Polvinen Mikko

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lylylle — piti katsoa tuossa noita muistiinpanojakin: tosiaankin Googlellahan on tuolla Amerikassa yhteistyösopimus Kairos Powerin kanssa, jolla on 500 megawatin sähköntuotannon SMR-laitos, teknologiasopimus olemassa, elikkä kyllä näitä pystytään tekemään myös sähköntuotantoon. Olen suomalaisten asiantuntijoiden kanssa käynyt tätä samaa keskustelua, ja totta on, että lämmöntuotantoon nämä vaikutukset tulevat ensin, mutta kyllä ne myöskin sinne sähköntuotantoon ovat tulossa. [Lauri Lylyn välihuuto] — Elikkä 500 megawatista on kysymys tuossa projektissa, mikä on siellä Yhdysvalloissa työn alla. Mutta tästä Suomen neuvotteluasemasta. Tämän lakialoitteen myötä varmasti tällainen Suomen neuvotteluaseman pohtiminenkin on tullut tässä eteen monelle: mikä on Suomen vahvuus ja kuinka paljon tänne lopulta halutaan. Aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille myös kuntien mahdollisuudesta ja järkevyydestä asettaa ehtoja, ja minusta tämä on hyvää keskustelua siitä, että kyllä Suomella näitä vahvuuksia on, että ei tässä tarvitse rengin asemaan eikä reservaattiasemaan joutua, että tavallaan oltaisiin vain ehdoitta mukana kaikessa. Niin kuin aikaisemmin puheessani mainitsin, kyllä tässä on syytä valita, on varaa valita ja on järkevää valita kumppaneita, joiden kanssa Suomi haluaa edetä. Energiaa on rajallisesti, ja jokaisesta kilowatista ja megawatista on saatava maksimihyöty meidän yhteiskunnalle. Tuossa aikaisemmin edustaja Mikkonen mainitsi näistä isoista tehtaista ja tavallaan haitasta luonnolle. Olen keskustellut myös vihreitten valtuutettujen kanssa tuolla Kainuunkin suunnalla, ja osa on kyllä ollut aika tyytyväisiä siihen, että tulee datakeskuksia mieluummin kuin lisää sahoja tai sellutehdashanketta tai muuta, kuten esimerkiksi Paltamossa on tämä sellutehdashanke käynnissä. Lopulta nämä vaikutukset ympäristöön eivät välttämättä kovin suuret ole, jos ajatellaan sitä datakeskusta. Toki ne sähkölinjat aiheuttavat tietysti oman haasteensa, mutta kuitenkin. Edustaja Mikkosella oli hyvä nosto tuo puurakentaminen. Kyllä. Olisi hyvä suomalaista rakentamistakin ja suomalaista raaka-ainetta kanavoida näihin. Se tuo työtä tuonne maaseudulle. Itse olen ollut puukerrostaloyhtiön toimitusjohtajana, ja kyllä voin taata, että ristiinlaminoidusta puusta saadaan hyviä rakennuksia. Itse asiassa Kajaanissa tällä hetkellä XTX:llä on rakennuksia tulossa tästä ristiinlaminoidusta puusta, joten kyllä tämä puurakentamisen tuominen tähän elementiksi, kun tässä ympäristöasioistakin puhutaan, on hyvin luontainen osa tätä kokonaisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän energian hintaan. Suomihan kuuluu tähän Nord Poolin alueeseen elikkä pohjoismaiseen sähkömarkkinapaikkaan, ja ajattelen niin, että jos nämä datakeskukset eivät tulisi Suomeen vaan ne tulisivat tälle samalle Nord Poolin alueelle vaikka Ruotsiin tai Norjaan, niin sehän nostaisi siellä Nord Poolissa sitten sitä energian hintaa. Siinä mielessä on tärkeätä käydä keskenään tätä pohjoismaistakin keskustelua, Nord Poolin alueen maitten keskustelua, että minkälaisilla strategioilla ja minkälaisilla ratkaisuilla he ovat ottamassa haltuun tätä datatalouden ja datakeskusbuumin ilmiötä, koska voi olla niin, että jos Suomi näistä kovasti kieltäytyisi — mitä nyt ei tietenkään olla tekemässä järkevien toimijoitten osalta, vaikuttaa siltä — niin mitä sitten nämä meidän kumppanimaamme ovat tekemässä tällä alueella? Näin se vain on, että jos esimerkiksi Ruotsiin tulee vahvasti näitä investointeja, niin kyllä me täällä Suomessa huomataan, että kuluttajan sähkö nousee, joten tämä on enemmän kuin Suomen kokoinen kysymys, vaikka Suomi tämän asian hyvin hoitaisikin. Eihän tämä energiapolitiikka nyt kovin kummoista matematiikkaa kuitenkaan ole, kun sähköstä on kysymys: kyllähän se on kulutus versus tuotanto, ja kysyntä lisää tuotantoa, mutta se pitäisi ottaa haltuun. Olen hämmästynyt siitä, että suomalaisessa keskustelussa ei näitä gigawattiasioita ole tuotu esille niin reippaasti ja piirretty graafeja meille tänne eduskuntaan, jotta olisimme täysin siitä perillä, minkälaisia ennusteita on energiankulutuksesta ja myöskin siitä, minkälaisella vasteella tähän energiantuotantoon vastataan. Jos ajatellaan, että pienydinvoimaloitten mahdollisuus olisi tuossa 8—10 vuoden päästä, että ne olisivat sarjatuotannossa, niin totta on se, minkä edustaja Lyly aiemmin kertoi, että tuotanto ei pysy välttämättä perässä siinä, mitä kulutus olisi, elikkä hinnat tulisivat sitä myöten nousemaan. Mutta kyllä me tänne eduskuntaan enemmän tietoa tästä tarvitaan, ja hyvä, että tämä lakialoite on käynnissä täällä ja tästä keskustellaan. Sitten tuosta kylmästä ilmastosta ja yleensä Suomen houkuttelevuudesta: Suomeenhan datakeskuksia houkuttelee ensinnäkin tämä meidän vakaa sähköverkko. Suomessa on maailman paras sähköverkko, ja kyllä datakeskustoimijat sen tietävät ja pystyvät luottamaan siihen, että suomalainen yhteiskunta on rakentanut vakaan verkon, jota hallitaan Suomessa osaamisella. Lisäksi täällä on osaamista, siis datatalouteen liittyen. Meillä on todellakin vakaa yhteiskunta, ja myöskin tämä energian hinta on Suomessa ollut kohdallaan. Datakeskustoimijoitten kanssa keskustellessa he ovat tuoneet vahvaa viestiä siitä, että eivät he halua hinnan nousevan, He tarvitsevat edullista sähköä. Sen takia järkevät toimijat ovat itse valmiita tuomaan pääomia myöskin energiantuotannon puolelle tai pitkiä sopimuksia energiantuottajien kanssa, jotta Suomessa tätä energiaa on saatavilla jatkossakin edullisesti. Eli se on yhteinen intressi näitten toimijoitten kanssa pitää energian hinta alhaalla niin kuluttajille kuin teollisuuteenkin.

Arvoisa rouva puhemies! Henkilökohtaisesti en allekirjoittanut tätä lakialoitetta, mutta tämän lakialoitteen hengessä haluan kuitenkin kiittää edustaja Vestmania siitä, että toi tällaisen lakialoitteen tänne keskusteluun, koska olen itse kokenut, että datatalouteen, datakeskusteollisuuteen, liittyvää keskustelua ei ole tässä salissa käyty läheskään niin paljon kuin olisi kuulunut käydä tähän mennessä. Kuten aiemmin edustaja Mikkonen tuossa kuvasi, hallitus taidettiin vähän housut kintuissa yllättää tämän datateollisuuden kasvun kanssa nyt, kun tämä tuli eteen. Tein jo vuonna 2025 kirjallisen kysymyksen ministerille siitä, milloin tehdään datakeskusstrategia tähän maahan, kuinka me valmistaudutaan tähän datakeskusbuumin tulemiseen, että olemme valmiita sinä päivänä, kun tämä tulee meille eteen. Kyseessähän on siis positiivinen asia: Googlen investointi 13 miljardia euroa. Onneksi näin suuri investointi tuli juuri sieltä suunnasta. Voimme käydä keskustelua yhdysvaltalaisen yhtiön kanssa, joka on globaalisti tunnustettu vastuulliseksi yritykseksi, toimijaksi, vakavaraiseksi. Jos tämä investoinnin suunta olisi ollut vaikka Kiinasta käsin tai muutoin idästä, niin oltaisiin vähän toisenlaisessa tilanteessa. Siinä mielessä tämän mahdollisuuden myötä on hyvä käydä tätä keskustelua. Itse tulen Kajaanista, Kainuusta. Olin maakuntavaltuuston puheenjohtaja viisi vuotta tämän datatalouden nousun aikana, ja meillä on siellä LUMI-supertietokone. Nyt on tulossa uusi yhteiseurooppalainen tekoälytehdas. Meillä on siellä kansallisia supertietokoneinvestointeja ollut tänä aikana. Meille on tullut nyt työn alla oleva XTX, 1,1 miljardia euroa kokonaisinvestointi Kajaaniin datakeskuksen osalta. Googlen investointi 13 miljardia Suomeen, siitä osa myöskin Kajaaniin. Olemme Kajaanissa rakentaneet jo kaukolämpöverkkoon liitännät ja mahdollisuudet siihen, että koko Kajaani lämpiää tällä hukkalämmöllä, mitä datakeskuksista tulee. Se ekosysteemi, mikä sinne on rakennettu, on meidän maakunnan ylpeys. Se on nykyaikaa, se on aivan tämän päivän teollista kärkeä koko maailmassa. Muistan, kun CSC:n toimitusjohtaja sanoi, että on Amerikka ja Kiina ja sitten on Kajaani. Niin se on jatkossakin, mutta tämä järjestys voi vaihtua siinä, miten hyviä me Suomessa ollaankaan. Siinä mielessä voi olla myös maakunnastamme ylpeä. Siitä näkökulmasta haluan sanoa, että kun tämä datakeskusbuumi nyt käynnistyy, niin hallituksen olisi aika riprap-liikkein otettava haltuun tämä kokonaisuus, koska tähän ei yksin liity vain tämä energiapoliittinen kysymys. Tähän kuuluu sähkö, tähän kuuluu tietoliikenne, tähän kuuluvat työvoima, pääomat, maankäyttö, jäähdytys. Tähän kuuluu kiinteänä osana turvallisuus, meidän kansallinen turvallisuus, mahdollinen ulkovaltojen tahto käyttää näitä datakeskuksia omiin tarpeisiinsa tämän asian osalta. Tähän kuuluu osana myös ulkopolitiikkaa. Näin kriittisen infran rakentaminen Suomeen on todella positiivinen asia. Suomeen luotetaan Nato-maana, Suomeen luotetaan alustana investoida näin suuria investointeja kahdessa vuodessa. — On huomioitava, että tämä 13 miljardia oli siis kahdessa vuodessa. Voisin uskoa, että tulevaisuus tuo jotain tullessaan. — Lisäksi tämä mahdollistaa Suomessa vahvan alihankintakentän ja sellaisen osaamisen, mitä voimme viedä myös ulkomaille. Mutta on tärkeää, että voimme valita. On tärkeää, että voimme valita, kenen kanssa me suomalaista tuotettua energiaa käytämme. Kenelle sitä annetaan? Minkälaisia hyötyjä tämä kansakunta saa? Sen takia aiemmin tänään täällä salissa käyty keskustelu, jossa kyselytunnilla ministeri Puisto toi esille, että voisi olla tällainen valintakriteeristö tai mahdollisuus priorisoida näitä datakeskustoimijoita, on mielestäni erittäin tervetullut. Suomalainen sähköntuotanto ei riitä kaikille, mutta on tärkeää valita ne toimijat, joiden kanssa haluamme pelata, joilta Suomi saa parhaan hyödyn. Ja eihän sähkö tähän lopu. Sähköähän voidaan tuottaa, energiaa voidaan tuottaa. Olen tehnyt jo noston siitä, että Suomeen voitaisiin harkita pienydinvoimaloita jokaiseen maakuntaan, niin että ei tarvitsisi vetää noita piuhoja pitkin peltoja ja metsiä, joista maan- ja metsänomistajat ovat olleet osin myöskin näreissään, koska korvaukset niistä eivät ole riittäneet heille eivätkä ne ole olleet kohtuullisia. Eli energiapolitiikka, datakeskustalous, datakeskuspolitiikka, muu teollisuuspolitiikka kiteytyvät tämän asian ympärille voimakkaasti, joten nyt täytyisi valtion nousta niskan päälle, hallituksen niskan päälle tässä asiassa, ja keskustella kuntien, yritysten ja kansalaisten kanssa voimakkaasti siitä, mikä on Suomen näkemys tähän asiaan. Olen keskustellut viimeksi tänään Kainuun kuntien kanssa, ja eteen nousi kysymys siitä, kuinka paljon kunnille tulee tietoa siitä, mitä datakeskukset ovat. Kuulostaa siltä, että kaikkiin kuntiin on tulossa jotain datakeskustoimintaa, ja kuntapäättäjillä on haaveita siitä, että saisi datakeskuksia. Heille ei ole tullut sellaista informaatiota, että he voisivat tehdä näitä päätöksiä kovinkaan selkeästi. Ainakaan hallituksen ja valtion osalta ei ole tullut sellaisia normistoja, joiden mukaan voisi tätä asiaa vahvasti arvioida. Meillä pitäisi olla valtion puolesta koneisto, joka yhdessä arvioisi näitä investointeja kuntien kanssa. Sama kansalaisten kanssa. Nyt kansalaiset kysyvät, riittääkö sähkö. On aika helppo heittää, että no ei riitä ja sähkön hinta nousee, pelotella ensi talvena kaikki siihen, että nyt on niin kallista, kun tämä datakeskusbuumi on päällä, jos vaikka saataisiin joku äänestäjä sitten äänestämään sen takia, kun on kallista sähköä. Nyt olisi tärkeää hallituksen tuoda esille uskottava tarina siitä, kuinka tämä asia hallitaan niin, että ei ole niin kallista sähköä. Myöskin näille yrityksille tulee Suomessa antaa informaatiota siitä, millaista on olla datatoimijoitten alihankkijana, että saadaan uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, uusia yritystoimintoja, jotka palvelevat datakeskustoimijoita, ja saadaan Suomeen nämä työpaikat. Koulutuspoliittisesti täytyy tehdä avauksia siitä, että pääsemme kouluttamaan ihmisiä tälle kasvavalle alalle, mikä mahdollistaa tuhansien, kymmenientuhansien ihmisten työllistämisen. Jos näin yhteenvetona sanon, niin otetaan tämä asia valtiona haltuun. Kiitos, Vestman, tästä aloitteesta siinä mielessä, että nyt keskustellaan tästä lakialoitteesta, mutta myös laajemmin tätä voi nostaa. Otetaan tämä asia haltuun valtiona, niin me pärjätään tämän kanssa. Jos me ajelehditaan tämä mukana, katsotaan sivusta ja reagoidaan perästä, niin välttämättä tämä ei Suomelle ihan parasta tulosta tuo. Olen kyllä tämän datakeskusbuumin kannattaja ja olen iloinen tästä, mutta nyt on valtiolla pelin paikka ja tilaisuus ottaa asia haltuun.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia ja tämän asian puolesta ahkeroineita, jotka ovat tehneet töitä, että tämä asia tulee tänne eduskuntaan. He ovat myös käyneet täällä eduskunnassa vierailemassa ja tuomassa tietoa tänne paikan päälle meille kansanedustajille. Se on erittäin tärkeää. Turpeen alasajo on osa sitä ideologiapolitiikkaa, mikä vallitsi Euroopassa ja ehkä maailmassakin laajemmin vielä ennen kuin Venäjä teki laajemman hyökkäyssodan Ukrainaan. Uskottiin, että tämä globaali yhteisö on turvallinen ja voimme tehdä maiden välille riippuvuussuhteita, joiden on nyt havaittu olevan venäläisillekin mahdollisuus. Nyt, niin kuin ollaan havaittu, niin Suomi kuin Eurooppakin ovat irtautuneet niistä velvoitteista ja myöskin niistä riippuvuussuhteista, mitä silloin rakennettiin. Olemme tällaisten perusasioitten ääressä, että onko meillä itsellä energiaa tarpeeksi ja mitä energiaa täällä käytetään. Luulisin, että jos olisi tämä tilanne ymmärretty silloin aikanaan, niin koskaan tähän turpeen alasajoon ei oltaisi menty vaan oltaisiin pysytty enemmän omavaraisuudessa. Mutta ajattelin sanoa muutaman sanasen siitä, miten se on vaikuttanut maaseudun elämään, miltä se näyttää väljään asutulla seudulla, kun turvetta on ajettu alas. Maaseutuelinkeinojen alasajo pitkässä jaksossa on ajanut tietenkin meidän maaseudun kunnat ja kylät kovin hiljaisiksi. Hämmästelen sitä, että tämän päätöksenteon aikana näitä sosiaalisia ja alueellisia epätasa-arvoeroja, mitä on syntynyt sen vuoksi, ei ole punnittu silloin tarkkaan. On nähty tämä asia kuten tämä menisi yksin ympäristö edellä, ja niinhän siinä kävikin. Tämän vuoksi esimerkiksi näitten turvetuottajien lapset ja tutut ja kyläläiset ja nuoret eivät ole päässeet näihin perustöihin turvesoilla. Ja niin kuin näemme, nyt ennätyksellisen työttömyyden aikana juuri tällaiset perustyöt, matalan kynnyksenkin työpaikat, olisivat olleet tärkeitä noilla alueilla. Näin nämä meidän väljään asutut seudut näivettyvät. Samaan aikaan, niin kuin tässä aikaisemmin mainittiin, Italian roskaa ajetaan Suomeen — hyvin kyseenalainen harjoitus. Tänä päivänäkin olisi syytä käydä tarkastelemassa tosissaan, mitä siellä tulee mukana. Ainakin mitä Ylen dokumentteihin on uskominen, Italiasta ajetaan pähkinänkuoria Suomeen polttoon, eli poltetaan sellaista materiaalia, jota ei nyt välttämättä Suomeen tarvitsisi tuoda ihan vaihtotasettakin ajatellen ja myöskin omavaraisuutta ajatellen. Joten pitkäksi meni, sanotaanko näin. Turpeella olisi nyt ollut tässäkin asiassa paikkansa. Huoltovarmuuskysymyksenä turve on erittäin tärkeä. Tämä asia tietenkin menettää merkitystään koko ajan, kun ajamme alas näitä voimalaitoksia, joissa turvetta poltetaan. Sekin on valinta. Hämmästyttävää toki on, että tämä sama meininki jatkuu. Nimittäin elokuussa edustaja Viljanen toi esiin, että osa Suomen huoltovarmuusvarastossa olevasta viljastakin on tuotu ulkomailta. Eli emme ole vielä välttämättä oppineet tarpeeksi tästä turpeen alasajostakaan, sen omavaraisuuden merkityksestä, kun tämä hallitus jatkaa samanlaisia harjoituksia myös huoltovarmuusviljan kanssa. Turve on kuitenkin pala suomalaista energiapolitiikkaa, ja turve olisi ollut tärkeä tässä paletissa, myöskin lämmityskäytössä, tulevaisuudessa tämän kaiken energianvajauksen osalta, mikä meillä tulee eteen näitten datakeskusten ja muiden energiaintensiivisten investointien kautta. Joten minun mielestäni tämä turpeen säilyttäminen sellaisena kuin se aikoinaan oli, olisi ollut tämän maan etu ja sille olisi ollut tarvetta tänäkin päivänä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisalle ministerille palautetta suurpetopolitiikka-asioista: Ensinnäkin täytyy kiittää, siis oikeasti, että suden kannanhoidollinen metsästys on hoidettu lakitasolla ja asetustasolla mielestäni hyvin. Sitä on juoksutettu varmasti siinä aikataulussa kuin se on ollut käytännössä mahdollista, ja maaseudulla ollaan oltu tyytyväisiä siihen, että tämä pää on saatu auki. Tähän karhuasiaan, tähän asetukseen, en muuten ota kantaa kuin että jos ensi syksynä metsästetään kiintiömetsästyksenä karhuja riittävä määrä, niin olen siihenkin erittäin tyytyväinen. Lopputuloksella on isosti väliä. Mutta jos näitten kaikkien kysymysten keskellä, kun ministerillä varmasti on paljon kysymyksiä, jotain muistijälkeä ja toivetta voisi asettaa, niin se tulee tuonne tutkimuksen puolelle: Olen jonkun verran selvitellyt Luken tapaa tutkia, ja hämmästynytkin siitä, miten epätarkkoja ovat Luken tutkimukset ja tulokset suhteessa siihen, miten paljon olemme muuttaneet lakeja täällä eduskunnassa ja niitä asetuksia. Olen huolissani siitä, että maaseudulla ei saada sitä määrää kaatolupia, koska tutkimus ei välttämättä pääse osoittamaan sitä kasvanutta kantaa niin täsmällisesti, että voitaisiin osoittaa myöskin sellaista pohjaa, että näitä kaatolupia tulisi riittävä määrä. Tämä koskettaa kaikkia suurpetoja. Mutta jos siellä resurssipuolella sinne tutkimukseen pystyisi osoittamaan ja valvomaan sitä tutkimusta siten, että se täyttäisi laadukkaan tutkimuksen tunnusmerkit, olisi erittäin hyvä. Uskon, että jos tuo kentän toiminta tuolla maakunnissa, missä liikkuvat metsässä niin metsästäjät kuin muutkin havainnoijat, tulisi mukaan näihin talkoisiin ja he ottaisivat niitä havaintoja myös tutkimuksen avuksi, että löydettäisiin se kanta, mikä siellä metsässä vallitsee, niin se ei tavallaan täällä Kehä kolmosen sisäpuolella sitten muodostuisi minkään pelkän tietokonesimulaation avulla. Joten tutkimuksen osalta näkisin vielä jonkun verran tarkennettavaa ja ehkä myöskin jossain vaiheessa raportoitavaa tänne eduskunnan suuntaan, mitä sille tutkimukselle ollaan valmiita tekemään, jos se ei vastaa todellisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Tänään edustaja Mäenpää luetteli salissa olevien keskustalaisten määrän mutta unohti luetella sitten perussuomalaisten määrän, ja ajattelin, onkohan se poliittisesti kovinkaan korrektia ja kuuluuko se eduskunnan arvokkuuteen luetella heitä, jotka eivät ole paikalla. Siitä voi tulla tapa, jota jatketaan. Ajattelin kuitenkin debatoida maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kike Elomaan tiedotteen kanssa. 11. päivä syyskuuta Kike Elomaa, edustaja Elomaa, on kirjoittanut tiedotteessaan, joka oli julkaistavissa heti, että ”polttoaineiden hinnat ovat liian korkealla — autoilijoiden asemaa on helpotettava”. Tässä asiassa olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. ”Suomen polttoaineiden korkea hintataso on vakava ongelma. Kuljetusala, maatalousyrittäjät ja autoileva kansa joutuvat kantamaan suuria kustannuksia, jotka heijastuvat lopulta myös tuotteiden ja palvelujen hintoihin.” On helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. ”Suomessa dieselin hinta oli heinäkuun 2026 lopulla EU-maiden kolmanneksi korkein, ja hinta oli noin 35 senttiä litralta EU:n keskiarvoa korkeampi.” Yhä helppo olla hänen kanssaan samaa mieltä. ”Hallitus on tehnyt liikennepolttoaineiden verotusta keventäviä ratkaisuja, mutta ammattiliikenteen kustannuspaineet ovat edelleen liian suuret.” En välttämättä ole hänen kanssaan enää niin paljon samaa mieltä. ”Ammattidieselin käyttöönotto on tärkeä askel oikeaan suuntaan”, hän mainitsee. ”Hallituksen valmisteleman mallin mukaan raskaan liikenteen polttoaineen verotusta kevennettäisiin 3,3 senttiä litralta vuodesta 2028 alkaen.” Tässä kohtaa minä alan miettimään, että 3,3 senttiä vuodesta 2028 alkaen. Tämä on tavallaan se hallituksen vastaus, mikä tässä tiedotteessa tulee esille, eli vuonna 2028 3,3 senttiä litralta tulisi tällaisen hallituksen valmisteleman mallin mukaan polttoaineverotukseen kevennystä. Eihän se 2028 auta enää yhden yhtä kuljetusyrittäjää, kun ei niitä montaa varmaan tätä tahtia olisi edes pystyssä. Tässä kohtaa, kun näihin vaikuttavuuksiin lähdetään, jokainen ammattiliikenteen harjoittaja tietää, ja varmasti myös kuluttajat, jotka käyvät tankkaamassa autoa, että 3,3 senttiä vuonna 2028 ei ole mitään. Se on sanahelinää. Sain juuri äsken viestin Kuhmosta, kuvan toteemista. Kun sanotaan tuolla Elomaan tiedotteessa siitä, että pääasiallinen syy on nykytilanteessa Hormuzinsalmen tilanne tietysti, niin voisin sanoa näin, että kyllä varmasti Hormuzinsalmen tilanne vaikuttaa. Maailmanmarkkinahinta vaikuttaa polttoaineeseen, mutta kun tuo toteemi Kuhmosta kertoo, että 95 on 2,41 euroa Kuhmossa, niin katselin tuossa alkuviikosta, että Hormuzinsalmen vaikutus Suomeen vaikuttaa olevan kovin suuri, koska Virossa 95 oli 1,80 euroa ja taas Ruotsissa se oli 1,70 euroa. Elikkä meillä on 70 sentin ero Ruotsiin polttoaineen litrahinnassa 95:ssä. En tiedä, kuinka se Hormuzinsalmen vaikutus sitten niin paljon suurempi on täällä Suomessa kuin siellä Ruotsissa tai Virossa. Tai diesel Kuhmossa 2,599 toteemissa aivan hetki sitten, ja diesel tämän viikon alussa Virossa yli 50 senttiä halvempaa, Ruotsissa 60 senttiä halvempaa. Että tämä Hormuzinsalmi-selvitys, mikä tässä on saatu nyt useampaan kertaan myöskin tuolta ministeriaitiosta, ei välttämättä korreloi täysin siihen, mitä tuolla toteemissa lukee. Joten mielestäni olisi hyvä palata maanpinnalle näitten faktojen kanssa, mitä todellakin tarkoittaa Hormuzinsalmen sulkeminen toteemilla ympäröivissä maissa ja mikä on tällä hetkellä se Suomen oma valinta näitten verojen kantamisen osalta tuolla toteemilla. Kuten aikaisemmin vastasin omassa puheenvuorossani siihen, mistä tämä mahtaa johtua, että kannetaan Suomessa tällä hetkellä alvia kovinkin paljon, niin se johtuu siitä, että polttoaineen hinta on niin korkea ja ihmiset kun tankkaavat, niin sitä alvia kertyy. Siitä riemuitseminen kansalaisten edessä, jotka tankkaavat autoonsa todella kallista polttoainetta, on mielestäni aika härskiä. Olisi hyvä myöntää se, että tällä hetkellä hallitus ei halua pudottaa polttoaineen hintoja juuri siitä syystä, että valtion kassaan kilahtaa rahaa autoilijan lompakosta. Toivon maaseudun ihmisten puolesta, yrittäjien puolesta, että hallitus piakkoin reagoisi aidosti eikä 2028 3,3 sentillä litralta ammattidieselin kautta tähän hätään, mikä tällä hetkellä on akuutisti päällä.

Arvoisa rouva puhemies! Tuolla Pohjois-Pohjanmaalla kulkiessa ihmiset ovat ottaneet usein esille tämän omaisuudensuoja-asian näitten voimalinjojen vetämisen osalta ja kokevat, että näitä voimalinjoja tulee heidän mailleen niin paljon, että kokevat oman omaisuutensa olleen lähes tuhottu. Sen takia hämmästelen sitä, että tätä lunastuslakia ei ole uudistettu ja korvaukset näistä siirtolinjoista eivät ole ajan saatossa parantuneet. Nyt datatalouden osalta ollaan kuultu positiivisia uutisia Suomen talouden kannalta, ja minä hämmästelen sitä, että hallitus ei 2025, puolitoista vuotta sitten, tarttunut kirjalliseen kysymykseen datakeskusstrategiasta ja ajatukseen siitä, että luotaisiin strategia etukäteen, että voitaisiin valmistautua myös tähän energian valtavaan kasvun tarpeeseen, mikä vastaisi sitten datakeskusten sähkön tarvetta. Katselin tuossa hallitusohjelmaa, jossa mainitaan, että hyödynnettäisiin mahdollisuus tyyppihyväksyttyihin menettelyihin esimerkiksi näitten modulaaristen voimaloiden osalta eli pienydinvoimaloitten osalta. Ajattelen tässä vain ääneen, että missä viipyy jokaisen maakunnan osalta se maakunnallisen pienydinvoimalan suunnittelu valtion kannustamana, että saataisiin hajautettua ydinvoimatuotantoa ympäri Suomen, niin että näitten kaapeleitten vetely sikin sokin Suomea vähenisi. Nyt tämä omaisuudensuojauhka alkaa olla näitten kiihtyvien energiatarpeitten osalta niin suuri, että tuolla maaseudulla nousee huoli siitä, miksi ne heidän metsänsä sitten lopulta näitten osalta jäävät. Joten nyt olisi kiireellinen aika tehdä energiapoliittisia ratkaisuja siten, että ne olisivat myös sosiaalisesti hyväksyttyjä tässä maassa ja myöskin tämän sähkön hinnan osalta voitaisiin varmistaa se, että kansalaiset ja maatalousyrittäjät eivät joutuisi tällaisen uuden kustannusrakenteen ja rasituksen kohteeksi, minkä tämä datatalous huonosti hoidettuna voisi aiheuttaa. Olen aivan varma siitä, että jos tämä energiapoliittinen kysymys hoidetaan oikein, niin tällaista ongelmaa ei tule vaan tästä tulee meille enemmänkin mahdollisuus kuin uhka. Mutta jos tätä ei hoideta, niin tässä käy toisinpäin. Eli me olemme saaneet mahdollisuuden kasvattaa datataloudesta Suomen menestystarinaa, mutta meillä onkin uhka edessä, jos emme toimi ajoissa.

Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustan välikysymyksen on todistettu olevan paikallaan ja tärkeä. Ehkä erikoisin tunnustus tästä oli se, kun edustaja Peltokangas ja edustaja Mäenpää alkoivat puhumaan seuraavan hallituksen muodostamisesta ja keskustaa siihen mukaan näin jo etukäteen. Siihen muuten ottamatta kantaa on hienoa, että tunnustetaan se, mistä päin sitä apua tarvitaan, kun maaseutua pyritään kehittämään, ja kehen uskotaan. Siinä mielessä tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen vivahde parlamentaarisissa järjestelyissä. Kuuntelin myöskin edustaja Hemmilää — olet täällä paikalla — vuodesta 2022 ja siitä, että oltiin pohjalla ja näin. Puolangan pessimistien sanoin ei se ollut mikään pohja vaan se oli vasta välipohja, koska nyt kun katsotaan tämän hallituksen saavutuksia, ollaan aivan muussa tilanteessa kuin vuonna 2022, jolloin kannattavuus maaseutuyrittämisessä ja maatiloilla oli moninkertainen niissä olosuhteissa. Haluaisin sanoa näin, että liikuntamiehenä aina katson tulostauluilta, kun pelit on pelattu, että miten kävikään maaleissa ja miten kävi maalittomissa. Kun nyt katsotaan lopputulosta — ja tämän hallituksen osalta vielä kautta tietysti on jäljellä — niin Suomen maatalouden kannattavuus on koko Euroopan unionin heikoin. Rekordissa siis lukee, että EU:n heikoin. Se on mielestäni kovin häpeällinen sijoitus. Siksi keskusta tämän välikysymyksen kysyi, koska suunta on muutettava nyt. Kaikkien aikojen keskittäjähallitus vie myöskin palveluja maaseutuyrittäjien alueilta, perheiltä mahdollisuutta käyttää lähellä sellaisia palveluja, mitä tarvitaan. Maaseudun yrittämisen ja elämisen mahdollisuuksia kavennetaan tämän hallituksen keskittämispäätöksillä. Elämää ja elämän mahdollisuuksia kavennetaan niin, että myöskin mahdolliset jatkamiset maatiloilla tulevat hankalammiksi. Jatkon saaminen, lapsiperheiden muuttaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen hankaloituvat. Tämä ei edistä suomalaista maataloutta, mitä hallitus on kovasti meille lupaillut ja mairitellut. Myöskin maatilojen lopettamistahti: Suomesta häviää tällä hetkellä lähes neljä maatilaa joka ikinen päivä. Tämä ei ole kohtuullinen tahti. Tämä ei ole järkevä tahti ollenkaan. Kahdessa vuodessa kartalta on siis katkennut yli 2 400 tilan selkäranka heikon kannattavuuden vuoksi. Tämä vaarantaa vakavasti siis kotimaisen ruuantuotannon omavaraisuudenkin. Lisäksi ennallistamissuunnitelmasta on tulossa miljardilasku. Ennallistamissuunnitelman toimeenpanokustannukset ovat miljardi euroa — miljardi euroa — vuodessa ja rahoitusvaje 400 miljoonaa euroa. Hallitus ei ole edelleenkään osoittanut, mistä tämä lisärahoitus otetaan. Keskeneräisiä suunnitelmia ei saa lähettää komissiolle. Hämmästelen tämän byrokratian lisäämisen lisäksi sitä, että hallitus on leikannut maataloustutkimuksesta ja ‑neuvonnasta. Kun byrokratia kasvaa, niin uskoisin, että silloin myös neuvontaa täytyy lisätä. Monimutkaisuuskerrointa tulee siis yrittäjille. Hallitus siis leikkaa maatalouden tutkimuksesta ja neuvonnasta aikana, jolloin tilat tarvitsevat eniten tukea. Luonnonvarakeskukselta leikataan pysyvästi 9,7 miljoonaa euroa, Ruokavirastolta 4,3 miljoonaa euroa ja maatalousneuvonnasta 0,9 miljoonaa euroa. Lisäksi tavallinen viljelysuunnittelu poistettiin neuvotuen piiristä. Arvoisa maa- ja metsätalousministeri Essayah, kuulin teidän puheessanne tänään puhetta hömppäheinästä. Itse asiassa olen tyytyväinen siitä, että otitte tämän asian puheeksi, ja mielelläni kuulisin lisää siitä, miten tähän hömppäheinän viljelyyn hallitus suhtautuu. Nimittäin kun olen käynyt vierailemassa aktiivitiloilla, niin viljelijät sanovat, että he joutuvat ajamaan peltojen ohi, joita haluaisivat vuokrata tai haluaisivat käyttää, mutta he eivät saa niitä vuokralle, kun mieluummin pidetään niitä peltoja tällaisessa niin sanotussa hömppäheinäkäytössä. Tämän asian edistäminen on mielestäni erittäin tärkeätä, ja siinä mielessä mielelläni kuulisin muutamia lisätietoja vielä siitä aikataulusta ja niistä käytännöistä, mitä hallitus sen asian edistämiseksi on suunnitellut.

Arvoisa puhemies! Kyseessä on polttoainelupauksen petos, joka vaikuttaa suoraan maaseudun ihmisiin, maaseudun arkeen. Eikö se, perussuomalaiset, ollut niin, että piti olla autoilijamyönteisin hallitus? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Väitättekö vieläkin, kun Kuhmon toteemissa diesel on yli 2,6 euroa litra tai Kuusamossa ysivitonen yli 2,4 euroa litra tai polttoöljy yli 2,1 euroa litra, että on autoilijamyönteisin hallitus, yrittäjämyönteisin hallitus? Tämän tilanteen irvikuva on pahimmillaan sitä, että kun asiakas tankkaa asemalla, niin samaan aikaan Suomi kerää ennätysmäärän veroja, koska polttoaineiden hinta on niin korkea. [Anne Kalmari: Ennätysmäärä veroja tällä hallituskaudella!] Arvoisa valtiovarainministeri Purra, onko todella niin, että kun tänä päivänä menee tankkaamaan Suomen kalleinta dieseliä, valtiovarainministeriössä ollaan tyytyväisiä, kun maksetaan kaikista suurinta nettomääräistä polttoaineveroa? [Anne Kalmari: Eniten veroja!]

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon voisin sanoa, että tällainen keskittämisen eetos, mitä täällä salissa on aikaisemminkin kuultu, ei ole johtanut niihin tavoitteisiin, mitä puheissa on ollut. Toivon, että tässä uudistuksessa ne ensimmäistä kertaa tällä kaudella toteutuisivat niin, että myös ihan pienet paikkakunnat saisivat niitä palveluja — ei jäisi niihin 30 000 asukkaan kaupunkeihin. Tuossa edustaja Kettunen aikaisemmin toi huolen musiikkiopistojen ja kansalaisopistojenkin mahdollisuuksista näille nuorille ja lapsille antaa tätä palvelua, ja minä yhdyn tähän samaan huoleen. Täytyy toistaa hieman sitä, että olen itsekin Kuhmon musiikkiopistossa viulua soittanut ja Kuhmon musiikkiluokalla kuusi vuotta ollut, ja ei minustakaan tullut sen kummempaa musikanttia — sanoivat, että mene teatterikouluun, mutta tulin tänne ehkä Suomen suurimpaan teatteriin suoraan kouluja käymättä. Joka tapauksessa on tärkeää, että jokainen nuori ja lapsi pystyy itseään toteuttamaan. Se sitouttaa heitä, he kokevat olevansa osa tätä yhteiskuntaa, yhteisöllisyyttä. Sitä me tarvitaan tässä yhteiskunnassa kaikista eniten, ja sitä läsnäolemisen tunnetta, ja instrumentit antavat siihen hyvän mahdollisuuden verrattuna esimerkiksi matkapuhelimiin, joiden ääressä nuoret ovat aivan liian paljon, joten yhdessä soittaen, laulaen ja itseänsä toteuttaen tieteen ja taiteen parissa, siellä, missä elämää on, metsissä ja metsästyksessä, missä vain, kalastuksessa ja eränkäynnissä — näissä asioissa se nuori parhaiten voi. Siinä mielessä toivon tältä uudistukselta sitä potkua, mistä tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa sanottiin, että tämä parantaa niitä palveluja, ja että se ei huononna, niin kuin meitä huolettaa.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmaisen tässä puheenvuorossa huoltani niin sanotusta maan tavasta tehdä päätöksiä ja varsinkin siitä, kuinka tämä Garden-hankkeenkin edistämisestä päättäminen on edennyt. Toimintakulttuurin ilmiasu tiivistyi Iltalehdessä 8. heinäkuuta 2026 julkaistuun Garden-hankkeen lobbarin Jan Vapaavuoren viestiin pääministeri Petteri Orpolle. Viesti kuuluu näin: ”Luotan siihen, että saatte runtattua tämän Garden-hankkeen tuen pian alkavassa puoliväliriihessä.” Puoliväliriihen päätöksen jälkeen Vapaavuori kiitti sähköpostitse pääministerin erityisavustajia päätöksen selvittyä: ”Suurkiitos vielä teille asian junailusta.” Se, miksi tuon asiaa esille, on kokemukseni siitä, että tämä ylimielinen runttauskulttuuri vaikuttaa ottavan laajemminkin sijaa päätöksenteossa. Suhmuroinnin ilmapiiri puolueiden kavereiden kesken tuo hiljaisesti hyväksyntää ja samoja tapoja myös laajemmin ympäri maatamme. Koska tämäkin tapaus viestii siitä, että poikain kanssa lähetetyt viestit menevät ohi tai yli hyvän valmistelun, niin valmistelusta vastaavat viranhaltijat voivat kokea, että jokaista kiveä ei tarvitse kääntää ja lopulta laskelmien tarkkuutta voi väljentää, koska niillä ei ole niin väliäkään, tai että niille vastaillaan, jotka ovat sisäpiiriä mutta ei tavan kansalaisille. Tavallaan roti häviää, roolit sekoittuvat. Olen huolissani. Tämä on lopulta demokratian ja Suomen tappio. Käännän siksi katsettani tässä ilmapiirikysymyksessä pääministeriä enemmän valtiovarainministerin ja ‑ministeriön suuntaan ja kysyn, onko hyvinvointialueille viestintä yhtä ylimielistä, vai mistä johtuu, että joillain hyvinvointialueilla laskelmia voisi verrata pienimpiin Garden-tapauksiin. Esimerkiksi Kainuun hyvinvointialue ei saa vastattua kysymykseen Puolangan palvelujen lakkauttamisen vaihtoehtoiskustannuksista, ei senkään jälkeen, kun päätös on jo tehty, ei senkään jälkeen, kun sitä täältä eduskunnasta kysytään. Tai Pohde ei saa vastattua Kainuun rintasyöpäleikkausten keskittämispyrkimyksien vaikutuksista. Lista pitenee Oulaskankaan vajaisiin laskelmiin ja niin edelleen. Runttauksen kulttuuri kukoistaa. Olkoot tämän päivän keskustelu ja kokoontuminen istuntovapaalta esimerkki siitä, että vastaukset vaaditaan ja ne myös saadaan — vaikka lusikkahaarukkayhdistelmällä kaivamalla, jos demokratia sitä vaatii. On lupa saada tiedot taustoista. Toivon, että tämä johtaisi vahvempaan kuvaan ja toimintaan, jossa pysyy kirkkaana se, kuka tässä demokratiassa on ja ketä varten.

Arvoisa herra puhemies! Moni nuori mies haaveilee perheestä. Moni nuori mies haaveilee puolisosta, ja se ei valitettavasti väljään asutulla seudulla ole kovinkaan itsestäänselvyys nuorille miehille enää, että ne toiveet toteutuvat. Olette, ministeri Poutala, kiertänyt Suomea ja kerroitte tavanneenne paljon nuoria. Toivottavasti olette tavannut myös nuoria miehiä väljään asutulla seudulla. Nimittäin keskittämispolitiikka vie naiset maaseudulta. On tutkittu, että naiset lähtevät herkemmin työn perässä kuin miehet omilta kotiseuduiltaan. Valtion työpaikat ja kuntien työpaikat ovat monesti naisvaltaisia, sosiaali- ja terveysalalla varsinkin. Nyt hallituksen leikkaukset ovat iskeneet sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja nämä työpaikat, mihin naiset olisivat tulleet töihin maaseudun kaupunkeihin ja kuntiin, eivät ole enää mahdollisia. Maaseudulla on kuntia, joissa nuoria miehiä alkaa olla jo kaksi kertaa enemmän kuin nuoria naisia. Osa nuorista maaseudun miehistä heittää jo hanskat tiskiin siltä osin, että pariutuminen olisi mahdollista ja perheen muodostaminen tapahtuisi, että saisi puolison ja elää perinteistä, toivottua perhe-elämää, mikä on ollut heidän unelmansa nuorena. Ei osu Tinderiin välttämättä — ei osu Tinderiin välttämättä. Kysyn, ministeri Poutala: ymmärtääkö hallitus tässä keskittämispolitiikan vimmassaan sen, että tämä eriarvoistaa suomalaisten nuorien miehien mahdollisuutta perheellistyä ympäri Suomea? Maaseudun miehillä on todellinen hätä. Olemme lukeneet lehdistä monta artikkelia, joissa he kertovat tästä aidosta ongelmastaan rohkeasti ja avoimesti. Toivon, että tämä hallitus tämän välikysymyksen myötä ottaa myöskin nuoret miehet tarkastelun alle tässä tulevaisuudenuskon heikkenemisen osalta, koska tämä tulevaisuudenuskon heikkeneminen kohtelee Suomessa eri tavoin eri alueilla asuvia nuoria.

Arvoisa puhemies! 90-luvulla työttömiä oli yli 300 000. Silloin puhuttiin yhteisesti lamasta. Suomessa oli kriisi, se tunnistettiin, se tunnustettiin. Tehtiin paketteja, joilla hoidettiin Suomea, joka oli suossa. Nyt työttömiä on yli 300 000 ja nuorisotyöttömyys on huipussaan, mutta onko hallituksella sama tilannekuva, mikä oli 90-luvun päättäjillä? Sieltä ministeriaitiosta harvemmin sanotaan, että nyt on kriisi päällä ja nyt palaa, talo palaa. Lapset, nuoret, ovat hukassa tulevaisuudenkuvan suhteen, he eivät usko tulevaisuuteen niin vahvasti kuin aikaisemmat sukupolvet. Mitä hallitus ajattelee tänä päivänä? Onko nyt tilanne sellainen kuin ministeri Marttinen kuvaili, että kansainväliset muuttujat... Kun kysyin häneltä, mitä kaikkea hallitus saa aikaan tai mitä hän voi luvata siitä, mitä hallitus saa aikaan, tuli luettelo maailmalla tapahtuvista muutoksista, ei niinkään siitä, miten hallituksen omat toimet vaikuttavat. Olen huolissani nyt siitä, jos meillä ei ole sama tilannekuva eivätkä hallituksen toimet näytä purevan tähän nuorisotyöttömyyteen ja ainoat muuttujat, mitkä Suomea voivat viedä eteenpäin ja nuorisotyöttömyyttä vähentää, ovat kansainväliset tapahtumat. Onko niin, että tilannekuva on se, että hallitus istuu käsien päällä, kun ei tunnista, että hätä on päällä, niin kuin se täällä puolella salia nähdään? Tästä on myös jätetty tämä välikysymys, mitä tänään käsitellään.

Arvoisa puhemies! Tänään täällä salissa ollaan kuultu paljon hyviä puheenvuoroja. En lähde niitä toistamaan, mutta kun tuolta teollisuudesta olen tänne eduskuntaan tullut, niin siellä oli tapana yrittää pyrkiä löytämään joitain tavoitteita ja jos oikein numeerisia tavoitteita vielä löytäisi, niin niihin tähtääminen olisi aina tärkeää. Tässä kohtaa, kun näitä nuorisotyöttömiä on yli 70 000, niin mielelläni kuulisin numeerisen tavoitteen, minkä hallitus asettaa tämän vaalikauden loppuun nuorisotyöttömyyden osalta. Kuinka monta kymmentä tuhatta nuorisotyötöntä on vähemmän näillä indikaattoreilla, mitkä nyt ovat globaalisti menossa? Miten te näette niiden vaikutuksen? Ja sitten nämä Suomen omat toimet, hallituksen toimet, että saataisiin numero, mihin voitaisiin sitten tähdätä niitä toimenpiteitä ja arvioida, riittävätkö nämä toimenpiteet siihen numeeriseen tavoitteeseen. Sitten toinen kysymys: Mitkä ovat hallituksen terveiset sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille näiden massiivisten irtisanomisten keskellä? Miten te kannustatte näitä nuoria nyt sitten tällä alalla jatkamaan, kun alalta sanotaan paljon irti työntekijöitä? Samaan aikaan kysyn vielä: Vieläkö teillä on menossa se ohjelma, missä edeltäjännekin, ministeri Satonen, aikanaan kävi näillä ulkomaanmatkoilla houkuttelemassa Suomeen hoitoalan työntekijöitä? Vieläkö tämä ohjelma teillä on menossa, että nämä opiskelijat tietävät, onko heille kilpailevaa tai ohittavaa suoraa kaistaa ulkomailta niihin työpaikkoihin, mihin nämä nuoret pyrkivät?

Arvoisa rouva puhemies! Kun kyseessä on välikysymys nuorten työttömyydestä ja heidän hyvinvoinnistaan, niin ei malta olla muistelematta omaa nuoruutta vuonna yhdeksäntoistasataayhdeksänkymmentäseitsemän Kuhmon ammattikoulusta valmistuneena. Pari kertaa amiksesta kenkää saaneenakin muistelen, kun sanottiin, että kun otatte niskasta itseä kiinni, niin te kyllä vielä töitä saatte. Silloin en kokenut, että oli tulevaisuudenusko mennyt, enemmänkin sitä, että pitää tarttua itseä niskasta kiinni ja tehdä niin. En tiedä, eikö nyt Suomen ongelmia osata sanoittaa samalla tavalla kuin silloin ja taistella kansakuntana sitä laman aikaa ja sen jälkeistä aikaa vastaan vastaamalla näihin haasteisiin ja ongelmiin, mitä on nyt edessämme. Eikö hallitus osaa niitä sanoittaa, että niihin voitaisiin paremminkin puuttua, että myöskin nuoret tietäisivät ja näkisivät, että meillä on jotain sellaista, mitä yhteiskunnassa voidaan muuttaa, ja se muuttaa myös heidän elämäänsä? Täällä salissa hallituksen puolelta on tullut puheenvuoroja paljon siitä, että tämä välikysymys olisi jollain lailla synkistelyä nuorten osalta ja pahentaisi entisestään tilannetta. En usko, että keskusta tämän aloitteen teki siksi, että haluaa itse tämän vain ääneen sanoa, vaan kyllä tämä on niitten nuorten ääni, joka välittyy tänne eduskuntaan tämän välikysymyksen kautta. Ei ole keksintö, että on haastavat ajat, jos Suomenmaassa on lähes 80 000 nuorta työttömänä alle 30-vuotiaana. Noin joka viides alle 25-vuotias on työttömänä, ja samaan aikaan myös nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut. Yhä harvempi nuori suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti. Tämä on valitettavaa. Tämä on mitattu totuus. Nuoria piinaa epävarmuus tulevaisuudesta sekä pelko siitä, löytyykö yhteiskunnasta lainkaan omaa paikkaa. Täällä on esitetty yhteistä huolta suomalaisten nuorten työpaikkojen ja harjoittelupaikkojen katoamisesta tämän hallituskauden aikana. Ne harjoituspaikat ovat erittäin tärkeitä. Etenkin harvaan asuttujen seutujen ja maaseudun nuorten tilanne on haastava. Alueellinen eriarvoisuus on syventynyt. Pienemmillä paikkakunnilla on tarjolla entistä vähemmän työtä, ja säästöpaineet ovat karsineet palveluita entisestään. Kallis polttoaineen hintakin ja pitkät etäisyydet työ- ja harjoittelupaikkoihin vaikeuttavat opiskelua ja työn vastaanottamista. Taloudellinen ahdinko on voimakkainta juuri maaseudulla asuvien nuorten kohdalla. Asumisen ja rahoituksen esteet ovat arkipäivää. Nuoret joutuvat pohtimaan, onko maaseudulle enää edes mahdollista jäädä, jos pankista ei saa edes asuntolainaa työssäolosta huolimatta. Olen erittäin huolissani tästä kehityksestä ja etenkin käsillä olevasta valtavasta ristiriidasta. Samaan aikaan, kun tässä maassa kärsitään työttömyyskriisistä, hallitus on edellisen työministerin Satosen johdolla ja perussuomalaisten siunauksella suunnannut katseensa kauas Intiaan, Brasiliaan, Filippiineille ja Vietnamiin etsimään osaajia sosiaali- ja terveysalalle — samaan aikaan, kun hyvinvointialueille kohdistetut hallituksen leikkaukset ovat johtaneet massiivisiin irtisanomisiin. Tällä hetkellä myös Pohteella on 18 000 työntekijän kattava yt menossa. Tietääkö hallituksen oikea käsi, mitä vasen käsi tekee, kun samaan aikaan potkitaan hoitajia pihalle ja tuodaan Suomeen ulkomailta työvoimaa? Ja samaan aikaan kotimaiset opiskelijamme eivät valmistu harjoittelupaikkojen puutteen vuoksi. Jos valmistuvat, heille ei löydy töitä. Suomalaisia hoitajia ovat siis kohdanneet ennennäkemättömät yt-neuvottelut ja irtisanomiset ympäri maata, ja ulkomailta rekrytoiduille hoitajille töiden jatkuminen on taattu pitkillä määräaikaisilla työsopimuksilla. Ministeri Purran ja perussuomalaisten ei kannata siis huudella keskustalle mitään maahanmuuttopolitiikastamme. Kyllä teillä taitaa olla hallituksessa melkoinen peiliin katsomisen paikka. Miten te selitätte, että teidän vahtivuorollanne suomalainen sairaanhoitaja ei valmistu koulusta eikä saa töitä mutta kaukomailta rekrytoidaan hoitohenkilöstöä enemmän kuin koskaan? Hallituksen leikkaukset työttömyysturvan lapsikorotukseen ja suojaosaan vaikeuttavat myös nuorten mahdollisuuksia ottaa vastaan keikkatöitä ja rakentaa sitten polkuaan työelämään. Keskusta on tähänkin tänään tarjonnut hallitukselle konkreettisia, nuorten tilanteen korjaamiseksi johtavia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä puheenvuorosta, vaikka en sitä pyytänytkään. [Naurua] Haluan kuitenkin tässä ministeriltä kysyä: mitä te saatte aikaan lopulta näillä? Jos ajatellaan ensi vuoden alkua, vaikka tammi—helmikuu, niin kuinka paljon nämä teidän muutoksenne, mitä te lainsäädännössä ja toimissanne teette, vaikuttavat työllistymiseen? Kuinka paljon näistä 80 000 nuoresta työttömästä lopulta on työllistynyt siihen mennessä? Minkälaisen lupauksen te annatte suomalaisille? Nimittäin näyttää siltä, että tämä teidän palvelusetelinne ja teidän toimenne vaikuttavat muutamiin satoihin nuoriin, heidän työllistämisekseen. Ja kun sanotaan, että Suomen taloudellinen asema paranee tai vienti kasvaa, niin kuinka pian te näette, että nämä 80 000 nuorta työtöntä pääsevät töihin, edes puolet heistä, tällä ennusteella, mikä teillä on käsissänne?

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen energiapolitiikka on ollut hyvin poukkoilevaa. Kun ajatellaan datatalouden vaatimuksia, energiaintensiivisten investointien tarpeita, niin hallitus ei ole esittänyt uskottavaa tarinaa siitä, kuinka tämä Suomi suosta nostetaan, ja samoin elinkeinopolitiikka on tästä kärsinyt, koska nämä energiaintensiiviset investoinnit ovat todella iso osa elinkeinopolitiikkaa nyt ja varsinkin tulevaisuudessa. Tämän lainsäädännön osalta on hienoa, että näitä pienydinvoimaloita ja ydinenergiaa pyritään edistämään. Voisin nähdä kaikissa maakunnissa tulevaisuudessa omat pienydinvoimalat verrattuna siihen, että Suomessa vedetään ympäri maata sähkönsiirtokaapeleita, jotka itsessään eivät tuota mitään. Ydinvoimalat toisivat maakunnissa sijaitessaan myöskin lisäarvoa sinne maakuntaan. Olen myös tyytyväinen siitä, että Suomessa on säilytetty ydinenergiaan liittyvää osaamista. Olkiluoto kolmonen on ehkä vähän harmillinenkin tarina, mutta joka tapauksessa se on tuonut sitä ylläpitoa ja tarvetta sille, että ydinenergiaa ymmärretään tässä maassa, ja se on kovaa valttia. Kun olemme nähneet Euroopan energiaratkaisut, väärät energiaratkaisut, uskomiset vähän näihin kaasuputkimiehiin ja muihin, niin ollaan huomattu, että lopulta perusasiat ratkaisevat. Myös ydinvoiman osalta on tärkeää, että nämä lait etenevät ja palataan niihin perusasioihin, mistä energiaa saadaan varmasti, ja se on tämä ydinenergia. On myös tärkeää huomata, että energiapolitiikan parantamisella, ydinenergialain korjaamisella tulevaisuudessa voidaan mahdollistaa myös kuluttajahintojen maltillinen säilyminen ja kehittyminen, ja toivoisin myös, että teollisuus saisi puhdasta, tasaista, luotettavaa energiaa tulevaisuudessa. Tämä datatalouden tilanne, mikä Suomeen tuli ministeri Purran ilmoitettua tästä sähköverosta, on Suomea loitontanut investoreista, ja tämä on ollut Suomelle haitallista. Toivotaan tämän ydinenergialain muutoksen myötä näille energiaintensiivisille investoinneillekin parempia näkymiä tässä maassa, koska ne ovat tällä hetkellä globaalisti suurimpia investointeja, mitä yleensäkään tehdään. Ne investoinnit järkevästi toteutettuna suomalaisella ydinenergialla voivat olla tälle maalle todella tärkeä tulonlähde tulevaisuudessa, ja päästään näistä valtionveloista pikkuhiljaa myöskin ehkä sitä kautta eroon.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hänninen aiemmin kehotti pohtimaan puheessaan, miten asia tulee korjata, eikä enää tähän asiaan itsessään välttämättä niin paljon keskittymään. Mutta me olemme nyt Suomen eduskunnassa. Me olemme päättämässä tästä asiasta. Me vielä keskustellaan tänään tästä asiasta, mutta päätöksenteon osalta edustaja Hänninen voi tehdä oman ratkaisunsa ja tässä kohtaa vaikuttaa tähän asiaan eli korjata tätä asiaa ja viedä viestiä sinne kokoomus- ja perussuomalaispäättäjille Pohjois-Pohjanmaalle, että tälle asialle on tehtävä jotain ennen kuin tämä menee päätökseen. Näin tämä homma täällä eduskunnassa käsittääkseni toimii. Ajatelkaa, Pohjois-Pohjanmaan asukkailla tulevat vielä ambulanssimaksut nousemaan kiitokseksi siitä, että sieltä viedään ne harvatkin ambulanssit. Tämä logiikka vielä Oulaskankaan yöpäivystyksen lopettamisen lisäksi ei kyllä toimi. Sen lisäksi on vielä tämä lakimuutos tässä esillä samaan aikaan, kun näitä rahoituksia vähennetään. Eikö se niin kuitenkin ole, että kun lakia säädetään, niin myös budjetin täytyy kulkea sen kanssa käsi kädessä? Nyt ei niin tapahdu. Näinkö siellä Pohjois-Pohjanmaalla toimitte te, jotka äänestäjät ovat tänne valinneet näitä asioita päättämään, että mietitään sitten myöhemmin ja keskustellaan siitä myöhemmin, miten tämä asia voitaisiin korjata, vaikka tämän asian korjaamisen aika on juuri nyt?

Arvoisa rouva puhemies! Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen asukkaat elävät tällä hetkellä suuren epävarmuuden ja epäoikeudenmukaisuuden keskellä. Hallituksen aiemmat päätökset ovat johtaneet siihen, ettei ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen Oulaskankaalla tai Raahessa ole enää laillisesti mahdollista. Kun näitä peruspalveluita on hallitus karsinut, niin alueen asukkaille on vakuuteltu, että turvallisuus taataan vahvistamalla ensihoitoa ja kehittämällä kotiin vietäviä palveluja. Muistatte varmaan: vahvistetaan ensihoitoa ja kehitetään kotiin vietäviä palveluja. Se lupaus on nyt osoittautumassa bluffiksi, hallituksen bluffiksi. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys ambulanssikuljetusten ja ensihoitopalveluun sisältyvien kuljetusten järjestämis- ja rahoitusvastuun uudistamisesta on iskemässä Pohjois-Pohjanmaan eteläisen alueen turvallisuuteen viimeisen naulan. Siinä on hallituksen bluffi. Esityksen myötä ambulanssikuljetusten rahoitusvastuu siirtyy hyvinvointialueille, ja tässä jaossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue on rahoituksen kohdentamisen suurin häviäjä koko maassa — se hyvinvointialue, mistä lakkautettiin Oulaskangas. Luvut ovat karua luettavaa: Vuodelle 2025 ensihoitoon on kohdistettu 1,2 miljoonaa säästötavoitteita, mikä uhkaa jo nykyistä asemaverkostoa. Pohteen laskennallinen vaje lakimuutoksen myötä on vuoden 2028 tasossa yli 3,4 miljoonaa euroa. Tämä on koko Suomen suurin euromääräinen menetys. On kestämätön tilanne, että alue, jonka päivystysverkkoa on supistettu eniten ja jonka ambulanssimatkojen pituudet kasvavat, joutuu samalla massiivisen rahoitusleikkauksen kohteeksi. Eikö tällä Pohteen eteläisen alueen ihmisten riistolla ole mitään rajaa? Mitä tähän sanovat Pohjois-Pohjanmaan hallituspuolueiden kansanedustajat? [Hanna-Leena Mattila: Mielellään kuultaisiin!] — Me mielellään kuultaisiin, mitä perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat täällä eduskunnassa sanovat näistä leikkauksista. — Mikä on teidän viestinne Oulun eteläisen alueen ihmisille, joille vakuutitte, että Oulaskankaan yöpäivystyksen lakkauttamisen aiheuttamat ongelmat hoidetaan alueen ensihoitoa vahvistamalla? Arvoisa puhemies! Tämä tilanne on kohtuuton. Kun yöpäivystys Oulaskankaalla loppui, ensihoidon kuljetusmatkat Ouluun pitenivät merkittävästi. Tämä sitoo nyt ambulansseja entistä pidemmäksi aikaa ja voi luoda alueelle niin sanottua valmiustyhjiötä, joka vaarantaa potilaiden oikea-aikaisen hoitoonpääsyn ja avunsaannin. Tämä on epäreilua. Tämä on jopa vaarallista. Samaan aikaan kun Pohteen tulisi lisätä ensihoidon yksiköitä turvatakseen alueellisen yhdenvertaisuuden palveluissa, tämä hallitus laittaakin sen kovan säästöpaineen alle. Palveluiden yhdenvertaisuus vaatii sitä, että ensihoidon rahoitus vastaa todellista tarvetta. Arvoisa puhemies! Miten hallitus vastaa Pohteen eteläisen alueen asukkaille? Heiltä vietiin päivystys, ja nyt heiltä viedään edellytykset vahvistaa sitä ensihoitoa, jonka piti olla ihmisten turvana. Tämän kaiken lisäksi Pohteella on juuri aloitettu yt-neuvottelut, jotka koskevat 18 000:ta henkilöä. Tämä koskettaa tuhansia perheitä ja terveyspalvelujen käyttäjiä merkittävästi. Huoli alueella kasvaa omasta ja toistenkin pärjäämisestä. Ihmisten henki ja terveys eivät saa olla kiinni siitä, missä päin maakuntaa he asuvat. Se ei saa olla kiinni siitä, missä päin Suomea he asuvat. Se ei ole kiinni postinumerosta. Tämä kaikkien aikojen keskittäjähallituksen keskittämisvimma ajaa tämän maan alueellisen epätasa-arvon loukkoon. Tässä on jälleen ikävä esimerkki siitä. Arvoisa puhemies! Ei jatkuva massiivinen keskittäminen tuo automaattisesti haaveiltuja säästöjä, ja eivät ne paljon puhutut leveämmät hartiat hyödytä lopulta ihmisiä tai tässä tapauksessa potilasta, vaan päinvastoin lähipalvelut katoavat ja loittonevat saavuttamattomiin, kustannussäästöjä ei lopulta edes synny, eikä kukaan hyödy näistä harjoituksista millään tavalla. En voi hyväksyä tätä käsittelyssä olevaa Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden turvallisuuden vaarantavaa lakiesitystä.

Arvoisa puhemies! Tämä esitetty laki antaisi kokoomuksen ja perussuomalaisten mahdollistamana avoimen vekselin ympäristöministeriölle, EU:lle, suojella suomalaiset metsät ja viedä suomalainen ruuantuotanto ja sahateollisuus. Edustaja Elolle haluaisin sanoa sinne vihreitten suuntaan, kun tämä susi tuli mainituksi, että jos tässä esityksessä jotain hyvää on, niin se on Suomen lainsäädännön päivittäminen EU-direktiivin ja sen suojeluaseman mukaiseksi, mikä sudelle on nyt siellä määritetty. Tässä ei ole minun mielestäni mitään sellaista erityistä, minkä takia Suomen olisi tässä tilanteessa pitänyt asiaa jarrutella. Suden metsästys onnistui viime talvena suunnitellusti, ja sitä täytyy myös ensi talvena jatkaa. Mutta hämmästelen sitä, että hallitus ei kuitenkaan ponnekkaasti ole ajanut karhua tänne samaan Euroopan unionin luonnonsuojeludirektiivien ja asetusten ja liitteitten mukaisiin muutoksiin, mitä sudelle on jo tehty, koska tämä karhukysymyshän täällä Suomessa alkaa olla se, mikä meitä eniten tässä huolettaa.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta on tässä muodossaan vastuun siirtämistä kabinetteihin ja julkisen vastuun pakoilemista päätöksestään. Kuulkaahan: ympäristöministeriön arvion mukaan ennallistamisasetuksen toimeenpanon kokonaiskustannukset Suomelle voivat nousta tuhansiin miljooniin euroihin tällaisena taloudellisena aikana. Laskun kirjoittamisen metsäteollisuudelle, metsänomistajille ja suomalaisille veronmaksajille tämä hallitus on viemässä päätöksenteon suljettuihin kabinetteihin julkisuuden valosta näin suuressa kysymyksessä. Tässä esityksessä ennallistamissuunnitelman laatiminen tapahtuisi ympäristöministeriön johdolla — ympäristöministeriön johdolla — yhteistyössä keskeisten ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa ja päätöksen tekisi valtioneuvosto ilman eduskunnan käsittelyä. Miksi ilman eduskunnan käsittelyä? Onko tässä jotain sellaista, miksi sitä ei voisi tänne tuoda? Myös siitä olen huolissani, että tällä luonnonsuojelulailla voi olla tosiasiallisesti se vaikutus, että niin metsäteollisuus kuin maatalouskin vähenevät Suomessa. Elämän mahdollisuudet maaseudulla voivat entisestäänkin kaventua. Ja vaikka metsistä ja pelloista omistaja saisikin jotain korvausta suojellessaan, niin koko arvoketju metsästä sahoille ja maailmalle vienniksi heikentyy. Onko meillä sellaiseen varaa? Onko meillä sellaiseen varaa? Lisäksi huolenani on, että suomalaisen ruuantuotannon arvoketjut ja omavaraisuus kärsivät. Ja mistä korvaavat työpaikat? Mistä korvaavat työpaikat maaseudulle? Mistä puuttuvat miljardit Suomen valtion kassaan? Nämä ovat sen kokoisia asioita Suomelle, että mielestäni näistä tulisi keskustella ja päättää eduskunnassa myös ennallistamissuunnitelman osalta, kun sen aika on.

Arvoisa rouva puhemies! Kyse on kansalaisuuslain muutoksen kolmannen vaiheen ykköskäsittelystä. Keskusta on yhtynyt mietintöön. Nyt puheena olevan kolmannen vaiheen päätavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja korostaa, että Suomen kansalaisuus seuraa onnistuneesta kotoutumisesta, eikä se ole automaatio. Nyt ollaan luomassa yhtenäinen, ennakoitava ja oikeusturvan huomioiva kansalaisuuskoejärjestelmä, jossa hakijan tulee osoittaa riittävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta. Kansalaisuuslakiin lisättäisiin yhteiskuntatietoedellytys, joka on erillinen kielitaitovaatimuksesta. Hakijan on osoitettava riittävät tiedot suomen ja ruotsin kielellä. Sen mittaamiseksi otetaan käyttöön uusi kansalaisuuskoe, joka on sähköinen, tietopohjainen ja pääosin monivalintakoe. Koe perustuu julkiseen ja ennalta määritettyyn oppimateriaaliin, joka mittaa perustietoja muun muassa perus- ja ihmisoikeuksista, suomalaisesta oikeus- ja hallintojärjestelmästä sekä yhteiskunnan toiminnasta, arjesta ja historiasta — kuulostaa hyvältä. Kansalaisuuskoetta ei vaadita, jos hakija on suorittanut suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon tai suomen- tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon. Hakijoilta perittäisiin kansalaisuuskokeen osallistumismaksu, mahdollisia uusintakoemaksuja. Tutkintorinnastuksella pyritään vähentämään hakijakustannuksia niillä, joilla osaaminen on jo osoitettavissa. Alkuvaiheen investoinnit kansalaisuusjärjestelmään maksavat noin 4,2 miljoonaa, ja toki tässä byrokratia lisääntyy. Itse näen, että tämä voidaan ajatella investointina välttää tulevaisuudessa kasvavia kustannuksia, joista meillä on Suomessa jo valitettavasti kokemuksia. Maahanmuuttovirastolle tulisi kansalaisuuskoejärjestelmän kokonaisvastuu. Tämä tarkoittaisi kokeen hallinnointia, valvontaa ja kehittämistä, sopimusten tekemistä kokeen laatijoiden ja järjestäjien kanssa. Maahanmuuttovirastoon kohdistuu selkeä lisäresurssitarve ja valmisteluvaiheessa useita henkilötyövuosia sekä pysyvästi noin kolmen henkilötyövuoden lisätyöpanos. Minä vähän hämmästelen sitä, että esimerkiksi synnyinkunnassani Kuhmossa Migriä ajetaan alas, ja siellä on alan ammattilaisia, ja nyt sitten tätä pumppausliikettä tehdään. Ehkä tämä rytmitys voisi olla vähän sujuvampi. Näitä työpaikkoja, mitä tuolta lakkautetaan, olisi voitu tämän lain myötä myöskin säilyttää siellä. En tiedä, minne nämä työpaikat nyt sitten seuraavaksi syntyvät, mutta voisin kuvitella, että nekin keskitetään suuriin kaupunkeihin. Se on hyvä, että Suomen kansalaisuus pitää ansaita, eikä se ole automaatio. Sen ei tarvitse olla automaatio. Keskusta kritisoi ensimmäisen vaiheen muutosesityksen vastalauseessaan sitä, että hallitus on ottanut tavakseen tehdä isoja uudistuksia tuomalla eduskunnalle lakiesityksiä tipoittain. Valiokunnissa on silloin ollut mahdotonta muodostaa uudistuksista ja sen vaikutuksista kokonaiskäsitystä. Hallituksen toinen helmasynti on ollut nojautua hallitusohjelmaan asiantuntija-arvioista ja vaikutuksista piittaamatta. Samaan aikaan, kun hallitus lisää Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinten ja poliisien työmäärää ulkomaalaislakien muutoksilla, leikkaa se niiden rahoitusta tuottavuusohjelmallaan. Voimavarojen niukkuus on kuitattu hallituksen esityksissä ja ministeriöiden vastineissa sillä, että tehtävä toteutetaan budjettimäärärahojen puitteissa. Kuitenkin hyvätkin lait ilman riittäviä voimavaroja aiheuttavat sen, että lain tavoitteet jäävät toteutumatta, ja kyllä tässä omalla kohdallani sellainen huoli on, että näitten resurssien puutteen takia tämä hyvä laki voi hidastua ja sen toimeenpanossa olla haasteellisuuksia. Siksi näistä resursseista täytyy todella kantaa huolta ja myös pitää sellaista järjestystä, että ne jatkossa sitten kuitenkin riittävät.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kilven nostot kirvoittivat vielä puheenvuoroon. Olen todellakin samaa mieltä, että kilpailu on hyvästä, kilpailua täytyy olla. Mutta entä jos sitä ei olekaan? Entä jos palveluntarjoajaa ei löydy kuin oligopolisoituneesta markkinasta, monopolisoituneesta markkinasta, joka repii siltä pieneltä kunnalta erityishinnat? Antavatko ne sinne hyvää, osaavaa palvelua verrattuna suurempiin kuntiin? Kuinka tämä kilpailu lopulta toteuttaa sitä tarkoitusta, mitä varten kilpailu onkaan? Kilpailussahan on tarkoitus, että verorahoille tulee paremmin vastinetta ja korruptiota kitketään ja markkinoiden elinvoimaisuudesta huolehditaan. Parasta markkinoiden elinvoimaisuudesta huolehtimista esimerkiksi väljään asutuilla kunnilla olisi pitää niitä kuntia elinvoimaisina, että olisi mahdollisuus hankkia kilpailullisesti näitä palveluja. Eiväthän nämä in-house-yhtiöt ole syntyneet sen takia, että niillä vältettäisiin kilpailua, vaan sen takia, että olisi sellaista tarjontaa, mikä vastaa siihen palvelun kysyntään joko hinnallisesti tai sitten myöskin laadullisesti. Mutta edustaja Kilvellä oli muutamia muitakin hyviä pointteja, muun muassa se, että hankintaosaamista kunnat eivät ole hankkineet aikanaan tarpeeksi. Kunnat eivät ole huomanneet sitä, mitä yrityksissä aikanaan, että lopulta puolet varoista menee hankintojen ja ostojen kautta, ja sillä toiminnalla olisi voitu Suomessa paremmin kehittää kuntien yhteistyökumppaneitten osaamista ja luoda jopa sellaista yritystoimintaa, mitä oltaisiin voitu tehdä vientiinkin saakka. Tässä asiassa olen samaa mieltä, että hankintaosaaminen on laahannut. Nyt pienempien kuntien tietenkin on varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa haasteellisempaa ruveta hankkimaan niitä hankintaosaajia, joista on Suomessa kuitenkin pula siellä ja täällä. Sekin, että tässä lakiesityksessä pyritään läpinäkyvyyteen, on hyvä asia. Täällä kuntien hankintapuolella on ollut paljon sitä puhetta, että piiri pieni saattaa vähän siinä pyöriä ja hankintojen osalta toimijat eivät koe, että olisi tasapuolisuutta ja reiluutta, vaikka se oikeasti olisikin niin. Sitä ei olla kuitenkaan velvoitettu osoittamaan, joten siinä mielessä tämä läpinäkyvyyden elementin tuominen on sinänsä tervetullutta. Tuli vielä mieleen sanoa kuitenkin se, että jos jossain muussa maassa, vaikka Pohjoismaissa, olisi tällainen lakiesitys, mitä näin paljon vastustetaan ministeriöitten osalta ja lausujien osalta ja täällä eduskunnassakin, niin jos heidän parlamentissaan olisi sama tilanne, toisiko ministeri lopulta tämmöistä lakiesitystä edes päätettäväksi? Miten vastustettuja lakeja lopulta näihin parlamentteihin tuodaan, se minua jopa tässä kiinnostaa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tämä hankintalakiuudistus on sanalla sanoen katastrofaalinen. Ennustetaanpa vähän tulostaulua ja katsotaan, mitä on tullut jo tehtyä: Tästä lakiesityksestä on lausunut 700 eri tahoa, ja lähes kaikki ovat tyrmänneet tämän esityksen. Useat ministeriöt tyrmäävät tämän esityksen. Julkisten hankintojen 38 miljardin potista tämän lain vaikutus on arviolta noin 50—150 miljoonaa euroa — pari promillea. Laki on kuitenkin näillä parilla promillella maksimaalinen vahingoittamaan maaseudun pienempien kuntien ja kaupunkien taloutta. Tämä on maksimaalisen keskittävä laki. Tämä on vastoin kaikkea talousjärkeä. Olen itse toiminut hankintatoimessa muutaman vuoden, ja hankintatoiminnassa on myös yksi tärkeä osuus, ja se on vuorovaikutus, yhteinen kehittäminen alueen toiminnassa. Siinä tehdään työtä yhdessä sitoutuneesti pitemmäksi aikaa ja saadaan lisäarvoa alueelle. Asiakas saa enemmän, toimittaja kehittyy. Tällekin hallitus on laittamassa pisteen i:n päälle. Vaikka lakiuudistuksen alkuperäinen tarkoitus lienee ollut edistää kilpailua ja elinvoimaa samalla palvelutuotantoa tehostaen, on nyt käsillä oleva lopputulos karmea pienemmille kaupungeille ja kunnille sekä hyvinvointialueille. Näiden toimivat yhteistyörakenteet hajotetaan atomeiksi ja pakotetaan kalliilla rakentamaan uudelleen. Lukuisat kunnat ovat huutavassa pulassa tämän lakimuutoksen myötä. Esityksen keskeisin ongelma on tämä kymmenen prosentin jo mainittu omistusrajavaatimus. Omistusraja on suora uhka pienten ja syrjäisten kuntien taloudelle ja palvelutuotannolle. Lain esityksen katsotaan myös puuttuvan voimakkaasti perustuslailla turvattuun kunnalliseen itsehallintoon — haiskahtaa siis vahvasti tämän hallituksen ideologisen keskittämispolitiikan huipennukselta. Tämän lakiuudistuksen myötä saadaan varmasti tapettua pienemmät maaseutukunnat ja kaupungit, hiljennettyä maaseutu keinotekoisesti aiheutettujen lisäkulujen kautta. Tästäkö te hallituksessa haaveilitte? Tätäkö te, hallituspuolueiden kansanedustajat, kannatatte? Napilla tavataan. Tässä salissa on vuosikausia puhuttu säästöistä ja talouden tasapainottamisesta, ja on esitetty keinoja, joilla tilannetta yritetään korjata. Kuitenkin investointiympäristöä horjutetaan jatkuvasti ja näin vaarannetaan toistuvasti suurien investointien toteutuminen maakunnissa. Kunnat pyrkivät löytämään säästöjä hiki hatussa, ja sitten hallitus esittää vielä tällaista hankintalakiuudistusta, joka aiheuttaa arviolta 450—600 miljoonan euron muutoskustannukset. Tämä on käsittämätöntä. Mihinkään jatkuvuuteen ei voi luottaa, ei mihinkään. Esityksen mukaisen lain vaikutus kilpailuun on vähäinen, ja kuten mainitsin, sillä arvioidaan siirtyvän markkinoille vain noin 50—150 miljoonaa euroa, mikä on häviävän pieni osa julkisten hankintojen 38 miljardin jo mainitun euron kokonaisuudesta. Mittakaavahyödyt hukkuvat tähän kohinaan. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kaikkien aikojen keskittämishallituksen päättötyö Kehä kolmosen ulkopuolisten seutujen alasajopyrkimykselle, ja kuten meillä päin sanotaan, Molokin kitaan joutaa tämä esitys.

Arvoisa puhemies! Tämä taksilain uudistus on tärkeä. Näin ensimmäisen kauden edustajana huomaa, että aika pitkään menee, kun lakeja päästään korjaamaan, mutta tämäkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mietintöön vastalauseen jättivät vihreät, jotka esittivät tulossa olevista pakollisista taksamittareista ja taksikilvistä luopumista. Itsellä kävi tuossa vahinko silloin ihan alkuaikoina, kun menin Helsingissä taksiin. Se taisi olla taksitolpalla vähän pimeämpi taksi, kun kuski ei osannut suomea ja kirjoitteli siihen navigaattoriinsa joitakin sellaisia kirjaimia, mitkä itsellekään eivät ole kovin totta, ja siinä sitten yhdessä matkusteltiin, ja koetin neuvoa, mistä voitaisiin mennä, ja rahastuksenkin kanssa oli omia haasteita, ja kuitin saaminen se vasta vaikeata olikin. Jos taksissa olisi ollut värilliset kilvet, joilla tunnistetaan, että se on laillinen taksi, niin näin ei olisi käynyt. Ja toinen asia on, että näitten kilpien väärentämisestä kyllä äkkiä nykyisillä automaattisilla kilventunnistusjärjestelmillä kiinni jää. Siksi kannatan tätä uudistusta myöskin näitten taksikilpien osalta, jolloin kuluttaja tietää, minkälaiseen taksiin hyppää. Taksiliikennöijät ovat myöskin maininneet siitä, että tuolla taksissa istuessa myöskin taksamittarit ovat hyvät, ja varsinkin nämä tolpilla tapahtuneet lähes mellakoiksikin yltyneet tapaukset, joista on lehdissä luettu, ovat johtuneet paljonkin siitä, että siellä ei ole kaikilla taksamittareita ja tämä pimeä talous on siellä rehottanut. — Kyllä tässä paljon hyviä uudistuksia on meille tarjolla. Edelleen liian moni asiakkaista joutuu tilanteeseen, jossa hinnasto ei ole näkyvissä ollut tai hinta muuttuu matkan aikana ilman perustetta. Vastuu hintojen ilmoittamisesta ulotetaan nyt siis myös kuljettajalle, ja laiminlyönneistä voidaan määrätä liikennevirhemaksu. Kielletty hinnoittelu ilman taksamittaria johtaa jopa 3 000 euron seuraamukseen. Taksamittaripakko varmistaa, että kaikki muuttuvahintaiset matkat perustuvat luotettavaan mittaustietoon. Tämän katsotaan suojaavan kuluttajaa ja tukevan valvontaa. Tämä on varmasti ihan totta. Tässähän olisi voinut olla mahdollisuutena se, että näihin sovelluksiin oltaisiin luotettu enemmän, mutta se ei vielä ole aivan tätä päivää, koska kaikilla näitä sovelluksia ei ole. Voi olla, että juuri he, joilla näitä sovelluksia ei ole, voivat olla kaikista alttiimpia myöskin taksihuijauksille, joten siinä mielessä tämä taksamittarin laittaminen taksiin lopulta on hyvä asia. Tämä harmaan talouden torjunta on yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista. Verohallinnon tehovalvonnassa on toistuvasti paljastunut merkittäviä määriä kirjaamattomia tuloja ja pimeitä ajoja, joihin nykyinen lainsäädäntö ei ole riittävästi pystynyt puuttumaan. Kun taksimatkojen tiedot jatkossa kerätään yhdenmukaisesti ja automaattisesti, valvonta tehostuu ja rehelliset toimijat pääsevät ansaittuun asemaansa. Esityksen tavoitteena valitettavasti ei ole edes palauttaa taksipalveluja maaseudulle. Tässä tulemme jälleen kysymykseen, miksi kukaan ei pidä maaseudun puolta, kun lakiuudistuksia ja näitä valmisteluja tehdään. Kuinka tässä näin kävi? Hallitusohjelmaan on kirjattuna, että toteutetaan lainsäädäntöhanke, jolla edistetään taksien saatavuutta, huomioidaan eri asiakasryhmät koko maassa, tehostetaan taksiliikenteen valvontaa ja kitketään harmaata taloutta. Mutta ei tässä lakiuudistuksessa maaseutua ole huomioitu, joten tätä lainsäädäntötyötä vielä riittää tulevaisuudessakin. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esittelyssä oleva laki kuulostaa hyvältä. Tämmöinen passien viiden vuoden välein uusiminen on melkoinen työmaa, niin kuin edustaja Lyly aikaisemmin mainitsi, ja tämä koskettaa suurta joukkoa. Kymmenen vuotta tässä teknologisessa ajassa tietysti on pitkä aika, että voi kuvitella supertietokoneitten kehityksen, kvanttiteknologian voivan aiheuttaa haasteita tämän kymmenen vuoden aikana, mutta niihin varmaan sitten ajallaan vastataan. Tämmöisenä aikana, kun palveluja keskitetään, on oikeastaan hyvä, että näihin juurisyihin vaikutetaan, elikkä että vähemmän tarvitaan näitä palveluja, ei tarvitse kuin kymmenen vuoden välein käydä siellä suuremmassa kaupungissa passi hakemassa. Se on varmaan vielä ihan kohtuullista. Minua on kiinnostanut jo pitkään kuitenkin se, milloin me saadaan ajokortti tähän henkilökorttiin mukaan. Kävittekö te tästä keskustelua, että milloin tämmöinen voisi olla mahdollista? Näin kansalaisen näkökulmasta olisi ehkä parempi laittaa tämä korttipeli yhden kortin alle kuin tehdä erikseen ajokortti ja henkilökortti.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan 40 000:sta siinä paperissa täytyy sanoa, että näitä maahanmuuttolukuja tai tavoitteita asetetaan sen pohjalta, mitä hallituksen työllistämistavoitteet ovat, ja sinne voi tulla 40 000 ja sitten huomataan, että eihän tämä Suomen hallitus saanut niitä työpaikkoja aikaiseksi, ja sitten tulee näitä työttömiä. Meillä on nyt Suomessa paljon työttömiä. 40 000 maahanmuuttajaa on todella paljon tilanteessa, jossa on näin paljon työttömiä. [Miko Bergbom: Kuuleeko Kettunen?] Viime vuonna Suomeen tuli perussuomalaisten imurin kautta 50 060 maahanmuuttajaa — [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] yli 10 000 enemmän kuin keskustan 40 000. Miten tämä on mahdollista? Minua kiinnostaa kuulla perussuomalaisten selvitys siitä, että se keskustan estimaatti eli arvio siitä, että hallituksen työllistämispolitiikka tarvitsee heidän kertomansa mukaan täällä työntekijöitä, ei pidäkään paikkaansa. Ei tulekaan niitä työpaikkoja, mutta tämä imuri toimii.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Vigelius toi äsken esille sitä, että tässä Kanadan mallissa on näitä humanitäärisiä maahanmuuttajia niin paljon tulossa, että se on huono malli. Olen sitä mieltä, että nämä määrät kyllä kannattaa miettiä täällä Suomessa erikseen, mutta malli ei välttämättä ole niin huono. Mallista hallintovaliokunta oli käynyt tekemässä tutustumismatkan Kanadaan, ja siitä on vuosi aikaa: ”’Kyllä olen jyrkästi sitä mieltä, että näin tulisi toimia, ja tällaisista läntisistä sivistysmaista, kuten Kanada, on oikein hyvä ottaa mallia.’ Näin ei ajattele vain Peltokangas. Kanadan malli on herättänyt mielenkiintoa suomalaispoliitikoissa. Osa eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenistä kävi helmikuussa opintomatkalla Kanadassa, jossa yhtenä aiheena oli juuri maahanmuuttajien pisteyttäminen. Matkalle osallistunut Peltokangas sanoo, että kanadalaisviranomaiset kehuivat mallia toimivaksi.” Kanadaanhan on hyvin tervetullut sellainen henkilö, jolle on tarjota työpaikka ja joka pisteytyksen täyttää, ”ja tämähän tulisi olla mielestäni periaatteena ihan kaikkialla”. Elikkä kun perussuomalainen hallintovaliokunnan puheenjohtaja on tämän Kanadan mallin kannalla, niin nyt tässä on ristiriita Vigeliuksen ja hallintovaliokunnan puheenjohtajan välillä siinä, onko tämä Kanadan malli hyvä vai huono, joten perussuomalaisten on varmaan hyvä ruveta päättämään porukassa, kumpi tässä nyt on tärkeämmässä roolissa, hallintovaliokunnan puheenjohtaja vai edustaja Vigelius, tämän Kanadan mallin hyvyyden ja huonouden osalta. Lähtökohtahan tässä pisteytyksessä on ollut se, että on pisteytysmalli, jossa pisteytetään sopivammat työtehtäviin tulevat maahanmuuttajat ja valitaan sieltä parhaat, ja ne määrät katsotaan erikseen tilanteen tullen. Maat päättävät toki sen, onko humanitäärisen maahanmuuton kiintiö miten suuri ja työperäisen maahanmuuton tarve miten suuri. Tällä hetkellä Suomessa isoja maahanmuuton tarpeita ei työperäiselle puolelle ole, mutta kun perussuomalaisissa on tällaisia heittoja, että toiset toista ja toiset toista Kanadan mallista, niin kyllä olisi melkein hyvä tehdä suomennos siitä, mitä mieltä siellä lopulta ollaankaan. [Tuomas Kettunen: Edustaja Vigelius vastaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain ja rikoslain osalta resonoi hyvin omaa mielipidettäni. Minä pidän tärkeänä, että maahanmuuton lieveilmiöille asetetaan selkeät rajat. Järjestelmän väärinkäytön ja vakavien rikosten on johdettava aina seuraamuksiin, kuten maasta poistamiseen. Ja kyllä maahanmuuton pohjaksi on tuotava osaamiseen perustuva pisteytysmalli, niin sanottu Suomen malli. Maahanmuuton tulee olla hallittua ja kohdistua osaamiseen. Kotoutumisen onnistuminen edellyttää Suomeen muuttavien sitoutumista maamme lakeihin ja tapoihin sekä yhteiskunnan avoimuutta. [Jari Ronkainen: Ihan perussuomalaista puhetta!] Tämä on keskustan maahanmuuttopoliittisesta linjapaperista ”Keskiössä suomalaiset arvot ja pelisäännöt”, 8. päivä lokakuuta 2025. [Jari Ronkainen: Ei ole keskustan linja tuo vaan perussuomalaisten!] Tämä on, arvon perussuomalaiset, keskustan maahanmuuttopoliittinen linjapaperi ”Keskiössä suomalaiset arvot ja pelisäännöt”, kuten omissakin arvoissani. Tiukka maahanmuuttopolitiikka on järkevää. Pisteytysmalli on järkevä. Perussuomalaisilta odottaisin nyt niitä teidän mallejanne. Nimittäin näillä malleilla on lopun perin merkitystä siinä, minkälainen tämä systeeminen järjestelmä on. Kun Suomeen tullaan työn perässä, niin silloin tullaan ikään kuin työhaastatteluun, pisteytykseen siitä, kuka siihen työhön parhaiten kykenee, ei siten, että tullaan maahan ja ruvetaan arpomaan, että minneköhän tässä mentäisiin, ja jos ei työpaikkaa löydy niin sen kun ollaan vaan ja vastustetaan sitten näitä poistomekanismeja. Keskustan linja on pisteytysmalli, jossa katsotaan tarkalleen, kuka siihen työhön parhaiten pystyy. Lisäksi humanitäärinen maahanmuutto: Jossain määrin se on minulle ok. Kyllä meillä on vastuu maailmalle, mutta siinä on rajansa. Ja tällä hetkellä — jos vielä tähän työperäiseen menee — eivät työperäisen maahanmuuton tarpeet ole kovin suuret. Ne tarpeet ovat siellä valkokauluspuolella, missä sitä korkeata osaamista tarvitaan, mutta tällä hetkellä meillä on niin paljon työttömiä tämän hallituksen vuoksi, että ei täällä tätä työperäistä suoritustason työntekijää kovin kummoisesti nyt tällä kertaa tarvita. Sen takia tämä pisteytysmalli toimii. Eli nyt on syytä pitää tämä tulijoitten määrä todella pienenä eikä ottaa maahanmuuttajia niin paljon kuin tämä hallitus esimerkiksi on nyt ottanut.

Arvoisa rouva puhemies! Lehtinen mainitsi nimeni tuossa. — Oliko kyse siitä, että epäiltäisiin sitä, ettenkö olisi tämän lainsäädännön kannalla? Kyllä olen, ja totta on, että jos näitä korjaavia lainsäädäntöjä ei tehdä, niin tämä maa ei tästä selviä. Meidän on saatava tämä prosessi nyt kuntoon, ja tätä lainsäädännöllä nyt edistetään. En ole ollut vastustamassa yhtään maahanmuuttokriittistä tai kiristävää lakia tässä salissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta on!] Haluan vain korostaa sitä, että ne resurssit nyt kuntoon sen poistamisen osalta, niin että näitä välitiloja ei sitten synny, missä pyöritään tai odotellaan käsittelyä siitä, milloin maasta pois, vaan nyt resurssit kuntoon ja laitetaan täältä välitilat tyhjäksi ja käytetään ne rahat sitten tuonne maakuntien hoivapalveluihin mieluummin.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lainsäädäntö, kuten maahanmuuttoa kiristävät lainsäädäntöesitykset tällä kaudella, kertoo tästä ajasta, että meillä on haasteita maahanmuuton kanssa, ja kertoo siitä, että tässä on kymmenen vuotta maahanmuuttoa tapahtunut mutta lainsäädäntö ei ole pysynyt perässä, ja nyt tätä hallitus mielestäni hyvin urakoi eteenpäin, että lainsäädäntö saadaan päivitettyä, tämä lainsäädäntövelka saadaan korjattua ja näihin lieveilmiöihin, joita maahanmuutosta on aiheutunut, pureudutaan ja estetään tämä Ruotsin tie, mitä varmasti useat suomalaiset haluavat myöskin välttää. Tässä laissa on hyvä myös ennalta ehkäisevä osuus. Monesti korjataan seurauksia, ja itse asia jää hoitamatta, mutta pidän tässä erityisen hyvänä tätä edustaja Ronkaisenkin aikaisemmin tuomaa ennakollista maahanmuuttokieltoa, jossa vakavaa kansallista uhkaa, vakavaa rikollisuutta ja terrorismia voidaan välttää. Tänään ministeriltä kysyin, mutta en aivan saanut täyttä vastausta siihen, kuinka laajasti Euroopassa tätä ennakollista maahantulokieltoa voidaan yhdessä suorittaa ja kuinka näitä rekistereitä voidaan vaihtaa, niin että yleensäkin sitten näitä, joilta Suomessa ennakollisesti maahanmuutto kielletään, voidaan välttää koko Eurooppaan saapumasta. Tämä haaste on toki se, että kun tällaista lainsäädäntöä tehdään paksu nippu ja sitten myös oikeuslaitokseen tulee paljon näitä käsiteltäväksi, niin myöskin sitten resurssien täytyy olla sen mukaiset, eli että saadaan poistettua maasta ja ettei jää siihen välitilaan. Tuossa maakunnassa käydessä kun kuulee, että vuodeosastoja joudutaan lakkauttamaan ja viimeisiä resursseja puristellaan, niin meillä sitten tällaisessa välitilassa on tällaisia henkilöitä, jotka itsestään selvästi pitäisi poistaa maasta. Mielestäni edustaja Vigeliuksen nosto tuosta 46 prosentista näistä karkotuskriteerit saaneista, joita ei ole karkotettu, kertoo siitä, että paljon on vielä tehostettavaa, että maakunnan mummoralliin ei jouduttaisi näitten vuodeosastojen lakkauttamisen osalta vaan pystyttäisiin käyttämään ne rahat, mitkä nyt menevät näihin välitilassa pidettäviin, oikeisiin asioihin tässä maassa, ja sitä varmasti suomalaiset itsekin priorisoivat. Uskon, että tässä mennään oikeaan suuntaan ja lopulta päästään siihen tilanteeseen, että meillä nämä rekisterit ja jonot ja käsittelyruuhkat on käyty läpi. Onhan se selvää, että tässä maassa laittomasti olevat täytyy saada pois, eikä niin kuin edustaja Honkasalo vaikuttaa, että niitä täällä sitten enemmän tai vähemmän pyöritellään juuri siellä välitilassa, mikä on muuten muodostunut tietynlaiseksi ikiliikkujaksi, koska niitä uusia hakemuksia tehdään. Tämä Milan Jaffin tapaus, mikä oli, osoitti kyllä, että täällä maassa pyritään olemaan myöskin siten, ettei sinisilmäisesti tarvitse meidän ajatella, että jokainen olisi täällä hyvin aikein, vaan hän käytti hyvinkin räikeästi tätä tilaisuutta hyväksi osoittaa tälle kansalle, kuinka meidän lainsäädäntö on ollut perässä. Hyvä, että näitä esityksiä nyt tulee, niin että päästään näistä asioista päättämään.

Arvoisa rouva puhemies! En moiti tämän hallituksen päätöksiä hallitusohjelmassa ja niitä kirjauksia, mitä polttoaineen kohdalta siellä on päätetty. Ainoa haasteellinen asia tässä on työmatkavähennyksen pienentäminen, joka tuolla väljään asutun maaseudun ihmisiä rasittaa, mistä edustaja Lyly tuossa mainitsi, mikä olisi nyt tärkeä elvytyskeino. Haluan kuitenkin sanoa siitä, kun tämä Hormuzinsalmen tilanne on tämä ja nyt perussuomalaisten puolelta syytettiin huonompaa hiihtokenkää, sitä, että kun nyt sattuu tämmöinen tilanne tulemaan, niin ikään kuin se hinta voisi nousta, ja kysyttiin, mitä edellinen hallitus on tehnyt tällaisessa tilanteessa, kun ei niitä verotuksia olla vähennetty. Muistutan Ylen uutisista, kun 18. päivä helmikuuta 2022 tilanne oli vähän vastaavanlainen: ”Työmatkavähennys nousee 30 senttiin kilometriltä alemmasta 25 sentistä.” ”Ammattiliikenteelle valmistellaan kevyemmin verotettua ammattidieseliä.” Tätä on myös nykyinen hallitus lupaillut — ei ole vielä tullut eikä tullut silloinkaan, saisi tulla jo. ”Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti 7 000 eurosta 8 400 euroon.” Nosto tuli jo silloisen kuluvan vuoden aikana. Haluan vain sen sanoa, että nämä muutokset vaikuttivat 570 000 verovelvolliseen, eli silloin tällä päätöksellä on ollut vaikuttavuutta. Eli nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen, mikä on päällä, reagoidaan, ei siitä, mitä hallituskauden alussa päätettiin. Ne päätökset olivat mielestäni hyviä, mutta nyt on kyse siitä, kuinka tähän tilanteeseen reagoidaan. Silloin reagoitiin. Kiitos, edustaja Lehtinen, tästä kysymyksestä. Tässä on vastaus. Sen, miten tämä hallitus reagoi, me tulemme näkemään nyt kehysriihipäätöksissä. Katsotaan, kuinka perussuomalaiset sitä päätöstä tulevat puolustamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Sain Suomussalmelta tänään viestin: 95 yli kaksi euroa ja diesel 2,3. Tänään keskusteltiin näistä polttoaineen hinnoista ja niiden vaikutuksista. Minä hämmästelen tätä ”edellinen hallitus” ja niin edelleen tai vaikkapa niitä polttoainelupauksia, euron bensa tai nämä, mitä tuli näitten vaalien alla. Monet ovat sortuneet aika halpoihin ratkaisuihin tai puheisiin ennen vaaleja. En sano, ettenkö itsekin olisi jotain jossain luvannut, mutta nyt on tilanne päällä. Nyt on tilanne päällä. Polttoaineen hinnat ovat nämä. Siellä yrittäjät ottavat yhteyttä meihin edustajiin ja ovat todella hädässä siitä, eikö hallitus tänään riihessä kykene antamaan siltaa yli tämän vaikean ajan. Lapsiperheet ottavat yhteyttä, että eivätkö lapset voisi päästä harrastuksiin tulevaisuudessakin, kun tässä tämä kriisi nostaa näitä polttoaineen hintoja. Tai kuinka töissäkäynti kannattaa, jos työssäkäyntivähennykset eivät nouse vaan polttoaineen hinta syö kaiken, mitä palkasta käteen jää. Nyt on tilanne päällä. Tänään ratkaistaan riihessä se, kuinka hallitus kykenee hoitamaan kriisejä. Se, kuinka hallitus pystyy hallitsemaan kriisejä, ratkaisemaan niitä kysymyksiä, punnitsee hallituksen toimintakyvyn. Hallitusohjelmaa tehdessä tehdään hyvin ihannemaailman suunnitelmaa. Nyt on tilanne päällä, nyt punnitaan hallituksen kyky tänään riihessä, kuinka se kantaa yli tämän kriisin suomalaiset perheet, yrittäjät ja työssäkäyvät.

Arvoisa rouva puhemies! Niinhän se on, että ne päätökset ovat siellä arjessa, kouluissa. Kävin tuossa Kajaanissa Otanmäen ala- ja yläasteella tutustumassa tähän asiaan, ja sieltä tuli terveisiä, että ei liikuntapaikkoihin vaan tunnu sitä rahaa riittävän. Pelikenttää pihalle ollaan odotettu, 30 kilometriä Kajaanin keskustasta — ei tule rahoitusta. Nyt sitä rahaa tästä riihestä. Kyllä siellä osataan sitä käyttää ja liikkua, kun näitä liikuntapaikkoja voidaan kehittää. Mutta haluan vielä muistuttaa tästä liikuntaneuvostosta, että kyseessä on poikkihallinnollinen koordinoiva toimija, joka myös kehittää kokonaisvaltaisesti liikkumista alueella. Eli kyseessä on se, että sitä alueen yhteistyötä koordinoidaan ja sitä rakennetta, mikä siellä on, hyödynnetään. Nyt voi siiloutua tämä tilanne, ja ne oppilaat eivät välttämättä saa niin paljon enää sitä liikkumiseen mahdollistavaa kokonaiskoordinaatiota, mitä alueellisesti tarvitaan. Niin kuin edustaja Suhonen aikaisemmin mainitsi, vielä korostan sitä, että nyt niihin liikkumapaikkoihin riihestä rahaa. Laitetaan oikeasti ihmiset liikkeelle. Siitä Cooperista vielä, että sain Hyrynsalmelta Cooper-juoksuun juuri haasteen. Kesäkuussa juostaan Hyrynsalmella Cooperia, ja sitä varten harjoittelen. Minusta on mukavaa, kun edustajat ovat esimerkkejä tuoneet täällä salissa siitä, että liikkuminen on tärkeää. Kyllä politiikasta viesti täytyy myöskin kansalaisille mennä siitä, että liikkuminen on tärkeätä, ja se on tullut tänään täällä selväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Strandman luetteli sellaisia päätöksiä, joita olen ollut tekemässä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että olen ollut edistämässä harrastamisen Suomen mallia. Jokaisella suomalaisella täytyy olla harrastus. On todella tärkeää, että edistetään harrastamisen Suomen mallia, [Jaana Strandman: Juuri näin!] että jokainen nuori pääsee liikkumaan halutessaan. Peruskoululain uudistus — ei huono asia, ei huono asia ollenkaan. Kiitos, että muistutatte niistä päätöksistä, joita tässä salissa olen ollut tekemässä. Haluan muistuttaa siitä, minkä edustaja Kettunen toi äsken esiin, tässä käsittelyssä olevasta laista. Meillä on ollut tällainen poikkihallinnollinen toiminto, joka on yhdistänyt organisaatioita palvelemaan perheitä ja lapsia ja nuoria liikkumaan. Tämä poikkihallinnollisuuden poistaminen siilouttaa tätä päätöksentekoa, ja tulee huoli siitä, ettei alueellisesti pystytä koordinoimaan niin hyvin niitä rahoja, joista aikaisemmin edustaja Strandman mainitsi. — Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä kokoomuksen edustaja ehtikin jo lähteä. — Tästä hyvinvointialueitten uudistuksesta: Se on tosiasia, että taitaa Liike Nyt olla ainut, joka voi sanoa, että ei ole ollut synnyttämässä tavalla tai toisella tätä hyvinvointialuerakennetta aikanaan. Katsotaan sitten tarkemmin luupilla, miten siinä sitten kävikään. Joka tapauksessa se, että kaikkien aikojen keskittäjähallitus ei suostu tällaisiin alueellisiin liikuntaneuvostoihin, on tietenkin aika luonnollista heiltä. [Jari Ronkainen: Siis keskusta vai!] Näin maakunnista katsottuna on tärkeää, että meillä on rahaa, satsauksia, organisaatioita, jotka pystyvät liikuttamaan nuoria, lapsia ja aikuisia. Tämä Suomenmaa on tällä hetkellä siinä tilanteessa, että ihmiset liikkuvat liian vähän. Sen varmasti ymmärtävät aivan kaikki. Edustaja Peltokangas mainitsi tuossa maakuntaliiton roolista. Kyllä, esimerkiksi Kainuun liitto päätti juuri liikunnan korostamisesta maakuntaohjelmassaan ja suunnitelmassaan. Se nostettiin siellä sen takia esille, koska tämä huoli on myös siellä jaettu. Mutta ei se niin voi olla, että siitä viedään rahat eikä neuvosto toimi ja sanotaan, että maakuntaliitto ikään kuin liikuttaisi ihmisiä. Se jumppa tehdään sitten, kun rahaa jaetaan. Ja nyt riihestä rahaa liikkumiseen — nyt me Kainuussa odotetaan, jos näitä neuvostoja ei tule, liikkumiseen rahaa. Tänä iltana tullaan näkemään, kuinka paljon riihestä tulee rahaa maakuntiin liikkumiseen. [Jaana Strandman: Hallitus on satsannut merkittäviä määriä!] Näyttää siltä, että ei ole tarjolla, jos sinne perussuomalaisten suuntaan katsoo, mutta katson vielä kuitenkin sinne riihen suuntaan. [Mauri Peltokangas: Tehkää niin kuin Keski-Pohjanmaalla! Pankaa se hattu välillä kaappiin!]

Arvoisa rouva puhemies! 27.4.2025, Helsingin Sanomat: ”Nälkämaan talousihme: Kainuun talouden kasvuvauhti nopeinta vuodesta 2015.” Näin väistyvänä maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja alueen kansanedustajana olen pohtinut usein, miten tämä on ollut mahdollista, ja voisi sanoa, että edelliset hallitukset aikanaan ratkaisivat tätä asiaa niin, että Kainuussa on oma lentoasema, ammattikorkeakoulu, maakunta, elinvoimakeskuksen sivutoimipiste, Rajavartiolaitos, työllisyysalue, hyvinvointialue. Alueen synergioilla olemme saavuttaneet todella paljon, enkä moiti ministeri Puistoa siitä, että alueelle on tulossa myös uusi supertietokone. Kiitoksia siitä yhteistyöstä, mitä on tehty Kainuun kehittämiseksi. Mutta samaan aikaan minä moitin sitä, että nyt säästöjen kautta meiltä ovat vaarassa lähteä rintasyöpäleikkaukset ja junaliikenne pysähtyy Kuopiossa, ei päästä enää Helsingistä yhdellä vaihdolla — meidän matkailu kärsii tästä huomattavasti. Eli antakaa Kainuun nyt olla rauhassa, älkää korjatko ehjää. Keskittykää [Puhemies koputtaa] ongelma-alueisiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti esitteli mietinnön ja teki hyviä nostoja: Itä- ja Pohjois-Suomen strateginen merkitys, junaliikenteen merkitys. Mutta samaan aikaan kun valiokunta on viisaasti samaa mieltä, niin hallitus ja hallituksen jäsenet taas tämän ulkopuolella vaikuttavat siten, että jättävät meille vuodelle 2031 junaliikenteen liukumiinan, näin maaseututermein sanottuna. Eli junaliikenteen osalta etelästä tulevista junista Kuopiossa, Oulussa matkustajat junasta pois ja odottamaan pohjoisesta tulevaa junaa. Tämä ei säästä yhtään euroa. Minkä takia samaan aikaan, kun valiokunnassa asiat tehdään järkevästi, näitten huoneitten ulkopuolella on tällainen junaliikenteen muutos? Tätä minä kysyn. [Sheikki Laakso: VR hoitaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kannatettava esitys. Kiitos ministerille tämän tuomisesta tänne eduskuntaan ja keskusteluun. Sinänsä tämä maahanmuuttokeskustelu ei välttämättä vaadi kovin suuria tunteita, koska ajan saatossa, kun uusia ilmiöitä tulee, myös lakeja täytyy säätää sen mukaan. Tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa on tullut esille, on Suomeen tullut todella paljon maahanmuuttajia, ja se ilmiö vaatii sitten lainsäädäntöä. Tätä lainsäädäntöä ministeri on tänään esitellyt. Vaikka näitä lainsäädäntöesityksiä on tässä tullut useampia, niin se kertoo ajasta, missä elämme, ja laeista, joita me tarvitsemme. Tässä nostossa, minkä ministeri toi esille välitilasta, minua kiinnostavat juuri sama, minkä edustaja Ovaska aikaisemmin toi esille, se, onko meillä riittäviä resursseja, että ne eivät tavallaan jää sinne meidän oikeuslaitoksien välitilaan, vaikka lainsäädäntö on kunnossa. Eli se, että tämä läpimenoaika siitä, kun päätetään, myöskin menee toteutukseen, on yhtä tärkeää kuin lainsäädäntö itsessään, että sitä pystytään toteuttamaan tehokkaasti. Olen miettinyt sitäkin, olisiko oikeuslaitoksessa hyvä olla tähän erikoistunut oikeuslaitoksen osa, koska meillä näitä päätöksiä tulee niin paljon. [Puhemies: Aika!] Ajattelin vielä ministeriltä kysyä tästä ennakollisesta maahanmuuttopolitiikasta: kuinka se Euroopassa laajasti tulee näkyviin?

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen ja perussuomalaisten johtamaa hallitusta voidaan syystäkin kutsua kaikkien aikojen keskittäjähallitukseksi [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — kyllä, kaikkien aikojen keskittäjähallitukseksi. Nyt ovat vuorossa apteekkipolitiikkanne vakavat seuraukset. Nyt me nähdään, että apteekkeja lopetetaan ympäri maan. Teidän väkisin runnoman lainmuutoksen seurauksena jo 14 apteekkia on joutunut lopettamaan, ja asiantuntijoiden mukaan yli sata apteekkia muuttui kannattamattomaksi päätöksenne vuoksi. Se tarkoittaa apteekkiverkon massiivista alasajoa tässä maassa. Me kaikki tiedämme, että apteekit ovat suomalaisille kriittinen peruspalvelu. Kaikille meille, kriittinen peruspalvelu. Nyt te viette tutun ja turvallisen lähipalvelun kauemmas sadoiltatuhansilta suomalaisilta. Keskustalle tämä ei käy — keskustalle tämä ei käy. Lähiapteekit tulee säilyttää, se on meidän linjamme. Kysyn teiltä, sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen: kuinka monen apteekin pitää vielä laittaa lappu luukulle, ennen kuin tämä hallitus myöntää, [Puhemies koputtaa] että teidän keskittämispolitiikkanne on tullut tiensä päähän? [Miko Bergbom: Kuinka monta kertaa takki pitää vielä kääntää?]

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan täällä aikaisempien puheenvuorojen aikana kiinnitin huomiota välihuutoihin oikealta, joissa heiteltiin, että mistä rahaa, ja oli hyvinkin vähätteleviä huutoja siihen, miten köyhien asiasta keskustellaan. Minä toivoisin, että ihmiset katsoisivat köyhyyttä ja köyhiä kunnioittavasti ja olisivat nöyriä sen köyhyyden edessä, koska se ei ole aina oma valinta. Minä uskon, että monen köyhän perheessä ovi on auki meille kansanedustajille ja voimme mennä käymään heidän luonaan keskustelemassa siitä arjesta ja niistä haasteista, mitä köyhillä on. Se vetää nöyräksi. Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, luoda satatuhatta uutta työpaikkaa ja katkaista velkaantumiskierteen. Maastamme ja kansalaisistamme luvattiin pitää huolta. Nyt tilanne on kuitenkin se, että Suomessa on jo lähes miljoona ihmistä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä — miljoona ihmistä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Ulosotossa on reilusti yli puoli miljoonaa henkilöä. Jo pelkästään tästä ulosoton uhasta ja ulosotossa olemisesta päättäjien olisi tärkeää puhua niiden henkilöiden kanssa, joita on tällä hetkellä yli puoli miljoonaa, siitä, millaista se arki on, ja ymmärtää, miten paljon se henkisesti rasittaa, kuinka paljon se vaikuttaa perheissä, joissa on ulosottoa, myös lapsiin. Syvenevä lapsiperheköyhyys heikentää tulevaisuudenuskoa ja maamme lasten tilannetta pahiten sitten sotiemme. Tämän luulisi kiinnostavan. Liian monen lapsiperheen arki on muuttunut selviytymistaisteluksi. Arvoisa puhemies! Millaista vastuunkantoa ja huolenpitoa tämä on? Työttömyys on ennätyslukemissa, ja etenkin nuorten työllistyminen on mennyt hälyttävän vaikeaksi. Toimeentulon haasteet koskevat yhä laajemmin myös niitä työssäkäyviä ja pienyrittäjiä, jotka ovat aiemmin tulleet työllään toimeen. Tapasimme eilen sotkamolaisia nuorisotyöntekijöitä täällä eduskunnassa. He toivat viestiä kainuulaisten nuorten tilanteesta. Kuulimme, että pääosin nuorilla menee Kainuussa vielä hyvin, mutta väliinputoamisen uhka on koko ajan kasvussa. Yksi iso syy tähän on köyhyys, perheiden köyhyys. Osassa perheitä ylisukupolvinen syrjäytyminen kiihtyy eikä tulevaisuudennäköaloja ole. Vanhemmat voivat huonosti hankalan taloudellisen tilanteen takia, ja jaksaminen lapsiperhearjessa heikkenee. Positiivinen kanssakäyminen lasten kanssa jää arjen paineessa liian vähälle. Rahaa ei ole aina edes ruokaan saatikka harrastevälineisiin tai muuhunkaan virkistäytymiseen. Lapsi voi kasvaa apatian, toivottomuuden ilmapiirissä. Köyhyys voi tuoda vanhemmille päihdeongelmia, ja lapset oppivat päihteidenkäytön esimerkin kautta. Koulunkäynti ei välttämättä enää kiinnosta, ja töihinpääsy on entistä vaikeampaa vanhemmille. Sosiaaliset haasteet kasautuvat päällekkäin, ja elämä voi mennä solmuun. Arvoisat kollegat, meidän on pystyttävä katkaisemaan tämä kierre. Meidän pitää pystyä parempaan. Köyhän asiaa ei saa unohtaa. Hallituksen on päättävinä aikuisina otettava vastuu, tehtävä arvovalintoja, jotta näitä umpisolmuja ei pääse syntymään. Jokainen tietää, miten hankala niitä sitten on aukoa. On huomattava, että elinkustannusten nousu ei kohtele suomalaisia tasapuolisesti myöskään alueellisesti ja köyhyys kiihtyy eri alueilla epätasa-arvoisesti. Alueiden köyhyyden epätasa-arvo on totta. Hallitus on toimillaan keskittänyt niin valtion kuin sosiaali- ja terveydenhuollonkin palveluja oikein urakalla, ja esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen pitkien etäisyyksien maakunnissa liikkuminen vaatii suuremman osuuden kotitalouksien tuloista kuin lyhyiden etäisyyksien kasvukeskuksissa. Vaihtoehtoja on vähemmän, ja omat vaikutusmahdollisuudet kustannusten kasvuun voivat olla myös rajallisemmat. Kahden euron bensalla on kallista käydä apteekissa kaukana. Mielestäni on perusteltua kysyä, onko hallituksen talous- ja sosiaalipolitiikassa riittävästi tunnistettu alueelliset erot ja pyritty vaikuttamaan niihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme todellakin tässä ajassa rohkeita arvovalintoja lastemme ja nuortemme parhaaksi. Meidän täytyy valita valoisan tulevaisuuden linja.

Kiitos, arvoisa puhemies! Harvemmin kiinnitän huomiota keskustelussa välihuutoihin näin paljon, mutta nyt tuolta oikealta laidalta on tullut hyvin vähätteleviä huutoja, ”mistä rahaa” ynnä muuta, näihin köyhän äänen paineisiin, mitä täällä on tuotu näitä huolia esille. Meillä ei ole varaa köyhyyteen, mutta ei meillä ole varaa varsinkaan ylimielisyyteen köyhyyttä kohtaan. Hämmästelen myös tuolla vasemmalla laidalla sitä, että ministerin yksittäisiin sanavalintoihin puututaan niin kovasti, että se tämän asian ratkaisisi. Kyllä ratkaisujen pitäisi olla konkreettisempia kuin ministerin sanojen kääntäminen ja vääntäminen. Iso ongelma Suomessa köyhyydessä on se, että meillä ei ole työpaikkoja. Minä hieman hämmästelen hallituksen selitystä huonosta hiihtokengästä, että aina kun ulkopuolelta tulee joku šokki, niin sitten ei ikään kuin työpaikkoja Suomeen syntyisi. Meillä on verrokkimaita täällä Pohjolassa, jotka pärjäävät paljon paremmin tässä tilanteessa. Minä haluaisin, että hallitus kertoisi, miksi Suomi pärjää näitten šokkien kanssa huonommin kuin verrokkimaat. [Puhemies koputtaa] Nimittäin niitä työpaikkoja ei tule eikä rahaa tähän maahan, jos meillä ei vienti vedä, ja köyhyys ei poistu, jos vienti ei vedä.

Arvoisa puhemies! Kun tähän aiheeseen tutustuin ja nyt vielä kuulin edustaja Mattilan puheenvuoron ja myöskin edeltävät puheenvuorot, niin mieleeni tuli, onko tässä syytä pohtia sitä, onko hyvinvointialueille tai valtiolle liian kallista tällaisen ennaltaehkäisevän palvelun järjestäminen vaikka kokeilumallilla. Voisi kokeilla tätä asiaa vaikka yhdellä ikäluokalla ja katsoa ne tulokset, mitä sieltä saadaan ulos, ja sen mukaan sitten toimia, jos tällainen lakialoite ei välittömästi kokonaan Suomen lakiin menisi. Minusta tämä edustaja Mattilan perusteellinen puheenvuoro toi paljon sellaista kokemusta ja voimaa tähän asiaan, mitä minun mielestäni olisi hyvä hyödyntää koko valtakunnassa yhdelle ikäluokalle ja sitä kautta tosiaan saada nämä tulokset. Se olettama, että ennaltaehkäisevien palvelujen lisääminen toisi lisää kustannuksia, ei ole oikea lähtökohta, vaan se on oikea lähtökohta, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten on tässä esitetty, voivat vähentää yhteiskunnallista, taloudellista rasitetta, saati sitten lisätä ihmisen toimintakykyä ja onnellisuutta. Arvoisa puhemies! Suomalainen väestö ikääntyy ja elää pitempään kuin koskaan ennen. Vanhempamme ja isovanhempamme ovat tämän maan sotien jälkeen rakentaneet ja parhaaseen kukoistukseensa nostaneet. He ovat olleet sinnikkäitä yhteiskuntamme rakentajia, kasvattaneet lapset, tehneet pitkät työurat ja siirtyneet hyvin ansaitulle eläkkeelle. Suuri osa heistä on edelleen hyvin virkeää väkeä ja elää sanojensa mukaan elämänsä parasta aikaa. Näin sen soisi olevankin. Toisaalta on myös tosiasia, että ikääntymisen myötä riski sairastua esimerkiksi kansantauteihin kasvaa ja toimintakyky alkaa jossain vaiheessa parhaista päivistä heiketä. Tutkijat arvioivat, että jopa puolella yli 65-vuotiaista olisi piilevä diabetes ja kohonnut verenpaine. Tämänkin vuoksi keskustelussa oleva edustaja Mattilan tekemä lakialoite on kannatettava. Lakialoitteessa ehdotetaan terveydenhuoltolakiin uutta pykälää, joka velvoittaisi hyvinvointialueet järjestämään seniorineuvolapalveluja kaikille vanhuuseläkkeelle jääneille, viimeistään 70 vuotta täyttäneille henkilöille. Tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja lisätä palveluiden yhdenvertaisuutta ja näin edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja turvallista kotona asumista. Ehdotettuun seniorineuvolaan sisältyisivät terveystarkastukset, palvelutarpeen arviointi, ohjaus tutkimuksiin tai hoitoon, seurantakäynnit sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut. Kuulostaa erittäin hyvältä. Arvoisa puhemies! Riittävä terveys ja arjen toimintakyky ovat osa hyvää elämänlaatua kaikenikäisille. Näihin meidän jokaisen tulisi elintavoillamme panostaa, mutta toisinaan siihen tarvitsee myös apua ja tukea. Tätä apua meidän tulee pystyä myös yhteiskuntana tarjoamaan, sillä tiedossa on, että ihmisten toimintakykyä ja kotona pärjäämistä voidaan tukea riittävän varhain kohdistetuilla palveluilla. Ehdotettu seniorineuvola vastaa iäkkäiden osalta tähän tarpeeseen. On tärkeää, että vanhempamme ja isovanhempamme saavat elää täyttä elämää mahdollisimman pitkään ja turvallisin mielin omassa mieleisessä ympäristössään. Siksi meidän on huolehdittava, että ikääntyneiden palvelujen tulee olla yhdenvertaisia koko maassa. Tällä hetkellä palvelujen saatavuus vaihtelee hyvinvointialueittain. Seniorineuvola loisi tasapuolisemmat lähtökohdat kaikille ikääntyneille ympäri Suomea. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mattilan erinomaista lakialoitetta.

Arvoisa rouva puhemies! Pyysin puheenvuoroni siksi, koska arvelin edustaja Auton keskustelevan puolustusteollisuudesta. Itse puolustusteollisuudessa toistakymmentä vuotta toimineena haluan muutaman sanasen sanoa siitäkin, että kun Suomessa on tällainen massiivinen työttömyys ja niitä työpaikkoja pitäisi luoda ympäri Suomen, Suomen valtio on ohjannut Euroopan aluekehitysrahoja Itä- ja Pohjois-Suomesta puolustusteollisuuden kehittämiseen. Toivoisin, että tällaista uutta puolustusteollisuutta, mikä kasvaa nyt voimakkaasti, ruvettaisiin rakentamaan ympäri tätä meidän rakasta kotimaata, jotta ne työpaikat eivät syntyisi pelkästään sinne Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen, missä itsekin puolustusteollisuudessa toimin aikaisemmin töissä, eivät rakentuisi pelkästään sen klusterin ympärille, koska nyt syntyy sellaisia pysyviä teollisuuden rakenteita, jotka kantavat Suomea pitkälle ja sitä työvoimaa ja sitä teollisuutta on tarjolla myös tuolla maakunnissa. Ja siihen uuteen, mitä syntyy esimerkiksi supertietokoneen, datatalouden ympärillä oleviin, puolustusteollisuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyviin kysymyksiin ja niihin vastauksiin, mitä Suomi hakee, olisi hyvä, että sitä rakennetta rakentuisi ympäri Suomen. Esimerkiksi meillä Kainuussa tähän on paljon vastauksia, koska meille on syntynyt datatalouden osaamista, myös supertietokoneen teholaskennan osaamista. Edustaja Autto mainitsi F-35-hävittäjien vastakauppoihin liittyvistä mahdollisuuksista. Toivoisin, että myös näissä kysymyksissä kartoitettaisiin tulevissa vastaavissa tilanteissa koko Suomen kyvykkyyttä rakentaa näitä alihankintamahdollisuuksia niihin tuotteisiin, mitä maailmalta ostetaan, koska olisi tärkeää saada valmistaa Suomessa mahdollisimman suuri prosentuaalinen osuus niistä tuotteista työpaikkojen luomiseksi mutta myös sellaisen osaamisen luomiseksi, mistä tulevaisuudessa voi olla hyötyä myös muussa teollisuudessa kuin puolustusteollisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Työministeri kommentoi tuossa aiempaan puheenvuorooni työttömyysturvan vastikkeellisuudesta. Aihe on tavallaan aika herkkäkin, kun keskustellaan, mitä se voisi olla, tämä työttömyysturvan vastikkeellisuus. Ehkä en lähde arvailemaan, mitä se voisi olla, mutta voisin ehdottaa, että kun vierailin Kainuun ja Koillismaan työllisyysalueen toimihenkilöitten luona ja kuuntelin heidän ahkeruuttaan ja ideointiaan ja varsinkin sitä alueen tuntemusta, niin voisi olla hyvä kuunnella niitä ehdotuksia sieltä alueelta. Nimittäin siellä alueella tunnetaan yritykset, työttömät ja työntekijöitä. Siellä tunnetaan yritysten tulevia tarpeita kehittää omaa elinkeinoaan ja tarpeita niistä osaamisista alueella. Vaikuttaa siltä, että ministeriöitten välillä on siiloutumista siinä, että työttömien vastikkeellisuuteen liittyviä asioita ei välttämättä pohdita elinkeinoministeriön kanssa tai TE-toimijoitten kanssa niin paljon, että löydettäisiin sellaisia ratkaisuja, että löydettäisiin työttömille tulevaisuutta sinne työpaikkoihin, jotka syntyvät. Mielelläni kuulisin ministeriltä tästä. Myös siellä alueella on sellainen jumppa, että työkyvyttömät joutuvat työllisyyspalveluiden pyöritykseen, ja siellä pyörii tämä resurssi näitten samojen henkilöitten ympärillä, joista tulee näitä sakkomaksuja kunnille. Tässä on yksi semmoinen ylimääräinen ympyrä, minkä selvityksen minä haluaisin kuulla ministeriltä, miten te tähän vastaatte, koska siellä voisi olla vapautettavia resursseja näitten työttömien palkkaamiseen tai töiden löytämiseen ja sitä kautta myöskin voitaisiin analysoida elinkeinoelämän kehitystä siellä alueella. Tämä sakkomaksurumba on käynyt Itä-Suomen kunnille todella kalliiksi, ja minusta tämä on myös eriarvoistavaa näille kunnille, jotka joutuvat tätä samaa työkyvyttömien jumppaa hoitamaan. Myös sitä siiloutumista on havaittavissa siinä, että osa heistä olisi parempikin laittaa hyvinvointialueen vastuulle sinne kuntouttavaan toimintaan ennen kuin pyöriä tässä TE-palvelujen parissa, koska ne haasteet siellä henkilökohtaisella tasolla ovat hyvinvointialueen palveluja enemmän vaativia kuin se, että käydään siellä TE-toimiston tiskillä kysymässä töitä. Minä toivoisin, että ministeri tarttuisi sellaiseen ajatukseen, Kainuun ja Koillismaan työllisyysalueella työttömyysasioiden ja vastikkeellisuuden korvaamiseen tavallaan tai kuinka sitä järjesteltäisiin, kuunneltaisiin sieltä alueelta. Me tunnetaan hyvin meidän elinkeinorakenne, ja meillä on hyvä draivi siellä Kainuussa tällä hetkellä. Minä uskon, että sitä vastausta näihin asioihin tiedettäisiin paremmin kuin täältä pöntöstä kertomalla, mitä alueella kannattaisi lopulta näille työttömille tehdä.

Arvoisa puhemies! Vuosi 2025 oli Helsingin pörssissä vahva nousuvuosi. Helsingin pörssi tuotti 30 prosenttia vuodessa, päihitti tuotolla muut pohjoismaalaiset. Siinä on suhdanteen kuvausta, siinä on Suomen hiihtokenkää. Miksi tämä seikka jää vähälle huomiolle? Missä ovat työpaikat? Arvoisa työministeri Marttinen, pörssinousu hyödyttää suurta pääomaa. Työpaikkoja ei kuitenkaan ole 30:tä prosenttia enempää syntynyt, vaan samana vuonna 2025 työttömien työnhakijoiden määrä nousi yli 20 000 henkilöllä. Tätä tilastoa kaunistaa sekin, että eläkkeelle jää enemmän suomalaisia kuin mitä työmarkkinoille tulee. Hallituksen päätösten lopputulos näyttäytyy nyt karusti: suuri pääoma hyötyy, pörssiyhtiöt hyötyvät, työttömät ja irtisanotut kärsivät samaan aikaan. Oliko tämä se tavoite? Miltä tämä työttömän arjessa tuntuu? Kuunnellaanpa. Sitaatti tältä aamulta lapsuudenystävältäni: ”Miten tämä työvoimapoliittinen touhu meni tähän pisteeseen? Olen tässä ollut vuoden päivät työttömänä, ja Pohjois-Savo huutaa tyhjyyttään oman alan töistä. Firmat eivät enää laita julkiseen hakuun paikkoja, kun eivät rupea pläräämään sataa hakemusta. Kaikki firmat olen soitellut läpi, mutta kaikki myyvät eioota. Hauskin pointti tässä on tämä, eli minun täytyy hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, vaikka oman alan töitä ei ole. On vain ajan kysymys, milloin minulle lätkäistään karenssia, koska joudun hakemaan ihan mitä sattuu paikkoja. Minä ymmärrän, että töitä täytyy tehdä, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä.” — Ja hymiö perässä, mutta ei ole kovin mieltä ylentävä hymiö. Arvoisa puhemies! Tämä on ihmiselämän tuhlausta. Työttömänä, passiivisena pitäminen valtion toimesta on ihmiselämän tuhlausta. Työttömyys taannuttaa, se ottaa arvon päälle. Se aiheuttaa ahdistusta, masennusta, häpeää ja motivaation vähentymistä. 17. helmikuuta 2026 Yle listasi Suomen kunnat ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kartan asettaminen työttömyyslukujen kartan kanssa on lähes yksi yhteen. Työttömyyspolitiikka on myös alueellisesti syrjivää. Itä-Suomi kärsii. Se on valitettava valinta. Työttömät kirjoittelevat ja tekevät tekoälyllä työhakemuksia, ripakopallisia, jotka eivät johda yhtään mihinkään. Työttömän simputus ei ole ihmisarvoa nostavaa. Ajatelkaa, mihin tämä on johtanut yrityksissä. Monen yrityksen ansaintalogiikkaan kuuluu olla jättämättä työpaikat laittamatta julki hurjan hakemusmäärän vuoksi, koska on selvää, että hakemuksia tulee maan tavan vuoksi. Niiden läpikäyminen vie turhaan tärkeitä resursseja. Vuonna 2026 Suomi on tällainen näennäisen työnhaun puuhamaa. Siksi, työministeri Marttinen, olisiko syytä tuoda tämän jo alentavan rutiinin tilalle koulutusta ja osaamisen lisäämistä? Oppiminen nostaa toiveikkuutta. Se on vähintä, mitä voitte työttömälle tarjota. Se on vastavoima työttömän passivoimiselle. Tällaisena tekoälyn aikana verkko-opetusta voidaan monistaa rajattomasti. Olisi syytä mahdollistaa opiskelu työhakemuksien tekoälytehtailun rinnalle. Muutama sana maahanmuutosta. Olen maahanmuuttokriittinen, mutta olen kriittinen maahanmuuton kritiikillekin. Kävin Venäjän hyökkäyssodan alettua hakemassa ukrainalaisia pakolaisia Suomeen siinä toiveessa, että heillä on Suomessa turvaa ja tekemistä. Kun tapasin yhden heistä hetki sitten, hän kertoi, että on tämä Suomi ihmeellinen maa: rahaa maksetaan kotiin, mutta töihin ei saa mennä. Viro työllisti lähes kaikki ukrainalaiset pakolaiset. Miksi näin kävi, että Suomeen jäi tuhansien ukrainalaisten työttömien porukka? Tähän toivon vastaustanne. Myös perussuomalaisten vastausta tällaisena valitettavana Venäjän hyökkäyssodan merkkipäivänä minä odotan. Muistelen vielä yhtä tviittiä valtiovarainministeriltä, kun hän 2025 tviittasi kaivosten sähköverotuen loppumisesta, myös datakeskuksien mahdollisen sähköveron loppumisesta. Datatalouden työpaikat voivat nyt mennä Ruotsiin ja Norjaan. Suomi investointialustana ei ole tällä hetkellä ennakoitava. Olemme samassa sähköverkossa. Jos datatalouden työpaikat karkaavat muihin Pohjoismaihin, se jää silti suomalaisten sähkönkäyttäjien maksulle, jos sähkön hinta nousee. Olisiko syytä miettiä, kuinka Suomi investointialustana, maana, on ennakoivampi? Kuinka tämä hallitus varmistaa sen, että tulevaisuudessa Suomesta ei lähde sellaisia tviittejä, jotka haittaavat Suomen mainetta investointialustana? Näin kainuulaisena haluan muistuttaa, että Terrafame taistelee nikkelin kannattavasta tuotannosta ulkomaan nikkelintuotantoa vastaan. Tämä sähköveron helpotuksen poistaminen ei auta ollenkaan kainuulaista kaivosyhtiötä samaan aikaan, kun tuontinikkelille ei tule mitään lisäveroja. Suomalainen työ ei välttämättä niin vahvasti enää kannata eikä investointeja kannata niin vahvasti kaivosteollisuuteen tehdä. Me tarvitaan näitä työpaikkoja. [Puhemies koputtaa] Arvoisa työministeri, kysyn vielä: miten palautetaan tämä investoreiden luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan?

Arvoisa puhemies! Hiljattain päättyneiden Milanon—Cortinan olympialaisten Suomen tilastollinen virallinen tavoite oli 5,35 mitalia — tuli kuusi. On hienoa, että tavoitteisiin päästään. Oli välillä vähän huonompaakin hiihtokenkää. Hallituksen tavoite oli satatuhatta työpaikkaa lisää, ja satatuhatta työpaikkaa on nyt vähemmän. Onko vielä huonompaa hiihtokenkää hallituksella? Nimittäin vuoden 2025 oli Helsingin pörssille vahva nousuvuosi. Helsingin pörssi tuotti 30 prosenttia vuodessa ja päihitti tuotoillaan muut pohjoismaalaiset. Minä kysyisin, työministeri Marttinen: Kävikö niin, että pörssiyhtiöt pärjäsivät tässä mutta työntekijät ja työttömät eivät pärjänneet? Näkyykö tämä hallituksen arvovalinta tukea näitä suuren pääoman pörssiyhtiöitä nyt niin, että lopulta nämä kaikki toimenpiteet olivatkin suuren pääoman puolesta?