Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan. Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella. Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla välitysmenettelylailla tarkoitetaan osapuolten sopimukseen perustuvaa vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä, jossa riita ratkaistaan tuomioistuimen sijaan välitysoikeudessa. Kuten niin monta kertaa aiemminkin myös tämä esitys on osa byrokratian keventämistalkoita. Esitys mahdollistaa muotovapaan välityssopimuksen, sähköiset välitystuomiot ja etäkuulemiset välitysmenettelyssä. Menettelyt siis helpottuvat ja nopeutuvat. Uusi välitysmenettelylaki vastaa aiempaa lakia paremmin kansainvälisen sääntelyn sekä liike-elämän moderneja tarpeita. Se edistää siis kansainvälisten toimijoiden luottamusta Suomen sääntely‑ ja toimintaympäristöön. Hallitus haluaa vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä tehdä Suomesta entistäkin houkuttelevamman investointikohteen. Samalla pyritään edistämään myös kansainvälisten yritysten haluja valita riidanratkaisupaikaksi Suomi, jotta siitä syntyviä tuottoja ja verotuloja saataisiin jäämään Suomeen. Esitys on kannatettava, ja sen vaikutusten arvioidaan olevan pääosin myönteisiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi, johon on saatu hallintovaliokunnan mietintö. Kuten arvata saattoi, on punavihreällä oppositiolla pari vastalausetta mietinnössä. SDP:llä se liittyy kansainvälistä suojelua hakevan oikeusavun saamiseen, mutta vasemmisto ja vihreät haluavat käytännössä löyhdyttää esitystä ja tarjota suurempia vastaanottorahoja maahantulijoille — ei kuulosta kovinkaan järkevältä. Jo nyt kipataan ihan tarpeeksi veronmaksajien rahoja koko touhuun. On todella hyvä, että Suomi ottaa tämän EU:n turvapaikkapaktin mahdollistamat tiukennuskeinot käyttöön ja on koko hallituskauden tehnyt muutenkin parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toivon todella, että tämä linja pitää ja jatkuu seuraavallakin kaudella. Tavoitteena täytyy olla koko EU:n turvapaikanhaun siirtäminen jonnekin unionin ulkorajojen ulkopuolelle. Tilastot osoittavat, että kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen on vaikeaa eikä se ilmaistakaan touhua ole, puhumattakaan siitä ajasta, minkä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö viettää maassamme. Ongelman ainoa todellinen ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin nykyisen mallin lopullinen romuttaminen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Tämä esitys antaa työvoimaviranomaisille paremmat välineet edistää työllisyyttä, joka on tämänkin hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista. Työvoimaviranomaisten oikeutta hyödyntää tulorekisterin tietoja työvoimapalveluiden toimeenpanossa, palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden vaikuttavuuden seurannassa siis laajennettaisiin, mikä tukee tiedolla johtamista ja mahdollistaa yksilöllisemmät ja paremmin kohdennetut työllisyyspalvelut, jotka sopivat asiakkaan tilanteeseen parhaiten. Myös KEHA-keskukselle annettaisiin oikeus käyttää tulorekisteritietoja valtionavustuksiin liittyvien tehtävien, kuten maksatusten, valvonnan ja takaisinperinnän hoitamisessa. Arvoisa puhemies! Eräs toinen merkille pantava vaikutus tällä esityksellä on turhan byrokratian karsiminen. Tulorekisterin tietojen hyödyntäminen auttaa arvioimaan, mitkä palvelut todella johtavat työllistymiseen. Vaikuttavuuden parempi arviointi lisää luonnollisesti tehokkuutta, jota työllisyyspalveluissa ehdottomasti kaivataan. Lausuntopalautteessa nousi esiin aivan aiheellinenkin huoli tietojen käyttämisestä. On tärkeää huomata, että palautteen perusteella esityksessä onkin painotettu sitä, että tietoja voitaisiin käsitellä vain välttämättömissä käyttötarkoituksissa ja laissa säädetyin rajauksin. Suuremmassa kuvassa hallitus on jo aiemmin uudistanut työllisyyspalveluita esimerkiksi virkailijan harkintavaltaa lisäämällä, ja eduskunnan käsittelyssä on nyt sellainenkin esitys, jolla opiskelu työttömyysturvalla helpottuu. On siis useita toimia, joilla tätä kokonaisuutta yritetään saada parempaan suuntaan. Hallitus tiedostaa sen, että Suomi ei nouse talousahdingostaan millään muulla kuin työtä tekemällä. Mitä useampi Suomessa asuva löytää työtä, sen parempi yksilölle ja koko yhteiskunnalle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on se, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Tällä parannettaisiin erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden lääkehoitojen turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä parannetaan tiedonkulkua lääkehoitoon osallistuvien terveyden‑ ja sosiaalihuollon palvelunantajien ja apteekkien välillä. Reseptikeskuksen tiedot tulisivat näkymään valtakunnallisella lääkityslistalla eli Kanta-lääkityslistalla, josta niitä voisivat hyödyntää lääkehoidon ammattilaiset ja kansalaiset. Reseptikeskukseen lisättäisiin seuraavat tiedot: potilasta koskevan lääkehoidon tarkastusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt saisivat tarkastella Kanta-lääkityslistan tietoja silloin, kun se on heidän työnsä kannalta tarpeellista. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan potilaan lääkitystietoa muun muassa, kun arvioidaan palvelutarvetta tai kun toteutetaan lääkehoitoa lääkkeen käyttäjän puolesta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous ‑hanke korostaa rationaalista lääkehoitoa, lääkitysturvallisuutta ja kustannussäästöjä. Kysymys on siis paitsi tehokkuus‑ ja lääkitysturvallisuus‑ myös talouskysymyksestä. Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen nykyisestä lääkemääräyskeskeisestä tiedon käsittelystä koko lääkityslistan huomioivaan lääkehoidon tiedonhallintaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Lausuntopalautteessakin esitysluonnokseen on kokonaisuutena yleisesti ottaen suhtauduttu myönteisesti. Kritiikki on koskenut lähinnä jatkovalmistelun tarpeita. Kaiken kaikkiaan esitys on varsin hyvä ja kannatettava. Oikeaan suuntaan ollaan tältä osin menossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Muutos on tarpeellinen, sillä työeläkejärjestelmän rahoituksessa tulevat korostumaan tulevina vuosikymmeninä rahastoitujen varojen määrä ja niille saatavat sijoitustuotot. Esityksen tarkoituksena onkin nimenomaan vahvistaa tätä työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä mahdollistamalla eläkelaitoksille korkeampi sijoitusriski lisäämällä vanhuuseläkkeiden rahastointia sekä ottamalla käyttöön indeksirajoitin vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin hillitsee kustannuksia siten, että työeläkkeet eivät voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. Tavoitteena on hillitä eläkemaksujen nousupainetta huoltosuhteen heikentyessä, parantaa nuorempien sukupolvien asemaa ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on aivan merkille pantava summa. Arvoisa puhemies! Korkeammalla riskinotolla pyritään luonnollisesti siihen, että tavoittelisimme korkeampia sijoitustuottoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään päätöntä uhkapelaamista veronmaksajien rahoilla. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutettaisiin siten, että eläkelaitokset pystyisivät kantamaan kasvavan sijoitusriskin. Työeläkevakuutusyhtiöille laajennetaan luotonottomahdollisuus koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Lisäksi selkiytetään sääntelyä, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiö voi taata kiinteistöihin tai rakennuksiin sijoittavan tytäryhteisön luottoja. Luotonottomahdollisuudesta ehdotetaan uusia säännöksiä myös Merimieseläkekassalle sekä eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa uudistusta pienin teknisin muutoksin. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman ratkaisun arvioidaan pienentävän julkisen talouden kestävyysvajetta hallituksen asettamaa tavoitetta enemmän, noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomessa on onnistuttu vahvistamaan varautumista ilman, että yhteiskunnan vakaus tai kansalaisten luottamus instituutioihin olisi horjunut. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna merkittävä saavutus. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että julkisen talouden haasteet ovat edelleen suuria: väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta, velkaantuminen jatkuu ja hyvinvointialueiden talous on monin paikoin tiukilla. Hallituksen vuosikertomus osoittaa kuitenkin, että näihin ongelmiin ei ole suhtauduttu passiivisesti vaan uudistuksia on tehty määrätietoisesti. Tämän vuosikertomuksen tärkein viesti on se, että vaikeista oloista huolimatta Suomi kykenee uudistumaan. Hallituksen toimet ovat luoneet pohjaa vakaammalle taloudelle, paremmalle kilpailukyvylle ja kestävämmälle tulevaisuudelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt kun seuraavien eduskuntavaalien vaalikampanjat käynnistyvät, on hyvä muistuttaa jälleen kerran talouden realiteeteista. Miljardiluokan sopeutukset ovat edessä, vaikka niitä on jo takanakin. Ilman hallituksen tekemiä toimia olisi velanotto tällä hetkellä paljon suurempaa. Edellisen hallituksen olisi pitänyt ottaa talouden tila vakavissaan ja aloittaa sopeutustoimet, mutta tähän ei ollut kykyä tai halua. Edes koronakriisi ei muuttanut punavihreän hallituksen talouspolitiikan suuntaa. Ulkomaille oli varaa lähettää miljardikaupalla elvytysrahaa, ja tähän vanhaan meininkiin ilmeisesti haikaillaan takaisin, kun SDP:n puheenjohtaja Lindtman juuri viikonloppuna moitti perussuomalaisia Suomen EU-politiikan jarruttamisesta. Ei Suomella ole niin väliä, kunhan Espanjan taloudella menee hyvin. Kukas se olikaan, jonka mielestä oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista? [Pia Sillanpää: Tuppurainen!] Ei siis mitään uutta demarileiristä. Uusi demarivetoinen hallitus tarkoittaisi samaa politiikkaa kuin aiemminkin: löysää maahanmuuttopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] EU-integraation syventämistä ja himoverottamista. Se on kyllä käynyt selväksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Suomen punavihreä oppositio esittää jälleen välikysymyksen, tällä kertaa omien sanojensa mukaan epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Varmasti jokainen tässä salissa muistaa viime eduskuntavaalit, joissa nykyiset hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioimiin sopeutustavoitteisiin. Tämä hallitus on kuitenkin kyennyt myös myöhemmin hallituskauden aikana tarkastelemaan tilannetta ja tekemään uusia säästöjä tilanteen huonontuessa. Siihen nähden väite epäonnistuneesta talouspolitiikasta on jonkun populistin epäonnistunut arvio. Oppositio vaatii suunnanmuutosta, mutta uuden suunnan viittaaminen näyttää olevan hukassa. Käsi osoittaa vähän joka ilmansuuntaan. SDP riitelee jopa sisäisesti talouslinjastaan, niin vaikeaa sitä on koherenttia linjaa myöskään ulospäin tarjota. Edustaja Tuppurainen ei oikein pysynyt perässä, mitä puolue onkaan STEA-rahoituksesta vaihtoehtobudjetissaan linjannut, ja puolueen puheenjohtaja Lindtman ihailee Espanjan talouslukuja. Mukavaahan se on juhlia, kun suomalaiset ovat osana EU:n elvytyspakettia olleet pumppaamassa rahaa paitsi investointeihin näköjään myös eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksamiseen espanjalaisten tileille. Ja lisää pyydetään. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus, edellisestä punavihreästä hallituksesta poiketen, on kyennyt kaudellaan kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuuteen. Kaikki siitä ei ole vielä realisoitunut, esimerkiksi työllisyyttä vahvistavat rakenteelliset uudistukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Nämä toimet ovat saaneet kehuja IMF:ltä ja OECD:ltä, mutta näissä raporteissa sopeutustoimia vaaditaan entistäkin enemmän, ei suinkaan vähemmän. Meidän valtiontaloutemme on edelleen kroonisesti alijäämäinen. Näissä olosuhteissa talouspolitiikan keskeinen tehtävä ei ole ollut miellyttää lyhyellä aikavälillä vaan turvata pitkän aikavälin vakaus. Tilannetta ei ratkota huutelemalla pitkin kyliä, mistä kaikista hallituksen päätöksistä aiotaan peruuttaa, ainakaan tarjoamatta korvaavia säästöjä vastineeksi. SDP:n vaihtoehdon suunnasta konkretisoituu lähinnä se, että verotusta oltaisiin hallitukseen verrattuna mielellään kiristämässä monin paikoin. Edustaja Razmyar on mennyt lausunnoissaan jopa niin pitkälle, että on esittänyt, että ensi kaudella suurin osa sopeutuksista pitäisi tehdä veronkorotuksina, siis käytännössä miljardikaupalla. Järjetöntä. Näillä eväillä Suomi ei nouse. Samat ongelmat seuraava hallitus saa syliinsä kuin tämäkin — sodat ja maailmanpolitiikan epävarmuuden. Arvoisa puhemies! Katseeni kääntyy tässä kohtaa hieman keskustankin suuntaan. Olette pyrkineet luomaan pesäeroa vasemmistoon, mutta täällä sitä jälleen kerran ollaan vasemmistopolitiikan aisankannattajana. Välikysymys on niin laiska, ettei siinä edes pyritä tarjoamaan mitään vaihtoehtoa. Laiskalta näyttää keskustan politiikkakin: tunnin juna, tyhjä paperi ja kasa kivoja tavoitteita ilman konkretiaa. Olemme kuulleet nyt moneen kertaan, että keskusta ei halua uuteen punavihreään hallitukseen, mutta politiikkanne kertoo ihan muuta. Vasemmistoliitosta nyt ei tarvitse edes puhua enempää, kun ette ole koko velkajarruun ja talouspolitiikan realiteetteihin edes sitoutunut. Vihreätkin näköjään kipuilevat asian kanssa siihen malliin, että ehkä pyörtävät koko sitoutumispäätöksensä, kun kentältä tulee vähän painetta. Vastuun kantaminen ei vain kuulu joidenkin puolueiden pirtaan. Arvoisa puhemies! Edellä mainituilta porukoilta on varsin vaikea ottaa vakavalla naamalla vastaan kritiikkiä talouspolitiikasta. Vaihtoehdottomuus ja välikysymystyökalun jatkuva käyttäminen on melko onneton mutta toki varma tapa päästä iltapäivälehtien otsikoihin, kuviin ja tunnelmiin. Tähän loppuun on pakko siteerata oppositiopoliitikon puhetta. Yksi väitti, että hallitus ei ole tehnyt talouden eteen mitään toimia, että hanskat olisi laitettu tiskiin ja odotetaan vain vaaleja ja on pelkästään moitittu edellistä hallitusta. Voiko oikeasti puhua eduskunnan puhujakorokkeelta julki tuollaista sontaa? Näemmä voi, kun korvien välissä pakottaa vaalit. Joku oman elämänsä sankari olisi kirjoittanut tähän somessa: ”Kaikkia se leipä elättää.” Pakko olla kerrankin samaa mieltä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys koskee lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia eli toisin sanoen järjestelmää, joka on monelle lapsiperheelle arjessa ratkaisevan tärkeä. Kyse ei ole vain etuuksista tai hallinnollisista pykälistä vaan perheiden todellisista valinnanmahdollisuuksista, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lasten hyvinvoinnista. Hallitus tuo tämän esityksen eduskuntaan selkeällä tavoitteella: turvata perheiden monimuotoiset hoitoratkaisut, vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että tukijärjestelmä vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet vaihtelevat, ja myös tukijärjestelmän on oltava joustava mutta samalla oikeudenmukainen ja kestävä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös tärkeä kotoutumista edistävä ulottuvuus. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lasten kielenkehitystä ja ehkäisee eriytymistä. Norjassa on jo pitkään hyödynnetty mallia, jossa lapsia ohjataan varhaiskasvatukseen ja vanhempia aktiiviseen kotoutumiseen, kuten kielikoulutukseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien työmarkkina-asema ja lasten koulupolku ovat parantuneet. Hallituksen esitys kulkee samaan suuntaan. Tavoitteena ei ole rajoittaa perheiden vapautta vaan kannustaa osallistaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sekä lapsen kehitystä että vanhempien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. On kaikkien etu, että kotoutuminen alkaa varhain ja että perheet eivät jää pitkäksi aikaa tukijärjestelmien varaan. Samalla hallitus tunnistaa julkisen talouden realiteetit. Tukijärjestelmän on oltava vaikuttava ja kestävä. Tämä esitys on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Se selkeyttää kokonaisuutta, kohdentaa tukea paremmin ja tukee työllisyyttä ilman, että lasten etu vaarantuu. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus rakentaa perhe- ja kotouttamispolitiikkaa käytännönläheisesti ja tutkittuun tietoon nojaten. Tavoitteena on Suomi, jossa lapsiperheet voivat luottaa tulevaisuuteen ja jossa jokaisella lapsella on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään alkuun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030. Keskustelemme osaltaan siis jo sellaisista asioista, jotka pitkälti määräävät tahtia myös tulevina vuosina tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Perusajatuksen luulisi olevan jo kirkkaana jokaisen kansanedustajan ja kansalaisen mielessä. Suomen julkisen talouden tila on edelleen huono, ja sitä se tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään heitettäväksi toissijaisiin menoihin. Talouspolitiikan raameja tulee ensi kaudellakin ohjaamaan velkajarru, johon kaikki puolueet täällä ovat sitoutuneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — tosin katsottuani ensimmäiset puheenjohtajatentit joku viikko sitten en täysin vakuuttunut siitä, että sen merkitystä olisi ainakaan salin vasemmalla laidalla sisäistetty. Edelleen sama jokaisen sopeutuskohteen moittiminen jatkuu, eikä todellista ja uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Täytyy korostaa, että ilman hallituksen tekemiä toimia olisimme vielä paljon syvemmällä tässä suossa. Määrätietoista työtä velkaantumisen taittamiseksi on jatkettava. Sille asialle ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Ne, mitkä jätetään keskusteluissa usein ehkä tarkoituksenhakuisestikin ulkopuolelle, ovat ne kasvavat menoerät, joita meillä on valtiontaloudessa: sote-, korko- ja puolustusmenot. Ne realisoituvat mille hallituspohjalle hyvänsä, eikä mitään yksittäistä hopealuotia ole olemassakaan. Nyt tässä olevaa urakkaa olisi toki helpottanut, jos aikaisempi hallitus olisi tehnyt edes jotain julkisen talouden eteen, mutta mitään sopeutustoimia ei tehty, eikä edes kehyksistä pidetty kiinni, puhumattakaan nyt tästä soteuudistuskatastrofista. Aikaisempien näyttöjen perusteella olen huolissani siitä, että Suomeen tulee uusi punavihreä hallitus, joka ei osaa muuta kuin verottaa, Irwin Goodmania siteeraten. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sen sijaan reagoinut ajassa. Jos aiemmat säästöt eivät toteudu arvioidusti, on ollut valmiutta tehdä niitä lisää. Se on vastuullista, ja siitä on hyvä ottaa mallia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvalle vuodelle vain 0,6 prosentin kasvua, ja tulevinakin vuosina ollaan keskimäärin puolessatoista prosentissa. Kasvu ei siis ole kovinkaan vahvaa, vaikka olemmekin pääsemässä yli heikomman vaiheen. Se, mitä me tarvitsemme, on lisää työllisiä. Työnteon ja yrittämisen on kannatettava aiempaakin paremmin. Sen eteen hallitus on tehnyt töitä. Työn verotusta on kevennetty kovalla rahalla, työmarkkinauudistuksilla on pyritty madaltamaan rekrytointien kynnystä. Seuraavaksi varsinkin pienyrittäjiä kurittava Marinin hallituksen YEL-uudistus lentää romukoppaan, ja ammattidiesel otetaan käyttöön pelastamaan kuljetusala EU:n päästökaupalta. Odotankin nyt oppositiolta avauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kerran tarvitsemme uuden suunnan, voisiko joku kertoa, mikä se suunta on? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuulemani perusteella valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on oppositiolle kuin Raamattu vanhalle vihtahousulle: silmä ei pysty, korva ei kuule, ja järki ei piisaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta pääasia on tämä: Suomi ei voi jatkaa pysyvän velkaantumisen tiellä. Velaksi eläminen ei ole vastuullista eikä suomalaisten etu. Menot on saatava vastaamaan todellista kantokykyä. [Pia Viitasen välihuuto — Puhemies koputtaa] Hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvilla veronkiristyksillä vaan sillä, että työ kannattaa, väärinkäytöksiin puututaan ja julkinen sektori keskittyy ydintehtäväänsä. Jokainen euro on veronmaksajan euro, ei valtion omaa rahaa. Meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti menoja, jotka syntyvät hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tehottomasta tukijärjestelmästä. Julkinen talous kestää vain, jos turvallisuus, suomalaisten arki ja työn tekeminen asetetaan etusijalle. Tämä suunnitelma on askel kohti vastuullisempaa taloudenpitoa, [Puhemies koputtaa] mutta vain, jos siitä pidetään kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkasti tätä ministerin esitystä, ja täytyy sanoa, että voi hyvänen aika sentään, että perussuomalaisia olisi tarvittu hallituksessa jo paljon, paljon aikaisemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Perussuomalaisille on ollut keskeistä, että maahanmuuttajan oma vastuu laitetaan kotouttamispolitiikan ytimeen. Kielen opiskelu, suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen sekä aktiivinen osallistuminen palveluihin eivät ole vapaaehtoisia lisäosia vaan perusedellytyksiä. On täysin kohtuullista, että vastineeksi suomalaisesta sosiaaliturvasta ja palveluista edellytetään myös ponnisteluja ja sitoutumista. On myös todettava suoraan, että toimimaton kotoutuminen maksaa. Se maksaa kunnille, se maksaa veronmaksajille, ja se näkyy pahimmillaan syrjäytymisenä ja turvattomuutena. Siksi on tärkeää, että järjestelmää tehostetaan, päällekkäisyydet minimoidaan ja rahoitus kohdennetaan aidosti vaikuttaviin toimiin, ei loputtomaan byrokratiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomeen saapuu päivittäin kymmeniätuhansia pikkupaketteja Kiinasta — halpaa krääsää, joka kiertää tullimaksut, ohittaa turvallisuusvaatimukset ja saastuttaa ympäristön. Kansalaisaloite nostaa esiin tärkeän ongelman, ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun aseman suomalaisilla markkinoilla. Mielestäni tämä ei ole vain kuluttajansuoja- tai ympäristökysymys, vaan tämä on myös kansallinen kilpailukyky- ja turvallisuuskysymys. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa yrityksiä, jotka noudattavat lakeja, maksavat veronsa ja kantavat vastuunsa työntekijöistä ja ympäristöstä. Samaan aikaan kiinalaiset verkkokaupat, kuten Temu ja Shein, myyvät tuotteita, jotka ovat usein laadultaan heikkoja, jopa vaarallisia, ja joiden markkinointi perustuu manipulaatioon, joka tarkoittaa tekaistuja alennuksia, ostokiirettä ja pelillistämistä. Tämä ei ole reilua kilpailua. Tämä on epäterve globalisaation ilmentymä, jossa suomalainen yrittäjä jää jalkoihin. Kun flikka tilas Sheiniltä kelttuja, niin määräsin koko paketin avaamattomana pakkaaseen vuorokaudeksi, jotta kissiä pienemmät kurkooset kuoloo. Koskaan ei voi tietää, mitä paketissa saa kylykiääsinä. — Tämä oli Pohjanmaan murteella, jotta te heräisitte, ja näköjään kaikki heräsivät. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet siitä, miten EU:n ja kansainvälisen kaupan sääntely jättää suomalaiset yritykset altavastaajiksi. Nyt näemme sen konkreettisesti. Krääsätalous syö kotimaisen kaupan elinvoimaa, vie työpaikkoja ja lisää ympäristökuormaa. On täysin kohtuutonta, että suomalainen yritys joutuu kilpailemaan toimijan kanssa, joka ei noudata samoja pelisääntöjä. Me kannatamme kansalaisaloitteen tavoitetta rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaa. Lisäksi verotukselliset keinot, kuten pakettikohtainen tullimaksu tai ympäristöperusteinen lisämaksu, ovat harkinnan arvoisia. On aika palauttaa reiluus ja vastuu markkinoille. Arvoisa puhemies! Vaikka kansalaisaloitetta tai toimenpidealoitetta ei sellaisenaan nyt mietinnössä hyväksytäkään, on siinä kuitenkin neljä oleellista lausumaehdotusta. Ne edellyttävät jatkotoimien selvittämistä kansallisesti mutta myös EU:ssa halpatuontiin puuttuvien toimien edistämistä. Valtioneuvoston tulee myös selvittää mahdollisuudet kerätä tuottajavastuun maksut kolmansista maista suoraan kuluttajille myydyistä tuotteista tullimaksujen yhteydessä ja valmistella viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, tämä on myös kulttuurinen ja arvopohjainen kysymys. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kertakäyttöisyys ja halpatuotanto ohittavat laadun, kotimaisuuden ja vastuullisuuden? Perussuomalaisena sanon: ei kiitos krääsätaloudelle, kyllä kiitos suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Tässä se nyt on: hartaudella odottamamme hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaistamisen edellytykseksi niin sanotun kansalaisuuskokeen läpäiseminen. Kansalaisuuskokeella varmistetaan riittävä yhteiskuntaosaamisen taso ennen kuin voi saada itselleen Suomen kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. On hyvä sisäistää, että oikeuksien rinnalla siirtyvät myös kansalaisuuden tuomat vastuut ja velvoitteet. Tuoreilla Suomen kansalaisilla täytyy olla peruskäsitys siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Perussuomalainen näkökulma, jossa kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei suinkaan automaattinen lahja, toteutuu tässä hallituksen esityksessä. Jo aikaisemmin kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi asumisajan vaatimusta pidentämällä sekä toimeentulo- ja nuhteettomuusehtoja kiristämällä. Tämä kolmas osa on jatkoa tälle samaiselle sarjalle. Arvoisa puhemies! On vain oikeus ja kohtuus, että Suomen arvokkaan kansalaisuuden saamiseksi ulkomaalaisen tulee osoittaa sitoutumista yhteiskuntaamme ja sen perusarvoihin. Tämän voi osoittaa esimerkiksi näkemällä sen vaivan, että hankkii ne tiedot ja taidot, joita yhteiskunnan täysivaltaiselta jäseneltä voidaan edellyttää. Nämä nyt tuotavat edellytykset ovat erillisiä kielitaitoedellytyksistä, joita tietysti myös jatkossa edellytetään näiden lisäksi. Suomen kieli, tai rannikkoalueilla ruotsin kieli, on luonnollisesti yksi tärkeimmistä yksittäisistä avaimista suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Pelkkää yhteiskuntatiedon osaamista ei siis tietenkään sellaisenaan voi pitää ainoana kotoutumisen edellytyksenä esimerkiksi hakijan työllistymisen tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta. Täytyy muistaa ne muutkin osat, joita tähän liittyy. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että meille tänne Suomeen saapuu paljon ihmisiä, jotka ovat lähtöisin aivan toisenlaisista kulttuureista. Se, mikä meillä ei ole lainkaan hyväksyttyä, on täysin normaalia jossain muualla. Esimerkiksi naisten asema on monessa muussa kulttuurissa erittäin surkea, ja tätä kehitystä emme Suomeen halua. Lisäksi rituaaliteurastaminen ei kuulu Suomen rajojen sisäpuolelle. Se on hyvä alleviivata myös tänne tulijoille. Kaikenlaisia tapoja ei pidäkään suvaita. Arvoisa puhemies! Suomi ei muutu näillä toimenpiteillä kansainväliseksi kummajaiseksi tai ei-houkuttelevaksi paikaksi ulkomaalaisille osaajille. Monessa muussakin, jopa Pohjoismaissa, on käytössä kansalaisuuskokeita, ja silti nämä maat ovat houkuttelevia kansainvälisille osaajille. Suomi ei ole sen houkuttelevampi ulkomaalaisten koulutettujen asiantuntijoiden parissa, vaikka alkaisimme erottautumaan yleispohjoismaisesta tiukentuvasta kansalaisuuspolitiikasta. Se houkuttelevuus tulee aivan jostain muualta kaikilla osaajilla, ja Suomeen töihin tulevilla ei ole aikomustakaan hankkia kansalaisuutta. Pitää muistaa sekin, että Suomi on verottamisessa maailman kärkeä, mikä osaltaan on suurempi este osaajien rekrytoinnissa maahamme. Muissa Länsi-Euroopan maissa on havaittu, että kansalaisuutta hakevat kaikista aktiivisimmin humanitäärisin ja perheperustein muuttaneet yksilöt, eivät niin sanotut osaajat. Meillä koto-Suomessakin on löysien ehtojen vuoksi kansalaistettu sellaista porukkaa, joka elää tulonsiirtojen varassa, ei osaa kunnolla suomea eikä osaa elää täällä meidän tapojemme ja sääntöjemme mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomalaisesta passista ja kansalaisuudesta on vuosien saatossa tullut melkein jakotavaraa. Tämä kehitys on onneksi pysäytetty, ja Suomen kansalaisuus on palautettu sille kuuluvaan arvoon. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse vain veroteknisestä sääntelystä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy Suomen energiahuoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja strategiseen omavaraisuuteen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet konkreettisesti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen on kyettävä tuottamaan riittävästi sähköä omalla alueellaan ilman riippuvuutta epävarmoista tuontiketjuista tai ulkopuolisista toimijoista. Merituulivoima tarjoaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Se lisää päästötöntä, kotimaista ja hajautettua sähköntuotantoa mittakaavassa, joka tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Nämä investoinnit syntyvät vain, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen veromalli merituulivoimalle, jotta yritykset uskaltavat sitoa Suomeen pääomia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä on huoltovarmuuden ydintä: omaa tuotantokapasiteettia, kotimaista osaamista ja kunnossapitoa Suomessa. Kiinteistöverotuksen osalta esitys tunnistaa meriympäristön erityisolosuhteet. Samalla varmistetaan, että kunnat saavat oikeudenmukaisen osuuden alueelleen sijoittuvasta tuotannosta. Vahva kuntatalous on myös osa huoltovarmuutta. Peruspalvelut, infra ja paikallinen elinvoima tukevat koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tuloverotuksen osalta hallitus korostaa teknologianeutraaliutta ja johdonmukaisuutta. Merituulivoimaa kohdellaan osana kokonaisuutta, jossa eri energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Huoltovarmuus ei synny yhdestä ratkaisusta vaan monipuolisesta ja toimintavarmasta energiajärjestelmästä. Merituulivoiman kehittäminen tukee huoltovarmuutta myös epäsuorasti. Kun Suomi pystyy tarjoamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähköä, vahvistamme samalla taloudellista itsenäisyyttämme ja kykyämme selviytyä kriiseissä omilla voimillamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee kuluttajansuojaviranomaisten eräiden toimivaltuuksien ajantasaistamista. Esityksen lähtökohta on selkeä ja ajankohtainen: kuluttajamarkkinat ovat muuttuneet nopeasti, ja viranomaisten keinovalikoiman on pysyttävä tämän kehityksen mukana. Kuluttajien arki on yhä useammin digitaalista. Ostoksia tehdään verkossa, palveluja ostetaan alustojen kautta, ja markkinoille tulee uusia, rajat ylittäviä toimijoita. Samalla markkinointikeinot ovat entistä monimutkaisempia ja toisinaan harhaanjohtavia. Näissä oloissa kuluttajansuojan uskottavuus edellyttää, että valvontaviranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset toimivaltuudet puuttua epäkohtiin tehokkaasti. Esityksen keskeinen tavoite on parantaa kuluttajansuojaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua lainvastaisiin menettelyihin nopeasti ja ennakoivasti. Kun viranomaiset voivat toimia ajoissa, vältetään tilanteita, joissa suuri joukko kuluttajia ehtii kärsiä taloudellista haittaa ennen kuin toimintaan voidaan puuttua. Samalla on tärkeää korostaa, että esitys tukee myös rehellisesti toimivia yrityksiä. Selkeä ja tehokas valvonta luo tasapuoliset pelisäännöt markkinoille. Yritykset, jotka noudattavat lakia, eivät joudu kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka hakevat etua harhaanjohtavilla tai lainvastaisilla toimintatavoilla. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena hallituksen esitys vahvistaa kuluttajien luottamusta markkinoihin ja edistää oikeudenmukaisia toimintatapoja. Kyse ei ole tarpeettomasta sääntelystä vaan siitä, että viranomaisilla on työkalut käyttää jo olemassa olevaa lainsäädäntöä tehokkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Toiseksi tämä esitys tukee kiertotaloutta ja kestävää talouskasvua. EU:n sääntely velvoittaa jäsenmaat edistämään tuotteiden korjattavuutta, varaosien saatavuutta ja pitkäikäisyyttä. Hallituksen näkökulmasta tämä ei ole pelkkä ympäristötoimi, vaan tämä on myös talouspoliittinen ratkaisu. Kuluttajansuoja on osa toimivan markkinatalouden perustaa. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että häntä suojellaan kohtuuttomilta ja lainvastaisilta menettelyiltä, hyötyvät sekä kansalaiset että yritykset. Tämän tavoitteen saavuttamista hallituksen esitys osaltaan tukee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on niin yksinkertaista matematiikkaa. Kyllähän te ymmärrätte sen, että kun kakku tehdään kymmenelle hengelle, niin jos sieltä tuleekin 15 tai 20 syöjää paikalle, niin se kakku ei piisaa. Ei voi piisata millään. [Välihuutoja vasemmalta] Jos koko ajan tulee ovista ja ikkunoista lisää väkeä, jotka eivät millään tavalla tuota eivätkä kerrytä verotuloja, mutta jaossa he ovat mukana, niin miten se pitäisi laskea, jotta sen ymmärtää myös siellä oppositiossa? — Kiitos. [Pia Sillanpää: Sitä ei vihervasemmisto koskaan tule ymmärtämään!]

Arvoisa puhemies! Keskustelemme maallemme tärkeästä asiasta, huoltovarmuuden turvaamisesta ja siihen liittyvistä lakimuutoksista. On hyvä todeta heti alkuun: huoltovarmuus ei ole mikään tekninen yksityiskohta, vaan se on kansallisen turvallisuuden ydintä. Se tarkoittaa sitä, että suomalainen yhteiskunta toimii myös kriisin keskellä, että sähkö tulee, ruoka riittää ja peruspalvelut pysyvät käynnissä. Perussuomalaisena kansanedustajana näen, että huoltovarmuus on ennen kaikkea omavaraisuutta, kansallista päätösvaltaa ja realismia. Tässä ajassa emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen varaan, että joku muu hoitaa asiat puolestamme. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä täsmennetään Huoltovarmuusrahaston toimintaa ja muutetaan verotuksellista asemaa siten, että rahasto olisi arvonlisäverovelvollinen tietyissä toiminnoissa. Tämä on teknisesti perusteltu muutos ja selkeyttää järjestelmää sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskus on muuttunut virastoksi. Onko tämä hallituksen esitys kuitenkin liian varovainen? Missä ovat konkreettiset toimet kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi? Missä ovat ratkaisut siihen, että Suomi pystyy kriisitilanteessa tuottamaan itse ruokaa, energiaa ja keskeisiä hyödykkeitä ilman riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista? Huoltovarmuuden rahoitusta vahvistetaan muun muassa huoltovarmuusmaksua korottamalla ja siirtämällä sen painopistettä sähkönkulutukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä lisälaskua suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. Onko oikein, että tavallinen suomalainen maksaa yhä enemmän samalla, kun huoltovarmuuden rakenteelliset ongelmat, kuten riippuvuus tuontienergiasta tai ulkomaisista tuotantoketjuista, jäävät ratkaisematta? Huoltovarmuus ei saa olla pelkkä rahasto tai hallinnollinen järjestelmä. Se on ennen kaikkea tuotantoa, varastoja ja osaamista Suomessa. Arvoisa puhemies! Mielestäni kotimainen ruoantuotanto on turvattava. Energiaomavaraisuutta on lisättävä, ei heikennettävä. Kriittinen infrastruktuuri on pidettävä suomalaisessa ohjauksessa. Huoltovarmuutta koskeva päätösvalta on säilytettävä kansallisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi nojata kriisissä pelkästään hyvään onneen tai kansainvälisiin lupauksiin. Meidän on pystyttävä seisomaan omilla jaloillamme. Se on kaikkien suomalaisten turvallisuuden edellytys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajoneuvolakia, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Esityksen mukaan taksiliikenneluvan saamisen edellytyksiä muutettaisiin siten, että hyvämaineisuuden arviointiin lisättäisiin eräiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten, petos- ja maksuvälinerikosten huomioiminen. Taksiliikenteen yrittäjäkokeen järjestäminen siirrettäisiin Liikenne- ja viestintävirastolle. Yrittäjäkokeessa tapahtuneesta vilpistä voitaisiin jatkossa asettaa karenssi, ja myös jälkikäteen havaittu vilppi huomioitaisiin. Taksiliikenneluvan haltija olisi velvollinen rekisteröimään taksina käytettävän ajoneuvon yksinomaiseen hallintaansa ja liittämään ajoneuvon rekisterissä liikenneluvalle. Väärää rekisteröintiä koskevan kriminalisoinnin soveltamisala laajennettaisiin koskemaan taksiliikenneluvan haltijoita. Julkisen tiedon saantia taksiliikenteen harjoittajista laajennettaisiin. Myös hinnoittelua koskevien sääntöjen vastaisesta toiminnasta voitaisiin määrätä liikennevirhemaksu, ja myös taksinkuljettajalla olisi vastuu hintatietojen ilmoittamisesta. Eikä tässä vielä kaikki. Taksiliikenteessä käytettävissä ajoneuvoissa tulisi olla mittauslaitelain vaatimukset täyttävä taksamittari ja erityiset rekisterikilvet. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisättäisiin eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Lisäksi ajoluvan myöntämisen edellytyksenä olisi taksinkuljettajan koulutuksen käyminen. Arvoisa puhemies! Lain voimaan tullessa voimassa olevien taksinkuljettajien ajolupien haltijoiden tulisi väliaikaisten säännösten mukaan ajoluvan uusimiseksi käydä kertaluontoinen taksinkuljettajan täydennyskoulutus. Taksinkuljettajan koetta ja taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksyntää koskevaa sääntelyä muutettaisiin. Myös Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö voisi tehdä velvoitteidenhoitoselvityksen taksiliikenteen koulutusorganisaatioiden hyväksynnän myöntämisestä ja peruuttamisesta. Ei voi kuin ihmetellä, miten tämä ala on päästetty ojan pohjalle antamalla esimerkiksi villien taksien liikennöidä kansalaisten keskuudessa. Miten päästettiin ajo- ja kielitaidottomia miehiä kolmansista maista pilaamaan alan luotettavuus? Jos joudun taksin takapenkiltä ohjeistamaan Kampista ottamalleni taksille, missä on Eduskuntatalo, voi todeta, että ammatin sisäistäminen on pahasti kesken. Mediasta olemme saaneet lukea maahanmuuttajataustaisten huijanneen ajolupien kirjallisissa kokeissa, mutta nyt se loppuu. Jos ministeri Ranne olisi ollut jo edellisessä hallituksessa ministerinä, ei meillä olisi maahanmuuttajataksinkuljettajien tekemiä seksuaalirikoksia ainakaan siinä määrin, että naisten pitäisi perustaa oma taksifirma terveytensä turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella löytyi vastuunkantajia huolehtimaan siitä, että pelisäännöt ovat samat kaikille. Harmaa talous, epäreilu hinnoittelu tai turvallisuudesta tinkiminen eivät kuulu suomalaiseen liikennejärjestelmään. Kansalaisilla on oikeus luottaa siihen, että kun he nousevat kyytiin, palvelu on turvallista ja kuljettaja on ammattitaitoinen. Kiitos ministeri Ranteelle määrätietoisesta työstä, perussuomalaisen puolueen agendan ajamisesta. Tämä on turvallisuuskysymys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on aihe, josta puhutaan verrattain paljon, ja ilmiö on jakanut kantaa ottavat puolestapuhujiin ja vastustajiin. Me perussuomalaiset kannamme vastuuta luonnosta, ympäristöstä ja tulevista sukupolvista, mutta kannamme vastuuta myös suomalaisista, ihmisistä, työpaikoista, elinkeinoista ja kansallisesta päätösvallasta. Suomi on pieni maa globaalissa mittakaavassa. Päästömme ovat alle promillen luokkaa maailman kokonaispäästöistä. Siitä huolimatta meille esitetään yhä kiristyviä velvoitteita, jotka kohdistuvat erityisesti tavallisten suomalaisten arkeen, kuten liikkumiseen, asumiseen, maatalouteen ja teollisuuteen. Samaan aikaan suuret saastuttajamaat kasvattavat päästöjään. On kysyttävä, onko nykyinen linja oikeudenmukainen ja vaikuttava. Arvoisa puhemies! Suomen ilmastopolitiikan perustana on ilmastolaki, joka asettaa kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Lisäksi Suomea sitovat Euroopan unionin ilmastolaki ja EU:n taakanjakosektorin velvoitteet. Perussuomalaisten näkökulmasta keskeinen kysymys on, kuinka pitkälle kansallisesti kiristämme tavoitteita yli EU:n minimitason. Onko järkevää tehdä Suomesta ilmastopolitiikan mallioppilas hinnalla, joka heikentää kilpailukykyämme ja lisää kansalaisten kustannuksia? Liikenteen päästövähennykset eivät saa tarkoittaa sitä, että haja-asutusalueilla asuvat suomalaiset joutuvat kohtuuttomaan asemaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtyä sähköautoon tai joukkoliikenteeseen. Polttoaineverojen jatkuva kiristäminen osuu erityisesti pienituloisiin ja työssäkäyviin ihmisiin, joilla ei ole vaihtoehtoja. Maatalous on toinen sektori, jossa realismi on välttämätöntä. Suomalainen viljelijä toimii jo nyt tiukkojen ympäristövaatimusten alaisena. Jos ilmastotoimet heikentävät kotimaista ruuantuotantoa, seurauksena voi olla tuonnin kasvu maista, joissa tuotannon päästöt ovat suuremmat ja ympäristönsuojelu heikompaa. Se ei ole ilmastoteko, vaan se on päästöjen siirtämistä rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Teollisuuden ja energiatuotannon osalta Suomen vahvuus on puhdas sähkö ja korkea teknologinen osaaminen. Meidän tulee panostaa tutkimukseen, innovaatioihin ja teknologianeutraaliin sääntelyyn. Markkinoiden ja yritysten on saatava kehittää ratkaisuja ilman, että valtio yksityiskohtaisesti ohjaa voittajia ja häviäjiä. Hiilinielujen osalta on tunnustettava metsien merkitys Suomelle sekä taloudellisesti että ilmastollisesti. Metsäpolitiikassa päätösvalta tulee säilyttää kansallisella tasolla. Emme voi hyväksyä ratkaisuja, jotka rajoittavat kohtuuttomasti metsänomistajien oikeuksia tai heikentävät metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Perussuomalaisesta näkökulmasta ilmastopolitiikan tulee täyttää kolme ehtoa: Ensinnäkin sen on oltava vaikuttavaa globaalisti, ei pelkkää kansallista hyveellisyyttä. Toiseksi sen on oltava taloudellisesti kestävää, ei velaksi rakennettua symbolipolitiikkaa. Ja kolmanneksi sen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, ei tavallisten suomalaisten arkea kurjistavaa sääntelyä. Arvoisa puhemies! Meidän on löydettävä tasapaino ympäristönsuojelun ja kansallisen edun välillä. Ilmastopolitiikka ei saa muodostua itseisarvoksi, joka ohittaa muut yhteiskunnalliset tavoitteet, kuten työllisyyden, huoltovarmuuden, alueellisen tasa-arvon ja talouskasvun. Emme saa hyväksyä sellaista ilmastopolitiikkaa, jossa Suomi maksaa suhteettoman kovan hinnan ilman, että sillä on todellisia vaikutuksia maailman päästökehitykseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Oppositio kritisoi tapansa mukaan kaikkia toimia, ilmeisesti ymmärtämättä alkuunkaan, kuinka haastava julkisen talouden tilanne Suomella on. SDP tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan hyvinvointialueille 200:aa miljoonaa euroa sekä alijäämien kattamista ilman määräaikaa tai laskelmia kustannuksista. Keskusta esitti budjettikäsittelyn yhteydessä jopa alijäämien osittaista anteeksiantoa. Tämä hallitus korjaa vasemmistopuolueiden keskustan tuella kätilöimää epäonnistunutta ja epäoikeudenmukaista rahoitusmallia kantaen samalla vastuun talouden kantokyvystä. Hyvinvointialueille vuosittain maksettava valtionrahoitus on kasvanut vuodesta 23 vuoteen 26 yhteensä noin neljä miljardia eli 4 000 miljoonaa euroa koko maan tasolla. Se on enemmän kuin liikenne- ja viestintäministeriön koko budjetti. Arvoisa pääministeri Orpo, kertoisitteko vielä, miksi näitä toimia tehdään? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme keskustan ja Liike Nytin välikysymystä Euroopan pahimmasta työttömyydestä. Välikysymyksessä esitetään huoli korkeaksi nousseista työttömyysluvuista. Arvon kollegat, jaan sinänsä tämän huolen kanssanne. Se, mitä en jaa kanssanne, on analyysinne tästä tilanteesta. Haluan muistuttaa, että työttömyyden trendi lähti nousuun jo vuonna 2022, eli pitkälti keskustalaisten hallituskauden aikana, mutta en kuitenkaan sen yksisilmäisemmin syytä teitäkään työttömyystilanteesta. [Anne Kalmari: Itse asiassa ei, väärä fakta!] Meistä kaikki kyllä tietävät, että takavuosina on ollut koronakriisi, ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nämä tapahtumat eivät ole Suomen hallituksen käsissä, mutta ne kuitenkin globaalissa maailmassa vaikuttivat meihin äärimmäisen kovalla tavalla. Nämä iskut eivät oikene aivan hetkessä. Sen ei pitäisi olla mikään uutinen teillekään. Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät yrityksissä, ja yrittäjägallupin mukaan Suomen hallitus on edelleen selkeästi suositumpi kuin oppositio. Arvoisa keskusta, mitä teillä on tarjota yrittäjille? Muutama täsmäkeino on välikysymykseen saatu nimettyä, ja vaikka osa niistä sinänsä saattaisi aivan harkinnanarvoisia ollakin, eivät nämä vielä riitä tilanteen oikaisemiseksi, eikä välikysymyksessä tietenkään mainita sanallakaan, mitä nämä toimet maksaisivat. Suomen hallitus on toteuttanut toimia 90 000 hengen työllisyysvaikutusten edestä. Se ei näy kuitenkaan vielä konkreettisesti, mutta suhdannetilanteen parantuessa toimien vaikutukset alkavat näkyä. Meitä rasittavat edelleen Ukrainassa jatkuva sota, koko Euroopan heikko taloustilanne sekä korkeat korot. Tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin oppositio mielellään täällä maalailee. Teknologiateollisuus on kertonut tilauskantojensa vahvistuneen, telakkateollisuudessa näyttää paremmalta, ja Etlan mukaan työllisyyden käänne on jo tapahtunut. Arvoisa puhemies! Täytyy nostaa vielä pari pointtia keskustan siunaamista poliittisista päätöksistä, joilla on ollut vaikutuksia nykyiseen tilanteeseemme. Ensinnäkin viime kaudella harjoitettu leväperäinen maahanmuuttopolitiikka on johtanut siihen, että Suomessa on laaja joukko ihmisiä, jotka eivät työllisty suomalaisilla työmarkkinoilla mitenkään. Jos nämä kielitaidottomat ja huonosti työllistyvät maahanmuuttajat poistettaisiin rasittamasta kansantalouttamme, työttömyystilastotkin kaunistuisivat kummasti. Emme tarvitse kallista työvoimareserviä, koska se ei hyödytä ketään. Osa tulleista on toki tilapäisen suojelun vuoksi maassa olevia ukrainalaisia, mutta tämä ei suinkaan ole koko totuus asiassa. Keskustan hallitusvastuun aikana kevennettiin merkittävästi kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä maahanmuuton edellytyksiä, mikä siten teki opiskeluperäisestä maahanmuutosta uuden väylän julkiselle taloudelle miinusmerkkiselle maahanmuutolle. Heitä on nyt sitten leipäjonoissa kirjaimellisesti jonoiksi asti. Kysynkin teiltä tässä välissä: Vieläkö keskusta haluaa 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuosittain? Haluatteko vielä pidentää leipäjonoja? Moni matalapalkka-ala toimii nykyään maahanmuuttajien varassa. Ennen pitkää se matalapalkka-alalle työllistynyt huomaa joko maanmiestensä kertomana tai googlaamalla, että Suomessa on erittäin kattava sosiaaliturva, jolla pärjää ilman työntekoa. Kun palkka ei pysty kilpailemaan saavutetun sosiaaliturvan kanssa, tarvitaan jatkuvasti uusia tulijoita paikkaamaan vaje. Vika ei ole ihmisissä vaan järjestelmässä, jota istuva hallitus on joutunut korjaamaan teidän hövelin rahanjakopolitiikan jälkeen, koska tässähän kävi niin, että kun lasku tuli maksettavaksi, systeemin arkkitehdit olivat jo poistuneet paikalta. Arvoisa puhemies! Lisäksi on mainittava Euroopan unionin elvytyspaketti, johon lähdettiin viime kaudella keskustan tuella niin surkeilla ehdoilla, että takkiin tuli yli neljä miljardia. Mitä silläkin rahalla olisi saatu aikaiseksi täällä Suomessa? Sitä sopii miettiä. Meidän lapsenlapsemme saavat maksaa sitä pottia pitkälle 50-luvulle asti. [Petri Honkosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Milloin tämä keskustan välikysymysten jatkuva tehtailu oikein loppuu? Meillä olisi tässä talossa aika paljon muutakin tekemistä kuin jauhaa näistä samoista viikosta toiseen. Tämäkin välikysymys on täynnä itsestäänselvyyksiä ja tyhjiä toiveita. Kun ensi kerralla on hallitusneuvottelut, lähtekää niihin tosissanne mukaan, niin saatte kenties jotkut näistä ylevistä tavoitteistanne läpi. Ei tarvitse jatkuvasti häiritä vastuunkantajia välikysymyksillä. — Kiitos. [Petri Honkonen: On se kauheaa, kun häiritään! — Anne Kalmari: Kun juuri oltiin saatu hyväosaisille hyvä buumi! — Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta. Tarkastelen tätä asiaa henkilökohtaisesta arvopohjastani, poliisin arjen todellisuudesta sekä lakivaliokunnan mietintöä lainaten. Meille perussuomalaisille keskeistä on turvallisuus, yksilön vastuu tekemisistään sekä suomalaisten arjen sujuvuus. Päihdepolitiikassa emme päättäjinä saa lähettää signaalia, että huumausaineiden käyttö olisi riskitöntä tai yhteiskunnan hyväksymää. Kannabis ei ole harmiton päihde. Erityisesti nuorten kohdalla sen yhteys mielenterveyden häiriöihin, syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen on vakavasti otettava huoli. Käyttö jättää jälkensä. Puheen hitaus ja sanojen muodostamisen ongelma ovat paljastaneet kuulusteltavan kannabiksen käytön pistävän hajun lisäksi. Mitä nuoremmasta kuultavasta on kyse, sitä surullisemmaksi se tekee vanhan virkamiehen. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnön keskeinen viesti on selvä: nykyinen huumausainelainsäädäntö perustuu kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin, rikosoikeudelliseen järjestelmään ja yleiseen oikeusjärjestyksen johdonmukaisuuteen. Mietinnössä korostetaan, että kannabiksen laillistaminen tarkoittaisi merkittävää muutosta rikosoikeusjärjestelmään, eikä esitetty aloite sisällä riittäviä konkreettisia ja vaikutusarvioiltaan kattavia ehdotuksia siitä, miten sääntely, valvonta, verotus ja haittojen ehkäisy toteutettaisiin käytännössä. Valiokunta nostaa esiin myös sen, että huumausainepolitiikan muutoksilla on laaja-alaisia vaikutuksia terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, poliisin tehtäviin, syyttäjälaitokseen sekä tuomioistuimiin. Laillistaminen ei poistaisi rikosoikeudellisia kysymyksiä vaan loisi uusia, koskien esimerkiksi luvattoman myynnin rajanvetoa, alaikäisten suojaa ja työelämän turvallisuutta. Esitetty laillistamismalli olisi lakivaliokunnan mukaan selkeässä ristiriidassa EU-lainsäädännön kanssa. Poliisin kannalta tämä tarkoittaa, että Suomi ei voi yksipuolisesti luoda mallia, jossa tuotanto ja myynti sallitaan. Arvoisa puhemies! Huumausainerikollisuus ei ole irrallinen ilmiö vaan kytkeytyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. On esitetty, että laillistaminen veisi markkinat rikollisilta. Kokemus muista maista osoittaa kuitenkin, että laiton rinnakkaismarkkina säilyy, koska verotettu tuote on kalliimpi, ikärajat rajoittavat myyntiä ja rikolliset siirtyvät vahvempiin aineisiin. Poliisin työ ei vähene, se monimutkaistuu. Lausumavastalauseessa esitetään, että Suomi siirtyisi kohti säädeltyä ja verotettua kannabismarkkinaa haittojen vähentämiseksi ja rikosoikeudellisen kuormituksen keventämiseksi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuus on toisenlainen. Vastalauseessa aliarvioidaan sääntelyn hallinnollinen ja taloudellinen taakka. Uuden markkinan luominen edellyttää lupajärjestelmää, valvontaviranomaisia, laboratoriokontrollia, markkinointirajoituksia ja jatkuvaa seurantaa. Tämä ei olisi kevennys julkiselle sektorille, vaan se olisi uusi byrokratian kerros. Lisäksi vastalauseessa korostetaan verotuloja, mutta mahdolliset verotuotot on punnittava suhteessa kasvaviin terveys- ja sosiaalikustannuksiin, jos käyttö lisääntyy — ja tässä kohdin uskallan sanoa: kun käyttö lisääntyy — kuten useissa vertailumaissa on tapahtunut. Myös hoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalituen tarve kasvaa. Tätä rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän keventämistä voidaan tarkastella ilman laillistamistakin. Hoitoon ohjaamista ja varhaista puuttumista voidaan kehittää jo nykyjärjestelmänkin puitteissa. Laillistaminen ei ole ainoa eikä missään tapauksessa välttämätön keino korjata mahdollisia epäkohtia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävä on suojella yhteiskuntaa ja erityisesti nuoria. Poliisin viestinä on, että päihteet ovat jo nyt merkittävä turvallisuusriski. Tämä aloite ei täytä niitä edellytyksiä, joita näin laaja ja perustavanlaatuinen muutos vaatisi. Turvallisempi Suomi ei synny päihteiden saatavuutta lisäämällä vaan vastuullisella, haittoja ehkäisevällä ja järjestystä tukevalla politiikalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksen tarkoituksena on laajentaa syyteneuvottelun käyttöalaa. Syyteneuvottelun ja tunnustamismenettelyn soveltamisalaan kuuluviin rikoksiin lisättäisiin törkeä huumausainerikos ja törkeä ihmiskauppa. Syyteneuvottelu on menettely, jonka periaatteena on se, että tunnustus lieventää rangaistusta, jos syyttäjä ja syytetty pääsevät ennen oikeudenkäyntiä yksimielisyyteen tuomiosta. Syyteneuvottelu on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2015, ja sitä on yleisesti käytetty monimutkaisissa talousrikostapauksissa. Lainsäädännön keskeinen ajatus on, että rikosasian epäilty tai vastaaja voi tunnustamisensa vastineeksi saada lievemmän rangaistuksen teostaan. Rangaistusten keventäminen ei kuitenkaan ole tämän lainsäädännön pääasia millään tavalla. Tämänkin esityksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti talousrikoksia tunnustaneisiin henkilöihin eli talousrikollisiin. Lausuntopalautteen mukaan syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista kannatettiin kokonaisuudessaan laajasti. Arvoisa puhemies! Lailla saataisiin sujuvoitettua rikosprosesseja, jotta ne etenisivät nopeammin. Tämä on hyvä tavoite, sillä liian usein prosessit ovat todella pitkiä ja saattavat heikentää koko järjestelmän uskottavuutta tavan kansalaisten silmissä. Esityksellä saataisiin toteutuessaan myös säästöjä, esimerkiksi syyteneuvottelun aloittamisella jo esitutkintavaiheessa. Hyödyt menettelyn käytöstä voisivat esimerkiksi työläiden tutkintatoimenpiteiden välttämisen vuoksi olla todennäköisesti vielä suurempia kuin myöhempien vaiheiden aikana, kun asia on jo mennyt eteenpäin. Samalla poliisin työvoimaa vapautuisi muiden rikosten selvittämiseen. Kannatan lämpimästi oikeusministeri Leena Meren esitystä. — Kiitos.