Reijonen Minna

Arvoisa puhemies! Istuvan hallituksen viimeistä budjettia on perinteisesti nimitetty vaalibudjetiksi, jossa äänestäjien miellyttämiseksi tarjoillaan kansalle kivoja pieniä herkkupaloja. Tätäpä ette sellaiseksi kuitenkaan voi nimittää, sillä ensi vuodenkin budjetti tulee edelleen noudattamaan harkitsevaa ja vastuullista talouslinjaa. Menolisäyksiä ei ole tulossa, ja vaikka sopeutuksissa on nostettukin jalkaa kaasulta, niin se ei tarkoita sitä, etteikö sopeutettavaa riittäisi yhdelle tai kahdellekin seuraavalle hallitukselle. Valtionvelkaa ja kulurakennetta on paisutettu hallituskausi hallituskauden perään, joten ei ole millään tavalla realistista muuttaa tilannetta täysin päinvastaiseksi neljässä vuodessa, eikä niin olla edes luvattu. Valtion taloudenpito on tasapainoilua, jossa liian hitaasti sopeuttaminen vain lisää vahinkojen laajuutta ja liian nopeasti sopeuttaminen halvaannuttaa talouskasvua. Hienoa, että oppositiostakin suurin osa on kuitenkin huolissaan valtiontaloudesta ja on sitoutunut velkajarruun. Tosin nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. Nytkin huudatte lisäsopeutuksien perään, vaikka todellakin olette intohimoisesti vastustaneet joka ikistä hallituksen sopeutustoimea. En keksi yhtäkään, josta olisitte olleet samaa mieltä, mutta teidän omia vaihtoehtojanne ei kuitenkaan saa lypsettyä, vaikka käyttäisi ihan aitoa lypsykonetta. Arvon oppositio! Odotan innolla teidän vaihtoehtobudjettejanne, vaikka jo tiedänkin, mitä sieltä löytyy: lyijynraskas veromoukari, tukkapöllyä yrityksille. Mitä enemmän nostatte veroja, sitä arvottomampaa on suomalaisen tekemä työ. Sillä te leikkaisitte juuri siitä, mitä tavalliselle duunarille työstään verojen jälkeen käteen jää. Moisella sosialismilla vain pakoillaan poliitikkojen kyvyttömyyttä kantaa vastuuta ja tehdä vaikeita päätöksiä. Te väitätte hallituksen tekevän julmaa politiikkaa, julmaa leikkauspolitiikkaa, mutta minusta todellista julmuutta on laillisesti ryöstää palkansaajat. Mistä palkansaajat ne verotettavat tulonsa sitten saavat? No, juuri niiltä yrittäjiltä, jotka veromoukarista tai tukkapölystä huolimatta vieläkin jaksavat yrittää. Julkisrahoitteisilla työpaikoilla on yhteiskunnassa paikkansa, mutta kasvua ja työpaikkoja tähän maahan tuovat yritykset. Yrityksien toimintaedellytyksien parantaminen on parasta työllisyyspolitiikkaa, jota vain voi tehdä. Muutos vaatii kuitenkin aikaa, sillä homma ei toimi niin, että tänään tässä salissa kopautetaan nuijalla pöytään ja ensi viikolla syntyy pari isoa kivaa yritystä. Onneksi sentään tällä hallituskaudella on ollut erilainen ääni kellossa ja likipitäen koko 2000-luvun nollakasvussa rämpinyt talous on potkittu liikkeelle työ- ja yrityselämän suunnanmuutoksella. Silloin kun meillä on kassa kunnossa ja aktiivista elinkeinoelämää, on meillä myös erinomaiset lähtökohdat pitää huolta heistä, jotka yhteiskunnan apua tarvitsevat, eli heistä, jotka todellakin yhteiskunnan apua tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on uskallettava puhua myös niistä hyvistäkin asioista. Omalta osaltani voin sanoa, että Vitostien remontti näyttää hyvälle ja tuntuu hyvälle. Asfaltti loiskuu, tykkään siitä. Kaivurit kuokkivat, tykkään siitä. Moottorit möyryävät, tykkään siitä. Sora soljuu, tykkään siitä. Ei ole enää kinttupolkuja, vaan oikeasti Vitostie on meidän alueen käyntikortti. Viimeinkin tämä haave on toteutunut siellä, ja nyt tätä Vitostietä laitetaan kuntoon. Tämä hallitus on saanut sen aikaiseksi, ja se on ollut erittäin merkittävä asia meidän alueelle Itä-Suomessa. Sitä ei ole aikaisemmin saatu, vaan nyt tämä remontti on käynnissä, ja se on tosi hieno asia. Yrittäjyydestä sen verran, että olen tavannut yrittäjiä tässä syksyn mittaan ja kesän aikana, ja he kaikki sanovat, että he haluavat varmistaa yrittäjyyden sillä tavalla, että veroja ei kiristettäisi. Nimenomaan nämä veronkiristykset ovat heille hirveän pahaa myrkkyä, ja jos yrityksiä ei ole, niin eihän ole työntekijöille töitä. Se on semmoinen vähän niin kuin kierre, mikä jatkuu ja jatkuu. Kun on yrittäjiä, on töitä ja asiat jatkuvat [Puhemies koputtaa] eteenpäin hyvään suuntaan. Pitää vain pitää ne pyörät pyörimässä.

Arvoisa puhemies! Tärkeintähän on turvallisuus, terveydenhuolto ja yleensä elämisen edellytykset. Elämisen edellytyksiä on myös polttoaineiden hinta, ja onneksi nyt verotusta alennetaan. Ja tosiaan myös se jakeluvelvoitteen alentaminen olisi varmasti aika järkevä teko, ettei tähän ilmastonsuojeluun liian paljon mennä, niin että suomalaiset siinä kärsivät. Kehitysyhteistyöstä ulkomaille on karsittu, se on ollut äärettömän hyvä asia. Ja onneksi verokarhu ei enää pure niin kovasti duunaria. Nimittäin nyt alkavat purra nämä verojen alennukset palkansaajille, ne tosiaan alkavat purra. Duunareille jää enemmän käteen, perheet saavat enemmän käyttöön rahaa ja voivat ostaa omalla rahalla enemmän. Ei mene veroja niin paljon. Se on hirveän järkevä teko. Yrittäjät ovat mielissään näistä YEL-muutoksista ja myös siitä, että tämä hallitus on yrittäjämyönteinen, mutta yrittäjät miettivät sitä, että jos seuraava hallitus ei olekaan yrittäjämyönteinen. Osa on sanonut suoraan, että he jopa harkitsevat yrityksen muuttamista ulkomaille, jos seuraava hallitus ei ole niin yrittäjämyönteinen, ja se jos mikä on vakava asia. [Puhemies koputtaa] Meidän pitää saada pysymään yritykset täällä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallintotuomioistuinasiaa, ja meillä on ministeri Meri täällä ollut kertomassa näistä asioista. Nyt ollaan tätä oikeusprosessia sujuvoittamassa, ja se on erittäin järkevää. Nämä hallintotuomioistuimet tulevat tehokkaammiksi, ja myös tämmöinen joustavoittaminen on ihan järkevää. Kaiken kaikkiaan nämä kuulostavat aika monimutkaisille systeemeille, kun näitä rupeaa tavallinen kansalainen kuuntelemaan, mutta järkevöittäminen tässä on takana, ja se on hyvä. On se kyllä valtavasti ihmeellistä, miten paljon meilläkin Suomessa menee aikaan ja rahaa tämmöisiin ulkomaalaisten asioiden käsittelyyn. Se on tosi hyvä, että tämmöiseenkin asiaan on puututtu. Kiitoksia Merelle tästä asian eteenpäinviemisestä.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käsittelemme puolustustarvikkeita ja niiden vientiä. Puolustustarvikkeet ovat tosiaan tärkeitä meille, ja Suomelle on myös vienti äärettömän tärkeää. Jo talouden takia me tarvitaan sitä vientiä. Oli ilo kuulla, että hallinnosta ehkä vähän karsitaan — tuossa puheenvuorossa kävi ilmi, että hallintokuluista on tulossa karsintaa — mutta tämä vientiasia on hyvä. Kuitenkin meillä on osaamista puolustustarvikkeiden tekemiseen, ja turvallisuus on tärkeintä, mitä voidaan kansalaisille taata. Totta kai meidän pitää varmistaa, että meille itsellemme riittää näitä tarvikkeita, mutta vienti on todella järkevää. Ihannetila olisi se, että ei olisi niitä sotia eikä tarvittaisi puolustustarvikkeita yhtään missään maailmassa, mutta on ihan varma, että meidän aikanamme emme tule koskaan näkemään semmoista tilannetta. Sota koskettaa, ja hyvin lähellä Suomeakin koskettaa tämä sotatila, mikä täällä on maailmassa. Todellakin on tärkeätä, että puolustuksesta pidetään huolta. Turvallisuus on varmasti ensi vaalien iso teema, ja mikäpäs muu se on tärkeämpää. Jos ei ole turvallisuutta, niin ei ole kerta kaikkiaan yhtään mitään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies ja arvoisat ministerit! Garden Helsinki ei etene. Hyvä niin, että saatiin selvitys. Se oli ihan hyvä. Avoimuus on tärkeää. Hämmästyttävää, miksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle, kun tässä unisessa Uniper-asiassa sählättiin aivan järjettömät määrät suomalaisten rahoja. [Vasemmalta: Tehän olitte valiokunnassa!] Jos Uniper-sotkua ei olisi tullut suhmuroitua, meillä olisi nyt enemmän rahaa meille suomalaisille. Näistä on syytä puhua. Paljonko enemmän meillä olisi nyt rahaa, jos Uniper-mokaa ei olisi ulkomaille tehty? Tuntuu, että onko nyt selvää, paljonko enemmän nollia oli siinä luvussa, joka Uniper-sotkussa menetettiin. Miljoonat ja miljardit, niinpä niin. Korruptiosta on toki syytä puhua aina. Suomi olikin Uniperissa oikein suhmuroinnin valtakunta. [Suna Kymäläinen: Teidän olisi valiokunnassa pitänyt toimia!]

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Meille kaikille terveys on tärkeätä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi tällä viikolla hoitoonpääsemisestä tuoreet tilastot, joissa näkee positiivisen kehityksen alle 23-vuotiaiden pääsyssä erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin. Kun tilannetta nuorten mielenterveyspalveluiden kohdalla tilastoista tarkastelee parin viime vuoden ajalta, on positiivinen eli myönteinen kehityssuunta vieläkin selkeämpi. Koska kertaus on opintojen äiti — koska kertaus on opintojen äiti — voisitteko, arvon sosiaali- ja terveysministeri Rydman, pitää meille kaikille pienen kertauskurssin siitä, mitä toimia on tehty ja mitä ollaan vielä tekemässä nuorten mielenterveyspalveluiden odotusajan lyhentämiseksi entisestään?

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Valtiohan maksaa joka kuukausi etuuksien toimeenpanosta vastaaville tahoille, kuten Merimieseläkekassalle, Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja Kansaneläkelaitokselle, etuusmenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain jopa 40—50 kappaletta erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa erillispäätökset korvattaisiin edellä mainittujen toimijoiden tekemillä selvityksillä ja laskuilla. Muutokset eivät tule näkymään edunsaajien arjessa, mikä on hyvä asia. Järjestelmän yksinkertaistaminen purkaa tarpeetonta byrokratiaa ja tehostaa julkishallintoa vapauttamalla työntekijöiden aikaa muuhun työhön. Miksi tehdä jotakin vaikeamman kautta, jos sen voi tehdä yksinkertaisemmin? Kevyemmästä byrokratiasta kiittää niin veronmaksaja kuin virkamieskin, ja ihan turhaa on sitä byrokraattista rälssiä ainakaan lisätä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle. Käsiteltävänä on hallituksen esitys vesilaista, jossa ehdotetaan säännöksiä uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä niin sanottujen nollavelvoitelaitosten lupiin, joihin näitä ei vielä sisälly. Puutteet lupamääräyksissä liittyvät yleensä vanhoihin hankkeisiin, joiden kohdalla vaikutuksia esimerkiksi vaelluskalakantoihin ei olla kunnolla otettu huomioon. Muutokset mahdollistaisivat edellä mainitun kaltaisten laitosten lupamääräysten tarkistamisen nykyistä helpommin, jotta voimme edistää kalakantojen säilymistä ja luonnon monimuotoisuutta. Kalastus on varmasti monen suomalaisen kesäisiä lempiharrastuksia. Saaliin eteen tehty työ opettaa arvostamaan sekä luontoa että ruokaa. Mikä olisikaan ympäristön kannalta parempaa ruokaa kuin itse pyydystetty kala kotimaamme puhtaasta vesistöstä? Tällä esityksellä luodaan edellytyksiä sille, että vesissämme ui jatkossakin esimerkiksi lohta, taimenta, vaellussiikaa, nieriää ja nahkiaisia, joille koski- ja virtauspaikat sekä kulkureitit merelle ovat elinehto. Vaikka on tunnustettava, että lupamääräyksiin kajoaminen astuu myös vesivoimaloiden varpaille, on meidän silti kyettävä löytämään tasapaino voimaloiden [Puhemies koputtaa] ja kalakantojen välillä. Paljon kuulee myös puhuttavan näistä ikiaikaisista vesivoimaoikeuksista. Ne varmasti puhuttavat kovasti vielä jatkossakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olen oikeastaan järkyttynyt edustaja Vigeliuksen puheesta. En sen takia, että Vigelius puhui, vaan sen takia, mistä hän puhui, ja niistä totuuksista, mitä nyt tuli ilmi. En ole voinut ikinä kuvitella, mitenkä paljon tämmöistä järjestörahaa käytetään sellaiseen, mikä menee tavallaan ulkomaille, ulkomaalaisille. Aika huikeita summia. Kyllä nämä pitää perata auki. On järjestöissä paljon hyvää, tekevät paljon tärkeätä työtä, mutta kyllä nämä kaikki pitää perata auki, kun tämmöisiä summia, satojatuhansia, miljoonia, häviää vaikka minnekä ihmeellisyyksiin. Kyllä nämä on ihan syytä katsoa läpi tarkalla, tarkalla silmällä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Se on tosiaan sillä tavalla, että jos perustetaan kokonaan uusia hallinnon yksiköitä, niin kuin perustettiin nämä hyvinvointialueet, niin kyllähän siinä käy niin, että ne hallinnon kulut lisääntyvät. Jos perustettaisiin vielä joku yksi kokonainen uusi rälssi, niin sekö tavallaan sitten vähentäisi kuluja? Tällä logiikalla se ei näin ole. Nythän kunnat jäivät, kunnan hallitukset ja valtuustot jäivät kaikki tavallaan voimaan. Hyvinvointialueet tulivat erikseen, siihen tulivat valtuustot ja monenlaiset valiokunnat tai muut semmoiset mallit, ja sitten edelleen jäivät vielä maakunnat. Kyllähän nyt jotenkin voisi yhdistää näitä hallintojuttuja. Kyllä näissä hallinnoissa kuitenkin on sitä karsimisen varaa. Edelleenkin olen sitä mieltä, että esimerkiksi meillä Pohjois-Savossa minusta on ihan hullua, että siellä on jopa luotu ei-lakisääteisiä poliittisia tehtäviä enemmän kuin lakisääteisiä. Eikö se ole hullunkurista? Pitäisi vähän miettiä, tarvitaanko nyt niitä. Edelleenkin tästä Iisalmesta ja Varkaudesta kysyn, kun SDP ja keskusta ovat nimenomaan nyt lopettamassa sitä varallaoloa — ne ovat suurimmat puolueet siellä — minkä takia nyt näin on sitten käymässä, koska edustajat Suhonen ja Siponen aina ovat halunneet pitää sitä päivystystä. Miksi eivät enää pidäkään, mitä on tapahtunut? Kuitenkin siellä sitten on päätöksissä ollut, että ei enää ole tarvittu sitä. Halusin kysyä, mihinkä se perustuu. Koen kyllä, että näihin hallinnon kuluihin kannattaa puuttua, vaikka tuntuu, että eräät puolueet vähän paheksuvat sitä. Oli puhetta, että minäkin olen kaupunginhallituksessa ja hyvinvointialueen hallinnossa ollut. Kyllä, olin molemmissa yhtä aikaa, ja koen, että ei ole mitään järkeä olla niin monella hallinnon tasolla. Neljällä tasolla jouduin olemaan jossain vaiheessa. Kaikki ovat tärkeitä tehtäviä, mutta käytännössähän se on niin, että maanantaina saattaa olla neljä kokousta päällekkäin, ja siinä ei ole mitään järkeä. Minä näen hyväksi sen, että edustajat eivät ole ihan kaikilla päättämistasoilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyllähän näissä soteasioissa on paljon korjattavaa, ja sitten on nämä hallinnon kulutkin. Se tahtoo olla vähän niin, että näistä hallinnon kuluista ei aina paljon kärsitä puhua, ja nimenomaan niistäkin pitäisi kyllä puhua. Sehän on fakta, että aika monella hyvinvointialueella nuo palkkiot esimerkiksi puheenjohtajistossa saattoivat viisinkertaistua silloin, kun soteuudistus tehtiin. Puhun ihan omasta puolestani. Olin aikaisemmin sairaanhoitopiirissä hallituksen varapuheenjohtajistossa, ja se oli muutama tonni, mitä sitä maksettiin vuodessa, mutta sitten kun menin valtuuston varapuheenjohtajistoon, kun tuli tämä hyvinvointialue, se palkkio oikeasti noin viisinkertaistui. Että ovathan nämä puheenjohtajiston palkkiot muuttuneet aika paljon. Näistä ei puhuta minun mielestäni tarpeeksi edelleenkään. Sitten piilopuoluetuki — tätäkään ei ollut ennen kuin soteuudistus tehtiin. Elikkä demokratiatonneja syydellään valtuustoryhmille, mitkä voivat käyttää sitten näitä rahoja semmoisiin omiin tarpeisiinsa, missä tuetaan demokratiaa. Mutta tarvitaanko tämmöistäkään? Nämä demokratiatonnit eivät koskaan hoida. Ja jos miettii sitten näitä luottamuspaikkoja, niin kun sanotaan, että näistä tuli säästöjä, niin kannattaisi varmaan laskea se kokonaisuus. Elikkä kun tehtiin hyvinvointialueet, päätettiin, että sinne tulee paljon myös semmoisia ei-lakisääteisiä paikkoja. Siinähän se asian pihvi onkin. Elikkä ne lakisääteiset poliittiset luottamuspaikat ovat ihan ok, mutta sitten on niitä ei-lakisääteisiä. Ja paljonko niitä ei-lakisääteisiä sitten on? Niitä on Suomessa yli 1 500 elikkä aika paljon, 1 500 tämmöistä paikkaa, mitkä eivät ole edes lakisääteisiä. Teinkin itse siitä toimenpidealoitteen, että näitä alettaisiin vähän vähentämään siellä hyvinvointialueilla. Ovatko nämä välttämättömiä? No eivät ole, ne eivät koskaan hoida. Näissä on kyllä paljon semmoisia asioita, mihinkä pitäisi vielä puuttua. Kyllähän tässä on tämä järjestöjen juttukin, kovien pomojen palkkiot siellä. Minusta on hirveän hyvä, että ministeri Rydman näihin puuttui, koska näihin pitää puuttua. Se on tosiaan tärkeätä. Tämmöisistäkin asioista pitää uskaltaa puhua, mitkä ovat vähän kiusallisia — ainakin tuntuu, että joillekin puolueille kiusallisia — mutta minusta nämä on tärkeätä nostaa esille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Wallinheimon tekemiä valiokuntiin lähettämisen esityksiä. Samalla voisin kysyä vähän yhteen asiaan liittyen. Täällä edustaja Suhonen ja edustaja Siponen, jotka nyt eivät taida enää olla salissa, ovat ottaneet esille nämä Iisalmen ja Varkauden päivystysasiat. Koska nyt kuitenkin SDP ja keskusta ovat suurin puolue siellä hyvinvointialueilla, niin olisin kysynyt heiltä, vaikka valitettavasti he eivät ole paikalla, minkä verran rahaa pitäisi laittaa tähän Iisalmen ja Varkauden lääkäreiden varallaoloon, niin kuin euroja. Tällä hetkellä siihen menee euroja 332 000 vuodessa, eli 332 000 euroa laitetaan vuodessa Iisalmen ja Varkauden varallaoloon. SDP ja keskusta ovat suurin puolue siellä ja päättävät siellä hyvinvointialueella. Nyt kuitenkin sitten hyvinvointialue on päättänyt tällä tavalla, että päätösesitys perustuu alkuvuoden seurantaan ja tämä lääkäreiden varallaolo on päättymässä jo ensi kuussa, koska yöaikaiselle varallaolopalvelulle ei ole ollut tarvetta — elikkä ei ole ollut tarvetta, ja sitten tämä summa, mikä käytetään vuodessa, on 332 000. Niin olisin kysynyt edustaja Siposelta ja edustaja Suhoselta, paljonko heidän mielestään pitäisi laittaa rahaa tähän varallaoloon, jos siihen ei ole ollut tarvetta, ja nyt laitetaan 332 000. Mutta heitä ei näy nyt kiinnostavan, kun eivät enää salissa ole. Harmi, ettei tämä Iisalmen ja Varkauden asia nyt kiinnostanut enää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edellisen, vasemmistohallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on osoittautunut epäonnistuneeksi. Se on liian monimutkainen ja liian huonosti kustannusten kasvua hillitsevä. Siksi nykyhallitus on tehnyt ja tekee malliin välttämättömiä korjauksia. Käsittelyssä olevan esityksen ydin on se, että hyvinvointialueiden rahoitusta kehitetään hallitusti ja ennakoivasti. Palvelut on turvattava. Palvelut on turvattava, mutta samalla on uskallettava sanoa ääneen, että menojen kasvu ei voi jatkua nykyisellään. Oppositio puhuu mielellään leikkauksista, mutta aito tosiasia on se, että hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut — on kasvanut — tällä hallituskaudella miljardiluokassa ja kasvaa tulevinakin vuosina. Ajatelkaa sitä. Aiemmin tehdyissä toimissa ja tässä hallituksen esityksessä kyse on ennen kaikkea kustannusten kasvun hillinnästä. Hyvinvointialueiden rahoitus on melkein kolmannes koko valtion budjetista. Alueilla on itsellään suuri vastuu siitä, miten tämä valtava rahamäärä käytetään parhaiten kansalaisia palvelevalla tavalla. Perussuomalaisten mielestä rahoitusmallin tulee perustua todelliseen palvelutarpeeseen. Siksi tarvetekijöiden päivittäminen THL:n tutkimuksen pohjalta on perusteltua. Samalla on oikein, että yksityisen terveydenhuollon diagnoosien vaikutusta rajataan ja tietopohjan virheitä voidaan korjata. Rahoituksen pitää tietenkin perustua mahdollisimman oikeaan ja luotettavaan tietoon. Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että hyvinvointialueiden rahoitusta koskevat esitykset kuuluvat mietinnölle hallintovaliokuntaan. Kannatankin edustaja Wallinheimon tekemää esitystä hallituksen esityksen lähettämisestä mietinnölle hallintovaliokuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat ovat meille äärettömän tärkeitä, ja tässä esityksessä ehdotetaan, että Puolustusvoimien virkojen eroamisikää koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että ne vastaisivat julkisten alojen eläkelainsääntelyä, jolla eläkkeelle siirtymistä on eliniänodotteen muutoksen vuoksi myöhennetty. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Tosiaan Puolustusvoimat on äärettömän tärkeä asia, ja siitä on hyvä aina muistuttaa, että varsinkin tämmöisenä ajankohtana, kun sodat riehuvat vaikka missä, me emme koskaan tiedä, mitä täällä meillä Suomessakin tapahtuu. Näin muuten tämä uudistus ja tämä esitys on melko tekninen kuitenkin. Oletan, että tämä menee ihan tämmöisenä eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt on puhe Yleisradion kertomuksesta. Yleisradiota kun miettii, mikä se Yleisradion historia on, mistä se nimi on napattu, niin se oli oikeastaan aika mielenkiintoinen: Kun netistä tutkiskelin kaikkia aikaisempia tietoja Yleisradiosta, niin kävi ilmi, että tämä Yleisradion nimi on tullut Puolustusvoimilta. Se on oikeastaan aika mielenkiintoinen Suomen historian sinällään palanen. Tässä kun tätä keskustelua kuuntelin, niin oikeastaan vähän hirvittävälle tuntuu vihreiltäkin tämä keskustelu, mitä nyt kuulee. Siellä lueteltiin lähinnä perussuomalaisia vastaan olevia argumentteja. Kirjoitin vähän ylös, että siellä ajateltiin, että me perussuomalaiset haluamme omia ehtoja sinne tai joitakin autoritäärisiä juttuja ja uhkailla ruutuajalla ja uhkailla rahoituksen vähentämisellä. Vähän oudolle kuulostavat kyllä tämmöiset puheet. [Mari Holopaisen välihuuto] Totta kai jokainen varmasti miettii, mitenkä Yleisradio turvaa, mitenkä turvataan se puolueettomuus ja tasapuolisuus. Jossakin keskustelussa nousi esille tämä heteromiesten määrä. Totta kai itse ihmettelen kyllä semmoista, jos jossakin on mainittu, että on liikaa heteromiehiä jossakin tällä lailla. Mitenkä se nyt määritellään? Kuka sen määrittelee? Miten se määritellään, minkälainen prosenttiosuus jossakin on heteromiehiä, onko niitä liikaa vai liian vähän? Minusta tämmöiset määrittelyt ovat kyllä aika kummallisia, aika kummallisia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esille tämä rakentaminen ja julkinen rakentaminen. Julkinen rakentaminenhan on merkittävää, ja varsinkin tämmöisenä aikana kannattaa tosiaan rakentaa, hinta voi olla edullisempi. Työllistäminenkin on tärkeä asia. Siinä tulee sitten työllistettyä ja saadaan sitä uutta rakennuskantaa. No, esimerkiksi tuolla Pohjois-Savossa Leppävirralle uutta terveysasemaa on suunnitteilla tulevaisuudessa. Kuopion kaupungissa on aina hirmu hyvä kaavoituskatsaus, tämmöinen ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa” — yli 20 sivua tietoa siitä, mitä siellä suunnitellaan ja rakennetaan. On kyllä todella hyvä, että sieltä netistä löytyy sitten enemmän tietoa. Tätä on ollut monena vuotena hieno katsoa, ja nyt on taas tullut uusi ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa”. Siellä kannattaa kyllä tutustua vielä varsinkin Kuopion suunnan rakennuksiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Terrorismi — se on äärettömän vakava asia. Terrorismi on määritelmältään poliittisella aatteella tai uskonnollisin motiivein väritettyä suunnitelmallista väkivaltaa, jonka tavoitteena on hyökätä yhteiskunnan turvallisuudentunnetta vastaan, herättää kauhua sekä levottomuutta ja horjuttaa valtiota ja sen rakenteita. Se kohdistetaan usein siviileihin niin kuin esimerkiksi Turussa tapahtuneessa terrori-iskussa elokuussa vuonna 2017. Tekijänä oli Marokosta turvapaikanhakijana Suomeen tullut mies, joka oli omaksunut Isis-terroristijärjestön aatteet. Hänet tuomittiin Suomen ensimmäisen ja toivottavasti myös viimeisen terroristi-iskun tekijänä. Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa viisiportaisella asteikolla portaalla kolme eli kohonnut — eli kohonnut. Saman uhka-arvion mukaan Euroopassa keskeisin uhka on edelleen radikaali-islamistinen terrorismi. Kun siellä salin vasemmalla laidalla jossitellaan, että terrorismille on muitakin motiiveja kuin radikaali-islamismi, niin haluan korostaa, että tämä lainsäädäntö koskee ihan kaikkia terroristeja motiiveista huolimatta ja ette löydä laista kohtaa, jolla rajattaisiin terrorismilaki koskemaan vain tiettyjä motivaattoreita, vaan se koskee tasa-arvoisesti kaikkia niitä. Nyt tätä lakia ollaan selkiyttämässä ja termi ”terroristisessa tarkoituksessa tehty rikos” muutetaan yksinkertaisesti muotoon ”terrorismirikos”. Rangaistavuuden alaa laajennetaan koskemaan esimerkiksi vapaudenriistoja, törkeitä raiskauksia, törkeitä ryöstöjä sekä törkeitä lapsenraiskauksia. Rangaistavaksi tulee myös yritys antaa terroristista koulutusta, toiseen valtioon matkustaminen edistääkseen siellä terroristista matkustamista ja terroristisen rikoksen tekemiseksi matkustaminen sellaiseen valtioon, jonka kansalainen tai asukas ei ole. Lisäksi rangaistuksia myös kovennetaan. Edellä mainitut ovat tarpeellisia muutoksia lainsäädäntöön, jotta voimme pitää huolen siitä, että oikeuden edessä terroristit saavat ansaitsemansa tuomion. Terrorismi on hyökkäys koko yhteiskuntaamme vastaan, ja meidän tehtävämme on pyrkiä varmistamaan se, että maamme rauha ja turvallisuus säilyvät. Ne ovat äärettömän tärkeitä asioita.

Arvoisa puhemies! No tämä on kyllä hyvä uutinen osakaskunnille. On erittäin järkevä uudistus, että pystyy osallistumaan etänä kokouksiin tietoliikenneyhteyksien kautta. On tosi harmillista, ettei ole aikaisemmin tälleen tehty, mutta onneksi nyt viimeinkin tulee tämä, että ihmiset, jotka ovat tosi etäällä ja jotka eivät välttämättä olisi aikaisemmin päässeet kokouksiin, pystyvät osallistumaan kokouksiin. Todella järkevänä pidän tätä uudistusta — erittäin hieno ja kannatettava asia.

Arvoisa puhemies! Jokainen liikennekuolema on äärettömän paha asia. Kodissa suretaan, suku suree, koulu suree, koko kylä suree, koti itkee, suku itkee, koulu itkee, koko kylä itkee. Vaikka se nuorista tuntuu pahalle, että yöaikaan ei saisi ajella autolla, niin kuitenkin on järkevää, että yöaikaan ei ajella, koska onnettomuuksia just silloin sattuu. Vaikka se tuntuu pahalta, niin se ei kuitenkaan ole hallituksen ilkeyttä vaan sitä, että hallitus haluaa pitää nämä nuoret elossa. Ja onhan se näin, että jokainen liikennekuolema on liikaa. Kuolla kyllä ehtii muutenkin kuin liikenteessä. Se on vain fakta sekin, ja toivon, että tämä nollalinja toteutuu. Ei tarvita niitä liikennekuolemia. Tässä edustaja Eerola muisteli sitä kahdeksankympin lätkää ansiokkaasti, ja sehän oli vähän just tämmöistä aikaa, että kun kahdeksankympin lätkä nähtiin — tai en nyt puhu omasta puolestani, mutta yleisesti puhutaan — ja se oli näkösällä, niin se takana oleva auto kiihdytti hirveätä vauhtia. Se vain on tämmöistä faktaa, mitä on varmasti sattunut tuolla liikenteessä. Nämä muutokset ovat erittäin tervetulleita, ja nuoret kuljettajat ovat kyllä ansiokkaasti kuljettaneet, mutta totta kai ikäviä ovat nämä kuolemat aina. Näihin ei pitäisi joutua.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt liikenneasioita ja nuorten asioita yhdessä. Suomen tavoitteena on, että vuonna 2050 meillä on liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia pyöreät nolla. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta se on toteutettavissa, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana liikenneturvallisuuden kannalta on tehty paljon hyvää työtä. Tästä kertoo se, että liikennekuolemat ovat Suomessa laskeneet lähes kaksinkertaisesti muihin Euroopan unionin maihin verrattuna. Voimmekin ylpeydellä sanoa olevamme esimerkkimaa tässäkin asiassa. Nuorten liikenneonnettomuuksien ja -kuolemien ennaltaehkäisyssä meillä sen sijaan on paljon varaa parantaa, sillä nuoret ovat yliedustettuina onnettomuustilastoissa. Lähes joka kolmas liikenteessä loukkaantunut on iältään 15—24-vuotias, vaikka heidän osuutensa väestöstä on vain noin 11 prosenttia. Liikenteessä kuolleista joka viides on nuori kuljettaja. 15—17-vuotiailla on suurempi riski muihin Pohjoismaihin verrattuna menehtyä liikenteessä. Korkein riski liikenteessä menehtymiseen on nuorilla miehillä, sillä heillä riski on moninkertainen verrattuna samanikäisiin naisiin. Syitä onnettomuuksille on monia: Halutaan kenties näyttää kavereille, kuka on porukan taitavin kuski. Ajetaan liian suurella tilannenopeudella ja otetaan riskejä. Yllytetään kuskina olevaa kaveria ottamaan vähän vielä lisää riskejä ja vielä suuremmalla nopeudella. Ei käytetä turvavyötä. Lähdetään rattiin jopa muutaman oluen jälkeen. Onnettomuuden tapahtumahetki sijoittuukin yleensä yöaikaan, viikonloppuihin ja kesään. 17-vuotiaan poikkeusluvan tarkoitus on mahdollistaa liikkuminen harrastuksiin ja töihin. Valtaosa onnettomuuksista kuitenkin tapahtuu vapaa-ajalla, ei matkalla töihin tai harrastuksiin. Tällä hallituksen esityksellä kiristetään oletusarvoksi muuttuneen poikkeusluvan myöntämisehtoja ja kielletään se yöaikainen ajaminen. Tämän esityksen muutoksilla puututaan edellä mainittuihin riskeihin ja otetaan askel oikeaan suuntaan onnettomuuksien ehkäisemisessä. Tavoitteena ei ole nuorten ilon pilaaminen. Tavoitteena on se, että illalla jokainen nuori pääsee ehjänä ja hengissä kotiin. Tavoitteena on siis se, että illalla joka ikinen nuori pääsee ehjänä ja hengissä kotiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Todellakin tuo turvallisuus on todella tärkeää meille suomalaisille, se on näin aina, kaikenlainen turvallisuus niin arkena kuin juhlapäivänäkin. Jos miettii tätä Nato-asiaa, niin silloin kun niitä Nato-päätöksiä tehtiin, ne olivat isoja asioita. Joskus aina miettii, mikä se tilanne olisi, jos ei oltaisi Natossa, mikä se tilanne nyt olisi. Se voisi olla aika hankala, ja otettaisiinkokaan meitä enää Natoon tämän jälkeen, jos oltaisiin tähän pisteeseen menty. Tässä nousivat esille nuo reserviläisten asiat, ja kyllähän reserviläiset ovat tosi tärkeitä. Heillä on tosiaan motivaatiota kanssa olla mukana. Näin jatkoakin ajatellen he ovat tärkeitä, ja heidät pitää pitää mukana tässä puolustushommassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta. Maailmantilanne ei ole koskaan ennustettava. Voimme esittää seuraavista juonenkäänteistä vain sivistyneitä arvauksia, mutta siksi meidän täytyy varautua. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentamista ja lupaprosessien sujumista. Tällaisia tuotantolaitoksia olisivat esimerkiksi tehtaat, jotka valmistavat kemikaaleja tai räjähteitä puolustuksemme tarpeisiin. Kysymys kuuluu: haluammeko tilanteen, jossa kriittiset tuotantolaitokset jumittuvat vuosiksi byrokratian hampaisiin? Aivan varmasti emme halua. Sen sijaan haluamme lainsäädännön varmistavan, että pystymme toimimaan ketterästi, kun on kyse maanpuolustuksen intresseistä. Tämä esitys valitsee toimimisen jo etukäteen. Se valitsee varautumisen ja turvallisuuden sekä takaa maamme huoltovarmuutta. On myös ilmeisen tärkeää sanoa suoraan: tämä ei ole oikotie tinkimiseen ympäristöstä. Esityksessä on tarkkarajaisesti linjattu se, minkälaisia tuotantolaitoksia tämä koskee. Edelleen: olisi myös noudatettava sijoittamista ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sekä varmistettava, ettei päästöillä vahingoiteta ympäristöä. Tämä on äärettömän tärkeä esitys.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! On tärkeätä, että meillä Suomessa on hyvä ruokaturva, ja myös sianlihan vienti on tärkeää ja se kilpailukyky Suomelle. Kiitos ministerille tosiaan tästä. Kuulostaa kyllä siltä, että on järkevää käyttää tämä paikallispuudutusainetta, niin kuin ministeri tuossa kertoikin. Tosiaan tämä vientikään ei onnistu varmaan, jos näistä ei huolehdita. Jotenkin ihmettelen, että tätä aikaisemmin ei ole laitettu kuntoon. Jotenkin se kummastuttaa. Kyllä tämä kaikin puolin on järkevä, ja tämä vaikuttaa hyvinvointiinkin. Kiitoksia tästä, tämä on hyvä esitys.

Arvoisa puhemies! Toisen hengen riistäminen on vakavin rikos, jonka ihminen voi tehdä. Sitä ei voi peruuttaa. Se aiheuttaa uhrin läheisille äärimmäistä tuskaa ja rikkoo yhteiskuntamme turvallisuudentunnetta. Osa rikollisista katuu ja ymmärtää tekojensa vakavuuden, ja he eivät enää palaa rikoksen polulle. Samaa valitettavasti emme kuitenkaan voi sanoa kaikista, vaan rikoshistoriamme tuntee muutamia tapauksia, jotka äärimmäisyydessään koettelevat oikeusjärjestelmämme sietokykyä. Kenties tunnetuimpana esimerkkinä voidaan käyttää niin sanottua sarjakuristajaa, jonka rikollinen ura on jatkunut aina nuoruudesta lähes tälle vuosikymmenelle asti. Vain vangittuna ollessaan hän on pysynyt poissa tekemästä rikoksia. Esimerkiksi vapauduttuaan vankilasta marraskuussa 2008 hän syyllistyi seuraavan vajaan vuoden aikana kolmesti tapon yritykseen. Hän oli tuolloin jo kolmelta ihmiseltä hengen riistänyt tuomittu rikollinen. Norjassa rangaistuskäytäntö mahdollistaa maksimivankeusrangaistuksen jatkamisen viisi vuotta kerrallaan, jos arvioidaan, että vanki on edelleen vaaraksi yhteiskunnalle. Tämä käytäntö mahdollistaa esimerkiksi Oslossa ja Utøyan saarella tehtyihin henkirikoksiin syyllistyneen henkilön pysymisen telkien takana, jos hänen katsotaan vielä 21 vuoden maksimirangaistuksen jälkeenkin olevan vaarallinen. Suomessa tämänkaltainen menettely ei tällä hetkellä ole vaarallisimpienkaan vankien kohdalla mahdollista, sillä käytössä oleva yhdistelmärangaistus ei mahdollista näiden vankien vapaudenmenetyksen jatkamista rangaistukseen sisältyvän vankeusajan päätyttyä, vaikka vangilla olisikin ilmeinen riski vapauduttuaan syyllistyä vakaviin rikoksiin. Vaikka meillä kaikilla on oikeus vapauteen, on se rikoksiin syyllistyttyä ansaittua myös menettää. Jos toistuvasti osoittaa kykenemättömyytensä noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, on se ansaittua menettää vielä pitemmäksi aikaa. Äärimmäisessä tilanteessa on ansaittua pysyä telkien takana niin kauan kuin on muiden yhteiskuntamme jäsenten hengen ja turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Tämän varmuusvankeutta koskevan lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkein vaarallisimmat väkivaltarikolliset pysyvät vangittuina niin kauan, kunnes heidän ei enää katsota olevan yhteiskunnalle vaarallisia. Tällaisia päätöksiä ei koskaan tehdä kevyesti, vaan ne perustetaan tarkkaan harkintaan. Kiitänkin erinomaisesta lainvalmistelusta. Tämä lakimuutos on odotettu sekä erittäin tarpeenmukainen.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä aika mielenkiintoinen ja vähän kummallinenkin talo, koska tosiaan täällä on kolikolla aikoinaan ratkaistu, onko se turve uusiutuva vai ei. Varmasti sitä tuolla maailmallakin ihmetellään, eikö siitä muuten osattu päättää, kun kolikolla se ratkaistiin. Mutta tämä keskustelu metsäasioista ja muista — energia-asioista, turveasioista — on ollut tosi hyvää. Tosiaan meille turve ja metsä ovat tosi tärkeitä, ja myös tämä teollisuus, ja niitä tosiaan tarvitaan jo huoltovarmuudenkin nimissä. Sitten tuossa aikaisemmin tuli puhetta myös näistä dieselveroista ja muista. Kyllähän se vähän näin on, että kyllähän tämän dieselveron oikeasti joutaisi poistamaan. Ei me tarvita sitä dieselveroa. Näkisin sen kyllä näin. Myös nämä polttomoottoriajoneuvot ovat tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Pari sanaa turpeesta. Turve on äärettömän tärkeä. Sitä on vuosia nostettu aina esille, ja sitä on vellottu edestakaisin, ja välillä on heitetty kruunaa ja klaavaa, onko se uusiutuva vai eikö se ole uusiutuva. Turvetuotanto on tosi tärkeätä, mutta viime hallituskaudella tuli semmoinen huono moka siellä tehtyä, että ne turvetuotantokoneet romutettiin, ja se oli kyllä tosi paha moka. Jos voisi kelloja kääntää, kalenteria taaksepäin, niin tekisi mieli palata siihen aikaan, että niitä ei romutettaisi, varsinkin kun on nähnyt tämän aikakauden, mikä tässä on ollut. Surullista siinä oli, että jopa keskusta oli moukaroimassa näitä turvekoneiden romutuksia. Turvetta tarvitaan energiaan, ja se on meidän oma kultamme, mitä voidaan käyttää monenlaiseen tarkoitukseen, myös muuhunkin, elikkä sitä tarvitaan lämmityshommiin ja sitä tarvittaisiin sitten kuivikkeena ja ihan niin kuin kasvualustana. Moni puutarha tarvitsee sitä kasvualustana. Toivon, että tämä turveasia pidetään yllä ja sitä nostetaan esille. Turve on meille todella tärkeä asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan nyt käsitellään näitä jalometalleja koskevaa asiaa ja vähän niitä muutoksia, mitä siihen on tulossa. Meistä varmaan jokainen on lapsuudessa tai muuten jossain vaiheessa tutkinut niitä erilaisia jalometalleja. On saattanut olla mummon hopealusikoita tai jotakin alpakkaa, mitä lusikoita niitä nyt oli, että mitähän nämä oikein sisältävät. Minä muistan omasta lapsuudestani, että kävin nuorena, siihen aikaan, kun vielä kirjoja, oikeita kirjoja, luettiin, hakemassa kirjankin tuolta kirjastosta lainaan, ja tutkittiin niitä leimoja, että mitä ne oikein tarkoittavat. Kyllähän tämä selkeyttää taas, ja kun kullan arvo on tosiaan Suomessa ja joka paikassa nyt niin korkealla, niin on ihan hyvä, että tämmöistä turvallisuudentunnetta tuodaan ja selkeytetään näitä asioita. Varmasti tämä muutos on ihan positiivinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on selkeä viesti: väkivalta ei ole viihdettä. Väkivalta ei ole viihdettä. — Tässä maailmanajassa teknologia moninkertaistaa vahingon. Rikolliset teot on helppo taltioida, ja vielä helpompaa ne on levittää. Nöyryyttävä kuvamateriaali leviää sekunneissa ympäri maailmaa, ja jokainen katselukerta on hiljainen hyväksyntä sille, että jonkun kärsimyksistä tehdään kulutustavaraa. Tällä muutoksella lasta seksuaalisesti esittävästä kuvamateriaalista asetetaan törkeä tekomuoto. Törkeän tekomuodon tunnusmerkkeinä ovat esimerkiksi lapsen hyvin nuori ikä, lapseen kohdistuva väkivalta sekä nöyryyttäminen. Kun EU-minimi enimmäisrangaistukselle on vuosi, asettaa oikeusministerimme Leena Meri sen neljään vuoteen. Edellä kuvaillun kaltaisista rikoksista on syytäkin saada kunnon tuomio. Kyse ei ole vain kuvista, vaan jonkun lapsesta. Kyse ei ole myöskään vain videoista, vaan jonkun lapsuudesta. Tällä hetkellä väkivaltakuvamateriaalin levittäminen on rangaistavaa. Saman materiaalin hallussapito sen sijaan ei ole, mutta nyt tähänkin tulee muutos, jolla suojellaan erityisesti lapsia näkemästä ihmisiin tai eläimiin kohdistuvia väkivaltaisuuksia. Etenkin muutaman viime vuoden aikana yhä useampi lapsi ja nuori on tahtomattaan joutunut altistumaan väkivaltamässäilylle, kun esimerkiksi koulupuukotuksesta levitetyt videot hyppivät internetin syövereistä lasten ja nuorten silmille. Meillä aikuisilla on vastuu suojella lapsia näkemästä tallenteita, jotka eivät voi olla muuta kuin haitallisia heidän kasvulleen ja kehitykselleen. Jokainen jako- ja katselukerta ruokkii algoritmia syöttämään videota lisää ja lisää ihmisten silmille. Nyt puututaan yhteen juurisyyhyn eli tallenteiden olemassaoloon. Mitä vähemmän tallenteita, sitä vähemmän jaettavaa. Lakia ei kuitenkaan sovellettaisi esimerkiksi sotarikoksesta kuvattuun todistusaineistoon, elokuviin tai jonkun lähettämän materiaalin katsomiseen laitteeseen tallentamatta. Tällainen rangaistuskäytäntö on poikkeuksellinen Euroopankin tasolla, mutta toivottavasti muissa maissa seurataan Suomen näyttämää esimerkkiä. Kiitän erityisesti oikeusministeri Leena Merta näistä loistavista muutoksista.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Totta kai ilmastoasioissa on otettava järki käteen ja ilmastopolitiikassa on otettava järki käteen. Meillä Suomessa on pitkät matkat, meillä on talvea, ja jos miettii, niin meillä tarvitaan autoja, meillä tarvitaan metsiä. Ja jos miettii semmoista asiaa kuin sodat, mitenkä paljon sodat tekevät näitä ilmastopäästöjä, ja jos sitten välillä ollaan huolissaan, [Mai Kivelän välihuuto] miten sen nyt sanoisin, lehmien ilmavaivoista, niin onhan se nyt vähän eri asia. Että jonkunlainen järki käteen. Huoltovarmuus on tärkeää, ja on äärettömän hölmöä, jos me maksetaan Romanialle jostakin päästömaksusta, jos nämä hiilinielut perustuvat vääriin tietoihin. Eihän siinä ole mitään järkeä. Metsät ovat meidän rikkaus, vihreätä rikkautta, vihreätä kultaa. Ja ihmetyttää tämä maito-lihahomma. Helsinkikin nyt kieltää nämä. Jotenkin tuntuu, että nämä arvot ovat vähän päälaellaan. Ei meidän tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että me asutaan Suomessa. Meidän pitää pystyä täällä elämään ja olemaan, käyttämään autoja, käyttämään metsiä — järki käteen. Ja tämä ilmastoahdistus: Ihan hirvittää, mitenkä nuoret ihmiset on saatu ahdistumaan tämmöisillä asioilla. Ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä. Jonkunlaista järkeä tähän politiikkaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kieli, tuo meidän kielemme. Hoitajien tulee osata suomen kieltä ja kommunikoida potilaiden ja vanhusten kanssa sillä tavalla, että he tulevat ymmärretyiksi. Muuta ei voi hyväksyä, ei kerta kaikkiaan voi muuta hyväksyä. Meidän kannattaa olla ylpeitä suomen kielestä. Ihan niin kuin Ranskassa ja Virossa: heillä vaaditaan palvelua heidän omalla kielellään, ja se on ihan oikein. Kyllä me rinta rottingilla voidaan ihan sanoa, että suomeksi, kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt siis rikos‑ ja riita-asioiden sovittelu siirtyy sotepuolen ministeriöstä oikeusministeriön hallinnon alle, ja se on aika luonteva ratkaisu. Vähän tuntuu kummalliselle, miksi se ei ole aikaisemmin ollut siellä, kun sen on enemmän luontevaa olla siellä. Näen kyllä hyväksi tämän ratkaisun, että tähän on tultu. Ministeri Meren ministeriöstä on tullutkin paljon tämmöisiä hyviä asioita rikosasioiden selvittelypuolelle. Todella hienoa, että näitä esityksiä on tullut ja menossa eteenpäin. Jotenkin ihan haluaisin kysyä ministeri Mereltä: minkä takia tätä ei aikaisemmin ole älytty, miksi aikaisemmat hallitukset eivät ole älynneet tätä tehdä? Kiitos ministeri Merelle.

Arvoisa puhemies! Oikeusturva on aina hakusessa, kun käsittelyajat pitenevät. Tämä sujuvoittaminen on erittäin tärkeää. Siellä on kuitenkin ollut tämmöistä ruuhkaa ja byrokratiaa näissä oikeuskäsittelyissä, ja vihdoinkin tähän nyt on puututtu. Nopeus on valttia tässäkin asiassa. Minusta nyt tuntuu sille, että ministeri Meri laittaa kulut ja rötöstelijät kuriin tällä. Kiitoksia ministerille.