Lyly Lauri

Arvoisa puhemies! Aloitan tämän, kun tämä on välikysymyskeskustelu, niin että kannatan tässä yhteydessä edustaja Rantasen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta. Arvoisa puhemies! Itsekin olen maalta lähtöisin, ja ensimmäiset ansaitsemani pennoset ovat tulleet sokerijuurikkaan harvennuksesta ja perunapellolta, niin että hyvin on sieltä lähdetty maailmalle näistä lähtökohdista. Minua huolettaa tässä erityisen paljon se, mistä tässä iltapäivällä jo kyselin, näistä tilojen määrien kehityksestä ja henkilöitten määrän kehityksestä. Ne ovat todella dramaattisia, kun niitä katsoo lukujen valossa, jos vuonna 2000 meillä oli 78 000 tilaa, 2010 niitä oli enää pikkasen vajaa 60 000 ja nyt vähän vajaa 40 000, eli dramaattinen pudotus koko ajan, joka vuosi noin kolme prosenttia nyt viime vuosina vähentynyt tilojen määrä. Tämä samalla johtaa siihen, että maaseudun elinvoimaisuus vähenee, koska ihmisiä on vähemmän maatalouden piirissä. Ne viljelijät itse ja heidän perheidensä jäsenet muodostavat kaksi kolmasosaa siitä työvoimasta, joka siellä on, ja yksi kolmasosa on palkkatyössä siellä. Luken tilastojen mukaan heitä oli 2023 noin 118 000, joista 83 000 oli näitä viljelijöitä ja perheenjäseniä ja 35 000 palkattua työvoimaa. Täällä on aika paljon osa-aikatyötä, kun henkilötyövuosia nämä tekevät kuitenkin vain noin 55 000. Tämä on muistettava sieltä taustalta. Tämä on yksi osa sitä, kun katsotaan meidän maaseutua, kuinka elinvoimaisena se pysyy — siellä ensin pitää olla ihmisiä, ja jos ihmiset lähtevät pois, niin sitten lähtevät myös palvelut. Tavallaan tämä menee siinä järjestyksessä, ja tämä meidän pitäisi muistaa. Sen takia se maaseudun elinvoimaisena pitäminen on todella tärkeätä, ja tämä huoli on korkea. Sitten jos mietitään, minkälaista ammattitaitoa ja minkälaista osaamista ja minkälaista yritystoimintaa siellä pitää tehdä, että siellä menestytään, niin siihen varmasti pitää tehdä aika paljon toimenpiteitä, että pärjätään sitten jatkossa. Täällä on moni puheenvuoron käyttänyt huoltovarmuusmielessä ja ruuantuotantomielessä, jotka ovat erittäin tärkeitä meille, ja ilmastonmuutoksen ja muitten tekijöitten johdosta vielä enempi korostuu tämä kotimainen tuotanto ja se puoli. Mutta se maaseutu ei elä, jos me ei saada niille tuotteille asianmukaista hintaa, ja siksi kysyin ministeriltä myös siitä, kun valtion tuen osalta meillä ei ole varmaan tässä valtiontalouden tilanteessa mahdollisuuksia lisätä kovin paljon niitä tukia, vaan käytännössä pitää muilla keinoilla saada sille tuottajalle oikea hinta niistä tuotteista. Tämä on yksi tärkeä näkökohta. Toivon mukaan tämä elintarvikemarkkinalain tulo auttaa siinä, mutta vielä ilmeisesti ei ole hirveästi tuloksia sen perusteella nähtävissä. Toivon, että se tuo tullessaan aika paljon uutta. Arvoisa puhemies! Vielä sellainen asia, joka liittyy tähän henkilöstömäärän kehitykseen, liittyy siihen, että valtio on aika isossa roolissa: Kun me sanotaan, että noin miljardi maataloustukia ja muita maksetaan, niin valtio maksaa myöskin ison määrän MYELin kautta eläkkeisiin, yli 800 miljoonaa tämän lisäksi vielä, mikä on todella iso määrä valtion budjetista, kun me tiedetään, kuinka tiukka tilanne valtion budjetissa on. Tässä on vielä se, että kun maksajien määrä koko ajan vähenee ja sitten eläkkeiden meno kasvaa, miten täytämme tämän aukon. Se tulee olemaan varmasti tulevien vuosien isoimpia haasteita. Näitä eläkemaksuja on jo helpotettu niin, että alle 33 000:n tuloista maksetaan 13 prosenttia ja sitten vasta melkein 52 000:n tuloista 24 prosenttia, se mikä työmarkkinoilla yleisestikin työeläkkeistä maksetaan. Eli näitä on jo helpotettu, mutta tosiasia on, että sieltä tulee semmoinen asia, josta aika vähän on tässä salissa puhuttu, ja kun me puhutaan eläkejärjestelmistä yksityisellä puolella, yrittäjien osalta ja maatalouden puolella, niin varmasti eläkejärjestelmät tulevat olemaan semmoisia asioita, joita joudutaan tässä tarkastelemaan. Siinä mielessä tämän huolen halusin vielä tähän ministerille myöskin tuoda esille. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä kotitalousvähennyksen muuttaminen ja matkakuluvähennyksen muuttaminen kuvastaa hallituksen tämänhetkistä politiikkaa. Se ei ole mitenkään ennakoivaa. Kotitalousvähennys oli vuonna 24 vielä 3 500 euroa ja 60 prosenttia oli korvaus. Sitten hallitus laski vuoden 2025 alusta sen 1 600 euroon, ja nyt hallitus nostaa sen 2 100 euroon. Kun tässä edellisessä puheenvuorossa oli niin, että tämä on ollut hyvin pitkä ja ennakoitava, niin tämä ei ole ollenkaan ennakoitavaa. Oli 3 500, laskettiin 1 600:aan ja nyt palautetaan 2 100:aan. Sitten työkorvaus pudotettiin — se oli 60, pudotettiin 35:een — ja nyt palautettiin viisi prosenttia, eli nyt nostettiin 40:een. Nämä veivaukset tässä ovat olleet turhia. Oppositio on koko ajan puhunut siitä, että kotitalousvähennys pitäisi olla, koska työttömyystilanne ja taloustilanne on ollut aneeminen myöskin 2025 ja 2026. Eli tässä mielessä tämän veivaaminen on tässä ollut turhaa. On hyvä, että ovat tulleet opposition linjalle ja kuunnelleet niitä viestejä, mitä tämän asian osalta on nyt tässä tapahtunut. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on vielä toinenkin näkökohta, joka liittyy tähän omavastuun muuttamiseen liikenteen osalta. Meillä oli omavastuu 900, nyt se pudotettiin 800:aan — satasella alaspäin — ja sitten tämän osalta yläraja pysyy 7 000 eurossa, kun se on aiemmin ollut 8 400 euroa. No, mitä tarkoittaa tämä 7 000 euron omavastuu näillä kulkemisilla, mitä työmatkoilla on? Jos omalla autolla kulkee, niin noin 60 kilometrin työmatkasivu eli 120 kilometriä päivässä autolla tarkoittaa, että 7 000 tulee hyvin nopeasti täyteen tässä tilanteessa ja 8 400 olisi tuonut siihen suhteessa pitempiä työmatkoja. Kun nyt juuri pitäisi työn perässä liikkua, niin tämän ylärajan olisi pitänyt olla 8 400. Eli sitä kautta oltaisiin edesautettu sitä, että liikkumista tuolla syrjäseudulla, jossa oman auton käyttö on tarpeellista ja liikkuminen pitemmillä matkoilla on tarpeellista, olisi tuettu, ja se olisi ollut ihan tarpeellinen muutos. Eli se jää tässä nytten todella vajaaksi, ja työmatkavähennykset ovat aika pieni muutos niissä. Ne eivät kovin isoa muutosta tässä tee. Ja kun katsoo nykyistä polttoaineen hintaa, niin voi sanoa, että ne menevät kyllä hyvin nopeasti tässä mielessä. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on myöskin liikunta- ja kulttuuritoiminnan tavallaan indeksimuutos sieltä 400 eurosta 540 euroon. Se on monta vuotta ollut tuossa 400:ssa. Nyt se nostetaan 540 euroon, ja sitä toimintaa laajennetaan. Siihen käytetään noin viisi miljoonaa, on verovaikutus sillä. Se on hyvä asia, koska liikkuminen pitää terveyttä yllä ja erilaiset harrastukset ja työstä irtaantuminen niitten myötä auttavat pitämään fyysistä ja henkistä kuntoa yllä. Siinä mielessä se on kannatettava esitys. Kokonaisuudessaan hallitus on peruuttanut aikaisemmasta tilanteesta vähän. Todennäköisesti tulemme tätä kannattamaan toisessa käsittelyssä, mutta koska nämä meidän muutosesitykset eivät menneet ensimmäisessä käsittelyssä läpi, niin otamme tämän pienen positiivisen muutoksen tässä vastaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkein asia ostovoiman osalta on tässä keskustelussa unohtunut, ja se on nämä palkankorotukset. [Heikki Vestman: Ne ovat tärkeitä!] Ne ovat kuitenkin nyt se pääostovoiman tekijä. Sitten se, kuinka palkansaajan ostovoima voi kehittyä, riippuu myöskin inflaatiosta. Me tiedämme hyvin, että vuonna 22 Venäjän hyökättyä Ukrainaan meillä inflaatio nousi energiakriisin seurauksena sinne 6—7 prosenttiin. Jokainen ymmärtää, että palkankorotuksesta ei ole seurannut sitä inflaation kehitystä sinä vuonna vaan ne on sovittu etukäteen, ja ostovoiman heikko kehitys siellä vuosina 22—23 johtuu siitä, että inflaatio oli todella korkea ja palkankorotukset olivat siellä noin kahden prosentin tasolla. Nyt inflaatio on ollut rauhallisempi ja palkankorotukset ovat olleet pikkasen parempia, ja nämä pieni- ja keskituloisten veronkevennykset ovat tukeneet myös sitä ostovoiman kehitystä. Toivon, että jatkossakin ostovoiman kehitystä pieni- ja keskituloisilla voidaan veroilla tukea. Mutta pääasia on kuitenkin, että ammattiliitot ja työnantajat pystyvät neuvottelemaan semmoiset palkkaratkaisut tuottavuuden kehityksen kautta, joilla ostovoimaa pystytään tekemään. Meidän pitää rakentaa tuottavuutta erilaisiin yhteisöihin, mikä antaa sitten meille myöskin palkankorotusvaraa jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tuli vain mieleen tästä edustaja Koskelan puheenvuorosta, kun hän puhui suhdannevaihtelusta ja että tässä on suhdannetäsmäisku: Täytyy muistaa, että 2025 alusta te leikkasitte kotitalousvähennyksen 3 500:sta 1 600 euroon siinä suhdanteessa. Silloin 2025 olisi tarvittu kotitalousvähennystä, ja tänäkin vuonna jo heti alkuvuodesta, koska työllisyys ja muu tilanne on ollut todella heikko. Tavallaan tämä palauttaminen 2 100 euroon siitä 1 600:sta on oikeansuuntainen, mutta olisi kannattanut palauttaa sinne alkuperäiseen, mistä lähdettiin liikkeelle. Tätä kritisoin tässä suhdannepuheenvuorossa, koska suhdanne on ollut aika huono tässä myöskin 2025 ja olisi kannattanut säilyttää tämä kotitalousvähennys siinä yhteydessä vahvasti mukana. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Viitanen tuossa hyvin perusteli tätä työnantajan tarjoamaa omaehtoista liikunta- ja kulttuuritoimintaa, mitä se tuo tullessaan. Toisaalta kun tässä on tämä noin viiden miljoonan euron panostus, eli tämä nosto vähentää verotuloja tällä määrällä, niin täytyy muistaa, että se lisää varmaan hyvinvointia ja terveyttä liikkumisen lisääntymisenä, ja kun näitä harrastusmahdollisuuksia laajennetaan, niin sitä työstä irtautumista tapahtuu enempi. Varmasti ne säästöt sitten siellä terveyden ja hyvinvoinnin alueella ovat sellaisia, että tämä veromenetys tulee tässä korvatuksi, ja siinä mielessä tämä on hyvä asia. Arvoisa rouva puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron oikeastaan sen takia, kun tätä 7 000 euron ylärajaa tässä pohditaan, mitä se käytännössä tarkoittaa oman auton käyttöä koskien. Silloin kun julkista liikennettä ei ole, voi käyttää omaa autoa — kävelymatka on yli kolme kilometriä, odotusaikaa tulisi päivässä olemaan meno- ja paluumatkalla vähintään kaksi tuntia tai matka päättyy yöllä 00:n ja viiden välissä. Silloin oman auton käyttö on mahdollista. Nopeasti tuossa laskin, paljonko tämä 7 000 euron yläraja tarkoittaa, ja se tarkoittaa käytännössä semmoista 60 kilometrin työmatkaa sivu käytännössä, ja kun arvatenkin syrjäseudulla ja monessa paikassa kuljetaan paljon pitemmältä matkalta kuin 60 kilometrin päästä työpaikalle, niin aika nopeasti tulee täyteen tämä työmatkavähennyksen yläraja, ja siinä mielessä se rajan nostaminen sinne 8 400:aan olisi ollut paikallaan. Tässä mielessä tässä työllisyystilanteessa, kun toivotaan, että ihmiset liikkuisivat työn perässä, se olisi ollut myös semmoinen toimenpide, joka edesauttaisi tätä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoinen tilanne meneillään sen takia, että hallitus unohtaa omat tekemisensä. Kotitalousvähennys oli 3 500 euroa aiemmin, sitten se pudotettiin vuoden 25 alusta 1 600 euroon, ja nyt sitä palautetaan 2 100 euroon. Tämä historia unohtui äskeisissä puheenvuoroissa kokonaisuudessaan. Samalla leikattiin työkorvausta 60 prosentista 35 prosenttiin. Nyt hiukan palautetaan näitä lukuja takaisinpäin, joka on oikea suunta. Nyt on kuunneltu sitä opposition pitkään puhumaa ääntä, että kotitalousvähennystä pitäisi käyttää tämän aneemisen taloustilanteen kääntämisessä niin, että kotitaloudet tekisivät niitä töitä kotona ja kunnostaisivat kotiaan ja muita asioita. Tämä suunta on tässä oikea, mutta nyt palautetaan vain osa siitä, minkä hallitus aiemmin leikkasi. Nyt tämä ajankohta on vielä se, että tämän olisi pitänyt olla 2025 eteenpäin koko ajan käytössä, koska meillä on ollut rakentamisessa ja kotitaloustöissä ja työllisyydessä todella heikko tilanne. Tässä mielessä nyt kun täällä todetaan, että nyt on suuri uudistus tehty, niin korjataan omaa leikkausta. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset ovat siinä mielessä hyviä. SDP esittää sen takia vähän isompia, työkorvausvähennyksiä 60 prosenttiin tästä 40 prosentista ja niin poispäin, että me saataisiin vähän enempi vaikuttavuutta vielä tämän osalta. Arvoisa puhemies! Vielä tämän osalta, mitä puhutaan: Meillä tänään salissa puhuttiin aika paljon matkakuluista ja polttoainehinnoista tuossa kyselytunnilla, ja voi sanoa, että tuolla maaseudulla kuitenkin kun liikutaan työn perässä aika pitkälle, tämä matkakuluvähennys, 7 000 euroa maksimissaan, tulee aika nopeasti täyteen ja sen korottaminen 8 400:aan olisi nimenomaan palvellut näillä polttoainehinnoilla niitä pitemmälle työn perässä liikkuvia, ja siihen olisi pitänyt mennä. Meillä on myös hieman suurempi tämä vähennyksen omavastuun pienennys kuin hallituksella, eli omavastuu tulisi alentaa 750 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä nostaa 8 400 euroon. Tässä mielessä nämä eroavat. Tämä hallituksen omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan nosto on hyvä asia ja oikeastansa tähän vuosikausia olleeseen tilanteeseen auttaa kustannusten nousua vastaavasti käytännössä, ja siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä sen osalta. Se liikuttaa ihmisiä ja tuo kulttuuritarjontaa paremmin esille. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää vastalauseen 1 mukaista ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Vielä näitä työttömyyslukuja voi käydä, koska niitä juuri viime viikolla tuli. Meillä on 362 000 työtöntä työnhakijaa, ja avoimia työpaikkoja ei ole kuin 30 000 kuun lopussa. Tämä kertoo sen mittaluokan, missä liikutaan. Nyt kun on puhuttu, että siellä jo rupeaa näkymään avoimia työpaikkoja, niin se on käytännössä pysynyt noin 30 000:n luokassa viimeiset pari kuukautta. Siellä ei isoa muutosta ole tapahtunut, ja toivoisin, että siellä muutosta rupeaisi näkymään, jolloin ehkä tuo työttömyys tuosta hieman rupeaisi sulamaan. Kaikkein huolestuttavin tilanne siellä on se, että meillä on 146 000 pitkäaikaistyötöntä eli yli vuoden työttömänä olleita, ja niistä yli kaksi vuotta työttömänä olleita on lähes 80 000, ja se joukko vain kasvaa koko ajan. Tämä työttömyyden kova ydin, joka tästä jää jäljelle, sulaa todella hitaasti, ja vie vuosia, ennen kuin se sitten korjaantuu. Tämä on myös yksi osasyy, miksi kunnilla menee aika huonosti, koska työttömyys näkyy kunnissa myös sillä tavalla, että verotulot ovat pienemmät, kun ihmiset eivät ole töissä, ja sitten näistä kuntien sakkomaksuista 80 prosenttia tulee yli 400 päivää työttömänä olevista. Näitä pitkäaikaistyöttömiä on paljon, ja tämä heijastuu tässä mielessä. Siinä mielessä toivoisi, että nyt kun hallitus budjettiriiheä käy tässä läpi ja rupeaa miettimään, mitä pitäisi tehdä, tähän pitkäaikaistyöttömyyden sulattamiseen lähdettäisiin. Siihen pitäisi lähteä nyt jo ja miettiä, miten me saadaan ne ihmiset takaisin työmarkkinoille. Se on se meidän kova haasteemme lähiaikoina, miten se taitetaan toiseen suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle esittelystä. — Minua kiinnostaa, kun täällä on erittäin hyvät taulukot, että täällä hyvin voi verrata sitä, mitä Suomessa tapahtuu, kun katsotaan tätä euroaluetta. Mielenkiintoisia kriisejä, joita meillä on ollut tässä: koronakriisi näkyy meillä täällä kokonaistuotannossa, inflaatio näkyy korkeana Ukrainan sodan myötä. Nämä sattuivat viime hallituskaudelle molemmat, ja siellä ostovoima sen takia sakkasi tämän inflaation osalta. Mutta se, mikä täällä on mielenkiintoista, on se, että kun katsotaan näitä korkoja suhteessa muiden maiden ja euroalueen korkoihin, niin voi tietyllä tavalla sanoa, että valtion kymmenen vuoden korko on aika lailla sama kuin Saksassa ja euroalueella, eli sillä tavalla Suomessa on vielä pysytty sillä tasolla, mikä Euroopassa noin kokonaisuudessaan on. Mutta sitten kun katsotaan kotimarkkinoiden asuntolainojen hintoja ja asuntojen hintoja ja sitten asuntolainakannan muutosta, niin lainakannan muutos tapahtui euroalueella alaspäin samaan aikaan kuin Suomessa, ja kaikilla tuli alaspäin, mutta siellä on nopeampaa nousua siitä. Mielenkiintoista on ollut, että euroalueella asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, mutta Suomessa ne ovat tulleet alas. Tässä on aika iso ero euroalueessa, ja tässä on semmoinen luottamuskysymys siitä, voiko omasta asunnosta saada minkälaisen hinnan. Se vaikuttaa varmasti siihen, että meillä kotimarkkina ei toimi asuntojen osalta vielä pitkään aikaan. Syy ei ole koroissa. Kun katsotaan meidän uusien asuntolainojen korkoja, niin ne ovat jopa matalammat kuin tuolla euroalueella. Siinä mielessä emme voi tätä määritellä. Sitten yrityslainakannan osalta voi myös todeta, että meillä uusien yrityslainojen korko on aika lailla sama kuin Euroopassa ja Saksassa. Sitten korkotason osalta liikutaan samoissa luvuissa. Tässä mielessä emme anna kilpailuetua muille, vaan meillä on aika lailla toimintaympäristö sama. Mutta tuo asuntojen hintakehitys on se, joka varmasti lyö semmoisen iskun, että asuntoihin ei kovin äkkiä tulla sijoittamaan. Ihmiset miettivät aika pitkään, haluaako asua vuokralla vai omistusasunnossa, ja pitää varmaan olla aika vakiintunut olotila, että omistusasuntoja ruvetaan hankkimaan. Se hidastaa meidän talouskasvua, kun rakentaminen sakkaa näin voimakkaasti. Tässä on yksi syy. Täällä on mielenkiintoiset tilastot, kun katsotaan euroaluetta, ja näitä kannattaa hyödyntää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio aluksi ja sitten muutama vertaus Nokia-areenaan, koska se on täällä aika ajoin mainittu, ja sitten lopuksi muihin kysymyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Garden Helsinki -hanke näyttää siirtyvän taas eteenpäin ja siirtyy seuraavalle hallitukselle, niin kuin tältä hallitukselta nyt aika moni asia jää kesken. Työttömyys on ennätyslukemissa. Tänään tulivat KEHA-keskuksen viimeisimmät luvut: 352 000 työtöntä, 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, eli todella synkkä tilanne. Velka kasvaa ennätysmäisesti, alijäämä valtiolla, julkisella taloudella, on todella iso, eli paljon asioita siirtyy seuraavalle, ja tämäkin näyttää menevän sinne eteenpäin. Valtio on sanonut monille hankkeille, että rahaa ei ole, ja varmasti se yksi osa tämän asian osalta on ollut se, että kun tässä on aika monia asioita leikattu sosiaaliturvasta, annettu alennuksia hyväosaisten verotukseen, yritysveroja lasketaan ja niin poispäin, niin oikeudenmukaisuuskysymys tulee olemaan tässä se keskustelun kohde, minkä takia kansalaiset tästä ovat erityisen kiinnostuneita — myös siitä, mikä täällä ei ole kovin paljon ollut esillä: miksi tämä meni ohi muiden hankkeiden, ja mitä olivat ne muut hankkeet, jotka silloin puolitoista vuotta sitten ovat olleet esillä. Sitten mielenkiintoinen kysymys: Kun valtio osallistuu tämmöisiin urheiluareenoiden hankkeisiin, niin yleensä kunnat ovat niissä mukana. Tässä hankkeessa Helsinki ei ole ollut mukana muuta kuin kaavoittamassa tätä tilaa ja sillä tavalla edesauttamassa, mutta he eivät ole olleet rahallisesti mukana tässä. Toisaalta olisi kuvitellut, että kun se on tämmöinen aluetalouskysymys, niin myös Helsingin olisi pitänyt olla siinä mukana. Ehkä keskeinen syy on se, että talousasiat eivät ole kunnossa tässä hankkeessa ja se vaatii kehittämistä. Jotain hyvää tästä varmaan voi seurata. Toivottavasti tämä Garden-hanke kehittyy siihen suuntaan, että siitä joskus tulee jotain. Läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta tässä kaivataan. Arvoisa rouva puhemies! Nokia-areenaan vertailuna täytyy sanoa, että hanke kesti kymmenen vuotta, kun se saatiin eteenpäin. Tampereen kaupunki on siinä 40 prosentilla osakkaana, ja 60 prosenttia on yksityistä pääomaa. Tampere on siihen sijoittanut osakepääomaa, antanut juniorilainaa 22 miljoonaa ja sitten rakentanut kannen ja osallistunut infraan. Noin 60 miljoonaa on se koko potti, mitä siihen on laitettu. Yksityinen puoli on antanut juniorilainan, osakaspääoman, ja sitten valtio antoi 18 miljoonaa euroa. Loppu on lainattu markkinoilta. Sitten tärkeintä on ollut se, että kun tämä koko projekti on ollut kuitenkin erittäin avoin ja kaikki on ollut käsittelyssä laskelmineen, niin tämä myöskin notifioitiin 2017, ja tammikuussa 2018 rakentamispäätös tehtiin, ja tätä kautta saatiin läpinäkyvä hanke. Minua vähän harmittaa tässä se, että puhutaan kansainvälisen tason areenasta. Nokia-areena on kansainvälisen tason areena, ja se aina unohtuu tässä. Se oli modernein areena silloin, kun se valmistui. Pelkästään se, että pääkaupunki tarvitsee areenan, ei ole varmaan se syy. Ei Köln ole pääkaupunki, ja sielläkin on kansainvälisen tason areena. Täytyy muistaa, että niitä voi olla myös muualla. Nokia-areenalla on ollut puolitoista miljoonaa kävijää vuositasolla, 120—160 tapahtumaa vuosittain, ja noin kahden vuoden myynti tiedetään etukäteen. Tässäkin aina pitää muistaa se, että myös siellä muut... Tässä puhutaan kansainvälisistä artisteista. Myös kotimaiset artistit ja kotimainen kulttuuri tarvitsevat areenoita, ja ne jäävät tässä taka-alalle. Se työllistää satoja ihmisiä joka päivä ja sitä kautta tuo tapahtumateollisuutta. Tässä yhteydessä olisi hyvä ollut käydä läpi, miten Nokia-areena tai Veikkaus-areena ovat noin 15 000:n areenoita, käytännössä niiden vaikutukset tässä tulevat. Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin vielä tässä lopuksi pääministeriltä, että nyt kun täällä on 20 kysymyksen lista oikeuskanslerilta tulossa teille vastattavaksi, niin miten ne vastaukset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi jatkossa, kun nämä asiat tulevat sitten kirjallisesti vastattuina? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että taloudessa on pieniä viriämisen merkkejä. Talouslukuja ja kasvulukuja voidaan hieman korottaa, ja se on hyvä asia, mutta valitettavasti nämä luvut eivät näy meillä vielä työllisyysluvuissa. Ne tulevat varmaan viiveellä jossain kohtaa, vaikka tässä hetkessä näyttää siltä, että koko ajan työttömyys on jokainen kuukausi vuoden takaiseen vastaavaan mennyt kaikilla mittareilla huonompaan suuntaan. Siinä kokonaistyöttömyys on kasvanut, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, nuorisotyöttömyys on kasvanut, ja palveluissa on entistä vähemmän ihmisiä. Tämä on se huolestuttava piirre, että meiltä puuttuu aktiivinen työllisyyspolitiikka. Nyt tässä lisätalousarviossa tulee nuorten työllistämiseen 20 miljoonaa, mikä on hyvä asia nuorisosetelin osalta, ja muitakin aktivointitoimia lisätään, mutta ongelma on, että ne tulevat aika myöhään. Täällä eduskunnassa kuultiin noin viikko sitten ministeriltä laskelma: noin 500 nuorisoseteliä oli mennyt alkuvuoden aikana, puolen vuoden aikana, ja meillä kohderyhmä on 76 000 alle 30-vuotiasta työtöntä, joihin tämä seteli voisi kohdistua — 500 ja 76 000. Tässä mielessä se nuorisoseteli on palkkatuettua työtä, ja se olisi ehkä ollut parempi heti alun perin laittaa palkkatuetuksi työksi ja sillä tavalla saada se nopeammin käyntiin, ja se olisi ollut siellä käytössä, kun aktivointiasteet ovat tosi alhaalla. Se myös kertoo näissä työttömyys- ja työllisyystilanteissa, että meidän avoimien työpaikkojen määrä on edelleen ollut huonompi kuin on ollut aikaisempi, vuosi sitten oleva tilanne. Me ei olla sielläkään vielä nähty merkkejä. Minulle käänne tapahtuu siinä, kun työttömyystilanteessa mennään parempiin lukuihin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja sitten voidaan sanoa, että jotain käännettä on tapahtunut. Niin kauan tässä ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa. Työttömyys on meille muutenkin kansantaloudellisesti tosi iso asia, inhimillisesti jokaisen työttömän osalta, mutta meidän työttömyysturvamenot ovat noin neljä miljardia euroa vuodessa, eli puhutaan valtavasta summasta. Arvoisa puhemies! Näistä hallituksen talouspolitiikan kolmesta isosta tavoitteesta — talouskasvun aikaansaamisesta, velan taittamisesta, alijäämän alentamisesta siihen yhteen prosenttiin — ollaan vielä tosi kaukana, niistä alkuperäisistä tavoitteista. Alijäämä on noin neljän prosentin luokkaa. Meillä on 13 400 miljoonaa valtion budjetin alijäämä, ja nämä lisäbudjetit, ensimmäinen ja tämä toinen lisäbudjetti, ovat kasvattaneet velanottoa 1,6 miljardilla eurolla. Eli vielä tässä julkisessa taloudessa, niin kuin edustaja Lohi tässä hyvin toi esiin, ei näy näitä hyviä lukuja. Toivoisin, että ne pystytään näyttämään. Sitten nämä työllisyystoimet: Nyt kotitalousvähennyksen kasvattaminenkin — tavallaan se oli 2 350 euroa, hallitus pudotti sen 1 600:aan ja nyt palautti 2 100:aan — on ollut semmoinen toimenpide, joka tulee myöhään. Ja miksi yleensä tiputettiin, koska rakennusalan työttömyyteen sillä voidaan jonkin verran vaikuttaa, koska 75 prosenttia kotitalousvähennyksistä menee rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviin vähennyksiin? Eli tässä mielessä toimet ovat aika pieniä siihen nähden, mikä ongelma on, ja tarvittaisiin enemmän aktiivista politiikkaa työllistämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Nyt ne toimet ovat tällä kertaa puuttuneet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Teen tässä tärkeimmän osion: kannatan edustaja Lindénin hylkäysehdotusta ja näitä kolmea lausumaehdotusta. Arvoisa puhemies! Meillä on tässä käsittelyssä tämä lainsäädäntö, joka nyt tuli mutkien kautta tänne. Täytyy sanoa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta teki siitä erittäin kattavan mietinnön: siellä oli veromerkkiä ja oli rekisteröintivelvoitetta, eli verojen perintään oli kiinnitetty huomiota, ketkä saavat toimittaa, ikärajat ja velvollisuus tarkistaa, minne toimitetaan ja mainonnan rajoitteet. Siellä oli kaikki keskeiset asiat yritetty laittaa kuntoon, ja nyt tällä muutoksella, mitä nyt tästä suuren valiokunnan kautta on tullut, nämä rajoitteet ovat käytännössä poissa. Tämä on erittäin huono tilanne. On mielenkiintoista, että tänään muun muassa tähän verokäsittelyyn, joka tässä nyt on yhtenä kokonaisuutena, myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ilmaisi mielipiteenään, että nykyinen tilanne heikentää kotimaisen valmistavan teollisuuden, maahantuojien ja kaupan kilpailuasemaa samalla, kun valtiolta jää merkittäviä verotuloja saamatta. Sitten he myös korostavat sitä, että tässä yhteydessä olisi pitänyt päättää tilattavien alkoholien verovalvonnasta, verojen perinnästä ja vastuiden kohdentamisesta ja myöskin näistä juomapakkauksista. He olivat arvioineet veromenetykseksi yli 285 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuotoista 87 miljoonaa, eli melkein 400 miljoonasta puhutaan heidän laskelmansa mukaan. Täällä on ollut mietinnössä 61:stä 285 miljoonaan euroon. Täytyy ihmetellä. Me ollaan puhuttu paljon tämän valtion alijäämästä, joka on 13 400 miljoonaa tällä hetkellä, ja me katsomme tällä tavalla hallituspuolueitten toimesta näitä verotoimia. Tässä olisi ollut mahdollisuus korjata sitä verotuottoa ja rakentaa tähän mallia. Nyt me tällä lausumalla yritämme sitä viedä eteenpäin, mutta se olisi pitänyt, niin kuin edustajat Sarkkinen ja Lindén hyvin tässä puhuivat, tuoda jo tähän esitykseen, niin kuin se oli tuossa mietinnössä. Tässä mielessä voi sanoa, että tämä on todella huono esitys, ja sen takia tätä ei pitäisi viedä eteenpäin. Alkoholia Suomessa on saanut erittäin hyvin tälläkin hetkellä, se ei ole ollut tässä ongelma. Kysymys on, kuinka sitä toimitetaan, mistä sitä saa. Nyt tilanne on se, että Alkot, jotka ovat nyt käytännössä kaikissa ostoskeskuksissa, ovat siellä kauppareissulla saavutettavissa, mutta kyllä Alkojen asema tulee muuttumaan todella vahvasti tämän muutoksen myötä, ja voi olla, että meillä alkoholimonopolia tästä eteenpäin ei ole. Sen lisäksi, että tämä vie näitä asioita kummalliseen suuntaan, tämä kotimaisten ja ulkomaalaisten toimittajien eriarvoinen tilanne on tässä todella iso. Eli paljon heikennyksiä nykyiseen tilanteeseen, ja yhtään parannusta siihen, mitä olisi tarvittu, ei ole tehty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on hyvin tuotu esiin näitä hyvinvointialueitten ongelmia. Kun oikein katsotaan tätä hyvinvointialueitten rahoitusta kokonaisuutena, niin täällä aika monta kertaa tuolta oikealta laidalta tuodaan esiin, että noin miljardi vuodessa on nostettu sitä hyvinvointialueitten rahoitusta, mutta koko ajan unohdetaan se sanoma, että kun jo pelkästään se hyvinvointialueindeksi on ollut siinä vähän yli kolmen prosentin tasossa, niin siellä puhutaan 800—900 miljoonan tasosta, plus sitten palvelutarve, joka on ollut noin yhden prosentin luokkaa. Nämä jo tekevät nykyisen rahoituslain mukaisesti sitä nousua. Mutta sitä on leikattu, ja tämä 388 miljoonaa euroa, joka on tässä nytten käsittelyssä, tarkoittaa sitä, että nyt tätä nousukulmaa on noin äkkiä arvioiden noin tuhannella miljoonalla leikattu siitä, mitä se on ollut lähtötasossa. Kyllähän kovaa taloudellista ohjausta tehdään hyvinvointialueitten osalle, ja sitä tehdään monella tavalla. Pelkästään tällä leikkaamisella, asiakasmaksuilla ja muilla hyvinvointialueindeksi on jo aika tiukka senkin vuoksi, että se ottaa yleisen palkkakehityksen huomioon, ja hyvinvointialueilla ovat nämä palkkaohjelmat ja muut, ja ne ovat olleet korkeampia. Jälkikäteistarkastukset, niin kuin edustaja Lindén tuossa hyvin toi esiin, menevät aika lailla sen mukaan kuin päärahoituksen jako on tehty, ja nyt sitten lisätään vielä palvelutarpeen osalta sitä. Se oli 80 prosenttia, eli jos on prosentin kasvu, niin siitä korvataan noin karkeasti ottaen 0,8, ja nyt sitä vielä tiukennetaan. Eli tätä rahoitusohjausta kyllä tässä tehdään todella voimallisesti, ja koko ajan kaipaisi sitä, miten sisältöihin ja palveluihin liittyviä asioita käsitellään. Kaikki nämä leikkaukset, mitä tässä on... Meillä on nytten kuusi hyvinvointialuetta arviointimenettelyssä, ja voi tavallaan kertoa, että koko ajan heidän ja monen muun hyvinvointialueen osalta sopeutustoimet ovat olleet nimenomaan yt:itä, henkilökunnan vähentämistä ja hoitoonpääsyn vaikeuttamista tietyllä tavalla tai hidastamista oikeastansa. Eli me ollaan tällaisella tiellä, ja nyt pitäisi miettiä, miten tätä pystytään korjaamaan. Yksi hyvä asia on tässä tullut matkan aikana, kun tätä alijäämän kattamisaikataulua on pidennetty, mitä oppositio on vaatinut vuodesta 23 lähtien. Eli tässä on ollut paljon eri suuntiin olevia asioita työn alla. Hyvinvointialueitten osalta toivoisi, että sitä työrauhaa ja ennustettavuutta tulisi. Nytkin kun tässä katsotaan eri hyvinvointialueita, miten tämä leikkaus tapahtuu, niin esimerkiksi kotihyvinvointialueelleni Pirkanmaalle tämä 388 miljoonaa tarkoittaa 36 miljoonan vähennystä. Mielenkiintoista on ollut huomata, että niiltä alueilta, jotka ovat päässeet kohtuullisesti alijäämän kattamisessa ja toimintojen tehostamisessa, leikattiin eniten tässä nyt, ja sekin tietyllä tavalla on kannustavuuden kannalta huono asia. Siinä mielessä tässä lakiesityksessä jatketaan sitä hallituksen käytännössä tekemää työtä, jossa leikkauksia tehdään aika voimallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Tämä STEA-rahoitus on tässä nytten isossa leikkauksessa ollut, ja se alkuperäinen rahoitus on tainnut tippua puoleen nyt kun hallituksen leikkaukset, mitä nytten on kaavailtu, ovat kokonaisuudessaan. Se kävelee suoraan hyvinvointialueitten palveluihin. Ne ovat olleet osa hyvinvointialueitten palveluja tukevia toimintoja, mitä hyvinvointialueet eivät itse tee ja mitä kolmas sektori tekee. Me saamme tästä kyllä vielä semmoisen pommin, joka sitten tulee hyvinvointialueitten osalta hoidettavaksi, ja tämä vielä vaikeuttaa tätä tilannetta. Nyt ollaan todella huolestuttavalla tiellä. Arvoisa rouva puhemies! On varmasti hyvä, että näitä rahoitusmalleja käydään läpi ja yritetään löytää uusia malleja, mutta toisaalta tämmöinen tempoilevuus pitäisi nyt uusissa rahoitusmalleissa pystyä estämään ja vähän pitemmälle sitä ennustettavuutta rakentamaan. Sillä tavalla me myöskin rauhoittaisimme hyvinvointialueitten työtä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähkönkulutus kasvaa, ja me olemme sikäli onnellisessa asemassa, että me ollaan tehty sähköenergian tuotannon osalta viisaita ratkaisuja. Meillä on puhdasta sähköenergian tuotantoa, 95-prosenttisesti puhdasta sähköä. 40 prosenttia siitä tulee ydinvoimalla, noin 28 prosenttia tuulella, 16 prosenttia vedellä ja sitten biolla loput, niin että ollaan sillä tasolla. Me ollaan hyvässä tilanteessa tässä mielessä. Nyt kun tässä tuulivoiman rakentaminen on aika lailla hiljaista ollut viime aikoina, niin on erittäin hyvä, että me avaamme näitä reittejä ja luomme ennustettavuutta tuulivoimainvestoinneille. Tälläkin veroratkaisulla näytetään se, minkälainen verokohtelu tuulivoiman osalta on, kun sitä rakennetaan, ja se on tässä hyvä asia. Meidän pitää edesauttaa niitä hankkeita myös tällä tavalla. Toinen asia, joka tässä on tärkeä energiahuollon kannalta, liittyy siihen, että meillä on eri puolilla Suomea erilaiset tuuliolosuhteet. On hyvä, että niitä on joka puolella Suomea, ja merellä yleensä tuulee tasaisemmin. Se pienentää säätövoiman tarvetta myös tätä kautta, jos me saadaan tuulivoimaa vietyä merelle. Tuulivoiman rakentaminen merelle on varmasti kalliimpaa kuin maalle rakentaminen, ja siinä mielessä ymmärrän tämän kevennetyn jälleenhankinta-arvoasian, mikä tässä esityksessä on. Eli mielestäni tämä tuo verotukseen ennustettavuutta ja voi katsoa, että tällä edesautetaan hankkeille investointivarmuutta. Meillä ei ole käytännössä yhtään tämäntyyppistä voimalaitosta vielä. Toivoisin, että nämä lähtevät liikkeelle. Tämä on hyvä esitys siihen tahtotilaan nähden ja sähköenergian tulevaan tarpeeseen nähden. Me tarvitsemme siihen voimalaitoksia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut erinomaisia puheenvuoroja — edustaja Räsäseltä ja Lohelta — joissa on perusteltu hyvin tätä nykyistä tilannetta, kun on jouduttu liiallisen alijäämän menettelyyn tämän hallituskauden aikana. Arvoisa rouva puhemies! Nämä syyt ovat siinä, että hallitus itse on epäonnistunut keskeisimmissä talouspolitiikan tavoitteissaan: työllisyysasteen nostamisessa, velkasuhteen vakauttamisessa ja sitten alijäämän painamisessa korkeintaan yhteen prosenttiin. Alijäämässä mennään noin neljän prosentin tasolla tällä hetkellä, velkaa otetaan tällä hallituskaudella todennäköisesti yli 60 miljardia euroa — enemmän kuin mikään hallitus on koskaan ottanut. Tämä on tämänhetkinen tilanne. Nyt tämänkin vuoden kaksi lisäbudjettia ovat tarkoittaneet, että on tullut 1,6 miljardia euroa velkaa lisää. Tässä mielessä talouspolitiikan linja ei ole kyllä ollut kovin onnistunut, ja nyt ollaan tässä liiallisen alijäämän menettelyssä. Kuten edustaja Lohi hyvin totesi, niin 2,7 miljardin sopeutustarve vuonna 28 on juuri se, mikä nyt on arvioitu tämän hallituksen nettosopeutuksen tasoksi, ja se voi kertoa siitä, että kun yhdessä vuodessa pitää tehdä näin iso sopeutus jatkossa, niin ollaan todella kovissa asioissa. Sen vuoksi pitäisi tehdä niin kuin asiantuntijakuulemisissa ja valiokunnan mietinnössä hyvin tuodaan esille, että vuodelle 2027 tarvittava lisäsopeutus, noin 600 miljoonaa euroa eli noin 0,2 prosenttia bkt:stä, olisi syytä huomioida ja tehdä sille tämmöinen lisäsopeutustarve, niin että päästäisiin takaisin tälle nettosopeutuspolulle ja päästäisiin hoitamaan sitä. Yhdellä ainoalla toimenpiteellä, esimerkiksi pelkästään tällä yhteisöveron kevennyksellä — sen staattinen vaikutus on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa — voitaisiin tämä hoitaa. Erityisen tärkeää siinä on huomioida, että tässä uudessa hallituksen esitysluonnoksessa tämän yhteisöveron alennuksen itserahoitusasteeksi arvioidaan 34—46 prosenttia, niin että se ei tule rahoittamaan itseään. Tässä mielessä ollaan sillä tiellä, että nyt ovat hanskat pudonneet, siltä näyttää, ja se on tässä ongelma. Me ollaan täällä kuultu alkoholiverotuksesta ja kaikesta muusta, missä olisi ollut veronkantoa mahdollista tehdä. Tällä hallituksella sana ”vero” tuntuu olevan semmoinen, että sitä ei pidä sanoa, ja he eivät siihen lähde ollenkaan mukaan, vaikka veroa olisi ihan tarpeellista kantaa tietyistä haitta-asioista. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen tekemää vastalauseen 1 mukaista kannanottoehdotusta.

Arvoisa puhemies! Meillä on yhteinen asia. Tämä on niin tärkeä kysymys, kun katsotaan nuorten tulevaisuutta ja mietitään sitä, miten pystytään tulevaisuudenuskoa nuorilla kasvattamaan. Tässä on paljon ympärillä olevia kriisejä ja epävarmuutta ja suomalaisen yhteiskunnan haasteita ja tiettyjä nuorten kokemia suoritus- ja pärjäämispaineita ja niin poispäin. Tulevaisuudenusko vaikuttaa laajasti nuorten asioihin: hyvinvointiin, mielenterveyteen, koulutuspolkuihin, työllistymiseen, osallisuuteen ja niin poispäin, ja sitten heikko tulevaisuudenusko voi lisätä syrjäytymistä, epäluottamusta ja yhteiskunnallista näköalattomuutta, ja siihen meidän pitää vastata. Arvoisa rouva puhemies! Tänään tuli valtiovarainministeriön talouskatsaus, jossa ennustettiin kasvua 0,8 prosenttia tälle vuodelle, ensi vuodelle 1,6 ja seuraavalle 1,7. Ne ovat hyvä suunta, mutta työllisyyteen nämä vaikuttavat viipeellä, todella hitaasti. Siinä katsauksessa sanottiin myöskin, että alkuvuonna työllisten määrä laski ja työttömyys kasvoi odotettua enempi. Eli talouden alkuvuoden kasvuluvut eivät näy vielä millään tavalla työttömyydessä. Talouskasvusta on kuitenkin aina muistettava, että se on meidän päätyöllistämiskeino. Ei ole sen parempaa työllistämiskeinoa kuin tämä asia, ja sinänsä on tärkeä näkökulma, että sitä kasvua on siellä jossain näkyvissä. Nuorisotyöttömyys on todella korkealla tasolla, ja se on täällä tullut monta kertaa sanottua. Alle 30-vuotiaita on tarkkaan ottaen huhtikuussa ollut 75 858 työtöntä työnhakijaa, ja 16 600 heistä oli yli vuoden ollut työttömänä. Aktivointiaste on laskenut. Se oli tässä pari vuotta sitten niin, että joka kolmas oli jonkinlaisessa aktivointitoimessa. Nyt alle joka viides pääsee aktivointitoimiin, ja tämä oli sellainen näkökulma, joka meidän kannattaisi muistaa, että meidän pitää kantaa tämän sillan yli nytten ja yrittää löytää nuorille erilaisia aktivointitoimia. Työllistymisen kynnystä pitää madaltaa, jotta silloin, kun sitä työtä tarjotaan, ollaan pääsemässä siihen, että he työllistyvät myös nopeammin, ja työttömyysaikaa pitää käyttää näihin toimenpiteisiin. Työllistämissetelistä oli tämänhetkinen arvio, että sillä tulisi työllistymään 6 000—7 000 niillä 50 miljoonalla, joka on hyvä luku, mutta sitten kun katsotaan se 76 000, joihin se kohdistuu, niin se on alle kymmenen prosenttia siitä kokonaismäärästä, eli se vaikuttaa vain osaan. On harmillista, että tavallaan sen käyttöönotto venyy, kun tässä olisi tarvittu nopeampia toimenpiteitä. Tässä on puoli vuotta mennyt, se on se ongelma. Siinä mielessä ehkä olisi ollut parempi, että olisi käytetty suoraan palkkatuettua työtä, jossa järjestelmät olisivat olleet valmiina. Olisi vain kohdennettu se raha ja sillä tavalla päästy eteenpäin. Työvoimapalveluitten osalta, arvoisa puhemies, varmaan kannattaa miettiä, ovatko meidän työvoimapalvelut sillä tasolla, että ne auttavat riittävästi. Siellä on selvästi byrokraattisia elementtejä. Tarvitaan lisää liikkumatilaa, mitä ministeri Marttinenkin tässä sanoi, mutta myös ohjaamista. Nuo molemmat puolet pitää muistaa, olen siitä samaa mieltä. Sitten kyllä miettisin koulutuksesta työttömille, että silloin kun työtön kouluttautuu työttömyysturvalla, niin sen pitäisi olla aika vapaata, kunhan pitää sen mahdollisuuden, että menee töihin, jos työpaikka löytyy. Eli tähän suuntaan meidän pitäisi viedä. Sitten palkkatuetussa työssä tämä työllistämisehdon poistuminen alle vuoden työsuhteissa pitäisi kyllä miettiä uusiksi. — Arvoisa rouva puhemies! Totean tähän lopuksi, että — otan seuraavan puheenvuoron, kun aika tuli täyteen. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vastakkainasettelusta talouskasvun ja näitten toimien välillä ei täällä pitäisi sanoa. Kaikki haluavat, että talous kasvaa, mutta meillä on paljon ongelmia. Niin kuin tänään VM itse totesi, alkuvuonna työllisten määrä on kääntynyt uudelleen laskuun ja samalla työttömyys on kasvanut odotettua enemmän. Eli meillä on todellinen ongelma olemassa. Nyt kun katsotaan nuorisotyöttömiä, alle 30-vuotiaita on 76 000 tällä hetkellä, mistä yli vuoden on ollut 16 600, eli meillä on todelliset luvut näitä. Minua tässä huolestuttaa erityisen paljon se, että meidän koko aktivointiaste on laskenut nuorten parissa, alle 25-vuotiaissa, ja alle joka viides saa jonkinlaista aktivointitoimea työttömänä. Meillä ovat laskeneet työkokeilu, starttirahat, omaehtoinen opiskelu, palkkatuettu työ, valmennukset ja tämä työtoiminta ja niin poispäin. Nämä kaikki ovat laskeneet. Meidän työllisyyspalveluissa on joku ongelma: eivät starttirahat ole auttaneet eivätkä työllistämissetelit. Millä tämä kokonaisuus käännetään toiseksi? [Puhemies koputtaa] Työttömyysaikana pitäisi kehittää, ja nyt sitä ei tapahdu.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien kotoutuminen on erityisen paljon kielitaidosta kiinni, ja sen takia kielitaitoon pitäisi satsata joka vaiheessa paljon. Erityisesti jos työperäistä maahanmuuttoa haetaan, niin kyllä silloin niillä yrityksillä, jotka haluavat työperäistä maahanmuuttoa tänne, myöskin kielen opettamista olisi ja pitäisi olla enemmän vastuuta kuin tänä päivänä. Kotouttamiseen ja maahanmuuttoon liittyvissä asioissa, miten täällä Suomessa menetellään, kielitaito on erittäin isossa roolissa. Nyt tämä laki mukaan lukien kotouttamiseen liittyviä määrärahoja on leikattu noin 120 miljoonaa euroa, ja kaikki ne kohdistuvat kuntien tarjoamiin kotouttamispalveluihin käytännössä, jolloin ei voida olettaa, että kotouttaminen tässä paranee, kun näitä leikkauksia tehdään ja itsestään näitä kielitaitoja ei tule. Tässä mielessä suunta näillä keinoilla on väärä. Pitäisi nyt sitten satsata, jos halutaan kotouttaa kunnolla, ja nyt viedään toiseen suuntaan. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän väliaikaisen kokeilun, käytännössä muutaman vuoden aikana, kun ilman opiskelupaikkaa olevien osalta on mahdollista tämä 30 opintopisteen opiskelu, nyt nähdään sitten... Kun toisaalta yli 21 000 ylioppilastutkinnon suorittanutta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle hakuprosesseissa ja sitten ammatillisesta opiskelusta 3 200 henkilöä, niin tämä opintoseteli voi olla näille erittäin hyvä polku pitää opiskelua yllä ja pitää se opiskelun tahti päällä ja se samalla hyödyttää sitä, kun näitä pisteitä sitten myöhemmin korkeakouluissa voi hyödyntää. Kyllä tässä on hyviä tavoitteita tämän osalta tehty. Ymmärrän aikaisempia puheenvuoroja näistä koulutuksen leikkauksista, mutta kun meillä on nyt tässä käsittelyssä sellainen asia, jolla voidaan vähän avata nuorten osalta tilannetta, niin pitäisin tätä hyvänä tapana viedä asiaa eteenpäin. Meillä on nyt avoimen korkeakoulutuksen avulla myös yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla mahdollisuus opiskella, ja siinä pikkasen sekoittuu toista kautta, kun he ovat työttöminä työnhakijoina samaan aikaan, ja tämä polku tulee nyt täältä opintosetelin kautta, niin että nyt tähän kohderyhmään meillä on näitä välineitä, ja katsotaan, miten tämä toteutuu. Kohtuullisen iso satsaus tähän tehdään. Toivon mukaan tämä antaa polkua siihen, että me saamme tämän nykyisen korkeakoulutettujen määrän noin 40 prosentista nousemaan sinne 50 prosentin paremmalle puolelle. Se on meidän kaikkien yhteinen tavoite, ja siihen meidän pitäisi päästä. Tässä on yksi väline, ja tähän liittyvä lausuma, joka on tässä mietinnössä, on sinänsä hyvä. Toivon, että tämä menee eteenpäin ja pystytään hyödyntämään näitä kokemuksia sitten jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Juuri tuohon lausumaan, jota edustaja Pekonen tässä toi esiin: kyllä tämä verokysymys minua tässä erityisen paljon hämmästyttää koko ajan. Vaikka tässä jonkin verran sitä sivutaan, niin ei oikein vastata siihen kysymykseen, mitä tehdään, että me pystytään näitä veroja kantamaan paremmin kuin nyt. Niitä toimenpiteitä tässä ei ole yhtään tullut esiin, vaan selitetään, kuinka Ruotsissa ja tuolla ja tuolla, mutta ei yhtään toimenpiteitä haeta siltä osin. Meillä on 13 400 miljoonaa alijäämä tässä Suomen valtiontaloudessa, ja me annetaan verojen mennä tuolta vaan ohi. Ihmettelen erittäin paljon.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että kun katsoo Suomen yhteiskuntaa, alkoholin saaminen ei ole täällä tänä päivänä ollut mikään ongelma, ja sen vuoksi tätä lakiesitystä tässä muodossa ei ole tarvittu — ehkä selkeyttämään näitä etämyynnin verokohteluja ja muita, siinä suhteessa ehkä olisi tarvetta. Arvoisa rouva puhemies! StV:n mietintö oli tasapainoinen. Siinä oli otettu hyvin huomioon nämä rajat, ikärajat ja sitten nämä ulosmyyntirajat, prosenttirajat. Siinä oli myöskin se, ketkä saavat toimittaa, minkälaisilla edellytyksillä, minne sitä saadaan toimittaa. Mainostaminen oli määritelty, ja sitten siellä oli tämä verokysymys, josta oli myös näytetty, miten voidaan tarkistaa, onko verot tuotteista maksettu. Tämä olisi ollut sillä tavalla erittäin tärkeä kysymys, että kun haitat tuontialkoholista ja kotimaasta ostetusta alkoholista jäävät joka tapauksessa yhteiskunnalle, niin se verokohtelu olisi pitänyt tässä varmistaa. Ihmettelen erityisen paljon, että hallitus ei tarttunut nimenomaan tähän verojen kantoon tällaisessa tilanteessa, jossa valtion budjetin alijäämä on 13 400 miljoonaa euroa — 13 400 miljoonaa euroa — ja tässä olisi ollut mahdollisuus edes pienesti tilkitä sitä. 61—285 miljoonaa euroa olisi ollut mahdollisuus tilkitä, koska nämä haitat jäävät. Ja täällä on tullut hyvin esille se, että sosiaaliturvasta on leikattu ja palveluja tarvittaisiin ja nämä ihmiset, jotka ovat alkoholin sairauksien piirissä, tarvitsevat erityisen paljon palveluja. Tämä minua erityisen paljon ihmetyttää. Vaikka tätä nyt sitten työnnetään todella kovalla vauhdilla eteenpäin, niin tätä kohtaa tässä ei haluttu edes kuunnella, ei edes kaivettu sitä esiin, vaikka luulisi, että tämän yhteiskunnan ja tämän eduskunnan näkemys olisi se, että kun kerran haitat lisääntyvät, niin sitten pitäisi pystyä hoitamaan niille myöskin rahoitusta. Ja eritoten, kun tämä talous on näin huonossa kunnossa julkisen talouden osalta, ei edes tätä verotuottoa haluttu hakea, niin kuin olisi pitänyt tehdä. Minusta tämä on kyllä luvattoman huono esitys, ja tämä varmasti toisessa käsittelyssä on hylättävä.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta on ihan asiallinen ja hyvä esitys, mutta kun muistetaan, mistä tässä on tultu, niin ensinnäkin kotitalousvähennys oli 2 250 euroa vuonna 23 ja se pudotettiin siitä 1 600 euroon ja nyt palautettiin 2 100 euroon ja vähän rajoja muutettiin, mutta ei palautettu siihen tasoon, mikä se oli aikoinaan. Nämä perusteet, juuri niin kuin täällä on tullut esiin, että sillä halutaan edesauttaa kotimaista kysyntää ja perheitten mahdollisuuksia ostaa tiettyjä palveluja ja ehkäistä harmaata taloutta, ovat juuri näitä asioita, mistä oppositio on tässä koko ajan puhunut, ja nyt hallitus onneksi on ne kuunnellut, mutta ei palauttanut sitä siihen määräänsä, mikä se oli 23 ja 24:kin vielä. Eli tässä mielessä vedetään takaisin sitä leikkausta, mikä aikaisemmin tehtiin, ja olisi ollut hyvä, että se olisi ollut voimassa tässä koko ajan, koska työllisyystilanne on koko ajan ollut erittäin erittäin huono. Tässä mielessä tämä on semmoinen asia, ja onneksi nyt vihdosta viimein tätä korjataan. Arvoisa puhemies! Tämä toinen esitys koskee työmatkakuluvähennystä, jolla omavastuuta alennettaisiin väliaikaisesti 800 euroon, ja siinäkin kannattaa muistaa se, että vuonna 2023 se alaraja oli 750 euroa ja yläraja 8 400 euroa. Nyt sitä alarajaa, 900, pudotettiin 800 euroon ja sitten yläraja pysyy edelleen 7 000 eurossa. Olisi ollut aika kohtuullista, että näitä pidempiä työmatkoja ja työn perässä liikkumista olisi tuettu ja nostettu tätä ylärajaa ylemmäs tästä 7 000:sta, sellaiseksi kuin se oli aikoinaan 2023. Tässä mielessä työn perässä liikkumista olisi kannustettu ja sen työn vastaanottamista vähän pitemmältä. Nämä olisivat olleet oikeita toimia, mutta kun näitäkin rajoja leikattiin silloin alussa ja nyt palautetaan yhdellä sadalla eurolla tuota alarajaa, niin käytännössä viedään asioita takaisinpäin siitä, miten ne olisi pitänyt viedä. Arvoisa puhemies! Sitten tämä liikunta- ja kulttuurisetelin enimmäismäärän nosto 540 euroon: Totta on, että se on vuodesta 2009 saakka ollut samalla 400 euron tasolla, ja nyt se on niin kuin inflaatiotarkistettu ja nostettu siihen 540 euroon, ja sitä myös on laajennettu koskemaan luonto-, kalastus- ja metsästystoimintaa. Tässä mielessä tämä on aiheellinen korjaus, ja tämähän on pysyvä muutos siihen. Nämä kaksi muuta ovat väliaikaisempia muutoksia ja kestävät vain tietyn ajan. Eli olisi kannattanut kuunnella jo aikaisemmin, näillä hyvillä perusteilla, mitä täältä nyt on tuotu näitten vaikutuksista, kotitalousvähennyksen ja erityisesti tämän matkakuluvähennyksen osalta niitä viestejä, mitä oppositiosta tuli, ja tämä ylärajan nosto olisi huomioitava tässä matkakuluvähennyksessä. Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen puhui myös kotitalousvähennyksen laajentamisesta siihen suuntaan, että asuntoyhtiöissä voisi sitä myöskin käyttää. Se kannattaisi ottaa valikkoon, kun mennään eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Peltokankaalle valiokunnan mietinnön esittelystä. — Uudistuksen, joka tässä on meillä käsittelyssä, seurauksena yritetään kielitaitoa ja koulutusten kokonaisuutta uudistaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva vapaan sivistystyön, kotoutumiskoulutuksen ja lukutaitokoulutuksen ohjaus- ja valtionosuusjärjestelmä purettaisiin tällä uudistuksella lähes kokonaan. Rahoitus koottaisiin yhteen kanavaan kunnan peruspalvelujen valtionrahoitukseen. Jatkossa myös lukutaitokoulutuksen järjestäminen olisi työvoimaviranomaisten vastuulla. Vaikka esityksen tavoitteet muun muassa maahanmuuttajien työllisyyden ja oman vastuun lisäämisestä ovat kannatettavia, voi olla tarpeellista selkiyttää ja koota kotouttamisen rahoitusta, ja työelämälähtöisyyden lisääminen ei saa tarkoittaa, että kotoutumisen ja koulutuksen perusta katoaa. Kotoutuminen ei tarkoita vain työllistymistä vaan muutakin osaamista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Rahoituksen siirtyminen kuntien yleiskatteelliselle momentille ja jälleen uusien vastuiden lisääminen haastavat kuntia, niin kuin tässä aiemmin tuli esille, ja vasta hiljattain toimintansa aloittaneiden työllisyysalueiden mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jos riittävästä rahoituksesta ei huolehdita työmäärää vastaavasti. Lisääntyvät tehtävät ovat myös pois työllisyysalueiden pääasiallisista tehtävistä eli työnvälityksestä ja työttömien auttamisesta. Nämä muutokset, jotka tässä tehtiin, liittyvät siihen, että nyt tässä myös otetaan paljon rahoitusta pois. Arvoisa rouva puhemies, esitykseen sisältyy 46,8 miljoonan euron leikkaus kotoutumisen edistämisen rahoitukseen. Se on valtava summa. Kotoutuksen edistämiseen on tehty tämän hallituskauden aikana useita muitakin leikkauksia. Tähän esitykseen sisältyvän 46,8 miljoonan euron ja muiden leikkausten kokonaissuuruus on arviolta noin 124 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Suuruusluokkansa vuoksi leikkaukset vaikeuttavat väistämättä kotoutumisen edistämisessä tehtävää työtä ja siten kotoutumista. Tämä rahamäärä kun on pienentynyt näin paljon, niin kunnat ovat erittäin isossa vastuussa, ja ne kotouttamiseen liittyvät asiat ovat niitten samojen kuntien palvelujen rahoituksen jakoperusteiden piirissä. Kun sitten ruvetaan katsomaan perusopetusta ja ruvetaan katsomaan vaikka työllisyyspalveluja ja kotouttamista, niin kaikkia niitä pitää arvottaa siellä jokaisessa kunnassa erikseen, ja ne ovat niukemmat, kun nämä leikkaukset ovat näin merkittäviä. Tähän nimenomaan asiantuntijakuulemisissa aika paljon duubioita tämän esityksen osalta on tullut. Hallitus tavoittelee parempaa kotouttamista mutta vie samalla rahat pois, ja tässä mielessä se vaikeuttaa työllistymistä, kielen oppimista ja ylipäätään kotoutumista Suomeen. Kaikki ymmärtävät, että kielitaito on erittäin tärkeä kotoutumisen edellytys ja yhteiskuntaan sisälle pääsemisen edellytys ja siihen pitäisi satsata, mutta sen satsauksen pitää olla todellista. Nämä hallinnolliset muutokset eivät sitä yksinomaan auta. Sitten kun työllisyysalueita katsotaan, niin kun sinne viedään asioita, kohta ne ovat enempi sosiaalitoimistoja kuin siihen työnvälitykseen liittyviä palvelujen tarjoajia. Arvoisa rouva puhemies! Toisessa käsittelyssä tulee tähän lakiesitykseen hylkyesitys. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! EU-sääntelyä tältä osin ei voi sivuuttaa. Kun täälläkin viitattiin EU-sääntelyyn hallituspuolueitten edustajien osalta, niin olisiko ollut hyvä, että tätä olisi selvitetty myöskin tältä osin, koska näistä rajoista ja muista on täällä epäselvyyttä? Ja jos laki edellyttää notifiointia, se olisi tehtävä asianmukaisesti ennen kuin eduskunta tekee lopulliset ratkaisunsa. Myös perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä todennut, että mietintövaliokunnan tehtävänä on selvittää, ovatko nämä sopusoinnussa EU-sääntelyn kanssa. Tämä tilanne on tässä nyt selvästi auki. Minua ihmetyttää, että tähän kysymykseen ei oikein meinaa vastausta löytyä, ja se, kuinka tämä on täällä salissa tällä hetkellä ilman tätä notifiointia. [Vilhelm Junnila: Koskettaa vain StVM:n mietintöä!] Onko tämmöistä ollut? Onko tällaisia ilman notifiointia olevia lakiesityksiä ollut täällä salissa aiemmin? [Välihuuto] Tässä mielessä tilanne on mielestäni auki. Se, mitä täällä nyt ajatellaan, on se, että tässä mietinnössä on tehty korjauksia niin, että etämyyntiin sovelletaan samoja prosenttirajoja kuin kotimaiseen vähittäismyyntiin ja se myöskin rinnastetaan kotimaiseen vähittäismyyntiin. Samat pelisäännöt on oltava kaikille toimijoille riippumatta siitä, kuinka alkoholia myydään, Suomesta vai ulkomailta. Nämä ovat niitä perusasioita, jotka tässä on korjattu. Arvoisa rouva puhemies! Minua edelleen huolettaa tämä aika huoleton suhtautuminen tähän veromenetykseen, joka tässä on ilmeinen. Jos me puhumme lähes 300 miljoonan euron vuosittaisesta veromenetyksestä tältä osin, niin sen annetaan mennä, ja meidän valtiontalous on 17 000 miljoonaa alijäämäinen julkisen talouden suunnitelmassa 2030, nyt jo 14 000 miljoonaa. On käsittämätön tilanne, että tämän annetaan mennä tällä tavalla. Täällä on erittäin hyviä ehdotuksia sen osalta, millä sitä voitaisiin varmistaa ja saada tämä veromenetys hoidettua. Julkinen valta joutuu huolehtimaan näistä alkoholihaitoista, on se alkoholi tullut tänne etämyyntinä tai kotimaan myyntinä. Joka tapauksessa kaikesta on huolehdittava näitten osalta. Sitten jos katsotaan suomalaista alkoholitarjontaa, alkoholin myyntiä, Alko on melkein jokaisessa isommassa ostoskeskuksessa tällä hetkellä, niin että kauppareissulla sieltä alkoholia saa. Eli alkoholin saanti Suomessa ei ole ongelma niin että se olisi se pääsyy, minkä takia tätä pitäisi tällä hetkellä korjata. Mielestäni tässä on syytä edetä tämän mietinnön mukaisesti. Tälle on erittäin hyvät perusteet tullut monessa puheenvuorossa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on mielenkiintoinen lakiesitys ja mietintö tässä käsittelyssä, kun puhutaan alkoholin etämyynnistä. Voi sanoa, että nyt tässä on valiokunta korjannut mietinnöllään monesta kohtaa hallituksen esitystä, joka pahimmillaan olisi varmaan tarkoittanut sitä, että wolttikuskit olisivat 80-prosenttista, vahvaa viinaa tuoneet, sitä olisi saatu mainostaa verkossa ja 300 miljoonaa veromenetyksiä olisi saman tien tullut. Eli tämä on se toinen ääripää, mitä tässä valiokunnan mietinnössä nyt on erinomaisesti korjattu, ja siihen on tehty hyviä korjauksia. On laitettu alkoholin tilavuusrajoitteet, jotka ovat 5,5 ja 8 tilavuusprosenttia, ja sillä tavalla rajoitettu sen alkoholin väkevyyttä, mitä voidaan myydä ulos, myös Alkosta, jolle se rajataan koskemaan näitä tietyissä tilanteissa. Voidaan ajatella myös niin, että tätä valvontaa saadaan näillä muutoksilla tehostettua. Erityisen tärkeää tässä on se, että alkoholijuomien toimittaja saa luovuttaa alkoholijuoman vastaanottajalle eli juomien ostajalle vain, jos lähetyksessä on myyjän verojen maksamista osoittava tunniste. Tämä on se iso asia, joka tässä yritetään laittaa kuntoon myös yhtä aikaa. Tässä on myös ostajan velvollisuus todistaa ikänsä alkoholijuomien toimitusta ostaessaan, ja sitä jopa vahvalla sähköisellä tunnisteella tehdään. Aina kun tätä tehdään, sen joka kerta joutuu todistamaan. Myös siihen, minne voidaan viedä, on tehty rajoitteita, myös toinen aste on tuotu tänne rajoitettujen paikkojen joukkoon. Ikärajoihin on tullut tarkennukset, myyntiajat on täällä määritelty hyvin tarkasti, ja siinä mielessä tätä lakiesitystä on korjattu sillä tavalla, että nyt sitten kotimaiset ja ulkomaiset toimijat ovat samalla tasolla, mikä on hyvä asia. Tässä mielessä alkoholin etämyyntiä on ratkaistu erittäin vastuullisesti näillä muutoksilla. Nyt kun tiedämme, kuinka paljon alkoholista on haittoja Suomessa — ihmisiä kuolee alkoholin seurauksena noin 1 600 vuodessa, puhutaan todella isosta ongelmasta, puhumattakaan sitten muista ongelmista — niin kannatan tätä mietintöä, ja toivottavasti tämä menee sen mukaisesti lävitse. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun on kuunnellut näitä valiokunnan puheenjohtajan mietinnön esittelyjä, täytyy sanoa, että on tehty asianmukaisia ja hyviä muutoksia siihen, että laki olisi hyväksyttävissä. Voi kyllä ihmetellä erityisen paljon sitä, että hallituspuolueilla on varaa heittää 61—285 miljoonaa euroa verotuloja menemään hetkellä, kun hallitus on esitellyt julkisen talouden suunnitelman, joka on 17 miljardia euroa alijäämäinen — 17 000 miljoonaa alijäämäinen — ja ei kun vaan tehdään veroaukkoja koko ajan lisää tähän julkiseen talouteen. Tämä on ehkä käsittämättömin kysymys tässä, että miten tätä Suomea hoidetaan — tällaisella alueella, jossa haittoja halutaan verottaa, tulisi katsoa asioita niin, että julkinen talous saisi tästäkin tuloja. Mutta ei, kun vaan vapautetaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hienoa, että edustajat Zyskowicz ja Autto ovat täällä paikalla, kun tätä keskustelua käydään. Täällä oli vähän aikaa niin, ettei ollut ketään hallituspuolueista, ja nyt on paikalla. Ensinnäkin tässä on kysymys tietenkin niistä valinnoista, mihin kohdennetaan toimenpiteitä ja millä on vaikuttavuutta. Niin kuin edustaja Lohi tuossa hyvin toi esiin, näillä työllistämistoimilla sitä ei ole pystytty näyttämään, ja jos jotain pystytään näyttämään, niin se on vuonna 2030. Muistan, kuinka paljon tässä salissa syksyllä 23 luvattiin, että seuraavana vuonna on 60 000—65 000 työpaikkaa syntynyt. Sitten keskustelu muuttui sellaiseksi, että no, keskipitkällä aikavälillä, ja nyt puhutaan, että pitkällä aikavälillä. Kukaan ei pysty enää tulevaisuudessa sanomaan, millä toimenpiteillä mikäkin työpaikka on syntynyt. Sitten oli panostuksia työllistymiseen ja osaamisen nostamiseen. Kysymys on, laitetaanko me niihin esimerkiksi nyt tämä yhteisöveron lasku, joka tehtiin vuoden pikavipillä vuotta 27 koskien, ja sen jälkeistä rahoitusta ei ole: onko se oikea toimenpide? Toinen esimerkki: YEL-uudistus, joka laitettiin niin, että sille tulee 90 miljoonaa vuodessa, valtion menot kasvavat. 600 miljoonasta 700 miljoonaan euroon vuositasolla tulevat olemaan YELin kulut. Kun tehtiin toinen eläkeuudistus, niin piti saada julkiseen talouteen tasapainotusta, ja sitä tuli kaksi miljardia euroa pitkällä juoksulla eli TyELin osalta. Miksi ei toteuteta samalla tavalla kaikkia uudistuksia, kun haetaan eläkeuudistuksia? Tällaisista asioista nämä näkemyserot varmasti tulevat. Näin niukassa tilanteessa, missä valtio on tällä hetkellä, pitäisi jokainen euro ja verokohdentaminen tehdä niin, että sillä oikeasti saataisiin aikaiseksi semmoisia tuloksia, että ihmiset työllistyvät eikä vietäisi pienituloisten ja muitten elämisen mahdollisuuksia. Nytkin taisivat Kelan tiedot olla, että 600 miljoonaa olivat Kelan menot kasvaneet. Se kertoo, että toimeentulotuella ja työttömyysturvalla on entistä enempi ihmisiä, ja se kertoo tästä politiikan epäonnistumisesta, että kun toisaalta leikattiin, niin sitten he siirtyivät toiselle luukulle. Tällaisista asioista me täällä varmasti väittelemme, mitkä ovat oikeita kohdennuksia ja mitkä eivät. Sitten on se, luvataanko seuraavalle kaudelle nuo toimenpiteet, joita tässäkin on ohjelmissa luvattu, että perintö‑ ja lahjaveroa pitää vapauttaa ja laskea ja niin poispäin: onko rahaa siellä seuraavalla kaudella tällaisia asioita tehdä, vai olisiko tärkeämpiä asioita yhteiskunnassa?

Arvoisa rouva puhemies! Olin Garedew’lle sanomassa, kun hän tästä kuuden miljardin korkopotista sanoi, että se on edellisten hallitusten syytä: Täytyy kerrata se, että tämä velkatilanne on semmoinen, että noin 200 miljardia on tällä hetkellä valtionvelka, josta ennen Marinin hallitusta oli yli 100 miljardia velkaa, Marinin hallituksen jälkeen pikkasen yli 150 miljardia ja tällä hetkellä noin 200 miljardia euroa. Tämä Orpon hallituksen velkataakka, velkataso valtiolla, tulee olemaan varmasti sitten noin 210 miljardia euroa, vähän yli. Ja näillä luvuilla kun katsotaan, niin puolet velasta oli ennen Marinin hallitusta, vajaa yksi neljäsosa Marinin hallituksen aikana ja tämän hallituksen aikana reilusti yli yksi neljäsosa. Nämä ovat faktalukuja, ja varmasti myös se korkokin jakaantuu suurin piirtein näitten lukujen mukaan. Tätä olisin edustajalle halunnut tässä todistaa myöskin, ja niistä luvuista ei pääse karkuun, ne ovat tätä päivää. Arvoisa rouva puhemies! Se, mikä tässä huolestuttaa, on se, kun tämä julkisen talouden alijäämä on näin iso ja on laskettu myöskin työllisyyden kohentumiselle aika iso merkitys. Hallitus itse on laskenut noin 105 000 työllistä näillä toimenpiteillä, ja sen pitäisi vahvistaa julkista taloutta noin kahdella ja puolella miljardilla eurolla. Nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa sille ei ole voitu laskea mitään, ja näyttää siltä, että sitä toteutumaa ei tule näkyviin. On erittäin vaikeaa myöskin jatkossa todistaa, mikä tulee talouskasvusta tai mikä tulee joistain leikkaustoimenpiteistä, ja siitäkin varmaan tieteellisesti sitten jossain kohtaa käydään vääntöä. Mutta tällä hetkellä niitä työpaikkoja ei ole tullut. Työllisyysaste on kaksi ja puoli prosenttiyksikköä alempana kuin silloin, kun hallitus on aloittanut, ja tämä on tällä hetkellä sen osalta tilanne. Tämän vähän yli vuoden, karkeasti ottaen, aikana, mitä hallituskautta on jäljellä, toivon mukaan se kaksi ja puoli prosenttia palautuisi edes entiselle tasolle, mutta nyt näyttää siltä, ettei se palaudu sillekään tasolle, jolloin tämä sopeuttamistoimi ei tule toteutumaan. Sitten jos katsotaan näitä työttömyyden lukuja, mistä vähän aiemmin jo kerkesin puhua. Nuorisotyöttömyys: Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita nuorisotyöttömiä on alle 80 000, tarkkaan ottaen taitaa olla 76 000 ja pikkasen päälle. Nuorisoseteleiden osalta, joita on lisätty kehysriihessä, niin että yhteensä niitä on nyt 50 miljoonaa euroa, se tarkoittaa vajaan 80 000 nuorisotyöttömän osalta toimenpiteitä, joissa 5 000—7 000 nuorta voisi saada jotain apua sillä setelillä. Totta kai sekin on hyvä, mutta ne mittaluokat ovat pieniä. Sitten jos katsotaan pitkäaikaistyöttömiä: On 140 000 pitkäaikaistyötöntä, ja siihen ryhmään laitetaan 20 miljoonan panostus osaamissetelin osalta. No, miten montaa tämä 20 miljoonan osaamisseteli voi koskea? Jos laskisi vaikka 2 000 euron osaamissetelin mukaan, joka on aika pieni, niin se tarkoittaisi noin 10 000:ta pitkäaikaistyötöntä, ja niitä on 140 000 tällä hetkellä. Näitä mittaluokkia tässä haluan korostaa, että meidän pitäisi tehdä aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa ja koko ajan miettiä sitä, miten näiden 340 000 työttömän osaamistasoa voitaisiin nostaa työttömyyden ollessa ylöspäin ja madaltaa työllistämisen kynnystä, kun toivottavasti se talous lähtee kasvuun ja työpaikkoja syntyy. Se, mikä tässä talouspolitiikassa on myös ollut ongelmallista, on se, että niitä avoimia työpaikkoja on todella vähän. Jokaista avointa työpaikkaa kohden on vähintään kymmenen työtöntä työnhakijaa, ja se on se suhde tällä hetkellä. On vaikea työllistyä työmarkkinoille, kun ei ole talouskasvua eikä ole ollut avoimia työpaikkoja. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan Laine-Nousimaan esitystä heti tässä aluksi. Se oli hyvä esitys. Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo tämän hallituksen kolmen vuoden toiminnan perintöä, josta tässä nyt käytännössä on kysymys, kun katsotaan julkisen talouden suunnitelmaa lähivuosille, niin kuten eilen todettiin, tämän vuoden alijäämä on 13,4 miljardia euroa. Se nousi, ja lainanottoa tarvitsee lisää. Ensi vuodelle ennustetaan 13,2:ta, vuodelle 28 16,2:ta, vuodelle 29 17,1:tä ja vuodelle 2030 17,4:ää. 17 miljardia euroa on sama luku kuin pahimpana koronavuonna 2020 on ollut. Nyt kun katsotaan tämän hallituksen täällä puhuttua — nyt ei ole edustajia paikalla hallituspuolueista yhtäkään puolustamassa omaa julkisen talouden suunnitelmaa — niin tämä on se perintö, kun katsotaan julkisen talouden alijäämää. Puhutaan valtavista summista Orpon—Purran hallitukselta. Sitten kun katsotaan alijäämien kattamista, niin tämä hallitus tulee ottamaan enemmän velkaa kuin mikään hallitus tähän mennessä ja jättää seuraavalle hallitukselle todella synkän perinnön. Sitten kun täällä sanotaan, että edellinen hallitus on ottanut velkaa, niin palautetaanpa mieliin ne velkamäärät: Silloin kun Sanna Marinin hallitus ja Rinteen hallitus aloitti, velkaa oli noin 106 miljardia euroa, kun aloitettiin, ja tällä hetkellä mennään lähellä 200:aa miljardia. Eli noin puolet velasta on ollut ennen sitä hallitusta. Sanna Marinin hallituksen jälkeen velka oli siellä vähän yli 150 miljardia, ja nyt mennään kohta yli 200 miljardin euron, ja tämä hallitus jättää 210 ja 220 miljardin välillä olevan velkavuoren. Eli puolet velasta on ollut ennen Marinin hallitusta, vajaa yksi neljäsosa Marinin hallituksen aikana ja runsas yksi neljäsosa tämän hallituksen aikana. Ja kun täällä puhutaan siitä kuuden miljardin korkomenosta, niin nämä luvut ovat myöskin aika suoraan korkomenoja tässä suhteessa eri hallituskausien aikana. Tämä unohtuu näissä keskusteluissa. Siinä mielessä tämä kokonaisuus, joka on tämän alijäämän osalta, on todella synkkä, ja tämä perintö tässä mielessä on iso. Toinen iso perintö, minkä tämä hallitus tulee jättämään — koska en usko, että tätä pystytään korjaamaan — on tämä työttömyys. Työttömyyden taso on nytten noin 340 000 työtöntä työnhakijaa meidän kuntien työnvälitystoiminnassa hakemassa töitä. Kun meidän työikäisen väestön määrä on noin 2,9 miljoonaa, niin se on pitkälti toistakymmentä prosenttia, ja tässä mielessä ollaan todella huonoissa luvuissa. Tämän lisäksi on vielä 90 000 erilaisissa työllistymispalveluissa, eli todellinen työttömyys on siinä yli 400 000. Nyt tätä työttömyyden tasoa ei ole tässä taitettu ollenkaan. Joka kuukausi on ollut aina korkeammat työttömyysluvut kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Itse toivoisin, että ensimmäinen luku tulisi menemään kokonaistyöttömyydessä alle viime vuoden vastaavan ajan. Silloin uskon, että taite olisi tapahtunut. Siihen asti nämä taittamiset eivät ole näkyvissä. Pitkäaikaistyöttömiä on 140 000, ja viimeisin luku on vielä sellainen ikävä, että kun pitkäaikaistyöttömät ovat vuoden tai pitempään olleet työttömänä, niin kaksi vuotta pitempään olleita työttömiä on 25 prosenttia enempi kuin vuosi sitten. Eli ollaan todella synkissä luvuissa, puhumattakaan nuorisotyöttömyydestä: alle 30-vuotiaita on lähes 80 000 työtöntä. Ja hallituksen toimet, aktiiviset työllistämistoimet, puhuvat muutaman tuhannen nuoren auttamisesta nuorisosetelillä, ja pitkäaikaistyöttömillä sama asia. Ei tehdä oikeita työllistämistoimia, ja tämä on se perintö, minkä oikeistohallitus tänä päivänä jättää.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän tämä alijäämä, joka suunnittelukaudella nousee sinne 17 miljardiin euroon, on todella synkkää luettavaa, ja tämä kertoo oleellisen siitä, miten tämä talouspolitiikka on onnistunut. Piti taittaa velkaa ja piti kääntää menojen ja tulojen suhde toisenlaiseksi kuin ne tänä päivänä ovat. Kaikki ne ovat nyt jääneet taka-alalle, ja kaiken huipuksi tällä kaudella velkaan on valtuutta haettu ensin 35 miljardia ja nyt 65 miljardia, eli sata miljardia euroa tämä hallitus on hakenut valtuutta nostaa velkaa — kertoo siitä, mihin suuntaan tässä Suomessa on menty. Nämä luvut eivät ole kyllä hallituksen talouspolitiikan onnistumisia. Ne ovat käytännössä hallituksen epäonnistumisia. Suurin epäonnistuminen tapahtuu työttömyyden osalta. Se vain jatkaa kasvuaan, ja näköpiirissä ei ole yhtään kuukautta, joka olisi pienempi kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu tästä 0,9 prosentin kasvusta. Tuossa kävin läpi 2020-luvun kvartaalien kasvulukuja. Vuoden 21 kvartaali kakkosessa oli puolentoista prosentin kasvu, kvartaalissa 3 samana vuonna oli 1,1 prosentin kasvu ja 2024 kvartaalissa 2 oli 0,8 prosentin kasvu. Itse toivoisin, että näitä kasvulukuja tulisi tässä koko ajan enempi, mutta tämä 0,9 ei ole mitenkään poikkeuksellinen, kun katsotaan tässä taaksepäin. Kun jollain kyselytunnilla mainittiin, että tällaisia lukuja ei ole nähty pitkään aikaan, niin niitä on nähty 2020-luvullakin jo. Näkökulma on, että toivoisin niitten seuraavienkin kvartaalien olevan todella positiivisia, jotta päästäisiin työttömyydestä pikkuhiljaa taittamaan sitä kulmaa. Täällä lisätalousarviossa sanotaan, että työttömyys pysyy viime vuoden tasolla ja tässä ei ole tapahtumassa mitään isoa muutosta. Sitten nämä työllisyystoimet, jotka koskevat tätä nuorille annettavaa 20:tä miljoonaa euroa. Se 3 300 nuorta voi saada tästä apua, mutta unohdetaan, että näitä alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria on 76 000, ja tämä 3 300 on aika pieni osa, jos halutaan aktivoida laajemmin sitä porukkaa. Aika pientä osaa tämä koskee. Jos lasketaan se aikaisempi 30 miljoonaa siihen, niin puhutaan 5 000—7 000 nuoresta, ei edes kymmenestä prosentista nuorista siinä ikäryhmässä. Sama koskee pitkäaikaistyöttömiä, jonne laitetaan 20 miljoonan euron osaamisseteli kokonaisuudessaan. Jos se olisi vaikka 2 000 euroa, se osaamisseteli per työtön, se tarkoittaisi noin kymmentätuhatta maksimissaan, ja kun meillä on 140 000 pitkäaikaistyötöntä, niin tämä toimenpide on aika pieni tässä synkässä työttömyystilanteessa. Olisi toivonut, että olisi satsattu enempi tähän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Se on tältä hallitukselta puuttunut. Onneksi nyt laitetaan rakentamishankkeita liikkeelle, ja toivon mukaan se näkyy työttömyyden vähentymisenä. Kaiken kaikkiaan tämä ei isoa muutosta tuo tähän nykytilanteeseen. Velkaa otetaan enempi, ja alijäämä kasvaa. Pientä peruutusta arvonlisäveron tuotossa, mutta muuten ollaan aika aneemisessa julkisen talouden tilanteessa edelleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä oli tuossa iltapäivällä valtiovarainministerin esittely toiseksi lisätalousarvioksi, ja siinä yhteydessä tuotiin esille niitä näkökohtia, mitä tämän sisältönä on. Ensimmäinen asia, johon tässä kiinnitti huomiota, oli se, että hän erittäin voimakkaasti myös painotti sitä, että yrittäjän eläkelakia ollaan uudistamassa, mutta hän ei maininnut sitä, että yrittäjän eläkelakia uudistetaan niin, että siitä tulee valtiolle vähintään 90 miljoonaa kustannuksia vuositasolla, eli se YELin valtionosuus kasvaa 600 miljoonasta noin 700 miljoonaan tämän uudistuksen myötä. Juuri tehtiin toinen eläkeuudistus eli työeläkejärjestelmän uudistus. Sille asetettiin julkiseen talouteen 0,4 prosentin julkisen talouden tasapainottamisen vaatimus, ja siitä tuli 0,8 prosenttia eli noin kaksi miljardia euroa pitkällä aikavälillä julkisen talouden tasapainottamisesta. Tämä näkökulma jäi huomiotta, että osa eläkejärjestelmän uudistuksesta tehdään niin, että valtio sen rahoittaa, ja toinen osa pitää tehdä niin, että se toteutetaan valtion kuluilla, ja toinen pitää tehdä säästäen näitä julkisen talouden menoja. Arvoisa puhemies! Tässä myöskin velan määrä on kasvanut. Ensimmäisessä lisätalousarviossa tuli vähän vajaa 1 400 miljoonaa, ja nyt tulee 289 miljoonaa euroa, eli 1,6 miljardia euroa velkamäärä kasvaa näillä lisätalousarvioilla siitä alkuperäisestä budjetista, ja alijäämä on nyt 13,4 miljardia euroa kaiken kaikkiaan. Ollaan todella syvällä tässä valtiontaloudessa tältä osin. Verotuloja korjattiin onneksi vähän positiivisesti ylöspäin. Kun niitä ensimmäisessä lisätalousarviossa pudotettiin 323 miljoonaa, niin nyt niitä palautettiin 122 miljoonaa, mutta verotulojen osalta ollaan 200 miljoonaa euroa miinuksella. Tässä mielessä voi sanoa, että toivon mukaan tämä käänne on tapahtunut, että verotulotkin alkavat pikkuhiljaa kasvaa ja päästään siinä eteenpäin. Työttömyydestä ja niistä toimenpiteistä, joita täällä on työttömien, nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien osalta: nämä toimenpiteet ovat aika pieniä siihen määrään nähden, miten paljon heitä tällä hetkellä on. Arvoisa puhemies! Tässä on sellaisia esityksiä, joita vielä toisessa puheenvuorossa tarkennan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä taitaa kaikilla olla kokemus tästä nykytaksiliikenteestä, kun katsoo sitä eri puolilla Suomea, ja voi sanoa, että nykytilanne on huonompi kuin se oli silloin kymmenen vuotta sitten. Siinä mielessä tämä uudistus on tarpeen. Tässä on keskiössä luottamuksen palauttaminen siihen, että me tiedetään, että voi luottaa kuljettajaan ja myöskin siihen, millä hinnalla se matka tehdään, että tiedetään etukäteen ainakin ne perusteet, millä se syntyy. Siinä mielessä nämä ovat niitä perimmäisiä asioita siinä heti lähtötilanteessa. Itse näen tärkeänä myös harmaan talouden torjunnan taksiliikenteen osalta. Nyt kun mittarit tulevat, niin tulee verot huolehdittua paremmin, ja sitten näillä värillisillä rekisterikilvillä tunnistettavuutta, sitä valvontakuviota saadaan paremmaksi. Tässä mielessä tiedetään nämä taksit paremmin ja myöskin se, ketkä toimivat taksiyrittäjinä ja minkälaisilla olosuhteilla he tekevät sitä työtä. Täydennyskoulutukseen ja koulutukseen panostaminen auttaa tietenkin kohtaamaan näitä erilaisia asiakasryhmiä, ja sitten toivon mukaan myös paikallistuntemusta parannetaan, ettei pelkästään asiakkaan tarvitse neuvoa sitä polkua tai tietä sinne, minne haluaa mennä. Arvoisa rouva puhemies! Olisin kaivannut tähän lisäksi vielä yhtä asiaa, jolla oltaisiin vielä varmistettu taksien saatavuus eri alueilla, muun muassa harvaan asutuilla alueilla. Siihen tässä esityksessä ei nyt ole mitään lisäkeinoja, ja sen osalta olisi toivonut, että olisi löytynyt keinoja, millä sitä varmistetaan. Arvoisa rouva puhemies! Tämä on myös semmoinen uudistus, jota kuluttajat odottavat. Tämä on monelle semmoinen, että kun tämä aikanaan sitten käytännössä kunnolla toteutuu kaikessa taksiliikenteessä, niin minä luulen, että tämä luottamus aikanaan tässä saadaan takaisin. Täällä edustaja Paasi hyvin totesi, että tätä uudistusta on seurattava, kun myös liikkuminen muuttuu kovin paljon — tuolla maailmalla on jo takseja, jotka ovat ilman kuljettajia ja niin poispäin. Tällaisia muutoksia tässä tapahtuu, ja sen takia tämän lain toimeenpanoa ja toteutusta on seurattava, myös tätä teknistä kehitystä. Itse kannatan tätä lakiehdotusta ja hyvää mietintöä, joka tältä osin on tehty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tällaista keskustelua käydään täällä tilanteesta, missä ollaan. Niin kuin olen aiemminkin täällä sanonut, kyllä tähän velan ottamiseen on syyllistynyt aika moni hallitus tätä ennen. Jos katsotaan niitä lukuja, niin puolet velasta oli otettu ennen Marinin hallituskauden aikaa, alle yksi neljäsosa tuli Marinin aikana, ja nyt on tullut Orpon aikana noin yksi neljäsosa. Tämä on se kokonaisuus, miten tämä velka on otettu valtiolle, ja se meidän kaikkien täytyy täällä tunnustaa. Minun mielestäni se on se alku, kun lähdetään liikkeelle, miten tästä päästään eteenpäin, ja edustaja Eestilä tuossa hyvin pohdiskeli eri asioita, mitä pitää hoitaa. Toinen asia, joka tässä pitää myös tunnustaa ja jota pitäisi katsoa, on nämä sopeutustoimet. Niistä edustaja Lohi puhui tuolta pöntöstä, että ne olisivat noin 10 miljardia euroa, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto oli katsonut toteutuneeksi niistä 3,5 miljardia euroa. Kun me näistä lähdetään sitten liikkeelle, todetaan ne, mitkä ovat nämä faktat tässä ympärillä lukuina, niin siitä on helpompi päästä eteenpäin. Varmasti tarvitaan julkisen talouden tuottavuutta. Varmasti iso juttu olisi se, että meidän työllisyys paranisi. Esimerkiksi kunnissa käy tänä päivänä niin, kun myöskin he ovat osa julkista taloutta, että nyt kun työttömyys kasvaa, niin verotulot pienenevät ja menot kasvavat. Työttömyys on tänä päivänä kunnille todella iso kustannustekijä. Tulot vähenevät ja menot lisääntyvät samaan aikaan, ja se heilauttaa kuntien taloutta todella voimakkaasti. Tämä on yksi osa julkista taloutta, joka tässä tämän tekee. Valtion mittakaavassa käy samalla tavalla, että menot kasvavat ja tulot pienenevät, kun työttömyyttä on. Eli kun meillä on 340 000 työtöntä työnhakijaa plus 90 000 ihmistä erilaisissa työllisyyspalveluissa, meillä on 430 000 ihmistä, jotka oikeasti ovat työtä tarvitsemassa, ja kun me siihen asiaan löydämme ratkaisuja — siihen liittyvät kasvu ja osaamisen kehittämiset ja kaikki muut asiat, joilla me pidetään mahdollisuuksia yllä — me tätä taloutta käännetään kasvusuuntaan. Se on ihan keskeisiä keinoja, jos me aiotaan tästä velkavuoresta joskus selvitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainanottovaltuuden nostaminen 65 miljardilla eurolla on aivan poikkeuksellinen tilanne. Tämän hallituskauden aikana jo toisen kerran lainanottovaltuutta nostetaan: ensimmäisen kerran ensin 35 miljardilla eurolla noin pari vuotta sitten ja nyt 65 miljardilla eurolla. Lainanottovaltuutta nostetaan 100 miljardilla eurolla tämän hallituskauden aikana. Kyllä tällä haetaan näkymässä olevaan tulevaisuuteen lainanottotarvetta, mutta kyllä voi sanoa, kun hallitusohjelmassa sanottiin, että tullaan taittamaan velkasuhdetta, ja julkinen talous laitetaan tasapainoon, ja kasvua haetaan, että tosiasiassa niistä luvuista, jos katsotaan julkisen talouden suunnitelmaa lähivuosille, tulee noin 60 miljardin alijäämä, ja pahimmillaan siellä puhutaan 17 miljardin alijäämästä vuositasolla, eli puhutaan aivan järkyttävän isoista luvuista, ja sitten täällä todetaan, että nyt ohjataan näitä ja noita toimenpiteitä hyväosaisille, ja sitten leikataan huono-osaisilta. Tässä pitäisi kaikkien osallistua paremmin näihin talkoisiin. Nyt voidaan jo todeta, että kun tämä hallitus on ottanut velkaa ja kun se nousi siihen 205 miljardiin, niin taitaa olla niin, että se raja mennään tänä vuonna yli, ja sitten kun vielä tulee ensi vuosi, niin hallitus tulee ottamaan tämän neljän vuoden aikana yli 60 miljardia euroa velkaa — yli 60 miljardia euroa velkaa — ja tämän hallituksen piti olla juuri se, joka rupeaa taittamaan velanottoa. Ei ole taittamassa. Tämä on se tosiasia, ja sen takia me ollaan täällä lisälainanottovaltuuksia tekemässä. Velkaperintö ja poliittinen perintö on aika iso seuraavalle hallituskaudelle. Kaikki velvoitteet on laitettu seuraavan hallituksen hoidettavaksi, niin puolustuksen osalta kuin kaikkien muittenkin asioitten osalta. Alijäämä kasvaa vain vuosi vuodelta enemmän. Tässä mielessä totta kai tämä valtuus pitää antaa, mutta tosiasiassa ei ole tämä politiikka toiminut, että se kasvu olisi tullut. Kasvuluvut ovat nollan pinnassa, ja jos 23—25 kasvuluvut olisivat olleet puolitoista prosenttia korkeammat, niin velkasuhde olisi pysynyt suurin piirtein tällä tasolla, mikä se oli hallituskauden alussa, noin 76 prosenttiyksikössä. Kasvua ei ole ollut. Se on ollut yksi isoimpia syitä, että tämä menee näin huonoon suuntaan. Tämän laskun on myöskin pääministeri Orpo tuosta sanonut, kun olen sitä kysynyt. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tämä työsuojeluviranomaisten resurssikysymys on olennainen osa tätä kuviota, jotta pystytään valvontaa tekemään. Äskeisessä kohdassa puhuimme työperäisestä hyväksikäytöstä ja kiskonnasta ja muusta, ja tavallaan siellä myös tuli esille aika hyvin tämä, kuinka tärkeää viranomaisten välinen yhteistyö on. Tämä tietojen saaminen, esimerkiksi verottajalta, on yksi olennainen osa kokonaisuutta, millä työsuojeluviranomaiset pystyvät valvomaan yrityksiä menemättä vielä paikalle ja ehkä pystyvät kohdentamaan niitä valvontaiskuja sellaisiin tilanteisiin, joissa nähdään, että näitten tietojen perusteella asiat näyttäisivät olevan rempallaan, ja silloin vähäiset resurssit voidaan kohdentaa. Tässä mielessä tämä viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisääminen on myöskin kannatettavaa, ja me saamme ehkä tehokkaampaa viranomaisvalvontaa aikaiseksi, kun tätä työtä tehdään. Siinä mielessä tämä lakiesitys on myös työperäisen hyväksikäytön osalta hyvä asia ja torjuu tiettyjä asioita ja vahvistaa tätä valvontatyötä ja antaa työkaluja näille ihmisille, jotka tekevät sitä.

Arvoisa puhemies! Mehän tehdään täällä lainsäädäntöä, tätäkin lainsäädäntöä, sellaista tilannetta varten, että me pystyttäisiin ehkäisemään tätä työperäistä hyväksikäyttöä ja tunnistamaan ne keinot, millä niihin puututaan, ja sitten mahdollisesti pystytään suojelemaan näitä hyväksikäytön uhreja ja saamaan heille oikeutta. Erityisesti myös vastuullisesti toimivien yritysten tila tässä paranee, koska ne saavat niitä urakoita ja töitä sitten, kun asiat hoidetaan kunnolla, ja ne vastuuttomasti toimivat yritykset eivät pärjää näissä asioissa. Arvoisa puhemies! Tämä on kokonaisuus, johon liittyy moni asia. Edustaja Rantanen toi hyvin esiin tämän hankintalain. Kyllä meidän siinäkin kokonaisuudessa varmasti pitäisi miettiä sitä, että kun meillä on näitä ketjuja aika lailla näissä julkisissakin hankinnoissa olemassa, niin kuinka pitkiä ketjuja ja muita me siellä katsotaan. Myös julkinen hankkija, niin valtio kuin kunnat, varmaan voi katsoa peiliin niin, että voi laittaa niihin kilpailutilanteisiin niitä ehtoja, joissa edellytetään tiettyjä asioita, jolloin päästään katsomaan sen ketjun sisälle sitä, hoidetaanko siellä asiat oikein, hoidetaanko työehdot ja hoidetaanko sosiaalimaksut ja verot asianmukaisesti. Myös sellaisilla tavoilla pystytään jo velvoittamaan ja pystytään näkemään sitä toimintaa. Sitten vielä tärkeä asia, joka liittyy tähän yleiseen valvontaan, on tämä tulorekisterin käyttö. Se on erittäin tärkeä työkalu myös viranomaisille katsoa, kuinka asiat tulevat hoidettua. Sieltä nähdään aika reaaliaikaisesti, jos asiat toimivat oikein, onko siellä hoidettu asioita kunnolla ja millä tasolla ne ovat menneet. Ainut puute siellä on se, että siellä ei tiedetä, kuinka pitkistä työajoista on kyse, kun siellä tuloja määritellään, mutta sieltä saadaan aika hyvin näkyville näitä. Meillä on keinoja näitä tehdä, ja onneksi tulorekisterinkin tietoja on nyt vähän avattu muille viranomaisille, niin että sitä seurantaa pystytään tekemään paljon. Mutta sitten huoli on siitä, että valtion säästötoimien myötä esimerkiksi työsuojeluviranomaisten työpaikoilla käyminen vähenee, kun he eivät enää pysty niitä tekemään, koska resursseja pienennetään. Myös toisesta päästä tapahtuu tällaisia asioita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys, joka käsittelee työeläkejärjestelmän uudistamista ensi vuoden alusta, koskee osakepainon kasvattamista sijoituksissa ja indeksijarrun laittamista sellaiseen tilanteeseen, jossa inflaatio on korkeampi kuin palkkakehitys. Nämä molemmat asiat vahvistavat sitä tilannetta, että meidän eläkemaksun taso tiedetään jatkossa hyvin. Se ei puutu eläke-etuuksiin, ja sitten tässä pystytään varmistamaan se, että me pidämme tästä järjestelmästä huolta. Tämä jatkaa sitä perinnettä, että noin kymmenen vuoden välein tehdään Suomessa eläkejärjestelmään uudistuksia, joilla pidetään se ajantasaisena. Erityisen tärkeätä tässä on huomata myös se, että tämä eläkejärjestelmä uudistettiin neuvotellen, ja tälle asetettiin 0,4 prosentin tavoite pitkässä juoksussa vaikuttaa julkiseen talouteen. Tämä neuvottelutulos tarkoittaa 0,8:aa prosenttia, noin kahta miljardia euroa, eli tehtiin erittäin hyvä ratkaisu myöskin julkisen talouden kannalta. Tämä TyEL-järjestelmän uudistaminen tältä osin on hyvä, toisin kuin YEL-järjestelmän uudistaminen, jota tässä nyt ollaan tekemässä, kun sieltä tulee sadan miljoonan kulu valtiontalouteen. Tässä mielessä se ei tätä julkista taloutta ole vahvistava, kuten tämä pitkässä juoksussa on. Erityisen tyytyväinen tässä täytyy olla siihen, että kun tätä rahastointiastetta kasvatetaan, niin nuorten eläkkeet varmistetaan tällä myöskin osiltaan, ja nimenomaan se on tässä hyvä asia. Nuorille tätä eläkejärjestelmää pitää avata. Meillä on hyvä eläkejärjestelmä, ja se on maailman mittakaavassa erittäin korkealle arvostettu. Itse luotan siihen, että tämä eläkejärjestelmä toimii erittäin hyvin jatkossakin. Se toinen iso uudistus, jota tässä tehtiin, on tämä indeksijarru tai ‑rajoitin, niin kuin täällä sanotaan. Se tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi nyt 2022—2023 oli korkea inflaatio energiakriisin ja muitten seurauksena, niin tällaisessa tilanteessa eläkkeiden noston nousukulmaa leikataan. Se leikkaus olisi ollut noin yhdellä kolmasosalla tällaisessa tilanteessa eläkkeiden nostossa, eli puhutaan merkittävästä asiasta. Kokonaisuudessaan se olisi ollut eläkemenoissa, jos se olisi toteutunut silloin tällaisella tavalla kuin tässä on, noin miljardi euroa vuositasolla. Puhutaan erittäin merkittävistä muutoksista. Onneksi tämä tilanne kohdistuu aika harvoin, noin 7—10 vuoden välein. Tämä järjestelmä on hyvä, ja tätä kannattaa viedä eteenpäin. Kannatan tämän hyväksymistä.

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu aika paljon valtiontaloudesta ja sen osalta kaikista niistä kysymyksistä. Ehkä kaikkein tärkein asia on, kun tässä käydään läpi tätä hallituksen vuosikertomusta viime vuodelta, että siellä tosiasiassa on käynyt niin, että työllisiä on vähemmän kuin aikaisemmin ja työttömiä on noin 40 000 enempi kuin aikaisempana vuotena. Että kyllä tämä suunta on ollut tämän hallituksen omankin raportin mukaan sellainen, että siellä paljon korjattavaa on. Sitten jos ajatellaan, että työllisyys on ollut tässä se keskeinen keino, millä valtiontaloutta tasapainotetaan sen kahden miljardin euron verran, niin nyt ollaan tosi kaukana siitä, ollaan melkein päinvastaisessa luvussa, kun katsotaan tätä tilannetta. Eli tämä kokonaisuus. Sitten pääministeri tuossa esittelypuheenvuorossaan mainosti tätä YEL-uudistusta, jossa korjataan viime kauden toimenpiteitä. Täällä on tullut edustaja Lohelta monta kertaa, että viime kaudella tarkistettiin paria pykälää. Tosiasiassa se on vanha järjestelmä. Siellä pienituloiset yrittäjät maksavat vähän liikaa ja isompi- ja keskituloiset yrittäjät alivakuuttavat itseään, ja se järjestelmän ongelma on käytännössä siinä. Sitä alapäätä nyt tässä saadaan korjattua, mutta se tulee valtiolle aika kalliiksi, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on aika iso osa, ja se siirtyy seuraavalle hallitukselle. — Nämä ovat sellaisia kohtia, joita tässä nyt halusin nostaa. Vielä yksi erittäin mielenkiintoinen osa tässä raportissa liittyy sivuun 145, jossa käsitellään verovajetta. Arvonlisäverovaje vuonna 2024 oli 670 miljoonaa euroa, ja se on todella iso määrä. Se sisältää verovelkoja, ja valtaosa on sitten ilmoitusvirheistä johtuvaa arvonlisäveron vajetta. Eli 670 miljoonaa euroa ja sitten ansio- ja pääomatulojen verotuksen verovajetta on 200 miljoonaa euroa. Yhteensä tämä verovaje on 870 miljoonaa euroa, ja voi sanoa, että tämä meidän veronkantosysteemi ei ole ihan aukoton, koska näin isoista määristä puhutaan. Eurooppalaisittain meidän arvonlisäverokanto on parempi kuin Euroopassa, mutta silti meilläkin vuotoa on aika paljon. Täällä varmasti on osa sitä harmaata taloutta, ja sitten kun nämä ovat satunnaisotantoja, me ei voida tietää ihan tarkkaa, oikeata lukua näitten osalta. Sen takia olisi hyvä, että rehelliset yrittäjät ja palkansaajat pärjäisivät tässä kilpailussa, mitä työn osalta taistellaan. Tämän halusin tässä nyt nostaa esiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan aika usein tästä julkisten menojen suhteesta bruttokansantuotteeseen. Se on nimenomaan suhde bruttokansantuotteeseen, tämä 55—60 prosenttia, mikä luku täällä aina kulloinkin esiintyy, eli siihen bruttokansantuotteen arvonlisäykseen julkisen sektorin osuus on ehkä 20—25 prosenttia, siihen bkt:hen noin arvonlisäysmielessä, koska tulonsiirrot ja sosiaalietuudet eivät suoraan kasvata bkt:tä. Täytyy tämä ero aina muistaa, kun puhutaan tästä. Jossain nämä julkisen puolen toiminnot on rahoitettu yksityisellä puolella, ja ne ovat sen takia siellä puolella sitten. Se vertailu kansainvälisesti on aika vaikeata. Arvoisa puhemies! Miksi pyysin puheenvuoron? Tosiasioissa pitää pitäytyä, niin kuin Hoskonen tässä toi esiin. Kun katsotaan meidän valtionvelkaa, joka on nyt aika tarkkaan kohta 200 miljardia tällä hetkellä, niin siitä 106 miljardia oli ennen Sanna Marinin hallitusta, ja sitten Sanna Marinin hallituksen jälkeen se oli noin 156 miljardia, ja nyt ollaan siellä 200 miljardissa, ja se nousee sinne 215—220 miljardin luokkaan tällä hallituskaudella. Käytännössä puolet velasta on ollut ennen näitä kahta hallitusta. Sanna Marinin hallituksen aikana otettiin vajaa yksi neljäsosa, ja tämä hallitus tulee ottamaan velkaa reilusti yli yksi neljäsosan. Nämä mittaluokat pitää muistaa, kun täällä puhutaan, kuka mitäkin on tehnyt. Tämä aina täällä minua ärsyttää erittäin paljon, kun väännetään aina väärin niitä asioita. Sitten tämä velkasuhde on todella kasvanut kovalla kädellä. Siinä mielessä tämä on meidän yhteinen ongelmamme, ja tässä porukassa kaikki täällä salissa käytännössä ovat olleet ottamassa velkaa vuosikymmenten aikana. Siinä mielessä on semmoista ylen määrin syyttelyä ja sanomista siitä, että nyt tämä on saatu kääntymään, kun tosiasiassa Orpon—Purran hallitus tulee olemaan historian eniten velkaa oleva hallitus, kun katsotaan miljardeja euroja, näitä lukuja. Nämä luvut ovat todella isoja, ja siinä mielessä nämä luvut ovat faktoja. Mutta eihän kukaan haluaisi, että näin olisi. Me haluamme, että talous kasvaisi ja työllisyys kasvaisi ja niitä asioita tehdään, millä työllisyyttä ja taloutta saadaan kasvuun. Tämä välillä unohtuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelee puheenvuoroja, jää kysymään, että mikähän hallitus se oli, joka vei meidät tähän liiallisen alijäämän menettelyyn. Ensinnäkin tilanne on se, että tämä hallitus lupasi omassa ohjelmassaan, että ”hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun.” Tämä oli hallitusohjelman kirjaus, ja tosiasiat kertovat nytten aivan muuta. Kun hallitus aloitti, julkisen talouden velkasuhde oli vuoden 2023 lopussa 76 prosenttiyksikköä. Viime vuoden lopussa se oli 88,5 prosenttiyksikköä, ja nyt se menee yli 90 prosentin, ja tässä mielessä noin 15 prosenttiyksikköä on kasvanut velkasuhde. Tässä äsken todistettiin, että nyt on kääntynyt syvemmälle tämä laiva. Sitten kun katsotaan valtiontalouden alijäämää hallituskauden aikana, jos vertaa sitä edelliseen hallitukseen, jolla oli 18 miljardia se korona, niin koko hallituskauden alijäämä oli 43 miljardia euroa sen neljän vuoden aikana. Nyt tämän Orpon—Purran hallituksen alijäämä tulee olemaan ensi vuoden loppuun mennessä vähintään 51 miljardia euroa — vähintään 51 miljardia euroa — ja perintö on tätäkin suurempi. Tässä todistetaan, että nyt on saatu aikaan käänne. Tosiasiassa meillä on menty syvemmälle, ja velkasuhteen muutos on vienyt sitä näillä luvuilla, että nähdään, kuinka syvälle on menty. On jouduttu liiallisen alijäämän menettelyyn tämän osalta. Sitten näistä sopeutustoimista: Valtiontalouden tarkastusvirasto sanoo tästä kuudesta ja puolesta miljardista, joka tässä selonteossa mainitaan, sillä tavalla, että hallituksen toimien julkista taloutta vahvistava vaikutus supistuu viraston mukaan noin kolmeen ja puoleen miljardiin euroon, mikäli työllisyystoimien arvioitu kahden miljardin euron vaikutus sekä hyvinvointialueiden noin yhden miljardin euron säästöt otetaan tarkastelun ulkopuolelle. Niitä työllisyysvaikutuksia ei tule tämän hallituskauden aikana, jolloin voi heti suoraan sanoa, että on menty toiseen suuntaan näitten osalta. Sitten kun katsotaan tätä alijäämää, 17 miljardia euroa, ja täällä todistettiin, että kaksi kolmasosaa on korkoja ja puolustukseen liittyviä menoja, niin kuusi miljardia euroa jää vielä muuta alijäämää, mikä on jopa suurempi kuin alijäämä oli Sanna Marinin hallituskauden lopulla, kun sieltä otetaan korot pois samalla tavalla. Eli tässä mielessä nämä toimenpiteet eivät ole olleet niin vaikuttavia kuin aina annetaan ymmärtää. Hyvä olisi, jos tämä käänne tapahtuisi työllisyydessä ja näkyisi kotimaisessa kulutuksessa. Kotimainen kulutus on noin puolet bkt:stä, ja kun se on ollut nollan pinnassa ja kuluttajien luottamus on todella epävarmaa, niin sitä ei ole näkynyt. Vienti ei yksin vedä Suomea kasvuun, siihen tarvitaan myöskin kotimarkkinaa. Pääministeri Orpo sanoi tuossa aiemmin, kun kysyin, minkälaista kasvua vuonna 2023, 2024 ja 2025 olisi pitänyt olla, kun tällä hetkellä siinä todelliset luvut olivat vuodelle 23 miinus 1,3, vuonna 24 oli 0,4 plussaa ja viime vuonna 0,2 plussaa, että näitten tilalla olisi pitänyt olla noin puolitoista prosenttiyksikköä korkeammat luvut, niin että silloin meidän velkasuhde olisi taittunut. Eli tämä on varmasti siitä kiinni, että kun meidän bkt:stä puolet on kotimarkkinaa ja kotimarkkina on ollut aneeminen, niin se on osaltaan myöskin vaikuttanut siihen, että Suomen talous ei ole kääntynyt nousuun ja tätä velkasuhdetta ei ole saatu kääntymään. Siitä, että niin sanottuun velkajarruun ei ole vasemmistoliitto sitoutunut: He ovat sitoutuneet myös tähän EDP:n, EU:n velkasäännösten, mukaisiin toimiin, ja meidän vaalikaudesta kaksi kolme vaalikautta eteenpäin nämä EU-säännökset tulevat ohjaamaan niitä sopeuttamislukuja. Tämä 8—11 miljardia euroa tulee suoraan niistä säännöistä, ei meidän omista velkajarrusäännöistä. Ne tulevat siellä sitten myöhemmin, kahden kolmen vaalikauden päättyessä. Nyt siinä EU:n velkajarrusopimuksessa on tämä menettelytapa siitä, miten näitä asioita käsitellään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla ollut tämän viimeisen kolmen vuoden aikana semmoinen asia, josta täällä on käyty vähän väliä keskustelua: kuinka hyvinvointialueitten rahoitusta hoidetaan ja kuinka pitkä alijäämän kattamisaika niille annetaan. Asia on ollut keskustelussa syksystä 2023 asti, ja siitä asti SDP on esittänyt, että tätä alijäämän kattamisaikaa pitäisi pidentää, koska se alijäämä vuodesta 23 ja vuodesta 24 on niin iso, että sitä ei pystytä kattamaan vuoden 26 loppuun mennessä. Tässä lakiesityksessä sitä nyt pidennetään tuonne vuoteen 29, ja meidän ajatus oli, että sitä olisi pitänyt pidentää vuoden 30 loppuun saakka ja sillä tavalla antaa tilaa, että hyvinvointialueet olisivat pystyneet paremmin sopeuttamaan toimintaansa. Siellä on nyt tehty semmoisia asioita, jotka ovat olleet lyhytnäköisiä, siellä on paljon yt-menettelyjä ja muita ollut, ja tätä sopeutusta on tehty nyt aika kovalla kädellä rahoituksien osalta. Sitä ovat vielä lisänneet myöskin hallituksen toimenpiteet hyvinvointialueitten rahoituksen osalta, joissa on tapahtunut monta askelta tässä vuosien aikana, ja nyt viimeisin on käytännössä noin 390 miljoonan euron leikkauspaketti. Meillä oli eilen Pirkanmaan hyvinvointialueen talousseminaari, jossa kerrottiin hyvinvointialueen tilanteesta ensi vuoden osalta, ja kyllä haasteet tulevat olemaan erittäin isot. Vaikka Pirkanmaakin on ollut yksi niistä alueista, joka todennäköisesti pääsee tämän vuoden lopussa siihen alijäämän kattamistavoitteeseen, mikä on nyt se alkuperäinen alijäämän kattamistavoite, niin kyllä meillä tulee olemaan aika tiukka ensi vuosi tämän osalta. Siinä mielessä olisi ollut kyllä paikallaan, että tätä kattamisaikaa olisi nyt annettu. Se olisi myös pitänyt tehdä ennemmin. Hyvä, että tehtiin nytkin, mutta vähän alamittaisena ja liian lyhyenä. Kuitenkin tämä on parempi kuin että sitä ei olisi tehty, ja tässä mielessä on uskoakseni niin, että me tulemme tätä lakiesitystä tässä toisessa käsittelyssä sitten puoltamaan, vaikka yritimme saada sille vähän pitempää aikaa tuossa käsittelyn yhteydessä. Tässä mielessä tämä keskustelu varmasti tulee jatkumaan tästä vuosia eteenpäin, koska hyvinvointialueet ovat erittäin haastavassa taloudellisessa tilanteessa tällä hetkellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä voi tätä yleiskeskustelua tämänkin osalta käydä, ja kun katsotaan tätä eläkejärjestelmän kehitystä sieltä 60-luvun alusta, niin silloin eläkettä alle 23-vuotiaat eivät ansainneet ollenkaan, karttuma oli yksi prosenttiyksikkö ja lyhyistä työsuhteista, alle kolmen kuukauden, ei tullut eläkettä ollenkaan. Nyt ollaan siinä, että on koko työura ja ensimmäisistä kympeistä lähtien, kun palkkaa saa, rupeaa kerryttämään eläkettä. Tässä mielessä tämä on muuttunut. Sitten erilaiset karttumat, joita oli julkisella puolella ja yksityisellä puolella, ovat nyt yhdenmukaiset. Kyllä me ollaan aika pitkä matka kuljettu tässä. Myös eläkeikää on tässä nyt sitten muutettu. Vuoden 2017 ratkaisussa, jota olin itse neuvottelemassa, eläkeikää nostettiin niin, että käytännössä ensin siihen 65:een ja nyt sen jälkeen sitten sen mukaan, miten keskimääräinen elinaika kehittyy, niin kaksi kolmasosaa siitä käytetään työntekoon ja yksi kolmasosa käytetään sitten eläkkeelläoloaikaan, niin että siellä tämmöinen automaatti käytännössä on. Edustaja Lindén puhui tässä hyvin työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisistä ja siitä, mitä syitä siellä on taustalla. Sitten tässä järjestelmässä, jos näitä ongelmia haetaan, meidän järjestelmän tilanne on se, että työkyvyttömyyseläkkeiden taso on noin 1 200 euroa, kun normieläkkeet ovat noin 2 000 euroa. Siinä näkee sen aika ison osan, mikä tässä on. Sitä korjattiin silloin vuoden 2017 ratkaisussa jonkin verran, mutta se edelleen pysyy alempana. Tässä mielessä joka joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, saa aika pienen eläkkeen. Se on vielä tämmöinen meidän haaste. No, sitten jos tästä indeksirajoittimesta puhutaan, niin silloin kun meillä oli inflaatio korkealla 23—24, se olisi tarkoittanut, että eläkkeiden nostosta noin yksi kolmasosa olisi leikkaantunut siinä vaiheessa pois. Jos olisi ollut noin satasen nousu eläkkeelle niillä prosenteilla, mitä siinä oli, niin olisi leikkaantunut kolmasosa siitä pois, niin että nousukulma olisi otettu aika lailla pois. Se on merkittävä silloin kun se istuu kohdalleen. Tämän osalta, mitä edustaja Satonen sanoi tästä maahanmuutosta, tosiasia on, että se on nimenomaan näin kuin hän kuvasi sitä, miten me saadaan työperäistä maahanmuuttoa ja sitä kautta tehtyä, niin että he ovat oikeasti töissä täällä. Meillä on tällä hetkellä aika paljon omaa työvoimaa nytten työttömänä, ja maahanmuutto ei ole tässä se akuutein tarve, työperäisen osalta, mutta tiettyihin ammatteihin on, ja toivottavasti jatkossa sitten pystytään sitä hallitsemaan asianmukaisesti. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Taitaa olla tämän illan yksi suurimpia asioita käsittelyssä, kun katsotaan näitä työeläkejärjestelmän muutoksia, mitä tässä ollaan siihen tekemässä. Täällä työmarkkinajärjestöjen keskinäisiin neuvotteluihin on saatu aikaiseksi työeläkejärjestelmää koskeva muutos, jossa osakepainoa kasvatetaan sijoituksissa ja tehdään indeksivakautta tänne järjestelmään, ja siinä mielessä on aika isoja muutoksia tältä osin. Nyt kun sijoitustuottojen osuutta kasvatetaan, niin se mahdollistaa myöskin sen, että on mahdollista saada eläkemaksuakin pitkässä juoksussa tasoitettua, ja tämä iso kuva tässä on se, että nyt kun tätä eläkejärjestelmän uudistusta tehtiin, niin tällä asetettiin tavoite, että 0,4 prosenttia julkiseen talouteen pitäisi olla tällä positiivisia vaikutuksia. Neuvottelutulos oli 0,8, eli tämä vaikuttaa kaksi miljardia euroa pitkällä aikavälillä julkiseen talouteen positiivisesti eli säästävästi. Näin voidaan sanoa, että tälle paketille saatiin lopputulos, joka on erinomainen tältäkin osin. Kun tehtiin YEL-uudistus, niin siellä julkiselle taloudelle tulee 100 miljoonaa lisää kuluja, ja silti se järjestelmä jää vajaaksi. Siellä ehkä pienempituloisten YEL-maksuja saadaan kohtuullistettua ja maksetaan niitä niin, ettei makseta yli sen vakuutuksen. Sitten isotuloisimmat ja keskituloiset yrittäjät alivakuuttavat itseään, ja se jää edelleen voimaan. Tässä mielessä tämä lakiesitys on parempi, että tämä parantaa julkista taloutta, ja se heikentää julkista taloutta, mutta se lakiesitys tänne tulee. Sitten on tämä indeksivakauttaja täällä. Jos palkat ja inflaatio kehittyvät eri tahtiin ja jos inflaatio on kovin korkea, niin tämä inflaatiovakauttaja leikkaa siitä noususta, jos ne ovat kaksi peräkkäistä vuotta, ja niillä on merkittäviä vaikutuksia eläkkeiden korotukseen tällaisessa tilanteessa. Ne aika harvoin esiintyvät, mutta silloin kun ne esiintyvät, niin siinä tulee aika iso vaikutus. Tämä lakiesitys kokonaisuudessaan on kannatettava, ja toivon, että tämä menee läpi tässä järjestyksessä, mitä tässä on esitetty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Minä tykkään, että puhutaan oikein, niin kuin asiat on, ja täällä on hallitusohjelmassa sanottu, että käännetään velkaantuminen laskuun. Täällä lukee näin, ja tosiasiassa nämä luvut ovat sellaisia, että tämän hallituskauden aikana velkaantuminen tulee olemaan Suomen historian korkeinta. Luvut ovat 156 miljardista nousemassa tänä vuonna yli 205 miljardiin, ja vielä ensi vuosi lisäksi, niin tullaan yli 60 miljardia ottamaan velkaa tämän hallituskauden aikana. Se on nyt tosiasia. Mutta toinen kysymys, arvoisa rouva puhemies, liittyy kotimarkkinaan. Kotimarkkina on noin puolet meidän bkt:stä, ja sen kasvusta on aika paljon kiinni, miksi Suomessa nämä kasvuluvut ovat näin pieniä. Kysyisinkin pääministeri Orpolta, kuinka monta prosenttiyksikköä korkeammat kasvuluvut olisi pitänyt olla 2023, 2024 ja 2025, että velkaantuminen olisi pysynyt suunnilleen sillä 76 prosentin tasolla, minkä hallitus sai.

Arvoisa puhemies! Toivon todella, että työttömyys kääntyy laskuun ja työllisyys nousuun. Toivottavasti huomisessa tilastossa tulee pitkäaikaistyöttömien käänne. Tähän asti joka ikinen kuukausi edelliseen vuoteen nähden on ollut huonompi koko hallituskauden ajan. Vielä ei ole sellaista merkkiä näkynyt työttömyydessä, että voidaan sanoa, että olisi käänne tapahtunut. Arvoisa puhemies! Nämä kovat luvut: kun tämä hallitus aloitti, vuoden 23 lopussa velkasuhde oli 76 prosenttia, noin, ja tällä hetkellä se on 88,5 prosenttia, ja menee yli 90:n. Tämä on se kova luku, joka tässä meitä nyt puhuttaa, ja tämä on tämän alijäämämenettelyn yksi isoimpia lukuja, siellä se nettomenopolku, jota meidän pitää toteuttaa. Tässä mielessä alijäämät ovat koko ajan kasvaneet. Jos katsotaan budjettitalouden menoja ja tuloja, niin alijäämät ovat suurempia kuin edellisellä kaudella. Ei tämä ole kääntynyt vielä yhtään minnekään tällä hetkellä.

Arvoisa rouva puhemies! Ylen rooli Suomessa tänä päivänä, kun katsotaan tätä mediaympäristöä ja sitä, kuinka paljon sen ympärillä on sosiaalista mediaa ja kaikkea näitä valetietoja ja muuta, mitä tässä ympärillämme aina aika ajoin esiintyy, on erittäin tärkeä. Siinä mielessä tässä valiokunnan mietinnössä katsotaan Ylen roolia kokonaisuudessaan, miten se kykenee tuottamaan julkisen palvelun tehtävän muuttuvassa mediaympäristössä laadukkaasti, riippumattomasti ja koko maan kattavasti. Nämä ovat niitä ydinkysymyksiä. Sitten kun katsotaan, kuinka me pystytään tekemään tällä tällaista kansallista yhtenäisyyttä vahvistavaa ja yhteiskunnallista luottamusta lisäävää toimintaa, myös nämä ovat tärkeitä. Nyt kun tätä mietintöä katsoo, niin täällä kuitenkin aika isojakin toimenpiteitä on tehty: resurssien leikkausta, 2 000 työntekijää on ollut muutosneuvottelujen kohteena, säästötoimia on tehty aika paljon ja supistuvilla varoilla ja toimintamahdollisuuksilla pitää kyetä laadukkaaseen ja monipuoliseen tuotantoon. Kun sitten katsotaan, minkälaista laajuutta Yle esittää tällä alueella, niin se on tosi tärkeätä. Arvoisa rouva puhemies! Tämän mietinnön ehkä tärkein kohta liittyy kohtaan 11, jossa kiinnitetään huomiota luotettavan tiedon merkitykseen tilanteessa, jossa tekoäly mahdollistaa myös väärän ja harhaanjohtavan sisällön nopean tuottamisen ja levittämisen. On hyvä, että meillä on tämmöinen toimija, joka katsoo näitä asioita ja vie niitä sillä tavalla, että me voidaan luottaa niihin tietoihin. Kun tämä ympäristö on tältä osin niin isossa muutoksessa, on tärkeätä, että meillä on tämmöinen erittäin laadukas mediatalo. Täällä on sitten myös korostettu näitten mediatalojen yhteistyötä, ja se on tosi tärkeätä. Sitten tämä valiokunnan tärkeä loppukaneetti: ”Luotettavan tiedonvälityksen, moniäänisyyden, huoltovarmuuden ja kotimaisen mediakentän toimintaedellytysten merkitys korostuu entisestään teknologisen murroksen ja kansainvälisen kilpailun lisääntyessä.” Tähän on helppo yhtyä, ja olen tosi tyytyväinen tähän yksimieliseen mietintöön, joka tässä on tehty. Tässä on läpivalaistu hyvin Ylen toimintaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä vielä vähän muistellaan, niin tosiasia on, että tämä on jo toinen kerta tällä kaudella, kun nostetaan velkakattoa. Normaalisti on juuri noin kuin edustaja Vähämäki sanoi, että se on kerran kaudessa katsottu niin, että se seuraavan kauden kattaisi, ja nyt tässä nostetaan jo toista kertaa. Vähän näitä lukuja: Ennen Marinin hallitusta Suomen valtiolla oli velkaa 106 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa, 106 miljardia euroa, ja Marinin kauden jälkeen, vuoden 2023 lopussa, se oli 156 miljardia noin karkeasti ottaen. Nyt ollaan menossa 205 miljardiin tällä hetkellä, eli 50 miljardia on tullut, ja se ei jää tähän. Kun vielä ensi vuosi tulee mukaan, niin ollaan siellä 215—220 miljardin euron tasolla. Tämä hallitus tulee ottamaan yli 60 miljardia euroa velkaa — yli 60 miljardia euroa velkaa. Sitten jos katsotaan näitä lukuja, niin ennen Marinin hallitusta tämänhetkisestä velasta noin puolet ovat ottaneet ne hallitukset, jotka olivat sitä ennen, ja Marinin hallitus on ottanut noin yhden neljäsosan velasta, vähän alle, ja tämä hallitus tulee ottamaan reilusti yli yhden neljäsosan. Nämä ovat ne kokonaisluvut, jotka tässä salissa aina unohtuvat, kun syytellään eri hallituskausia. Kyllä tässä on aika moni hallitus ollut tämän velkavuoren kasvattajana ja jokainen omalla kuormallaan, ja se aina kannattaisi muistaa. Sama pitää muistaa myös, että ne korot täällä on kaikista lainoista myöskin. Ne eivät ole erilaisia korkoja siellä, kymmenen vuotta vanhoja, koska niitä koko ajan täällä kierrätetään lainakantaan. Ne korkotasot seuraavat kaikista lainoista, ja tämä koko kuorma on tässä mielessä todella iso. Siinä mielessä tämäkin aina pitää muistaa tässä sanoa. Se, minkä takia pyysin tämän toisen puheenvuoron, liittyy tähän Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomukseen viime vuodelta, jossa on erittäin hyvä kuvio sivulla 54, jossa on bruttovelka ja nettovelka, ja sitten katsotaan, kuinka paljon meillä on omaisuutta, mitä vasten tätä otetaan. Meillä oli aika hyvä tilanne vielä ennen finanssikriisiä, että meillä oli nettovelka siellä nollan kohdalla suurin piirtein, siellä pyöri se tilanne, mutta sen jälkeen se on pikkuhiljaa noussut. Myöskin tämä nettovelka on noussut samassa suhteessa kuin tämä bruttovelka on noussut, ja tavallaan tilanne on molemmilla käyrillä mennyt samalla polulla aivan. Tässä mielessä meille ei ole tullut sitä omaisuutta, kun on velkaa otettu, samassa suhteessa kuin pitäisi olla. Tässä mielessä meidän tämä näkökulma pitää unohtaa. Mutta onneksi meillä on kuitenkin tässä kohtuullisen hyvä varallisuus, mitä vastaan me myöskin voidaan ottaa velkaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Odotin tässä esittelyä. Mutta tässä mielessä, kun katsotaan tätä lakiesitystä, joka tässä tulee meille vastaan, ja katsotaan sitä miljardimäärää, jolla tässä lainavaltuutta ollaan kasvattamassa, voi kysyä tietenkin sitä, kuinka hyvin tämä valtion tilanne talouden osalta on tässä kehittynyt viime vuosina. Ei siitä kauaa ole, kun tämä lainavaltuus nostettiin 205 miljardiin, ja nyt se ollaan nostamassa 270 miljardiin euroon. Kun katsottiin sitä, miten tämä hallitus aloittaessaan sanoi, että velkaantuminen tässä taitetaan ja saadaan hallintaan, niin nyt näyttää siltä, että nyt otetaan todella isoja lainavaltuuksia tässä tämän politiikan seurauksena. Toivoisin, että näitten osalta sitten mietitään, mitä kaikkea tässä pitäisi tehdä, kun katsotaan tämän lainoituksen osalta. Sitten jos mietitään, että meidän valtionvelka menee tänä vuonna yli 200 miljardin euron, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] yli 200 miljardin euron, ja aloittaessa se taisi olla noin 156 miljardia euroa. Sitten menee loppuvuonna tämänkin esityksen mukaan yli 205 miljardin euron. Siellä on noin 50 miljardia euroa ja vielä vuosi tässä jäljellä. Tämä hallitus tulee ottamaan todella paljon velkaa. Sinänsä kokonaisuudessaan voi sanoa, että me kaikki toivomme, että talous lähtisi tässä kasvuun ja valtion toimenpiteet johtaisivat siihen, että työllisyys ja muut asiat paranisivat ja sitä kautta saataisiin tilannetta parannettua, että näin järkyttävän korkeita valtion lainanottovaltuuksia ei tarvitsisi tehdä. Me olemme tämän politiikan seurauksena nyt tässä tilanteessa, ja se on nyt tämä tosiasia. Tämä valtuus varmaan pitää myöntää, mutta tietenkin voisi toivoa, että me saamme tämän laivan kääntymään niin, että näitä lainoja ei tarvitsisi nostaa tätä määrää, mitä tässä valtuudessa nyt on esitetty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessä määritellään näitä periaatteita — tarveperiaate, turvallisuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus ja sitten läpileikkaavina asioina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus — ja kun ne on lainsäädännössä määritelty, totta kai on lähtökohtaisesti kannatettavaa ja hyvä rakentaa sitä kautta, koska isosta kuvasta mennään eteenpäin tämän osalta. Sitten kun katsotaan tätä meidän hyvinvointipalvelujen järjestelmää, niin nythän tämä pitäisi olla helpompaa toteuttaa, kun meillä on nyt rajatulla määrällä hyvinvointialueita tämä kokonaisuus kokonaan käsillä, eli siinä mielessä tämä helpottaa — yksityinen puoli tämän lisäksi vielä. Ensinnäkin tätä miettisin kyllä, kun tässä nyt sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvin mukana ja sitten tätä ruvetaan katsomaan sillä tavalla, miten tämä toteutuu yhdenmukaisesti eri hyvinvointialueitten ja muitten välillä. Nämä lähtökohdat ovat tässä erittäin hyviä. No, sitten rupeaa miettimään tässä tätä konkreettisuutta, miten nämä isot periaatteet nyt sitten polutetaan käytäntöön ja miten ne sitten tulevat ohjaamaan käytäntöä tästä eteenpäin. Se on minusta se iso kysymys. Luulen, että näistä isoista tavoitteista ollaan yhtä mieltä, mutta miten tämä polku jatkuu sitten niin, että ne johtavat siihen, että me arvioidaan näitten perusteella, kun tämä on puitelainsäädäntö, mitkä palvelut ovat vaikuttavia ja mitkä eivät ja mitkä kuuluvat palveluvalikkoon? Nämä ovat niitä kysymyksiä. Tämä puitelainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä nyt näitä kysymyksiä ja panna ammattilaiset miettimään. Kuuntelin tässä erittäin hyviä puheenvuoroja lääkäreiltä ja muilta, jotka ovat tässä itse kädet savessa tehneet tätä, niitä näkökulmia, jotka tässä ovat. Mielestäni tässä on hyvä lähtökohta. Sitten isossa kuvassa, kun meillä on tämmöinen tilanne, että julkinen talous on erittäin huonossa tilanteessa ja meidän pitää priorisoida asioita ja pitäisi pystyä säästämään, tämä antaa kyllä työkaluja sen osalta. Tämän palvelulupauksen pitäisi olla meillä niin konkreettinen, että me pystytään sitä vasten kertomaan ihmisille, että tähän tämä hyvinvointiyhteiskunta nyt pystyy, tämä on se ja tämä me toteutetaan, että he pystyvät saamaan sen lupauksen mukaiset palvelut. Tämä on tärkeä asia. Arvoisa ministeri, kysyisin vielä tässä lopuksi: miten arvelette nyt näiden isojen periaatteiden ohjaavan tätä käytännön jatkotyötä, ja miten nopeasti tulee olemaan käytännössä se seuraava askel sitten tämän perusteella? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus vuodelta 2025 kuvaa hyvin näitä meidän toimintoja, ja on erittäin hyvä, että näitä käydään nyt tällä lailla systemaattisesti läpi. Edustaja Ojala-Niemelä tuossa hyvin esitteli tätä mielenterveyspuolta, ja totean vain, että täällä raportissa on erittäin pelkistävästi käyty läpi myös sen kasvua ja kaikkea muuta. Se on tässä erittäin iso asia. Toinen, joka on täällä raportissa ja joka liittyy tähän meidän nykyiseen tilanteeseemme, liittyy tähän, kuinka meillä brutto- ja nettovelka ovat kehittyneet tässä viime vuosina. Nettovelka on huomattavasti alemmalla tasolla — tietenkin, kun siellä on se varallisuus taustalla — mutta kuitenkin käyrät menevät niissä samaan suuntaan. Tämä nettovarallisuus ei ole kasvanut niin paljon, että se olisi syönyt tätä velan nousua, ja johtopäätös on tässä sillä tavalla senkin jälkeen aivan sama. Mutta se on hyvä, että meillä on tätä varallisuutta, ja täällä sivulla 54 on siitä erittäin kuvaava käyrä. Täällä sitten todetaan myöskin, että ”Suomen kohonnut velkasuhde edellyttää julkisen talouden tilaa parantavia menoleikkauksia, veronkorotuksia sekä hitaammin vaikuttavia rakenteellisia toimia”. Näin tarkastusvirasto toteaa meidän julkisesta taloudesta ja sen kuntoon saattamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Se, minkä takia erityisesti pyysin tämän puheenvuoron, liittyy tähän valiokunnan mietintöön, jossa on käsitelty näitä yleishyödyllisten yhteisöjen avustuksia. Tämä on sillä tavalla mielenkiintoista, että muutokset yleishyödyllisten yhteisöjen avustusten osalta tulevat aika nopeasti ja ne ovat aika ennakoimattomia periaatteessa näitten osalta. Nyt kun esimerkiksi STEA-avustukset ovat vuonna 2024 olleet 383 miljoonaa euroa, vähän päälle, niin siitä se määrä on tippunut niin, että 2025 oli 304 miljoonaa ja 2026 oli 273 miljoonaa, ja nyt ensi vuodelle ennustetaan, että se on 190 miljoonaa euroa, eli tämä STEA-avustusten määrä puolittuu. Täällä aivan oikein on valiokunta mietinnössään kuullut siitä asiantuntijoita, ja nyt kun nämä järjestöt yrittävät sopeuttaa omaa toimintaansa tilanteeseen, niin heillä on tässä kaksi toivetta. Toinen liittyy siihen, että kun näitä erilaisia avustushakemuksia on monenlaisia, niin siirryttäisiin yhteiseen yleisavustuskaavakkeeseen, jotta saataisiin hallinnossa taakkaa pienemmäksi ja selkeämmäksi. Ja sitten toinen asia on, että tämä toiminta pitäisi pidentää vuotta pidempiin aikoihin. Nyt jos ajatellaan, että STEA-avustukset putoavat esimerkiksi 273 miljoonasta 190 miljoonaan, niin se on valtava pudotus, ja järjestöt eivät voi tietää sitä kuin vasta joulukuussa, saavatko ne minkälaiseen toimintaan sitä avustusta. Siinä mielessä tämmöinen pitempikestoinen avustuksen jakaminen olisi perusteltua, ja sitten siellä puolessavälissä, jossain sen jälkeen, katsottaisiin seuraavaa kautta. Tätä olisi viisasta viedä eteenpäin, koska jokainen ymmärtää, että jos joulukuussa tulee tieto, että ensi vuodelle on tämä määräraha, niin jos järjestöllä on palkattua työvoimaa, se ei pysty irtisanomaan sitä — siinä on irtisanomisajat ja muut vähintään puoli vuotta. Sitten jos on joku kiinteistö, niin ei pääse siitä irti, tai jos on joitain muita sopimuksia, niin niistä ei päästä heti irti. Voi olla, että jos rahat loppuvat, niin ne eivät pysty hoitamaan näitä velvoitteitaan siinä yhteydessä, kun rahoitus menee pieneksi. Sitten tärkeintä olisi tässä huomioida, että näitä avustuksia ohjattaisiin sellaiseen toimintaan, joka edesauttaa sitä kohtaavaa työtä, joka tässä nyt uhkaa vähentyä — se on ollut tärkeä osa. Sitten valiokunta hienosti otti tässä huomioon myöskin sen, että pitäisi olla tätä vertailtavuutta näitten järjestöjen välillä siinä, kuinka paljon niillä saadaan aikaiseksi, ja tietynlaista kustannusvastaavuutta pitäisi lisätä. Siinä mielessä, kun ollaan todella niukkojen avustusten piirissä, nämä kehityssuunnat on tässä hyvä ottaa huomioon. Siinä mielessä valiokunta on tähänkin jo kiinnittänyt huomiota. — Kiitos.