Hoskonen Hannu

Arvoisa rouva puhemies! Olen omalta osaltani jollakin lailla kokemusasiantuntija, kun tuolla kiinteistöpuolella metsämiehenä aikanani aika paljon tein töitä. Kieltämättä näin on, että pääsemme tähän kirjalliseen menettelyyn, jolloin se tieto kokouksesta voidaan lähettää sähköisillä välineillä ihmisille. Entisaikaanhan se oli niin, että jos joku ei tullut paikalle, niin tavallaan se kokous seisahtui siihen, kun ei voinut jatkaa. Muistan yhden tarinan, joka oli ehkä kaikkein hauskin. Omistaja asui ulkomailla, Yhdysvalloissa, ja sitä asiaahan ei voinut ratkaista ennen kuin seuraavana kesänä kyseinen henkilö sattui olemaan Suomessa. Me menimme sitten tuomioistuimeen käymään käräjätuomarin luona. Se toimitus kesti kaksi minuuttia ja sai näin ollen lainvoiman, kun hän itse oli paikalla — konsulitodistusta vaille valmis asia. Arvoisa ministeri, kiitän siitä, että tämä tällä keinoin tulee nyt. Kun aina on puhuttu siitä, saavatko kiinteistönomistajat, oikeudenomistajat, tiedon, niin kyllähän tällaisena aikana, mitä me nyt elämme, jokainen meikäläinen, jokainen Suomen kansanedustaja ja kaikki virkamiehet tässä talossa, jokainen ihminen on aina jonkun viestin ulottuvilla. Entisaikaanhan tällaista mahdollisuutta ei käytännössä ollut. Mutta sähköposti, puhelin ja nämä nykyiset viestintävälineet mahdollistavat sen, että ihminen, joka on kutsuttu johonkin kiinteistötoimitukseen, sen tiedon varmasti saa. Tervehdin tällaista uudistusta suurella ilolla. Ennen kaikkea perikuntien asioiden hoidossahan ollaan menossa nyt iso harppaus eteenpäin. Metsäyhtiötkin ovat tähän kiinnittäneet aivan perustellusti huomiota. Perikuntien kanssa asioitaessa oikean henkilön löytäminen on lähes mahdotonta joskus, mutta kun tässä päästään eteenpäin ja kiinteistöjä... Toivottavasti tästäkin täysistunnosta ja ministerin puheesta menee viesti tuonne kentälle päin, että näitä perikuntia, jotka ovat uinumassa, olisi syytä selvittää ja saattaa selvästi johonkin muuhun tilaan, vaikka pistää kiinteistökauppa pystyyn, jolloin tämä ongelma ratkeaa. Erittäin hyvä esitys, ja toivon sille pikaista käsittelyä ja ennen kaikkea sitä, että tästä tieto leviää ihmisten keskuuteen, että tämmöinenkin mahdollisuus on olemassa ensi vuoden alusta.

Arvoisa rouva puhemies! Yritän parhaani, tuskin siinä onnistun. — Arvoisa ministeri, kiitoksia hyvästä esittelystä. Tuli kaksi pientä kysymystä mieleeni, ja nämä eivät ole pahoja. Toinen on se, että kun tähän uuteen digitaaliseen aikaan mennään, niin se on totta kai aivan erinomainen. Kun metsämiesaikana tein kiinteistökauppojakin, niin piti erilaisten lainhuudatusten ja muiden kanssa vierailla tuomiokunnassa ja monta muuta hauskaa matkaa tehdä Ilomantsista Joensuuhun. Mutta nyt kun mennään tähän digitaaliseen aikaan, niin on hyvä asia, että kaikki toteutuu nopeasti, kuten tässä huoneistojen osakekirjojen merkitsemisessä sähköiseen rekisteriin. Tuli mieleen kysymys, että siinä vaihtamisen aikanahan tietenkin tapahtuu tämmöisiä pieniä ongelmia, joita yleensä tapahtuu, kun mennään järjestelmästä toiseen. Onko tässä kuitenkin vaaran vastuu sillä keinoin hallinnassa, että kukaan ei joudu kärsimään tästä, jos tulee virheellisiä merkintöjä? Niitäkin on sähköisessä merkinnässä joskus havaittu, sen olen pari kertaa itsekin kokenut. Toinen kysymys koskee sitten sitä, että kun tietoja säilytetään tuolla digitaalisessa tietokannassa, niin ovatko ne kaikki pilvessä. Ovatko nämä palvelimet Suomessa, vai ovatko ne jossakin etäänperällä, jolloin pahimman tietokatkon aikana kaikki kiinteistökauppa ja huoneistokauppa loppuu Suomessa? Osakekauppa loppuu, koska tietoja ei saa ulos. Totta kai ne on varmuuskopioitu, mutta miten tämä tallenteen pysyvyys on varmistettu? Se on aivan olennaista sen luotettavan toimivuuden kannalta.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme turvetta koskevaa kansalaisaloitetta, joka on mielestäni tämän eduskuntakauden tärkein asia, mitä minä voin äkkiä kuvitella. Kansantalouden kuntoon laittaminen menee tietenkin ohi, mutta turpeen saaminen takaisin energiapolttoaineeksi ja muutenkin käyttöön mahdollistaa kansantalouden tervehtymisen. Ensinnäkin kun edustaja Oras Tynkkynen täällä lateli totuuksia, niin hän väitti, että turvesuot pilaavat Suomen vesistöt. Tällä hetkellä turveala, mitä on käytössä, on 0,2 prosenttia suoalasta. Väittävätkö edustaja Tynkkynen tai yleensä vihreät, jotka väittävät olevansa kaikkien asioiden yliasiantuntijoita, että se 0,2 prosenttia pilaa Suomen vesistöt? Olette ilmeisesti lukeneet ihan vääriä kirjoja, semmoinen mielikuva nousee. Samoin sitten kun väitätte, että turpeen päästöt ovat isoja — turvetta on vihattu ja se on saatu näillä keinotekoisilla, väärillä tiedoilla pois markkinoilta — niin olisitte voineet edes tutustua oikeisiin mittaustuloksiin: Tilastokeskuksen päästökerrointen mukaan puuta polttamalla tehdään paljon pahemmat ilmastopäästöt kuin turvetta polttamalla. Mutta teillehän ei totuus olekaan mikään työväline. Se on vain sellainen väline, joka voidaan heittää nurkkaan silloin, kun tarvetta on. Ensinnäkin huoltovarmuutemme kannalta turve on aivan välttämätöntä. Viime talvena helmikuussa oltiin jo tilanteessa, siis vajaa vuosi sitten, jossa pienikin voimalaitoksen virhe olisi johtanut siihen, että meillä olisi kaikki kotimaiset energiavarat ajettu loppuun ja viimeisiä turveaumoja oltaisiin ajettu polttolaitoksiin, kun ei enää mitään muuta olisi ollut. Jos ne olisivat loppuneet, niin monessa isossa kaupungissa olisi kärsitty kylmästä. Tätäkö te oikeasti haluatte? Aivan järkyttävää politiikkaa, ja vain sen tautta, että asenne sattuu olemaan kallellaan jyrkästi vasemmalle. Turpeestahan saa sitten tuotettua montaa muutakin ainetta kuin energiaa. Energia on meille välttämätöntä, olemme edelleen pohjoinen valtio, mutta turpeesta pystytään tekemään myös erilaisia erikoisia tuotteita, esimerkkinä tietenkin kasvuturve, joka on erittäin, erittäin arvokasta meidän elintarviketuotannon kannalta. Kasvihuoneiden on ihan välttämätöntä saada turvetta kasvualustaksi. Sitten on totta kai kuiviketurve maatiloilla: navetoissa, kanaloissa, sikaloissa, broilerikasvattamoissa, kaikkialla, missä eläimiä hoidetaan, turve on aivan välttämätöntä. Sillä torjutaan kaikkia vakavia tauteja ja vältytään erilaisten antibioottien käytöltä. Terve eläin tuottaa ja voi hyvin. Se on vanha, iso tosiasia. Sitten tulevat tietenkin erikoisturpeet, kuten Ilomantsissa toimiva aktiivihiilitehdas, joka tekee turpeesta aktiivihiiltä. Se on ainoa aktiivihiili, joka pystyy suodattamaan muun muassa PFAS-yhdisteet, nämä iäisyysmyrkyt, iäisyyskemikaalit, jotka rikastuvat ravintoketjuun. Aktiivihiili, joka tehdään turpeesta, pystyy suodattamaan senkin pois. Nykyisinhän aktiivihiili tulee pääasiassa Kiinasta ja tehdään joko raakaöljystä tai sitten kivihiilestä. Sitten ovat biostimulantit, jotka tulivat jo mainittua tässä, ja sitten tuotetaan eristeitä, erilaisia äänieristeitä, lämpöeristeitä. Pitää muistaa, arvoisat edustajakollegat, että Suomesta viedään kasvuturvetta yli sataan maahan ympäri maailmaa. Haluavatko vihreät ja vasemmisto todella, että maahan tulee nälänhätä, jos kasvihuonetuotanto loppuu — kukat, tomaatit, kurkut ja vaikka mitä? Näillä biostimulanteilla voidaan todellakin parantaa maaperän kasvukykyä, jolloin huonommallakin kasvumaalla saadaan tuotettua ruokaa maailman nälkäisille lapsille. Tätäkö te haluatte? Katsotaan sitten vähän vielä syvemmälle näitä päästökaupan lukuja, mitä vihreät ja vihervasemmisto yleensä rakastavat. Ensinnäkin päästökauppa on Suomessa laskettu aivan väärillä luvuilla, ja te ette missään nimessä halua niitä oikaista. Eikö teille totuus ole enää mikään arvo? Siellä on se 15—20 miljoonaa tonnia vääriä päästöjä tai liian pieniä hiilinieluja, ja sitten on esimerkiksi se totuus, että kun ruotsalaiset ovat mitanneet Ruotsin maaperän päästöt, niin siellä maaperä sitoo hiiltä, mutta suomalainen metsämaaperä onkin päästölähde — aivan huuhaa-juttuja! Jos me halutaan tässä maassa yleensäkään ruokaa syödä, niin meillä turvepellot ovat tämän kansakunnan henki ja elämä. Oikein kuivina kesinä turvepellot tuottavat aina hyvää satoa ja takaavat sen, että Suomessa syödään omia leipiä aina, kun tarve on, vaikka olisi kuinka huono tilanne. Tämän takia, arvoisa puhemies, olisi kyllä hyvä, että kunnioittaisimme toisiamme ja emme sortuisi siihen, mihin Oras Tynkkynen sortui kertomalla ihan puuta heinää — maisterin tutkinnolla ihan puuta heinää. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Totuudella pitää kuitenkin tässä talossa joku arvo vielä olla. Senhän me tiedämme, millaiset jäljet väärällä tiedolla on. Ne ovat kovin lyhyet. Jos me haluamme huoltovarmuuden kuntoon, meidän on saatava todellakin kuiviketurvetta varastoon niin paljon, että selviämme kaikissa tilanteissa ja pystymme tukipolttoaineilla polttamaan märät puunkuoret. Kaikki märkä puu palaa, kun pannaan kuivaa turvetta sekaan, ja saadaan maksimiteho. Turpeennostossa on muistettava se, että kun turvetta korjataan valmistelluilta soilta, niin ensin sieltä nousee kuiviketurve, sitten sieltä tulee kasvuturve ja viimeisenä energiaturve. Jos tätä ketjua ei pidetä yllä, niin olemme pulassa. Sitten, arvoisa puhemies, kaikista vakavin juttu on minusta tämä metsäteollisuuden alasajo. Me poltamme tällä hetkellä 5—6 miljoonaa mottia arvokasta runkopuuta pois, eli turve korvataan nyt puulla, kun turvetta ei saa käyttää. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tällä hetkellä UPM on jo yhtiöittänyt vanerituotantonsa pois ja myy sitä kohta pörssiin. Samoin painopaperituotanto: Sappi, eteläafrikkalainen yhtiö, yhtiöittää painopaperituotannon, ja sekin myydään pois. Ja sitten... [Tuomas Kettunen: No entäpä Joutsenon tehdas?] — Arvoisa edustaja Kettunen, tulen siihen kohta. — Stora Enso on parhaillaan harkitsemassa tiettyjen laitosten lakkauttamista. Siitä en sen enempää uskalla sanoa, mutta aika luotettavalta taholta on tietoja, että siellä on tällaisia hankkeita vireillä, ja monta on jo lakkautettu ennen tätä päivää. Metsä Group ei rakentanutkaan Äänekoskelle uutta tehdasyksikköä, se siirrettiin kokonaan muistojen joukkoon, ja samoin Joutseno-Pulpin tehdas on katkolla aika varmasti. Tämän takia, arvoisat metsäkollegat, metsälliset kansanedustajakollegat — toivottavasti olisitte metsäkollegoita, niin olisi helpompi puhua metsäasioista, mutta kyllä tämä näinkin käy — meidän pitää joka tapauksessa kunnioittaa Suomen metsien kuntoa, että me jalostamme sen tuotteiksi ja myymme sitten arvokkaina tuotteina maailmalle. Onhan nyt jotenkin väärin, että tällä hetkellä meillä on tässä maassa tilanne, että Italiasta tuodaan jätettä, ja kun katselin äsken yhtiön hallituksen päätöksentekoelimiä, niin kas kummaa: Helsingin Energian hallituksessahan istuu vihreiden edustaja komeasti kannattamassa italialaisen jätteen tuontia Suomeen. Siinähän tuhotaan suomalaista ilmastoa valtavat määrät [Puhemies koputtaa] ja osallistutaan rahanpesuun. Onko se oikein? Mielestäni se ei ole oikein.

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi kannatan edustaja Eeva Kallin hetki sitten tekemää erinomaista esitystä. Suomen julkisen talouden tilanne on todella huolestuttava, ja julkisen talouden suunnitelma kertoo sen aika alastomasti. Bruttokansantuotekasvu on tällä hetkellä 0,6 prosenttia nousten tällä suunnitelmakaudella 1,5 prosenttiin. Se on liian vähän ollakseen velanmaksukykyyn hyvä lähtötilanne. Se, mikä tässä on kaikista pahinta, hyvät Suomen kansan edustajat, on se, että emme näe oman tilanteemme vaarallisuutta. Tämä on todella vaarallinen tilanne, kun katsomme Suomen rajojen ulkopuolelle, mitä tuolla muualla maailmassa tapahtuu. Sitten, arvoisat edustajakollegat, se iso ongelma, mikä meillä on, on tämä meidän älytön ilmastopolitiikkamme. Katsotaanpas vähän lukuja: Suomen osuus maailman ilmastopäästöistä on hieman alle 0,8 promillea, ja koko Euroopan päästöt ovat kuusi prosenttia maailman päästöistä. Suomen osuus Euroopan unionin alueella, meidän päästömme, on 1/750, lähes 1/1 000, jos tarkasti lasketaan. Tämän takia me olemme kepittäneet omaa talouttamme alas muka parantamalla maailman ilmakehää. Höpö höpö, ja huomenna lisää. Jokainen järkevä ihminen, joka osaa matematiikkaa, edes kymmeneen asti laskea, ymmärtää, että se on ihan järjetöntä touhua. Kun katsoo tällä hetkellä tätä meidän ilmastopolitiikkamme seurausta, niin olemme onnistuneet tuhoamaan halvan energian. Kun turpeesta tehtiin valheellisilla perusteilla fossiili, se on aiheuttanut sen, että kaukolämmön hinta on noussut pilviin. Kun Suomi on, niin kuin tiedämme, talvella kylmä alue, pohjoinen maa, jossa tarvitaan paljon kaukolämpöä, se on johtanut siihen, että meidän kaukolämpölasku nousee aivan valtaviin summiin, ja kai energian hinta on se, joka tätä maata pyörittää, onko se halpaa vai kallista. Sitten kun olemme tämän CHP-sähkön tuhonneet tällä keinoin kalliilla turpeella, kun teemme siitä tahallaan fossiilin, niin se on aiheuttanut sitten sen, että me poltamme noin 5—6 miljoonaa mottia runkopuuta kattiloissa tukista lähtien. Menetys Suomen kansantaloudelle on suurin piirtein miljardi, kun se jalostusarvo on mennyttä. Se pienentää meidän kansantalouden kasvua koko ajan. Viime vuonna metsäteollisuuden vienti edusti 17:ää prosenttia Suomen tavaraviennistä, ja sen arvo oli hieman alle 13 miljardia euroa. Mutta jos uskallatte laskea, arvoisat kollegat, mitä metsäteollisuuden takana on: valtava metalliteollisuus, valtava rakentaminen, kemianteollisuus, energiantuotanto ja vaikka mitä. Ei ole yhtä hetkeä tässä maassa, ettei metsäteollisuuden tuotteisiin törmää jossakin. Se on koko meidän elintasomme lähtökohta yli sadan vuoden ajan. Tätä me tuhoamme täällä ilmastohumpan takia, tuon 1/750:n takia, mikä Euroopassa on, ja maailmassa se on niin vähän, että en uskalla edes ruveta sanomaan, se on niin vähän. Sillä ei ole mitään merkitystä. Olemme Euroopan ainoa hiilineutraali maa. Se on fakta, kun laskemme päästöluvut oikein. Näitäkin Luonnonvarakeskus pyörittelee, aivan käsittämättömiä lukuja. Kysyn teiltä, arvoisat edustajakollegat: onko se oikein, että eduskunnan rahoilla pelaava Luonnonvarakeskus syöttää aivan väärää tietoa päästöistämme meille ja ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoelimille, jotta meille tulee kammottavia esityksiä sieltä? Tänä päivänä käsittelimme ennallistamissuunnitelmaa perustuslakivaliokunnassa. Sen kustannus suomalaisille tulee olemaan 20 vuoden aikana minimissään 0,9 miljardia eli 900 miljoonaa euroa per vuosi, maksimissaan 1,5 miljardia eli 1 500 miljoonaa vuodessa, jos se suunnitelman mukaan menee. Ei minkäännäköistä järkeä tässä Suomen hommassa enää ole. Työttömyys on aivan valtaisaa. Suomalaista omaisuutta siirtyy ulkomaiseen omistukseen tai lopettaa kokonaan toiminnan. Metsäteollisuus supistaa toimintaansa. Arvoisat kansanedustajat, muistakaa se, mitä Björn Wahlroos varoitti hiljattain. Hän on sanonut jo monta, monta kertaa: Suomesta pistetään tehtaita kiinni, ja kohta sammuu joku iso sellutehdas. Tätäkö me haluamme? Emme varmasti halua. Kun katsotaan sen päälle vielä, mitä meidän pitäisi tehdä, niin turve on saatava heti takaisin ja pois päästökaupasta. Se kansalaisaloite tulee ensi viikolla tänne eduskuntaan. Toivon, että kukaan edustaja ei sille naura, koska nyt on tosi kysymyksessä. Meillä on maatalous menossa kolinalla alamäkeä. Tänä päivänä on sellainen tilanne, että emme pysty huolehtimaan edes omasta ruokaturvallisuudestamme ja omavaraisuudestamme. Energiaomavaraisuus on käytännössä menetetty jo, ja täällä vain leikitään ilmastohumppaa. Kyllä minä sanon, arvoisat edustajakollegat, että jos me emme tätä byrokratiaa, tämän Suomen, rakkaan isänmaan, purkamista ala lopettaa suosiolla eli ajamme byrokratian alas, panostamme oikeaan työhön ja annamme yrittäjille mahdollisuuden tehdä töitä ja palkata ihmisiä töihin, ikinä emme tästä tilanteesta selviä. Nyt on ihan oikeasti jo keltainen valo vaihtunut punaiseksi. Pitää tehdä töitä, kun syksyllä palaamme tähän taloon takaisin töihin. Nyt on selittelyn aika ohi. Se aika oli ja meni.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tämä on lähtenyt liikkeelle kasvuun, mutta kannattaa muistaa todellinen totuus niiden lukujen takana. Tällä hetkellä, eilen oli televisiossa, näyttävät siellä Turun telakalla, että yli kaksi miljardia on liikevaihto. [Arto Satonen: Kyllä!] Siellä taputetaan suuria karvaisia käsiä niin kuin sanonta kuuluu. Mutta katsokaa, mitä Suomessa tapahtuu tällä hetkellä: Me poltamme valtavan määrän runkopuuta kattiloissa kaasuna taivaalle, kun tämä turveviha eteni ilmastohumpan takia siihen, mihin meni. Aivan valtava kansantalouden vahinko. Tämä energian hinnan nousu vahingoittaa Suomen kansantaloutta vähintään kymmenellä miljardilla. Tälle ei kukaan tunnu tekevän mitään. Tästä vaietaan niin kuin jostakin suuresta möröstä, josta ei uskalla edes puhua. Ajatelkaa, metsäteollisuuden vienti viime vuonna oli 13 miljardia, 17 prosenttia Suomen viennin arvosta. Tätä nyt lyödään oikein kaksin käsin moukarilla päähän, että saataisiin metsäteollisuus tästä maasta pois. Kyllähän siinä vihreiden ja vasemmistovihreiden tavoite toteutuu sillä, että saadaan metsät suojeltua, kun ei niillä ole enää talouskäyttöä. Mutta ajatelkaa, miten suomalaisille sitten käy. Toivon, että tähän hommaan tulee vähän realismia. Lopetetaan tämä turhanaikainen 10—15 miljardin velanotto sillä, että ruvetaan töihin ja ennen kaikkea suomalaisiin töihin.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan erinomainen lakiesitys, ja lämpimästi sitä kannatan. Hyviä puheenvuoroja on käytetty, todellakin tämän harmaan talouden ja rikollisen toiminnan torjuminen on jokaisen Euroopan unionin maan tärkeä asia. Sillä keinoinhan pestään rahaa. Yhtä asiaa olen, arvoisa rouva puhemies, suuresti ihmetellyt. Tein 21.5. elikkä vajaa kolme viikkoa sitten kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä kaupasta, mitä Vantaan Energia tekee, kun se ostaa Napolista jätettä. Näitte 2. päivä helmikuuta televisiossa MOT-ohjelman, missä ihan selvästi osoitettiin myös italialaisten tuomioistuinten selvät päätökset siitä, miten tämä järjestäytynyt rikollisuus hoitaa Napolin alueella lähes kaiken jätekaupan. Nyt sitä ajetaan tänne pääkaupunkiseudulle valtavia määriä, laivalasteittain. Siinä samassa ohjelmassahan nosti esille tämä paikallinen asukas, joka asuu ihan siinä Loviisan sataman, Valkon sataman, vieressä, kuvottavan hajun jatkuvasti, että kärpäsiä, tauteja tulee sieltä, ja sitten nyt siinä vielä on se valtava cashewpähkinänkuorilasti, joka seisoo vapaana taivaan alla. Meillä tehdään tätä samaa hommaa, mitä nyt tässä lakiesityksessä käsitellään, arvoisa ministeri, meidän silmiemme edessä. Olen ihmetellyt, miksi tästä vaietaan. En tiedä, mihin tämä Suomi on oikein menossa. Kotimaista turvetta ei saa käyttää, mutta italialaista Napolin alueen jätettä saa Suomeen tuoda, ja kaikki me lukutaitoiset tiedämme, mitä se tarkoittaa. Olen suuresti ihmetellyt tätä. Pitäisikö tässä nyt todeta, että olemme sitä hyväksymässä, kun tämmöinen toiminta on parhaillaan mahdollista? Toivon, että viranomaiset puuttuvat tähän. Eihän tämä näin voi mennä. Jos vaikka allekirjoittaneen kotona siitä pienestä jäteastiasta, mikä on siinä autokatoksen vieressä, muovipussi repsottaa ulkona ja tarkastaja iskee, niin se on 500:n sakko heti. Tarkastaja käy siinä ja toteaa, että teidän jäteastianne on väärin sijoitettu ja se on epäsiisti ja jätteet pursuavat ulos. Kyllä valvonta pelaa tavalliselle Suomen kansalaiselle. Mutta varjelkoon, kun ajetaan kymmeniä laivalasteja jätettä, joka on lähtöisin alueelta, jossa varmasti tätä laitonta toimintaa harjoitetaan. Italia saa hoitaa jätehommansa, miten haluaa. Minulla ei ole mitään huomautettavaa siihen, ei mitään. Mutta miten me sallimme tämän Helsingissä? Moni kansanedustaja istuu niissä hallinnoissa mukana. Helenin hallituksen puheenjohtaja on muistaakseni vihreä kansanedustaja. Miten tämä on mahdollista Suomessa? Toivon, arvoisa ministeri, että te erittäin osaavana, taitavana ja viisaana miehenä pystytte tähän jotakin tekemään. Toivon teille rohkeutta ja voimaa. Tähän pitää puuttua. Ei Suomi voi toimia näin, että osalle suomalaisista sallitaan melkein mitä tahansa ja toiset viedään heti tuonne jalkapuuhun kirkon eteen ja sen jälkeen käräjille, että mitäs olet, poika, pahojasi tehnyt. Toivon, arvoisa rouva puhemies ja arvoisa ministeri, että tähän asiaan puututaan. Eihän tämä näin voi mennä. Suomalainen energia pitää nostaa kunniaan. Edessämme on sellaiset ajat, joita emme voi edes tällä hetkellä kuvitella, ja jos emme ala olla omavaraisia energiapuolella, meille käy niin huonosti, että en uskalla ruveta sitä edes kuvailemaan.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin meillä on taloudessa valonpilkahduksia, ja hyvä näin, mutta meidän pitää... Kun näemme, mitkä ovat nämä tulevan vaalikauden sopeutustarpeet, niin lähellä 15:tä miljardia pyöritään. Elikkä meillä on iso rakenteellinen vika tässä suomalaisessa yhteiskunnassa ja talouselämässä. Meidän pitää ensinnäkin lopettaa tämä arvopuun poltto tästä maasta. Björn Wahlroos varoitti teitä ja meitä kaikkia, teitäkin, arvoisa ministeri, myös kaikkia muita suomalaisia, että metsäteollisuus on tällä ajamassa itseään alas. Miksi? Me tämän typerän turveveivauksen takia olemme tehneet sen virheen, että 5—7 miljoonaa mottia palaa arvokasta puuta, mäntytukkia parhaasta päästä viedään polttokattilaan. Se on suurinta typeryyttä, mitä minä metsäisen maan tiedän tekevän. Ja sitten saman päälle tulee tietysti energian hinnan nousu. On hyvä, että saitte tämän kymmenen miljoonaa euroa siihen, jotta turvetta nousee, mutta sehän on vain varmuusvarastoturvetta. Sillä ei lämmitetä yhtään pakkasella, vaan meidän pitää saada kotimainen turve kunniaan ja lopettaa tämä muiden maiden mielistely. Polttaahan Saksa kivihiiltä ja öljyä ja vaikka mitä, maakaasua, eikä häiritse mitään. Toivon, arvoisa ministeri, yhä enemmän rohkeutta. [Puhemies koputtaa] Teillä sitä jo on, mutta toivon vielä enemmän. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Vielä muutama sananen asiasta. Nimittäin semmoinen asia kuin tämän lainanoton takana on sekin kauhea totuus, että ilmastopolitiikan aivan järjettömien, tietoisten virheiden jälkeen näitä lähdetään sitten oikaisemaan. Mutta sehän tapahtuu aivan hurjalla tavalla, kansalaisten kannalta kaikista kammottavimmalla tavalla, mitä voin kuvitella. Nyt kun kustannukset nousevat, korot kasvavat, otetaan velkaa, niin sitten pitää taas toisella puolella sopeuttaa. Miten se sopeutetaan? Leikataan erilaisia palveluja kansalaisilta. Terveyspalveluja on leikattu aivan älyttömän paljon. Tuolla maaseutukunnissa hoitoonpääsy alkaa olla täysin mahdotonta, vaikeaa ellei mahdotonta. Äskeisen kyselytunnin aikana puhuttiin siitä, pääseekö erikoissairaanhoitoon. Se on kuulemma parantunut, mutta esittävä ministeri teki pienen virheen siinä mielestäni. Hän sanoi, että on parantunut — mutta tavallinen kansalainen ei pääse erikoissairaanhoitoon, ellei hän saa terveyskeskuksesta lähetettä terveyskeskuslääkäriltä, ja jos hän ei pääse terveyskeskuslääkäriä tapaamaan, hän ei saa lähetettä eikä pääse sinne keskussairaalaan, missä hänen vammansa ehkä vaikka leikataan pienellä kirurgisella operaatiolla. Suoraan sinne ei kannata mennä, kun sinne ei pääse. Elikkä tämä on se todellinen syy, mihin se johtaa. Kun katsotaan vielä tästä eteenpäin, niin tämä johtaa myös siihen, että kun kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät, niin tämä iskee ennen kaikkea suomalaiseen maaseutuun aivan valtavan kovalla tavalla. Nyt olemme nähneet jo esityksen, jonka mukaan maataloustukia pitää leikata kuulemma. Minkä takia? Euroopan unionista tulee rahaa, en ymmärrä mitä ideaa on siinä, että me tuhoamme nyt jo oman elintarviketuotantommekin. Maailma on menossa kohti suurta kriisiä, ikävä kyllä, ja me olemme tuhoamassa huoltovarmuuttamme, sekä energiapuolella — sen olemme melkein jo tehneetkin — ja sitten vielä ennen kaikkea ruokahuoltopuolella. Suomi on tähän saakka ollut kovin paljon omavarainen ruoantuotannon suhteen, elintarvikkeita on riittänyt omassa tuotannossa. Tällä menolla jos jatkamme, meillä on kohta ruokapulakin tässä maassa. Mitä tehdään sitten, jos Tanskan salmet jostain syystä menevät kiinni? Arvoisa rouva puhemies! Tähän tautiin auttaa vain yksi lääke, ja se on se — niin kuin koripallokentällä tavataan sanoa — että käsi nousee virheen merkiksi. Missä on se virhe tehty? No, Luonnonvarakeskuksen laskelmat... Se on lähinnä arpajaistalo: tänä päivänä ilmastopäästöjen luvut vaihtuvat melkein viikoittain, ja taas tulevat uudet luvut ensi viikolla, ja taas ovat Suomen metsät muuttuneet päästölähteiksi. Eikö sille porukalle kukaan saa tässä maassa kuria? Eikö edes Valtiontalouden tarkastusvirasto pysty puuttumaan tällaiseen höpöhöpöjuttujen levittämiseen? Tämän maksaa suomalainen veronmaksaja menetettyinä palveluina, kalliina palveluina, kalliina tuotteina. Eivät pääse lapset enää kesällä leirille eivätkä pääse vanhempien mukana matkoille, kun matkoja ei ole varaa kustantaa. Tällä menolla kun menemme, niin Suomesta tulee semmoinen banaanivaltio, joka ei pysty edes omista kansalaisistaan huolehtimaan. Mutta kuitenkin ilmastopolitiikkaa muka tehdään. Toivottavasti järki löytyy.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä teen keskustan vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen tähän mietintöön. Tässä lausumassa todetaan vain ja ainoastaan se, että tämän velkakaton korottamisen vastapainoksi hallitus ryhtyy korjaaviin toimenpiteisiin velkasuhteen kasvun taittamiseksi hallitusohjelman mukaisesti ja samalla toteuttaa parlamentaarisen velkajarrutyöryhmän hengessä oman toimikautensa aikana vielä lisäsopeutuksia luopuen samalla niiden osana yhteisöveron alentamisesta. Arvoisa rouva puhemies! Muutama oma sana tämän keskustan ryhmän tekemän vastalauseen lisäksi: Ensinnäkin se, että jos me halutaan tämä talous oikaista, niin minkä takia tässä maassa ja tässä eduskunnassa ei uskalleta keskustella todellisista syistä, miksi Suomi on tähän joutunut? Ilmastonmuutoksen varjolla on tähän maahan syötetty valtava, sanotaan sitä vaikka ilmastohumpaksi, kustannusten nousu, joka perustuu päästökauppaan. Meillä on päästökaupassa aivan väärät luvut. Se päästökauppaluku on niin valtava summa, että se aiheuttaa arvioni mukaan noin 10 miljardin euron lisäkulun joka vuosi. Se näkyy joka ainoassa Suomen tuotteessa ja palvelussa. Kun energian hinta nousee, niin lasku pyörii, arvoisat edustajat ja suomalaiset — joka hetki illallakin, kun te menette nukkumaan, lasku pyörii teidän tappioksenne, teidän nukkuessannekin. Ja sitten me täällä ihmetellään, miksi kustannukset nousevat, miksi tämä systeemi ei pelitä. No ei varmasti pelitä, kun kustannukset nousevat, koska energian hinta näkyy joka ainoassa tuotteessa, joka ainoassa palvelussa, pahimmillaan liikennepolttoaineissa, ruoassa, elämisessä, vuokrissa, kaikessa. Mitä enemmän jalostettu tuote on, sen enemmän se hinta nousee energian hinnan noustessa, vaan kun tätä ei haluta edes tunnustaa, niin ollaan tilanteessa, että me otamme velkaa. Olemme ottaneet velkaa jo niin valtavan paljon, että jos vähänkin luottoluokittajat menettävät meihin uskonsa, se johtaa siihen, että korko nousee ja menetämme ehkä jopa 10 miljardia korkoihin. Tämä on määrätietoisen väärän politiikan lopputulos. Tämä ilmastohumppa tulee Suomelle liian kalliiksi, kun mikään muu Euroopan valtio ei ole tällaista pommia itselleen rakentanut. Meillä on tämä vihreä porukka tässä maassa niin armoton ja Yleisradio paasaa koko ajan, että meidän pitää ilmastonmuutosta torjua. Suomen osuus maailman ilmastopäästöistä on 0,6 promillea — 0,6 promillea, ja koko Euroopan unionin päästöt maailman päästöistä ovat kuusi prosenttia. Eli meillä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa ilmastopolitiikkaan mitenkään. On vain yksi keino, näköjään tuhota oma kansantalous, ja sitä me olemme tehneet. Ja ei julkisessa sanassa pääse tällä asialla mitenkään läpi, kaikki ovat tämän ilmastohumpan perässä, ilmastouskovaiset juoksevat tämän perässä, ja totuudelle ei anneta enää mitään arvoa. Olen tästä hyvin pahoillani, arvoisa rouva puhemies, että asia on mennyt tällaiseksi. Jos ette puhettani usko, niin viime kesänäkin kun kiertelin Suomessa eri paikoissa, tavaratalot olivat siellä tyhjillään, kun ihmisillä ei ole enää rahaa ostaa. Tämä rahapula näkyi joka ainoassa paikassa. Kesäjuhlissa ei ollut ihmisiä. Kävin eräässä suuressa kaupungissa eräänä perjantai-iltana vieraillen ostoskeskuksessa ostaakseni läheiselle sukulaiselleni viemisiä. Mitä täällä suuressa ostoskeskuksessa illalla oli, perjantai-iltana, kauniina kesäiltana? Meitä oli kolme henkilöä siellä: yksi, jonka tunsin, ja toinen oli Kone-osakeyhtiön liukuportaita korjaava teknikko ja minä olin ostamassa tälle kyseiselle henkilölle tervetuliaislahjaa. Kyllä se tuntui pahalta katsella, valtava ostoskeskus oli aivan tyhjänä. Sitten me täällä eduskunnassa ilmastopolitiikkaa harjoitetaan. Samaan aikaan Valkon satamaan Loviisaan ajetaan italialaista jätettä, koska se on kuulemma ilmastoystävällistä. Voi hyvänen aika, kun tosiasiat unohdetaan näin. Tässä tapahtuu se vanha ranskalaisen opin mukainen rankaisumenetelmä, luonto rankaisee. Jos sinä rikot itseltäsi talosta ikkunan, niin luonto rankaisee, kun tulee kylmä. Ja sitten kun puhutaan kotimaisesta energiasta, vaikka turpeesta, jolla pystytään laskemaan nämä hinnat alas, niin ei missään nimessä. Nyt me poltamme 6—7 miljoonaa mottia arvokasta runkopuuta energiaksi. Arvoisa rouva puhemies! Erään korkeasti arvostamani talousviisaan miehen kommentti lopuksi: Björn Wahlroos on varoittanut tästä Suomen kansantalouden kamalasta tilanteesta jo viiden vuoden ajan. Nyt hän sanoi sen viimeisimmän, mistä hän on ehkä senkin jälkeen puhunut, mutta hänhän varoitti siitä, että Suomessa tullaan pistämään lähiaikoina suuri metsäteollisuuskombinaatti kokonaisuudessaan kiinni. Miksi? Sen tautta, että arvokasta runkopuuta poltetaan armottomat määrät. Se johtaa siihen, että runkopuun hinta nousee, kun kilpailu markkinoilla pahenee, ja se johtaa siihen, että suomalainen metsäteollisuus ajetaan pikkuhiljaa alas. Tällä hetkellä metsäteollisuuden arvo meidän viennistämme on 18 prosenttia. Me pelaamme sellaista suomalaista rulettia, joka tulee päättymään hyvin, hyvin ikävällä tavalla, ja tämä ikäluokka, joka edustajana tänä vuonna istuu täällä, ei ollenkaan maksa kuin pienen osan siitä. Jo lastenlapsillenikin, joita on kolme kappaletta, nuorimmallekin, olen sen sanonut ja pyydellyt anteeksi, että sinäkin joudut tätä hurjuutta maksamaan vielä 50-luvullakin. Tällaiseksi tämä Suomi on mennyt, ja näitä velkapapereita sitten täällä tehdään. Veikkaanpa, että tällä viikolla vielä tässä salissa käytetään puheenvuoroja, miten ilmastonmuutos on pelottava juttu, asia, jolle emme voi tehdä yhtään mitään muuta kuin tuhota oman taloutemme. Tästä olen hyvin pahoillani. [Juha Hänninen: Niin minäkin!]

Arvoisa rouva puhemies! Passien uusiminen ja henkilökorttien uusiminen tänä päivänä onnistuu aika nopeasti netissä, ja hyvä näin. Se vaatii vain valokuvan ja sitten lomakkeiden täyttöä, ja kun tässä taannoin passia uusin, niin aika nopeasti se kyllä kävi, ei voi kieltää. Mutta ongelmaksi on noussut se, että tällähän tavallaan Suomi on jaettu kahtia: kuten edustaja Viljanen omassa puheenvuorossaan nosti nämä pitkät välimatkat esille, elikkä jos vanhemmilla ihmisillä nettiä ei ole, niin se sitten vakavasti aiheuttaa sen, että pitää matkustaa pitkien välimatkojen takaa, kun lähin poliisiasema on jossakin kaukana ja palvelupistettäkään ei ole. Se aiheuttaa varsinkin vanhemmille ihmisille ylipääsemättömiä kustannuksia, ja voi olla jopa mahdotonta hakea. Sitten on tähän liittyvä ongelma tämän Suomi.fin kanssa: Nykyisinhän nämä viestit ja asiointi hoidetaan Suomi.fi-portaalin kautta. Sieltä viranomaiset lähettävät asiakkaille eli kansalaisille viestejä ja ilmoituksia sähköisesti. Siinähän on se takaportti, että voit siellä kerran asioida ja pistää ruksin ruutuun, että haluan kirjallisina nämä tiedotteet ja mahdolliset laskut tulevan. Hyvä näin, mutta se tarkoittaa sitten sitä, että se on vain vuoden voimassa, ja jos siellä sen vuoden aikana kerran käy, se taas menee automaattisesti digitaaliselle puolelle. Tässä kyllä suomalaiset on valitettavasti jaettu kahtia armottomasti. Ne, joilla on huonot nettiyhteydet, kärsivät, ja se voi jopa aiheuttaa, että joku lasku tai ilmoitus voi hänen osaltaan vaikka mennä ulosottoon. Se on kyllä ihan varmasti väärin tehty, koska sitä ihmistä, joka tämmöisissä olosuhteissa elää, ei voida siitä rangaista viranomaisen toimenpiteillä. Olen tätä jo pitkään ihmetellyt, ja tähän liittyy vielä sekin ongelma, että kun nykyisin kaikki palvelut ovat tietysti sähköistyviä, niin ei sille mahda mitään, mutta pitäisi sen verran inhimillisyyttä viranomaisilla ja meillä kansanedustajilla etenkin olla, että luomme järjestelmän, jolla ne sellaisetkin ihmiset, joilla näitä parhaita palveluja ei ole, tulevat juttuun ilman suuria kustannuksia, tai ilman minkäänlaisia lisäkustannuksia. Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että kun katsoo näitä nykyisen Suomen tekemiä päätöksiä, joilla nettiyhteyksiä on heikennetty: 3G-verkon purkamista omalta osaltani vastustin kaikin voimin, mutta se vain purettiin pois, ja se on aiheuttanut sen, että puhelinyhteydet tuolla maaseutukunnissa toimivat erittäin huonosti. Se koskee myös hälytyspuheluita elikkä 112-puheluita ja ennen kaikkea tiedonvälitystä sinne, missä valokuituverkkoa ei ole. Ja valokuituverkko itsessään ei pelasta langattomia puhelinyhteyksiä, koska jos niitä tukiasemia ei ole... Tässä salissa käytiin silloin 3G-verkon purkamisen yhteydessä puheita, että 5G tai 6G korjaa tämän ongelman, mutta ei varmasti korjaa. Totta se oli, mitä ministeriö silloin sanoi, että kyllä 5G ja 6G sen tekevät, mutta tukimastoja ja antenneja pitää olla maastossa 400 metrin välein. Joka ainoa suomalainen tietää sen äkkiä laskienkin, että tällaista määrää antenneja Suomen metsiin tai peltojen reunoille ei ikinä tule. Tällainen tämä meidän rakas isänmaamme on, että täällä ne ihmiset, joilla on vaikeuksia, ajetaan yhä ahtaammalle. Siitä olen hyvin pahoillani.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin tämä tasa-arvoasia on meille tärkeä, ja olemmehan maailman tilaston mukaan tällä hetkellä toisena valtiona maailmassa. Islanti oli muistaakseni viimeisimmän mittauksen, sen kyseisen arvioinnin mukaan maailman tasa-arvoisin maa. Hyvä näin. Meillä, totta kai, on ongelmia näissä työelämätilanteissa miesten ja naisten välillä, ja ehkä siinä kärjistynein tapahtuma on tietenkin lapsiperheet, joille tämä työelämän paine aiheuttaa sitten sen, että lapsiperheet joutuvat yhä vaikeampiin tilanteisiin, kun hoitopaikat ovat mitä sattuu, ja sitten jos kotihoidon tukea varsinkin ruvetaan leikkaamaan, se johtaa sitten siihen, että omien vanhempien mahdollinen vaihtoehto on jäädä kotiin lapsia hoitamaan hetkeksi aikaa, ainakin silloin, kun lapset ovat pieniä. Kaikkihan me sen tiedämme, että pienelle, vastasyntyneelle lapselle äiti on ensimmäisen vuoden aikana aivan varmasti se maailman paras hoitaja, aivan ylivoimainen, aivan omaa luokkaansa. Isääkin siinä tarvitaan, ja sisaruksiakin tietysti ja sitä lähipiiriä. Se on Suomessa valitettavasti näin, että me olemme eduskunnan päätöksillä heikentäneet lapsiperheiden asemaa viimeisen 20 vuoden aikana rajusti liittyen vaikka lapsilisiin taikka tämän päivän nykyaikaiseen, kuten edustaja Keskisarja sanoi, aikalaishulluuteen liittyviin energiapoliittisiin ratkaisuihin, jotka ovat nostaneet energian hinnan niin älyttömän korkealle, josta suurin kärsijä on lapsiperheet. Kaikki me sen tiedämme, että missä perheessä on lapsia, niin siellä paljon pestään pyykkiä ja laitetaan ruokaa ja siivotaan ja niin edelleen. Kaikki kuluttaa sähköä, kaikki kuluttaa lämpöä, ja sitten kaiken lisäksi vielä tulee se tilanne, että se energian hinnan nousu heijastuu kaikkiin tuotteisiin ja kaikkiin palveluihin, mitä meillä ikinä on markkinoilla saatavissa, mitä ympärillämme näemme. Viimeisenä vakavana asiana näen sen, että palveluja on maaseutukunnissa vähennetty. Se on karu totuus sosiaali- ja terveysuudistuksen jälkeen tapahtuneena tosiasiana. Esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa on neljä terveyskeskusta pistetty kiinni, ja suurin kärsijä siinä tietenkin ovat vanhukset, jotka tarvitsevat elämänsä loppuvaiheessa yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita, mutta ennen kaikkea lapsiperheet, jotka myös tarvitsevat lapselle mahdollista lääkäriapua tai hoitajan apua silloin, kun tilanne on vaikea, että omin avuin ei selviä. Elikkä Suomen yhteiskuntaan olemme onnistuneet rakentamaan sellaisia rakenteita, että ei pidä ihmetellä, että lapsia syntyy niin vähän. Kaikki on meistä itsestämme kiinni. Toivon, että tähän huutoon vastataan, koska jos me haluamme, että Suomi säilyy suomalaisena ja suomalainen yhteiskunta voi hyvin ja ennen kaikkea suomalainen kulttuuri voi hyvin... — johon muuten liittyy, tähän kulttuuriin, kahden edellisen puhujan mainitsema maailmanmestaruus jääkiekossa. Ei se jääkiekkomaajoukkue kasva, ellei niitä nuoria kykyjä ala nousta sieltä perheistä, tyttöjä ja poikia, jotka kasvavat miehiksi ja naisiksi, ja sen jälkeen maailmanmestariksi saattaa tulla, kun harrastusolosuhteet ovat hyvät. Arvoisa rouva puhemies! Lopetan siihen, että toivotaan, että me ymmärrämme tämän eduskunnassa paljon syvällisemmin. Yhden pienen muutoksen tekeminen ei paljoa auta. Se on tärkeää, että ymmärtäisimme sen, miksi me olemme tähän tilanteeseen tulleet. Lääkärithän sanovat, että ellei diagnoosi ole oikea, niin vaikea on lääkettäkään löytää.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä osaltani tähän keskusteluun se, että kun valtiontalouden kehyksistä puhutaan, niin pitäähän meillä laskennan perusteena olla tosiasiat. Suomen ilmastopäästöt ovat maailman ilmastopäästöistä 0,6 promillea, siis alle yhden tuhannesosan, ja Euroopan unionin päästöt koko maailman päästöistä ovat hieman vajaa kuusi prosenttia. Elikkä nämä luvut ovat näin onnettoman pieniä, jos joku tässä salissa kuvittelee vielä yhdenkin kerran, että jotain voisimme asialle tehdä. Mehän olemme hiilineutraali maa, mutta veivaamalla näitä lukuja olemme tehneet itsellemme semmoisen kuopan, josta nouseminen ei näköjään ainakaan osalle kansanedustajista käy ollenkaan. Sitten pitää sietää seuraukset. Haluammeko me todella, että meidän eläkerahastoja ruvetaan käyttämään valtionvelan takuina? Taikka rupeammeko leikkaamaan vielä enemmän niiltä ihmisiltä, jotka ovat todella heikossa asemassa tässä maassa? Näköjään sitä halua on, mutta olen ihmeissäni, että asia on näin. Toivon, että järki löytyy tähän taloon pikkuhiljaa. Eihän tämä näin voi mennä. Sitten kun katsoo tätä energiapolitiikkaa, niin tälläkin hetkellä datakeskusvalmistelut tässä maassa ovat järkyttävän suuria eikä kukaan tunnu välittävän siitä, riittääkö meillä energiaa. Puhutaan tuulimyllyistä ja aurinkovoimasta. Mitä tekemistä niillä on sähköntuotannon kanssa ympäri vuoden? Ei mitään. Joka rakentaa tuulimyllyjä, tietää, että vain yksi kolmasosa ajasta saadaan sähköä, kaksi kolmasosaa on tyyntä tai muuten mahdoton olosuhde ja sähköä ei tule. Tietenkin aurinkovoimalat ovat sama juttu, ehkä keskikesän aikaan jotain tulee. Mutta se, mikä siinä on vakavaa, on se, että näitä tällaisia puheita käytetään tosiasioiden perusteena. Onhan se ihmeellistä. Elikkä nämä suuret datakeskukset tulevat ottamaan tietenkin ydinvoimaa. Se on ainut voima, missä on inertia tallella, elikkä jännite on oikea ja taajuus on oikea. Sitten jos ruvetaan vielä tukemaan näitä yrityksiä, datakeskuksia. Esimerkiksi Alphabetin, joka omistaa Googlen, viimevuotinen liikevaihto oli lähempänä 500:aa miljardia euroa. Jos näille ruvetaan maksamaan vielä investointitukia Suomessa, maassa, joka velkaantuu hurjan lailla, ja maksamme Alphabetille sen jälkeen investointitukia, niin siinä on kyllä moraali mennyt turhan alas. Me olemme itse ajaneet itsemme suohon, ja meidän on itse nostettava sieltä ylös tämä homma ja alkaa tässä maassa ymmärtämään, miksi me olemme tänne joutuneet. Tämä on vähän sama tilanne kuin että potilas tulee lääkärin vastaanotolle ja ainoa tie sen potilaan parantamiseksi on, että lääkäri osaa tehdä oikean diagnoosin. Jos oikeaa diagnoosia ei tule, niin lääkitystäkään ei kyllä löydy. Toivon suomalaisille kansanedustajille tässä asiassa erittäin suurta viisautta ja yhteisymmärrystä, koska nyt on tosi kysymyksessä. Sitä, mikä meillä on edessä, jos ei tätä suuntaa lähdetä muuttamaan ja palata rehellisiin, oikeisiin lukuihin, en haluaisi olla sitä päivää näkemässä. Se pitää totta kai meidän katsoa, mutta ennen sitä on vielä monta asiaa tehtävänä, jotta voimme tämän vaikean tilanteen pelastaa.

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston selonteko alijäämän korjaamiseksi on mielestäni yksi vakavimpia asioita, mitä eduskuntaan on tuotu viime aikoina. Tiedämme, että olemme niin kammottavassa tilanteessa, että meidän tulevan vaalikauden julkisen talouden alijäämä pyörii lähellä 15:tä miljardia euroa. Se on aivan kammottava summa, jonka periaatteessa pitäisi jokaisen kansanedustajan yöunet viedä. Nyt kun katsotaan tätä meidän Suomen tilannetta, niin olemme luoneet sellaisen kustannusautomaatin, jonka purkamisesta ei tunnu kukaan kiinnostuvan. Tässä ilmastopolitiikan aiheuttamassa valtavassa kustannusten nousussa ei päästä ollenkaan sille keskustelun tasolle, että oikaistaisiin ne väärät luvut ensinnäkin. Mehän olemme hiilineutraali maa, ja nyt maksamme sitten valtavan kallista energiaa. Tällä hetkellä meillä on tilanne se, että olemme erittäin rankasti miinuksella jo energian hinnan takia. Tällä hetkellähän meillä on purettu sähkövoimalaitoksia yli 3 000 megaa verkosta pois tämän ilmastohumpan takia. Ja sitten on tämä CHP-sähköntuotanto: kun turvetta on vihattu keinotekoisin, valheellisin perustein, niin on 2 000 megaa poistunut CHP-sähköä silloin, kun on kova pakkanen. Eli 5 000 megaa on menetetty sähköntuotantotehoa. Tähän tulee vielä päälle kaikkien meidän tietämä valtava into rakentaa datakeskuksia Suomeen. Tämän vuosikymmenen loppuun mennessä elikkä tulevan vaalikauden aikana ainakin tuhannen megan edestä rakennetaan sähköntuotantoa vaativia datakeskusrakennelmia tähän maahan, eri puolille Suomea. Tämä johtaa vääjäämättä siihen, hyvät suomalaiset, hyvät kansanedustajat, että sähkön hinta tulee tulevina talvina olemaan kammottava. Joskus tässä kovimpien pakkasten aikana meillä oli tilanne, että sähkö maksoi lähemmäs euron kilowattitunti. Tällä menolla mennään varmasti yli, että heilahtaa. Se ei ole mikään maineteko, se on kammottava tilanne Suomen kannalta. Sitten kun turvetta ei enää polteta, niin sitten poltetaan tukkipuuta ja kuitupuuta. Tällä hetkellä metsäteollisuus on sanonut irti ihmisiä, ja vauhti ei kun kiihtyy, erilaisia tuotantolaitoksia lopetetaan, ja ollaan kohta tilanteessa, että meillä metsäteollisuus vetäytyy täältä pikkuhiljaa pois. Samaan aikaan vihervasemmisto esittää, että suojelualueita lisättäisiin ja hakkuukieltoja kesäaikaan ja avohakkuutkin kiellettäisiin, tai ainakin luvanvaraiseksi. Tätäkö me suomalaiset haluamme? Emme varmasti halua. Tämä on pienen erityisryhmän huutava ääni tähän maahan, jota media seuraa orjallisesti joka päivä. Mutta jos joku puhuu työpaikkojen puolesta, niin eipä juuri tule kannattajia sieltä. Missä on Suomen energiahuoltovarmuus? Ei missään. Olemme tällä menolla hunningolla koko maa. Jos sähkö maksaa euron kilowattitunti, niin koko Suomihan pysähtyy. Sitten kun katsotaan, miten me voitaisiin tuota budjetin alijäämää ikään kuin yrittää parantaa, niin ensimmäinen homma, mikä pitää tehdä, on byrokratian purku. Meidän hallinto on kasvanut aivan valtavan suureksi, ja monessa puheenvuorossa tämän keskustelun aikana on nostettu sitä, että yrittäminen ei onnistu, ja myös tämän debattikeskustelun aikana, jota tässä salissa käytiin joku aika sitten tänä päivänä, nousi juuri esille tämän yrittämisen tärkeys, että yritykset menestyvät. Vain menestyvä yritys investoi, tarjoaa työtä ja maksaa veroa ja muita maksuja. Meillä tällä hetkellä on semmoinen tilanne, että Suomi on kyseenalaisen listan kärjessä, kun olemme Euroopan unionin alueella ykkösenä siinä, että lähes 59 prosenttia bruttokansantuotteesta menee julkisiin menoihin. Se on aivan valtavan, valtavan kammottava luku. Meidän pitäisi päästä vähintään 10 prosenttia sen alapuolelle. Jonnekin tuonne 40 prosentin tienoille, kun pääsisimme, olisimme onnellisia. Ja mitä järkeä on siinä, että kun joku yrittäjä tekee jonkun hankkeen pystyyn ja lähtee hakemaan lupia, niin luvan saanti on lähes mahdotonta. Kuinka moni yrittäjä jaksaa odottaa viittä vuotta, että hän pääsee Suomeen yrittäjäksi jotain tekemään? Tiedän monta yritystä, jotka ovat Suomesta poistuneet ulkomaille, kun ovat todenneet, että ei täällä kannata yrittää, ja ne menestyvät muuten nyt tänä päivänä ulkomailla, muun muassa Virossa. Tätäkö me haluamme? Sitten jos joku on niin uskalikko, että uskaltaa katsoa tulevaisuuteen vähän pitemmälle, niin ensi vuonna, 2027, uuden hallituksen aloitettua toimintansa se saa huomenlahjan, aika mukavan huomenlahjan, kun liikennepolttoaineet menevät päästökauppaan, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] mikä nostaa sitten liikennepolttoaineiden hintaa. Sivistyneet arvioinnit ilmoittavat, että 30—50 senttiä nousee polttoaineen hinta litralta, ja sitten tulee vielä jakeluvelvoitteen lisäys siinä samalla. Miten te, hyvät kollegat, kuvittelette, että tästä voitaisiin jotenkin selvitä? En toivottele mitään muuta kuin hyvää terveyttä, pitkää ikää ja viisautta sen suhteen, että pystymme nämä vaikeat asiat selvittämään. Jos emme nyt pikkuisen heräile tästä prinsessa ruususen unesta ja tanssimme edelleen sitä ilmastohumppaa, siinä käypi muuten tälle kansakunnalle huonosti, koska olemme hyvin lähellä sitä rajaa, että olemme Euroopan unionin alijäämämenettelyssä ja sen jälkeen tämän valuuttarahaston huomassa. Silloin tehdään niin kovia päätöksiä Suomen talouden kannalta, että en suosittele kenenkään sitä edes ajattelevan. Ja ihan viimeisenä, arvoisa puhemies: Olemme vielä siinä vaikeassa tilanteessa, että meidän valuuttanamme on euro ja meidän kaikkein vaikeimman ja hyvin hoidetun kilpailutilanteen takia Ruotsi on meitä 40 prosenttia edellä tämän kruununsa takia, koska se on devalvoitunut euroon nähden meidän euroaikanamme sen noin 40 prosenttia. Elikkä me juoksemme 100 metriä 40 metrin takamatkalta, ja on todennäköistä, että suomalaiset eivät ole silloin kolmen parhaan joukossa, palkintopallille ei pääse kukaan. Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä asia otetaan vakavasti, koska sitä se on nyt. En ole elämäni aikana näin vakavaa taloustilannetta Suomesta löytänyt, mutta toivottavasti järki löytyy ja tämä asia selvitetään.

Arvoisa puhemies! Pääministeri puheessaan kaipaili niitä kymmentä miljoonaa mottia puuta Suomeen — aivan oikein, erinomainen kommentti. Sitten toinen asia: Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja tässä äsken totesi, että turve ja turkis eivät tätä maata nosta. [Jari Koskela: Kyllä nostaa!] Muuten nostavat, nimittäin siltä osin kuin me tarvitaan, eivät ne kaikkea nosta. Te ajatte tuonne Loviisan satamaan afrikkalaista myrkkyä ja italialaista vielä pahempaa myrkkyä ihan kylmänviileästi, reagoitte ihan ylimielisesti, että me voimme tehdä mitä vain. Se on teidän vihreä siirtymänne, kun te ajatte vihreää moskaa. Ette tuo niitä tähän kaupunkiin, vaan viette naapurikaupunkiin, jossa kiinteistöjen arvot laskevat. Se on se teidän vihreä siirtymänne. Se, mihin me turve tarvitaan takaisin, on se, että kaikki metsistämme hakattavat puut pitää saada jalostettavaksi sahoille ja sellutehtaille ja muihin tuotantoihin eikä poltettavaksi energiaksi. Tämä on typerää hommaa, jos me jatkamme tätä. Metsäteollisuus noin 13 miljardin viime vuoden viennillään on yksi Suomen vahvimpia selkärankoja, ja se tuo meille tähän maahan myös kemianteollisuuden, metalliteollisuuden, rakentamisen ja monta, monta muuta. Tästäkö me haluamme luopua? Jos haluatte luopua, niin suosittelen, että ette kokeile.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 27—30 on aika järisyttävää luettavaa. Jotta pääsemme ulos siitä suosta, mitä moni on maininnut, niin ensimmäinen, mikä pitää tehdä, on se, että energian hinta on saatava tässä maassa alas ja hyvin äkkiä. Ensinnäkin sähkön hinta: Huomennahan sähkö maksaa melkein 27 senttiä kilowattitunnilta. Siihen päälle siirtomaksu, arvonlisävero ja sähkövero. Jokainen ymmärtää, että ei tällaisella sähkön hinnalla tässä maassa tapahdu mitään muuta kuin talouden alasajoa. Sama koskee tietenkin myös kaukolämpöä. Kun olemme tämän onnettoman tilanteen luoneet itse omilla virheellisillä päätöksillä, niin poltamme tällä hetkellä arvokasta runkopuuta, tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa kaasuna taivaalle aiheuttaen valtavat päästöt — pahemmat päästöt muuten kuin turpeen poltosta, vaikka moni ei sitä tunnusta, mutta se on muuten fysikaalinen tosiasia, ihan VTT:n mittaus. Tämän takia olemme luoneet itsellemme sellaisen kannusteloukun, joka aiheuttaa valtiolle ja koko meidän yhteiskunnalle valtavia tappioita joka päivä. Neljästä kuuteen miljoonaa mottia palaa arvokasta puuta vuositasolla. Viime talvi oli meille varoitus. Kova pakkanen aiheutti sen, että olemme polttaneet kaikki ne jäljellä olevat turvevarastot, mitä vielä oli. Huoltovarmuusvarastoissa vielä voi jotakin olla, mutta reserviä seuraavalle talvelle ei ole. Toivottavasti tänä kesänä jotain saadaan ylös. Tämän takia meidän pitää saada hyvin äkkiä turve takaisin energiapalettiimme. Maailman taloustilanne ja ennen kaikkea sotatilanne Hormuzinsalmella on sellainen, että se voi tapahtua vaikka ensi yönä se iso leviäminen, jolloin sota lähtee kasvamaan joihinkin uusiin mittoihin ja olemme todella vaikeuksissa. Meidän hormuzinsalmemme on tuo Itämeri. Kun tämä arvopuun polttaminen on jatkunut jo pitkään, niin se tarkoittaa sitä, että olemme tehneet itsellemme valtavan vahingon: vientitulot pienenevät, verotulot pienenevät, kauppa vähenee. Ja kun päästökaupalla on turve tapettu pois markkinoilta, niin meidän on päästökaupan väärät luvut myös oikaistava. Siellä on kaiken kaikkiaan lähemmäs 30 miljoonan hiilitonnin väärät luvut pelissämme, kun kaikki lasketaan mukaan. Kun ne oikaisemme, niin olemme hiilinegatiivinen maa ja energian hinta laskee alas ja kansantalous elpyy. Mutta kun tästä ei saa tässä talossa edes kunnolla puhua, niin onhan tämä käsittämätöntä. Kun energian hinta laskee, niin suomalainen talouselämä elpyy, kotitaloudet elpyvät, kauppa vilkastuu, asuntokauppa käy ja niin edelleen. Ja mikä tärkeintä, kun teemme tämän uudistuksen viisaasti, niin samalla hoidamme myös huoltovarmuutta. Meillä ei ole energian huoltovarmuusvarastoja tällä hetkellä juuri ollenkaan. Sähkötehoa olemme purkaneet sen yli viisituhatta megaa valtakunnan verkosta pois, ja siitä me kärsimme pitkään. Puheet siitä, että saamme muutamassa vuodessa energiantuotantoa lisää, eivät pidä paikkaansa. Ydinvoimalan rakentaminen lähemmäs kymmenen vuotta kestää. Joku kuvittelee, että se tehdään vuodessa. Ei tehdä, eikä viidessäkään vuodessa, kaikkine luvituksineen. Sitten yksi iso murhe meillä on Euroopan unionin jatkuva byrokratia, joka tunkee Suomeen hurjalla vauhdilla. Itse olemme tehneet valtavan byrokratian tähän maahan, ja julkisen talouden menot koko bruttokansantuotteesta — siinä olemme Euroopan ykkösiä — ovat 57,8 prosenttia. Se on myös otettava huomioon ja ruvettava purkamaan byrokratiaa määrätietoisesti, muuta keinoa meillä ei ole: esimerkiksi kaavoituksen saaminen yksinkertaisemmaksi, valitusoikeuksien karsiminen ja ennen kaikkea kaiken turhan EU-byrokratian poistaminen. Ne ovat direktiivejä, mitkä meille tulevat, ja ne voidaan myös tässä maassa säätää lainsäädäntöön sillä tavalla, että niistä ei Suomelle isoa vahinkoa tule. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, jotta me pystyisimme tästä murheen alhosta nousemaan ylös, niin meidän on tehtävä sellainen päätös tässä talossa jo nyt, että rahoituskehyksessä mainitut Euroopan unionin tavoitteet saada verotusoikeus itselle, samoin tämä tavoite ottaa yhteisvelka enemmänkin käyttöön Euroopan unionin rahoitusta määriteltäessä — niistä pitää sanoutua irti. Minä varoitin tästä silloin elvytyspaketti ykkösen aikana. Sielläkin valtioneuvoston selonteossa näkyi tämä yhteisvelka ja sitten tämä toinen murheenkryyni, verotusoikeus. Ne näkyivät jo silloin siellä. Minulle naurettiin silloin, mutta ei naureta enää. Tämän takia olkoon tämä hallitus se, joka tekee — toivon, että kerkeää — sen päätöksen, että verotusoikeutta ei anneta eikä ikinä tule sitä tilannetta, että yhteisvelkaan lähdetään mukaan. Jos ei tämä hallitus tee, niin tehköön seuraava. Sillä asialla ei saa leikkiä, että luovumme itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta tässä maassa ja teemme valtavan vahingon elinkeinoelämälle. Sitä ei saa tapahtua. Se on meidän omissa käsissämme vielä toistaiseksi. Jos rupeamme lepsuilemaan taas tässä asiassa, meidän käy huonosti.

Arvoisa herra puhemies! Energian hinta on se, joka on Suomen suurin kirous tällä hetkellä. Huomenna sähkö maksaa kalleimmillaan 27 senttiä kilowattitunnilta, ja siihen kun lasketaan päälle alvi, arvonlisävero, sähkövero ja sitten vielä siirtomaksu, niin ollaan lukemissa, joiden tautta tässä maassa ei kohta mikään kannata. Tämä on meidän itse aiheuttamamme päänsärky. Olemme purkaneet sähköntuotantotehoa verkosta yli 3 000 megaa. CHP-sähkö on lähes tuhottu, 2 000 megaa kovalla pakkasella. 5 000 megan edestä olemme poistaneet sähköntuotantotehoa verkostamme. Nyt olemme täysin maailman vietävissä, kun ei meillä ole sitä omaa sähköä. Täällä puhutaan datakeskusten rakentamisesta ja monesta muusta — aivan unennäköä. Samalla olemme tehneet kauhean palveluksen, että meillä ei ole ensi talvelle minkäännäköisiä energiavarastoja. Viime talvi söi meiltä kaikki turpeet, kaikki puut. Poltamme arvokasta tukkipuuta, mikä tuhoaa metsäteollisuutta koko ajan. Kuunnelkaa, hyvät ministerit, mitä sanoo metsäteollisuuden johto tänä päivänä. Monta tehdasta on pantu kiinni, ja sama kehitys jatkuu. Jos tällä keinoin menemme, niin olemme maailman valuuttarahaston huomassa koko valtio ja varmasti alijäämämenettelyssä. [Puhemies koputtaa] Elikkä nyt on viimeiset hetket herätä. Keinoja ei muita enää valitettavasti ole.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tähän lyhytvuokraukseen tulee laki, mutta ajatelkaamme, mikä virhe me tässä tehdään: Suomalainen yhteiskunta on rakentanut kuntatekniikkaa ja kaikkia kuntien palveluita, ja sitten yhtäkkiä siinä hyödynsaaja on joku muu, kun tulee taloja, jotka ovat ulkomailta omistettuja, ja niitä Airbnb:n perusteella vuokrataan. Aivan varmasti siinä on harmaata taloutta. Kaikkiin ei tule tietoja, ja sitten niitä rähinäremmejä kun talossa asuu, niin ajatelkaapa kun lapsiperhe tai joku vanhempi ihminen siellä asuu ja sitten on semmoinen meteli ja rytinä ja heitellään vuodevaatteita käytävään ja pidetään meteliä, yöt juhlitaan siellä ja otetaan kunnolla ääntä ilmoille, ja ihmiset ovat sitten hädissään siellä. Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi me tämmöisiä teemme ja täällä ihmettelemme sitten? Meidän pitää tässä talossa laatia semmoiset lait, että tällainen loppuu. Sitä varten ovat hotellit, ja riehukoot siellä ihan vapaasti. Toinen asia on sitten energiatehokkuuteen liittyvän direktiivin muutos tässä: Tästähän oli jo kerran perustuslakivaliokunnassa se yksi esitys, joka torpattiin, että eivät kuulu rakennusmääräykset EU:lle mitenkään. Tässä me näemme tämän EU:n mädännäisyyden siinä mielessä, että sieltä tulee direktiiviä direktiivin perään ja kukaan ei tiedä, mitä tehdään, että rupeavatko ne vahtimaan, millä keinoin joku rakentaa, onko energiatehokas talo taikka onko sitten turvalliset materiaalit? Meillä on Suomessa hyvät rakentamismääräykset, joita Euroopassa ei ole. Toivon, että tähän joku järki löytyisi. Tällä keinoinhan ei voi jatkaa. [Puhemies koputtaa] Meillä on kohta Suomi, jossa ei mitään muuta tehdä kuin ympäristövaikutusten arviointia ja rakennusten tarkastuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että tämä selonteko tuli nyt ja nimenomaan semmoiseen aikaan, jolloin siitä on kansakunnallemme suurin mahdollinen hyöty. Maailma on muuttunut nopeasti, ja tämä Suomen ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen asema on nyt kyllä kieltämättä joutunut aivan uuteen tarkasteluun johtuen näistä ympärillä riehuvista erilaisista hyvin kriittisistä asioista. Mutta yksi asia on jäänyt mielestäni liian vähälle huomiolle koko keskustelussa, ja se on tämä huoltovarmuutemme tilanne. Meidän todellinen hormuzinsalmi on tuo Itämeri. Totta kai Hormuzinsalmesta tuleva öljyvirta maailmalle ja kaasuvirta maailmalle on iso, iso ongelma, mutta jos tuo Itämeri menee kiinni, niin silloinhan meillä loppuu öljyn tulo kokonaan, sitten meillä loppuu elintarvikkeiden tulo, kahdeksan miljardia vuoteen. Ja mikä pahinta, meillä itsellämme tämä huoltovarmuuden ylläpito on jäänyt todella hieman sivummalle. Aivan kuten edustaja Kalmari, muistaakseni, mainitsi, meillä energiapoliittisesti turpeen takaisinsaanti on välttämättömyyttä. Nyt jos menee Itämeri kiinni, niin millä me lämmitämme tätä maata? Italiasta loppuu ainakin jätteen tulo Suomeen, ja monta muuta, ja sitten ollaan tilanteessa, että tulee kylmä ja nälkä, ja se ei ole muuten kovin hauska tilanne.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että näitä direktiivejä tulee ja uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön, mutta olen huolissani tästä jatkuvasta hallinnon lisäämisestä. Nyt pitää tehdä taas toteutussuunnitelmia, raportointia ja kirjanpitoa. Elikkä minkä takia me suomalaiset aina kaadumme tähän hallintoon? Tämähän rupeaa muistuttamaan en sano mitä valtiota — muistan vain aikoja, jolloin piti hallintoa olla valtavan paljon. No, nyt sitä ei ole ollenkaan, tai sitä sitten on hirvittävän paljon. Esimerkiksi biokaasun tuottajillehan on ollut pettymys, kun heillehän tuli tämä seurantavelvoite, ja moni pisti pillit pussiin ja ajatteli, että pitäkää tunkkinne. Minkä takia me ei anneta markkinatalouden vapaasti elää tässä maassa, vaan jatkuvasti lyödään hallintoa ja jatkuvaa seurantaa lisää, ja sitten toivotaan, kun valtava byrokratia on luotu... Ja muistakaa, hyvät ystävät ja hyvät kollegat, että pienillä yrittäjillä ei ole minkään näköisiä mahdollisuuksia ottaa kymmentä ihmistä tekemään tilastoja, seurantaa ja raportointia. Ja mitä joku Euroopan unionin komissio tietää jostakin bioenergiahankkeesta Suomessa? Ei tuon taivaallista, ei tiedä edes, missä se on. Tämähän palvelee vain paikallista hallintoa, jotta saadaan sinne lisää työpaikkoja. Kysynkin hallituksen ministeriltä: kuinka monta kymmentä tuhatta työpaikkaa te haluatte hallintoon vielä lisää? Minun mielipiteeni on se, että yksi satatuhatta pitäisi hallinnosta poistaa. Panostettakoon terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon ja lasten koulutukseen. Se on oikea tapa. Mutta jos me panostamme siihen, että me näitä hallintopalatseja ja pääosastoja rakennamme tuonne EU:hun, sehän maksaa suomalaisille veronmaksajille maltaita joka päivä. Verorasitus on tänä päivänä jo sillä tasolla, että meillä ei ole mitään mahdollisuuksia lisätä enää mitään. Jos me vielä panemme tällaisia teoreettisia valvontamenetelmiä pystyyn, niin se oikea työnteko jää kokonaan pois. Tämä pudottaa pienet, maatilakokoluokan biokaasuntuottajat kokonaan pois. Onko se sitten tavoite? Pikkuisen alkaa epäillä, että taitaa olla se ainoa tavoite, että saadaan nämä pienet markkinoilta pois, jolloin suuret konsernit ottavat homman haltuun, ja me kaikki tiedämme, miten sen hinnoittelun sen jälkeen käy.

Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaisen tärkeä asia on nyt käsittelyssä, ja todellakin tämä huoltovarmuuden laittaminen ajan tasalle on hyvä nimenomaan aloittaa siitä hallinnollisesta ja taloudellisesta puolesta, niin että se organisaatio pyörii silloin kun sitä tarvitaan. Mutta enemmän kiinnittäisin huomiota siihen, että meillä on ne välineet ja energiavarastot, joilla se huoltovarmuus toteutetaan. Ymmärrän tasan tarkkaan sen, että Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänähän on varmistaa se, että todellisen kriisin syntyessä meillä on esimerkiksi polttoaineita varastossa tai ruokaa riittävästi saatavilla. Se on sitten se viimesijainen vaihtoehto, mutta ennen sitä meidän pitää tämä energiahuoltomme panna todella kuntoon. Me olemme vastuuttomasti purkaneet sähköntuotantotehoa tästä maasta pois yli 5 000 megaa. Yli 3 000 megawatin tehon verran olemme purkaneet voimalaitoksia pois aikana, jolloin sähköstä on huutava pula. Sitä on tämä suomalainen ilmastopolitiikka, että tehdään järjettömiä päätöksiä, jotka toteutetaan, ja sitten ihmetellään, miksi tässä näin kävi. Turve kun poistettiin nyt näillä älyttömillä, väärillä päätöksillä, jotka eivät perustu totuuteen, niin se on aiheuttanut CHP-sähköntuotannon loppumisen lähes kokonaan — ei nyt kokonaan, mutta melkein. Kannattaa muistaa, että silloin oikeaan aikaan, jolloin turvetta nostettiin ja poltettiin puun kanssa seospolttona, meillä kovimpina pakkaspäivinä tuotettiin sähköä 3 400 megaa valtakunnan verkkoon, elikkä yli kaksi kertaa Olkiluoto kolmosen verran sähkötehoa tuli valtakunnan verkkoon kovina pakkaspäivinä, ja se oli silloin erittäin kipeään tarpeeseen. Nyt sitä tulee hyvin vähän, ja tämä tarkoittaa sitä, että kovina pakkaspäivinä ja sellaisina aikoina, jolloin tämä nykyajan ihailema ja rakastama tuulivoima ei pyöri, meillä on valtavan kallis sähkö — kun on kova pakkanen, tuulimyllyt eivät pyöri myöskään, kun siellä yleensä on sitten jäätymisongelmia. Arvoisa puhemies! Kun katsoo tämän hetken sähköpörssin hinnat, paljonko tällä hetkellä sähkö maksaa, niin kallein hinta tänään on 16,35 ja keskihinta kuitenkin 11 senttiä kilowattitunti, ja huomenna kallein hinta 20,26 ja keskihinta 13 senttiä — kevätpäivänä, jolloin on lämmin, tämmöinen sähkön hinta. Tässä me näemme suomalaisen energiapolitiikan turhuuden. Arvoisa puhemies! Kun nyt tämä huoltovarmuushomma pannaan kuntoon noin hallinnollisesti ja taloudellisesti, niin eduskunnan pitää nyt pitää huoli siitä, että meillä on todella sitä. Kun kriisi riehuu tuolla maailmalla, kuten tiedetään, ja on todella vakavia kriisejä, meillä voi olla huomisaamuna tilanne, että näitä huoltovarmuustilanteita aidosti tarvitaan. Toivon tässä eduskunnalta suurta myötämielisyyttä ja ymmärrystä sille, mikä on Suomelle parhaaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Elintarvikkeiden saatavuus tällaisena kriisiaikana on aivan varmasti asia numero yksi. Nälkä on pahin kaveri, ja se alkaa välittömästi, jos ei aamupalaa ja lounasta saa, ja iltaruoan puuttuminen aiheuttaa ison kriisin. Tällä hetkellä keskustellaan niinkin arkisista asioista kuin kuiviketurpeen ja kasvuturpeen saamisesta tiloille ajoissa ja kohtuullisella hinnalla, mutta tämä ilmastopolitiikka on mennyt aivan älyttömiin. Me ajetaan kaiken maailman jätteet ympäri maailmaa, eikä se kuulemma ilmaa pilaa yhtään, mutta kotimaiset raaka-aineet, joita maatalous välttämättä tarvitsee: lihantuotanto, kaikki ruuantuotanto yleensä, kasvupuutarhat ja kaikki Suomen taimet, jotka istutetaan, metsien puuntaimet, kasvavat suomalaisessa turvepotissa, mutta ei vain tätä saa millään. Kun yrität turvetta puolustaa, niin lähes hyvä, ettei selkäänsä saa kerran päivään, mutta pitäähän tässä nyt järki tulla tähän hommaan. Maailma on menossa kohti sellaista kriisiä, hyvät ystävät, että meidän pitää saada energiaturvekin käyttöön. Ensi yönäkin voi tapahtua jotain sellaista, että meidän kansainvälinen kauppa loppuu. Silloin eivät auta strategiat eivätkä hyvät suunnitelmat. Silloin auttaa se, että meillä on eläviä maanviljelijöitä. Olkoot strategiat taikka suunnitelmat millaisia tahansa, mutta elävä, hyvinvoiva maatila on se meidän halvin henkivakuutus.

Arvoisa puhemies! Ensinnä: En ole ministeriä syyttänyt, että nämä olisivat tapahtuneet hänen takiaan. Ei, vaan nyt kysymys on torjunnasta. Hyvänen aika, pitäähän meillä Suomessa — aivan kuten ministerin valassa ja edustajan perustuslakipykälissäkin sanotaan — pysyä totuudessa. Meidän päästömme ovat väärin, se 30 miljoonan tonnin virhe siellä on edelleen. Se johtuu vääristä metsän kasvuun, soiden kasvuun ja turvepeltoihin liittyvistä luvuista, ne kolme ovat väärin, ja siellä on se 15 miljoonaa tonnia. Ja maaperäpäästöt, joista Ruotsi osoitti mittauksillaan, että ne ovat siellä oikein, meillä ovat aivan päin seiniä johtuen Yasso-ohjelmasta, joka on lähinnä tietokonemallinnus. Se on suurin piirtein niin kuin lottokone lauantai-iltana. Sieltä tulee lukuja sitä mukaa kuin halutaan luvun tulevan — kun muutetaan laskentaehtoja, niin yhtäkkiä on 40 prosenttia liikaa päästöjä meillä. Näinhän se menee. Kyllä kai nyt tässä maassa vielä totuudella joku arvo on. Minä en jaksa ymmärtää sitä asiaa, että meidän ihmiset kärsivät valtavan kalliista energiasta — Saksa tupruttaa taivaalle valtavat kivihiilipäästöt, ja meillä ihmiset maksavat valtavan kalliista sähköstä. Minä tiedän kuule, arvoisa ministeri — voitte päätänne punoa niin paljon kuin haluatte, en siihen puutu millään lailla — että perheet, joilla on paljon lapsia, maksavat valtavan kallista sähkölaskua talvella. Ne perheet eivät matkustele eivätkä käy ulkomailla lomalla. Miksi? Koska energia on vienyt heidän kaikki rahat. Hyvä kun lapsille saa ruokaa ostettua ja sähkölaskun tai kaukolämpölaskun maksettua. Ja me täällä puhumme viisaita ilmastopolitiikasta. Herätkää nyt, hyvät kollegat. Pitäähän meidän nyt ruveta pikkuhiljaa ajattelemaan suomalaisiakin. Jos joku teistä kuvittelee, että saatte maailman päästöt kuriin näillä puheilla, niin höpö höpö. Kiina lisää valtavasti hiilivoimaa, Indonesia ja Malesia ovat aivan pelkästään hiilienergian varassa, maakaasua ja öljyä. Ja jos joku kuvittelee, että olemme bensattomassa taloudessa tässä maassa, niin unohtakaa koko juttu. 50 vuotta menee vielä vähintään. [Timo Heinonen: Ei enää!] Yhä parempia moottoreita kehitetään, kuten saimme lukea. Kaksi maailman johtavaa automerkkiä tekevät parhaillaan työtä kehittääkseen auton, jossa kolmella litralla bensaa menee satanen kevyesti. Ne ovat niitä todellisia ympäristöautoja. Laskekaapa, paljonko ovat päästöt, kun Tesla rakennetaan: valtavat kaivokset pitää olla, että saadaan ne akut syntymään. Me täällä puhumme tämmöisiä mukavia, ylentäviä juttuja, miten olemme ilmastoneutraaleja. Katsokaa noita nuoria, katsokaa meidän eläkeläisiä — he pelkäävät tänä päivänä yhtä kirjettä, ja se on sähköyhtiöltä tuleva sähkölasku. Sitä pelkäävät ne ihmiset, ja me puhumme täällä yleviä, että kyllä on hienoa, kun meillä on ilmastopolitiikkaa. Toivon, arvoisat kollegat ja arvoisat ministerit, että pysytään totuudessa ja oikaistaan nämä virheet. Ei kukaan meitä historiassa tuomitse siitä, että olemme luvut panneet oikeiksi, vaan meidät tuomitaan sen perusteella, kun sallitaan edelleen tämä vääriin lukuihin perustuva politiikka, joka johtaa älyttömiin laskuihin. Siitähän tässä on kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowiczin erinomaisen puheenvuoron jälkeen totean vain sen verran, että nythän vihreät voisivat poistaa sieltä Töölönlahden rannalta sen kiven, johon on hakattu niiden kansanedustajien nimet, jotka häpäistiin, kun he ydinvoimaa kannattivat. Vihreillähän tietysti tämmöisenä hyvin elastisena puolueena mielipide voi vaihtua vaikka iltapäivällä ja seuraavana päivänä olla taas uusi mielipide. Toivon onnea sillä tiellä ja jonkunnäköistä linjaakin samalla toivon. Mutta se, mitä minä haluan sanoa tästä hiilirajamekanismista, on se, että tämähän on Suomen kannalta ja Euroopan kannalta aivan käsittämätöntä touhua. Aamulla katselin netistä — ystäväni, joka on nettihuippumiehiä, lähetti minulle kuvan — saksalaisia valtavia ruskohiilikaivantoja, aivan valtavia alueita, sellaisia kuoppia, että Vihreä liitto ja tämä Elokapina olisivat siellä rannoilla huutamassa aivan varmasti koko ajan, jos Suomeen tulisi sellaisia aukkoja, valtavia kuoppia — otetaan ruskohiiltä, tehdään eurooppalaista ilmastopolitiikkaa. Muistakaa, hyvät ystävät, että Euroopan päästöt koko maailman kasvihuonekaasupäästöistä jäävät noin seitsemään prosenttiin ja Suomen osuus maailman päästöistä on vajaa 0,6 promillea, alle tuhannesosan. Tämän takia meidän kansantaloutta ajetaan nyt näillä älyttömillä päätöksillä ihan matalaksi. Kaikki teollisuudenalat kärsivät. Energia maksaa niin valtavasti omien päätöstemme takia. Me olemme tehneet älyttömiä päätöksiä koskien sitä, että me olemme muka olleet hiilineutraaleja. Emmehän me varmasti koskaan... Olemme olleet koko ajan hiilineutraaleja, kun oikaistaan ne väärät päästökaupan luvut, mutta huomaan kauhukseni, että hallitus ei halua edes puhua siitä asiasta. Ruotsin mittaustulokset maaperäpäästöistä osoittivat sen ihan konkreettisesti, että näinhän asia on. Pitkän aikavälin mittaussarjat ovat heillä tiedossa, pitkän aikavälin mittaussarjat, mutta eihän Suomen hallitus voi sellaista kuunnella, koska se on totta. Minkä takia te puhutte meille palturia täällä? Me olemme hiilineutraali maa. Laskekaa metsien päästöt mukaan oikein, samoin soiden sitoma hiili. Samoin turvepeltojen turhat hiilipäästöt poistakaa, niin olemme hiilineutraali maa sen jälkeen. Ja laskekaa maaperän päästöt oikein. Se on siinä. Silloin meitä nämä ongelmat eivät koske. Minä kysyn teiltä, tai en kysykään mutta totean vain, arvoisa ministeri, teille, että miten alas te haluatte tämän Suomen ajaa tällä älyttömällä ilmastopolitiikalla. Katsokaa, mitä täällä Helsingissä tapahtuu, Uudellamaalla. Tänne ajetaan Italiasta jätettä, minkä kerkiää, valtavat määrät. Oletteko olleet siellä jätepaalien vieressä osoittamassa mieltä, että täällä haisee? Käykää kysymässä niiltä paikallisilta ihmisiltä, älkää minulta. Ei tähän tarvitse vastata, mutta toimikaa. Minä en kysymyksiä enää esitä teille, mutta toimikaa asian hyväksi. Olette ympäristöministeri, teidän tehtävänä on suojella ympäristöä eikä tuhota sitä. Täällä tehdään sitä italialaisilla jätteillä ja monista muista kaupungeista tuodulla jätteellä. Olkaa hyvä ja toimikaa. Sitä minä odotan enkä mitään muuta. [Timo Heinonen: Hoskonen haukkuu kyllä nyt väärää ihmistä!] — Ministerillä on toimivalta.

Arvoisa herra puhemies! Tullin työ suomalaisten ihmisten turvallisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää. Siellä valvotaan sitä, millaista tavaraa Suomeen tulee, ja pyritään parhaan kyvyn ja taidon ja osaamisen mukaan torjua niitä haittatekijöitä, mitä maahan tulevissa tavaroissa voisi olla: pahimmillaan huumeita, lievimmillään ehkä vaarallisia työkaluja tai muita aineita, jotka pitää saada torjuttua ennen kuin ne menevät jakeluun. Todellakin Euroopan unionihan on yksi tullialue, ja kuten tiedämme, tämän vuoden 26 alusta tämä sähköinen järjestelmä on koko Euroopassa käytössä. Kun pikkusen katsoo tullausmääriä — ne ovat ihan järkyttävän suuria Suomeenkin, mitä tulee tavaraan ja tullauspäätöksiin ja niihin liittyviin tiedonantoihin — niin vuonna 24 oli tämän tiedon mukaan 26 miljoonaa päätöstä, ja niistä 99,8 prosenttia tehtiin sähköisesti. Se tarkoittaa tietenkin sitä, että nopeasti on edetty tähän sähköiseen järjestelmään. Hyvä näin, koska sehän käytännössä sitten, kun tämä järjestelmä toimii kunnolla, vapauttaa näitä Tullin työntekijöitä valvontatehtäviin ja tarkkailemaan sitä liikennettä ja mitä sieltä tulee. Toivotaan, että Tulli saa jatkaa työtään mahdollisimman suurella teholla ja nämä uudet järjestelmät antavat heille valvonta-aikaa paljon paremmin, jotta he saavat sitä alkuperäistä tehtävää tehdä. Maailma menee yhä kansainvälisemmäksi, ja kun edustaja Heinonen mainitsi nämä Temu-paketit, niin niitähän tulee todella valtavat määrät, ja niihinkin liittyy paljon ongelmia. Uskon, että kaikki me eduskunnassa olemme samaa mieltä, että Tullin henkilöstön työ tänä päivänä on äärimmäisen vaativaa, mutta on myös suomalaisten kannalta äärimmäisen tärkeää, että pystymme turvaamaan suomalaisten ihmisten turvallisen elämän, kun kansainvälistä kauppaa käydään.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin kannatan lämpimästi, että saataisiin näitä rahoitussääntöjä löyhennettyä ja järkevöitettyä. Uskon, että ministeri tekee tässä asiassa parhaansa ja hyvin kansainvälisesti koulutettuna, viisaana miehenä varmaan tarttuu tähän kaikilla voimillaan, että saadaan tämä asia kuntoon. Kiitän myös edustaja Rantasta erinomaisesta kommentista. Olen vankkumaton kotimaisen energian kannattaja ja minä kannatan samalla myös kotimaista metsäteollisuutta, mikä ehkä monelta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Kaikki nämä äsken mainitut asiat liittyvät rahoitukseen. Jos me rupeamme tässä maassa pikkuhiljaa ymmärtämään sitä, voisimmeko jotakin tehdä itsekin, ei tarvitsisi ajaa jätettä Italiasta, koska se on se kaikkein pahin vaihtoehto. Mutta kun ministeri on lähtenyt tekemään tätä rahoitusta kuntoon, niin minä yritän omalta osaltani tehdä parhaani tämän kotimaisen energian hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan selvää, että Suomi osallistuu näihin nyt esitettyihin harjoituksiin. Totta kai Nato-jäsenmaan tulee osallistua Naton menoihin, niin kuin on sovittu. Siinä ei ole mitään outoa. Valmiuden ylläpitäminen, harjoitusten pitäminen ja nimenomaan Naton eri joukkojen saaminen yhteistoimintaan mahdollisimman tehokkaasti... Kun Suomi on vielä täällä erittäin, sanotaanko, kriittisellä alueella, arktisen alueen koillisimmassa nurkassa, jolloin mielenkiinto itärajan takana kiinnittyy näihin alueihin aivan varmasti mahdollisimman paljon, niin tätäkin taustaa vasten meidän pitää harjoitella yhdessä, ja Suomeen näitä esikuntiakin on tullut. On aivan luonnollista, että tätä toimintaa jatketaan ja nimenomaan saavutetaan se hyvä tilanne, jossa uskottavuus puolustukselle vahvistuu koko ajan ja pelote on riittävän iso. Mutta se, mistä minä olen erittäin huolissani ja mikä vaikuttaa muuten puolustuspolitiikkaan ja vaikuttaa meidän huoltovarmuuteen ja kaikkien suomalaisten elämään ja liittyy myös tähän sotilaalliseen aiheeseen, jota parhaillaan käsittelemme: Tämä Suomen talouden tilanne alkaa olla sellainen, että hurjailu näiden erilaisten ilmastohumppien perässä, kun luvut ovat ihan päin seiniä ja miljardeja työnnetään rahaa semmoisiin, mitkä eivät ole totta... Kyllä kai kun veroja tai veroluonteisia maksuja maksetaan, niin oletetaan aina, että kaikki luvut ja siihen perustuvat laskelmat ovat oikeita, mutta ilmastopolitiikassa ei näin ole. Kyllä minä suuresti ja synkästi ihmettelen tämän rakkaan isänmaan tilannetta, millaiseksi me ollaan sitä ajettu näillä älyttömillä ilmastopoliittisilla ratkaisuilla. Jokainen voi tykönänsä miettiä, mitä tälle tulee tehdä, mutta sen me kaikki tiedämme aivan varmasti, tai on pakko tietää tässä vaiheessa, että tilanne on niin vakava, että nyt on leikit leikitty. Tämä vuosi varmaan vielä menee jotenkuten, mutta nykyisellä velanottovauhdilla ei varmasti kestä pitkään. Ajamme täysillä seinään, ja sitten meiltä ei kyllä kysellä, miten niitä rahoja käsitellään, mihin ne sijoitetaan. Siinä tilanteessa maanpuolustuksen hoitaminen ja nimenomaan huoltovarmuuden hoitaminen... Kaikkiin näihin asioihin liittyy aina huoltovarmuus, pystymmekö me tälle maalle huolehtimaan kriisiaikana elintarvikkeet ja energiaa. Turvetta vihataan tässä maassa — se on melkein yhtä pyhä asia kuin joku uskonlahkon kriittinen oppi omaa katsomustaan puolustaville ihmisille. Meidän pitää nyt ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla ja lopettaa tämä turhanaikainen juoksu kaiken älyttömyyden perässä. Me emme pysty hoitamaan tällä hetkellä sitä huoltovarmuutta itsellemme. Kuten monissa puheenvuoroissa tämän keskustelun aikana on tullut täysin selväksi, olemme erittäin vaikeassa tilanteessa täällä pohjoisessa Euroopassa ja koko maailmassa. Muutaman maailmanpoliittisen johtajan sekoilu tämän asian ympärillä on aiheuttanut sen, että tälläkin hetkellä käydään aktiivista sotaa kahdessa maassa, ja näihin maihin meiltä katsottuna ei ole pitkä matka. Tuntemattomassa sotilaassa muuan sotilas viittasi, että salamasota tulee äkkiä. Kun on salamasota, niin jos se on tullakseen, se tulee. Arvoisa rouva puhemies! Toivon, että tulevissa keskusteluissa huomioidaan sekin, että nämä asiat pitää saada oikeaan mittakaavaan ja nimenomaan huoltovarmuus kuntoon ja kaikki turhat kustannukset pois. Muuten me emme selviä.

Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että huoltovarmuudesta puhutaan näin viisaita sanoja. Meidän on syytä varautua, oikeastaan meillä on tavattoman suuri kiire varautua tuleviin vaarallisiin aikoihin. Näemme, mitä tuolla Iranissa, Lähi-idässä, tapahtuu tänä päivänä, siellä koko alueellahan on hyvin levotonta. Miten se säteilee maailman energiapolitiikkaan, Suomen energiatilanteeseen? No, se on ihan varmaa, että se säteilee, koska siltä alueeltahan tulee valtava määrä maailmaan energiaöljyä ja maakaasua, joista Suomikin on ihan varmasti riippuvainen. Tämä huoltovarmuusmaksun korottaminen, joka tässä esityksessä on esillä: aikaisemmin tuo maksu toi rahastoon meille rahaa 36 miljoonaa euroa ja tämän esityksen jälkeen 92 miljoonaa, kun saadaan tämä laki voimaan. Elikkä ihan hyvä näin. Mutta, arvoisa rouva puhemies ja arvoisat edustakollegat, toivon hartaasti, että äsken käydyn turvekeskustelun jälkeen ymmärrämme sen, että meidän on pakko ruveta tässä maailmantilanteessa käyttämään turvetta paljon, paljon enemmän, koska se on ainoa polttoaine, jonka todella pystymme varastoimaan pitkänkin aikaa. Kriisi voi kestää vaikka vuosia. Kuka sen menee takaamaan, mitä ensi yönä tapahtuu? Jokaisessa tilanteessa Suomen pitää olla niin omavarainen, niin että pystymme huolehtimaan kotimaisen energian, kotimaisen ruoan saannista, ja ennen kaikkea, että pystymme turvaamaan suomalaisille turvallisen elämän niissäkin olosuhteissa, jolloin aika on paljon tätä hetkeä pahempi. Toivon niin, että sitä vaikeaa aikaa ei edes tule, mutta viisautta on varautua, ja tämäkin lakiesitys on erinomainen askel oikeaan suuntaan. Tällä koko eduskunnalla pitää olla viisautta nähdä kaikkien suomalaisten etu, asuipa hän sitten maaseudulla tai kaupungissa.

Arvoisa herra puhemies! Pari totuutta, ettei nyt ihan mennä... Edustaja Mikkonen puhui kyllä niin totuuden vierestä, että hirvittää, ihan tässä lähellä. Ensinnäkin säilyvyyden kannalta: Turve säilyy hyvin aumattuna jopa viisi vuotta, ja puu happanee ensimmäisessä vuodessa. Arvoisa edustaja, tunnustakaa biologia ja lukekaa edes joskus ne biologian läksyt. Toinen asia: Polttoaineen päästökertoimissa, jotka Suomessa aidon, tarkan ja tieteellisen tutkimuksen jälkeen on julkistettu, turpeen tuottama päästö per megawattitunti, kun sillä tuotetaan energiaa, on pienempi kuin puulla. Tämä on fakta. Älkää vääntäkö totuutta valheeksi. Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että nyt meillä on tilanne Suomessa, että UPM:n pääjohtaja Massimo Reynaudohan sanoi, että puuta poltetaan nyt sillä keinoin, että metsäteollisuus vetäytyy Suomesta pikkuhiljaa pois. Meillä on kädessämme aarre, jolla pystymme rakentamaan tähän maahan uutta kasvua ja loistavaa tulevaisuutta eri tuotteilla, joita markkinoille menee, ja muistakaa, hyvät ystävät, että parhaillaan turvetta tutkitaan ja sieltä tulee koko ajan uusia tuotteita. Pitäähän meidän tämä mahdollisuus käyttää, jos haluamme, arvoisa herra puhemies, velat maksaa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Mäenpäälle erinomaisesta puheenvuorosta, erinomaisen kannattavasta asiasta, kiitos isolla koolla. Toinen asia on ehdottomasti se, että pakkaskauden loputtua nyt tiedämme kaikki, että silloin Suomen teillä tuolla Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla turverekat ajoivat paniikissa, kun ei enää muuta lämmityspolttoainetta ollut. Oli todellinen hätä siitä, että paikkakunnat kylmenevät, kun voimalaitoksilla ei ole enää raaka-ainetta, mitä polttaa. Me tarvitsemme välttämättä myös kaiken sen turpeen, kasvuturpeen. Suomalainen yhtiö vie tällä hetkellä yli sataan maahan suomalaisia kasvualustoja. Valtava työ on tehty siinä, että markkinat on saatu auki. Ajatelkaa sitä valtavaa työtä, mitä nämä Vapon, nykyisen Neovan, ihmiset ja monet yksityiset urakoitsijat ovat tehneet, että ovat saaneet markkinan auki. Älkäämme tuhotko tätä valtavaa markkinamahdollisuutta. Myös kotimainen energia me tarvitaan, koska kun turpeen ja puun seoksia ja myös vaikka märkää kuorta tai jäistä puuta poltetaan, niin kuivalla turpeella sekoitettuna se palaa sadan prosentin teholla ja saamme yli kolmetuhatta megaa CHP-sähköä lisää valtakunnan verkkoon. Sitä mahdollisuutta ei pidä jättää käyttämättä, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä kannatan lämpimästi edustaja Lintilän juuri äsken tekemää ehdotusta, erinomainen ehdotus. Omana perustelunani esitän asiaan sitä, että äskenhän käytiin tätä ilmastopoliittista keskustelua, ja se lienee paras todiste tämän meidän valtavan velkaantumisemme syistä. Kun palasin eduskuntaan 2015 pidettyäni yhden kauden vuorotteluvapaata, sen jälkeen on 150 miljardia velkaannuttu. Me olemme tätä ilmastohumppaa tanssineet nyt niin paljon, että jopa suurten metsäyhtiöiden johtajat varoittelevat meitä siitä, että heidän bisneksensä menee tässä maassa pois. Massimo Reynaudo oli kaksi viikkoa sitten Hesarissa, Enson johto on samaa tehnyt, samoin Metsäliiton johto. Mutta tässä talossa ei tunnuta kuuntelevan mitään muuta kuin ilmastohumppaa ja niitä vääriä päästölukuja, mitä me halutaan näköjään ylläpitää, ja se on se, mikä maksaa meille aivan valtavasti. Energia on kohta niin kallista, että ei tavan ihminen pysty elämään, ja sitten me ihmettelemme, miksi kaupoissa on tyhjää, miksi ei kauppa käy, miksi ostoskeskukset ovat tyhjänä ja miksi ihmiset säästävät. Tästä puuttuu enää, arvoisat edustajakollegat, se, että me näköjään syytämme tässä talossa herkästi, että kun ihmiset eivät osta. Miksi ne eivät osta? Menkääpä, hyvät edustajakollegat, itseenne. Miksi ne eivät osta? No, sitä varten, että he tietävät, että erittäin pahat ajat ovat tulossa ja nyt pitää varautua siihen pahaan aikaan. Nämä meidän kunnioittamamme, meidän rakastamamme äänestäjät ymmärtävät tämän 20 kertaa paremmin kuin me kansanedustajat. He osaavat varautua pahoihin aikoihin. He tietävät, että kun se on tulossa, niin he varautuvat siihen. Mutta mitä tekee eduskunnan edellisessä keskustelussa käyty ilmastopolitiikka? Humppa jatkuu ja rahaa palaa, kotimaista energiaa ei saa käyttää, ja Italiasta ajetaan mafiajätettä Suomeen. Äsken juuri katsoin MOT-ohjelman uusiksi työhuoneessa, hetki sitten, ja totesin, että voi hyvänen aika tätä rakasta isänmaata. Tähänkö meidän rahat menevät? Edustaja Lintilän esitys koski nimenomaan tätä kuuluisaa tunnin junaa, mutta jostakinhan meidän on aloitettava. Olkoon tämä edustaja Lintilän tekemä hyvä esitys se valssin ensiaskel, koska eihän turhuuksiin pidä rahaa menettää, kun kuitenkin ratayhteydet jo toimivat. Toinen asia: Se, mitä Suomen pitää tehdä, on ottaa lusikka kauniiseen käteen ja poistaa sieltä ne turhat menoerät, mitä meillä on tämän kalliin energian takia. Se on poistettavissa, me haluamme sen poistaa, mutta näköjään tämä pieni vihervasemmiston klikki pitää tätä maata tiukasti otteessaan ja estää kaiken järkevän talouspolitiikan teon tässä maassa. Jatketaan vaan tällä tavalla, niin sitten tiedämme vuoden päästä, miten tässä tulee käymään. Se ei ole sitten... Älkää vain, hyvät edustajakollegat, menkö syyttämään niitä hyviä ja viisaita ihmisiä, jotka ovat kotonaan säästäneet tileille rahaa, että selviävät niistä vaikeista ajoista.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustaja Eestilälle hyvästä sananselityksestä. — En todellakaan ole päästökaupan lakkauttamista koskaan vaatinut. Ministeri, ollaanpas hieman tarkempia. Olen vaatinut väärien lukujen oikaisua. Kuunnelkaapa, arvoisa ministeri: Suomi ei saa laskea edukseen kaikkea metsän kasvua, minkä se oikeasti kasvaa. Meille lasketaan viisi miljoonaa tonnia liian vähän hiilinieluja, kun suot, jotka ovat ojittamattomia, sitovat hiiltä edelleen. Sitten kolmas juttu: turvepelloille lasketaan kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka on aivan tuulesta temmattu. Ei pidä paikkaansa. Sitten vielä pahinta tässä on se, että me emme kerta kaikkiaan tämän Luonnonvarakeskuksen lukuihin usko ollenkaan. Se Yasso-ohjelma on kuin pajatso. Sieltä tulee viikoittain 40 prosentin heitolla lukuja. Eihän siihen usko enää naapurin Erkkikään, ja se on kärsivällinen mies, se naapurin Erkki. [Naurua] Minkä takia te, ministeri, kierrätte ja kaarratte? Tehkää työnne ja oikaiskaa nämä luvut, niin olemme hiilineutraali maa oikeasti. Ei tarvitse tapella EU:n kanssa ollenkaan, ja sähkön hinta putoaa, kaukolämmön hinta putoaa, ja kaikki olemme onnellisia. Jos näin käy, niin minä tarjoan teille pullakahvit tuolla kahvilassa heti. [Naurua — Markku Eestilä: Eli hän osasi puolustaa itseään!]

Arvoisa herra puhemies! Kuten tämänkin keskustelun aikana ja eilisen välikysymyskeskustelun aikana on tullut täysin selväksi, meidän pitää tulevalla vaalikaudella sopeuttaa noin 8—10 miljardia euroa. Jokainen järkevä ihminen tietää sen, että sellaista verokertymää emme pysty hankkimaan äkkiä. Yksi asia on jäänyt näistä keskusteluista täysin ulos, kukaan ei ole uskaltanut puhua siitä: milloin me oikaisemme nämä väärät päästökauppaluvut, jotka tappavat tätä maata. Luin tänä päivänä Iltalehden otsikon, jossa muuan vanha ihminen itkee. Niitä on satoja, jotka ovat soittaneet sähköyhtiöön, että he joutuvat talostaan lähtemään, kun sähkö maksaa niin älyttömän paljon. On mennyt taloja pakkohuutokauppaan, kun ei pysty sähkölaskuja maksamaan. Me olemme tehneet itse älyttömillä päätöksillä, näillä väärillä luvuilla, ja entinen ilmastohumppaaja, mikä professori hän olikaan, Markku Ollikainen, oli ensimmäinen, joka vaati kahdeksan miljardin ostoja ulkomailta päästöoikeuksia. Seppälä vaatii viittä miljardia. Luvut ovat aivan vääriä. Suomi on hiilineutraali maa ja ennen kaikkea niin, että 0,6 promillea on Suomen osuus maailman ilmastopäästöistä, ja te vaaditte näitä valtavia miljardimääriä rahaa ihan turhaan. [Puhemies koputtaa] Lopetetaan tällainen rahan tuhlaus.

Arvoisa herra puhemies! Tämä ilmasto- ja energiastrategia on varsin ajankohtainen aihe. Oma huomioni muutamalla lauseella. Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos me halutaan tehdä ilmastopolitiikkaa, niin meidän pitää ensinnä oikaista ne väärät päästökauppaluvut. Siellä on 15 miljoonaa tonnia meidän kannalta vääriä lukuja, liian isoja päästöjä tai liian pieniä nieluja. Minkä takia näitä lukuja ei haluta oikaista? Ajatelkaa: kun meille tulee nyt kohtapuoliin uudet tarkastelut, sitten liikennepolttoaineet menevät päästökauppaan ja vielä tämä liikennepolttoaineiden sekoitevelvoite nousee vuonna 28, niin Suomen elämä täällä pohjoisella nurkalla menee aivan sietämättömän kalliiksi, ja näillä väärillä luvuilla suomalaisia rangaistaan. Minkä takia? Olen odottanut monelta ministeriltä tähän vastausta, mutta mitään ei ole kuulunut. Kaiken lisäksi meillä on vaihtoehto: oikaisemme ne väärät luvut, sitten lisäämme metsien kasvua. Lannoittamalla ja järkevällä metsänhoidolla 10—15 miljoonaa mottia vuosikasvua lisää on täysin mahdollista saada. Sitten on tämä Yasso, mikä on tämä Luonnonvarakeskuksen päästöjä laskeva tietokonemallinnus, joka on aivan naurettava: pieniä lukumuutoksia tekemällä se antaa jopa 40 prosentin virheen, ja tämmöisellä älyttömällä arpakoneella meidän suomalaisten verotuksia säädetään. Onhan tämä nyt jotain ennenkuulumatonta. Miksi tämä sallitaan Suomessa, joka on olevinaan, että osaa tietokonehommat ja osaa laskea? Metsäntutkimuslaitos tietää motilleen Suomen metsien pinta-alat, mottimäärät, kasvut ja puurakenteet ja vaikka mitä. Niillä ei ole enää mitään arvoa, on vain joku jasso, jolla heitetään arpaa niin kuin lottokoneessa. Tämän takia, arvoisa puhemies, meidän on saatava tämä oikea tieto nyt käyttöön. Turve on otettava takaisin. Nyt me poltamme viidestä seitsemään miljoonaa mottia tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa energiaksi. Arvoisa puhemies! Luitte viikko sitten — Helsingin Sanomissa varmaan oli tämä — ja huomasitte UPM:n nykyisen pääjohtajan Massimo Reynaudon haastattelun. Hänhän varoitti siitä meidän puunpoltosta, miten valtavaa typeryyttä se on. Saman on sanonut — tosin eri sanoilla — Hans Sohlström, Stora Enson toimitusjohtaja, ja myös Metsäliiton ylin johto on tämän saman viestittänyt. Kun korkein Suomen teollisuusjohto varoittaa meitä eduskuntalaisia tästä asiasta, niin kuullaanko täällä? Ovatko korvat täynnä vaikkua, vai onko kuullun ymmärtämisessä vaikeuksia? Onhan tämä käsittämätöntä touhua, kun ei tällaista selvää puhetta ymmärretä. Työpaikat ovat menossa, ja Suomi on menossa syöksyvällä vauhdilla kohti valtavia talousvaikeuksia. Sitä tärkeintä asiaa, mikä meillä on, metsien arvokasta, rikasta, vihreää kultaa, ollaan tuhoamassa koko ajan, ja Euroopan unioni hakee nyt lisäoikeuksia päästäkseen meidän metsänomistajien niskaan ja tekemään päätöksiä Suomen metsistä Suomen eduskunnan ohi. Eihän tämä tällainen käy. Arvoisa puhemies! Nämä pitää oikoa, mitä äsken sanoin, jotta pääsemme taas sille oikealle tielle, millä Suomen metsäteollisuus on tähän saakka ollut ja millä on Suomelle tämä elintaso luotu. Sitten toinen asia: Kun me ollaan tätä turvetta vihattu ja energiantuotannosta se on käytännössä pois pelattu, niin silloin kun meillä turve oli oikeasti energian raaka-aineena, niin tuotimme sähköä kovina pakkaspäivinä CHP-sähköllä, eli yhdistetyllä kaukolämmön ja sähkön tuotannolla, ja tuotantoteho sähköllä oli parhaina päivinä eli kylmimpinä päivinä 3 500 megaa. Sieltä on leikattu reilu tuhannen megaa jo nyt pois, ja pelkällä puulla sähköä ei kannata enää ajaa. Se on liian kallista se. Sitten me tarvitsemme muutaman ydinvoimalan lisää, se on selvä asia. Muuten ei tule mitään tästä hommasta, että me tuulimyllyjen varaan muka rakennamme sitten meidän energiantuotantomme — höpö höpö! Vain 30 prosenttia sähkötehoa se voi tuottaa nimellistehosta, ja niin kuin tiedämme nyt näiden pakkaskausien jälkeen, ei tule sitäkään, kun ne värkit jäätyvät ja mitään ei tule. Sitten ollaan aivan avuttomia. Meidän pitää rakentaa yhä enemmän hajautettua energiantuotantoa, hieman ydinvoimaa lisää, turve takaisin. Sitten kun me luotamme noihin Ruotsista tuleviin sähkökaapeleihin, kuten viimeksi siihen Auroraan, joka tuolla pohjoisessa Suomessa tulee Suomen puolelle Ruotsista, niin se onkin sellaista pukinuskoa siinä mielessä, että Ruotsi hakee koko ajan omaa energiapolitiikkaansa ja takuulla jonain päivänä käyttää sähkönsä itse. Eivät ne meitä rakasta niin paljon, että meille ilmaista sähköä antaisivat. Arvoisa puhemies! Lopuksi viimeinen kommentti tästä sähkönkäytöstä: nämä datakeskukset. Tällä hetkellä meillä on semmoinen tilanne, että vajaat tuhannen megaa menee sähköä näihin datakeskuksiin, ja tämän vuosikymmenen loppuun mennessä noin 1 500—1 600 megaa tarvitaan sähkötehoa pyörittämään näitä datakeskuksia, elikkä Olkiluoto kolmosen ydinvoimalan verran menee sähköä sinne. Kuka sen maksaa? Tässä salissa äkkilaskemalta on noin kymmenen maksajaa jo tiedossa. Me kuluttajat maksamme sen, että tänne saa tulla joku amerikkalainen Alphabet rakentamaan valtavan datakeskuksen ja keräämään hillot täältä kotia, ja suomalainen maksaa. Tässä hommassa ei ole enää mitään järkeä, ja olen hyvin murheissani tämän sanoessani, mutta toivottavasti tämä koetaan herätyksenä, että isänmaan asiaa pitää ruveta Suomen eduskunnassa enemmän ajamaan.

Arvoisa herra puhemies! Olen todellakin ihmetellyt näiden energia-asioiden puitteissa sitä, että mikä meitä suomalaisia oikein riivaa, kun ei millään meinata haluta omaan energiantuotantoon rahaa sijoittaa. Fortum työnsi rahaa sekä Venäjälle että Uniperin kauppoihin Saksaan noin 15 miljardia. Kun nyt sitten puhutaan sähköntuotannon tehosta, niin ei millään. Ei kuulemma kannata. No, ei varmasti kannata, kun rahat on hävitetty maailman tuuliin. Jos omat rahat hävittää, niin sitten on peeaa. Näinhän se menee. Toinen juttu on tämä biokaasuasia, mistä nyt puhutaan. Tämä asiahan on myös ihan helppo homma. Me voisimme tehdä tästä maasta esimerkiksi liikenteen kannalta todella kotimaisilla kaasuilla toimivan järjestelmän, mutta ei millään. Nyt jo elinkeinoministeriö on vaikeuttanut niitä sääntöjä niin paljon, että moni on lopettamassa nekin hankkeet, mitkä ovat laskeneet valmiiksi ja kustannuslaskelmat ovat valmiina, ja ei enää onnistu. Yhden tämmöisen yrittäjän kanssa viime viikolla puhelimessa keskustelimme tästä asiasta, että turhahan se on lähteä investoimaan semmoiseen, mikä ei kannata. Sitten kolmantena vielä tämä turveasia. Haluan nostaa sen esille, kun me puhumme kriisin ajan energiavarastoista. Turve on ainoa raaka-aine, jota voidaan varastoida voimalaitoksia varten vuosiksi eteenpäin. Oikein varastoituna viisikin vuotta säilyy, ei ole mitään ongelmaa. Ja kun me olemme metsäinen maa, niin kuin tiedämme, hakkaamme paljon metsiämme ja teemme energiaa, niin turve tarvitaan tukipolttoaineeksi, muuten ne kuoret eivät pala. Tämä biokaasuasia olkoon sitten esimerkki siitä, että kun on mahdollisuus tehdä jotakin, niin sekään ei meille käy, koska me sitten rupeamme ulkomailta tuomaan sitä biokaasua, hyvänen aika. Mitä siinä tapahtuu? Siinä tapahtuu se perinteinen homma, että suomalainen työ loppuu, suomalainen pääoma häviää Suomesta pois. Tälläkin hetkellä suomalaista metsäomaisuutta ostetaan ulkomaille kiireellä. Maatiloja on kuulemma menossa nyt ulkomaiseen omistukseen. En ole vielä yhtään kauppaa kuullut, mutta monta ehdotusta, tarjouksia on tehty jo. Elikkä suomalaista maaperää myydään ulkomaille, suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille, ja näin ollen se rahavirta, minkä pitäisi kohdistua suomalaisten elintason nostoon, menee ulkomaille koko ajan. Kaikki hyöty häviää maasta. Olen siitä äärimmäisen huolissani. Jos me ei tätä kotimaista energiahommaa panna tässä maassa kuntoon, niin me olemme vuoden kuluttua semmoisessa tilanteessa, jota en uskalla ääneen sanoa, etten syyllisty pelotteluun. Mutta senhän me näemme sitten, kun sinne asti elämme, mutta sittenhän se on myöhäistä nähdä, kun se on jo tapahtunut. Silloin ei voi tehdä enää mitään muuta kuin kärsiä seuraukset.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että valmistaudumme varastoimalla energiaa kaikenlaisiin kriisitilanteisiin. Käymme tätä ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua, ja silläkin puolella nousee esille tämä kotimaisen energian puute silloin, kun sitä tarvitaan. Olen hieman ihmetellyt näitä keskusteluja molemmissa asioissa, tässä asiassa ja edellisessä asiassa, mistä keskusteltiin juuri äsken, sitä, että me emme näe tätä suomalaista omaa näkökulmaa siinä. Meille Euroopan unioni on jonkinasteinen suuri voima, joka antaa meille kaikkea hyvää. Näin ei ole — uskokaa nyt jo, hyvät ystävät. Me olemme maksaneet eurooppalaisten velkoja ensimmäisessä elvytyspaketissa. Yli 700 miljardia annettiin rahaa sinne, Suomen osuus on 12 miljardia. Kun se loppuu joskus, maksamme, jos rahat riittävät tai jos luottokelpoisuutta ei ole ennen sitä jo menetetty. Meidän pitää ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla, että varastoimme tänne sopivasti energiaa. Totta kai Euroopan unioni antaa meille, niin kuin tässäkin esityksessä, säädöksiä siitä, miten se pitää tehdä. Mutta mitä meidän pitäisi oikeasti tehdä? Biokaasua pitäisi ruveta tuottamaan tässä maassa paljon enemmän ja varastoimaan sitä. Sehän on täällä aina, se järjestelmä toimii aina. Suomessa on investointihalukkuutta vaikka kuinka paljon. Tällä hetkellä, parhaillaan Savoonkin, tuonne Sonkajärvelle, sille seudulle, on tulossa St1:n ja paikallisten yrittäjien ja viljelijöiden yhteistyöllä valtava biokaasumädättämö, joka tuottaa biokaasua. Niitä on paljon muitakin. Mutta kun jatkuvasti elinkeinoministeriö muuttaa näitä systeemejä niin, että se tulee kannattamattomaksi, niin semmoista pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ei ikävä kyllä ole. Ja jos me emme tähän maahan saa turvetta takaisin, me olemme todella, todella vaikeuksissa. Kun olimme kovan pakkaskauden vallassa kaksi viikkoa sitten, meillä oli sillä hetkellä Suomessa vapaata energiareserviä, sähköntuotantoreserviä kymmenen megaa. Jos yksi pieni voimalaitos olisi mennyt verkosta pois, niin olisi koko Suomea ruvettu pimentämään, koska sillä hetkellä, kun alijännite syntyy verkkoon, se tarkoittaa, että siellä sekä jännite että sähköntaajuus rupeaa heittelehtimään. Näinhän kävi Espanjassa, Portugalissa ja Ranskassa, kun siellä kaatui koko valtava alueverkko, nimenomaan tuulivoiman takia. Siitähän ei vaan saa puhua tässä maassa, kun tuulivoima on semmoinen jumala, että sitä kaikki kumartaa, ja kaikkiin paikkoihin työnnetään tuulivoimaa lisää. Mitä sillä tekee? Ei kerta kaikkiaan mitään. Sillä ei datakeskuksia lämmitellä eikä mitään muutakaan, koska vain 30 prosenttia nimellistehosta voi sähköä saada. Kaksi kolmasosaa se lepää tyhjänä. Millä me sen aukon täytämme? Tämä kaasuasia on aivan samanlainen. Jos emme ala itse toimia suomalaisten hyväksi, on turha 30 asteen pakkasella soittaa Brysseliin, mitä tehdään. Silloin todennäköisesti ei puhelinverkkokaan toimi, koska siellä linkkimastot ovat pimeinä, kun siellä ei ole sähköä. Arvoisa herra puhemies! Olisikohan vihdoin aika ajatella suomalaisilla aivoilla, koska jos me jatkamme tätä oman maamme alasajoa liittyen metsäpolitiikkaan, liittyen energiapolitiikkaan ja liittyen vaikka mihin, niin Euroopan unioni ei meitä tule auttamaan, se on aivan varmaa.

Arvoisa rouva puhemies! Talousvaliokunta on tehnyt erinomaisen mietinnön. Tämä mietintö kannattaa ehdottomasti hyväksyä ja todellakin joustavoittaa näiden malminetsintälupien saantia. Aina kannattaa muistaa, että Suomi on erittäin riippuvainen valtio siitä, saadaanko me tähän maahan metalleja. Noin puolet pystymme omasta maasta kyllä kaivamaan ja jalostamaan, mutta loput on sitten tuotava. On monia, monia metalleja, jotka ovat aivan kriittisiä, esimerkiksi nyt vaikka volframi taikka molybdeeni — niitä on pitkä lista — mutta joita meillä ei ollenkaan ole. Näin ollen tämä hallituksen esitys on todella hyvä ja mietintö vielä parempi. Toivon, että Suomessa nähtäisiin se asia myös niinpäin, että kun malmeja kaivetaan Suomen kallioperästä, niin samalla luomme itsellemme huoltovarmuutta. Ja jos emme niitä malmeja kaiva tässä rakkaassa isänmaassa ylös, niin se tarkoittaa sitä, että tämä kaivostoiminta siirtyy sellaisiin maihin, joissa ympäristöasioista ei huolehdita ollenkaan. Meillä on sellainen näköala tässä maassa... On luotu valtava lupabyrokratia. Juuri kuulin tuolta uudesta lupa- ja aluehallintovirastosta Tampereelta, että kun ovat yritykset ovat Lappiin hakeneet malminetsintälupia, niin niistä on valitettu. Eihän tällainen menettely käy, jossa ruvetaan jo alkuvaiheessa jarruttamaan elinkeinotoimintaa. Meinaako joku aluehallintovirasto, lupavirasto, että he pärjäävät siellä virastossa yksinään, kun kaikki liiketoiminta saadaan lopetettua? Onhan tämä Suomi oudoksi mennyt. Sama koskee montaa muuta elinkeinoalaa. En malta olla mainitsematta vaikka energiapuolelta sitä, että kun moni nostaa tänäpänä turvetta suosta viedäkseen sen esimerkiksi kasvuturpeena Eurooppaan — sitä menee yllättävän paljon — niin niiden lupien saamisesta yksikin yrittäjä kertoi, että hänen lupansa kesti prosessissa 16 vuotta. Onhan tämä järkyttävää, että Suomi on tällaiseksi mennyt. Ja kenen vika se on? No, tässä salissa yleensä istuu puhemiehen lisäksi 199 edustajaa, jotka ovat sallineet tämän. Kyllä meidän pitää ruveta ajattelemaan suomalaisilla aivoilla, jos me halutaan tähän maahan saada työtä ja menestystä lisää. Jos me suojelemme kaikki metsämme ja maaperämme ja kaikki, niin sen jälkeen on aika sujuvaa olla hyvin ekologinen ja luonnonsuojelija, mutta siinä saattaa nälkä tulla ja eläkkeet kyllä jäävät maksamatta, palkoista puhumattakaan. Toivon, että tässä löytyy viisautta. Tämä lakiesitys, mikä nyt on mietinnön muodossa tuotu saliin hyväksyttäväksi, on erinomainen. Toivon, että tämäntyyppisiä tulee lisää, että saadaan yritystoiminta viriämään ja tämä lama vihdoin ja viimein lopetettua. [Juha Hänninen: Erinomainen puhe!]

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Suomen valtiontalouden tilanne on aivan kammottava. Jos satuitte lukemaan, pari päivää sitten Helsingin Sanomissa oli UPM:n uuden pääjohtajan Massimo Reynaudon haastattelu, ja hänhän siinä otti vahvasti esille tämän Suomen tilanteen, miten meillä ajetaan yhteiskuntamme suurinta alaa alas tietoisesti: metsiä rauhoitetaan, hakkuita vähennetään ja ennen kaikkea arvopuuta poltetaan. Hänhän toi selvästi esille sen, onko heillä enää teollisuutta Suomessa tulevina vuosina. Elikkä tähän älyttömään hommaan, mitä nyt tämän älyttömän kalliin energian hinnan ympärillä tehdään, pitää puuttua. Ikinä ei saada verottamalla tai jollain muulla vippaskonstilla Suomen tuloja ajan tasalle ja tyydyttävälle tasolle. Vain ja ainoastaan tämän kalliin energian saaminen pois päiväjärjestyksestä, ja kotimainen energia kunniaan. Ja kun vihervasemmisto puhuu ympäristöasioista, niin jos teillä sitä ympäristökiinnostusta aidosti on, lopettakaa nyt, hyvät ihmiset, se myrkkyjen ajaminen tänne Helsinkiin ja koko Suomeen. Olettehan te nähneet sen Yleisradion ohjelman, Italian myrkytetty maa, joka löytyy Yle Areenasta? Käykää vaikka ekskursiolla tänä iltana. Tehdään tästä Suomesta aidosti suomalaisen työn upea paikka, eikä tällä keinoin, että kaikki paikat hiljenevät, kun energia on näin älyttömän kallista. Jos teillä on halua tehdä tätä hommaa, niin jatketaan vain, [Puhemies koputtaa] mutta silloin siinä menee kyllä paljon muutakin.

Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä työllisyyden suurin uhka ja meidän yhteiskuntamme jättiongelma on energian hinta. Tämän me tiedämme. Te olette, arvoisa, kunnioitettu pääministeri, puhunut aivan ansiokkaasti näistä uusista työpaikoista — aivan erinomainen asia, sitä lämpimästi kannatan, kuten koko keskusta kannattaa — mutta sen kaiken kehityksen jarruna tällä hetkellä on valtavan kallis energian hinta, kun sähkö maksaa pahimmillaan 80 senttiä kilowattitunnilta. Samoin kaukolämmön hinta on noussut niin kalliiksi, että moni tehdas lopettaa toimintansa, kun lämpöenergia maksaa niin paljon. Tarjoan teille yhteistyön kättä, arvoisa pääministeri ja koko hallitus: Tehdään nyt se kansallinen teko, että otetaan turve käyttöön ja pudotetaan kaukolämmön hintaa. Euroopan unionin komissio varmasti saa poikkeuksen tälle strategiselle ratkaisulle, ja samalla pudotamme sähkön hintaa, kun teemme CHP-sähköä. Tartutteko, arvoisa pääministeri, tähän hyvään esitykseeni? Juttu on niin, että jos me tällä energian hinnalla jatkamme, meillä pieniä yrityksiä kaatuu ja esimerkiksi maatiloilla on sellainen tilanne, että sähkö maksaa jo niin paljon, että se maitomäärä, minkä kertalypsyksi siellä maanviljelijä saa navetasta ulos, kun hän illalla lypsyn suorittaa, se kaikki raha, tuotto, mikä siitä maidosta tulee, menee sähkölaskuun. [Puhemies koputtaa] Eihän tämä voi olla oikein.