Heinonen Timo

Arvoisa puhemies! Kiitos, tämä on ollut erittäin hyvä keskustelu. Olisin puhunut parista asiasta, jotka tässä mieleeni tulivat. Tietysti se alkuun, että muistan itsekin, kun ravintoloissa vielä tupakoitiin, ja muistan, että kun se kiellettiin, niin silloin oli iso pelko, että ravintolat menevät konkurssiin sen myötä. Eivät menneet, ja aamulla oli huomattavasti mukavampi herätä savuttoman yökerhoelämän jälkeen. Se on toki muutenkin jo jäänyt vähän menneisyyteen. Mutta sitten kysymys näistä muista tupakkatuotteista tai niihin rinnastuvista. Voisitteko, ministeri, avata vielä sitä, mitä kaikkea sellaista kuuluu siihen kokonaisuuteen, mitä voidaan rajoittaa? Ja viimeisenä, ettei tämä mene nyt ihan pelkäksi kehumiseksi, tästä yhtiökokouksen kahden kolmasosan päätöksestä: jos eduskunnassa syntyisi yhteisymmärrys siitä, että se päätös voisi syntyä esimerkiksi taloyhtiön hallituksessa, niin sopisiko tällainen sujuvoittaminen vielä teille, arvoisa rouva ministeri?

Arvoisa puhemies! Tämän voi kyllä hyvin todeta olevan Lex Zyskowicz. Hän lähti politiikkaan taistelemaan kommunismia vastaan ja sen lisäksi tekemään työtä savuttoman Suomen eteen. En tiedä, olemmeko näistä kummastakin tavoitteesta kummassakin laidassa salia samaa mieltä, mutta nyt on hienoa, että tässä asiassa edetään. Tupakansavu haittaa asukkaita itseään, naapureita, niin kuin edustaja Furuholm toi esille, myös lapsia, jotka eivät pysty niihin tilanteisiin edes itse vaikuttamaan. Monilla on herkkyyksiä erilaisille tuoksuille tai edustaja Zyskowiczin tapaan päänsärkyä, migreeniä. Vaikka se on hänen päänsärkynsä, [Naurua] niin siihen vaikuttavat usein myös naapurien toimenpiteet. Pidän erittäin tervetulleena, että te, ministeri Partanen, tämän nyt saatatte voimaan. Aiempi malli vaati lupia, hakemuksia, päätöksiä, maksuja. Nyt tästä tehdään huomattavasti sujuvampaa. Pidän erittäin tervetulleena, että menemme kohti savutonta Suomea.

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn niihin kriittisiin puheenvuoroihin siitä, miksi tämä lainsäädäntö tuodaan vasta nyt. Venäjän hyökkäyssota laajeni täysimittaiseksi jo vuonna 22. Kysyisin ministeri Rantaselta: onko teillä tietoa, valmisteliko edeltävä, Marinin hallitus mitään tämänkaltaista, kun tiedossa oli, niin kuin tässä on tuotu, että tämäntyyppistä tapahtumaa voi Suomeenkin kantautua? Kiitos teille, ministeri Rantanen, että te tämän nyt maaliin viette. Vaaratiedottaminen on monikanavaista, ja tämä FI-Alert-järjestelmä, joka toimii siis Cell Broadcast ‑järjestelmänä, on erinomainen myös siksi, että se menee myös ulkomaalaisille, jotka Suomessa ovat esimerkiksi turisteina paikalla. Nostan esille tämän monikanavaisuuden rinnalla myös sen, että esimerkiksi meidän Kylävara-toiminta, kylien yhteistyö, on erinomaisella tavalla tässä aktivoitunut. Siellä sitten oman juttunsa tähän tuovat esimerkiksi kyläradiot, joita myös pääministeri Petteri Orpon hallitus on merkittävällä tavalla tämän Kylävara-toiminnan kautta rahoittamassa.

Arvoisa herra puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan kiittää puolustusministeriä tämän lainsäädännön eduskuntaan tuomisesta. Kyse on siis puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain muuttamisesta, eli päivitämme lakia vastaamaan maamme Nato-jäsenyyttä ja kansainvälisiä velvoitteita. Esityksessä siis muutetaan puolustustarvikkeiden vientiin, siirtoon ja kauttakulkuun liittyviä säännöksiä, ja tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöämme vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, tiivistynyttä kansainvälistä puolustusyhteistyötä sekä Suomen Nato-jäsenyyttä. Lakiin lisätään uutena lupatyyppinä yleinen vientilupa, joka yksinkertaistaisi erityisesti ei-kaupallisiin ja väliaikaisiin vientitilanteisiin liittyvää lupamenettelyä. Myös valvontaa tehostettaisiin tarkentamalla puolustustarvikkeiden viejille asetettavia vaatimuksia ja kirjanpitovelvoitteita. Lisäksi mahdollistettaisiin myös viennin jälkeiset tarkastukset, ja tiettyjen teknologioiden kohdalla luotaisiin puolustushallinnon sisäinen vapautusmenettely. Meidän hallituksen tavoite ja uskoisin, että aika laajasti tässä salissa — ei ehkä ihan kaikkien, mutta aika laajasti — yhteinen näkemys on ollut se, että meidän kannattaa myös puolustusteollisuudessa ja tällaisessa korkeassa teknologiassa hakea sellaisia asemia maailmassa, että me olemme mielenkiintoinen ja kiinnostava kumppani, ja sitäkin tällä haetaan. Vuonna 2024 puolustusministeriöhän myönsi puolustustarvikkeiden pysyville vieneille ja siirroille yhteensä 432 vientilupaa yhteensä 52 maahan. Viime vuonna myönnettiin lupia vielä enempi, 479. Puolustustarvikkeiden vienti kasvoi 241 prosenttia. Näiden myönnettyjen pysyvien vienti- ja siirtolupien yhteenlaskettu arvo oli viime vuonna 930 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 itse asiassa 1,4 miljardia euroa. Viime vuoden arvo on siis toiseksi suurin arvo koskaan. Alueellisesti tarkasteltuna eniten lupia myönnettiin Euroopan alueelle, missä näkyy tämä meidän syvenevä Euroopan puolustusyhteistyö. Euroopan alueelle myönnettiin yhteensä 395 lupaa, jotka vastasivat siis 90 prosentista myönnettyjen lupien kokonaisarvosta. Varsinaiset viennit toteutuvat lähtökohtaisesti muutaman seuraavan vuoden aikana vientiluvan myöntämisestä, eli näin aina näissä kaupat sitten toteutuvat. Maittain tarkasteltuna arvollisesti eniten lupia myönnettiin Tanskaan, Ruotsiin ja Espanjaan, ja näissä näkyy merkittävällä tavalla tämä syvenevä pohjoismainen mutta myös eurooppalainen puolustusyhteistyö. Meiltä löytyy Suomesta lukuisia hienoja yrityksiä, jotka ovat viime vuosina vahvistuneet merkittävällä tavalla. Voisi mainita esimerkiksi Patrian, josta on erittäin monesti tullut myönteisiä uutisia eri puolilta Eurooppaa, ja tietysti Sakon merkittävänä toimijana, kuten myös Forssassa toimivan CPE Productionin, joka toimittaa tällä hetkellä suojakypäriä, suojaliivejä ja muita eri puolille maailmaa. Meillä on siis korkeaa osaamista, puhumattakaan sitten avaruusosaamisesta, droneteknologiasta ja monesta muusta, missä olemme ottaneet merkittäviä askelia eteenpäin. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että näissä lupakysymyksissä meillä on Euroopassa yhtenevät lupakäytänteet. Olen tästä käyttänyt aiempien hallituksien aikana lukuisia puheenvuoroja. Silloin meillä oli toisenlainen lupamenettely. Emme antaneet lupia niille maille, joihin monet muut Euroopan maat antoivat, ja se tarkoitti sitä, että Suomesta ulosliputettiin merkittävä määrä erilaisia tuotantoja. On tärkeää, että Euroopassa toimitaan samoilla pelisäännöillä. [Pauli Kiuru: Kyllä!] Erittäin tärkeää on myös se, että me olemme luotettava kumppani näissä kysymyksissä. Kun esimerkiksi Sanna Marinin hallitus päätti ostaa Daavidin linko ‑järjestelmän, niin totta kai — kiitos siitä Marinin hallitukselle: usein syytetään, ettemme koskaan kiitä Marinin hallitusta, mutta kyllä me kiitämme silloin, kun on aihetta, [Mika Kari: Oikein!] ja Daavidin lingosta on — me odotimme silloin, että myös huolto toimii tulevina vuosina, vuosikymmeninä. Ne ovat isoja päätöksiä, isoja sitoutumisia. Ja samalla lailla, kun me teimme päätöksen — kiitos siitäkin Marinin hallitukselle, nyt tämä menee ihan mahdottomaksi kiittelemiseksi — F-35-hävittäjistä, niin siinäkin sitouduimme siihen, että me haluamme myös vakavimmalla hetkellä, että näiden hävittäjien huolto ja ylläpito toimivat. Tätä myös odottavat tietysti maat, joiden kanssa me teemme kauppaa tai suomalaiset yritykset tekevät kauppaa. Arvoisa puhemies! Pidän tätä lainsäädäntöä tervetulleena ja hyvänä. Meidän pitää olla luotettava kumppani niin niissä tilanteissa, kun Suomeen hankitaan meidän puolustustamme vahvistavaa materiaalia, kuin myös niissä tilanteissa, kun Suomesta ulkomaille myydään.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos puolustusministeri Häkkäselle tämän asian esittelystä. Meidän täytyy tehdä kaikki ne tarvittavat toimet, mitä meidän turvallisuuden takaaminen vaatii ja edellyttää. Tämän esityksen taustallahan on 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö ja sen soveltamisen aikana tunnistetut lainsäädäntömme kehittämistarpeet. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämän lainsäädännön ympärille ei voi jäädä sellaisia kuplia, joissa voidaan toimia esimerkiksi yksityisen asunnon sisällä ilman, että meillä on mahdollisuus näissä tilanteissa toimia sotilastiedustelunkin osalta. Pysyväluonteinen asuminen, joka tässä nousee nyt esille ja jota halutaan ratkoa, on tämänkaltainen, vähän kuin turvahuone näille toimijoille. Meillä on akuutit Saksan tapahtumat nyt tällä hetkellä päällä, ja monet muut. Pidän tärkeänä, että tämä asia saataisiin nyt käsiteltyä.

Arvoisa rouva puhemies! Ei jäänyt mitään sanomatta, mutta kun edustaja Kurvinen ei ymmärtänyt, mitä sanoin, niin ajattelin, että vielä vähän rautalangasta tätä väännän. — Valtion liikuntaneuvosto on ottanut kantaa, tehnyt päätöksiä ja antanut lausunnot Sanna Marinin hallituskaudella, jolloin edustaja Kurvinen oli pätkän myös sporttiministerinä. 18. marraskuuta 21 valtion liikuntaneuvosto käsitteli valtakunnallisesti merkittävät hankkeet, ja siellä Helsinki Garden oli. Sen jälkeen samalla vaalikaudella, 17. marraskuuta 22, valtion liikuntaneuvosto teki yksimielisesti Helsinki Gardenista päätöksen, että se on valtakunnallisesti merkittävä hanke. Sitten tällä vaalikaudella, 14. joulukuuta 23, valtion liikuntaneuvosto otti kannan tähän valtakunnallisesti merkittävään statukseen, ja sitten viimeisen kerran asiaa käsiteltiin valtion liikuntaneuvostossa 12. toukokuuta tänä vuonna JTS-lausunnossa, joka muuten oli myös yksimielinen. Siihen ei jätetty eriävää mielipidettä, vaan koko liikuntaneuvosto totesi tämän lausunnon. Kolme kertaa on tehty päätös sen valtakunnallisesta asemasta. Mutta, arvoisa puhemies, kun tuntuu siltä, että tämä ei mene edustaja Kurviselle läpi nyt, niin koetan hänelle tätä kirjoittaa vaikka vielä vähän selkeämmin auki.

Arvoisa rouva puhemies! Olen pahoillani, että joudun käyttämään vielä tämän puheenvuoron ja käymään nämä pöytäkirjat läpi. Kun tässä oppositio antaa sellaisen kuvan, että tätä asiaa ei ole missään käsitelty, tätä ei ole millään tavalla virallisesti hoidettu, vaan tätä on jotenkin hähmäisesti siellä täällä hoideltu ja salaa tuotu ja kavereiden toimesta ratkottu, niin siksi tämä on syytä käydä nyt huolellisesti läpi. Nyt olen käynyt läpi muutamia pöytäkirjoja vaalikaudelta, jolloin päähallituspuolueena olivat sosiaalidemokraatit ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Jatkoin tälle vaalikaudelle, jolloin itse olen toiminut valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Viimeksi olemme Garden Helsinkiä käsitelleet 12.5., ja silloin käsittelimme julkisen talouden suunnitelmaa, eikä tässä kukaan kyseenalaistanut, kun totesimme, että hallitus esittää Garden Helsingille ehdollista 35 miljoonan tukea. Kukaan ei kyseenalaistanut sitä, ei jättänyt eriävää mielipidettä, ei halunnut muutosta siihen, vaan yksimielisesti totesimme, että näin on. Tämä oikeastaan tähän. No, sitten tähän, kun on tuotu esille, miksi ei ollut esimerkiksi rakennuslupaa tai jotain muuta tämän käsittelyn yhteydessä, niin ei siinä vaiheessa ole näistä muistakaan hankkeista ollut. Ensin on tehty poliittinen linjaus, jota aiemmissa puheenvuoroissani kuvasin. Taisi Olympiastadionin kohdalla syntyä hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan puhdas poliittinen päätös, että Olympiastadion on kansallisesti arvokas paikka, se laitetaan kuntoon. Näin linjattiin, ja näin päätettiin. Se oli poliittinen tahdonilmaus, jonka jälkeen prosessi lähti eteenpäin. Samanlainen päätön tämän pitkän, perusteellisen, lähes 20 vuotta kestäneen valmistelun pohjalta tehtiin Garden Helsingistä kehysriihessä, ja se oli myös ehdollinen, ihan samalla lailla kuin Olympiastadionin hankkeessa todettiin, että on mahdollisuus sitä rahoittaa ehdollisesti, kun muut ehdot täyttyivät, niin kuin Olympiastadioninkin kohdalla. Sen jälkeen emme ole päässeet pidemmälle tässä prosessissa, jossa seuraavana oli lähdössä liikkeelle opetus- ja kulttuuriministeriössä ihan normaali valmistelu tämän asian pohjalta. Siinä oltaisiin tarkistettu, että Helsinki on kaavansa hyväksynyt. Se on kaavan mukainen, paikasta tulee rakennusluvan ja muun luvituksen mukaisesti sellainen, mitä laki ja säädökset vaativat, ja tämä olisi ollut sitä seuraavaa valmistelua. Vasta sen jälkeen oltaisiin tehty se virallinen hakemus, joka sitten olisi käsitelty, ja tehty päätös siitä valtion tuesta. Tähän vaiheeseen ei päästy tässä hankkeessa, kun tämä haluttiin nyt tällä tavalla sitten käsitellä. Kun täällä on sen jälkeen kysytty, että no, nyt on joku toinen hanke lähtenyt jo liikkeelle, niin kannattaa sen verran meidän lainsäädäntöön tutustua, että sellaista hanketta, jossa on kuokka lyöty maahan, ei ole mahdollista enää tukea. Eli hanketta ei ole lupa aloittaa ennen rahoituspäätöksen tekemistä, ja se päätös oltaisiin tehty tässä. Arvoisa puhemies! Itse olen harmissani. En ole Helsingin IFK:n kannattaja, mutta kyllä Hifki ja Helsinki, pääkaupunki, tämän areenan ehdottomasti olisivat ansainneet. Tämän areenan olisi ansainnut ja ansaitsisi minun mielestäni myös suomalainen kulttuuri, meidän suurtapahtumat, konsertit ja muut. Olen hyvin vakuuttunut, että ne rahat, joita aikanaan osoitettiin esimerkiksi Tampereen Kansi-areenaan, Nokia-areenaan, ovat jo hyvin pitkälti tulleet takaisin näiden kaksien jääkiekon MM-kisojen, salibandyn, erilaisten tapahtumien, koripallon, EM-juttujen ja muiden myötä ja tulevat jatkossakin. Niistäkin rahoista, joita aikanaan annettiin Harkimon areenalle, kyllä valtion laittamat panokset ovat tulleet takaisin lukuisina hienoina tapahtumina, mitä Hartwall-areenalla aikanaan järjestettiin, ja näin poispäin. Olympiastadionilla oli oma aivan poikkeuksellinen asema. Itse ajattelin siitä eri lailla silloin, kun niitä päätöksiä tehtiin, mutta silloin demokraattisesti syntyi päätös, että me peruskorjaamme sen tällä tavalla. Miten se tehtiin? Siinä olisi muuten medialle selvitettävää, missä vaiheessa sieltä päätöksistä poistui yksi kohta: alkuperäinen sitoumus valtiolta oli niin, että valtio sitoutuu siihen 50 prosentilla ja ”kuitenkin enintään”, ja sitten oli summa. Jossain vaiheessa prosessia putosi pois se ”kuitenkin enintään”. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisella prosessilla se sieltä poistui.

Arvoisa rouva puhemies! Käytän puheenvuoron nyt liittyen tähän päätöksentekoprosessiin, kun ei ole nyt oikein julkisuudessa halunnut kiinnostaa se, miten tämä on mennyt teknisesti kokouksissa ja kuinka pitkään tätä hanketta on tehty. Helsinki Garden -hanke nousi esille ensimmäisen kerran monitoimiareenana ja kaupunkikeskuksena, ja sen suunnittelu käynnistyi siis jo 2010, eli tätä hanketta on hyvin pitkään, pian 20 vuoden ajan, monella tavalla oltu edistämässä. No sitten tulen näihin valtion liikuntaneuvoston päätöksiin, joita on tehty. Katsoin tuossa läpi nyt tämän ja viime vaalikauden eli kahdeksan vuoden valtion liikuntaneuvoston asiat, ja palaan näissä muutamalla sanalla myös aiempiin puheenvuoroihin. Viime vaalikaudella, pääministeri Sanna Marinin vaalikaudella, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana toimi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, ja silloin tätä käsiteltiin muutamia kertoja ihan normaalin prosessin kautta: rahoitussuunnitelma syksyllä ja sitten rahoituspäätökset keväällä. Puheenjohtaja Arhinmäki esteellisenä ei osallistunut näiden käsittelyyn, se on hyvä tässä todeta, mutta muuten kaikki puolueet olivat tämän päätöksenteon osallisina. 18. marraskuuta 21 valtion liikuntaneuvosto kokoontui, ja seuraavat tahot olivat silloin hakeneet valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi rahoitussuunnitelmaan vuosille 22—25: Myllypuron jääurheilukeskus, Jyväskylän Hippos, Kuortaneen uintikeskus, Ruutikankaan ampumaurheilukeskus, Garden Helsinki, Projekti GH Oy, ja Turun Ratapiha, Ratapihan Kehitys Oy. Nämä olivat hakeneet. Emme voineet käsitellä mitään muita kuin niitä, jotka olivat hakeneet valtakunnallista statusta. Sen jälkeen niitä käsittelimme, ja päätökseksi syntyi yksimielinen: ”Valtion liikuntaneuvosto hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä esitetyt hankkeet valtakunnallisiksi huippu-urheilun hankkeiksi.” Lisäksi valtion liikuntaneuvosto nosti valtakunnalliseksi huippu-urheilun hankkeeksi Kuortaneen uimakeskuksen. Tämä oli päätös marraskuussa 21. No sitten marraskuussa 22 oli seuraava käsittely, ja täällä viitataan suunta-asiakirjaan, jossa kerrotaan aika tarkasti se, millä tavalla nämä valtakunnalliset hankkeet voivat korotettuja tukia saada, ja kun tähän useampaan kohteeseen on viitattu, niin suunta-asiakirja toteaa: ”Kun vireillä on useita samaa lajia, samoja lajeja palvelevia mittavia hankkeita, voi ainoastaan yhdellä olla mahdollisuus niin sanottuun valtakunnalliseen statukseen ja tämän myötä normaalia suurempaan harkinnanvaraiseen valtionavustukseen.” Tällä kertaa eli marraskuussa 22 seuraavat tahot ovat ehdottaneet hankettaan valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi vuosille 23—26: Helsingissä Myllypuron jääurheilukeskus ja Helsinki Garden, Hippos Jyväskylä, Kuortaneen uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus, Ruutikangas, Lappeenrannan Aviasport Areena ja Turun Ratapihan Kehitys eli Turun Ratapiha ‑hanke. Näistä todettiin silloin valtion liikuntaneuvostossa, että Helsingissä hallitilanne on hieman epäselvä tämän Helsinki-areenan, Hartwall-areenan, Venäjä-seikkailujen myötä, ja sitten totesimme kuitenkin yksimielisenä päätöksenä, että liikuntaneuvosto toteaa, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan nykyaikainen urheilu- ja tapahtuma-areena. No sitten minusta tuli puheenjohtaja tällä vaalikaudella, pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella, ja olemme jatkaneet tätä samaa käsittelyä, josta nyt on syntynyt kuva, ettei tätä ole koskaan käsitelty missään. Me käsittelimme tätä seuraavan kerran 14. joulukuuta 23. Kansanedustajia on ollut tässä kokouksessa paikalla lisäkseni Ritva Elomaa, Pauli Kiuru, keskustasta Markku Siponen ja Mari-Leena Talvitie, joka on nyt ministerinä. Silloin käsittelimme tätä, ja jälleen opetus- ja kulttuuriministeriöön saapuneissa rahoitussuunnitelmaehdotuksissa yhteensä kahdeksalle hankkeelle on haettu valtakunnallisen hankkeen statusta, ja sitten liikuntaneuvosto on puoltanut tämän virkavalmistelun pohjalta valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettujen kohteiden Garden Helsinki, Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus, Kontiolahti, Puijon hyppyrimäen peruskorjaus, Kuopio, Hakametsän Sport Campus, Tampere, Turun Ratapiha, valtakunnallinen status. Tämä on käsitelty silloin... [Vasemmalta: Viisi ja puoli minuuttia! — Puhemies koputtaa] —Selvä. — Otetaan uusi puheenvuoro, ja palataan sitten tuohon pöytäkirjaan.

Arvoisa herra puhemies, hyvä pääministeri, muut ministerit, edustajakollegat ja täysistuntoa seuraavat! Käytän tämän puheenvuoron nyt kansanedustajana mutta myös pitkäaikaisena valtion liikuntaneuvoston jäsenenä. Olen toiminut valtion liikuntaneuvostossa pian 20 vuoden ajan, vuodesta 2007 lähtien, toimien sen varapuheenjohtajana aikanaan, mutta myös rakentamisjaoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Tämä instanssi on se, joka Suomessa näitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita yhtenä päätyönään käsittelee. Meidän ministereistä monet ovat olleet mukana tässä toimielimessä, edustajakollegoistakin monet. Aloitan kuitenkin puheenvuoroni sillä, että me tarvitsemme tähän maahan toimia, jotka vahvistavat meidän taloutta, matkailua. Tapahtumateollisuudesta on tänään puhuttu aivan liian vähän minun mielestäni. Ja näitä varten tämäntyyppisiä hankkeita Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enempi. Matkailun merkitys maamme taloudessa on vahvistunut merkittävällä tavalla. Matkailun bkt-osuus nousi kahteen ja puoleen prosenttiin, ja se työllistää lähes 150 000 henkeä. Matkailuala kasvoi itse asiassa viime vuonna kaikista OECD-maista Suomessa eniten, 16,5 prosenttia. Tämä tuo työpaikkoja, tämä tuo verotuloja. Ja sitten tietysti tapahtumateollisuus tämän ympärillä merkittävänä toimijana työllistää vakituisesti noin 24 000—25 000 ihmistä, välillisesti jopa 200 000. Yrityksiä tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200, ja alan arvo on jopa kolme miljardia. Tästä puhutaan, kun tähän maahan halutaan kulttuuria, teattereita, tapahtuma-areenoita ja muuta, näitä tukevaa infraa. Sitten ajattelin, että käyn hivenen läpi sitä, mitä valtion liikuntaneuvostossa on tämän asian ympärillä tehty. Suunta-asiakirja on asiakirja, joka ohjaa siis meidän liikuntapaikkarakentamista. Siellä aikanaan parisenkymmentä vuotta, vajaa 20 vuotta sitten, syntyi tilanne, että tämä normaali tuki, joka on noin 700 000—800 000 per hanke — puhutaan uimahalleista, jäähalleista, tämäntyyppisistä — ei enää toiminutkaan tietyissä isommissa hankkeissa. Esille nousi Olympiastadionin peruskorjaustarve, Kansi-areena eli nykyinen Nokia-areena, muutamia talviurheilukeskuksia, mäkihyppypaikkoja ja muita, ja näiden pohjalta luotiin järjestelmää tunnistaa tällaisia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita. Tämän prosessin kautta on edetty tässä Garden-kysymyksessä, mutta myös muissa hankkeissa, joita tässä esille toin. Haluan alleviivata sitä, että nämä ovat aina harkinnanvaraisia, eli kaikille areenoille ei valtion ole välttämätöntä tukea osoittaa, vaan ne ovat aina harkinnanvaraisia, kokonaisharkintaan perustuvia hankkeita. Sen takia pääkaupunki Helsinki on yhtenä aivan konkreettisena noussut tässä esille. Kaikkia on kohdeltu tismalleen samalla tavalla, myös tämän Helsinki Garden -hankkeen kohdalla. Käyn sitä kohta läpi tuossa muutamien pöytäkirjanotteiden kautta. Ja kun täällä on puhuttu vakiintuneista toimintatavoista, niin voin senkin todeta, että ne ovat olleet tismalleen samanlaisia. Katsoin, millä tavalla esimerkiksi Olympiastadionin suuri hanke on lähtenyt liikkeelle. Se koettiin silloin niin massiiviseksi hankkeeksi, että saman tien totesimme, että ei, se ei onnistu täältä normaalista valtion liikuntapaikkarakentamisesta. Sen jälkeen käytiin laaja keskustelukierros kaikkien puolueiden kanssa. Se taisi nousta peräti hallitusohjelmaan kirjaukseksi ja päätökseksi, että näin lähdetään tekemään, ja 16.5.2012 talouspoliittinen ministerityöryhmä teki siitä päätöksen. Ja hyvät edustajakollegat, sekin päätös, jonka teki silloin vasemmistoliittolainen urheiluministeri, oli myös ehdollinen. Tässä kerrottiin, että kyllä, Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin remonttiin, mutta Helsingin kaupungin pitää osallistua siihen puolella. Se oli ehdollinen tismalleen samalla tavalla. Kukaan ei sanonut, että raha tulee automaattisesti, niin kuin ei tässä Garden-hankkeessakaan. Tämä on hyvä tässä kokonaisuudessa muistaa. En, arvoisa puhemies — ja puhemieskin ehti tässä puheenvuoroni aikana vaihtua — päässyt näihin pöytäkirjoihin vielä lainkaan. Palaan niihin hetken kuluttua. Ne vievät tässä jonkun tovin sitten sen jälkeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää teitä siitä, että päätitte kutsua eduskunnan koolle kesätauolta. Näin aito ja toimiva demokratia toimii. Se on arvokasta myös opposition tiedonsaannin näkökulmasta. Näin olisi itse asiassa pitänyt toimia myös viime vaalikaudella, kun silloisen ministeri Tuppuraisen johdolla tehtiin miljardidiilejä Uniperin kanssa. Ne olivat historiamme kalleimmat tekstiviestit. Tänään puhumme 35 miljoonasta, silloin puhuttiin 5,8 miljardista. Helsingin Sanomat uutisoi Uniper-fiaskosta, kuinka jokaiselle kotitaloudelle tuli 1 700 euron tappio. Edustaja Tuppurainen, te puhuitte veronmaksajan rahan käytöstä. Ehkä silloin olisi sitä kannattanut myös miettiä. Pidän viisaana, että tämä asia nyt katsotaan uudelleen. Seuraava hallitus voi tästä tehdä halutessaan päätöksen. Mutta itse toivon, että tässä maassa jatkossakin nähdään kulttuurin, konserttien, tapahtumien ja myös huippu-urheilun laajempikin merkitys. Elinvoimaa ja kasvua tämä maa ennen muuta huutaa. [Suna Kymäläinen: Ei ehtinyt sanoa Sanna Marin!]

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kettunen puhui niin kovin kauniisti, niin haluan kiittää häntä kauniista sanoista ja toivottaa oikein hyvää kesää myös edustaja Kettuselle, kaikille kollegoille, puhemiehelle, koko eduskunnan väelle ja kaikille suomalaisille.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hän oli yksinäinen optimisti. [Aki Lindén: Tuo äskeinen vai? — Naurua] Maamme talous on nyt toipumassa. Edelleen ilmassa on kuitenkin kysymysmerkkejäkin, ja toipumista varjostavat Lähi-idän kriisi, kohonneet energiahinnat ja talousnäkymiin liittyvä epävarmuus. Talouskehitykseen liittyy siis edelleen huomattavaa epävarmuutta, ja toivottavasti nyt ensi tiedot Lähi-idästä, Hormuzinsalmelta ja Iranista realisoituisivat kohti pysyvämpää rauhaa. Toivomme myös rauhaa Ukrainaankin, ennen muuta Ukrainan ja ukrainalaisten takia, mutta toki tämänkin pitkittyneen sodan vaikutukset näkyvät koko maailmassa. Valtiovarainministeriön tuoreessa raportissa todetaan nyt, että talouskasvu on alkuvuonna ollut odotettua vahvempaa. Itse asiassa maamme talous on jo kasvanut kolmatta vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että pääministeri Petteri Orpon hallituksen toimet toimivat. Tilastokeskuksen tarkentuneet ennakkotiedot kertoivat, että maamme bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 0,8 prosenttia, aiempi arvio viime vuodelta oli 0,2. Kasvu siis nelinkertaistui, en muista tällaista nähneeni ainakaan 20 vuoteen, ja tämä Tilastokeskuksen korjattu oikea luku vaikuttaa myös kaikkiin tehtyihin ennusteisiin. Eli maamme talous on kasvanut hyvin jo pidempään ja vahvistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka toimii. Voisi tiivistäen todeta, että Orpon hallituksen talouspolitiikka on vaikeassa maailmanpoliittisessa tilanteessa toiminut varsin hyvin. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt tuoreimpaan kasvuun vaikutti erityisesti viennin hyvä vire. Taloutemme kasvoi siis viime vuonna 0,9 prosenttia ja 0,9 prosenttia jo vuonna 24 ja viime vuonna 0,8 prosenttia, ja nyt alkuvuosi on ollut hyvässä nosteessa. Merkittävä huomio on sekin, että samaan aikaan on tehtyjen työtuntien määrä laskenut, eli tuottavuus on siis kasvanut aika lailla reippain askelin. Kuka muistaa, kun pääministeri Petteri Orpoa kutsuttiin yksinäiseksi optimistiksi, kun hän viime syksynä nosti esiin talouden positiivisia merkkejä? Orpoa parjattiin optimismista, vasemmisto-oppositio toitotti, että kasvu on aina jäänyt nurkan taakse, [Pia Viitanen: No niin se onkin!] ja haluttiin oikein yhdessä synkistellä. Arvoisa vasemmisto-oppositio keskustan kanssa: nyt tarkentuneiden tietojen mukaan maamme talous kuitenkin kääntyi hyvään kasvuun jo vuonna 24, ja viime vuonna talouskasvu jatkui. Itse asiassa vuosittaisten bkt-lukujen tarkentuminen on kokoaan suurempi muutos: Suomi onkin painellut noin prosentin kasvussa viimeiset pari vuotta. Tarkentuneet luvut kertovat, että Orpon hallituksen toimet toimivat. Mitä tarkoittaa tämä? Ennusteita nostetaan taas syksyllä. Taloudessa on lähtenyt hyvä kierre jo aikaa sitten käyntiin, ja se on tämän vuoden alun tietojen perusteella voimistumassa. Taisi joku ekonomisti jo puhua, että edes kahden prosentin kasvu ei ole poissuljettua. Suomella menee nyt siis jo paremmin kuin uskommekaan, ja tällä luodaan siis parempaa, vaurasta, kasvavaa ja itsevarmempaa Suomea. Se on hyvä uutinen ihan jokaiselle suomalaiselle. [Aki Lindén: Ja velka kasvaa!] Arvoisa puhemies! Tehtävää kuitenkin riittää, ja tekemättä ei voi jättää. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander totesi tämän ennusteen julkistamisen yhteydessä, että näkymä, josta Suomen talous ponnistaa seuraavalle hallituskaudelle, odottaa vielä sumun hälvenemistä. Sen sijaan julkisessa taloudessa näkymä on selkeä: rakenteellisen epätasapainon oikaiseminen vaaditusti edellyttää maaltamme mittavia, nopeasti vaikuttavia, suoria sopeutustoimia myös ensi vaalikaudella. Mutta haluan nostaa esille sen, että meillä on erittäin vaikea työttömyystilanne edelleen. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys vaivaavat maatamme, ja julkisen talouden tila ei kohene tulevina vuosina ilman uusia sopeutustoimia, sillä puolustusmenojen kasvu jatkuu tulevina vuosina merkittävästi, korkomenot ovat korkeat ja niin poispäin. Myös velkasuhde tulee nousemaan merkittävästi jatkossakin. Maamme talous siis kasvaa vaikeasta ympäristöstä huolimatta, vaikka energian hinta, korkotaso ja geopoliittinen epävarmuus painavatkin taloutta, ja VM nosti tämän vuoden omaakin kasvuennustettaan. Myönteistä on sekin, että maahamme uskalletaan jälleen investoida. Vientikin vetää jälleen epävarmuudesta huolimatta, ja lopputulemana voisin todeta, että velkaantumisen hillintää tulee jatkaa määrätietoisesti myös ensi ja ehkäpä vielä sitäkin seuraavalla vaalikaudella. Tehtävä on massiivinen mutta toki meidän kaikkien suomalaisten yhteinen. Tämä on lopulta edellytys vakaudelle, luottamukselle ja matalammille koroille tulevaisuudessa, ja vaikeinta tässä tulee olemaan se, että talouden sopeuttaminen on pyrittävä toteuttamaan siten, että se ei haittaa alkanutta ja vahvistuvaa talouskasvua paljoakaan, toivottavasti ei yhtään. Nyt olisi myrkkyä esimerkiksi keskustan esittämät miljardien veronkiristykset tuleville vuosille. Nyt tarvitaan enemmän talouskasvua tukevia toimia ja ennen muuta samalla rakenteellisia, kestävää kasvua tukevia uudistuksia.

Arvoisa puhemies! En itse ole tukipalveluista puhunut, vaan puhuin siitä valinnasta, jossa ihminen tekee valinnan, haluaako käyttää sähköisiä palveluita. Jos sellainen asiantuntijalausunto löytyy, jossa todetaan, että se on kustannuksista ollut kiinni, että sen automaattisesti pitää sieltä poistua, niin sitten se varmasti on kustannuskysymys. En ymmärrä sitä, että jos ihminen aamulla tekee ruksin, puolelta päivältä tyttären kanssa käy siellä ja iltapäivällä laittaa ruksin takaisin, mitä kustannuksia siinä yhteiskunnalle on syntynyt. Ei mitään. [Hanna Räsäsen välihuuto] — Ei mene siinä päivän aikana tietenkään. — [Eveliina Heinäluoma: Puhutte nyt asian vierestä!]

Arvoisa puhemies! No, enpä jaksa uskoa sitä, että tämän täpän voimassaolo, että haluan paperilla tai sähköisenä, on ollut säästökysymys, vaan se on todennäköisesti tekninen kysymys, että se sieltä poistuu. Ja ei varmasti säästä rahaa se, että ihminen itse tänään laittaa merkin, että en halua vastaanottaa, ja se muuttuu illalla. Se ei tässä maassa yhtään euroa enempää vie eikä säästä, vaan se muutos todennäköisesti kuluttaa enempi. Ymmärsin, että sosiaalidemokraatit esittivät tämän koko lain hylkäämistä. Itse en tämän koko lain hylkäämistä kannata.

Arvoisa rouva puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! En ole tämän lainsäädännön käsittelyyn itse eduskunnassa osallistunut, mutta tämän aiheen parissa olen pidempäänkin saanut täällä töitä tehdä ja aiempiinkin keskusteluihin osallistua, ja aina näissä jollain tavalla tulee mieleen vanha toteamus, että niin muuttuu maailma, Eskoseni. Tuli mieleen oman kansanedustajaurani aika alkuvaiheilta, kun eduskunnassa käytiin keskustelua postin jakeluvelvoitteesta ja kuinka kiivaasti silloin käytiin varsin napakkaakin keskustelua siitä, pitääkö postin tulla viitenä päivänä viikossa, ja siitä pidettiin silloin tiukasti kiinni, vaikka Posti ilmoitti jo itse, että se ei ole muuttuvassa maailmassa ja muuttuvassa tilanteessa mahdollista eikä myöskään järkevää, mutta poliitikot silloin päättivät, että viitenä päivänä ne jaetaan, ja niin toimittiin, kunnes, jos oikein muistan, viime hallituskaudella muutettiin tätä yleispalveluvelvoitetta ja varmistettiin nyt sitten jako hieman harvemmalla jaolla. Näin se vain tapahtuu. Jos katsotaan, mitä meidän kirjepostille, lehdille ja kaikelle muulle on tapahtunut, niin jakelumääräthän ovat merkittävällä tavalla vähentyneet, ja voi hyvin todeta myös, että tekemättäkään ei voi jättää. Toki olisimme varmaan voineet määrätä, että posti viedään viitenä päivänä viikossa. Mitä se olisi hinnoissa sitten tarkoittanut, niin se olisi tietysti ollut kovinkin massiivinen, ja kohtuuhyvin olemme pärjänneet tämän muutoksen myötä. Tässä on käyty hyvää keskustelua nyt siitä, että maailma digitalisoituu ja sen myötä myös julkiset palvelut muuttuvat, ja itse yhdyn niihin huomioihin ja toteamuksiin, että tällainen Suomi.fi-palvelu on tervetullut ja se varmasti parantaa näiden palveluiden löydettävyyttä ja sitä, että ne ovat yhdessä, mahdollisimman turvallisessa paikassa. Toisaalta myös minua itseäni aika ajoin harmittaa, kun tulee viesti, että on tullut viesti Suomi.fi-palveluun, ja siinä viestissä ei kerrota, mitä se koskee. No, se on kai turvallisuussyy, että se ei siinä tekstiviestin matkassa tai sähköpostin matkassa ole vaan vasta sen jälkeen, kun sinne kirjautuu, tiedon siitä saa, eli joskus nämä ovat myös näitä turvallisuuskysymyksiä. Mutta yhdyn myös niihin huomioihin, että miten varmistamme perille menon. Se on oleellinen osa, mutta toisaalta pitää muistaa sekin, että ei kirjepostikaan sataprosenttinen ole, eli meillä kirjepostissakin tapahtuu hukkumisia tänäkin päivänä, ehkä enempikin kuin aikanaan, ja aina kirjepostikaan ei ole se takuuvarma tiedonvälittämisen keino. No, itse yhdyn huomioihin näistä, mitä ongelmia tässä digitalisaatiossa on. Yhtenä on tietysti saavutettavuus. Niin kuin täällä on todettu, meillä kaikilla ei Suomessa ole kattavaa edes mobiiliyhteyttä saatavana, ja se on oma ongelmansa sähköistyvässä maailmassa. Toisena on sitten aihe, josta olen eduskunnassa puhunut lukuisia kertoja, verkkoesteettömyys. Tässä on kyllä paljon tehtävää myös ihan julkisilla palveluntarjoajilla. Tämähän ei koske pelkästään niitä 500 000:ta ihmistä, joilla ei ole taitoja käyttää, vaan siellä on joukossa myös ihmisiä, joilla on jokin muu rajoittava tekijä käyttää, esimerkiksi näkö tai joku muu, mikä tekee tästä toimimisesta vaikeaa. Kannustan kaikkia, niin julkisia kuin myös yrityksiä, panostamaan verkkoesteettömyyteen. Sitten digisyrjäytyminen, joka on näille sukua ja jolla on yhteys ilman taitoja oleviin kansalaisiin, ja sitten nostan esille vielä saavutettavuuden rinnalla huoltovarmuuskysymyksen, miten varmistamme erilaisissa tilanteissa, että nämä palvelut sitten toimivat, jos esimerkiksi sähkö on huonommin saatavissa kuin normaalissa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Loppuun: Itse olen samaa mieltä tätä keskustelua kuunneltuani, että tämä vapaaehtoisuus on tärkeä tässä, mutta myös siihen on helppo yhtyä, että tätä pysyvää valintaa olisi ehkä tarpeen jatkossa miettiä, että se ruksi säilyisi siellä senkin jälkeen, jos on vaikka niin kuin edustaja Lindén tässä esimerkkikeississä kävi läpi, että joku lähiomainen tai ystävä auttoi yhden kerran käymään ja sen jälkeen kaikki lähtikin sähköisenä tulemaan. Toivon, että tämä on kysymys, jota erityisesti seurataan ja katsotaan, millä tavalla sitä voidaan tehdä. Ei tämä varmastikaan jää viimeiseksi muutokseksi digitalisoituvassa Suomessa, vaan meillä tulee näitä muutoksia tapahtumaan, niin kuin tuossa kuvasin, miten postinjakelu on muuttunut viisipäiväisestä pikkuhiljaa postin vähentyessä, ja toisaalta tällä puolella mennään sitten kehityksessä eteenpäin. Mutta niin kuin totesin, niin muuttuu maailma, Eskoseni.

Arvoisa puhemies! Edustaja Pitko, teidän hylkynne ydin ei ollut tämä kadonneen... [Ben Zyskowicz: Menee lapsi pesuveden mukana!] — Myös ne menevät tässä, niin kuin edustaja Zyskowicz vieressä toteaa, kumoutuvat, jos tämä lainsäädäntö hylätään, niin kuin te omassa esityksessänne esitätte koko lainsäädännön hylkäämistä. Edustaja Lindén hyvin tuossa edellä kuvasi tätä tilannetta — ja yhtyi kanssani esimerkiksi tähän kadonneen etsimiseen — joka on tietysti täysin kohtuuton ja kuormittaa meidän viranomaisresursseja tällä hetkellä ja jossa ei ole järkeä, ja tähän saadaan nyt muutos.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Itse pidän tätä poliisilain uudistusta perusteltuna ja itse asiassa sitä, mitä hallitus esitti, jopa vielä parempanakin. Tähänhän on tiettyjä muutoksia jouduttu eduskunnassa tekemään. Niidenkin myötä tämä vie ainakin omasta mielestäni tilannetta parempaan suuntaan. Halusin oikeastaan tämän puheenvuoron käyttää sen takia, että hämmästelen sitä, että vihreät esittävät tämän lainsäädännön hylkäämistä. Jos otan muutaman esimerkin, niin tämän hylkäämisen esittäminen tuntuu entistä kummallisemmalta. Esimerkissä raiskaaja menee sairaalaan piiloon ja on sairaalassa. [Aki Lindén: Ei sairaaloihin voi mennä piiloon!] — Sairaalaan voi mennä esimerkiksi tilanteessa kertoakseen, että on jokin vaiva, niin pääsee kyllä sairaalaan. Lääkärinä toimiessaan edustaja Lindénkin vastaanotti eikä varmastikaan sanonut, että en ota vastaan, jos ihminen tuli valittamaan huonoa oloa tai muuta. — Eli raiskaaja menee sairaalaan piiloutuakseen, ja poliisi soittaa ja kysyy, onko raiskaaja sairaalassa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä hetkellä sairaala ei voi kertoa, että tämä henkilö on siellä sairaalassa. Tämän lainsäädännön voimaan tultua voidaan kertoa ja antaa viranomaiselle tieto, että kyllä raiskaaja on täällä sairaalassa. Näin voidaan toimia. No, otetaan toinen esimerkki, mikä on minun mielestäni vielä hullumpaa. Meillä on muistisairas mummo, joka katoaa marjametsään, ja häntä ryhdytään etsimään. Sinne ensimmäisenä kutsutaan poliisi, todennäköisesti useita partioita, jotka lähtevät etsimään muistisairasta marjanpoimijaa. Seuraavaksi sinne kutsutaan ehkä sopimuspalokuntalaiset. He lähtevät haravoimaan sitä metsää. Tämän jälkeen virka-apuna Puolustusvoimista varusmiehiä. He ovat siellä illat, yöt, viikonloput, juhannukset, joulut — no, marjassa ei jouluna olla mutta kadoksissa voidaan olla — [Timo Harakka: Hyviä esimerkkejä!] etsimässä virka-apuna tätä kadonnutta ihmistä, olkoon hän sitten marjassa kadonnut tai talvella pakkaseen kadonnut. Äärimmäisen tärkeää löytää nopeasti, vaikka edustaja Harakkaa naurattaakin. Siinä puhutaan tämän henkilön elämästä ja kuolemasta useissa tilanteissa. Todennäköisesti sinne kutsutaan vielä, jos ei henkilöä löydy, myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu tekemään tätä työtä. Ja kun poliisi soittaa ja kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei saa tällä hetkellä kertoa, että kyllä, hänet on jo tuotu tänne sairaalaan jonkun toisen toimesta, joka hänet oli löytänyt tienposkesta tai muualta, vaan poliisin, sopimuspalokunnan, virka-avun, varusmiesten, vapaaehtoisen pelastuspalvelun tulee jatkaa etsimistä, vaikka tämä kadonnut henkilö on jo hoidossa ja saatu pelastettua pakkasesta tai sieltä marjametsästä. On aivan käsittämätöntä, että tästä ei viranomainen voi toiselle viranomaiselle edes kysyttäessä antaa tietoa. Kun poliisi kysyy, onko tämä henkilö sairaalassa, niin sairaala ei voi sitä kertoa. Itse pidän tätä tiedonvaihtoa viranomaisten välillä erittäin tervetulleena. Tai sitten näissä erilaisissa tilanteissa hoivakodeissa, sairaalan päivystyksissä, joissa on kyse vaikkapa lievästä pahoinpitelystä, voisi poliisille kertoa, kuka tekijä on, eikä ainoastaan tapahtunutta. Sen takia ihmettelen, että vihreät vastustavat tätä lainsäädäntöä, joka siis merkittävällä tavalla lisää suomalaisten ihmisten turvallisuutta, niin kuin esimerkiksi edustajat Hänninen ja Vornanen tuossa edellä äsken kuvasivat. [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!]

Arvoisa puhemies! Katsoin tässä THL:n sivuilta, että vuoden 25 kokonaiskulutuksesta ei ole saatavilla vertailukelpoista arviota tämän matkustajatuonnin ja verkko-ostojen osalta mutta sen sijaan kotimainen tilastoitu kulutus laski 4,5 prosenttia edellisvuodesta ollessaan noin 6,9 litraa sataprosenttista alkoholia. Eli kotimainen tilastoitu kulutus on vähentynyt vuoden takaisesta: Alkoista, ruokakaupoista ja ravintoloista ostettu määrä väheni kaikilla Suomen hyvinvointialueilla. Ainoastaan vahvan oluen kulutus kasvoi. Muiden juomaryhmien kulutus laski. Eli tämä nyt on tilastotietoa THL:n virallisista tiedoista.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitushan on tehnyt myös muutamia muita toimia alkoholilain ympärillä: viinien tuonti ruokakauppaan ja pientuottajien aseman vahvistaminen. Muistan, että silloinkin tässä salissa kuultiin sisällöltään samanlaisia puheenvuoroja, että nyt alkoholinkulutus sitten räjähtää käsiin, kun viinit ruokakauppoihin tulivat. No, jos katsotaan puolueettoman THL:n tilastoja, niin viime vuodelta ne kertovat, että suomalaisten alkoholinkulutus on edelleen laskenut. Viime vuonna suomalaiset kuluttivat noin 6,9 litraa alkoholia ja vuoden takaisesta vähennystä tapahtui 4,5 prosenttia. Elikkä viime vuonna käytettiin alkoholia 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Tämä on siis faktaa THL:n tilastoista, jotka kertovat suomalaisten alkoholin hankinnasta Suomessa. No, tänään meillä on sitten käsittelyssä alkoholilain seuraava esitys, jossa on kyse siis etämyynnin ja toimitusten selkeyttämisestä ja niiden tuomisesta EU-lainsäädännön mukaisiksi. Itse kun katsoin tuota sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitkää ja perusteellista käsittelyä, niin olin jopa hivenen yllättynyt, että kaikki StV:ssä olevat puolueet kannattivat alkoholin kotiin toimittamista. Myös kristillisdemokraatit siellä olivat tämän kotiin kuljettamisen kannalla. Ero taisi olla siinä, voiko kotiinkuljetus tapahtua saman vuorokauden aikana vai tapahtuuko se myöhemmin. Eli jos ihminen tilaa pitsan ja oluen, niin pitsa tulee illalla ja olut tulee sitten seuraavana iltana. Tämä oli kait yksi ero siinä ja sitten tässä prosenttirajassa oli toinen, mutta kaikki puolueet kannattivat kotiinkuljetusta, vaikka tässä keskustelussa on saanut sellaisen kuvan, että näin ei olisi. Tämä on yksi toimenpide etämyynnin ja toimitusten selkeyttämiseksi EU-lainsäädännön mukaisiksi, ja olen edustaja Räsäsen kanssa samaa mieltä siitä, niin kuin valiokuntakin, että meidän on seurattava tarkkaan tämän lainsäädännön vaikutuksia, vaikutuksia kulutukseen, jatkuuko tämä myönteinen kehitys, että suomalaiset kuluttavat aiempaa vähemmän, niin kuin edellisten muutosten jälkeen on tapahtunut, vai tapahtuuko muutos toiseen suuntaan, mitkä ovat haittojen vaikutukset ja vaikutukset näihin, joita tässä keskustelussa on esille tullut. Se on äärimmäisen tärkeää, ja sen mukaan sitten tehdään jatkossa toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Meillä taloudessa näkyy lukuisia hyviä merkkejä. Se on erittäin myönteistä pitkän, vaikean taloustilanteen jälkeen, ja toivottavasti nämä merkit nyt vain vahvistuvat. Tämä on yksi hyvä lisä, piristysruiske toivottavasti siihen kotitalouksien kulutukseen, mutta sitä kautta myös laajasti näitä palveluita koteihin vieville aloille, joita tämä kotitalousvähennyksen korotus koskettaa. Tervehdin erittäin myönteisesti sosiaalidemokraattien ehkä historiallisestikin poikkeuksellisen vahvoja myönteisiä kannanottoja kotitalousvähennystä kohtaan tässä keskustelussa. On erittäin arvokasta — tällä hetkellä vasemmistoliitosta ei ketään ole paikalla, eikä ole kuulunut, mikä on heidän kantansa — että sosiaalidemokraatithan ovat tällä vaalikaudella kääntäneet takkinsa kotitalousvähennyksen osalta ja kääntyneet vahvasti kannattamaan sitä. Se on erittäin tervetullut muutos siihen, että vielä vuonna 2024 SDP itse asiassa esitti leikkausta kotitalousvähennykseen. Nyt saimme selkeän viestin, että sosiaalidemokraateille kotitalousvähennys on lähes pyhä ja siihen ei varmasti tulevaisuudessakaan sitten kosketa. Tämä on selkeä toimenpide auttamaan ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on kohdennettu erityisesti arjen apuun, siivoukseen, kotien pieniin remontteihin, hoivaan, fysioterapiaan ja muuhun kotona tehtävään työhön. Tämä tulee toivottavasti näkymään myös tilauskirjoissa ja sitä kautta maamme työllisyydessä myönteisellä tavalla. Tämä muutos tulee voimaan siis takautuvasti, ja halusimme sitä silloin tuoreeltaan heti viestittää, että ei tarvitse jäädä odottamaan, ja haluan tänäänkin alleviivata sitä, että jos tätä keskustelua kuuntelee, että koska tuo parempi kotitalousvähennys tulee voimaan, niin parempi kotitalousvähennys on tullut voimaan 1.1.2026. Eli takautuvasti niistäkin toimista, joita alkuvuoden aikana on tehnyt — kylpyhuoneremonttia, keittiöremonttia, fysioterapiaa, siivousta tai muuta — on oikeutettu saamaan tämän korotetun, paremman kotitalousvähennyksen. Enimmäismäärää pääministeri Petteri Orpon hallitus nostaa nyt 2 100 euroon, ja vähennysprosentti nousee 35 prosentista 40 prosenttiin. Lisäksi öljylämmityksestä luopumisen korotettu vähennys säilyy ennallaan. Tässä käytiin hyvää keskustelua siitä, pitäisikö kotitalousvähennystä sitten laajentaa asunto-osakeyhtiöihin. Se on ihan tervetullutta pohdintaa. Tätä on käyty varmasti ainakin kymmenen vuoden ajan, ja siihen on ollut omat syyt, miksi se ei ole edennyt. Isoin syy on tietysti ollut se, että näissä kiinteistöissä ikkunat ja tämäntyyppiset ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiöiden vastuulle, mutta nyt näyttää siltä, että yhä suuremmassa osassa Suomea itse asiassa asunto-osakeyhtiöt eivät saa enää lainaa. Silloin tämä lainanottovaade tai -tarve siirtyy asuntojen osakkaille, ja silloin voitaisiin tulla hyvin siihen tilanteeseen, että olisi ihan perusteltua tuoda ne samalle viivalle tämän kanssa, että jos asunnon omistaja joutuu teettämään niitä remontteja, jotka ennen ovat kuuluneet asunto-osakeyhtiölle, niin sanotusti enempi omana työnään tai ainakin kantamaan niistä taloudellisen vastuun suoraan henkilökohtaisella lainalla, niin silloin tämä laajennus voisi olla enemmän kuin perusteltu. Arvoisa puhemies! Sitten tämä matkakuluvähennys — erittäin tervetullut. Sen omavastuu lasketaan nyt 900 eurosta 800 euroon. Se tulee varmasti näkymään meidän työllisyyskehityksessä. Ja sitten erittäin iso kokonaisuus tässä on liikunta- ja kulttuuripuoli, jossa nyt sitten tämä etu hyvinvointiin, harrastamiseen, liikuntaan nostetaan 400 eurosta 540 euroon. Se on ollut samalla tasolla vuodesta 2009 lähtien, ja nyt sitten lähes 20 vuoden jälkeen sitä enimmäismäärää korotetaan 400 eurosta 540 euroon. Pidän myös erittäin myönteisenä, että tämä vähennys laajennetaan koskemaan myös kalastusta ja metsästystä, ja tällä puolella se on otettu erittäin myönteisesti myös vastaan. Kolme hienoa esitystä pääministeri Petteri Orpon hallitukselta.

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua. Kyllä itse ajattelen niin, että näissäkin kysymyksissä tietyllä tavalla se pakko on toiminut hyvällä tavalla myös ratkaisujen löytäjänä. Ei Euroopassa olisi varmasti vuosikausiin esimerkiksi otettu tällaisia askelia irti fossiilisista polttoaineista ilman Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa. En sano, että se oli hyvä, että näin tapahtui, mutta se on hyvä, että olemme Eurooppana irtaantuneet. Itse asiassa varmasti Suomessakin moni ajattelee nyt niin, että osittain ehkä arvosteluakin saaneet uusiutuvan energian hankkeet tai irtaantuminen fossiilisista ovat näyttäytyneet nyt huoltovarmuuskysymyksinä. Me olemme näissä kysymyksissä pärjänneet osaa Euroopan maista paremmin, kun emme ole olleet kytköksissä sillä intensiteetillä venäläiseen fossiiliseen polttoaineeseen kuin osa Euroopan maista on ollut. Tämä riippuvuussuhde on itse asiassa vaikeuttanut myös Ukrainan itsenäisyys-, puolustussotaa, kun osa Euroopan maista on sitten omaa napaansa tuijottaen ja toki lämpimiä kotejaan ajatellen lähtenyt vastustamaan tiettyjä toimenpiteitä sen takia, että ovat tarvinneet fossiilista polttoainetta Venäjältä. Tähän lannoitekysymykseen, jonka edustaja Kalmari nosti esille ja toi rehellisesti myös sen esille, että siellä on ollut myös omia haasteitaan: Uskoisin niin, että tässäkin kysymyksessä olisi hyvä laittaa jonkunlainen panos siihen, että lähdetään etsimään ratkaisuja yhdessä. On se sitten suomalainen ratkaisu, pohjoismainen ratkaisu tai Euroopan laajuinen ratkaisu, tärkeintä on se, että se ei ole ainakaan venäläinen ratkaisu.

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustajakollega Hänninen totesi, tämä on ennen muuta turvallisuuskysymys, ja tämä on ihan sen ytimessä. Kuitenkin joudun itse toteamaan tässä — aika harvoin hallituspuolueiden rivistä tätä kuulee sanottavan, yleensä tämä on opposition toistama toteamus, ja taisimme sen tänäänkin jo aiemmassa asiakohdassa kuulla — että mielestäni tämä esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Tämä ei vie näitä pakotteita tarpeeksi pitkälle vaan jättää edelleen niiden ulkopuolelle tiettyjä tuotteita, mitä en itse voi ymmärtää. Ulkoministeriö on siis valmistellut kansallisen asetuksen, jolla keskeytetään poikkeuslupien myöntäminen vientiin Suomesta Venäjälle. Tämä asetus on nyt tänään meillä käsittelyssä ja etenee eduskunnassa sitten eteenpäin. Tämä päätös siis koskee joukkoa lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita ja teknologiaa. Tuotteet ovat EU:n pakotteiden alaisia, mutta niiden vienti Venäjälle on ollut sallittua ulkoministeriön myöntämillä poikkeusluvilla. Perusteena ovat olleet lääketieteelliset ja farmaseuttiset syyt. Katsoin tuossa vähän tämän asian taustoja: tämän liikkeelle panevana voimana on ollut se, että on käynyt ilmi ja ulkoministeriössä on vakavat epäilyt siitä, että näitä tuotteita on päätynyt myös vääriin käsiin. On tullut tietoon, että lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tuotteita on päätynyt jopa sotilaalliseen tarkoitukseen Venäjällä, ja tämän vuoksi on siis ryhdytty näihin toimenpiteisiin kansallisesti. Toki itse toivoisin, että kyllä olisi syytä hoitaa ihan koko EU:nkin tasolla tällainen asia, miksi Euroopan unionista tällaista poikkeuslupakäytäntöä yleensäkään Venäjälle sallitaan. Muille kuin lääketieteellisille tavaroille voi tämänkin asetuksen jälkeen hakea poikkeuslupaa niin kutsutuista humanitäärisistä syistä, jos EU:n pakoteasetuksen edellytykset täyttyvät. Edellisten lisäksi on lääketieteellisiä ja farmaseuttisia tavaroita, jotka eivät ylipäätään ole EU:n pakotteiden alla. Näiden vientiin ei tällä hetkellä tarvitse edes erityistä lupaa. Yleisradio oli selvittänyt näistä poikkeusluvista, mille niitä oli haettu. Vähän itse ihmettelin, kun tätä uutista luin, että aika monessa yrityksistä ei oikein edes kehdattu vastata, että kyllä meiltä tällaista kauppaa käydään. Vastaukset olivat aika ylimalkaisia, kun Yle selvitti hakijayhteisöjä. Sitten esimerkiksi yksi näistä yrityksistä, joka voi edelleen tämän tiukennetun asetuksen jälkeen jatkaa kauppaa, on sairaalasänkyjä valmistava yritys, joka vie Venäjälle sairaalasänkyjä. No miksi ihmeessä Suomesta pitää sairaalasänkyjä Venäjälle viedä? Ei tällaisessa tilanteessa minun mielestäni mistään syystä. Ei ole meidän tehtävä käydä kauppaa Venäjän kanssa, on sitten kyse suklaasta, aseista, sängyistä, hirsirakennuksista tai mistään muusta. On parempi, että tämä kauppa on nyt niin kauan seis, kun Venäjää hallitsee diktaattori Vladimir Putin ja hänen Kremlin hallintonsa. Tämä osoittaa nyt vakavalla tavalla sitä, että erilaiset poikkeusluvat kuitenkin aiheuttavat sitä, että vuotoa tapahtuu koko ajan. Itse pitäisin tärkeänä, että tämä asetus ja lainsäädäntö laajennettaisiin niin, että se koskee kaikkea vientiä Venäjälle. Kyllä itse ihan hivenen ihmettelen sitäkin, että Eurooppaan päin vielä neljänkin vuoden jälkeen tulee sellaisia tuotteita, joita meidän täytyy Venäjältä tuoda. Bitumista me taisimme päästä onneksi jo eroon. Olemme kehittäneet siihen omaa tuotantoamme ja pystyneet tekemään sen nyt huoltovarmuuden kannalta järkevällä tavalla. Olen varma, että näissä muissakin asioissa, kun vain olisi tahtoa, löytyy kyllä ratkaisuja. Mielestäni Suomen itärajan pitäisi olla kiinni ihmisiltä mutta myös tavaralta sataprosenttisesti.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että keskustalla on edelleen tuskaa viime vaalikauden rahaa on -politiikasta, mutta tänään me puhumme kotimaisesta ruuantuotannosta. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, kuinka MTK:n riveistä todettiin, että tämä pääministeri Petteri Orpon hallitus on historian maatalousmyönteisin hallitus. [Välihuutoja] Se on kova viesti sieltä maanviljelijöiden keskusjärjestön riveistä ja tunnustus tälle. [Anne Kalmarin välihuuto] — Ja ymmärrän, että edustaja Kalmari ei malta kuunnella ja olla hiljaa silloin, kun muut puhuvat, sillä omatunto kolkuttaa pahalla tavalla. — Jos homma olisi hoidettu — siellä oli maatalousministeri Kurvista ja kumppaneita, kaikki jäi tekemättä — [Anne Kalmari: Ei jäänyt] niin silloin tilanne olisi tietysti toisen näköinen. Venäjän hyökkäyssotaa on nyt käyty viidettä vuotta täysimittaisena valloitussotana. Toistakymmentä vuotta Venäjä on hyökännyt, ja tämä on näkynyt merkittävällä tavalla energiakustannuksissa. Nyt sitten tuoreimpana Lähi-idän tapahtumat, Hormuzinsalmi, josta täällä on puhuttu. Edustaja Hemmilä esimerkiksi tuossa alussa nosti esille juuri sen, miksi tässä pääministeri Petteri Orpon hallitus nyt toimii. Kotimainen ruuantuotanto on totta kai ruuan puhtauskysymys, se on ruuan laatukysymys, se on työllisyyskysymys, mutta se on myös huoltovarmuuskysymys, ja olen tyytyväinen, että tällä hetkellä tässä salissa käytännössä lähes kaikki tämän tunnustavat ja tunnistavat, että näin se on, ja sen eteen pitää tehdä toimia. Välillä tuntuu siltä, että osalle sähkö tulee edelleen pistorasiasta ja maito purkista, mutta kyllä ne tulevat sieltä maaseudulta suurin osa, ja näin ollen meidän pitää huolehtia siitä omasta ruuantuotannosta. Olen tyytyväinen siihen, että pääministeri Petteri Orpon hallitus ja maatalousministeri Sari Essayah toivat tämän lisätalousarvion täydennyksen kiireellisenä eduskuntaan. Tänään verojaosto on puheenjohtaja Janne Heikkisen johdolla tämän jo aamukokouksessaan käsitellyt ja valtiovarainvaliokunta edustaja Lohen johdolla sitten päivän ylimääräisessä kokouksessaan. Näin halusimme varmistaa sen, että tämä maksatus saadaan liikkeelle nyt eikä vasta vuoden päästä, eli nyt kun vielä verotukset ovat auki, niin tämä saadaan eduskunnassa hoidettua maaliin. [Juha Mäenpää: Onko demarit samaa mieltä?] Energiaveron lisäpalautus on neljä senttiä litralta kevytpolttoöljyssä, ja en oikein ymmärtänyt — kun olen ymmärtänyt, että edustaja Kalmari maatalouden tuntee — kun edustaja Kalmari sanoi, että tämä on oikean suuntainen. [Anne Kalmarin välihuuto] Tämä on, edustaja Kalmari, maksimi, minkä EU mahdollistaa. Tämä on maksimi, minkä EU mahdollistaa, ja me otamme nyt tämän hallituksen toimesta tämän maksimin käyttöön. Eli tuki on EU:n sallimassa maksimissa. Tähän käytämme tuon 20 miljoonaa: 10 miljoonaa tänä vuonna ja 10 miljoonaa ensi vuonna. Mutta on totta, että meillä on kotimaisessa ruuantuotannossa pitkään jatkunut kannattavuusongelma, ja itse ainakin näen sen niin, että ei sitä ratkaista pelkästään tukipaketeilla tai tämäntyyppisilläkään tuilla vaan se ratkaistaan ennen muuta markkinoilla, ja siksi olen tyytyväinen, että tämä nykyhallitus esimerkiksi elintarvikelain uudistuksen vei maaliin. Se jäi ministeri Kurviselta hoitamatta. Sitten Finnveran takausvastuut laajennettiin myös maatalouteen. Ei sitäkään keskusta hoitanut silloin, kun oli maataloudesta vastaavana ministerinä, ja taitaa olla, että meidän historiastakin valtaosan ovat keskustaministerit tätä sektoria hoitaneet. Ja kun täällä edelleen keskustasta vastustettiin yhteisöveron alentamista, niin kyllä sekin avittaa meidän kotimaista maataloutta ja maa- ja metsätaloustoimijoita. Eli en oikein ymmärrä tätä kritiikkiä, jota sieltä kuuluu. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tervetulleena, että tässä hallitus toimii ripeästi ja myös eduskunta on osoittanut sen, että kun on aika toimia, tarve toimia, niin talosta löytyy yhteistä tahtoa asiat viedä reippaasti maaliin.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että vasemmistoa keskustan kanssa vähän näyttää pelottavan se, että nyt talous on lähdössä kasvuun. Meillä on Euroopan nopein kasvu. Bkt kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä plus 0,9 prosenttia. Vienti vetää taas: pk-yritysten vienti 46 prosenttia plussaa vuoden 24 tasoon. Suomeen investoidaan jälleen, edellisvuodesta plus 14 prosenttia. Tilauskirjat täyttyvät, teollisuuden uudet tilaukset edellisvuodesta plus 7,7 prosenttia. Ja kuten sanoin, ostovoima on korjaantunut sieltä syvästä dropista, Marinin hallituksen ostovoimakuopasta. [Pia Viitasen ja Pia Lohikosken välihuudot] Olemme lähellä ennätysostovoimaa tällä hetkellä palkansaajien osalta. Tässä on hyviä merkkejä, ja ymmärrän, että se harmittaa siellä ja totuus naurattaa ja sitten omissa puheissa puhutaan aivan muuta kuin mitä me olemme sanoneet.

Arvoisa puhemies! Maamme taloudessa näkyy nyt pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Niitä satelee, hyviä viestejä useilta tahoilta, varovaisia mutta myönteisiä yhtä kaikki. Ilta-Sanomat kertoi jokin aika sitten, että suomalaiset alkoivat kuluttaa, vähittäiskauppa kääntyi keväällä kasvuun. Tavara liikkuu, talous kasvaa, ja itse asiassa maamme teollisuustuotanto ylitti odotukset ja nousi maaliskuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2008. Myös rakentamisen suhdanteen elpyminen on jatkunut vähitellen, ja datakeskushankkeet ja infrarakentaminen vetävät. Investoinnit jopa plus 14 prosenttia, Euroopan nopein kasvu bkt:ssä, plus 0,9 prosenttia, pk-yritysten vienti plus 46 prosenttia, tilauskirjat täyttyvät, plus 7,7 prosenttia, ja mikä parasta, Marinin hallituskauden syvä droppi ostovoimassa on nyt viimein korjaantunut ja ihmisten ostovoima on palautunut. Tässä on paljon hyviä merkkejä. Pidetään yhdessä huolta, että ne kantavat eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että edustaja Lindtman lähti salista, sillä nyt taloudessa näkyy niitä hyviä merkkejä, joita hän on pelännyt. Euroopan nopein kasvu: bkt 0,9 ensimmäisellä neljänneksellä. Vienti vetää taas: [Timo Harakan välihuuto] pk-yritykset 46,3 prosenttia vuoden 24 tasoon. Suomeen investoidaan jälleen: plus 14 prosenttia edellisvuodesta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Tilauskirjat täyttyvät: 7,7 prosenttia teollisuuden uudet tilaukset edellisvuodesta, ja ostovoima on vahvistunut. Itse asiassa palkansaajien ostovoima on nyt viimein palautunut siitä Marinin hallituksen syvästä dropista. Se on hieno uutinen. Valtiovarainministeri Purra, on totta, että meillä on liikaa tässä maassa työttömiä. Nuorten työttömyys on vaikeassa tilanteessa. Minkälaisia keinoja teillä on työkalupakissa nuorten työttömyyden helpottamiseksi? [Tuomas Kettunen: Edustaja Heinonen, on niin kova meno!]

Arvoisa herra puhemies! En edes muista, kuinka monta kertaa olen oikeusministeri Leena Merta kiittänyt tässä salissa tämän vaalikauden aikana, ja jälleen tänään haluan kiittää. Tämä on erittäin tervetullut uudistus. On sen taustalla sitten mikä syy tahansa, niin tämä on perusteltu muutos, puuttua järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan mutta myös tähän, jonka edustaja Zyskowicz nosti esille, eli siihen, miten vangitsemisen edellytyksiä arvioidaan. Meillä on lukuisia merkkejä siitä, että ennen tuomiota rikoksentekijä on sitten paennut maasta ja päässyt kuin koira veräjästä. On tärkeää varmistaa, että heidät saadaan tuomiolle ja että he myös tuomionsa, rangaistuksensa suorittavat, ja sitten niissä tilanteissa, missä olette myös ollut erittäin ansiokas, rikollisten karkottaminen. Ne ovat olleet tervetulleita ja lisänneet meidän arjen turvallisuutta.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Me pidämme kokoomuksessa kyllä erittäin tervetulleena ja tärkeänä tätä yrittäjien YEL-järjestelmän uudistamista. Se on odotettu ja tarpeellinen korjaus, joka nyt on lopulta saatu eteenpäin. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu siis pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huoltosuhteen heikkenemisen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvän epävarmuuden takia valmisteltiin kolmikantaisesti tarvittavia työeläkelainsäädännön muutoksia rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Näiden nyt käsittelyssä olevien muutosten tavoitteena on siis työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen pääosin sijoitustuottoja lisäämällä. Nämä tehtävät muutokset pienentävät myös julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöksiä rahoitustekniikkaan muutetaan siis siten, että se mahdollistaa paremmin osakeriskin lisäämisen, ja vakavaraisuussäännöksiä muutetaan taasen niin, että sijoitusriskiä voidaan ottaa enemmän kaikissa sijoituslajeissa. Lisäksi esityksessä laajennetaan myös luotonottomahdollisuutta koskemaan tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Rahastointia vahvistetaan siis jatkossa niin, että vuosittain rahastoidaan enemmän vanhuuseläkkeitä varten tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Tällä uudistuksella siis vastataan myös talouden tilanteeseen. Totta se on: Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään ja hartaasti, ja Tilastokeskukselta saimme tänään hyviä uutisia. Ilta-Sanomat otsikoi oman uutisensa näin: ”Nyt se tapahtuu: Suomen talous kääntyy kasvuun. Kasvu on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin Euroopassa.” [Oikealta: Loistavaa!] Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tänä vuonna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen mukaan, mikä on voimakkain kasvu lähes viiteen vuoteen — lähes viiteen vuoteen voimakkain kasvu. Kasvua tapahtui siis kautta linjan: investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa ja viennissä. Yksityisessä kulutuksessa mitattiin itse asiassa jo kolmas peräkkäinen kasvuneljännes, ja nousutahti näytti vain kiihtyvän. Teollisuuden hyvän tilanteen lisäksi rakentamisen alalla on kasvun merkkejä nähtävillä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta, ja bruttokansantuotteen tasoa nostivat myös puolustusinvestoinnit. Eli meillä on onneksi nyt pitkän odotuksen jälkeen taloudessa erittäin paljon myönteisiä merkkejä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz otti esille tämän parveketupakoinnin, ja siitähän toisen lainsäädäntöesityksen yhteydessä kävimme keskustelua, joka nimenomaan siihen nyt puuttuu. Silloin taisin käyttää siitä nimeä — se on vaikea lausua — Lex Zyskowicz, kerran edustajakollegani on hyvin pitkään ajanut sitä lainsäädäntöä, että asunto-osakeyhtiöissä pystyttäisiin puuttumaan tähän häiritsevään tupakointiin, joka tapahtuu sisällä, liesituulettimien lähellä tai sitten parvekkeilla, ja nyt tässä aiemmin käsittelyssä olleessa esimerkiksi vuokrasopimuksiin tämä mahdollisuus sitten tulee. No, nyt on kyse Airbnb-lainsäädännön tuomiin ongelmiin puuttumisesta, ja pidän erittäin tervetulleena sitä, että näihin häiriöihin pystytään puuttumaan. Mutta haluan ottaa esille, että eduskuntaan on tullut käsittelyyn myös tämä laajempi kokonaisuus Airbnb-lainsäädännöstä, ja siihen kyllä sisältyy minun mielestäni ihan aitoja ongelmia. Eli en itse kannata koko Airbnb-toiminnan kieltämistä, en. Me tarvitsemme sitä erilaisissa suurtapahtumissa: Esimerkiksi Suomen MM-ralli Secto Rallyssa Jyväskylässä ei hotellikapasiteetti riitä, Seinäjoella on lukuisia isoja tapahtumia, tarvitaan... [Antti Kurvinen: Kauhavalla myös!] — Ja Kauhavalla myös. — ...yksittäisiin päiviin, yksittäisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Suviseurat on yksi tällainen iso tapahtuma, [Antti Kurvinen: Kauhava!] joka tarkoittaa sitä, että tarvitaan tämmöistä väliaikaista vuokraustoimintaa. Mutta nyt on tämä esitys, missä on minun mielestäni pieniä huolia, että me emme tekisi tai laillistaisi tällaista ihan säännöllistä, että monet asunnot ovat kokonaan lyhytvuokrauskäytössä. Toivon, että kun se lainsäädäntö eduskuntaan tulee, huolella vielä läpikäydään, sillä hotelli- ja matkailualaa koskevat aivan toisenlaiset turvallisuusmääritykset esimerkiksi palamattomien verhojen, petivaatteiden, huonekalujen ja kaiken muun osalta. Ja kun talo rakennetaan pääasiassa — tai on tarkoitus — normaaliin asumiskäyttöön, niin nämä vaateet eivät siellä ole, ja jos sitä Airbnb-käytössä sitten pyöritetään niin kuin hotellia konsanaan, niin kyllähän siitä tulee omat haasteet muille alueen asukkaille tai niille, jotka samassa talossa asuvat. Haluan tämän nostaa jo tässä vaiheessa esille, että itse olen vähän kriittinen tätä esitettyä mallia kohtaan ja toivon, että siitä vielä kevään aikana käydään hyvää keskustelua täällä asiantuntijoidenkin kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hänninen laajasti kuvasi tätä tilannetta, muuttunutta tilannetta, Venäjän suhteen, ja edellä valtiovarainvaliokunnan jäsen, edustaja Vähämäki toi esille sen, millä tavalla me valtiovarainvaliokunnassa tämän käsittelimme ja totesimme, kuten Vähämäki edellä, että tilanne on jo Venäjän yksipuolisella toimella muuttunut, ja tämä muutos nyt sitten toimeenpannaan tätäkin kautta. Tällä aikaa eduskunnassa on käsittelyssä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittäminen, ja myös siinä Suomen ja Venäjän suhde asemoidaan vähän uudella tavalla, tai vähän enemmänkin uudella tavalla, ja myös viitoitetaan sitä tilannetta, kun jossain vaiheessa Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa loppuu. No, se loppuu joskus, ja mikä on sitten lopputulos, sitä emme tiedä. Toivottavasti Ukraina pystyy vielä tuota taistelua jatkamaan, josta nyt viime aikoina olemme saaneet myös hyviä, myönteisiä signaaleja. Toinen asia, jota itse toivon, että Suomessa vakavasti kyllä pohditaan, on tämä vanhan YYA-sopimuksen jatko, naapuruussopimus, joka olisi nyt sopivasti kesällä tulossa katkolle. Mielestäni sen voisi hyvin myös jättää jatkamatta ja todettaisiin niin, että tulevaisuudessa kun joskus Venäjän hyökkäyssodan päätyttyä tulee aika normalisoida tai lähteä luomaan uusia suhteita Venäjään, ne tehtäisiin muuten kuin YYA-aikakauden ja naapuruussopimuksen kautta ja ne tehtäisiin, kuten UTP-selonteossakin linjataan, yhdessä EU:n kanssa.

Arvoisa puhemies! Minä en syytä edellistä, Marinin hallitusta, vaan haluan kiittää. Kiitän siitä, että Marinin hallitus muun muassa vasemmistoliiton tuella päätti viedä meidät Natoon. Meidän kokoomuksenkin pitkäaikainen tavoite toteutui näin. [Juho Eerola: Ja hävittäjiä hankittiin!] Kiitos myös siitä Marinin hallitukselle, että se päätti hankkia Daavidin lingon Israelista, maailman parhaan suojan maallemme. Sen takia se päätettiin hankkia, ja kiitos siitä Marinin hallitukselle. Ostamme myös maailman parhaat hävittäjät. Ne löytyvät Yhdysvalloista. Sen takia F-kolmevitoset hankitaan sieltä. Meillä on myös paljon maailman parasta osaamista puolustusteollisuudessa Suomessa, korkeaa osaamista avaruusteknologiassa, perinteistä Patriaa, Sakoa ja muita. Kysyn teiltä, puolustusministeri Häkkänen: millaisia toimia hallituksella on kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistamiseksi ja tukemiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ulkoministeri Valtoselle. — On tervetullutta, että vahvistamme edelleen meidän koulutustukea Ukrainalle Puolassa annettavalla koulutuksella. Uskon, että näistä koulutustoimenpiteistä hyödymme myös itse ja saamme merkittävää kokemusta ja tietotaitoa myös siitä, mitä rintamalla tapahtuu ja miten siellä pärjätään. Olemme antaneet paljon, mutta Ukrainalla on myös paljon osaamista ja varmasti annettavaa myös meille, drooniosaamisessa ja myös tässä hälytys- ja varoitusjärjestelmässä, cell broadcast- eli pakkosyöttöjärjestelmässä. Toivon, että niitäkin kokemuksia hyödynnetään. Edustaja Werning puolustusvaliokunnan jäsenenä nosti esille tärkeän asian, että tähän operaatioon ei kohdistu niin suoraa korkeaa uhkaa tai vaaraa kuin moneen muuhun operaatioon, mutta välillisiä uhkia kyllä. Siksi pidän tärkeänä, että veteraanikeskusasiaa viedään eteenpäin, mutta myös esimerkiksi tätä PTSD:n, posttraumaattisen stressihäiriön, rajauksen poistamista, joka on meillä hallitusohjelmaankin kirjattu.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministeri Merelle jälleen hyvästä esityksestä. Kyllä tämä parantaa nykytilannetta, vie oikeaan suuntaan, mutta on totta, että jää tässä vielä tehtävää tulevillekin hallituksille. Tässä halutaan nimenomaan vahvistaa vaelluskalojen ja virtavesien tulevaisuutta, ja kalateitähän me olemme tässä istuntosalissa lukuisia kertoja käsitelleet. Meillä on nämä isot voimalat, esimerkiksi Palokki, johon toivon, että löydetään ratkaisu. Se olisi todella massiivinen vaelluskalojen paikka nousta, mutta sitten on paljon näitä pienempiä, joita tässäkin esityksessä on esille noussut: vanhoja, romahtaneita patoja, myllyjä, esimerkiksi Nummisten mylly meillä Hämeessä, jonka Vanajavesisäätiö varsin pienellä rahalla pystyi purkamaan. Itse kannustan ehdottomasti siihen, että jatketaan työtä vaelluskalojen ja virtavesien eteen.

Arvoisa puhemies, hyvä rouva ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Meillä on käsittelyssä erittäin myönteinen työelämäuudistus, ja siksi vähän hämmentyneenä katsoin tuota puheenvuorolistaa. Siellä ei yhtään vasemmistoliittolaista puheenvuoron pyytäjää ole. Sosiaalidemokraateista onneksi sentään edustajat Merinen, Kokko, Lyly ja Lindén ovat pyytäneet puheenvuorot, ja odotankin, että he nyt käyttävät tämän hyvän esityksen kehumiseen edes osan siitä tarmosta, mitä he ovat käyttäneet aiempien esityksien moittimiseen. Ehkä tähän debattiin tulee vielä mahdollisuus ja kuulemme sitten myös vasemmistoliiton kehuja, sillä tämä on odotettu ja tervetullut uudistus. Monella työkyvyttömyyseläkeläisellä on nimittäin työkykyä. Heistä monilla on paljon myös työhaluja ja monilla myös mahdollisuuksia työntekoon. Uudella mallilla, jonka ministeri Sanni Grahn-Laasonen meille esitteli, halutaan nimenomaan kannustaa työntekoon työkyvyn salliessa ja poistaa työnteon esteitä näiltä henkilöiltä. Uusi malli mahdollistaisi siis joustavamman työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeellä, ja malli lisäisi joustavuutta palkkatulojen ansaitsemiseen työkyvyttömyyseläkkeen ohella. Tämä uusi joustavampi yhteensovittaminen vähentäisi siis kannustinloukkuja ja tukisi näiden osatyökykyisten työhön kiinnittymistä, mutta kasvattaisi myös työtunteja ja parantaisi yksilöiden toimeentuloa. On vaikea uskoa, että kukaan tätä uudistusta vastustaisi. Joustomalli on siis nimensä mukaisesti joustavampi kuin nykyinen malli. Tällä hetkellähän työeläkelaitos laittaa eläkkeen lepäämään eli keskeyttää maksun, jos ansiot ylittävät ansaintarajan yhtäjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden ajan. Sain tästä esityksestä kiitoksia jo ennen tätä lähetekeskustelua Riihimäen rollaattorimarssitilaisuudessa, missä yksi rouva tuli sanomaan, että on hyvä, että tämä heille nyt mahdollistetaan. Joustomalli auttaa siis työkyvyttömyyseläkkeen ja työansioiden yhteensovittamista, jolloin siis työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi helpommin työskennellä jäljellä olevan työkykynsä mukaan. Tämän ehdotetun mallin on tarkoitus siis mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeen saajille joustava työskentely niin, että laissa säädettävät ansaintarajat voisivat kalenterivuoden aikana ylittyä. Tämä on tervetullut uudistus. Joustomallin on arvioitu lisäävän työntekoa jopa noin tuhannella henkilötyövuodella, ja työllisyyden lisäys vahvistaisi myös julkista taloutta jopa 30 miljoonalla eurolla. Vaikutukset tulevat näkymään tulevina vuosina lainsäädännön voimaan tultua. Työeläkemenot vähenisivät nykyiseen nähden arviolta lähes 6 miljoonaa euroa ja Kelan eläkemenot noin 1,6 miljoonaa euroa, minkä arvioidaan vähentävän verotuloja noin 4 miljoonalla eurolla. Julkisen talouden kokonaisvaikutukset muodostuisivat näin ollen ihan merkittäviksi. Mutta, arvoisa puhemies, tätäkin tärkeämpää tässä on nimenomaan se, että joustomalli tulee tukemaan työkyvyttömyyseläkkeen saajan työkykyä, mahdollisuutta osallistua työelämään ja antaa oma panos ja saada myös tehdä sitä työtä, mitä haluaa tehdä. Ehdotetun mallin tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi siis jatkossa työskennellä joustavasti eläkkeensä rinnalla kykyjensä mukaan ja palata työelämään terveydentilansa salliessa. Pidän tätä erittäin tervetulleena, ja haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tämän asian eteenpäin viemisestä.

Arvoisa puhemies! SDP:tä tuntuu vaivaavan vakava espanjantauti. Ymmärrän, että Lindtman ihannoi Espanjan sosialistipääministeriä ja näkee itsensä jo vastaavassa asemassa. [Vasemmalta: Ala-arvoista!] Espanjan taloudenhoidon ihannointi on vaarallista. Tämä nyt demareita vaivaava espanjantauti voisi olla kyllä tarpeen julistaa Suomessa yleisvaaralliseksi taudiksi. Mutta kun asia on vakava ja Lindtman on nämä esityksensä vakavalla mielellä tehnyt: Toimet, joita Espanjassa on tehty, on tehty EU:n velkarahalla. Mutta yksi on jäänyt pienemmälle huomiolle: Espanja myös tinkii rajusti puolustuksesta, Naton yhdessä päättämistä määrärahoista. Sosialistipääministeri anoi joustavampaa kaavaa Natolta, ja kuulemma vähempi riittää. Tekisi mieli kysyä puheenjohtaja Lindtmanilta, haetteko te mallia myös puolustuspolitiikkaan Espanjalta, mutta kysyn valtiovarainministeri Purralta: [Puhemies koputtaa] miten te näette tämän Espanjan ihannoinnin puolustus- ja talouspolitiikassa Suomen kannalta? [Timo Suhonen: Ala-arvoista! — Vasemmalta: Pohjakosketus!]

Arvoisa puhemies! Kiitos poliisiedustaja Niemelle hyvästä puheenvuorosta. Haluan itse nyt alleviivata sitä, että en ajatellut niin, että he olisivat siellä niissä kovimmissa tehtävissä, vaan antaisivat tilaa sille, että meidän aktiivipoliisit voivat mennä sinne tiukimpaan paikkaan, valvoisivat, seuraisivat tilannetta kauempana. Ehkä tällä tavalla varmasti tämä reservipoliisi voisi toimia vaikkapa niissä kuokkavierastilanteissa, missä äärivasemmisto häiriköi, tai toisaalta sitten joku toinen ääriliike jossain muualla. Haluan tämän nyt tähän loppuun vielä alleviivata.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen hyvin kuvasi tuossa edellä tätä vahvasti turvallisuuskysymystä, joka nyt lopulta toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella. Viime vuosituhannen lopulla Suomessa oli käytössä tällainen täydennyspoliisijärjestelmä. Käytännössä heitä ei kuitenkaan koskaan käytetty, vaikka osa odotti kutsua jopa yli 16 vuotta ja oli valmiina vahvistamaan tämän maan poliisiturvallisuutta. Sipilän hallituskaudella otimme tämän asian uudelleen esille, ja silloin tämä kaatui perustuslakiongelmiin. Emme periksi antaneet kuitenkaan tämänkään jälkeen, ja nyt tällä hallituskaudella sisäministeri Mari Rantasen johdolla tämä asia maaliin saatetaan. Suomeen perustetaan nyt siis sisäministeri Mari Rantasen esityksestä niin sanottu poliisireservi. Poliisin reservi koostuu tietyssä opintojen vaiheessa olevista poliisiopiskelijoista sekä poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä, jotka eivät työskentele poliisin tehtävässä vaan ovat jossain muussa tehtävässä tai ovat eläköityneet poliisin normaalista tehtävästä. Tähän niin sanottuun poliisin valmiusjoukkoon otetaan nyt alkuun siis poliisiksi koulutettuja henkilöitä. Hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä itse asiassa kirjattiin vielä niin, että tässä kokonaisuudessa olisi voitu hyödyntää myös esimerkiksi sotilaspoliiseja. Huomasin, että tässä jälkeeni puhuu puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Heikki Autto. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä myös se, voisimmeko jatkossa laajentaa tätä koskemaan myös sotilaspoliiseja, jotka ovat saaneet ja saavat sellaisen koulutuksen, jota olisi helppo hyödyntää näissä tehtävissä. Reserviin ilmoittautuminen on siis jatkossakin vapaaehtoista. Tavoite on, että noin 400—500 naista ja miestä tähän joukkoon saadaan mukaan. Tämän avulla tullaan varmistamaan osaltaan poliisin riittävät voimavarat kaikissa olosuhteissa, eli myös silloin, kun poliisin omat resurssit ja muista poliisiyksiköistä saatavat lisäresurssit eivät riitä eikä myöskään muiden viranomaisten virka-apu ole riittävää. Voisi ajatella, että tämäntyyppinen olisi käytössä esimerkiksi nyt paljon esillä olleessa äärioikeiston mielenosoituksessa, jossa pahoinpidellyksi joutui vastamielenosoittaja, tai sitten toisaalta näissä tilanteissa, kun olemme nähneet esimerkiksi, miten itsenäisyyspäivän aikaan äärivasemmistolaiset ovat esimerkiksi hakanneet poliisihevosia ja häiriköineet sotiemme veteraanien tuloa esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlaan ja moneen muuhun. En muista, mikä sen nimi on, mutta edustaja Zyskowicz muistaa sen. [Ben Zyskowicz: Olisiko ollut Kuokkavieraat?] — Kuokkavieraat, kyllä, kiitos, edustaja Zyskowicz. — Eli Kuokkavieraat, äärivasemmistolainen mellakointiryhmä. Tällaisissa tilanteissa voidaan tätä poliisin reserviä käyttää. Valtiovierailujen ja suurten yleisötapahtumien yhteydessä siirrellään jatkossakin poliisin henkilöstöä alueelta toiselle, ja Puolustusvoimat voi tarjota virka-apua, jos kyse on esimerkiksi uhasta, jonka torjumiseen poliisin suorituskyky ei yksin riitä. Tämä reservi olisi siis osa poliisiorganisaatiota, ja reservi otettaisiin käyttöön vain, jos se olisi välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi. Päätöksen käyttöönotosta ja käytön päättämisestä tekisi siis sisäministeri poliisin ylijohtajan esityksestä. Reservipoliisin tehtävät olisivat poliisin tehtäviä, ja reservipoliisi voisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Poliisiopiskelijat toimisivat kuitenkin vakinaisessa virassa olevan poliisin valvonnassa ja reaaliaikaisessa johdossa. Reservipoliisin koulutus ja osaamisen ajantasaisuus ovat tärkeä osa toimivaa reserviä ja sitä, että tätä nyt jatkossa myös käytettäisiin. Tämä esitys sisältää myös reservistä erillisenä asiana muutoksen, joka koskee poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia, mutta en siihen nyt puheenvuorossani mene, vaan tervehdin tyytyväisyydellä sitä, että sisäministeri Mari Rantanen tämän odotetun uudistuksen nyt maaliin vie.

Arvoisa puhemies, hyvä puolustusministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Aikooko hallitus esittää ylimääräisen lisäeläkkeen maksamista kaikille Puolustusvoimain supistamisen johdosta eroamaan joutuneille virkamiehille sekä vastaavan ylimääräisen perhe-eläkkeen järjestämistä mainittujen virkamiesten leskille?” Näin kysyi kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth perjantaina 6.5.1966 eduskunnan istuntosalissa. Tästä alkoivat nuo suulliset kysymykset ja kyselytunnit. Hetki sitten päättynyt kyselytunti oli siis tietyllä tavalla 60. juhlavuoden kyselytunti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hieno mies!] Ensimmäisen kysymyksen esitti siis edustaja Georg C. Ehrnrooth, ja sen aiheena oli Puolustusvoimissa palvelleiden virkamiesten lisä- ja perhe-eläkkeet. Kysymykseen vastasi kokoomuslainen ministeri Erkki Huurtamo. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 73 valtiopäiviltä 2023 liittyy myös sotilaiden asemaan. Pääministeri Petteri Orpon hallitus esittää puolustusministeri Antti Häkkäsen johdolla Suomessa toimivien kansainvälisten sotilasesikuntien toimintaedellytysten vahvistamista Pariisin pöytäkirjaa täydentävällä valtiosopimuksella. Pariisin pöytäkirjaa täydentävä valtiosopimus koskisi siis muun muassa ympäristönsuojelua, kansanterveyttä, televiestintää, ajoneuvoja, koulutusta ja myös verotusta. Sopimuksen periaatteena on, että Naton sotilasesikunnilla olisi siis käytännössä samat toimintamahdollisuudet ja -ehdot kuin Puolustusvoimilla on maassamme. Niin kuin tuossa puolustusministeri Häkkänen kertoi, meidän maassa nämä Nato-toiminnot tulevat nyt keskittymään Mikkeliin, Rovaniemelle ja Hämeeseen Riihimäelle. Tätä nyt käsittelyssä olevaa sopimusta sovellettaisiin yleisesti kaikkiin maassamme toimiviin Naton sotilasesikuntiin ja muihin sotilasorganisaatioihin. Kuten edustaja Georg C. Ehrnrooth 60 vuotta sitten kantoi huolta Puolustusvoimien henkilöstöstä, niin haluan tänään tämän puheen tapaan nostaa saman asian esille myös tässä käsittelyssä — nyt nimittäin monen kohdalla myös työmäärä on kasvanut merkittävästi. Työ ei ole vähentynyt, niin kuin 60 vuotta sitten, vaan kasvanut merkittävästi. Suomesta tuli puolustusliitto Naton jäsen vuonna 23, ja jäsenyyden myötä Puolustusvoimien palkattua henkilöstöä, siis omaa henkilöstöä, sijoitetaan myös Naton sotilaalliseen komentorakenteeseen sekä Naton joukkorakenteeseen ja virastoihin — puhutaan kaiken kaikkiaan alussa noin sadasta upseerista, opistoupseerista, erikoisupseerista ja aliupseerista. Naton tuoma lisätyömäärä ja harjoitustoiminnan kasvu ovat koetelleet myös meidän oman henkilöstön jaksamista, ja tilannetta on kuvattu myös uuvuttavaksi. Maaliskuussa Yleisradio teki puhuttelevan reportaasin otsikolla ”Myös sotilas voi väsyä”. Nato-jäsenyyden myötä suomalaisia työskentelee siis Naton rakenteissa mutta myös virastoissa, ja henkilöstön kohdentamista sekä palvelussuhteen ehtoja on mielestäni tarpeen kehittää määrätietoisesti vastaamaan tätä uutta tilannetta. Silloin on kyse työehdoista, palkkauksesta ja muista tähän liittyvistä kysymyksistä, esimerkiksi nyt yleistyvien Nato-komennusten myötä. Nostan loppuun, arvoisa puhemies, esille myös sen, että Natoon liittymisen takia osana puolustusliittoa myös kansainvälisten tehtävien määrät tulevat nousemaan. Aiemmin olemme puhuneet kriha-veteraaneista, tänä päivänä kansainvälisten tehtävien veteraaneista, ja pidän tarpeellisena, että pystymme myös vahvistamaan tätä turvaa eteenpäin. Meillä on hallitusohjelmassa kirjattu tämän kriisinhallintaveteraanikeskuksen tai veteraanikeskuksen perustaminen, joka nyt on etenemässä, mutta myös kirjaus siitä, että tällaisten henkisten vammojen, posttraumaattisten stressireaktioiden, kohdalla hoitoonpääsyn aikaraja poistetaan lainsäädännöstä. Nämä ovat tärkeitä juttuja, lupauksia niille naisille ja miehille, jotka lähtevät näihin tehtäviin, ovat ne sitten Nato-tehtäviä tai perinteisempiä rauhanturvaamistehtäviä, joita toivottavasti myös pystymme jatkossa tekemään. [Mikko Savola: Tämä hanke pitää saada eteenpäin!] Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla tervehdin tyytyväisyydellä tätä esitystä. Tämä vahvistaa tilannettamme turvallisuuden saralla. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että SDP on johdonmukaisesti joka ikinen vuosi esittänyt vaihtoehdon. No, katsotaan vähän sitä vaihtoehtoa. Maaliskuussa puheenjohtaja Lindtman vaati 1,4 miljardin lisäsopeutusta. Huhtikuun puolivälissä Lindtman olikin Espanjan EU-velkalinjan ja tukipakettilinjan kannattaja. [Jenna Simula: Espanjalaista sosialismia!] Kehysriihen avauspäivän aamuna ryhmäjohtaja Tuppurainen vaati Maikkarilla 1,4 miljardin lisäsopeutusta — [Vasemmalta: Velkajarru!] pari tuntia myöhemmin te huusitte mielenosoituksessa: leikkaukset seis. Mikä näistä on se johdonmukainen SDP:n vaihtoehto? Onko se Lindtmanin sopeutuslinja, Lindtmanin Espanjan apupakettilinja, Tuppuraisen kehysriihen aamun linja, Tuppuraisen mielenosoituslinja vai vaihtoehtobudjetissanne esittämänne järjestöjen leikkauslinja? Johdonmukaisuus on hyvin kaukana tästä. [Puhemies koputtaa] Kysyn teiltä, valtiovarainministeri Purra: miten te näette tämän SDP:n talouslinjan? [Jenna Simula: Kruunut kolisee yhteen!]

Arvoisa rouva puhemies! Pidän viisaana, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään ajassa — kiitos tästä, ulkoministeri Valtonen. Se edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja myös valmiutta reagoida, sillä ystävät onneksi voimme valita, kun naapuria emme. Elämme arvaamattoman ja aggressiivisen Putinin Venäjän naapurissa, ja meidän on syytä varautua kaikkeen ja kantaa myös Natossa antamamme lupaus muille Nato-maille. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhan, eikä Venäjä ole muuttunut eikä muutu, ja on selvää, että paluuta aiempaan ei ole, kuten tässä selonteossakin Venäjä-suhteesta hyvin kuvataan. Myös Euroopan on otettava vahvempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Tämän selonteon viesti on minun mielestäni varsin selvä: turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys, se ei ole ylhäältä tai mistään annettu, vaan se on asia, jota meidän pitää rakentaa joka päivä.

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen avasi hyvin tämän keskustelun ja myös tämän nyt käsittelyssä olevan lainsäädännön kokonaisuutta. Kabotaasiliikenteen EU-sääntelyä selkeytetään, ja olen edustaja Lylyn kanssa — jälleen kerran perjantaipuhujina — samaa mieltä, että tämä valvonta on tässä nyt se aivan oleellinen kysymys, mikä nousee keskiöön, ja toivon, että sitä ennen muuta seurataan. Edustaja Heikki Autto Lapista otti tuossa esille saman, mitä itse haluan alleviivata tässä keskustelussa, ja se on tämä ulkomaalaisen raskaan liikenteen tiemaksukysymys, niin sanottu vinjettimaksu. Aika usein politiikassa sanotaan, että on asioita, joita kukaan ei kannata, ja ne etenevät siitä huolimatta ja sitten on asioita, joita kaikki kannattavat ja ne eivät etene. Tämä kuuluu näihin asioihin, joita lähes kaikki poliitikot kannattavat — olen tullut tunnetuksi myös juhlapuheista — vähintäänkin juhlapuheissa, ja sitten kun on sen päätöksenteon aika, niin eihän se millään etene. Itse toivon, että tämä nyt otetaan vakavasti. Kun meidän suomalaiset rekat, niin kuin tässä edustaja Autto toi esille, menevät laivalla Ruotsiin, välittömästi alkavat maksut juosta eri teitä käytettäessä. Ja tuntuu aivan hullulta, että me uskottelemme, että ulkomaalaiset rekat tankkaisivat täällä. Kyllä he tietävät, minkä verran polttoaine maksaa Virossa, minkä verran Ruotsissa, puhumattakaan Keski-Euroopasta, ja täyttävät kyllä tankkinsa mielellään siellä tänne tullessaan, ja sitten jos se täällä hupenee, niin mennään vaikka alamäkeä sitten takaisin Keski-Eurooppaan täyttämään edullisempaa dieseliä. Eli pidän ehdottoman tärkeänä, että tämä vinjettiasia nyt vielä otetaan pöydälle ja valmistellaan vaikka niin, että se on valmiina sitten loppuvuodesta tai ensi vuonna tuotavaksi lainsäädäntöön. Haluan kuitenkin pääministeri Petteri Orpon hallitusta ja liikenneministeri Lulu Rannetta kiittää hyvästä työstä tämän ammattidieselkysymyksen parissa. Se on ollut vähän samantyyppinen kysymys, jota on pitkään toivottu. Ei se aivan sellaisena nyt tässä pienessä talouden liikkumatilassa tule toteutumaan, mitä me olisimme toivoneet — siis me, ketkä olemme tätä pitkään ajaneet — puhumattakaan raskaan liikenteen yrittäjistä. Mutta tämä on erittäin tärkeä signaali sinne, että pääministeri Orpon hallitus liikenneministeri Lulu Ranteen johdolla ottaa meidän kuljetusalan haasteet vakavasti ja ottaa käyttöön pitkään odotetun ammattidieselin.

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Tuppurainen, onnittelen teitä Suomen ennätyksestä: Samana aamuna Huomenta Suomessa vaaditte tälle vuodelle 1,4 miljardin lisäleikkauksia. Hetken päästä osallistuitte mielenosoitukseen, missä huusitte loppua leikkauksille. Takki kääntyi tunnissa. Tämä on Suomen ennätys. [Oikealta: Onneksi olkoon!] Sanoitte myös, ettei SDP hyväksy soteleikkauksia. Totuus on tarua ihmeellisempää: tässä teidän vaihtoehtobudjetissa SDP leikkaisi sotejärjestöiltä lähes sata miljoonaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Herää kysymys, onko SDP:n vaihtoehto näin epäuskottava, että te ette edes itse sitä tunne. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Opposition kyselytunti!] Puheenjohtaja Lindtman esitti, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön Espanjan talousopit: lisää EU-velkaa, lisää EU-lainaa, ja Espanjahan teki muuten aika rajut työmarkkinauudistuksetkin. Hyvä, että, demarit, tuette edes Espanjassa näitä tehtyjä uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Mitä mieltä, arvoisa valtiovarainministeri, te olette tästä Lindtmanin esityksestä ottaa Suomessa käyttöön Espanjan talousopit? [Naurua — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voidaan siirtyä suoraan SDP:n vastaukseen!]

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyse EU:n lainsäädännön toimeenpanosta polttoaineiden kestävyyskriteereistä. Kiitos ministeri Multalalle hyvästä esittelystä. Polttoaineiden nollapäästöisyydestä keskustelussa siltä osin, kuin olemme pysyneet aiheessa, on kyse meriliikenteestä ja ilmailusta. Tässä minun mielestäni se oleellinen on myös teknologianeutraalius, joka muutamissa puheenvuoroissa on esille noussut. On hyvä, että tätä nollapäästöisyystavoitetta haetaan määrätietoisesti, mutta ennen muuta niin, että annetaan yrityksille ja innovaattoreille mahdollisuudet etsiä näitä ratkaisuja. No, niin kuin tuossa totesin, niin keskustelu meni jo aika paljon itse asiakohdan viereen, ja näin uskallan itsekin puhua jos en vierestä, niin vähän sivusta, ja otan esille nollapäästöisyyden kautta tämän jätteenpolton sivutuotteena syntyvän kaukolämmön, mikä on yksi ongelmakysymys. Tällä hetkellähän moni Euroopan maa näkee sen nollapäästöisenä ja hyödyntää sitä vastuullisesti ja järkevästi. Nyt jos meillä tulkinta on tulevaisuudessa toisenlainen, niin se tarkoittaa sitä, hyödynnetäänkö jätteenpoltosta sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä vai ajetaanko se taivaan tuuleen. Toivon, ministeri Multala, että voisitte tätä tilannetta vähän myös neuvottelujen osalta avata.

Arvoisa puhemies! Tässä on saanut keskustelussa vähän sellaisen kuvan, että nykyhallituksella olisi toisenlainen linja kuin esimerkiksi edeltävällä, pääministeri Sanna Marinin hallituksella. Silloin Marinin hallitus, johon myös vasemmistoliitto ja vihreät kuuluivat, teki F-35-hankinnan Yhdysvalloista, ja Israelista Daavidin lingot päätettiin hankkia tuolloin. Haluankin kiittää pääministeri Marinin hallitusta siitä, että näissä kysymyksissä edettiin Suomen turvallisuus edellä. Tuossa edellä edustaja Kiljunen vähän jotenkin ihmeellisesti kuvaili tuota minun puheenvuoroani. Totta kai sellainen kukkien täyttämä maailma olisi parempi kuin se, missä varaudutaan siihen, että joku hyökkää, mutta, edustaja Kiljunen, jos olisitte salissa, olisin halunnut kysyä teiltä, ettekö te näe eroja diktatuurien ja demokraattisesti toimivien maiden välillä. Me asumme aggressiivisen diktatuurin naapurissa, ja kun naapuria emme voi valita, niin valitettavasti meidän on silloin varauduttava myös pahimpaan.

Arvoisa rouva puhemies! Emme varaudu sotaan siksi, että haluaisimme sotaa, vaan siksi, että emme enää koskaan sotaan joutuisi. Sen takia maamme hankkii aina oman turvallisuuden varmistamiseksi parasta mahdollista kalustoa, on kyse sitten aseista, teknologiasta tai droonisuojasta, kyberturvasta, mitä esimerkiksi ihan viime aikoina suomalaisetkin ovat meiltä kaivanneet. Suomen pitää olla näissäkin kysymyksissä luotettava toimija, olemme sitten ostajana tai toisaalta puolustusmateriaalin myyjänä. Ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä alleviivasi valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Heikki Autto. Haluan vielä vientilupakysymyksissä, jotka ovat tämän toinen puolikas, alleviivata sitä, että EU:ssa näissä asioissa pitäisi olla yhteiset pelisäännöt.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti, jotta vielä kuulemme kollegoidenkin puheenvuorot: Asevelvollisuuslaki ja tämä esitys naisten vapaaehtoisen asepalveluksen lain muuttamisesta vahvistavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen, ja minun mielestäni nämä toimenpiteet ovat erittäin tervetulleita. Me olemme aiemmin korottaneet reservin yläikärajan 65:een. Me saamme näin hyvää osaamista entistä pidempään käyttöön. Nyt aloitamme kutsunnat koko ikäryhmälle, kokeilulla kolmella paikkakunnalla alkuun. Kutsumme sekä nuoret miehet että myös nuoret naiset kutsuntoihin ja tarjoamme ja kerromme mahdollisuuksia osallistua tähän yhteisen hienon isänmaamme puolustamiseen. Se on tärkeä laajennus. Haluan nostaa yhden asian: En anna periksi siinä, että toivon, että me saamme voimaan sen, että diabeetikot voivat osallistua omalta osaltaan vapaaehtoisesti maanpuolustukseen. Meillä on loistavia, hyviä esimerkkejä. Julkisuudessa taitaa olla meidän ministeri Matias Marttinen kertonut, että hän on suorittanut asepalveluksen ja käynyt reserviupseerikoulun. Ei ole ollut ongelmaa diabeetikolla tehdä sitä, ja näin on muuten monen muunkin kohdalla. Toivon, että tämä viesti nyt menee valiokuntamme puheenjohtaja Auton välityksellä eteenpäin ja myös laajasti yli hallitus—oppositio-rajojen, että annamme mahdollisuuden. Ukraina on osoittanut hyvällä tai huonolla tavalla sen, että tarvitaan monenlaista osaamista. Kaikkien ei tarvitse olla laskuvarjojääkäreitä tai taistelusukeltajia, vaan joku voi ohjata dronea, voidaan tehdä monenlaista erilaista työtä tämän isänmaan hyväksi. Ja kuten esimerkkinä sanoin, niin iso osa diabeetikoista pystyy lääkityksensä kanssa suorittamaan tämän, ja kun heillä on tahto, niin meidän pitää se mahdollistaa.

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen hyvin kuvasi tätä lainsäädäntöä ja tämän tarpeellisuutta maamme kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, ja edellä tässä kuulimme myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Auton hyvän puheenvuoron. Nämä limittyvät erittäin vahvasti toisiinsa, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, ja huoltovarmuudella, varautumisella, on tässä aivan keskeisen suuri merkitys, ja Huoltovarmuuskeskus tätä kokonaisuutta koordinoi. Viime vuodet ovat hyvällä — tai huonolla — tavalla osoittaneet, mikä merkitys toimivalla huoltovarmuudella on. Kun ensin korona, covid, meidät yllätti, niin huomasimme, että ei kaikki ihan ollutkaan sillä tavalla kunnossa kuin ehkä olisi pitänyt olla, tai nyt sitten Hormuzinsalmen tapahtumien myötä polttoaineen ja öljyn kohdalla ovat nousseet esille myös nämä varautumisen ja huoltovarmuuden kysymykset. Tämä maskisotku oli tietysti ihan omaa luokkaansa silloin covidin aikaan, kun tilailtiin ympäri maailmaa vähän kuin Temusta konsanaan mitä sattuu ja lentokone kerrallaan niitä tänne tuli. Ei taida niitä sotkuja vieläkään olla oikein kunnolla selvitelty ja setvitty, mitä sieltä tilattiin, kenen valtuuksilla, minkälaisella poliittisella ohjauksella ja muulla. Sen takia on tärkeää, että tehdään näitä toimenpiteitä sellaisessa hetkessä, että olemme varautuneita tulevaisuudessa paremmin. Tätä voisi kuvata jollain tavalla ehkä snellmanilaisuudeksi, jonka perusajatus on se, että viime kädessä jokainen turvaa ensin itsensä. Ja näin muuten tässä covidissakin tapahtui. Kyllä Euroopassa ensin katsottiin, saavatko he itselleen rokotteita tai maskeja tai muita, ja kilpajuoksu oli aikamoinen. Ehkä tätäkin koordinaatiota on hyvä miettiä Euroopan unionissa yhdessä, mutta kun tiedämme, että se ei tule toimimaan sillä tavalla, niin silloin viisas snellmanilaisuus on tässäkin päivässä tervetullutta.

Arvoisa herra puhemies! Tietyllä tavalla ajattelen samalla lailla kuin mitä edustaja Hoskonen tässä edellä kuvasi. On totta, että Euroopan unionissa on erilaisia maita, mutta kun meillä on tavaroidenkin vapaa liikkuvuus, joka EU:n sisällä toteutuu, ja tavara tulee rajojen yli kovinkin sujuvasti — tässä puhuttiin kodinkoneista, ja tietysti olemme aiemmin puhuneet erilaisista paketeista, joista tietysti iso osa tulee tänä päivänä myös EU:n ulkopuolelta — niin tarvitaan myös sellaista sääntelyä, että meillä on sitten samat pelisäännöt niillä toimijoilla, jotka Suomessa niitä myyvät, kuin toisaalta siinä, jos tavaraa hankitaan muualta EU:sta, Suomen rajojen ulkopuolelta. Tänään meillä on käsittelyssä kuluttajansuojalaki ja jätelaki. Tässä on puhuttu kestävästä siirtymästä, ja nostan itse esille myös EU:n tavaroiden korjattavuusdirektiivin, joka on osa tätä kokonaisuutta. Tuotteiden korjattavuus on erittäin tärkeää tänä maailmanaikana, kun puhutaan tavaroiden kestävästä käytöstä. Siellä on muutamia asioita, jotka sitten toisaalta vaikeuttavat sitä tuotteiden korjattavuutta. Merkkihuoltojen tiukat rajoitteet ovat yksi, ja sitten on tietynlainen suojeltu huolto, varaosien myynnin rajoittaminen ja tämäntyyppinen. Itse toivon, että kun tätä kilpailun reiluutta tässä salissa käsitellään niin oman lainsäädännön kuin EU:sta tulevankin lainsäädännön ympärillä, niin katsottaisiin aina kokonaisuutta, niin että se olisi mieluumminkin kilpailua lisäävä kuin sitä rajoittava. Tämän tuotteiden korjattavuuden kohdalla esimerkiksi tämmöinen suojeltu huolto, tavaroiden varaosien myynnin rajoittaminen merkkihuoltomallin kautta, kyllä rajoittaa kilpailua ja tuotteiden korjaamista sen sijaan, että ei toimittaisi niin kuin edustaja Hoskonen tuossa äsken sanoi, ettei korjata vaan hävitetään. Silloin toivon, että näissä löydetään järkeviä toimintamalleja. — Kiitos ministeri Merelle.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tästä esityksestä. Tämä on tervetullut esitys Kelan etuuksien väärinkäytösten kitkemiseksi. Itse tätä nostin myös esille ja sain sosiaalisessa mediassa myös palautetta, että tämä on niin pieni osa näistä etuuksista. Itse vähän ihmettelin tällaista välinpitämätöntä ajattelua, mikä somekeskusteluissa esille nousi. Puhutaan yli seitsemästä miljoonasta, ja tässäkin salissa, olkoot se sitten kuinka pieni prosentti tai prosentin osa kokonaisetuuksista, on lukuisat kerrat käyty tiukkaa keskustelua siitä, mistä leikataan kaksi miljoonaa tai seitsemän miljoonaa tai kymmenen miljoonaa, ja tässä on nyt yksi seitsemän miljoonaa jälleen sellaista rahaa, joka on vilpillisesti itselle haettu, ja siitä on jääty kiinni, niin kuin edustaja Zyskowicz tässä edellä esille toi. Eli ne selville saadut ovat tässä — todennäköistä on, että näitä vilpillisesti saatuja Kela-etuuksia on vielä huomattavasti enempi. Niin kuin esille on tuotu, poste restante -osoitteiden käyttö sen takia, että saadaan korkeampia tukia, asutaan kuitenkin yhdessä, kuittien väärentämiset ja monet muut ovat niitä, joita näissä tehdään, ja eivät ne tapahdu vahingossa. On toki niitäkin tapauksia, että on todettu, että on väärin saatu, ja on tullut takaisinperintä, ja silloin ei ole kyse rikoksesta ja niissä on toimittu toisella tavalla. Mutta kun tämä maailma siirtyy sähköiseen maailmaan kiihtyvällä tahdilla — edustaja Zyskowicz toi esille sen, että tekoälyä voidaan käyttää näiden vilpillisten käyttöjen selville saamiseen — niin se toki myös avaa ihan uudenlaisiakin mahdollisuuksia vilpilliseen toimintaan myös Kela-etuuksien kohdalla. Kysyisin ministeri Sanni Grahn-Laasoselta: miten tämän lainsäädännön ja näiden muutosten valvontaan resursointi on varmistettu?

Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Kotimainen ruuantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Ruokahuollon varmistamiseksi täytyy parantaa myös lannoite- ja energiaomavaraisuuttamme. Pidän hyvänä sitä, että nyt luodaan tällainen yhteinen ohjaava ja mahdollistava kokonaisuus kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi, sillä vain kotimainen tuotanto turvaa ruuan saannin kriisitilanteissa, ja onneksi meillä omavaraisuus on varsin korkea. Huoltovarmuuden ylläpitäminen vaatii koko elintarvikeketjun toimivuutta pellolta kuluttajalle, ja sen tulee olla myös viljelijälle kannattavaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille myös kotimaisen elintarviketeknologian. Se mahdollistaa monella tavalla kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän. Tässä on käyty keskustelua muun muassa lihantuotannosta. En itse näe niitä tietyllä tavalla vastakkainasettelevina, sillä lisäksi meidän kannattaa kyllä kotimaisten kasviproteiinin lähteiden kehittämistä vahvistaa. Se vahvistaa meidän huoltovarmuutta ja tukee myös monella tavalla terveellistä ja kestävää ruokavaliota.