Orpo Petteri

Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä keskustelusta. Kun me puhutaan suomalaisesta ruuasta ja huoltovarmuudesta, niin ei tärkeämpää asiaa meille kaikille voi ollakaan. On yhteinen asia pitää tästä ruoantuotannosta huolta. Kun hallitus aloitti, niin me listasimme parhaiden asiantuntijoiden, tuottajajärjestöjen kanssa kaikki ne asiat, joita haluttiin laittaa kuntoon, mikä luo pohjaa kestävälle ruuantuotannolle Suomessa. Me kirjoitettiin ne hallitusohjelmaan, ja ne on viety määrätietoisesti läpi. Näistä on tullut paljon kiitoksia, että me olemme tehneet juuri oikeita asioita. Se ei poista sitä tosiasiaa, että kannattavuus on edelleen valtava ongelma. Se on ollut sitä 20 vuotta vähintään, se on iso ongelma. Nämä kaikki toimet tietenkin parantavat edellytyksiä toimia, mutta se hinta pitää saada markkinoilta. Sinnekin me ollaan tehty elintarvikemarkkinalain uudistukset, ja me ponnistelemme viennin eteen, koska se on paras tapa saada aidosti lisää rahaa tähän elintarvikeketjuun, viedä sitä hienoa suomalaista ruokaa myöskin maailmalle. No, sitten me ollaan tehty kriisipaketti. Minä olen ottanut tämän keskustelun niin, että keskusta kiittää hallitusta kriisipaketista eli oikeista toimista. Voidaan olla tästä samaa mieltä. Onnittelut ministeri Essayahille hyvästä valmistelusta. Mutta se on se, mitä me pystymme tässä tilanteessa nyt tekemään: 140 miljoonaa euroa lisää tähän vaikeaan tilanteeseen. Erityisesti haluan myöskin itse korostaa sitä, minkä muun muassa edustaja Hemmilä ja monet muut nostivat esille, eli tätä kasvinviljelijöiden ahdinkoa, mikä on tällä hetkellä pahin. Sitten nostan yhden asian vain esille. Tässä ovat nämä ympäristötoimet nousseet esille. Kun vuosina 14—15 sain toimia maatalousministerinä hienon vuoden, ja siitä lähtien olen seurannut hyvin tarkasti ja nähnyt, kuinka paljon suomalaiset ruuantuottajat tekevät joka päivä suomalaisen ympäristön, vesiensuojelun puolesta, niin minusta syyllistäminen saisi jäädä nyt jo vähän vähemmälle. Tehdään yhdessä näitä toimia, niin kuin tälläkin hetkellä tehdään esimerkiksi Saaristomeren ja muiden arvokkaiden kohteiden ympärillä. Tämä on todella tärkeää, mutta antaa myöskin arvoa sille, mitä on jo tehty tähän mennessä. Nyt kaikkein tärkein asia tästä eteenpäin on neuvotella Euroopan unionista paras mahdollinen tulos seuraavaan rahoituskehyskauteen. Sen eteen teen itse töitä, maatalousministeri ja koko hallitus tekevät töitä. Paras mahdollinen tulos — me taistellaan sen eteen joka päivä. Sillä ratkaistaan se perusta, minkä päälle suomalainen ruuantuotanto jatkossakin seitsemän seuraavan vuoden ajan rakennetaan. Me ollaan suomalaisen tuottajan puolella.

Arvoisa puhemies! Se hinta ei ole hallituksen leikkauspolitiikan, vaan hinta on siitä, että Suomessa ei ole pidetty huolta meidän julkisesta taloudesta. Vuosikymmenten aikana on päästetty paisumaan sen kokoiseksi tämä meidän julkinen talous, että meillä ei ole siihen enää varaa. Velkojen korot räjähtivät käsiin jo hallituskauden alussa perintönä aikaisemmilta ajoilta, ja sen lisäksi meidän väestön ikääntyminen kasvattaa kuluja, puolustusmenot, kaikki nousee. [Juha Mäenpää: Vihreä ilmastoideologia!] Silloin on ollut välttämätöntä säästää, ja niin kuin tekin, vihreät, olette sitoutuneet siihen, että myös ensi kaudella säästetään — ja vielä enemmän kuin tällä kaudella. Siis tämä on se syy. Samaan aikaan, kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka te sen aina kiistätte, niin rahaa on lisätty neljä miljardia vuositasolla verrattuna siihen tasoon, kun me aloitettiin. [Oikealta: Hyvä! — Ben Zyskowicz: Kuulitteko, oppositio?] Siis neljä miljardia lisätty rahaa — ei leikattu — ja se on tehty siksi, että suomalaisten hoivasta ja hoidosta pidetään huolta, jotta heikoimmille on huolenpitoa. Näissä puitteissa me toimitaan. Mutta niin kuin ministeri Rydman on monta kertaa sanonut, meillä on maksukatto ja meillä pidetään takuuvarmasti huolta ihmisten hoivasta, [Puhemies koputtaa] hoitoonpääsystä ja varsinkin vaikeimmissa tapauksissa.

Arvoisa puhemies! Se nyt vaan on niin, että edelleenkin se talouden kasvu, se, että Suomi menestyy... [Naurua] — ja minä en edelleenkään ymmärrä, mikä siinä naurattaa, kun se on se, mitä me ollaan kai kaikki kaivattu — ...on se tie siihen, että me pystymme pitämään huolta palveluista ja ihmisistä tässä maassa ja turvallisuudesta. Siellä teidän kotipiirissänne taitaa talous kasvaa nopeiten Suomessa, ainakin nopeimmassa päässä, [Mika Riipi: Ja työttömyys myös!] ja työtä on tarjolla. [Mika Riipi: Ja työttömyys kasvaa!] — Joo, mutta on myöskin työtä tarjolla. — Se on se ainut tie. Se on ainut tie. Täällä salissa oppositio oli hyvin laajasti sitä mieltä keväällä, että mitään hyvää ei ole missään, kaikki on menetetty. Minä olen tänään istunut keskustelupöydässä, jossa oli eri alojen huippuasiantuntijoita Suomessa, ja se viesti on positiivinen, [Timo Harakka: Etelärannassa! — Naurua] erityisen positiivinen. Se on sitä eri teollisuudenaloilla. Meillä on toivoa meriteollisuudessa, teknologiateollisuudessa, kvanttilaskennassa, lääkealalla, monilla, monilla muilla aloilla, ja he uskovat tulevaan. Uskotaan mekin. Annetaan niille ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä vailla työtä, aidosti toivoa, että tätä kautta se kääntyy. [Puhemies koputtaa] Ei ole oikotietä, meidän maa on ollut niin syvällä, mutta se on mahdollista.

Arvoisa rouva puhemies! Ensin vielä muutama vastauksen tapainen, ja sen jälkeen vähän yhteenvetoa: Ensinnäkin tähän Tampereen areenan vertaukseen täytyy sanoa se, että siinähän kokoluokan ja julkisen tuen määrä oli merkittävästi suurempi kuin mitä tässä esitettiin. Se, mitä tällä haettiin, oli se, että me saadaan nimenomaan yksityinen raha liikkeelle kustantamaan tämän suuren hankkeen. Siinä mielessä tämä päätös puolustaa tässäkin suhteessa paikkaansa. Kuitenkin tässä oli se, että Tampereellakin demaritkin näkivät tämän tyyppisen hankkeen hyvin perusteltuna. Mutta ehkä kuitenkin voisi sen verran vetää yhteen siitä, että kun olen kuunnellut tätä, niin harvoissa puheenvuoroissa on itse areenahanketta tai jonkinlaisen areenan rakentamista kukaan täällä vastustanut. Jos yritettäisiin hakea niitä yhteisiä näkemyksiä, niin se varmasti on aika pitkälle tämän salin näkemys, että pääkaupunkiseutu ja Suomi ansaitsisivat tällaisen areenan. Nyt kun me ollaan luomassa prosessi, kun näitä hankkeita on tullut siis 15 kuukauden aikana lisää, niin se antaa mahdollisuuden nyt rakentaa sellaisen menetelmän, jota siis ei ole tällä hetkellä olemassa, että ei tarvita erikoismenettelyjä, vaan kaikki tietävät, miten näille suurille hankkeille voi rahoitusta valtiolta hakea, vielä järjestelmällisemmin, vielä selkeämmillä ohjeilla. Minusta tämä on siis hyvä asia, että näin nyt päädytään tekemään. No, sitten tähän prosessiin: Edustaja Koskela, joka on ollut siis suurimman osan päivästä jossain muualla, taas kysyi tästä, miten tämä on mennyt, ja minä vielä kerran haluan sen toistaa, että tämä päätös oli ehdollinen ja se tehtiin kasvuriihessä, jonka tehtävänä oli löytää sekä lyhyemmän että pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyystoimia siinä talouden tilanteessa, missä Suomi oli keväällä 25: ei tietoakaan talouden kasvusta. Kaikkialta haettiin ideoita siitä, mistä kasvua saadaan aikaan, oppositioltakin kysyttiin, ja yksi suuri huolenaihe oli rakennusalan tilanne. Garden-hankkeessa oli potentiaalia ja hankkeen näkemys siitä, että he saavat sen liikkeelle tämän vuoden aikana. Me annoimme siihen mahdollisuuden, ehdollisen rahoituksen, jos sillä olisi saatu tämä yksityinen rahoitus aikaan, mutta hanke ei ole siinä onnistunut. Se oli kokeilemisen väärtti, mutta he eivät ole siinä onnistuneet. Nyt hallitus tosiaan katsoi nopeutetussa aikataulussa... Edustaja Kurvinen, se ei ollut Paluu tulevaisuuteen eikä Menneisyyden vangit, vaan kyse oli siitä, että me katsoimme nyt, kun tämä keskustelu on käynyt niin kiivaana, nopeutetummassa aikataulussa sen, mikä on päätöksenteon pohja, ja totesimme, että hanke ei ole siinä kunnossa eikä olisi muuttunut kuukauden tai puolentoista aikana, joten totesimme sen jo ennen tätä eduskunnan käsittelyä, jotta asia on selvä, että meillä ei ole edellytyksiä tehdä tätä päätöstä tämän vuoden budjettiprosessin aikana eli tämän hallituskauden aikana. Mielestäni se olisi hyvä tuoda tietoon eduskunnalle. Vielä ehkä edustaja Koskelalle totean, että se sitaatti oli vastaus opposition juuri tekemään epäluottamuslauseeseen, oli se sitten onnistunut tai epäonnistunut, mutta se oli oppositiolle vastine. [Pia Lohikoski: Se ei mitenkään sopinut tilanteeseen, ei mitenkään!] Mutta sitten: Ymmärrämmekö sen, että suomalaisilla on vaikea ymmärtää sitä, jos samaan aikaan säästetään ja sitten käytetään rahaa muualle? Ymmärrän. Haluan jälleen kerran ja vielä kerran toistaa sen, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Julkisen sektorin velkaantuminen ja menotaso ovat niin korkeita, että säästöjä on jouduttu tekemään ja joudutaan tekemään ensi vaalikaudella lisää riippumatta hallituksen kokoonpanosta, mutta samaan aikaan pitää saada aikaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen, ja sitä kasvuriihessä on haettu. Ja kun nyt alkavat toimimaankin ne keinot, mitä hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, niin tämä oli yksi niistä, millä haettiin kasvulle toimia, ja kun se on investointi, se on kertaluonteinen. Minä ymmärrän sen, että ihmisillä on tätä vaikea hahmottaa, ja minä toivoisin, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvässä puheenvuorossaan, että me kaikki, riippumatta siitä, onko hallituksessa tai oppositiossa, myöskin selventäisimme suomalaisille näiden eroa. Mutta, hyvät edustajat, minä haluan vielä vakuuttaa sen, että tähän päätökseen ei vaikuttanut se, kuka sitä ajoi. Hallitus teki päätöksen puhtaasti talouden kasvun, työllisyyden eli suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myöskin tulevaisuudessa. Meillä ei ole ollut mitään muita motiiveja tässä työssä. Suomalaiset voivat luottaa siihen, mitä tämäkin keskustelu osoittaa, että Suomessa päätökset tehdään asiallisesti, ja jos jokin epäilyttää, niin sitten kokoonnutaan vaikka keskellä kesää niitä asioita puimaan. Tämä keskustelu on ollut tärkeä. Haluan kiittää siitä. On taidettu käyttää 181 puheenvuoroa. Olette tehneet kymmeniä kysymyksiä. Osaa on toistettu, mutta toisto on tärkeää, ja joka ainoaan kysymykseen on vastattu. [Vasemmalta: Ei ole vastattu!] — On vastattu, ja uskon, että tämä on ollut tarpeen. En epäile, etteikö keskustelu jatkuisi, mutta toivon, että tämä on selkeyttänyt tilannetta. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tästä kokoontumisesta ja tästä keskustelusta.

Arvoisa puhemies! Kiitos lisäajasta. — Voiko luottaa? Kyllä voi luottaa. Se on aivan selvä. Edelleen seison niiden sanojeni takana, että tässä ei perimmiltään ole tehty mitään väärää. Kerta toisensa jälkeen tämä keskustelu kiertyy siihen, miksi valmistelu on ohitettu, ja kerta toisensa jälkeen vastaan, että ehdollisuus on se sana, koska me teimme poliittisen linjapäätöksen. Niitä tehdään esimerkiksi hallitusohjelmaneuvotteluissa lukuisia, kun eri puolueet tuovat sinne omia ajatuksiaan. Niin on tehty aina, ja niin tehdään jatkossa. Sieltä käynnistyi valmistelu, ja tämäkin oli virkavalmistelussa, ja kun olisi ollut päätöksenteon aika, niin se olisi perustunut virkapohjalta tehtyihin muistioihin ja päätösesityksiin. Näin politiikka toimii, ja siinä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä. [Vasemmalta: Kuka sitä valmistelee?] Sitten vielä tästä prosessista. Minä olen sanonut alusta lähtien — no, tämä nyt kokoomuksen puheenjohtajana tai ryhmänvetäjänä — että kyllä, tämä oli kokoomuksen neuvottelutavoitteita. Näinhän se aina toimii. Puolueilla on erilaisia tavoitteita, niistä neuvotellaan ja päätetään yhdessä. Kannan vastuun, siitä ei ole kahta kysymystäkään. [Vasemmalta: Kantavatko muut?] Täällä edustaja Mäkynen sanoi, että olen viikkokausia ollut piilossa medialta. No, se nyt ei pidä ainakaan paikkaansa. Joitakin päiviä oli, etten vastannut, mutta kun en minä ehdi vastaamaan jokaiseen opposition kysymykseen enkä jokaiseen median pyyntöön. Olen antanut lukuisia haastatteluja, olen ollut A-studiossa, olen antanut kirjallisia vastauksia. Olen ollut sen kannalla, että kokoonnutaan tänne. Ja miksi kokoonnuimme? Minä sanoin alusta lähtien, että olen aina eduskunnan käytettävissä, ja kun eduskunta ja oppositiopuolueet, kaikki yhdessä, viime viikolla pyysivät, niin samana päivänä keskusteltuani puhemiehen kanssa totesin, että kutsutaan eduskunta koolle, annan tiedonannon. Ei tässä ollut jälleen mitään ihmeellistä, tässäkään asiassa. Olen valmis tähän keskusteluun, eikä ole salattavaa. [Oikealta: Väärin sammutettu!] Sitten tähän päätökseen. Harmi, että edustaja Biaudet lähti, kun hän kysyi perumisesta tai jäädyttämisestä tämän osalta. Siis edelleenkin toivon, että Garden-hanke jonain päivänä toteutuu — se olisi hieno pääkaupunkiseudulle — tai joku näistä nyt liikkeellä olevista hankkeista. [Ben Zyskowicz: Tulisi työtä ja toimeentuloa!] Mutta tällä hallituksella ei ollut enää edellytyksiä tällä aikataululla ja siitä johtuen, missä vaiheessa hanke on, tehdä enää näitä päätöksiä. Siksi me teimme tämän poliittisen linjauksen, mikä on faktoihin perustuvaa, että tämä ei ole enää mahdollista. Hanke on vielä niin kesken. Mitä sitten tulee näihin syytöksiin, kun edelleenkin vaalirahoituksesta, suhmuroinnista ja korruptiosta puhutaan, niin on erittäin hyvä, että oikeuskansleri sen tutkii. Oikeuskansleri tutkii, kun sitä häntä pyydetään tekemään, ja kanteluita on tehty ihan samalla tavalla kuin viime hallituksen aikana ja sitä edellisten hallitusten aikana ovat kansalaiset tehneet kanteluita, joita oikeuskansleri tutkii. Se ei itsessään tarkoita, että on tapahtunut jotain väärin. Siksi tuen tätä prosessia ja annan avoimesti kaiken tiedon, mitä kansleri haluaa. Edustaja Lindtman nosti esille tämän, että vastuuministeri ei tiennyt, miten päätös syntyi. Sitä ehkä selittää se, jos ette tarkastanut, että ministeri Poutala ei ollut silloin vielä ministeri, ja hän vastasi varmasti omasta näkökulmastaan. [Antti Lindtman: Ei edellinenkään tiennyt!] Hetki. — Sitten minä haluan vielä kommentoida lyhyesti tätä Valmet Automotivea. Mistä siinä oli kyse? Siinä oli kyse siitä, että tuhannet työpaikat olivat vaakalaudalla välittömästi, jos siellä olisi tullut konkurssi. Tämähän tuli täysin puhtaasta virkavalmistelusta, elinkeinoministerin ja omistajaohjausministerin esittelystä, ratkaisu, jolla se pelastettiin konkurssilta, nämä työpaikat pelastettiin ja samalla luotiin pohja sille, että sinne voidaan lähteä rakentamaan puolustusteollisuutta. Siksi olivat tärkeitä myöskin ne omistusjärjestelyt. Meillä, hallituksella ja minulla, oli vain ja ainoastaan Suomen valtion, veronmaksajien ja niiden työntekijöiden etu mielessä. Siinä ei ollut mitään ihmeellistä. Sen lisäksi arvioin itse, että en ole esteellinen sen päätöksenteon yhteydessä. On erikoista, jos te kyseenalaistatte tämän päätöksen. Se on todella erikoista. Lopuksi ehkä haluan vain sanoa sen, että kun tässä nyt luottamuksen perään on kyselty, niin lainaan Täällä Pohjantähden alla ‑teoksen Akseli Koskelaa, joka sanoi, että minä en ole heiltä luottamustani saanut, joten en voi sitä myöskään menettää. [Välihuutoja — Naurua]

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon hallituksen puoliväliriihen Garden Helsinki ‑hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta. On poikkeuksellista, että eduskunta kutsutaan kesken istuntotauon käsittelemään tämänkaltaista tiedonantoa. Julkinen keskustelu aiheesta on osoittanut, että on tarpeen, että eduskunta saa järjestäytyneesti oikeat ja tarkat tiedot siitä, mistä tässä ehdollisessa tukipäätöksessä on kysymys ja mistä siinä ei ole kysymys. Pääministerinä olen aina eduskunnan käytettävissä. Palaan ensin tilanteeseen, jossa hallitus kokoontui puoliväliriiheensä keväällä 25. Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus oli joutunut tekemään lukuisia vaikeita säästöpäätöksiä. Talouskasvu ei ollut käynnistynyt. Niin hallituksessa kuin tässä salissa oli vahva näkemys siitä, että yksin säästämällä Suomi ei nouse. Tarvittiin vielä uusia kasvua vauhdittavia ratkaisuja. Ideoita pyydettiin laajasti yhteiskunnasta. Puoliväliriihi oli kasvuriihi. Kasvupaketti pohjautui pitkälti Risto Murron työryhmän esityksiin. Tämän lisäksi hallitus päätti muista kasvua ja työllisyyttä tukevista hankkeista. Pyrimme myös löytämään hankkeita, joilla voisi vauhdittaa rakennusalaa. Tässä kokonaisuudessa hallitus teki poliittisen päätöksen ehdollisesta valtionavustuksesta Garden Helsinki -hankkeelle. Garden Helsinki on lähes 20 000 hengen urheilu- ja tapahtuma-areena. Iso hanke toisi paitsi työtä rakennusaikana myös vetovoimaa pääkaupungille vuosikymmeniksi eteenpäin. Poliittisia päätöksiä tekee mandaatillaan jokainen hallitus. Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen ehdollisesta tuesta on käyty laajaa julkista keskustelua. Huolia on noussut muun muassa siitä, onko hallihankkeita kohdeltu tasapuolisesti, onko hallituksen päätös perustunut riittäviin vaikutusarviointeihin ja onko hanketta lobattu avoimesti. Hallituksen päätös ei ole ollut sidoksissa siihen, kuka tai ketkä työskentelevät hankkeessa. Vaikuttaminen ja vuoropuhelu kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon. Suomessa on käytössä avoimuusrekisteri, jotta vaikuttamistyö poliitikkoja kohtaan olisi läpinäkyvää. Vastuu avoimuusrekisterin kirjauksista on aina vaikuttamistyötä harjoittavalla taholla. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että Garden Helsinki -hankkeen edustajat eivät ilmoittaneet vaikuttamistyötä avoimuusrekisteriin. Siksi pidän tarpeellisena, että VTV kampaa hankeyhtiön toiminnan tältä osin tarkasti läpi. Hallituspuolueet tekivät tukipäätöksen yhdessä. Tavoitteemme oli vain ja ainoastaan saada Suomeen kasvua, työllisyyttä ja vetovoimaa. Keskustelun toinen päälinja on ollut se, toimiko hallitus päätöstä tehdessään oikein. Pidän hallituksen päätöksentekoon sekä minun toimintaani kohdistuvia epäilyjä vakavina. Siksi pidän tärkeänä, että oikeuskansleri selvittää tehdyt kantelut joutuisasti. On myös esitetty, että vaalirahoituksella olisi ollut vaikutusta hallituksen suhtautumiseen hankkeeseen. Ei pidä paikkaansa. Olen ja olemme toimineet vaalirahoituslain edellyttämällä tavalla. Olemme toimineet avoimesti ja luovuttaneet päätökseen liittyvät materiaalit julkisuuteen. Olen avannut päätöstä ja sen taustoja lukuisissa haastatteluissa ja erikseen kirjallisella lausunnolla. Lisäksi on keskusteltu siitä, miten hallitus tiukassa taloudellisessa tilanteessa osoitti 35 miljoonaa euroa areenahankkeelle. Ehdollisen valtionavustuksen tarkoituksena oli parantaa hankkeen mahdollisuuksia saada muu rahoitus kuntoon ja hanke käynnistymään. Garden Helsinkiä piti päästä rakentamaan tänä vuonna. Euroakaan tukea ei olisi maksettu ennen hankkeen toteutumista. Päätös hankkeen ehdollisesta tuesta on osa hallituksen investointiohjelmaa, joka on noin 4,7 miljardia euroa. Sillä tuetaan muun muassa investointeja huoltovarmuuteen, hiilestä irtaantumiseen sekä liikenneinfrastruktuurin peruskorjaukseen ja investointien kehittämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä, eli investoinnit eivät lisää velkaantumista tai vaadi uusia säästöjä. Oppositio on tarkoitushakuisesti laittanut vastakkain hallituksen pysyviä menosäästöjä ja kertaluontoisia kasvuinvestointeja. On suomalaisten harhaan johtamista esittää, että perumalla yhden vuoden kertaluonteinen kasvuinvestointi voitaisiin välttää menosäästö toisaalla. Kasvuinvestointeja tehdään, jotta talous kasvaisi eikä olisi painetta tehdä niin raskaita säästöjä. Tässä salissa on vaadittu useasti valtion taseen laittamista töihin. Tästä on nyt kyse. Arvoisa puhemies! Palaan vielä puoliväliriiheen. Garden Helsinki -hankkeen toimijat olivat hakeneet valtiolta joko suoraa tukea tai valtiontakausta vieraalle pääomalle. Hanke toimitti valtiovarainministeriölle vapaamuotoisen hakemuksen valtiontakauksesta syksyllä 24. Valtiovarainministeriö suhtautui areenahankkeisiin kriittisesti ja nosti esiin erityisesti valtiontakaukseen liittyen useita huolia. Se ilmoitti hankkeelle kielteisestä kannastaan valtiontakaukseen loppuvuodesta 24. Puoliväliriihessä esityksiä tekivät niin valtiovarainministeriö, muut ministeriöt kuin hallituspuolueetkin. Hankkeen nostamiseen riihessä oli perusteltu syy: positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset. Kivistön hanke, johon Garden Helsinkiä on verrattu, oli puoliväliriihen aikaan täysin erilaisessa tilanteessa kuin nyt. [Kimmo Kiljunen: Paljon pidemmällä!] Hallituksella ei ollut puoliväliriihessä Kivistön hankkeesta vastaavaa tietoa kuin Garden Helsingistä. Gardenista oli jätetty valtiontakaushakemus, jossa käytiin hankkeen yksityiskohtia ja taloudellisia edellytyksiä kattavasti läpi. Vaikka valtiontakausta ei myönnetty, oli hallituksella hakemuksen yhteydessä annetut tiedot käytettävissä. Hallihankkeet eivät puoliväliriihessä siis kilpailleet keskenään. Neuvotteluissa haettiin sopu, jonka hallituspuolueiden puheenjohtajat ja koko hallitus hyväksyivät. Päätöksistä tiedotettiin julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Puoliväliriihessä hallitus päätti, että valtio varautuu ehdollisesti rahoittamaan Garden Helsinki -hankeen monitoimiareenan ja jäähallin osuutta kymmenen prosentin suoralla tuella eli 35 miljoonalla eurolla. Täsmällisemmät ehdollisuuden kriteerit jätettiin virkakunnan jatkovalmisteluun. Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen suunnitelmia on päivitetty puoliväliriihen päätöksen jälkeen. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja hallihankkeiden kilpailutilanne on muuttunut. On selvä, että hallitus olisi arvioinut päätöstään uudelleen. Näin oli tarkoitus syksyn ensimmäisessä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehdä. Selvää on myös se, että tukipäätöksen yllä on varjo, jota avoimuus ei ole hälventänyt. Siksi hallitus on päättänyt, että ehdolliselle tukipäätökselle vuoden 25 puoliväliriihestä ei ole enää tukea. Garden Helsinkiä vastaavat hankkeet ovat edenneet harvoin ilman valtion tukea. Erittäin suuria, kansallisesti merkittäviä hankkeita ei pystytä rahoittamaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista. [Vasemmalta: Joita on myös leikattu!] Siksi niitä käsitellään omina erillisinä kokonaisuuksinaan. On Suomen ja suomalaisten etu, että saamme kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia noin 20 000:n yleisökapasiteetin areenalla. Meidän on pystyttävä kilpailemaan muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääkaupunkien kanssa. Tässä valossa Garden on edelleen erittäin tärkeä hanke. Valtiolta on puuttunut selkeä ja läpinäkyvä polku tämän kokoluokan hankkeiden tukemiseen. Siksi valtioneuvosto käynnistää nyt selvitystyön, jonka tavoitteena on se, että vastaavien hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö. Ja samalla selvitetään, millainen kapasiteettitarve Suomessa on ison kokoluokan tapahtumapaikalle, millaisia kansainvälisiä esimerkkejä Suomen lähialueilla on ja millaisia hankkeita Suomessa on parhaillaan suunnitteilla. Selvitys valmistuu keväällä 27 ja on käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. [Arto Satonen: Erittäin hyvä! Eiköhän tämä ole tällä selvä!]

Arvoisa puhemies! Ensin lyhyt täsmennys: Siis hallitus on päättänyt kymmenen miljardin sopeutustoimista. Ja pitää erottaa brutto ja netto. Meillä on samaan aikaan ennustettua nopeammin jouduttu lisäämään valtavasti rahaa puolustukseen, mistä olemme kaikki samaa mieltä. Me ollaan jouduttu lisäämään miljardeja hyvinvointialueille soterahoitukseen — olemme samaa mieltä — ja sitten meillä on kasvavat korkomenot. Tämä selittää tämän bruton ja neton välisen eron, mutta kymmenen miljardin toimet on tehty. No, näitä on tehty siksi, että julkinen talous on päässyt ja päästetty niin huonoon kuntoon, ja seuraavatkin hallitukset, riippumatta väristä, [Suna Kymäläisen välihuuto] — riippumatta väristä — joutuvat jatkamaan sopeutuslinjalla, miljardi-, jopa kymmenen miljardin tasolla. No, kaiken säästämisen keskellä me ollaan pyritty näitä kuitenkin tekemään niin, että vaikka sosiaaliturvaakin on heikennetty, niin perustoimeentulosta on pyritty pitämään mahdollisimman hyvää huolta. Näitä leikkauksia viimesijaisista etuuksista on kohdistettu ennen kaikkea aktiivi-iässä oleville työikäisille, työkykyisille, ja nyt kun me nähdään, että talous on vihdoinkin lähtenyt kasvuun, [Puhemies koputtaa] niin me toivotaan, että mahdollisimman moni perheenisä ja -äitikin saisi töitä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä kysymyksestä. On hyvä, että tämä nostetaan esille tässä salissa ja tällä foorumilla. Mitään synkempää kohtaa suomalaisessa yhteiskunnassa on vaikea kuvitella, ajatella, kuin lähisuhdeväkivalta useimmiten naisia, lapsia, läheisiä kohtaan. Meidän täytyy yhdessä tarttua tähän. Siksi minä voin vakuuttaa — sen lisäksi, että hallitus on tehnyt paljon, ja kiitos, kun sen totesitte — että joka ainut keino, mitä me voimme yhdessä löytää tämän vastenmielisen ilmiön torjumiseksi, me tehdään ja tähän tartutaan. Meillä on tosiaan tehty paljon. Vireillä on paljon asioita, joista vastaavat ministerit voivat kertoa enemmän. Haluan vielä sanoa, että se on jotain kammottavaa, mitä suomalaisissa kodeissa tapahtuu. Meidän pitää huolehtia siitä, että tässä maassa jokainen — lapsi, aikuinen, tyttö, äiti — saa elää turvassa omassa kodissaan ilman, että joutuu pelkäämään [Puhemies koputtaa] oman turvallisuutensa puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä vastaus!]

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä ja kommenteista edustajille. Minä haluan tässä kommentoida nyt niin montaa kuin ehdin: Ensin edustaja Suhoselle, joka kysyi perhepolitiikasta: Kun tuossa listasin vähän, mitä kaikkea on tehty — siis panostukset peruskouluun, sen vahvistamiseen ja parantamiseen, työrauhaan, opettajien työmahdollisuuksiin, terapiatakuun toteuttaminen nuorille, veroetu lapsiperheille, lukulahja lapsille, äitiyspakkauksen arvon kasvattaminen, nuorten työllistämisseteli, kesätyöpaikat — niin kyllä sitä listaa sieltä aika paljon löytyy, kun hyvällä silmällä lukee. Sitten Laine-Nousimaa sanoi, että työmarkkinat ovat kaaoksessa. Ovatko ne? Ovatko työmarkkinat kaaoksessa? Minusta ne eivät ole kaaoksessa. Työmarkkinoilla oli työmarkkinoiden uudistamiseen liittyen kieltämättä poikkeuksellinen erimielisyys, mutta eivät minusta meidän työmarkkinat ole kaaoksessa. No sitten, jos näitä käyn nopeasti läpi, kun tekisi moneen mieli kommentoida, edustaja Rintamäki puhui paljon turvallisuudesta ja varautumisesta, ja siinä mielessä tuo äskeinen keskustelu EDP:stä ja velkajarrusta, julkisen talouden tervehdyttämisestä, on todella tärkeä, koska ilman vahvaa julkista taloutta ja kasvavaa yksityistä taloutta ei meillä ole kykyä huolehtia meidän turvallisuudesta kuten ei hyvinvointiyhteiskunnastakaan. Sitten oikeastaan kolmen arvon demarin puheenvuorot — Räsänen, Lindén, Lyly — joissa pohditte talouskasvua: Ehkä aloitan edustaja Lindénistä. Se on juurikin näin, että nämä asiat eivät ole mustavalkoisia. En minä väitä, että kaikki hyvä, mitä tapahtuu, on hallituksen ansiota, vaikka mieli tekisi, mutta ei se myöskään ole niin kuin mitä olen kuunnellut täällä korvat punaisina pari vuotta, että kaikki johtuu hallituksen politiikasta. Josko me löytäisimme hyvällä keskustelulla jonkun yhteisen maaston siitä, että on selkeästi asioita, joita hallitus on tehnyt, jotka parantavat jo nyt ja tulevat parantamaan työllisyyttä, talouden kasvulukuja, on selkeästi uudistuksia, jotka tulevat vahvistamaan julkista taloutta — säästöt, sopeutukset ovat olleet sellaisia — mutta ei tämä tullut valmiiksi vielä sillä, vaan tarvitaan enemmän. Kun edustaja Lyly kysyi tästä talouskasvusta, niin katselin tuossa hieman. Hallituksen talouspolitiikan ohjelma rakennettiin keväällä 23 valtiovarainministeriön ennusteiden pohjalle ja valtiovarainministeriön laskelmiin meidän talouspolitiikan linjausten vaikutuksista, ja silloin kuvaavaa on se, että kasvuluvut arvioissa olivat 1,2—1,9 välillä näille vuosille, ja kun me on jääty tosiasiassa lähelle nollaa, niin tästä tämä gäppi tulee. Eli noin puolitoista prosenttia korkeammalla talouden kasvulla me olisimme sillä polulla, mitä lähdettiin hakemaan. Mutta kyllä se vain on niin, että tämä maailman raju muutos, epävarmuus, sodat, kauppasodat, ne kaikki, ovat vaikuttaneet siihen, että meidän toimintaympäristö on ollut mahdoton. Samaan aikaan on tullut epäluottamus ja epävarmuus koteihin eikä ole käytetty rahaa vaan on säästetty. Nekin kaikki ovat mielestäni ihan olemassa olevia tosiasioita. Nyt on tapahtunut käänne. Ensin tapahtui viennissä, teollisuustuotanto on huippuluvuissa tällä hetkellä, ja vihdoin kotitaloudet ovat alkaneet kuluttamaan. Vähintään puolet taloudesta syntyy kotitalouksista ja kotimaisesta kysynnästä. Jos se näkyy asuntokauppana, remontteina, kodinkoneostoksina, palveluiden käyttämisessä, se tarkoittaa suomalaisille töitä ja se tarkoittaa valtiolle verotuloja. Sitten vielä: Minusta edustaja Hänninen nosti erittäin tärkeän asian esille, perheväkivallan, lähisuhdeväkivallan, ja sanon nyt tässä, että minusta ovat järkyttäviä ne luvut Suomessa tapetuista naisista. Minun mielestäni se on järkyttävää. Musta piste tässä maassa, ei näin voi olla. Hallitus on tällä saralla toiminut — lainsäädäntöä kiristetty, turvakotien rahoitusta lisätty, sovittelua on poistettu — mutta ei tämä vielä riitä. Joku tässä maassa mättää, ja sen eteen meidän kaikkien täytyy tehdä enemmän töitä, että me pääsemme pureutumaan niihin juurisyihin, mistä tämä kauhea kehitys johtuu. Ei yhtään enää, jos tahtotilan saa sanoa. Arvoisa puhemies! Vielä viimeiseksi: Edustaja Valtola kysyi kehysriihestä, joka on myöskin oma suosikkini tässä matkan varrella. Neljä asiaa nopeasti: osaaminen, energiapolitiikka, työmarkkinat ja työn kannustavuus. Osaaminen, tutkimus, tuotekehitys — niihin panostaminen edelleen. Puhtaan siirtymän vauhdittaminen on ehdottomasti voittava strategia Suomelle nyt ja tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden joustojen edistäminen ei ehkä suoraan ollut pelkästään kasvuriihen asia, mutta se on ollut merkittävä kasvutoimi ja tulevaisuuden kannalta oleellinen. Sitten ylipäänsä työn kannustavuuden lisääminen eli progression keventäminen, paluumuuttajien veroporkkanat, työsuhdeoptiojärjestelyt ja niin edelleen ovat olleet erittäin hyviä, kasvua tukevia uudistuksia, ja vain niin me pystytään huolehtimaan meidän hyvinvointiyhteiskunnastamme.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty. Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla. Hallitus on johdonmukaisesti vienyt hallituskauden ajan eteenpäin uudistuksia, joilla vahvistetaan Suomen tulevaisuutta kilpailukykyisenä hyvinvointivaltiona — ‑yhteiskuntana, tarkemmin sanottuna —, uudistuksia, jotka olisi pitänyt Suomessa tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Suomen julkisen talouden menot ja tulot ovat olleet rakenteellisessa epätasapainossa jo pitkään. Hallitus on jatkanut vaarallisesti velkaantuneen julkisen talouden tervehdyttämistä valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutustoimilla. Vaikka vuoden 2025 talouskasvu jäi vaisuksi, sopeutustoimet paransivat tilannetta suhteessa aiempaan vuoteen. Julkisyhteisöjen menojen kasvu jäi runsaaseen prosenttiin. Viimeksi menojen kasvu on ollut hitaampaa vuonna 2017. Mittavista sopeutustoimista huolimatta julkinen talous on edelleen vaikeassa tilanteessa. Sopeutustoimet eivät koske vain tätä hallitusta, ne jatkuvat seuraavilla vaalikausilla. Haluan kiittää kaikkia eduskuntapuolueita, jotka sitoutuivat parlamentaariseen velkajarruun. Velka pidetään kurissa, oli hallitus minkä värinen tahansa. Velkajarru on tae suomalaisille siitä, että me poliitikot pidämme yhteisistä rahoistamme huolta. Näistä ja tulevista sopeutuksista huolimatta Suomi on ja säilyy edelleen hyvinvointiyhteiskuntana. Meillä on vahvat turvaverkot, ja apua saa, kun sitä tarvitsee. Maailma ympärillämme on levoton. Suurvaltakilpailu on kiristynyt. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Viimeaikainen Iranin sota on lisännyt epävarmuutta maailmanmarkkinoilla. Turbulenssi näkyy myös suomalaisten arjessa. Suljettuna pysyvä itäraja vaikeuttaa entisestään Suomen asemaa Euroopan pohjoisena saarena — saarena, jonka yksi reuna on suljettu. Tukemme Ukrainalle jatkui myös vuonna 2005 horjumatta. Avustimme Ukrainaa kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, materiaaliavun ja puolustustarviketuen muodossa noin 550 miljoonalla eurolla. Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset ovat edellyttäneet myös turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista niin puolustusmenojen kasvattamisen kuin poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoituksen turvaamisen osalta. Arvoisa puhemies! EU-politiikassa keskityimme ennakkovaikuttamaan komission esitykseen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Komission esityksessä Suomelle osoitettua turvallisuuden ja sisäasioiden rahoitusta onkin yli miljardi euroa enemmän nykykauteen verrattuna. Rahoituskehysesityksen lisäksi ennakkovaikuttamisen pääprioriteetteja olivat Euroopan kokonaisturvallisuus. Kutsuin joulukuussa koolle eastern flank ‑huippukokouksen. Kahdeksan jäsenvaltiota sitoutui yhdessä edistämään itäisen sivustan lippulaivahanketta ja eurooppalaista droonipuolustusaloitetta. Rakenteellisten uudistusten ja talouden sopeutustoimien ohella hallitus on tehnyt lukuisan määrän kasvua vauhdittavia toimia, joiden myötä Suomessa olisi työtä ja kasvua, mahdollisuuksia jokaiselle suomalaiselle rakentaa parempaa tulevaisuutta. Puoliväliriihessä hallitus päätti laskea yritysten yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin Edellisen kerran yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 valtiovarainministeri Urpilaisen johdolla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Hallitus teki historiallisen suuret kevennykset työn verotukseen. Kevennykset tulevat kaikille tulotasoille painottuen pieni- ja keskituloisiin. Lapsiperheiden vanhemmille ja eläkeläisille on tehty tuntuvat verokannustimet työntekoon. Me uudistimme Tesin, ja me pääomitimme sitä. Me nostimme perintöveron ja lahjaveron alarajaa. Alensimme perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa. Päätimme toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen korkeakouluun. Tämä on erityisen ilahduttava asia näin ylioppilasjuhlien kynnyksellä. Esitys on lähetekeskustelussa tämän keskustelun jälkeen, ja sivistysvaliokunta on luvannut käsitellä esityksen mahdollisimman pian, jotta nuoret saisivat tämän mahdollisuuden heti tulevana syksynä. [Jaana Strandman: Kyllä!] Joka vuosi ylioppilaiksi valmistuneista jopa kymmeniätuhansia jää vaille opiskelupaikkaa. Sen lisäksi aikaisemmilta vuosilta pyrkimisjonossa on kymmeniätuhansia nuoria. Tämä on itse asiassa paljon suurempi asia kuin moni on ajatellut. Nyt kuluvan vuoden huhtikuussa pidetyssä kehysriihessä me jatkoimme panoksia kasvuun ja tulevaisuuteen. Haluan tässä yhteydessä suunnata katsettani myöskin tämän vuoden tekemisiin, koska ne rakennetaan tämän hallitusohjelman mukaisesti ja viime vuoden päätösten päälle ajassa: Me päätimme korjata viime vaalikaudella tehdyn epäonnistuneen yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmän. Uudistuksella helpotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa. Me vauhditamme rakennusalan nousua ja työllisyyttä. Päätimme määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta. Me helpotamme oman asunnon ostamista nostamalla valtion takaaman asp-asuntolainan enimmäislainamäärää ja yhtenäistämme asp-lainan takaisinmaksuajan enimmäispituuden 40 vuoteen. Uudistamme työsuhdeoptioiden verotusta, ja vahvistamme siten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavia työntekijöitä. Suomi on noussut ainakin pohjoismaisittain vertailtuna kasvuyritysten ja startupien ja kärkimaaksi houkuttelevuudeltaan. 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan fysioterapiakäynteihin iäkkäiden ihmisten arjen toimintakyvyn turvaamiseksi. Me päätimme myös panostuksista tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen. Kohdistimme uutta rahoitusta muun muassa Karjalan radan kehittämiseen. Ja vaikka suomalaisten ostovoima on tämän vaalikauden aikana pitkästä aikaa taas vahvistunut, hallitus päätti kasvattaa kotitalousvähennystä, jotta yhä useampi koti rohkaistuisi käyttämään muun muassa siivous- tai hoiva-apua tai teettämään remontteja. Nämä ovat konkreettisia päätöksiä, jotka luovat ja vauhdittavat Suomen kasvua. Hallituksen työ ei ole mitenkään maalissa vaan jatkuu. Arvoisa puhemies! Kuluneen kevään aikana olemme saaneet lukuisia positiivisia uutisia taloudesta. Pankkikonserni Nordean korttidatan mukaan ihmiset ovat alkaneet kuluttaa. Suomalainen hissiyhtiö Kone on nousemassa maailman suurimmaksi hissivalmistajaksi. Viime vuonna suomalaiset startupit ja kasvuyritykset keräsivät ennätyssuuren summan rahoitusta, yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. Tämä on enemmän kuin koskaan ennen. Ulkomaiset investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna 14 prosenttia. Suomen kasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan nopeinta, ei siis hitainta. Julkisten menojen hillitseminen ja laajat kasvutoimet tuottavat nyt tulosta. Arvoisa puhemies! Vuonna 25 hallitus antoi eduskunnan käsiteltäväksi yhteensä 204 esitystä, niistä kevätistuntokaudella 77 esitystä ja syysistuntokaudella 127. Esitykset kohdistuivat laajasti yhteiskunnan kaikille sektoreille. Esityksillä muun muassa vahvistettiin osaamista ja panostettiin koulutukseen. Lisäsimme alaluokilla äidinkielen ja matematiikan opetusta, eli perustaitoja meidän lapsille ja nuorille. Käynnistimme tohtorikoulutuksen pilottihankkeen ja annoimme yliopistoille lisärahoituksen tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseksi. Lisäsimme korkeakoulujen aloituspaikkoja ja toteutimme vihdoin pitkään kaivatun lasten ja nuorten terapiatakuun. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus sai käsiinsä vaarallisesti velkaantuneen Suomen. Talous ei ollut kasvanut, uudistukset oli jätetty tekemättä, ja velkaa pidettiin lähes ilmaisena. Tätä politiikkaa oli harjoitettu vuosikymmeniä, ja nyt se oli tullut tiensä päähän. Koska maailmantilanne ei juuri meitä auta, meidän on tehtävä ja me olemme tehneet sen, mikä on meidän käsissä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi on erinomainen paikka perustaa perhe, oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida. Me saamme Suomen kasvun tielle. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2025.

Arvoisa puhemies! Me toimimme EU-rintamassa. Ja nyt EU:ssa, kun Unkarissa kansa äänesti ja siellä valta vaihtui, nämä pakotteet väkivaltaisia siirtokuntia kohtaan pystyttiin viemään eteenpäin. Tämä kuvaa hyvin sitä, että Euroopan unionissa on vaikea löytää yhteistä linjaa, koska me emme voi tehdä määräenemmistöpäätöksiä keskeisissä ulkopolitiikkaan, turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä, ja mielestäni se olisi tarpeellista. Mutta me emme hyväksy väkivaltaa. Emme hyväksy niitä Israelin toimia, jotka ylittävät puolustuksen ja jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta. Me olemme tämän tuoneet kaikissa käänteissä selväksi, ja me toimimme osana kansainvälistä yhteisöä näiden väkivaltaisuuksien ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen lopettamiseksi.

Arvoisa puhemies! Ei hallituksella ole tavoitetta entisestään syventää puolustusyhteistyötä. Meillä on käynnissä tietyt hankinnat, jotka on tehty — anteeksi, että sanon tämän — jo edellisen hallituksen kaudella. Mitä tulee Lähi-idän tilanteeseen, niin me teemme koko ajan töitä yhdessä Euroopan unionin maiden kanssa ja muilla tahoilla, jotta tämä Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Viikko sitten ulkoasiainneuvostossa hyväksyttiin pakotteita väkivaltaisille siirtolaisille. Samaan aikaan me mietitään sitä, onko tämä assosiaatiosopimus avattava, ja hyvin voimakkaasti tuodaan esille se, että Israelin toiminta ei ole hyväksyttävää silloin, kun se ei ole puolustusta. Se tilanne on siellä todella vaikea, niin kuin se on ollut koko ajan. Me pyrimme kaikin keinoin olemaan mukana siinä kehityksessä, että ratkaisut löytyvät.

Arvoisa puhemies! Nyt haluan vähän kyllä puolustaa sisäministerin erinomaisia puheenvuoroja. Hän on lukemattomia kertoja kertonut tässä, että meillä ei ole katvetta, pahaa ongelmaa, tässä viestimisessä, koska meillä on monikanavainen järjestelmä, lukuisia eri kanavia, mutta siitä tehdään vielä parempi, kun me saadaan tämä pakotettu viestijärjestelmä, [Jenna Simula: Keskusta politikoi!] ja se tulee niin nopeasti kuin mahdollista. Ei ole päivämäärää nyt antaa, mutta tänäänkin sen tiimoilta tehdään koko ajan töitä, koko ajan painetaan päälle, että se tulee niin nopeasti kuin mahdollista. Kaikki nämä ministeri Rantasen useaan otteeseen kertomat eri kanavat takaavat sen, että se tieto kyllä saadaan todella laajasti suomalaisille. Nyt oleellisempaa on se, että suomalaiset tietävät seuraavalla kerralla, miten pitää toimia. Siinä oli selkeästi ongelma, ja sen me erityisesti nyt haluamme korjata. Tulemme tekemään kaikkemme, että kun se vaaratiedote tulee, niin ei tarvitse miettiä, voiko viedä lapsen kouluun, lähettää lapsen kouluun, voiko lähteä töihin, kulkeeko joukkoliikenne, vaan tässä yhteiskunnassa on selvät sävelet. Tämä laitetaan kuntoon.

Arvoisa puhemies! Enempää en voisi olla samaa mieltä kysymyksen tästä kokonaisuudesta: juurisyihin pitää päästä kiinni. Tällä hetkellä nimenomaan edelleenkin me tuemme Ukrainaa sen taistelussa. 90 miljardin lainan vapautuminen Unkarin vaalien jälkeen oli loistava uutinen Ukrainalle. Se pystyy puolustautumaan, se pystyy varustautumaan, se pystyy kehittämään myöskin omia puolustusjärjestelmiään. Toinen on sitten nämä pakotteet. Me saatiin niin ikään tuossa Eurooppa-neuvostossa hyväksyttyä se 20. pakotepaketti Venäjää kohtaan, ja seuraava on valmistelussa. Me haemme laajempaa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuoleltakin tämän varjolaivaston toiminnan kuriin saamiseksi — se on tapa, millä Putin pumppaa rahaa sotakassaansa — ja monia, monia muita töitä tehdään sen eteen, että pystytään heikentämään Venäjää ja samaan aikaan vahvistamaan Ukrainaa. Se on se tie, millä tämä karmea sota ja tappaminen saadaan loppumaan, pakotetaan Putin ja Venäjä tätä kautta neuvottelupöytään. Ilahduttavaa on se, kun katsoo, miten Ukraina tällä hetkellä puolustautuu, [Puhemies koputtaa] että miten se kykenee puolustautumaan, ja se antaa toivoa.

Arvoisa puhemies! Kiitos. — Tähän yhteensovittamiseen: Heti maanantaina aamulla seitsemän jälkeen olivat kansliapäälliköt koolla, ja heti käytiin läpi tämä tilanne ja lähdettiin hakemaan parantamisen paikkoja. Nyt me edelleen jatketaan tätä. Tosiaan viittasin edellisessä puheenvuorossani siihen, että toimijoita laajasti — viranomaiset ja alueelliset toimijat, työnantajat, työntekijät — kutsutaan koolle käymään keskustelua. Sen lisäksi ensi tiistaina kokoontuu ensimmäisen kerran uusi varautumisen ministerityöryhmä. Kaikkien näiden tarkoituksena on se, että tämä kaikki toimii saumattomasti eri ministeriöiden välillä, eri viranomaisten välillä, ja kaikella tavoitellaan a) Suomen turvallisuutta ja b) suomalaisten turvallisuudentunnetta. Me nimenomaan halutaan, että suomalaiset voivat elää arkeaan rauhassa — Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta tämä sota roiskuu tänne — ja meidän täytyy tehdä se tavalla, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että uhat torjutaan ja järjestelmät toimivat, ja ihmiset tietävät, mitä näissä tilanteissa pitää tehdä. Minä luulen, että se oli se suurin, että yksinkertaisesti ei tiennyt. Jos vaaratiedote tulee, ensi kerralla pitää tietää, miten minä toimin.

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvin laajasta kysymyksestä. Yritän pääpiirteittäin vastata. — Ensinnäkin haluan kiinnittää huomion siihen, että kun oli tämä vakava epäilys ja varoitus siitä, että Suomeen voi tulla näitä droneja räjähdelastissa, niin minusta Puolustusvoimat toimi esimerkillisesti. Heillä oli kyky havainnoida, jos joku olisi lähestynyt, ja kyky torjua. Se meni hienosti. Viranomaisten välinen yhteistyö tällä kertaa pelasi. Pelastusviranomaiset saivat tiedon, ja he tekivät tämän hälytyksen kansalaisille. Se, mikä ei mennyt niin hyvin, oli se, että me ei olla riittävästi varauduttu siellä kotien tasolla siihen, mitä tämä tarkoittaa, ja siihen me kiinnitetään nyt erityistä huomiota, kansalaisille viestimiseen ja heidän tietoisuutensa lisäämiseen siitä, mitä pitää tehdä. Mitä tulee tähän koko muuhun kokonaisuuteen, niin me ollaan aloitettu tämä valmistautuminen toki jo aikaisemmin, mutta nyt vielä erityisesti kiihdytetään viranomaisten välistä yhteistyötä, katsotaan, mitä vielä täytyy tehdä paremmin, onko lainsäädännössä muuttamistarpeita, tarvitaanko lisää kalustoa ja vaaratiedotejärjestelmää viedään eteenpäin. Voin vakuuttaa suomalaisille, [Puhemies koputtaa] että hallitus tekee tässä nyt kaikkensa yhdessä viranomaisten kanssa.

Arvoisa puhemies! Ensin muutama vastaus. Aloitan tästä ilmastopolitiikasta. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomi on ollut EU:n päästökauppajärjestelmän vahvin puolustaja, koska sekä se on tuottanut tulosta ilmastopoliittisesti että meidän taloutemme on selkeästi jo hyötymässä siitä. [Oras Tynkkynen: Oikein!] Eli toivottavasti jotain hyvää voitte nähdä täälläkin suunnassa. Sitten tähän Itä-Suomi-kysymykseen. Taisi kysyjä lähteä jo. [Välihuuto] — Aha, kyllä, joo. Ajattelin, että kävikö niin kuin mainitsemallenne ministerille, mutta siellä olittekin vielä. — Pelkästään kehysriihen päätöksiä oli se, että meillä on selkeät kirjaukset nyt maakuntalentojen jatkovalmistelusta. Ne päättyvät 28, ja todettiin, että se valmistelu pitää tehdä nyt, jotta ei tule taukoa. Karjalan radan seuraava vaihe, sitten Huutokoskella se kantaverkon kunnon linja, joka oli investointilistan häntäpäässä, mutta Itä-Suomen takia se sieltä on käsin nostettu niin, että se etenee nopeammassa aikataulussa. Erityistalousalueet: selkeä kirjaus, ja valmistelu jatkuu niin, että meillä olisi toivottavasti syksyllä valmiiksi päätettäväksi ne asiat. Sitten tähän koko keskusteluun. Onhan se totta, että taloudessa on eletty erittäin vaikeaa aikaa. Se alkoi viime hallituskaudella koronan ja Ukrainan sodan myötä. Sitä ennen meillä on ollut pitkä taantuma-aika finanssikriiseineen ja eurokriiseineen, mutta tämä on ollut erityisen vaikeaa aikaa. Meidän hallituksella ei ollut enää mahdollisuutta käyttää velkaelvytystä. Me olemme joutuneet silti ottamaan velkaa, mutta me emme ole voineet juurikaan velalla elvyttää. Tämä on ollut vaikeaa, mutta me ollaan puskettu sen takia näitä kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia eteenpäin, koska me halutaan varmistaa, että tulevat vuosikymmenet ovat kasvun vuosikymmeniä. Se on juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi: jos kasvu olisi toteutunut yhden prosenttiyksikön korkeampana 23 lähtien, niin kuin valtiovarainministeriö käytännössä ennusti, minkä pohjalle hallitus teki oman taloussuunnitelman, niin tämä olisi aivan erinäköinen. Mutta kun valitettavasti ei voi kasvuksi muuttua, niin silloin tämä on erinäköistä. Nyt on ollut jatkuvaa taistelua siirtyviä maalitolppia vastaan, uusia säästölistoja, uusia kasvutoimia. Minä uskallan väittää, ja koetan nyt jättää opposition moittimisen vähemmälle tässä viimeisessä puheenvuorossani mutta sanon, että oppositio yrittää täydellisesti häivyttää toimintaympäristön muutokset syynä siihen, että Suomen talous kohtaa merkittäviä vaikeuksia. Vasemmistoliitosta suorastaan naureskellaan sille, kun minä mainitsen, että on ollut kauppasotaa, Trumpin poukkoilevaa politiikkaa, Grönlantia, Venezuelaa, Irania. Minä en näe siinä mitään naurettavaa, se vain valitettavasti iskee. No, voi mennä sitten vaikka sinne bensapumpulle katsomaan, niin kyllä se siellä näkyy. Totta kai tämä on siis vaikuttanut tähän. Toistan sen, minkä olen monta kertaa sanonut: kun ne pilvet ovat siellä maailmalla vähän hälventyneet turvallisuuden näkökulmasta, niin välittömästi Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Mutta nyt on jotain erityistä. Hormuzinsalmen tilanteesta huolimatta Suomen talous on tällä hetkellä kovemmassa kasvussa kuin se on ollut. Tämä kertoo suuresta muutoksesta, ja siitä ekonomistit ja eri tutkimuslaitokset ja pankit puhuvat. Tämä tapahtuu tämän epävarmuuden vallitessa. Ja minä olen tietenkin sitä mieltä, että siihen vaikuttavat hallituksen lukemattomat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi. Siihen vaikuttaa se, että ihmisten ostovoima on parantunut, ja siihen vaikuttaa se, että kotitalouksilla on tällä hetkellä potentiaalia, eli pankkitileillä on enemmän rahaa suomalaisilla kodeilla kuin on ollut koskaan. No, toki sekin vääristeltiin. Se väännettiin siihen kulmaan, että kaikilla ei ole. No, se on totta. Mutta kotitalouksilla on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Meillä on potentiaalia. Nyt kun me nähdään myöskin luottokorttitiedoista, että myöskin kotitalouksien kysyntä on lähtenyt liikkeelle ja myöskin korjausrakentaminen on lähtenyt liikkeelle, ja kun me piristetään asuntokauppaa, niin tässä on kaikki mahdollista — tässä on kaikki mahdollista. Ne eväät on ja se perusta on rakennettu, kilpailukyky on laitettu kuntoon. Jos joku maailman kriisi meidät nyt tästä taas lannistaa, niin Suomi tulee olemaan todella suurissa vaikeuksissa, ja silloin jos vaihtoehtona on nykyhallituspohjan linjan sijaan vasemmiston olematon linja, niin se ei ole kylläkään ratkaisu silloin siihen tilanteeseen. Ainut tie on pistää perusta kuntoon ja korjata kilpailukykyä, uskoa siihen, mitä tehdään, ja uskoa niihin vahvuuksiin, mitä Suomella on. Meillä on valtavia vahvuuksia: suomalaiset ihmiset, luonto, ympäristö, kyky sopia asioita, puhdas energia, osaaminen, huippuyrityksiä. Meille on kaikki mahdollista, kun lopetettaisiin ylenpalttinen voivottelu.

Taitaa olla hieman hätä päällä, kun haetaan kaikenlaisia selityksiä. [Välihuutoja vasemmalta] Pääministeri Sánchez tuli vierailemaan, ja keskustelimme nimenomaan Suomen turvallisuustilanteesta, Euroopan puolustuksen vahvistamisesta. Hän sai hyvän kuvan siitä, miten Suomen itäraja on meidän yhteinen rajamme, ja kiitin häntä siitä näkemyksestä. [Vasemmalta: Hyvä, juuri näin!] Minulla ei ollut silloin mitään moitteen sijaan, kun me puhuttiin tästä asiasta. Olisiko pitänyt olla? No, ei. [Vasemmalta: Ei!] Sitten on aivan eri asia se, miten muuten maan asioita hoidetaan. Minusta teidän kannattaa nyt kantaa oma vastuu omista puheistanne eikä kannata sotkea muita ihmisiä siihen. [Pia Viitanen: Samalla tavalla!]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Hallitusohjelmassa määriteltiin selkeä visio Suomelle. Hallitus asetti itselleen keskeiset tavoitteet: saada aikaan kestävää kasvua, parantaa suomalaisten elintasoa, taittaa uhkaavaa velkaantumiskehitystä sekä tehdä päätökset, jotka vauhdittavat työllisyyttä. Hallitus ja sen ohjelma rakennettiin niiden puolueiden varaan, jotka ymmärsivät velkaantumisen vaaran Suomen tulevaisuudelle ja olivat valmiita uudistamaan yhteiskuntaa. Ne puolueet, jotka eivät halunneet vastuuta kantaa, ovat oppositiossa. Hallituksen strategian ytimessä on talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden vahvistaminen yhdessä sopeutusten kanssa. Passivoivaa sosiaaliturvaa ja verotusta on uudistettu, jotta työn vastaanottaminen kannattaa. Maailman jäykimpiin kuuluvia työmarkkinoita on vuosikymmenten vastustamisen jälkeen uudistettu. Työvoimapalveluita on uudistettu. Me olemme tehneet sitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Valtio ei synnytä työpaikkoja, vaan luo niiden syntymiselle edellytykset. Työ syntyy yrityksiin. Siksi investointeja on vauhditettu, jotta saisimme tuotantoa ja tehtaita. Suomesta on rakennettu puhtaan siirtymän suurvaltaa vauhdittamalla fossiilivapaata energiantuotantoa. Kasvuyritysten toimintaympäristöön on tehty historiallisen laajat uudistukset. Ulkomaisten huippuosaajien lähdeveroa on kevennetty. Startupien toivoma työsuhdeoptioiden verotus uudistetaan. Yksityisen kasvupääoman tieltä raivataan sääntelyä. Teollisuussijoitusta on sitouduttu pääomittamaan, jotta kasvuun riittää sinivalkoista pääomaa ja yritykset voisivat jäädä Suomeen kasvamaan. Tätä strategiaa hallitus on toteuttanut koko vaalikauden ajan. Hallitus on mitoittanut ja ajoittanut sopeutukset valtiovarainministeriön virka-arvioon perustuen. Arvoisa puhemies! Tämänkin kauden jälkeen meillä on vahva sosiaaliturva ja palvelut. On vastuutonta vääristelyä ja ihmisten pelottelua väittää muuta. On selvää, että sellaisia sopeutustoimia ei ole, jotka eivät näkyisi kenenkään arjessa. [Välihuutoja vasemmalta] Suomi on yksi maailman tasaisimman tulonjaon maista. Keskeisin tekijä lapsiperheiden heikentyneen taloustilanteen taustalla on se, että työstä on pulaa. On koko perheen etu, että lasten vanhemmilla on töitä. Siksi me työskentelemme vimmaisesti kasvun puolesta. Olemme tehneet välttämättömän, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa riittäisi myös tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Keväällä 23 valtiovarainministeriö ennusti talouskasvun käynnistymistä. Jo samana kesänä näkyi merkkejä Euroopan teollisuuden heikosta vedosta. Suomen rakennussalan alakulo ei piristynytkään. Korkotaso pysyi korkealla, ja se kaatoi nostokurjet. Hallitus reagoi heti. Jo syksyn 23 budjettiriihessä sovimme mittavista asunto- ja rakennusmarkkinoita tukevista toimenpiteistä. Esimerkiksi korkotukivaltuuksia kasvatettiin tukemaan asuntorakentamista. Oppositio vaatii edelleen valtion tukeman asuntorakentamisen laajamittaista lisäämistä. Ongelma vain on, että tällä tavalla edellinen, vasemmistojohtoinen hallitus pumppasi rakentamiseen kuplaa. Markkinoilla on tälläkin hetkellä liikaa valmiita, myymättömiä asuntoja. Nyt oppositio on huolissaan asuntojen hintojen laskusta. Opposition keinoilla hinnat olisivat laskeneet vielä enemmän, ja rakentamisen piristyminen siirtyisi entistä pidemmälle tulevaisuuteen. Venäjän hyökkäyssota: Se on iskenyt Suomen talouteen voimakkaasti. Jouduimme sulkemaan itärajamme loppuvuodesta 23. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen loppuivat. Metsäteollisuudelta poistui tätä myötä 10 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta. Odotettua selvästi heikomman kehityksen seurauksena myös julkisen talouden tilannekuva muuttui. Valtiovarainministeriön suosituksesta hallitus teki kehysriihessä 24 päätökset uusista kolmen miljardin euron suorista sopeutuksista. Jälleen ryhdyttiin odottamaan kasvua, mutta Euroopan teollisuus ei lähtenytkään elpymään. Saksassa ja Ranskassa koettiin hallituskriisit, ja epävarmuus velloi. Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, ja kauppapolitiikka muuttui. Tullit iskivät teollisuuden vientimahdollisuuksiin kovaa, ja epävarmuus kasvoi. Hallitus toimi jälleen kerran. Kasvun haurauden vuoksi puoliväliriihessä päätettiin lähes 50:stä uudesta kasvutoimesta. Toimet tehtiin toimitusjohtaja Risto Murron kokoaman talouden huippuasiantuntijaryhmän suositusten pohjalta. Julkista taloutta heikentävät päätökset katettiin uudelleenkohdennuksilla. Viime vuoden lopulla valtiovarainministeriön ennustama kasvu hiipui — jälleen kerran. Hallitus reagoi taas nopeasti. Budjettiriihessä päätettiin uudesta miljardin sopeutuskokonaisuudesta. No tämän vuoden alkuun ovat osuneet Venezuela, Grönlanti, kauppasodan uhka ja viimeisimpänä koko maailmantaloutta ravistanut Iranin sota. Siksi hallitus teki kehysriihessä luottamusta ja kasvua vauhdittavia uusia päätöksiä. Edelliseltä hallitukselta hirveään kuntoon jäänyttä yrittäjäeläkelakia korjataan, kotitalousvähennystä parannetaan, korjausrakentamista sekä julkisia investointeja vauhditetaan. Turvallisuustilanne ja maailman tapahtumat: ne huolestuttavat suomalaisia, ja siksi varautuminen kodeissa on ymmärrettävää. Asuntomarkkinoiden palautuminen: se ottaa myös aikaa. Kaikista näistä syistä kuluttajien luottamus on ollut odotettua vaimeampaa. Julkista taloutta samaan aikaan haastavat kasvaneet korkomenot ja välttämättömät panostukset puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on lisätty neljä miljardia euroa. Tänä vuonna säästöjä toteutetaan reilun miljardin edestä, ja ensi vuonna velkaa taitetaan lähes miljardin kokonaisuudella. Mikäli valtiovarainministeriö olisi kehysriihessä suosittanut uusia sopeutuksia, olisi hallitus niitä tehnyt. [Antti Lindtman: Mites se velkatavoite?] Vaikka velkasuhdetavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, me olemme onnistuneet pitämään, edustaja Lindtman, kohtalon omissa käsissämme. Jos kymmenen miljardin sopeutuksia ei olisi tehty, viime kaudella alkanut velkaantumiskehitys olisi jo ajanut meidät hallitsemattomalle uralle. [Antti Lindtman: Hyvä, että myönsitte! — Välihuutoja] Joka kerta, kun maailman kriisit ovat hieman hellittäneet, on kasvu lähtenyt käyntiin. Tämä kertoo meidän kilpailukykymme vahvuudesta. Kun suhdanne kääntyy, reformimme alkavat voimakkaasti tukemaan kasvua ja kansalaisten hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Hallitus vastaa nyt kahdeksanteentoista välikysymykseen. Välikysymyksen tarkoituksena on kaataa toimiva hallitus. Kun koko vasemmisto-oppositio tähän järeään aseeseen tarttuu, suomalaisilla on oikeus odottaa, että oppositiolla on selvä vaihtoehto hallituksen politiikalle. Sellaista ei ole. [Välihuutoja] Oppositio on viimein ryhtynyt olemaan huolissaan velkaantumisesta, mutta ei esitä uusia sopeutuksia. Sen sijaan se on vastustanut jokaista säästöesitystä. Oppositio on huolissaan työllisyyskehityksestä, mutta on vastustanut jokaista työllisyyttä parantavaa uudistusta. [Välihuutoja] Omia ehdotuksia ei ole. Oppositio on huolissaan talouskasvusta, mutta ehdotuksia talouskasvun edellytysten parantamiseksi on nolla — nolla. Te oppositiossa luotte kuvaa, että talouskehitys olisi ollut aivan erilaista, jos olisitte olleet vallassa. Mitä te siis olisitte tehneet toisin? Hallitus on tehnyt kaiken, mikä on omissa käsissämme. Esimerkiksi EU-komissio ja luottoluokittajat ovat pitäneet hallituksen toimia oikeina, mutta te sanotte tietävänne asiantuntijoita paremmin. Arvoisa puhemies! Ympärillämme tapahtuu paljon hyvää juuri nyt. Yrityskauppoja syntyy runsain mitoin. Esimerkiksi Koneesta tehdään maailman suurinta hissiyhtiötä. Tänään Nordea kertoi, että Suomen teollisuus on viimein elpynyt lähes 20 vuoden kuopasta, ja kuluttajatkin ovat heräämässä. Kasvuyritykset ovat keränneet historiallisen paljon sijoituksia. On risteilijä- ja jäänmurtajakaupat. Työttömyys on kasvanut, kun työmarkkinoille osallistutaan ennätysmäärin. Työllisyysaste on kuitenkin hyvää eurooppalaista keskitasoa, ja työllisten määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Työllisyyttä on onnistuttu kannattelemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Kuluttajien ostovoima on palautunut Marinin kauden aikana kaivetusta kuopasta. Suomalaisten tileillä on rahaa, ja palkat ovat nousussa. Hallituksen mittavat veronkevennykset jättävät lisää euroja kotitalouksille. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tuotanto kasvaa kaikilla teollisuuden aloilla nyt. Ennakkotiedot kasvusta ovat suorastaan räjähtäviä. Meillä jokaisella on vastuu nyt siitä, että emme omilla puheilla laula kasvua taas suohon. Nähdään se hyvä, mitä meillä on, ja, hyvä oppositio, rakennetaan sen päälle.

Arvoisa puhemies! Täällä alettiin laatimaan jo seuraavia säästölistoja, ja valitettavasti se on sinänsä tarpeen, koska seuraavalla hallituksella, minkä värinen se onkaan, on edessä noin kymmenen miljardin sopeutumis- ja säästöurakka, ja se on valtava tehtävä. Silloin pitää keskittyä siihen, että me määritellään yhdessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta ja ydin ja huolehditaan isänmaan turvallisuudesta, ja sen jälkeen me joudumme arvioimaan kaikki muut kulut. Mutta tietenkään tällä se ei pelkästään ratkea, vaan sillä, että me samaan aikaan rakennetaan tähän maahan kasvua ja sitoudutaan yhdessä sen säästämisen lisäksi talouden kasvuun, koska talouden kasvu takaa meille hyvinvoivan Suomen myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin se, että hallitus on tehnyt selkeän päätöksen jo hallitusohjelmaneuvotteluissaan: me emme ole eläkkeisiin puuttuneet. Se on ollut selkeä linjavalinta, ja uskon, että olemme edustaja Kiljusen kanssa samaa mieltä, että se on ollut viisas valinta. No, mitä sitten tulee näihin säästötoimenpiteisiin, tehostamiseen, maksukorotuksiin, niin kyllä ne osuvat tietenkin laajasti. Mutta samaan aikaan jälleen kerran muistutan siitä, että kokonaisrahoitusta on pystytty kaiken säästämisen keskellä lisäämään neljä miljardia tämän hallituskauden aikana, mikä on merkittävä summa. Se tehdään siksi, että koko tämä meidän sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä toimii mahdollisimman hyvin. Mutta mitä tulee talouspolitiikkaan, niin siis se tilanne, missä me ollaan, jossa korkojen nousu, josta varoitimme jo viime kaudella useaan otteeseen, on neljä miljardia enemmän vuoden 27 tasossa kuin silloin, kun me aloitettiin. Se on peruja menneiltä ajoilta, jossa ovat olleet varmasti lähes kaikki puolueet mukana. Sen lisäksi nämä sote-menot neljä miljardia [Puhemies koputtaa] ja puolustusmenot noin pari miljardia. Tämä on vain se kokonaistotuus, jossa me joudumme [Puhemies koputtaa] näitä asioita ratkomaan.

Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Pitää kuitenkin aloittaa siitä, missä maailma menee, koska sillä on suuri vaikutus avoimeen pienen Suomen talouteen. Eli Venäjän sodan vaikutukset ovat meille erittäin suuria, vaikuttaneet bkt:hen negatiivisesti vuosia, alkaen jo viime hallituskaudelta, mutta kriisi on syventynyt ja ongelmat pahentuneet. Nyt näitä kriisejä on seurannut toinen toisensa jälkeen, ja Iranissa, Persianlahdella käytävän sodan vaikutukset ovat taas erittäin suuria. Mutta siihen kiinnitän huomiota, että aina kun — viimeisen vuoden, puolentoista, kahden aikana — pilvet ovat harventuneet maailmalla, Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Siitä voi tehdä sen johtopäätöksen yksinkertaistetusti, että kilpailukykymme ja taloutemme alkavat olla hyvässä kunnossa — siitä pitää olla tyytyväisiä — ja uskallan väittää, että se on suurelta osin siinä kunnossa, koska hallitus on tehnyt kilpailukykyä parantavia uudistuksia, parantanut yrittämisen ja investointien kannusteita ja kannustanut ihmisiä tekemään töitä ja ottamaan vastuuta. Lukemattomia kasvu-uudistuksia. Ne näkyvät siinä nousukäyrässä. Nyt tietenkin teemme kaikkemme, jotta maailmalla kriisit saataisiin ratkottua niin Ukrainassa kuin Persianlahdella, jotta me saataisiin todella tilaa meidän viennille ja uskoa suomalaisille tulevaisuuteen. Sitä he tarvitsevat. Minä ymmärrän oikein hyvin sen, että moni kantaa huolta työttömyydestä tai siitä, että sitä tulevaisuusnäkymää ei kaikilla ole. Mutta samaan aikaan, kaiken tämän synkistelyn keskellä, hyvät edustajat, Suomessa työllisten määrä on lähes sama kuin silloin, kun hallitus aloitti. Se kertoo minulle siitä, että Suomen talous on dynaaminen, koska vaikka me ollaan nähty aivan liikaa yt-neuvotteluja, konkursseja, niin jonnekin koko ajan syntyy uusia työpaikkoja. Iloitaan siitä yhdessä. Suomen talous on dynaaminen, uusia työpaikkoja on syntynyt. Työvoiman määrä on kasvanut, ja se sitten taas osin selittää meidän työttömyyttä, joka on liian korkea. Hallitus keskittyi kehysriihessään, joka on yksi päätöksenteon paikka hallituksen päätöksenteon ketjuissa, ratkomaan ongelmia. Ensinnäkin me jatkettiin velan jarruttamista: lähes miljardin, yli 700 miljoonan lisäsäästöt, jotka on sovittu aikaisemmin tai sovittiin riihessä. Valtiovarainministeriön asiantuntijat plus monet muut ekonomistit sanoivat, että nyt ei ollut oikea aika tehdä miljardin luokassa enää uusia säästöjä, ja uskon, että se oli järkevää. Mutta me viemme loppuun sen 10 miljardin ohjelman, minkä me olemme aloittaneet. Sen lisäksi me tehtiin toimia työllisyyden parantamiseksi ja työttömien auttamiseksi: kymmenillä miljoonilla toimia nuorisotyöttömien auttamiseksi, työllistämisseteli, tukea koulutukseen, samoin pitkäaikaistyöttömille, yhteistyö suurten kaupunkien kanssa, joissa työllisyyden ongelmat ovat suurimpia. Minusta nämä ovat erinomaisia ratkaisuja. Yritysten puolesta teimme ratkaisuja: YEL-uudistus, ministeri Grahn-Laasosen valmistelema, hallituksen hyväksymä, todella tervetullut kasvutoimi yrittäjien, pienyrittäjien ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Me teimme rakennusalalle paketin, jota täälläkin on monet kerrat pyydetty. Nyt me saatiin valmiiksi, ja se on kiitelty. Kasvuyritysten verotuksen uudistaminen. Kolmanneksi me tehtiin toimia suomalaisten kotien tulevaisuudenuskon ja luottamuksen parantamiseksi. Kotitalousvähennyksen vahvistaminen: tästäkin on täällä monet kerrat puhuttu. Asp:n ehtojen parantaminen, jotta yhä useammalle, itse asiassa tuhansille suomalaisille nuorille, aukenee helpompi tie oman asunnon hankkimiseen, ja sitä kautta asuntomarkkinat piristyvät. Työmatkavähennyksen parantaminen tässä polttonesteiden korkeiden hintojen maailmassa. Me tehtiin siis täsmätoimia, tärkeitä sellaisia. Ymmärrän, että näistä ei oppositio halua paljon puhua. [Timo Harakka: Me ehdotimme niitä!] — Siitäkään huolimatta. Mutta nämä ovat hyviä, vai mitä, edustaja Harakka? Mutta se, mitä me teemme tällä hetkellä isommassa kuvassa: se, että me panostamme puhtaan energian suurvalta-ajatteluun ja uuteen energiantuotantoon, se, että me panostamme korkeaan teknologiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tekoälyyn laajasti eri projekteilla, se, että me tuetaan meriteollisuutta, puolustusteollisuutta, kaivannaisteollisuutta — juuri 40 miljoonan sijoitus Finnish Minerals Groupille Keliberiin litiumin kaivamisen edistämiseksi — se, että me panostetaan matkailuun, turismiin, osaamiseen. Me tehdään juuri niitä asioita, joilla Suomi tulee pärjäämään tulevaisuudessa, joilla me saadaan ihmisille töitä. Meillä on selkeä strategia, ja se toimii. Te näette uutisista, miten näiltä aloilta me kuulemme hyviä investointipäätöksiä, enemmän investointeja Suomeen kuin pitkiin aikoihin, sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin, ja pitkään aikaan Euroopan suurin yrityskauppa. Meillä on paljon hyvää ilmassa, on lupa myöskin uskoa parempaan tulevaisuuteen, [Puhemies koputtaa] vaikka samaan aikaan meillä on isoja ongelmia, joita me joudumme ratkomaan. [Timo Heinonen: Olisipa Lindtman nyt kuulemassa!]

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy SDP:tä nyt vähän hillitä: Ne vaalit ovat vasta vuoden päästä. Sinne on matkaa. Ei vielä, ei vielä. [Välihuutoja] Mitä kehysriiheen tulee, niin kyllä tämä suomalaisten huoli sekä turvallisuudesta että hyvinvoinnista otetaan erittäin vakavasti. Me teemme kaikkemme sen eteen, että Suomi on turvassa: vahvistetaan puolustusta, vahvistetaan drone-kykyjä, tehdään sillä puolella töitä. Samaan aikaa meidän täytyy jatkaa julkisen talouden korjaamista, mutta sitten katse myöskin sinne kotitalouksiin, miten me voidaan lisätä kotitalouksien luottamusta ja sitä arjessa pärjäämistä. Kuten valtiovarainministeri sanoi, meillä liikkumavaraa ei paljon ole, ja sen takia pitää erittäin huolella miettiä sitten ne keinot, joita mahdollisesti voidaan käyttää, mutta me ymmärrämme todella hyvin sen, kuinka synkältä tämä aika tällä hetkellä näyttää. Jos sota tuolla Persianlahdella vielä jatkuu ja pahenee, sen vaikutukset voivat olla todella vakavia Suomelle. Siksi pitää ponnistella samaan aikaan, [Puhemies koputtaa] että se konflikti saadaan päättymään. Me tulemme tekemään viisaita päätöksiä julkisen talouden eteen, työllisyyden eteen ja kotitalouksien luottamuksen vahvistamiseksi. [Vasemmalta: Kuten tähänkin asti!]

Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt taas kerran korjaamalla. Me emme ole romuttaneet ihmisten ostovoimaa, vaan ostovoima romuttui teidän hallituskaudellanne. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kolme vuotta peräkkäin suomalaisten ostovoima on parantunut. Se on johtunut palkkaratkaisuista, ja se on johtunut meidän veropolitiikasta, alhaisesta inflaatiosta, alentuneesta korkotasosta. Näistä se on johtunut. Mutta sitten vielä: Se on se sosiaalidemokraattisen ajattelun ja meidän ajattelumme ero, että jos me työtä ja yrittämistä verotamme vähemmän, se tuottaa enemmän verotuloja, enemmän työtä, enemmän hyvinvointia ja enemmän kykyä huolehtia heikommista. Ei ole muuta tietä. Te yrititte sitä toista tietä viimeksi: lisää veroja, enemmän velkaa. Sitä me olemme korjaamassa, ja se on kova tie, varsinkin kun toimintaympäristö on niin vaikea kuin se tällä hetkellä on. Puheenjohtaja Lindtman sanoi eilen, kun puhuttiin turvallisuuspolitiikasta, että tämä maailma on muuttunut paljon vaikeammaksi. Eikö se päde ollenkaan talouteen? [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus, pääministeri!

Arvoisa puhemies! Erittäin arvostettava puheenvuoro. Toki olen kuullut — pakko se nyt on sanoa — teidänkin ryhmänne piiristä viime päivinä aikamoista kielenkäyttöä. Jos pysähdytään hetkeksi sen ääreen, missä Suomi taas jälleen kerran on. Me ollaan oltu korona-ajassa, Ukrainassa käytävässä Venäjän hyökkäyssodassa. Hetki sitten kävimme omituista kriisiä Grönlannissa, ja nyt meillä on tämä. Siis maailmalta vyöryy Eurooppaan ja Suomeen kriisi toisensa perään, ja tässä maailmanajassa ne vaikutukset ovat välittömästi siellä kotona. Tämä on vakava paikka — tämä on erittäin vakava paikka. Onneksi meillä on perusrakenteet kunnossa. Suomi on turvallinen maa. Meillä on kaiken keskellä kuitenkin työllisten määrä pysynyt aika vakaana, vaikka työttömien määrä onkin kasvanut. Meillä on hienoja yrityksiä. Meidän pitäisi pystyä todellakin ratkomaan näitä päälle kaatuvia ongelmia, hoitaa Suomen turvallisuutta ja samaan aikaan luoda tulevaisuudenuskoa. Minä olen tosi huolissani niistä nuorista, [Puhemies koputtaa] jotka katsovat tämän maailman menoa ja miettivät, [Veronika Honkasalo: Kannattaako leikata?] miten me pärjätään tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Kyllä Suomi pärjää, kun me tehdään yhdessä päättäväisesti töitä.

Arvoisa puhemies! Ne kokemukset ovat jo yli kymmenen vuoden takaa, mutta asia tuli sinänsä rakkaaksi, että yritän vastata parhaani mukaan. Ennen nyt tätä viimeistä kriisiä maatalouden tila oli se, että meillä oli paljon hyvää kehitystä. Kaikkein suurimmissa vaikeuksissa ovat olleet erityisesti kasvinviljelytilat. Heidän kanssaan on käyty tiivistä keskustelua ja katsottu, miten voidaan tukea. Mutta nyt kun tämä kriisi lyö päälle, niin on selvää, että ne polttoaineiden ja energian kustannukset koskettavat ruuantuotantoa, ja tämä on taas jälleen kerran yksi kohta, missä meillä on vakava paikka. Siksi peräänkuulutan edelleen sitä, että meidän on katsottava tämän kriisin vaikutukset eri puolille yhteiskuntaa, pidettävä huolta meidän huoltovarmuudesta. Meidän pitää huolehtia kaikissa tilanteissa siitä, että Suomessa päästään kylvötöihin ja että suomalainen ruuantuotanto pyörii. Tämä on erittäin vakava kysymys ja varmasti hallituksen työlistalla.

Arvoisa puhemies! Olemme aika monta kertaa käyneet edustaja Viitasen kanssa tätä keskustelua. Minä uskon siihen, että kun me verotamme työtä vähemmän, niin työtä tehdään enemmän ja syntyy enemmän verotuloja, syntyy dynamiikkaa talouteen, ihmisille jää enemmän rahaa käteen. Ja mitä tulee hallituksen veropolitiikan linjaan, niin kyllä se vain on niin, että siitä lähes puolentoista miljardin veropotista, jolla on kevennetty ansiotulojen verotusta, yli miljardi on mennyt pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljonko per henkilö?] Jos ei sitä olisi tehty, niin se olisi miljardi euroa enemmän veroja, ei vähemmän veroja. Ja kun niitä ylempiä progressioita on kevennetty, niin siitä kaikki tutkimus, kirjallisuus ja kokemukset muun muassa Ruotsista kertovat, että se rahoittaa itse itsensä, koska ihmiset tekevät silloin enemmän töitä. Siksi puolustan hyvin voimakkaasti tätä veropolitiikkaa, mitä on ansiotuloverotuksen osalta tehty. Mitä yhteisöveroon tulee, niin ensin huomaan sen, että te rahoitatte kaiken, mitä te esitätte, kun te esitätte paljon uusia keinoja eri puolille, tällä samalla yhteisöverolla. Minä ja me näemme sen nimenomaan Suomen kilpailukyvyn parantamisena, jotta me saadaan investointeja Suomeen, jotta me saadaan työpaikkoja [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta ihmisille tuloja. [Eveliina Heinäluoma: Missä ne työpaikat ovat?]

Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta, ja kiitos suuren valiokunnan puheenjohtaja Sirénille tästä tärkeästä keskustelusta. Halusin edes lyhyesti ehtiä hieman kommentoimaan. Me tarvitaan vahvempi EU tällä hetkellä. Tämä globaali tilanne on sellainen, että meidän unionimme pitää olla vahvempi, sen pitää pystyä parempaan. Kaksi keskeistä asiaa: turvallisuus ja kilpailukyky. Ne ovat ne, mitä me tarvitaan tällä hetkellä Euroopan unionilta. Turvallisuuden ydin on eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen, itsenäisyyden lisääminen suhteessa Yhdysvaltoihin yhteistyössä Naton kanssa. Toinen, tämä kilpailukyky: sen keskeinen elementti on sisämarkkinat ja siellä sisällä pääomamarkkinaunioni, kaupan esteiden purku. Ajatelkaa, että tavarakaupassa ne sisämarkkinaesteet, joita meillä on, vastaavat noin 50 prosentin tariffeja, palveluiden kaupassa jopa yli 100 prosentin tariffeja. Nämä ovat järkyttäviä lukuja, ja sehän saa meidät ymmärtämään, kuinka valtava potentiaali meillä on sisämarkkinoilla. Siksi niitten kehittäminen on niin tärkeää, ja meidän pitää Suomena nyt tehdä kaikkemme, että me saadaan näitä asioita eteenpäin. MFF eli meidän yhteinen budjetti, jota nyt samaan aikaan neuvotellaan, on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Se on välttämätöntä, koska maailma on siinä tilassa, että me ei voida päästää sitä valumaan pidemmälle. Siellä me tehdään täyttä vaikuttamistyötä tällä hetkellä. Se on rakenteeltaan meidän tavoitteiden mukainen puolustuskilpailukyky. Itä-Suomi ja Suomen erityispiirteet, rajaturvallisuus, on huomioitu — miljardi euroa on pohjassa enemmän itäisen Suomen tukeen. Sen lisäksi panostukset uusiin teknologioihin ja kiertotalouteen, puhtaaseen siirtymään ovat juuri niitä, mitä me halutaan. Military mobilityn voisi vielä nostaa esille. Siinä meillä on suuret mahdollisuudet saada nimenomaan tänne Suomeen, pohjoiseen, itäisempään Suomeen, investointirahaa Euroopan unionista. Nämä ovat ne asiat, joihin nyt tässä pitää erityisesti keskittyä, plus sitten Ukrainan tukeminen. Me emme saa unohtaa sitä Ukrainaa kaiken tämän keskellä. Euroopan ja Suomen turvallisuus on riippuvaista siitä, että EU, Eurooppa ymmärtää Venäjän pysyvän uhan ja että Ukrainaan löytyy sellainen rauha, joka myöskin vahvistaa eurooppalaista turvallisuutta. Nämä kolme asiaa — Ukraina, puolustus ja turvallisuus, kilpailukyky — ovat keskeisiä asioita, ja kaikessa pidetään mielessä kirkkaana Suomen etu ja se, että näissä jokaisessa ratkaisussa saadaan myöskin Suomelle parasta mahdollista tulosta, vaikka tietenkin haluamme kehittää koko unionia.

Arvoisa puhemies! Silloin kun hallitusohjelma aikanaan julkaistiin, sitä kehuttiin erityisesti siitä, että se oli rohkea kasvun ohjelma. Me ollaan viety se sellaisenaan läpi, [Välihuutoja] ja ne tulevat kaikki hyödyttämään Suomea. Mutta toistan taas senkin moneen kertaan täällä sanomani, että kun valitettavasti me emme paljon kokoamme enempää voi tehdä niille kriiseille, joita maailmassa on. Ukrainassa käytävän Venäjän hyökkäyssodan, joka jatkuu, syvenee ja pahenee, vaikutukset Suomeen ovat mittavat, tai nyt viimeisenä tämä Iranin sota — me emme voi näille asioille mitään, ja ne iskevät meihin. Ja miksi enemmän kuin esimerkiksi Ruotsiin? Siksi, että me ollaan rajamaa. Siksi, että se vaikuttaa ihmisten mieliin, ja minä ymmärrän sen. Ihmisillä on huoli ja murhe turvallisuudestaan, ja siihen liittyy myöskin talouden epävarmuuden ajassa huoli työstä. Mutta haluan sanoa suomalaisille sen, että me tehdään joka päivä töitä sen eteen, että se talouskasvu saadaan aikaan. Me tehdään vientiä, tuetaan sitä. Me tuetaan investointeja. Me investoidaan Suomessa infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan, tekoälyyn, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. [Puhemies koputtaa] Koko ajan tehdään.

Arvoisa herra puhemies, ärade talman! Sosiaali- ja terveydenhuolto koskettaa jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää. Vauvasta vaariin, synnytyssairaalasta hammaslääkärintuoliin, tai onnettomuuden sattuessa päivystykseen. Meillä on yhteinen tavoite: kaikkein tärkeintä on turvata hoito, palvelut ja hoiva, jota jokainen elämänsä jossain vaiheessa tarvitsee. Tähän työhön hallitus ryhtyi kautensa alussa. Keväällä 23 hallitus sai viestikapulan ajassa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset kasvoivat hallitsemattomasti, hoitojonojen kasvulle ei näkynyt loppua ja henkilöstöpula oli akuutti ympäri Suomea. Ihmisten luottamus sotepalveluihin oli laskenut tuntuvasti koronakriisin myötä. Suomen historian suurin hallinnon uudistus oli juuri tehty. Hallitus näki päätetyssä mallissa ongelmansa. Mallin romuttaminen ei kuitenkaan ollut vaihtoehto, koska sen kanssa oli painittu kolme vaalikautta. Päätimme keskittyä siihen, miten saamme mallin toimimaan ja sen valuvikoja korjattua. Hallitusohjelmassa annoimme sotelle merkittävän painoarvon. Kirjasimme ohjelmaan kymmenittäin toimia, joilla sotepalveluiden luisu saadaan pysäytettyä. No, mitä on siis tapahtunut viimeisen vajaan kolmen vuoden aikana? Me sovittiin alueiden kanssa työrauha vuosille 2023—2025. Tänä aikana tilanne on saatu vakautettua. Olemme turvanneet sotepalveluiden rahoituksen kasvun. Norminpurun myötä alueet ovat saaneet lisää liikkumatilaa järjestää palvelut itsehallintonsa pohjalta. Hyvän työn ohjelman turvin hyvinvointialueiden henkilöstöpulaa on saatu helpotettua. Digi- ja etäpalvelut ovat arkipäiväistyneet, ja jo yli miljoonalla suomalaisella on nimetty omalääkäri. Hoitojonojen kasvu on pysähtynyt. Alueiden talous on isossa kuvassa kääntynyt. Eikä tarvitse uskoa vain minua — lukuisten kansallisten asiantuntija-arvioiden perusteella palvelut toimivat aiempaa paremmin ja aiempaa yhdenvertaisemmin. No, miten tähän on päästy? Suurin kiitos kuuluu alueiden rautaisille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä vastuullisille päättäjille. He ovat tehneet valtaisan työn. Hallitus on puolestaan tukenut alueiden työtä monin tavoin. Olemme tukeneet alueita omalääkärimallin kehittämisessä, viimeisenä 40 miljoonan euron lisäpanostuksella. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen varasimme 30 miljoonaa, vammaispalveluihin 20 miljoonaa euroa, nuorten huumekuolemien ja C-hepatiitin ehkäisyyn 17 ja puoli miljoonaa euroa. [Krista Kiuru: Ja lähemmäs kaksi miljardia säästetty!] Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauteen sekä suomalaisten gynekologikäynteihin ja hedelmöityshoitoihin kohdensimme kymmeniä miljoonia euroja. Nämä ovat juuri niitä muutoksia, joita nyt tarvitaan ja joita on tarvittu. Epävakaassa maailmanpoliittisessa ajassa olemme vahvistaneet myös sosiaali- ja terveyspalveluiden valmiutta ja varautumista lisäämällä sata miljoonaa euroa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien yhteistyöhön. Kasvattamalla lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja historiallisesti 70 lisäpaikalla vuodessa sekä lisäämällä lääketieteen kliinisen tutkimuksen panoksia olemme vankistaneet tulevaisuuden hyvän hoidon perustaa. Alueiden uurastuksesta ja merkittävästä talouskäänteestä huolimatta suomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei ole vielä palautunut koronaa edeltävälle tasolle. Samanaikaisesti selvitykset kuitenkin kertovat, että ihmiset ovat hyvinkin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Ongelma ei ole siis yleisesti sotepalveluiden laadussa, vaan ihmisten mielikuvassa niiden tilasta. Tätä mielikuvaa meidän tulee yhdessä kyetä parantamaan, ja selkeät ongelmakohdat korjaamaan. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tänä vuonna on kokonaisuudessaan neljä miljardia euroa korkeampi kuin aloittaessani pääministerinä. [Eduskunnasta: Paljonko? — Välihuutoja] — Neljä miljardia, jos haluatte sen toistettavan. — Vaikka olemme joutuneet tinkimään monista valtion menoista, me olemme onnistuneet täyttämään edellisen hallituksen jättämän kuopan soterahoitukseen. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Se näkyy siinä, miten alueiden massiiviset, puolentoista miljardin euron alijäämät vuonna 23 ovat kääntyneet yli 600 miljoonan euron ylijäämäksi viime vuonna. Lähes kaikilla alueilla kustannusten nousu on taittunut — toivottavasti se ei harmita ketään. Hallitus piti kiinni siitä, että hoivalupaus kuuluu myös tuleville sukupolville, ja edellytti alueilta vastuullisempaa taloudenpitoa. Se on luonut tervettä painetta toiminnan uudistamiseksi. Hyvänä esimerkkinä kustannusten karsimisesta on yksityinen vuokralääkäribisnes: meidän johdollamme kalliisiin vuokralääkäreihin kuluu satoja miljoonia euroja vähemmän suomalaisten verovaroja joka vuosi — siis satoja miljoonia vähemmän. [Oikealta: Tämä harmittaa demareita!] Hallitus on tavoitteidensa mukaisesti onnistunut vakauttamaan hyvinvointialueiden tilanteen. Vakautumisen myötä on kuitenkin nähtävissä, että alueiden kiihtyvä eriytyminen ei laannu. Syitä on useita. Hallitus hidastaa alueiden eriytymistä nyt lausuntokierroksella olevalla rahoitusmallin uudistuksella sekä mahdollistamalla alijäämien kattamiselle aluekohtaisia joustoja. Rahoitusmallin uudistaminen on mittava työ. Näyttää silti ilmeiseltä, että pelkkä hidastaminen ei riitä palveluiden turvaamiseksi koko Suomessa. Meiltä päättäjiltä edellytetään kykyä katsoa totuutta silmiin. Suurissa uudistuksissa löytyy usein korjattavaa. Edelleen alueet ovat keskenään liian erilaisia, rahoitusmalli on liian monimutkainen, eikä alueilla ole riittävästi kannusteita järjestää palveluita ihmisten tarpeita palvellen tai vaikuttavasti. Suomalaiset odottavat tältä salilta nyt kykyä edetä kohti yhteisiä johtopäätöksiä.

Arvoisa puhemies! Työ ei todellakaan ole, edustaja Räsänen ja kumppanit, tehty. [Joona Räsänen: Hyvä!] Kukaan ei ole niin sanonut. Älkää silloin väittäkö meidän sanoneen niin. Meillä on yli vuosi hallituskautta jäljellä, ja me tulemme tekemään viimeiseen päivään asti töitä, uudistuksia, jotta suomalaiset ihmiset saavat töitä ja työtön ihminen saa mahdollisuuden, jotta nuori saa toivoa, jotta velkaantuminen saadaan taittumaan, jotta yrittäjät investoivat — viimeiseen päivään. Tätä työtä me tehdään, ja seuraava paikka on kehysriihessä. Siis se on virallinen päätöksenteon paikka, mutta meillä on tällä hetkellä laaja valmistelu käynnissä kasvutoimista, säästö- ja sopeutustoimista ja työllisyystoimista, ja näiden otsikoiden alla useista eri lohkoista. Meidän täytyy käydä jokainen ministeriö jälleen kerran läpi, että me mietimme, miten voimme edistää kasvua ja työllisyyttä ja onko jotain, missä pystymme vielä tehostamaan rahojen käyttöä. Me todellakin tulemme tekemään sen, mitä velkaantumisen taittamiseksi meidän hallitukselta edellytetään ja mikä on tämän sopimuksen hengen mukaista, eli sitäkään ei voi väittää. Valtiovarainministeriö arvioi noin kuukausi sitten, että sopeutustarve tulee olemaan nollan ja 1,4 miljardin välillä. Me odotamme valtiovarainministeriön arviota, ja me teemme tasan tarkkaan sen, mitä meidän pitää tehdä — tasan tarkkaan sen, mitä pitää tehdä — ja tähän voitte luottaa. No, edustaja Kokko kysyi jo alkuvaiheessa puolustusmäärärahojen kasvusta ja siitä, miten voidaan kanavoida nämä kasvaneet menot myöskin suomalaisen työllisyyden ja kasvun eteen. Tätä teemme, tämä on erinomainen kysymys. Me kohdistetaan omiin hankintoihin, samaan aikaan myöskin Natossa. Me viemme suomalaisia yrityksiä, edistämme kauppaa, luomme lisää työllisyyttä. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Ja Ukrainan tukea me ollaan kohdistettu kotimaiselle teollisuudelle, jotta me voimme toimittaa. Eli tämä on ihan oleellinen osa, ja me nähdään nyt, että nämä ponnistukset tuovat tulosta. Puolustusteollisuus on Suomessa merkittävässä kasvussa. Edelleen samainen edustaja kysyi Suomen asemasta MFF-neuvotteluissa. Tämä tarkkailuluokka ei siihen vaikuta. Ehkä voisin vähän lakonisesti todeta, että voi olla plussan puolella, jos katsotaan, että Suomi tarvitsee enemmän tukea. Asiallisesti ottaen sillä ei ole vaikutusta, mutta me tullaan tekemään kaikkemme, että me menestymme niissä neuvotteluissa. Se on meidän kansallinen yhteinen välttämättömyys. Itä-Suomen asiaa on tuotu määrätietoisesti kaksi vuotta esille. Komissio on sen selkeästi noteerannut. MFF:n pohjassa on noin miljardi enemmän rahaa itäisen Suomen kehittämiseen. [Puhemies koputtaa] Sitten vielä lyhyesti luontopolitiikka: Me olemme myöskin tehneet, joskin varmaan odotukset toki ovat aina vielä paljon korkeammalla, Itämeren suojelemiseksi tehtävää työtä, ja me tulemme myös suojelemaan noin 100 000 hehtaaria valtion vanhoja metsiä. Se on jotenkin onnistuttu täysin jättämään sumuverhon peittoon, mutta se tullaan tekemään. Virtavesissä hyvä työ on jatkunut. Euroopan ykkönen on Suomi virtavesien purkamisessa, ja toivottavasti se Palokki saadaan aikaan, vai mitä, edustaja Hoskonen? Nyt on aika ottaa se yksi asia, se yksi ainoa asia, jolla Suomi menestyy, jolla ihmisille saadaan töitä, ja se on kasvu. Siihen pitää keskittyä. Kaiken säästämisjahnauksen keskellä kasvun pitää olla se, mikä yhdistää tämän salin. Siihen ideat ovat edelleen tervetulleita. Käymme kaikki läpi. Kaikki mahdollinen tehdään, että Suomen talous saadaan kasvuun ja meidän hyvinvointi turvattua ja pidettyä Suomi turvallisena. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies, ärade talman! Me suomalaiset tunnemme lukuisia varovaisia ja hieman mollivoittoisia sananlaskuja ja sanontoja: ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.” ”Pessimisti ei pety.” Meille, pienen maan pienelle kansalle pieni varovaisuus ja varautuminen on monissa historian käänteissä ollut välttämätöntä ja viisasta. Sitä se on myös tänään. Samalla meissä on aina asunut aimo annos sinnikkyyttä, sisua, joka on ajanut meitä suomalaisia eteenpäin. Se on pienen maan ja pienen kansan voimavara. Sisu on uskoa itseemme ja tulevaan. Se on sisäsyntyistä tietoa siitä, että kiperissäkin paikoissa ja isojen haasteiden kanssa me kyllä pärjäämme ja että edessä on parempi tulevaisuus, jota kohti kannattaa ponnistella. Tätä voimavaraa meidän täytyy käyttää. Muuttuva maailma, teknologian nopea kehitys ja talouden raamit pakottavat meidät pohtimaan itseämme ja tulevaisuuden Suomea hyvinvointiyhteiskuntana aivan uudella tavalla. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun, ja vanha maailmanjärjestys on murroskohdassa. Se vaikuttaa kaikkeen: se vaikuttaa ihmisten mieliin, se vaikuttaa yritysten investointeihin ja se vaikuttaa valtion budjettiin. Juuri tässä hetkessä meidän pitää tunnistaa ne valtavat mahdollisuudet, joita meillä kuitenkin on: teknologia, korkea osaaminen, puhdas energia, puhdas ruoka, luonto — ja se suomalainen päättäväisyys. Kun me hyödynnämme nämä mahdollisuudet täysimääräisesti, meillä on edessämme nykyistä valoisampi tulevaisuus. Meidän on kuitenkin tunnistettava myös meidän haasteet, joita on. Siksi hallitus on tehnyt määrätietoisesti töitä ja pelastanut Suomen hallitsemattomalta velkaantumiselta. [Vasemmalta: Oho, pelastanut!] — Kyllä. — Olemme joutuneet sopeuttamaan taloutta historiallisen kovalla kädellä. Säästöohjelma on edelleen käynnissä, säästöjä on tulossa voimaan vielä niin tänä kuin ensikin vuonna. Maalissa me emme kuitenkaan vielä kaikkien tavoitteidemme kanssa ole, se on selvää. Suurimmat selittävät tekijät tulevat ulkoa. [Välihuuto vasemmalta] — Ei sieltä. — Putinin sota ja Trumpin kauppapolitiikka ovat pidätelleet taloutemme kasvua. Tulevan ennustaminen on ollut haastavaa jopa alan huippuammattilaisille. Valtiovarainministeriö ja muut ennustuslaitokset ovat vuosittain joutuneet tarkistamaan ennusteitaan alaspäin. Vaihtoehtona sopeutustoimille olisi ollut massiivinen velanoton lisääminen. Se ei ole enää mahdollista. Samaan aikaan, kun olemme tervehdyttäneet julkista taloutta, olemme tehneet lukuisia kasvua vauhdittavia uudistuksia. Olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta työllistyminen ja työllistäminen kannattavat. Olemme keventäneet verotusta, jotta suomalaisille kotitalouksille jää palkasta enemmän euroja käteen. Emmekä me ole lopettamassa työtämme. Teemme vaalikauden viimeiseen päivään saakka toimia, jotta luomme yrittämiselle, investoinneille, kasvulle ja sitä kautta työpaikkojen syntymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. [Antti Lindtman: No hyvä!] Sen jälkeen on aika arvioida, miten me olemme onnistuneet. Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme vaarallisesti velkaantunut julkinen sektori, jonka perustan korjaaminen vie vielä vuosia. Kasvavia julkisia menoja on hillittävä samaan aikaan, kun tarvitsemme miljardeja lisää puolustukseen sekä ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin. Emmekä me tiedä, millaisia haasteita ja yllätyksiä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Hallitus on tehnyt Suomelle välttämättömiä päätöksiä ja saanut niistä kovaakin kritiikkiä. Se kuuluu politiikkaan. Hallituksen pöydällä on edelleen hyvin vaikeita asioita ratkaistavana. Tässä murroskohdassa on arvokasta, että eduskuntapuolueet pystyvät silti myös yhdessä hakemaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle isänmaan tulevaisuuteen. Siksi me luomme parlamentaarisissa työryhmissä nyt pohjaa isoille, tulevan vaalikauden päätöksille. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime syksynä lähes kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat niin sanottuun velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen. Eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä hakeneet ymmärrystä seuraavan vaalikauden sopeutuksen mittaluokasta. Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta kymmenellä miljardilla eurolla. [Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] Tämän päivän arvioiden mukaan seuraavalla hallituskaudella edessä on vastaavan kokoinen urakka. Mitään tehdyistä päätöksistä ei voi perua. Sen sijaan päätöksiä on tehtävä lisää. Velkajarru on lupaus suomalaisille vastuullisen talouspolitiikan jatkamisesta. Parlamentaarinen työ on käynnissä myös siitä, miten kasvavat puolustusmenot käytetään. Suomen ja suomalaisten turvallisuutta rakennetaan yhdessä, veronmaksajien rahoja viisaasti käyttäen. Tänä keväänä hallitus päivittää osin myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Ajankohtaisselonteko antaa eduskunnalle ja sen valiokunnille tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua turvallisuusympäristön muutoksista ja kuulla asiantuntijoita laajasti. Tälle keskustelulle on varmasti tilausta. Maaliskuun alussa annan pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus on tehnyt sitkeästi töitä korjatakseen soteuudistuksen valuvikoja. Yhdessä hyvinvointialueiden kanssa olemme tehneet työtä, jotta niiden talous saataisiin vakaalle pohjalle ja palvelut pelaamaan. Ennen joulua julkaistu valtiosihteeri Erholan johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti kertoo, että monessa asiassa olemme jo onnistuneet. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet, moni alue pystyy kattamaan alijäämänsä. Alueelliset erot ovat kuitenkin aivan liian suuria. Väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden tarpeen kasvu ja sotemallin heikkoudet ovat yhtälö, joka on saatava yhdessä ratkaistua. Hallitus jatkaa mallin korjaamista, mutta rahoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat osoittautuneet niin suuriksi, että korjaustoimet eivät yksin riitä. Siksi perustamme parlamentaarisen työryhmän, joka keskittyy löytämään keinot, joilla soten rahoitusta ja rakennetta voidaan uudistaa seuraavalla vaalikaudella. Suomalaisille on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuki ja hoiva silloin kun niitä tarvitaan. Julkiselle taloudelle kohtalon kysymys on, että palvelut voidaan rahoittaa kestävästi.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin onnittelut valtioneuvostoltakin edustaja Zyskowiczille. — Kiitos kysymyksestä. Totta kai tämä työttömyys, työllisyys ja talouden tilanne on tärkein asia. Hyvä, että kysytte siitä. No, jokainen työtön on liikaa. Voin vakuuttaa teille, että hallitus tulee tekemään viimeiseen päivään asti töitä, että mahdollisimman moni suomalainen saa työtä, että mahdollisimman moni työtön pääsee töihin ja että mahdollisimman moni nuori saa ensimmäisen työpaikkansa. Meillä ei ole tässä mitään niin tärkeää tehtävää kuin tämä, koska tässä onnistumalla me annamme toivoa sinne koteihin, ostovoimaa, työtä, tulevaisuudenuskoa, ja mitä useampi meillä on töissä, sitä paremmin meidän yhteinen taloutemme voi, ja silloin me pystytään pitämään huolta meidän palveluista ja meidän turvallisuudesta. Nyt tämän eteen me tullaan tekemään töitä kehysriihessä, ja sitten aikanaan kun kausi on lopussa, katsotaan niitä numeroita. [Puhemies koputtaa] Mutta kaikkemme tulemme tekemään.