Hänninen Juha

Arvoisa puhemies! Tämän budjetin tärkein viesti on se, että turvallisuudesta pidetään kiinni erityisesti vaikeina aikoina. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäyssota, yleistynyt laaja-alainen vaikuttaminen ja kiristynyt kansainvälinen tilanne velvoittavat meitä vahvistamaan puolustuskykyämme ja yhteiskunnan varautumista. Tämä on vastuullisen hallituksen vastuullinen linja. Turvallisuus, talous ja terveys kulkevat esityksessä käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole tänä päivänä vain puolustuspolitiikkaa. Se syntyy kokonaisuudesta, joka myös tässä budjetissa tulee esille. Toimiva oikeusvaltio, huoltovarmuus, kasvava talous ja kestävä verotus, jotka jättävät yksilölle itselleen tehdystä työstä reilun ja riittävän korvauksen, ovat kaikki osa kokonaisturvallisuutta. Turvallisuutta on myös se, että lapsiin kohdistuvat rikokset tutkitaan tehokkaasti, että tuomioistuimella on riittävät resurssit käsitellä oikeustapaukset ja että lähisuhdeväkivallan uhrit saavat apua kotona ja turvakodeissa. Näihinkin budjetissa panostetaan. Arvoisa puhemies! Oulun vaalipiirin näkökulmasta haluan erityisesti korostaa pohjoisen ja itäisen Suomen kasvavaa merkitystä. Kyse ei ole enää vain Suomen reuna-alueista ja ulkorajoista. Kyse on koko Euroopan turvallisuuden, huoltovarmuuden ja talouskasvun kannalta tärkeästä alueesta. Nato-jäsenyys, arktinen ulottuvuus, energiainvestoinnit, datakeskukset ja kasvava kansainvälinen huomio tekevät siitä entistäkin tärkeämmän. Siksi alueellemme tulossa olevat investoinnit teihin ja raiteisiin, digitaalisiin yhteyksiin ja elinkeinoelämän kasvuun ovat ennen kaikkea myös turvallisuusinvestointeja. Kun Suomeen tulee uusia suuria investointeja ja talous kasvaa, vahvistuvat samalla myös yhteiskunnan kantokyky ja turvallisuuden rahoituspohja. Pohjois-Suomen karut luonto-olosuhteet huomioiden erittäin tärkeää on myös, että tässä budjetissa huomioidaan maatalouden riittävät toimintaedellytykset ja huoltovarmuuden vahvistaminen. Varautuminen ja omavaraisuus ovat tärkeimpiä resurssejamme turvallisuuden näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Tahdon korostaa, että vahva puolustus, toimiva oikeusvaltio, hyvä varautuminen, kasvava talous ja huoltovarma yhteiskunta eivät ole toisistaan erillisiä asioita. Ne muodostavat yhdessä tärkeän osan Suomen kokonaisturvallisuutta. Maamme ihmiset, yhteistyö ja riittävä liikunta ovat myös osa tätä kokonaisuutta. Vaikka tänäkin vuonna budjetti sisältää monia vaikeita ratkaisuja, on sen viesti turvallisuuden osalta selkeä: Suomi pitää huolta omasta puolustuskyvystään, viranomaistensa toimintakyvystä ja yhteiskunnan kriisinkestävyydestä myös ja erityisesti tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tuloveron kevennyksistä joku sana. Työnteon pitää aina kannattaa. Siksi on hyvä, että verotus pysyy oikeasuhtaisena ja että pieni- ja keskituloisille jää ensi vuonna enemmän omia rahoja käyttöönsä. Suomessa veroaste on jo yksi maailman korkeimpia, joten taloutta ei vahvisteta kiristämällä työn verotusta. Jos näin olisi, emme nyt painisi vaikeiden päätösten kanssa. Meidän kantamme on selvä: kannustamme työntekoon, ahkeruuteen, yrittämiseen ja kasvuun. Mikä on opposition linja tässä asiassa? Ja tiedoksi kaikille, että en kannata sosialismia. — Kiitos. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Tuo oli tärkeä muistutus, joku olisi voinut epäillä!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Talous on turvallisuutta, tulevaisuutta ja terveyttä. Yhteiskunnan turvallisuutta mitataan myös sillä, miten pidämme huolta lapsista ja nuorista. Siksi on ilahduttavaa, että lastensuojelun taloudelliset tuet säädetään nyt verovapaiksi, eli ne kohdistuvat jatkossa täysimääräisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Eli jotakin positiivista löytyy. Turvallinen lapsuus ja turvallinen kasvuympäristö ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Silloin tämä on erinomainen uudistus juuri tähän hetkeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ladies and gentlemen! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Turvallisuus ei tarkoita ainoastaan rajojen puolustamista tai viranomaisten toimivaltuuksia. Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kaikkein arkaluontoisimpia tietoja asianmukaisesti ja turvallisesti. Tässä esityksessä on kyse juuri siitä. Se vahvistaa Syyttäjälaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä, täsmentää rekisterinpitovastuita ja lisää suojatoimia tilanteissa, joissa käsitellään rikosasioihin liittyviä erittäin arkaluonteisia tietoja. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa todistajansuojeluun, tietolähteiden suojaamiseen sekä rikosprosessin osapuolten yhteystietojen turvallisuuteen. Ne ovat kaikki tärkeitä turvallisemman Suomen rakentamisessa. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa turvallisuusympäristössä viranomaisiin kohdistuu yhä enemmän vaikuttamisyrityksiä, häirintää ja uhkailua. Siksi on tärkeää, että rikosprosessissa mukana olevien henkilöiden tiedot ovat paremmin suojattuja ja vastuut tietojen käsittelystä ovat yksiselitteisiä. Esitys myös selkeyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitoa. Kun vastuut ovat selvät, myös tietoturva, tietosuoja ja virkavastuu toteutuvat nykyistä paremmin. Tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon ja viranomaistoimintaan. Arvoisa puhemies! Ei ole ollenkaan ihme, että lakivaliokunta on hyväksynyt esityksen muuttamattomana. Pidän sitä perusteltuna. Tässä esityksessä kyse on ennen kaikkea oikeusvaltion kyvystä suojata sekä kansalaisia että rikosprosessin toimivuutta tilanteessa, jossa henkilötietojen turvallinen käsittely on yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tuossa kollega Mäenpää pohti tätä meidän tilaa ja tulevaisuutta. Eli tässä on lähes 20 vuotta eletty yli varojen, syöty enemmän kuin tienattu. Siitä emme voi olla ylpeitä, emmekä myöskään varmastikaan lapsenlapsiltamme saa kiitosta siitä, että näin me ollaan haluttu miellyttää äänestäjiä ja otettu vaan lisää velkaa, kun olisi pitänyt tehdä jotain muuta. — Mutta mennään tähän varsinaiseen puheeseen. Arvoisa puhemies! Aloitteessa ehdotetaan niin sanottua sukupolvivastuulakia, jonka tarkoituksena olisi velvoittaa valtioneuvostoa arvioimaan päätösten vaikutuksia pitkällä ja erittäin pitkällä aikavälillä sekä huomioimaan nykyistä järjestelmällisemmin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tämä tavoite on kannatettava, sillä hyvässä päätöksenteossa pitäisi aina myös kysyä, millaisen Suomen jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille. Huoli nuorten tulevaisuususkosta on todellinen ja yhteinen. Viimeisimmän nuorisobarometrin tulokset kertovat siitä, että yhä useampi nuori suhtautuu tulevaisuuteen aiempaa epävarmemmin tai pessimistisemmin. Siksi poliittisen järjestelmän on pystyttävä osoittamaan, että se kykenee tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja eikä ainoastaan reagoimaan akuutteihin kriiseihin. Arvoisa puhemies! Meillä on vastuu paitsi nykyisille suomalaisille myös tuleville sukupolville. Julkinen velka, ympäristön tila, koulutuksen taso, tutkimuksen ja innovaatioiden edellytykset sekä yhteiskunnan turvallisuus eivät ole vain tämän päivän kysymyksiä. Ne ovat myös tulevien sukupolvien oikeuksia ja mahdollisuuksia. Siksi pidän arvokkaana, että me myös täällä eduskunnassa pohdimme, miten pitkäjänteisyys, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä tulevaisuusvaikutukset voidaan nykyistä paremmin juurruttaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa varmasti, mutta tulevaisuutta varten voi ja pitää valmistautua ja varautua. — Kiitoksia, arvoisa puhemies, ja hyvää yötä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän aloitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Vestmania, erinomaisesta aloitteesta, jonka olen itsekin saanut allekirjoittaa. Käsiteltävänä oleva lakialoite on merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa, tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissamme, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoaan sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinneille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat mutta tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita. Turvetta ei olla kieltämässä, tunnistamme sen käyttömahdollisuuden tärkeyden kuivikkeena ja uusiutuvana polttoaineena poikkeus- ja kriisitilanteissa. Siksi kansalaisaloitteen vaatimus turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi ei ole mutkatonta. Kansainvälisessä päästölaskennassa turve ei ole uusiutuva polttoaine samalla tavalla kuin puubiomassa. Turve kyllä muodostuu luonnossa, turve on uusiutuvaa, se on tosiasia, mutta sen hitaan uusiutumisen vuoksi sitä käsitellään kansainvälisessä päästölaskennassa käytännössä samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita. Päästökauppa perustuu EU-lainsäädäntöön, eikä Suomi voi kansallisesti irrottaa yhtä polttoainetta järjestelmästä omalla päätöksellään. Arvoisa puhemies! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö turpeella olisi paikallisesti monille alueille suuri merkitys. Siksi pidän tätä kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä. Se edellyttää meitä selvittämään kaikki mahdollisuutemme kotimaisen energian omavaraisuudessa, huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa strategisen turpeen osalta. Suomen etu ei ole ideologinen vastakkainasettelu — turpeen puolesta tai sitä vastaan — vaan Suomen etu on toimiva energiajärjestelmä, kohtuullinen sähkön hinta, vahva huoltovarmuus ja realistinen ilmastopolitiikka. Näillä perusteilla pidän kansalaisaloitteen huoltovarmuushuolia perusteltuina ja kannatan aloitteen perusteellista ja huolellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tänä päivänä pysähdy rajalle. Ammattimainen rikollisuus, järjestäytyneet rikollisryhmät ja vakavat rikokset liikkuvat maasta toiseen nopeammin kuin viranomaiset, ellei meillä ole oikeita välineitä käytössä. Siksi tässä esityksessä on lopulta kyse yksinkertaisesta asiasta. Kyse on siitä, saavatko suomalaiset viranomaiset ajoissa ne tiedot, joita tarvitaan rikosten estämiseen ja selvittämiseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos voivat vaihtaa tietoja muiden EU-maiden kanssa nopeasti, turvallisesti ja hallitusti. Kun rikospaikalta löytyvä DNA-, sormenjälki- tai ajoneuvotieto vastaa toisen maan rekisterissä olevaa tietoa, on voitava viipymättä edetä tutkinnassa. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole massavalvonnasta eikä uusista rekistereistä vaan siitä, että jo olemassa olevaa tietoa voidaan käyttää paremmin silloin, kun on kyse vakavasta rikoksesta tai ihmishengestä. Haut tehdään yksittäistapauksissa tarkasti rajatuin oikeuksin ja tiukan tietosuojan alaisena. Jokainen haku kirjautuu, on valvottu ja jälkikäteen tarkistettavissa. Siten myös oikeusturva säilyy. Keskeisintä kuitenkin on se, että tällä esityksellä annetaan viranomaisille välineitä niihin tilanteisiin, joissa panoksena ovat henki ja elämä. Kadonneiden henkilöiden etsintä ja tunnistamattomien vainajien tunnistaminen helpottuvat, kun tietoja voidaan verrata myös muiden maiden kanssa. Siksi tämä koskettaa meitä kaikkia. Kyse on aina myös läheisistään huolissaan olevista perheistä, omaisista, ei vain tilastoista. Jokainen uhri, jonka henkeen tai vapauteen on perustavalla tavalla kajottu, on liikaa. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme tällaisten rikosten selvittämiseksi. On myös rehellistä todeta, että Suomi ei ole yksin eikä edelläkävijänä poikkeamassa muista. Useimmat EU-maat vievät tätä samaa uudistusta eteenpäin juuri siksi, että rajat ylittävä rikollisuus vaatii rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä. Hallintovaliokunta on huolellisesti tarkastellut tätä esitystä ja päätynyt esittämään siihen tarpeellisia muutoksia, jotta uusi laki todella palvelee tavoitettaan eikä lisää byrokratiaa. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi ei synny toiveista vaan toimivista rakenteista. Tämä hallituksen esitys parantaa viranomaisten kykyä suojella kansalaisia, selvittää rikoksia ja puuttua vakaviin uhkiin ajoissa tinkimättä oikeusturvasta tai yksityisyydensuojasta. Siksi pidän tätä esitystä ja valiokunnan siitä valmistelemaa mietintöä perusteltuina ja kannatettavina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Venäjän rikollinen ja raakalaismainen hyökkäyssota, kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa, hybridioperaatiot, kyberuhat ja laaja-alainen vaikuttamistoiminta ovat muistuttaneet meitä siitä, että turvallisuus ei ole enää vain rajojen puolustamista. Turvallisuutta on myös se, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot, viranomaiset ja päätöksenteko kestävät ulkopuolisen painostuksen ja vaikuttamisyritykset. Siksi tämä esitys on tärkeä. Arvoisa puhemies! Valtio käyttää merkittävää julkista valtaa. Virkamiehet käsittelevät tiedustelutietoa, turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja, varautumiseen liittyviä suunnitelmia, huoltovarmuutta koskevaa tietoa ja muuta yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä aineistoa. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että näitä tehtäviä hoitavat henkilöt ovat tehtäviensä nähden luotettavia koko palvelussuhteen ajan, eivät vain nimityshetkellä. Nykytilanteessa turvallisuusselvitys tehdään usein ennen virkaan nimittämistä, mutta turvallisuusriskit eivät pysähdy siihen päivään, kun nimityspäätös annetaan. Ihmisen olosuhteet voivat muuttua, taloudelliset vaikeudet voivat lisääntyä, sidonnaisuuksia voi syntyä, turvallisuusympäristö voi muuttua. Myös vieraan valtion vaikuttamisyritykset voivat kohdistua henkilöihin vasta heidän ollessaan tehtävässä. Siksi on perusteltua, että viranomaisilla on mahdollisuus varmistaa henkilön luotettavuus myös palvelussuhteen aikana silloin, kun tehtävän luonne sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä jatkossakin vain turvallisuusselvityslain tarkasti määrittelemissä tilanteissa. Menettely perustuu edelleen henkilön suostumukseen. Päätöksistä voidaan valittaa, ja viranomaisten toiminta on lain ja tuomioistuinvalvonnan alaista. Kyse on siis tasapainosta turvallisuuden ja oikeusturvan välillä. Samalla esitys vahvistaa huoltovarmuuden kannalta keskeisten tehtävien suojaa, mikä on tässä ajassa tärkeää. Arvoisa puhemies! On selvää, että kokonaisturvallisuus rakentuu viime kädessä luottamuksesta. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisiin, viranomaisten on voitava luottaa henkilöstöönsä, ja valtion on voitava varmistua siitä, että turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä hoitavat henkilöt täyttävät tehtäviensä vaatimukset myös muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Siksi tämä esitys on perusteltu, ajankohtainen ja tarpeellinen turvallisuusteko Suomen hyväksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä digitalisaatio on välttämätön osa julkisen hallinnon uudistamista. Kukaan tuskin kiistää sitä, että viranomaisten täytyy kyetä hyödyntämään uusia teknologioita, myös tekoälyä. Julkisen talouden paineet ovat kovat, henkilöstöresurssit ovat monessa paikassa niukat ja kansalaiset odottavat palveluja yhä useammin ympäri vuorokauden. Tässä suhteessa esityksen tavoite on kannatettava. Automaattinen neuvonta voi parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää ruuhkia ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa kaikkein vaativimpiin asiakastilanteisiin. Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyy myös pari erityistä huolta, joita tulevassa valiokuntakäsittelyssä on hyvä tarkastella. Kaikilla suomalaisilla ei ole samanlaisia valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja, osa kansalaisista tarvitsee edelleen mahdollisuuden asioida ihmisen kanssa. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että tässä esityksessä säilytetään vaatimus siitä, että asiakkaalla on aina oltava mahdollisuus saada neuvontaa myös ihmiseltä. Tämä on yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja hyvän hallinnon kysymys. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen huoli liittyy turvallisuuteen ja oikeusturvaan. Tekoäly voi olla erinomainen apuväline, mutta se voi myös erehtyä. Esityksessäkin todetaan, että tekoäly voi tuottaa virheellistä tietoa sekä syrjiviä vinoumia, joita voi olla vaikea havaita. Mutta kun puhutaan viranomaistoiminnasta, tällaisiin virheisiin ei ole varaa. Yksikin virhe voi johtaa siihen, että ihminen saa väärää neuvontaa etuudesta, verotuksesta, luvista tai palveluista. Siksi on perusteltua, että viranomaiselle asetetaan myös velvollisuus arvioida automaattisen neuvonnan vaikutuksia oikeusturvaan, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä seurata järjestelmien toimintaa myös käyttöönoton jälkeen. Arvoisa puhemies! Suomi ei saa jäädä teknologian kehityksessä jälkeen, mutta emme myöskään saa rakentaa järjestelmää, jossa yksin tehokkuus menee ihmisen edelle. Parhaimmillaan tekoäly täydentää virkamiestä, huonoimmillaan se korvaa kohtaamisen tilanteessa, jossa ihminen juuri sitä tarvitsisi. Siksi digitalisaatiota on edistettävä kahdella periaatteella: palvelujen on oltava saavutettavia myös heille, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä sujuvasti, ja tekoälyä hyödyntävien järjestelmien on oltava turvallisia, valvottuja ja ihmisen kontrollissa. Vain näin voidaan vahvistaa sekä julkisen hallinnon tehokkuutta että kansalaisten luottamusta siihen. Tässä esityksessä nämä huolet otetaan varmasti huomioon perusteellisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, jonne kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja alansa huippuosaajat haluavat tulla töihin. Tarvitsemme osaamista, uusia näkökulmia ja kansainvälisiä verkostoja, mutta samalla meidän on voitava luottaa siihen, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on aidosti opiskelua varten ja että maahan tulevilla on realistiset edellytykset pärjätä Suomessa. Tämä hallituksen esitys lähtee juuri tästä perusajatuksesta: Suomeen saa tulla töihin ja opiskelemaan, mutta ilmaisia tukia ei meillä ole. Arvoisa puhemies! Viranomaiset ovat viime vuosina havainneet kasvavassa määrin tilanteita, joissa opiskelijoiden toimeentulo ei ole ollut riittävästi turvattu. Opiskelijoiden käsitykset työnsaannista Suomessa ovat olleet epärealistisia, tai opiskelijan oleskelulupaa on käytetty tarkoituksiin, jotka eivät liity varsinaiseen opiskeluun. Myös puutteellinen kielitaito on vaikuttanut opintojen suorittamiseen. Nyt näihin viime vuosina kasvussa olleisiin ongelmiin vastataan kohtuullisilla ja perustelluilla keinoilla. Ensinnäkin opiskelijan perheenjäsenet voisivat jatkossa hakea opiskelulupaa vasta sen jälkeen, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden ajan. Tarkoituksena ei ole estää perheenyhdistämistä vaan varmistaa, että opiskelija ehtii muodostaa realistisen käsityksen Suomen kustannustasosta, asumisesta ja toimeentulomahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Toiseksi, opiskelijan opiskelulupaan liittyvää toimeentulon vaatimusta selkeytetään. Tämä on tärkeää sekä viranomaisille että hakijoille. Kenenkään etu ei ole, että Suomeen tullaan epärealististen odotusten varassa ja huomataan vasta täällä, etteivät rahat riitä asumiseen, opiskeluun ja elämiseen. Kolmanneksi, opiskelijalla tulee jatkossa olla opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tämäkin on ennen kaikkea opiskelijan etu. Jos opiskelija ei kykene seuraamaan opetusta tai suorittamaan opintojaan, hän on vaarassa ajautua vaikeuksiin hyvin nopeasti. Oleskeluluvan tarkoituksen tulee vastata todellisuutta. Vain siten vahvistetaan myös kansallista turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäistä niitä ilmiöitä, jotka heikentävät koko opiskeluperusteisen maahanmuuton hyväksyttävyyttä. Siksi tämä ei ole epäluottamuksen osoittamista yhdellekään kansainväliselle opiskelijalle. Tämä tehdään heidän parhaakseen. Suomen pitää olla avoin osaamiselle mutta ei sinisilmäinen väärinkäytöksille. Siksi opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava yhtä aikaa vetovoimaista, hallittua ja vastuullista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kerron kaikille teille siellä vasemmalla, että minä en ole ollut ammattiyhdistysliikkeellä töissä, joten en ole hirveän perillä näistä aiheista, mutta kuulin, että tuntuu, että työntekijä on työnantajalle riski. Onhan se nyt pöyristyttävää, mutta todellakin, täällähän saa ajatella ja sanoa, mitä haluaa, koska täällä on sananvapaus ja mielipiteen oikeus. Se ei mihinkään tästä katoa eikä karkaa. Ja kuitenkin semmoinen tosiasia, että jos ei ole työnantajia, niin ei ole työntekijöille töitä. [Timo Suhonen: Kyllä!] Eli kyllä minä arvostan myös niitä työnantajia ja yrittäjiä, jotka ottavat sinne hyviä työntekijöitä, jotka tuovat lisäarvoa siihen yritykseen. Todellakin ajatukset ovat vapaat. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki sellaisesta norminpurusta, jossa byrokratia vähenee, kuntien työ kevenee ja samalla ihmisten arki paranee. Samalla se myös vahvistaa kokonaisturvallisuutta käytännön tasolla. Kun turhaa byrokratiaa puretaan tämän esityksen tavoin, väestön terveys paranee, viranomaisten resursseja vapautuu olennaisiin tehtäviin ja asumisen turvallisuus vahvistuu. Nämä eivät ole pieniä seikkoja vaan iso osa arjen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tupakointikiellon saaminen taloyhtiöön voi kestää kuukausia ja vielä vaatii kunnan päätöksen. Esityksessä päätösvaltaa siirretään sinne, missä asia käytännössä kuuluu ratkaista. Se siis siirretään asuntoyhteisöille itselleen. Kuntaa ei enää tarvita välikädeksi tilanteessa, jossa taloyhtiö haluaa suojata asukkaitaan naapureista kulkeutuvalta tupakansavulta. Kyse ei ole vain asumisviihtyvyydestä. Tämä asia koskettaa syvästi terveyttä, turvallisuutta ja oikeasuhtaista hallintoa. Tupakansavu on terveyshaitta, ja kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat lapset, ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka eivät voi itse vaikuttaa siihen, mitä omassa kodissaan hengittävät. Siksi on oikein, että päätöksenteko on nopeaa ja lähellä heitä, joille se kuuluu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä toisestakin syystä, nimittäin samalla vapautamme kuntien resursseja. Vuonna 2025 kunnissa käytettiin asuntoyhteisöjen tupakointikieltoasioihin lähes kuusi- ja puolituhatta työtuntia. Ne tunnit voidaan jatkossa käyttää muihin tehtäviin, jotta kuntalaisten arki on yhä parempaa ja turvallisempaa. Tämä esitys on konkreettinen, toteuttaa tavoitteitamme purkaa tarpeettomia normeja, vahvistaa paikallista päätöksentekoa ja sujuvoittaa ihmisten arkea. Kaikkea ei tarvitse ratkaista viranomaispäätöksillä, jos yhteisöt pystyvät tekemään päätökset itse. Siksi pidän tätä esitystä kannatettavana ja erinomaisena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Partasta tämän tärkeän asian edistämisestä ja myös erinomaisesta esittelystä. Tämä on sinänsä harvinaisia asioita, että tuntuu, että tästä ei saa ideologista tekemälläkään. Eli kannatan tätä erinomaista aloitetta ja esitystä, ja uskon, että tämä viedään lähes yksimielisesti maaliin. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus, maatalouden kannattavuus ja maaseudun elinvoima ovat aivan liian tärkeitä asioita puoluepoliittiseksi syysnäytelmäksi. Nämä eivät ole asioita, joista yksin Suomen Keskusta huolehtii tässä maassa. Väite siitä, että hallitus olisi jättänyt suomalaisen maatalouden yksin, ei ole totta. Vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta olemme tehneet tietoisia valintoja suomalaisen ruuantuotannon puolesta. Se on omavaraisuus-, huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuuskysymys. Maataloudesta ei ole leikattu, sopeutettu samaan tapaan kuin monilta muilta hallinnonaloilta, vaan rahoitusta on osin vahvistettu ja huoltovarmuutta tukeviin toimiin on panostettu. Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri päättänyt noin 116 miljoonan euron kokonaisuudesta maatalouden tukemiseksi. EU:n kriisirahoitus kohdennetaan täysimääräisesti ruuantuotantoon. Tukimaksuja aikaistetaan ja rahaa suunnataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan ja paine on suurin. Samalla energiaveron palautuksia on nostettu EU:n sallimaan enimmäistasoon ja maatalouden kustannuspaineita on lievennetty käytettävissä olevin keinoin. Oppositiosta käsin on helppo vaatia uusia satojen miljoonien eurojen tukipaketteja, mutta se ei vielä kerro vastuunkannosta. Vaikeampaa on kertoa, mistä rahat otetaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohta on selvä: maatalouden kannattavuuden on pitkällä aikavälillä perustuttava siihen, että tuotteista saatava hinta ja toimiva tukijärjestelmä yhdessä mahdollistavat yrittäjyyden, investoinnit ja tilojen kehittämisen. Kannattavuus ei voi perustua jatkuvasti kasvavaan velanottoon. Siksi olemme keskittyneet uudistamaan elintarvikemarkkinalainsäädäntöä, mikä vahvistaa alkutuottajien asemaa, parantaa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimintaedellytyksiä ja puuttuu epäreiluihin käytäntöihin ruokaketjussa. Hallituksen tavoitteena on nimenomaan vahvistaa tuottajan neuvotteluasemaa suhteessa vahvoihin markkinatoimijoihin. Tätä linjaa on oppositio vastustanut. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vielä ratkaissut aivan kaikkea. [Anne Kalmari: Ei aivan!] Ne rakenteelliset ongelmat, joista tänään puhumme, eivät ole syntyneet vain kolmen viime vuoden aikana. Suomen EU-jäsenyyden aikana Suomen Keskusta on pitänyt maa- ja metsätalousministerin salkkua enemmän kuin mikään muu puolue. Tässä ovat nyt näytöt, joiden perään kysytään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] — Siellä muuten vasemmassa alareunassa on se nappi, josta voi painaa ja pyytää niitä puheenvuoroja. — Emme myöskään lupaa suomalaisille uutta lisävelkaa ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen. Päinvastoin olemme vahvistaneet investointien rahoitusta, mahdollistaneet Finnveran aiempaa vahvemman roolin maataloudessa, helpottaneet nuorten viljelijöiden alalle pääsyä, parantaneet biokaasuinvestointien edellytyksiä ja puolustaneet maatalouden EU-rahoitusta tulevissa neuvotteluissa. Olemme keskittyneet politiikkaan, joka on vakaata ja ennustettavaa ja turvaa suomalaisen ruokatuotannon, huoltovarmuuden ja maaseutujen elinvoiman. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vielä ratkaissut aivan kaikkea. Ne rakenteelliset ongelmat, joista tänään puhumme, eivät ole syntyneet vain kolmen viime vuoden aikana. Suomen EU-jäsenyyden aikana Suomen Keskusta on pitänyt maa- ja metsätalousministerin salkkua enemmän kuin mikään muu puolue. Tässä nyt näytöt, joiden perään kysytään. Emme myöskään lupaa suomalaisille lisää uutta velkaa ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen. Päinvastoin olemme vahvistaneet investointien rahoitusta, mahdollistaneet Finnveran aiempaa vahvemman roolin maataloudessa, helpottaneet nuorten viljelijöiden alalle pääsyä, parantaneet biokaasuinvestointien edellytyksiä [Anne Kalmari: Vaikeuttaneet, todella paljon vaikeuttaneet!] ja puolustaneet maataloutta EU-rahoitusten tulevissa neuvotteluissa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö, kollegat! Hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta sisältää kolme ajankohtaista muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat kotitalousvähennyksen roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Se on hyvin tärkeä asia. Samalla se parantaa kuluttajien ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut ja on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arjen turvallisuus syntyy myös taloudellisesta vakaudesta. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia, sillä se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Näitä me Suomessa tarvitsemme nyt, kun talous on alkanut kasvaa. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee pian jo käyttöön. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö täydentää esitystä. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja se on meidän tärkein tehtävämme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Eli on julkista tietoa, minkä verran meillä on jäänmurtajia ja missä ne ovat. Ne ovat strategisia välineitä. Ministeri ei varsinaisesti vastannut tähän kysymykseen, eli ne ovat tarkalleen ottaen kahdessa paikassa tällä hetkellä, mutta niitä pitäisi olla paljon useammassa paikassa. Näin pohjoisen ihmisenä selkeästi tulkitsisin tätä asiaa niin, että meillä on tuolla Kemissä, Torniossa, Oulussa ja Raahessa hyviä satamia, joihin ne voisi ja pitäisi hajauttaa, koska selkeästi uhka ja riski ovat olemassa. Ne ovat strategisia välineitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on turvallisuus. Sillä ehdotetaan uudistettavaksi lähes 30 vuotta vanhaa alusturvallisuuden valvontaa koskevaa sääntelyä vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä sekä toimeenpannaan EU-päivitetyt lippuvaltio- ja satamavaltiotarkastuksia koskevat velvoitteet. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen lipun alla liikennöivät alukset sekä Suomen satamiin saapuvat ulkomaiset alukset täyttävät turvallisuus- ja ympäristövaatimukset sekä miehistön työolosuhteita koskevat vaatimukset. Tämä on oikein ja tarpeellista. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kokonaisturvallisuutemme kannalta merkittävä. Jatkossa alusten kuntoa valvottaisiin järjestelmällisemmin ja viranomaisilla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet havaita puutteita jo ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin, henkilövahinkoihin tai ympäristötuhoihin. Jatkossa tarkastuksia voitaisiin kohdentaa riskiperusteisesti sinne, missä turvallisuusuhat ovat suurimmat, koska tällä esityksellä lakiin lisättäisiin mahdollisuus tehdä alusturvallisuustarkastuksia esimerkiksi onnettomuuden, vaaratilanteiden tai muun perustellun syyn vuoksi. Juuri siksi tämä esitys vahvistaa Suomen meriturvallisuutta. Se parantaa viranomaisten kykyä reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa turvallisuus tai ympäristö on vaarassa. Se lisää mahdollisuuksia puuttua turvallisuusriskeihin jo ennen kuin pahin tapahtuu. Tämä on järkevää ennakointia ja tehokasta viranomaistoimintaa. Arvoisa puhemies! Merenkulku on Suomelle elintärkeää. Valtaosa viennistämme ja tuonnistamme kulkee meriteitse. Siksi turvallinen ja saavutettava meriliikenne ei ole vain liikennepolitiikkaa, vaan se koskettaa myös huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Tämä laki on hyvä alku sille, että meriyhteytemme ja Itämeren vakaus otetaan vakavasti. Samalla se kuitenkin kannustaa meitä myös selvittämään kaikki muutkin merenkulun turvallisuutta vahvistavat toimenpiteet. Esimerkiksi jäänmurtajien saavutettavuutta meidän tulisi viimein arvioida tämän saman tilannekuvan pohjalta. Jäänmurtajat tulisi turvallisuussyistä hajauttaa pohjoisen satamiin pian. Kysynkin ministeri Ranteelta: miten tämä hajauttamisasia etenee? Hyvä ja vahva turvallisuuskulttuuri syntyy siitä, että turvallisuuden kokonaiskuvaa arvioidaan, sääntöjä päivitetään sekä valvontaan ja mahdollisiin laiminlyönteihin puututaan ajoissa. Sen takia kokonaisuutena katsottuna tämä esitys vahvistaa meriturvallisuutta, ehkäisee ympäristövahinkoja, tukee huoltovarmuutta ja parantaa Suomen kykyä valvoa omaa laivastoaan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Siksi se on ajankohtainen ja tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme ei ole enää sellainen kuin mihin olimme viime sotien jälkeen tottuneet. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle ovat nousseet hybridivaikuttaminen, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat häiriöt, miehittämättömien järjestelmien käyttö sekä rajat ylittävät turvallisuusuhat. Nyt tämän esityksen tavoitteena on päivittää Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia vastaamaan näitä muuttuneita turvallisuusympäristöjä. On ehdottoman tärkeää, että viranomaisillamme on mahdollisuus toimia tehokkaasti myös nykyisessä toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvin valmisteltu, monipuolinen ja ajankohtainen. Ensinnäkin viime vuosina olemme nähneet Itämerellä useita tapauksia, joissa merenalaiset kaapelit ovat vaurioituneet. Kaasuputket, sähköyhteydet ja tietoliikennekaapelit ovat osa yhteiskuntamme elintärkeitä toimintoja. Jos niitä vahingoitetaan, vaikutukset voivat ulottua energiaturvallisuuteen, tietoliikenteeseen, huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Siksi on perusteltua, että Rajavartiolaitokselle annetaan tämän osalta selkeä valvontatehtävä ja mahdollisuus estää tai keskeyttää merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva vahingoittaminen. Toisena tämä esitys vahvistaa turvallisuutta maamme sisärajoilla. Kun Rajavartiolaitokselle annetaan paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknistä ja radioteknistä valvontaa sekä muodostaa ajantasaista tilannekuvaa sisärajojen tapahtumista ilman, että sisärajavalvontaa tarvitsee välttämättä palauttaa, on helpompi havaita poikkeamat, turvallisuusuhat ja tänä päivänä yleistyneet miehittämättömät kulkuneuvot ajoissa sekä reagoida niihin nopeasti. Kolmantena haluan korostaa, että turvallisuuden näkökulmasta tärkeää on myös Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien yhteistyön vahvistaminen. Siksi esitys sujuvoittaa virka-avun antamista ja selkeyttää rajajoukkojen asemaa tilanteissa, joissa niitä voidaan liittää Puolustusvoimiin. Suomen kokonaisturvallisuus perustuu viranomaisten saumattomaan yhteistyöhön, ja lainsäädännön on tuettava tätä yhteistyötä myös muuttuvissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Uusia toimintavaltuuksia Rajavartiolaitokselle ehdotetaan tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on vahvasti muuttunut. Siitä huolimatta samalla oikeusturvasta, yksityisyydensuojasta ja suhteellisuusperiaatteesta pidetään kiinni. Turvallinen yhteiskunta on myös oikeusvaltio, joka huolehtii lakiensa perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Kokonaisuutena arvioiden tämä esitys vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja viranomaisten toimintakykyä. Se auttaa suojelemaan kriittistä infrastruktuuria, parantaa tilannekuvaa sisärajoilla ja merialueilla sekä antaa Rajavartiolaitokselle paremmat mahdollisuudet vastata tämän päivän ja huomisen turvallisuushaasteisiin. Siksi tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen ajatus siitä, että Suomeen kotoudutaan ennen kaikkea työn, kielen ja yhteiskuntaan osallistumisen kautta. Tämä työn ja kotoutumisen linja on vastuullinen linja. Se tarkoittaa sitä, että Suomeen hiljattain muuttanut saa apua, mutta hänellä on kannustin kotoutua osaksi yhteiskuntaamme. Tämän nyt käsittelyssämme olevan uuden kotouttamistuen taso olisi hieman nykyistä yleistukea matalampi, mutta sitä saava henkilö voisi siirtyä normaalin yleistuen piiriin joko työssäoloehdon täyttämällä, kolmen vuoden asumisella tai osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Tämä on todellakin työn ja kotoutumisen linja. Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä esityksessä ei ole kyse vain etuusjärjestelmän muuttamisesta. Kyse on kotoutumispolitiikan suunnanmuutoksesta, jota Suomen talous ja turvallisuus edellyttävät. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa ajatusta siitä, että yhteiskunnan tarjoama tuki kulkee käsi kädessä omien ponnistelujen kanssa. Kannustin on rakennettu erityisesti kielen oppimiseen, koska tutkimustieto osoittaa hyvin selvästi, että kielitaito on yksi tärkeimmistä työmarkkinoille pääsyä selittävistä tekijöistä. Mitä parempi kotimaisen kielen taito on, sitä paremmat mahdollisuudet henkilöllä on työllistyä, kouluttautua ja toimia täysipainoisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Kaikesta edellä mainitsemastani riippumatta pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä esitys ei jätä vastuuta yksin maahanmuuttaneelle. Samaan aikaan, kun järjestelmään luodaan yksilöille kannustin kotoutua kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme, kunnille ja työvoimaviranomaisille asetetaan velvollisuus huolehtia siitä, että kotoutumistuen piiriin kuuluva työnhakija pääsee palveluun viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Tämä niin sanottu takuuaika merkitsee sitä, että yhteiskunta ei voi vaatia kotoutumista, työllistymistä tarjoamatta samalla mahdollisuutta oppia kieltä, hankkia osaamista ja päästä työelämää kohti vieviin palveluihin. Tämä on järkilinja. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen viesti on, että suomalainen sosiaaliturva antaa turvaa, mutta samalla sen tulee kannustaa oppimaan kieltä, osallistumaan yhteiskuntaan ja rakentamaan omaa tulevaisuutta työn kautta. Suomeen saa tulla, mutta tänne on tultava kotoutumaan ja tekemään töitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt ihan tähän alkuun, että olen allekirjoittanut tämän erinomaisen ja tärkeän aloitteen. Tämä lakialoite käsittelee yhtä politiikan vaikeimmista mutta tärkeimmistä kysymyksistä: miten varmistamme, että päätöksemme eivät ole hyviä ainoastaan seuraavaan budjettiriiheen tai seuraaviin vaaleihin asti vaan ovat sitä myös seuraaville sukupolville. Aloitteen lähtökohta on yksinkertainen: julkinen päätöksenteko on usein väistämättä lyhytjänteistä. Hallitukset vaihtuvat, vaalikaudet päättyvät ja poliittinen keskustelu keskittyy helposti tämän päivän ongelmiin. Samalla monet Suomen suurimmista haasteista eivät kuitenkaan ratkea vuodessa tai edes yhdessä vaalikaudessa. Väestön ikääntyminen, julkisen talouden kestävyys, osaaminen, syntyvyys, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja turvallisuus ovat kaikki kysymyksiä, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siksi myös politiikan on pystyttävä parempaan. Arvoisa puhemies! Aloitteessa ehdotetaan niin sanottua sukupolvivastuulakia, jonka tarkoituksena olisi velvoittaa valtioneuvostoa arvioimaan päätösten vaikutuksia pitkällä ja erittäin pitkällä aikavälillä sekä huomioimaan nykyistä järjestelmällisemmin sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Tämä tavoite on kannatettava, sillä hyvässä päätöksenteossa pitäisi aina kysyä myös, millaisen Suomen jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille. Huoli nuorten tulevaisuususkosta on todellinen ja yhteinen. Viimeisimmän nuorisobarometrin tulokset kertovat siitä, että yhä useampi nuori suhtautuu tulevaisuuteen aiempaa epävarmemmin tai pessimistisemmin. Siksi poliittisen järjestelmän on pystyttävä osoittamaan, että se kykenee tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja, ei ainoastaan reagoimaan akuutteihin kriiseihin. Arvoisa puhemies! Meillä on vastuu paitsi nykyisille suomalaisille myös tuleville sukupolville. Julkinen velka, ympäristön tila, koulutuksen taso, tutkimuksen ja innovaatioiden edellytykset sekä yhteiskunnan turvallisuus eivät ole vain tämän päivän kysymyksiä. Ne ovat myös tulevien sukupolvien oikeuksia ja mahdollisuuksia. Siksi pidän arvokkaana, että me myös täällä eduskunnassa pohdimme, miten pitkäjänteisyyden, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä tulevaisuusvaikutukset voi nykyistä paremmin juurruttaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa varmasti, mutta tulevaisuutta varten voi ja pitää valmistautua ja varautua. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aloitteentekijöitä ja allekirjoittaneita — kiitos. Turvetta ei olla kieltämässä. Tunnistamme sen käyttömahdollisuuden tärkeyden kuivikkeena ja uusiutuvana polttoaineena poikkeus- ja kriisitilanteissa. Sen sijaan kansalaisaloitteen vaatimus turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi ei ole yhtä mutkaton asia. Kansainvälisessä päästölaskennassa turve ei ole uusiutuva polttoaine samalla tavalla kuin puubiomassa. Turve kyllä muodostuu luonnossa, turve on uusiutuvaa, se on tosiasia, mutta sen hitaan uusiutumisen vuoksi sitä käsitellään kansainvälisessä päästölaskennassa käytännössä samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita. Tämä ei ole Suomen käsissä yksin päätettävissä oleva asia vaan perustuu kansainvälisiin laskentasääntöihin ja Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään. Päästökauppa perustuu EU-lainsäädäntöön, ja sitäkin meidän pitää noudattaa, eikä Suomi voi kansallisesti irrottautua järjestelmästä yhtä polttoainetta järjestämällä omalla päätöksellään. Arvoisa puhemies! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö turpeella olisi paikallisesti monilla alueilla suuri merkitys. Siksi pidän tätä kansalaisaloitetta tärkeänä. Se edellyttää meitä selvittämään kaikki mahdollisuutemme kotimaisen energian omavaraisuudessa, huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa strategisen turpeen osalta. Suomen etu ei ole ideologinen vastakkainasettelu turpeen puolesta tai sitä vastaan. Suomen etu on toimiva energiajärjestelmä, kohtuullinen sähkönhinta, vahva huoltovarmuus ja realistinen ilmastopolitiikka. Näillä perusteilla pidän kansalaisaloitteen huoltovarmuushuolia perusteltuina, ja kannatan aloitteen perusteellista ja huolellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Vestmania tästä todella ajankohtaisesta aloitteesta. Suomi tarvitsee investointeja. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja, kasvua sekä puhtaan siirtymän hankkeita, jotka vahvistavat Suomen asemaa teknologian ja datatalouden edelläkävijänä. Juuri siksi on erittäin myönteistä, että tällä viikolla Google ilmoitti mittavasta investointiohjelmasta Suomeen. Tämä investointi kohdistuu datakeskus- ja infrastruktuurihankkeisiin muun muassa Haminaan, Kajaaniin, Muhokseen ja Vaalaan. Kyseessä on yhtiön historian suurin yksittäinen investointi Euroopassa, ja sen arvioidaan tukevan rakennusvaiheen aikana yli 37 000 työpaikkaa sekä tuovan miljardeja euroja lisäystä Suomen kansantalouteen. Arvoisa puhemies! Juuri tämän vuoksi nyt käsiteltävänä oleva lakialoite on erityisen merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissaan, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoa sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinnille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat, mutta kasvavat tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen ”Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja poistettava päästökaupan piiristä — Huoltovarmuus ja edullinen kotimainen energia turvattava” lähtökohta on ymmärrettävä ja tärkeä. Turve on uusiutuvaa energiaa. Viime vuosien kriisit ovat muistuttaneet siitä, että energiapolitiikka ei ole vain ilmasto- ja elinkeinopolitiikkaa, kyse on myös turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Suomessa on kyettävä varmistamaan, että lämpöä ja sähköä on saatavilla myös vaikeissa olosuhteissa, poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Tästä näkökulmasta on perusteltua tunnistaa turpeen roolit osana Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Kuivikkeena ja kasvuturpeena turve on korvaamaton. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: ensinnäkin kysymys on huoltovarmuudesta, toiseksi kysymys on turpeen luokittelusta uusiutuvaksi energiaksi ja sen poistamisesta päästökaupan piiristä. Huoltovarmuuden osalta hallitus on jo tehnyt merkittäviä ratkaisuja. Olemme esimerkiksi päättäneet jatkaa polttoturpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti ja huolehtia sen rahoituksesta. Olemme linjanneet talvienergiatuesta, jonka tavoitteena on ylläpitää sellaista tuotantokapasiteettia, joka kykenee käyttämään biopolttoaineita ja myös turvetta huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tilanteissa. Tämä on vastuullista politiikkaa. Turvetta ei olla kieltämässä. Tunnistamme sen käyttömahdollisuuden ja tärkeyden poikkeus- ja kriisitilanteissa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Siellä vasemmalla reunalla on tapana sanoa, että köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan. Sehän on täyttä valhetta — sehän on täyttä valhetta. [Jaana Strandman: Just näin! — Timo Suhonen: Sinähän sen sanoit! — Pia Viitanen: Ja oikealla on taipumusta tehdä niin!] Rikkailta ei oteta hetken päästä ihan niin paljon kuin aikaisemmin. Eli muistaakseni 58 prosenttia on tuo veroprosentti siellä maksimissaan, ja se lasketaan 52:een. Onko se teidän mielestä ihan oikein, että yli puolet kuitenkin sen jälkeen maksetaan veroja, niin että pystytään sitten tulonsiirtoja maksamaan sinne vähempivaraisille? Eli minusta se on harhaanjohtavaa ja väärin, että te kerrotte tätä samaa asiaa kerta toisensa jälkeen. — Ei muuta. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ilmeisestikin hyvä on tämä esitys, mutta riittämätön. Näin se meni, niin kuin saattaa olettaakin. Käsittelemme tänään esitystä tuloverolain muuttamisesta. Se sisältää kolme muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisen ihmisen arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pitempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat tätä roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Samalla se parantaa ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia. Se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja siksi myös valiokunnassa on puollettu esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetusta koskeva uudistus on paljon enemmän kuin koulutuspoliittinen tai kulttuuripoliittinen hanke. Kyse on siitä, millaisia valmiuksia annamme lapsille ja nuorille kasvaa aktiivisiksi, luoviksi ja yhteisöllisiksi kansalaisiksi. Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan lähes 30 vuotta vanhaa järjestelmää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Kaksi nykyistä oppimäärää yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi oppimääräksi. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan, hallintoa kevennetään, oppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan ja alle 18-vuotiaille annetaan etusija oppilaaksi otossa tilanteissa, joissa paikkoja on vähemmän kuin hakijoita. Lisäksi taiteen alojen välistä yhdenvertaisuutta vahvistetaan ja opetuksen alueellista saatavuutta pyritään parantamaan. Nämä tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. Tämän esityksen perusteluissa todetaan, että taiteen perusopetus vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sosiaalista pääomaa, luottamusta sekä henkistä kriisinkestävyyttä. Nämä eivät ole vain kasvatuksellisia tavoitteita, vaan myös turvallisuustekijöitä. Yhteiskunta kestää kriisejä paremmin silloin, kun ihmisillä on näitä taitoja ja tunne yhteisöön kuulumisesta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että uudistuksella pyritään parantamaan opetuksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat, väestönkehitys ja alueelliset erot eivät saa estää lapsia ja nuoria osallistumasta taiteen perusopetukseen. Jokaisella lapsella pitäisi olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus löytää oma tapansa ilmaista itseään ja kehittää osaamistaan sekä kokea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä uudistus vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta samalla se vahvistaa myös jotain vielä suurempaa. Se koskettaa syvästi yhteiskuntamme henkistä kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Juuri niitä me tänä päivänä erityisesti tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Talvitietä tämän tärkeän asian edistämisestä ja erinomaisesta esittelystä. Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta — taide on tietysti monelle paljon enemmän kuin pelkkä harrastus —, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kirkko on monille suomalaisille tärkeä osa elämää. Tällä esityksellä tehdään merkittäviä uudistuksia kirkon hallintoon seurakuntavaalien osalta. Se ei siis koske kirkon oppia, virkakysymyksiä tai seurakuntien perustehtäviä. Sen sijaan esityksen tavoitteena on siirtyä seurakuntavaaleissa ja kirkkoherranvaaleissa paperisista äänioikeutettujen luetteloista sähköiseen äänioikeusrekisteriin. Kyse on ennen kaikkea siitä, että vaalien toimittaminen olisi sujuvampaa, nopeampaa ja luotettavampaa niin äänestäjille kuin vaaleja järjestäville seurakunnille. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä yhteiskunnassa suuri osa vaaleihin liittyvästä hallinnosta on jo pitkään perustunut sähköisiin rekistereihin. On perusteltua, että myös kirkon vaalimenettelyä kehitetään vastaamaan tätä aikaa. Se ei tarkoita, että todellisuudesta tulisi hankalampaa. Päinvastoin erityisen tärkeää tässä esityksessä on, että uudistus helpottaa ennakkoäänestämistä. Ennakkoäänestyksen suosio on kasvanut myös kirkollisissa vaaleissa, ja nykyinen järjestelmä sisältää paljon käsityötä, joka vie paljon aikaa sekä lisää inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Sähköinen rekisteri vähentää tätä työtä ja vapauttaa seurakuntien voimavaroja varsinaiseen tehtäväänsä. Arvoisa puhemies! Uudistuksessa on myös kiinnitetty huomiota tietosuojaan ja oikeusturvaan. Koska kyse on kirkon jäsenrekisteriin perustuvista tiedoista, lainsäädännön tulee olla täsmällistä ja huolellista. Siksi esityksessä on säädetty rekisterin käyttötarkoituksesta, tietojen käsittelystä, muutoksenhausta ja rekisteriin tehtävistä korjauksista. Tämä on tärkeää siksi, että digitalisaatiota voidaan edistää vain silloin, kun ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän tietonsa ovat turvassa. Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että esityksellä pyritään tukemaan seurakuntademokratiaa. Erityisesti nuorille seurakuntavaalit ovat usein ensimmäinen kosketus äänestämiseen ja vaikuttamiseen. Mitä helpommaksi ja sujuvammaksi osallistuminen tehdään, sitä paremmin kannustamme ihmisiä käyttämään demokraattisia oikeuksiaan myös tulevaisuudessa. Harmillista on, etteivät nämä uudistukset ehdi tulla voimaan vielä tämän syksyn seurakuntavaaleissa, mutta tässä asiassa on parempi myöhään kuin ei milloinkaan. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän näin aluksi ministeri Merta tämän asian erinomaisesta edistämisestä ja esittelystä. Esityksen tarkoituksena on sujuvoittaa rikosprosessia, tehostaa asioiden käsittelyä ja lyhentää käsittelyaikoja. Resurssin lisäksi on asioiden hoitamisen prosessi saatu järkevämmäksi ja tehokkaammaksi. Prosessi vahvistaa oikeusturvan saatavuutta rikosasian käsittelyn ollessa nopeampaa ja edullisempaa. Nopea käsittely ohjaa vaikutusta, rikoksen torjuntaa ja prosessien vaikuttavuutta. Ei voi muuta kuin kannattaa tätä erinomaista esitystä ja sen nopeaa läpimenoa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys vankeuslain muuttamisesta on tarpeellinen ja ajankohtainen uudistus. Vankiloiden on oltava turvallisia paikkoja niin henkilökunnalle kuin vangeillekin. On meidän vastuumme huolehtia siitä, että rangaistusten täytäntöönpano toimii luotettavasti myös poikkeuksellisissa tilanteissa ja oloissa. Koronapandemia osoitti, että nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin anna Rikosseuraamuslaitokselle riittäviä ja selkeitä toimivaltuuksia toimia vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Nyt tällä esityksellä tähän puutteeseen vastataan. Sen myötä Rikosseuraamuslaitokselle säädetään selkeä toimivalta rajoittaa esimerkiksi toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia silloin, kun yhteiskunnan turvallisuus tai vankiloiden toiminta sitä vakavasti edellyttää. Samalla sääntelyyn rakennetaan välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet, jotta rajoituksia ei olisi enempää kuin tilanteen hoitaminen vaatii. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä kokonaisuus liittyy vankilaturvallisuuden vahvistamiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus vankiloissa on todellinen haaste ja ongelma, eikä rikollisen toiminnan johtaminen vankilan sisältä käsin voi olla hyväksyttävää. Esityksessä selkeytetään tehostetun valvonnan osastoja koskevaa sääntelyä sekä yhtenäistetään Rikosseuraamuslaitoksen valvontavaltuuksia. Tavoitteena on, että henkilökunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantavaan toimintaan nykyistä tehokkaammin ja oikeudellisesti selkeämmin. Samalla on tärkeää todeta, että turvallisuuden lisääminen ja oikeusturvan vahvistaminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita, päinvastoin. Kun toimivaltuudet ovat nykyistä selkeämmät, myös päätöksenteko yhdenmukaistuu ja vangin oikeusturva paranee. Arvoisa puhemies! Tärkeää on erityisesti se, kuinka tässä esityksessä huomioidaan vankien kuntoutuminen ja rikoksettomaan elämään palaaminen. Vankien mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen ja ulkopuolisiin laitoksiin ja sijoituksiin vahvistetaan, ja alaikäisten vankien osalta halutaan mahdollistaa nykyistä paremmin sijoittaminen lastensuojelulaitoksiin silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Kokonaisuutena arvioiden tämä esitys parantaa vankiturvallisuutta ja vankilaturvallisuutta, vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, torjuu vankeusaikaista rikollisuutta ja samalla selkeyttää lainsäädäntöä sekä parantaa oikeusturvaa. Se on siis juuri sitä, mitä lainsäädännöltä tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ihmiskauppa on yksi vakavimmista ihmisarvon loukkauksista. Se riistää ihmiseltä vapauden, itsemääräämisoikeuden ja usein myös mahdollisuuden rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Siksi ihmiskauppaan ja sen eri ilmenemismuotoihin on puututtava määrätietoisesti ja tehokkaasti. Tämä esitys tekee sen. Se vahvistaa ihmiskaupan vastaista työtä Suomessa usealla tärkeällä tavalla. Esityksessä täsmennetään ihmiskaupan rikoksen tunnusmerkistöä siten, että sijaissynnyttäjäksi saattaminen lisätään yhdeksi ihmiskaupan tarkoitukseksi. Lisäksi säädetään useasta rikoksesta ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä. Arvoisa puhemies! Ihmiskauppa ei synny tyhjiössä. Sen taustalla on aina kysyntää, on kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pakkotyöstä tai muista ihmisarvoa loukkaavista olosuhteista. Kun kysyntään puututaan, kuten tällä esityksellä on tarkoitettu, puututaan myös ihmiskaupan kannattavuuteen. Siksi tämä esitys vahvistaa myös uhrien asemaa rikosprosessissa. Tietyissä tilanteissa esitutkinnassa tehtyä ääni- ja kuvatallennetta voidaan käyttää oikeudenkäynnissä todisteena. Tämä vähentää erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien kuormitusta ja auttaa varmistamaan, että rikokset voidaan käsitellä asianmukaisesti. Samalla viranomaisille annetaan tarpeelliset välineet näiden rikosten tutkimiseen ja estämiseen. Televalvonnan ja peitellyn tiedonhankinnan käyttömahdollisuuksia laajennetaan uuden rikoksen osalta tarkkarajaisesti ja lain edellytyksiä noudattaen. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen viesti on selvä: ihmiskaupan uhreja suojellaan nykyistä paremmin, hyväksikäyttäjiä saatetaan vastuuseen nykyistä tehokkaammin ja yhteiskunta osoittaa, ettei ihmisen hyväksikäyttämiselle ole sijaa Suomessa. Turvallinen arki kuuluu jokaiselle, ja sen eteen me teemme työtä joka ainoa päivä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina perusteellisesti. Rajaturvallisuus, sisäinen turvallisuus ja vakavan rikollisuuden torjunta eivät ole enää toisistaan irrallisia kysymyksiä, vaan ne kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Perinteisten uhkien rinnalle ovat nousseet hybridivaikuttaminen, kansainväliset rikollisverkostot sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ammattimainen järjestäminen. Juuri tähän muuttuneeseen toimintaympäristöön tämä hallituksen esitys pyrkii vastaamaan ja vastaa. Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on laittoman maahantulon järjestämisessä, ihmiskaupassa ja niihin liittyvissä järjestäytyneessä rikollisuudessa ja sen estämisessä. Nämä eivät ole yksittäisiä rikoksia vaan usein osa kansainvälisten verkostojen toimintaa, jossa ihmisistä tehdään kauppatavaraa ja rikollisuuden tuotot liikkuvat yli valtiorajojen. Siksi on myös tärkeää, että rikostorjunnassa korostuu ennakointi. Tämän esityksen keskeinen ajatus on mahdollistaa tiedonhankinta aikaisemmassa vaiheessa, siis silloin, kun vakavan rikoksen uhasta on olemassa näyttöä mutta ei ole vielä yksilöityä rikosta, jonka perusteella nykyiset toimivaltuudet voitaisiin ottaa käyttöön. On selvää, että meidän on kyettävä tunnistamaan uhka ennen kuin ihmiskaupan uhri joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Meidän on kyettävä tunnistamaan rikollinen verkosto ennen kuin laittoman maahantulon järjestäminen laajenee, ja meidän on kyettävä toimimaan ennen kuin uhka konkretisoituu vakavaksi vahingoksi yksilölle tai yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Suomi ei saa olla sinisilmäinen. Laittoman maahantulon järjestäminen, ihmiskauppa ja kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ovat ilmiöitä, jotka muuttuvat nopeasti, hyödyntävät teknologiaa tehokkaasti ja toimivat yli valtakunnanrajojen. Viranomaisten on kyettävä vastaamaan tähän kehitykseen. Siksi myös rikollisuuden torjunnan on siirryttävä yhä enemmän uhkaa koskevan tiedon hankintaan, analysointiin ja hyödyntämiseen. Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallinen arki ja taata heille turvallinen kotimaa. Siksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on pystyttävä puuttumaan nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin. Nyt tämä esitys antaa Rajavartiolaitokselle paremmat mahdollisuudet tehdä juuri sitä työtä, jota kansalaisemme viranomaisilta odottavat: suojella maata, suojella ihmisiä ja torjua uhkia ennen kuin ne ehtivät toteutua. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vihdoin tämä odotettu uudistus vaaratiedotteesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Kiitän ministeri Rantasta erinomaisesta toiminnasta tässäkin asiassa. Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut. Samalla myös kansalaisten odotukset viranomaisten kyvystä tavoittaa ihmiset vaaratilanteessa ovat muuttuneet. Kun lähes jokaisella on matkapuhelin mukanaan, on luonnollista, että vaaratiedotteet tavoittavat ihmiset sitä kautta. Tällä esityksellä vahvistamme merkittävästi Suomen väestön varoittamisjärjestelmää. Sen avulla varoitukset voidaan toimittaa nopeasti, tarkasti, rajatulle alueelle ja käytännössä kaikille alueella oleville päätelaitteille riippumatta operaattorista. Vaaratiedotteet tulevat siis vihdoin sinne, missä kansalaisetkin ovat. Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset ja muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta niitä laajennetaan nyt. Turvallisuuttamme ei tule rakentaa yhden järjestelmän varaan, vaan monikanavaisuus tekee varoitusjärjestelmästä toimintavarman myös häiriötilanteessa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä rakennetaan viranomaisille entistä parempia keinoja tavoittaa kansalaiset. Se on erittäin hyvä asia. Seuraava kehitysaskel voisi olla myös sen tarkastelu, miten kansalainen voisi entistä paremmin tavoittaa viranomaiset kaikissa vaaratilanteissa, myös silloin, kun puhuminen ei ole mahdollista tai hätäilmoituksen jättämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Kokonaisuutena tämä esitys kuitenkin vahvistaa turvallisuutta, parantaa viranomaisten toimintakykyä ja tuo Suomen vaaratiedottamisen vastaamaan tämän päivän teknologisia mahdollisuuksia. Turvallisuusjärjestelmien kehittäminen ei kuitenkaan saa päättyä tähän. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset. Muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta nyt niitä laajennetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen valtion raja on meidän. Siksi sen turvallisuudesta huolehtiminen on meidän vastuulla. Suomessa on voitava elää turvassa, ja siksi rajaa ei tule avata ennen kuin Venäjän arvaamaton ja rikollinen toiminta Euroopassa päättyy. Tämän esityksen mukaan itärajamme väliaikaista sulkua jatkettaisiin vuoden 28 loppuun saakka. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Esityksen ydin on yksinkertainen: lain sisältöä ei muuteta, mutta sen voimassaoloa jatketaan, koska turvallisuusympäristö ei ole muuttunut olennaisesti parempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan laaja-alaisen vaikuttamisen uhka ja riski Suomen itärajalla on edelleen korkea. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän valtiollisilla toimijoilla ja rikollisverkostoilla on edelleen kyky käyttää välineellistettyä maahantunkeutumista vaikuttamisen keinona. Mitään sellaista muutosta ei ole tapahtunut, jonka perusteella voitaisiin todeta tämän uhan poistuneen. On tärkeää todeta, että laki on aidosti viimeinen keino. Sen käyttöönotto edellyttää korkeaa kynnystä, vieraan valtion vaikuttamista, vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai täysivaltaisuudelle sekä sitä, että muut keinot eivät riitä tilanteen hallintaan. Suomen itärajan on oltava meidän hallinnassamme. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on lopulta siitä, voimmeko itse päättää siitä, ketkä saapuvat maahamme ja millä perusteella. Tähän hallituksen vastaus on selvä. Suomen täysivaltaisuutta, kansallista turvallisuutta ja rajaturvallisuutta on pystyttävä suojelemaan myös sellaisissa tilanteissa, joihin normaali lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja. Juuri siksi tämän lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä on kyse erityisen tärkeästä asiasta, eläinten hyvästä kohtelusta ja siitä, millaisia seurauksia eläinten hyvinvoinnin vakavasta laiminlyönnistä tulee olla. Kokoomuksen lähtökohta on yksinkertainen: eläinten hyvä kohtelu kuuluu sivistykseen ja sivistyneeseen yhteiskuntaan. Jos ihminen syyllistyy eläinsuojelurikokseen, teolla pitää olla myös tuntuvat seuraukset. Eläimiä ei voida kohdella välinpitämättömästi tai julmasti ilman, että siitä seuraisi todellista vastuuta. Siksi on perusteltua kiristää eläintenpitokieltoja ja puuttua nykyistä tehokkaammin myös niiden rikkomiseen. Jatkossa eläintenpitokiellon rikkomisesta ja rikoksista voidaan tuomita selkeästi ankarampia rangaistuksia — hyvä niin. Tämä on merkittävä parannus ja aivan oikea suunta. Eläintenpitokielto ei ole vain muodollinen määräys. Sen tarkoituksena on estää eläinten joutuminen uudelleen sellaisen ihmisen hoitoon, joka on jo osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niistä asianmukaisesti. Samalla meidän on pidettävä huolta siitä, että valvonta toimii ja että viranomaisilla on riittävät mahdollisuudet puuttua tilanteisiin ajoissa. Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen kertoo paljon yhteiskuntamme arvoista ja tilasta. Vastuu heikoimmassa asemassa olevista, myös eläimistä, on osa sivistystä ja vastuullisuutta. Siksi kannatan näitä muutoksia. Eläinten kaltoinkohteluun on oltava nollatoleranssi. Sääntöjen ja lakien rikkomisesta on seurattava tuntuvia rangaistuksia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! On todettava, että rikosseuraamusala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Vartijoiden tarve kasvaa, mutta koulutus ei ole pysynyt mukana. Siksi on tärkeää, että alan tutkintoa voidaan jatkossa suorittaa myös työn ohessa. Se auttaa meitä saamaan lisää osaavia ihmisiä valvonta- ja ohjaustehtäviin, sellaisiin tehtäviin, joissa ei riitä pelkkä yleinen koulutus, vaan tarvitaan rikosseuraamusalan omaa erityistä osaamista. Tämä tuo joustavuutta arkeen. Lisäksi se tuo kaivattua selkeyttä siihen, miten palveluja voidaan hankkia esimerkiksi päihdekuntoutukseen ja vankien arkitaitojen vahvistamiseen. Tätä tehdään jo nyt, mutta lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin ajan tasalla. Jatkossa varmistetaan, että jokainen ulkopuolinen toimija toimii viranomaisten ohjauksessa, noudattaa salassapitoa ja tekee työnsä tavalla, joka tukee turvallista arkea vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole vain hallinnollinen uudistus, sen ydintä on turvallisuus. Kokonaisuudessa keskeistä on turvallisempi työympäristö henkilöstölle, turvallisempi arki vangeille ja loppujen lopuksi turvallisempi maa meille kaikille. Siksi pidän esityksen tavoitteita oikeina ja perusteltuina. Lakivaliokunnassa tämä esitys on nyt huolellisesti käsitelty ja siihen on tehty tarpeellisia muutoksia. On totta, että rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on nyt seurattava tiiviisti ja mahdollisiin ongelmiin on vielä puututtava viivytyksettä. Vain siten rakennamme vahvaa Rikosseuraamuslaitosta ja turvallisempaa arkea suomalaisten koteihin. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän salin tärkein tehtävä on varmistaa Suomen ja suomalaisten kansallinen turvallisuus. Se on meidän ykkösasia. Esityksen mukaan laaja-alaisen vaikuttamisen uhka ja riski Suomen itärajalla on edelleen korkea. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän valtiollisilla toimijoilla ja rikollisverkostoilla on edelleen kyky käyttää välineellistettyä maahantunkeutumista vaikuttamisen keinona. Mitään sellaista muutosta ei ole tapahtunut, jonka perusteella voitaisiin todeta tämän uhan poistuneen. On tärkeää todeta, että laki on aidosti viimesijainen keino. Sen käyttöönotto edellyttää korkeaa kynnystä, vieraan valtion vaikuttamista, vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai täysivaltaisuudelle sekä sitä, että muut keinot eivät enää riitä tilanteen hallintaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on lopulta siitä, voimmeko itse päättää, keitä saapuu maahamme ja millä perusteella. Tähän hallituksen vastaus on selvä: Suomen täysivaltaisuutta, kansallista turvallisuutta ja rajaturvallisuutta on pystyttävä suojelemaan myös sellaisissa tilanteissa, joihin normaali lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja. Juuri siksi tämän lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta on ennen kaikkea sääntelyn täsmennystä ja käytännön ongelmien korjaamista koskeva esitys. Esityksellä ei muuteta suomalaisen aselainsäädännön perusperiaatteita, vaan tavoitteena on tehdä lainsäädännöstä selkeämpää, sujuvampaa ja turvallisuuden näkökulmasta johdonmukaisempaa. Keskeisiä muutoksia ovat asealan elinkeinonharjoittajien ilmoitus- ja tiedostonpitovelvollisuuksien selkeyttäminen, pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjen aseiden sääntelyn keventäminen, lupien ja hyväksyntöjen peruuttamissäännösten yhdenmukaistaminen sekä Euroopan unionin asedirektiivin täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden korjaaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisuusnäkökulmasta tärkeää on, että esityksessä pidetään kiinni ampuma-aseiden jäljitettävyydestä ja valvottavuudesta. Hyvä lainsäädäntö on sekä vaikuttavaa että tarkoituksenmukaista. Meillä Suomessa on paljon historiallisia tykkejä, kranaatinheittimiä ja muita muistoesineitä, joiden väärinkäyttöriski on käytännössä erittäin vähäinen. Tämä laki on ollut odotettu, sillä emme saa unohtaa historiaamme sääntelyn alla. Tämä esitys selkeyttää ja vakauttaa hallitusti. Arvoisa puhemies! Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan reserviin. Satojentuhansien reserviläisten osaaminen, toimintakyky ja ampumataito ovat olennainen osa maamme puolustuskykyä. Reserviläisten aktiivinen harjoittelu ylläpitää niitä taitoja, joita kriisitilanteessa tarvitaan. Tämän vuoksi vastuullinen ampumaharrastus, ampumaurheilu ja reserviläistoiminta ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Siksi tämä ampuma-aselain muutos selkeyttää myös aselupiin liittyvää sääntelyä. Suomalainen järjestelmä perustuu luottamukseen ja vastuullisuuteen. Valtaosa luvallisista aseen omistajista on metsästäjiä, urheiluampujia tai reserviläisiä, jotka noudattavat tarkasti lainsäädäntöä ja turvallisia toimintatapoja. Tätä toimintaa tulee voida tukea samalla, kun viranomaisilla säilyvät tehokkaat keinot puuttua väärinkäytöksiin. Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä, että hallitus tuo nyt käsiteltäväksi esityksen, jolla korjataan havaittuja epäkohtia, kevennetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja samalla vahvistetaan sääntelyn selkeyttä sekä turvallisuutta. On tärkeää, että aselainsäädäntö pysyy ajan tasalla oikeasuhtaisena ja tukee samalla sekä yleistä turvallisuutta että Suomen puolustusjärjestelmän perustana olevan reservin toimintakykyä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen ehkä tärkein viesti on se, että turvallisuus ei enää ole vain puolustus- tai ulkopolitiikkaa eikä sitä rakenneta yksin. Pohjoismaissa turvallisuutta tarkastellaan yhä vahvemmin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, jossa puolustuksen rinnalla korostuvat huoltovarmuus, rakennettu ympäristö, terveysturvallisuus, varautuminen, kyberturvallisuus ja kansalaisten kriisinkestävyys. Näin kuuluukin olla. Arvoisa puhemies! Erityisen merkittävää on, että Pohjoismaat ovat alkaneet rakentaa turvallisuutta entistä tiiviimmän yhteistyön kautta. Kertomuksessa korostuvat Nordefco-yhteistyö, Nato-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet sekä yhteinen varautuminen kriiseihin. Keskeisiä teemoja olivat sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, meriturvallisuus ja kyky torjua hybridi- ja kyberuhkia. Pohjoisen Suomen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kertomuksessa nostetaan esiin arktinen alue, Pohjois-Atlantti ja Itämeri. Näiden alueiden turvallisuus ja logistiikka eivät ole vain alueellisia kysymyksiä vaan koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeisiä. Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa korostetaan myös sitä, että kokonaisturvallisuus rakentuu yhteiskunnan sisältä. Henkinen kriisinkestävyys, koulutus, kulttuuri, medialukutaito ja demokratian toimivuus ovat tärkeä osa turvallisuutta. Tämä on tärkeä viesti aikana, jolloin informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan polarisoituminen ovat osa nykyaikaisia turvallisuusuhkia. Tästä myös Suomi on puhunut omalla puheenjohtajuuskaudellaan tänä vuonna. Tavoite yhteisestä pohjoismaisesta visiosta yhteisen kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta on merkittävä. Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat pieniä valtioita, mutta yhdessä ne muodostavat vahvan alueen, jonka turvallisuus perustuu luottamukseen, yhteistyöhön ja yhteisiin arvoihin. Juuri näitä vahvuuksia meidän on edelleen vahvistettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomusta tarkastellaan usein päästöjen, tavoitteiden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Yhä enemmän sitä on kuitenkin syytä tarkastella myös turvallisuuden näkökulmasta. Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa huoltovarmuuteen, energiaturvallisuuteen, rakennetun ympäristömme kestävyyteen ja samalla koko yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Suomessa olemme jo nähneet, kuinka sääilmiöt, vaihtelevat talviolosuhteet, metsäpaloriskit ja tulvat aiheuttavat uusia haasteita niin viranomaisille, elinkeinoille kuin kansalaisille. Kun yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan kaikissa olosuhteissa, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen myös varautumista tuleviin turvallisuusuhkiin ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva ilmastovuosikertomus osoittaa samalla, että päästöjen vähentäminen ja energiantuotannon uudistaminen eivät ole vain ilmastotekoja, ne ovat myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Mitä omavaraisempi Suomi on energian suhteen ja mitä monipuolisempi energiantuotantomme on, sitä vähemmän olemme alttiita ulkoisille häiriöille ja kansainvälisille kriiseille. Energiaturvallisuus, puhtaat kotimaiset energialähteet ja toimivat sähköverkot ovat nykyisin tärkeä osa kansallista turvallisuutta siinä, missä monet perinteisemmätkin turvallisuusratkaisut. Ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka eivät siis ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne tukevat toisiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että siirtymä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa toteutetaan tavalla, joka vahvistaa myös alueiden elinvoimaa, huoltovarmuutta ja kansalaisten luottamusta. Turvallinen yhteiskunta syntyy siitä, että ihmiset kokevat muutosten olevan hallittuja, oikeudenmukaisia ja ennakoitavia. Siksi ilmastovuosikertomuksen keskeinen viesti ei ole ainoastaan se, kuinka paljon päästöt ovat kehittyneet, vaan myös se, kuinka hyvin Suomi rakentaa kestävyyttä tulevaisuuden kriisejä vastaan. Ilmastotyö on parhaimmillaan samalla turvallisuustyötä, huoltovarmuustyötä ja varautumistyötä. Tätä kohti meidän on jatkossakin pyrittävä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen työ on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä turvatehtävistä. Sen on pidettävä huolta siitä, että rangaistukset pannaan täytäntöön lain ja tuomion mukaan, mutta myös siitä, että vankiloissa pysyy järjestys ja että henkilöstö voi tehdä työnsä turvallisin mielin. Tänä päivänä vankiloissa eletään tilanteessa, jossa väkeä, asiakkaita, on aiempaa enemmän ja tilat ovat monin paikoin täynnä. Kun vankiloissa on tiukkaa, turvallisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia, jotka selkeyttävät johtamista ja arjen työnjakoa. Kun jokainen tietää, kuka vastaa mistäkin, myös turvallisuus paranee. Arvoisa puhemies! On myös todettava, että rikosseuraamusala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Vartijoiden tarve kasvaa, mutta koulutus ei ole pysynyt mukana. Siksi on tärkeää, että alan tutkintoa voidaan jatkossa suorittaa myös työn ohessa. Se auttaa meitä saamaan lisää osaavia ihmisiä valvonta- ja ohjaustehtäviin, sellaisiin tehtäviin, joissa ei riitä pelkkä yleinen koulutus vaan tarvitaan rikosseuraamusalan omaa erityistä osaamista. Tämä tuo joustavuutta arkeen. Lisäksi se tuo kaivattua selkeyttä siihen, miten palveluja voidaan hankkia esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai vankien arkitaitojen vahvistamiseen. Tätä tehdään jo nyt, mutta lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin ajan tasalla. Jatkossa varmistetaan, että jokainen ulkopuolinen toimija toimii viranomaisten ohjauksessa, noudattaa salassapitoa ja tekee työnsä tavalla, joka tukee turvallista arkea vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole vain hallinnollinen uudistus. Sen ydintä on turvallisuus. Kokonaisuudessa keskeistä on turvallisempi työympäristö henkilöstölle, turvallisempi arki vangeille ja loppujen lopuksi turvallisempi maa meille kaikille. Siksi pidän esityksen tavoitteita oikeina ja perusteltuina. Lakivaliokunnassa tämä esitys on nyt huolellisesti käsitelty, ja siihen on tehty tarpeellisia muutoksia. On totta, että rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on nyt seurattava tiiviisti ja mahdollisiin ongelmiin on vielä puututtava välittömästi. Vain siten rakennamme vahvaa Rikosseuraamuslaitosta ja turvallisempaa arkea suomalaisten koteihin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, jossa kyse on ennen kaikkea Suomen ja Euroopan turvallisuudesta, huoltovarmuudesta sekä strategisesta riippumattomuudesta. Tämä lakiesitys käsittelee EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa asetusta ja luo meille kansalliset rakenteet asetuksen toimeenpanolle ja valvonnalle. Tämä on tärkeää, sillä vain meillä Suomessa voimme tietää, mikä on meille tärkeää ja hyväksi. Arvoisa puhemies! Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia kansainväliset toimitusketjut voivat olla. Energia, puolustusteollisuus, tietoliikenneverkot, akkuteknologiat ja puhtaan siirtymän ratkaisut tarvitsevat harvinaisia metalleja ja muita kriittisiä raaka-aineita. Jos niiden saatavuus häiriintyy, vaikutukset ulottuvat tänä päivänä nopeasti koko yhteiskuntaan. Siksi kriittiset raaka-aineet eivät ole enää vain teollisuuspolitiikkaa vaan myös turvallisuuspolitiikkaa. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi pystyy toteuttamaan EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen velvoitteet. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset nimettäisiin, markkinavalvontaa vahvistettaisiin ja viranomaisille annettaisiin tarvittavat toimivaltuudet valvoa asetuksen noudattamista. Lisäksi säädettäisiin kansallisesta etsintäohjelmasta sekä käytöstä poistettuja kaivannaisjätealueita koskevasta tietokannasta. Nämä ovat hyvin kannatettavia ja tarpeellisia muutoksia. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta erityisen merkittävää on se, että esitys tukee raaka-ainehuollon pitkäjänteistä varmistamista. Samalla se auttaa tunnistamaan myös kaivannaisjätteisiin sitoutuneita kriittisiä raaka-aineita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tämä on osa kiertotaloutta mutta myös osa huoltovarmuutta. Jokainen Suomessa tunnistettu ja vastuullisesti hyödynnettävä kriittinen raaka-aine vähentää riippuvuuttamme ulkopuolisista toimittajista ja lisää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Pohjoisen Suomen näkökulmasta tällä on erityinen merkitys. Monia Euroopan kannalta keskeisiä mineraalivarastoja sijaitsee juuri Suomessa. Oikein toteutettuna niiden hyödyntäminen voi vahvistaa alueellista elinvoimaa, tuoda investointeja ja lisätä työpaikkoja. Isossa kuvassa tämä vahvistaa koko Euroopan strategista omavaraisuutta. Samalla on tärkeää huolehtia kotimaisesta ympäristöstä, paikallisista yhteisöistä ja siitä, että toiminta tapahtuu vastuullisesti kestävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Kriittisten raaka-aineiden saatavuus vaikuttaa puolustusteollisuuteen, energiantuotantoon, sähköistymiseen ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ilman niitä emme pysty rakentamaan niitä ratkaisuja, joihin tulevaisuuden turvallisuus ja kilpailukyky perustuvat. Siksi pidän tärkeänä, että Suomi huolehtii omalta osaltaan kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta, toimitusketjujen toimivuudesta ja niiden valvonnasta, kuten tällä esityksellä tavoitellaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva ilmastovuosikertomus osoittaa samalla, että päästöjen vähentäminen ja energiatuotannon uudistaminen eivät ole vain ilmastotekoja, ne ovat myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Mitä omavaraisempi Suomi on energian suhteen ja mitä monipuolisempi energiatuotantomme on, sitä vähemmän olemme alttiita ulkoisille häiriöille ja kansainvälisille kriiseille. Energiaturvallisuus, puhtaat kotimaiset energialähteet ja toimivat sähköverkot ovat nykyisin osa kansallista turvallisuutta siinä, missä monet perinteisemmätkin turvallisuusratkaisut. Ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka eivät siis ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne tukevat toisiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019, maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Sen jälkeen olemme nähneet Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomen liittymisen Natoon, kyberuhkien kasvun sekä laaja-alaisen vaikuttamisen yleistymisen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on selkeä: tiedusteluviranomaisten toimintakyvyn on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Haluamme vahvistaa Suomen kykyä havaita ja tunnistaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedustelun tärkein tehtävä ei ole reagoida jo tapahtuneeseen vaan tuottaa ennakkovaroitus siitä, mitä on tapahtumassa. Ennakointi on se asia, missä tiedustelun tulee olla edellä. Juuri ennakkovaroitus antaa valtiolle mahdollisuuden varautua, tehdä oikeita päätöksiä ajoissa ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedusteluun. Käytännössä tarkoituksena on mahdollistaa tiedustelun aiempaa tarkempi kohdentaminen. Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla viestintä ja tiedonsiirto tapahtuvat. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat liikkuvat yhä useammin tietoverkoissa, eivätkä perinteiset toimintamallit enää aina niitä kykene tunnistamaan. Samalla säädetään myös uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta. Sen avulla voitaisiin hankkia tietoa Suomessa sijaitsevista tietojärjestelmistä silloin, kun niitä käytetään sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on vastaus siihen todellisuuteen, jossa tietojärjestelmät, viestintäverkot ja digitaalinen ympäristö ovat nousseet keskeiseksi osaksi turvallisuusympäristöämme. Arvoisa puhemies! Suomi on osa Natoa ja läntistä turvallisuusyhteisöä, mutta se ei poista tarvetta huolehtia omasta kansallisesta tiedustelukyvystämme, päinvastoin. Mitä monimutkaisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on se, että Suomi kykenee muodostamaan oman tilannekuvansa ja tuottamaan omat ennakkovaroituksensa päätöksenteon tueksi. On samalla tärkeää korostaa, että tiedustelutoiminta ei ole rajoittamatonta. Sotilastiedustelulainsäädäntöön sisältyy vahvoja oikeusturva- ja valvontamekanismeja. Siksi toiminta perustuu jatkossakin perusoikeuksien kunnioittamiseen, suhteellisuusperiaatteeseen, vähemmän haitan periaatteeseen sekä riippumattomaan laillisuusvalvontaan. Tiedustelutoiminnan tehokkuuden ja oikeusvaltion vaatimusten on kuljettava käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on myös sitä, että ihmiset voivat luottaa omien tietojensa pysyvän turvassa ja käyttää digitaalisia palveluja ilman pelkoa väärinkäytöksistä. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2025 korostaa, että tietosuoja on olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja demokratian toimintakykyä. Se on työtä, joka ansaitsee meiltä kiitoksen. Tämä kertomus osoittaa, että turvallisuuden rakentaminen vaatii myös vahvaa tietosuojaa, toimivia viranomaisia ja jatkuvaa valppautta muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti. Tekoäly yleistyy nopeasti, yhteiskunnan digitalisaatio etenee, ja geopoliittinen tilanne vaikuttaa yhä enemmän myös tietosuojaan ja tiedonsiirtoihin. Myös henkilötietojamme kysytään meiltä yhä useammin. Tässä kertomuksessa osoitetaan meille arvokas kysymys siitä, kuka hallitsee tietoja ja kenellä on pääsy niihin. Tämä on nykyään ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Tästä meille kertoo myös se, että kertomuksessa käsitellään tapauksia, joissa henkilötietoja on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle tai joissa on jouduttu arvioimaan kansainvälisten teknologiayritysten toimintaa. Nämä havainnot osoittavat, että tietosuoja ei ole enää pelkästään yksityisyydensuojaa koskeva kysymys. Se liittyy kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kykyyn säilyttää päätösvalta omista tiedoistaan. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että tietoturvaloukkausten määrä jatkaa kasvuaan. Vuonna 2025 tietosuojavaltuutetulle ilmoitettiin yli 7 300 tietoturvaloukkausta. Muuttuva toimintaympäristö ja kasvava vireille tulevien asioiden määrä haastavat meitä tässä hetkessä, kun valtiomme toimii niukkuudessa. Turva, suoja ja luottamus ovat yhteiskuntamme kulmakiviä. Toisena kertomuksessaan tietosuojavaltuutetun toimisto on kiinnittänyt erityistä huomiota viranomaisten kasvaviin tiedonsaantioikeuksiin. Rikollisuuden torjunta ja turvallisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Tärkeää kuitenkin on, että toimivaltuuksien laajentaminen on tarkkarajaista, välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä on löydettävä kestävä tasapaino. Arvoisa puhemies! Vahva tietosuoja ei ole turvallisuuden este vaan sen edellytys. Kansalaiset luottavat viranomaisiin, yrityksiin ja digitaalisiin palveluihin vain silloin, kun he voivat luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti ja lainmukaisesti. Tämä luottamus on yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuusvahvuuksista. — Kiitos, arvoisa puhemies.