta hääti pois ja jopa ampui kuoliaaksi, niin niitä valkoposkihanhia ei saanut käyttää hyväksi elikkä niin sanotuksi ravinnoksi. Mietityttääpähän vain, että semmoisiakin päätöksiä aikanaan tehtiin, mutta jospa tämä esitys, mikä nyt on huomenna lopullisessa äänestyksessä — eikä jospa vaan kyllä — ratkaisee sitten tämän pitkäaikaisen haasteen valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista, varsinkin tuolla itäisessä Suomessa.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuossa kollega, edustaja Kallion kanssa puhuttiin siitä, kun edustaja Vornanen puhui lentoturvallisuudesta. Hän tässä minua sitten evästi, mitä tämä tarkoittaa valkoposkihanhien osalta. Edustaja Kallio tuossa takana puhui, että kuulemma tuulivoimalatkin laitetaan kiinni valkoposkihanhien takia. Minä jäin aivan hämmästyksen valtaan, että näinkö on, mutta ehkäpä edustaja Kallio osaa sitten vastata tähän omassa puheenvuorossaan, jos hän vielä tähän aiheeseen ottaa sitten puheenvuoron — menin tästä ihan hämmennyksen tilaan. Mutta, rouva puhemies, en mennyt niin hämmennyksen tilaan, etten tietäisi, missä kohtaa käsittelyä olemme tässä metsästyslain ja rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisevässä ja korvaavassa lainsäädännössä. Nyt on toinen käsittely, ja, rouva puhemies, minähän ensimmäisessä käsittelyssä jo käytin puheenvuoron tähän aihepiiriin, mutta halusin vielä toisen puheenvuoron ottaa tähän toiseenkin käsittelyyn, koska olen tyytyväinen, että tämä asia etenee, koska on juurikin näin, niin kuin edustaja Vornanen totesi, että tuolla Itä-Suomen alueella moni viljelijä on odottanut tätä, että tämä lainsäädäntö muuttuu paremmaksi. Olen siitä tyytyväinen, että se nyt muuttuu paremmaksi, koska niin kuin maa- ja metsätalousvaliokuntakin on jo todennut, tämä nykyinen poikkeuslupajärjestelmä, mikä tänä päivänä on voimassa, on osoittautunut hitaaksi. Se on osoittautunut kalliiksi ja käytännössä jopa tehottomaksi niissä tilanteissa, joissa vahinkoja syntyy nopeasti ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä viivytyksettä. Siinä mielessä vihdoin ja viimein tämä lainsäädäntö menee oikeaan suuntaan. Taisipa edustaja Kallio omassa puheenvuorossaan tuoda ihan näitä rahallisiakin lukuja siitä, mitä tämä lysti maksaa, kun ollaan menty vähän löperöllä lainsäädännöllä ja nämä valkoposkihanhet ovat sitten päässeet noille itäsuomalaisille pelloille ja myöhemmin myös muillekin pelloille tuottamaan vahinkoa, josta sitten se suomalainen viljelijä on joutunut jopa omalla kukkarollaan maksamaan ja odottamaan lainsäätäjää, sitä, milloin se tulee apuun. Mutta nyt se tulee apuun, niin että täytyy kiittää kyllä hallitusta tästä esityksestä. Mutta pyyhkeitä tulee, rouva puhemies, itäsuomalaisena sen osalta, että vaikka tämä saatiin maaliin, niin karhutilanne on Itä-Suomessa hankala. Se on hankala, ja tämän asian eteen eduskunta on antanut vahvan tahtotilansa esille sinne ministeriöitten virkamiehille ja myös ministeriaitioon siitä, että tähän karhutilanteeseen on nyt saatava joku ratkaisu. Nyt siellä Itä-Suomessa valkoposkihanhien osalta päästään ratkaisuun, mutta entäpä sitten nämä karhut, kun ne alkavat temmeltämään tuolla ihmisten pihapiirissä? Niitä jo nyt kuvataan muuallakin kuin kuvauskojuilla siellä eräsaloilla, nyt niitä karhuja kuvataan, rouva puhemies, ihan ihmisten pihapiirissä. Nyt me eduskunnassa ollaan annettu sellainen selvä tahtotila, eduskunnan tahtotila, että se kiintiöpohjainen metsästys on saatava aikaiseksi. Nyt me olemme saaneet [Puhemies koputtaa] eduskuntaan tiedon sieltä ministeriön virkamiesten suunnalta, että suojeluperusteiset... — Ei kun anteeksi, onko se, edustaja Kallio, vahinkoperusteiset? — Vahinkoperusteisia lupia aletaan antamaan. Me olemme puhuneet kiintiöpohjaisista luvista. No, rouva puhemies, minun puheeni menee kyllä vähän liian pitkäksikin tästä paikalta, mutta halusin sen vaan tänne eduskunnan pöytäkirjaan vielä tähän toiseen käsittelyyn tuoda esille, että kyllähän tämä menee aika mahdottomaksi, jos niitä karhuja alkaa temmeltämään joka pihassa tuolla Itä-Suomen suunnalla.

Kunnioitettu herra puhemies! Vielä intouduin käyttämään tästä alueellisesta tasa-arvosta ja siitä näkökulmasta puheenvuoron. Nimittäin siis nuorten unelmienhan ei pidä olla siitä kiinni, mihin sattuu syntymään tässä yhteiskunnassa, asuitpa Keski-Pohjanmaalla tai siellä Kainuun perukoilla tai Lapissa tai sitten täällä pääkaupunkiseudulla, vaikka Kallion lähiössä. Ei saa jäädä siitä kiinni, mihin nuori syntyy. Siitä näkökulmasta haluan vielä käyttää tämän puheenvuoron, että sitä mahdollisuuksien tasa-arvoa tulee edistää tämän talon päätöksenteolla ja päätöksillä niin, että nuoret saavat asianmukaisia mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Olen kiitollinen siitä, että itse olen saanut siellä Itä-Suomessa rajaseudulla asianmukaisen koulutuksen täysi-ikäisyyteen asti ja sitten käynyt armeijat ja sen jälkeen vielä kouluttautunut ammattikorkeakoulussa siellä Itä-Suomessa, ja näin ollen se osaaminen on kehittynyt. Haluan, että samanlainen yhteiskunta myös tänä päivänä syntyvälle suomalaiselle on mahdollinen sitten tulevaisuudessa. Edustaja Jukkola on aivan oikeassa: kun puhutaan julkisesta taloudesta ja sen tasapainottamisesta, niin tämähän pitää saada kuntoon ihan ensimmäiseksi, että saadaan näitä mahdollisuuksia. Mutta samaan aikaan myös aluepoliittisesta näkökulmasta politiikan pitää olla hajautettua eikä keskitettyä politiikkaa, mitä nyt tämä nykyinen hallitus on harjoittanut. Te toitte tässä nyt Fingridin esille äskeisessä omassa puheenvuorossanne ja Keski-Pohjanmaan mahdollisuuksia. Olen siitä myös tyytyväinen, että siellä länsirannikolla teollisuus on kehittynyt, ja eritoten kun sähköistyvä yhteiskunta ja teollisuus tarvitsevat paljon sähköä, niin siellä kyllä voimalinjat ovat asianmukaisella tasolla, mutta sitten kun katsotaan itäistä Suomea, niin eihän Pohjois-Karjalassa tällä hetkellä ole sitä 400 kilovoltin linjaa, joka mahdollistaisi näitä teollisia investointeja, tulevaisuuden investointeja ja eritoten energiainvestointeja, olipa kyse sitten tuulimyllyistä tai aurinkopaneeleista, vetytaloudesta puhumattakaan. Jotenka tästä näkökulmasta, kun tämä hallitus tekee tämän vaalikauden viimeisiä päätöksiä: kääntäkää kurssi. Kääntäkää kurssi niin, että se on ajatellen koko Suomen kehittämistä ja ajatellen seuraavia valtiopäiviä ja seuraavaa vaalikautta. Kyllä se kurssi on käännettävä lopullisesti niin, että koko Suomea kehitetään — ihan turvallisuuspolitiikan, huoltovarmuuden ja ennen kaikkea hajautetun energiantuotannon näkökulmasta, mikä sitten luo niitä työpaikkoja, ministeri Poutala, nuorille näihin tulevaisuuden ammatteihin.

Kunnioitettu herra puhemies! Olin jo lähtemässä tästä täysistuntosalista ja ajattelin, että minun osaltani puheet on tänään pidetty, mutta edustaja Jukkola sitten käytti tuolta puhujapöntöstä sellaisen puheenvuoron, että minun on tähän vastattava. Herra puhemies! Edustaja Jukkola puheli siihen suuntaan, että minä, Kettunen, olisin täällä hälyttämässä Kekkosta apuun. Totean vain näin, että se hälytysnumero on ollut jo aikapäiviä Museoviraston hallinnassa ja hallussa, sieltä Kekkosen ajoista on jo niin pitkä aika. Mutta niistä Kekkosen ajoista kannattaisi edustaja Jukkolan jotain oppia, ensinnäkin poliittista yhteistyötä. Silloin Kansallinen Kokoomus tuki vaikeina aikoina tasavallan presidentti Kekkosta, ja silloin yhteistyöllä saatiin asioita aikaiseksi. Ja mitä tulee tähän Urho Kaleva Kekkoseen, Kainuun poikaan, niin Kekkosella oli tapana tarttua aina toimeen, ja silloin kun presidentti Kekkonen ryhtyi toimeen, niin kyllä silloin aina asioihin tuli vauhtia. Kyllähän tämän viimeisen kolmen vuoden aikana, minkä tätä hallitusvastuuta olemme täältä oppositiosta käsin katsoneet, herra puhemies, tämän kokoomusvetoisen hallituksen toimesta, tämä työttömyystilanne on teitä piinannut, kaikki nämä vuodet hallitusvastuunne aikana. Ja tämä on vain pahentunut, tämä on vain pahentunut: noin 80 000 alle 30-vuotiasta nuorta on vailla työtä, eikä se kokonaislukukaan mairitteleva ole, kuinka moni tässä tasavallassa on vailla työtä tällä hetkellä. Että toivoisin semmoista asianmukaista nöyryyttä näihin asioihin. Ja mitä tulee Kekkoseen, niin minulle Urho Kaleva Kekkosesta maalaisliitto-keskustan kansanedustajana — ollut myös eduskunnan puhemiehenä ja myöhemmin tasavallan presidenttinä — kuvastuu tämmöisen alueellisen tasa-arvon puolestapuhuja. Me olemme täältä keskustan suunnalta myös muistuttaneet tästä alueellisesta tasa-arvoisuudesta sen suhteen, että alueellinen eriarvoisuus on vain lisääntynyt työ- ja opiskelumahdollisuuksien myötä, koska niitä on keskitetty näihin kasvukeskuksiin. Meidän pitäisi luoda niitä malleja, kuinka koko Suomea kehitetään. Ja kun me puhumme samaan syssyyn sitten tähän aihepiiriin liittyen turvallisuuspolitiikasta tai huoltovarmuudesta, mitä edustaja Jukkola ansiokkaasti edustaa Keski-Pohjanmaan kansanedustajana, niin huoltovarmuuden nimissä me tarvitsemme niitä tekijöitä myös siellä maakunnissa, niin että ei tehtäisi tämmöistä keskittämispolitiikkaa, joka sitten ohjaa ne tekijät tänne isoihin kaupunkeihin, kun samaan aikaan meillä on huutava pula osaavista tekijöistä huoltovarmuuden nimissä olevilla toimialoilla. Puhemies! Olen tämän päivän puheeni puhunut, mutta jos nimi mainitaan, [Puhemies koputtaa] niin se sitten aiheuttaa varmaan sen, että pitää vastatakin kysymyksiin ja kommentteihin.

Kunnioitettu herra puhemies! Sain tuosta äskeisestä puheenvuorostani heti kansalaispalautetta Etelä-Pohjanmaalta: toivottiin, että edustaja Kettunen menee asiaan eikä muistele menneitä. Mutta onpa mukava kuulla näitä tarinoita omista nuoruusajoista ja menneisyyden ajoista sieltä 90-luvulta, 80-luvulta, 70-luvulta ja sieltä 90-luvulta. Itsekin, jos aikaa jää, menen 2000-luvulle, kun presidenttinä oli Tarja Halonen, kun itse valmistuin koulusta. Mutta nyt siihen itse asiaan, tärkeään asiaan. Kysyinkin tuossa ministeri Poutalalta kysymyksen, miten nuorten tulevaisuudenusko palautetaan. Herra puhemies! Tänä aamuna on kahdeksalta ilmestynyt juttu Demokraatti-lehdessä nettiversiona otsikolla ”Akavan opiskelijoilta eväät välikysymyskeskusteluun — ’harmittavan usein nuorten mielipiteet jäävät kuulematta’”. Tässä jutussa on haastateltu Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Kasper Laaksosta. Hän on toivonut, että me poliitikot, päätöksentekijät, tekisimme päätöksiä, jotka parantavat nuorten tulevaisuususkoa — sen myötä kysymys sitten myös ministeri Poutalalle. Täällä oli ihan konkretiaa. Nimittäin nämä Akavan opiskelijat ovat esittäneet ihan konsteja vastavalmistuneiden työllistymisen parantamiseksi ja harjoittelupaikkojen saamisen helpottamiseksi. No, tässä jutussa myös todetaan alkuun näin: ”Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan koostamien tietojen mukaan alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut suhteellisesti enemmän kuin työttömyys yleensä. Lisäksi vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut ripeämmin kuin muilla korkeakoulutetuilla. Vaikka suurin osa esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan työllistyy, niin moni valmistuu myös työttömäksi.” Täällä oli näitä konkreettisia esityksiä. ”Työllistymisen vauhdittamiseksi Akavan opiskelijat esittää, että ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta luodaan malli, jossa kuuden kuukauden työssäoloehdolla olisi oikeutettu 60 päivän ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.” Siis tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen on täytettävä 12 kuukauden työssäoloehto 28 kuukauden aikana. Kaikkihan tietävät, että kesälomat eivät tule riittämään tämän kerryttämiseen. Se tarkoittaa, että kun käydään opintojen ohella töissä, niin se vie fokusta pois opiskelusta, ja fakta on, ettei kaikilla ole mahdollista käydä töissä opintojen ohessa. Näin tämä Akavan opiskelijoitten puheenjohtaja toteaa. Sitten tässä jutussa myös sanotaan: ”Harjoittelupaikkojen puute piinaa opiskelijoita ja saattaa johtaa valmistumisen viivästymiseen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen mukaan esimerkiksi sotealan opiskelijoista noin 3 600 ei valmistunut lukuvuonna 24—25 ajallaan, koska heille ei löytynyt harjoittelupaikkaa.” Miettikää: 3 600 opiskelijaa ei valmistunut ajallaan, koska heille ei löytynyt harjoittelupaikkaa. ”Jos tässä työllisyystilanteessa haet pitkään harjoittelupaikkaa ja saat joka kerta kielteisen vastauksen, se varmasti tappaa motivaation myös hakemiseen ja korkeakoulutuksen loppuun viemiseen. Pahimmassa tilanteessa et sitten valmistu lainkaan.” Näin Kasper Laaksonen kuvailee, siis tämä Akava-nuorten puheenjohtaja. Puhemies! Minulle jäi 30 sekuntia aikaa, ja haluan muistella myös 20 vuoden takaa. Ihan tuntuu omituiselta, että siitä on 20 vuotta. Minulla on tämmöinen tietynlainen taiteilijavuosi nyt käynnissä, koska vuonna 2006, ministeri Poutala, minä täytin 18 vuotta, ja minut opetettiin ajamaan sinä kesänä työkseni maitoautoa. Kyllä, se on 16. päivä kesäkuuta, ja tasan 20 vuotta sitten minä olin siellä Kuhmon maaseudulla katsomassa, kuinka maaseudun lapset elivät onnellista elämää. Niin ne elävät Kuhmon maaseudulla nyttenkin. Me puhumme, puhemies, maaseudusta siellä Kuhmossa kainuulaisittain ”perukkana”. Niin minä opettelin ajamaan maitoautoa. Minullahan ei ollut minkäännäköistä kokemusta [Puhemies koputtaa] ennen tätä, ainoastaan kuorma-autokortti, mutta olen kiitollinen sille maitoautoyrittäjälle tänäkin päivänä, [Puhemies koputtaa] että hän opetti minut ajamaan sitä maitoautoa. Siitä semmoinen osaamisen kehittyminen sitten jatkui, niin että myöhemmin ajelin jopa rahtirekkaakin ympäri Suomenmaan. [Puhemies koputtaa] Kiitollinen saa olla, että silloin kesätöitä sai.

Kunnioitettu herra puhemies! Onpa ollut mukava kuunnella tätä keskustelua. Olen sitä kuunnellut salin ulkopuolella. Kiitoksia, että ministeri Poutala jatkaa. Niin kuin totesitte Suomen eduskunnalle sieltä ministeriaitiosta, että jatketaan vaan, kun lapset on laitettu nukkumaan. Pahoittelut, että ette ole päässyt heitä unten maille siivittämään, mutta tärkeää on vastata valtioneuvoston jäsenenä Suomen eduskunnalle, varsinkin kun välikysymys on esitetty näinkin tärkeästä aiheesta. Siitä olemme tyytyväisiä, että ministereillä on asianmukaista nöyryyttä tätä aihepiiriä kohtaan. No, totta kai työministeri Marttinen jo joutui lähtemään, ja hän jo vastasi osaan kysymyksistä, ja te vastasitte, arvon ministeri Poutala, osaan kysymyksistä. Numeraalisiin tavoitteisiin me emme saaneet vastausta. Me ymmärrämme kyllä eduskunnan suunnalta, että ne ovat hankalia. Mutta minä esittäisin kyllä, puhemies, muutaman kysymyksen ministeri Poutalalle, ja toivon, että otatte nämä ylös. Kun totesitte, että jatketaan vaan, niin sitten vastaatte näihin kysymyksiin. Tämä nuorisotyöttömyys todellakin meitä haastaa, siis, ministeri Poutala, niin kuin tämän päivän keskustelun aikana olemme kuulleet, se 80 000 alle 30-vuotiasta nuorta on työttömänä, työtä vailla, ja nämä nuoret varmasti haluavat tehdä töitä. He haluavat rakentaa omaa elämäänsä, kantaa vastuuta ja olla osa yhteiskuntaa, mutta kun niitä työpaikkoja me tarvittaisiin, ja varmasti poliittisin toimenpiteinkin näitä sitten löytyisi. Kysyn teiltä, ministeri Poutala — ensimmäinen kysymys: miten tämä nuorisotyöttömyys saadaan laskuun? En ole ihan kaikkia puheenvuoroja tämän päivän aikana ehtinyt kuuntelemaan, olette varmaankin tähän jo vastannut, mutta voisitteko vastata vielä minulle tähän: miten tämä nuorisotyöttömyys saadaan laskuun? Ja miten sitä kautta nuorten tulevaisuususko palautetaan? Vielä kysyisin yhden täsmäkysymyksen, kun puhutaan näistä harjoittelupaikoista: parannetaanko harjoittelupaikkojen kansallista koordinaatiota joillain toimenpiteillä? Nämä ovat ne täsmäkysymykset. No, herra puhemies, tässähän on tämän päivän aikana ihan historiaakin sivuttu. Edustaja Lindén muun muassa meni sinne 51 vuoden taakse vuoteen 1975, toitte maininnan Kekkosen ajoista. Kekkonenhan pisti hätätilahallituksen pystyyn... [Aki Lindén: Kainuun suuri poika!] — Kainuun suuri poika, Kainuussa koulunsa käynyt [Eduskunnasta: Pielavedeltä!] — ja Pielavedellä syntynyt — ja tässäkin talossa valtiopäivätoimia ahkerasti harjoittanut mies ja pitkän ajan tasavallan presidentti. — Mutta tosiaan tämä presidentti Kekkonen silloin vuonna 75 pisti niin sanotun Miettusen hallituksen pystyyn. Se oli tämmöinen hätätilahallitus, kansallisen hätätilan hallitus. Hän pisti sen pystyyn, koska ei meinannut hallitusta tähän tasavaltaan silloin vuonna 75 syntyä. Silloin tosiaan oli hätätila, koska oli ennätykselliset 60 000 suomalaista vailla työtä — 60 000 ihmistä vailla työtä. Ministeri Poutala siellä ministeriaitiossa, meillä on tällä hetkellä tässä tasavallassa pelkästään alle 30-vuotiaita nuoria työtä vailla olevia henkilöitä, suomalaisia, noin 80 000. Kyllä tässä aletaan vähän niillä hätätilan merkeillä olla. Silloin vuonna 75:hän, herra puhemies, oli myös öljykriisi. Tässäkin ajassa on tietynlainen öljykriisi, ja maailmantilanne meitä myös haastaa. Silloinkin vuonna 1975 kansantalous ei kulkenut siihen malliin kuin oli toivottavaa. Mutta silloin ryhdyttiin toimenpiteisiin. Toivoisin, että nyt kun tällä vaalikaudella vielä vuosi on aikaa ja näin merkittävästä, tärkeästä asiasta käydään keskustelua, niin nyt ei pidä hanskojen tipahtaa maan hallituksella eikä myöskään ministeri Poutalalla, vaan pitää etsiä niitä konkreettisia ratkaisuja ja esityksiä, kuinka taklataan tämä työttömyystilanne eritoten nuorten työtä vailla ja työtä hakemassa olevien nuorten suomalaisten puolesta.

Kunnioitettu herra puhemies! Ajattelin, että tämä puheenvuoroni on sen verran pitkä, että tulenpa suoraan tänne puhujanpönttöön. Todella hyvä lakiesitys. Tämän esityksen tavoitteena on tosiaan tehostaa valkoposkihanhen, merimetson aiheuttamien vahinkojen hallintaa siirtämällä nämä lajit metsästyslain piiriin ja mahdollistamalla suojametsästys ilman raskasta poikkeuslupamenettelyä. Tämän esitetyn mallin uskotaan vähentävän merkittävästi byrokratiaa, nopeuttavan reagointia vahinkotilanteissa ja alentavan sekä viranomaisten että vahingonkärsijöiden kustannusta, ja uskon, että näin kyllä tulee toteutumaan. Nimittäin, herra puhemies, tämä nykyinen poikkeuslupajärjestelmä on osoittautunut hitaaksi ja kalliiksi. Näitten lupien käsittely nimittäin voi kestää kuukausia, ja tämän vuoden alusta käyttöön otettu 1 500 euron lupamaksu on vähentänyt näitten hakemusten määrää merkittävästi. Siis, herra puhemies, pitää maksaa 1 500 euroa siitä, kun sinne valkoposkihanhia alkaa pellolle tulemaan ja tuhoamaan sitä peltoa ja peltokasvustoa — siitä vielä pitää tuommoinen rahasumma maksaa. No, tämän uudistuksen arvioidaan nyt vähentävän maataloudelle, kalataloudelle, kalankasvatukselle aiheutuvia vahinkoja sekä pienentävän valtion maksamia korvauksia. Samalla se keventäisi lupa- ja valvontaviraston työmäärää, kun poikkeuslupien käsittely ja niihin liittyvät valitusprosessit vähenisivät merkittävästi. Muutoksen lisäresurssitarve Suomen riistakeskuksessa olisi arviolta puolitoista henkilötyövuotta, mutta aivan varmasti monikymmenkertaisesti tämä puolentoista henkilötyövuoden palkkasumma maksetaan takaisinpäin, kun ei tarvitse sitten valtion maksaa näitä korvauksia niistä menetetyistä pelloista. Ja ennen kaikkea tämä byrokratia vähenee. Tässä yhteiskunnassa pitää pyrkiä tulevaisuudessa entistä enemmän vähentämään byrokratiaa. Herra puhemies! Valkoposkihanhien osalta tutkimukset osoittavat, että pelkät karkotuskeinot eivät riitä estämään vahinkoja pysyvästi vaan tehokkain tulos saavutetaan yhdistämällä karkotus ja nopea suojametsästys. Näitten merimetsojen osalta tavoitteena ei ole kannan vähentäminen vaan paikallisten kalataloushaittojen hallinta. Tutkimuksen mukaan merimetsojen vaikutukset ovat usein paikallisia mutta voivat olla merkittäviä rannikkokalastukselle, kalankasvatukselle ja kalakantojen käyttäytymiselle. Tämä esitys, mikä nyt tässä lähetekeskustelussa meillä on, mahdollistaa kohdennetut ja joustavat toimenpiteet alueille, joilla nämä haitat ovat suurimmat. Tervehdin ilolla tätä hallituksen esitystä. Näissä metsästykseen liittyvissä asioissa kyllä tämä Orpon—Purran hallitus on onnistunut ansiokkaasti. Elikkä tämä valkoposkihanhien, merimetsojen tuleva metsästys ja metsästyslain piiriin asettaminen on hyvä esitys. Olen myös siitä tyytyväinen, että EU:sta tullut mahdollisuus myös suden kannanhoidollisen metsästyksen osalta saatiin melko nopeastikin eteenpäin. Siitä täytyy kiittää kyllä hallitusta. Mutta pyyhkeitä kyllä tulee tähän loppuun — positiivisia asioita, mutta pyyhkeitä tulee karhun metsästyksen osalta. Tällä hetkellä meillä on eduskunnalta vahva tahtotila lausumien osalta, että pikimmiten tulee aloittaa tässä maassa kiintiöpohjainen karhun metsästys. Se on eduskunnan tahtotila, mutta maa- ja metsätalousministeriöstä ministeriö ja virkamiehet ovat antaneet tämmöisen asetuksen ilmoille, että tämmöisiä vahinkoperusteisia lupia ollaan myöntämässä vain 300 kappaletta tähän maahan. Tämähän johtaa juurikin siihen, että onko Suomen kansalaisilla semmoista osaamista, että he osaavat tehdä niin hyviä vahinkoperusteisia lupahakemuksia, että ne kestävät sitten oikeuskäsittelyn, kun luvista lähdetään valittamaan. Epäilenpä hyvinkin. Herra puhemies! Kun eduskunta on suurinta päätöksentekoa käyttävä elin tässä valtiossa, tasavallassa, niin toivoisin, että asianmukaisella vakavuudella eduskunnan tahtotila otetaan siellä maa- ja metsätalousministeriössä virkamiestenkin osalta ja toimesta huomioon, ja sitten valtioneuvoston jäsen, maatalousministeri Essayah katsoo sen perään. Se on nyt vain niin, että on kunnioitettava eduskunnan tahtotilaa. Nyt nähtäväksi jää, onko se nyt vain niin, että ne vahinkoperusteiset luvat asetuksella sitten tulevat ja sillä selvä. Enpä lähde tässä sen enempään arvailemaan, vaan katsotaan, onko nytten niin, että asetus menee eduskunnan tahdon mukaisesti, vai meneekö asetus ministeriön virkamiesten mukaisesti. Herra puhemies! Kiitän tästä hyvästä esityksestä. Tämä esityshän, mikä nyt valkoposkihanhiin ja merimetsoihin kuuluu, liittyy valtion vuoden 27 talousarvioesitykseen, ja sen mukaisesti se käsitellään. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan jo tämän vuoden syksyllä, vuonna 2026. — Lopetan puheenvuoroni siihen, että on hyvä meidän kansanedustajien lukea yksi kirja kuukaudessa, nimittäin se sivistää.

Herra puhemies! Vielä hieman tästä Metsähallituksen suuntaan tulevasta tuloutuksesta. Nythän tällä lisätalousarviolla tuloutetaan Metsähallituksen suunnalta 10 miljoonaa euroa. Tietenkin puun myynti... — Jahas, täältä edustajat ovat jo poistumassa. [Lauri Lyly: Kunnioitetaan!] Täällähän kuitenkin pidetään lisätalousarviosta puheenvuoroja, mutta on hyvä, että täällä vielä edustajia on paikalla. — Niin, herra puhemies, 10 miljoonaa euroa tuloutetaan Metsähallituksen suunnalta vielä lisää. On hyvä, että puukauppa käy, mutta olen siitä kyllä suorastaan surullinen, että nämä metsänmyyntitulot ja rahapuut, tyvitukkipuut kyllä kelpaavat itärajan pinnasta, mutta oletteko tietoisia siitä, että Metsähallitus on nytten lopettamassa näitä retkeilyreittejä ja -alueita ja lopettamassa muun muassa polttopuuhuollon useammalta paikkakunnalta? Eritoten sieltä omalta kotipaikkakunnalta polttopuuhuolto lopetetaan peräti 26 kohteelta, ympäri Kuhmoa. Kyllä se nyt mietityttää siitä näkökulmasta katsottuna, että niitä puunmyyntituloja sitten kerätään tuolta Itä-Suomesta ja varsinkin noilta alueilta, missä on paljon valtion metsiä. Se on ihan ymmärrettävää. Me olemme valmiita metsiä hoitamaan ja huoltamaan. Mutta kyllä se ihmetyttää, että rahapuu kelpaa, mutta sitten kun on tämmöisiä muutamia pilkkeitä, joita toivottaisiin retkeilykohteille ja jotka edistäisivät alueen suomalaisten ihmisten ja matkailijoitten hyvinvointia, kun ne tulentekopaikat ja laavut olisivat kunnossa, niin nytten niistä lähdetään liisimään. Toivottavaa on, että kun tämmöisiä korotuksia tuloutuksen suuntaan tehdään 10 miljoonalla eurolla, niin olisi strategisen keskustelun paikka myös Metsähallituksen suuntaan, ihan jopa omistajaohjaajan suulla ja näkökulmasta elikkä eduskunnankin suunnalta niin että katsottaisiin vielä kertaalleen, mikä on se lopullinen tulo kansantalouteen siinä aineettomassa hyödyssä, kun ihmiset saavat näitä retkeilyreittejä käyttää ja niitä hyödyntää. Sitä kautta saadaan sitten hyvinvointia ja sotekustannuksia vähemmäksi. Jos on niin pienellä rahalla aikaisemmin saatu pidettyä nämä kyseiset retkeilykohteet ja paikat, niin ihmettelen, että sitten niistä pienistä euroista lähdetään liisimään mutta samaan aikaan puunmyyntituloutusta sitten lisätään muun muassa tämän lisätalousarvioesityksen pohjalta. Toivoisin, että tätä kestävän kehityksen kriteeristöä käytettäisiin jatkossa paljon paremmin elikkä otettaisiin huomioon sosiaalinen kestävyys, ekologinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys. Talouden osalta ollaan siinä rajapinnassa, mutta kyllä, herra puhemies, tämä sosiaalinen kestävyys tällä häviää, [Puhemies koputtaa] kun ne retkikohteet sieltä viedään pois, ja samaan aikaan kyllä [Puhemies koputtaa] puunmyyntitulot kelpaavat tuonne valtion kassaan. [Puhemies koputtaa] Mutta, herra puhemies, näyttää siltä, että olen [Puhemies koputtaa] viimeinen puheenvuoron pitäjä, ja kiitän tästä keskustelusta. Sittenpä jäämme odottamaan, että tämä asia [Puhemies koputtaa] käsitellään valiokunnassa, ja pidämme sitten puheenvuoroja enemmän. — Kiitoksia, herra puhemies.

Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelemme tätä lisätalousarviota, ja lisätalousarvion hintalappu on 289 miljoonaa euroa. Sehän tarkoittaa sitä, että otetaan velanottoa tuo kyseinen summa tällä lisätalousarviolla. Siellä on kyllä hyviä asioita, niin kuin edustaja Rasinkangas toi esille. Toivotaan, että tällä satsauksella sitten tosiaan tämä korjausrakentaminen lähtee, ja niin kuin puhuitte, sillä olisi jopa miljardin mahdollisuuksia tulopuolelle lisää, niin toivotaan näin, että se tapahtuu. Herra puhemies! Mutta minä ihmettelen tätä maahanmuuton roimaa rahoituskorotusta tässä lisätalousarviossa. Minä tätä kysyin valtiovarainministeri Riikka Purralta aikaisemmin päivällä keskustelussa, mutta pohjustan nyt tässä omassa puheenvuorossani sitä, mihin tämä perustui. Siis tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy aika roimat korotukset pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoitukseen. Siihen vastaanottorahoitukseen tulee lisärahaa 66,7 miljoonaa euroa, sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin tulee vielä lisäkorotus 15,3 miljoonaa euroa. Näitä molempia korotuksia, herra puhemies, voidaan pitää huomattavina, koska varsinaisessa talousarviossa tälle vuodelle, vuodelle 2026, summat olivat 80,8 miljoonaa euroa sekä 18,4 miljoonaa euroa. Eli nyt hallitus pyytää lisäämään määrärahoja lähes tuplaten. Tässä hallituksen esityksessä tätä korotusta perustellaan seuraavasti: ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan yhteensä 82 miljoonaa euron määrärahalisäystä. Tarvearvioinnin nousu aiheutuu maahanmuuttoa koskevan ennusteen päivityksestä sekä sen mukaisesta vastaanoton piirissä olevien henkilöiden arvioidun määrän kasvusta.” No, minä kysyin tätä valtiovarainministeri Purralta, ja hän sitten totta kai toi esille tämän, että nämä rahat liittyvät ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin, minkä hän uskoi myös minun tietävän. Herra puhemies! Minähän tiesin sen, mutta minä kysyin valtiovarainministeri Purralta, mihin perustuu tämä, että puoleenväliin ollaan tätä budjettikautta päästy ja ollaan pyytämässä sitten perussuomalaisen valtiovarainministerin toimesta lisärahoitusta tänne maahanmuuton suuntaan. Tässä vaiheessa minä haluan nyt muistuttaa perussuomalaisia, että oppositiossa ollessaan perussuomalaiset vaativat kaikenlaisten maahanmuuttorahojen nollaamista ja oppositiossa ollessaan perussuomalaiset rakensivat vaihtoehtobudjettiinsa sitten siitä koituvaa jakovaraa, että kun maahanmuutosta leikataan, niin sitten on jakovaraa muualle. Ratkaisu oppositiossa ollessaan perussuomalaisilla oli se, että laitetaan Suomen rajat kiinni, ja nyt hallitusvastuussa, vaikka paalupaikka on nollata — huom. nollata — maahanmuuton rahoitus valtiovarainministeri- ja sisäministeripuolueena, kuitenkin sadat miljoonat eurot virtaavat hallituksen budjeteissa, ja nyt sitten vielä pyydetään lisää rahaa lisätalousarvioesityksen mukaisesti. Sisäministeri Rantanen totesi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että Suomi ei voi kansainvälisten velvoitteiden takia sulkea rajoja turvapaikanhaulta. Nyt kyllä täytyy todeta, että perussuomalaisten puheiden ja tekojen välillä on aika selkeä ero. Minä haluan muistuttaa tästä, että 82 miljoonaa laitetaan lisää rahaa tuonne maahanmuuttoon, meillä on samaan aikaan lapsiperheköyhyys Suomessa, se lisääntyy koko ajan, ja vanhukset jäävät vaille asianmukaista hoivaa hallituksen leikkausten takia, mutta kyllä lisätalousarviossa löytyy rahaa 82 miljoonaa euroa sitten tähän maahanmuuton suuntaan. Mutta se kysymys vaan oli valtiovarainministerille, miksi tätä laskuoppia ei käyty jo silloin viime syksynä, kun budjettia tehtiin tälle vuodelle, vaan — yllätys, yllätys — sitten löytyi lisärahoitus tähän suuntaan. — Herra puhemies, olen puhunut.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänniselle kiitos tuosta puheenvuorosta, kun tuli kiitoksia työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille. Täällähän meitä vielä kolme jäsentä istuu, ja edustajakollegat Lyly ja edustaja Suhonen ovat käyttäneet ansiokkaat puheenvuorot, edustaja Suhonen tästä lausumaehdotuksesta, minkä valiokunta yksimielisesti tähän mietintöön laittoi — tämähän on yksimielinen mietintö muutenkin. En lähde sitä, rouva puhemies, enää lukemaan, kun edustaja Suhonen jo luki, mutta siihen pohjaa vain, kun tästä on valiokunnan mietintöön viimeiset kaksi kappaletta kirjattu. Lukaisen tähän ne, minkä pohjalle sitten tämä lausumaehdotus tulee: ”Ammatilliset opinnot. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin, että avoimia opintoja ovat hyödyntäneet suurelta osin korkeakoulutetut henkilöt. Kuitenkin iso osa työttömistä on toisen asteen koulutuksen tai pelkän perusasteen suorittaneita, joille ammatilliset opinnot olisivat usein luontevampia ja tehokkaampia työllistymisen kannalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esitystä valmisteltaessa lausuntokierroksella saatiin palautetta muun muassa siitä, että ammatilliset opinnot ja yliopistojen niin sanotulla erillisopinto-oikeudella järjestetyt opinnot olisi tullut sisällyttää muutokseen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä selvittää, millä edellytyksin näiden opintojen opiskeleminen työttömyysetuutta menettämättä voisi olla työnhakijoille mahdollista ja millaisia kustannuksia siihen liittyy.” Tämän pohjalta sitten tuli tämä valiokunnan lausumaehdotus, mikä sitten todennäköisesti huomenna täysistunnossa, rouva puhemies, nuijan kopautuksella lyödään pöytään ja tulee ilmi tämä eduskunnan vahva tahtotila, jonka pohjalta sitten on sinne huhtikuun loppuun 2027 mennessä annettava tämä selvitys tähän asiaan liittyen. Kiitän jo tässä vaiheessa edustaja Lylyä ja edustaja Suhosta ansiokkaasta työstä ja hyvästä yhteistyöstä tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, kun olemme tämänkin asian saaneet eteenpäin. Toivon tämän yhteistyön jatkuvan myös tämän vaalikauden loppuun, ja uskon, että se myös jatkuu hyvällä yhteistyöllä.

Rouva puhemies! Tosiaan, kun taksiuudistuksesta on kyse, niin aivan varmasti pitää mainita myös Kela-taksit ja Kela-kyyditykset, ja hyvä, että edustaja Suhonen on ne tuonut esille. Omalla kotipaikkakunnallani Kuhmossa, joka on siellä itärajan pinnassa, viime vuonna, vuonna 2025, oli 20 000 Kela-kyytiä Kuhmon alueelta. Sieltä vietiin asiakkaita jopa 100 kilometrin päähän Kajaaniin ja sitten vietiin ikäihmisiä palveluihin Puolangalle ja näin, koska niitä kaikkia lähipalveluita ei ole siellä Kuhmossa. 20 000 Kela-kyytiä ja hintalappu meille veronmaksajille kaksi miljoonaa euroa. Kun tähän nytten, rouva puhemies, sotekin otetaan mukaan tähän keskusteluun, niin toivottavaa olisi, että jatkossa sinne lähipalveluihin, perusterveydenhuollon palveluihin, satsattaisiin, että ei tulisi niitä pitkiä Kela-kyydityksiä ja liian paljon Kela-kyydityksiä, joita sitten joudutaan valtion kukkarosta maksamaan. Rouva puhemies! Edustaja Rasinkangas toi tuossa niitä huolia. Silloin kun taksilakia 15—19-vaalikaudella muutettiin, niin sehän johti tosiaan tämmöiseen turvattomuuteen. Edustaja Rasinkangas taisi puhua näistä kielitaidottomista taksinkuljettajista — ehkä kuulin oikein — ja puhuitte tämmöisestä rikollisesta toiminnasta. Eiväthän nämä taksialaa jäytävät ongelmat tällä nykyiselläkään lainsäädännöllä, mitä nyt lähdetään muuttamaan, johdu lainsäädännön puutteista, koska nykyinenkään taksilainsäädäntö ei salli rikollista toimintaa. Se ei salli ryöstöhinnoittelua tai huonoa käytöstä, kielitaidottomia taksinkuljettajia. Tämmöinen sääntöjä rikkova toimintamalli on tietenkin pesiytynyt tälle alalle ja näihin sopimattomiin kuljettajiin, ja jos kuljettajat siellä rikkomuksia tekevät, niin niihin pitää puuttua. Mutta tämä valvontahan meillä on nyt haasteena. Valvontaan pitäisi satsata, mutta nythän on tietenkin käynyt niin — semmoinen pieni moitteen sana pitää kuitenkin tähän keskusteluun jättää — että kun näitä säästöjä on tehty tämän valvonnan osalta, niin kyllähän tämmöisellä juustohöylämäisellä leikkauspolitiikalla viedään sitten väärään suuntaan, että sieltä valvonnan puoleltakin on otettu resursseja ja rahaa. Yritän tässä odottaa, että edustaja Laakso tähän kommentoisi, mutta emme näköjään debattia tästä asiasta saa, jotenka kiitän edustaja Laaksoa, että tähän asti olette tehnyt hyvää työtä valiokunnassa ja valiokunnan jäsenenä ja muutenkin. Toivon, että tämä yhteistyö jatkuu ja jatkossa sitten rahaa löytyy myös sinne valvonnan suuntaan, koska se on se aito haaste, mihinkä eduskunnan tulee puuttua. Rouva puhemies! Olen puhunut.

Kunnioitettu rouva puhemies! Ajattelin tulla vielä tänne illalla puhumaan. Kiitoksia edustaja Lylylle, te innoititte minut tuolta työhuoneesta saapumaan jo tämän pykälän aikana. Enpä ole kyllä tähän ensimmäisessä käsittelyssäkään, rouva puhemies, yhtään puheenvuoroa käyttänyt, ja siinä ensimmäisen käsittelyn jälkeenhän pykälämuutoksista sitten vielä äänesteltiin, taisi olla keskiviikko, viime viikon keskiviikko, kun ensimmäisen käsittelyn jälkeen äänesteltiin. Ensinnäkin kiitoksia edustaja Lylylle tästä, että tuotte esiin tätä haastetta, mikä maaseudulla tällä hetkellä on jo tämän nykyisen lainsäädännön ja tämän muutettavan lainsäädännön jälkeen, eli niitä takseja ei meinata saada. Toivottavasti tähän vielä, niin kuin edustaja Laakso rakentavassa puheenvuorossaan totesi... — Kiitoksia, edustaja Laakso, te olette tehnyt ansiokasta työtä tämän lainsäädännön eteen ja te olette, voi sanoa, edustajista niitä asiantuntijoita. Teillä on kuitenkin taustaa myös raskaan liikenteen osalta, ja teidän innostuksenne tätä aihepiiriä kohtaan on vienyt myös tätä taksikorjauspakettia eteenpäin. Kun edustaja Laaksolle kiitos kuuluu, niin silloin kiitos annetaan. Kiitoksia hyvästä työstä! Ja niin kuin totesitte, jos vielä jollain tavalla voidaan tätä taksilainsäädäntöä edistää ja viedä eteenpäin, niin hyvät neuvot ovat kalliita. Niin kuin edustaja Laakso, en ennättänyt ihan kaikkea kuulla, mutta kuulin vain lentävistä takseista — kuulinkohan oikein? — dronetakseista. Se on sitten siellä tulevaisuudessa, ja toivonkin, rouva puhemies, että minäkin pääsen sitten tulevaisuudessa siellä maaseudulla lentämään dronetaksilla. Edustaja Suhonen tässä vähän naureskeleekin tälle puheenvuorolle, mutta minkäpä sen tietää. Toisenlainen on maailma vakioveikkaajan silmin, [Naurua] niin että voi tapahtua näin, että parinkymmenen vuoden päästä minäkin dronetaksilla lennän, voi olla jopa aikaisemmin. Rouva puhemies! Hyvä, että näitä korjaussarjoja nyt tehdään, kun tämä kyseinen toimiala meni vähän mukkelis makkelis silloin vaalikaudella 15—19. Mitäpä sitä menneitä sen enempää muistelemaan, että tikulla silmään, mutta pääasia on, että nytten koko ajan viedään tätä toimialaa kohti parempaa lainsäädännöllä ja pidetään ennen kaikkea huolta niistä asiakkaista, että he saavat asianmukaiset kyydit, turvalliset kyydit niin täällä pääkaupunkiseudulla kuin myös siellä maaseudulla. Mutta tähän maaseudun harvaan asutun alueen tilanteeseen tulee kyllä tulevaisuudessa puuttua, että asiakkaat saavat myös siellä taksikyydin.

Kunnioitettu herra puhemies! Kiinnostaa muutama asia. Ensinnäkin nämä petoeläinvahingot: Hyvä, että sinne tulee määrärahalisäystä se 4,4 miljoonaa, mutta laittakaa tämä suurpetoasia nyt vihdoin ja viimein kuntoon karhun osalta, niin ei tarvitsisi 4,4:ää miljoonaa käyttää jatkossa valtion rahoja suurpetoeläinkorvauksiin ja -vahinkoihin. Jos se suurpetoasia olisi kunnossa, niin tämäkin raha käytettäisiin vanhusten ja lasten hoitamiseen. [Petri Huru: Eikö susiasia ole kunnossa jo?] Sitten on tämä turpeen kunnianpalautus, minkä Suomen eduskuntavaaleissa perussuomalaiset toivat esille. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se kunnianpalautus on nyt kymmenen miljoonaa euroa tähän turpeen varmuusvarastointiin. [Jenna Simula: Keskusta tarvitsisi kunnianpalautuksen!] No, nähtäväksi jää, miten se kymmenen miljoonaa tulee riittämään. [Timo Heinonen: Vastustaako keskusta sitä?] Maahanmuuttoon on tulossa yli 80 miljoonaa euroa lisärahaa, kun tätä talousvuotta on vasta puolet käyty. Kysymys kuuluu valtiovarainministerille: Onko teillä jollain tavalla nyt laskin jäänyt kotiin, koska te ette ole tarpeeksi budjetoinut maahanmuuttoon liittyviä rahoja? Mihin perustuu se, [Puhemies koputtaa] että puoli vuotta on tätä budjettikautta jäljellä ja te jo 80 miljoonaa [Puhemies koputtaa] laitatte lisää rahaa maahanmuuttoon?

Kunnioitettu herra puhemies! Me käymme toista käsittelyä tästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnöstä liittyen laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, ja kun täällä on edustaja Garedew tuonut myös kotihoidon tuen tähän keskusteluun esille, niin itse tuon tähän keskusteluun esille myös sen, herra puhemies, että Suomi ja Suomen Leijonat voittivat maailmanmestaruuden viime sunnuntaina jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa. Kyllä minun mielestäni vielä keskiviikkonakin sen voi todeta eduskunnan pöytäkirjaan, ja todeta, että mahtava juttu, että maailmanmestaruus tuli Suomeen. Ja vuosi 95: sehän oli ”never forget”, ei koskaan unohdeta sitä vuotta ysiviis. Silloinhan myös elettiin lama-aikaa, lama-ajan jälkeistä aikaa. Pitää ihan tilastoja katsoa, miten paljon sitten lapsia lähti syntymään vuoden 95 jälkeen. Totean sen vain tähän alkuun, herra puhemies, ja totean myös toiseksi, että meidän kansanedustajien tulisi lukea vähintään yksi kirja kuukaudessa, nimittäin se sivistää. Yksi kirja kuukaudessa. Sitten vielä kolmanneksi, kun me tämän mietinnön pohjalta tätä keskustelua käymme, niin — niin kuin edustaja Lyly tuossa esitti — meillä on täällä mietinnössä vastalause, ja siinä vastalauseessa on kaksi lausumaa, jotka edustaja Lyly luki. Minä kannatan näitä lausumia ja toivon, että mahdollisimman moni kansanedustajista sitten, kun me tästä asiasta äänestämme, näitä lausumaehdotuksia kannattaa. Edustaja Garedew nosti omassa puheenvuorossaan sen, että raskaus- ja perhemyönteistä ilmapiiriä tässä yhteiskunnassa tulisi edistää ja kehittää ja viedä eteenpäin. Nostitte myös kotihoidon tuen esille, ja olen teidän kanssanne samaa mieltä: toivon, että sitten kun tulevaisuudessa näitä asioita mietitään, niin sinne kotihoidon tukeenkin sitten satsataan. Mutta, edustaja Garedew, nyt me käymme keskustelua miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, ja totta kai nämä asianmukaiset nostot ja ehdotetut muutokset, mitä on tuotu, ovat tarpeellisia, mutta vastaavatko nämä muutokset lopulta siihen ongelman laajuuteen riittävällä tavalla, mitä hallitus on aikaisemmilla lainsäädäntömuutoksilla tehnyt perhevapaaseen ja raskaussyrjintään liittyviin asioihin? Herra puhemies! Aina kun me kansanedustajat pidämme näitä puheenvuoroja, tässä edustaja Hännisenkin puheenvuorossa tulivat esille lapset ja nuoret, niin muistetaan katsoa tätä Wäinö Aaltosen tekemää teosta, mikä puhemiehen yläpuolella on. Sen teoksen nimi on Tulevaisuus, ja siellä lapsi vilkuttaa meille kansanedustajille. Edustaja Hänninenkin ja edustaja Garedewkin, aina kun pidätte puheenvuoroja ja tämänkin hallituksen esityksiä puolustatte, niin muistakaa katsoa tuota lasta ja tulevaisuutta ja miettiä, menevätkö aina ne päätökset niin, että lasten ja nuorten tulevaisuus on turvattu. Rouva puhemies! Herra puhemiehen aikana aloitin tämän puheenvuoron ja rouvan puhemiehen aikana lopetan ja totean vain loppuun, että on se mahtavaa, että Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 2026. Syntyvyyskin saattaa lähteä jopa nousuun tämmöisillä voitoilla. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Nyt tosiaan käsittelemme hallituksen esitystä laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön pohjalta. Tässä mietinnössähän on tosiaan vastalause, mitä tämän keskustelun alussa edustaja Lyly esitti. Minä, puhemies, kannatan Lylyn tekemää esitystä tästä vastalauseesta. Tässä vastalauseessahan on pykälämuutosesityksiä, jotenka me pääsemme sitten tästä äänestämään. Herra puhemies! Tähän tasa-arvolakiin ehdotetut muutokset, mitkä tässä hallituksen esityksessä ovat, totta kai ovat tarpeellisia, mutta ei niillä pystytä vastaamaan sen ongelman laajuuteen, mikä on sitten aikaisempien hallituksen lakiesityksien pohjalta tuotu heikentämään tasa-arvokysymyksiä työelämässä — ja varsinkin, kun katsotaan hallitusohjelmaa. Edustaja Junnila, te olette tehnyt hallitusohjelmaa, ja te olette kehunut sitä hallitusohjelmaa, mutta sitten te teette tämmöisiä hallitusohjelman vastaisiakin lakiesityksiä. No, nämä muutokset vahvistavat vain tätä nykyistä oikeuskäytäntöä eivätkä tuo siihen mitään lisää tai mitään uutta, jota me olisimme tarvinneet, koska siis kyllähän nämä hallituksen aikaisemmat työelämäheikennykset, joilla lisätään työelämän epävarmuutta, heikennetään naisten ja nuorten asemaa työelämässä ja ennen kaikkea lisätään raskaus- ja perhevapaasyrjintää, kumoavat tämän esityksen pienet muutokset tasa-arvolakiin. Sen myötä olisikin tärkeää, että eduskunnassa, kun me sitten äänestelemme näistä pykälämuutoksista, myös hallituspuolueitten edustajat miettisivät hyvin tarkkaan, tulisitteko näitten pykälämuutoksien taakse, koska sillä ennen kaikkea pystyttäisiin sitä tasa-arvoista työelämää parantamaan ja ennen kaikkea torppaamaan raskaus- ja perhevapaasyrjintää. No, puhemies, tosiaan täällähän ovat sitten vielä nämä hyvät lausumaehdotukset, mutta nehän tulevat sitten toisen käsittelyn päätteeksi. Katsotaan sitten, pidetäänkö lisää näitä puheenvuoroja. Tämän puheenvuoron anti oli se, että kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalausetta.

Herra puhemies! Aina kun puhutaan liiallisen alijäämän korjaamisesta, niin sitten puhutaan menosopeutuksista. Varmasti niitäkin joudutaan tekemään, mutta vähemmälle puheelle jää sitten se tulopuoli, miten me saamme verotuloja ja sitä kautta maksettua näillä verotuloilla näitä valtionvelkoja. Kun edustaja Hoskonen omassa puheenvuorossaan toi esille tämän metsäteollisuuden hankalan tilanteen ja sen, kuinka päätöksillä on jopa metsäteollisuus ajautunut siihen, että on joutunut irtisanomaan porukkaa ja tehtaitakin on laitettu kiinni, niin kyllä meidän pitäisi tässäkin salissa enemmän puhua teollisuuspolitiikkaa. Toinen teollisuudenala, joka viimeksi tänä päivänä on ilmoittanut, on kaivosyhtiöt ja kaivosteollisuus. Kaivosyhtiö Boliden ilmoitti tänään, että tuo miljardin euron investointi nyt peruuntuu, se laitetaan jäihin, ei tehdä. Elikkä puhutaan tästä Kevitsan kaivoksesta ja kaivoksen toiminnasta, se loppuu 2034. Ja mitä Boliden ilmoitti perusteluikseen tälle päätökselle, että miljardi-investointeja ei tehdä? Muun muassa kaivosalan veronkorotuksilla ja tukileikkauksilla on niin kova vaikutus, että tämmöinen miljardi-investointi jätetään tekemättä vuonna 2034. Tässä on sitä tulevaisuuspolitiikkaa, hyvät kansanedustajat, ja miten se näyttäytyy jo tänä päivänä, niin 77 työntekijää irtisanotaan. Siinäkin jäivät sitten nämä veroeurot saamatta 77 työntekijän osalta. Tämä oli Lapin suunnalla, ja toinen merkittävä asia, toinen merkittävä teollisuudenala on junanvaunuteollisuus, jota harjoitetaan tässä yhteiskunnassa Kainuussa Otanmäessä. Siis yksi teollisuudenala nimeltä junanvaunuteollisuus on yksi toimipaikka tässä Suomenmaassa, ja se on siellä Otanmäessä. Siellä valmistetaan muun muassa Valtionrautateille junanvaunukalustoa ja myös raitiovaunuliikenteeseen raitiovaunuja. Nythän me saimme tämän uutisen, kuinka Škoda Transtech ilmoitti 200 työntekijän irtisanomisesta, joka on oikeasti todella, todella iso, järkyttävä uutinen. Puhutaan siis junanvaunuteollisuudesta, joka työllistää tässä maassa yli 600 työntekijää. Toivoisin nyt, että valtiovalta ottaa asianmukaisen vakavuuden näitten uutisten myötä, että kuinka me kehitämme omaa teollisuuspolitiikkaamme niin, että teollisuus pärjää tässä maassa, mitä kautta se tuo vientimahdollisuuksia mutta ennen kaikkea luo työpaikkoja, mikä tuottaa sitten niitä verotuloja, mitä kautta maksetaan näitä valtionvelkoja.

Kunnioitettu herra puhemies! Paikalla. — Tosiaan tästä edustaja Lindénin puheenvuorosta on hyvä taas, jälleen kerran, jatkaa. Kiitoksia ansiokkaasta puheenvuorosta, ja yritän myös pysyä tässä isossa kuvassa. Se, mikä on todellisuutta, on se, että vuoden 2024 tilinpäätös oli miinus 12,1 miljardia, viime vuoden tilinpäätös meidän valtiolla on miinus 12,7 miljardia euroa, tämän vuoden arvio on miinus 10,8 miljardia, ja sitten julkisen talouden suunnitelman vuodesta 2027 sinne vuoteen 2030 asti yhteenlaskettu summa alijäämän osalta on miinus 63,9 miljardia euroa. Elikkä tarvitsee jotain tehdä, ja niin kuin edustaja Hoskonen totesi, kun me käsittelemme nyt selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta, niin kyllä me olemme oikeasti vakavan paikan edessä. Mutta niitä ratkaisujahan kyllä olisi ja on, kun niitä vain käytettäisiin. Kun tuossa jo edustaja Hänninen omassa puheenvuorossaan puhui sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, niin kyllä tarvitsee tehdä asioita oikein, että me saamme tämän julkisen talouden tasapainoon. Kun katson, herra puhemies, tätä hallituksen vuosikertomusta vuodelta 2025, niin mietteliääksi se pistää. Siellä on muun muassa kestävän julkisen talouden osalta useampi kappale ja valtiontaloudesta viime vuodelta luvut selvillä. Mutta mitä pitää tehdä ajatellen tulevaisuutta: Kyllä edustaja Hoskonen on siinä aivan oikeassa, että tämä energiapoliittinen kysymys on käytävä vielä kertaalleen lävitse. Ei voi mennä niin, että tavallinen kansa alkaa maksamaan vieläkin isompia energiamaksuja sähkön osalta ja polttoaineen osalta, ja rahat ovat jo nyt tässä ajassa tiukilla tavallisella kansalla. Jos me lähdemme vielä näillä päätöksillä lisäämään menoja, niin kyllä alkaa ihmisillä ostovoima loppumaan aivan tyystin. Mitä tulee energiapolitiikkaan ja tulevaisuuteen, niin näitä datakeskuksiahan on tulossa. Tällä yhteiskunnalla on oltava strategia, että jos näitä datakeskuksia tulee nyt niin kuin sieniä sateella... Näitä investointejahan on tulossa, sehän on hyvä asia, että datakeskuksia tulee, koska se tuo sen mukanaan myös rakentamista ja uusia työpaikkoja, mutta tämä energiakysymys on ratkaistava, ettei käy niin, että kun energiasta alkaa olemaan pulaa, niin sitten kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti alkaa käymään niin, että tavalliselle kansalle energian hinta alkaa olemaan liian iso. No, isoa kuvaa vielä, herra puhemies... — Jahas, kolme minuuttia tulee täyteen, enkä tule nyt puhujanpönttöön, jotenka otan toisen puheenvuoron ja paikaltani sitten kerron vielä hieman liittyen tähän teollisuuspolitiikkaan siitä, mitä tämän päivän uutiset ovat meille tuoneet.

Herra puhemies! Tästä edustaja Lindénin puheenvuorosta on hyvä jatkaa, että hyvä, että edes tämä tehdään. Kiitoksia edustaja Lindénille tästä historiakatsauksesta, mitä on tapahtunut ja mitä tosiaan silloin vuonna 2023 tapahtui inflaation osalta. Mitä tulee tähän valiokunnan mietintöön, niin mietintö on ihan asiallinen, ja totta kai ymmärrän myös nämä vastalauseet, mitkä sosiaalidemokraatit ja Suomen Keskusta ovat tehneet, koska kyllähän myös täältä mietinnöstä käy ilmi se, että osa lausunnonantajista on ehdottanut tätä kattamismääräajan ulottamista sinne vuoden 2030 loppuun asti. Mutta hyvä näin, että se vuosi 2029 on täällä mietinnössä ja meidän hyvinvointialueet saavat sitten lisäaikaa näitten alijäämien kattamiseen ja sitä kautta myös työrauhaa. Totean vain, että kiitokset on annettava hallitukselle, että tämä edes nyt tuotiin, mutta sitten ei kiitoksia tule siitä, miten hyvinvointialueita muuten kohdellaan. Korjaustoimenpiteitä olisi voitu tehdä myös tämän vaalikauden aikana tähän rahoituslainsäädäntöön, koska kyllä suomalaiset ansaitsevat asianmukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuslaitoksen palvelut ympäri Suomenmaan. On vähän kohtuutontakin, että meidän hyvinvointialueet ovat tässä tilanteessa, että joutuvat tekemään niin kovia toimenpiteitä, että sitten tämmöiset ihan peruspalvelut tuolla maakunnissa ovat niin kortilla, että ikäihmisiä kuskaillaan yli satojen kilometrien päähän, kun palveluita ei ole, kun niitä on jouduttu ajamaan alas leikkauksien vuoksi. Mutta, herra puhemies, tähän asiaan: hieno homma, että vuoteen 2029 asti sitten näitä alijäämiä pystytään kattamaan. Kiitoksia myös edustaja Koskelalle, kun olette tähän asiaan vaikuttanut ja toitte sen tuossa äsken esille.

Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa tästä hyvästä mietinnöstä. Tätähän hieman myös korjattiin. En lähde tähän sisältöön sen enempää ottamaan kantaa, muuta kuin totean vain, että kun tämähän on tullut tosiaan sieltä EU:n suunnalta ja EU:n lintudirektiivien osalta on tätäkin lainsäädäntöä pitänyt meillä täällä eduskunnan päässä käsitellä, niin totean vain näin, herra puhemies, että kun tämäkin aika olisi käytetty vaikka linnunpönttöjen tekemiseen ja sitä kautta luonnonsuojelua autettu, luontoa kunnioitettu, niin sekin aika olisi käytetty paljon paremmin ja tehokkaammin. Mutta mitä tähän mietintöön tulee, niin mitä katselin, täällä mietinnössähän käydään lävitse esimerkiksi puun kuljettaminen puunkorjuukiellon piiriin kuuluvilta alueilta, ja tähän mietintöönhän tuli asianmukaiset kirjaukset eduskunnan suunnalta. Sehän näytti yhdessä vaiheessa siltä, että ei saisi vanhoja ajouria käyttää, mutta nythän näyttää siltä, että tähänkin löytyi sitten ihan asianmukainen maalaisjärki ja metsäjärki. Mitä tulee tuohon edustaja Hännisen puheenvuoroon turvallisuudesta ja siitä turvallisuudentunteesta, mitä osoititte metsänomistajien suuntaan, että metsiä saa hyödyntää ja käyttää, niin onpa mukava kuulla tämmöistä puhetta, että edustaja Juha Hänninen pitää huolta metsänomistajista, koska kyllä ne metsänomistajat, edustaja Hänninen, ovat niitä ilmastonmuutoksen parantajia. He pitävät huolta siitä, että metsiä hyödynnetään, metsiä käytetään, metsiä istutetaan ja sitä kautta sitten saadaan niitä niin sanottuja hiilinieluja. Siltä osalta metsänomistaja ja suomalainen yhteiskunta tekevät oman osansa siihen, että tätä ilmastoa sitten pelastetaan. — No, puhemies, vielä kerran kiitoksia hyvästä mietinnöstä maa- ja metsätalousvaliokunnalle.

Kunnioitettu herra puhemies! En ollut tässä ensimmäisessä käsittelyssä. Tämähän on tosiaan toinen käsittely tämän asian osalta, ja edustaja Holopainen tuossa jo totesi, että ensimmäisessä käsittelyssä on käyty värikästä keskustelua. Pitääpä käydä, herra puhemies, ihan se pöytäkirja lukemassa, minkälaista keskustelua tämän asian osalta on käyty. Kuulimme tuossa edustaja Holopaisen puheenvuorossa myös, että tämä on ihan hallitusohjelmatavoite vihreälle puolueelle, että eläinten oikeudet tulee saattaa ihan perustuslakiin. Se varmasti on myös vasemmistoliitollekin tavoite. On hyvä, että politiikassa on tavoitteita. Luin tätä perustuslakivaliokunnan mietintöä ja ajattelin lukaista sitä myös tähän täysistunnon pöytäkirjaan. Nimittäin tässähän perustuslakivaliokunta on kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen arvioinnissa huomioinut ja kirjoittanut omaan mietintöönsä seuraavasti: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä kansalaisaloitteessa ehdotettu uusi sääntely tarkoittaisi Suomen oikeusjärjestyksen taustalähtökohtien perustavaa laatua olevaa muutosta. Nykyinen perustuslakimme on modernin länsimaisen demokratian perustuslaki, jossa on kattavasti säädetty valtiollisista perusratkaisuista sekä ihmisyksilön ja julkisen vallan välisistä suhteista. Perustuslakivaliokunta pitää suomalaiseen valtiosääntötraditioon huonosti soveltuvana” — huom. huonosti soveltuvana — ”kansalaisaloitteesta ilmenevää ihmisten ja eläinten perusoikeuksien rinnasteisuutta. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetut perusoikeussäännökset on lisäksi kirjoitettu niin konkreettisiksi, että ne antavat eläimille subjektiivistyyppisiä oikeuksia suhteessa ihmisiin, yrityksiin ja julkisiin toimijoihin. Perustuslakivaliokunnan mielestä vaikuttaa jäävän epäselväksi, onko uuden sääntelyn tarkoitettu muodostavan oikeuksia eläimille myös suhteessa toisiinsa. Avoimeksi jää niin ikään kysymys eläinten velvollisuuksista suhteessa toisiinsa ja muihin tahoihin. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan sääntelyn vaikutukset Suomen oikeusjärjestykseen olisivat vaikeasti ennakoitavia, koska esityksellä pyritään muuttamaan hyvin uudenlaiseksi sitä ajattelutapaa, jonka varaan merkittävä osa valtiosääntöoikeudellista, ympäristöoikeudellista ja yksityisoikeudellista sääntelyä rakentuu.” Herra puhemies! Tässähän on ihan... Pitää lukaista vielä tämä: ”Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu sääntely edellyttäisi muuttamaan nykyistä eläimiin ja näiden elinympäristöön kytkeytyvää laintasoista sääntelyä ja yksityisoikeudellisen järjestelmän perusteita. Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu uusi sääntely olisi myös poikkeuksellisen yksityiskohtaista ja laajaa suhteessa siihen, miten perustuslain 2 luvussa säädetään perusoikeuksista.” No, herra puhemies, kyllähän kun tätä keskustelua kuuntelee ja kun puhutaan siitä, että eläinten oikeudet tulisi Suomen perustuslakiin kirjata, niin kyllähän, jos näin tehdään, tämä perustuslain tarkoitus hämärtyy. Perustuslaki suojaa ensisijaisesti ihmisten perusoikeuksia ja määrittelee valtion rakenteen. Jos tämä eläinten oikeuksien lisääminen laitettaisiin, niin kyllä se muuttaisi perustuslain luonnetta ja hämärtäisi sitten sen myötä perustuslain ydintehtävää. Sitten tämä oikeudellinen epäselvyys, mikä on tässä myös perustuslakivaliokunnan mietinnössä tuotu esille: Jos eläinten oikeudet käsitteenä on hyvin tulkinnanvarainen, niin mitä oikeuksia eläimillä sitten olisi, jos se perustuslakiin kirjattaisiin? Koskisiko se ihan kaikkia eläimiä? Voisiko eläin olla... [Mai Kivelä: Koskeehan nykyinenkin laki!] — Täältä tuli välihuuto, että se koskee tänäkin päivänä. Meillähän on tänä päivänä jo nykyinen eläintensuojelulaki todella hyvä, ja niin kuin edustajat omissa puheenvuoroissaan toivat esille, nykyistä lainsäädäntöä eläintensuojelulain osaltahan on muutettu parempaan suuntaan, varsinkin viime vaalikaudella. Sehän tarkoittaa, että eläimiä tulee kohdella asianmukaisesti ja hyvin. Mietin vain, miksi tätä pitää sitten vielä perustuslakiin lähteä kirjaamaan. Puhemies! Pitääpä lukaista, kun tämä on toinen käsittely tämän asian osalta, se ensimmäisen käsittelyn pöytäkirja, miten värikästä keskustelua silloin on käyty. [Lauri Lyly: Se oli perusteellista!]

Arvoisa rouva puhemies! Kun tämä asia on näin iso, niin ajattelin ottaa vielä toisen puheenvuoron, kun puhutaan miljardeista. Kiitoksia edustaja Vähämäelle hyvästä puheenvuorosta. Niin kuin totesitte, aina vaalikausien lopulla tätä lainakattoa on tarkasteltu, ja sehän on ollut vähän tämmöinen tekninen asia viime vaalikausien aikana, mutta nyt tämä ei minun mielestäni enää ole tekninen asia vaan vähän isompi poliittinenkin kysymys. Tämmöiset lainakatot ja lainanottovaltuuksien nostamiset ovat olleet isoja poliittisia kysymyksiä tuolla rapakon takana, kun katsotaan Yhdysvaltojen talouspoliittisia keskusteluja. Ajattelenkin näin, että kun nyt tämä velkaantuminen on jatkunut ja tosiaan suunnitelmavuosien aikana 27—30 se 64 miljardia euroa otetaan vielä lisää velkaa, niin kyllä meidän täytyy käydä se rehellinen keskustelu jo tässä vaiheessa lähetekeskustelun osalta, miten tämä velkaantuminen taitetaan. Kolme vuotta hallitus on istunut, ja kun hallitus aloitti, hallitusohjelmaan pistettiin visio ja selkeät tavoitteet, että tälle julkiselle velkaantumiselle laitetaan stoppi, mutta kun tähän ei ole päästy, niin nyt pitäisi käydä se rehellinen keskustelu, että kun vuosi on vielä tätä vaalikautta jäljellä ja te olette käyneet jo kehysriihineuvottelut, niin mikä on sitten se lopullinen visio, kuinka nämä velat saadaan taitettua. Rouva puhemies! Ei pelkästään nämä luvut, vaan on huomioitava myös, että tämän valtionvelan lisäksi valtiolla ovat nopeasti paisuneet takaus- ja takuuvastuut. Vuonna 2010 niitä oli noin 23 miljardia euroa, ja viime vuoden lopussa niitä oli noin 73 miljardia euroa. Näihin takaus- ja takuuvastuisiin kuuluvat esimerkiksi opintolainatakaukset, Valtion asuntorahaston vastuut sekä Finnveran vientiluotot, joita esimerkiksi telakkateollisuus tarvitsee. Tämän lisäksi valtiolla on vielä noin 20 miljardin euron pääomavastuut kansainvälisille rahoituslaitoksille, kuten Euroopan vakausmekanismille. Näistä sitoumuksista voi syntyä Suomelle nopeastikin maksuvelvoitteita. Kyse ei ole nyt, kun me keskustelemme, pelkästään nykyisestä velasta, vaan myös merkittävistä tulevaisuuden riskeistä näitten takauksien ja vakuuksien osalta.

Rouva puhemies! Paikalla, kiitoksia. — Niin kuin edustaja Kalliokin totesi, toivoisi, että tämä enemmän eduskunnassa keskusteluttaisi, koska kyseessähän on hyvin vakava aihe. Nimittäin me olemme käsitelleet täällä julkisen talouden suunnitelmavuosia, vuodesta 2027 vuoteen 2030 asti, ja näinhän siinä käypi näitten suunnitelmavuosien aikana, että lisää velkaa otetaan se 64 miljardia euroa. Nythän me puhumme siitä, että tätä lainakattoa nostetaan melkein saman verran, kun juurikin pitäisi käydä sitä keskustelua, kuinka tätä julkisen talouden tilannetta, velkaantumista, saataisiin taitettua. Tietyllä tavalla vähän ihmetyttää — eikä vain tietyllä tavalla, vaan ihmettelen suunnattomasti — että kun nytten kehysriihen jälkeen näistä suunnitelmavuosista käytiin keskustelua tässä salissa eduskunnassa, niin kyllähän pääministeri meille, Suomen eduskunnalle, totesi näin, että he ovat tehneet, siis hallitus on tehnyt, sen kaiken mahdollisen, mitä heillä on ollut tehtävissä. Eli toisin sanoen sen voi suomentaa tälleen kainuulaisittain, että hanskat ovat tipahtaneet. Hanskat ovat tipahtaneet ja työt on lopetettu tämän julkisen talouden tasapainottamisen osalta, kun kuitenkin tätä vaalikautta on vielä vuosi jäljellä. Vaalikautta on vuosi jäljellä, ja olisimme toivoneet, että semmoista suunnitelmallisuutta olisi tehty. Nytten kun olemme sitoutuneet tähän velkajarruun, pois lukien vasemmistoliitto, niin kyllä olisimme toivoneet täältä oppositiosta, että semmoista rakentavaa keskustelua, yhteishenkeä oltaisiin luotu sen suhteen, että hallitus olisi tehnyt työnsä loppuun tämän vaalikauden osalta ja etsinyt niitä sopeuttamisia niin, että tämä velkaantuminen laitettaisiin kiinni ja taitettaisiin. Mutta näinhän ei ole tapahtunut, vaan nytten me käsittelemme tätä eduskunnalle esitettyä esitystä valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta, elikkä lisää velkaa sitten otetaan, mutta alkaa olemaan vähän liian kovat luvut. Niin kuin edustaja Kallio jo totesi, kun nämä toteutuvat, niin jokaista suomalaista kohden meillä velkapotti on se 50 000 euroa, ja on se kyllä aika kohtuuton myös meidän nuorisollemme, joka joutuu sitten näitä velkoja maksamaan. Mutta, rouva puhemies, hyvä, että kuitenkin täällä salissa on edustajia, edustajakollegoita niin täältä oppositiosta kuin myös hallituksen edustajia, että pystymme käymään tätä rakentavaa keskustelua, kuinka tämä velkaantuminen sitten lopetetaan.

Kunnioitettu rouva puhemies! Kyllä edustaja Ollikainen tässä omassa puheenvuorossaan kertoi ne kaikki, mitä minullakin oli ajatus kertoa, ja vielä kahdella kotimaisella. Kiitän edustaja Ollikaista ansiokkaasta puheenvuorostaan, koska juurikin näin, tämä hallituksen esitys, mikä tänne eduskuntaan nyt on annettu — kiitoksia herra ministerille tästä hyvästä esityksestä — niin kuin edustaja Ollikainen totesi, kyllä luo uskoa koko maahan. Totta kai tämä on yli 25-vuotiaille, mutta kyllähän se on näin — eikö näin, ministeri Marttinen — että oppi ei ojaan kaada ja oppimistahan on koko ikä. [Eduskunnasta: Kyllä!] Kyllähän tämän hallituksen esityksen lisäksi pitää ajatella maaseudun lapsiakin ja sitä, että he pääsevät opinpolullaan niin pitkälle, että sitten tulevaisuudessa on tämmöisiäkin mahdollisuuksia, mitä tämä hallituksen esitys nyt on antanut.

Kunnioitettu rouva puhemies! Tuo oli mielenkiintoinen puheenvuoro perussuomalaisten edustajalta, että kun tätä pakettia katsotaan, niin tärkeä asia tässä paketissa ovat sudet. Eivätkö nämä susiasiat ole jo kunnossa? Mutta ei näytä perussuomalaisia kiinnostavan tämä ennallistamisasetus ja sen tuoma hintalappu, miljardilappu, Suomen kansalle. Edustaja Strandman, kuuntelitteko edustaja Hoskosen, edustaja Kalmarin ja edustaja Kallion puheenvuoroja siitä, kuinka vakavasta aiheesta nyt keskustellaan? Se susiasia on jo kunnossa. Mutta tästä ennallistamisasetuksesta ja ennallistamissuunnitelmasta minä nyt haluan kysyä ministeriltä, kun edustaja Hoskonen tässä jo miljardilappuja toi esille tämän ennallistamissuunnitelman osalta: Mikä tämä hintalappu lopulta sitten on Suomen kansalle? Ja onko todellakin niin, että te olette viemässä eduskunnan päätäntävaltaa tämän asian osalta niin, että tämä menee valtioneuvostoon päätettäväksi, joka antaa sitten komissiolle? Mielellään tähän kuulisimme vastauksen. Lopuksi totean vain, että kun puhuitte ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä, niin unohditte mainita puheessanne sosiaalisen kestävyyden. [Puhemies koputtaa] Elikkä ovatko tässä kestävän kehityksen kriteerit ollenkaan täyttyneet tai täyttymässä? — Kiitoksia, rouva puhemies.

Kunnioitettu rouva puhemies! Meillä on välikysymys hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, ja te, pääministeri, totesitte, että hallitus jatkaa tämän välikysymyksenkin jälkeen, kun me huomenna siis äänestämme hallituksen luottamuksesta. Mutta te meille vastauspuheenvuorossa, kun välikysymys on jätetty, vastasitte, herra pääministeri, näin: ”Hallitus on tehnyt kaiken, mikä on omissa käsissämme.” Te nyt totesitte, että eivät ole kintaat eivätkä lapaset tipahtaneet, mutta kyllähän ne ovat tipahtaneet. Kun meillä on vielä vuosi tätä vaalikautta jäljellä, vuosi vaaleihin, niin kyllä me tarvitsemme nyt vastauksen eduskunnalle, mitä toimenpiteitä te teette, että julkinen talous laitetaan tasapainoon. Te olette määritelleet vision hallitusohjelmassanne Suomelle, ja siellä talouspoliittinen tavoite on taittaa uhkaava velkaantumiskehitys. Ja kun me velkaannumme entisestään, niin kyllä me, Suomen eduskunta, tarvitaan tähän vastaus, mitä te aiotte tehdä, että tämä velkaantuminen taitetaan.

Kunnioitettu rouva puhemies! On ollut erinomaisen hyvää keskustelua, varsinkin tämän illan lopputunneilla. Kiitoksia siitä edustajakollegoille. Vielä tähän hiilineutraalisuustavoitteeseen vuoteen 2035: Se on tämän hallituksen tavoite, tämä yhteiskunta hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ja se on perussuomalaisten tukemaa ilmastopolitiikkaa. Mutta tästä päästökaupasta te ette pääse yli ettekä ympäri, nimittäin te virititte sen bensapommin, mikä astuu nyt voimaan, ja te nytten totesitte, edustaja Bergbom, että jos tätä ei olisi tehty, niin virka-arvion mukaan olisi ollut kovemmat kustannukset, jotenkin tähän tyyliin te äsken vastasitte, [Miko Bergbom: Näin ymmärsin, joo!] mutta siis silloinen talousvaliokunnan puheenjohtaja Puisto on todennut, että jos sitä oltaisiin lykätty vuoden 2030 jälkeen, oltaisiin jouduttu ottamaan siihen mukaan ihan vastaava hiilidioksidivero. Niin kuin edustaja Räsänen, Joona, tuossa jo totesi aikaisemmin, että kunpa tulisi tämä politiikka tähän kuvioon. Politiikkahan sen määrittelee, minkälaisia tavoitteita asetetaan. Te olette hallituksessa asettaneet nämä tavoitteet, ja te olette menneet mallioppilaaksi tähän Euroopan unionin päästökauppahommaan. Te olisitte aivan hyvin pystyneet... Kun me puhumme nyt tässä, rouva puhemies, suunnitelmavuosista sinne vuoteen 30 asti, niin tämäkin päästökauppa-asia oltaisiin voitu aivan hyvin teidän hallituksenne toimilla siirtää vähän myöhemmäksi. Mutta kyllä se nyt, rouva puhemies, on nähtävä, että tähän aikaan on eletty, että kun perussuomalaiset ovat hallituksessa, niin pähkinänkuoria kuskataan tänne Helsingin voimalaitoksiin Norsunluurannikolta asti. Tämäkö on se politiikka, mitä perussuomalaiset harjoittavat? Siis pähkinänkuoria kuskataan polttolaitokseen tänne Helsinkiin. Tällä hetkellä siellä, kuulkaa, on kasallinen pähkinänkuoria Loviisan satamassa. Tämäkö on sitä teidän energiapolitiikkaa? Samaan aikaan turvetuotannon osalle te ette saaneet kuin joitain pieniä kirjauksia. En rupea niitä lukemaan sen enempää. [Miko Bergbom: Liian hyviä!] Tähän hyvään keskusteluun lopuksi haluan vain todeta sen, että tilinpäätös valtion osalta vuonna 24 on miinus 12,1 miljardia euroa, tilinpäätös vuonna 2025 on miinus 12,7 miljardia euroa, ja sitten tämän vuoden talousarvio on miinuksella 10,8 miljardia, ja suunnitelmavuodet: vuonna 27 miinus 13,2 miljardia euroa, vuonna 2028 miinus 16,2 miljardia euroa ja vuosina 2029 ja 2030 miinus 17 miljardia euroa. Olisimme oppositiosta odottaneet, [Puhemies koputtaa] että riihessä olisi tullut näihin suunnitelmavuosiin pikkuisen huojennusta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Vielä kun puhutaan suunnitelmavuosista, niin kyllähän se isoin uutinen, mikä tuolta kehysriihestä tuotiin meille tänne eduskuntaan, oli se, että ajoneuvoveroa lasketaan, ja ensi vuonnahan se on valtion kassasta 50 miljoonaa euroa pois. Mutta ei se sitä tavallista autoilijaa lämmitä, se muutaman kympin ajoneuvoveron alentaminen. Silläkö te meinaatte kompensoida nämä olemassa olevat kalliit polttoaineen hinnat? Ja siihen samaan syssyyn te kaksi vuotta sitten virititte sen bensapommin päästökaupan toimesta, että polttoaineen hinta nousee vielä entisestään, ja siihen tulee vielä tämä jakeluvelvoitteen nostaminen, jota kyllä perussuomalaiset Säätytalolla ansiokkaasti yrittivät saada alennettua, mutta toisinhan kävi, ei se jakeluvelvoite alentunut. Päinvastoin polttoaineen hinta nousee senkin osalta. Vielä tähän, että kun ammattiliikenne odotti, että siellä laatikossa olleen lakiluonnoksen ammattidieselin osalta olisitte ottaneet jo valmiiksi käyttöön tai valmistelleet sen jo kolme vuotta sitten, jotta se olisi sitten valmiina ammattiliikenteen suuntaan, niin se tulee vasta vuonna 2028. Ei sitä voi kuin ihmetellä. Ja kyllä, edelleenkin, jos jotain hallitus on saanut aikaan polttoaineen verotuksen keventämisen osalta, niin kyllä, sen, että se 4,4 senttiähän tuli veronkevennystä per litra. Edellinen hallitushan nosti polttoaineen verotusta. Kyllä, tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alkua. Se nosti kuusi senttiä viime vaalikaudella hallitusohjelmallaan fossiilisten polttoaineitten veroa. Elikkä ette te päässeet takaisin siihen olemassa olleeseen veroonkaan. Jos olisitte sen kuusi senttiä laskeneet, niin sitten olisi saattanut jotain jopa ehkä näkyä. No, voin sanoa, että ei kyllä näy, koska polttoaineen hinta jo paikkakunnittain tuolla pohjoisessa Suomessa ja myös täällä eteläisessä Suomessa heiluu jopa kymmenen senttiä litralta. Elikkä eihän tuo veronalennus näy missään muualla kuin valtion veronkannossa miinusmerkkisenä sen 170 miljoonaa euroa. Sitten samaan aikaan te vielä leikkaatte 30 miljoonaa euroa perusväylänpidosta ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna 38 miljoonaa euroa. Olisitte senkin rahan käyttäneet sinne perusväylänpitoon, ettei tarvitsisi niin tavallisten suomalaisten kuin ammattiliikenteen kuljettajien väistellä syventyviä monttuja tuolla alempiasteisella tieverkolla. Jotain hyväähän tässä on, se, että nämä pääväylät ovat jonkinasteisessa kunnossa, mutta sitten kun mennään alemmalle tieverkolle, josta sitä kasvua haetaan tämän kansantalouden nostattamiseen, niin se onkin sitten aika säädyttömässä kunnossa. Elikkä se, mitä minä haluan sanoa hallitukselle, on se, että nyt pikkuisen ryhtiä tähän liikkeeseen. No, toisaalta ei tässä enää ryhtiä ole odotettavissa. Tämä on nyt jo nähty. [Puhemies koputtaa] Vuosi me katsellaan tätä hommaa, ja sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa katsellaan, mitä mieltä se kansa oli tästä asiasta.

Kiitoksia, rouva puhemies! Ja kiitoksia edustaja Bergbomille listasta ja siitä, että tuotte vaihtoehtoja esille. Totta kai te olette nyt hallitusvastuussa, ja hallitus on kehysriihensä käynyt, mutta on hyvä, että myös jälkikäteen pystytään käymään tämmöistä rehellistä keskustelua. [Miko Bergbom: Nämä on omia ajatuksia!] — Omia ajatuksia saa olla, teillä on edelleenkin perustuslaillinen oikeus tuoda oma mielipide esille. Mutta ymmärrän totta kai myös sen hallitusvastuun, että olette sidottu joiltain osin, aika pitkältäkin osin, siihen hallitusohjelmaan. Edustaja Bergbom, olisin toivonut, että olisitte myös ottanut kantaa — varmasti tässä vielä keskusteluakin käydään ja otitte toisen puheenvuoron — tähän EU:n päästökauppaan, mikä hyväksyttiin teidän hallituksen esityksen mukaisesti. Tätähän olisi pystytty siirtämään vuoteen 2030 tai vähän pidemmälle ja katsomaan, miten tämä homma toimii EU:n suunnalla, mutta teillä oli joku kumma syy saada se voimaan jo heti ensi vuoden alusta, mikä tuo kustannuksia meidän maatalouteen ja metsätalouteen. Maa- ja metsätalouden olisi voinut jättää tästä päästökauppalainsäädännöstä pois, mutta näin vain jostain kumman syystä kävi, että te runnoitte sen lainsäädännön lävitse. En tiedä sitten, oliko se Kansallisen Kokoomuksen ajatus vai perussuomalaisten ajatus, että tämä pitää saada heti EU:n mallikansalaisena lävitse tänne Suomeen, vai mikä tässä sitten oli. Kyllähän silloinen talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puistokin totesi, että hintavaikutuksen on arvioitu olevan komission arvioon perustuen 16 senttiä litralta bensiinissä, 11 senttiä litralta dieselissä ja 13 senttiä litralta polttoöljyssä päästöoikeuden hinnan ollessa 50 euroa tonnilta. Komission riippumattomien asiantuntijoitten vaikutusarviot sen sijaan vaihtelevat, mutta ne ovat yleisesti selvästi korkeampia kuin komission. Joidenkin arvioiden mukaan hinta voi nousta jopa 90 senttiä litralta vuoteen 2030 mennessä. Rouva puhemies, kyllä näihin suunnitelmavuosiin voidaan ottaa tämäkin asia esille. Kyllä siinä vaan, kuulkaa, kävi näin, että te virititte tälle kansalle bensapommin. [Miko Bergbom: Hävytöntä, hävytöntä!] Bensapommi on viritetty, ja se astuu voimaan. Ja näiden kovien polttoaineitten hintojen ollessa voimassa tähän kun vielä lyödään tämmöinen päästökauppamaksu, niin voi hyvänen aika sentään, kyllä se alkaa mietityttämään, kuulkaa, tuolla Kainuun korvessakin, kun lähdetään työmatkalle sinne kaivokselle tai metsäkonetta ajamaan, että milläs se polttoaineen hinta maksetaan kohta, jos palkatkaan eivät tule vielä perässä. Eikö näin, toverit, kun palkatkaan eivät tule perässä? Rouva puhemies! Vielä tähän hiilineutraalisuustavoitteeseen toivoisin edustaja Bergbomilta: Miksi te olette lukkiutunut tähän kokoomuksen ajatukseen, että teillä on hiilineutraalisuustavoite tälläkin hallituksella, että vuonna 2035 tämä yhteiskunta on hiilineutraali? Miksi te ette siirrä tätä vuoteen 2040? [Puhemies koputtaa] Tämä on nimittäin ilmastolaki edellisen hallituksen toimesta... — Rouva puhemies, on tultava pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Kunnioitettu rouva puhemies! Ajattelin, että käytän lyhyitä puheenvuoroja tuolta paikalta, mutta kun edustajat Heikkinen ja Bergbom innoittivat minut vielä tänne kysymyksillä, että kenen ilmastolaki, kenen hiilineutraalisuustavoite tämä oli, niin kyllä, edellisen hallituksen tavoite, jota tämä hallitus perussuomalaisten tuella vielä jatkaa, elikkä tämä yhteiskunta hiilineutraaliksi vuonna 2035. Mutta, hyvät kollegat Heikkinen ja Bergbom, jos te näette tämän tilanteen, että me emme saavuta tätä tavoitetta, niin olisiko ollut syytä teidän Säätytalolla muutama viikko takaperin käydä rehellinen keskustelu siitä, että te tätä hiilineutraalisuustavoitetta siirrätte vähän matkaa eteenpäin, vaikka vuoteen 2040 tai 2050. Mutta varmasti edustaja Bergbomilta, kun hän omaa ajatteluaan on tuonut tänäkin iltana hyvin ansiokkaasti omissa puheenvuoroissaan, linja myös löytyy. [Naurua] Mutta kummastella vaan sopii perussuomalaisten kaksilla rattailla kulkemista, että täällä sanotaan toista mutta tehdään toista, ja sitten Suomen kansa on aivan ihmeissään, että mikä se on se lopullinen linja. Mutta varmasti sen kohta kuulemme.

Kunnioitettu rouva puhemies! Olipa mielenkiintoista kuulla edustaja Bergbomin listaa. Kun totesitte, että otatte toisen puheenvuoron ja jatkatte sitä listaa, niin mielelläni en tämän pidempää puheenvuoroa itse käytä. Haluan vain kysyä, onko teidän listassanne myös tämä, kun nyt käydään näitä suunnitelmavuosia 27—30, että tuonne työ‑ ja elinkeinoministeriön pääluokkaan on tulossa nettomääräisesti noin 60 miljoonan euron leikkaus kehyskauden alussa ja noin 82 miljoonan euron leikkaus loppupuolelle yhteensä. Siellä muun muassa määrärahatasoa alentaa uusiutuvan energian tuotantotuen väheneminen. Kun tätä uusiutuvaa energiaa kuitenkin tarvitaan, meidän on päästävä irti fossiilitaloudesta ja mentävä kohti biotaloutta, niin kysyisinkin edustaja Bergbomilta, kun kohta kuulemme sen teidän listanne loppupuolen, onko tämäkin tuki siellä teidän leikkauslistallanne. Sitten toinen kysymys on tähän Turun tunnin juna -hankkeeseen. Siihen haluamme myös vastauksen. Nyt se 400 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa laitetaan tähän kyseiseen katteettomaan ratahankkeeseen tämmöisessä taloudellisessa tilanteessa ja maailmanajassa. Siellä kyseisellä rataosuudellahan ei kovin paljon tonneja liiku, jotka toisivat kansantalouteen lisätuloja, ja jos ne tonnit lähtisivät vielä satamista liikenteeseen, niin se toisi vientituloja. Kysyisin: Olisitteko valmis sieltä ottamaan pois sen 400 miljoonaa? Kuitenkin mehän joudumme vielä lainan takauksia ja vakuuksia antamaan valtion suunnalta kyseiseen hankkeeseen. Olisitteko valmis tässä taloudellisessa tilanteessa myös tämän ratahankkeen laittamaan sinne teidän säästölistaanne?