Kiuru Krista

Arvoisa puhemies! Minusta oli ihan hyvä, että Satonen otti reilusti esiin sen, että tässä ajatellaan, että tässä autetaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa onnistumaan. Tämä varmasti äsken oli tällainen freudilainen lipsaus, mutta kyllähän se näkyy tässä kaikessa. Tässä nyt autetaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa onnistumaan käsittelemään näitä kaikkia asioita. Minä ihmettelen, miksei hallitus ole auttanut hallitusta onnistumaan paljon aikaisemmin. Meiltä tulee 31 budjettilakiesitystä, ja tässä talossa normaalisti alkaa olla aika vaikea käsitellä edes kaikella lisäajalla, siis kuudella tunnilla, 20:tä budjettilakiesitystä, varsinkin ottaen huomioon niiden kokoluokan plus sen, että niistä täytyy antaa muitakin lausuntoja. Jonkun olisi tämä tarvinnut miettiä, ja uskokaa tai älkää, niin kyllä te mietittekin. Te istuitte kehysriihessä ja mietitte, mitä näistä esityksistä saataisiin pois, koska tämä ei onnistu täällä. Hallitus mietti ja mietti, mutta yhtään esitystä ei löytynyt. Ja nyt te kaadatte tämän lastin tänne ja keksitte, mihin valiokuntiin näitä lähetellään, koska kehysriihessä ei löytynyt yhtään joustoa siihen. Miksi nämä laitettiin näin viime tippaan tänne? Teidän olisi pitänyt suunnitella työ paremmin ja tuoda nämä esitykset ajoissa käsittelyyn. Tästä, edustaja Satonen, on kysymys. Ja kun me sitten perustellaan näitä kiireellä, että nyt nämä täytyy kiireesti jossakin käsitellä, niin se on aivan toisenlaista kuin tässä Aittakumpu äsken totesi, että nämä pitää kuitenkin myös käsitellä huolellisesti. Esimerkiksi tässä saman illan keskustelussa me keskusteltiin tupakkalain muutoksesta, ja niissä puheenvuoroissa, jotka tässä ehdittiin käyttää — en valitettavasti saanut puheenvuoroa tämän 45 minuutin aikana vai puolen tunnin aikana, kun se lähetekeskustelu kesti — kukaan ei huomannut, että siinä muutetaan huumausainemääritelmiä. [Pekka Aittakumpu: Vielä voi varata puheenvuoroja!] — Minä olen varannut jo, ja aionkin pitää puheenvuoroja vielä. — Mutta siinä on kysymys siitä, että ajateltiin, että se on ihan hyvä, että se käsitellään ympäristövaliokunnassa. Nyt täytyy, kun täällä pidetään puheenvuoroja, hiukan joku sordiino olla päällä siinä, että mikä on eduskunnan huolellista käsittelyä. Tästä koko parvekelainsäädännöstä, että saako siellä polttaa vai ei, on 20 vuotta täällä eduskunnassa keskusteltu, ja se osoittaa hyvin sen, että on ihme, ettei tämä Uruguayta koskeva sosiaaliturvan muutossopimus, joka koskee työeläkkeitä, mennyt tänään työelämävaliokuntaan. Ja minun on täällä vain ihmeteltävä tätä menoa, koska mitään muita paikkoja meillä ei ole käydä kansakunnassa keskustelua kuin tämä foorumi. Ja kun täällä esitetään puheenvuoroja, missä huolellisesti asioita oikein hoidetaan, niin kyllä se tulee olemaan aikalainen työ, kun huolellisesti ympäristövaliokunta tutkii huumausainelainsäädäntöä. Hei, tällaiseen me ollaan menty, ja sitä kaikkea täällä saa tehdä. Ja jos me käytetään tällaisia puheenvuoroja täällä, hyvät kansanedustajat, niin me ollaan myös vastuussa siitä, minkälaista linjaa me edustetaan. Ja perussuomalaiset olivat mukana kannattamassa tällaisia esityksiä.

Arvoisa puhemies! Me olemme ottaneet tämän asian jo ennakkokäsittelyyn, ja kun tänään puhemiesneuvostossa tehtiin näitä esityksiä, joissa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle työjärjestyksen mukaan kuuluvia asioita alettiin siirrellä, niin mietin, mahdetaanko tämäkin siirtää. Kiireessä ja ruuhkassa olisi sitten tehty turhaa työtä. Me ollaan tänään jo päätetty tässä asiassa asiantuntijakuuleminen, eli olemme olleet näinkin nopeasti käsittelemässä tätä asiaa. Tässä ministeri hyvin esitteli sen, että se pääongelma tulee siitä, että Uruguayn eläkejärjestelmässä joudut odottamaan sitä niin sanottua jättipottia 30 vuotta, jolloin pystyt sitten käytännössä eläketurvasi saamaan. Tähän epäkohtaan on järkevää ollut hakea kahdenvälisissä neuvotteluissa ratkaisua. Ja kun tämä tulee koskemaan noin 3 000:ta ihmistä, niin täytyy sanoa kuitenkin, että vaikka tätä täällä iltamyöhällä käsitellään, niin tällä on niille 3 000 ihmiselle iso vaikutus. Tämä esitys on tietenkin sitä normaalia sosiaaliturvan parantamista, jota tehdään meidän sopimusmaiden kanssa ja jossa yritetään saada aikaan ratkaisuja siitä, että ihmisten tarvitsisi kuulua vain yhteen eläkejärjestelmään samaan aikaan. Tässä nyt konkreettisesti tämä realisoituu. Tässä kun äskeisessä keskustelussa käytiin keskustelua siitä, voisiko työelämävaliokunta käsitellä työeläkkeisiin ja työeläkejärjestelmään liittyviä kysymyksiä, niin minusta ne eivät ole kyllä kovin kaukana koko siitä sosiaaliturvakokonaisuudesta. Eläketurva on sosiaaliturvaa. Ja semmoisessa ajattelussa, että sosiaaliturvasta otettaisiin palasia ja hoidettaisiin näin, tällä samalla esimerkillä nyt sitten tämä asia olisi pitänyt käsitellä työelämävaliokunnassa. Jokainen ymmärtää, että tällä ei ole kyllä kauheasti liikkumapintaa työelämävaliokunnan asioiden kanssa. Täten on tärkeää huomata, että kun me puhutaan sosiaaliturvasta, niin kuin tässäkin tapauksessa, niin eläketurvahan on aivan olennainen osa ihmisten sosiaaliturvaa. Jos me ajatellaan, että sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset voitaisiin ulkoistaa jollekin muulle kuin sosiaali- ja terveysministeriölle tai sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, niin me ollaan kyllä yhteiskunnassa aika hakusessa siinä, miten me arvioidaan myöskin näiden esitysten vaikutuksia. Tässä yhteydessä tämäkin esitys olisi käytännössä tarvinnut laittaa sitten sinne edustaja Satosen vetämään työelämävaliokuntaan sillä perusteella, että työelämän kysymykset käsiteltäisiin siellä sillä logiikalla, että myöskin eläketurva olisi sitä. Se on sosiaaliturvaa, ja jos me puhumme sosiaaliturvasta, niin meillä täytyy olla joku keskeinen käsitys sosiaaliturvan kaikista osista, eikä niin, että yksi porukka miettii pelkästään eläketurvaa sosiaaliturvana ja sitten kaikkien muidenkin tontille mahdollisesti levitettäisiin pakkaa. Kyllä sosiaaliturvan koko järjestelmä kuuluu edes yhdelle valiokunnalle vastattavaksi, ja tässä tapauksessa sitä tänään kunnioitettiin. Olen iloinen siitä, enkä tietenkään tarjonnut puhemiesneuvostossa sellaista vaihtaria, että tämä asia olisi käsitelty nyt työelämävaliokunnassa, koska työelämävaliokunta [Puhemies koputtaa] olisi tehnyt valtavasti töitä ja meillä oli tämä työ jo tehtynä, koska tänään on päätetty asiantuntijakuuleminen. [Puhemies koputtaa] Toivon, että joku järki olisi, kun näistä asioista käytäisiin keskustelua.

Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvostossa kysyin vielä, oletteko varmoja, että ette todella halua lausuntoa edes StV:n antavan. Ja niin kuin tiedätte, pöytäkirjasta näkee, että tästä asiasta äänestettiin. Vetosin teihin vielä oven ulkopuolellakin tässä asiassa. [Arto Satosen välihuuto] Mutta niin täällä toimitaan kuin toimitaan, ja se kertoo tietysti siitä, että sellainen parlamentarismi, mikä perustuu näin löyhään asioiden hoitoon, on huolestuttavalla tasolla. Minä haluan ensinnäkin sanoa, että — tämä ei ole leikin asia myöskään, ministerit — en usko, että Partanen on halukas siirtämään eläkejärjestelmää missään tapauksessa Marttisen ministeriöön. Tämä on todella vakava kysymys. Tässä esityksessä tehdään, edustaja Satonen, paljon muutakin kuin se, minkä te luettelitte. Tässä on ihan selvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuuluvia vastuita. Ensinnäkin tässähän lähdetään siitä, että tiedonsaannin turvaamiseksi kaikki eläkejärjestelmätahot saisivat nämä tiedot seuraavan vuoden alusta, jos muistan oikein, suoraan Kelan kanta-järjestelmästä, ja siihen liittyvät asiat kuuluvat aivan selvästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan profiiliin. Tässä myöskin tehdään isoja muutoksia siihen, millä tavalla tämä järjestelmä itsessään tulee toimimaan. Ei siis pelkästään lähdetä siitä, että viimeiset laitokset otetaan tähän mukaan VILMA-periaatteen mukaan, vaan tässähän tehdään myöskin useita muita muutoksia, joista ministeri joitakin mainitsi. Tässä tiedonsaantioikeuksien lisäksi lähdetään siitä, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen ja Merimieseläkekassan nimiin tehdään muutoksia, eli käytännössä tässä tapauksessa Merimieseläkekassan valtuuskunnan kokouksen kokouskutsumissäännöstä muutettaisiin esitetyllä tavalla. Tässä tehdään työeläkkeiden toimeenpanoon käytännössä erityyppisiä ratkaisuja, joista on vuosikymmenten pitkä linja sosiaali- ja terveysvaliokunnan tekeminä muutoksina. Nyt me päätyisimme hallituskauden aivan loppupuolella siihen, että nyt TyV rupeaisi tekemään uusia linjoja tähän kokonaisuuteen. Lisäksi osa näistä koko tämän eläkejärjestelmän muutoksista on ollut käsittelyssä ja on käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siitä huolimatta. Kyllä tämä kertoo minusta siitä, minkälaisessa tilanteessa me ollaan. Puhemiesneuvosto teki tällä viikolla viisaudessaan myöskin päätöksen siitä, että biopankkilaki laitetaan sivistysvaliokuntaan, ja jälkikäteen porukat tajusivat, että sillä ei ole mitään tekemistä tieteen edistämisen kanssa. Se on täysin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö. Siinä muutetaan eettisiä käytänteitä, ja eettisissä asioissa päädytään puhemiesneuvostossa tekemään sellainen eettinen linjaus, että ei toimita lainkaan sen virkaesityksen mukaisesti, miten eettisiä asioita hyvinvointialueilla tultaisiin käsittelemään. Sen lisäksi koko se biopankkilakia koskeva kokonaisuus perustuu toisiolakiin, josta me käsiteltiin jo täällä ensimmäinen osa meidän valiokunnan johdolla, ja tulee vielä kaksi uutta EU-tasoista isoa pakettia siihen kokonaisuuteen. Eikä kukaan miettinyt puhemiesneuvostossa, miten hoidetaan tämä kokonaisuus, missä on neljä osaa ja yksi vasta korkattu valiokunnassa. Senkin paikkaansa paneminen muuten kesti tosi kauan, että saatiin ulos se, eikä siinä ole mitään ristiriitaa. Sekään ei ole poliittisesti millään tavalla särmäinen laki. Mutta ei tämä meno voi jatkua näin. Kyllä jonkun täytyy kantaa siitä myöskin vastuuta, että täällä voidaan luottaa myöskin meidän valiokunnassa siihen, että kun me suunnitellaan näitä prosesseja, niin me tiedetään, milloin meillä käsitellään mitäkin. Eli nythän meillä on sellainen tilanne, että meillä on tehty monta viikkoa eteenpäin ohjelmat, miten me käsitellään näitä asioita, ja me joudutaan jatkuvasti pelkäämään, että puhemiesneuvostossa esimerkiksi tämän asian kohdalla päädytään sellaiseen johtopäätökseen, että ei arvosteta lainkaan meidän kykyämme tehdä asiallinen mietintö tässä asiassa. Kyllä se kertoo siitä, missä tilanteessa eduskunnassa eletään, ja tämä voidaan tehdä äänestyspäätöksellä, muistaakseni 10—6. Silloin meidän kannattaisi miettiä vielä uuden kerran niitä perusteita, joita me täällä viljellään. En minäkään käy esittämässä sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asioita, jotka meille eivät kuulu.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys, joka tässä on, on hyvin ristiriidaton esitys. Olimme ajatelleet valiokunnassa, että yhdellä kuulemisella olisimme saaneet tämän asian kuntoon, mutta yllättävää oli se, että puhemiesneuvostossa oli tänään paljon viisautta paikalla ja siellä ajateltiin, että tämän asian käsitteleminen ei olisi lainkaan tarpeellista sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Nimenhuutoäänestys tässä paljastaa, että hallituspuolueet päätyivät toimimaan puhemiesneuvostossa niin, että työeläkejärjestelmän kysymyksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön toimintavastuulle kuuluvaa lainsäädäntöä käsiteltäisiin tässä talossa tämän esityksen osalta yksinomaan työelämävaliokunnassa. Pohjaehdotus puhemiesneuvostossa oli, että esitys käsiteltäisiin vain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, mutta pohjaehdotuksesta huolimatta päädyttiin siihen, että virkaesitystä ei noudatettu edes sen osalta, että tämä esitys olisi käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edes lausunnon näkökulmasta. Päädyttiin siis siihen, että täysin päin virkaesitystä keksittiin, että tämä laitettaisiin työelämävaliokuntaan. Niin kuin ministeri tässä ansiokkaasti esitteli äsken tämän puheenvuorossaan, tässä tuodaan nämä kaksi viimeistä laitosta mukaan tähän järjestelyyn. Se on täysin kannatettava ehdotus, sitä on suorastaan odotettu. Mutta sen lisäksihän tässä ehdotuksessa lähdetään siitä, että ihmisten terveydentilaa koskevat tiedot tulisivat nyt Kanta-palveluun. Se on täysin sosiaali- ja terveydenhuollon kysymys. Ihmettelenkin puheenjohtaja Satosen logiikkaa tässä, että työelämävaliokunta rupeaisi hallinnoimaan Kanta-palveluun liittyviä asioita. Se menee minusta kyllä aika pitkälle, kun otetaan huomioon, minkälaisesta eduskunnan instituutiosta on kysymys. Meidän pitäisi kuitenkin pystyä turvaamaan näiden lakien asianmukainen, perehtynyt ja pitkää linjaa edustava keskustelu sillä, että me ollaan vuosikymmeniä tehty näihin asioihin lakiteknisiä muutoksia, joskus isojakin reformeja. Ja tässä tapauksessa ilman minkäänlaista valmistelua 15 minuutin säädöllä päädytään tekemään aika isoja historiallisia muutoksia. Minusta tuo edustaja Kymäläisen ehdotus on nimenomaan asiallinen. Siinä sosiaali- ja terveysvaliokunta olisi mietintövaliokunta ja työelämävaliokunta olisi antanut tästä asiasta lausunnon. Nyt puhemiesneuvosto esittää eduskunnalle, että tämä ei tulisi lainkaan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsiteltäväksi, vaikka tämä on ministeri Partasen ja sosiaali- ja terveysministeriön tekemä lakiesitys. Silloinhan tämä olisi pitänyt valmistella jo alun perin niin, että Marttinen olisi valmistellut tämän esityksen ja tuonut eduskuntaan. Mutta se ei myöskään ole hallituksen pelisääntöjen mukaista eikä nykyisen hallituksen ohjeistuksen mukaista. Jopa se työttömyysturva, joka oli, palautettiin kiireen vilkkaa tämän hallituskauden aikana vielä tällaisen kokeilun jälkeen takaisin sinne, mihin se kuului. Eli, arvoisa puhemies, vielä kertaan: Aion myöskin kannattaa tätä edustaja Suna Kymäläisen tekemää ehdotusta, jossa tämä asia käsiteltäisiin mietinnön antamista varten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jolle sitten työelämävaliokunta tekisi lausunnon. Edes sitä, lausunnon antamista, ei sallittu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle näin tärkeässä työeläkejärjestelmää koskevassa lainsäädännössä. [Puhemies koputtaa] Sen takia aloitettiin kyselytuntikin sitten myöhässä.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä yksi näkökulma, joka on hyvä nostaa tähän talous- ja työllisyysteemaan, on se, että kyllä nämä talouden ennusteet euroalueella ovat senkaltaisia, että myöskin Suomen Pankin valtuuskunnassa ja valtuustossa on tämä asia kiinnostanut. Erityisesti olen jäänyt miettimään sitä talouskasvun hitautta ja kankeutta myöskin euroalueen osalta koskien ennusteita tulevaa vuotta ajatellen. Näyttääkin siltä, että kun euroalueen hyvällä ja nopealla suorittajalla Espanjalla on ollut talouskasvu nyt hyvällä tolalla, niin myös se tulee alas. Ja kun katsotaan Ranskan ja Saksan talouskasvua, Italian talouskasvua, niin kun me pyöritään tämänkaltaisissa talouskasvun luvuissa, jotka ovat yhden ja kahden prosentin väliltä, voi kysyä, käykö tässä vielä niin, että kun se Euroopan alueen talouskasvukin on näin hidasta, niin sillä on oma vaikutuksensa myöskin siihen, millä tavalla ennusteet Suomen osalta kehittyvät. Itselläni ainakin on ollut mielessä se, että tämän asian seuraaminen on yksi tärkeitä tehtäviämme Suomen Pankin osaltakin. Toivoa sopii, että tämä ennuste, joka nyt euroalueella ensi vuotta luonnehtii varsin hitaan talouskasvun vuodeksi, voisi vielä loppuvuodesta näyttää paremmalta, mutta juuri tällä hetkellä Euroopan ennuste ei myöskään kerro hyvää kuvaa siitä, millä tavalla Suomen talouskasvu voi kehittyä. Me kaikki toivoisimme, että talouskasvu olisi nopeampaa, ja ainakaan nämä ennusteet eivät kyllä anna sellaista käsitystä, että suoraan näin olisi tapahtumassa. Me ollaan hyvin riippuvaisia myöskin muiden maiden kasvusta, ja näyttää siltä, että tässä näkökulmassa mitään erityisen hyvää ei ainakaan näillä tiedoilla ja ennusteilla ole luvassa vielä ensi vuodelle.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te totesitte tuossa yhden puheenvuoronne lopuksi, että kaikki on tehty asiallisesti. Se tuntuu kyllä todella erikoiselta johtopäätökseltä tämän keskustelun jälkeen. Ensinnäkin hallituksen tiedonantohan lähtee siitä, että te peruutatte tämän päätöksen, ja oikeuskansleri on tehnyt pitkän listan kysymyksiä teille, pääministerille, henkilökohtaisesti vastattavaksi. Emme me voi enää sanoa, että tässä kaikki on tehty asiallisesti. Sen takia toivon, että te vielä harkitsisitte tuota näkemystänne. Samaan aikaan, pääministeri, on hyvin vakavaa, että hallitus ei tiedä, onko tässä toimittu niin, että te olette tehneet nämä päätökset puutteellisin tiedoin, vai onko nämä päätökset tehty puutteellisin tiedoin, mutta ette ole välittäneet siitä? Me emme tiedä, kumpi on totta, mutta molemmissa tapauksissa kysymys on aika vakava. Lisäksi ihmetyttää se, että jos joku pyytää etupiiristä 30 miljoonan avustusta, hän saa 35 miljoonaa. Tätä en ole vielä ymmärtänyt, ja tähän kysymykseen ei ole kuultu vastausta, miten tässä näin pääsi käymään. Kun katsotaan tätä kokonaisuutta, niin tällaisena aikana, kun rahaa ei ole, on käsittämätöntä, [Puhemies: Aika!] että tätä rahaa saa tietyssä etupiirissä toimimalla näin helpolla. [Ben Zyskowicz: Siksi pitää tehdä näitä investointeja, että jatkossa olisi rahaa!]

Kiitos, arvon puhemies! Näistä pykälistä vielä sen verran on sanottava, että moni kysyi, että miksi me päädyimme sitten valiokunnassa muuttamaan näitä pykäliä. En tuossa esittelyssä pystynyt avaamaan, miksi, koska tuo esittelypuheenvuoro on varsin lyhyt ja siinä on paljon sanottavaa, joten yritän tässä nyt nopeammin joitakin perusteluita käydä läpi. Eli moni on jo kysynyt, minkä takia tiettyjä asioita tässä tehdään. Mielestäni tämä etämyynnin ja Alkon aseman turvaaminen lainsäädännössä on jo käsitelty, mutta pieni nyanssi: Sanoin tuossa esittelypuheenvuorossa — korjataan pöytäkirjaan se tässä — että Alkosta hankitun alkoholitoimituksen luovutukseen sovellettaisiin samoja toimitusaikoja, siis kello 9—21, kuin muihinkin alkoholin toimittajiin. Tämä on todella näin, niin kuin valiokunta sääti pykälässä, mutta sanoin selitykseksi, että tässä nyt mentäisiin siihen samaan kuin muutkin, mutta tosiasiassa hallituksen esityksessä ehdotetaan 80-prosenttisten toimittamista kaikkien osalta kellonaikoina 9—21 paitsi Alkon osalta, jossa tämä muutos oli. Näin ollen sitten tehtiin yksimielisesti päätös siitä, että Alkosta hankitun alkoholitoimituksen luovutukseen sovelletaan samoja toimitusaikoja eli kello 9:ää —21:tä alkoholin toimittajien näkökulmasta. Pahoittelen muuten, tämä ei taida olla siinä opposition vastalauseessa, taisin antaa liian suuren enemmistön tämän tuen kannatukseen, mutta todella valiokunnan enemmistö kannatti sitä, että Alkoakin kohdellaan samalla tavalla kuin muitakin toimittajia, muuten tässä olisi käynyt toisin. Luovutuksesta alkoholin vastaanottajalle on keskusteltu jo monesti, mutta tässä yhteydessä on jäänyt keskustelematta se, että valiokunta esitti myöskin, että kun ulkomailta tilataan alkoholia, pitää sähköisesti tunnistautua, etteivät alaikäiset tätä tuotetta ostaisi. Hallituksen esityksessä ei ole näitä pykäliä, eikä käsittääkseni myöskään sitten hallituspuolueiden vastalauseessa esitetä, että tämä sähköinen tunnistaminen tulisi tähän, eli ei esitetä sitä, että ostajan ikä tarkistettaisiin tällä tavalla. Suomessahan on tosi tärkeätä huolehtia siitä, että alle 18-vuotias ei saa ostaa näitä tuotteita eikä alkoholin verkko-ostojen yhteydessä myöskään alle 20-vuotias näitä vahvoja juomia. Nyt tuota kuvallista asiakirjaa vaadittaisiin, ja nämä selitykset ja syyt tälle löytyvät nimenomaan tästä lausuntopalautteesta. Sitten, arvoisa puhemies, tässä käytiin keskustelua myös siitä, minkä takia alkoholijuomien toimitus olisi sallittua aikaisintaan 24 tunnin kuluttua tilauksesta. Valiokunnan kuulemisissa kävi hyvin selvästi ilmi, että tällaiset niin sanotut pikatoimitukset olisivat tosi erikoinen tilanne, jos sellainen sallittaisiin. Esimerkiksi ulkomailta voisi ostaa etämyynnillä näistä Viinarannasta ja muista tuosta Viron puolelta tuotteita, ja ne voisivat tulla tänne pikakuljetuksella niin, että ne olisivat muutamassa tunnissa perillä. Moni ajattelee, että ulkomailta tilattuja etämyynnin tuotteita ei kuitenkaan tällaisella muutaman tunnin pikatoimituksella voisi saada toteutumaan. Näin ollen on iso kysymys se, olisiko mahdollista alkoholia toimittaa nonstop kotiin ostamalla sitä kotiinkuljetuksen kautta. Yksi erikoinen epäkohta tässä hallituksen esityksessä oli, ja se oli se, että oikeastaan mihin tahansa, missä et asu tai ole töissä, voit ottaa viinalastin vastaan. Minä olen itse ajatellut sitä, että mihin tahansa metsäiseen osoitteeseen voi ottaa vastaan, kun on vain siellä paikalla hakemassa sitä lastia. Näin ollen valiokunta alkoi ajatella, että onko tämä asiallista, että Suomen lainsäädännössä käytännössä ei millään tavalla osoitettaisi, että ihminen ottaisi tämän lastin sentään vastaan joko koti- tai yritysosoitteeseen. Mutta tässä hallituksen esityksessä ja hallituspuolueiden vastalauseessa lähdetään siitä, että alkoholia saa hyvin laajalla pensselillä tilata aika moneen paikkaan. Edustaja Lindén aikaisemmin totesi, että myöskin festivaalialueiden ulkopuolelle, ei ihan välittömään mutta lähes välittömään läheisyyteen, alkoholia voidaan tilata, hallituksen esityksessä jopa ammattikouluihin tai lukioihin, vaikka siellä työskentelee ja opiskelee myöskin alaikäisiä lapsia. Mutta tämä epäkohta sitten korjattiin tässä esityksessä: enemmistö totesi, että pykälään on selvästi todettava, että toisen asteen oppilaitoksiin ei saa toimittaa Tämä on minusta tärkeä korjaus, että koti- tai yritysosoitteeseen näitä voitaisiin toimittaa. Kuulemiskierroksella kuulimme, että pahimmillaan voisi vaikka puistoon tai johonkin todella outoon paikkaan tällaisia kuljetuksia ottaa vastaan. Koeostojen näkökulmasta se, että voisi tehdä erikoisia, jopa eettisillä rajoilla olevia koeostoja, oli pohjassa. Perustuslakivaliokunta kuitenkin puuttui tähän ja laittoi rajat näille koeostojen toteuttamistavoille. Mielenkiintoinen on myöskin tämä seuraamusmaksu. Nimittäin enimmäismäärä voisi olla enintään 20 000 euroa, jota esitettiin lausuntokierroksella, mutta ministeri sitten luopui tästä summasta eikä esittänyt eduskuntaan enää tätä seuraamusmaksua, jonka enimmäismäärä olisi 20 000 euroa. Tästä tuli todella paljon lausuntopalautteina arvostelua ja kritiikkiä, ja otimme sen tähän mukaan. Viimeiseen kokonaisuuteen haluaisin vielä kiinnittää teidän huomionne, mistä on tosi vähän puhuttu. Ajatelkaa, että tässä esityksessä, joka eduskuntaan tuli aikoinaan, esitettiin, että väkevien alkoholijuomien verkko- ja suoratoistomarkkinointi sallittaisiin. Siis väkeviä viinoja mainostettaisiin niin paljon kuin ehdittäisiin. Nyt valiokunta toteaa, että me hylkäämme tämän ehdotuksen siitä, että väkevien alkoholijuomien verkko- ja suoratoistomarkkinointi sallittaisiin, ja voimaan jäisivät myöskin ne nykyisen sääntelyn perusteet, joilla väkevän alkoholijuoman markkinointi on pääsäännön mukaan kokonaan kiellettyä, ja myöskin lisättäisiin kielto vaikuttajamarkkinointiin, jonka siis hallituksen esitys sallii. Tämä vaikuttajamarkkinointi sallitaan myöskin vastalauseessa hallituspuolueiden toimesta. Lisäksi ostohistorian perusteella kohdennetun markkinoinnin kielto lisätään tähän, joka oli tästä pohjasta poistettu. Nämä markkinointipykälien poistamiset olivat uskomattomia, ja haluan sanoa sen vielä, puhemies, että myös hallitusohjelmassa oli todettu, että Suomeen ei markkinointia lisätä, mutta toisin kävi. Hallituksen esityksessä lisättiin myöskin Suomeen alkoholimarkkinointia, ja nyt se on tässä esityksessä poistettu.

Arvoisa puhemies! Tässä illan aikana on tosi paljon puhuttu siitä, mitä itse asiassa valtiovarainvaliokunta sanoi. Valtiovarainvaliokunta korosti lausunnossaan verovalvonnan merkitystä ja piti tärkeänä riittävien resurssien varmistamista. Valtiovarainvaliokunta piti lisäksi tärkeänä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta lisää alkoholilakiin työkaluja, joilla voidaan osaltaan varmistaa, että etämyyjä huolehtii veronmaksu- ja muista velvoitteistaan sekä tehostaa myös verovalvontaa. Tältä osin valtiovarainvaliokunta nostaa esille etämyyjien rekisteröitymisvelvollisuuden. Valtiovarainvaliokunta esittää ostajan tai myyjän verojen maksamista osoittavan tunnisteen lisäämistä toimitettavaan alkoholierään ja alkoholierän toimittajalle velvoitetta tarkistaa tunnisteen olemassaolo ennen kuljetukseen ottamista mahdolliset valmisteverodirektiivin mukaiset rajoitukset kuitenkin huomioon ottaen. Eikö ole uskomattoman hienolla tavalla tehty yksimielinen työ valtiovarainvaliokunnassa? Valtiovarainvaliokunta totesi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että he esittävät tätä rekisteröintivelvoitetta ja myöskin tätä verotunnistetta, joka pitäisi sitten tämän erän toimituksessa tarkastaa. Täällä kuitenkin on selvinnyt, että hallituspuolueet eivät esittäneet tätä omassa hallituksen esityksessään, eivätkä vielä tämän kierroksen jälkeen edes täällä salissa vastalauseessaan. On uskomatonta, että me ollaan tilanteessa, että me ei oteta vakavasti näitä sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämiä tietoja. Nimittäin sivulla 13 valiokunnan mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Esityksen mukaan alkoholin etämyynnin suosio on perustunut Suomea huomattavasti halvempiin hintoihin, mikä puolestaan on perustunut pääosin siihen, ettei juomista makseta Suomen alkoholiveroa ja juomapakkausveroa, jotka niistä tulisi suorittaa.” Valtiovarainvaliokunnan lausunnon mukaan Verohallinto on arvioinut kyselytutkimukseen perustuvan vuosittaisen julkaisun pohjalta tätä tuontia niin, että vuonna 23 säännönvastaisen alkoholin etämyynnin osuus olisi ollut noin 98,4 prosenttia ja vuonna 24 noin 99 prosenttia. Siis ajatelkaa, valtiovarainvaliokunta nostaa esille sen, että etämyynti perustuu siis siihen, että 99 prosenttia suomalaisista vuonna 24 jätti verot maksamatta, ja tätä menettelyä hallituspuolueet nyt haluaisivat jatkaa ja pyytävät, että voitaisiin pelkästään lausumalla laittaa tästä huomio, kun täällä eduskunnassa on tänä iltana esittelyssä pykälät, joilla korjattaisiin tämä epäkohta. Ja nyt te haluatte jatkaa tätä porsaanreikää. Vuonna 24 käytännössä 99 prosenttia jätti veronsa maksamatta. Teksti on karmaisevaa luettavaa myöskin muiden asioiden näkökulmasta. Nimittäin sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että jos edellä todettuun arvioon vuonna 24 maksamatta jääneistä alkoholiveroista, siis noin 40 miljoonaa, lisätään arvioidut vuonna 23 maksamatta jääneet juomapakkausverot, neljä miljoonaa, ja arvonlisäverot, 17 miljoonaa, olisi maksamattomien verojen määrä vähintään 61 miljoonaa. Tähän on nyt hyvä pysähtyä. Jos joku Suomessa kysyy, kuinka paljon etämyynnillä tähän mennessä on jätetty vuosittain veroja maksamatta, niin valiokunnan arvio siitä on saadun aineiston pohjalta vähintään 61 miljoonaa euroa. Mutta mietinnössä kirjoitetaan jatkosta seuraavaa: ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että maksamattomien verojen määrä etämyynnissä olisi vuosittain arviolta 80—100 miljoonaa euroa” — tämä on siis Alkon arvio — ”tai erään arvion mukaan” — eli alkoholikauppiaiden arvion mukaan — ”jopa 285 miljoonaa euroa.” No, nyt kun me pohdimme tätä, mikä näistä mahtaa tuntua todennäköisimmältä? Tilanne on mennyt siihen, että Alkon osuus juomista, Suomessa myydyistä ja juoduista juomista, on jo sama kuin etämyynnistä Suomeen tullut alkoholi. Ja kun valiokunta totesi, että miksi täytyy notifioida se, että kahdeksaan prosenttiin tämä etämyynnin raja, siis sinne vähittäismyyntirajaan, niin yhtenä perusteena on nimenomaan se, ettei avata tällaista vaihtoehtoista kanavaa yli vähittäismyyntirajan tuleville tuotteille. Jo nyt on Alkon ja etämyynnin osuus sama. Alkossa myydään näitä väkeviä tuotteita, ja nyt hallitus avaisi 80 prosentin juomienkin tulon etämyyntinä. Nyt ne ovat samalla tasolla, ja kohta käy niin, että Alkon tuotteiden sijasta etämyynti ajaa paljon yli sen, mitä Alko näitä väkevimpiä myy tässä maassa, eli avautuu toinen kanava. Tämä on se syy, miksi hallituspuolueet eivät halua notifioida tätä esitystä, että näin juuri tapahtuisi, koska tämähän asettaisi Alkon monopolin murtumispisteeseen. Eihän tämä voi mennä näin. Tämä on se syy, miksi jääräpäisesti puskettiin tämä esitys tänne, vaikka eduskunta korkkasi niinkin ison asian, että ykköskäsittely olisi valmistavaa käsittelyä tällaiselle asialle. Kun puhemies avasi tänään tämän keskustelun, niin hän totesi, että me otetaan täällä nyt nämä kannat sisältöön. Me päätetään tänään sisällöstä. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Itse asiassa juuri muuten luin tuossa netistä, somesta, kun vilkaisin alkoholipoliittista keskustelua — en tiedä, oletteko jo huomanneet — että kun EHYT kirjoitti komissiolle siitä, että Suomessa tuotaisiin notifioimaton esitys saliin, niin juuri äsken tulleen sometiedon mukaan komissio on vastannut EHYTille ja sanonut, että ottaa Suomen hallitukseen yhteyttä. Komissio on ilmoittanut ottavansa Suomen hallitukseen yhteyttä siitä, että meillä käsitellään salissa notifioimatonta esitystä. Minusta on hienoa, että kansalaisjärjestöt sentään ihmettelevät, miksi Suomessa voidaan käsitellä notifioimatonta esitystä salissa, ja myös komissio näköjään ihmettelee sitä, koska oli kertonut EHYTille, että ottavat Suomen hallitukseen yhteyttä. Tämä ei ole leikin asia, edustaja Valtola, eikä naurun asia. Tämä on vakava paikka.

Arvoisa puhemies! Äsken käsittelin tätä EU-oikeudellista arviota siitä, voitaisiinko katsoa, että valiokunnalla olisi oikeus ja mahdollisuus EU-oikeuden näkökulmasta tehdä päätös, että tämä alkoholin etätuonti rajattaisiin sinne vähittäismyynnin rajaan. Haluankin sanoa, että tämän näkemyksen kanssa ei olla täällä salissa ihan yksin. Nimittäin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalla oli vaikutusvaltainen lausunnonantaja, joka ihmetteli tätä samaa. On jo paljon käyty keskustelua tässä illassa, mutta kukaan ei ole vielä huomannut nostaa esille sitä, mitä perustuslakivaliokunta sanoi. Perustuslakivaliokunta totesi lausuntonsa mukaan: ”Ehdotettu sääntely ei muodostu säätämisjärjestykseen vaikuttavalla tavalla ongelmalliseksi perustuslain 6 §:n kannalta. Perustuslakivaliokunnan mielestä sinänsä selvää kuitenkin on, että perustuslain yhdenvertaisuussäännöksen ja myös elinkeinonvapauden kannalta perustellumpi olisi sellainen ratkaisu, jossa sekä etämyyntiä harjoittavia toimijoita että kotimaan vähittäismyyjiä kohdeltaisiin samoin.” Onhan tämä uskomattoman kova lausunto, jonka perustuslakivaliokunta antoi meille. Perustuslakivaliokunta totesi sosiaali‑ ja terveysvaliokunnalle, että olisi perustellumpi yhdenvertaisuussäännöksen mutta myös elinkeinovapauden kannalta sellainen ratkaisu, että etämyyntiä harjoittavia toimijoita ja kotimaan vähittäismyyjiä kohdeltaisiin samoin. Tämä tarkoittaa samaa kuin se, minkä johtopäätöksen eduskunta veti jo Sipilän hallituskaudella, jolloin asiasta käytiin keskustelua. Silloin vuonna 2017 on jo todettu lausuma eduskunnan yhteisenä kannanottona etämyynnin pykälistön muuttamiseen ja selkeyttämiseen liittyen. Tätä kantaa sosiaali‑ ja terveysvaliokunta myös lainaa omassa mietinnössään kappaleessa 15: ”Valiokunta pitää valitettavana, ettei esityksen valmistelussa ole otettu huomioon etämyyntiä koskevan sääntelyn osalta kaikilta osin eduskunnan vuonna 2017 hyväksymää lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää etämyyntiä koskevat säännökset ottaen huomioon unionin oikeuden vaatimukset sekä korkeimman oikeuden tulevan ratkaisun Visnapuu-tapauksessa. Lausuman mukaan sosiaali‑ ja terveysministeriön vastuulla olevassa valmistelussa tulee EU-oikeudellisten reunaehtojen ohella ottaa huomioon erityisesti se, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät saa vaarantaa laissa säädetyn vahvuusrajan ylittävien alkoholijuomien vähittäismyynnin yksinoikeuden säilyttämistä eivätkä suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Valmistelussa tulee lausuman mukaan ottaa huomioon myös valmisteverojen sujuvalle perinnälle asetettavat vaatimukset.” Siis tässä samaisessa salissa vuonna 2017, kun viimeksi käsiteltiin alkoholilakia, eduskunta yksimielisesti koko tällä valtavalla kansanedustajien joukolla, eri puolueita sisältävällä kokoonpanolla aivan yksimielisesti, päätyi siihen, että tämä EU-oikeudellinen ratkaisu siitä, missä kulkee etämyynnin raja, on tehtävä tämän lausuman mukaan. Tämä lausuma, jonka eduskunta on tehnyt, on tuorein kannanotto etämyynnin rajasta. Minä en voi ymmärtää, miksi ylipäätään tämä valmistelu epäonnistui näin pahasti, että eduskunnan yksimielistä lausumaa ei otettu sosiaali‑ ja terveysministeriön ja sosiaali‑ ja terveysministerin johdolla tehdyssä valmistelussa lainkaan huomioon. Tämä ensimmäinen osa ei toteudu, koska hallitus esitti toisin kuin eduskunta, että nämä yrittäjät asetetaan eriarvoiseen asemaan. Eduskunta edellytti vuoden 2017 etämyynnin selkeyttämisessä, että raja asetetaan vähittäismyyntirajaan ja ne yrittäjät tulevat samalle viivalle, ulkomailta saa toimittaa Suomeen alkoholia samalla rajoituksella kuin suomalaiset voivat tässä maassa toimia. On uskomatonta, että meidän hallituksemme valmistelu on ollut käytännössä näin piittaamatonta eduskunnan yksimielisestä lausunnosta. Täytyy sanoa, että myös valiokunta pitää tätä valitettavana, ettei ”esityksen valmistelussa ole otettu huomioon etämyyntiä koskevan sääntelyn osalta kaikilta osin eduskunnan vuonna 2017 hyväksymää lausumaa ”. Minä en muista, missä valiokunnan mietinnössä olisi näin suoraan sanottu, että näin käsittämättömän törkeällä tavalla tämä valmistelu tehtiin. Se on uskomatonta, että tähän hallituksessa pystyttiin. No, nyt kun tätä toista osaa katsotaan tässä, niin eduskuntahan edellytti myöskin sitä, että valmistelussa tulee lausuman mukaan ottaa huomioon myös valmisteverojen sujuvalle perinnälle asetettavat vaatimukset. Myöskään tähän ei pystytty valmistelussa mutta ei pystytä myöskään hallituspuolueiden vastalauseessa tähän valiokunnan mietintöön. Hallituspuolueet lähtevät siitä, että tätä lausumaa, jonka eduskunta yksimielisesti esitti, ei toteutettaisi tässä yhteydessä lainkaan, ei hallituksen esityksessä mutta ei myöskään valiokuntakäsittelyn jälkeen hallituspuolueiden esityksessä. Onkin sanottava, että tämä on jälleen uskomaton arvovalinta. Nimittäin talousvaliokunta valiokuntamme mietinnön mukaisesti ”korostaa tarvetta selvittää myös erillisen, alkoholilainsäädäntöön perustuvan [Puhemies koputtaa] rekisteröintivelvollisuuden soveltuvuutta ja toimivuutta etämyynnistä ja etäostosta perittävien verojen maksun varmistamiseksi”. Myös valtiovarainvaliokunta linjasi asiasta, ja nyt näitä ei olla toteuttamassa. Palaan tähän kokonaisuuteen kohta lisää.

Arvoisa puhemies! Siirryn sitten äskeisestä puheenvuorosta eli notifikaation käsittelystä itse näiden EU-oikeudellisten esitysten käsittelyyn. Todellakin valiokunta esittää etämyynnin rajoittamista koskemaan alkoholijuomia, joiden toimitus on mahdollista kotimaan vähittäismyynnistä — enintään siis 5,5/8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Tämä muutos sinne 17 b §:n 1 momenttiin tehtiin siksi, että valiokunnan kuulemisissa, toisin kuin täällä aikaisemmat hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat väittäneet, on todettu, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa mietintönsä sivulla 11 seuraavasti: ”Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemissa EU-oikeuden arvioissa tuotiin kuitenkin esille myös näkemys, jonka mukaan Suomella on olemassa kapea mutta kenties mahdollinen sääntelypolku etämyynnin rajoittamiseksi 5,5/8 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin. Kyseisen arvion mukaan etämyynnin rajoittamista monopolin eli alkoholiyhtiö Alko Oy:n alaisten tuotteiden osalta tulee arvioida SEUT 34 ja 36 artikloiden perusteella, jolloin rajoittamisen tulee täyttää 36 artiklassa asetetut edellytykset. Rajoitustoimenpiteen perusteltavuudessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota toimenpiteen syrjimättömyyteen, välttämättömyyteen, soveltuvuuteen ja oikeasuhtaisuuteen. Jos etämyynti rajoitettaisiin 5,5/8 prosentin vahvuisiin alkoholijuomiin, sääntelyn edellytyksenä on, ettei Alko Oy:lle voisi sallia väkevien alkoholijuomien kotiinkuljetusta, joka ulkomaalaisilta etämyyjiltä kiellettäisiin. Toiseksi korkeimman oikeuden ratkaisussa 2025:71 sallitun transaktion kaltaisia järjestelyitä, joissa myyjä ei ole myynyt alkoholijuomia Suomessa tai tuonut niitä Suomeen, ei voisi kieltää — siis etäosto. Kolmanneksi sääntely pitäisi pystyä perustelemaan SEUT 36:n valossa.” Näin ollen valiokunta perustelee mietinnössään, toisin kuin tässä väitetään, nimenomaan mahdollisuutta toimia esitetyllä tavalla niin kansanterveydellisestä näkökulmasta kuin alkoholihaittojenkin näkökulmasta. Sitä perustellaan myös Alkon monopoliasemaa suojelevana toimena kevyimpien alkoholijuomien vähittäismyynnin osalta, eikä etämyynnillä mahdollisteta alkoholiyhtiön kanssa kilpailevaa myyntikanavaa väkevämpien alkoholijuomien osalta. Palaan tähän vielä kohta. Totean valiokunnan käyttämistä perusteluista: ”Kotimaisia vähittäismyyjiä ja ulkomaalaisia etämyyjiä halutaan kohdella lainsäädännöllisesti samalla tavalla. Siten valiokunta pitää välttämättömänä tarkentaa ehdotettua sääntelyä siten, että alkoholijuomien etämyynti rinnastetaan kotimaisten vähittäismyyjien vähittäismyyntiin, joka on poikkeus Alkon monopoliin koskevaan sääntelyyn, sekä siten, että kotimaisia vähittäismyyjiä ja ulkomaalaisia etämyyjiä kohdellaan lainsäädännöllisesti samalla tavalla alkoholijuomien toimitusten osalta.” Valiokunta myös toteaa: ”Etämyynti rajoitetaan koskemaan vain sellaisia alkoholijuomia, joiden toimitus on esityksen mukaan mahdollista kotimaan vähittäismyynnistä eli käymisteitse valmistettuja enintään 8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä ja muulla tavoin valmistettuja enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Edellä mainituin perustein sekä valiokunnan saaman EU-oikeudellisen arvion perusteella valiokunta ehdottaa, että myös alkoholijuomien toimitus Alkosta ostajalle rajataan koskemaan vain edellä todettuja enintään 5,5/8 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.” Tämäkin muuten on ero tähän edustaja Valtolan esittämään äskeiseen kohtaan, jossa vastalauseessa olisi mahdollista toimittaa 80 prosenttiin asti. ”Valiokunta korostaa, että SEUT 36 artiklan mukaan määrällisten rajoitusten kielto ei estä sellaista tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden ja elämän suojelemiseksi.” Ihmisten terveyden ja hengen suojaaminen on näiden sopimuksessa esiintyvien asioiden näkökulmasta niistä suojelluista oikeushyvistä ja intresseistä, joita siellä punnitaan, kaikkein tärkeimpiä. Nyt ollaankin siinä tilanteessa, että tässä salissa juuri on kuultu, sekä talousvaliokunnan puheenjohtajan että hallituspuolueiden vastalauseen esittäjän toimesta, että mitään muita näkökulmia ei esitetty kuin se, että on vain pakko sallia etämyynnillä 80 prosentin alkoholien tulo Suomeen. Nyt tämä on mielenkiintoinen juttu, sillä jos moni kysyy, miksi eduskunnassa on mietitty, voidaanko tuoda notifioimaton esitys eduskuntaan, niin totta kai hallituspuolueiden pitää päästää tänne myöskin notifioimattomia esityksiä, vaikka siitä on pitkä historian haava, että näin ei ole koskaan tapahtunut. Te joudutte sen tekemään siksi, että jos tästä notifioitaisiin tämä valiokunnan mietintö, voisi käydä niin, että 8 prosentin vähittäismyyntiraja voisi tulla käytäntöön ja siten myöskin EU:n linjaksi. Viime kaudella, kun olin asiasta vastaava ministeri, jouduimme käymään myöskin EU:n kanssa hyvin vaikeita neuvotteluita tässä asiassa. Se kaikki aineisto pimitettiin tämän valmisteluvaiheessa, ja lopulta valiokunta sitten julkaisi tämän materiaalin. Sen jälkeen hallituspuolueiden isoin ja tärkein tehtävä on ollut sanoa, että kaikella sillä työllä, mikä siinä prosessissa tehtiin, ei ole mitään merkitystä eikä niillä keskusteluilla ole mitään merkitystä. Meille on syntynyt semmoinen käsitys, että kun on juuri tämä kapea ikkuna, joka tässä on, niin Suomen intressinä on varmistaa, että sellainen kapea ikkuna myös käytetään, mutta täällä vastaehdotus on se, ettei Suomi edes varmista, olisiko tämä mahdollista. Sellainen piittaamattomuus kansanedustajien taholta kertoo siitä, että on kysymys jostain muusta kuin Suomen agendasta. Minun mielestäni kansantaloudellisesti meidän täytyy miettiä myös sitä, että nämä verotulot saavutetaan niillä kahdella muulla esityksellä, joita itse asiassa talousvaliokunta sekä valtiovarainvaliokunta esittivät tuossa aikaisemmin lausunnoissaan. Nämä kaksi muuta seikkaa, jotka tässä jäisivät tekemättä, liittyvät siihen, että etämyyjälle ei tulisi rekisteröintivelvollisuutta ja käytännössä alkoholijuoman toimittaja saisi luovuttaa alkoholijuoman vastaanottajalle näitä tuotteita ilman, että olisi tarkastettu, onko verot maksettu. Täytyy sanoa, että siis hallituspuolueet esittävät kaikkien näiden leikkausten jälkeen, että olisi täysin oikeutettua käytännössä se, että alkoholijuomia luovutettaisiin etämyynnin ja kotiinkuljetuksen ketjussa niin että [Puhemies koputtaa] ei edes tarkistettaisi, onko verot maksettu, ja te esitätte sellaista vaihtoehtoa, että tämä olisi kansantaloudellisesti järkevä toimintatapa. [Puhemies koputtaa] On aikoja ja paikkoja ja elämää nähty, mutta tällaista ei olla vielä nähty.

Arvoisa puhemies! Pyysin alun perin tätä debattipuheenvuoroa siksi, että edustaja Valtola täällä ikään kuin esiintyi hyveellisenä kertomalla, miten te laitatte nyt tässä nämä asiat kuntoon. Kuulijat, ja myöskin toimittajat, voivat ajatella, että todella tämä olisi rehellistä puhetta, ja varmaan voi ollakin teille, mutta meistä tuntuu tosi pahalta täällä. Siis valtiovarainvaliokunta ja talousvaliokunta tukivat näkemyksissään sitä, että eduskunta päästää täältä läpi sellaisen muutetun ehdotuksen, jossa on nämä kaksi asiaa laitettu kuntoon: Vaaditaan rekisteröitymistä, jotta verotuotot saadaan perittyä takaisin, kun 99 prosenttia suomalaisista ei maksa veroja näistä etämyynnin tuotteista. Samaan aikaan me edellytimme myöskin tässä omassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä, kuten valtiovarainvaliokunta esitti, tähän tätä valmistustunnistetta. Ja nyt te esitätte, että sen sijaan, että nämä nyt tästä säädetään täytäntöön, niin te jättäisitte nämä verotulot ottamatta ja hoitaisitte tämän joskus sitten joillakin lausumilla, jotka menevät seuraavan hallituksen puolelle. Minusta tämä on häpeällistä eduskunnalta. [Puhemies koputtaa] Täällä miljoonatolkulla säästetään köyhien ihmisten varoja, ja nyt täällä ei saada edes alkoholin tuontia kuriin.

Arvoisa puhemies! Tässä kävi nyt hyvin ilmi, minkälaisista arvoeroista on kysymys. Tässä edustaja Valtola nyt äsken esitti, että sen sijaan, että me muutettaisiin suoraan pykälään valtiovarainvaliokunnan ja talousvaliokunnan esittämää sääntelyä siitä, että näille verovelvollisille tulisi ilmoitusvelvollisuus ja verotunniste, sääntely olisi kuitenkin toteutumassa maltillisesti, ja esititte, että nämä voisivat tulla tähän käytännössä pelkästään lausumilla. Sehän kertoo siitä, että eduskunta jättäisi käytännössä tarkoituksella säätämättä tässä ja nyt, kun pykälät ovat täällä pöydällä. Te haluaisitte ne kumota ja te haluaisitte säätää tästä niin, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon esittämällä tavalla 61—285 miljoonaa julkista verorahaa jäisi vastaanottamatta. Tällaisten säästöjen jälkeen vaihtoehtona tälle mietinnölle on se, että hallituspuolueet esittävät, että jätetään satoja miljoonia verotuloja ottamatta, vapautetaan etämyynti ilman, että tämä verotus laitetaan kuntoon. Minusta tämä on käsittämätön ja vastuuton esitys, ja te esitätte sitä täällä pokkana ilman, [Puhemies koputtaa] että yhtyisitte siihen, että toteutetaan molempien valiokuntien lausunto.

Arvoisa puhemies! Äsken esittelin valiokunnan mietinnön, mutta pyysin myöskin etukäteen eduskunnan järjestelmän kautta mahdollisuutta käydä läpi tätä kokonaisuutta nyt SDP:n kansanedustajana, ja pakko sanoa, että olemme mielenkiintoisessa tilanteessa. Tällä viikolla olemme henkeä pidätellen seuranneet sitä, mitä tässä talossa tulee tapahtumaan alkoholilain suhteen. Niin kuin aivan ansiokkaasti puhemies tässä jo totesi, siirryimme tämän kohdan esittelyn yhteydessä tilanteeseen, jossa puhemies totesi, että me tulemme nyt päättämään alkoholilain sisällöstä. Tähän ollaan otettu koko viikko kantaa, voidaanko eduskuntaan tuoda EU:ssa notifioimaton esitys päätöksentekovaiheessa. Ainakin itse olin kuulevinani — pöytäkirjaa tarkastamatta — että olemme siirtyneet päätöksentekovaiheeseen. Valiokunta selvitti omassa työssään, millä tavalla tähän notifiointivelvollisuuteen pitäisi suhtautua, ja käytän tämän ensimmäisen seitsemänminuuttisen puheenvuoroni nyt yksistään tämän ongelman selvittämiseen. Tällä viikolla on hyvin vähän käyty asiakeskustelua siitä, mistä puhemiesneuvostossa on ollut kolme kertaa ja kolme päivää kysymys. Minusta tämä ei ole lainkaan leikin asia. Nimittäin me olemme nyt tänään tehneet ennakkotapauksen siitä, että käytännössä tänne saliin on tuotu notifioimaton esitys. Olen peräänkuuluttanut sitä, mikä esitys eduskunnassa on käsitelty aikaisemmin notifioimattomana tai selkeästi EU-lainsäädännön vastaisena ja niin, että se olisi tarkoituksella näin. Tämä on hyvin vakava seikka, koska me joudumme nyt siihen, että ensimmäisessä käsittelyssä, jossa me otamme kantaa sisältöön — me päätämme siis tänään tästä sisällöstä — onko todella niin, että EU ehtii tänään siihen väliin ottamaan kantaa näihin muutoksiin, ennen kuin lopullinen päätös on tehty. Oletankin, että heillä ei ole niin nopeaa ikiliikkujaa, että tämä päätös pystyttäisiin juuri tänään kello 17:n jälkeen alkaneessa istunnossa tekemään komission valvovan silmän alla niin, että komissio evästäisi Suomea, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ennen kuin lopulliset päätökset on tehty. Arvoisa puhemies! Kaikki on mahdollista tässä salissa ja tässä eduskunnassa, ja näin ollen onkin hyvä katsoa, mitä se notifiointivelvollisuus tarkoittaa. Tässä esitetään siis, että käytännössä ja mahdollisesti kolmen asiakysymyksen osalta olisimme tilanteessa, jossa notifiointia jouduttaisiin harkitsemaan. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on siis mietinnössään ehdottanut merkittäviä muutoksia alkoholilakia koskevaan lakiehdotukseen. Näistä EU-oikeuden kannalta olennaisimpia ovat etämyynnin rajoittaminen koskemaan alkoholijuomia, joiden toimitus on mahdollista kotimaan vähittäismyynnistä — käytännössä 5,5—8 prosenttia rajana — etämyyjän rekisteröintivelvoite eli velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta Lupa‑ ja valvontavirastolle sekä se, että alkoholijuoman toimittaja saa luovuttaa alkoholijuoman vastaanottajalle, jos ja vain jos lähetyksessä on myyjän verojen maksamista osoittava tunniste. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut ministeriöltä selvityksen, jonka mukaan muutokset etämyynnissä sallittuihin prosenttirajoihin sekä etämyyjien velvollisuuksiin, kuten rekisteröimisvelvollisuus ja merkintävelvollisuuksien muuttaminen, sekä kuljetusyritysten velvollisuus tarkistaa verotunniste ovat todennäköisesti sellaisia muutoksia, jotka pitää notifioida komissiolle. Tämän myös valiokunta toteaa nostaessaan esille notifiointivelvoitteen mietinnössään. On hyvä todeta, että tästä notifiointivelvoitteesta on todettu direktiivitasolla monenlaista, ja joitakin mainintoja tässä teen. Ensinnäkin avoimuusdirektiivin notifikaatiovelvollisuus koskee niin sanottuja teknisiä määräyksiä, olivatpa ne eduskunnan tai hallituksen määräyksiä. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava teknistä määräystä koskeva ehdotus uudelleen komissiolle, jos ne tekevät ehdotukseen sellaisia huomattavia muutoksia, jotka muuttavat sen soveltamisalaa, lyhentävät alun perin suunniteltua soveltamisaikataulua, lisäävät eritelmiä tai vaatimuksia taikka tiukentavat niitä. Notifiointi on siten tehtävä ennen lain hyväksymistä, eikä lakia saa hyväksyä ennen direktiivin asettamien määräaikojen päättymistä. Ilmoitus tehdään, kun asia on vielä valmisteluvaiheessa ja siihen on mahdollisuus tehdä olennaisia muutoksia. Tämä ilmoitusvelvollisuus käynnistää kolmen kuukauden odoteajan, jonka aikana kyseinen jäsenvaltio ei voi hyväksyä teknistä määräystä. Nyt kysynkin: kuinka nopeasti komissio tänä iltana pystyy näitä juuri äsken esiteltyjä muutoksia notifioimaan? Jokainen huomaa, että me ollaan käynnistetty prosessi, jota eduskunta ei aikaisemmin ole tuntenut. Arvoisa puhemies! Valiokunnan näkökulmasta on tärkeää käydä läpi se, mitä asiantuntijat sanoivat, ja jos tämä osuus jää vielä kesken, niin jatkan sitten seuraavassa puheenvuorossani. Ensinnäkin professori Kuoppamäki katsoi, että mikäli avoimuusdirektiivin edellyttämä ilmoitus tehtäisiin vasta sitten, kun eduskunta on jo hyväksynyt lain, ilmoitettava säädös ei enää olisi valmisteluvaiheessa siten kuin avoimuusdirektiivi edellyttää. Tästä näkökulmasta pöytäkirjapäätös tai asian käsittelyn keskeyttäminen odottamaan komission kannanottoa vaikuttaisi esitetyistä vaihtoehdoista parhaimmalta. Professori Juha Raitio puolestaan toteaa, että asiassa olisi mahdollista edetä esimerkiksi niin, että valiokunta ehdottaisi lakimuutoksia, jotka sitten ministeriö notifioisi komissiolle, ja sitten vasta komission päätöksen jälkeen valiokunta tekisi mietintönsä. Lausunnon mukaan: ”Jos eduskunnan täysistunto käsittelee mietinnön ennen notifiointia, niin ehto valmisteluvaiheesta notifioinnin osalta ei toteudu eikä siis kyseessä ole tänään enää ehdotus, joka koskee teknistä määräystä. Jos notifiointivelvoitetta rikotaan, säädetyllä kansallisella teknisellä määräyksellä ei ole EU-oikeudellista sitovuutta.” Professori Snell puolestaan totesi: ”Jos valiokunta tekee hallituksen esitykseen huomattavia tiukentavia muutoksia, ehdotus tulee välittömästi notifioida komissiolle ja lakia ei saa hyväksyä ennen direktiivin asettamien määräaikojen umpeutumista. Käytännössä esimerkiksi valiokunta voisi notifioida mietinnön tai sen luonnoksen. Direktiivi ei myöskään estä sitä, että ministeriö tekisi notifioinnin valiokunnan puolesta.” Tässä me olemme, arvoisa puhemies, toisin kuin nämä neljä EU-oikeuden asiantuntijaa meitä neuvoivat, käsittelemässä tänään tässä hetkessä esitystä, jota ei ole notifioitu. Minä en ymmärrä, miten eduskunnassa pääsi näin tapahtumaan, että me teimme tällaisen päätöksen, että me katsomme, että ykköskäsittelyssä ei ole vielä kysymys asian lopullisesta käsittelystä, kun tänään, juuri tänä yönä, nämä pykälät menevät kiinni. Siihen voivat edustajat vaikuttaa sillä, että he esittävät tähän muutoksia, tai muuten mennään näillä pykälillä. On käsittämätöntä, että tässä talossa me laiminlyömme nämä saadut EU-oikeudelliset arviot. Tässä on myöskin EU-oikeudellinen arvio annettu Tuomas Ojasen puolesta. Hän totesi, että jos kuitenkin päädyttäisiin siihen vaihtoehtoon, että valiokunta tekisi isoja muutoksia ja mentäisiin salikäsittelyyn, hän edellyttäisi, että valiokunta tekisi valiokunnan mietinnössä asetuksenantovaltuuden hallitukselle. Sitten jäätäisiin odottamaan notifioinnin toimeenpanoa, niin että tiedettäisiin, ovatko nämä muutokset mahdollisia vai eivät, ja valtioneuvosto säätäisi tämän toteen. Kuten olen todennut myöskin puhemiesneuvostossa, me emme toteuttaneet tätä viimeistä vaihtoehtoa vaan toteutimme sen vaihtoehdon, että tulee mietintö ja se mietintö notifioitaisiin. Vaikka valiokunta oli tästä eri mieltä, mikä on se kirjaus, passiivimuoto vai tarkka muoto, että ministeriö tämän tekee, lopputulos on se, että yksimielisyys oli kaikilla siitä, että EU-oikeudellisuus varmistetaan. Nyt me olemme salissa, ja sitä ei ole varmistettu.

Arvoisa puhemies! Tässä ehdotuksessa esitetään muutettavaksi alkoholilakia. Alkoholilakia muutettaisiin siten, että mahdollistettaisiin alkoholiyhtiö Alko Oy:lle sekä toimijoille, joilla on alkoholijuomien vähittäismyyntilupa, alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikanavat, kuten alkoholijuomien toimitus. Lakiin lisättäisiin myös alkoholijuomien rajat ylittävää etämyyntiä koskevat säännökset. Esityksellä selkeytettäisiin vallitseva epäselvä tulkinta yksiselitteiseksi siten, että suomalaisilla olisi oikeus ostaa alkoholia etämyynnistä ulkomaalaisilta toimijoilta. Arvoisa puhemies! Ajattelin tällä kertaa esitellä tämän lakiehdotuksen ensin niin, että käydään nuo valiokunnan tekemät muutokset läpi, ja sen jälkeen, jos aikaa jää, esittelen näitä perusteita, miksi valiokunta päätyi ratkaisuunsa ja minkälaisia kantoja myös muut valiokunnat esittivät — tämä siis aikataulusyistä. Arvoisa puhemies! Menen heti näihin muutosehdotuksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää mietinnössään seuraavia muutoksia hallituksen esitykseen: Ensinnäkin etämyynnin ja Alkon aseman osalta kotimaan toimituksissa esitetään seuraavaa: Etämyynti rajoitetaan koskemaan alkoholijuomia, joiden toimitus on mahdollista kotimaan vähittäismyynnistä enintään 5,5/8 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Tämä on siis nyt muutettu 17 b §:n 1 momentti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää myös alkoholijuomien toimitusta Alkosta ostajalle rajattavaksi siten, että se koskisi enintään 5,5/8 prosentin vahvuisia alkoholijuomia 35 a §:ssä, jotta varmistuttaisiin tämän EU-oikeudellisuudesta, ja siten myös Alkon toimitusta rajataan esitetyllä tavalla. Jos on mahdollisuutta, perustelen tätä myöhemmin lisää. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että Alkosta hankitun alkoholitoimituksen luovuttamiseen sovelletaan samoja toimitusaikoja, kello 9—21, kuin muihinkin alkoholin toimittajiin. Tässä pohjassa esitettiin tätä toisella tavalla. Etämyyjien valvonnan ja verovalvonnan osalta etämyyjän rekisteröitymisvelvoite eli velvollisuus ilmoittaa toiminnan aloittamisesta Lupa- ja valvontavirastolle otettaisiin 17 b §:n 1 momenttiin. Valiokunta esittää, että alkoholijuoman toimittaja saa luovuttaa alkoholijuoman vastaanottajalle eli juomien ostajalle vain, jos lähetyksessä on myyjän verojen maksamista osoittava tunniste. Tämä muutos tehdään 17 b §:n 2 momenttiin, kuten valtiovarainvaliokunta on sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa esittänyt. Ikärajavalvonnan ja sähköisen tunnistautumisen osalta ostajan velvollisuus todistaa ikänsä alkoholijuomien toimitusta ostaessaan tulee tässä korjattuna niin, että tämä tarkastus tehdään aina ostettaessa. Etäyhteydellä tehdyssä ostossa alkoholijuoman ostaja on velvollinen todistamaan ikänsä vahvan sähköisen tunnistautumisen avulla, ja tämä on laitettu 40 §:n 2 momenttiin. Lisäksi vähittäismyyjän, alkoholiyhtiön ja etämyyjän on varmistettava verkko-oston yhteydessä vahvalla sähköisellä tunnistamisella, että ostaja ei ole alle 18-vuotias eikä väkevien alkoholijuomien verkko-oston yhteydessä alle 20-vuotias. Tämä on 35 §:n 4 momentti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää, että alkoholijuoman toimituksen vastaanottaja eli juomien ostaja on aina velvollinen todistamaan ikänsä alkoholijuoman toimittajalle viranomaisen myöntämällä luotettavalla kuvallisella asiakirjalla. Lisäksi alkoholijuomien luovuttamisen yhteydessä alkoholijuomien toimittajan tulee todennettavasti tarkastaa vastaanottajan ikä edellä tarkoitetusta kuvallisesta asiakirjasta. 35 a §:n 3 momentissa on tästä nyt säädetty. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että tiedot todennettavasta vastaanottajan iän tarkastuksesta ja alkoholijuoman luovutusajasta on säilytettävä luvanhaltijan rekisterissä kahden vuoden ajan tarkastuksen suorittamisesta, minkä jälkeen ne on poistettava. Tämä on siis 35 a §:n 3 momentissa. Arvoisa puhemies! Sitten alkoholijuomien toimituksen ehdoista: Alkoholijuomien toimitus olisi sallittua aikaisintaan 24 tunnin kuluttua tilauksesta — 42 §:n uusi 2 momentti. Alkoholijuomien toimitus olisi sallittua ainoastaan koti- tai yritysosoitteeseen 35 a §:n 1 momentin mukaisesti. Toimituskieltopaikkoihin, jotka tässä hallituksen esityksessä olivat, lisätään toisen asteen oppilaitokset, sillä hallituksen esityksessä ei ollut kieltoa toimittaa alkoholia toisen asteen oppilaitokseen etämyynnin ja sitä koskevan kotiinkuljetuksen kautta. Tämä muutos tehdään 37 §:n 4 momentin 5 kohtaan. Alkoholijuomia toimittavan henkilön tulee työskennellä toimitusluvan haltijan johdon ja valvonnan alaisuudessa, ja tämä muutos tehdään 38 §:n 3 momenttiin. Alkoholijuomien toimitusluvan lupaehdoissa voidaan rajoittaa toimitettavien alkoholijuomien enimmäismäärää kuljetuksissa, ja tämä on myös tehty varmennettavaksi niin, että valtioneuvosto voisi säätää myöskin näistä enimmäisetämyynnin määristä heille annetulla asetuksenantovaltuudella. Sitten, arvoisa puhemies, mennään koeostoihin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta oli tehtävä muutoksia. Näin 62 §:n 4 momentissa säädetään nimenomaisesti tilanteista, joissa toimivaltaisella viranomaisella olisi oikeus tehdä koeostoja, kun se on tarpeellista alkoholijuoman toimitusta koskevan 37 §:n 1 momentin 1 kohdan — eli alaikäinen henkilö — tai 37 §:n 2 momentin — eli alle 20-vuotias — mukaisen luovutuskiellon taikka 42 §:n 1 momentin mukaisen toimitusajan noudattamisen valvomiseksi. Vapaaehtoiseen koeostajaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä ja vahingonkorvauksia. Sitten virka-avusta ja seuraamuksista: Valiokunta toteaa, että valvontaviranomaisilla tulee olla oikeus saada poliisilta virka-apua maksutta — 65 §. Seuraamusmaksun enimmäismäärä voi olla enintään 20 000 euroa — eli 71 §. Tätä ei ollut lainkaan hallituksen ehdotuksessa enää, mutta lausuntokierroksella hallitus esitti tätä säädettäväksi. Markkinoinnin osalta valiokunta totesi, että hylätään esityksen ehdotus väkevien alkoholijuomien verkko- ja suoratoistomarkkinoinnin sallimisesta. Voimaan jäisi siis nykyinen alkoholilain 50 §:n sääntely, jonka mukaan väkevän alkoholijuoman markkinointi on pääsäännön mukaan kokonaan kiellettyä lukuun ottamatta erikseen säädettyjä poikkeuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa myös, että lakiin lisätään alkoholijuomien vaikuttajamarkkinoinnin kielto eli 50 §:n 2 momentin 12 kohta. Valiokunta myös toteaa, että lisätään ostohistorian perusteella kohdennetun markkinoinnin kielto, ja se tulisi 50 §:n 2 momentin 13 kohtaan. Ja näitä kahta viimeistäkään hallituksen esityksessä ei ollut. Arvoisa puhemies! Jotta ehdin, niin totean jo tässä vaiheessa, että valiokunta on tehnyt myöskin lausumaehdotuksen siitä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ehdotettujen muutosten vaikutuksia alkoholinkulutukseen, väestön terveyteen, alkoholihaittoihin sekä perheisiin ja lapsiin ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimiin. Arvoisa puhemies! On vielä 40 sekuntia aikaa tätä mietintöä esitellä, joten nopeasti totean, että tästä esittelystä on hyvä todeta, että lausuntopalaute oli varsin yksiselitteistä siltä osin, että tässä erityisesti niitä esityksen kohtia, jotka lisäävät markkinoita ja mahdollistavat myöskin kasvua, kannatettiin erityisesti elinkeinoelämän edustajien toimesta tai ainakin niihin suhtauduttiin neutraalisti. Toisaalta taas suurin osa kuultavista ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta edustavat tahot suhtautuivat esitykseen kriittisesti ja katsoivat, että esityksellä lisätään alkoholin saatavuutta, mikä lisää alkoholinkäyttöä ja sitä kautta alkoholihaittoja. Valiokunta toteaakin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kantana, että etämyynnin selkeyttämistä pitää edistää ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksien lisääminen on tärkeää. Valiokunta kuitenkin katsoo, että ehdotetussa muodossa sääntely lisää merkittävästi [Puhemies koputtaa] alkoholin saatavuutta ja haittoja. Tämän takia valiokunta myöskin toteaa, että nämä suomalaiset elinkeinonharjoittajat joutuvat epäyhdenmukaiseen asemaan ulkomaalaisiin kilpailijoihin verrattuna ja tämä myöskin vaarantaa Alkon monopolin. Tässä joitakin perusteita, miksi valiokunta päätyi tekemään näin monta muutosehdotusta tähän kokonaisuuteen. Valiokunnan esitys ei ole yksimielinen. Tämä sisältää yhden vastalauseen.

Arvoisa puhemies! Kyllä koko sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenistö on tukenut tätä ehdotusta siksi, että mitään muuta ei ole tehtävissä. Tämähän on ihan hirvittävä tilanne, että urheilijoilta on lähdössä eläketurva pois, ellei tätä esitystä tehdä. Näin ollen totta kai kaikki tätä halutaan eteenpäin olla viemässä. Mutta ei se ammattiurheilijoiden joukko ole kyllä kovin tyytyväinen tähän askeleen pituuteen. On oikeastaan aika käsittämätöntä, miten tässä näin pääsi käymään. Hallitusohjelmassa luki kolme vuotta sitten, että pannaan tämä urheilijoiden eläketurva kuntoon. Nyt me istutaan tässä ihmettelemässä, että no, miksei se onnistunut. No, se ei onnistunut sen takia, kun kukaan ei kolmeen vuoteen huomannut, että vakuutukset ovat lähdössä alta. Sitten kun huomattiin, niin mikään muu vaihtoehto ei onnistunut, koska jos ruvetaan omaa eläkekassaa perustamaan, tulee aika iso EU-tasoinen direktiivisääntelyyn liittyvä keskustelu eteen siitä, millä tavalla niissä reunaraameissa saataisiin tällainen oma eläkekassa aikaan. No, olisivat voineet tietenkin terhakkaan sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta ja esittelevä ministeri panna tämän saman tien kuntoon, kun olisi annettu urheilijoille mahdollisuus päästä Melan piiriin, mutta kolmeen vuoteen ei kenelläkään tullut tämmöinen mieleen. Nyt valiokunta laittaa yksimielisen ponnen ja ihmettelee, miksei tätä tehty ajoissa. Kun me oltaisiin mielellään säädetty heidät suoraan sinne Melaan, niin nyt loppuu aika kesken, koska lausuntokierroksella todettiin, että tämä olisi hyvä vaihtoehto. Kaikki olivat sitä mieltä, että tämä olisi hyvä vaihtoehto, mutta ei vain ehditty tekemään. Minä vain kysyn, miksi meni kolme vuotta niin, että ei saatu mitään aikaiseksi. Nyt joudutaan tekemään näin vaikea eläkejärjestelmä sen takia, että nämä ihmiset pääsisivät edes jonkun eläketurvan piiriin. Kyllähän tämä on hävettävää. Siis minun on tosi vaikea sanoa, että kyllä nyt osui lankulle, nyt kiskaistiin kiekko pitkään päätyyn. Tässä ei ole kyllä minkäänlaista varaa sanoa, että tämä niin kuin osui lankulle. Tämähän meni ihan vihkoon. Urheilijatermein meidän pitäisi kaikkien panna, tiedättekö, itsemme johonkin pukukoppiin vähän keskustelemaan siitä, miten tässä näin pääsi käymään. Eikä kyllä palaute ole sellaista, että tässä saisi taputeltua ja oltua siinä paisteessa, että hyvin meni. Eihän kenellekään suomalaiselle tehdä tämmöistä eläkejärjestelmää oikeassa maailmassa. Ihmisten eläketurvasta pitää pitää huolta, olivatpa he, kuulkaa, vaikka bussinkuljettajia tai yritysjohtajia tai olivatpa he yksityisiä yrittäjiä tai olivatpa he maatalousyrittäjiä tai olivatpa he urheilijoita. Kyllä ammattiurheilijatkin ansaitsisivat sen, että heidänkin eläketurva olisi laitettu kuntoon. Tässä me nyt sitten istutaan sanomassa, että mitään ei ollut tehtävissä, ei pystytty hoitamaan tätä porukkaa Melaan. Jos valmistelu olisi alkanut vähän aikaisemmin, niin maailma olisi ollut ihan erinäköinen, mutta tässä sitä ollaan. Olen pahoillani, että tämän enempään ei pystytty, mutta viesti on selvä, [Puhemies koputtaa] kun lukee tämän lausuman: valtioneuvostolla on nyt länget kaulassa.

Arvoisa puhemies! Vaikka ilta tästä vanhenee, niin tärkeitä ehdotuksia ollaan myöskin käsitelty sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja esityksiä, joissa pyritään myöskin muuttamaan urheilijoiden sosiaaliturvaa paremmaksi. Tässä on kysymyksessä esitys, jonka tavoitteena on urheilijoiden vanhuusturvan järjestämisen mahdollisuuksien parantaminen muuttuneessa vakuutusmarkkinatilanteessa ja siinä tilanteessa, että saataisiin useita vakuutuksen tarjoajia markkinoille. Ammattiurheilijan lakisääteinen vanhuudenturva on järjestetty työntekijöiden eläkevakuutuksesta poiketen yksityisistä vakuutusyhtiöistä otettavalla vakuutuksella, jota vain harvat vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet. Vakuutuksen saatavuus on ollut edellytys ammattiurheilijan lakisääteisen sosiaaliturvan toteutumiselle. Vakuutusmarkkinoiden tarjonta on kaventunut, ja osa urheilijoista on jäänyt ilman lain edellyttämää vanhuudenturvaa vuoden 2026 alusta. Esityksessä ehdotetaan, että urheilijoiden vanhuudenturvaa on jatkossa mahdollista järjestää vakuutusyhtiöissä myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen sijasta. Lisäksi eläke on esityksen mukaan jatkossa mahdollista maksaa urheilijan suostumuksella määräaikaisena nykyisen elinikäisen suorituksen sijaan. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus maksaa tietyissä tilanteissa eläkesäästö kertasuorituksena, jos säästön määrä jää laissa säädettävän rahamäärän alle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä ehdotettuja muutoksia välttämättöminä lyhyellä tähtäimellä korjaamaan vakuutusmarkkinoilla esiintyviä nykyisiä puutteita ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Tästä ollaan valiokunnassa yksimielisiä. Valiokunta ehdottaa kuitenkin tähän kyseiseen kokonaisuuteen yhtä muutosta, ja se liittyy siihen, että vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuutta vakuutuksen rajoittamisesta tai lopettamisesta laajennettaisiin koskemaan myöskin vakuutuksenottajaa. Näin halutaan varmistaa, että ihmiset tietäisivät ajoissa, jos on tulossa muutoksia eläketurvaan. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen kehittää urheilijan sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan ja korjata sen puutteita. Arvoisa puhemies! Joitakin yksityiskohtia sitten tästä kokonaisuudesta. Ensinnäkin sijoitussidonnaiseen eläkevakuuttamiseen perustuva ehdotus muuttaisi nyt urheilijalakia siten, että urheilijan vanhuudenturva voitaisiin järjestää nykyisten laskuperustekorkoon sidottujen vakuutusten lisäksi myöskin sijoitussidonnaisilla vakuutuksilla. Ehdotuksen mukaan jo ennen lain voimaantuloa alkaneet aktiiviset vakuutukset ja vapaakirjat voitaisiin myös muuttaa sijoitussidonnaisiksi urheilijatyönantajan ja vapaakirjojen osalta vakuutetun suostumuksella. Esityksen mukaan valtaosalla urheilijoista eläkesäästön määrä jää nykyisin alle 10 000 euroon ja suurelta osalta alle 5 000 euroon. Koska nämä urheilijoiden eläkevakuutukset voivat olla sijoitusajaltaan jopa 30—40 vuotta, niin silloin on odotettavissa, että sijoitussidonnaisten vakuutusten voidaan odottaa takaavan nykyistä paremman eläkesäästöjen tason. Näillä muutoksilla laajennettaisiin vakuutuksen tarjoajien piiriä, koska vakuutusyhtiöt eivät käytännössä enää tarjoa urheilijalain mukaisia laskuperustekorkoon sidottuja vakuutuksia. Valiokunta korostaa, että ehdotettujen muutosten jälkeenkään urheilijoiden sijoitussidonnainen vakuutus ei ole esityksen mukaan vakuutussopimuslain mukainen sijoitusvakuutus, johon voi liittyä säästöjen vapaampi siirrettävyys. Urheilijalain mukaisen eläketurvan ollessa osa sosiaaliturvaa ei sitä ole tarkoituksenmukaista kehittää yksilöllisten eläkevakuutusten tai sijoitusvakuutusten suuntaan niin, että vapaakirjat olisivat vapaasti takaisin ostettavissa ja siirrettävissä. Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiötä ei kuitenkaan voida yksipuolisesti velvoittaa muuttamaan muodostuneet vapaakirjat sijoitussidonnaisiksi, koska vakuutusyhtiöt harjoittavat toimintaansa elinkeinovapauden ja vakuutusyhtiölain ja vakuutussopimuslain puitteissa ja vakuutussopimus määrää sen, millaiset ehdot vakuutukseen tai vapaakirjaan soveltuvat. Arvoisa puhemies! Sitten tässä tehdään myöskin eläkkeen maksaminen määräaikaisena ja kertakorvauksena mahdolliseksi. Käsittelin niitä jo tuossa edellä, joten hyppään nyt tämän osuuden yli. Arvoisa puhemies! Sitten ilmoitusvelvollisuudesta. Tähän teimme siis valiokunnan taholta muutoksia. Urheilijalain mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle viimeistään 31. päivä joulukuuta, jos se aikoo rajoittaa lainmukaisen vakuutuksen tarjoamista tai lopettaa jopa sen tarjoamisen seuraavan kalenterivuoden joulukuun 31. päivän jälkeen. Näin ollen tarkoituksena on ollut turvata lainsäätäjälle kohtuullinen aika, eli siis vuosi, puuttua asiaan, jos vakuutusyhtiö ei ole enää halukas tarjoamaan tätä vakuutusta. Valiokunnan kuulemisissa on tuotu esiin, että nykyinen ilmoitusvelvollisuus ei ole toiminut lain tarkoituksen mukaisesti, ja on ehdotettu, että ilmoitusaikaa pidennettäisiin kahteen vuoteen. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa sen, että lainsäätäjälle jää kuitenkin vähintään vuosi aikaa toimeenpanoon ja näihin muutoksiin reagoimiseen, joten vaakakupin toisena osana on se, olisivatko vakuutusyhtiöt enää kiinnostuneita tätä toimintaa harjoittamaan, jos tuota ilmoitusaikaa pidennettäisiin. Sen sijaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen voisi siis heikentää nimenomaan vakuutuksen tarjoamishalukkuutta. Valiokunta pitää perusteltuna laajentaa ilmoitusvelvollisuutta koskemaan sen sijaan vakuutuksenottajia, koska ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on osaltaan turvata myös vakuutuksenottajan asemaa. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukseen lisättäväksi urheilijalain 16 a §:n muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka mukaan vakuutusyhtiön on ilmoitettava vakuutuksen mahdollisesta rajoittamisesta tai lopettamisesta ministeriön lisäksi myös vakuutuksenottajalle. Sitten vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että esityksestä on lausuntokierroksen jälkeen poistettu ehdotus, jonka mukaan urheilijoiden vanhuudenturvaa voitaisiin järjestää myös sitä varten perustettavassa lisäeläkesäätiössä tai lisäeläkekassassa. Tämä esitys on vaihtoehtojen eteenpäinviemisen kannalta kuitenkin monitöinen ja juridisesti lisäselvityksiä vaativa, joten ministeriö ei ole eikä hallitus sitä tässä esittämässä. Tähän liittyy myöskin EU-oikeudellista tulkintaa, joka käydään läpi siellä valiokuntamme mietinnössä. On kuitenkin todettava, että selvityksen mukaan urheilijoiden eläketurvan järjestäminen muussa kuin vakuutusyhtiössä vaatisi siis laajaa selvittelyä sen osalta, voidaanko heidän vakuuttamisekseen luoda vielä jokin erillinen kassajärjestelmä tai miten vakuutuskannan siirto henkivakuutusyhtiöistä erikseen perustettavaan kassaan toteutettaisiin. Tällä hetkellä vakuutusyhtiölaki siis sallii vakuutuskannan siirron ainoastaan toiseen vakuutusyhtiöön. Valmistelun yhteydessä on selvitetty eläkekassavaihtoehdon lisäksi myös mahdollisuutta siirtää urheilijalain mukainen vakuuttaminen Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hoidettavaksi — ja vaikka se tuntuukin ihmeelliseltä, niin haluan muistuttaa, että myös tieteen ja taiteen apurahansaajien työeläkevakuuttaminen on järjestetty jo nyt nimenomaan Melassa erillisen kassavaihtoehdon sijasta. Tämä tietenkin takaisi sen, että vakuutusten saatavuus ei olisi enää riippuvaista markkinoilla olevien vakuutustoimijoiden tarjonnasta. Esityksen mukaan vaihtoehto olisi kuitenkin vaatinut Melan osalta järjestelmämuutoksia ja siirtymäaikaa, eikä lakimuutosta olisi voitu saada voimaan nyt suunnitellulla ja välttämättömällä tarpeen mukaisella aikataululla. Siksi valiokunta ehdottaakin tästä asiasta lausumaa, että tätä asiaa tosiasiassa vielä tutkittaisiin jatkossa, ja näin eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää urheilijoiden vakuutusturvan järjestämistä erillisessä eläkekassassa tai Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi kiinnitämme valiokunnan mietinnössä huomiota seurantaan ja myöskin epäkohtien korjaamiseen viipymättä, kun tilanne tässä jatkossa kehittyy. Arvoisa puhemies! Tässä tämä kokonaisuus, joka on yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän on kysymys itse asiassa tällaisesta sisarlaista, jolla sosiaaliturvan väärinkäytöksiä halutaan kitkeä pois. Sosiaaliturvan väärinkäytökset ovat alle promillen luokkaa Suomessa. Tässä yhteydessä on käyty nyt noin 15—16 lainsäädännön kokonaisuutta läpi ja etsitty, missä voitaisiin vielä tehostaa sosiaaliturvan väärinkäytösten osalta meidän nykyistä lainsäädäntöä entistä paremmaksi. Kaikki suomalaiset poliittiset puolueet ovat sitä mieltä, että sosiaaliturvan väärinkäytöksiin puututaan ja sosiaaliturvan väärinkäytökset pitää kitkeä pois. Mutta samalla logiikalla meidän pitäisi puuttua myös siihen, että meidän sosiaaliturva on aliedustettua siinä mielessä, että monet ihmiset, jotka tarvitsisivat sosiaaliturvaa ja olisivat siihen oikeutettuja, eivät osaa sitä hakea tai eivät kykene sitä hakemaan. Yhtäläisellä antaumuksella pitäisi miettiä niitä toimia, miten me pidetään huolta siitä, että kaikkein heikoimmassakin asemassa olevat ihmiset voisivat pärjätä. Tässä kokonaisuudessa myöskin oppositio päätyi tätä esitystä kannattamaan, koska nämä muutokset, jotka tähän tehdään, selkeyttävät meidän nykyistä lainsäädäntöä. Mutta tämän lakiehdotuksen sisar, kaverus on sitten Kelan tiedonvaihtoon liittyvä lakiehdotus, jossa Kelan etuuskäsittelyn tehostamiseksi ja sujuvoittamiseksi esitettiin hallituksen esityksessä sitä, että pankkisalaisuus voitaisiin murtaa. Tämä on jo sen tason kysymys, ovatko finanssialan huolet siitä tarpeen, että sosiaaliturvan väärinkäytösten osalta mentäisiin siihen, että pankkisalaisuus ei ole Suomessa enää pyhä asia. Ei ole kysymys siitä, etteikö kaikkien sosiaaliturvaa väärin käyttävien tilanteeseen puututtaisi. Kysymys on siitä, ajatellaanko me oikeasti niin, että sosiaaliturvan väärinkäyttäjät ovat niin uskomattoman ovelia ja niin fiksuja, että he osaavat tätä järjestelmää kyllä käyttää hyväkseen, mutta toisaalta niin tyhmiä, että sen jälkeen, kun me muutettaisiin lakia niin, että ihmisten pankkitileille päästäisiin käytännössä terrorismilainsäädännön kautta avaamalla meidän pankki- ja maksutilijärjestelmämme Kela-käyttöön ja tällaiseen — nämä samat ihmiset olisivat niin tyhmiä —, he eivät osaisi piilottaa niitä rahoja. Kyllä jokainen ymmärtää, että meillä on useita mahdollisuuksia piilottaa ulkomaalaisten pankkien tileille rahat, joita ei haluta nähtävän meidän perinteisten pankkien sisällä. [Puhemies koputtaa] Voi ostaa kryptoa. Voi myöskin tehdä toimia, joissa piilotetaan nämä rahat esimerkiksi pelitileille. Halusin vain sanoa, että tässä kokonaisuudessa valiokunta pyytää nyt lausuntoa talousvaliokunnalta ja otimme tähän aikalisän.

Puhemies! Olen täällä esittelemässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielistä mietintöä siitä, että Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksiin ja kuntoutusrahaetuuksiin sekä sairausvakuutuslakiin ja 15 muuhun lakiin tehtäisiin vielä täsmennyksiä. Pyrin esittelemään nämä täsmennykset mahdollisimman nopeasti, jotta aika riittää. Sanon kuitenkin tässä vaiheessa, että nämä esitykset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.27 ja käytännössä yksi näistä muutoksista 1.4. Tässä esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi sosiaaliturvaa ja yksinkertaistettavia ja yhtenäistettäviä muutoksia Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksiin ja kuntoutusrahaetuuksiin sekä sairausvakuutuslakiin ja 15 muuhun lakiin. Me totesimme valiokunnassa, että nämä muutokset ovat selkeyttäviä ja tätä yhtenäistämistä tulee tehdä tavoitteena ja nämä lakiehdotukset voitaisiin hyväksyä muuttamattomina ja yksimielisinä. Aloitetaan muutoksien esittely kuntoutusrahasta. Tässä on kysymys maksukausien muutoksesta kuntoutusrahaan, eli kuntoutusrahan maksukausia koskevaa sääntelyä muutettaisiin niin, että maksukausista säädettäisiin jatkossa asetuksella. Voimassa olevan lain mukaan ensimmäinen maksukausi käsittää kuusi ensimmäistä arkipäivää kuntoutusrahaoikeuden alkamisesta ja kukin seuraava maksuerä 25 arkipäivää. Jos kuntoutus toteutetaan lyhyemmässä jaksossa, maksukausi on toteutuneen jakson mittainen. Esityksen mukaan nykyinen sääntely voi johtaa epätarkoituksenmukaisiin tilanteisiin, joissa etuus voitaisiin maksaa useassa pienessä erässä, mikä on etuudensaajan kannalta vaikeasti ennakoitavaa ja vaikeuttaa talouden hallintaa sekä voi lisätä huolta toimeentulosta. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että asetusmuutokset valmistellaan siten, että ne tuovat ennakoitavuutta ja myöskin on asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaiset jaksot. Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksestä on lausuntokierroksen jälkeen poistettu ehdotus nuorten kuntoutusrahan ja harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen lakkauttamisesta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että nuorten kuntoutusjärjestelmää ja kuntoutusetuuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettu useaan kertaan ja tiheään ja aina pistemäisesti. Siksi olisi hyvä ottaa huomioon tämä koko kokonaisuus muutoksia tehtäessä. Arvoisa puhemies! Sitten sairausvakuutuslain muutoksiin. Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös päätöksen antamisesta, jonka mukaan Kelan tulee etuuden myöntämistä, epäämistä, tarkistamista, lakkauttamista tai takaisinperintää koskevassa asiassa tehdä hakijalle kirjallinen päätös. Päätöstä ei ehdotuksen mukaan tarvitse antaa, jos etuuden tarkistaminen johtuu yksinomaan indeksitarkistuksesta tai muusta vastaavasta lain tai asetuksen nojalla suoraan määräytyvästä perusteesta eikä päätöstä erikseen vaadita hakijan toimesta. Sairausvakuutuslakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännös etuuden maksamisen väliaikaisesta keskeyttämisestä tai vähentämisestä, jos on ilmeistä, että sen saajalla ei olosuhteiden muuttamisen tai muun syyn perusteella ole siihen enää oikeutta tai etuuden määrää tulisi vähentää. Keskeyttämisestä ja vähentämisestä on esityksen mukaan välittömästi ilmoitettava etuudensaajalle ja etuutta koskeva päätös on annettava viivytyksettä, ja tämähän on jo monissa muissa etuuslaeissa olemassa. Valiokunta toteaa, että ehdotettu sääntely koskee siis vain tilanteita, joissa Kelan tietoon tulee seikka, jonka perusteella on ilmeistä, että etuuden määrä laskisi tai hakijalla ei olisi siihen enää oikeutta. Arvoisa puhemies! Sitten asiavirheen korjaamisesta. Siihenkin esitetään muutoksia: Kansaneläkelaitos voi korjata asiavirheen asianomaisen vahingoksi ilman asianomaisen suostumusta tai virheellisen päätöksen poistomenettelyä, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Tämä ei kuitenkaan koske toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettua toimeentulotukea. Esityksen mukaan sääntelyn tarkoittamissa tilanteissa on kyse lähinnä asiakkaan vilpillisestä menettelystä tai vakavasta laiminlyönnistä, ja ilman asianomaisen suostumusta virheen korjaaminen riippuu aina Kansaneläkelaitoksen tapauskohtaisesta harkinnasta. Esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi erikseen velvollisuudesta varata asianomaiselle tilaisuutta tulla kuulluksi ennen asiavirheen korjaamista asiakkaan vahingoksi. Asiakkaan kuuleminen on keskeinen keino sen selvittämiseksi, onko virhe aiheutunut asianomaisen omasta menettelystä. Kansaneläkelaitoksen asiakaskunnassa on myös terveytensä, toimintakykynsä ja elämäntilanteensa vuoksi haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ja toimeenpanossa on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan varmistuttava siitä, että myös haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat ymmärtävät oikeutensa eivätkä joudu kohtuuttomiin tilanteisiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että tämä koskee vain Kansaneläkelaitoksen toimeenpanevia etuuksia eikä muutos siten koske työttömyyskassojen toimeenpanevaa ansiopäivärahaa. Valiokunta ottaa näitä seikkoja tässä mietinnössään huomioon, mutta en käy niitä nyt tässä kohdassa enempää läpi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös virheellisen päätöksen korjaantumiseen takautuvasti ja takaisinperinnän aikarajaan. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että etuudensaajan velvollisuus etuuden palauttamiseen selvitetään kohtuullisessa ajassa, ja korostaa, että esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi voimassa olevaa sääntelyä etuuksien takaisinperinnästä. Arvoisa puhemies! Sitten myös väärinkäytöstilanteissa Kela voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etuuslainsäädännön nojalla takaisin perittävästä liikamaksusta ei peritä korkoja eikä pääsääntöisesti myöskään vahingonkorvauksena perittävästä liikamaksusta. Selvityksen mukaan Kela suhtautuu myös lähtökohtaisesti myönteisesti velan maksamiseen osamaksulla. Valiokunta korostaa, että Kelan on mahdollista ottaa takaisinperintää koskevassa tapauskohtaisessa harkinnassa huomioon takaisinperintään johtaneita syitä ja henkilön taloudellinen tilanne liikamaksun perinnässä. Valiokunta toteaa, että vaikka liikamaksu on johtunut etuudensaajan menettelystä, asianomainen ei välttämättä ole tiennyt tai ymmärtänyt menetelleensä virheellisesti. Takaisinperintäpäätöksen antamisen jälkeenkin perimisestä voidaan tapauskohtaisesti harkinnan jälkeen luopua, jos toistuvat perintätoimenpiteet ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. Tässä esityksessä tehdään myös muita muutoksia sovelletun työttömyysetuuden määrää koskevan säännöksen selkeyttämiseen ja työttömyyskassalakia koskevaan muutokseen. Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on siis yksimielinen.

Arvoisa puhemies! Me käsittelemme tässä lainanottovaltuuden merkittävää kasvattamista, ja olemme tilanteessa, jossa ihmettelemme tietenkin sitä, miksi näin suuri lainanottovaltuus on esitettävä tehtäväksi. Kun me ihmettelemme sitä, miksi tämä velaksi eläminen ei nyt loppunut, ja ihmettelemme myöskin sitä, miten tässä näin pääsi käymään, että juuri tämä hallitus on se, joka ottaa eniten velkaa kaikista hallituksista, niin tässä kyllä oikeastaan eivät sanat riitä enää kertomaan, miltä tämä tuntuu. Siis Euroopan huonoiten hoidettu talous- ja työllisyyspolitiikka tässä kysymyksessä nyt näkyy. Tämä hinta on valtava, mikä tässä joudutaan maksamaan. Sössittiin talouspolitiikka, sössittiin työllisyyspolitiikka, ja loppuviimeksi ollaan siinä, että ei auta mikään muu kuin nostaa kolmannen vuoden jälkeen kädet ylös ja sanoa, että meidän on pakko ottaa lainaa lisää. Tämä hallitus sai vaaleissa mandaattinsa sillä, että nyt tämä velkaantuminen loppuu, mutta täällä me istutaan yömyöhään kuudelta salissa ihmettelemässä, miten tässä näin pääsi käymään. Älkää nyt selitelkö tätä enää. Tämähän osoittaa sen, että tämä on pohjanoteeraus. Tämä laiva, tämä vene, mistä suomalainen oikeisto sanoo, että nyt me istutaan tässä samassa veneessä — kyllä me istutaankin niin kauan kuin kaikki köyhät, sairaat ja muuten heikommat ovat tyytyväisiä siihen, että ollaan vain hiljaa, että ääni ei nouse liikaa. Tälle porukalle on tarjolla veneen paikka niin kauan kuin ollaan äänettömiä yhtiömiehiä, mutta kun nämä köyhät ja sairaat kysyivät, että jos nyt meiltä näin paljon on otettu, niin mihin ne rahat hävisivät, niin siitä saatiin uskomattoman hieno puskuri. Täällä oli vähän jo mittari värähtämässä. Sitten tilaisuus teki varkaan ja tämä hallitus teki todellisen ryöstön. Kun oli sanottu, että rahaa ei ole, niin kahden vuoden jälkeen kehysriihessä tultiin ulos ja huomattiin, että rahaa on niin paljon, että minäkin oikein hämmästyin, että mistä sitä rahaa tuli. [Timo Suhonen: Velaksi!] Sitä tuli ovista ja ikkunoista, koska tämä hallitus päätti. Tämä päätti, että otetaan lisää velkaa ja laitetaan ne kaikkien köyhien ja sairaiden maksamat, kipeästi maksamat säästöt lihoiksi. Tehtiin ylisuuret verojen kevennykset kaikkein hyvätuloisimmille ihmisille tässä yhteiskunnassa ja niille yrityksille, jotka täällä nyt ovat Suomen suurimpia yrityksiä. Lopputuloksena oli se, että oikeutettiin se, että kaikkein hyvätuloisimpien pärjäämistä tuettiin sillä, että talouskasvua yritetään kiihdyttää tässä yhteiskunnassa, ja toisin kävi. Niin se kävi, kuulkaa, että rahat hävisivät, koska ne maksettiin kaikkein parhaimmin toimeen tuleville, ja nyt ollaan siinä tilanteessa, että vippi on sen näköinen.

Arvoisa puhemies! Jäin miettimään tuota Eestilän ajatuksenjuoksun viimeistä pointtia. Minusta paras ministeriö olisi sellainen, joka pystyisi tekemään niin vaikuttavia julkisen talouden sopeutustoimia, että ne eivät heikentäisi palvelutasoa ja ne veisivät valtiontaloutta oikeaan suuntaan. Minun on kyllä pakko ihmetellä, onko siinä suhteessa valtioneuvosto kovin onnistunut. Kaikkein keskeisimmät säästötoimet, jotka on tehty, on tehty sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön hyvinvointitalouden pääluokkaan, ja ne uusimmat arviot, jotka me saimme valiokunnassa, ovat yli 4,5 miljardia säästöjä. Mutta me juuri tässä äsken kuulimme, kun valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja totesi, että valtiovarainministeriö laskee, että tältä vaalikaudelta toteutuvia säästöjä jää ainoastaan 2,8 miljardia, joten haastan tätä samaa ajattelua vielä askelen eteenpäin kysymällä: kuinka hyvin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, sosiaaliturvassa ja hyvinvointialueiden säästöissä toteutuvat tosiasiassa nämä säästöt? Ne perustuvat siihen, että sosiaaliturvaa on leikattu ajatellen, että nyt ihmiset menevät töihin, ja tämä suuri, ihmeellinen väittämä on osoittautunut kolmessa vuodessa tyhjäksi puheeksi. Tehtiin valtavat säästöt ilman, että ne realisoituivat, koska työllisyysvaikutukset jäivät saamatta. Arvoisa puhemies! Halusin kuitenkin pyytää nyt tähän keskusteluun puheenvuoron vain siksi, että moni köyhä, osaton ja sairas ihminen on soittanut tai laittanut viestin ja kysynyt, että jos meiltä kaikilta on näin paljon otettu, niin mihin ne rahat ovat menneet, koska moni kokee, että on osallistunut yhteiskunnan taloustalkoisiin aika vahvasti, mutta ihmettelee sitten, mihin ne rahat hävisivät. Me ollaan siis käsittelemässä täällä huippusuoritusta, jossa ajatellaan, että kyllä nyt on Suomi pantu kuntoon, nyt on velkaantuminen kääntynyt ja velkalaiva on, kuulkaa, muuttanut aivan asentoaan. Siis mihin ne rahat menivät, kun me joudutaan ottamaan maailman suurin vippi? Ei tämä velaksi eläminen mihinkään ole päättynyt. Ne menivät siihen, että keksittiin muita menoja niiden 10 miljardin säästöjen sijasta, jotka osoittautuivat erityisesti oikeistoa tukeviksi säästöiksi. Nyt moni kysyy, onko tämä reilua, että me näin paljon otetaan jälleen lainaa ja velkaantuminen ei käänny ja velkaannumme enemmän kuin mikään aikaisempi hallitus. Me säästimme näin paljon rahaa köyhiltä ja sairailta, mutta tässä on lopputulos. Joku muu vohki nämä rahat taskuunsa, ja sitä moni ihmettelee, miten tässä näin pääsi käymään. Kysymys on siis hallituspuolueille: mihin ne rahat menivät?

Arvoisa puhemies! Jokainen meistä haluaa, että lapset saisivat palvelut. Mitä pääministeri äsken viittasi terapiatakuuseen, niin kyllä pettymys suomalaisille oli se, että senkin toimiala kutistettiin niin pieneen, ettei sillä todellista vaikuttavuutta ole. [Ben Zyskowicz: Te ette saaneet sitä ollenkaan aikaan!] Me pidimme kiinni siitä, että hoitotakuuta ei romutettaisi, mutta ikävä kyllä kukaan ei voinut ymmärtää, että hallitus päätti, että kun siis 68 prosenttia suomalaisista pääsi hoitoon lääkärille kahdessa viikossa, niin te ajattelitte, että siitä voidaan säästää. Tästä säästöpäätöksestä kysyimme ja ihmettelimme, kuinka kalliiksi se tosiasiassa tulee, koska kaikkein kalleinta sotehoitoa on se, että seisotetaan ihmisiä aina jossakin jonossa. Ja minä en itse vieläkään ymmärrä, miten te voitte pystypäin valtioneuvostossa tässä seisoa ja puolustaa tätä luomustanne, että hoitoon pääsee jatkossa kolmessa kuukaudessa. Me olemme täällä useita kertoja kysyneet, [Puhemies: Aika! Kysymys!] eikö 55 prosenttia hoitoonpääsijöistä ole liian vähän. Ja nyt, pääministeri, kysynkin: otatteko sananne takaisin? Tilanne on radikaalisti muuttunut huonompaan, eikä niin kuin sanoitte, että on ihan sama. [Puhemies: Kysymys! — Perussuomalaisten ryhmästä: Aika!]

Arvoisa puhemies! Esittelen lastensuojelulain ensimmäisen lainsäädännön muutosesityspaketin yksityiskohtia, ja totean jo tässä vaiheessa, että koska tämäkin kokonaisuus on jo varsin iso, niin en todennäköisesti ihan kaikkea tässä puheenvuorossa ehdi ottamaan esille. Totean ensinnäkin, että tämän lastensuojelulain ensimmäisen muutosvaiheen eduskunta-aloitteitakin on seitsemän kappaletta ollut käsittelyssä ja lausuntoja saatiin perustuslakivaliokunnalta ja lakivaliokunnalta, ja sen lisäksi meillä on 58 muuta lausuntoa, jotka toimivat nyt sitten pohjana tälle hallituksen esityksen läpikäynnille valiokunnassamme. Arvoisa puhemies! Tässä esityksen tavoitteena on siis vahvistaa lapsen oikeutta erityiseen suojeluun ja turvata viimesijaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen nykyistä paremmin. Samaan aikaan lähtökohtana on lapsen edun, hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutuminen sekä lastensuojeluviranomaisten ja sijoituspaikkojen riittävät toimivaltuudet. Tässä selkeytetään kasvatuksellisten rajojen asettamista ja rajoitustoimien käytön edellytyksiä. Lisäksi tässä luodaan uusia valtuuksia ja muodostetaan uusi kuntouttava laitospalvelu, jonka tavoitteena on katkaista etenkin rikoksilla oireilevien lasten rikoskierre. Arvoisa puhemies! Kuten todettu, tässä on tosi paljon esityksiä, ja tämä on vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia koskeva niin sanottu suuri kentän toive, joka tässä on toteutumassa, eli lastensuojelulaista kokonaisuudistusta on tehty jo viime hallituskaudella ja tällä hallituskaudella, ja nyt tämän kokonaisuuden ensimmäinen osa on eduskunnassa jo käsittelyssä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä lasten ja nuorten haasteelliseen käytökseen pyritään puuttumaan ensisijaisesti kontrollia ja rajoituksia lisäämällä ilman että samanaikaisesti vahvistetaan lapsia ja perheitä tukevia ennalta ehkäiseviä palveluita sekä lapsen tarvitsemaa hoitoa ja kuntoutusta koskevia palveluita, joilla voidaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lastensuojelulain uudistamisen toisessa vaiheessa vahvistetaan hallitusohjelman mukaisesti varhaista tukea, moniammatillista lapsiperhetyötä ja lastensuojelun avopalveluita. Olemme saaneet myöskin lausunnot perustuslakivaliokunnasta ja lakivaliokunnasta, ja perustuslakivaliokunta toteaa, että joihinkin asioihin on kiinnitettävä tarkempaa huomiota, ja osa näistä on säätämisjärjestyskysymyksiä. Arvoisa puhemies! Lähdetään liikkeelle siinä järjestyksessä, että esittelen tämän kuntouttavan suljetun laitospalvelun ensin: Eli esityksessä ehdotetaan kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustamista. Tämä palvelu olisi esityksen mukaan viimesijainen, joten se tulee kysymykseen vain tilanteissa, joissa sijaishuoltoa ei lapsen oman tai muiden turvallisuutta vaarantavan käyttäytymisen vuoksi ole mahdollista järjestää muulla tavoin eivätkä erityisen huolenpidon jakso taikka muut sosiaali- ja terveyshuollon palvelut sovellu käytettäväksi. Esityksessä ei aseteta lapsen sijoitukselle kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun enimmäisaikaa, vaan sijoitus voi kestää niin kauan kun perusteet kyseiseen palveluun sijoittamiseen ovat olemassa. Päätökset sijoittamisen ajalta tehtävistä rangaistuksista tehdään kuitenkin erikseen enintään vuodeksi. Valiokunta on todennut, niin kuin myöskin lakivaliokunnan puolelta, että tässä on asioita, joita pitää vielä valiokunnan pohtia, ja sekä perustuslakivaliokunnan että lakivaliokunnan toimesta olemme myöskin tätä kokonaisuutta hieman katsoneet uudesti. Näin ollen ensinnäkin todetaan, että lakivaliokunnan lausunnon mukaan kuntouttavalla suljetulla laitospalvelulla on rikosoikeudellisen rangaistuksen piirteitä. Lakivaliokunta on myös nuorisorangaistusta koskevaa esitystä käsitellessään kiinnittänyt huomiota lastensuojelun ja rikosoikeusjärjestelmän suhteeseen ja katsonut, että uuden kuntouttavan suljetun laitospalvelun myötä järjestelmien välinen suhde voi entisestään hämärtyä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo lakivaliokunnan tavoin, että tilannetta ja sen kehittymistä tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa arvioida mahdollisuuksia selkeyttää ja yhteensovittaa lastensuojelu- ja rikosoikeusjärjestelmiä nykyistä paremmin. Lakivaliokunta myös kiinnittää huomiota siihen, että suljetussa kuntouttavassa laitospalvelussa keskeistä Engel-kriteerien kannalta on se, että palvelun sisältö on lasta vahvasti suojeleva ja kuntouttava ja tämä toteutuu myös käytännössä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyykin lakivaliokunnan näkemykseen siitä, että riittävien resurssien turvaaminen ja palveluiden vaikutusten seuranta on tärkeää, ja tästä valiokunta on tehnyt lausumaehdotuksenkin. Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan hyvin avoimena tätä säännöstä, jonka mukaan alle 12-vuotiaan lapsen sijoittumiselle kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun vaadittaisiin muiden edellytysten ohella vain erityisten syiden olemassaolo. Perustuslakivaliokunnan tavoin sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy siihen, että kynnyksen sijoittaa alle 12-vuotias kuntouttavaan suljettuun laitoshuoltoon tulee olla hyvin korkea ja kaikissa tilanteissa tulee ensisijaisesti etsiä muita sijoitusvaihtoehtoja. Siten olemmekin tässä todenneet, että vain erityisen poikkeuksellisista ja painavista syistä alle 12-vuotias voitaisiin sijoittaa kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun, ja nimenomaan silloin kun lapsen sijaishuoltoa ei ole mahdollista muutoin lapsen edun edellyttämällä tavalla järjestää. Lisäksi todetaan, että tähän kokonaisuuteen liittyy paljon nyansseja, joista valiokunta hyvin paljon avaa omassa lausunnossaan yksityiskohtia. Seuraavaksi otan nämä erityisen huolenpidon jaksoja koskevat muutokset: Eli erityisen huolenpidon jakson enimmäisaikaa tästä nykyisessä järjestelmässä nyt sallittavasta ehdotetaan pidennettäväksi 180 vuorokauteen. Tätä olemme myöskin valiokunnassa tarkastelleet ja todenneet, että mahdollisuus toteuttaa jatkossa erityisen huolenpidon jakso myös lapsen omassa sijaishuoltopaikassa palvelujen tuottamiselle asetettujen edellytysten täyttyessä voi jossain tilanteessa helpottaa paikkojen riittävyyttä ja turvata jatkuvuutta. Sitten siirrytään lastensuojelun ja psykiatrian välisiin yhteisiin yksiköihin: Niistä todettakoon se, että tässä tosiaan nyt ehdotetaan säädettäväksi käytännössä palveluista tai niiden sisällöstä lain sijaan niin, että todettaisiin viittaukset siihen, että tällaiset yksiköt ovat olemassa, ja todettaisiin myöskin, että YTA-alueita ohjeistetaan erikseen laaditulla ohjausasiakirjalla sopimaan lastensuojelun ja psykiatrian yhteensovitetuista yksiköistä niin, että kaikilla YTA-alueilla olisi vähintään yksi lastensuojelun yksikkö, jonne yliopistosairaalan erikoissairaanhoito tarjoaa psykiatrian avopalveluita ja tukea. Yksiköiden kehittämiseen on sisällytetty 0,5 miljoonaa euroa valtionavustusta vuodelle 26. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ehdotettua sääntelyä on kuitenkin pidetty riittämättömänä turvaamaan riittävien psykiatristen palveluiden sekä yhteensovitettujen palveluiden saatavuutta ja katsottu, että yhteensovitettujen yksiköiden palveluiden sisällöstä, kohderyhmästä, toteutuksesta ja psykiatrian sekä lastensuojelun yhteistyöstä tulisi säätää ehdotettua selkeämmin ja paremmin. Valiokunta pitää tärkeänä, ja välttämättömänäkin siis, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia lastensuojelun ja psykiatrian yhteisten yksiköiden perustamiseen, riittävyyteen, toimintaan sekä sektorien väliseen yhteistyöhön seurataan ja tarvittaessa tarkennetaan sääntelyä ja muutetaan sitä ehdotettua velvoittavammaksi. Tästä valiokunnalla on myös lausumaehdotus. Arvoisa puhemies! Sitten menen tähän isoon kokonaisuuteen, jossa käytännössä käydään läpi ne muutokset, joita hallituksen esityksessä esitetään näihin uusiin rajoitustoimiin: Eli ensinnäkin lähtökohta tässä esityksessä on se, että näitä muutoksia tehtäisiin kasvatuksellisten rajojen asettamiseksi niin, että säädettäisiin kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen oikeudesta tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Siten myöskin perhehoitoon sijoitetut lapset olisivat tässä mukana. Lähtökohtana on se, että sijoitetun lapsen hyvä hoito ja kasvatus, lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito sekä lapsen oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin on turvattava siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetään. [Puhemies koputtaa] Tähän kokonaisuuteen on tehty useita muutoksia perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla, ja näin ollen olemme saaneet tämän kokonaisuuden valmiiksi niin, että asiasta ollaan valiokunnassa myös eri mieltä. Eli tähän sisältyy yksi vastalause ja viisi lausumaehdotusta. — Tämä kaikki kokonaisuus tässä nyt nopeasti esiteltynä.

Arvoisa puhemies! On paljon kysytty teidän päätöstenne vaikutusten perään, ja nyt ollaan tilanteessa, jossa hallitus jo kolmatta vuotta voi arvioida, mitä tuli tehtyä. Me olemme kysyneet teiltä, kannattaako sosiaali- ja terveydenhuollossa yksi vaikuttavimmista keinoista jättää käyttämättä — nimittäin hoitoonpääsyn nopeuttaminen on yksi vaikuttavin rahareikä yhteiskunnassa, ja tähän rahareikään me oppositiossa haluaisimme laittaa rahaa, jotta ihmiset olisivat joko koulutuksessa tai työssä, mutta te olette päättäneet, että on ihan oikein, että kolmessa kuukaudessa voi päästä hoitoon. Mutta kaupan päälle tämä hallitus viisaudessaan tekee ratkaisun, jossa te entisestään lisäätte asiakasmaksuja tämän alimman tason kontaktin muodostamiseen, jossa ihmiset pääsisivät hoitoon. Tämä ei, hyvä hallitus, toimi. Teillä on tällainen kaksoiskierre nyt meneillään. Pääministeri Orpo, onko teidän mielestänne todella järkevää nopean hoitoonpääsyn sijasta tehdä hitaan hoitoonpääsyn päätöksiä, joita jo kahdesti olette tehneet, [Puhemies koputtaa] ja sen päälle vielä merkittävästi korkeammat asiakasmaksut, jotka pahentavat tilannetta entisestään? [Puhemies koputtaa] Kysyn teiltä, hyvä pääministeri.

Arvoisa puhemies! Tässä on tosi paljon käyty keskustelua vain siitä, onko tämä nykyinen rahoitusmalli hyvä vai huono. Hallitus ei lainkaan huomaa — erityisesti hallituspuoluee — että teillä olisi ollut kolme vuotta aikaa tehdä vaikka minkälainen rahoitusmalli. Nimittäin edeltäväkin hallitus teki alle kolmessa vuodessa kaiken, koko soten, kuntoon [Ben Zyskowiczin välihuuto] sellaiseen muotoon kuin se on. Ja nyt se sote, minkä te olette saaneet... [Ben Zyskowiczin välihuuto] — Nyt puhun minä, edustaja Zyskowicz. — Asia on niin, että täällä te kansanedustajat hallituspuolueista kuvittelette, että te ette ole tehneet muuta kuin parannuksia tähän rahoituslakiin. Te ette ole tehneet tähän mennessä kuin heikennyksiä. Ja jos te voitte puhua siitä, että rahoitusmalli on huono, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin nyt pitää laittaa pöytään ne muutokset. Kolmas kerta toden sanoo. Rahoituslakia muutetaan kolmatta kertaa, ja se on jälleen puhdas säästö. Älkää puhuko puheita, joilla ei todellisuuspohjaa ole. [Ben Zyskowicz: Edustaja Kiuru, teittekö hyvän rahoitusmallin?] — On se ainakin parempi kuin tämä.

Arvoisa puhemies! Ei voi kuin ihmetellä. Tämä totuus näyttää niin erilaiselta ministeriaitiosta kuin täältä muualta katsottuna. Täällä ministeri totesi, että te ette leikkaa hyvinvointialueilta, vaikka te leikkaatte tässä esityksessä 388 miljoonaa. Vaikka se verhottaisiin minkälaiseen jargoniin ja umpilatinaan, niin totuus vaan on se, että leikkaus on leikkaus. Jokaisen hyvinvointialueen, joka tämän hallituksen esityksen sivun 59 taulukossa on mainittu, viimeinen sarake päätyy miinusmerkkiin. Ei tätä muuksi voi muuttaa. Siis te päädyitte siihen, että 1,1 miljardia euroa hallitusohjelmassa leikataan hyvinvointialueilta, ja kun se ei muuten tule, niin viimeisessä erässä kolmatta kertaa korjaatte rahoituslakia. Ei sieltä, mistä sitä on pyydetty, mutta leikkaamalla korjaatte nyt tätä rahoituslakia lisää 388 miljoonaa. Mihin, ministeri, perustuu sellainen ajatus, että te tässä tietoisesti teette päätöksen, että sotepalvelutarpeen kasvusta otettaisiin huomioon jatkossa 80 prosentin sijasta [Puhemies koputtaa] vain 60 prosenttia? Miten se on mahdollista?

Arvoisa puhemies! Itse asiassa aika surulla kuuntelen tätä keskustelua siksi, että niin monet puolueet Suomessa kannattavat ihan perusperiaatteena sitä, että jokainen suomalainen pääsisi työhön tai koulutukseen. Turhaan me siitä tässä vänkäämme. [Sheikki Laakso: Paitsi vasemmistoliitto!] Jos valitaan huonoja sanavalintoja — kuten työttömistä käytännössä annetaan ymmärtää, että he jäisivät kotiin nukkumaan — jos sanavalinta on väärä tai huono tai herättää pahennusta, miksi, pääministeri, te ette voi valtioneuvoston puolesta todeta, että oli huono sanavalinta ja mennään eteenpäin? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin — pyytää anteeksi!] Tämä on aivan yksinkertaista. Tänään kuitenkin haluan puhua muusta kuin tästä. Minä kysyn, miksi meidän täytyy luoda erilaisia sääntöjä eri ihmisille. Rikkailla on omat säännöt, heitä kannustetaan valtavan suurilla verojen kevennyksillä. Pienituloisia kannustetaan leikkauksilla ja köyhyydellä. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!] Tämä on erikoista. Me emme voi ymmärtää, miksi te teitte tarkoituksella sellaisia säästöpäätöksiä, että toimeentulotuen ansiotulovähennyksen poisto [Puhemies koputtaa] ja työttömyysetuuksien suojaosan poistaminen johtavat nyt kaksoisgiljotiiniin. [Puhemies: Ja kysymys!] Ihmiset eivät voi ottaa työtä vastaan, kun se ei kannata. [Puhemies koputtaa] Miksi siis rikkaita kannustetaan verojen kevennyksillä ja köyhiä leikkauksilla?

Arvoisa puhemies! Voi sanoa, että ministerinä voi toimia niin monella tavalla. Kaikkea on nähty. Ja kun teitä katson, sosiaaliturvaministeri, niin te teette kyllä tässä välikysymyskeskustelussa omanlaisensa ennätyksen. Sen sanon teille ihan vilpittömästi, että teidän keskeisin tehtävä ei ole pienentää yhteiskunnan taloudellista kestävyysvajetta vaan sosiaalista kestävyysvajetta. Olen sen monesti teille sanonut, että ainakin valtioneuvoston työnjaon mukaan sen pitäisi olla teidän tehtävänne. Mutta tässä keskustelussa, kun oppositio kysyy, mitä tämä hallitus tekee köyhyyden vähentämiseksi — johon kaikki aikaisemmat hallitukset sitoutuivat niin, että me vähennämme sekä köyhien aikuisten että köyhien lasten määrä — on selvinnyt, että te ette tee tosiasiassa tälle asialle mitään. Kaikki asiat ovat jonkun muun vika, ja talous- ja työllisyyspolitiikassa ei ole mitään ongelmaa. Yliveto tässä koko välikysymyksen päätöksessä on se, että te ette edes pyydä anteeksi, [Puhemies koputtaa] jos joku ymmärsi teidän sananne väärin. [Veronika Honkasalo: Kyllä!] Se on minusta käsittämättömintä. Eli älkää luoko lisää varkaita [Puhemies: Aika!] ja loisia työttömistä, älkääkä myöskään, kun he nukkuvat kotona. Tässä on... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron]

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on köyhyys... [Pauli Kiuru: Arvoisa puhemies, kumpaa Kiurua tarkoititte? — Krista Kiuru: Kiurut ovat nyt liikkeellä! Kevät on tulossa! — Naurua] Arvoisa puhemies! Vaikka tässä oli kevennystä ilmassa ja kevättä rinnassa, niin se täytyy sanoa, ennen kuin, pääministeri, lähdette, että ei tämä ole sattumaa, että oppositio on herkkänä näistä sanakäänteistä. Teidän pitäisi tietää, että jos valtioneuvoston puheeseen ministerin sanavalinnoiksi valitaan tällainen, niin se voi herättää huomiota. Nimittäin tässä salissa on puhuttu työttömästä — käytetty näitä sanoja — varkaina ja loisinakin. Tämä on hyvin vakavaa. Te ette olleet salissa silloin, tiedän. Ne olivat niitä kamalia yöaikoja vuonna 23, kun täällä yötä myöden säädettiin näitä sosiaaliturvaleikkauksia. Me täällä varoittelimme, että tämä ei tule toimimaan. Täällä ministeri sanoi, että nyt luodaan työpaikkoja, kun leikkauksia tehdään. Nyt luodaan työpaikkoja, sanoivat kaikki hallituspuolueiden nassukat, ja täällä naamat nyt sitten huuli alaspäin vääntyneenä ihmetellään, että eikö näin sattunutkaan. Kyllä sanon nyt teille, pääministeri, kun te vastaatte itse siitä, mitä valtioneuvosto puhuu: Miksi ministeri Grahn-Laasosen annettiin ottaa tällainen sanavalinta, joka saattaa antaa ymmärryksen siitä, [Puhemies koputtaa] että naapuri on kotona nukkumassa silloin, kun työhön lähtevät ihmiset lähtevät suorittamaan tärkeitä tehtäviä? Tämä on vähän vaarallinen asia. Nyt kysynkin teiltä, pääministeri: katsoitteko te tämän puheen?

Arvoisa puhemies! On syytä ehkä palauttaa mieleen, että aikaisemmin eduskunta oli yksimielinen siitä, että köyhyyttä pitää vähentää ja erityisesti lapsiperheköyhyyttä pitää vähentää. Siihen sitouduttiin koko tämän eduskunnan joukolla. Kymmenessä vuodessa lupasimme EU:lle ja monille muille tahoille, että me teemme paremmin. On erikoista, että hallitusohjelmaneuvotteluissa teillä oli tiedossa, että köyhien määrä lisääntyy ja että erityisesti lapsiperheköyhien määrä lisääntyy, siis lapsien, köyhien lapsien määrä lisääntyy enemmän kuin köyhien aikuisten määrä. Mutta silti te päätitte toteuttaa kahden miljardin leikkaukset sosiaaliturvaan. Ja nyt te istutte täällä Hangon kekseinä ja ihmettelette, että näin pääsi käymään, että te ette poliittisesti tavoitelleet köyhyyden lisääntymistä, vaikka te tiesitte, että näin tulee tapahtumaan, ja salasitte tämän suomalaisilta melkein kaksi vuotta, kun yhteisvaikutuksia ei saatu tästä hallituksesta ulos. Pitääkö teidän pienentää vain taloudellista kestävyysvajetta vai myöskin sosiaalista kestävyysvajetta? Kysynkin teiltä [Puhemies koputtaa] asiasta vastaavana ministerinä: kumpi on teidän tehtävänne?

Arvoisa puhemies! Kun, pääministeri Orpo, aloititte, sanoitte, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomuuksia. Rahaa ei ollut, ja siksi myöskin kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta ja heikompiosaisilta leikattiin ja paljon. Rahaa löytyikin puolessavälissä kautta kasvun tukemisen nimissä, ja nyt niitä Purran mainitsemia lahjarahoja on löytynyt teiltä ylisuuresti. On ihan oikeutettua kysyä oppositiosta, koska on liian paljon. Ettekö te näe, kuinka köyhää ihmisillä on tällä hetkellä? Tämä on todella valitettava tilanne, että ostovoima on kadonnut ihmisiltä. Tämä on hirvittävä tilanne, ja se ei auta, että te sanotte, että me tuemme kaikkein suurituloisimpia suomalaisia. On karmeaa se, että te ette puutu tähän tilanteeseen, jossa kaikkein köyhimmät ja osattomimmat suomalaiset ovat todellisessa hädässä. Pääministeri Orpo, oletteko te sanojenne takana, niin että suomalaisilta ei vaadita keneltäkään kohtuuttomuuksia?

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa teille, arvoisa pääministeri, että taidatte elää eri todellisuudessa kuin oppositio Suomessa. Te jätitte vallan kertomatta, minkälaisia säästöjä te olette tehneet. Sekä valtiovarainministeriön että STM:n pääluokassa teidän tavoitetasonne oli lähes kaksi miljardia. Sen lisäksi kerroitte äsken puheenvuorossanne, että olette omin kätösin lapioineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon neljä miljardia lisää rahaa. Sehän tulee suoraan rahoituslaista, kuten kuntapuolellakin, kustannustenjaon tarkastuksen hoitamisesta, myöskin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Nyt haluankin kysyä teiltä: Oliko tarkoitus, arvoisa pääministeri, että saatte aikaan sen, että myöskin henkilöstöä on poistumassa kaiken kaikkiaan lähes 10 000 laskennallisesti näiden säästöjen lopputuloksena? [Ben Zyskowicz: Henkilöstömääräthän kasvaa hyvinvointialueilla!] Oliko tarkoituksena vähentää ensinnäkin kolme- ja puolituhatta ympärivuorokautisesta ja vielä lisää mahdollisesti 800, jos tämä menee läpi? [Puhemies koputtaa] Painotus on väärä, ja tämä on kamalaa politiikkaa tältä hallitukselta. [Puhemies koputtaa] Miksi jatkatte lisäsäästöillä, joita on tulossa?

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut ministerille vaativan tehtävän aloittamisesta! Kokemusta minullakin on. Helpolla ette tule pääsemään ettekä pääse myöskään opposition edessä. Kun aloititte, aloititte väkevästi toteamalla, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia. Itsekin olen samaa mieltä tästä. Myös koko eduskunta halusi mitoituksen laskun yhteydessä varmistaa yksimielisellä ponnella, että asiaan voidaan palata, jos alkaa näyttää huonolta. Siinä mielessä olette ihan oikeassa, että asiaan pitäisi palata. Mutta me olemme menettäneet nyt noin 3 500 hoitoalan ammattilaista nimenomaan vanhuspalveluissa tämän hallituksen säästöjen johdosta, kaiken kaikkiaan noin 10 000 näitä laskennallisia työpaikkoja, joita ette pitäneet niin merkittävinä. Nyt kysynkin teiltä: kun tämän mitoituksen laskun jälkeen tullut uusi säästöesitys, vanhustenpalveluiden leikkaaminen teknologialla, ei mennyt perustuslakivaliokunnassa läpi, ei siis ole perustuslain mukainen, niin jatkatteko te nyt kaasun painamista, [Puhemies koputtaa] säästämistä jälleen 836 henkilötyövuodella, [Puhemies koputtaa] vai voisitteko te tästä esityksestä luopua?

Arvoisa puhemies! Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään tämän lakiehdotuksen katsottavakseen lausunnon antamista varten, ja ei ihme siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollossa puhutaan todella paljon hankintalaista, ja moni ihmettelee, miksi. Hyvinvointialueet ovat hämmästyneitä, ministeri Marttinen, teidän toiminnasta. Arviointineuvosto joulukuussa kertoi teille, että tämä ei ole valmis eteenpäin vietäväksi, mutta ei kestänyt kuin noin kuukausi, kun tämä on jo täällä, ja kun tuon edustaja Vuornoksen puheenvuoron kuulee, niin nyt alkaa hahmottua, miksi tämä on kokoomukselle niin tärkeätä, että te kehtaatte kerta kaikkiaan tuoda tänne tällaisen hankintalain, jossa on näin valtavasti ongelmia ja jossa ei ole piitattu tämän lausuntokierroksen palautteesta hölkäsen pöläystä? Ihme on, että tässä me ollaan, ja nyt eduskunta on lähettänyt useisiin valiokuntiin tämän ehdotuksen juuri siksi, että kritiikki on näin mahdottoman laajaa. Kysynkin teiltä, Marttinen: oletteko te valmiita tekemään eduskunnan käsittelyssä tähän mitään muutoksia, [Puhemies koputtaa] vai oletteko sitä mieltä, että kun kokoomus tämän sai, niin tästä pidetään kiinni?

Arvoisa puhemies! Syksyllä 23, hallituksen aloitettua taivaltaan, käsiteltiin soten välikysymystä, ja siinä ryhmäpuheenvuorossa, jonka SDP:n pohjalta esitin, esitimme, että kaikki alueet olisivat saaneet alijäämän kattamiseen lisäaikaa. Nyt sitten vuosien jälkeen lopulta päädyitte siihen, että joidenkin osalta tämä on mahdollista. Ministeri, teidän pitäisi selittää, miksi ne alueet, jotka eivät pääse nollatulokseen, voidaan jättää tästä esityksestä pois. Sitä ei ymmärrä kukaan. Miten se voi olla yhdenvertaista? Eilen täällä kävi Eksoten porukka ihmettelemässä, kun he nyt saavat 40 miljoonan säästöt tehtyä ja 500 ihmistä irtisanotaan, ja he eivät vielä pääse muuta kuin nollalle. Entiset alijäämät ovat vielä purkamatta kokonaan, ja tarvittaisiin saman verran lisää rahaa. Onko hallituksella oikea tilannekuva siitä, mitä sotessa oikeasti tapahtuu, kun te kehtaatte tulla eduskuntaan esittämään tätä kolmantena vuonna sen jälkeen, [Puhemies koputtaa] kun me olemme tätä joka vuosi pyytäneet, ettekä kuitenkaan saaneet asiaa kokonaan kuntoon?