Pekonen Aino-Kaisa

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho totesi, että maahanmuuttajien oikeudet sosiaaliturvaan eivät voi olla heti samat kuin ikänsä täällä työtä tehneellä, mutta sellaistahan kukaan ei ole esittänytkään, eikä meidän nykyinen lainsäädäntökään tällaista esitä tai tue. Minä kävin läpi tuossa tämän hallituksen esityksen lausuntopalautetta, ja siellä oli aika paljonkin esitetty kritiikkiä muun muassa yhdenvertaisuusnäkökulmasta mutta myös perustuslain näkökulmasta. Olisin kysynyt ministeriltä, että millä tavalla olette käynyt näitä läpi tämän esityksen valmistelun aikana. Sitten ehkä kiinnostaisivat nämä resurssit tämän kotouttamisen ja kielikoulutuksen osalta. Pidän itse tosi tärkeänä sitä, että kun meille tulee tänne maahanmuuttajia, niin pidetään huolta siitä, että heillä on hyvät mahdollisuudet kotoutua Suomeen ja hyvät mahdollisuudet myöskin oppia kieltä, mutta se pitää myöskin sitten huomioida, että resurssit ovat kunnossa, ja erityisesti silloin, jos ollaan tekemässä politiikkaa, jossa nyt sitten ollaan heikentämässä ihmisten sosiaaliturvaa sillä perusteella, miten kieltä osaa. Ehkä sitten vielä yksi kysymys, mikä itseäni jäi mietityttämään, kun luin tuota lausuntopalautetta, liittyy lapsiperheisiin, heidän toimeentuloonsa ja huoleen, että erityisesti jos on monilapsisia perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat näitten kotouttamistoimien piirissä, niin miten se heidän toimeentulonsa on turvattu, ja lähinnä myöskin tästä eriarvoisuuden näkökulmasta, mahdollisesti myöskin rikollisuuden kehittymisen näkökulmasta, kun itse ajattelen, että meidän pitää huolehtia ihmisten riittävästä toimeentulosta ja että se on meidän kaikkien etu.

Arvoisa herra puhemies! Minusta tässä keskustelussa on erittäin huolestuttavaa nyt se, että pääministeri tai kokoomuksen ryhmänjohtaja tai muutama muu kokoomuslainen ei tunnu nyt edelleenkään ymmärtävän, miksi tämä kysymys on niin vakava. Ei ole pelkästään kyse hallista tai hallin tarpeellisuudesta, eikä kysymys ole huonosta viestinnästä — eikä tätä ei ole valmisteltu asianmukaisesti, kuten pääministeri väittää. Kyse on nyt tämän hallin rahoittamisesta, avoimuudesta ja hyvästä hallinnosta. Edelleen, arvoisa pääministeri, me täällä salissa ja monet suomalaiset odotamme vastausta nyt siihen kysymykseen, miten on mahdollista, että pieni joukko vaikutusvaltaisia kokoomuslaisia toimijoita pystyy käytännössä järjestämään suosikkihankkeelleen mittavan valtion tuen ilman avointa kilpailua. Arvoisa puhemies! Kysyn myös perussuomalaisilta: onko tämä toimintatapa teille ok?

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsiteltävä lakiesitys on yksi oikeistohallituksen tuhoisimmista leikkauspaketeista, sillä se vie lähes 400 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta tulevien vuosien aikana. Mitään keinoja säästöjen saavuttamiseksi hallitus ei tietenkään esitä, vaan ne ikävät päätökset sysätään hyvinvointialueiden vastuulle. Käytännössä tällä esityksellä heikennetään suomalaisten hoitoonpääsyä, heikennetään vanhuspalveluiden laatua ja varmistetaan se, että hoitajien ja muun sotehenkilöstön irtisanomiset jatkuvat myös tulevaisuudessa. Suurimman hinnan sosiaali- ja terveyspalveluiden rapauttamisesta maksavat vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten pienituloiset, vanhukset, vammaiset, pitkäaikaissairaat, asunnottomat ja vähemmistöt. Samaan aikaan hallitus jatkaa sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamista siten, että hallituskauden aikana järjestöiltä viedään noin puolet aiemmasta rahoituksesta. Näin koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta elintärkeää ennaltaehkäisevää työtä ja matalan kynnyksen palveluita romutetaan seurauksista piittaamatta. Samalla sosiaali- ja terveysministeri Rydman on tehnyt avustusleikkauksista politikoinnin välineen sanelemalla omavaltaisesti syrjivät avustuskriteerit, joiden tosiasiallinen tarkoitus on vaientaa kansalaisyhteiskuntaa, targetoida tiettyjä perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, joiden toimintaan liittyy vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaminen — näin siitä huolimatta, että sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta annetun lain mukaan avustettavan toiminnan tulee osaltaan tukea ihmisten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä perusoikeuksien toteutumista. Luonnollisesti myös perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät viranomaisia edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Julkisuudessa ministeri Rydman on toistuvasti linjannut, ettei syrjivistä avustuskriteereistä enää neuvotella eikä niitä muuteta, jopa vastoin pääministerin kantaa. Ministeri ei kuitenkaan ole oman hallinnonalansa diktaattori, vaan hänen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella teen seuraavan epäluottamusehdotuksen: Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on toiminut epäasiallisesti ja syrjivästi vuoden 2027 STEA-avustusten myöntämisen kriteereistä päätettäessä ja asiaa koskevaa valmistelua ohjatessaan. Ehdotan, että eduskunta toteaa, ettei ministeri Rydman nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan joitain sinänsä kannatettavia muutoksia ydinlaitoshankkeiden toteuttamisen sujuvoittamiseksi. Esitykseen on sisällytetty kuitenkin sellaisia demokraattista päätöksentekoa, kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja ympäristönäkökohtien turvaamista heikentäviä elementtejä, joita me emme voi hyväksyä. Kokonaisuudessaan esitys on hylättävä, koska uudesta ydinenergialaista poistetaan ydinaseita koskevat rajoitukset. Suomen tulee päinvastoin tavoitella pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjan ylläpitämistä ja edistää kansainvälistä ydinaseriisuntaa. Puhemies! Kannatan edustaja Koskelan tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan tässä on nyt käynyt jo ilmi, että tässä hallituksen esityksessä on tarkoituksena siirtää ambulanssikuljetusten rahoitusta ja järjestämisvastuuta hyvinvointialueille osana monikanavarahoituksen purkamista. Kannatan kyllä monikanavarahoituksen asteittaista purkamista, sillä on perusteltua yksinkertaistaa järjestelmää ja koota vastuuta nykyistä selkeämmin hyvinvointialueille. Mutta kun uudistetaan, niin se uudistus on tehtävä tavalla, joka turvaa palvelut, potilasturvallisuuden ja hyvinvointialueiden taloudelliset edellytykset, ja tätä hallituksen esitys ei nyt tee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi selväksi, että hallitus ei toteuta sitä mallia, jota esimerkiksi parlamentaarisessa työryhmässä esitettiin viime hallituskaudella. Sen sijaan, että siirrettäisiin ensihoidon kuljetusten rahoitusvastuu, hallitus siirtää hyvinvointialueille myös kiireettömät ambulanssikuljetukset. Näitä kuljetuksia on vuosittain kymmeniätuhansia. Vakava ongelma on se, ettei hallitus samalla kerro, miten tämä toiminta jatkossa turvataan. Esityksestä puuttuvat käytännössä ne rakenteet ja säädökset, joilla varmistettaisiin, että kiireettömät ambulanssikuljetukset säilyvät osana palvelujärjestelmää myös tulevaisuudessa. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Silloin ei ole kyse vain yksittäisistä kuljetuksista. Kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja terveydenhuollon valmiudesta vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin. Arvoisa puhemies! Toinen suuri ongelma tässä esityksessä on rahoitus. Hallitus siirtää hyvinvointialueille uuden tehtävän mutta ei siirrä siihen täyttä rahoitusta. Hallituksen omien laskelmien mukaan hyvinvointialueille siirtyy miljoonia euroja vähemmän kuin mitä tehtävän hoitaminen edellyttää. Tämä on ristiriidassa hallituksen omien lupausten kanssa. Hallitusohjelmassa sitouduttiin siihen, että tehtäväsiirrot rahoitetaan täysimääräisesti, mutta nyt tästä periaatteesta poiketaan. Erityisen huolestuttavaa on, että osa rahoitusvajeesta pyritään paikkaamaan oletuksella kasvavista asiakasmaksutuloista. Käytännössä hallitus siis leikkaa hyvinvointialueilta rahaa sillä perusteella, että ihmiset maksaisivat jatkossa enemmän omasta hoidostaan. Arvoisa puhemies! Ambulanssia ei kutsuta huvin vuoksi. Nyt hallitus nostaa ambulanssikuljetuksen maksua 25 eurosta yli 40 euroon ja olettaa saavansa lisää tuloja sairailta ihmisiltä. Tämä osuu pienituloisiin, pitkäaikaissairaisiin, vammaisiin, ikääntyneisiin — samoihin ihmisiin, joihin jo kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset ja muut asiakasmaksujen korotukset. Kyse on asiakasturvallisuudesta. Jos ihminen epäröi avun pyytämistä maksun takia, niin silloin järjestelmä epäonnistuu. Sairaiden ihmisten laskuja ei pidä kasvattaa julkisen talouden paikkaamiseksi. Siksi vastustamme näitä asiakasmaksujen korotuksia. Tämä hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että myös alueellinen oikeudenmukaisuus ontuu. Useat hyvinvointialueet ovat tuoneet esiin, että ne menettävät uudistuksessa merkittävästi rahoitusta. Tässä edellä on jo käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Polvinen ja edustaja Mattila ovat puhuneet Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta, jossa on arvioitu, että tämän esityksen seurauksena voi olla ympärivuorokautisen ensihoitovalmiuden heikentyminen. On kestämätöntä, että eduskunta tekee nyt päätöksen ennen kuin lopullinen kuva rahoituksen alueellisesta kohdentumisesta on edes tiedossa. Tämä esitys sisältää liian paljon avoimia kysymyksiä, liian paljon epävarmuutta ja liian suuren riskin palvelujen heikkenemiselle. Monikanavarahoituksen purkaminen on mahdollista toteuttaa hallitusti ja vastuullisesti, mutta tämä esitys ei siihen kuitenkaan yllä.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy alkuun todeta, että kyllä, tämä on erittäin vakava asia, suuri asia, dramaattinen asia, ja hämmästelen myös siksi, että täällä on aika vähän meitä edustajia paikalla puhumassa todella historiallisesta päätöksestä. Täytyy ensin alkuun todeta, että edustaja Lylyn puheenvuoro tuossa vähän herkistikin minua. Tässä on ollut erittäin upeita puheenvuoroja edustajilta jo edellä. Sen sijaan edustaja Hännisen puheenvuoro vähän hämmensikin minua, kun te, edustaja Hänninen, tässä vähän totesitte, että esitys on väärin ymmärretty ja tarkoitus ei ole tuoda ydinaseita Suomeen. Tällä esityksellä, minkä hallitus on nyt eduskunnalle antanut, puretaan rajoitteet ydinaseiden tuomisesta tai sallimisesta Suomen maaperällä. Sitten kun me täällä oppositiosta kritisoimme tätä hallituksen esitystä, niin te toteatte, että ei tänne ole tulossa ydinaseita. Mutta tällä esityksellä tosiasiallisesti ydinaseiden tuominen Suomeen mahdollistetaan, toisin kuin nykylainsäädännöllä, joka selkeästi sen estää. Arvoisa puhemies! Itse ajattelen, että Suomen ydinaserajoitetta ei pidä purkaa. Suomen nykyisen ydinenergialain mukaan ydinräjähteiden maahantuonti, valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen on Suomessa kiellettyä, eikä tähän nyt todellakaan ole syytä tehdä muutosta. Tämä ydinaserajoitteiden purkaminen on täysin hallituksen poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään todellisia Nato-integraation edellyttämiä lainsäädännön uudistamisen tarpeita, eikä Nato-jäsenyys edellytä Suomelta muutoksia tähän käsittelyssä olevaan ydinenergialakiin. Puhemies! Suomen on mielestäni oltava ydinaseeton, ja siksi tätä lainsäädäntöä ei pidä muuttaa. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää Suomen turvallisuutta, vaan se antaisi aivan väärän signaalin tässä maailmantilanteessa. Se vain kasvattaa jännitteitä entisestään, ja vaarana on, että ydinaseriisunta heikentyy myös globaalisti. Nyt on tärkeää rauhoittaa Suomen oma alue, eikä rauhaa edistetä lisäämällä ydinaseita vaan vähentämällä niitä. Suomeen ei pidä jatkossakaan tuoda ydinaseita, ja minun mielestäni sitä ei pidä myöskään lainsäädännön muutoksella mahdollistaa. Vaikka ydinaseista on tullut Nato-jäsenyyden kautta osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, on Suomen huomioitava myös ydinasevalvontaan liittyvät näkökohdat. Suomi on ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja on velvollinen edistämään sen päämääriä eli edistämään ydinaseriisuntaa ja estämään ydinaseiden leviämistä. Ydinaseet ja ydinasepelote ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön viime vuosina, mutta, hyvät kollegat, ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia keksintöjä, ja niiden käytöllä olisi katastrofaalisia humanitäärisiä seurauksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lausuma, mikä suuressa valiokunnassa on jätetty, on ihan hyvä, että seurataan näitä vaikutuksia. Mutta minä haluan muistuttaa, että kun hallituspuolueet jättivät tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla oman vastalauseensa tähän mietintöön, siinä vastalauseessa oli lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää alkoholin etämyynnin rekisteröitymismenettelyn ja verotunnisteen käyttöönoton toteutumista sekä ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin verovalvonnan tehostamiseksi ja veronkierron ehkäisemiseksi etämyynnissä.” Tässä meidän asiantuntijalausuntojen mukaan Verohallinto on varovasti arvioinut, että vuonna 23 etämyyntinä maahan tuoduista alkoholijuomista on jäänyt maksamatta alkoholiveroa noin 25 miljoonaa euroa, vuonna 24 noin 40 miljoonaa euroa, ja nämä ovat varovaisia arvioita. Mutta niin paljon kokoomus ja suuren valiokunnan enemmistö vihaavat veroja, että nyt tämä lausuma on jätetty tekemättä, ja tätä seurantaa ja tätä tehostamista näiden verojen keräämiseksi ei olla nyt tekemässä. Olen tähän todella pettynyt ja toivoisin, että siellä kokoomuksessa otettaisiin nyt peili käteen ja uusittaisiin tämä lausumaesitys. Mitä tulee tähän veronkiertoon, niin suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Wallinheimo totesi viikonloppuna iltapäivälehden haastattelussa, että Tullin pitää vain tehokkaammin valvoa ja tehokkaammin kerätä näitä veroja. Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta sai myös Tullilta asiantuntijalausunnon, jossa he totesivat, että jotta verovalvonta olisi tehokasta, se vaatii aiempaa enemmän henkilöresursseja Tullille ja Verohallinnolle sekä investointeja Tullin varastotoimintaan. Kun tässä edellä edustaja Valtolakin jo viittasi siihen, että ehkä voitaisiin nyt Tullille edes väliaikaisesti resursseja tähän valvontaan myöntää, niin minä itse olisin toivonut, että siitä olisi myöskin ollut vähän joku ponnekkaampi lausunto esimerkiksi siellä suuren valiokunnan mietinnössä, koska nämä ovat todella mittavia. Jos me esimerkiksi puhutaan näistä järjestöleikkauksista, jotka tänäänkin ovat olleet paljon otsikoissa, niin tällaisilla veroeuroilla kyllä on käyttöä tässä maassa moneenkin kohtaan.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suuren valiokunnan enemmistö perustelee nyt näitä alkoholilain muutoksia kuluttajien valinnanvapaudella ja markkinoinnin vapauttamisella. Mutta nyt tässä jää aivan liian vähälle huomiolle se, mitä asiantuntijat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sanoivat, ja se viesti oli erittäin selvä: alkoholin saatavuuden lisääminen kasvattaa kulutusta ja sitä kautta myös haittoja. Korostan, että tämä ei ole nyt mikään ideologinen väite vaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön perustuva johtopäätös. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli laajasti asiantuntijoita, ja useat terveysalan asiantuntijat, tutkijat, lääkärijärjestöt ja päihdetyön toimijat ovat lausunnoissaan korostaneet, että saatavuuden lisääminen näkyy väistämättä lisääntyvinä terveys- ja sosiaalihaittoina. Silti nyt enemmistö suuren valiokunnan jäsenistä näyttää olevan valmis sivuuttamaan nämä arviot täysin. Suurin osa kuultavista ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta edustavat tahot kuitenkin suhtautuivat tähän esitykseen kriittisesti ja katsoivat, että esityksellä lisätään alkoholin saatavuutta, mikä lisää alkoholin käyttöä ja siten alkoholihaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta ja väkivaltaa, sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset muistuttivat valiokuntaa myös siitä, että alkoholihaittojen seuraukset näkyvät lastensuojelussa, päihdepalveluissa, mielenterveyspalveluissa, ikääntyneiden palveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Samalla kun hallitus leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta ja vaatii palveluilta säästöjä, niin tämä on esitys, jonka arvioidaan lisäävän näiden palveluiden tarvetta. Tämä on täysin vastuutonta politiikkaa. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viime viikolla valiokunnan enemmistö päätyi muuttamaan hallituksen esitystä merkittävästi kuultuaan asiantuntijoita. Muutokset perustuivat juuri niihin huoliin, joita asiantuntijat toivat valiokunnan tietoon. Myös valiokunnan keskusteluissa korostui huoli vahvojen alkoholijuomien etämyynnin vaikutuksista kansanterveyteen. Alkoholipolitiikkaa on tehtävä tutkimustiedon ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. Kun sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, heidän viestinsä on otettava vakavasti. Alkoholipolitiikan tärkein tavoite ei voi olla myynnin lisääminen. Sen on oltava ihmisten terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Siksi olen todella pettynyt siihen, millaisena alkoholilaki palasi suuren valiokunnan käsittelystä nyt täysistuntoon. Lisäksi on syytä nostaa esiin toinenkin huoli, nimittäin taloudelliset ongelmat. Hallituksen linja, joka nyt helpottaa alkoholin verkkokauppaa ja etämyyntiä ulkomailta, uhkaa siirtää yhä suuremman osan alkoholikaupasta Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun suomalainen kuluttaja tilaa alkoholinsa toisesta EU-maasta, tuotot ja osa verokertymistä valuvat ulkomaille samalla, kun haittojen kustannukset jäävät Suomeen. Tämä on todella erikoinen yhtälö. Suomalainen yhteiskunta kantaa alkoholin aiheuttamat terveys- ja sosiaalikustannukset, mutta yhä suurempi osa kaupallisista hyödyistä päätyy ulkomaisille toimijoille. Hallitus ja suuren valiokunnan enemmistö puhuvat kotimaisen yrittäjyyden tukemisesta, mutta samalla ne rakentavat järjestelmää, joka voi heikentää kotimaisten kauppojen, ravintoloiden ja valtion veropohjan asemaa. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että asiantuntijat ovat varoittaneet myöskin valvonnan vaikeutumisesta. Mitä enemmän alkoholin myynti siirtyy rajat ylittävään verkkokauppaan, sitä vaikeammaksi käy ikärajan valvonta, verovalvonta ja kuluttajansuojan toteutuminen. Hallitus näyttää luottavan siihen, että markkinat hoitavat ongelmat, vaikka asiantuntijat ovat esittäneet aivan päinvastaisia arvioita. Tämän uudistuksen suurimmat voittajat eivät välttämättä ole suomalaiset kuluttajat eivätkä suomalaiset yritykset. Voittajia voivat olla kansainväliset alkoholikauppiaat ja suuret toimijat, jotka saavat uusia markkinoita. Häviäjiä voivat puolestaan olla suomalaiset veronmaksajat, hyvinvointialueet ja ne perheet, jotka joutuvat kantamaan alkoholihaittojen seuraukset. Arvoisa puhemies! Kun terveysalan asiantuntijat varoittavat haittojen kasvusta, kun talousasiantuntijat nostavat esiin verotulojen menetyksen riskin ja kun hyvinvointialueet kamppailevat jo nyt resurssiensa kanssa, on perusteltua kysyä, miksi kukaan haluaa edistää tällaista politiikkaa. Puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä vastata edustaja Heinoselle, joka ehti jo poistua tuosta, että minusta on aika populistista puhua siitä, että tilataan kotiin pitsa ja kalja ja pitsa tulee tänään ja kalja sitten huomenillalla. Se esitys, minkä suurin osa valiokunnan jäsenistä teki sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että kotiinkuljetus olisi ollut sallittua mutta siinä olisi ollut se 24 tunnin kuljetuksen raja, estää nimenomaan tällaisten pidempien ryyppyputkien tai ongelmakäyttäjien käytön jatkumisen kotona. Tällä esityksellä itse näen, että suojataan nimenomaan perheitä ja lapsia siellä perheissä. Minusta on naiivia ajatella, että kotiin tilattaisiin vain yksi olut pitsan kyytipoikana, ja jos näin olisi, niin tällaista ongelmaa ei varmasti sitten olisi.

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että me kaikki olemme tässä salissa samaa mieltä siitä, että jokaisen on päästävä ajoissa hoitoon, mutta, arvoisa pääministeri, ette te oikein suostunut tässä myöntämään, että tämä perusterveydenhuollon hoitotakuu ei toimi. Hoitoonpääsy on vaikeutunut. THL:n raportti, joka tällä viikolla on julkaistu, kertoo siitä, että suomalaiset joutuvat odottamaan hoitoonpääsyä entistä pidempään, ja tämä on pitkä aika jokaiselle ihmiselle, joka odottaa omaa aikaansa sinne hoitoon. Tästä me vasemmistoliitossa varoitimme silloin, kun hallitus päätti pidentää tätä hoitotakuuta kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Arvoisa ministeri Rydman, te tuossa aikaisemmin puhuitte turhista käynneistä. Nyt haluan kysyä teiltä: mikä teidän mielestänne on se turha käynti sinne terveydenhuoltoon, kun tälläkin hetkellä tulee erittäin paljon viestiä siitä, että ihmisten on erittäin vaikea päästä vastaanotolle?

Arvoisa puhemies! Te, pääministeri Orpo, vetositte tällä viikolla oppositioon, että puhutaan yhdessä Suomi kasvuun. Kyllä me puhua voimme, mutta nyt kuitenkin ennen kaikkea odottaisin hallitukselta tekoja. Tuoreimmat työllisyysluvut ovat jälleen katastrofaalisen huonoja, työllisyysaste laskee edelleen ja on lähes kolme prosenttiyksikköä heikompi kuin teidän hallituksenne aloittaessa. Ei tämä tilannekuva nyt puhumalla miksikään muutu. Erityisesti suomalaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille tarvitaan nyt töitä, ja keinoja on olemassa. Osa-aikaisen ja lyhytkestoisen työnkin pitäisi aina kannattaa, ja siksi suojaosat pitää palauttaa sosiaaliturvaan. Te, pääministeri Orpo, myös varmasti tiedätte, että suojaosien poistaminen oli virhe ja että suojaosat tullaan palauttamaan ennemmin tai myöhemmin. Eikö olisikin nyt fiksua aloittaa tämän virheen korjaaminen ja käynnistää valmistelu suojaosien palauttamiseksi?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos tulevaisuusvaliokunnalle selonteon huolellisesta käsittelystä, ja kiitos myöskin valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kontulalle tämän selonteon mietinnön esittelystä erittäin selkeästi. Pidän todella tärkeänä sitä, että me myöskin eduskunnassa välillä pysähdytään katsomaan myöskin kauemmas tulevaisuuteen, kun yleensä me väännetään täällä täysistuntosalissa lähitulevaisuuden asioista ja paljon puheissamme muistutellaan menneistä asioista. On siis todella tärkeää, että me katsotaan myöskin kauemmas tulevaisuuteen, koska ne meidän päätökset nimenomaan vaikuttavat kauemmas kuin ehkä itse aina ajattelemme. Tuo Wäinö Aaltosen patsaskin tuolla muistuttaa, että me tehdään päätöksiä tässä salissa nimenomaan tulevaisuuteen. Puhemies! Viitaten siihen, mitä tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Harakka sanoi tuossa puheenvuorossaan ja kertoi siitä, miten tulevaisuusvaliokunta kiinnostaa maailmalla erittäin paljon muissa parlamenteissa, niin ihmettelen sitä, että täällä salissa kuitenkin on aika harvoja kansanedustajia tänään keskustelemassa tulevaisuudesta ja pitkän aikavälin politiikasta. [Timo Harakka: Laatu korvaa määrän!] — Laatu korvaa määrän, näin se on. Puhemies! Ilmastonmuutos ja luontokriisi totta kai liittyvät pitkälle tulevaisuuteen, tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin ja hyvään elämään, mutta kuten tuossa valiokunnan puheenjohtaja äsken meitä muistutti, on myöskin muita murroksia ja muutoksia, joita on todella tärkeää tutkia ja arvioida. Näissä valiokunnan lausumissa onkin nostettu esiin lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen, ja pidän sitä aivan älyttömän tärkeänä. Meillä ei ole tulevaisuutta, jos me emme pidä lapsia ja nuoria mukana. Vielä kiitän arvoisaa pääministeriä, että osallistutte myös tähän keskusteluun.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuuden takaaminen on yhteiskunnan tärkeä tehtävä. Yhteiskunnan turvallisuus ja toisaalta yksilön kokema turvallisuudentunne syntyvät monen asian summasta. Ne luovat peruskallion kaltaisen pohjan, vakauden, josta Suomi on saanut pitkään nauttia. On tärkeää, että sekä meillä päättäjillä, viranomaisilla että kaikilla Suomessa asuvilla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys turvallisuutta tukevista elementeistä. Vain siten voimme ylläpitää Suomen vakautta sekä valmiutta kohdata kriisejä yhdessä. Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon lähtökohdat ovat hyvin uhkakeskeiset. Selonteko tunnisti, että sisäisen turvallisuuden politiikan tärkeänä päämääränä on ”varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa”. Siinä missä selonteko epäonnistui tunnistamaan, mistä tuo luottamus syntyy, nyt selonteosta tehdyssä mietinnössä yhteinen tilannekuva pystyttiin luomaan selontekoa paremmin. Selonteosta tehdyssä mietinnössä tuodaan ansiokkaasti esiin kokonaisturvallisuutta vahvistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat eriarvoistumiskehityksen, polarisaation ja segregaation ehkäiseminen, palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä kuntien rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Vasemmistoliiton näkökulmasta katsoen on toiveikkuutta herättävää, että yhteiseen tilannekuvaamme sisältyy ymmärrys siitä, että yhteiskunnallisen polarisaation ja eriarvoisuuden lisääntyminen voi murentaa myös luottamusta viranomaisiin. Johtopäätöksen on oltava, että koko yhteiskunnan, kokonaisturvallisuuden sekä viranomaisten toimintaedellytysten kannalta on oleellista, että eriarvoistumiskehitys pysäytetään. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että valiokunnan tunnistama kuntien rooli sisäisen turvallisuuden keskeisinä toimijoina otetaan vakavasti. Kuntien valtionosuuksien ja peruspalveluiden jatkuvat leikkaukset eivät tue sisäisen turvallisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemisen tavoitteita, vaan päinvastoin. Esimerkiksi selonteossakin laajasti käsiteltyä nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä parhaiten tukemalla nuorten hyvinvointia. Resursseja on suunnattava sinne, missä selonteon ja mietinnön peräänkuuluttamaa moniammatillista yhteistyötä voidaan tosiasiassa tehdä, eli kunnissa, kouluissa ja hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on yleisesti ottaen vakaa. Valitettavasti Euroopan turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kriisit ovat yhä monisyisempiä ja vaikeasti ennakoitavissa. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt tuovat eteemme ennen näkemättömiä haasteita, joihin viranomaisilla on oltava kyky ja resurssit varautua. Yhteinen tilannekuva on tärkeää myös viranomaisten resurssi- ja osaamistarpeiden hahmottamiseksi. Sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on suuri merkitys häiriö-, onnettomuus- ja kriisitilanteiden ensivasteessa. Viranomaisviestinnän merkitys nousi viimeksi esiin viime viikon perjantaina jälleen uuden drooniepäilyn yhteydessä. Viranomaisten sujuva tiedonkulku, selkeä ja monikielinen viranomaisviestintä ja toisaalta Suomessa asuvien vastustuskyky informaatiovaikuttamista vastaan ovat ensiarvoisen tärkeitä aikana, jolloin ilmassa olevat epävarmuudet horjuttavat yhteiskuntamme sosiaalista yhtenäisyyttä ja luottamusta. Kuten mietinnössä todetaan, sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten tehtävät ja osaaminen ovat lisäksi keskeisessä roolissa perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräisen toteutumisen varmistamisessa. Vasemmistoliitto haluaakin peräänkuuluttaa jokaisen sitoutumista siihen, että Suomi on huomennakin jokaiselle ihmiselle turvallinen, demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. Arvoisa puhemies! Perus- ja ihmisoikeuksista on pidettävä kiinni myös ja erityisesti vaikeina aikoina, kun väkivaltaiset konfliktit, pandemiat ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat ilmiöt ravistelevat turvallisuudentunnettamme. Uhkakuvia nähdään valitettavan usein haavoittuvassa asemassa olevissa ihmisryhmissä. Puhemies! Tällä perusteella teen ennalta jaetun kannanottoehdotuksen. Tällä ehdotuksella haluamme täydentää mietintöön sisältyvää kannanottoehdotusta siltä osin, että perus- ja ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen maahanmuuttopoliittisen sääntelyn toimeenpanossa ja sen merkitys sisäiselle turvallisuudelle tulee yksiselitteisesti selväksi.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kyllä minäkin yhdyn näihin kiitoksiin, mitä tässä salissa on jo runsain mitoin annettu sekä hallitukselle että ministeri Grahn-Laasoselle tämän asian eteenpäinviemisestä ja tänne eduskuntaan saattamisesta. Tämä käsiteltävä asia on kyllä todellakin askel parempaan suuntaan erityisesti kansan- ja takuueläkkeen saajille. Merkittävä parannushan tässä tosiaan on se, että eläkettä ei enää menettäisi kokonaan vaan ainoastaan sen joustosumman ylittävältä osalta. Tässä on huoliakin esitetty ja semmoista pienen pientä kritiikkiä, niin kuin tuossa edustajat Merinen ja Lindén omissa puheenvuoroissaan toivat esille, eli tämä joustosumman matala taso ja sitten tämä 12 kuukauden yhtäjaksoisen ylityksen vaikutus eläkeoikeuteen. Olisin näistä oikeastaan ministeriltä kysynytkin, kävittekö esimerkiksi tästä joustosumman tasosta minkälaisia keskusteluja. Sitten oikeastaan yleisesti vain totean, että pidän erittäin hyvänä, että nyt tässä salissa useastakin suusta hallituspuolueistakin todetaan, että tämä esitetty suojaosan palauttaminen tekee työn vastaanottamisen kannattavaksi. Toivoisin, että tätä ajatusta voitaisiin noudattaa myös silloin, kun puhutaan esimerkiksi työttömistä ihmisistä ja työttömyysturvan suojaosista etenkin sellaisessa tilanteessa, kun ihmisillä ei ole kokoaikaista työtä, jota olisi mahdollisuus vastaanottaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Marttiselle, joka kuuliaisesti kuuntelee täällä opposition viestiä. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen politiikan seuraukset eivät näy vain budjettikirjojen sivuilla tai talousennusteiden taulukoissa. Ne näkyvät ihmisten kodeissa, ruokapöydissä, terveyskeskusten jonoissa, vanhustenhoidossa ja siinä arjen epävarmuudessa, jota yhä useampi suomalainen joutuu kokemaan. Ennen vaaleja pääministeri Orpo lupasi työtä, kasvua ja vastuullista taloudenpitoa. Kokoomus lupasi lopettaa velaksi elämisen ja vahvistaa Suomea. Ennen vaaleja valtiovarainministeri Purra lupasi, että pienituloisilta ei leikata: ”Se ei meille käy”, hän sanoi. Mutta mitä on tapahtunut? Työttömyys on kasvanut, velkaantuminen jatkuu ja pienituloisten ihmisten toimeentuloa on heikennetty kerta toisensa jälkeen. Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltio on rakennettu sille ajatukselle, ettei ketään jätetä yksin silloin, kun elämässä tulee vaikea hetki. Ei meistä kukaan tiedä tulevasta. Jokainen meistä voi kohdata elämässään sairautta tai työttömyyttä. Mutta nyt tämä hallitus murentaa juuri tätä hyvinvointivaltion lupausta. Puhemies! Asunnottomuuden kasvu on tästä karu esimerkki. Kun ihminen joutuu valitsemaan vuokran, lääkkeiden ja ruoan välillä, kyse ei ole enää abstraktista talouspolitiikasta, kyse on suomalaisista ihmisistä, ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta. Kyse on siitä, millaiseksi maaksi Suomi nyt rakentuu. Hallitus on toimillaan kurittanut suomalaisten ihmisten elämää kohtuuttomilla leikkauksilla, vaikka keneltäkään ei pitänyt alun perin vaatia kohtuuttomuuksia. Hallitus on leikannut asumistukea ja sosiaaliturvaa ja heikentänyt pienituloisten asemaa esimerkiksi palveluita karsimalla. Samalla hallitus on ollut valmis keventämään hyväosaisten ja suuryritysten verotusta. Tämä ei ole pakko, toisin kuin täällä ovat useammatkin hallituspuolueen edustajat väittäneet. Tämä on arvovalinta. Hallituksen arvovalinnat tulevat vielä kalliiksi, kun jonain päivänä hyvinvointivelkaa aletaan kuroa umpeen. En tiedä, löytyykö mistään sellaista rahaa, millä kaikki tämä pahoinvoinnin aiheuttama inhimillinen hätä ja kärsimys saadaan maksettua. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen leikkauslinja ei ole tuonut Suomeen kasvua eikä työpaikkoja. Tämä hallituksen politiikka on lisännyt epävarmuutta. Kun ihmisiltä viedään ostovoimaa ja turvaa, ei sillä talous vahvistu. Kun sairastamisesta tehdään kalliimpaa ja toimeentulosta epävarmempaa, ei sillä yhteiskunta eheydy. Ja on olemassa vaihtoehtoja. Toisin kuin täällä äskenkin edustaja Päivärinta väitti, että oppositio ei ole tuonut vaihtoehtoja, niin uskallan olla edustaja Päivärinnan kanssa eri mieltä. Kaikki me oppositiopuolueet olemme tuoneet viime syksynä vaihtoehtoisen talousarvion tänne saliin keskusteltavaksi, ja niin tulemme tuomaan ensi syksynäkin. Hyvät edustajat, esimerkiksi tämän kevään riihessä hallitus olisi voinut perua yhteisöveron alennuksen. Vasemmistoliitto on myös sitä mieltä, että suurten omaisuuksien verotusta voidaan vahvistaa, listaamattomien yhtiöiden epäoikeudenmukaisia verohuojennuksia voidaan purkaa ja työn vastaanottamista voidaan helpottaa palauttamalla suojaosat.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä hallitus, te olette epäonnistuneet. Ette te ole taittaneet velkaantumista, vaikka te näin sanoitte kautenne alussa. Te olette ottaneet velkaa historiallisen paljon, ja arvoisa pääministeri, tämän teidän ottamanne rahavelan lisäksi minua todella huolestuttaa se hyvinvointivelka, mitä tämä hallitus on omilla toimillaan ja omilla päätöksillään kasvattanut. Asunnottomuus on kasvanut, lapsiperheköyhyys on kasvanut, ruokajonot pitenevät, ja nyt seuraavaksi perheneuvolatkin ovat teidän saksienne välissä. Arvoisa puhemies! Todella tässä pääministeri totesi, että ihmisten tileillä on rahaa, mutta täytyy todeta, pääministeri, että kyllä se ihmisiltä meille tuleva viesti on kovin erilainen. Tänäänkin tuli viestiä, kuinka eivät enää ihmiset jaksa, kun siellä tilillä ei ole sitä rahaa. Arvoisa pääministeri, milloin on tavallisten ihmisten, milloin on vaikeassa asemassa olevien ihmisten vuoro?

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kyllä tämä hallituksen esitys jatkaa sitä samaa linjaa, mitä tämä hallitus on harjoittanut koko vaalikauden ajan. Ja, arvoisa ministeri, kyllä te leikkaatte sieltä hyvinvointialueilta, vaikka te ihan muuta sieltä nyt väitätte, ja samalla te siirrätte sitä vastuuta päätöksistä sinne hyvinvointialueille, valtuutetuille. Otetaan esimerkkinä nämä soteasiakasmaksut. Nyt te leikkaatte alueilta 90 miljoonaa euroa, ja se on se summa, jolla te pakotatte sotealueet korottamaan näitä asiakasmaksuja. Toki siellä alueilla valtuutetut voivat päättää olla korottamatta maksuja, mutta te leikkaatte joka tapauksessa tämän summan sieltä hyvinvointialueilta. Puhemies! Tälläkin hetkellä yli puolen miljoonan suomalaisen sotemaksut ovat ulosotossa, ja tämä herättää minulle kaksi kysymystä: 1) Eikö tämä nyt jo kerro siitä, että maksut ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa tälläkin hetkellä aivan liian korkeita? 2) Miten nämä alueet selviävät taloudellisesti, kun te leikkaatte hyvinvointialueilta rahaa [Puhemies koputtaa] mutta alueet eivät tosiasiallisesti saa sitä rahaa [Puhemies: Aika!] näillä sotemaksujen korotuksilla, kun ne ovat ulosotossa ihmisillä?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan todeta, että arvostan valtavasti huolenpitoanne, ja sen jälkeen kiitän työryhmää ja valiokuntaa valtavan isosta työstä, minkä olette tehneet tämän liikennesuunnitelman osalta. Tämä on erittäin tärkeä paperi ja antaa meille hyvät suuntaviivat vuosiksi eteenpäin. Mutta kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Furuholm totesi, että mietintö on kohtuullisen hyvä, ja teki tähän kannanottoehdotuksen, niin, arvoisa puhemies, kannatan tätä edustaja Furuholmin kannanottoehdotusta.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pääministeri Orpo, eduskuntavaalien alla te sanoitte, että kokoomus lupaa, että tulevalla vaalikaudella suomalaisiin yrityksiin syntyy 100 000 uutta työpaikkaa. No, ei ole syntynyt. Työllisyys on sen sijaan laskenut teidän epäonnistuneen politiikkanne seurauksena, ja hallitukselta odotetaan nyt toimia työttömyyden ja köyhyyden vähentämiseksi — mutta mitä vielä. Vaikka te täällä nyt sanotte, että te ette väheksy työttömiä, niin valtiovarainministeri Purra huutelee ”menkää töihin” ja haluaa laittaa työttömät keräämään risuja. [Sheikki Laakso: Joku huutaa, että olkaa hiljaa!] Ja kyllä, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen puhui eilen työttömistä naapureina, jotka jäävät kotiin nukkumaan. [Oikealta: Ei puhunut!] Arvoisa hallitus, esitän teille yhden toiveen: lopettakaa tämä halveksunta ja vastakkainasettelu [Mauri Peltokangas: Törkeää puhetta, käsittämätöntä soopaa!] ja tuokaa vihdoinkin kehysriihessä aitoja toimia työttömyys- ja köyhyyskriisin ratkaisemiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on käynnissä köyhyyskriisi, josta ei enää voi eikä saa vaieta. Niin kuin tässä salissa on todettu jo useassa puheenvuorossa näiden viimeisten tuntien aikana, lähes miljoona ihmistä elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä, ja tämä suunta on hallituksen päätöksistä johtuen vain huonompaan. Leipäjonot kasvavat, lapsiköyhyys kasvaa, asunnottomuus kasvaa, arki kallistuu. Samaan aikaan hallitus leikkaa perusturvaa ja vaikeuttaa työntekijöiden asemaa. Ja se suojaosien poisto on aiheuttanut sen, että osa-aikatyötä ei kannata ottaa vastaan ja pienestäkin keikasta rangaistaan tukien leikkaamisella ja erittäin vaikealla byrokratiakierteellä. Tällä hallituskaudella pienituloisten asemaa on vaikeutettu askel askeleelta, eikä ole jäänyt epäselväksi, kenen vuoksi hallitus näitä päätöksiä tekee. Ennen vaaleja perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra lupasivat maat ja taivaat pienituloisille, mutta teidän politiikkanne, teidän verolinjanne... Ei täällä taida olla perussuomalaisia paikalla, mutta joka tapauksessa te olette antaneet suurimmat verohelpotukset kaikkein suurituloisimmille, ja tälläkin hetkellä valmistellaan lähes miljardin euron kokoista lahjaa suuryritysten eduksi. Siksi tämä vasemmistoliiton välikysymys köyhyydestä on välttämätön. Täällä aikaisemmin edustaja Päivärinta, jolle en saanut vastata, sanoi, ettei tämä välikysymys ole ratkaisu köyhyyteen. Vaikka tämä itse välikysymys ei olisi ratkaisu köyhyyteen, niin kyllä minä haluan silti sanoa edustaja Päivärinnalle ja koko kokoomuksen eduskuntaryhmälle, että minusta on todella tärkeää, että me keskustellaan tästä asiasta ja että oikeistohallituksen on nyt vastattava meille, miksi te pahennatte tätä kriisiä, miksi te vaikeutatte jo valmiiksi pienituloisten asemaa — vaikka ei tässä tuntien aikana ole paljon vastauksia saatu. Köyhyyshän ei sinänsä ole mikään luonnonlaki, koska se on seurauksia päätöksistä, muun muassa teidän päätöksistänne, ministeri Grahn-Laasonen. Te olette leikanneet työttömyysturvaa, työttömyysturvan lapsikorotus on poistettu, toimeentulotukea on leikattu, asumistukea on leikattu, suojaosat poistettu. Ja täytyy todeta, että tämä vaikutusten arviointi on ollut täysin puutteellista. Asiantuntijat toteavat, että nämä leikkaukset ovat kasaantuneet samoille jo valmiiksi heikossa asemassa oleville perheille, lapsiperheille erityisesti. Arvoisa puhemies! 31 000 — tämän luvun pitäisi olla jo jokaisen suomalaisen huulilla. 31 000 lasta joutuu kärsimään hallituksen päätöksistä. 31 000 lasta joutuu kokemaan köyhyyttä lapsuudessaan. Lapsiperheköyhyys ei ainoastaan lisäänny, vaan se myös syvenee näillä päätöksillä. Suomessa on jo yli 137 000 köyhyydessä elävää lasta, ja on aivan käsittämätöntä, miksi hyvinvointivaltiolta paljon ja vielä enemmän saaneet suomalaiset päättäjät, hallituksessa istuvat ministerit, päättävät nyt omilla päätöksillään tuottaa ylisukupolvista köyhyyttä. Me kaikki tiedämme, että köyhyys periytyy. Jokainen sosiaaliturvaleikkaus on käytännössä leikkaus suomalaisten hyvinvoinnista, turvallisuudesta, osallisuudesta ja luottamuksesta tulevaisuuteen. Jokainen leikkaus toimeentulotuesta, asumistuesta, suojaosista ja työttömyysturvan lapsikorotuksista tuottaa lopulta vain ja ainoastaan huolta ja ahdistusta pienituloisten arkeen. Jokainen leikkaus hyvinvointialueilta, kuntien peruspalveluista, sosiaalihuollon palveluista ja koulutuksesta tuottaa lopulta pitkällä aikavälillä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Lapsi ei voi itse vaatia oikeuksiaan, ja siksi meillä päättäjillä on erityinen vastuu varmistaa, että jokaisella lapsella on pääsy kaikkiin perustarpeisiin sekä yhtäläiset mahdollisuudet elämässään. Siitähän tuo Tulevaisuus-patsas takanani myös muistuttaa. Mutta tämä lisääntynyt köyhyys näkyy kuitenkin nyt jo oppimistuloksissa ja niiden eriytymisessä sekä lasten että nuorten kohdalla. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi totean edustaja Päivärinnan puheenvuoroon, kun hän moitti vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettia ja siinä olleita veropolitiikkaan tehtyjä laskennallisia vaikutuksia työttömyyteen. Me kaikki tiedetään, että nämä laskennalliset työttömyysluvut ovat aina hieman poikkeuksellisia. Esimerkiksi tämä hallitus on laskennallisesti luvannut 100 000 uutta työllistä. Ei ole tullut, on tullut 100 000 uutta työtöntä. Ja, puhemies, haluan vielä todeta, kun edustaja Päivärinta moitti vasemmistoliiton linjaa liittyen verotukseen: kyllä, vasemmistoliiton mielestä verot tulee maksaa maksukyvyn mukaan. Tämä hallitus on tehnyt politiikkaa, jolla suurituloisille on annettu kaikista suurimmat verohyödyt. En minä olisi tarvinnut, rakkaat kollegat, enää yhtään veronkevennyksiä omaan palkkiooni, mutta monelle pienituloiselle lapsiperheelle ne olisivat olleet iso summa siellä tilillä jokainen kuukausi.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa kun ministeri aloitti tämän vastauspuheenvuoronsa, niin totesin, että se puhe olisi ollut hyvä käyttää silloin aivan aluksi, kun te totesitte, että aihe on tärkeä ja on hyvä, että me puhutaan köyhyydestä. Mutta te käytitte sen ensimmäisen puheenvuoron tuolta pöntöstä haukkuaksenne koko opposition ja siinä sivussa myöskin työttömät. Ja mitä tulee sitten tähän vasemmistoliiton vaihtoehtobudjettiin, niin, ministeri Grahn-Laasonen, tuntuu hieman erikoiselta, että te itse täällä äsken loukkaannuitte siitä, kun me suoraan siteerasimme teidän puheitanne, ja sen jälkeen te puhuitte täällä vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetista ja laskennallisista työpaikoista, kun te aivan hyvin itsekin tiedätte, että laskennallisia työpaikkoja ovat juuri ne teidän lupaamaanne satatuhatta uutta työpaikkaa. Missä ne työpaikat nyt ovat? Arvoisa ministeri, tämä keskustelu on ollut todella tärkeä, ja se on myös osoittanut meille, miten te suhtaudutte heikommassa asemassa oleviin köyhiin ja työttömiin.

Arvoisa rouva puhemies! Onhan tämä nyt todella hämmentävää, kun täällä pääministeriä myöten hermostutaan opposition puheista, kun oppositio vain siteeraa, mitä ministeri puhui. Suora sitaatti: ”Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan.” Näin te sanoitte. [Välihuutoja oikealta] Jos te haluatte, että tämä järjestelmä on reilu, niin, arvoisa hallitus, palauttakaa ne suojaosat. Tässä juuri yrittäjäkin laittoi viestiä, että ei saa enää työntekijöitä näihin lyhyisiin työsuhteisiin, pätkätöihin, koska suojaosat on poistettu. Arvoisa ministeri, jos ihmisillä ei ole työtä muuta kuin pieniä pätkiä, niin, hyvänen aika, tehkää nyt näiden pienien pätkien vastaanottaminen edes kannattavaksi ennemmin kuin että täällä leimaatte työttömiä ihmisiä nukkuviksi naapureiksi.

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä hallituksen puheet ja ministereiden vastaukset ovat mielestäni erittäin ylimielisiä ja kylmiä. Minusta te todellakin annatte ainakin sellaisen kuvan, että te vähättelette ihmisten kokemaa hätää. Aivan niin kuin tässä on todettu, ministerin kirjoitetussa puheessa, joka meillä kaikilla on luettavissa, todetaan, että naapuri, joka jää kotiin nukkumaan. Te sanotte työttömästä ihmisestä näin. Miten teidän on niin vaikea tässä myöntää, että nämä teidän päätöksenne ja teidän tekemänne politiikka ovat aiheuttaneet monille ihmisille tulonmenetyksiä? Te ette ole puhuneet siitä lainkaan. Se näkyy suomalaisten arjessa, ja se näkyy suomalaisten tileillä. Tämänkin keskustelun aikana sain viestin, jossa eläkkeellä oleva isoäiti kirjoitti, että hänen eläkkeensä on laskenut ja hänelle tärkeintä elämässä ovat lapset ja lapsenlapset, mutta nyt hän joutuu toivomaan, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa [Puhemies koputtaa] eivät tulisi käymään hänen luonaan, koska hänellä ei ole varaa siihen, [Puhemies koputtaa] että hän tarjoaisi lapsilleen ja lapsenlapsilleen ruokaa. Arvoisa puhemies, onko tämä kohtuullista? [Puhemies koputtaa]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Emme kyllä kuulleet tässä vastauksessa mitään uutta. Ministeri vetoaa vaarallisesti velkaantuneeseen maahan ja kertoo, että hallitus on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Te olette tehneet päätöksiä, joiden myötä köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Politiikka on arvovalintoja, ja te olette valinneet tehdä näin. Jo lähes miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. He ovat pienituloisia. He ovat ihmisiä, jotka kokevat vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. He ovat työttömiä, eläkeläisiä, vajaatyöllisiä tai työkyvyttömiä — ja heidän lapsiaan ja perheenjäseniään. Työelämän murros on myös lisännyt epätyypillisiä työsuhteita. Ja se tarkoittaa sitä, että osa-aikatyöt ja keikkatyöt ovat lisääntyneet ja työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt. Palkka ei enää riitä elämiseen. Kuinka näiden miljoonien ihmisten ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa tällä hetkellä? Ei mielestäni kovinkaan hyvin. Hallituksen päätökset ovat lisänneet ja syventäneet entisestään suomalaisten köyhyyttä ja erityisesti lapsiperheköyhyyttä. Mutta kun Elinkeinoelämän keskusliitto tai suuryrityksien lobbarit keksivät vaatia uusia veronalennuksia tai uusia tukia, miljoonat ja miljardit lentelevät sinne ja tänne — tästä puoli miljardia terveysjättien uusiin Kela-korvauksiin ja tuosta miljardi rikkaiden ja suuryritysten veronalennuksiin. Ja perintöverokin pitäisi vielä poistaa, jotta miljoonaperijät varmasti pärjäävät. [Oikealta: Niin pitäisi!] Silloin teillä on rahaa eikä valtion velkaantuminen huoleta. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, te sanoitte puheessanne, että teidän on pakko tehdä vaikeita päätöksiä, mutta eivät nämä päätökset ole vaikeita teille. Ne ovat vaikeita niille pienituloisille suomalaisille, joilta te leikkaatte. Arvoisa puhemies! Hilkka lähetti minulle viestillä kysymyksen, joka on osoitettu teille, arvoisa hallitus. Hilkka kysyy: ”Arvoisa hallitus, mitä haluatte sanoa niille perheille, joilla juuri nyt menee todella heikosti? Niille perheille, joissa juuri nyt on ehkä työtön yksinhuoltaja vastuussa kasvavista lapsistaan, joissa eurot eivät riitä ruokaan, vuokraan, vaatteisiin, lääkkeisiin? Mitä sanotte heille nyt? Eikä mitään liirumlaarumia palkansaajien veronkevennyksistä ja panostuksista talouskasvuun, kiitos. Näillä perheillä, lapsilla, isillä ja äideillä, heillä on hätä juuri nyt, oli eilen ja on myös huomenna. Millä tavalla hallitus huolehtii nyt näistä ihmisistä, ja miksi heidän pitäisi luottaa mihinkään, mitä hallitus puhuu?” Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman parhaista demokratioista, mutta valitettavasti täälläkin raha määrää ja toisten ääni kuuluu kovempaa kuin toisten. Moni pienituloinen on menettänyt lopullisesti uskonsa politiikkaan, kun miljoonan suomalaisen elämä merkitsee vähemmän kuin rikkaimman promillen. Me vasemmistoliitossa olemme saaneet hallituskauden aikana tuhansia ja tuhansia yhteydenottoja pienituloisilta suomalaisilta: ihmisiltä, jotka tämä miljonäärien hallitus on ajanut yhä syvempään ahdinkoon — työttömyyteen, köyhyyteen, ylivelkaantumiseen, jopa ruuan puutteeseen ja asunnottomuuteen. Näiltä ihmisiltä on todellakin vaadittu kohtuuttomia, toisin kuin te, pääministeri Orpo, lupasitte. He ovat pienituloisia, joilta leikkaaminen sittenkin kävi perussuomalaisille, toisin kuin ministeri Purra lupasi. Ei ministeri Purra hymyillyt sakset kädessä eduskuntavaalien alla, vaan antoi tavallisille suomalaisille katteettomia lupauksia, joilla nousi valtaan. Ja nyt täällä lähinnä uhriudutaan, kun lupauksienne perään kysytään. Me vasemmistoliitossa haluamme tuoda miljoonan suomalaisen äänen tähänkin saliin, ja siksi luen pari sitaattia hallituskauden aikana saamistamme viesteistä: ”Olen yhden teinin totaaliyksinhuoltaja. Käyn pienipalkkaisessa työssä korkeakoulututkinnostani huolimatta. Olen ajautunut ulosottoon. Näemme joka kuukausi nälkää. Arjen pakollisista menoista on vaikea selvitä. Emme pysty ostamaan mitään uutta. Arki on vain selviytymistaistelu, jossa olen vaarassa menettää lopullisesti terveyteni. Työnantaja ei anna lisätöitä tai lisätunteja, vaikka niitä kuinka kysyn. Riikka Purran torihuutelut ’Menkää töihin!’ ovat oman elämäntilanteeni valossa irvokkaita.” ”Aikaisemmin pystyin hengittämään ja osa-aikatyön tekeminen oli jonkinlainen kohennus elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen. Minulle 50 prosentin työaika toimistotyössä on tosiaankin minun 100 prosenttiani, enkä enempään pysty. Saan soviteltua peruspäivärahaa, palkalla ei yksin tule toimeen. Leikkauksien jälkeen olen menettänyt melkein 300 euroa kuussa erityisesti asumistuen ja työttömyysetuuksien suojaosan poiston takia. Orpon hallitus ei välitä meistä sairaista ja osatyökykyisistä tippaakaan.” Arvoisa puhemies! Koko hallituksen työelämäpolitiikka on tähdännyt työntekijöiden aseman ja neuvotteluvoiman heikentämiseen. Näillä niin sanotuilla työllisyystoimilla on ainoastaan lisätty työelämän epävarmuutta ja toimeentulon vaikeuksia. Valtavat asumistukileikkaukset, työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto ja suojaosien poisto ovat vieneet pahimmillaan satoja euroja kuukaudessa perheiden toimeentulosta. Teiltä, pääministeri Orpo, on ollut mahdotonta saada suoraa vastausta siihen, onko tämä kohtuullista. Näitä leikkauksia on perusteltu työllisyydellä, mutta monien kohdalla työn tekemistä on ainoastaan hankaloitettu, eikä luvatusta 100 000 työpaikasta näy jälkeäkään. Työttömyys on sen sijaan noussut EU-maiden korkeimmalle tasolle. Niin sanottujen työllisyystoimien tai miljonääreille jaettavien veronalennuksien ”dynaamisia vaikutuksia” odotellessa ihmisillä leipäjonoissa on ehtinyt tulla jo moneen kertaan kylmä. Eikö tämän jos jonkin pitäisi herättää hallitus siihen, että joko politiikan suuntaa on korjattava tai sitten on astuttava sivuun? Selittely ei tuo työtä eikä toimeentuloa. Arvoisa puhemies! Mistä rahat köyhyyden torjuntaan, kysytään. Jos hallituksella on minkäänlaista moraalia ja kohtuullisuutta, sen on peruttava kehysriihessä päätöksensä lähes miljardin euron yhteisöverolahjasta suuryrityksille. Edes osa tästä summasta pitäisi käyttää köyhyyskriisin ratkaisemiseen — siihen, että suomalaisilla olisi töitä, riittävä toimeentulo, riittävästi ruokaa ja katto pään päällä. Nämä eivät ole kohtuuttomia vaatimuksia vaan hyvinvointivaltion peruslupaus, jonka oikeistohallitus on täydellisesti laiminlyönyt, ei taloudellisen pakon vuoksi, vaan koska tämä hallitus on päättänyt suosia rikkaita ja palvella ainoastaan miljonäärejä. Politiikka on arvovalintoja. [Ben Zyskowicz: Tuohon ette usko itsekään!] Arvoisa puhemies! Nyt kun Trumpin aggressiivinen sotapolitiikka nostaa elinkustannuksia ja hintoja, olisi entistä tärkeämpää pitää kaikki suomalaiset mukana. Näyttää kuitenkin siltä, että hallitus priorisoi talouspolitiikassaan jättiosinkoja nostavia miljonäärejä tavallisten suomalaisten ohi. Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Orpon hallituksen politiikka on lisännyt merkittävästi köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomessa. Koska hallitus ei ole osoittanut tahtotilaa korjaaviin toimiin, eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Arvoisa herra puhemies! Lapsen oikeuksien komitean mukaan talouskriisien aikana heikentäviä toimia voidaan harkita ainoastaan silloin kun kaikki muut vaihtoehdot on arvioitu ja on varmistettu, että vaikutukset kohdistuvat viimeisenä lapsiin ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Hyvä hallitus, te ette ole toimineet näin. Te olette päinvastoin leikanneet nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta. Yksinhuoltajaperheet, työttömänä olevien tai osa-aikatyötä tekevien perheet, sairauslomalla olevien vanhempien perheet ja maahanmuuttajien perheet — näiltä perheiltä ja erityisesti lapsilta te olette nyt leikanneet, ja nämä leikkaukset ovat lisänneet ja syventäneet lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Arvoisa hallitus, eivät lapset ole syyllisiä tähän taloustilanteeseen. [Puhemies koputtaa] Jokainen lapsi yrittää elää hyvää lapsuutta meidän aikuisten luomassa maailmassa. Minä kysyn teiltä: miten te itse arvioitte näiden päätösten oikeudenmukaisuutta lasten näkökulmasta?

Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeistohallitus on ajanut pienituloiset suomalaiset ahtaalle, ja pahempaa seuraa, jos politiikan suunta ei muutu. SOSTE on julkaissut tänään köyhyysraportin, jonka mukaan köyhyys tulee lisääntymään lähivuosina edelleen noin 26 000 henkilöllä, jos mitään ei tehdä. Pian suomalaisten kukkaroa kurittavat myöskin Trumpin hinnat — vaikka perussuomalaistenhan mukaan Trumpin piti olla parasta, mitä länsimaille on tapahtunut pitkään aikaan. Ei tullut euron bensaa, vaan elinkustannuskriisi uhkaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa puhemies! Nyt pitäisi pyrkiä tukemaan erityisesti pienituloisia suomalaisia. Esimerkiksi työttömyysturvan suojaosa voitaisiin palauttaa ja korottaa väliaikaisesti 500 euroon kuukaudessa. Näin tehtiin muun muassa koronakriisin aikana. Se parantaisi monien työttömien toimeentuloa ja myöskin kannustaisi tarttumaan pieniinkin työtilaisuuksiin. Arvoisa hallitus, oletteko te valmiita palauttamaan suojaosan edes väliaikaisesti, vai annatteko te tämän työttömyyden ja köyhyyden nyt vain jatkua?

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tuo tällä viikolla julkaistu nuorisobarometri kertoo, ettei nykynuorilla ole tulevaisuudenuskoa. Nykynuoret ovat eläneet kriisistä toiseen, ja minusta on todella hälyttävää, että nuoret säästävät omien sanojensa mukaan tulevaisuuden eläkkeisiin eivätkä esimerkiksi ensiasuntoon. Nyt te olette, ministeri Marttinen, tällä esityksellä lisäämässä nuorten epävarmuutta työelämässä säätämällä näistä määräaikaisista työsopimuksista. Te aivan suoraan arvioitte tässä omassa hallituksen esityksessä, että tällä voi olla vaikutuksia raskaussyrjinnän lisääntymiseen työmarkkinoilla, mutta katsotte toki tämän vaikutuksen vähäiseksi, sillä se vaikuttaa lähinnä naisiin. Arvoisa ministeri Marttinen, tuossa edellisessä puheenvuorossanne puhuitte perheen perustamisesta. Ajatteletteko te, että tämän teidän esityksenne myötä suomalaiset nuoret saavat toivoa [Puhemies koputtaa] ja uskoa perheen perustamiseen?

Arvoisa puhemies! Emme me kuulleet tässä pääministerin puheessa yhtään uutta ehdotusta korjata sotea. Oletteko te jo luovuttaneet sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen suhteen? En olisi siitä lainkaan yllättynyt, sillä kokoomus ja perussuomalaiset ovat kyllä pystyneet esittämään populistista ja ristiriitaista kritiikkiä soteuudistusta kohtaan, mutta ette te ole missään vaiheessa tarjonneet meille teidän omaa vaihtoehtoanne. Pääministeri! Se, mitä te olette saaneet aikaan, on massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitukseen, minkä te unohditte mainita puheenvuorossanne, sekä toisaalta verorahojen lapiointi suurten terveysfirmojen voittoihin. Sikäli on mielestäni oikein hyvä, että tätä soten uudistustyötä nyt aidosti pyritään jatkamaan parlamentaarisesti. Me vasemmistoliitossa olemme pitkään sanoneet avoimesti, että soteuudistus ei tullut kerralla valmiiksi ja korjattavaa jäi. Sote on meidän kaikkien yhteinen asia, ja sitä se on ollut kaikkien näiden vuosien varrella. Olemme sitä olleet kaikki myöskin yhdessä uudistamassa, ja tätä työtä on syytä jatkaa. Tosiasia on, että alueilla ei ole aitoa itsehallintoa niin kauan kuin verotusoikeus puuttuu, ja tämä on myös lukuisten asiantuntijoiden tunnistama korjaustarve nykyisessä soterahoituksessa. On myös tunnistettava se tosiasia, että sotepalveluiden turvaaminen ikääntyvälle väestöllemme edellyttää lisää henkilöstöä ja lisää resursseja — ja tässä suhteessa nyt on menty väärään suuntaan. Perussuomalaisten suurin kädenjälki tässä hallituksessa on ollut hoitohenkilöstön vähentäminen etenkin vanhuspalveluista, kun hoitajamitoitusta on toistuvasti leikattu. Se näkyy nyt suoraan hoitajien työttömyytenä ja potilasturvallisuuden vaarantumisena. Tämä on ollut perussuomalaisten ja muun oikeistohallituksen arvovalinta.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rydman, täytyy todeta, että vanhustenhuolto on ollut kyllä aikamoinen puheenaihe tässä viimeisinä viikkoina. Kolmen viikon aikana on uutisoitu neljä hoivakotikuolemaa, joissa taustalla on ollut tapaturma tai onnettomuus, ja minä toivon, että näihin suhtaudutaan vakavasti. En nyt mitenkään halua uskoa, että siellä hoitolaitoksissa hoitajat suhtautuisivat välinpitämättömästi vanhuksiin, joita he ovat hoitamassa, vaan kyseessä on resurssipula, ja se resurssipula on teidän hallituksenne aiheuttamaa. Te olette kahteen kertaan heikentäneet hoitajamitoitusta, minkä myötä hoitajia on vähennetty hoitolaitoksissa. Nyt teidän aikomuksenne on korvata teknologialla — haluan todeta vielä: korvata teknologialla — noin 800 hoitajaa nimenomaan vanhustenhoitolaitoksissa. Ministeri Rydman: miten te voitte kuvitella, että tähän on varaa, kun hoitajat tekevät jo tällä hetkellä työtä erittäin raskaissa ja vaativissa työoloissa entistä huonokuntoisempien vanhusten kanssa?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri Orpo, te tuossa aloituspuheenvuorossanne totesitte, että ette ole valmis perumaan mitään tehtyjä päätöksiä. Ja tavallaan ymmärrän sen ihan hyvin, sillä tämä politiikkahan, mitä tämä hallitus on tehnyt, on kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin mistä te ehkä olette edes osannut uneksia, arvoisa pääministeri. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri Purra, te sen sijaan totesitte joskus aikanaan ennen edellisiä eduskuntavaaleja, että pienituloisilta leikkaaminen ei teille käy. Olisin kysynyt teiltä: miten te nyt selitätte tämän tehdyn politiikan vanhuksille, jotka eivät pääse hoitoon, hoitajille, jotka on irtisanottu, ja niille lapsille, jotka ovat pudonneet köyhyyteen? Älkääkä nyt vastatko, että teidän on pakko tai että Suomen taloustilanne on niin heikko, kun miljonääreille teillä kuitenkin on rahaa.

Arvoisa herra puhemies! Alkuvuodesta kansaa on puhuttanut toreilla etenkin kaksi asiaa: huoli vanhuspalveluiden tilanteesta ja työttömyyskriisi, joka on Suomessa Euroopan pahin. Nämä asiat puhuttavat myös täällä eduskunnassa, jossa ovat juuri käynnistyneet vaalikauden viimeiset valtiopäivät. Suomessa valtaa pitää miljonäärien hallitus, jota nämä ongelmat eivät hetkauta. Siksi tälläkin hetkellä joudumme eduskunnassa jälleen kerran käsittelemään uusia leikkauksia vanhuspalveluihin. Vanhuspalveluista ollaan perussuomalaisen vastuuministerin esityksellä vähentämässä jälleen yli 800 hoivatyöntekijää, vaikka tilanne on jo ennestään kriittinen. Aina kun miljonäärien hallitus leikkaa köyhiltä, sairailta, lapsilta tai vanhuksilta, kyse on kuulemma ”vaikeista päätöksistä”. Sanotaan nyt suoraan: eivät nämä päätökset ole teille vaikeita. Ne ovat vaikeita niille vanhuksille, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka eivät pääse ajoissa lääkäriin. Ne ovat vaikeita niille suomalaisille, jotka ovat menettäneet oman kotinsa hallituksen politiikan seurauksena. Ne ovat vaikeita niille yli 30 000 lapselle, jotka hallitus on pudottanut köyhyyteen. Tämä hallitus on todellakin miljonäärien hallitus, ja heitä se palvelee avokätisesti. Julkisesta taloudesta ja velkaantumisesta välittämättä. Suuryrityksiä hyödyttävä yhteisöveron alentaminen lähes miljardilla eurolla jättää valtavan aukon julkiseen talouteen, mutta se ei tuo kasvua eikä työtä. Kyse on lahjasta, ei mistään muusta. Sattumalta julkisuustietojen mukaan elinkeinoelämä valmistautuu jakamaan ennätyspotin vaalirahaa ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Miljonäärien kukkarot ovat vastavuoroisesti auki. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä suomalaisista työntekijöistä — saati työttömistä. Suomeen ollaan nyt tuomassa perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka edes hallituksen omassa esityksessä sen ei arvioida lisäävän työllisyyttä. Kun työntekijöiden asemaa heikennetään, tavoitteena on tietysti paisuttaa miljonäärien voittoja. Työpaikkoja sillä vain ei synny — kuten ei ole syntynyt tähänkään mennessä. Kasvava joukko työttömiä on joutunut toimeentulotuen varaan, kun työttömyysturvaa ja asumistukea on romutettu. Kun toimeentulotuen menot käännettiin ensin rajuun kasvuun, niin tietysti siitäkin sitten leikattiin. Vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset maksavat näin hinnan oikeistohallituksen epäonnistuneesta politiikasta. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on miljonäärien hallitus, eikä se välitä myöskään suomalaisesta luonnosta. Suomalaisen luonnon monimuotoisuus heikkenee jatkuvasti. Suomen metsät ovat ratkaisijan roolissa niin ilmaston, luonnon kuin taloudenkin osalta. On uskallettava etsiä ratkaisuja, joiden avulla arvokkaista metsistämme saadaan arvoa tasaisemmin ja reilummin. Tarvitsemme myös ilmastolain rinnalle luontolain, johon määritellään sitovat, hallituskaudet ylittävät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Se on meidän velvollisuutemme tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Suomalainen politiikka tarvitsee käänteen ja nimenomaan vasemmistolaisen käänteen. Kansa on kyllästynyt epärehelliseen vaihtoehdottomuuden politiikkaan, jossa hyvinvointivaltion alas ajaminen on muka ”välttämätöntä”, kun samaan aikaan rikkaille riittää rahaa. Jos niin sanottuja kovia päätöksiä kaivataan, niin aloitetaan sitten näistä: Perutaan järjetön yhteisöveron miljardiale ja terveysjättien voittoihin valuneet Kela-korvaukset. Säädetään Suomeen miljonäärivero ja ratkaistaan sillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvaje. Nämä päätökset eivät välttämättä kaikille ole mieluisia tai mukavia, mutta yhteisen edun mukaisia ne ovat.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpo lupasi Suomeen tällä hallituskaudella 100 000 uutta työpaikkaa, mutta Suomen työllisyyskehitys on ollut Euroopan heikointa. Työpaikkojen sijasta uusien työttömien määrä on kasvamassa hallituskaudella jopa 100 000 henkilöllä. Oikeistohallitus on upottanut epäonnistuneella talouspolitiikallaan Suomen pitkäaikaiseen taantumaan, ja väitetyt työllisyystoimet keskittyvät ainoastaan työntekijöiden ja työttömien aseman heikentämiseen. Tämä pätee myöskin hiljattain eduskuntaan tuotuun esitykseen alle vuoden mittaisten perusteettomien määräaikaisten työsopimuksien laillistamisesta. Tämän esityksen on arvioitu lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä heikentävän erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Määräaikaiset työsuhteet kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille ja erityisesti nuorille naisille. Hallituksen esityksen mukaan lakiesitys voi vaikuttaa kielteisesti syntyvyyteen, mutta vaikutus arvioidaan myös vähäiseksi, koska se kohdistuisi lähinnä naisiin. Perustelu on erittäin surullinen ja paljonpuhuva. Kaiken lisäksi hallituksen esityksessä todetaan suoraan, ettei aihetta koskeva tutkimustieto osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyysvaikutuksia. Tästä huolimatta työntekijöiden kyykyttämistä perustellaan jälleen kerran työllisyydellä, vaikka aiemmatkaan heikennykset eivät ole saaneet katastrofaalista työllisyyskehitystä kääntymään parempaan. Työelämän laatua ne kylläkin heikentävät. Arvoisa puhemies! Työttömyyskriisi koskee tällä hetkellä rajusti etenkin nuoria, kun jo noin 90 000 alle 30-vuotiasta on ilman työtä. Kehityksen kääntäminen vaatisi kotimaista kysyntää vahvistavaa talouspolitiikkaa, koulutuspanostuksia ja nuorten työllisyyttä edistäviä täsmätoimia, kuten palkkatukityön lisäämistä ja vastavalmistuneille kohdennettuja työllisyyspalveluita. Yksi konkreettinen ja helposti toteutettava keino olisi palauttaa työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat, jolloin osa-aikaisen ja lyhytkestoisenkin työn vastaanottamisesta tehtäisiin jälleen kannattavaa. Suojaosien poistamisella hallitus lähetti työttömille viestin, jonka mukaan ainoastaan kokoaikatyö on merkityksellistä. Tällainen ajattelu on todella kaukana nykyisen työelämän realiteeteista. Kuten hallituksen omatkin vaikutusarviot osoittavat, nuorten työmarkkina-aseman heikentäminen tuskin saa työnantajia palkkaamaan yhtään enempää nuoria. Tällaisella politiikalla ei myöskään luoda toivoa eikä tulevaisuudenuskoa, päinvastoin. Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspolitiikka on täysin epäonnistunutta. En voi sitä tukea enkä kannattaa, vaikka ministeri Marttinen täällä salissa aikaisemmin niin toivoi. Sen sijaan kannatan edustaja Minja Koskelan tekemää epäluottamusehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään kuultu paljon kauniita sanoja ja ymmärtäväistä puhetta suomalaisia työttömiä kohtaan, mutta täytyy todeta, että teidän tekonne, hyvä hallitus, on täysin päinvastaista. Tämä hallitus on omilla uudistuksillaan romuttanut sopimisen kulttuuria ja tuhonnut suomalaisten työttömien toimeentuloa, ja sitten te täällä vielä pyydätte oppositiolta tukea tälle teidän politiikallenne. Ei ole tulossa. Arvoisa puhemies! Me olemme tänään täällä yhdessä, koko eduskunta, osoittaneet yhteisesti tukemme Ukrainalle ja sen kansalle, ja heti sen perään edustaja Piisinen perussuomalaisten ryhmäpuheessa syytti työttömyyden kasvusta maahanmuuttajia. [Anne Kalmari: Ukrainalaisia! — Sanna Antikainen: Ei ole syyttänyt mistään!] Olisin, arvoisa puhemies, kysynyt teiltä, hyvä hallitus: mikä merkitys tilapäistä suojelua hakevilla ihmisillä on työttömyyden kasvussa Suomessa?

Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen aikana työllisyys nousi Suomessa ennätyslukemiin, ja voin vakuuttaa teille, ministeri Marttinen, että ajat olivat silloinkin haastavat. Nyt tilanne on toinen. Tilanne on vaikea, ja tilanne on vakava, ja jokainen ihminen, joka tässä ajassa menettää työnsä, on todella vakavan tilanteen äärellä. Teidän lääkkeenne tähän työllisyystilanteeseen ovat olleet massiiviset leikkaukset sosiaaliturvaan, mutta se lääke ei ole toiminut. Pitäisikö teidän vaihtaa lääkettä? Vasemmistoliitto on esittänyt useita toimia työllisyyden parantamiseksi, esimerkiksi suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, mikä kannustaisi ihmisiä vastaanottamaan työtä. Olemme myös esittäneet rakennusalan tukemista sekä koulutusmahdollisuuksien parantamista. Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miltä nämä toimet teidän mielestänne kuulostavat? Voisitteko ottaa näistä lääkkeen työllisyystilanteen parantamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeistohallituksen tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteesta on ollut täysin harhainen. Hoitohenkilöstöä on jo irtisanottu ympäri Suomea, ja lisää irtisanomisia on tulossa. Terveyskeskuslääkäriin, perusterveydenhuoltoon pääsee entistä huonommin, ja erikoissairaanhoidossa jonot ovat monin paikoin liian pitkiä. Terveyskeskuksia on suljettu, ja palvelut ovat ajautuneet yhä kauemmas ihmisten ulottumattomiin. Vasemmistoliitto ja monet asiantuntijat ovat jo pitkään vaatineet hyvinvointialueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen, mutta te olette osoittaneet hallituksessa ylimielisyyttä tätä asiaa kohtaan. Itse asiassa ministeri Juuso on vastannut suoraan aikaisemmin, että lisäaikaa ei ole tulossa. No, nyt tämä esitys alijäämien kattamisen lisäajasta on täällä, mutta se on kaksi vuotta myöhässä ja se on puutteellinen. Edelleen monet alueet jäävät talouden ja toimintansa suunnittelussa täysin tyhjän päälle, [Puhemies koputtaa] kun ei tiedetä, tuleeko sitä lisäaikaa vai ei.