Hänninen Juha

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki sellaisesta norminpurusta, jossa byrokratia vähenee, kuntien työ kevenee ja samalla ihmisten arki paranee. Samalla se myös vahvistaa kokonaisturvallisuutta käytännön tasolla. Kun turhaa byrokratiaa puretaan tämän esityksen tavoin, väestön terveys paranee, viranomaisten resursseja vapautuu olennaisiin tehtäviin ja asumisen turvallisuus vahvistuu. Nämä eivät ole pieniä seikkoja vaan iso osa arjen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tupakointikiellon saaminen taloyhtiöön voi kestää kuukausia ja vielä vaatii kunnan päätöksen. Esityksessä päätösvaltaa siirretään sinne, missä asia käytännössä kuuluu ratkaista. Se siis siirretään asuntoyhteisöille itselleen. Kuntaa ei enää tarvita välikädeksi tilanteessa, jossa taloyhtiö haluaa suojata asukkaitaan naapureista kulkeutuvalta tupakansavulta. Kyse ei ole vain asumisviihtyvyydestä. Tämä asia koskettaa syvästi terveyttä, turvallisuutta ja oikeasuhtaista hallintoa. Tupakansavu on terveyshaitta, ja kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat lapset, ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka eivät voi itse vaikuttaa siihen, mitä omassa kodissaan hengittävät. Siksi on oikein, että päätöksenteko on nopeaa ja lähellä heitä, joille se kuuluu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä toisestakin syystä, nimittäin samalla vapautamme kuntien resursseja. Vuonna 2025 kunnissa käytettiin asuntoyhteisöjen tupakointikieltoasioihin lähes kuusi- ja puolituhatta työtuntia. Ne tunnit voidaan jatkossa käyttää muihin tehtäviin, jotta kuntalaisten arki on yhä parempaa ja turvallisempaa. Tämä esitys on konkreettinen, toteuttaa tavoitteitamme purkaa tarpeettomia normeja, vahvistaa paikallista päätöksentekoa ja sujuvoittaa ihmisten arkea. Kaikkea ei tarvitse ratkaista viranomaispäätöksillä, jos yhteisöt pystyvät tekemään päätökset itse. Siksi pidän tätä esitystä kannatettavana ja erinomaisena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen ehkä tärkein viesti on se, että turvallisuus ei enää ole vain puolustus- tai ulkopolitiikkaa eikä sitä rakenneta yksin. Pohjoismaissa turvallisuutta tarkastellaan yhä vahvemmin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, jossa puolustuksen rinnalla korostuvat huoltovarmuus, rakennettu ympäristö, terveysturvallisuus, varautuminen, kyberturvallisuus ja kansalaisten kriisinkestävyys. Näin kuuluukin olla. Arvoisa puhemies! Erityisen merkittävää on, että Pohjoismaat ovat alkaneet rakentaa turvallisuutta entistä tiiviimmän yhteistyön kautta. Kertomuksessa korostuvat Nordefco-yhteistyö, Nato-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet sekä yhteinen varautuminen kriiseihin. Keskeisiä teemoja olivat sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, meriturvallisuus ja kyky torjua hybridi- ja kyberuhkia. Pohjoisen Suomen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kertomuksessa nostetaan esiin arktinen alue, Pohjois-Atlantti ja Itämeri. Näiden alueiden turvallisuus ja logistiikka eivät ole vain alueellisia kysymyksiä vaan koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeisiä. Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa korostetaan myös sitä, että kokonaisturvallisuus rakentuu yhteiskunnan sisältä. Henkinen kriisinkestävyys, koulutus, kulttuuri, medialukutaito ja demokratian toimivuus ovat tärkeä osa turvallisuutta. Tämä on tärkeä viesti aikana, jolloin informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan polarisoituminen ovat osa nykyaikaisia turvallisuusuhkia. Tästä myös Suomi on puhunut omalla puheenjohtajuuskaudellaan tänä vuonna. Tavoite yhteisestä pohjoismaisesta visiosta yhteisen kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta on merkittävä. Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat pieniä valtioita, mutta yhdessä ne muodostavat vahvan alueen, jonka turvallisuus perustuu luottamukseen, yhteistyöhön ja yhteisiin arvoihin. Juuri näitä vahvuuksia meidän on edelleen vahvistettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta puhuttaessa puolustus, rajaturvallisuus ja viranomaisten valmius toimia kriiseissä ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeä osa turvallisuutta on se, että ihmiset voivat luottaa yhteiskuntaan, viranomaisiin ja siihen, että heidän oikeutensa toteutuvat. Juuri tästä näkökulmasta eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2025 on tärkeä. Se muistuttaa meitä siitä, että kokonaisturvallisuus rakentuu myös oikeusvaltiosta. Jos ihminen ei saa tarvitsemaansa palvelua, jos käsittelyajat venyvät kohtuuttomiksi tai jos viranomaispäätöksiä ei tehdä lain edellyttämällä tavalla, luottamus yhteiskuntaan heikkenee. Siihen meillä ei ole varaa. [Tuomas Kettunen: Ei edes Itä-Suomessa!] Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksen keskeinen viesti on, että perusoikeuksien toteutumisesta on pidettävä huolta myös silloin, kun julkinen hallinto toimii vahvan paineen alla. Oikeusvaltion vahvuus mitataan juuri vaikeina aikoina. Silloin nähdään, pystyykö järjestelmä huolehtimaan ihmisistä yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti. Erityisen tärkeää on huolehtia heistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Ikääntyneet, lapset, vammaiset henkilöt sekä erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset eivät saa joutua tilanteeseen, jossa oikeuksien toteutuminen riippuu asuinpaikasta, resursseista tai kyvystä vaatia niitä itse. [Tuomas Kettunen: Myös Itä-Suomessa!] Oikeusasiamiehen työ muistuttaa meitä siitä, että turvallinen yhteiskunta ei synny vain suojelemalla rajoja. Se syntyy myös siitä, että jokainen voi luottaa tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kertomuksesta nousevat esille digitaalisen yhteiskunnan haasteet. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia ja tekevät hallinnosta tehokkaampaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että meistä jokainen suomalainen voi käyttää oikeuksiaan ja saada tarvitsemansa palvelut. Tämä näkökulma korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. [Tuomas Kettunen: Myös itäisessä Suomessa!] — Myös Itä-Suomessa. — Meidän on pidettävä huolta siitä, että perusoikeudet toteutuvat samalla tavalla niin Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa kuin etelän kasvukeskuksissa. Pitkät välimatkat eivät saa muodostua esteeksi oikeusturvalle tai hyvälle hallinnolle. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus ei ole vain arvio viranomaisten toiminnasta. Se on myös viesti meille lainsäätäjille. Meidän vastuullamme on huolehtia siitä, että säätämämme lait ovat käytännössä toteutettavissa, että viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja että oikeusvaltion perusta säilyy vahvana myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Haluan kiittää oikeusasiamiestä ja hänen toimistoaan tärkeästä työstä. Hyvät edustajat, Nyt on meidän vuoromme tehdä työmme hyvin ja huolehtia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Olemme vakavan asian äärellä. Syyllisiä täältä aina on etsitty — ehkä niitä ei kannata etsiä, vaan syitä, ja jos löydetään hyviä syitä, niin sitten voidaan tehdä ratkaisuja ja korjausliikkeitä, mitä ollaan nyt tällä hetkellä tekemässä. Meille on tehty soteuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jossa palvelut heikkenevät, jonot pitenevät ja kulut rajusti kasvavat. Tämä oli nähtävissä jo neljä vuotta sitten, että tällä rahoitussuunnitelmalla, järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä tulee paljon, paljon korjausliikkeitä. Tosiaan syyllisiä saa etsiä, sehän kuuluu politiikkaan. Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee hyvinvointialueiden rahoituksen ydintä. Kyse ei ole teknisestä säädöspaketista vaan rahoitusperiaatteesta, jolla turvataan perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja kehittää rahoitusmallia hallitusti. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytyminen ei saa johtaa siihen, että palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus tai alueellinen oikeudenmukaisuus vaarantuu, vaikka meillä on Suomessa taloudellisesti hyvin tiukkaa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan, että hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua hillitään ja rahoitusta jaetaan aiempaa tavoitteellisemmin. Se on tarpeellista Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Samalla rahoitukseen tehdään usean vuoden aikana harkittuja sopeutuksia ja vanhaan järjestelmään jääneitä pysyviä siirtymätukia puretaan vähitellen. Emme tee ikäviä päätöksiä siksi, että se olisi kenellekään hauskaa — teemme niitä siksi, että hyvinvointialueiden ratkaisujen ja niiden rahoituksen tulee vastata todellisuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 tilanteeseen perustuvat pysyvät siirtymätasaukset eivät enää vastaa nykyistä todellisuutta, jossa alueiden väestö, kustannukset ja palvelurakenne ovat eriytyneet nopeasti. Sen vuoksi on perusteltua, että pysyvien siirtymätasausten määrää vähennetään asteittain ja ennakoitavasti vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin myös todettava, että palvelutarve ei kasva prosenttiosuuksina, se kasvaa ihmisinä — ikääntyvinä, monisairaina, syrjäytymisriskissä elävinä ihmisinä. Kun rahoitus kasvun osalta jää jälkeen todellisesta tarpeesta, paine siirtyy väistämättä palveluverkkoon, henkilöstöön ja hoitoonpääsyyn. Tämä on riski, joka on tunnustettava ja tunnistettava jo nyt lakia säädettäessä. Siksi tässä esityksessä rahoitusmalliin lisätään myös turvaelementti, jolla estetään äkilliset rahoitustason laskut yksittäisillä alueilla. Positiivista on myös se, että rahoituksen tarveperusteisuus säilyy. Kun rahoituksen laskentaa muutetaan vastaamaan paremmin todellista palvelutarvetta, rahoituksella katetaan myös todellista hoitoa. Rahoituksen tulee perustua niihin kustannuksiin, jotka todella jäävät hyvinvointialueiden vastuulle. Arvoisa puhemies! Myös hallintovaliokunta katsoo, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, koska se yhdistää kustannusten kasvun hillinnän ja perustuslain mukaisten palvelujen turvaamisen vaikeassa taloustilanteessa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että rahoitusmalliin sisältyy turvaavat mekanismit, kuten lisärahoitus ja vähimmäisrahoituksen turvaava tasaus, joilla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikilla alueilla. Nyt erityisen tärkeä tieto: samalla valiokunta edellyttää, että rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan ripeästi, jotta järjestelmästä saadaan pitkäjänteisesti oikeudenmukainen ja toimiva. Siksi työmme ei lopu tähän lakiin. Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy turvallisuudesta, taloudesta ja terveydestä, ja tähän meidän myös tulee pyrkiä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihdon esteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Hallintovaliokunta katsoo, että tiedonvaihdon esteiden purkaminen on välttämätöntä muuttuneessa ja monimutkaistuneessa turvallisuusympäristössä. Oikeasuhtaisuus ja perusoikeudet on turvattava, mutta samalla tiedonsaanti ja tietojen luovutus tulee sitoa välttämättömyyteen. Näin esitetyt muutokset parantavat turvallisuusviranomaisten toimintakykyä heikentämättä oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoa nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta, säätiöiltä sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää. Arvoisa puhemies! Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, joissa viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolena olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen hoitaminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä. Tämä esitys koskee hyvinvointialueiden rahoituksen ydintä. Kyse ei ole teknisestä säädöspaketista vaan rahoitusperiaatteesta, jolla turvataan perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja kehittää rahoitusmallia hallitusti. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytyminen ei saa johtaa siihen, että palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus tai alueellinen oikeudenmukaisuus vaarantuvat. Vaikka meillä olisi Suomessa taloudellisesti hyvin tiukkaa, siitä huolimatta palvelut eivät saa vaarantua. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan, että hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua hillitään ja rahoitusta jaetaan aiempaa tavoitteellisemmin. Se on tarpeellista Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Jatkossa valtio korvaisi osan palvelutarpeen kasvusta, mikä tarkoittaa, että alueiden on itse etsittävä ratkaisuja vastata palvelutarpeen kasvuun omalla toiminnallaan. Samalla rahoitukseen tehdään usean vuoden aikana harkittuja sopeutuksia ja vanhaan järjestelmään jääneitä pysyviä siirtymätukia puretaan vähitellen. Emme tee ikäviä päätöksiä siksi, että se olisi hauskaa. Teemme niitä siksi, että ratkaisujen hyvinvointialueilla ja niiden rahoituksessa tulee vastata todellisuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 tilanteeseen perustuvat pysyvät siirtymätasaukset eivät enää vastaa nykyistä todellisuutta, jossa alueiden väestö, kustannukset ja palvelurakenne ovat eriytyneet nopeasti. Sen vuoksi on perusteltua, että pysyvien siirtymätasausten määrää vähennetään asteittain ja ennakoitavasti vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava myös, että palvelutarve ei kasva prosenttiosuuksina, se kasvaa ihmisinä: ikääntyvinä, monisairaina, syrjäytymisen riskissä elävinä ihmisinä. Kun rahoitus kasvun osalta jää jälkeen todellisesta tarpeesta, paine siirtyy väistämättä palveluverkkoon, henkilöstöön ja hoitoonpääsyyn. Tämä on riski, joka on tunnistettava jo lakia säädettäessä. Siksi tässä esityksessä rahoitusmalliin lisätään myös turvaelementti, jolla estetään äkilliset rahoitustason laskut yksittäisillä alueilla. Positiivista on myös se, että rahoituksen tarveperusteisuus säilyy. Kun rahoituksen laskentaa muutetaan vastaamaan paremmin todellista palvelutarvetta, rahoituksella katetaan myös todellista hoitoa. Rahoituksen tulee perustua niihin kustannuksiin, jotka todella jäävät hyvinvointialueiden vastuulle. Arvoisa puhemies! Myös hallintovaliokunta katsoo, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, koska se yhdistää kustannusten kasvun hillinnän ja perustuslain mukaisten palvelujen turvaamisen vaikeassa taloustilanteessa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että rahoitusmalliin sisältyy turvaavat mekanismit, kuten lisärahoitus ja vähimmäisrahoituksen turvaava tasaus, jolla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikilla alueilla. Samalla valiokunta edellyttää, että rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan ripeästi, jotta järjestelmästä saadaan pitkäjänteisesti oikeudenmukainen ja toimiva. Siksi työmme ei lopu tähän lakiin. Hyvinvointiyhteiskunta syntyy turvallisuudesta, taloudesta ja terveydestä, ja tähän myös meidän tulee pyrkiä. — Kiitos, arvoisa puhemies, ja erinomaista juhannusta kaikille!

Kiitos, arvoisa puhemies! Ollaan äärimmäisen vakavan asian äärellä. Ei tässä syyllisiä kannata etsiä — ehkä syitä voisi etsiä ja pohtia sitten myös, miten asia korjataan ja miten se voidaan ratkaista. Se olisi tietenkin hedelmällisempää. Nyt ei ole kyse pienistä yksityiskohdista vaan aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. On nimittäin kyse siitä, että apu tulee ajoissa, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun ihminen soittaa hätänumeroon, hän ei mieti rahoituskanavia tai hallinnollisia rajoja. Hän olettaa, että järjestelmä toimii nopeasti, luotettavasti ja oikein, siten kuten järjestelmämme kuuluukin toimia. Tämän esityksen ydin on siinä, että ensihoitoon ja ambulanssikuljetuksiin liittyvä vastuu kootaan selkeästi yhteen. Vastuu näiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on kokonaisuudessaan hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Ensihoito ei ole vain ihmisten kuljettamista paikasta toiseen. Se on hoitoa paikan päällä, tilannearviota ja päätöksiä, joilla estetään tilanteen paheneminen. Juuri siksi järjestelmän pitää ohjata oikeisiin ratkaisuihin. Itseisarvo ei voi olla potilaiden kuljettamisessa. Sen tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa ja potilaan kannalta turvallisessa hoidossa. Tässä esityksessä turvataan se, että palvelut ovat saatavilla koko maassa, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Ensihoitoon on voitava luottaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää todeta myös se, että hinta ei saa olla kenellekään syy jättää hakematta apua, vaan vaikka rahoitus ja maksut muuttuvat, palvelujen perusperiaate säilyy: hätätilanteessa apua annetaan aina. Siksi maksukaton piirissä pysyminen ja kohtuullisuuden huomioiminen ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa. Selkeä vastuunjako, toimiva rahoitus ja hyvinvointialueiden mahdollisuus kehittää ensihoitoa osana päivystyskokonaisuutta parantavat varautumista myös suuriin häiriöihin ja kriiseihin. Tällaisissa asioissa ohjien on oltava siellä, missä asiantuntemustakin on. Kyse on ennen kaikkea ennustettavuudesta, vakaudesta ja siitä luottamuksesta, että järjestelmä kantaa silloin, kun ihminen on kaikkein haavoittuvimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihtoesteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoja nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää. Arvoisa puhemies! Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, kun viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhkasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolena olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen estäminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt selkeästi vielä parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kyse pienistä yksityiskohdista vaan aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. On nimittäin kyse siitä, että apua tulee ajoissa, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun ihminen soittaa hätänumeroon, hän ei mieti rahoituskanavia tai hallinnollisia rajoja. Hän olettaa, että järjestelmä toimii nopeasti, luotettavasti ja oikein — siten, kuten järjestelmämme kuuluukin toimia. Tämän esityksen ydin on siinä, että ensihoitoon ja ambulanssikuljetuksiin liittyvä vastuu kootaan selkeästi yhteen. Jatkossa vastuu näiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on kokonaisuudessaan hyvinvointialueilla. Tämä korjaa nykyisen hajanaisen järjestelmän, jossa vastuu jakautuu Kelan, vakuutusjärjestelmän ja alueiden kesken ja joka ei enää vastaa nykypäivän ensihoidon todellisuutta. Arvoisa puhemies! Ensihoito ei ole vain ihmisten kuljettamista paikasta toiseen. Se on hoitoa paikan päällä, tilannearviota ja päätöksiä, joilla estetään tilanteen paheneminen. Juuri siksi järjestelmän pitää ohjata oikeisiin ratkaisuihin. Itseisarvo ei voi olla potilaiden kuljettamisessa. Sen tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa ja potilaan kannalta turvallisessa hoidossa. Tässä esityksessä turvataan se, että palvelut ovat saatavilla koko maassa, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Erillisellä rahoituksella varmistetaan, ettei alueellinen erityisyys tarkoita heikompaa hoitoa. Ensihoitoon on voitava luottaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää todeta myös se, että hinta ei saa olla kenellekään syy jättää avun hakemista. [Aki Lindén: Sitähän nostetaan!] Vaikka rahoitus ja maksut muuttuvat, palvelujen perusperiaate säilyy: hätätilanteessa apua annetaan aina. Siksi maksukaton piirissä pysyminen ja kohtuullisuuden huomioiminen ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa. Selkeä vastuunjako, toimiva rahoitus ja hyvinvointialueiden mahdollisuus kehittää ensihoitoa osana päivystyskokonaisuutta parantavat varautumista myös suuriin häiriöihin ja kriiseihin. Tällaisissa asioissa ohjat ovat siellä, missä asiantuntemustakin on. Kyse on ennen kaikkea ennustettavuudesta, vakaudesta ja siitä luottamuksesta, että järjestelmä kantaa silloin, kun ihminen on kaikkein haavoittuvimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikollisverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa käyttöönsä paremmin tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Laitetaan nyt pitkät valot päälle. Tänään keskustelemme julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027—2030. Se piirtää Suomesta kuvan, joka on syytä ottaa äärimmäisen vakavasti. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen, velkasuhde jatkaa kasvuaan ja liikkumavara tuleville päätöksille kapenee vuosi vuodelta. Kyse ei ole yksittäisestä suhdannekuopasta, vaan pitkäaikaisesta rakenteellisesta ongelmasta, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja Suomen taloudellista turvallisuutta. Tämä on otettava vakavasti, ja tällä kaudella me olemme ottaneet sen erittäin vakavasti. Arvoisa puhemies! Suomi on aivan liian pitkään elänyt yli varojensa. Nyt lainarahalla elätetyn Suomen valtion velan korkomenot kasvavat nopeasti, ja vuoteen 2030 mennessä pelkät korkokulut nousevat jo yli kuuden miljardin euron. Se on valtava määrä rahaa. Se on rahaa, joka on suoraan pois koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä tulevaisuuden investoinneista. Se on rahaa, jonka maksamme eilisen hyvinvoinnista, eilisen turvasta. Se ei auta meitä huomenna. Tässä julkisen talouden suunnitelmassa tunnistetaan myös turvallisuusympäristön muutos ja siitä johtuva puolustusmenojen jyrkkä kasvu. Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, eikä siitä yksinkertaisesti voi tinkiä. Juuri siksi julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Taloudellinen vakaus on osa kansallista turvallisuutta. Velkaantunut valtio on haavoittuva valtio myös ulkoisten kriisien edessä. Arvoisa puhemies! On myös huomattava, että Suomi on asetettu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn kaikista jo tehdyistä vaikeista päätöksistä huolimatta. Tämä on vakava muistutus siitä, että talouspolitiikan liikkumavara ei ole rajaton. Julkisen talouden suunnitelma tunnistaa tämän tilannekuvan. Se on meillä kaikilla hallussa. Juuri siksi sääntöpohjaisuudesta, menokehyksestä ja velkajarrusta kiinni pitäminen ei ole ideologiaa vaan edellytys sille, että Suomi säilyttää päätösvallan omassa talouspolitiikassaan. Vain valtio, joka voi itse päättää menoistaan ja hoitaa julkista talouttaan, on itsenäinen. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole syytä vaipua apatiaan. On uskottava toivoon ja taisteltava tulevaisuudesta. Kasvulla ja työllisyydellä on tässä taistelussa ratkaiseva merkitys. Julkisen talouden ongelmia ei ratkaista pelkillä sopeutuksilla. Toki sekin on selvää, että kasvu ei synny toiveajattelusta. Me tarvitsemme nyt päätöksiä, jotka vahvistavat työnteon kannustimia, investointien edellytyksiä ja tuottavuutta. Julkisen talouden suunnitelma tuleville vuosille osoittaa, että näitä ratkaisuja on jo tehty, mutta niiden vaikutukset näkyvät viiveellä tässä heikossa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma tekee kiistattomasti selväksi sen, että seuraavien vuosien päätökset määrittävät pitkälle 2030-luvun talouspoliittisen liikkumavaran. Siksi keskeinen kysymys ei ole, näyttävätkö päätökset mukavilta lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan meidän on kysyttävä, estävätkö päätökset sen, että Suomi ajautuu vielä vaikeampiin pakkoratkaisuihin myöhemmin. Tämä julkisen talouden suunnitelma on rehellinen tilannekuva mutta ei yksin ratkaise ongelmaa. On meidän tehtävämme varmistaa, että julkisen talouden suunta muuttuu myös käytännön päätöksenteossa. Me emme voi elää ja juhlia velkarahalla. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvystä ja maan taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Sieltä vasemmalta puolelta pyydettiin realiteetteja. Varmaan semmoinen yksi iso realiteetti, josta ei nyt näin päin ole puhuttu, on se, että me tarvitaan vähintään 100 000 uutta työpaikkaa, jotta voidaan taittaa tämä meidän velan ottaminen. Oletteko siitä samaa mieltä meidän kanssamme? Mennään nyt faktoihin. Suomi on aivan liian pitkään elänyt yli varojensa. Nyt lainarahalla elätetyn Suomen valtion velan korkomenot kasvavat nopeasti, ja vuoteen 2030 mennessä pelkät korkokulut nousevat jo yli kuuden miljardin euron. Se on valtava määrä rahaa. Se on rahaa, joka on suoraan pois koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä tulevaisuuden investoinneista ja turvallisuudesta. Se on rahaa, jonka maksamme eilisen hyvinvoinnista, eilisen turvasta. Se ei auta meitä huomenna. Tässä julkisen talouden suunnitelmassa tunnistetaan myös turvallisuusympäristön muutos ja siitä johtuva puolustusmenojen jyrkkä kasvu. Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, eikä siitä yksinkertaisesti voi tinkiä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Paasi, asian esittelystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tätä esitystä kannatettavana, mutta korostaa oikeusturvan takaamista. Vaikka asiavirheen korjaaminen ilman suostumusta on jatkossa mahdollista, asiakkaan kuuleminen on turhauttavaa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin. Valiokunta painottaa eduskunnalle myös sitä, että maksukausien uudistuksessa on varmistettava ennakoitavuus asiakkaan näkökulmasta. Koko kuvassa sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttäminen ja menettelyjen yhtenäistäminen on siksi tärkeää sekä asiakkaiden oikeusturvan että hallinnon toimivuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa etuuksien käsittelyn ennakoitavuutta ja vähentää virhetilanteita. Se on luonteeltaan selkeyttävä ja hallinnollisia prosesseja sujuvoittava. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi, ja juuri siksi se on tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, puhumme lopulta hyvin arkisista asioista: siitä, että kriisin hetkellä sairaalassa riittää suojavälineitä; siitä, että energiaa ja rakennustarvikkeita on saatavilla; ja siitä, että yhteiskunnan perustoiminnot eivät pysähdy tiukkaan lainsäädäntöön silloin, kun aikaa ei yksinkertaisesti ole. Tämä esitys vastaa suoraan siihen ongelmaan, jonka opimme viime vuosien kriisistä. Pandemia ja geopoliittiset häiriöt osoittivat, että vaikka tuotteita olisi periaatteessa olemassa, ne eivät aina pääse ajoissa markkinoille — sertifikaatit viivästyvät, toimitusketjut katkeavat ja kansalliset viranomaiset toimivat eri tahtiin. Tämä on vakava turvallisuusriski, joka meidän tulee torjua ennen kuin seuraava yhteiskunnallinen kriisi koettelee kestävyyttämme. Arvoisa puhemies! On syytä kysyä ääneen, mitä tämä esitys tekee käytännössä. Se luo selkeän hätätilamenettelyn, jota voidaan käyttää vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Kun Euroopan unionissa todetaan sisämarkkinoiden hätätila ja tietyt tuotteet nimetään kriittisiksi, Suomi voi tämän lain nojalla toimia nopeasti. Viranomainen voi myöntää määräaikaisen luvan tuoda ja ottaa käyttöön turvallisia tuotteita silloinkin, kun normaali sertifiointiprosessi ei ehdi valmistua. Myös talousvaliokunta on tehnyt esitykseen tarkennuksia, jotka parantavat kokonaisuutta turvallisuuden näkökulmasta. Siksi turvallisuudesta ei tingitä, mutta turha viivyttely poistetaan. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että kyse ei ole vapaalipuista tai sääntöjen romuttamisesta, päinvastoin. Laki edellyttää, että tuotteiden turvallisuus voidaan luotettavasti osoittaa, ne merkitään erikseen kriisinaikaisiksi tuotteiksi ja niitä valvotaan tavallista tarkemmin. Jos tuote osoittautuu vaaralliseksi, lupa voidaan välittömästi peruuttaa. Tämä on vastuullista varautumista, ei riskinottoa. Samalla esitys vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, kun tieto poikkeusluvista, riskeistä ja markkinoille tulevista tuotteista liikkuu viranomaisten, Tullin ja muiden EU-maiden välillä. Tämä parantaa tilannekuvaa ja estää sen, että kriisin keskellä jokainen maa tai viranomainen toimii omissa siiloissaan. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ja huoltovarmuus eivät synny kriisin hetkellä vaan etukäteen rakennetuista rakenteista. Varautumisen täytyy tapahtua syvän rauhantilan aikana. Tämä laki on juuri sellainen rakenne. Se varmistaa, että kun seuraava kriisi tulee, Suomi pystyy toimimaan nopeasti, hallitusti ja ennen kaikkea turvallisesti. Siksi pidän tätä esitystä tärkeänä osana Suomen varautumista ja kokonaisturvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat ja yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Toivotan näin aluksi erinomaista Puolustusvoimain lippujuhlan päivää! Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on selkeyttää Kelan kuntoutusetuuksia, kuntoutusrahaetuuksia sekä sairausvakuutuslain keskeisiä menettelysäännöksiä. Tällä esityksellä tehdään sosiaaliturvajärjestelmästä aiempaa selkeämpi, yhtenäisempi, sujuvampi sekä asiakkaan että viranomaisen näkökulmasta ja samalla pyritään vähentämään virheellisiä etuusmaksuja ja keventämään hallinnollista taakkaa. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen muutos koskee kuntoutusrahan maksukausia. Nykyinen järjestelmä voi johtaa useisiin pieniin maksueriin, jotka vaikeuttavat arjen ennakointia. Siksi tavoitteena on mahdollistaa selkeämpi ja paremmin ennakoitava maksurytmi. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisätään säännökset kirjallisen päätöksen antamisesta sekä mahdollisuudesta keskeyttää tai vähentää etuutta, jos olosuhteet muuttuvat. Työttömyysturvan soviteltua etuutta koskevan sääntelyn selkeyttäminen puolestaan tekee sen perusteista paremmin ymmärrettävän, ja asiavirheen korjaamista nopeutetaan siten, että jatkossa ilmeinen virhe voidaan korjata ilman asiakkaan suostumusta, jos se on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä. Siten tämä esitys parantaa menettelyjen yhdenmukaisuutta ja ehkäisee virheellisiä maksuja. Nämä ovat kaikki keinoja nykyisen järjestelmämme selkeyttämiseksi. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitystä kannatettavana, mutta korostaa oikeusturvan takaamista. Vaikka asiavirheen korjaaminen ilman suostumusta on jatkossa mahdollista, asiakkaan kuuleminen on turvattava ja erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin. Valiokunta painottaa eduskunnalle myös sitä, että maksukausien uudistuksessa on varmistettava ennakoitavuus asiakkaan näkökulmasta. Koko kuvassa sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttäminen ja menettelyjen yhtenäistäminen on siksi tärkeää sekä asiakkaiden oikeusturvan että hallinnon toimivuuden kannalta. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa etuuksien käsittelyn ennakoitavuutta ja vähentää virhetilanteita. Se on luonteeltaan selkeyttävä ja hallinnollisia prosesseja sujuvoittava, ja juuri siksi se on tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse eläinten hyvinvoinnin, ihmisten turvallisuuden ja vastuullisen eläintenpidon kokonaisuudesta. Eläinten tunnistaminen ja rekisteröinti eivät ole hallinnollinen yksityiskohta, ne ovat välineitä, joilla ehkäistään eläintauteja, torjutaan harmaata ja laitonta toimintaa sekä varmistetaan, että eläin ei jää näkymättömäksi viranomaisille eikä hylätyksi vastuusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tämän esityksen käsitellyt ja tehnyt siihen vain vähäisiä muutoksia selventämään lain soveltamista. Esitys on valmis etenemään tässä täysistuntokäsittelyssämme. Arvoisa puhemies! Tämä esitys päivittää lainsäädäntömme vastaamaan muuttuvaa EU:n eläinterveyssäännöstä. Se selkeyttää vastuita, keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja samalla vahvistaa eläinten jäljitettävyyttä siellä, missä puutteita on havaittu. Samalla se antaa vahvemman turvan eläinten terveydestä huolehtimiseen. On tärkeää, että mikrosirun asettaminen lemmikille tehdään osaavasti ja vastuullisesti. Samalla on järkevää, että eläinlääkärien lisäksi myös Ruokaviraston valtuuttamat pätevät toimijat voivat tätä työtä tehdä. Tämä lisää saavutettavuutta, mutta ei heikennä eläimen hyvinvointia eikä turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen perusteltuna sitä, että sikojen teurasmerkintöjä kevennetään eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Kun jäljitettävyys voidaan säilyttää yhdellä selkeällä merkinnällä, ei ole tarpeen aiheuttaa eläimelle ylimääräistä kipua tai tuottajalle tarpeetonta työtä. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten sääntelyä voidaan kehittää eläimiä kunnioittaen. Lisäksi esitys puuttuu ongelmaan, joka on tullut esiin erityisesti koirien ja lampaiden osalta. Jäljitettävyys ei toteudu, jos eläintä ei ole ilmoitettu rekisteriin. Seuraamusmaksun ulottaminen myös tähän tilanteeseen ei ole rangaistushenkistä vaan välttämätöntä, jotta lainsäädäntö olisi uskottavaa ja vaikuttavaa. Arvoisa puhemies! Lemmikit, tuotantoeläimet ja hevoset ovat kaikki eläviä olentoja, jotka ovat tänä päivänä täysin ihmisen vastuulla. Tämä esitys ei muuta tuota perusasetelmaa. Se vahvistaa vastuuta ja tekee siitä näkyvää. Pidän tätä hallituksen esitystä tasapainoisena, eläinten hyvinvointia edistävänä ja hyvin perusteltuna. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikosverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa paremmin käyttöönsä tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä kyse ei ole vain eläintenpidosta tai yksittäisestä tuotantotavasta, kyse on suomalaisen elintarvikeketjun toimintavarmuudesta, viennin jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta aikana, jolloin varautumisen merkitys on korostunut aivan uudella tavalla. Puhumme tänään tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja lääkitsemisestä. On tärkeää todeta heti alkuun yksi asia: Tämä esitys ei tuo takaisin mitään, mikä olisi nyt kielletty. Se ainoastaan poistaa vuonna 2035 voimaan tulevaksi säädetyn kiellon, joka tehtiin ilman täysimääräisiä vaikutusarviointeja koko elintarvikeketjuun. Lakeja tulee muuttaa, jos niiden vaikutusarviot eivät kohtaa. Suomi olisi ollut ainoa Euroopan maa, jossa kirurginen kastraatio olisi kielletty. Tämä olisi asettanut suomalaisen sianlihantuotannon yksipuolisesti heikompaan asemaan verrattuna kaikkiin kilpailijamaihin. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa vaikeuttaa itse maamme vientimarkkinoita jo tiukassa taloustilanteessa. Suomalaisen sianlihan vienti Aasiaan ja Yhdysvaltoihin perustuu siihen, että tuotteet täyttävät vientimaiden ja asiakkaiden vaatimukset. Näissä maissa edellytetään nimenomaan kastroiduista tai naaraspuolisista sioista peräisin olevaa lihaa. Kastraatiokielto olisi käytännössä sulkenut Suomen näiltä markkinoilta, ei poliittisella päätöksellä vaan ostajan ehdoilla. Tässä asiassa kyse on siis myös kotimaisen ruokatuotannon huoltovarmuudesta. Jos kotimainen tuotanto ei ole kannattavaa, se ajetaan alas, ja kun oma tuotanto ajetaan alas, se korvautuu tuonnilla. Tämä ei vahvista eläinten hyvinvointia vaan siirtää tuotannon maihin, joissa vaatimukset ovat selvästi Suomea matalammat. Se myös heikentää Suomen kykyä turvata oma ruokahuoltonsa kriisitilanteissa. Huoltovarmuus ei ole vain varmuusvarastoja, se on myös toimivaa tuotantoa, toimivaa teollisuutta ja toimivaa vientiä, joka pitää ketjun elinkelpoisena. Jos ketju katkeaa, sitä ei nopeasti rakenneta uudelleen. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää todeta, että eläinten hyvinvointi ei tässä heikkene, päinvastoin. Kirurginen kastraatio on jo nyt tiukasti säädelty. Kipulääkitys on ollut pakollista vuodesta 2024. Paikallispuudutus tulee pakolliseksi vuodesta 2027, ja tämä esitys parantaa mahdollisuuksia käyttää puudutusta myös niillä tiloilla, jotka eivät ole mukana valtakunnallisessa terveydenhuolto-ohjelmassa. Siksi on yhtä oikein sanoa, että Suomessa eläimistä pidetään hyvää huolta. Suomessa ei pidä tehdä yksipuolisia ratkaisuja, jotka heikentävät omaa turvallisuuttamme, huoltovarmuutta ja vientiä. Tämä esitys on askel realistiseen, turvalliseen ja vastuulliseen politiikkaan, joka turvaa suomalaisen ruokatuotannon myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Merta jälleen kerran tämän tärkeän asian edistämisestä. Tämä hallituksen esitys on suoraan turvallisuuden ytimestä. Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa vaarallisista rikoksista epäillyt voivat kulkea vapaana. Siksi teemme nyt muutoksia pakkokeinolakiin. Viime vuosina yhä useampi vaarallisesta rikoksesta, kuten henkirikoksesta tai vakavasta väkivallasta, epäilty on jouduttu päästämään vapaalle odottamaan oikeudenkäyntiä tai tuomiota. Poikkeuksen on tehnyt kyky osoittaa pakenemisen tai rikollisen toiminnan jatkamisen riski, mutta tämä käytäntö on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi. Yksiselitteisesti kuitenkin on niin, että ei näiden rikollisten paikka ole vapaudessa. Arvoisa puhemies! Tässä muutoksessa on ennen kaikkea kyse siitä, millaiset työkalut annamme maamme viranomaisille rikollisuuden torjumiseksi ja turvallisen yhteiskunnan takaamiseksi. Kyse on siitä, miten pidämme kiinni oikeusvaltion periaatteista. Keskeisenä uudistuksena ehdotetaan nyt vangitsemisen edellytyksiin lisättäväksi uusi, niin sanottu turvallisuusperuste, jonka nojalla henkilö voitaisiin vangita erittäin vakavissa rikoksissa, jos hänen arvioidaan muodostavan vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Samalla korostetaan, että rikoksen vakavuus ja ankaran rangaistuksen todennäköisyys pysyvät keskeisinä arviointikriteereinä ja kaikkein vakavimmissa rikoksissa vangitsemisen kynnys on jo lähtökohtaisesti matalampi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa mahdollisuutta tietyin perustein salaisiin paikkaetsintöihin ilman ilmoitusvelvollisuutta, sääntelyä osallistuvan tietolähteen käytöstä rikollisryhmien toiminnan paljastamiseksi sekä toimia ampuma-aserikosten tutkinnan tehostamiseksi. Tämä on oikeustajun mukaista, turvallisemman Suomen rakentamista. Arvoisa puhemies! Vakavin rikollisuus on muuttunut. Se on yhä useammin järjestäytynyttä, suunnitelmallista ja vaikeasti havaittavaa, eikä perinteisillä keinoilla pystytä enää kaikilta osin vastaamaan näihin ilmiöihin. Kun rikollisuus toimii piilossa, myös viranomaisten on pystyttävä toimimaan riittävän tehokkaasti. Tällä esityksellä pyritään siihen, että rikoksia voidaan paljastaa aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa, viranomaiset pääsevät paremmin käsiksi suljettuihin rikosverkostoihin ja vakaviin rikoksiin, ja näihin voidaan puuttua jo ennen niiden toteutumista, mikä on ennaltaehkäisyn näkökulmasta turvallisuustyön ydintä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena tämä esitys vahvistaa Suomen turvallisuutta parantamalla viranomaisten kykyä torjua vakavaa rikollisuutta, mahdollistamalla puuttumisen vaarallisiin tilanteisiin ajoissa ja tekemällä sen oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Siksi kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta, nimittäin siitä, että ihmisten on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta suojaa heitä ja että se tekee sen oikeudenmukaisesti. Siksi tärkein tehtävämme on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomessa lääkehoito on yksi keskeisimmistä terveydenhuollon osa-alueista mutta samalla myös yksi suurimmista riskeistä. Lääkitykseen liittyvät haittatapahtumat koskettavat merkittävää osaa potilaista, ja erityisesti iäkkäillä ne ovat yleinen syy päivystykseen hakeutumiseen. Nyt tämä uudistus vastaa juuri tähän ongelmaan. Siinä kyse on ennen kaikkea potilasturvallisuudesta ja erityisesti ikäihmisten mahdollisuudesta saada oikea-aikaista ja laadukasta hoitoa. Arvoisa puhemies! Keskeinen muutos on se, että potilaan lääkitystiedot kootaan nykyistä kattavammin yhteen paikkaan, valtakunnalliselle lääkityslistalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitava lääkäri, hoitaja, apteekki ja myös potilas itse näkevät saman ajantasaisen kokonaiskuvan lääkehoidosta. Tämä on potilasturvallisuuden näkökulmasta ratkaiseva asia. Turvallisuus terveydenhuollossa ei synny yksistään toimenpiteistä vaan siitä, että tieto kulkee oikeaan aikaan oikealle ihmiselle. Ikäihmisten näkökulmasta kyse on vielä suuremmasta asiasta. Yhä useampi iäkäs suomalainen käyttää useita lääkkeitä samanaikaisesti. Samalla heidän hoitonsa tapahtuu yhä useammin monen eri toimijan kautta, kuten perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, kotihoidossa ja apteekissa. Jos tieto ei kulje, kokonaisuus pirstaloituu ja riski virheisiin kasvaa. Siksi tämän esityksen tavoitteena on juuri lääkehoidon kokonaisuuden hallinta. Kun kaikki keskeiset tiedot, myös itsehoitovalmisteet ja lääkitystä koskevat arvioinnit, ovat samassa järjestelmässä, voidaan välttää päällekkäisiä lääkityksiä ja vaarallisia yhteisvaikutuksia. Arvoisa puhemies! Tiedonkulun lisäksi turvallisuuden näkökulmasta myös hoidon saatavuus on tärkeää. Kun sosiaalihuollon toimijoilla, kuten kotihoidossa, on jatkossa pääsy ajantasaiseen lääkitystietoon, hoitoa voidaan toteuttaa sujuvammin, turvallisemmin myös kotona. Tämä tukee sitä, että ikäihmiset voivat asua pidempään kotona ja saada tarvitsemansa hoidon ilman tarpeettomia käyntejä tai sairaalajaksoja. Samalla se vähentää terveydenhuollon kuormitusta, kun vältetään virheellisestä lääkityksestä johtuvia komplikaatioita. Vaikka uudistus on viesti monista parannuksista, on meidän kuitenkin tärkeää tunnistaa myös tämänkaltaisen uudistuksen riskit. Kun tieto keskitetään, kasvaa vastuu tietosuojasta ja tietoturvasta. Mitä enemmän tietoa on yhdessä järjestelmässä ja mitä useammalla ammattilaisella on pääsy siihen, sitä tärkeämpää on huolehtia pääsyn hallinnasta ja valvonnasta. Terveystietojen tulee olla turvassa myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä lakimuutos vie suuntaan, jossa terveydenhuolto on yhtenäisempi, turvallisempi ja vaikuttavampi. Se vahvistaa potilasturvallisuutta, parantaa ikäihmisten hoidon laatua ja sujuvoittaa palveluiden saatavuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ydin on yksinkertainen: turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle. Se tarkoittaa, että sairaalaan pääsee, hoito toimii ja järjestelmä kestää. Hyvinvointialueiden tämänhetkinen tilanne osoittaa, että ilman korjausliikkeitä näin ei tapahdu. THL:n arviossa nähdään, että hoitoonpääsy, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus vaihtelevat alueittain merkittävästi. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta jokaisella alueella erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden palvelujen jonot sekä mielenterveyspalvelujen pullonkaulat saadaan korjattua. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa edessämme on välttämätön ja vastuullinen korjausliike. Käsiteltävänä oleva esitys ei muuta periaatetta, että hyvinvointialueen on katettava alijäämänsä, mutta se antaa niille alueille, jotka muuten eivät pystyisi noudattamaan lakia vaarantamatta palveluja, mahdollisuuden lisäaikaan alijäämän kattamisessa. Tiedämme hyvin, kuinka ratkaisevaa tämä on potilasturvallisuudelle. Vaihtoehto ei voi olla se, että lain vuoksi ihmisiä jäisi hoitamatta niillä alueilla, joilla hyvinvointialueuudistus vielä hakee uutta järjestystä. Tämä säädösmuutos mahdollistaa hallitun hyvinvointialueiden kustannusten kasvun taittumisen eikä aja hallitsemattomiin sopeuttamisiin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen: haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa omaa sopeutussuunnitelmaansa ennen mahdollisia raskaampia valtion ohjaustoimia. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia vaan tukee realistista aikajännettä. Eli kannatan esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kunnioitettu pääministeri ja yleisö siellä lehterillä ja nettien ääressä! Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2025 piirtää selkeän kuvan ajasta, jossa elämme nyt. Turvallisuusympäristömme on kiristynyt, geopoliittiset jännitteet ovat kasvaneet, ja Suomeen kohdistuu yhä monipuolisempia uhkia. Juuri tällaisena aikana mitataan se, pystyykö valtio suojelemaan kansalaisiaan. Siksi tämän hallituksen työn yksi selkeä läpileikkaava teema on ollut sisäisen turvallisuuden vahvistaminen. Arvoisa puhemies! Suomi on turvallinen maa vain, jos laki on vahva ja viranomaisilla on riittävät keinot toimia. Tämä hallitus on sen ymmärtänyt ja sen eteen myös töitä tehnyt. Poliisin operatiivista toimintakykyä on vahvistettu, henkilöstömäärä on kasvanut, ja tavoite 8 000 poliisista on selkeä. Rikollisuuteen puututaan aiemmin ja aikaisemmin. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan järjestelmällisesti, ja viranomaisten yhteistyötä on tiivistetty. Kyse ei ole vain kovimmista toimista vaan siitä, että ihmiset voivat luottaa siihen, että viranomaisapua saa silloin, kun sitä todella tarvitaan. Arvoisa puhemies! Olemme tehneet myös arvovalintoja, ja sen olemme sanoneet selvästi ja ääneen. Me panostamme turvallisuuteen, sillä se on tulevaisuuden Suomen elinehto. Jatkossa on entistä selkeämpää, että väkivalta ei ole sovitteluasia vaan se on rikos. Perhe‑ ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen vahvistaa uhrien asemaa ja varmistaa, että rikoksesta seuraa aina vastuu. Turvakotien rahoituksen lisääminen tarkoittaa konkreettista turvaa heille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Oikeusprosesseja on sujuvoitettu, jotta oikeutta ei tarvitse odottaa kohtuuttoman kauan. Vakavien rikosten rangaistuksia on kiristetty, jotta lainsäädäntö vastaa paremmin yhteiskuntamme oikeustajua. Jatkossa vanki voi olla ensikertalainen vain kerran eikä tappo koskaan vanhene. Kun nöyryytysväkivaltaan ja jengirikollisuuteen puututaan kovemmin, on se viesti siitä, että yhteiskunta ei hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on rajaturvallisuutta, varautumista ja kykyä kestää kriisejä. Siksi olemme vastanneet päättäväisesti välineellistettyyn maahan tunkeutumiseen ja antaneet viranomaisille työkaluja suojata rajaa. Sen lisäksi turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunta toimii kriiseissä. Tämän vuosikertomuksen mukaan sähkö, vesi, tietoliikenne ja terveydenhuolto on tunnistettu yhteiskunnan elintärkeiksi osiksi. Kun nämä toimivat, myös arki toimii, ja kun arki toimii, turvallisuus säilyy. Arvoisa puhemies! Yksi tärkeimmistä viesteistä vuosikertomuksessa on se, että turvallisuus ei synny yksittäisestä päätöksestä vaan johdonmukaisesta politiikasta. Turvallinen Suomi on sellainen maa, jossa rikoksiin puututaan ajoissa, uhrit saavat oikeussuojan, viranomaisilla on keinot toimia ja kansalaiset voivat luottaa yhteiskuntaan. Tämä on juuri se suunta, johon olemme vieneet Suomea. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ydin on yksinkertainen: turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle. Se tarkoittaa, että sairaalaan pääsee, hoito toimii ja järjestelmä kestää. Hyvinvointialueiden tämänhetkinen tilanne osoittaa, että ilman korjausliikettä näin ei tapahdu. THL:n arviossa nähdään, että hoitoonpääsy, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus vaihtelevat alueittain merkittävästi. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta jokaisella alueella erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden palvelujen jonot sekä mielenterveyspalveluiden pullonkaulat saadaan korjattua. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa edessämme on välttämätön ja vastuullinen korjausliike. Käsiteltävänä oleva esitys ei muuta periaatetta, että hyvinvointialueen on katettava alijäämänsä, mutta se antaa niille alueille, jotka muuten eivät pystyisi noudattamaan lakia vaarantamatta palveluja, mahdollisuuden lisäaikaan alijäämän kattamisessa. Tiedämme hyvin, kuinka ratkaisevaa tämä on potilasturvallisuudelle. Vaihtoehto ei voi olla se, että lain vuoksi ihmisiä jäisi hoitamatta niillä alueilla, joilla hyvinvointialueuudistus vielä hakee uutta järjestystä. Tämä säädösmuutos mahdollistaa hallitun hyvinvointialueiden kustannusten kasvun taittamisen eikä aja hallitsemattomia sopeuttamisia alueille. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia. Antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa omaa sopeutussuunnitelmaansa ennen mahdollisia raskaampia valtionohjaustoimia. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia, vaan tukee realistista aikajännettä. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea turvallisen arjen laki. Se varmistaa, että terveyspalvelujen jatkuvuus ei katkea, potilasturvallisuutta ei murenneta eikä taloutta korjata hätäjarrulla. Meillä ei ole varaa ajautua tilanteeseen, jossa laajat sopeutukset kohdistuisivat juuri niihin palveluihin, jotka ovat suomalaisille kaikista tärkeimpiä. Taloutta on korjattava kulujen kasvun hillitsemisen kautta maltillisesti ja vakaasti. Tavoite on selvä: rakennamme ja korjaamme nyt teidän siellä oppositiossa valitsemaanne järjestelmää sellaiseksi, joka kestää yhteiskuntamme muuttuvat rakenteet. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on pohjimmiltaan kyse turvallisuudesta. Samalla kyse ei ole rajoista tai poliisista vaan siitä, kuinka hyvin meidän yhteiskuntamme kestää häiriötä digitaalisessa maailmassa. Tänään yhä suurempi osa viranomaisten toiminnasta perustuu tietojärjestelmiin. Terveydenhuolto, pelastustoimi, viranomaisviestintä ja kansalaisten palvelut, kaikki, toimivat erilaisten järjestelmien varassa. Jos nämä järjestelmät eivät toimi tai niiden tietoturva pettää, seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Arvoisa puhemies! Juuri tähän ongelmaan nyt vastataan. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, että viranomaisten tietojärjestelmät ovat turvallisia, luotettavia ja toimivia myös häiriötilanteissa. Näiden järjestelmien turvallisuutta vahvistetaan ennen kaikkea arvioimalla niiden tietoturvaa ja varautumista järjestelmällisesti ja riittävän ajoissa. Viranomainen ei voi ulkoistaa vastuuta turvallisuudesta. Jokainen viranomainen vastaa omien tietojärjestelmiensä turvallisuudesta, varautumisesta ja käyttöönottopäätöksistä. Turvallisuus syntyy selkeästi vastuista, ja siksi ne ovat tärkeitä määrittää. Arvoisa puhemies! Samalla tämä esitys tuo järjestelmällisyyttä ja ennakointia sekä parantaa järjestelmien toimivuutta. Viranomaisille tulee velvollisuus arvioida omat tietojärjestelmänsä vähintään itsearvioinnilla, ja kaikkein kriittisimmissä järjestelmissä arviointi tehdään riippumattomien viranomaisten toimesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että riskit tunnistetaan ennen kuin ne toteutuvat. Juuri tämä on turvallisuuspolitiikan ydintä. Turvallisuuteen panostaminen on ennen muuta ennakointiin panostamista, ei reagointia vasta vahingon jälkeen. Tällä hetkellä tietoturva-arvioinnit voivat ruuhkautua ja viivästyä ja viivästyttää myös hankkeita. Esityksellä lisätään arviointien mahdollisuuksia ja eri toimijoiden osallistumista, jotta arviointeja voidaan tehdä sujuvammin ja nopeammin. Kun arviointeja voidaan tehdä joustavammin, saadaan turvalliset järjestelmät käyttöön nopeasti. Tämä on turvallisuutemme kannalta olennaista. Arvoisa puhemies! Tänä päivänä me muistamme jälleen kirkkaammin sen, että turvallisuus on myös yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Siksi tässä esityksessä nostetaan uutena asiana esille varautuminen, siis se, miten järjestelmät toimivat poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Tämä on erityisen tärkeä näkökulma nykyisessä turvallisuusympäristössä, jossa kyberuhat, vaikuttaminen ja häiriöt ovat arkipäivää. Siksi meidän on varmistettava, että järjestelmät eivät vain toimi normaalisti vaan kestävät myös kriisit. Arvoisa puhemies! Kun viranomaisten järjestelmien tietoturva paranee, paranee samalla koko yhteiskunnan kyky suojautua uhkilta ja häiriöiltä. Se tarkoittaa parempaa suojaa tiedoille, parempaa palveluiden jatkuvuutta ja ennen kaikkea parempaa kriisinkestävyyttä. Tämän esityksen avulla rakennamme järjestelmää, jossa turvallisuus ei ole sattumaa vaan suunnitelmallista, arvioitua ja johdettua toimintaa. Se on kokonaisturvallisuutta parhaimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme nähneet lastensuojelussa ilmiöitä, joissa pelkät hyvät aikomukset eivät ole riittäneet. Luvattomat poissaolot sijaishuollosta, päihde- ja väkivaltakierteet sekä mielenterveyden vakavat häiriöt ovat altistaneet lapsia hyväksikäytölle, rikollisuudelle ja hengenvaaralle. Kyse on ennen muuta siitä, miten yhteiskunta kantaa vastuunsa kaikkein haavoittuvimmista lapsista silloin, kun turvallisuus, terveys ja henki ovat vaarassa. Siksi tämä esitys vastaa näihin konkreettisiin turvallisuusuhkiin. Arvoisa puhemies! Haluamme vahvistaa viranomaisten keinoja toimia ennaltaehkäisevästi ja nopeasti. Lapsen etsiminen ja palauttaminen voidaan jatkossa toteuttaa ripeämmin. Paikannustietoja voidaan hyödyntää matalammalla kynnyksellä, ja poliisin virka-apu kytketään mukaan silloin, kun lapsen turvallisuus sitä vaatii. Kyse ei ole kontrollista vaan lapsen suojelemisesta. Samalla hallitus esittää kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustamista niille lapsille, jotka vakavasti vaarantavat oman tai toisen turvallisuuden eikä muilla keinoilla pystytä katkaisemaan rikos- tai päihdekierrettä. Kyse ei ole rangaistuksesta vaan viimesijaisesta suojelutoimesta, jossa yhdistyvät tiukka turvallisuus ja vahva moniammatillinen kuntoutus. Jokainen rajoitus on määräaikainen, perusteltu ja valvottu, ja lapsen oikeusturva säilyy. Turvallisuus ei synny vain toimivaltuuksista vaan myös osaamisesta ja luottamuksesta. Siksi tämä esitys nostaa henkilöstövaatimuksia, selkeyttää rajoitustoimenpiteitä ja korostaa tarkkaa kirjaamista ja valvontaa. Tämä on tärkeää sekä lasten että työntekijöiden turvallisuuden kannalta. Kun säännöt ovat selkeät, riski mielivallasta tai epävarmuudesta pienenee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on huolellisesti käsitellyt esityksen ja tehnyt siihen tarpeellisia muutoksia. Valiokunta katsoo mietinnössään myös tulevaisuuteen. Lastensuojelulain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa sääntelyn soveltavuutta, päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmää sekä valvontaa tulee selkeyttää ja painopistettä vahvistaa ennaltaehkäiseviin lapsia ja perhettä tukeviin palveluihin. Lain toimeenpanoon ja valvontaan on vastattava riittävillä resursseilla, ja henkilöstön koulutus ja osaaminen on turvattava. Lisäksi meidän tulee seurata lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteensovitettujen yksiköiden sekä kuntouttavan suljetun laitospalvelun vaikuttavuutta ja varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että tämä esitys toteuttaa perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen ydintä. Jokaisella lapsella on oikeus elämään, turvallisuuteen ja erityiseen suojeluun. Tämä esitys vahvistaa yhteiskunnan kykyä puuttua ajoissa, katkaista haitalliset kehityskulut ja palauttaa lapselle mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Siksi pidän tätä esitystä välttämättömänä ja kannatettavana turvallisuusuudistuksena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajojen suojelusta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisin etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän, nopeammin ja vaikuttavammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on jo akuutti. Sivistysvaliokunta on esitystä käsitellessään korostanut, että meidän on huolehdittava siitä, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään myös oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tämä on pieni asia mutta tärkeä osa kokonaisuuden toimivuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on kaikista suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Jokaisella ihmisellä on oikeus tuntea olonsa turvatuksi arvokkaan elämänsä vaikeimmissa hetkissä. Kyse on siitä, että elämän loppuvaiheen hoidossa turvallisuus ei tarkoita vain lääketieteellistä hoitoa, se tarkoittaa varmuutta siitä, että kipua lievitetään, arvokkuus säilyy ja hoito toimii riippumatta siitä, missä päin Suomea ihminen asuu. Tämä esitys vahvistaa tätä turvallisuutta ennen kaikkea sillä, että saattohoito ja palliatiivinen hoito kirjataan selkeästi hyvinvointialueiden vastuulle ja ne määritellään. Tämä on vahva viesti siitä, että hyvä ja turvallinen hoito elämän loppuvaiheessa kuuluu aivan jokaiselle. Samalla esitys ohjaa hoitoa toteutumaan yhtenäisten näyttöön perustuvien periaatteiden mukaisesti. Hoidon tulee olla laadukasta, moniammatillista ja potilaan koko tilanne huomioon ottavaa. Juuri tämä on potilasturvallisuuden ydin. Arvoisa puhemies! Turvallisuus syntyy myös toimivista palveluketjuista. Tiedämme, että hoidon katkokset ja tiedonkulun puutteet voivat johtaa viiveisiin, virheisiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Siksi on tärkeää, että hoito suunnitellaan ennakoivasti ja että toimijat toimivat yhteen. Nyt tähän vastataan vahvistamalla hoidon suunnitelmallisuutta ja tiedon avoimuutta. Erityisesti se, että hoitoonpääsyn toteutumisesta raportoidaan jatkossa säännöllisesti, lisää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja tukee sekä valvontaa että kansalaisten luottamusta siihen, että hoito toteutuu ajallaan. Arvoisa puhemies! Nyt esitetty hoitopaikan valinnan joustavoittaminen palvelee etenkin heitä, joilla elämä on hajautettuna useammalle alueelle. On kuitenkin tärkeää todeta myös se, että turvallisuus ei synny pelkästään joustavuudesta tai valinnanvapaudesta, turvallisuus syntyy myös hoidon jatkuvuudesta. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että uudistukset eivät johda tiedonkulun katkeamiseen tai vastuiden hämärtymiseen tilanteissa, joissa hoitopaikkaa vaihdetaan. Tiedon on kuljettava katkeamatta ja turvallisesti, ja potilaan hoidon on oltava eheää koko prosessin ajan. Samalla hoitopaikan vaihdon tulee olla saavutettavissa, ja siksi palveluille säädetty vuosittainen maksukatto rajoittaa myös siitä mahdollisesti aiheutuvia kuluja. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie terveydenhuoltoa suuntaan, jossa hoito on yhdenvertaisempaa, tieto on avoimempaa ja vastuut ovat selkeämmät ja jossa hoito voidaan järjestää turvallisesti myös siellä, missä hoidettavan elämä on. Juuri nämä asiat rakentavat turvallista yhteiskuntaa. Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa ongelmia ei koskaan synny. Se on sellainen, jossa ihminen voi luottaa hoivaan silloin, kun hän on heikoimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä turvallisuutta koskeva esitys vahvistaa sitä, miten Suomi varautuu muuttuvaan maailmaan. Turvallisuus ei tänä päivänä synny vain perinteisistä uhkista, yhä useammin se syntyy kyvystä suojata yhteiskuntaamme näkymättömiltä mutta erittäin vakavilta riskeiltä, kuten kyberuhkilta. Kyberturvallisuus ei ole enää vain tekninen kysymys. Siinä on kysymys siitä, toimiiko yhteiskunta myös häiriötilanteissa. Siinä on kysymys siitä, pysyvätkö terveyspalvelut käynnissä, toimiiko vesihuolto ja säilyvätkö kansalaisten tiedot turvassa. Siksi se on yhteiskunnassamme niin kriittinen ja tärkeä kysymys tässä ajassa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Onnettomuustutkintakeskus saa jatkossa toimivallan tutkia myös erittäin vakavia kyberturvallisuuspoikkeamia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyökkäystä potilastietojärjestelmiin, energiaverkkoihin tai maksujärjestelmiin. Kyse on poikkeamasta, joka voi vaarantaa kansallisen turvallisuuden, viranomaisten toimintakyvyn tai jopa ihmisten terveyden. Kyse ei siis ole pelkästään tietoliikenneongelmasta vaan koko yhteiskunnan toimivuudesta. Tämä on merkittävä askel turvallisuuden näkökulmasta siksi, että turvallisuus ei synny pelkästään siitä, että reagoimme kriisin hetkellä. Turvallisuus syntyy siitä, että opimme tapahtuneesta. Turvallisuustutkinta ei etsi syyllisiä, vaan se etsii syitä. Se tarkastelee rakenteita, johtamista, järjestelmiä ja lainsäädäntöä ja sen perusteella antaa suosituksia, joilla vastaavat tilanteet voidaan jatkossa välttää. Samalla kuitenkin tiedonsaantioikeudet, tutkintavaltuudet ja henkilötietojen käsittely sidotaan tiukasti välttämättömyyteen ja oikeasuhtaisuuteen. Tämä on tärkeä lähtökohta luottamuksen kannalta. Kansalaiset voivat luottaa järjestelmään silloin, kun turvallisuutta rakennetaan oikeusvaltion periaatteiden pohjalta. Siksi tämä on juuri sitä ennakoivaa turvallisuustyötä, jota yhteiskunta tänä päivänä tarvitsee. Arvoisa puhemies! Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa häiriöitä ei tapahdu. Se on sellainen, joka kestää häiriöt ja oppii niistä ja vahvistuu niiden jälkeen. Tämä esitys vie meitä juuri tähän suuntaan. Se vahvistaa ennakointia, parantaa reagointikykyä ja ennen kaikkea lisää ymmärrystä siitä, miten vakavia häiriöitä voidaan ehkäistä tulevaisuudessa. Siksi tämä on turvallisuuden kannalta tärkeä ja perusteltu uudistus. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vaikea suhdanne on alkanut kääntyä: talous kasvaa, investointeja tehdään ja teollisuuden tilauskannat ovat piristyneet. Tästäkin huolimatta oppositio kysyy nyt, onko hallitus valmis muuttamaan talouspolitiikan suuntaa. Meillä ei ole mahdollisuutta palata siihen politiikkaan, jossa lasku jätettiin seuraaville sukupolville. Taloutemme ongelma ei ole se, että tämä hallitus olisi tehnyt liikaa uudistuksia, vaan se, että välttämättömiä uudistuksia lykättiin aivan liian pitkään. Olemme tällä kaudella sopineet historiallisesta sopeutuskokonaisuudesta, jonka ansiosta valtio otti jo viime vuonna ja ottaa tänä vuonna arviolta neljä miljardia euroa vähemmän velkaa kuin ilman näitä päätöksiä olisi jouduttu ottamaan. Ilman tehtyjä päätöksiä Suomen tilanne olisi siis jo nyt merkittävästi heikompi. Budjettitalouden menoja on sopeutettu pysyvästi samalla, kun puolustukseen ja hyvinvointialueisiin on ollut pakko panostaa. Tämä on vastuunkantoa tilanteessa, jossa velan korkomenot nousevat rajusti ja syövät rahaa koulutukselta, hoivalta ja turvallisuudelta. Arvoisa puhemies! On totta, että velka kasvaa ja työttömyys on liian korkealla. Me emme sitä kiistä, mutta on harhaanjohtavaa väittää, että se olisi tällä kaudella tehtyjen uudistusten syy. Tätä varten olemme tehneet laajan kasvua tukevan uudistusohjelman. Riippumattoman arvion mukaan hallitus on toteuttanut yli 500 kasvutoimea tukeakseen maamme talouskasvun syntymistä. Työn verotusta on kevennetty kaikilla tulotasoilla, erityisesti pieni- ja keskituloisilla, ja yrittämisen ja investointien edellytyksiä on vahvistettu verotusta, rahoitusta ja työmarkkinoita uudistamalla. Silti me täällä nyt kuuntelemme, kuinka opposition toimesta velkaa moititaan mutta sen hillitsemiseen tarvittavia säästöjä vastustetaan — erikoinen tilanne —, kuinka säästöjä esitetään vaihtoehtobudjetissa mutta puheissa vaaditaan niiden perumista. Työllisyyttä vaaditaan lisää, mutta työnteon ja yrittämisen kannusteiden parantaminen torjutaan. Kasvua peräänkuulutetaan, mutta samaan aikaan esitetään veronkiristyksiä työlle, yrittäjille ja investoinneille. Tällaista yhtälöä ei yksinkertaisesti ole mahdollista ratkaista. Tällainen poukkoileva politiikka ei ole kestävää. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tekee nyt niitä välttämättömiä rakenteellisia muutoksia, jotka olisi pitänyt saada sovituksi aikaa sitten. Ero aiempaan on selvä: Emme palkkaa velkarahalla työntekijöitä. Emme riko valtiontaloudelle asetettua kehystä. Sen sijaan muutamme rakenteita ja tuemme sitä, että yrityksillä on edellytys panostaa kasvutoimiin. Siksi työllisyysvaikutukset tulevat viiveellä. Hallitus kantaa vastuunsa nyt, jotta seuraaville sukupolville jäisi muutakin kuin velkaa ja selityksiä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajojen suojelusta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisien etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja-alainen henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän, nopeammin ja vaikuttavammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on akuutti. Sivistysvaliokunta on esitystä käsitellessään korostanut, että meidän on huolehdittava siitä, että parhaillaan käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön uudistuksen yhteydessä säädetään myös oikeudesta harjoittaa ensihoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Tämä on pieni asia, mutta tärkeä osa kokonaisuuden toimivuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme nähneet lastensuojelussa ilmiöitä, joissa pelkät hyvät aikomukset eivät ole riittäneet. Luvattomat poissaolot sijaishuollosta, päihde- ja väkivaltakierteet sekä mielenterveyden vakavat häiriöt ovat altistaneet lapsia hyväksikäytölle, rikollisuudelle ja hengenvaaralle. Kyse on ennen muuta siitä, miten yhteiskunta kantaa vastuunsa kaikkein haavoittuvimmista lapsista silloin, kun turvallisuus, terveys ja henki ovat vaarassa. Siksi tämä esitys vastaa näihin konkreettisiin turvallisuusuhkiin. Arvoisa puhemies! Haluamme vahvistaa viranomaisten keinoja toimia ennaltaehkäisevästi ja nopeasti. Lapsen etsiminen ja palauttaminen voidaan jatkossa toteuttaa ripeämmin. Paikannustietoja voidaan hyödyntää matalammalla kynnyksellä, ja poliisin virka-apu kytketään mukaan silloin, kun lapsen turvallisuus sitä vaatii. Kyse ei ole kontrollista vaan lapsen suojelemisesta. Samalla hallitus esittää kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustamista niille lapsille, jotka vakavasti vaarantavat oman tai toisten turvallisuuden, eikä muilla keinoilla pystytä katkaisemaan rikos- tai päihdekierrettä. Kyse ei ole rangaistuksesta vaan viimesijaisesta suojelutoimesta, jossa yhdistyvät tiukka turvallisuus ja vahva moniammatillinen kuntoutus. Jokainen rajoitus on määräaikainen, perusteltu ja valvottu, ja lapsen oikeusturva säilyy. Turvallisuus ei synny vain toimivaltuuksista vaan myös osaamisesta ja luottamuksesta. Siksi tämä esitys nostaa henkilöstövaatimuksia, selkeyttää rajoitustoimenpiteitä ja korostaa tarkkaa kirjaamista ja valvontaa. Tämä on tärkeää sekä lasten että työntekijöiden turvallisuuden kannalta. Kun säännöt ovat selkeät, riski mielivallasta tai epävarmuudesta pienenee. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on huolellisesti käsitellyt esityksen ja tehnyt siihen tarpeellisia muutoksia. Valiokunta katsoo mietinnössään myös tulevaisuuteen. Lastensuojelulain kokonaisuudistuksen toisessa vaiheessa sääntelyn sovellettavuutta, päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmää sekä valvontaa tulee selkeyttää ja painopistettä vahvistaa ennaltaehkäiseviin, lasta ja perhettä tukeviin palveluihin. Lain toimeenpanoon ja valvontaan on varattava riittävät resurssit, ja henkilöstön koulutus ja osaaminen on turvattava. Lisäksi meidän tulee seurata lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteensovitettujen yksiköiden sekä kuntouttavan suljetun laitospalvelun vaikuttavuutta ja varmistaa, että lapsen oikeudet toteutuvat kaikissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Lopuksi on todettava, että tämä esitys toteuttaa perustuslain ja lapsen oikeuksien sopimuksen ydintä. Jokaisella lapsella on oikeus elämään, turvallisuuteen ja erityiseen suojeluun. Tämä esitys vahvistaa yhteiskunnan kykyä puuttua ajoissa, katkaista haitalliset kehityskulut ja palauttaa lapselle mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Siksi pidän tätä esitystä välttämättömänä ja kannatettavana turvallisuusuudistuksena. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027—2030. Se piirtää Suomesta kuvan, joka on syytä ottaa äärimmäisen vakavasti. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen, velkasuhde jatkaa kasvuaan, ja liikkumavara tuleville päätöksille kapenee vuosi vuodelta. Kyse ei ole yksittäisestä suhdannekuopasta, vaan pitkäaikaisesta rakenteellisesta ongelmasta, joka uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja Suomen taloudellista turvallisuutta. Tämä on otettava vakavasti, ja tällä kaudella me olemme ottaneet sen erityisen vakavasti. Arvoisa puhemies! Suomi on liian pitkään elänyt yli varojensa. Nyt lainarahalla elätetyn Suomen valtionvelan korkomenot kasvavat nopeasti, ja vuoteen 2030 mennessä pelkät korkokulut eli velanhoitokulut nousevat jo yli kuuden miljardin euron. Se on rahaa, joka on suoraan pois koulutuksesta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä tulevaisuuden investoinneista. Se on rahaa, jonka maksamme eilisen hyvinvoinnista, eilisen turvasta. Se ei auta meitä huomenna. Tässä julkisen talouden suunnitelmassa tunnistetaan myös turvallisuusympäristön muutos ja siitä johtuva puolustusmenojen reilu kasvu. Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen on välttämätöntä, eikä siitä yksinkertaisesti voi tinkiä. Juuri siksi julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Taloudellinen vakaus on osa kansallista turvallisuutta. Velkaantunut valtio on haavoittuva valtio myös ulkoisten kriisien edessä. Arvoisa puhemies! On myös huomattava, että Suomi on asetettu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn kaikista jo tehdyistä vaikeista päätöksistämme huolimatta. Tämä on vakava muistutus siitä, että talouspolitiikan liikkumavara ei ole rajaton. Julkisen talouden suunnitelma tunnistaa tämän tilannekuvan. Juuri siksi sääntöpohjaisuudesta, menokehyksestä ja velkajarrusta kiinni pitäminen ei ole ideologinen asia, vaan edellytys sille, että Suomi säilyttää päätösvallan omassa talouspolitiikassaan. Vain valtio, joka voi itse päättää menoistaan ja hoitaa julkista talouttaan, on itsenäinen. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole syytä vaipua apatiaan. On uskottava toivoon ja taisteltava paremmasta tulevaisuudesta. Kasvulla ja työllisyydellä on tässä taistelussa ratkaiseva merkitys. Julkisen talouden ongelmia ei ratkaista pelkillä sopeutuksilla. Toki sekin on selvää, että kasvu ei synny toiveajattelulla. Me tarvitsemme nyt päätöksiä, jotka vahvistavat työnteon kannustimia, investointien edellytyksiä ja tuottavuutta. Julkisen talouden suunnitelma tuleville vuosille osoittaa, että näitä ratkaisuja on jo tehty, mutta niiden vaikutukset näkyvät viiveellä tässä heikossa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma tekee kiistattomasti selväksi sen, että seuraavien vuosien päätökset määrittävät pitkälle 2030-luvun talouspoliittisen liikkumavaran. Siksi keskeinen kysymys ei ole se, näyttävätkö päätökset mukavilta lyhyellä aikaviiveellä, vaan sen sijaan meidän on kysyttävä, estävätkö päätökset sen, että Suomi ajautuu vielä vaikeampiin pakkoratkaisuihin myöhemmin. Tämä julkisen talouden suunnitelma on rehellinen tilannekuva, mutta se ei ratkaise ongelmaa. On meidän tehtävämme varmistaa, että julkisen talouden suunta muuttuu myös käytännön päätöksenteossa. Me emme voi elää ja juhlia velkarahalla. [Puhemies koputtaa] Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, [Puhemies koputtaa] suomalaisen yhteiskunnan toimintakyvystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee hyvinvointialueiden rahoituksen ydintä. Kyse ei ole teknisestä säädöspaketista vaan rahoitusperiaatteesta, jolla turvataan perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja kehittää rahoitusmallia hallitusti. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytyminen ei saa johtaa siihen, että palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus tai alueellinen oikeudenmukaisuus vaarantuvat, vaikka meillä olisi Suomessa taloudellisesti hyvin vaikeaa ja tiukkaa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan, että hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua hillitään ja rahoitusta jaetaan aiempaa tavoitteellisemmin. Se on välttämätöntä Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Jatkossa valtio korvaisi vain osan palvelutarpeen kasvusta, mikä tarkoittaa, että alueilla on etsittävä ratkaisuja vastata palvelutarpeen kasvuun omalla toiminnallaan. Samalla rahoitukseen tehdään usean vuoden aikana harkittuja säästöjä ja vanhaan järjestelmään jääneitä pysyviä siirtymätukia puretaan vähitellen. Emme tee ikäviä päätöksiä, sopeutuksia, siksi, että se olisi hauskaa. Teemme niitä siksi, että tilannekuvan hyvinvointialueilla ja niiden rahoituksessa tulee vastata todellisuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 tilanteeseen perustuvat pysyvät siirtymätasaukset eivät enää vastaa nykyistä todellisuutta, jossa alueiden väestö, kustannukset ja palvelurakenne ovat eriytyneet nopeasti. Sen vuoksi on perusteltua, että pysyvien siirtymätasausten määrää vähennetään asteittain ja ennakoivasti vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin myös todettava, että palvelutarve ei kasva prosenttiosuuksina, se kasvaa ihmisinä: ikääntyvinä, monisairaina, syrjäytymisriskissä elävinä ihmisinä. Kun rahoitus kasvun osalta jää jälkeen todellisesta tarpeesta, paine siirtyy väistämättä palveluverkkoon, henkilöstöön ja hoitoonpääsyyn. Tämä on riski, joka on tunnistettava jo lakia säädettäessä. Siksi tässä esityksessä rahoitusmalliin lisätään myös turvaelementti, jolla estetään äkilliset rahoitustason laskut yksittäisillä alueilla. Positiivista on myös se, että rahoituksen tarveperusteisuus säilyy. Kun rahoituksen laskentaa muutetaan vastaamaan paremmin todellista palvelutarvetta, rahoituksella katetaan myös todellista hoitoa. Rahoituksen tulee perustua niihin kustannuksiin, jotka todella jäävät hyvinvointialueiden vastuulle, ei siihen, kuinka paljon alueilla käytetään yksityisiä palveluja. Arvoisa puhemies! Esitys sisältää perusteltuja ja tarkoin harkittuja suuntaviivoja, joiden avulla voimme rakentaa tulevaisuudessa kestävämpää Suomea. Työmme ei kuitenkaan lopu tähän lakiin, vaan tehtävämme on myös varmistaa, että esitetyt muutokset eivät johda siihen, että hyvinvointialueet ajautuvat tilanteeseen, jossa lakisääteiset palvelut ovat olemassa vain paperilla. Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy turvallisuudesta, taloudesta ja terveydestä, ja tähän myös meidän tulee pyrkiä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kyse pienestä yksityiskohdasta vaan aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. On nimittäin kyse siitä, että apu tulee ajoissa, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun ihminen soittaa hätänumeroon, hän ei mieti rahoituskanavia tai hallinnollisia rajoja. Hän olettaa, että järjestelmä toimii nopeasti, luotettavasti ja oikein, siten, kuten järjestelmämme kuuluukin toimia. Tämän esityksen ydin on siinä, että ensihoitoon ja ambulanssikuljetuksiin liittyvä vastuu kootaan selkeästi yhteen. Jatkossa vastuu näiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on kokonaisuudessaan hyvinvointialueella. Tämä korjaa nykyisen hajanaisen järjestelmän, jossa vastuu jakautuu Kelan, vakuutusjärjestelmän ja alueiden kesken ja joka ei enää vastaa nykypäivän ensihoidon todellisuutta. Arvoisa puhemies! Ensihoito ei ole vain ihmisten kuljettamista paikasta toiseen. Se on hoitoa paikan päällä, tilannearviota ja päätöksiä, joilla estetään tilanteen paheneminen. Juuri siksi järjestelmän pitää ohjata oikeisiin ratkaisuihin. Itseisarvo ei voi olla potilaiden kuljettamisessa. Sen tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa ja potilaan kannalta turvallisessa hoidossa. Tässä esityksessä turvataan se, että palvelut ovat saatavilla koko maassa, niin kaupungeissa kuin harvaan asutulla alueella. Erillisellä rahoituksella varmistetaan, ettei alueellinen erityisyys tarkoita heikkoa hoitoa. Ensihoitoon on voitava luottaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää todeta myös se, että hinta ei saa olla kenellekään syy jättää apu tilaamatta. Vaikka rahoitus ja maksut muuttuvat, palvelujen perusperiaate säilyy. Hätätilanteessa apua annetaan aina. Siksi maksukaton piirissä pysyminen ja kohtuullisuuden huomioiminen ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa. Selkeä vastuunjako, toimiva rahoitus ja hyvinvointialueiden mahdollisuus kehittää ensihoitoa osana päivystyskokonaisuutta parantavat varautumista myös suuriin häiriöihin ja kriiseihin. Tällaisissa asioissa ohjien on oltava siellä, missä asiantuntemustakin on. Kyse on ennen kaikkea ennustettavuudesta, vakaudesta ja siitä luottamuksesta, että järjestelmä kantaa silloin, kun ihminen on kaikkein haavoittuvimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvokas puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon voimavarat joutuvat äkillisesti koetukselle. Esityksessä muutetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja siten, että kansainvälisen avun vastaanottaminen mahdollistuu selkeästi ilman viiveitä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Muutoksen myötä ulkomaiset säännellyissä terveydenhuollon tehtävissä toimivat ammattilaiset voisivat työskennellä Suomessa kansainvälisen avun osana ilman erillisiä suomalaisia lupamenettelyjä niissä tilanteissa, joissa apua on pyydetty valtioneuvoston tai tasavallan presidentin toimesta. Samalla tehdään myös tekniset muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin, jotta ne vastaavat uudistuvaa valtion aluehallintorakennetta ja uuden Lupa- ja valvontaviraston perustamista. Näitä muutoksia myös sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkensi käsittelyssään. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on yksi selkeä tavoite. Se on varmistaa, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua silloin, kun kyse on kiireellisestä ihmishenkiä koskettavasta tilanteesta. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän nopeaa reagointia. Lupaprosessit tai hallinnolliset esteet eivät saa olla syynä avun viivästymiseen suuronnettomuudessa, pandemiatilanteessa tai kriisissä, jossa terveydenhuollon kotimainen kantokyky on koetuksella. Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Sotejärjestelmä on osa yhteiskunnan kriittisiä palveluita. Kun avun vastaanottamista helpotetaan, vahvistamme koko järjestelmämme iskunkestävyyttä. Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Suomi rakentaa varautumistaan yhdessä kumppanimaiden kanssa. On tärkeää, ettei meidän tarvitse poikkeusoloissa keksiä hätäisiä väliaikaisia ratkaisuja, vaan valmiudet ovat kunnossa jo ennakolta. Tämä vahvistaa myös kansalaistemme luottamusta ja sitoutumista yhteistoimintaan, kun keskeiset ratkaisut ja toimintamallit ovat tiedossa etukäteen. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat terveydenhuoltoa oikea-aikaisesti ja tietoon perustuen. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selvä: terveyttä on hoidettava ennakoiden eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Siksi vahvistamme hyvinvointialueiden mahdollisuuksia toimia tiedolla. Jatkossa myös ennakoitavassa terveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia terveystietoja yksilön ja yhteisön terveyden edistämiseksi. Terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muutokset antavat ammattilaisille paremmat työkalut tunnistaa terveysriskit ajoissa, ohjata hoitoa oikeaan suuntaan ja estää sairauksien paheneminen. Tämä on paitsi järkevää, myös inhimillistä politiikkaa, jota myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt tukea. He ovat tehneet esitykseen pieniä tarkennuksia, mutta lain sisältö on yhä sama. Arvoisa puhemies! Terveyttä tulee hoitaa tiedolla. Tiettyjen terveystietojen käyttö ennakoivassa terveydenhoidossa ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Kun ammattilaisilla on mahdollisuus hyödyntää ajantasaista tietoa turvallisesti ja eettisesti, voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä sairauksista ja tarjota tukea jo ennen kuin ihminen itse huomaa tarvitsevansa sitä. Näin ehkäisemme inhimillistä kärsimystä, vähennämme hoidon kustannuksia ja rakennamme kestävää terveydenhuoltojärjestelmää. Tieto ei korvaa hoitoa, mutta se tekee hoidosta oikea-aikaisempaa ja vaikuttavampaa. Arkaluontoisia tietoja, kuten terveystietoja, on yhä edelleen käsiteltävä vastuullisesti, huolellisesti ja turvallisesti. Tämän esityksen tavoitteena ei ole vaarantaa suomalaisten terveystietoja, vaan selkeyttää hyvinvointialueille hoidon tarpeen ennakoimisen tärkeyttä ja parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän hoidon tarjoamiselle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistelemme sosiaaliturvauudistusten kokonaisuutta. Tämä esitys osoittaa sitä, että jatkossa kaavailtu yleistuki korvaisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tämän muutoksen yhteydessä meidän velvollisuutemme on varmistaa, että järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti, ennakoitavasti ja ennen kaikkea siten, että suomalaisten arjen turvallisuus vahvistuu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän tulee viipymättä selvittää nyt säädettävän yleistuen tarveharkinnan vaikutukset heihin, jotka ovat tehneet päätöksen siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus syntyy siitä, että ihmisillä on varmuus toimeentulosta myös muutostilanteessa. Työttömyys, uranvaihto tai maahanmuutto ovat tilanteita, joissa ihminen tarvitsee tukea enemmän. Tämä esitys korjaa yleistuen osalta sen, että alkuperäisessä muodossa esitys yleistuesta ei riittävällä tavalla huomioinut aiempien työttömyysturvasäännösten käytäntöjä odotusajan osalta. Yleistuen odotusaikaa ei tule soveltaa silloin, kun ihminen osallistuu työvoimakoulutukseen, opiskelee työttömyysetuudella tuettuna tai suorittaa kotoutumisen edellyttämää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kun ihminen ottaa konkreettisen askeleen kohti työelämää, häntä ei pidä rangaista odotusajalla. Yhteiskunta hyötyy aina siitä, kun ihminen kouluttautuu, uudistaa osaamistaan tai kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Merta asian erinomaisesta valmistelusta ja esittelystä jälleen kerran. — Turvallisuus ei synny vain rajojen valvonnasta tai maanpuolustuksesta. Se rakentuu myös luottamuksesta siihen, että viranomainen käsittelee ihmisten tietoja lainmukaisesti, huolellisesti ja vastuullisesti. Nyt käsittelyssämme oleva hallituksen esitys vahvistaa tätä luottamusta. Se päivittää seuraamusjärjestelmää siten, että myös viranomaiset ja julkisoikeudelliset toimijat voidaan asettaa hallinnollisen seuraamusmaksun piiriin vakavissa tietosuojalain säännösten rikkomuksissa. Tämä ei ole rangaistushenkinen ratkaisu vaan osa yhteistä turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme on voimakkaasti digitalisoitunut. Julkiset palvelut, etuudet, terveydenhuolto ja turvallisuustoiminta perustuvat yhä laajempaan henkilötietojen käsittelyyn. Kun tietoja yhdistellään, siirretään ja käsitellään automatisoidusti, myös riskit kasvavat. Tietoturvaloukkaus viranomaistyössä ei ole vain hallinnollinen virhe, vaan se voi horjuttaa kansalaisten luottamusta ja pahimmillaan vaarantaa yksilöiden tai koko yhteiskunnan turvallisuuden. Siksi asiaa on myös kohdeltava vakavuudella. Tässä tilanteessa seuraamusjärjestelmän uskottavuus on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta. On kestämätöntä, jos viranomainen ja yksityinen toimija ovat eri asemassa, vaikka ne hoitaisivat samoja tehtäviä tai käsittelisivät samoja arkaluonteisia tietoja. Tämä esitys vahvistaa oikeusvaltion periaatetta ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole siitä, että veronmaksajien rahoja laitettaisiin turhaan kiertoon rikkomusten sattuessa. Seuraamusmaksut ovat viranomaisille selvästi alemmat kuin yksityissektorilla. Ne ovat viimesijaisia, ja ne on aina suhteutettava viranomaisten kokoon, taloudelliseen asemaan ja rikkomuksen vakavuuteen. On mielestäni myös hyvä, että tässä esityksessä kansallisen turvallisuuden ydinviranomaiset, kuten Puolustusvoimat ja suojelupoliisi sekä tuomioistuimet ja eduskunnan virastot, on perustellusti rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Näin turvataan viranomaisten toimintakyky ja valtiosääntöiset perusteet. Lisäksi rikkeistä aiheutuvaa ilmoitusvelvollisuutta voitaisiin jatkossa rajoittaa silloin, kun ilmoittaminen voisi vaarantaa kansallista turvallisuutta, rikosten selvittämistä tai muiden perusoikeuksien suojan. Tämä on tärkeä turvallisuuskysymys, koska avoimuus ja tietosuoja eivät saa johtaa uusiin riskeihin. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei heikennä viranomaisten toimintaedellytyksiä. Päinvastoin, se antaa selkeän viestin siitä, että tietosuoja ja tietoturva ovat osa viranomaisen perustehtävää ja tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Se vahvistaa ennaltaehkäisyä, ohjaa parempaan riskienhallintaan ja lisää kansalaisten luottamusta julkiseen valtaan. Siksi tätä esitystä on syytä tarkastella nimenomaan turvallisuutta vahvistavana uudistuksena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö täällä paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Ruokapoliittinen selonteko muistuttaa meitä yhdestä perustavanlaatuisesta asiasta, nimittäin siitä, että ruoka ei ole vain kulutushyödyke. Kun puhumme kotimaisesta ruuasta, kyse on myös Suomen kokonaisturvallisuudesta. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että huoltovarmuus ei synny pelkästään varastoista yksin. Sen perustukset rakentuvat myös toimivasta kotimaisesta ruokajärjestelmästä, joka kestää häiriöitä, tunnistaa ja ehkäisee riippuvuuksia ja sietää muutoksia. Nyt käsittelyssämme oleva ruokapoliittinen selonteko tekee oikein nostaessaan ruuan tuotannon, jalostuksen ja jakelun osaksi yhteiskunnan kokonaisturvallisuusajattelua. Suomi on poikkeuksellisen pitkälti omavarainen ruuassa, mutta samalla liian riippuvainen myös tuonnista silloin kun se kohdistuu lannoitteisiin, rehuun, energiaan ja koneisiin. Siksi on olennaista, että selonteossa painotetaan kotimaisen tuotannon jatkuvuutta, hajautettua rakennetta ja riskien hallintaa. Huoltovarmuutta on se, että ruokaa tuotetaan koko maassa monipuolisesti, ei vain tehokkaissa keskuksissa, eikä vain tiettyjä ruokia. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin, että tämä ruokapoliittinen selonteko ei kosketa vain maatalouttamme, ruokajärjestelmäämme tai kansallista turvallisuuttamme. Se on myös kansanterveyttä koskeva asiakirja. Terveellinen kotiruoka on yksi tehokkaimmista ennalta ehkäisevän terveydenhuollon muodoista. Kun syömme enemmän kotimaisista, puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia, vähennämme sairauksia ja samalla terveydenhuollon kustannuksia. Terveellinen kotiruoka on siksi turvallisuuskysymys siinä missä huoltovarmuuden kannalta kriittinen kotimainen ruokateollisuus ja maanviljely. Erityisen tärkeänä pidän julkisten ruokapalvelujen roolia tässä kokonaiskuvassa. Kouluruoka, sairaalaruoka ja työpaikkaruokailu eivät ole vain aterioita. Ne ovat ruokapolitiikan arkea, joka vaikuttaa miljooniin suomalaisiin päivittäin. Tämä selonteko tunnistaa nämä arjen ruokapalvelut osana kansallista hyvinvointiamme. Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko ei lupaa nopeita voittoja, vaan rakentaa kestävää suuntaa. Se yhdistää turvallisuuden, huoltovarmuuden ja terveellisen kotiruuan tavalla, joka vastaa tämän ajan todellisuutta. Suomalaisen ruuan puolustaminen ei ole nostalgiaa, vaan se on vastuullista turvallisuuspolitiikkaa. Siksi pidän tätä selontekoa tärkeänä ja kannatettavana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti tilanteissa, joissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon voimavarat joutuvat äkillisesti koetukselle. Esityksessä muutetaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölakeja siten, että kansainvälisen avun vastaanottaminen mahdollistuu selkeästi ja ilman viiveitä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Muutoksen myötä ulkomaiset säännellyissä terveydenhuollon tehtävissä toimivat ammattilaiset voisivat työskennellä Suomessa kansainvälisen avun osana ilman erillisiä suomalaisia lupamenettelyjä niissä tilanteissa, joissa apua on pyydetty valtioneuvoston tai tasavallan presidentin toimesta. Samalla tehdään tekniset muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakeihin, jotta ne vastaavat uudistuvaa valtion aluehallintorakennetta ja uuden Lupa- ja valvontaviraston perustamista. Näitä muutoksia myös sosiaali- ja terveysvaliokunta tarkensi käsittelyssään. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on yksi selkeä tavoite: se on varmistaa, että Suomi pystyy saamaan ja antamaan kansainvälistä apua silloin, kun kyse on kiireellisistä, ihmishenkiä koskevista tilanteista. Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista riittävän nopeaa reagointia. Lupaprosessit tai hallinnolliset esteet eivät saa olla syynä avun viivästymiseen suuronnettomuudessa, pandemiatilanteessa tai kriisissä, jossa terveydenhuollon kotimainen kantokyky on koetuksella. Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy suoraan Suomen kokonaisturvallisuuteen. Sotejärjestelmä on osa yhteiskunnan kriittisiä palveluita. Kun avun vastaanottamista helpotetaan, vahvistamme koko järjestelmämme iskunkestävyyttä. Tämä on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa Suomi rakentaa varautumistaan yhdessä kumppanimaiden kanssa. On tärkeää, ettei meidän tarvitse poikkeusoloissa keksiä hätäisiä väliaikaisia ratkaisuja, vaan valmiudet ovat kunnossa jo ennakolta. Tämä vahvistaa myös kansalaistemme luottamusta ja sitoutumista yhteistoimintaan, kun keskeiset ratkaisut ja toimintamallit ovat tiedossa etukäteen. Esityksessä ei rakenneta rinnakkaista järjestelmää eikä luovuta suomalaisen sääntelyn korkeista vaatimuksista. Kyse on hallitusta, tarkkaan rajatusta toimivallasta, joka tulee käyttöön vain kansainvälisen avun yhteydessä silloin, kun Suomi sitä eniten tarvitsee. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan Suomen kykyä huolehtia omasta väestöstään ja turvata sotepalvelut myös poikkeusolojen keskellä. Se on vastuullinen ja realistinen askel kohti vahvempaa kansallista varautumista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Sivistys ei ole vain arvo, se on myös turvaa. Korkea osaaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, työvoiman riittävyyttä ja kansantalouden kantokykyä. Nämä ovat erottamaton osa arjen turvallisuuttamme. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus 50 prosenttiin. Se ei ole vain koulutuspoliittinen tavoite, vaan se on myös turvallisuuspoliittinen teko. Tänä päivänä Suomessa yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista menee hakijoille, joilla on jo opiskeluoikeus tai tutkinto alla. Samanaikaisesti moni nuori jää ilman ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tämä on ongelma paitsi koulutukselle myös huoltovarmuudelle. Yhteiskunnan selkäranka syntyy siitä, että mahdollisimman moni saa koulutuksen ja osaamisen, joilla Suomea rakennetaan ja puolustetaan. Tähän ongelmaan puututaan nyt. Arvoisa puhemies! Yhden opiskeluoikeuden sääntö on tässä ratkaiseva keino. Kun jokaisella voi olla kerrallaan vain yksi samantasoinen opiskeluoikeus, vapautuu vuosittain huomattava määrä opiskelupaikkoja heille, joilla ei ole vielä tutkintoa. Se on sivistyksen laajentamista. Mitä laajempi on koulutettujen joukko, sitä vahvempi on yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuus syntyy osaamisesta. Se syntyy opettajista, insinööreistä, sairaanhoitajista, tietoturva-asiantuntijoista ja kaikista heistä, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. Kun korkeakoulujen resurssit kohdentuvat aidosti opiskeleviin eikä passiivisiin rinnakkaisopiskeluoikeuksiin, saamme näin nopeammin valmistuvia ja paremmin työelämään sijoittuvia osaajia. Tämä on suoraan myös talouden ja huoltovarmuuden etu. Sivistysvaliokunta on nyt käsitellyt esityksen ja ehdottaa mietinnössään, että ehdotetun uudistuksen vaikutuksia opiskelupaikkaa hakevien hakukäyttäytymiseen sekä erikseen että myös koulutustason nostoon tähtäävien toimenpiteiden kokonaisuuden osana tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Tämä on tärkeä osa lain toimivuuden varmistamista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat terveydenhuoltoa oikea-aikaisesti ja tietoon perustuen. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selvä: terveyttä on hoidettava ennakoiden, eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Siksi vahvistamme hyvinvointialueiden mahdollisuuksia toimia tiedolla. Jatkossa myös ennakoivassa terveydenhuollossa voitaisiin hyödyntää olemassa olevia terveystietoja yksilön ja yhteisön terveyden edistämiseksi. Terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muutokset antavat ammattilaisille paremmat työkalut tunnistaa terveysriskit ajoissa, ohjata hoitoa oikeaan suuntaan ja estää sairauksien paheneminen. Tämä on paitsi järkevää myös inhimillistä politiikkaa, jota myös sosiaali- ja terveysvaliokunta on päättänyt tukea. He ovat antaneet esitykseen pieniä tarkennuksia, mutta lain sisältö on yhä sama. Arvoisa puhemies! Terveyttä tulee hoitaa tiedolla. Tiettyjen terveystietojen käyttö ennakoivassa terveydenhoidossa ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Kun ammattilaisilla on mahdollisuus hyödyntää ajantasaista tietoa turvallisesti ja eettisesti, voidaan tunnistaa varhaisia merkkejä sairauksista ja tarjota tukea jo ennen kuin ihminen itse huomaa tarvitsevansa sitä. Näin ehkäisemme inhimillistä kärsimystä, vähennämme hoidon kustannuksia ja rakennamme kestävää terveydenhuoltojärjestelmää. Tieto ei korvaa hoitoa, mutta se tekee hoidosta oikea-aikaisempaa ja vaikuttavampaa. Arkaluontoisia tietoja, kuten terveystietoja, on yhä edelleen käsiteltävä vastuullisesti, huolellisesti ja turvallisesti. Tämän esityksen tavoitteena ei ole vaarantaa suomalaisten terveystietoja vaan selkeyttää hyvinvointialueille hoidon tarpeen ennakoimisen tärkeyttä ja parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäisevän hoidon tarjoamiselle. Arvoisa puhemies! Yhtään vähempää en voi painottaa sitä, että ennakoiva terveydenhuolto ja terveelliset elämäntavat kulkevat käsi kädessä. Kun yhteiskunta tukee ihmisiä tekemään terveyttä vahvistavia valintoja, kuten liikkumaan riittävästi ja syömään terveellisesti, ja kun kykenemme hyödyntämään tietoa näiden valintojen ammattiosaamiseen perustuvan suosittelun tukena, jokaisella suomalaisella on paremmat mahdollisuudet voida hyvin. Tämä uudistus on askel siihen suuntaan, että terveydenhuollossa ei vain reagoida, vaan tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja autetaan ajoissa, kuten kuuluukin olla. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on vain yksi esimerkki vastuullisesta ja tulevaisuuteen katsovasta hallituspolitiikasta, jota juuri nyt toteutamme. Kyse on ennen kaikkea päämäärästä vahvistaa tiedolla johtamista, tukea ennakoivaa hoitoa ja varmistaa, että terveydenhuolto on paitsi vaikuttavaa myös oikea-aikaista. Terveyden ylläpitäminen tiedolla on paras investointi, jonka Suomi voi tehdä. Se on investointi kansalaisten hyvinvointiin, työkykyyn ja yhteiseen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin, että tämä ruokapoliittinen selonteko ei koske vain maatalouttamme, ruokajärjestelmäämme tai kansallista turvallisuuttamme, se on myös kansanterveyttä koskeva asiakirja. Terveellinen kotiruoka on yksi tehokkaimmista ennaltaehkäisevän terveydenhuollon muodoista. Kun syömme enemmän kotimaisia puhtaista raaka-aineista valmistettuja ruokia, vähennämme sairauksia ja samalla terveydenhuollon kustannuksia. Terveellinen kotiruoka on siksi turvallisuuskysymys siinä, missä huoltovarmuuden kannalta kriittinen kotimainen ruokateollisuus ja maanviljely. Erityisen tärkeänä pidän julkisten ruokapalvelujen roolia tässä kokonaiskuvassa. Kouluruoka, sairaalaruoka ja työpaikkaruokailu eivät ole vain aterioita, ne ovat ruokapolitiikan arkea, joka vaikuttaa miljooniin suomalaisiin päivittäin. Tämä selonteko tunnistaa nämä arjen ruokapalvelut osana kansallista hyvinvointiamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä kyse ei ole vain eläintenpidosta tai yksittäisestä tuotantotavasta. Kyse on suomalaisen elintarvikeketjun toimintavarmuudesta, viennin jatkuvuudesta ja huoltovarmuudesta aikana, jolloin varautumisen merkitys on korostunut aivan uudella tavalla. Puhumme tänään tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja lääkitsemisestä. On tärkeää todeta heti alkuun yksi asia: Tämä esitys ei tuo takaisin mitään, mikä olisi nyt kielletty. Se ainoastaan poistaa vuonna 2035 voimaan tulevaksi säädetyn kiellon, joka tehtiin ilman täysimääräistä vaikutusarviointia koko elintarvikeketjuun. Lakeja tulee muuttaa, jos niiden vaikutusarviot eivät kohtaa. Suomi olisi ollut ainoa Euroopan maa, jossa kirurginen kastraatio olisi kielletty. Tämä olisi asettanut suomalaisen sianlihantuotannon yksipuolisesti heikompaan asemaan verrattuna kaikkiin kilpailijamaihimme. Arvoisa puhemies! Meillä ei ole varaa vaikeuttaa itse maamme vientimarkkinoita jo tiukassa taloustilanteessa. Suomalaisen sianlihan vienti Aasiaan ja Yhdysvaltoihin perustuu siihen, että tuotteet täyttävät vientimaiden asiakkaiden vaatimukset. Näissä maissa edellytetään nimenomaan kastroiduista tai naaraspuolisista sioista peräisin olevaa lihaa. Kastraation kielto olisi käytännössä sulkenut Suomen näiltä markkinoilta, ei poliittisella päätöksellä vaan ostajien ehdoilla. Tässä asiassa kyse on siis myös kotimaisen ruokatuotannon huoltovarmuudesta. Jos kotimainen tuotanto ei ole kannattavaa, se ajetaan alas, ja kun oma tuotanto ajetaan alas, se korvautuu tuonnilla. Tämä ei vahvista eläinten hyvinvointia vaan siirtää tuotannon maihin, joissa vaatimukset ovat selvästi Suomea matalammalla. Se myös heikentää Suomen kykyä turvata omaa ruokahuoltoansa kriisitilanteissa. Huoltovarmuus ei ole vain varmuusvarastoja, se on myös toimivaa tuotantoa, toimivaa teollisuutta ja toimivaa vientiä, joka pitää ketjun elinkelpoisena. Jos ketju katkeaa, sitä ei nopeasti rakenneta uudelleen. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää todeta, että eläinten hyvinvointi ei tässä heikkene, päinvastoin. Kirurginen kastraatio on jo nyt tiukasti säädelty. Kipulääkitys on ollut pakollista vuodesta 2024. Paikallispuudutus tulee pakolliseksi vuodesta 2027. Tämä esitys parantaa mahdollisuuksia käyttää puudutusta myös niillä tiloilla, jotka eivät ole mukana valtakunnallisessa terveydenhuolto-ohjelmassa. Siksi on yhä oikein sanoa, että Suomessa eläimistä pidetään hyvää huolta. Suomessa ei pidä tehdä yksipuolisia ratkaisuja, jotka heikentävät omaa turvallisuuttamme, huoltovarmuutta ja vientiä. Tämä esitys on askel realistiseen, turvalliseen ja vastuulliseen politiikkaan, joka turvaa suomalaisen ruokatuotannon myös tulevaisuudessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Sivistys ei ole vain arvo, se on myös turvaa. Korkea osaaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, työvoiman riittävyyttä ja kansantalouden kantokykyä. Nämä ovat erottamaton osa arjen turvallisuuttamme. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus 50 prosenttiin. Se ei ole vain koulutuspoliittinen tavoite, vaan se on myös turvallisuuspoliittinen teko. Tänä päivänä Suomessa yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista menee hakijoille, joilla on jo opiskeluoikeus tai tutkinto. Samanaikaisesti moni nuori jää ilman ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tämä on ongelma paitsi koulutukselle myös huoltovarmuudelle. Yhteiskunnan selkäranka syntyy siitä, että mahdollisimman moni saa koulutuksen ja osaamisen, joilla Suomea rakennetaan ja puolustetaan. Tähän ongelmaan puututaan nyt. Arvoisa puhemies! Yhden opiskeluoikeuden sääntö on tässä ratkaiseva keino. Kun jokaisella voi olla kerrallaan vain yksi samantasoinen opiskeluoikeus, vapautuu vuosittain huomattava määrä opiskelupaikkoja heille, joilla ei ole vielä tutkintoa. Se on sivistyksen laajentamista. Mitä laajempi on koulutettujen joukko, sitä vahvempi on yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuus syntyy osaamisesta. Se syntyy opettajista, insinööreistä, sairaanhoitajista, tietoturva-asiantuntijoista ja kaikista heistä, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. Kun korkeakoulujen resurssit kohdistuvat aidosti opiskeleviin eikä passiivisiin rinnakkaisopiskeluoikeuksiin, näin saamme nopeammin valmistuvia ja paremmin työelämään sijoittuvia osaajia. Tämä on suoraan myös talouden ja huoltovarmuuden etu. Sivistysvaliokunta on käsitellyt nyt esityksen ja ehdottaa mietinnössään, että ehdotetun uudistuksen vaikutuksia opiskelupaikkaa hakevien hakukäyttäytymiseen sekä erikseen että myös koulutustason nostoon tähtäävien toimenpiteiden kokonaisuuden osana tulee seurata ja arvioida huolellisesti. Tämä on tärkeä osa lain toimivuuden varmistamista. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on selkeä yhteys koko kansallisen turvallisuuden kenttään. Vahva, osaava ja sivistynyt kansakunta on tulevaisuuden paras turvatakuu. Siksi tästä uudistuksesta ei pidä ajatella, että se rajoittaisi mahdollisuuksia, vaan päinvastoin se avaa ovia tuhansille nuorille, joille koulutus on sekä mahdollisuus että turva. Opiskeluoikeudet eivät saa kasaantua harvoille. Sivistys kuuluu ihan kaikille, ja kun se kuuluu kaikille, myös turvallisuus kuuluu kaikille. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme, sen toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmän osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka myös lakivaliokunnassa saivat kannatusta. Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa. Ensinnäkin sovittelun siirtyminen oikeushallintoon vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikeille raiteille ja vähentää siten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta. Toiseksi talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoituminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saattaa nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäistä kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kolmanneksi selkeytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaisille tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina. Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja sitä kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistelemme sosiaaliturvauudistuksen kokonaisuutta. Tämä esitys on osa sitä. Jatkossa nyt kaavailtu yleistuki korvaisi peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Tämän muutoksen yhteydessä meidän velvollisuutemme on varmistaa, että järjestelmä toimii oikeudenmukaisesti, ennakoitavasti ja ennen kaikkea siten, että suomalaisten arjen turvallisuus vahvistuu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt esityksen huolellisesti ja kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän tulee viipymättä selvittää nyt säädettävän yleistuen tarveharkinnan vaikutukset heihin, jotka ovat tehneet päätöksen siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Hyvällä poliitikolla on rohkeutta puuttua lain tuomiin muutoksiin ennakoimattomien vaikutusten korjaamiseksi. Arvoisa puhemies! Arjen turvallisuus syntyy siitä, että ihmisellä on varmuus toimeentulosta myös muutostilanteissa. Työttömyys, uranvaihto tai maahanmuutto ovat tilanteita, joissa ihminen tarvitsee tukea enemmän. Tämä esitys korjaa yleistuen osalta sen, että alkuperäisessä muodossaan esitys yleistuesta ei riittävällä tavalla huomioinut aiempia työttömyysturvasäännösten käytäntöjä odotusajan osalta. Yleistuen odotusaikaa ei tule soveltaa silloin, kun ihminen osallistuu työvoimakoulutukseen, opiskelee työttömyysetuudella tuettuna tai suorittaa kotoutumisen edellyttämää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kun ihminen ottaa konkreettisen askeleen kohti työelämää, häntä ei pidä rangaista odotusajalla. Yhteiskunta hyötyy aina siitä, kun ihminen kouluttautuu, uudistaa osaamistaan tai kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa arjen turvallisuutta myös yrittäjien kannalta. Monet pienyrittäjät lopettavat yrityksensä vaikeissa taloustilanteissa, ja näihin tilanteisiin liittyy usein yritysomaisuuden myynti. Esityksessä yleistukeen lisätään keinot, joiden avulla myyntivoiton jaksottaminen voidaan tehdä selkeästi, johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä vastaa täsmälleen sitä, mitä nykyisessä järjestelmässä on pidetty kohtuullisena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun puhumme huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, puhumme lopulta hyvin arkisista asioista, siitä, että kriisin hetkellä sairaalassa riittää suojavälineitä, siitä, että energiaa ja rakennustarvikkeita on saatavilla, ja siitä, että yhteiskunnan perustoiminnot eivät pysähdy tiukkaan lainsäädäntöön silloin, kun aikaa ei yksinkertaisesti ole. Tämä esitys vastaa suoraan ongelmaan, jonka opimme viime vuosien kriiseistä. Pandemia ja geopoliittiset häiriöt osoittavat, että vaikka tuotteita olisi periaatteessa olemassa, ne eivät aina pääse ajoissa markkinoille: sertifikaatit viivästyvät, toimitusketjut katkeavat ja kansalliset viranomaiset toimivat eri tahtiin. Tämä on vakava turvallisuusriski, joka meidän tulee torjua ennen kuin seuraava yhteiskunnallinen kriisi koettelee kestävyyttämme. Arvoisa puhemies! On syytä kysyä ääneen, mitä tämä esitys tekee käytännössä. Se luo selkeän hätätilamenettelyn, jota voidaan käyttää vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ja tilanteissa. Kun Euroopan unionissa todetaan sisämarkkinoiden hätätila ja tietyt tuotteet nimetään kriittisiksi, Suomi voi tämän lain nojalla toimia nopeasti. Viranomainen voi myöntää määräaikaisen luvan tuoda ja ottaa käyttöön turvallisia tuotteita silloinkin, kun normaali sertifiointiprosessi ei ehdi valmistua. Turvallisuudesta ei tingitä, mutta turha viivyttely poistetaan. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että kyse ei ole vapaalipuista tai sääntöjen romuttamisesta, päinvastoin. Laki edellyttää, että tuotteiden turvallisuus voidaan luotettavasti osoittaa: ne merkitään erikseen kriisinaikaisiksi tuotteiksi, ja niitä valvotaan tavallista tarkemmin. Jos tuote osoittautuu vaaralliseksi, lupa voidaan välittömästi perua. Tämä on vastuullista varautumista, ei riskinottoa. Samalla esitys vahvistaa viranomaisten yhteistyötä, kun tieto poikkeusluvasta, riskeistä ja markkinoille tulevista tuotteista liikkuu viranomaisten, Tullin ja muiden EU-maiden välillä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänään puhumme erityisen vakavasta asiasta, nimittäin pörröisten perheenjäsentemme turvallisuudesta. Tämän esityksen ytimessä ovat lemmikkieläinten turvallisuus, niiden terveyden suojelu ja tarttuvien eläintautien tehokas torjunta. Kun Euroopan unionin vanha lemmikkieläinasetus kumoutuu tänä keväänä ja uusi eläinterveyssäännöstö tulee täysimääräisesti voimaan, on myös Suomen päivitettävä kansallista lainsäädäntöään. Nyt se tehdään selkeästi, oikea-aikaisesti ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistaen. Tämä lakiuudistus on suora vaikutus arkeen heillä, joilla on pörröisiä perheenjäseniä. Lemmikin mukaan ottaminen lomamatkalle ja adoptoiminen ulkomailta ovat tänä päivänä yleisempiä kuin aikaisemmin. On jokaisen lemmikkinsä kanssa matkustavan etu, että sekä lähtö- että paluuehdot ovat selkeät ja yhdenmukaiset EU-tasolla. Näin matka sujuu paremmin ja matkustamiseen voi valmistautua ajoissa. Nyt tämän lain myötä sekä omistajan että viranomaisen vastuut näissä tilanteissa ovat entistä tarkemmin määriteltyjä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää lakialoitteen tekijöitä tärkeän aiheen esille nostamisesta. Seniorineuvoloiden ideassa on paljon sellaista, jonka merkityksen me kaikki tunnistamme. Väestö ikääntyy, ja yhä useampi suomalainen elää pitkään eläkkeelle jäämisen jälkeen. Se on merkittävä yhteiskunnallinen onnistuminen, mutta se tuo myös uudenlaisia palvelutarpeita, joita emme voi sivuuttaa loputtomiin. Arvoisa puhemies! Tiedämme hyvin, kuinka tärkeitä varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut ovat. Iäkkäiden toimintakyvyn tukeminen, kotona asumisen mahdollistaminen ja yksinäisyyden sekä turvattomuuden tunnistaminen oikea-aikaisesti ovat kaikki sellaisia tavoitteita, jotka moni meistä voi allekirjoittaa. Ne ovat inhimillisesti oikeita ja pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti järkeviä. Tässä lakialoitteessa esiin nostettu seniorineuvolan idea ei ole uusi. Osa hyvinvointialueista tarjoaa jo nyt tämäntyyppisiä palveluita vapaaehtoisesti, ja kokemukset ovat myönteisiä. Politiikassa tärkeintä on vahvistaa näitä hyviä käytäntöjä, mutta tiedämme myös, että kaikilla alueilla ei ole samanlaisia resursseja tai valmiuksia ottaa käyttöön uusia velvoitteita ilman tarkkaa vaikutusarviointia ja rahoituspohjan varmistamista. Siksi lakisääteisen velvoitteen asettaminen vaatii huolellisen kokonaisarvioinnin, joka huomioi alueiden kantokyvyn ja työvoimatilanteen. Arvoisa puhemies! Arvokas vanhuus on jokaiselle kuuluva oikeus. Siksi haluan painottaa, että tämän aloitteen ydinajatus on aidosti tärkeä. Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen eivät ole kiistanalaisia asioita. Myös hallitusohjelman linjaukset tukevat näiden palveluiden kehittämistä. Haluan nähdä tämän keskustelun lähtölaukauksena jatkotyölle, jossa selvitetään, millä tavalla ja missä aikataulussa vastaavia tavoitteita voidaan edistää koko maassa. Meidän tulee varmistaa, että ikääntyneet saavat yhdenvertaisesti tukea tavalla, joka on sekä realistinen että kestävä hyvinvointialueiden nykytilanne huomioiden. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite antaa meille oivallisen tilaisuuden keskustella arvokkaasta ikääntymisestä. Pidän tämän aloitteen esiin nostamia teemoja tärkeinä. On meidän tehtävämme tunnistaa yhteiskuntaamme vaikuttava väestörakenteellinen muutos ja ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme, sen toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmän ja osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia, jotka myös lakivaliokunnassa saivat vahvaa kannatusta. Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa. Ensinnäkin sovittelun siirtyminen oikeushallinnon alle vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikeille raiteille ja vähentää siten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta. Toiseksi talous- ja velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoituminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saatu nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäisee kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kolmanneksi selkiytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaiselle tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina. Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja niiden kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. Tämä uudistus on hyvä askel kohti eheämpää ja paremmin toimivaa oikeusjärjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! On ollut mukava kuunnella erinomaisia puheenvuoroja. — Soteasioita käsiteltiin tässä kolme neljä tuntia sitten, ja tässä oli kovakin kamppailu opposition ja hallituksen välillä, että kuka on tehnyt virheitä ja vikoja. No, nyt tarvitaan tietysti sitä Koskelaa, jota ei tänne löydy. Kuitenkin haluan kertoa kaikille, jotka katsovat tätä lähetystä vielä, että lähtökohtatilanne oli soteuudistus, jossa palvelut heikkenivät, jonot pitenivät ja kulut kasvoivat rajusti. Todellakin ymmärrän toki, että oppositio haluaa kertoa, että hallitus ei ole kaatanut tarpeeksi monta miljardia vaan pitäisi olla enemmän ja enemmän rahaa tulessa, mutta neljä miljardia tähän kauteen on varattu rahaa. Tämä asia oli nähtävissä. On sanottu, että miksei kaksi vuotta sitten hallitus ryhtynyt toimenpiteisiin. Miksi edellinen hallitus ei ryhtynyt toimenpiteisiin silloin kolme neljä vuotta sitten, kun oli täysin nähtävissä, että tällä rahoitussuunnitelmalla, tällä järjestämissuunnitelmalla ja tällä alueiden määrällä tämä sosiaali‑ ja terveyspalvelujen uudistus ei tule onnistumaan missään tapauksessa? Niitä virheitä ja vikoja ollaan nyt korjattu kovasti, ja joka viikko saadaan kuulla, kuinka huonosti ollaan toimittu, mutta pohja on ollut se, minkä edellinen hallitus on rakentanut. Totta kai ymmärrän, että meidän pitää katsoa eteenpäin eikä katsoa taaksepäin, mutta aina se välillä tuntuu hankalalta, kun kaikkia niitä virheitä ja vikoja ei ole vielä ehditty korjaamaan. Me kannetaan vastuu tästä asiasta, ja saatte olla siitä aivan varmoja. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tänään olemme yhden vakavan asian äärellä, nimittäin pörröisten perheenjäsentemme turvallisuudesta on kyse. Tämän esityksen ytimessä on lemmikkieläinten turvallisuus, niiden terveyden suojelu ja tarttuvien eläintautien tehokas torjunta. Kun Euroopan unionin vanha lemmikkieläinasetus kumoutuu tänä keväänä ja uusi eläinterveyssäännöstö tulee täysimääräisesti voimaan, on myös Suomen päivitettävä kansallista lainsäädäntöään. Nyt se tehdään selkeästi, oikea-aikaisesti ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistaen. Tämä lakiuudistus ei kuitenkaan ole vain pykälien uudelleennimeämistä. Sillä on suora vaikutus heidän arkeensa, joilla on pörröisiä perheenjäseniä. Lemmikin mukaan ottaminen lomamatkalle ja adoptoiminen ulkomailta ovat tänä päivänä yleisempiä kuin aikaisemmin. On jokaisen lemmikkinsä kanssa matkustavan etu, että sekä lähtö- että paluuehdot ovat selkeät ja yhdenmukaiset EU-tasolla. Näin matka sujuu paremmin ja matkustamiseen voidaan valmistautua ajoissa. Nyt tämän lain myötä sekä omistajan että viranomaisen vastuut näissä tilanteissa ovat entistä tarkemmin määriteltyjä. Arvoisa puhemies! Lemmikkieläinten siirrot maasta toiseen eivät kuitenkaan ole vain rajanylityskysymyksiä. Ne ovat osa terveysturvallisuuttamme. Raivotauti, lintuinfluenssa ja muut samankaltaiset sairaudet ovat vaarallisia eläintauteja, jotka voivat uhata sekä eläimiä että ihmisiä. Uusi eläinterveyssäännöstö korostaa juuri näiden tautien ehkäisyä ja torjuntaa painottaen rokotuksia, tunnistusmerkintöjä ja kuljetuskuntoisuuden varmistamista. Tällä esityksellä varmistamme, että maamme rajojen kautta kulkevat lemmikit ovat terveitä, asianmukaisesti tunnistettuja ja viranomaisten jäljitettävissä. Samalla vahvistamme Ruokaviraston ja Tullin mahdollisuuksia puuttua epäselviin tai vaatimuksia rikkoviin tilanteisiin myös silloin, kun eläimen lopettaminen tai tuotteen hävittäminen on viime kädessä välttämätöntä eläintautien leviämisen estämiseksi. Omasta lemmikistä luopuminen on raskasta, eikä sellaisia päätöksiä tule omistajien puolesta tehdä ilman tarkoin lakiin määriteltyjä perusteita. Tämä on linjassa sekä EU-sääntelyn että viime vuosien eläintautitapausten osoittaman tarpeen kanssa. Arvoisa puhemies! Lemmikit ovat monille perheenjäseniä. Niiden terveydestä huolehtiminen ei ole vain hallinnollinen velvoite vaan osa laajempaa eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden kokonaisuutta. Tällä esityksellä Suomi jatkaa pitkäjänteistä työtä eläintautien torjunnassa eli rakkaiden lemmikkiemme turvallisen ja terveen arjen takaamisessa. Samalla pystymme varmistamaan, että rajanylitykset ovat turvallisia sekä lemmikeille itselleen että koko perheelle. Maa- ja metsätalousvaliokunta on huolellisesti käsitellyt esityksen ja tehnyt siihen tarkentavia muutoksia, joiden myötä se on nyt entistäkin valmiimpi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kun puhuimme viime syksynä aiemmasta hyvinvointialueiden taloutta koskevasta esityksestä, sanoin, että ihmisten arjen turvaa ei saa uhrata sen takia, että lukuja on vaikea tasapainottaa. Sama pätee tänään. Tämä uusi esitys on yksinkertaisesti järjen ääni tilanteessa, jossa olosuhteet ovat muuttuneet nopeasti. Arvoisa puhemies! Moni meistä pohjoisen alueen asukkaista tietää omakohtaisesti, mitä tarkoittaa, jos palvelut sakkaavat — jos terveyskeskuksen aikoja ei löydy, kotihoidolla on liian kiire ja ambulanssin matkat ovat todella pitkiä. Nämä arjen palveluiden haasteet näkyvät toisilla alueilla enemmän kuin toisilla. Kun hyvinvointialueiden rahoitus tälle vuodelle muuttui, tuli joillekin alueille talouden tasapainottamisesta mahdoton yhtälö. Heiltä olisi vaadittu alijäämien kattamista sellaisessa aikataulussa, joka olisi tarkoittanut käytännössä suoria leikkauksia juuri näihin tärkeisiin ja välttämättömiin turvallisen arjen palveluihin. Tämä esitys on tärkeä osa kokonaisuutta, koska se korjaa tilannetta. Se antaa pahimmassa tilanteessa oleville alueille yhden lisävuoden, vuoden 2029 loppuun asti, jotta he saavat taloutensa ojennukseen. Lisäaika on kuitenkin tarkoin harkittu. Sen voi saada vain, jos lisäaika on oikeasti tarpeen, ja vain, jos alue pystyy näyttämään uskottavan suunnitelman. Tämä ei ole mikään vapaalippu vaan tarkkaan harkittu keino välttää äkkijarrutus. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on ennen kaikkea kyse hyvinvointialueidemme turvasta ja turvallisuudesta. Kun tiellä on liukasta, ei paineta jarrua pohjaan vaan hiljennetään vauhtia hallitusti ja pidetään auto hallinnassa. Tämä laki toimii samalla tavalla. Harkittu lisäajan myöntäminen on tärkeää siksi, että todelliset luvut hyvinvointialueilla muuttuivat. Osa alueista paransi tulostaan, mikä johti siihen, että rahoitusta sopeutettiin vuotta 2027 ajatellen enemmän kuin kukaan ennakoi. Lopputulos oli, että joidenkin alueiden tilanne meni niin kireäksi, ettei alijäämien kattaminen olisi onnistunut ilman suuria leikkauksia. Hyvästä tuloksesta ei tule rangaista. Ensihoidon, erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalvelujen tai vanhuspalveluiden äkillisiä heikennyksiä ei voi pitää hyväksyttävinä. Kun lainsäädäntö ei enää vastaa todellisuutta eikä turvaa palvelujen rahoitusta, sitä on muutettava. Arvoisa puhemies! Tämä ei poista vastuuta. Alueiden on edelleen tasapainotettava talouttaan, eikä lisäaika tarkoita lisää rahaa. Se tarkoittaa realismia ja sitä, ettei ihmisten hoitoa ja turvaa panna vaakalaudalle hallinnollisen aikarajan vuoksi. Tämä esitys antaa alueille mahdollisuuden hoitaa taloutensa hallitusti, ja ennen kaikkea se pitää ihmisten arjen turvassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallinen nuoruus ei synny itsestään. Se syntyy siitä, että lapset ja nuoret tulevat nähdyiksi ajoissa, ja siitä, että heidän ympärillään olevilla ammattilaisilla on mahdollisuus toimia nopeasti silloin, kun huoli herää. Tämä lakialoite nostaa esiin yhden suomalaisen oppilashuollon kipupisteen: tiedonkulun hitauden ja sen aiheuttamat riskit lapsen hyvinvoinnille. Hyvinvointialueiden myötä sekä koulut että opiskeluhuoltopalvelut ovat raportoineet merkittävistä viiveistä siinä, miten välttämättömiä tietoja voidaan siirtää toimijoiden välillä. Aloitteessa todetaan selvästi, että tiedonsiirron käytännöt vaihtelevat alueittain, mikä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Näin ei voi jatkua. Turvallisen nuoruuden näkökulmasta tämä on ongelma, johon meillä on velvollisuus tarttua. Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa turvassa. Nuorten turvallisuus ei ole vain fyysistä turvallisuutta, se on myös arjen ennakoitavuutta, jatkuvuutta ja oikea-aikaista apua silloin, kun sitä tarvitaan. Kun koulun ja opiskeluhuollon tiedonkulku takkuaa, syntyy katveita, joissa ongelmat kasvavat ennen kuin kukaan huomaa. Nykyisessä tilanteessa nuorten auttajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun koulukuraattorit saavat välttämättömiä tietoja ilman erillistä lupaa mutta koulupsykologit ja kouluterveydenhuolto eivät. He tarvitsevat suostumuksen, mikä voi viivästyttää työn aloittamista kriittisellä hetkellä. Juuri ne nuoret, joiden tuki katoaa tiedonsiirron viiveisiin, ovat usein kaikkein haavoittuvimpia. Meidän on kysyttävä: kenen etua palvelee järjestelmä, jossa ammattilainen ei saa ajoissa tietoa oppilaan poissaoloista, tuen tarpeista tai akuuteista muutoksista? Ei oppilaan, ei perheen, ei oppilaitoksen eikä yhteiskunnan. Lakialoite esittää, että opiskeluhuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille annetaan salassapitosäännösten estämättä oikeus saada välttämättömät tiedot opiskelijan tilanteen seuraamiseksi ja tuen järjestämiseksi. Tämä on tarkkarajainen ja tarkoituksenmukainen muutos, joka tukee sekä nuorten turvallisuutta että palveluiden sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen nuoruus rakentuu siitä, ettei yksikään nuori putoa tuen ulkopuolelle. Se rakentuu paitsi siitä, että aikuiset nuoren ympärillä voivat tehdä työnsä ilman tarpeettomia esteitä, myös siitä, että me lainsäätäjinä tunnistamme järjestelmien puutteet ja korjaamme ne ajoissa. Tahdon kiittää tämän lakialoitteen allekirjoittaneita. Se on askel siihen suuntaan, että tieto liikkuu, vastuu toteutuu ja apu ehtii perille silloin, kun nuori sitä tarvitsee. Siksi tämä on tärkeä turvallisen nuoruuden näkökulmasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallinen nuoruus ei synny itsestään. Se syntyy siitä, että lapset ja nuoret tulevat nähdyksi ajoissa, ja siitä, että heidän ympärillään olevilla ammattilaisilla on mahdollisuus toimia nopeasti silloin, kun huoli herää. Tämä lakialoite nostaa esiin yhden suomalaisen oppilashuollon kipupisteen, tiedonkulun hitauden ja sen aiheuttamat riskit lapsen hyvinvoinnille. Hyvinvointialueiden myötä sekä koulut että opiskeluhuoltopalvelut ovat raportoineet merkittävistä viiveistä siinä, miten välttämättömiä tietoja voidaan siirtää toimijoiden välillä. Aloitteessa todetaan selvästi, että tiedonsiirron käytännöt vaihtelevat alueittain, mikä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Näin ei voi jatkua. Turvallisen nuoruuden näkökulmasta tämä on ongelma, johon meillä on velvollisuus tarttua. Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa turvassa. Nuorten turvallisuus ei ole vain fyysistä turvallisuutta. Se on myös arjen ennakoitavuutta ja jatkuvuutta ja oikea-aikaista apua. Kun koulun ja opiskeluhuollon tiedonkulku takkuaa, syntyy katveita, joissa ongelmat kasvavat ennen kuin kukaan huomaa. Nykyisessä tilanteessa nuorten auttajat asetetaan eriarvoiseen asemaan, kun koulukuraattorit saavat välttämättömiä tietoja ilman erillistä lupaa, mutta koulupsykologit ja kouluterveydenhuolto eivät. He tarvitsevat suostumuksen, mikä voi viivästyttää työn aloittamista kriittisellä hetkellä. Juuri ne nuoret, joiden tuki katoaa tiedonsiirron viiveisiin, ovat usein kaikkein haavoittuvimpia. Meidän on kysyttävä, kenen etua palvelee järjestelmä, jossa ammattilainen ei saa tietoa oppilaan poissaoloista, tuen tarpeesta tai akuuteista muutoksista ajoissa — ei oppilaan, ei perheen, ei oppilaitoksen eikä yhteiskunnan. [Eduskunnasta: Ei kenenkään muunkaan!] Lakialoite esittää, että opiskeluhuollon sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille annetaan salassapitosäännösten estämättä oikeus saada välttämättömät tiedot opiskelijan tilanteen seuraamiseksi ja tuen järjestämiseksi. Tämä on tarkkarajainen ja tarkoituksenmukainen muutos, joka tukee sekä nuorten turvallisuutta että palveluiden sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Turvallinen nuoruus rakentuu siitä, ettei yksikään nuori putoa tuen ulkopuolelle. Se rakentuu paitsi siitä, että aikuiset nuoren ympärillä voivat tehdä työnsä ilman tarpeettomia esteitä, myös siitä, että me lainsäätäjinä tunnistamme järjestelmien puutteet ja korjaamme ne ajoissa. Tahdon kiittää tämän lakialoitteen alullepanijaa ja laatijaa, edustaja Strandmania ja kaikkia allekirjoittaneita. Kiitos. Se on askel siihen suuntaan, että tieto liikkuu, vastuu toteutuu ja apu ehtii perille silloin, kun nuori sitä tarvitsee. Siksi se on tärkeä turvallisen nuoruuden näkökulmasta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ladies and gentlemen! Suomen turvallisuus, taloudellinen kestävyys ja puhdas siirtymä eivät ole toisistaan irrallisia asioita. Ne rakentuvat samoista perusrakenteista. Yksi näistä rakenteista on toimiva, nykyaikainen jätelainsäädäntö. Juuri tätä kivijalkaa olemme nyt vahvistamassa päivittämällä akkujen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä kansainvälisten jätesiirtojen sääntelyä vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja kiertotalouden vaatimuksia. Kestävä julkinen talous ei synny pelkästään budjettiraameista. Se rakentuu niistä järjestelmistä, jotka vähentävät kustannuspaineita, ehkäisevät hukkaa ja varmistavat materiaalien kierron. Arvoisa puhemies! Tuottajavastuun täsmentäminen ja yhtenäistäminen akkujen ja elektroniikan osalta vähentää päällekkäisiä rakenteita, hillitsevät kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja parantavat järjestelmän ennustettavuutta. Nämä ovat nimenomaan julkisen talouden kestävyyttä tukevia toimia. Samalla vahvistamme Suomen kiertotalouden kokonaisjärjestelmää, mikä vahvistaa myös taloutemme omavaraisuutta. Kun akkujen, paristojen ja elektroniikan kierrätyksille säädetään selkeät EU:n kanssa yhdenmukaiset velvoitteet, luodaan ennakoitava toimintaympäristö investoinneille, uudelle teollisuudelle ja kotimaiselle jalostusarvolle. Siksi tämä on ennen kaikkea päätös, joka katsoo tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Ei tule unohtaa, että kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys. Akkujen ja elektroniikan sisältämät materiaalit, kuten litium, nikkeli ja koboltti, ovat kriittisiä koko puhtaalle siirtymälle. EU-arvioiden mukaan akkujen kysyntä moninkertaistuu. Siksi materiaalien tehokas talteenotto ja kierrätys vähentävät tuontiriippuvuutta, vahvistavat Suomen kriisinsietokykyä ja ovat hyväksi tälle kauniille maalle ja sen luonnolle. Uudistus parantaa myös kansallista ja eurooppalaista turvallisuutta. Kun jätteen siirtoja valvotaan aiempaa tarkemmin ja sähköinen valvontajärjestelmä otetaan käyttöön, torjutaan tehokkaammin laitonta jätekauppaa ja siihen kytkeytyvää rikollisuutta eli toimintaa, joka aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Ympäristövaliokunta käsitteli tämän esityksen huolellisesti ja tarkensi siihen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden esimerkkejä luokkaan kuuluvista sähkö- ja elektroniikkalaitteista, jotta laki on entistäkin selkeämpi. — Kiitos siitä teille, hyvät ystävät. Arvoisa puhemies! Kun kansallinen lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle EU:n akkuasetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin ja jätteen siirtoasetuksen kanssa, Suomi täyttää velvoitteensa ja osoittaa ympäristövastuunsa merkityksen. Tämä esitys ei ole vain tekninen päivitys. Kyse on asenteesta kestävämpää tulevaisuutta kohtaan. Tämä on investointi Suomen turvallisuuteen, tulevaisuuteen ja kestävään talouskasvuun. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus, taloudellinen kestävyys ja puhdas siirtymä eivät ole toisistaan irrallaan. Ne rakentuvat samoista perusrakenteista. Yksi näistä rakenteista on toimiva, nykyaikainen jätelainsäädäntö. Juuri tätä kivijalkaa olemme nyt vahvistamassa päivittämällä akkujen sähkö‑ ja elektroniikkalaiteromun sekä kansainvälisten jätesiirtojen sääntelyä vastaamaan EU-lainsäädäntöjä ja kiertotalouden vaatimuksia. Kestävä julkinen talous ei synny pelkästään budjettiraameista. Se rakentuu niistä järjestelmistä, jotka vähentävät kustannuspaineita, ehkäisevät hukkaa ja varmistavat materiaalien kierron. Arvoisa puhemies! Tuottajavastuun täsmentäminen ja yhtenäistäminen akkujen ja elektroniikan osalta vähentävät päällekkäisiä rakenteita, hillitsevät kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja parantavat järjestelmän ennustettavuutta. Tämä on nimenomaan julkisen talouden kestävyyttä tukevia toimia. Samalla vahvistamme Suomen kiertotalouden kokonaisjärjestelmää, mikä vahvistaa myös taloutemme omavaraisuutta. Kun akkujen, paristojen ja elektroniikan kierrätykselle säädetään selkeät, EU:n kanssa yhdenmukaiset velvoitteet, luodaan ennakoitava toimintaympäristö investoinneille, uudelle teollisuudelle ja kotimaiselle jalostusarvolle. Siksi tämä on ennen kaikkea päätös, joka katsoo tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Ei tule unohtaa, että kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys. Akkujen ja elektroniikan sisältämät materiaalit, kuten litium, nikkeli ja koboltti, ovat kriittisiä koko puhtaalle siirtymälle. EU:n arvioiden mukaan akkujen kysyntä moninkertaistuu. Siksi materiaalien tehokas talteenotto ja kierrätys vähentävät tuontiriippuvuutta, vahvistavat Suomen kriisinsietokykyä ja ovat hyväksi tälle kauniille maalle ja sen luonnolle. Uudistus parantaa myös kansallista ja eurooppalaista turvallisuutta. Kun jätteensiirtoja valvotaan aiempaa tarkemmin ja sähköinen valvontajärjestelmä otetaan käyttöön, torjutaan tehokkaammin laitonta jätekauppaa ja siihen kytkeytyvää rikollisuutta eli toimintaa, joka aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Ympäristövaliokunta käsitteli tämän esityksen huolellisesti ja tarkensi siihen sähkö‑ ja elektroniikkalaitteiden esimerkkejä luokkaan kuuluvista sähkö‑ ja elektroniikkalaitteista, jotta laki on entistäkin selkeämpi. Kiitos siitä teille, hyvät ystävät. Arvoisa puhemies! Kun kansallinen lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle EU:n akkuasetuksen, sähkö‑ ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin ja jätteensiirtoasetuksen kanssa, Suomi täyttää velvoitteensa ja osoittaa ympäristövastuunsa merkityksen. Tämä esitys ei ole vain tekninen päivitys. Kyse on asenteesta kestävämpää tulevaisuutta kohtaan. Tämä on investointi Suomen turvallisuuteen, tulevaisuuteen ja kestävään talouskasvuun. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallinen yhteiskunta rakentuu siitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että oikeudet toteutuvat, viranomaiset toimivat oikein. Tähän meidän on voitava luottaa myös silloin, kun kukaan ei katso. Eduskunnan oikeusasiamiehen työ on tässä keskiössä. Se on osa suomalaista oikeusvaltiota ja demokratiaa. Oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024 osoittaa jälleen kerran, että perusoikeuksien ja hyvän hallinnon turvaaminen vaatii jatkuvaa valvontaa. Turvallisuus ei ole vain poliisin, Puolustusvoimien tai pelastustoimen vastuulla. Se on myös hallintoa, palveluja ja viranomaistoimintaa, joka näkyy ihmisten arjessa, erityisesti silloin, kun ihmiset ovat heikoimmassa asemassa. Arvoisa puhemies! Ollos huoleton, poikas valveil on. Turvallisuutemme ei synny valvomatta. Meidän on oltava valppaina ja valmiina. Tärkeässä roolissa on viranomaisten varautuminen ja valmius häiriötilanteisiin. On ensisijaista, että myös poikkeusoloissa perusoikeudet toteutuvat. Oikeusasiamiehen kertomus korostaa, että varautumissuunnitelmien on oltava kunnossa ja että heikommassa asemassa olevien, kuten vammaisten henkilöiden ja vanhusten, palveluiden jatkuvuus on taattava. Tässä on kyse ihmisten arjen turvallisuudesta, joka ei saa katketa kriisin hetkellä. Toisaalta yhteiskuntamme on uskottava tulevaisuuteen. Emme voi unohtaa lasten ja nuorten oikeuksia. Kertomuksessa tuodaan esiin huoli siitä, että lapsen edun ensisijaisuus ei kaikissa kunnissa tai hyvinvointialueilla toteudu. Kun puhumme lasten turvallisuudesta, puhumme oikeudesta koulunkäyntiin, hoivaan, tukeen ja turvaan. Lapsen oikeuksien toteutuminen on yhteiskunnan pitkän aikavälin turvallisuuden ehto. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus osoittaa, että meillä on edelleen paljon tehtävää turvallisuuden puolesta. Se kertoo paitsi niistä hetkistä, joissa järjestelmä toimii, myös tilanteista, joissa turvallisuus on säröillä. Tällaisen työn kautta mekin näemme paremmin, millaisia toimia yhteiskuntamme turvallisuus tässä ajassa meiltä vaatii. Haluan kiittää oikeusasiamiestä ja hänen toimistoaan arvokkaasta työstä sekä perustuslakivaliokuntaa kertomuksen huolellisesta käsittelystä. Se on meille tärkeä muistutus siitä, että turvallisuus ei ole vain fyysistä suojaa vaan oikeuksien toteutumista arjessa tasapuolisesti riippumatta iästä, asemasta tai voimavaroista. Toivon, että kertomuksen havaintoja hyödynnetään huolellisesti hallinnon kehittämisessä, jotta voimme tehdä Suomesta entistä turvallisemman jokaiselle kansalaiselle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys tuo käsittelyymme kaksi tärkeää uudistusta, jotka vahvistavat oikeusjärjestelmäämme: toimivuutta ja kansalaisten arjen turvallisuutta. Jatkossa rikos- ja riita-asioiden sovittelu siirtyisi sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta oikeusministeriön hallinnonalalle. Tämä tekee sovittelusta aiempaa selkeämmin osan rikoksentorjuntaa ja oikeusprosessin kokonaisuutta. Muutos ei muuta sovittelun sisältöä, mutta se selkeyttää vastuunjakoa ja vahvistaa mahdollisuuksia kehittää toimintaa yhtenäisemmin koko maassa. Samalla myös Oikeuspalveluviraston rakennetta uudistetaan, jotta asiakkaan pääsyä palvelujen piiriin voidaan nopeuttaa ja viranomaisten työaikaa tehostaa. Nämä ovat tärkeitä uudistuksia. Arvoisa puhemies! Näin yksinkertaiselta kuulostava uudistus saa väistämättä pohtimaan, mitä se merkitsee kansalaistemme arjessa. Ensinnäkin: Sovittelun siirtyminen oikeushallintoon vahvistaa rikosasioiden käsittelyn eheyttä. Sovittelu nopeuttaa prosesseja sekä auttaa etenkin nuoria palaamaan oikealle raiteelle ja vähentää sitten rikosten uusimista. Tämä lisää koko yhteiskuntamme turvallisuutta. Toiseksi talous: Velkaneuvonnan siirtäminen erillisiin talous- ja velkaneuvontatoimistoihin helpottaa velkaongelmien varhaista hoitoa. Esteellisyyksien väheneminen ja prosessien sujuvoittaminen tarkoittavat, että apua saa nopeammin oikeasta paikasta, ja resurssit säästyvät. Näissä vaikeissa elämäntilanteissa saatu nopea ja selkeä taloustaitojen tuki ehkäisee kriisiytymistä, syrjäytymistä ja turvattomuutta. Kolmanneksi: Selkeytyvien ohjaus- ja valvontarakenteiden arvioidaan myös parantavan palvelujen laatua koko maassa. Kansalaisille tämä näkyy tasalaatuisempina ja luotettavampina oikeus- ja neuvontapalveluina. Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole suuri rakenteellinen mullistus, mutta sen vaikutukset ovat aidosti merkityksellisiä. Selkeämpi vastuunjako, sujuvammat palvelut ja sitä kautta turvallisempi arki ovat todellakin tavoittelemisen arvoisia asioita. Tämä uudistus on hyvä askel kohti eheämpää ja paremmin toimivaa oikeusjärjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kannabisaloite on hylättävä. Kiitän kuitenkin kansalaisaloitteen tekijöitä aktiivisuudesta ja perusteellisesta työstä. On arvokasta, että suomalaiset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun ja haastavat meitä päättäjiä arvioimaan lainsäädäntöä avoimesti. Tässä asiassa lakivaliokunta on kuitenkin tehnyt hyvin perustellun ja viisaasti harkitun ratkaisun, ja haluan tuoda esiin, miksi sen johtopäätökset ovat oikeita ja turvallisuuden näkökulmasta välttämättömiä. Arvoisa puhemies! Suomessa huumeiden käytön ja jakelun ympärille on vuosien varrella muodostunut vakavaa ja määrätietoisesti toimivaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Lakivaliokunta on tuonut esiin, että kannabiksen käytön ja saatavuuden lisääntyminen todennäköisesti kasvattaisi myös huumausainerikollisuuden toimintaedellytyksiä. Saatavuuden kasvaessa kysyntä kasvaa, ja juuri sitä kautta rikolliset verkostot vahvistuvat. Valiokunnan mukaan lailliset markkinat eivät poistaisi laitonta markkinaa vaan voisivat jopa antaa sille uusia mahdollisuuksia kätkeytyä laillisen toiminnan lomaan. Tämä ei ole tavoittelemaamme turvallisen arjen suuntaa. Arvoisa puhemies! Valiokunta nostaa lisäksi esiin myös vakavat terveyshaitat. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö erityisesti nuorilla lisää psykiatrisen hoidon tarvetta, psykoosin riskiä ja riskiä syrjäytyä koulutus- ja työpoluilta. Eikä pidä sivuuttaa sitä, että suurin osa kansainvälisistä tutkimuksista osoittaa huumausaineiden käytön lisääntyneen laillistamisen myötä. Erityisen huolissani olen siitä, kun nuorten huumausaineiden käyttö lisääntyy. Se tarkoittaa lisääntyviä huumeiden varjoja, jotka kulkevat kannabiksen mukana, kuten altistumista kovemmille aineille, riskikäyttöä ja verkostoitumista rikollisten kanssa. Turvallinen arki syntyy siitä, että pystymme pysäyttämään tämän kehityksen, ei siitä, että normalisoimme vaarallisten päihteiden saatavuutta. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on ollut tässä asiassa viisas ja vastuullinen. Se perustelee päätöstään selkeästi. Kansalaisaloitteessa ehdotettu malli ei olisi EU-oikeuden mukainen. Se ei vähentäisi haittoja, eikä se turvaisi lapsia ja nuoria terveelliseen elämään. Lisäksi valiokunta muistuttaa, että hoitoonpääsyn vahvistaminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkaampia ja humaanimpia keinoja kuin rangaistusten poistaminen tai markkinoiden laajentaminen. Meidän velvollisuutemme on turvata suomalaisille turvallinen arki kouluissa, kaduilla ja kodeissa. Se tarkoittaa, että otamme huumeisiin liittyvät riskit tosissamme ja ehkäisemme niitä kaikilla mahdollisilla keinoilla. Rikollisuuden, terveyshaittojen ja nuorten altistumisen kannalta tämä aloite ei edistä turvallisuutta. Siksi kannatan lakivaliokunnan esitystä ja katson, että valiokunta on tehnyt tässä asiassa vastuullisen ratkaisun. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta kerroksesta. Yksi niistä on vahva, osaava ja oikea-aikaisesti käytettävissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Turvallisuus ei synny vain rajoilta tai viranomaisista. Sitä ovat luomassa myös ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka ovat yhteiskunnan arjen ja kriisin etulinjassa. Juuri tämän vuoksi käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ennen kaikkea turvallisuutta vahvistava esitys. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysalalla on Suomessa pitkäkestoinen ja laaja henkilöstöpula. Se näkyy ensihoidon vasteajoissa, perheiden palveluiden saatavuudessa sekä synnytys- ja äitiyshuollon kuormituksessa. Kun koulutuspolut ovat nykyisin päällekkäisiä ja hitaita, osaavaa henkilöstöä valmistuu liian vähän ja liian myöhään. Tällä uudistuksella puramme juuri näitä esteitä. Jatkossa sairaanhoitajakoulutuksen jo suorittanut voisi pätevöityä ensihoitajaksi, kätilöksi tai terveydenhoitajaksi ilman uuden samantasoisen tutkinnon tekemistä. Jatkossa ensihoitajaksi tai kätilöksi voisi valmistua puolessatoista vuodessa ja terveydenhoitajaksi jopa yhdessä vuodessa sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain koulutusjärjestelmän tehostamista, se on kriisinsietokyvyn vahvistamista. Ensihoitajat ovat usein ensimmäiset, jotka saapuvat onnettomuuspaikalle. Terveydenhoitajat ovat koulujen ja perheiden turvallisuusverkko. Kätilöt puolestaan turvaavat synnytysten turvallisuuden ja äitiyshuollon jatkuvuuden. Kun koulutuspolut lyhenevät ja selkeytyvät, osaajia valmistuu enemmän ja nopeammin. Tämä lisää pitkällä aikavälillä koko alan työvoiman saatavuutta ja vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme myös niillä alueilla, joilla henkilöstöpula on jo akuutti. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi tarvitsee toimivan ensihoidon, vahvan äitiyshuollon ja kattavat peruspalvelut. Jokainen näistä aloista kantaa vastuuta ihmishenkien pelastamisesta ja yhteiskunnan toimintakyvystä. Tämä esitys ei ainoastaan selkeytä koulutusjärjestelmää, vaan se turvaa palvelut, joihin kansalaiset luottavat silloin, kun hätä on suurin. Siksi tämä esitys on ennen kaikkea investointi Suomen turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Sivistys ei ole vain arvo, se on myös turvaa. Korkea osaaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä, työvoiman riittävyyttä ja kansantalouden kantokykyä. Nämä ovat erottamattomat osat arjen turvallisuuttamme. Tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia. Se ei ole vain koulutuspoliittinen tavoite, vaan se on myös turvallisuuspoliittinen teko. Tänä päivänä Suomessa yli 25 prosenttia korkeakoulujen aloituspaikoista menee hakijoille, joilla on jo opiskeluoikeus tai tutkinto. Samanaikaisesti moni nuori jää ilman ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tämä on ongelma paitsi koulutukselle myös huoltovarmuudelle. Yhteiskunnan selkäranka syntyy siitä, että mahdollisimman moni saa koulutuksen ja osaamisen, joilla Suomea rakennetaan ja puolustetaan. Tähän ongelmaan puututaan nyt. Arvoisa puhemies! Yhden opiskeluoikeuden sääntö on tässä ratkaiseva keino. Kun jokaisella voi olla kerrallaan vain yksi samantasoinen opiskeluoikeus, vapautuu vuosittain huomattava määrä opiskelupaikkoja heille, joilla ei ole vielä tutkintoa. Se on sivistyksen laajentamista. Mitä laajempi on koulutettujen joukko, sitä vahvempi on yhteiskunnan turvallisuus. Turvallisuus syntyy osaamisesta. Se syntyy opettajista, insinööreistä, sairaanhoitajista, tietoturva-asiantuntijoista ja kaikista heistä, jotka pitävät yhteiskuntaa käynnissä. Kun korkeakoulujen resurssit kohdistuvat aidosti opiskeleviin eikä passiivisiin rinnakkaisopiskeluoikeuksiin, saamme nopeammin valmistuvia ja paremmin työelämään sijoittuvia osaajia. Tämä on suoraan myös talouden ja huoltovarmuuden etu. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on selkeä yhteys koko kansallisen turvallisuuden kenttään. Vahva, osaava ja sivistynyt kansakunta on tulevaisuuden paras turvatakuu. Siksi tästä uudistuksesta ei pidä ajatella, että se rajoittaisi mahdollisuuksia, vaan päinvastoin: se avaa ovia tuhansille nuorille, joille koulutus on sekä mahdollisuus että turva. Opiskeluoikeudet eivät saa kasaantua harvoille. Sivistys kuuluu aivan kaikille, ja kun se kuuluu kaikille, myös turvallisuus kuuluu kaikille. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vuosi 2024 oli käänteentekevä monella tavalla. Hallitus on tarttunut määrätietoisesti Suomen tulevaisuutta määrittäviin kysymyksiin. Ratkaisuja on tehty talouteen, turvallisuuteen, sosiaaliturvaan ja julkisten palvelujen uudistamiseen. Vaikka haasteet ovat olleet monenlaiset, on suunta ollut selvä: Suomea on vietävä eteenpäin kestävällä, vastuullisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 on ollut eduskunnan käsittelyssä ja saanut valiokunnassa arvokasta palautetta. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi kerron muutamia esimerkkejä hallituksen hyvistä teoista vuodelta 2024. Kuunnelkaa tarkkaan. Ensinnäkin hallitus on aloittanut historialliset toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevaisuudessa. Korkomenojen kasvu ja kansainvälisen talouden epävarmuudet pakottavat meidät toimimaan nyt eikä vasta sitten, kun on jo myöhäistä. Toiseksi hallitus on edistänyt työnteon kannattavuutta ja yrittämisen edellytyksiä. Veropolitiikka on suunnattu siten, että työnteko ja investoinnit Suomessa kannattavat. Samalla sosiaaliturvan uudistaminen on käynnistetty, jotta se tukee nykyistä paremmin työhön siirtymistä ja turvaa heikommassa asemassa olevia. Kolmanneksi hallitus on uudistanut sosiaali- ja terveyspalveluita varmistaakseen kansalaisten pääsyn hoitoon. Hyvinvointialueiden rahoitusta ja rakenteita on ryhdytty tarkastelemaan uudella tavalla. Tavoitteena on toimivammat ja saavutettavammat palvelut koko maassa. Arvoisa puhemies! Myös turvallisuus on ollut hallituksen toimien ytimessä. Kokonaisturvallisuuden kehittäminen, huoltovarmuuden vahvistaminen ja puolustuksen resursointi ovat saaneet uutta painoarvoa muuttuvassa maailmantilanteessa. Olemme myös päivittäneet lakeja, joilla varmistetaan kriittisten toimijoiden häiriönsietokyky, oli kyse sitten tietojärjestelmistä, energiasta tai peruspalveluista. Samalla Suomea on rakennettu kohti puhtaampaa ja vihreämpää tulevaisuutta. Lupaprosessien sujuvoittaminen, yhden luukun malli ja puhtaan siirtymän etusijamenettely ovat osa hallituksen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kasvu ja ympäristö kulkevat käsi kädessä. Näiden huolellisen valmistelun tuloksia olemme nyt kuluvalla kevätistuntokaudella käsitelleet. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimien punainen lanka on ollut selkeä. Suomea kehitetään taloudellisesti vahvemmaksi, sosiaalisesti oikeudenmukaisemmaksi ja turvallisemmaksi ja vakaammaksi. Työtä on vielä paljon edessä, mutta suunta on oikea, ja valiokunnan antamat huomiot tulevat varmasti tarpeeseen. Selvää kuitenkin on, että tämä hallitus ei arastele toimia Suomen kansan puolesta. Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Siellä edustaja Kallio pyysi nostamaan käden ylös, jos on tehnyt virheitä, ja minä olen kyllä varmasti se yksi päävirheidentekijä. En tiedä, olenko tässä asiassa ollut niin vahvasti. Edustaja Lylylle vastaan tuosta alijäämäasiasta vielä, että sehän oli tiedossa tosiaan jo neljä vuotta sitten. Se olisi pitänyt hoitaa jo silloin siinä rahoitus- ja järjestämissuunnitelmassa. Tietenkin nyt toivotaan, että me kaadettaisiin sitä rahaa sinne enemmän, mutta se ei tule olemaan se ainoa vaihtoehto. Tuo tilannekuvan kertaaminen ei kyllä kerta kaikkiaan auta. Minä uskon, että tässä salissa joka ainoa kansanedustaja tietää, mikä meidän hyvinvointi- ja sotepalvelujen tila on tällä hetkellä. Eli korjausliikkeitä pitää tehdä. Ei ole todellakaan kenenkään etu, että etsitään syyllisiä tästä salista, että kuka on tehnyt mitäkin virheitä. Kaikki ovat tehneet virheitä, niitä synnittömiä ei ole tässä salissa ainuttakaan. Lähdemme hoitamaan tätä äärimmäisen tärkeää asiaa yhdessä parlamentaarisesti. Näin on päätetty, ja minä toivon, että myös oppositio tulee tähän vahvasti ja kaikella sielulla ja tiedolla ja tahdolla mukaan. Rakennetaan sitä luottamusta toisia arvostaen ja kunnioittaen. Se on varmasti semmoinen hieno asia. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Tuossa tuli, että emme ole valmiita korjaamaan toisten virheitä. Totta kai täällä virheitä tapahtuu. Jos joku asia on mennyt huonosti, niin nykyisen hallituksen tehtävä on korjata ne asiat. Eli olemme päättäneet korjata sotepalvelumme niin, että se palvelee hoitoa ja hoivaa tarvitsevia ihmisiä, ja se päätös on tehty. Peruutuspeiliin ei enää niin paljon katsota, näin minä toivon. On suorastaan ihmisoikeus, että Suomessa ihminen pääsee hoitoon, kun tarve on. No joo, vielä yksi asia. Puhutaan tuosta tiedolla johtamisesta. Aika usein aikojen alussa jotkut viisaat sanoivat, että 12—14 aluetta olisi ollut sopiva määrä. Siitä huolimatta me saatiin tänne 21 plus yksi hyvinvointialuetta. En tiedä, mihin se tiedolla johtaminen on sitten kadonnut silloin, kun tehdään päätöksiä. On aidosti siirryttävä tiedolla johtamiseen, ja otetaan myös se monituottajuus vahvasti mukaan. Kiitos kaikille rakentavasta keskustelusta. Sitä yhdessä-sanaa, joka oli meidän 100-vuotissyntymäpäiväsana, eli ”yhdessä”, minä haluan korostaa nyt aivan erityisesti. Todellakin, emme tarvitse tilannekuvan kertaamisia emmekä syyllisten etsijöitä vaan ratkaisuja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Haluan tähän aluksi todeta asian, että neljä vuotta sitten oli selkeästi nähtävissä, että tällä rahoitussuunnitelmalla, tällä järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä ollaan suurissa ongelmissa tällä hetkellä. Valitettavasti nykyinen hallitus ei ole vielä ehtinyt korjaamaan kaikkia virheitä ja vikoja, mitä tässä meidän soteuudistuksessa oli ja tuli, mutta kaikkemme teemme ja vastuuta kannamme. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ydin on yksinkertainen: turvallinen arki kuuluu jokaiselle suomalaiselle. Se tarkoittaa, että sairaalaan pääsee, hoito toimii ja järjestelmä kestää. Hyvinvointialueiden tämänhetkinen tilanne osoittaa, että ilman korjausliikettä näin ei tapahdu. Vuoden 2024 jälkeen hyvinvointialueille on kertynyt 2,4 miljardin alijäämä ja alueiden erot ovat kasvaneet voimakkaasti. Myös THL:n arviossa nähdään, että hoitoonpääsy, hoidon jatkuvuus ja potilasturvallisuus vaihtelevat alueittain merkittävästi. Näin ei voi jatkua. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta jokaisella alueella erikoissairaanhoidon ja ikääntyneiden palvelujen jonot sekä mielenterveyspalveluiden pullonkaulat saadaan hoitotakuun mukaisiksi. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa edessämme on välttämätön ja vastuullinen korjausliike. Käsiteltävänä oleva esitys ei muuta periaatetta, että hyvinvointialueen on katettava alijäämänsä, mutta se antaa niille alueille, jotka muuten eivät pystyisi noudattamaan lakia vaarantamatta palveluja, mahdollisuuden 1—2 vuoden lisäaikaan alijäämän kattamisessa. Tiedämme hyvin, kuinka ratkaisevaa tämä on potilasturvallisuudelle. Vaihtoehto ei voi olla se, että lain vuoksi ihmisiä jäisi hoitamatta niillä alueilla, joilla hyvinvointialueuudistus vielä hakee uutta järjestystä, eikä se, että kaikille, jopa niille hyvin pärjääville, annetaan vapauksia. Tämä säädösmuutos mahdollistaa hallitun hyvinvointialueiden kustannusten kasvun taittumisen eikä aja hallitsemattomiin leikkauksiin. Arvoisa puhemies! Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa omaa sopeutussuunnitelmaansa ennen mahdollisia raskaampia valtion ohjaustoimenpiteitä. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia vaan tukee realistista aikajännettä. Arvoisa puhemies! Tämä on ennen kaikkea turvallisen arjen laki. Se varmistaa, että terveyspalvelujen jatkuvuus ei katkea, potilasturvallisuutta ei murenneta eikä taloutta korjata hätäjarrulla. Meillä ei ole varaa ajautua tilanteeseen, jossa laajat leikkaukset kohdistuisivat juuri niihin palveluihin, jotka ovat suomalaisille kaikkein tärkeimpiä. Taloutta on korjattava kulujen kasvun hillitsemisen kautta maltillisesti ja vakaasti. Tämä esitys antaa hyvinvointialueille aikaa korjata taloutensa mutta ei vapauta niitä vastuusta. Tavoite on selvä: rakennamme nyt teidän siellä oppositiossa vallitsemaanne järjestelmää sellaiseksi, joka kestää yhteiskuntamme muuttuvat rakenteet. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus, taloudellinen kestävyys ja puhdas siirtymä eivät ole toisistaan irrallisia. Ne rakentuvat samoista perusrakenteista. Yksi näistä rakenteista on toimiva nykyaikainen jätelainsäädäntö. Juuri tätä kivijalkaa olemme nyt vahvistamassa päivittämällä akkujen sähkö- ja elektroniikkalaiteromun sekä kansainvälisten jätesiirtojen sääntelyä vastaamaan EU-lainsäädäntöä ja kiertotalouden vaatimuksia. Kestävä julkinen talous ei synny pelkästään budjettiraameista. Se rakentuu niistä järjestelmistä, jotka vähentävät kustannuspaineita, ehkäisevät hukkaa ja varmistavat materiaalien kierron. Arvoisa puhemies! Tuottajavastuun täsmentäminen ja yhtenäistäminen akkujen ja elektroniikan osalta vähentävät päällekkäisiä rakenteita, hillitsevät kuntien ja hyvinvointialueiden kustannusten kasvua ja parantavat järjestelmän ennustettavuutta. Nämä ovat nimenomaan julkisen talouden kestävyyttä tukevia toimia. Samalla vahvistamme Suomen kiertotalouden kokonaisjärjestelmää, mikä vahvistaa myös taloutemme omavaraisuutta. Kun akkujen, paristojen ja elektroniikan kierrätykselle säädetään selkeät, EU:n kanssa yhdenmukaiset velvoitteet, luodaan ennakoitava toimintaympäristö investoinneille, uudelle teollisuudelle ja kotimaiselle jalostusarvolle. Siksi tämä on ennen kaikkea päätös, joka katsoo tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Ei tule unohtaa, että kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys. Akkujen ja elektroniikan sisältämät materiaalit, kuten litium, nikkeli ja koboltti, ovat kriittisiä koko puhtaalle siirtymälle. EU:n arvioiden mukaan akkujen kysyntä moninkertaistuu. Siksi materiaalien tehokas talteenotto ja kierrätys vähentää tuontiriippuvuutta, vahvistaa Suomen kriisinsietokykyä ja on hyväksi tälle kauniille maalle ja sen luonnolle. Uudistus parantaa myös kansallista ja eurooppalaista turvallisuutta. Kun jätteensiirtoja valvotaan aiempaa tarkemmin ja sähköinen valvontajärjestelmä otetaan käyttöön, torjutaan tehokkaammin laitonta jätekauppaa ja siihen kytkeytyvää rikollisuutta eli toimintaa, joka aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Arvoisa puhemies! Kun kansallinen lainsäädäntö saatetaan ajan tasalle EU:n akkuasetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin ja jätteensiirtoasetuksen kanssa Suomi täyttää velvoitteensa ja osoittaa ympäristövastuunsa merkityksen. Tämä esitys ei ole vain tekninen päivitys, kyse on asenteesta kestävämpää tulevaisuutta kohtaan. Tämä on investointi Suomen turvallisuuteen, tulevaisuuteen ja kestävään talouskasvuun. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänään puhumme myös toisesta vakavasti otettavasta aiheesta, nimittäin pörröisten perheenjäsentemme turvallisuudesta. Tämän hallituksen esityksen ytimessä on lemmikkieläinten turvallisuus, niiden terveyden suojelu ja tarttuvien eläintautien tehokas torjunta. Kun Euroopan unionin vanha lemmikkieläinasetus kumoutuu tänä keväänä ja uusi eläinterveyssäännöstö tulee täysimittaisesti voimaan, on myös Suomen päivitettävä kansallista lainsäädäntöään. Tämä esitys tekee sen selkeästi, oikea-aikaisesti ja ennen kaikkea eläinten hyvinvointia ja turvallisuutta vahvistaen. Tämä lakiuudistus ei kuitenkaan ole vain pykälien uudelleen nimeämistä. Sillä on suora vaikutus heidän arkeensa, joilla on pörröisiä perheenjäseniä. Lemmikin mukaan ottaminen lomamatkalle ja adoptoiminen ulkomailta ovat tänä päivänä yleisempiä kuin aiemmin. On jokaisen lemmikkinsä kanssa matkustavan etu, että sekä lähtö- että paluuehdot ovat selkeät ja yhdenmukaiset EU-tasolla. Näin matka sujuu paremmin ja matkustamiseen voi valmistautua ajoissa. Nyt käsittelyymme tulevan lain myötä sekä omistajan että viranomaisen vastuut näissä tilanteissa ovat entistä tarkemmin määriteltyjä. Arvoisa puhemies! Lemmikkieläinten siirrot maasta toiseen eivät kuitenkaan ole vain rajanylityskysymys. Ne ovat osa terveysturvallisuuttamme. Raivotauti, lintuinfluenssa ja muut samankaltaiset sairaudet ovat vaarallisia eläintauteja, jotka voivat uhata sekä eläimiä että ihmisiä. Uusi eläinterveyssäännöstö korostaa juuri näiden tautien ehkäisyä ja torjuntaa painottaen rokotuksia, tunnusmerkistöjä ja kuljetuskuntoisuuden varmistamista. Tällä esityksellä varmistamme, että maamme rajojen kautta kulkevat lemmikit ovat terveitä, asianmukaisesti tunnistettuja ja viranomaisten jäljitettävissä. Samalla vahvistamme Ruokaviraston ja Tullin mahdollisuuksia puuttua epäselviin tai vaatimuksia rikkoviin tilanteisiin myös silloin, kun eläimen lopettaminen tai tuotteen hävittäminen on viime kädessä välttämätöntä eläintautien leviämisen estämiseksi. Omasta lemmikistä luopuminen on raskasta, eikä sellaisia päätöksiä tule omistajien puolesta tehdä ilman tarkoin lakiin määriteltyjä perusteita. Tämä on linjassa sekä EU-sääntelyn että viime vuosien eläintautitapausten osoittaman tarpeen kanssa. Arvoisa puhemies! Lemmikit ovat monille perheenjäseniä. Niiden terveydestä huolehtiminen ei ole vain hallinnollinen velvoite vaan osa laajempaa eläinten hyvinvoinnin ja kansanterveyden kokonaisuutta. Tällä esityksellä Suomi jatkaa pitkäjänteistä työtä eläintautien torjunnassa eli rakkaiden lemmikkiemme turvallisen ja terveen arjen takaamisessa. Samalla pystymme varmistamaan, että rajanylitykset ovat turvallisia sekä lemmikeille itselleen että koko perheelle. Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeri Ikosen erinomaisesta valmistelusta ja esittelystä. — Hyvät kollegat! Tämä asia oli nähtävissä jo neljä vuotta sitten, että tällä rahoitussuunnitelmalla, järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä tämä ei tule onnistumaan. Nyt me emme ole vielä kerenneet kaikkia niitä nykyisen opposition virheitä korjaamaan, mitä tässä soteuudistuksessa on tehty, mutta kovasti tehdään töitä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Te leikkaatte!] — Se on meidän homma, eli me sopeutamme. Tämä esitys tukee myös taloudellista realismia antamalla alueille lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Haluamme antaa niille työrauhan toteuttaa oma sopeutussuunnitelmansa ennen mahdollisia raskaimpia valtion ohjaustoimia. Samalla esitys kannustaa edelleen vahvasti terveyspalvelujen uudistamiseen. Ne alueet, jotka ovat jo tehneet rakenneuudistuksia, omalääkärimallia vahvistaneet ja hillinneet kustannusten kasvua, hyötyvät siitä, että järjestelmä ei rankaise varhaisia uudistajia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihdon esteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoja nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää, arvoisa puhemies. Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, kun viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolella olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen estäminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus aivan välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tietoturva ei ole enää vain tekninen kysymys, se on osa meidän jokaisen arjen turvallisuutta. Se on läsnä arjessamme niin päiväkodista palvelutaloon ja saattohoitoon saakka kuin harrastuksista työelämään. Siksi toimivassa ja tehokkaassa tietoturvassa on samalla kyse yhteiskuntamme kokonaisturvallisuudesta. Vuoden 2024 tietosuojavaltuutetun toimintakertomus osoittaa selkeästi, että tietosuoja- ja tietoturva-asiat ovat kasvaneet yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vireille tulleiden asioiden määrä kasvoi jälleen: kaikkiaan yli 13 000 tapausta. Tämä ei ole pieni luku vaan hälyttävä. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tietosuojavaltuutetun toimiston henkilöstöä siitä, että kasvaneeseen työmäärään on vastattu ripeästi ja ammattitaidolla. Toimisto ratkaisi viime vuonna enemmän tapauksia kuin uusia tuli käsiteltäväksi. Juuri näin turvataan kansalaisten oikeudet nykypäivän arjessa. Hallintovaliokunnassa koimme tarpeelliseksi painottaa, että lisäresursointi ei pitkällä aikavälillä riitä, vaan toiminnan vaikuttavuutta on lisättävä muun muassa uusia teknologioita hyödyntämällä. Samalla on tärkeää korostaa, että henkilöstön jaksamisen ja työhyvinvoinnin merkitys yhä kasvavassa ja vaikeutuvassa työmäärässä on otettava vahvasti huomioon. Arvoisa puhemies! Erityisesti haluan vielä nostaa esiin lasten tietoturvan ja tietosuojan. Päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa käsitellään lasten henkilötietoja. Siksi on tärkeää, että myös näissä ympäristöissä ymmärretään tietosuojan merkitys. Tämän eteen on tehty tarkasteluvuonna tärkeää työtä tuottamalla opasmateriaalia. Samalla kuitenkin yksi huolestuttava kehityssuunta on sosiaali- ja terveydenhuollosta tulevien ilmoitusten määrän kasvu. Kyseessä on sektori, jossa käsitellään kaikkein arkaluonteisimpia henkilötietoja. Jokaisella suomalaisella on oikeus luottaa siihen, että terveyttä hoidetaan turvallisesti ja omat tiedot pysyvät suojattuina. Tämä on erityisen tärkeää myös luottamuksen näkökulmasta. Jos kansalainen ei voi luottaa siihen, että hänen terveystietonsa ovat turvassa, ei voida puhua toimivasta hoitosuhteesta. Tähän meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota jatkossa. Arvoisa puhemies! Tietoturva on yhteiskuntarauhan tärkeä osa. Se on osa kokonaisturvallisuuttamme. On meidän yhteinen tehtävämme varmistaa, että oikeus henkilötietojen suojaan toteutuu ei vain paperilla vaan jokaisen arjessa. Haluan vielä kiittää tietosuojavaltuutetun toimistoa ja sen henkilöstöä tärkeästä, arvokkaasta ja merkittävästä työstä suomalaisen tietoturvan ja luottamuksen eteen. Tämän pohjalta olemme taas valmiimpia tekemään työtä turvallisemman Suomen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.