Zyskowicz Ben

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä on aivan erinomainen esitys ja suuri askel parempaan suuntaan. En tiedä, kuka neropatti keksi sen, että jos taloyhtiö halusi rajoittaa parveketupakointia, niin piti hakea kunnalta siihen päätöstä ja piti hakea sitä liittämällä hakemukseen kaiken maailman pohjapiirustuksia ja kaikkea muuta ja vielä maksaa kunnalle siitä päätöksestä. No, kun joku neropatti oli tämän keksinyt, ei ole mikään ihme, ettei kovinkaan moni taloyhtiö tämmöiseen hirveän byrokraattiseen menettelyyn tarttunut. Nyt Orpon hallitus purkaa turhia normeja ja tulee hyvä esitys siitä, että taloyhtiö itse päättää, saako sen parvekkeilla tupakoida. Olen täysin vakuuttunut, että tämän lakimuutoksen jälkeen todella rajusti useampi taloyhtiö tulee päättämään parveketupakoinnin kiellosta ja näin estämään sen, että naapurin tupakointi haittaa muiden elämää, ja on mahdollista elää ilman tupakansavua. Kiitos, ministeri, tästä esityksestä.

Arvoisa herra puhemies! Ilta-Sanomat 13. elokuuta kertoi seuraavaa: ”Oppositiopuolue SDP:n mielestä pitäisi arvioida, voitaisiinko maahanmuuttajien sosiaaliturvaa sitoa kielen opiskeluun.” No, hallitus on tätä arvioinut tietysti jo kauan ennen tätä sosiaalidemokraattien julkituomaa näkemystään, ja tämän hallituksen arvioinnin tulos on nyt tässä käsittelyssämme. Eli kyllä, pitää olla kannustimia kotoutumiseen ja pitää olla kannustimia kielen opiskeluun, ja sitähän tämä hallituksen esitys merkitsee. Itse uskon kyllä, että sosiaalidemokraatit tätä tukevat. Mielenkiintoista onkin sitten se, miten eduskunnan vasemmistolaisimmat puolueet eli vasemmistoliitto ja vihreät tähän suhtautuvat. Seuraava puheenvuoro näyttikin olevan edustaja Pekosella, eli kuulemme varmasti vastauksen tähän kysymykseen. Mitä vihreisiin tulee, niin heillä on juuri nyt jotain muuta tekemistä, koska en näe salissa yhtäkään vihreätä. Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on erittäin perusteltu. Juuri näin pitää toimia. Kun maahanmuuttaja tulee Suomeen, meidän pitää kannustaa häntä ja antaa hänelle kannustimia suomen kielen oppimiseen ja osaamiseen, koska se on tehokkain tapa edistää hänen kotoutumistaan. Tässä hallituksen esityksessä tulevat nämä taloudelliset kannustimet hyvin selkeästi: saat vähän alempaa kotoutumistukea, mutta jos opit suomen kielen, niin sitten saat sitä yleistukea, joka on parempi. Juuri näin pitää toimia, kannustaa maahanmuuttajia kielenopiskeluun. Samalla luonnollisesti pitää antaa heille myös edellytykset ja mahdollisuudet suomen kielen opiskeluun, ja myös siihen tämä hallituksen esitys pyrkii. Eli tämä on erittäin hyvä ja perusteltu esitys. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Rouva ministeri, itse kyllä tarkoitin, että tämän oikeudenkäyntimaksun korottaminen olisi ihan reilua kaikkien osalta, koska eihän sitä maksua joudu maksamaan, ellei se valitus ole aiheeton. Nehän, jotka valittavat aiheellisesti — eli valitus menestyy, liittyy se sitten verotukseen tai kaavoitukseen tai mihin tahansa — eivät joudu maksamaan mitään oikeudenkäyntimaksua. Minun mielestäni tämä 310 euroa on todella vähän, vaikka kuinka olisi omasta mielestään hyvät perusteet valittaa, jos se valitus kuitenkin osoittautuu aiheettomaksi. Eli tätä tässä tarkoitin. Tämä ei välttämättä liittynyt juuri sarjavalittajiin, mutta niihin sarjavalittajiin liittyen on hienoa, että olette päättäneet ryhtyä toimiin. Siltä osin vain toivomukseni siis oli se, että toimet todella purisivat. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä ja perusteltu esitys. Tässä yhteydessä haluan kiittää hallitusta myös siitä, että se on puuttumassa niin sanottujen sarjavalittajien aiheuttamiin ongelmiin ja haittoihin. Tarkoitan tietysti tilanteita, joissa aiheettomalla valittamisella aiheutetaan vahinkoa muille ihmisille, yrityksille ja eri toimijoille. Toivon, että ne ajatukset, mitkä hallituksen piirissä on siitä, millä puututaan näiden sarjavalittajien aiheuttamaan ongelmaan, todella tehokkaasti puuttuvat tähän ongelmaan, ja elleivät ne ajatukset puutu, niin toivon, että hallituksella on valmius miettiä muita, tehokkaampia keinoja saattaa nämä sarjavalittajat kuriin. Herra puhemies! Itse koen, että ongelmana näissä valituksissa eivät ole pelkästään sarjavalittajat. Ongelmana on myös se, että yksittäinen ihminen voi käytännössä ilman minkäänlaista taloudellista riskiä jarruttaa valittamisillaan esimerkiksi yksimielisen, valtuuston hyväksymän kaavan toteutumista, valittamalla valittaa, viivästyttää vaikka vuosiksi eteenpäin. Ja kun sanoin, että ilman minkäänlaista taloudellista riskiä, tarkoitin sitä, että esimerkiksi hallinto-oikeuteen valittaminen maksaa, kun se osoittautuu aiheettomaksi — siis vain silloin, kun valitus osoittautuu aiheettomaksi — valittajalle 310 euroa. Se on mielestäni naurettavan pieni summa. Se pitäisi välittömästi ainakin kymmenkertaistaa. Tällainen aiheettomien valitusten hinnan kymmenkertaistaminen esimerkiksi tästä 310 eurosta saattaisi myös pikkasen rajata tällaisia aiheettomia valituksia. Vielä kiinnitän huomiota siihen, että jos henkilö on tuloton ja varaton, hän ei ymmärtääkseni joudu edes tätä maksua maksamaan, ja samoin ymmärtääkseni jotkut sosiaali‑ ja terveyspuolen asiat on jätetty tämän maksun ulkopuolelle. Eli tavallinen ihminen, jolla on varoja ja tuloja, joka jarruttaa valituksillaan joitakin esimerkiksi kaupungin tai kunnan kannalta tärkeitä päätöksiä ja niiden edistymistä, pääsee 310 eurolla, kun hän viivästyttää kuukausilla tai vuosilla yhdessä päätettyjen asioiden toteuttamista. Nostakaa se maksu nyt ainakin kymmenkertaiseksi, jos ei satakertaiseksi. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin, että keskustelun jatkuminen jo vähän ärsyttää itse kutakin, mutta minun on kiitettävä edustaja Heinosta siitä, että hän avaa näitä asioita. Nimittäin kahdeksan tuntia täällä on tuntunut olevan jotenkin jaettu totuus se, että eihän tätä missään käsitelty — tämä tuli vain sieltä jostain sivukujilta Vapaavuoren sähköpostin ansiosta. Tätähän te olette nyt antaneet tuntitolkulla ymmärtää, ja nyt te ette jaksa kuunnella, kun kerrotaan, että ei ymmärretä, ja kerrotaan, miten tämä oikeasti on ollut käsittelyssä jo sitä ennen. Mitä sitten tulee tähän omaan lyhyeen puheenvuorooni edustaja Koskelan puheenvuoron johdosta, niin edustaja Koskela, sanoitte suunnilleen, että tämmöinen herättää kansalaisissa kysymyksiä, miten täällä yhtäältä sanotaan, että nyt pitää säästää kymmenen miljoonaa jostain menosta, oli se asumistuki tai sairaala, laitos tai joku muu, ja sitten täältä toisaalta voidaan antaa 35 miljoonaa jollekin hankkeelle. Edustaja Koskela, minä uskon, että se on totta, että tämä herättää kansalaisissa kysymyksiä, ja minä jopa uskon, että kansalaiset eivät tätä oikein voi ymmärtää. Minäkin kohtaan näitä kansalaisia vähintään kerran kuussa Hakaniemen markkinoilla. Luulen, että joskus tekin olette siellä ollut. Mutta minä ainakin koen, että meidän poliitikkojen tehtävä on kansalaisille avata näitä asioita ja yrittää korjata väärinkäsityksiä. Te koette näköjään päinvastoin, että teidän pitää lietsoa lisää näitä väärinkäsityksiä ja yrittää selittää, että joo, en minäkään ymmärrä, miten voidaan tuolta säästää kymmenen miljoonaa ja sitten antaa tänne 30 miljoonaa. Se on aivan eri asia, minkä te hyvin ymmärrätte. Luulisi, että tässä salissa jokainen — en ole ihan varma edustaja Merisen viimeisimmän puheenvuoron johdosta — ymmärtää, että se, miksi investoidaan vaikka tämmöiseen areenaan, on juuri se, että saadaan sitä kasvua, saadaan työllisyyttä, saadaan sitä kautta ihmisille toimeentuloa, saadaan sitä kautta verotuloja, niitä verotuloja, joilla sitten voidaan jatkossa toivottavasti välttää näitä säästöjä. Edustaja Lyly tai ministeri Ikonen, kun Tampere päätti nyt laittaa rahaa sinne teidän areenaan — en muista, mistä miljoonista, mutta kymmenistä miljoonista ilmeisesti oli kyse — niin luulen — en tiedä, mutta luulen — että samaan aikaan Tampereellakin oli varmaan erilaisia tarpeita vähän yrittää hillitä kaupungin menoja. Miksi te laitoitte sitten kymmeniä miljoonia tähän areenaan? Ettekö te laittaneet juuri sen takia, että sen lisäksi saadaan elämyksiä ihmisille siellä ja elinvoimaa laajasti alueelle, että ihmisille saadaan työtä ja toimeentuloa ja tätä kautta kaupungillekin sitten verotuloja, kun kaupungin elinvoima ja aluetalous vahvistuvat? Kai te näin ajattelitte, että samaan aikaan, kun säästitte ehkä jostain, piti panostaa tänne, jotta jatkossa olisi niitä verotuloja, jatkossa olisi ihmisille työtä ja toimeentuloa? Edustaja Koskela, tämän te voisitte avata näille ihmisille, jotka tulevat tätä ihmettelemään, koska tämä on totuus näiden kahden eri menon erilaisuudesta.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät kollegat! Noin kahdeksan tuntia on keskusteltu, ja ehkä tähän vaiheeseen vähän niin kuin lopuksi haluan tuoda esiin kolme pointtia, jotka liittyvät tähän tämän päivän keskusteluun: Ensimmäinen pointti: Helsingin valtuustossa muun muassa demareiden valtuustoryhmä ja vihreiden valtuustoryhmä ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen — edustaja Honkasalo, en puhu mistään taloudellisesta tukemisesta — ovat siis suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen. Edustaja Diarra, valtuutettu Diarra, sanoi täälläkin, että hän on pahoillaan, että tämä on mennyt plörinäksi. No sitähän me emme tiedä, toivottavasti tämä vielä joskus toteutuu. No, miksi siellä Helsingin valtuustossa muun muassa demarit ja vihreät ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen? No tietysti siksi, että ajattelevat, että tämmöinen areena tuo Helsinkiin työtä, toimeentuloa ihmisille, ei pelkästään heille, jotka ovat rakentamassa sitä tai ovat töissä siellä, vaan myös lukuisille ravintola-alan työntekijöille, hotellialan työntekijöille, kahvilatyöntekijöille, takseille ja muille, jotka palvelevat sitten niitä ihmisiä, jotka näissä tapahtumissa ovat vieraina. Helsingissä vihreät ja demarit ovat olleet myönteisiä, koska ovat nähneet, että tämä antaa ihmisille mahdollisuuden kulttuurielämyksiin, urheiluelämyksiin ja niin edelleen, ja tämä myös tukee kasvua ja työllisyyttä. Mielestäni edustaja Lyly Tampereelta just kertoi jopa lukujen muodossa tätä, miten siellä vastaava areena on vaikuttanut myönteisesti oman alueen elinvoimaan ja talouteen. No, kun nämä ovat teidän perusteluitanne olleet, arvoisat demarit, arvoisat vihreät, ja taitaa jopa keskustan piskuinen kahden hengen valtuustoryhmä Helsingissä olla ollut tämän takana ja tukena, niin kuvitteletteko te, että nämä samat argumentit eli se, että saadaan kasvua, työpaikkoja ihmisille, toimeentuloa ihmisille, eivät olisi olleet perusteena siinä vaiheessa, kun Petteri Orpon johtama hallitus keväällä 25 kokoontui kasvuriiheen nimenomaan miettimään, miten voitaisiin Suomessa edistää talouden kasvua ja työllisyyttä? Sehän oli sen riihen ydinasia. Hallitus oli tilanteessa, jossa se lähes epätoivoisesti yritti edistää maassamme talouden kasvua, jopa pääministeri itse manaamalla sitä. Totta kai ne olivat ne motiivit, miksi hallitus asettui tämän hankkeen taakse, ne samat motiivit, miksi Helsingin valtuustossa demarit, Helsingin valtuustossa vihreät, ilmeisesti myös molemmat kepulaiset, ovat olleet myönteisiä tälle hankkeelle. Miten te voitte kuvitella, että siinä vaiheessa, kun hallitus keväällä 25 teki tämän ehdollisen päätöksen, kasvua, työpaikkoja, toimeentuloa, verotuloja, aluetalouden vahvistumista enemmän pääministerin tai hallituksen motiivina olisi ollut joku muu? Esimerkiksi se, että no mitä tästä kasvusta, mitä näistä työpaikoista, ei me näistä välitetä, mutta kun Janne Vapaavuori, joka on hyvin tuttu mies, on tätä lobannut, niin sen takia. Eihän se näin voinut mennä. En ymmärrä, että te täällä epäilette pääministerin ja hallituksen motiiveja, jotka ovat aivan selviä, jotka ovat aivan samoja kuin ne motiivit, millä tamperelaiset ovat tukeneet omaa areenaansa sinne Tampereelle, ja aivan samat motiivit, millä Helsingin valtuustossa lähes kaikki ovat suhtautuneet myönteisesti tähän hankkeeseen. Jos joku epäilee näitä myönteisiä vaikutuksia, niin eilen A-studiossa — jos jaksoitte katsoa sen jälkeen, kun politiikan toimittajat olivat pohtineet tätä poliittista puolta — oli kolme asiantuntijaa, kaksi professoria kiinteistökehittämisen puolelta ja yksi tapahtumateollisuuden puolelta. Nämä asiantuntijat siinä A-studiossa nimenomaan pohtivat ja selittivät ja arvioivat sitä, miten tällainen areena toteutuessaan, kun siellä on näitä tapahtumia kymmeniä tai vuosien saatossa satoja, vaikuttaa myönteisesti koko alueen talouteen ja elinvoimaan. Toivottavasti teillä oli mahdollisuus se katsoa. No, toinen pointti, mistä puhuttiin jo silloin kahdeksan tuntia sitten: Silloin jo pääministeri teki aivan selväksi, että me ei voida verrata sitä, niin kuin moni kansalainen ehkä ajattelee, miten te voitte säästää asumistuesta, mutta kuitenkin 35 miljoonaa löytyy johonkin tämmöiseen hankkeeseen. Te olette nyt tunteja toistaneet tätä edelleen, miten voidaan löytää 35 miljoonaa tänne, kun samaan aikaan tehdään säästöjä esimerkiksi sosiaaliturvaan. Kyllähän te jokainen ymmärrätte, vaikka olette olevinaan niin kuin ette ymmärtäisi, että on aivan eri asia panostaa johonkin tämmöiseen hankkeeseen, joka nimenomaan tuo kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja verotuloja, kuin arvioida jotain normaaleja käytännön päivittäisiä menotarpeita. Juuri se, että panostetaan kasvuun ja työllisyyteen ja toimeentuloon ja verotulojen saamiseen jatkossa, mahdollistaa sen, että jatkossa pärjätään vähemmillä säästöillä, jatkossa voidaan parantaa ihmisten sosiaaliturvaa ja erilaisia hyvinvointipalveluja. Miten te jatkuvasti kehtaatte sotkea näitä asioita? — Tämä oli minun toinen pointtini. Aika ei näköjään riitä kolmanteen pointtiin. Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Minja Koskela vakuutti äsken, että kyllä täällä jokainen tietää, mikä ero on investoinnilla ja mikä tavanomaisella menolla. Kun kuuntelin keskustelua, ei kyllä siltä vaikuttanut. Ainakin Koskela itse, Kurvinen ja aamu- ja iltatelkkareissa Tuppurainen tuntuvat sekoittavan nämä asiat. Saattaa olla, kun Marinin hallitus nimitti normaaleja menoja tulevaisuusinvestoinneiksi, että se onnistui sekoittamaan esimerkiksi edustaja Tuppuraisen pään niin paljon, että tätä eroa ei ymmärretä. Investoinnin tarkoitus tietysti on, että sitä kautta ihmisille tulee työtä ja toimeentuloa, tulee verotuloja, verotuloja, joilla voidaan jatkossa hillitä säästötarpeita ja laittaa tarvittaessa rahoja hyviin kohteisiin. Se on tämän investoinnin tarkoitus. Miten te voitte rinnastaa, että tänne te teette säästöjä ja sitten tänne te investoitte? [Puhemies koputtaa] Investointien tarkoitus on siis jatkossa generoida kasvua, työllisyyttä, toimeentuloa ja jopa niitä verotuloja.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Niemen puheenvuoron johdosta on todettava, että yksi tämän hallituksen esityksen tarkoitus on myös selkeyttää tilannetta. Eli on käytännössä huomattu — viittasin jo äänin 2—1 tehtyyn hallinto-oikeuden ratkaisuun — että on ollut epäselvyyttä tietojen saannissa tai oikeudessa luovuttaa, ja tämä lakiesitys myös selkeyttää sitä. Jos tämä hylätään, mitä vihreät ehdottavat, niin silloin se selkeyttäminen jää tekemättä ja tämä epäselvä tilanne jatkuu. Edustaja Pitkolle vielä vastaan, että varmasti on luottamuksellisia potilastietoja se, että joku on jossain sairaalassa. Tämä menee vähän semantiikkaan. Itse ymmärrän ja, luulen, valtaosa suomalaisista ymmärtää terveystiedoilla itse siihen potilaan terveyteen tai sairauteen liittyviä tietoja. Siksi, kun sanoitte, että tässä annetaan poliisille oikeus päästä terveystietoihin, mielestäni se ei ole totta, jos terveystiedot ymmärretään siten kuin luulen valtaosan ihmisistä ymmärtävän eli niin, että ne ovat tietoja ihmisen terveydestä. Sitten kysyitte: sitäkö te puolustatte, että voidaan antaa tietoja, että siellä laitoksessa on tämä etsitty, rikoksesta epäilty henkilö? Kyllä, sitä me puolustamme. [Jenni Pitkon välihuuto] Jos raiskauksesta epäilty henkilö on jossain sairaalassa, on mennyt sinne joko piiloon tai mistä tahansa muusta syystä, ja poliisi häntä etsii ja poliisi kysyy, onko se raiskauksesta epäilty henkilö siellä — ihan siis nimi — onko tai onko ollut, niin kyllä, sitä me puolustamme, että se sairaala saa kertoa, että kyllä hän täällä on. Ja sitäkö te vastustatte sitten? Teidän mielestänne tämän raiskauksesta epäillyn henkilön perusoikeudet ja yksityisyydensuoja ovat siinä sitten tulleet loukatuiksi, jos kerrotaan, että täällä hän on. No, tässä punninnassa me — ja luulen nyt puhuvani kaikkien kokoomuslaisten puolesta — olemme todellakin sitä mieltä, että tämän henkilön yksityisyydensuoja saa väistyä turvallisuuden intressin edellä. [Jenni Pitko: Entäs se ihmiskaupan uhri?] Se on turvallisuuden intressi, että hänet saadaan kiinni, hänet voidaan hakea, hänet voidaan tutkia, saattaa vankilaan tai vaikka karkottaa maasta, kuten sanoin, jos hän on ulkomaalainen. [Jenni Pitko: Entäs se ihmiskaupan uhri?] Tässä mielessä kyllä pidän tätä esitystä hyvin tervetulleena. — Jotain piti vielä sanomani, mutta just ei tule mieleen. — Mutta kyllä, tässä tilanteessa, mitä kuvasin, yksityisyydensuoja saa väistyä. Ai niin, piti vielä sanoa siitä, että sitten ihmiset eivät uskalla hakeutua terveyskeskukseen tai muuta. No, jos tämä laki sen aiheuttaa, että joku raiskauksesta epäilty henkilö, joka itse tietää olevansa raiskaaja, [Jenni Pitko: Entäs ihmiskaupan uhri?] ei sen takia hakeudu sairaalaan, kun hän pelkää, että sieltä saatetaan kertoa poliisin kysymykseen, että hän on täällä, niin kyllä, sitä me puolustetaan. Olkoon hakeutumatta sitten, jos tämä raiskaaja sen takia jättää hakeutumatta, siitä huolimatta me puolustetaan.

Kiitos, herra puhemies! Aivan aluksi haluan sanoa, että mielestäni edustaja Räsäsen puheenvuoro oli hyvä. Voin siihen yhtyä. En itse koe olevani tässä asiassa missään keskustassa, koska olen vahvasti sillä kannalla, että Suomessa poliisille pitää antaa kaikki ne toimivaltuudet, mitä oikeusvaltiossa voidaan antaa. [Hanna Räsänen: No täällä on hyvä olla!] Eli tässä asiassa en ole niin keskellä, mutta hyvin monissa muissa asioissa koen olevani aika keskustahakuinen poliitikko, enkä nyt tarkoita keskustalla keskustapuoluetta. Mutta sitten edustaja Pitkolle jäi vastaamatta. Te kysyitte siinä ensimmäisessä tai toisessa puheenvuorossanne, kun sanoin, että annoitte tietoa, joka ei pidä paikkaansa, mikä oli semmoinen tieto. No se oli se, mihin edustaja Peltokangas tässä jo vastasikin. Te väititte, että poliisi pääsee käsiksi näiden rikoksista epäiltyjen terveystietoihin. Ei pääse. Terveystiedolla tämmöisenä yleiskäsitteen ilmaisuna mielestäni tarkoitetaan jotain muuta kuin tietoa siitä, missä laitoksessa on, ja siihen poliisi siis pääsee tietyillä edellytyksillä käsiksi, mutta itse terveystietoihin ei pääse käsiksi. Itse luulen, että yleisessä keskustelussa on tätä väärinkäsitystä, jota nyt edustaja Pitko vielä lietsoo, että tässä muka poliisille annetaan pääsy terveystietoihin. Ei anneta. Jos te tätä kuvittelitte, kun päätitte esittää hylättäväksi, niin nyt voitte perua tämän päätöksen ja hyväksyä tämän hallituksen esityksen. Ja sitten te sanotte vähän niin kuin tämmöisenä excusena, että joo joo, hylätään tämä, mutta me halutaan uusi, parempi esitys. Tämä esitys on vajaa 200 sivua, on muka huonosti valmisteltu ja kaikkea muuta höpö höpöä. Milloin luulette, seuraavan hallituksen väristä riippumatta, että se teidän kaipaamanne parempi esitys sitten tähän taloon saataisiin? Tuo on ihan tällaista tekosyyn keksimistä, että olette hylkäämässä puhumalla siitä, että ei me oikeasti hylätä näitä kaikkia, vaan me halutaan semmoinen parempi esitys, jossa nämä muutamat kohdat ovat sitten teidän näkökulmastanne paremmassa kunnossa. Jos haluaisitte olla järkeviä ettekä aina yhtyä tuohon vasemmistoliittoon... — Tehän olette Suomen toiseksi vasemmistolaisin puolue, vaikka jostain syystä media vieläkin joskus puhuu, että vasemmistopuolueet ja vihreät. Voi kuulkaa, siellä hallintovaliokunnassa joka viikko me näemme, että vihreät on nimenomaan vasemmistopuolue, vasemmistoliiton kanssa jättää yhteisiä vastalauseita ja tässäkin esittää hylättäväksi. — Eli jos te olisitte halunneet olla järkeviä, te olisitte tehneet niin, että te olisitte esittäneet muutoksia ykköskäsittelyssä, mutta ette lähteneet tätä hylkäämään. Nythän te olette vasemmistoliiton kanssa tätä hylkäämässä, niin kuin muissakin asioissa tässä salissa olette yleensä vasemmistoliiton kanssa kompuksessa, ja olette Suomen toiseksi vasemmistolaisin puolue, ellette Britannian tapaan halua kilpailla vasemmistoliiton kanssa siitä, [Puhemies koputtaa] kumpi on vasemmistolaisempi puolue.

Arvoisa herra puhemies! Ensin, kun edustaja Pitko tässä vertasi vihreiden ja kokoomuksen ajatuksia turvallisuuden ja yksityisyyden suhteesta, pitää sanoa, että itse kuulun kyllä kokoomuksenkin sisällä tämän pamppulinjan edustajiin. Eli kaikkea, mitä itse sanon, ei tarvitse yleistää koko kokoomusta koskevaksi. Toiseksi sanon — kun tässä edustaja Pitko kantaa huolta yksityisyydensuojasta — että jos meillä on joku raiskaaja, jota poliisi siis epäilee raiskauksesta, ja hän on mennyt, joutunut sairaalaan ja poliisi epäilee, että hän on siellä, ja kysyy, onko hän siellä, ja jos sairaala saa kertoa, että täällä hän on, niin kyllä sen raiskauksesta epäillyn yksityisyydensuoja saa siinä väistyä, saa väistyä sen turvallisuuden edessä, joka koostuu siitä, että poliisi pääsee tutkimaan ja selvittämään sen rikoksen, saattamaan tämän raiskaajan vastuuseen, vankilaan tai vaikka karkotettavaksi maasta, jos tämä sattuu olemaan ulkomaalainen. Kyllä hänen yksityisyydensuojansa saa väistyä. Vai ovatko vihreät tai edustaja Pitko sitä mieltä, että kyllä tämä raiskauksesta epäillyn yksityisyydensuoja on niin tärkeä arvo, että hän saa olla rauhassa siellä sairaalassa ilman, että sairaala saa kertoa poliisin kysyessä, että täällä hän on? Onko se niin tärkeä arvo? Itse ajattelen vaikkapa sen raiskaajan lapsiuhreja ja muita. Vihreät kuulemma ovat aina lasten puolella, mutta eivät näköjään tässä asiassa. Mitä tulee nyt eroon näissä perusoikeusrajoituksissa, puhun nyt omasta puolestani, olen siis sitä mieltä, että siinä tulkinnassa, mikä on perusoikeusrajoitus, niin kuin tämäkin nyt edustaja Pitkon mielestä on perusoikeusrajoitus, kun ei saa kertoa, että tällainen raiskauksesta epäilty henkilö on potilaana... Meillä oli täällä laki, jolla rajattiin kännykän käyttöä oppitunneilla ja jota vihreät tietysti kritisoivat ja vasemmistoliitto tietysti. Sitähän pidettiin perusoikeusrajoituksena muun muassa opetusministeriössä ja eräissä oikeusasiamiehen ratkaisuissa. Mikä oli se perusoikeusrajoitus? No, siinä kuulemma sananvapautta rajoitettiin, yksityisyydensuojaa rajoitettiin, omaisuudensuojaa rajoitettiin ja muuta. Onneksi perustuslakivaliokunta antoi siitä lakiesityksestä loistavan lausunnon, jossa se totesi, että tässä ei ole kyse mistään perusoikeusrajoituksesta, tämä liittyy lähinnä sivistyksen perusoikeuteen. Kyllä tämä on mennyt aivan järjettömyyksiin, mikä kaikki on perusoikeusrajoitusta, niin kuin tämäkin nyt sitten ilmeisesti edustaja Pitkon mielestä on sen raiskauksesta epäillyn henkilön perusoikeusrajoitus, jos sairaala voi poliisin kysyessä kertoa, että kyllä hän täällä on.

Arvoisa herra puhemies! Minusta vähän tuntuu, että vihreät eivät tiedä, mitä ovat nyt esittämässä hylättäväksi. Minäpä kerron, kun tässä on nyt keskiössä tämä tietojen saaminen sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tässä laissa on muutenkin viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyviä parannuksia, myös tietoja, joita poliisi voi antaa muille viranomaisille, ja kaikessa on tiukat ehdot. Keskeisin pykälä on siis tämä poliisilain 4 luvun 5 §. Minä luen tämän oleellisimman kohdan, niin että vihreätkin tietävät, mitä ovat hylkäämässä: ”Poliisilla on päällystöön kuuluvan poliisimiehen pyynnöstä oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetussa laissa tarkoitetulta palvelunantajalta tai sen tehtäviä suorittavalta henkilöltä tieto henkilön läsnäolosta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan toimitiloissa tiettynä aikana ja tieto läsnäolleen henkilön henkilöllisyydestä, jos tieto on välttämätön.” Ja mihinkä? ”Jos tieto on välttämätön sellaisen rikoksen paljastamiseksi ja selvittämiseksi, josta laissa säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, tai jos tieto koskee henkilöä, jonka voidaan olettaa syyllistyneen rikokseen tai jota on syytä epäillä rikoksesta.” Tämä kaksi vuotta: Voi olla, että esimerkkini tämmöisestä taposta epäillystä henkilöstä oli väärä, koska edustaja Lindén, joka on tietysti pitkän linjan kokenut lääkäri ja paljon ollut sairaalalaitoksissa töissä, korjasi, että jos on kyse niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista, joista voi saada vähintään kuusi vuotta, kuten tappo tai murha, voidaan jo tänä päivänä antaa tietoa, että henkilö on siellä. Luotan tähän edustaja Lindénin antamaan tietoon. Mutta otetaan nyt esimerkiksi tämä raiskaus, josta ymmärtääkseni minimi ei ole kuusi vuotta mutta minimi on yli kaksi vuotta. Täällä oli tämä kahden vuoden raja. No, otetaan nyt sitten tämä raiskaajaesimerkki. Jos tämmöinen raiskauksesta epäilty henkilö on sairaalassa — eri syistä, mutta on kuitenkin, ja poliisi on hänen perässään, tietää hänet, epäilee häntä raiskauksesta, epäilee, että hän on siellä laitoksessa, ei löydä häntä mistään — ja poliisi sitten kysyy, että onko hän siellä, niin vihreiden mielestä sairaala ei saa kertoa. Onhan tämä käsittämätöntä. Tähänkö puolueeseen fiksujen kokoomuslaisten pitäisi vaihtaa? Not in my lifetime, sanotaan näin. Eli tämä vihreiden touhu aivan käsittämätöntä tässä. Ja mitä tulee nyt sitten, edustaja Lindén, tähän Lääkäriliiton lausuntoon, eli että jos on kadonnut, niin hengen ja terveyden pitää olla vaarassa, jotta voitaisiin kertoa, että henkilö on täällä. No, jos meillä on kadonnut henkilö, vaikkapa omasta tahdostaan kadonnut henkilö — näitäkin on — ja sata vapaaehtoista, kymmenen poliisia ja kaikki muut etsivät ja haravoivat lähiseutuja... [Puhemies koputtaa] — Minä jatkan hetkisen vielä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Niin, herra puhemies, jatkan täältä pöntöstä. — Kaikki kunnia Lääkäriliitolle, mutta eikö ole niin, että jos sadat vapaaehtoiset, kymmenet poliisit ja kaikki muut etsivät jotain kadonnutta henkilöä ja vaikkei hän olisi hengenvaarassa ja jos poliisi kysyy, onko hän siellä laitoksessa, niin laitoksen pitäisi saada kertoa, että joo, täällä hän on, lopettakaa etsiminen? Totta kai pitää voida, vaikkei häneen kohdistu mitään hengen vaaraa tai terveyden vaaraa siinä tilanteessa. Tämä hallintovaliokunnan muotoilu on ihan oikea ja järkevä, eli silloin voi saada tietoa kadonneen tai kadonneeksi epäillyn tai mahdollisesti hengen ja terveyden vaarasta. Kyllä ilman hengen ja terveyden vaaraakin pitää voida sairaalan kertoa, että lopettakaa, te sadat ihmiset, jotka nyt siellä etsitte tätä ihmistä, hän on täällä sairaalassa, voitte lopettaa, ja poliisit, voitte mennä takaisin normaaliin työhönne. Tämähän on ihan järkevää. Ja taas pitää sanoa vielä kerran: olen järkyttynyt siitä, että vihreät haluavat tämänkin hylätä. Siitä en järkyty, että vasemmistoliitto on hylkäämässä, koska vasemmistoliitto on kommunistien perinnepuolue tai jälkeläinen. Totta kai siellä kommunisteissa oltiin sitä mieltä ja nyt perillisissä ollaan sitä mieltä, että poliisi on jotain luokkavallan käyttöä, ja sen takia kaikki, missä poliisi saa mahdollisuuden estää rikoksia, saada rikollisia kiinni, on vasemmistoliiton näkökulmasta jotain kauheaa ja hui, jotain pahaa ja pitää hylätä. Mutta vihreitä kyllä ihmettelen. Te ette taida tietää, mitä olette hylkäämässä. Ja vielä kerran sanon nyt, nyt kun pönttöön jouduin joka tapauksessa tulemaan, että tämmöiseenkö puolueeseen meidän fiksujen kokoomuslaisten, joihin itseni lasken, pitäisi vaihtaa. Ei todellakaan. Sanon vielä, että tässä on myös, mihin jo viittasin, poliisilla oikeus saada tietoa myös yksityisiltä tahoilta silloin, kun se on välttämätöntä, kun halutaan estää rikoksia tai tutkitaan rikoksia. Eikö se ole hyvä juttu? Poliisi voi antaa muille viranomaisille tietoja esimerkiksi silloin, kun se on välttämätöntä — nyt luen täältä — ”järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen liittyvän tehtävän suorittamiseksi, rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi taikka lapsen edun tai muun tärkeän yksityisen edun suojaamiseksi”. Tätä vihreät vastustavat. Käsittämätöntä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pitko kysyi, mikä hänen edellisessä puheenvuorossaan ei pitänyt paikkaansa. No, paikkaansa, edustaja Pitko, ei pitänyt se, että tässä rajoitettaisiin ihmisten perusoikeuksia. Ei rajoiteta. [Jenni Pitkon välihuuto] Tässä ei myöskään päästä saamaan kenenkään ihmisen terveystietoja. Terveystiedoilla ymmärretään jotain muuta kuin pelkästään tietoa siitä, onko ihminen jossain laitoksessa. Totta kai tietyn sairaalan luonteesta voi jotain päätellä siitä, minkä takia ihminen on sairaalassa, mutta eihän se nyt tarkoita, että hänen terveystietojaan annetaan. Tässä annetaan tieto henkilön läsnäolosta ja sekin vain, jos tieto on välttämätön. Mitä tulee nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollosta saataviin tietoihin, niin ensinnäkin totean, että hallintovaliokunta on muuttanut hallituksen esitystä muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon perusteella ja ennen kaikkea perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, eli kynnys saada tietoja on noussut hallituksen esityksestä. Toiseksi, kyllä tämä edustaja Heinosen esimerkki on ihan mahdollinen. Meillä on joku vakavan rikoksen tehnyt henkilö, jota poliisi epäilee, ja tämä henkilö on sitten hakeutunut johonkin terveydenhuollon laitokseen, vaikka sairaalaan. Tänä päivänä jos poliisi kysyy, onko siellä tämä tyyppi, jota me epäillään taposta, niin sairaala ei saa kertoa, että on, mutta tämän esityksen myötä sairaala saa kertoa, että täällä hän on, mikä tietysti helpottaa sitä, että poliisi voi saada tämän ihmisen kiinni ja rikosvastuu voi toteutua. Tämä on ihan todellinen esimerkki. Nimittäin siitä taitaa olla yhden hallinto-oikeuden päätös äänin 2—1, kun oli laitoksessa tapahtunut joku rikos, siis itse laitoksessa, ja haluttiin tietoa siitä. Sairaala kieltäytyi antamasta, ja hallinto-oikeus totesi, että sairaala menetteli oikein. Eli kyllä tämä, edustaja Lindén, on ihan mahdollista, mitä edustaja Heinonen esimerkkinä kertoi. Ja vielä sanon, edustaja Pitko, että se ei ole mikään terveystieto, että poliisille kerrotaan, että kyllä tämä raiskauksesta epäilty henkilö on täällä. En käsitä, että vihreät haluavat koko tämän lain hylätä. Täällä on myös nämä, mitä jo mainittiin, kun etsitään henkilöä, joka on kadonnut. Täällä on myös se, että yksityiseltä taholta poliisi voi saada tietoja, jos ne ovat välttämättömiä, esimerkiksi tilintarkastajista, hallituksen jäsenistä ja muista, eli pyritään esimerkiksi talousrikoksia tutkimaan ja selvittämään. En ymmärrä, että vihreät ovat tätä hylkäämässä. Tämä puolue on siis se, joka sanoo kokoomuslaisille, että tulkaa tänne, täällä on fiksua politiikkaa. Tämä ei todellakaan, edustaja Pitko, ole fiksua politiikkaa, että tällaisen esityksen olette kommunistien jälkeläisten kanssa [Puhemies koputtaa] hylkäämässä. [Jenni Pitkon välihuuto]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Se, mitä edustaja Pitko puheenvuorossaan väitti, ei pidä paikkaansa. Tässä ei rajoiteta ihmisten perusoikeuksia, eivätkä tässä poliisiviranomaiset pääse käsiksi terveystietoihin. Sen vielä ymmärrän, että vasemmistoliitto haluaa tämän hylätä, koska heidän mielestään ilmeisesti poliisitoiminta on vain luokkavallan väline. Mutta sitä, että vihreät haluavat tämän hylätä, en ymmärrä. Myöhemmin keskustelussa, kun on enemmän aikaa, käy ilmi, mitä tässä säädetään — ei kuitenkaan mitään sellaista, mitä edustaja Pitko väitti. En todellakaan ymmärrä, että vihreät haluavat hylätä semmoisen esityksen, jossa poliisille annetaan mahdollisuus paremmin saada kiinni erilaisia rikollisia ja vahvistetaan viranomaisten välistä tiedonvaihtoa, joka parantaa oikeusturvaa kansalaisille ja parantaa turvallisuutta maassamme.

Arvoisa rouva puhemies, arvoisa edustaja Ojala-Niemelä! Muutama tunti sitten tässä salissa käytiin ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, jossa muun muassa edustaja Honkasalo käytti puheenvuoron, ja ajattelin nyt jonkin verran kommentoida tätä edustaja Honkasalon puheenvuoroa: Arvoisa puhemies! Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon nytkin: On pakko olla silloin puhuneen edustaja Honkasalon kanssa pitkälti samaa mieltä hänen arviostaan Yhdysvaltojen nykyhallinnon politiikasta. Presidentti Trump on täysin arvaamaton toimija. Kun katsoo hänen hölmöilyjään, häntä olisi vaikea ottaa vakavasti, mutta pakko on, koska hän on USA:n presidentti. Nyt hänen ja Yhdysvaltain nykyhallinnon tulisi Ukrainan tilanteessa lopettaa häikäilemättömän hyökkääjän eli Venäjän ymmärtäminen ja asettua vahvasti tukemaan Ukrainaa ja painostamaan Venäjää, jotta rauhanprosessi voisi edetä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomen valtiojohto tekee parhaansa vaikuttaakseen Yhdysvaltoihin tämän käänteen aikaansaamiseksi. Tähän kovasti valtiojohtoamme kannustan. Toisin kuin edustaja Honkasalo, minä ymmärrän hyvin, että Suomen valtiojohto ja eduskunta virallisissa dokumenteissaan puhuvat USA:n nykyhallinnosta pehmeämmin ja diplomaattisemmin kuin me rivikansanedustajat, kuten edustaja Honkasalo ja minä — tosin edustaja Honkasalo ei taida olla ihan rivikansanedustaja, koska hän on puolueensa varapuheenjohtaja, mutta minä nyt ainakin olen rivikansanedustaja. Tässä mainitsemassani puheenvuorossaan edustaja Honkasalo syytti Suomea ja Suomen johtoa ja hallitusta siitä, että se vaikenee Israelin toimista Gazassa ja Libanonissa. Tämähän ei ole totta. Ei tarvitse kuin perehtyä ulkoministeri Valtosen lausuntoihin, niin voi huomata, että Suomi ei todellakaan vaikene siitä, mitä Israel tekee Gazassa tai Libanonissa. Sen sijaan edustaja Honkasalo itse vaikenee visusti siitä, että nimenomaan Hamas aloitti Gazan sodan ja Hizbollah yhtyi tähän sotaan päivän sen jälkeen, kun Hamas aloitti sodan lokakuussa 2023 hyökkäämällä israelilaisten siviilien kimppuun ja surmaamalla yli 1 200 ihmistä. Näin ollen Hamas sodan aloittajana on ensisijaisesti vastuussa niistä kauhistuttavista kärsimyksistä, joiden kohteeksi Gazassa asuvat ihmiset ovat joutuneet. — Kiitos. Tässä oli puheenvuoroni, ja minäkin tässä toivotan kaikille oikein hyvää juhannusta ja kesää muutenkin. Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä ja kaikissa muissakin keskusteluissa vihreät vastustavat sitä, että säästöjä on kohdistettu opiskelijoihin. Nyt kannattaa kuitenkin muistaa, että opiskelemalla asianomainen ihminen parantaa työllistymisennustettaan, parantaa palkkaennustettaan ja parantaa työn mielekkyysennustettaan. Ei se voi olla mitenkään väärin, että opiskelija opiskeluaikaisen toimeentulonsa osin itse rahoittaa ottamalla lainaa, jonka valtio takaa. Toinen asia: Kaikki oppositiossa tietysti puhuvat siitä, miten työttömyysturvan lapsikorotukset on poistettu ja se on väärin. Ymmärrän tämän näkökohdan, mutta kertokaa te minulle, miten päästä eroon siitä kannustinloukusta, että lapsiperheiden vanhempien, varsinkaan yksinhuoltajien, ei kannata ottaa vastaan pienipalkkaista työtä, kun sosiaaliturva antaa enemmän. [Pia Lohikosken välihuuto] Miten tämä kannustinloukku poistetaan, ellei siihen lapsikorotukseen saa puuttua?

Arvoisa rouva puhemies! Kun edustaja Lohi puheenvuorossaan myönsi tiettyä kritiikkiä edellistä, Marinin hallitusta kohtaan perustelluksi, haluan minäkin osaltani myöntää, että on totta, että nykyinen hallitus ei ole saavuttamassa asettamiaan keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi velkaantumisen vauhdin hidastamiseen tai työllisyyden parantamiseen. Kuitenkin tämä keskustelu on aika mielenkiintoiseksi mennyt. Kun eilen käsiteltiin lisäbudjettia ja kuuntelin sosiaalidemokraattien puheenvuoroja, muun muassa edustaja Lindén selvästi arvosteli hallitusta siitä, miksi lisäbudjetissa ei esitetä mitään keinoja, joilla voitaisiin hillitä velkaantumista ja sopeuttaa julkista taloutta ja vahvistaa julkisen talouden tasapainoa. Siis siitä arvosteltiin hallitusta. Kun tänä päivänä nyt, kun keskustelu on loppumassa, kuuntelin esimerkiksi edustaja Suhosen ja edustaja Lylyn puheenvuoroja, niin sikäli kuin oikein ymmärsin, edustaja Suhonen kaipasi lisää panostuksia sosiaalisiin tulonsiirtoihin, kun hän kertoi ihmisistä, joille jää vain 150 euroa kuussa käteen arkisiin menoihin. Ja kun kuuntelin edustaja Lylyn puheenvuoroja, niin ymmärsin, että hän kaipaisi lisää panostuksia nuorten työllisyyden parantamiseksi ja yleensäkin työllisyyden parantamiseksi. Eli eilen vaadittiin hallitukselta toimia julkisen talouden vahvistamiseksi, velkaantumisen hidastamiseksi, ja tänään yön yli nukuttuaan sosiaalidemokraatit vaativat lisämenoja sinänsä hyviin tarkoituksiin, esimerkiksi sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja nuorten työllisyyden parantamiseksi. Mitä sitten tulee edustaja Lohen puheenvuoroon, se oli hyvin mielenkiintoinen. Totta kai on oikein hallituksen puolelta ja hallituspuolueiden puolelta vaatia oppositiota esittämään vaihtoehtonsa. Se on ihan perusteltua. Ollaan menossa kohti eduskuntavaaleja, ja kun oppositio, ihan niin kuin edustaja Lohi sanoi, luonnollisesti arvostelee sitä, mitä hallitus tekee tai jättää tekemättä, ja huonoja tuloksia, niin on ihan perusteltua vaatia oppositiota kertomaan, millä tavoin heidän mielestään asioita olisi pitänyt hoitaa, ja ennen kaikkea, kun mennään kohti vaaleja, miten heidän mielestään vaalien jälkeen asioita pitäisi hoitaa. Tämä edustaja Lohen näkemys, ettei oppositiolta pidä vaatia loogisuutta, on mielestäni virheellinen. Kyllä oppositiolta voi vaatia ja pitääkin vaatia, niin ettei vasemmalla kädellä vaadita lisää menoja ja oikealla kädellä vaadita julkisen velan hidastamista. Kyllä loogisuutta voi ja pitää vaatia myös oppositiolta, vaikkei se asioista nyt päätäkään vaan hallitus päättää ja kantaa poliittisen vastuun.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Joulukuussa 2023 Porissa Robin Kivistö ‑niminen mies tappoi 15-vuotiaan lapsen ampumalla tätä lähietäisyydeltä päähän. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi Kivistön taposta kymmenen vuoden vankeuteen toukokuussa 2024. Saman tien käräjäoikeus päästi Kivistön vapaalle jalalle. Sen seurauksena hän syyllistyi 17 uuteen rikokseen, muun muassa törkeään pahoinpitelyyn eli puukotukseen, kahteen laittomaan uhkaukseen sekä muun muassa törkeään rattijuopumukseen. Miten tämän tappajan vapauttaminen oli mahdollista? Elokuussa 2024 Carl Björkendahl ‑niminen mies ampui Lassilassa, eli minun naapurissani, sisään asuntoon pistoolilla. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Björkendahlin murhan yrityksestä kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Mutta Björkendahl vapautettiin, ja hän otti saman tien jalat alleen, pakeni ulkomaille ja on nyt Interpolin etsityimpien rikollisten listalla. Miten tämän murhaa yrittäneen ammattirikollisen vapauttaminen oli mahdollista? Kolmas tapaus: Tammikuussa 2025 tuomittiin 24-vuotias mies Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa törkeästä huumausainerikoksesta ja ampuma-aserikoksesta kahden vuoden ja kolmen kuukauden vankeuteen. Samalla hänet päästettiin vapaalle jalalle, minkä seurauksena hän vuotta myöhemmin surmasi Tampereella hotellissa 22-vuotiaan naisen. Miten tämän hengenvaarallisen huumerikollisen vapauttaminen oli mahdollista? Aikaisemmin Suomessa murhaajat, tappajat ja esimerkiksi törkeät raiskaajat pidettiin yleensä tutkintavankeudessa, kunnes he siirtyivät vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Edellä esitin kolme kysymystä. Vastaus edellä oleviin kysymyksiin on se, että korkein oikeus päätti 4.3.2024, että tämä Suomen hyvä laki ja hyvä käytäntö, jota juuri selostin, ovat vastoin Suomen perustuslakia. Taustalla päätöksessä olivat tietysti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjaukset ja perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta, siis rosvojen perus- ja ihmisoikeudet. Uhrien oikeuksista ei ilmeisesti ole niin väliä, sillä useinhan he ovat kuolleet. Tänä päivänä vangitsemiseen ei riitä se, että kyseessä on murhamies tai muu erittäin törkeä rikoksentekijä, vaan vaaditaan, että käsillä on lisäksi joko pakenemisen vaara, todisteiden sotkemisen vaara tai rikoksen jatkamisen vaara. Nämä pitäisi pystyä osoittamaan, mikä on usein vaikeaa. Onneksi nykyinen Orpon hallitus ja oikeusministeri Leena Meri ovat nyt korjaamassa korkeimman oikeuden edellä mainitun ratkaisun synnyttämän kummallisen ja turvattomuutta luovan tilanteen. Nyt meillä on tässä käsittelyssä lakiesitys, jolla vangitsemisedellytykseksi tulee myös se, että on syytä epäillä, että vapauttaminen aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Aikaisemmin tässä lähetekeskustelussa eilen kansanedustaja Mari Holopainen oli pahoillaan siitä, että nykyinen hallitus on antanut useita lakiesityksiä, joissa poliisin toimintavaltuuksia vahvistetaan. Minä olen hyvin iloinen ja kiitollinen siitä, että meillä nyt on hallitus, joka haluaa vahvasti vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. Tässä lakiesityksessä on myös muita kohtia kuin se, mistä minä puhuin ja mistä edellä puhuttiin. Kaiken kaikkiaan tämä on tervetullut lakiesitys, jolla siis vahvistetaan Suomen turvallisuutta — kiitos siitä hallitukselle.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää hallitusta tästä erinomaisesta esityksestä, joka on hyvin tärkeä ja jossa nimenomaan on tavoitteena — kuten ministeri sanoi koko hallituksen kriminaalipolitiikan tavoitteeksi — yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen. Mutta siitä on pakko olla eri mieltä ministeri Meren kanssa, kun sanoitte, että tämä ei johdu siitä korkeimman oikeuden vuonna 24 tekemästä päätöksestä. En tunne kaikkea, mitä Suomessa oikeuslaitoksissa tapahtuu, mutta mediaa seuraamalla ei ole voinut välttyä siltä, että nimenomaan tämän korkeimman oikeuden vuonna 24 tekemän ratkaisun jälkeen murhamiehiä, raiskaajia ja muita erittäin törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä on päästetty vapaaksi, minkä jälkeen he ovat tehneet uusia törkeitä rikoksia tai vaihtaneet maisemaa. Totta kai tiedän, että korkeimman oikeuden ratkaisun taustalla oli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja. Tuota tuomioistuinta en ole pitkään aikaan arvostanut, en ainakaan sen jälkeen, kun se rupesi moittimaan Suomea siitä, että tämmöinen irakilainen oli kuollut, joka ei ollutkaan kuollut, vaan ilmeisesti jostain Bagdadin basaarista oli ostettu joku kuolintodistus. — Mutta palataan tähän asiaan.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien keinoja sopeuttaa julkista taloutta on odotettu. Puheenjohtaja Lindtman piti eilen puoluekokouksessa linjapuheen, ja siinä hän kertoi, mistä demarit leikkaisivat: kuulemma epäluottamuksesta ja vastakkainasettelusta. [Naurua] Tämä on tietysti hienoa retoriikkaa, mutta asiallisesti ottaen täyttä höpöhöpöpuhetta. Minäpä kysyn edustaja Lindtmanilta, kuinka uskottavaa olisi, jos kokoomus esimerkiksi kertoisi, että se leikkaisi sosialismista, haihattelusta, unelmahötöstä, linjattomuudesta, vaalitavoitteiden piilottamisesta ja vastaavista. Eihän tuo Lindtmanin linjapuhe vastannut odotuksiin tosiasiassa lainkaan.

Arvoisa herra puhemies! Usein tässä salissa kun viime vuosina on puhuttu asunto-osakeyhtiölaista, on puhuttu myös parveketupakoinnin rajoittamisesta. Niin taisi olla myös tämän hallituksen esityksen lähetekeskustelussa. Nykyäänhän parveketupakoinnin rajoittaminen on äärimmäisen hankalaa: taloyhtiön pitää tehdä hakemus siitä kunnalle, liittää siihen kaiken maailman liitteitä, päätöksenteko on vaikeutettua yhtiössä, ja pitää vielä maksaa käsittelystä, ja niin edelleen. Tässä esityksessä ei nyt tähän parveketupakoinnin rajoittamisen helpottamiseen puututa — tämä on muuten tärkeä ja hyvä esitys — mutta haluan tässä yhteydessä todeta, että nyt vuosien jälkeen onneksi nykyinen Orpon hallitus on tekemässä muutosta tähän parveketupakoinnin rajoittamiseen niin, että taloyhtiöissä voidaan itse asiasta päättää, niin kuin tietysti kuuluukin. Se esitys on nyt lausunnoilla, ja toivon totisesti, että me ehdimme vielä tällä vaalikaudella tuon parveketupakoinnin rajoittamista helpottavan lakiesityksen käsitellä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puheenjohtaja Lindtman sanoi SDP:n puoluevaltuustossa 25.4., kun hän halusi peruuttaa yhteisöveroalennuksia ja käyttää tämän summan, jota hän kutsui lähes miljardiksi, parempiin tarkoituksiin: ”Kuinka paljon sillä olisi voitu lyhentää hoitojonoja? Kuinka paljon sillä olisi voitu vahvistaa julkista perusterveydenhuoltoa? Kuinka paljon sillä olisi voitu tukea työllisyyttä palauttamalla suojaosat?” — Kaikki hyviä tarkoituksia. — Kuitenkin A-studiossa 29.4. samainen Lindtman kertoi, mihin SDP käyttäisi tämän vajaan miljardin: ”Kyllä me tulemme esittämään sen rahan käyttöä julkisen talouden vahvistamiseksi ja viisaammin yritysten kannalta.” [Antti Lindtman: Kyllä!] Ei puhettakaan hoitojonojen lyhentämisestä, julkisen perusterveydenhuollon vahvistamisesta tai työllisyyden parantamisesta. Edustaja Lindtman, miten te voitte käyttää saman summan yhtäältä näihin tärkeisiin [Puhemies koputtaa] menokohteisiin ja toisaalta julkistalouden vahvistamiseen? [Oikealta: Helposti!] Tämä vastaus kiinnostaa meitä kaikkia yli puoluerajojen, koska me kaikki haluaisimme [Puhemies koputtaa] tehdä tämän saman tempun.

Kiitos, herra puhemies! Sosiaalidemokraatit haluavat perua hallituksen päättämän yhteisöveroalennuksen, jonka hinta staattisella arviolla on noin runsaat 800 miljoonaa euroa. Demareiden puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi puoluevaltuustopuheessaan ehkä noin kuukausi sitten, että SDP käyttäisi vastaavan summan järkevämmällä tavalla suomalaisen yritystoiminnan hyväksi, mutta kun hän oli A-studiossa keskustelemassa ehkä noin viikko sitten, hän sanoi, että SDP käyttäisi tämän summan julkisen talouden vahvistamiseen. Onko tässä nyt kyseessä meille juristeille rikosoikeudesta tuttu niin sanottu kahdelle myynti, vai mistä tässä on kyse? Ehkä edustaja Tuppurainen voi selittää, miten saman rahan voi käyttää yritystoiminnan hyväksi ja julkisen talouden vahvistamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Ensin on valitettavasti hyvin pitkälle yhdyttävä edustaja Koskelan ja hänen puoluetoveriensa arvioihin Yhdysvaltain nykyhallinnosta ja presidentti Trumpista. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Edustaja Koskela sanoi tuossa ryhmäpuheenvuorossa, että selonteosta puuttuu Israelin hyökkäys Libanoniin. Näin ilmeisesti on, mutta edustaja Koskelan puheenvuorosta taas puuttui se, että ennen kuin Israel hyökkäsi Libanoniin, niin Libanonista Hizbollah hyökkäsi Israeliin. [Veronika Honkasalo: Ne on tuomittu!] Ei kai se voi olla sellainen asia, jota ei tarvitse huomioida? Hizbollah ampui Libanonista raketteja israelilaisia siviilejä vastaan ennen kuin Israel hyökkäsi Libanoniin. Mihinkäs tämä asia jäi edustaja Koskelan puheenvuorosta? [Mai Kivelä: Eihän siitä ole erimielisyyttä!]

Arvoisa herra puhemies! Jos Suomeen tulee, sanokaamme, vaikka Iranin vallankumouskaartin lähettämänä neljä terroristia, jotka vetäytyvät johonkin hotellihuoneeseen suunnittelemaan ja valmistelemaan terrori-iskua vaikka juutalaista lastentarhaa kohtaan, joita maailmassa on nähty, niin Suomen viranomaiset eivät tänä päivänä pysty sitä hotellihuonetta kuuntelemaan, jotta voisivat pyrkiä estämään tätä terrori-iskua. Kun kuuntelin edustaja Tuppuraisen puheenvuoroa, niin alusta tuossa puheenvuorossa päättelin, että hän on valmis tätä esitystä kannattamaan, mutta sitten hän ei ollutkaan siihen valmis ryhmänsä puolesta, koska nämä itse substanssilait eivät ole tässä samassa yhteydessä käsillä. Minä kannustaisin edustaja Tuppuraista sen verran luottamaan maamme seuraavaan hallitukseen, että se tuo tänne nämä substanssilait, jotka tähän kokonaisuuteen liittyvät. Se minua ei yllätä, [Puhemies koputtaa] että eduskunnan kaksi vasemmistolaisinta puoluetta eli vasemmistoliitto ja vihreät ovat yksiselitteisesti tätä vastaan. [Välihuutoja — Atte Harjanne: Ei pidä paikkaansa!]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasaloa mukaillen, jos minä olisin viime vaalikauden hallituspuolueen kansanedustaja, kyllä minua hävettäisi nyt haukkua tätä nykyistä hallitusta, joka yrittää vähän korjata edellisen hallituksen [Välihuutoja vasemmalta] tekemää soten rahoitusmallia, joka on aivan surkea epäonnistuminen. Kuten täällä yli kaikkien puoluerajojen on todettu, viime kauden säätämä rahoitusmalli on surkea epäonnistuminen, esimerkiksi yhdenvertaisuutta ajatellen. Sitten tästä leikkaamisesta. Minusta ei kannata kinata, kun luulen, että faktat ovat suunnilleen samat. Eli tänä vuonna laitetaan miljardeja enemmän hyvinvointialueille kuin laitettiin vuonna 23. Eikö niin? Miljardeja laitetaan enemmän, mutta samalla on tietysti totta se, että hallitus leikkaa kustannusten kasvusta. Se on totta. Mutta niinpä Marininkin hallituksessa soten yksi keskeinen tavoite oli hillitä kustannusten kasvua.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Rantaselle ja hallitukselle monista hyvistä maahanmuuttoon liittyvistä esityksistä, kuten tästäkin. Minulla on tässä edessäni synkkä otsikko Iltalehdestä vuosi sitten, ja otsikko kuuluu näin: ”Oulun vanhusraiskaaja raiskasi jälleen.” Valitettavasti tämäkään esitys ei taida tähän tilanteeseen tuoda korjausta. Tällä tilanteella tarkoitan sitä, että esimerkiksi tässä puheena olevassa tapauksessa ulkomaalainen tuomittiin vuonna 20 vanhan naisen raiskauksesta, ja kun hän pääsi ehdonalaiseen tammikuussa 22, niin hän raiskasi uudestaan kesäkuussa 23. Miten on mahdollista, että tämä mies oli kesäkuussa 23 edelleen Suomessa raiskaamassa? Miksei häntä karkotettu välittömästi sen jälkeen, kun hänen rangaistuksensa oli kärsitty? Miksei häntä välittömästi karkotettu? Tämä on yksi esimerkki tilanteista, joihin tarvitaan vielä parannuksia näiden nyt esitettyjen jälkeenkin. Ehkä hallintovaliokunnassa tähän asiaan saadaan tarkempaa selvyyttä. — Kiitos.

Kiitos, herra puhemies! Kiitos, edustaja Lyly, puheenvuorosta. Olette aivan oikeassa. Tämä luku, 7,2 miljoonaa, ja tämä 0,04 prosenttia on todellakin otettu hallituksen esityksen perusteluista, ja ne kuvaavat niitten väärinkäytösten määrää, summaa ja prosenttiosuutta, jotka Kela on pystynyt selvittämään. Mutta tässä Suomen kansalle kerrotussa uutislähetyksessä ja graafissa lukee, että väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia. No, aivan varmasti ei ole. Johan se olisi maailmanhistoriallinen ihme, jos Kela pystyisi jokaisen väärinkäytöksen selvittämään. Ei tietystikään pysty. Eikä Ylen uutisissa voi olla semmoisia toimittajia, jotka luulisivat, että tämä selvitettyjen väärinkäytösten osuus on todellakin sama kuin väärinkäytösten osuus. Jos siellä on sellaisia toimittajia, jotka tätä luulevat, niin kannustan vaihtamaan työpaikkaa. Eli ei tällä tavoin Suomen kansaa saa johtaa harhaan. Kuten sanoin, on aivan eri asia se, minkä verran on pystytty selvittämään, kuin se, mikä on todellinen määrä. Ei kai kukaan luule, että se ylinopeuksien määrä, mitä vuodessa Suomessa ajetaan, on se, paljonko on ylinopeussakkoja annettu. Jokainen ymmärtää, että on sen lisäksi paljon sellaisia ylinopeuksia, joita ei ole saatu kiinni. Aivan sama koskee tietysti myös Kelan etuuksien väärinkäytöksiä. Herra puhemies! Todella toivon, että Yle oikaisisi tämän väärän tiedon. Kai se vieläkin on mahdollista, vaikka tässä on kohta kuukausi mennyt siitä, kun tämä väärä tieto annettiin. Sitten vielä nyt, kun sain toisen puheenvuoron, tästä tekoälyn hyödyntämisestä, jota siis kannatan, ja siitä, että hypitään seinille, että ei saa, ei saa. Se on mielestäni aivan turhaa, koska vaikka tekoäly sieltä massoista kaivaisi esiin sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka antaisivat aihetta tarkempaan selvittelyyn, ainahan ihminen viime kädessä tekee sen päätöksen: päätöksen pyytää lisäselvitystä, päätöksen tehdä rikosilmoituksen, tutkintapyynnön poliisille. Ainahan ihminen nämä viime kädessä tekee. Eihän tekoäly tee yhtään tutkintapyyntöä poliisille. Eli siinä mielessä en lainkaan ymmärrä Helsingin Sanomien mielipidesivuillakin esiintynyttä muun muassa Amnestyn seinille hyppimistä siitä, että Kelassa harkitaan tai kokeillaan tekoälyn hyödyntämistä näiden petosten ennaltaehkäisyssä. Ja kun siinä on sitten sanottu, että no, miksei sitä hyödynnetä sitten verovalvonnassa, niin minä sanon, että hyödynnettäköön verovalvonnassa, totta kai. Tekoälyä pitää voida hyödyntää silloin, kun on valtava massa, josta tekoäly pystyy, näin minä olen ymmärtänyt, kaivamaan semmoisia poikkeavia tapauksia, joihin ihmisten joko Verohallinnossa tai Kelassa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasosen puheenvuorossa ja muissa edellä käytetyissä puheenvuoroissa on jo hyvin käynyt ilmi, mistä tässä lakiesityksessä on kyse. Kyse on siitä, että Kansaneläkelaitos pystyisi nykyistä tehokkaammin ennaltaehkäisemään sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Niinpä minä tyydyn tässä vain esittämään kiitokseni ministeri Grahn-Laasoselle ja koko hallitukselle siitä, että tällainen esitys tänne on annettu. Kelan jakamien etuuksien väärinkäytösten estämisestä nykyistä tehokkaammin on puhuttu vuosikausia, mutta eipä Marinin hallitus eivätkä sitä edellisetkään hallitukset tällaista esitystä ole tänne pystyneet tuomaan. Onpa todella hyvä, että nyt Petteri Orpon hallitus on tämänkin hyvän esityksen tänne antanut. Viime aikoina on julkisuudessa kerrottu, että Kelassa on selvitetty myös tekoälyn käyttömahdollisuuksia sosiaaliturvan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä. No, tämä on tietysti saanut erilaiset tietosuojatalebanit hyppimään seinille. Kela on ainakin tässä vaiheessa keskeyttänyt tällaisen hankkeen, missä tekoälyn hyödyntämistä selvitetään. Minä osaltani toivon, että Kela jatkaa tätä hanketta ja tekoälyä — totta kai tiettyjen tärkeiden reunaehtojen puitteissa — hyödynnettäisiin sosiaaliturvan väärinkäytösten ehkäisemisessä. Tämän jälkeen, herra puhemies, esitän hyvin ankaraa mediakritiikkiä Ylen uutisia kohtaan. En ole vaatimassa niitten lakkauttamista, kuten näköjään Unkarissa nyt tapahtuu. Päinvastoin, arvostan Ylen uutisia ja katson ne joka ilta. Mutta 27. päivä maaliskuuta Ylen uutisissa esitettiin tällainen graafi, [Puhuja näyttää paperia] jossa lukee, että ”väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia”. Sitten oli valtava neliö, ”maksettu 16,5 miljardia”, ja sitten tuolla vasemmassa yläkulmassa oli sellainen mikroskoopilla tai suurennuslasilla katsottava pieni neliö, jossa luki ”väärinkäytöksiä 7,2 miljoonaa euroa”. Luuleeko Ylen uutistoimitus todellakin, että väärinkäytösten osuus ja määrä on se, mitä on väärinkäytöksiä pystytty saamaan selville? Luulevatko he todella? Luulevatko he, että ylinopeuksien määrä on se, mitä on ylinopeussakkoja pystytty antamaan? Luulevatko he, että näpistysten määrä kaupoissa on se, minkä verran näpistyksiä on saatu selville ja näpistäjiä kiinni? Tämä on aivan käsittämättömän järjetöntä väärän tiedon antamista. Huomasin, että tämmöinen dosentti Heikkinen on tehnyt kirjan siitä, miten paljon eduskunnassa on käytetty sanaa ”valehtelu”. Nyt lisäliitteeseen kirjaan voin kertoa, että nyt minä käytän ilmaisua, että Yleisradio valehteli Suomen kansalle uutisissa, kun väitettiin, että väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia, [Puhemies koputtaa] kun tarkoitettiin, että selville saatujen väärinkäytösten osuus on tuo. — Kiitos. [Anne Rintamäki: Erinomaista!]

Arvoisa herra puhemies! Äskettäin selvitettiin, että merkittävä osa startup-yrittäjistä on harkinnut Suomesta muuttoa muualle ja että yksi keskeinen syy tähän on Suomen verotus. Kuvitteletteko te siellä oppositiossa, että verotus on heidän mielestään Suomessa liian kevyttä? Tässä on teille selitys ja vastaus siihen, miksi myös yrittäjien ja asiantuntijatehtävissä toimivien verotusta on kevennetty. Jos edellä mainitut yrittäjät lähtevät Suomesta, samalla lähtevät myös työpaikat ja verotulot. [Suna Kymäläisen välihuuto] Edelleen haluan yhtyä ministeri Grahn-Laasosen vetoomukseen siitä, ettei täällä epäiltäisi ja vääristeltäisi toisten motiiveja. Ette kai oikeasti luule, että hallituksen tai hallituspuolueiden tavoitteena ja motiivina on kiusata tai lyödä vähäosaisia ihmisiä? Kyllä varsin hyvin tiedätte, että näin ei ole.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosi mukava kuulla, että edustaja Harjanne on tehnyt ydinvoiman eteen enemmän kuin juuri kukaan muu, jos oikein ymmärsin. [Atte Harjanne: Viime vuosina!] Voisin kuvitella, että teillä siellä vihreissä on sitä työmaata riittänyt, mutta hienoa, että olette sitä työtä tehneet. Pakko sanoa, että minä olen niin vanha ja niin pitkään täällä ollut, että muistan senkin, että koko vihreä puolue on itse asiassa pitkälti perustettu ydinvoiman vastustamisen merkeissä, [Eduskunnasta: Oho!] mutta ei se mitään, kyllähän kokoomuskin perustettiin ajamaan maahan kuningaskuntaa, eikä mekään enää sitä kannateta. [Naurua] Olipa tosi kiva kuulla, että tilanne on kääntynyt ihan päinvastaiseksi, eli vihreät kiihkeästi nyt kannattavat ydinvoimaa. Enhän minä voi siihen mitään muuta sanoa kuin että se on hyvin järkevä ja tervetullut kanta. Toki voisi kysyä, että miltäs tuntuu aina olla historian väärällä puolella, mutta enpä nyt sitä viitsi kysyä. [Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Hänninen ja Lyly todellakin erinomaisesti esittelivät sen, mistä tässä asiassa on kyse. Kyse on siis oikeusprosessien sujuvoittamisesta ja nopeuttamisesta. Suomen oikeusvaltiollisen olemuksen, joka on hyvässä kunnossa sinänsä, suurin ongelma on se, että prosessit kestävät liian pitkään. Nyt tähän puututaan — erinomainen asia. Joka vaalikausi täällä vaaditaan lisää voimavaroja tuomioistuinlaitokselle. Sekin on oikein ja ymmärrettävää. Mutta nyt vihdoin nykyisen hallituksen aikana tehdään tarvittavia muutoksia myös itse oikeusprosessien sujuvoittamiseksi sen lisäksi, että annetaan lisää rahaa oikeuslaitokselle. Eikä tässä vielä kaikki — tarkoitan tätä esitystä. Nimittäin tässä lakivaliokunnan mietinnön sivulla 3 lausutaan seuraavaa: ”Nyt käsiteltävä hallituksen esitys on vain yksi osa rikosprosessin sujuvoittamiseen tähtäävistä kuluvan vaalikauden toimenpiteistä. Muita ovat esimerkiksi sakkomenettelyn käyttöalan laajentamiseen liittyvä hanke sekä syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen.” Nämä ovat erinomaisia uudistuksia, ja olen tosi tyytyväinen, että näitä nyt viedään eteenpäin. — Kiitos.

Kiitos, herra puhemies! Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen väitti eilen A-studiossa, että hallituksen tuloveron kevennyksistä ”on käytännössä päässyt hyötymään vain ne, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuukaudessa”. [Antti Lindtman: Olipa hyvin sanottu!] Tämähän ei tietenkään ole totta, mutta jotkut katsojat saattavat uskoa Tuppuraista. Median faktantarkistajat eivät valitettavasti ole vielä ehtineet tätä väärää tietoa oikaisemaan. Niinpä pyydän teitä, ministeri Purra, korjaamaan edustaja Tuppuraisen väärän väitteen ja kertomaan totuuden tässä asiassa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on tullut yli puoluerajojen nykyiselle hallitukselle, ja oikeusministerille tästä hyvästä esityksestä. Haluan myös edustaja Elon tavoin kiinnittää huomiota siihen, että Tieto-Finlandialla palkittu toimittaja Paavo Teittisen teos Pitkä vuoro toi hyvin esiin tätä ongelmatiikkaa, ennen kaikkea sen, miten monille eri toimialoille ulottuu tällainen työperäinen hyväksikäyttö: ravintolat, rakennusala, siivousala, maatalous, pesulapalvelut ja niin edelleen ja niin edelleen. Sitten täällä edustaja Suhonen sanoi, että tähän saakka hallitus on lähinnä huonontanut työmarkkinoita, niin tämähän ei ole ollenkaan totta. Päinvastoin poliittisten lakkojen rajoittaminen oli erittäin tervetullut uudistus, jota täällä on vuosikausia odotettu. Ja edustaja Lohikoski sanoi, että nykyhallitus on vähentänyt ay-liikkeen mahdollisuutta puuttua nyt puheena oleviin väärinkäytöksiin. Olisi tehnyt mieli kysyä, ja kysynkin: millä tavoin? [Mauri Peltokangas: Ei taida tulla vastausta!]

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi: on helppo yhtyä edustaja Sarkkisen ja eräiden muiden edustajien kritiikkiin USA:n nykyisen ulkopolitiikan poukkoilevuudesta ja sanoisin myös epätarkoituksenmukaisuudesta. Varsinaisesti palaan jo edellisessä puheenvuorossani esille ottamaani ajankohtaiseen ydinaseita koskevaan keskusteluun, jota parhaillaan Suomessa käydään: Kerroin, että kun on puhuttu tästä yli hallitus—oppositio-rajan olevasta yhteisestä näkemyksestä siitä, että rauhan aikana Suomi ei salli ydinaseita alueellaan, niin ei ole kyse mistään julkilausumasta, kuten muistaakseni viimeksi eilen A-studiossa sanottiin. Kyse oli siis siitä, että vielä tässä keväällä tulevassa selonteossa hallitus omana kantanaan sitoutuisi tähän — ja nyt pääministeri on tänään vielä ilmoittanut, että tätä hallituksen selonteossa olevaa kantaa valmisteltaisiin parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken — mutta kun sen jälkeenkin tämä selonteko tulee tänne eduskuntaan, todennäköisesti ulkoasiainvaliokuntaan ja ehkä myös puolustusvaliokuntaan, niin siinä yhteydessähän näissä valiokunnissa yli puoluerajojen voidaan yhdessä muotoilla se näkemys ja kanta, ja sitten kun mietintö tulee tänne suureen saliin, niin silloinhan koko eduskunta hyväksyessään mietinnön sitoutuu tähän kantaan. Näin ollen en voi ymmärtää sitä, mikä tässä mallissa on sellaista, jonka vuoksi sosiaalidemokraatit eivät tätä hyväksy. Hehän pääsisivät nyt pääministerin uuden aloitteen pohjalta muotoilemaan sitä hallituksen selonteossa olevaa kantaa ja viimeistään täällä eduskunnassa valiokunnassa muotoilemaan sitä valiokunnan ja sitä kautta sitten koko eduskunnan kantaa. Kysyin edellisessä puheenvuorossani demareilta vastausta tähän, mikä tässä on vikana ja miksi he eivät tätä hyväksy, sillä tämähän olisi aika lailla se pohjoismainen malli ja linja, mistä he ovat puhuneet. Huomasin, että edustaja Kiljunen olisi halunnut vastata, mutta hänellä ei ollut siihen mahdollisuutta, ja nyt täällä sosiaalidemokraattien edustus on kovin vähäinen — mutta nyt kun edustaja Kiljunen tulee saliin, niin ehkäpä häneltä kuulemme vastauksen. En ole aivan vakuuttunut, että se vastaus on sama kuin mikä olisi edustaja Kokon vastaus, koska huomasin nyt, että... — Ehkä jatkan pöntöstä, vaikka vain lyhyesti. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Huomasin nyt, että Ilta-Sanomissa 15.3. SDP:n varapuheenjohtaja Razmyar on lausunut, että ”tämä pitää käydä läpi puolueiden kesken parlamentaarisesti neuvotellen”. No, juuri näin ovat muun muassa Kaikkonen ja pääministeri Orpo esittäneet tehtäväksi. Minä ymmärrän hyvin tämän opposition kritiikin tätä prosessia kohtaan, mutta nyt kun hallituksella on halu ja valmius ottaa oppositio mukaan tämän selonteon valmisteluun ja selonteon yhteydessä olevan yhteisen Suomen kannan valmisteluun ja kun, kuten kuvasin, tämä kanta tulee viime kädessä sitten valiokuntien kautta koko eduskunnan suureen saliin ja sitä kautta eduskunnan kannaksi, niin en ymmärrä, mikä tässä on, miksi tämä ei demareille käy. Itse asiassa vetoan puheenjohtaja Lindtmaniin — ehkä edustaja Kiljuseen on vähän turha vedota — että tämä nyt esillä ollut toimintamalli kävisi sosiaalidemokraateille ja saataisiin täältä eduskunnasta mahdollisimman laaja yksituumaisuus tässä asiakokonaisuudessa. Ymmärrän, että tämä yksituumaisuus tuskin voi kattaa vasemmistoliittoa ja Suomen toiseksi vasemmistolaisinta puoluetta eli vihreitä, mutta toivon, että ainakin suurimmat oppositiopuolueet, kuten keskusta, johon uskon, ja myös demarit, kuten toivon, voisivat yhtyä tähän menettelyyn, jolloin me saisimme taas aikaiseksi sellaisen laajan yhteisymmärryksen, mitä tämän kaltaisissa asioissa Suomessa on totuttu noudattamaan ja mitä on hyvä tässäkin yhteydessä noudattaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa käytävässä ydinaseita koskevassa keskustelussa ovat muun muassa keskustan puheenjohtaja Kaikkonen ja pääministeri Orpo esittäneet, että parlamentaarisesti yli hallitus—oppositio-rajojen kaikkien puolueiden kesken sovittaisiin, että rauhan aikana Suomi ei salli ydinaseita alueelleen. Julkisuudessa on puhuttu, että kyseessä olisi jokin julkilausuma. Mielestäni kyseessä ei olisi julkilausuma, vaan se, että hallitus selontekoon ottaisi tämän kannan ja viime kädessä eduskunta käsitellessään sitä valiokunnassa ja sitten täällä täysistunnossa eduskuntana sitoutuisi tähän näkemykseen. En ymmärrä, miksi tämä malli ei sovi sosiaalidemokraateille. Sen ymmärrän, että vasemmistolla ja vihreillä on tietysti tässä jotain vastaan sanomista. Voisiko sosiaalidemokraateista joku selittää, miksei tämä puheena oleva malli teille sovi?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vestman kiinnitti äsken puheenvuorossaan huomiota siihen, voisi sanoa, keskeiseen oikeusvaltiolliseen ongelmaan, mikä meillä on tällä hetkellä Suomessa, eli siihen, että oikeusjutut viipyvät aivan liian pitkään, eli oikeuden saaminen kestää kohtuuttoman kauan. Kyse ei ole pelkästään itse oikeudenkäynnin viivästymisestä vaan myös koko tämän ketjun — poliisitutkinnan, Syyttäjälaitoksen toiminnan ja sitten oikeudenkäyntien — aivan liian pitkästä kestosta. Haluan kiittää oikeusministeri Merta siitä, että nyt aivan viime aikoinakin on hallitus antanut eduskunnalle useammankin esityksen liittyen muun muassa sakkomenettelyyn ja eräisiin muihin asioihin, missä pyritään sujuvoittamaan näitä prosesseja. Tämä on äärettömän tärkeätä. Tietysti me kaikki vaadimme lisää resursseja poliisille, syyttäjälle ja oikeuslaitokselle, mutta kun niitä resursseja ei nyt loputtomasti ole, niin on todella tärkeätä, että tämän resurssien vaatimisen ja lisäämisen ohella mietitään sitä, miten voidaan sujuvoittaa poliisin toimintaa rikosasioissa, Syyttäjälaitoksen toimintaa, näiden yhteistyötä, ja sitä, miten voidaan sujuvoittaa niitä itse oikeudenkäyntejä. Täällä on hallituksen esitys 188 — se on muistaakseni se numero — ja siinä on monia pieniä konkreettisia ehdotuksia sujuvoittamiseksi. Juuri annettiin sakkomenettelyn laajentamisesta esitys. Se oli lähetekeskustelussa muistaakseni viime viikolla. Eli hallitus on todellakin nyt tuonut tänne eduskuntaan useamman esityksen, jolla näitä oikeusprosesseja ja niitä edeltävää tutkintaa voidaan sujuvoittaa, ja ne ovat todella tärkeitä esityksiä. Ne ovat täällä eduskunnassa käytännössä kolmessa valiokunnassa eli tietysti lakivaliokunnassa, joka antaa mietinnön, mutta myös perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa, jotka antavat lausunnon. Nyt kun täällä on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestmankin keskustelussa mukana, niin vetoan, että täällä eduskunnassa — ei perustuslakivaliokunnassa, ei hallintovaliokunnassa eikä lakivaliokunnassa — ei lähdettäisi näitä esityksiä vesittämään eli huonontamaan eli heikentämään näiden positiivista vaikutusta prosessien sujuvoittamiseen. En tiedä, onko oikeusasiamiehellä ollut tilaisuus lausua näistä esityksistä valmisteluvaiheessa, mutta toivon, että näissä ja varsinkaan jatkossa myöskään oikeusasiamiehen toimisto ei antaisi semmoisia lausuntoja, joilla tosiasiassa vesitetään sitten tällaisten sujuvoittamisesitysten sisältöä ja merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Orpon hallitus, jonka keskusta haluaa tällä välikysymyksellä kaataa, on muun muassa 1) vahvistanut pienipalkkaisen työn kannustavuutta ja kannattavuutta sosiaaliturvaan verrattuna, [Vasemmalta: Suojaosan leikkaaminen!] 2) edistänyt paikallista sopimista, 3) alentanut yrittäjille palkkaamisen kynnystä, 4) rajoittanut poliittisia lakkoja, ja niin edelleen. Tämän hallituksen siis keskusta haluaa kaataa. Sen sijaan näitä uudistuksia ei tehnyt se Marinin hallitus, jossa keskusta oli toisena päähallituspuolueena. Siinä teillä on mielestäni tupailloissa selittämistä, ei käy kateeksi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Lohelle: On totta, mielestäni, että hyvinvointialueet tekevät hyvää työtä. Siellä kaikki ihmiset tekevät hyvää työtä ja on päästy eteenpäin. Mutta jotenkin tuntuu, että tämän hallituksen, siis Orpon hallituksen, suurin synti, mitä te olette nyt kolme vuotta täällä julistaneet, on se, että me emme ole riittävän nopeasti ja riittävän paljon korjanneet sitä soteuudistusta ja myös sen rahoitusjärjestelmää, jonka te itse olette luoneet. Sanokaa nyt rehellisesti tämäkin: te loitte tämän rahoitusjärjestelmän, jota arvostelevat talouspolitiikan arviointineuvosto, Erholan raportti ja monet muut. Edustaja Lohi sanoi, että ei pidä lähteä mihinkään hallintojuttuihin. No, ei ollut ongelma edustaja Lohelle luoda tarpeetonta uutta hallintoa, eli nämä hyvinvointialueet ja niiden valtuustot ja vaalit ja valtuustoryhmät ja ryhmärahat ja kaikki tämä turha, [Puhemies koputtaa] mutta se on ongelma, että lähdettäisiin purkamaan tätä turhaa hallintoa.

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Lindén ja Andersson toivoivat täysin ymmärrettävästi, että keskustelu ei menisi syyttelyksi. En valitettavasti voi noudattaa tätä sinänsä järkevää toivomusta, koska kolme vuotta tässä salissa, kolme vuotta, te olette syyttäneet nykyhallitusta tämän soten ongelmista, mutta vaikkapa edustajat Honkonen, Krista Kiuru ja Holopainen, ketkä loivat tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän, jota te täällä nyt arvostelette? Ketkä sen loivat? [Välihuutoja] Te sen loitte viime vaalikaudella. Tämä on fakta. Te loitte tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän. Koko soteuudistus teidän tekemänänne on Euroopan huonoin sotejärjestelmä. Amerikassa se on toki vieläkin huonompi. Hyvä, että parlamentaarinen ryhmä kokoontuu. Katsotaan tämä rahoitus uusiksi, katsotaan alueiden määrä uusiksi, katsotaan hallinto uusiksi. Tarvitaanko me todellakin tässä maassa lisää hallintoa, [Puhemies koputtaa] uutta porrasta kuntien ja valtion väliin? Ei todellakaan tarvittu.

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut aika monta kuukautta nyt pois täältä salista, mutta tuntuu turvalliselta tulla takaisin, koska puheet ovat aivan samanlaisia kuin ennen. [Naurua — Hannu Hoskonen: Tervetuloa kotiin!] Täällä edustajat Tynkkynen ja Sarkkinen puhuivat edelleen suurituloisten veroalennuksista. Tosiasiahan on se, että valtaosan ansiotuloverojen kevennyksistä hallitus on suunnannut pieni- ja keskituloisille, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto on hallitusta moittinut. Mutta on totta, että myös suurituloisten verotusta on kevennetty. Sen minä ymmärrän, että edustaja Sarkkinen pitää 59 prosentin marginaaliveroastetta oikeudenmukaisena, mutta sitä en ymmärrä, että vihreätkin ovat sitä mieltä, että on oikein, että vaikka ihmisellä olisikin suuri palkka, niin hän joutuu lisätöistä ja ylitöistä ja uudesta haastavammasta työstä, siitä lisätulosta, maksamaan 59 prosenttia veroa. Onko se teidän vihreiden mielestä todellakin oikeudenmukaista?