Lyly Lauri

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähköntuotanto on entistä sääriippuvaisempaa. Kun se aikaisemmin oli aika lailla ennustettavaa ja tiedettiin, millä voimalaitoksilla tuotettiin ja noin poispäin, niin tuuli ja aurinko ovat tehneet tästä tuotantopuolesta entistä riippuvaisempaa säästä. Voi sanoa, että ennen kulutus oli sääriippuvaisempaa ja pakkaset ja milloin oli aurinkoa ja lämmintä vaikutti paljon, mutta nyt myöskin tämä tuotantopuoli on tässä, ja tämä on tehnyt tästä haasteellisen ympäristön. No, miksi Suomeen nyt sitten näitä datainvestointeja tulee, niin on kaksi hienoa asiaa: meillä on sähkön hinta kohtuullisen edullinen, Euroopan halvimpia, ja sitten meillä on erittäin puhdasta sähköntuotanto. Nämä molemmat tekijät ovat tässä ne meidän kilpailuvaltit. Edustaja Polvinen puhui näistä pienydinvoimalaitoksista, ja ne ovat ratkaisu käytännössä meillä lämmöntuotantoon. Ne eivät ole sähköntuotantoon liittyviä investointeja käytännössä. Ne ovat kuitenkin muutaman kymmenen megawatin hankkeita, jos tämmöisiä moduulisia tehdään. Sitten kun mennään satoihin megawatteihin, silloin voidaan puhua sähköntuotannosta. Ne ovat yleensä lämmöntuotantoon liittyviä asioita. Sitten rajojen yli menevät verkot pitää saada vahvaksi. Ruotsihan on vähän ongelmissa, koska se sisäinen verkko ei ole niin hyvä kuin meillä Suomessa. Norja on erikoisasemassa. Niillä on erityisen hyvä tilanne sen takia, että niillä on paljon vesivoimaa ja se on erittäin säädettävää tuotantoa. Olen kateellinen jopa, että niillä on niin hieno tilanne sen osalta. Sitten niillä on erittäin hyvät tuuliolosuhteet, kun katsoo sieltä Atlantin suunnasta. He saavat tämän pelittämään erittäin hyvin. Niin että kyllä me joudumme kilpailemaan tästä todella paljon, jos näitä hankkeita yleensä lisää tulee, ja niitä varmasti tulee. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on aika pitkässä kaaressa, ja sitten kuka markkinaehtoisesti rakentaa tänne ydinvoimalaitoksen? Mielestäni yhteiskunnan ei pidä sotkeutua siihen markkinaehtoiseen tuotantoon. Sen pitää sitten olla sellainen, että se täällä markkinoilla toimii. Meillä eivät mitkään rahat riitä, jos yhteiskunta rupeaisi ydinvoimalaitostuotantoa tukemaan. Itse kritisoin sitä, että me jouduttaisiin semmoista asiaa tekemään. Meillä on omaa osaamista, jolla me pystytään tätä hyvin hoitamaan. Meillä on hyvä insinööritaito, ja meillä on tämä verkko esimerkillisessä mallissa maailman mittakaavassa. Nyt meidän pitää vain saada nostettua tuotantotasoa ja säädettävyyttä lisää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on energiajärjestelmä, jonka moni haluaisi: meillä on aika monipuolinen ja puhdas energiatuotanto, ja meillä on kohtuullisen hyvä verkko. Mutta tähän sähköntuotantotarpeeseen ei vastata kovin nopeasti, ja se on meidän isoin ongelma. Meillä on näitä hidastavia pullonkauloja, ja sen vuoksi meidän pitää miettiä tätä, kuinka me selviämme tästä ajallisesti kymmenkunta vuotta. Jos ajattelen niin, että tässä nyt datakeskuksia tulee ja sähköä tarvitaan kahden kolmen vuoden päästä aika paljon — meillä on vuosituotanto jotain 85 terawattituntia, ja ennustetaan, että lähimmän kymmenen vuoden aikana sitä pitäisi kasvattaa kymmeniä prosentteja — niin jokainen ymmärtää, että se ei tapahdu kovin nopeasti energia-alalla. Siellä on kaksi tekijää: Voimalaitosten rakentaminen kestää yleensä kymmenkunta vuotta. Ne ovat pitkiä projekteja, pääomavaltaisia projekteja. Mutta minä sanoisin, että ehkä suurin pullonkaula meillä on näissä sähköverkoissa ja kantaverkon osalta. Siinä luvitusprosessit ja muut tällaiset suunnitteluprosessit vievät todella kauan aikaa, valituksineen puhutaan 7—10 vuodesta, ja sähköä tarvitaan kolmen neljän vuoden päästä. Voi ajatella, että meille tulee tämmöinen gäppi, joka on kolmesta vuodesta seitsemään tai kahdeksaan vuoteen ja jossa meillä on hyvin helposti todella pula sähköstä. Tämä on mielestäni se ongelmakohta tässä meidän järjestelmässä. Itse uskon, että meidän energiajärjestelmä, kun on kysyntää, pystyy kyllä vastaamaan, ja uskon, että tuuli- ja ydinvoima ja muut ovat siellä keskeisiä vaihtoehtoja. On hyvä, että tässä Google-hankkeessa laitetaan ydinvoiman osalta sitä suunnittelua liikkeelle, mutta se ei synny kovin nopeasti. Meillä on esimerkiksi ydinvoimalaitokseen sopivia tontteja. Loviisassa on jo struktuuri ja infra olemassa. Siellä on ostettu tontti, niin että sinne voidaan koska tahansa käytännössä ruveta rakentamaan ydinvoimaa. Hanhikivi on tuolla Keski-Pohjanmaalla, tyhjä tontti, ja niin poispäin. Meillä on tässä mahdollisuuksia, mutta nyt ajattelisin näitä muutamaa vuotta, jotka meillä tässä ovat haasteellisinta aikaa. Tässä mielessä tämän säätövoiman ja muun rakentaminen on tärkeää. Tuulivoimaa pystytään rakentamaan yllättävänkin nopeasti, mutta tämä perusvoima, ydinvoima ja tämäntyyppiset, vie pitkään. Tämä aloite, mikä tässä on, ainakin pistää miettimään, miten niitä hankkeita tehdään, koska nämä ovat miljardiluokan hankkeita. Toivottavasti nämä datakeskushankkeet eivät syö meiltä sitten näitä puhtaan energian teollisuusinvestointeja. Me tarvitaan myöskin niitä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ongelma, jota ei ole tunnistettu palkansaajapuolella ongelmaksi ollenkaan. Siellä ei nähdä tätä ongelmaa. Tässä yhteydessä kun tätä on kuultu tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, liittojen lausunnoissa ja palkansaajapuolen lausunnoissa, niin he sanovat, että tämä nykyinen säästövapaa toimii erittäin hyvin ja se ei ole tämmöinen ongelma. Näyttääkin siltä, että tämä on joittenkin yksittäisten työnantajien ongelma, jotka eivät ole kyenneet tätä asiaa siellä yrityskohtaisesti ratkaisemaan, ja sitten tätä pitää lainsäädännöllä ruveta korjaamaan. Ajanpuutteen vuoksi en viitsi mainita sen valtio-omisteisen yhtiön nimeä, joka lentelee tuolla maailmalla, mutta tämä tilanne on vähän sellainen, että siellä on ollut ilmeisesti ongelmia, muita ei ole hirveästi näkynyt julkisuudessa. Tässä taas lakiesitys on semmoinen, joka kuvaa sitä, että työnantajapuoli kannattaa ja palkansaajapuoli vastustaa ja työnantajadirektiota tässä lisätään. Ensinnäkin pääsääntö on ollut, että ne sopivat näistä säästövapaitten ajankohdista, ja se on hyvin toiminut. Niitä yhteisesti katsotaan, mihin ne sopivat, ja jos niistä ei ole päästy sopimukseen, niin sitten työntekijällä on ollut mahdollisuus neljä kuukautta ennen ajankohtaa kertoa, milloin hän haluaisi pitää säästövapaan. Tämä on ollut toimiva malli, ja kyllä ne ratkaisut ovat löytyneet yleensä sopimalla. Oikeuskäytäntöä ja valituksia tästä ei ole ollut tuolla neuvonnassa. Tämä neljän kuukauden aika on niin pitkä, että sinä aikana pitäisi pystyä järjestelemään korvaavat käytännöt. Sitten pitää muistaa, että tämä on henkilön omaa vuosilomaa, jonka hän olisi voinut pitää määrättynä aikana, silloin kesäaikana, nyt siirtää sitä muuhun ajankohtaan. Hän olisi silloin ollut töissä kesällä, kun tätä vuosilomaa olisi voinut pitää, ja nyt tämä siirtyy säästövapaana myöhemmäksi. Arvoisa rouva puhemies! Tästä muutostarpeesta ei ole mitään tutkittua tietoa. Tämä on enempi tämmöinen väittämä, että näitä ongelmia on ollut. Arvoisa rouva puhemies! Myös tämä siirtosääntö on tässä erittäin ongelmallinen. Nyt jos on sovittu vaikka vuoden 2027 jälkeiseen aikaan, loppuvuoteen, tai vuodelle 2028 säästövapaan, niin tämä siirtosääntö mitätöi sen, ja siinä mielessä se oikeussuoja, joka tämmöisessä keskinäisessä tilanteessa on ollut, nyt sitten romuttuu, ja työnantajapuoli voi sen yksipuolisesti muuttaa. Tämä ei ole hyvää lainsäädäntöä, ja tämä on ollut ainoita asioita, joilla työntekijä on voinut huokoistaa ja vähän tuoda niitä vapaita siihen ajankohtaan, milloin se perhesyistä tai rakentamisen tai muitten osalta on ollut tarpeellista. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä näistä henkilöstörahastoista, jotka yhteistoiminta-asiamies on neuvonnalla hoitanut. Niitä nyt on meillä vajaa 500 tällä hetkellä, ja 200 000 ihmistä on niitten parissa. Yhteistoiminta-asiamies on neuvonnan hoitanut ja ohjeistuksen hoitanut erittäin hyvin, ja heillä ei ole sen asian kanssa ollut ongelmia. Jos me toivotaan, että henkilöstörahastoasiaa viedään eteenpäin, niin se vaatii tämäntyyppisiä henkilöitä, ja yt-asiamies on ollut tässä erittäin oiva henkilö. Nyt kun tätä siirretään tuonne Patentti- ja rekisterihallitukseen, niin sielläkin pitää olla resurssi näitten asioitten hoitamiseen, ja sinne pitää palkata näitä henkilöitä, että pystytään näitä tekemään. Eli tässä siirretään moneen paikkaan nämä asiat, jotka ovat olleet yhdessä paikassa. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen huolissani olen tässä siitä, että tämä on semmoinen hanke, jossa selvästi palkansaajapuoli tätä haluaisi pitää, työnantajapuoli ei, ja silloin kun erityisen paljon halutaan ja tarvittaisiin yhteistoimintaa ja sitä yhteistyön rakentamista suomalaisessa työelämässä, niin näitä tehtäviä lakkautetaan tältä osin. Se vielä, että yhteistoiminta-asiamies on palvellut erityisesti pieniä yrityksiä, mutta tehän nostittekin sitä rajaa jo 50:een, niin että ne eivät ole enää yt-lain piirissä. Tämä ehkä sitten selittää osittain, että sillä olisi vähän kevennetty sitä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävää, joka nyt lakkaa. Mutta ne resurssit pitää siirtää Lupa- ja valvontavirastoon, ja siellä ne kaipaavat uutta resurssia. Siellä ei ole semmoista auktoriteettia olemassa, joka tulee tässä ainakaan nopeasti siihen vastaamaan. Tässä mielessä olisi kannattanut vielä tämä asia pohtia, ja esitänkin, että ministeri vetäisi tämän lakiesityksen pois ja käsittelisi tämän yt-asiamiehen ja tämän työneuvoston pääsihteerin esityksen siitä, että ne yhdistettäisiin ja sillä tavalla tehtäisiin se 200 000 euron säästö ja järkeistettäisiin tätä työskentelyä ja lavennettaisiin sitten alustatalouteen, johon te joudutte joka tapauksessa jonkinlaisen resurssin taas rakentamaan, ja tässä sitä olisi käytettävissä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Erittäin mielenkiintoinen aihe tänään käsittelyssä: edustaja Vestmanin aloite, jossa iso määrä allekirjoittajista. Se huoli sähkön hinnasta suomalaisille on ihan aito, ja sitä kannattaa tässä pohtia. Jos katsotaan Suomen sähköntuotantokapasiteettia, niin käytännössä tällä hetkellä 40 prosenttia meidän sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, 28 prosenttia tuulella, vesivoimalla 16 prosenttia ja biomassalla 11 prosenttia. 95 prosenttia meidän tuotannosta on niin sanottua puhdasta, vain 5 prosenttia hiili- ja fossiiliperäistä. Eli me ollaan todella hyviä, ja tämä puhdas tuotanto on ollut yksi kilpailuvaltti, kun Google on tänne hakeutunut. Se, miten tästä sitten... Google — iso investointi, erittäin hyvä teknologian, työllisyyden ja rakentamisinvestointien osalta, siinä mielessä erittäin hyvä, ja jatkossa työllistää 7 000 ihmistä. Tämä on todella merkittävä ja iso hanke. Se, miten Google on varmistanut nyt sähköntuotantoaan, se on ostanut Loviisan ydinvoimalaitoksesta, entisestä työpaikastani, puolet siitä sähkötehosta 22 vuodeksi. Se on aika iso kauppa ja tavallaan vie sitä tehoa, perusvoimaa, todella paljon Suomen markkinoilta. Tässä arvioidaan, että Googlen sähkötehon tarve on noin 500 megawattituntia, noin karkeasti ottaen. Eilen eräs professori arvioi televisiossa tätä suuruusluokkaa — varmaan aika lähellä. Jos mietitään pelkästään tätä, niin tämä yksistään ei varmaan ole sellainen, joka tätä Suomen sähköjärjestelmää heiluttaisi niin paljon, että pitäisi olla huolissaan, mutta näitä hankkeita on aika paljon. Siinä mielessä meidän pitää miettiä, miten näitä sitten Suomessa voidaan jatkossa rakentaa lisää niin, että suomalaisten sähkön hinta pystyttäisiin turvaamaan. Tässä on monta yksittäistä asiaa, jotka vaikuttavat tietenkin tilanteeseen. Mihin näitä nyt sijoitetaan? On totta kai Googlellakin ollut se, että niitä on sijoitettu sinne Pohjois-Suomeen kantaverkon lähelle ja myöskin olosuhteisiin, joissa pystytään tätä hyvin hoitamaan tässä mielessä, ja sitten tuonne Haminaan. Itse asiassa kävin Lappeenrannassa datakeskusesittelyssä. Siellä oli iso työmaa meneillään, ja tästä datakeskuksen tehon tarpeesta tuli aika mielenkiintoinen informaatio, se, että se datakeskus ei ole koko aikaa täydellä teholla, vaan siellä tehot vaihtelevat sen kapasiteetin mukaan, ja se on aika joustavaa, kuinka isoa osaa ne ottavat aina käyttöön siitä datakeskuksesta. Siinä mielessä se teho myöskin vaihtelee siellä niin, että se ei ole ihan koko aikaa sama. Nämä vaikuttavat tähän tilanteeseen ja miten tätä tarvetta pitää korvata. Se, miten tässä katsotaan tulevaisuutta, liittyy tähän ajalliseen tilanteeseen. Meillä on 85 terawattituntia suurin piirtein ollut 20 vuotta sitten Suomen sähköntuotanto, ja se on ollut viime vuonna suurin piirtein samalla tasolla. Se ei ole 20 vuoteen muuttunut, ja nyt sen pitäisi nousta näitten hankkeitten myötä noin 40—50 prosentilla lähivuosina. Mutta tässä on ajallinen ongelma erittäin iso, ja se ajallinen ongelma liittyy siihen, että kun me rakennetaan voimalaitoksia, tai kantaverkkoa vahvistetaan, niin se vie vähintään seitsemästä kymmeneen vuoteen ennen kuin meillä on mitään uutta tarjolla. Isoin ongelma liittyy kantaverkon ja verkon vahvistamiseen siinä, että pitäisi olla suunnitelmat ja kaavoitus tehty, että niitä rakentamisia voidaan viedä. Kyllä se verkko rakennetaan aika nopeasti sen jälkeen, kun ovat nämä suunnitelmat ja kaavoitus kunnossa. Kaavoitusprosessit vievät meillä vuosia, ja tästä tulee se ajallinen viive. Sitten tämmöisten perusvoimalaitosten rakentaminen vie vähintään lähelle kymmenen vuotta, jos ajatellaan isoa voimalaitosta rakentaa. Eli meillä niistä tulee se viive, ja meidän sähkön tarve on kolmen neljän vuoden päästä. Meillä on tässä mielessä tämmöinen tilanne, joka tuo siihen ongelmia. On tärkeätä, että tuulivoimaa pystytään rakentamaan nopeasti. Niitä saadaan lisää, mutta niitä pitää olla kaavoitettuina ja sitten yhteydet niistä valtakunnan verkkoon. Myös tämä säätövoimakysymys. Tuossa Googlen tapauksessa oli yli 90 megawatin akkukuvio siihen rakennettu. Suomen kantaverkon yhteyteen ja verkon yhteyteen nytten aika paljon on akkutehoa rakenteilla. Se, kuinka nopeasti se tulee tämän säätövoiman osalta, on tärkeää. Vesivoima on parasta säätövoimaa, ja siinä mielessä vesivoiman osalta myöskin sellaiset hankkeet, joissa pumppuvoimaa tai muuta pystyttäisiin saamaan aikaiseksi, olisivat nyt tarpeellisia. Mutta nekin kaikki vievät kauan aikaa. Minä näen tässä isoimpana ongelmana, että meillä ei ole tätä sähkönkulutuksen kasvua huomioitu tässä ja ei ole ollut niitä investointeja ja suunnitelmia riittävän nopeasti, niin että meille tulee tämmöinen ajallinen ongelma tässä. Toivoisin, että pystyttäisiin saamaan semmoinen energiapolitiikka aikaiseksi, että me vastataan sitten siihen kulutukseen, mitä tulee. Itse näen, että nämä ovat yllättävän isoja ja työllistäviä ratkaisuja, mitä nämä datakeskukset tuovat. Siellä Haminassakin puhutaan 500 ihmisen työpaikasta, noin välillisesti, mitä siinä on myöskin. Eli todella isoista hankkeista on kysymys. Mutta kaiken kaikkiaan itse en ole ihan niin synkkänä tämän sähköntuotantokapasiteetin ja muun verkon kanssa, jos me saataisiin näitä meidän omia prosessejamme nopeutettua niin, että me saataisiin niitä liikkeelle nopeammin ja sitä kautta ratkaisuja aikaiseksi. Mutta tässä on tämä muutaman vuoden vaikea ajanjakso, joka voi vaikeuttaa ja voi muodostaa pullonkaulan sille, että tänne ei tule näitä datakeskusinvestointeja ja muutenkin sähkönkulutusta tarvitsevaa teollisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoinen tilanne meneillään sen takia, että hallitus unohtaa omat tekemisensä. Kotitalousvähennys oli 3 500 euroa aiemmin, sitten se pudotettiin vuoden 25 alusta 1 600 euroon, ja nyt sitä palautetaan 2 100 euroon. Tämä historia unohtui äskeisissä puheenvuoroissa kokonaisuudessaan. Samalla leikattiin työkorvausta 60 prosentista 35 prosenttiin. Nyt hiukan palautetaan näitä lukuja takaisinpäin, joka on oikea suunta. Nyt on kuunneltu sitä opposition pitkään puhumaa ääntä, että kotitalousvähennystä pitäisi käyttää tämän aneemisen taloustilanteen kääntämisessä niin, että kotitaloudet tekisivät niitä töitä kotona ja kunnostaisivat kotiaan ja muita asioita. Tämä suunta on tässä oikea, mutta nyt palautetaan vain osa siitä, minkä hallitus aiemmin leikkasi. Nyt tämä ajankohta on vielä se, että tämän olisi pitänyt olla 2025 eteenpäin koko ajan käytössä, koska meillä on ollut rakentamisessa ja kotitaloustöissä ja työllisyydessä todella heikko tilanne. Tässä mielessä nyt kun täällä todetaan, että nyt on suuri uudistus tehty, niin korjataan omaa leikkausta. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset ovat siinä mielessä hyviä. SDP esittää sen takia vähän isompia, työkorvausvähennyksiä 60 prosenttiin tästä 40 prosentista ja niin poispäin, että me saataisiin vähän enempi vaikuttavuutta vielä tämän osalta. Arvoisa puhemies! Vielä tämän osalta, mitä puhutaan: Meillä tänään salissa puhuttiin aika paljon matkakuluista ja polttoainehinnoista tuossa kyselytunnilla, ja voi sanoa, että tuolla maaseudulla kuitenkin kun liikutaan työn perässä aika pitkälle, tämä matkakuluvähennys, 7 000 euroa maksimissaan, tulee aika nopeasti täyteen ja sen korottaminen 8 400:aan olisi nimenomaan palvellut näillä polttoainehinnoilla niitä pitemmälle työn perässä liikkuvia, ja siihen olisi pitänyt mennä. Meillä on myös hieman suurempi tämä vähennyksen omavastuun pienennys kuin hallituksella, eli omavastuu tulisi alentaa 750 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä nostaa 8 400 euroon. Tässä mielessä nämä eroavat. Tämä hallituksen omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan nosto on hyvä asia ja oikeastansa tähän vuosikausia olleeseen tilanteeseen auttaa kustannusten nousua vastaavasti käytännössä, ja siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä sen osalta. Se liikuttaa ihmisiä ja tuo kulttuuritarjontaa paremmin esille. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää vastalauseen 1 mukaista ehdotusta.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastolain tavoitteet on syytä pitää voimassa, ja niitten tavoitteitten, mitkä me ollaan tässä kirjattu, eteen pitäisi tehdä töitä. Näyttää siltä, että — kuten tässä edellisessäkin puheenvuorossa hyvin tuotiin esiin se, kuinka paljon ilmastovelkaa meille jää seuraaville kausille — tässä mielessä kaikki ratkaisut, mitä tälläkin kaudella tehdään, vaikuttavat sitten pidemmälle. Edustaja Tynkkynen hyvin kuvasi käytännönläheisesti sitä tonnien ottamista tuolta ilmakehästä, sitä, kuinka paljon sillä on vaikutuksia kaikkialla, ja se on tosi tärkeä huomio. Arvoisa rouva puhemies! Otin tämän puheenvuoron sen vuoksi, että meidän pitää olla edelläkävijä puhtaassa energiassa ja muissa toimenpiteissä, joilla tällä alueella toimitaan. Muun muassa EK:n toimitusjohtaja tänä aamuna taisi puhua tämän asian puolesta niin, että me ei saada olla perässähiihtäjiä vaan meidän pitää olla edelläkävijä näissä asioissa. Olen siitä samaa mieltä, ja se on meille pitkässä juoksussa kuitenkin kilpailuetu. Arvoisa rouva puhemies! Kannan vähän huolta: Kun me ollaan aika pitkälle nyt päästy sähköenergian tuotannossa puhtaan energian maaksi, eli meillä on 96 prosenttia sähköenergian tuotannosta puhdasta energiaa — siellä on ydinvoimaa, vesivoimaa, aurinkoa ja tuulta pääasiassa — niin se kertoo siitä, että energiasiirtymää pystytään tekemään. Nyt meillä on tulossa datakeskuksia, ja on arvioitu, että sähkön energiankulutus kasvaa noin 50 prosentilla tässä lähivuosina. Sitten me tiedetään, kuinka vaikeaa se energian tuotantomäärä on kattaa monesta syystä: Ydinenergian rakentaminen, joka on perusvoimaa, vie vähintään kymmenen vuotta ennen kuin se on käytännössä meillä käytettävissä. Moduuliydinvoimalaitokset ovat lähinnä lämmöntuotantoa. Ne eivät ratkaise tätä. Tuulikapasiteettia ja aurinkoa saadaan rakennettua aika nopeasti, mutta sitten verkko on semmoinen pullonkaula. Jos me halutaan verkkoa vahvistaa, niin se vie vähintään seitsemän kahdeksan vuotta ennen kuin me saadaan verkkoa vahvistettua noin laajassa mittakaavassa kantaverkonkin osalta. Meillä on tällaisia pullonkauloja, ja jos nämä datakeskusten sähkön tarpeet tulevat nopeasti, niin se tuo meille hankaluuksia tässä sähkön hinnassa. Mutta myöskin sitten se, millä tavalla se 50 prosenttia energiasta tuotetaan, on tässä erittäin iso kysymys. Siihen tietyllä tavalla toivoisi tietenkin vastauksia että, saadaanko ne tuotettua tällä puhtaalla energialla, niin kuin me ollaan tähänkin asti nyt saatu tuotettua, ja siinä mielessä ne energiainvestoinnit pitäisi saada aikaiseksi. Nämä merituulivoimalaitokset ja muut tällaiset, tuulivoimalaitosten sijoittelu ympäri Suomea ja verkon vahvistaminen tuonne Norjaan ja Ruotsiin auttavat meitä siinä, mutta se, mitä muuta pitää tehdä, liittyy varmasti nopeisiin ydinenergiaratkaisuihin. Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo sitten tätä hyvää vuosikertomusta tässä, niin sivulla 91 nähdään energialähteistä vuosina 2005—2024, kuinka selkeästi me olemme hiilestä päässeet laskusuuntaan erittäin voimakkaasti. Maakaasu on käytännössä tuolta poistunut, öljy on laskenut, ja sillä tavalla me päästään koko ajan näihin tavoitteisiin. Nämä, mitä me tässä tehdään, ovat niitä suoria toimenpiteitä. Täällä sivulla 92 on yksi mielenkiintoinen tilasto, joka kertoo tieliikenteen energiankulutuksesta energianlähteittäin. Kun täällä on vuosien 2005 ja 2025 kulutus, niin kokonaisterawattina laskettuna kulutus on pienentynyt sieltä 45:stä tuonne 40:een, ja varmasti liikennesuoritteiden määrä on kasvanut. Siellä on varmasti polttoainetehokkuutta parannettu ja kaikkea muuta, mutta sähkön osuus on pikkuhiljaa tuolla alkanut näkyä. Se ei ole vielä kovin suuri, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin tekemään voimakkaammin ja päästäisiin näihin meidän tavoitteisiin hyvin. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tässä lopuksi tästä Suomen merkityksestä näissä per henkilö: Kun katsotaan tätä eurooppalaistakin tilastoa, 27 maan tilastoa, niin me ollaan täällä keskitasolla, ja nettopäästöissä me ollaan aika lailla korkealla tasolla. Kyllä meillä työtä riittää, ja se on tässä tosi tärkeää huomata, että me emme ole tässä yksin. Sitten jos katsotaan globaalisti tätä tilannetta — EU ja Yhdysvallat, Kiina ja muu maailma — niin varmaan pitää katsoa myöskin sitä, kuinka paljon populaa on eri puolilla, ja sekin vaikuttaa tähän niin, että se vähän hämärtää nämä suhdeluvut. Kaikilla meillä tulee olemaan töitä. Viimeiset uutiset: Kun katsotaan Nepalin onnettomuutta, Panaman kulkuyhteyksiä siellä kanavassa, EU:n lämpenemistä, ne ovat niitä konkreettisia näkymiä, mitä tästä ilmastonmuutoksesta ja lämpenemisestä on. Ihmiset eivät huomaa sitä puoltatoista astetta tai mitä tämä on, mutta nämä he huomaavat, ja minä luulen, että ihmiset näitten perusteella myöskin noteeraavat sen, että me teemme niitä toimia, ja erityisesti meidän nuoret ja lapset odottavat, että me teemme niitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle esittelystä. — Minua kiinnostaa, kun täällä on erittäin hyvät taulukot, että täällä hyvin voi verrata sitä, mitä Suomessa tapahtuu, kun katsotaan tätä euroaluetta. Mielenkiintoisia kriisejä, joita meillä on ollut tässä: koronakriisi näkyy meillä täällä kokonaistuotannossa, inflaatio näkyy korkeana Ukrainan sodan myötä. Nämä sattuivat viime hallituskaudelle molemmat, ja siellä ostovoima sen takia sakkasi tämän inflaation osalta. Mutta se, mikä täällä on mielenkiintoista, on se, että kun katsotaan näitä korkoja suhteessa muiden maiden ja euroalueen korkoihin, niin voi tietyllä tavalla sanoa, että valtion kymmenen vuoden korko on aika lailla sama kuin Saksassa ja euroalueella, eli sillä tavalla Suomessa on vielä pysytty sillä tasolla, mikä Euroopassa noin kokonaisuudessaan on. Mutta sitten kun katsotaan kotimarkkinoiden asuntolainojen hintoja ja asuntojen hintoja ja sitten asuntolainakannan muutosta, niin lainakannan muutos tapahtui euroalueella alaspäin samaan aikaan kuin Suomessa, ja kaikilla tuli alaspäin, mutta siellä on nopeampaa nousua siitä. Mielenkiintoista on ollut, että euroalueella asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, mutta Suomessa ne ovat tulleet alas. Tässä on aika iso ero euroalueessa, ja tässä on semmoinen luottamuskysymys siitä, voiko omasta asunnosta saada minkälaisen hinnan. Se vaikuttaa varmasti siihen, että meillä kotimarkkina ei toimi asuntojen osalta vielä pitkään aikaan. Syy ei ole koroissa. Kun katsotaan meidän uusien asuntolainojen korkoja, niin ne ovat jopa matalammat kuin tuolla euroalueella. Siinä mielessä emme voi tätä määritellä. Sitten yrityslainakannan osalta voi myös todeta, että meillä uusien yrityslainojen korko on aika lailla sama kuin Euroopassa ja Saksassa. Sitten korkotason osalta liikutaan samoissa luvuissa. Tässä mielessä emme anna kilpailuetua muille, vaan meillä on aika lailla toimintaympäristö sama. Mutta tuo asuntojen hintakehitys on se, joka varmasti lyö semmoisen iskun, että asuntoihin ei kovin äkkiä tulla sijoittamaan. Ihmiset miettivät aika pitkään, haluaako asua vuokralla vai omistusasunnossa, ja pitää varmaan olla aika vakiintunut olotila, että omistusasuntoja ruvetaan hankkimaan. Se hidastaa meidän talouskasvua, kun rakentaminen sakkaa näin voimakkaasti. Tässä on yksi syy. Täällä on mielenkiintoiset tilastot, kun katsotaan euroaluetta, ja näitä kannattaa hyödyntää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tampereen areenan osalta tässä on se ero tähän hankkeeseen, että meillä oli suunnitelmat ja rahoituslaskelmat valmiina. Sitten valtio otti osaa tähän hankkeeseen, kun nämä laskelmat oli tehty, ja sitä kautta saatiin myöskin OKM:n tuki tälle hankkeelle, että nämä olivat kaikki sillä tavalla puhtaat. Sitten EU-notifikaatio tehtiin sen jälkeen, ja sen jälkeen vasta tehtiin rakentamispäätös. Sitten myöhemmin valtion rahat tulivat, kun tätä rakennettiin. Tässä on oleellista myös se, että Tampereen kaupunki sitoutui itse sijoittamaan tähän osakepääomaan 40 prosenttia, ja se tarkoitti suoraan neljän miljoonan osakepääomaa. Sitten kaupunki antoi 22 miljoonaa juniorilainaa tälle hankkeelle ja rakensi siihen sen kannen, joka oli noin 23 miljoonaa euroa, joka sitten vuokrattiin tälle halliyhtiölle. Tämän lisäksi 14—15 miljoonaa tehtiin investointeja siihen infraan ja niin poispäin. Tämä on se Tampereen kaupungin noin 60 miljoonaa euroa, mitä siihen on laitettu, ja sillä on käynnistetty. Sitten sen ympärille yksityistä rahaa on käytetty, yhteensä tämä hanke on varmaan joku 400—500 miljoonaa, mitä kaikkea siihen ympärille sitten valmistui. Mutta itse areena on maksanut noin 120 miljoonaa suuruusluokaltaan. Siellä käy noin puolitoista miljoonaa kävijää vuodessa, ja 60 prosenttia on muualta kuin Pirkanmaalta, eli sinne tullaan muualta. Sen takia se on kansainvälisen tason areena, joka täällä aina unohtuu. Se on myös yksi niistä asioista, jotka kannattaa muistaa tässä yhteydessä. Kun tämä on tehty pitkän valmistelun ja laskelmien pohjalta, niin sen takia tämä on saanut tämän tuen, ja itse näen... [Ben Zyskowicz: Miten teillä oli varaa laittaa tähän miljoonia, kun samaan aikaan piti säästää?] — Silloin me käytettiin suoraan rahaa tämä neljä miljoonaa osakepääomaan, ja sitten tämä laina, kaksi miljoonaa, on sille areenayhtiölle lainaa, josta me saadaan korkotuloja, ja se maksetaan aikanaan pois. Sitten nämä infraratkaisut ovat 14—15 miljoonaa, jotka ovat kaupungin taseesta. Täytyy muistaa, mitä kautta sitä rahoitetaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio aluksi ja sitten muutama vertaus Nokia-areenaan, koska se on täällä aika ajoin mainittu, ja sitten lopuksi muihin kysymyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Garden Helsinki -hanke näyttää siirtyvän taas eteenpäin ja siirtyy seuraavalle hallitukselle, niin kuin tältä hallitukselta nyt aika moni asia jää kesken. Työttömyys on ennätyslukemissa. Tänään tulivat KEHA-keskuksen viimeisimmät luvut: 352 000 työtöntä, 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, eli todella synkkä tilanne. Velka kasvaa ennätysmäisesti, alijäämä valtiolla, julkisella taloudella, on todella iso, eli paljon asioita siirtyy seuraavalle, ja tämäkin näyttää menevän sinne eteenpäin. Valtio on sanonut monille hankkeille, että rahaa ei ole, ja varmasti se yksi osa tämän asian osalta on ollut se, että kun tässä on aika monia asioita leikattu sosiaaliturvasta, annettu alennuksia hyväosaisten verotukseen, yritysveroja lasketaan ja niin poispäin, niin oikeudenmukaisuuskysymys tulee olemaan tässä se keskustelun kohde, minkä takia kansalaiset tästä ovat erityisen kiinnostuneita — myös siitä, mikä täällä ei ole kovin paljon ollut esillä: miksi tämä meni ohi muiden hankkeiden, ja mitä olivat ne muut hankkeet, jotka silloin puolitoista vuotta sitten ovat olleet esillä. Sitten mielenkiintoinen kysymys: Kun valtio osallistuu tämmöisiin urheiluareenoiden hankkeisiin, niin yleensä kunnat ovat niissä mukana. Tässä hankkeessa Helsinki ei ole ollut mukana muuta kuin kaavoittamassa tätä tilaa ja sillä tavalla edesauttamassa, mutta he eivät ole olleet rahallisesti mukana tässä. Toisaalta olisi kuvitellut, että kun se on tämmöinen aluetalouskysymys, niin myös Helsingin olisi pitänyt olla siinä mukana. Ehkä keskeinen syy on se, että talousasiat eivät ole kunnossa tässä hankkeessa ja se vaatii kehittämistä. Jotain hyvää tästä varmaan voi seurata. Toivottavasti tämä Garden-hanke kehittyy siihen suuntaan, että siitä joskus tulee jotain. Läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta tässä kaivataan. Arvoisa rouva puhemies! Nokia-areenaan vertailuna täytyy sanoa, että hanke kesti kymmenen vuotta, kun se saatiin eteenpäin. Tampereen kaupunki on siinä 40 prosentilla osakkaana, ja 60 prosenttia on yksityistä pääomaa. Tampere on siihen sijoittanut osakepääomaa, antanut juniorilainaa 22 miljoonaa ja sitten rakentanut kannen ja osallistunut infraan. Noin 60 miljoonaa on se koko potti, mitä siihen on laitettu. Yksityinen puoli on antanut juniorilainan, osakaspääoman, ja sitten valtio antoi 18 miljoonaa euroa. Loppu on lainattu markkinoilta. Sitten tärkeintä on ollut se, että kun tämä koko projekti on ollut kuitenkin erittäin avoin ja kaikki on ollut käsittelyssä laskelmineen, niin tämä myöskin notifioitiin 2017, ja tammikuussa 2018 rakentamispäätös tehtiin, ja tätä kautta saatiin läpinäkyvä hanke. Minua vähän harmittaa tässä se, että puhutaan kansainvälisen tason areenasta. Nokia-areena on kansainvälisen tason areena, ja se aina unohtuu tässä. Se oli modernein areena silloin, kun se valmistui. Pelkästään se, että pääkaupunki tarvitsee areenan, ei ole varmaan se syy. Ei Köln ole pääkaupunki, ja sielläkin on kansainvälisen tason areena. Täytyy muistaa, että niitä voi olla myös muualla. Nokia-areenalla on ollut puolitoista miljoonaa kävijää vuositasolla, 120—160 tapahtumaa vuosittain, ja noin kahden vuoden myynti tiedetään etukäteen. Tässäkin aina pitää muistaa se, että myös siellä muut... Tässä puhutaan kansainvälisistä artisteista. Myös kotimaiset artistit ja kotimainen kulttuuri tarvitsevat areenoita, ja ne jäävät tässä taka-alalle. Se työllistää satoja ihmisiä joka päivä ja sitä kautta tuo tapahtumateollisuutta. Tässä yhteydessä olisi hyvä ollut käydä läpi, miten Nokia-areena tai Veikkaus-areena ovat noin 15 000:n areenoita, käytännössä niiden vaikutukset tässä tulevat. Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin vielä tässä lopuksi pääministeriltä, että nyt kun täällä on 20 kysymyksen lista oikeuskanslerilta tulossa teille vastattavaksi, niin miten ne vastaukset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi jatkossa, kun nämä asiat tulevat sitten kirjallisesti vastattuina? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että taloudessa on pieniä viriämisen merkkejä. Talouslukuja ja kasvulukuja voidaan hieman korottaa, ja se on hyvä asia, mutta valitettavasti nämä luvut eivät näy meillä vielä työllisyysluvuissa. Ne tulevat varmaan viiveellä jossain kohtaa, vaikka tässä hetkessä näyttää siltä, että koko ajan työttömyys on jokainen kuukausi vuoden takaiseen vastaavaan mennyt kaikilla mittareilla huonompaan suuntaan. Siinä kokonaistyöttömyys on kasvanut, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, nuorisotyöttömyys on kasvanut, ja palveluissa on entistä vähemmän ihmisiä. Tämä on se huolestuttava piirre, että meiltä puuttuu aktiivinen työllisyyspolitiikka. Nyt tässä lisätalousarviossa tulee nuorten työllistämiseen 20 miljoonaa, mikä on hyvä asia nuorisosetelin osalta, ja muitakin aktivointitoimia lisätään, mutta ongelma on, että ne tulevat aika myöhään. Täällä eduskunnassa kuultiin noin viikko sitten ministeriltä laskelma: noin 500 nuorisoseteliä oli mennyt alkuvuoden aikana, puolen vuoden aikana, ja meillä kohderyhmä on 76 000 alle 30-vuotiasta työtöntä, joihin tämä seteli voisi kohdistua — 500 ja 76 000. Tässä mielessä se nuorisoseteli on palkkatuettua työtä, ja se olisi ehkä ollut parempi heti alun perin laittaa palkkatuetuksi työksi ja sillä tavalla saada se nopeammin käyntiin, ja se olisi ollut siellä käytössä, kun aktivointiasteet ovat tosi alhaalla. Se myös kertoo näissä työttömyys- ja työllisyystilanteissa, että meidän avoimien työpaikkojen määrä on edelleen ollut huonompi kuin on ollut aikaisempi, vuosi sitten oleva tilanne. Me ei olla sielläkään vielä nähty merkkejä. Minulle käänne tapahtuu siinä, kun työttömyystilanteessa mennään parempiin lukuihin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja sitten voidaan sanoa, että jotain käännettä on tapahtunut. Niin kauan tässä ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa. Työttömyys on meille muutenkin kansantaloudellisesti tosi iso asia, inhimillisesti jokaisen työttömän osalta, mutta meidän työttömyysturvamenot ovat noin neljä miljardia euroa vuodessa, eli puhutaan valtavasta summasta. Arvoisa puhemies! Näistä hallituksen talouspolitiikan kolmesta isosta tavoitteesta — talouskasvun aikaansaamisesta, velan taittamisesta, alijäämän alentamisesta siihen yhteen prosenttiin — ollaan vielä tosi kaukana, niistä alkuperäisistä tavoitteista. Alijäämä on noin neljän prosentin luokkaa. Meillä on 13 400 miljoonaa valtion budjetin alijäämä, ja nämä lisäbudjetit, ensimmäinen ja tämä toinen lisäbudjetti, ovat kasvattaneet velanottoa 1,6 miljardilla eurolla. Eli vielä tässä julkisessa taloudessa, niin kuin edustaja Lohi tässä hyvin toi esiin, ei näy näitä hyviä lukuja. Toivoisin, että ne pystytään näyttämään. Sitten nämä työllisyystoimet: Nyt kotitalousvähennyksen kasvattaminenkin — tavallaan se oli 2 350 euroa, hallitus pudotti sen 1 600:aan ja nyt palautti 2 100:aan — on ollut semmoinen toimenpide, joka tulee myöhään. Ja miksi yleensä tiputettiin, koska rakennusalan työttömyyteen sillä voidaan jonkin verran vaikuttaa, koska 75 prosenttia kotitalousvähennyksistä menee rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviin vähennyksiin? Eli tässä mielessä toimet ovat aika pieniä siihen nähden, mikä ongelma on, ja tarvittaisiin enemmän aktiivista politiikkaa työllistämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Nyt ne toimet ovat tällä kertaa puuttuneet. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähkönkulutus kasvaa, ja me olemme sikäli onnellisessa asemassa, että me ollaan tehty sähköenergian tuotannon osalta viisaita ratkaisuja. Meillä on puhdasta sähköenergian tuotantoa, 95-prosenttisesti puhdasta sähköä. 40 prosenttia siitä tulee ydinvoimalla, noin 28 prosenttia tuulella, 16 prosenttia vedellä ja sitten biolla loput, niin että ollaan sillä tasolla. Me ollaan hyvässä tilanteessa tässä mielessä. Nyt kun tässä tuulivoiman rakentaminen on aika lailla hiljaista ollut viime aikoina, niin on erittäin hyvä, että me avaamme näitä reittejä ja luomme ennustettavuutta tuulivoimainvestoinneille. Tälläkin veroratkaisulla näytetään se, minkälainen verokohtelu tuulivoiman osalta on, kun sitä rakennetaan, ja se on tässä hyvä asia. Meidän pitää edesauttaa niitä hankkeita myös tällä tavalla. Toinen asia, joka tässä on tärkeä energiahuollon kannalta, liittyy siihen, että meillä on eri puolilla Suomea erilaiset tuuliolosuhteet. On hyvä, että niitä on joka puolella Suomea, ja merellä yleensä tuulee tasaisemmin. Se pienentää säätövoiman tarvetta myös tätä kautta, jos me saadaan tuulivoimaa vietyä merelle. Tuulivoiman rakentaminen merelle on varmasti kalliimpaa kuin maalle rakentaminen, ja siinä mielessä ymmärrän tämän kevennetyn jälleenhankinta-arvoasian, mikä tässä esityksessä on. Eli mielestäni tämä tuo verotukseen ennustettavuutta ja voi katsoa, että tällä edesautetaan hankkeille investointivarmuutta. Meillä ei ole käytännössä yhtään tämäntyyppistä voimalaitosta vielä. Toivoisin, että nämä lähtevät liikkeelle. Tämä on hyvä esitys siihen tahtotilaan nähden ja sähköenergian tulevaan tarpeeseen nähden. Me tarvitsemme siihen voimalaitoksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olin itse paikalla 1977 helmikuussa, kun ensimmäinen ydinvoimalaitos laitettiin valtakunnan verkkoon. Olin silloin myös töissä ydinvoimalaitoksella, olin siellä yli 12 vuotta töissä, ja tunnen kohtuullisen hyvin ydinvoimalaitoksen toimintaa ja sitä, kuinka siellä toimitaan. Se vain kertoo siitä, että kun silloiset ydinvoimalaitokset rakennettiin 25—30 vuodeksi ja niitten kustannukset laskettiin sellaiselle ajalle, niin nyt ne ovat kohta toimineet 50 vuotta. 49 vuotta on Loviisan voimalaitos, vanhin voimalaitos, toiminut. Eli tässä mielessä me olemme tehneet erittäin turvallista ja hyvää energiahuoltoa Suomessa ja varmistaneet suomalaisten kohtuuedullisen sähkönsaannin, ja se on myöskin sillä tavalla, että kun tarvitaan koko ajan perusenergiaa, joka ei ole sääriippuvaista, niin kuin tuuli ja aurinko käytännössä ja vesivoimakin tietyllä tavalla ovat, tässä on yksi tapa sitä tehdä, ja se on myös puhdas tapa. Aina se ei ole ollut näin suosittua kuin tällä hetkellä se on. Se, minkä tällä hetkellä voisi sanoa tämänkin lain osalta, on se, että täällä tuodaan nyt esiin näitä moduuliydinvoimalaitoksia ja niitten rakentamista. Kuitenkin tämä energia-ala on semmoinen, että tämmöiset investoinnit, ydinvoimalaitoksen rakentaminen, vievät vähintään kymmenen vuotta ja tämmöiset pienemmätkin moduuliset vievät useita vuosia. Ensin kun saadaan se ensimmäinen moduuli aikaiseksi, niin siihen menee pitkä aika, ja me joudumme näitä odottamaan vielä jonkun aikaa ennen kuin niitä Suomessa on. Tässä mielessä on hyvä kehitystyö meneillään. Itse toivon, että se kaukolämmön osalle tulee ja voidaan puunpolttoa vähentää ja muuta, että saadaan sillä tavalla sitäkin tehtyä. Lämpöä muutenkin voidaan varastoida. Meidän pitää näihin säänvaihteluihin pystyä enempi reagoimaan, eli säätövoimaa tarvitaan. Sitten edustaja Polvinen toi hyvin esiin sen, että jos meille näitä datakeskuksia tulee, ja toivottavasti tulee, niin sähkön kulutus kasvaa ja tuotettava määrä kasvaa — on ennakoitu, että 50 prosentilla — ja sen tuottamiseen tarvitaan kyllä ydinvoimalaitoksia, iso ydinvoimalaitos vähintään, ja sitten paljon tuulivoimaa ja muuta sähköntuotantoa, mutta ennen kaikkea säätövoimaa monella tapaa, ja myös verkkoa pitää vahvistaa, koska siirtoyhteyksien pitää olla voimassa. Eli tässä tulevat miljardien investoinnit lähivuosina, jos me näihin kaikkiin pystytään vastaamaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jatkamme ydinenergian käsittelyn piirissä. Tässä lakiesityksessä on monia hyviä asioita ydinenergian käyttöön. Meillä Suomessa 40 prosenttia sähkön perustuotannosta tulee ydinenergialla, ja tässä mahdollistetaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja myöskin näitten moduulisten pienempien lämpöydinvoimalaitosten rakentaminen, ja se on hyvä asia. Sinänsä viedään asioita oikeaan suuntaan. Myös tämä jätteiden huolto on vanhan lain pohjalta tässä tehty, ja siinä mielessä se on hyväksi todettu. Suomi on siinä maailman huippua, koska me ollaan ensimmäinen maa, jossa ydinjätteet on käsitelty ja käsitellään asianmukaisesti, ja on olemassa tapa, millä se tehdään turvallisesti. Arvoisa puhemies! Ydinenergia on meidän sähköntuotantojärjestelmässä, joka on puhdas 95-prosenttisesti. Siellä on tuulivoimaa ja vesivoimaa. Voi sanoa, että nämä kolme muodostavat meidän sähköntuotannon rungon, ja siinä mielessä voimme olla aika tyytyväisiä, että me ollaan aika omavaraisia emmekä ole tuontienergiasta sähkön osalta niin riippuvaisia, vaikka tilapäisesti aina yli rajojen tarvitsee sähköä siirtää. Tässä lakiesityksessä on paljon ydinenergian käyttöön, rauhanomaiseen käyttöön, liittyviä asioita, mutta tästä puuttuu oleellisin asia, joka vanhassa laissa oli, eli ydinaseiden osalta siellä oli selkeät lain pohjalta olevat kirjaukset, joilla kuljetusta, säilytystä ja muuta oli määritelty. Sen vuoksi tämä lakiesitys on puutteellinen, ja tässä menee vähän lapsi pesuveden mukana, koska tämä muu lakipaketti on tässä ihan asianmukainen. Tämän ydinaseita koskevan pykälän poistumisen myötä esitän, että lakiehdotus hylätään. Arvoisa puhemies! Esitän lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi edustaja Razmyarin ennakkoon toimittamaa lausumaa, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sitovien kansainvälisten ydinaserajoitusten sekä kattavan ydinasevalvonnan puolesta.” Tämmöisen lausuman esitän tähän hylyn lisäksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vain toteaisin tässä edustaja Kaunistolle, että meillä on jo kaikissa vaihtoehtobudjeteissa ollut esitykset siitä, miten me asioita hoidetaan, ja joka kerta on velanottoa vähemmän kuin hallituksella ja tasapaino on ollut parempi. Eli tässä lyhyt vastaus siihen. Voimme jatkaa tätä keskustelua vaikka koko illan. Arvoisa puhemies! Tässä on vain mielenkiintoista, että tätä kotitalousvähennystä, joka oli 2 250 vuosina 23 ja 24, pudotettiin ensin 1 600 euroon ja nyt sitä pidetään suurena voittona, kun sitä palautetaan 2 100 euroon. [Timo Heinonen: Se on monelle ihmiselle iso!] — Mutta miksi te laskitte sitä? Tämä on se kysymys. Nyt sitä laskettiin juuri silloin, [Timo Heinosen välihuuto] — kuulkaa, edustaja Heinonen — kun rakentaminen oli kaikkein syvimmillään lamassa vuoden 25 aikana. Kun katsotaan tätä, mihin tätä vähennystä eniten käytetään, niin sitä käytetään asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen. 75 prosenttia kotitalousvähennyksestä menee siihen. Vain 20 prosenttia menee kotitaloustyöhön, hoiva- ja hoitotyöhön vain vajaa neljä prosenttia. Eli se painopiste on näissä remonteissa, ja siinä mielessä tämä palauttaminen nyt takaisinpäin on tässä rakentamistilanteessa hyvä asia. Tässä puhutaan kuitenkin erittäin isosta rahamäärästä Suomen kannalta. Kun katsotaan, niin vähennyksen kokonaismäärä oli 538 miljoonaa vuonna 24. Se on aika iso määrä. Keskimääräinen vähennys on vähän yli tuhat euroa. Kyllä tässä puhutaan isosta luvusta. 520 000 ihmistä sai sitä vuonna 24. Me ei puhuta mistään pienestä vaikutuksesta tässä asiassa, jonka ympärillä tässä nyt puhutaan. Arvoisa puhemies! Edelleenkin sanon sen, että tämä matkavähennyksen 100 euron alentaminen on hyvä, mutta se merkittävämpi vaikutus olisi ehkä ollut sillä ylärajan nostolla, niin että oltaisiin menty vähän pitemmälle hakemaan töitä. Se on nyt siellä 7 000:ssa, kun se oli aikaisemmin 8 400. Olisi palautettu se siihen, niin että se olisi vähän pitempimatkalaisille, jotka autolla kulkevat työn perässä, vaikuttanut erittäin positiivisesti, ja tässä mielessä se olisi ollut hyvä asia. Kaiken kaikkiaan nämä esitykset, jotka tässä ovat meillä käsittelyssä — hallituksen esitys 113 — ovat kaikki kannatettavia, ja siinä mielessä voi sanoa, että ne ovat niitä esityksiä, joita on helppo myös tukea täällä.

Arvoisa rouva puhemies! On ydinenergiasta kysymys, ja kun itse olen työskennellyt ydinvoimalaitoksella 12,5 vuotta, niin on pakko tulla puhumaan näin tärkeästä asiasta kuin ydinenergialaki, joka nyt tässä ollaan uudistamassa. Ydinenergian käyttö on meillä sähköntuotannossa niin, että 40 prosenttia meidän perussähköntuotannosta tulee ydinvoimasta. Tuulivoima tuottaa 28 prosenttia ja vesivoima 16 prosenttia. Voidaan sanoa, että meidän sähköenergiantuotannosta puhdasta energiantuotantoa on 95 prosenttia ja me ollaan aika omavaraisia tältä osin. Jatkossa varmasti tarvitsemme lisää ydinvoimaa, ja tässä annetaan edellytykset lisäydinvoiman rakentamiseen, niin isojen ydinvoimalaitosten rakentamiseen kuin sitten näitten lämpöä tuottavien modulaaristen laitosten rakentamiseen. Tässä on rakennettu niille säädöstä, jolla niitä voidaan tehdä. Selkeästi lupajärjestelyt tässä paketissa helpottuvat, ja niitten osalta viedään matalammalle tasolle näiden lupien antamista kokonaisuudessaan. Tämmöiset voimalaitosinvestoinnit ovat aina mittavia. Se kestää parhaimmillaan, tämmöinen ydinvoimalaitoksen isompi rakentaminen, kymmenen vuotta. Ne ovat myös todella pitkiä projekteja ja erittäin pääomavaltaisia. Nyt tätä prosessia saadaan tässä varmasti yksinkertaistettua ja ehkä vähän nopeutettuakin tältä osin. Modulaaristen voimalaitosten tuotantokokeilujen saaminen Suomessa liikkeelle tuottaa myös semmoisen asian, että voidaan polttoa vähentää, eli esimerkiksi biojätettä ei tarvitse olla niin paljon, että saadaan sitä lämpöä tuotettua. Nämä pienemmät ovat yleensä lämpöä tuottavia laitoksia. Itse tässä paketissa on myös otettu kantaa jätteenhuoltoon eli tähän ydinenergian, uraanin, loppusijoitukseen — täytyy sanoa, että Suomi taitaa olla ainut maa, jossa tämä on ratkaistu, ja meillä on Olkiluodossa se loppusijoituspaikka näitten osalta olemassa. Siinä mielessä se puoli tässä lakipaketissa säilyy ennallaan noin käytännöllisesti katsoen. Suurimmat muutokset ovat tässä tähän lupamenettelyyn ja sitten näitten ajantasaistamiseen ja näitten modulaaristen voimalaitosten rakentamisen mahdollistamiseen. Isoja ydinvoimahankkeita tarvittaisiin Suomessa, koska tässä perusenergiantuotantossa sähköpuolella, jos on datakeskuksia tai muita teollisuuden kaipaamia, sähköntuotantoa tarvitaan ja meillä ei ole oikein monia tapoja, joilla me voidaan sellaista sähköenergiantuotantoa saada aikaiseksi, joka on säästä riippumatonta. Tämä on meidän nykyjärjestelmässä se ongelma, että meidän kulutus on ollut aina säästä riippuvaista. Kulutus heiluu sen mukaan, onko lämmintä tai kylmää tai tuulta tai ei. Nyt myös tuotantopuoli on aika lailla säästä riippuvainen, joten me tarvitsemme paljon semmoista tuotantoa, joka ei ole säästä riippuvaista. Tuuli heiluu ja aurinko paistaa aika ajoin. Ne ovat sääriippuvaisia tuotantomuotoja, ja sen takia näitä tarvitaan — ja sitten säätövoimaa, joka on oma kysymyksensä. Arvoisa rouva puhemies! Me kannatamme tätä lakiesitystä pääpiirteittäin, mutta meillä on vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutosehdotukset täällä. Nämä pykälämuutokset koskevat sitä, että haluaisimme pitää ydinaseiden osalta entiset pykälät, mitkä meillä on nykyisessä ydinenergialaissa. Niihin emme halua muutoksia, ja nämä pykälämuutokset ovat täällä. Eli vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutokset esitän tässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu tästä 0,9 prosentin kasvusta. Tuossa kävin läpi 2020-luvun kvartaalien kasvulukuja. Vuoden 21 kvartaali kakkosessa oli puolentoista prosentin kasvu, kvartaalissa 3 samana vuonna oli 1,1 prosentin kasvu ja 2024 kvartaalissa 2 oli 0,8 prosentin kasvu. Itse toivoisin, että näitä kasvulukuja tulisi tässä koko ajan enempi, mutta tämä 0,9 ei ole mitenkään poikkeuksellinen, kun katsotaan tässä taaksepäin. Kun jollain kyselytunnilla mainittiin, että tällaisia lukuja ei ole nähty pitkään aikaan, niin niitä on nähty 2020-luvullakin jo. Näkökulma on, että toivoisin niitten seuraavienkin kvartaalien olevan todella positiivisia, jotta päästäisiin työttömyydestä pikkuhiljaa taittamaan sitä kulmaa. Täällä lisätalousarviossa sanotaan, että työttömyys pysyy viime vuoden tasolla ja tässä ei ole tapahtumassa mitään isoa muutosta. Sitten nämä työllisyystoimet, jotka koskevat tätä nuorille annettavaa 20:tä miljoonaa euroa. Se 3 300 nuorta voi saada tästä apua, mutta unohdetaan, että näitä alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria on 76 000, ja tämä 3 300 on aika pieni osa, jos halutaan aktivoida laajemmin sitä porukkaa. Aika pientä osaa tämä koskee. Jos lasketaan se aikaisempi 30 miljoonaa siihen, niin puhutaan 5 000—7 000 nuoresta, ei edes kymmenestä prosentista nuorista siinä ikäryhmässä. Sama koskee pitkäaikaistyöttömiä, jonne laitetaan 20 miljoonan euron osaamisseteli kokonaisuudessaan. Jos se olisi vaikka 2 000 euroa, se osaamisseteli per työtön, se tarkoittaisi noin kymmentätuhatta maksimissaan, ja kun meillä on 140 000 pitkäaikaistyötöntä, niin tämä toimenpide on aika pieni tässä synkässä työttömyystilanteessa. Olisi toivonut, että olisi satsattu enempi tähän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Se on tältä hallitukselta puuttunut. Onneksi nyt laitetaan rakentamishankkeita liikkeelle, ja toivon mukaan se näkyy työttömyyden vähentymisenä. Kaiken kaikkiaan tämä ei isoa muutosta tuo tähän nykytilanteeseen. Velkaa otetaan enempi, ja alijäämä kasvaa. Pientä peruutusta arvonlisäveron tuotossa, mutta muuten ollaan aika aneemisessa julkisen talouden tilanteessa edelleen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On ollut mukava kuunnella tätä keskustelua tästä oppivelvollisuudesta ja kouluihin panostamisesta. Voi sanoa sen, että ei varmaan yhtä semmoista totuutta ole, onko isossa tai pienessä koulussa enempi niitä palveluja ja muita tarjolla, ja taas pienessä koulussa on se läheisyys ja muut olosuhteet toisenlaiset. Kyllä se, miten se arki saadaan sujumaan siellä kouluympäristössä, on aika tärkeässä roolissa. Se, että lapset saisivat riittävän osaamisen, että he voisivat edetä toisella asteella ja sieltä sitten korkea-asteelle, on sitä kivijalan rakentamista, ja sen takia tämä on niin tosi tärkeätä keskustelua. Tämä on vuosikymmenten asia, että me pärjätään tässä kansainvälisessä ja muussa kilpailussa, mikä meitä kohtaa. Osaamista tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin vähemmän, ja tavallaan tässähän sitä rakennetaan just näillä elementeillä. Arvoisa rouva puhemies! Kuntien rahoituksen osalta voi olla, että perusopetukseen on laitettu 200 miljoonaa, mutta vastaavasti myöskin työllisyyden hoidossa työllisyyspalvelut siirrettiin kuntiin 200 miljoonaa alimitoitettuna. Täytyy näissä aina muistaa, että kuntien rahoitus tulee isoon kuvaan ja sitä käytetään siellä kunnissa, ja tässä mielessä kuntien rahoitusasema ei ole kauheasti parantunut. Työttömyys on ollut tosi korkealla tasolla, ja se näkyy nyt kuntien menojen kasvamisena, työttömyysturvamenoissa, ja sitten tulojen pienenemisenä, eli siellä on monenlaisia vaikutuksia. Tämä näkökulma tässä on, kun yhdestä samasta europotista, mitä siellä kunnissa on käytettävissä, hoidetaan perusopetusta ja työllisyyspalveluja ja näin poispäin. Ne ovat arvovalintoja, ja kunnat joutuvat aika koviin paikkoihin, kun näitä asioita viedään. Tässä mielessä voin sanoa, että tämä keskustelu on ollut siinä mielessä hyvää, että on niin yksituumaista, että meidän kannattaa satsata tähän koulutuksen laatuun. Meillä paikkoja on yllättävänkin paljon, kun katsotaan tästä eteenpäin ikäluokkia. 46 000 on syntyvyys, ja jos katsotaan, niin tällä hetkellä noin 60 000 siirtyy toiselle asteelle. Niitä aloituspaikkoja on siellä 78 000, ja korkea-asteella meillä on 56 000 aloituspaikkaa. Kyllä meillä koulutuspaikkoja on. Kysymys on, osaammeko me tällä koneella tehdä parempaa tulosta kuin mitä me nyt tänä päivänä tehdään laadullisesti. Määrää meillä alkaa olla paikkojen osalta. — Tämä on hyvä keskustelu. Kiitos siitä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kiitoksista. Tämä on tärkeä hanke, ja tämä kuvastaa sitä, että meitä oli tässä aika monta keräämässä. Edustaja Satonen, edustaja Bergbom ja edustaja Ovaska ovat tässä olleet keräämässä näitä nimiä. Täytyy sanoa, että se oli sillä tavalla helppoa, että kaikki tunnistivat tämän ongelman. Nämä valittamiseen liittyvät ongelmat ovat ympäri Suomea. Siinä kärsivät viattomat ihmiset. Siinä kärsivät aina semmoiset ihmiset, jotka eivät ole tällaisten asioitten parissa. Sitten kun katsotaan tätä, että ensin tehdään oikaisuvaatimus, sitten viedään siitä, kun oikaisuvaatimus ei johda tulokseen, hallinto-oikeuteen ja viime kädessä jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin tämä prosessi on tosi pitkä ja se vie kauan aikaa. Sen vuoksi tämän oikeusprosessin pituuteen pitäisi pystyä myös vaikuttamaan sillä tavalla kuin tässä on tuotu esiin, että yhden tuomarin käsittelyssä hallinto-oikeudessa pystyttäisiin käsittelemään, niin saataisiin aika nopeita käsittelyjä aikaiseksi. Kunnat pystyvät tämän oikaisuvaatimuksen käsittelemään aika nopeasti lautakunnissa ja muissa elimissä, niin että sillä lailla tämä menee hyvin. Minä toivon, että tämä lakiesitys tulee tällä kaudella vielä todeksi ja vietäisiin tätä ripeästi liikkeelle. Meillä olisi hyvin aikaa tämä tehdä. Nyt kun on lakihanke myöskin oikeusministeriössä ja ministeri Ikosen ja Multalan ympäristöministeriössä, niin minä luulen, että ne tukevat tätä hanketta ja tämä antaa poliittisen tuen niillekin hankkeille, koska minä luulen, että ne liikkuvat aika lailla samoilla alueilla. Tämä myös tuo sellaiseen tilanteeseen, että kun näitä valituksia on ollut esimerkiksi Tampereella, niin siellä on nytten luovuttu niistä tonteista ja muista. Rakentaminen ei ole edennyt ollenkaan, kun siitä on ruvettu valittamaan ja tämä on tuonut siihen hankaluuksia niille ihmisille. Hanke ei ole edennyt ollenkaan sitten niitten yksittäisten ihmisten osalta, jotka haluavat rakentaa kodin. Se on myöskin tuonut paljon byrokratiaa tähän käsittelyyn. Sitä käsittelyä pitää viedä kunnan organisaatiossa ja oikeuskäsittelyssä, ja sitä työtä tulee aika paljon. Sitten kuntien kannalta, kun kuntia ja kaupunkeja pitää tehdä joka päivä, niin tämmöiset valitusprosessit, jotka eivät ole aitoja, hidastavat niitten kehittämistä. Pitää pystyä valittamaan, ja kaavavalittaminen on entisellä tasolla. Tämä koskee vain näitä tontin luovuttamistilanteita, myyntitilanteita, ja sillä kohtaa ne, jotka ovat olleet siinä hakemassa niitä, vuokraamassa niitä, ostamassa niitä, ovat tässä asianosaisia, noin lyhyesti. Tässä yritetään sitä puolta tuoda. Itse näen tämän lakiesityksen erittäin tarpeelliseksi ja toivon tälle menestystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on nyt tämä: Euroopan korkein työttömyys ja heikoin työllisyyskehitys, kehittyneiden maiden heikoin talouskasvu, valtion velkaantuminen ennätystahtia, valtiontalouden alijäämä yli neljä prosenttia, ennätysmäärä yritysten konkursseja, rakennusala romahdutettu, työmarkkinoiden toimintaa sotkettu yksipuolisesti, lapsiperheköyhyys kasvaa kymmenillätuhansilla. Arvoisa puhemies! Kesäkuussa 2023 hallituspuolueet asettivat itselleen hallitusohjelmassaan tavoitteita taloudesta ja työllisyydestä: ”Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun.” ”Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli kahdella miljardilla eurolla.” Kolme vuotta myöhemmin Orpon—Purran hallitus on tilanteessa, jossa valtion velkaantuminen on ennätysmäisen hurjaa, alijäämätavoite ei toteudu, talouskasvu on nollan pinnassa ja uusien työllisten sijaan on aiheutettu 100 000 uutta työtöntä lisää. Hallitus on myös toistuvasti puhunut kymmenen miljardin euron sopeutustoimistaan. Vuoden 2025 VTV:n finanssipolitiikan raportissa ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä todennettavien sopeutusten määrä on kuitenkin vain kolme ja puoli miljardia euroa. [Arto Satonen: Paljonkos Marinin hallituksella oli?] Orpon—Purran hallitus on epäonnistunut itse asettamissaan tavoitteissaan. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kaudella työttömyys on noussut 1990-luvun alun lamavuosien lukemiin. Olemme työttömyyskriisissä. Jokainen kuukausi on ollut huonompi kuin vuotta aiemmin vastaava kuukausi koko hallituskauden ajan. Viimeisimmän KEHA-keskuksen tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 340 000. Heistä pitkäaikaistyöttömiä on 140 000. Hallituksen aloituksesta heidän määränsä on lisääntynyt yli 50 000:lla. Alle 30-vuotiaita nuoria on työttömänä 80 000. Työllisten määrä on laskenut teidän hallituksenne kaudella yli 60 000:lla. Työllisyysaste on tällä hetkellä kaksi ja puoli prosenttiyksikköä alempana kuin aloittaessanne. Hallitus ei tule pääsemään kautensa aikana asettamaansa 100 000:n työllisyystavoitteeseen. Orpon—Purran hallitukselta on puuttunut aktiivinen työllisyyspolitiikka. Panostuksia työllisyyden hoitoon ja palveluihin ei ole tehty. Työttömyyden on annettu vain pahentua. Työllisyystoimina on käytetty pääosin sosiaaliturvaleikkauksia. Arvoisa puhemies! Tulemme tarvitsemaan enemmän osaamista tulevassa tekoälyn muuttuvassa työelämässä. Osaamisen vahvistamisen ja tuottavuuden kasvun hakemisen pitäisi olla kaikilla työlistan kärjessä. Tarvitsemme panostuksia työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja työttömyyden aikaiseen kouluttautumiseen. SDP on esittänyt tähän aneemiseen taloustilanteeseen muun muassa keinopaketin tuottavuuden vauhdittamiseksi ja paketin ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi, ja olemme esittäneet työttömyysturvan suojaosan palauttamista työllistymiskynnyksen madaltamiseksi. Jokainen vaihtoehtobudjetti kolmen vuoden aikana on ollut tasapainoisempi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin istuvalla hallituksella. SDP on esittänyt toistasataa yksittäistä keinoa talouden kohentamiseksi. Onneksi olette nyt vihdoin viimein tarttuneet osaan niistä kehysriihessä. Panostuksia vihreään siirtymään, puhtaaseen energiaan ja kasvuyrityksiin olisi lisättävä. Tarvitsemme myös työmarkkinoiden yhteistyön palauttamista. Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä todellakin aiheellinen välikysymys. [Puhemies koputtaa] Hallituksen toimet ovat vieneet kuluttajien luottamuksen. Ei ihme, että ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudesta. Tarvitsemme suunnanmuutoksen. [Aki Lindén: Veti salin hiljaiseksi!]

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin hyvä keskustelu siitä, miten täällä pitäisi kasvua saada aikaiseksi. Kuuntelin erästä alustusta, ja Suomi eroaa aika lailla siinä, mihin meillä investoidaan. Meillä investoidaan aika paljon rakennuksiin ja koneisiin ja muualla maailmassa enempi aineettomaan pääomaan. Tavallaan tämä ero on meillä muuhun maailmaan, että me laitetaan seiniin niitä meidän investointeja. Tässä mielessä varmaan pitää jatkoa ajatella, miten me saadaan niitä muita investointeja liikkeelle enemmän kuin tänä päivänä suhteessa tähän kovaan rakentamiseen. Sitäkin tarvitaan, ja se näkyy heti työllisyydessä ja rakennusteollisuudessa ja palveluissa paljon, jos sitä saadaan liikkeelle. Mutta tämä suhde on se, josta pitäisi miettiä, miten me saadaan sitä paremmaksi. Täytyy sanoa tästä näkymästä, joka meillä on tämän teollisuuden osalta, että esimerkiksi teknologiateollisuus ajaa voimakkaasti vihreän siirtymän viemistä eteenpäin. Se on kilpailuetu tällaiselle maalle kuin Suomi on, ja tässä mielessä sillä tiellä varmasti pärjää paremmin tuolla maailman kovalla kilpakentällä, ja meidän pitää sille antaa tilaa. Esimerkkinä meillä on erityisesti tämä sähköntuotanto, jossa me ollaan jo 95-prosenttisesti puhtaan energian maa, ja sen osalta me ollaan erittäin kilpailullinen alue. Meillä on Euroopan halvin sähkö, ja meillä on puhtain sähkö. Tämä on aika hyvä konsepti, jolla me voidaan saada semmoista kilpailuetua, jota meillä ei monesta alueesta ole. Sitten jos me pystytään tähän osaaminen kasvattamaan laajassa mittakaavassa, niin ne ovat niitä investointeja, jotka varmasti sitten jatkossa kantavat. Arvoisa rouva puhemies! Eilen meillä oli täällä keskustelussa tämä opiskelijoitten toimeentulotuki ja siihen liittyvät asiat. Muistaakseni oli niin, että kun Migri oli tehnyt selvityksen 37 000 opiskelijasta, niin 333 taisi olla toimeentulotuen tarpeessa ollut. Se määrä oli siinä. Ministeri Marttinen esitteli sitä lakia ja myönsi, että tämä on pieni tällä hetkellä, mutta tämä on jatkoa varten tarpeellinen uudistus. Niitä määrityksiä haettiin siinä, että opiskelijalla on tänne tullessaan semmoinen toimeentulo, siinä on minimi 800 euroa kuussa, että hänellä on omaa varallisuutta niin, että ei tarvitsisi tukeutua tähän toimeentulotukeen. Eli tavallaan sekin mittaluokaltaan taas ei ole niin iso ongelma kuin se on aina tullut esiin, mutta siinä on ongelmia, ja se on hyvä noteerata. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin mielenkiintoinen lakipaketti tässä on käsissä. Tässä on sivuja kohtuullisen paljon. Tätä lakipakettia itse olen päässyt käsittelemään myös Kuntaliiton ja kaupungin eri yhteyksissä, ja täytyy sanoa, että sinänsä nämä suuntaviivat, mitä tässä on — säilytetään kolme kaavatasoa ja maakuntakaavan roolia hieman laskettaisiin — ovat olleet myöskin se tavoite, ja tässä se näyttää toteutuvan. Se liittyy siihen, että saadaan tätä kaavoitusta nopeutettua kokonaisuudessaan. Muutenkin on tämä perustavoite täällä, että kaavarakenteita ja kaavoja pystyttäisiin synnyttämään nopeammin kuin tänä päivänä tehdään. Siinä mielessä tämä kokonaisuus palvelee kohtuullisen hyvin sitä suuntaa, mitä tässä on tehty. Kaiken kaikkiaan tämän osalta täällä on hyviä näkökohtia, mutta tässä kuitenkin kuntien kannalta on semmoinen huoli, että nyt tätä kaavoitusmonopolia, joka on kunnan tärkein työkalu, kun se kehittää omaa kuntaansa, hiukan koko ajan riudutetaan erilaisilla toimenpiteillä ja annetaan näitä kaavantekomahdollisuuksia myös muille, ja sitten tulee sitä velvoitetta, minkä tasoisia kaavoja niistä sitten syntyy, ja ne kelpoisuusvaatimukset ja muut pitäisi saada sillä tavalla hoidettua. Tämä ei ole ihan yksiselitteinen, mitä tässä tapahtuu nytten näitten osalta. Ymmärrän, että siellä halutaan myöskin tätä puolta tehdä, mutta se kaavamonopolin merkitys on niin iso, että sitä ei pitäisi riuduttaa näissä missään toimenpiteissä. Valitusoikeutta jonkin verran rajoitetaan. Täälläkin oli lakiesitys, joka jätettiin viime viikolla valitusoikeudesta kuntien osalta ja jota nyt ministeriössä valmistellaan. 136 edustajaa allekirjoitti semmoisen lakiesityksen, että kun kaava on tehty ja tontti jaetaan, niin siitä tontin jaosta ei voisi valittaa muut kuin ne asianosaiset, jotka ovat olleet siinä mukana. Eli kyllä tällä alueella on vielä kehitettävää, ja tämä alueidenkäyttölaki vie sitä siihen suuntaan, mutta nämä kysymykset huolettavat. Sitten on sellaisia kysymyksiä, arvoisa rouva puhemies, jotka mietityttävät, kun katsotaan tätä lakipakettikokonaisuutta. Se liittyy tuohon äskeiseenkin aiheeseen, missä puhuttiin tästä energiaomavaraisuudesta ja muusta. Erityisesti kiinnostaa tämä kaavoituksen raja aurinkoenergian osalta. Alueet pitää kaavoittaa, jos ne ovat suurempia kuin 50 hehtaarin kokoisia. Toisaalta nähdään, että tänä vuonna taitaa olla niin, että aurinkoenergiaa rakennetaan enemmän kuin tuulivoimaa, koska tuulivoiman tilanne on sellainen, että sähkön hinta ei ole sellainen, että sitä kannattaisi nyt tehdä, ja sitten tasausjärjestelmiä ei ole riittävästi, ja sen osalta vielä puutteita on. Tämän aurinkoenergian osalta tuotannollis-taloudellinen raja vaatisi, että ne alueet olisivat vähän isompia kuin 50 hehtaaria. Niiden pitäisi olla isompia. Toimijat itse puhuvat 120 hehtaarista, joka silloin toisi sellaisen alueen. Kun katsotaan niitä aurinkovoimaloita, jotka tuolla ovat, niin ne ovat yleensä semmoisilla jättömailla ja sellaisissa tilanteissa, joissa muuta käyttöä niillä ei ole niinkään paljon. Tässä mielessä kyllä täällä jatkokäsittelyssä miettisin, pitäisikö tuon rajan olla korkeampi. Arvoisa rouva puhemies! Myös tuulivoiman osalta tämä raja, 1 250 metriä, Itä-Suomesta saadun selvityksenkin mukaan rajaa niitä tuulivoimahankkeita, joita me erityisesti Itä-Suomeen tarvittaisiin. Tässäkin on semmoinen tilanne, että sitä rajakokoa, mitä tässä nyt on ajateltu, pitäisi vielä miettiä, mutta se ei ole siellä tärkein syy siihen, miksi ne eivät etene. Siellä on varmaan muitakin syitä sen osalta. Eli täällä on paljon hyvää ja paljon sellaista kokonaisuutta, jota sietää viedä eteenpäin, mutta joitain kohtia vielä pitää harkita. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ilmastotyö on erittäin tärkeää ja tarvitsee käytännön tekoja. Tässä kun puhutaan, että lyhyet matkat liikenteessä tuottavat eniten päästöjä, silloin pitäisi edesauttaa myös valtion toimesta niitä hankkeita, jotka tekevät niitä asioita. Esimerkiksi nyt ratikka on semmoinen hyvä esimerkki siitä. Tampereella ratikka on joukkoliikenneratkaisu, se on kaupunkikehitysratkaisu, se on ilmastoteko. Ja 20,5 miljoonaa matkustajaa oli viime vuonna. Toivon, että Turussa ja Vantaalla ratikkaa rakennetaan ja meilläkin enemmän, koska tämä on nimenomaan niitä käytännön tekoja, joilla viedään näitä asioita eteenpäin nimenomaan liikenteen osalta — tämäntyyppisiä asioita. Tämä olisi myös valtiontalouden kannalta järkevää. Se olisi rakentamista, jota nyt tarvittaisiin paljon. Sillä tavalla edesautettaisiin myöskin kasvunäkökulmaa. Meidän pitäisi tällaisia hankkeita hakea. Tampere olisi rakentanut vähän enempi ratikkaa, kun me oltaisiin saatu valtiolta vähän paremmin tukea tähän vaiheeseen, mikä meillä nyt on meneillään. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen avasi tästä hyvän keskustelun. Tiedetään kuntien taloudellinen tilanne tällä hetkellä, ja se ei ole kovin häävi, jos näin suoraan sanotaan. Taitaa kuntakentässä olla keskimäärin noin yhden prosenttiyksikön veronkorotuspaine, kun katsotaan noin laajasti ottaen kokonaisuutena. Siinä mielessä ajankohta olisi mitä otollisin rakentaa, koska nyt on rakentamisen lama ja rakentamista on todella vähän ja kuntien ja valtion pitäisi tehdäkin vastasyklistä politiikkaa rakentamisen avulla erityisesti. Kun markkinassa ei ole rakentamista, niin silloin pitäisi julkisen puolen olla tekemässä sitä rakentamista, ja se tässä olisi tosi tärkeätä. Esimerkiksi Tampereella nyt on kohtuullisen paljon urheilurakentamista harrastettu ja tehty tässä viime vuosina ja jatketaan sen tekemistä, ja siellä sinänsä on hyviä kokemuksia siitä, että kun meillä urheilurakentamisen osalta on koko ajan pidetty mielessä, että harrastajille tiloja tehdään ja sitten pelialustoja ja muita uudistetaan. Hiekkakenttiä muutetaan tekonurmikentiksi sen takia, että siellä pystyy harrastamaan jalkapalloa ja muuta paremmin ja niin poispäin. Tämähän on semmoinen kokoaikainen projekti, jota pitää tehdä, ja sitten kun lajikirjo kasvaa, niin se vaatii tekemään liikuntapaikkarakentamista enempi. Mutta sanoisin, arvoisa rouva puhemies, että tällä hetkellä sitä haastaa kyllä tämä taloudellinen tilanne. Jos me nyt pystyttäisiin tekemään tällä hetkellä, niin se auttaisi kyllä tässä kokonaisuudessa maankin taloutta ja teknistä rakennuskauppaa ja muuta, jos rakentaminen lähtisi liikkeelle. Hyvä olisi, jos lähtisi, mutta taloudellinen tilanne on kunnissa todella huono, ja verotulot ovat jopa pienentyneet kunnissa, ja sekin on viesti siitä, että maan taloudessa menee todella huonosti.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi äskeisestä puheenvuorosta ajanpuutteen vuoksi mainitsematta, että tärkeätä on, kun näitä liikuntapaikkahankkeita tehdään, se seurojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka on ihan olennaista, jotta me teemme niitä paikkoja sen mukaisesti, miten arvellaan, että ne toimisivat paremmin, ja jotta ne olisivat oikeassa sijainnissa ja niissä olisi sitten se huolto ja muut tilat olemassa asianmukaisesti tehtyinä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tässä on tärkeätä muistaa. Sitten kuntien roolista voin vielä sanoa sen, että kyllä kunnatkin voivat katsoa asioita sillä tavalla, millä saa ihmisiä liikkumaan. Esimerkiksi Tampereella meillä senioreille otettiin ilmaiset uimahallivuorot — erittäin suosittu tilanne, ja se auttaa senioreita liikkumaan. Tämä tämäntyyppinen asia, joka siellä on toteutettu, on Tampereen kaupungissa poliittisesti yksimielinen päätös. Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintä olisi, että kun nyt tehdään tätä liikuntapaikkasijoittamista ja -rakentamista, niin sitten myöskin katsotaan, että pystyttäisiin menemään enemmän yli kuntarajojen näitten asioitten osalta, eli ne harrastamiset ja kuntalaiset liikkuisivat ja me tarjottaisiin yli kuntarajojen palveluja ja niiden palvelujen kautta madallettaisiin niitä kuntarajoja. Tämä on yksi tapa tehdä sitä asiaa, joka meiltä aina täällä unohtuu. Tärkeintä on huomata se, että toivon mukaan tässä lapsi ei mene pesuveden mukana, kun mietitään sitä, kuinka näitä jatkossa sijoitetaan ja mistä se asiantuntemus kerätään — jos tätä liikuntaneuvostoa ei ole, niin siihen pitää satsata joka tapauksessa. Täällä on mietinnössä kyllä siihenkin kuvattu sitä prosessia, mutta riittääkö se? Toivon, että jatkossa seurataan, että nämä asiat hoituvat niin kuin niiden on viisasta hoitua. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän koko ajan pitää miettiä näitä puolustuksen suorituskykyjä ja sitä, kuinka me pystymme järjestämään uskottavan puolustuksemme. Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin pitäisi varmaan keskustella paljon enempi siitä, millä me päästään Suomen puolustuksen rakentamisessa sellaiseen tilanteeseen, että sitä tehdään enempi Suomen ja Euroopan puolustusteollisuuden toimesta ja päästäisiin enemmän pois näistä riippuvuuksista, mikä tässä varmasti pitäisi olla, ja saataisiin näitä pitkän elinkaaren omaavia asejärjestelmiä ja muita tällaisilta alueilta, jotka me hyvin tunnemme. Näitä riippuvuuksia ja tällaisia ongelmia ei ole niin paljon näitten osalta, ja meidän pitäisi tätä keskustelua viedä ehkä enempikin siihen kuin tähän kysymykseen. En tiedä, onko ehdotettua sääntelyä, mitä tässä tulee, muissa verrokkimaissa, EU-alueella tai ehkä Pohjoismaissa. Tässä mielessä tämä valiokunnan mietintö on hyvä, ja tällä voidaan mennä eteenpäin, [Puhemies koputtaa] mutta tätä jatkokehittämistä minä miettisin enempi tähän, mistä niitä hankitaan ja miten me kyvykkyyksiä itse rakennamme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä lakiesityksellä on tarkoituksena nopeuttaa maanpuolustukselle ja varustautumiselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyä ja samalla lisätä myös sotilaallista huoltovarmuutta. Tämän lain käsittelyssä on näitä perusteita hyvin käyty ja nostettu esiin, mutta silloin kun tämä oli ensimmäisessä käsittelyssä, niin esillä oli vastalause 2, jossa kiinnitimme huomiota valitusmenettelyihin näissä tilanteissa, jolloin näitä tuotantolaitoksia sijoitetaan. Tämä lakiehdotus menee pitemmälle kuin olisi tarpeen, ja tässä mielessä siitä tuotantolaitoksesta, jos se aiheuttaa siinä lähipiirissä vaikutuksia, olisi pitänyt olla se valitusoikeus. Ja toinen asia, joka tässä oli: jos yleiskaavassa oli määritelty liikenteen tai teknisen huollon verkoston sijainti, niin tämä voisi ohittaa sen, ja se tuntuu kanssa aika oudolta ratkaisulta. Kaiken kaikkiaan kuitenkin näitten tuotantolaitosten rakentaminen pitää saada liikkeelle. On maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeätä sujuvoittaa niitten rakentamista ja nopeuttaa niitten valmistumista. Siinä mielessä tämä lakiesitys kuitenkin loppuviimein on sellainen, että näine puutteineenkin, mitä tässä lakiesitykseen jäi näitten lisärajoitusten tekemistenkin osalta, se kannattaa hyväksyä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että kaikki me haluamme, että nämä yleiset rakentamisen lupaprosessit saadaan nopeammiksi joka suhteessa. Sehän on meillä kaikilla yhteinen tavoite, ja myöskin se, että ne valitusprosessit saadaan nopeammiksi erilaisissa hallinto-oikeuksissa. Siinä mielessä varmaan tahtotila on meillä kaikilla täällä salissa yhteinen, että tätä pystytään viemään. Tässä nyt on oikaistu niitä prosesseja, että saadaan nopeammin tehtyä, ja sitten on rajattu monia toimenpiteitä, niin että rakentamiseen päästään aikaisemmin, ja sitä, ketkä pääsevät valittamaan. Mutta sekin, mitä tässä nyt on huomattava, on se, että tässä oli hallituksen 1. ja 2. lakiesitys, ja siihen kakkoslakiesitykseen liittyy vastalause siitä valitusprosessista niiltä, joita tämä koskee, se yleisö, sellaisessa tilanteessa, jossa voi olla tämmöisen suuronnettomuuden vaaraa. Olisi aika kohtuullista, että he pystyvät sitten sanomaan siitä. Ja sitten kyllä on mielenkiintoinen asia myös se, että kun yleiskaavassa on jo määritelty liikenteen tai teknisen huollon verkostoja, niin nyt nekin ohitettaisiin tässä. Se tavallaan oli se ponnin, minkä takia tässä tämä vastalause on syntynyt. Itse tästä koko laista ja kokonaisuudesta, millä tätä pitää viedä eteenpäin, on suuri yksimielisyys. On hyvä, että tässä salissa pyritään siihen, että meillä näissä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä löytyy yksimielisyys eikä näistä hirveästi käydä kädenvääntöä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aiemmissa puheenvuoroissani totesin, olen ollut tätä eläkejärjestelmää neuvottelemassa, joka on tällä hetkellä voimassa, ja tämä on sillä tavalla minulle tuttu aihe. Arvostan suomalaista eläkejärjestelmää erittäin paljon nimenomaan siksi, että sitä on vuosikymmenten aikana, sen jälkeen kun se on perustettu 1962, aina kerran vuosikymmenessä uudistettu. Se on lähtenyt tosi vaatimattomista lähtökohdista silloin liikkeelle: karttuma oli yksi prosentti palkoista 23-vuotiaista eteenpäin ja lyhyistä työsuhteista ei kertynyt ollenkaan. Julkisella puolella karttuma oli myöhemmin 2,2 prosenttia eli paljon parempi. Nyt ne on yhdenmukaistettu 2000-luvulla, ja nyt tällä hetkellä olemme semmoisessa karttumassa, jossa kaikilla on puolitoista prosenttia 17 ikävuodesta eteenpäin. Tämä on aika iso muutos. Koko työura on tässä tarkastelussa, ja se, miksi koko työura on tarkastelussa, liittyy siihen, että siellä eri vaiheissa on erilaisia ansioita. Nuorena kaikilla on aika pienet ansiot, mutta jossain työntekijäammateissa, esimerkiksi rakennusalalla, kolme—nelikymppisillä on erilaisia urakkatöitä ja urakkapohjia saatavilla, ja siellä ansiot ovat korkeammat. Sitten taas työuran loppupäässä ne laskevat. Sen vuoksi pitää tarkastella koko työuran ansioita ja jokaista vuotta erikseen. Virkahenkilöillä palkkakehitys on ollut pääasiassa niin, että se on siellä viimeisinä vuosina korkein. Kun aikaisempi eläkejärjestelmä otti neljä viimeistä vuotta ja niistä kaksi keskimmäistä, niin viranhaltijat hyötyivät tästä, ja sitten kun oli vielä korkeammat karttumat, niin he saivat ihan hyvät eläkkeet silloin. Nyt kaikilla tämä on sama koko 40 vuotta. Tässä mielessä ollaan todella hyvässä yhteistilanteessa nyt kaiken kaikkiaan. Eläkeikä nousee säännönmukaisesti tästä eteenpäin niin, että jokaisesta vuodesta, jonka elinikä kasvaa keskimäärin, kahdeksan kuukautta käytetään työntekoon ja neljä kuukautta eläkkeellä oloon. Tämä käytännössä toimii tällä tavalla noin karkeasti ottaen. Eli tämä perusta on sillä tavalla kunnossa. Arvoisa puhemies! Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen käyttäminen indeksirajoittimessa, indeksivakauttajaksi sitä sanotaan, on tässä erittäin iso muutos. Se hidastaa tätä indeksin kehittymistä, koska palkkakerroin on sellainen, jolla tuodaan sinun palkkasi siihen eläkehetkeen. Siinä on 80 prosenttia palkkoja ja 20 hintoja, ja sitten työeläkeindeksi on siitä eläkehetkestä eteenpäin 80 prosenttia hintoja ja 20 prosenttia palkkoja. Tämä on se niitten indeksien ero. Kun minä katsoin tässä näitten indeksien kehitystä 20 vuotta taaksepäin, niin mielenkiintoista on, että kun palkkakerroin tuotiin, niin se oli noin 2,4—2,5 prosenttiyksikköä keskimäärin se kehitys ja työeläkeindeksi oli noin kaksi prosenttiyksikköä, ja siinä ovat nämä korkeatkin vuodet mukana. Tässä näkee sen, että kohtuullisen hyvin tämä seuraa tätä hintojen kehitystä ja palkankorotukset ovat olleet aika pieniä viimeiset 20 vuotta. Kun tähän peilataan, niin se ero ei ole kauheasti kasvanut tältä osin. Eli nämä indeksit toimivat kyllä erittäin hyvin. Tämä leikkaaminen, joka tässä tapahtui vuoden 23 osalta: Jos arvioidaan sitä, että se työeläkeindeksi oli noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkkakerroin — tuossa esityksessä puhutaan 2,8 prosentista — niin jokainen voi laskea jostain eläkkeestä 2,8 prosenttia, ja siitä saa aika hyvin sen. Jos laskee tämän nykyisen 2 138 euroa, niin se on 60 euroa. Sen verran se niistäisi korotuksesta, ja se on pysyvä. Tässä mielessä tämä muutos, mitä tässä tehdään, on todella iso. Sitten tämä osakepainon kasvattaminen on hyvä asia, koska se tätä eläkemaksun nousupainetta tässä pienentää todella voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan tämä eläkejärjestelmän runko on kunnossa, ja kun nämä indeksit on tällä tavalla rakennettu, niin sen vuoksi näihin indekseihin ja tähän eläkejärjestelmän sisältöön ei pitäisi paljon puuttua. Eläkejärjestelmä ja eläkkeiden tasot määräytyvät työuran perusteella, ja se unohtuu aina näissä keskusteluissa. Se, minkälainen työura on ihmisellä taustalla, määrää eläketason. Äskeiseenkin keskusteluun liittyen siihen liittyy se, että miehillä ja naisilla on eritasoiset eläkkeet, ja tässä mielessä se eläke tulee suoraan sieltä palkoista, ja se näkyy tässä mielessä näin. Sitten kun tässä katsotaan eläkkeen määrää, niin se elinaikakerroin sitä leikkaa, mutta jos nykyiseen tavoite-eläkeikään asti työskentelee, niin se elinaikakerroin saadaan sieltä pois ja käytännössä pystytään se työskentelyllä korvaamaan. Jokainen kuukausi, jonka työskentelet alimman eläkeiän ylitse, nostaa 0,4 prosenttiyksikköä omaa eläkettä, eli 4,8 prosenttiyksikköä vuodessa, ja se on aika iso muutos, ja se on se kannuste. Me emme tarvitse verokannusteita eläkeläisten työntekoon, koska tämä on todella iso kannuste ja siellä on isot euromäärät, kun niitä lasketaan käytännössä. Jos kahden tuhannen eläkkeellä työskentelee vuoden pitempään ja saa kolmen tonnin palkan sen vuoden ajan, niin se henkilö saa yli 30 000 euroa 20 vuoden eläkkeen aikana, josta käteen saa 24 000 euroa. Se on aika iso kannuste olla vuosi pitempään töissä. Tällaisia kannusteita tässä eläkejärjestelmässä on. Niistä vain ei tiedetä, niistä pitäisi puhua enempi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä huoltovarmuus on lähellä entistä elämääni, koska olin Huoltovarmuusneuvoston jäsen pitkään, ja tämä asia aina puhuttaa, kun tätä pääsee täälläkin käsittelemään. Täytyy sanoa, että Suomessa tämä huoltovarmuusasia on hoidettu julkisten ja yksityisten toimijoiden osalta erittäin hyvin ja tämä on hoidettu esimerkillisesti kaiken kaikkiaan. Siinäkin mielessä tämä lakiesitys — joka on nyt tietyllä tavalla aika paljon tekninen mutta käsittelee aika tärkeätä osaa, koska tämä Huoltovarmuusrahasto on se, missä tämä liiketoiminta pääasiassa tehdään, ja siihen liittyviä toimintoja tehdään paljon yksityisten toimijoiden kanssa — on sillä tavalla looginen, että tätä erotetaan tästä viraston toiminnasta ja myöskin tämä verokohtelu ja muut yhdenmukaistetaan tässä mielessä. Tämä toimii kyllä tässä mielessä hyvin. Siitä, miten virasto nyt sitten jatkossa tulee toimimaan: Virasto ilmeisesti on tuottavuusvaatimusten ja muitten osalta samojen kriteerien piirissä kuin muukin valtionhallinto, ja toivon mukaan Huoltovarmuusviraston resurssit turvataan myöskin jatkossa. Se on meille kaikille tärkeätä, että tämä kokonaisuus pyörii tuolla taustalla. Me tehdään todella paljon semmoista näkymätöntä työtä, joka ei täällä näy. Arvoisa puhemies! Tätä puheenvuoroa pyytäessäni ajattelin, että ministeriltä olisi saanut vastauksen. Kun Huoltovarmuusrahaston varat kerätään huoltovarmuusmaksulla, olisin ministeriltä kysynyt — ja toivon mukaan jatkokäsittelyssä tämä sitten selvitetään — miten paljon näitä rahoja tässä voidaan saada ja miten paljon niillä voidaan varautua varastointiin ja omavaraisuuden rakentamiseen ja missä kohtaa ne suurimmat kipukohdat tällä hetkellä ovat ja miten niihin pitäisi vastata, koska se on semmoinen asia... Edustaja Harjanne toi täällä erittäin hyvin esiin sen, että pitäisi kuitenkin tätä omavaraisuutta vahvistaa monella tapaa, ja huoltovarmuusrahastoinnilla ja sitä kautta ostettavilla jutuilla voidaan sitä omavaraisuutta myös jatkoa varten rakentaa. Siihenkin liittyviä toimenpiteitä on. Ja sitten se omavaraisuuden laajempikin rakentaminen. Meillä on sähkössä hyvä esimerkki siitä, että me ollaan aika omavaraisia, mutta on aika monta aluetta, joilla me ei olla. Siinä mielessä tämä huoltovarmuustoiminta auttaa myöskin tässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Näen tämän ennen kaikkea sillä tavalla, että meidän asuntorakentaminen on ollut ihan lamassa: alle 20 000 asuntoa vuodessa tällä hetkellä rakennetaan, ja normaalitaso liikkuu yli 30 000—35 000:ssa. Me ollaan niin matalalla tasolla, eikä tämä asumisen tarve ole tässä pudonnut mihinkään. Tässä on monta vuotta mennyt tällaisessa tilanteessa, ja aika paljon varmaan patoutunuttakin painetta siellä on. Siinä mielessä tämmöinen siirto 30:stä 40 vuoteen on semmoinen sysäys, joka voi laittaa liikkeelle niitä hankkeita, että asumiseen laitetaan varallisuutta kiinni, ja sillä tavalla saadaan vähän kuukausierää matalammaksi, jolloin taas sitten muuhun elämiseen jää vähän enempi tilaa. Se, mikä tässä varmasti siinä suhteessa mietityttää kaikkia, liittyy tähän pitkään aikaan, minkälaisella korkotasolla tätä lainaa laitetaan sitten eteenpäin. Onko se tähän heiluvaan euriboriin kiinni, vai tulevatko tässä sitten vastaan enempi tämmöiset kiinteät korot, jotka voisivat olla yksi tapa, millä tätä ennustettavuutta myöskin rakennettaisiin. Se, mikä tässä nyt kuitenkin on näköpiirissä ja tähän asti on ollut, on se, että kotitalouksien velasta kolme neljäsosaa on ollut asuntoihin liittyvää, mutta oikeasti kotitalouksien maksuhäiriöt ovat tulleet enemmänkin tämmöisten kulutusluottojen kautta kuin asumiseen liittyen. Tässä mielessä asunto on ollut aika turvallinen sijoitus. Vaikka reaaliarvot tai arvot ovat tippuneet tämän taantuman seurauksena, niin siinä on kuitenkin sitä marginaalia jonkin verran, että sitten myöskin hyvällä paikalla olevista ja kasvukeskuksissa olevista asunnoista pääsee eroon, mutta muualla se on vähän hankalampaa. Sitä ollaan sitten kyllä kiinni aika pitkään tämmöisessä asumisessa. Itse näkisin, että asumista pitäisi vauhdittaa tilapäisesti jollakin varallisuusveron väliaikaisella poistamisella, tai ikäihmisten asumiseen ja opiskelija-asumiseen pitäisi laittaa rakentamista liikkeelle, jolloin me saataisiin tätä asumista liikkeelle monelta sektorilta. Sitä tarvetta niissä ryhmissä on todella paljon, ja tämäkin puoli olisi pitänyt huomioida. Se raha on pudotettu 120 miljoonasta 15 miljoonaan, eli siellä ei ole oikein paljon tilaa, mutta kaikki se pitäisi nyt saada liikkeelle, ja on niitä yhtiöitä ja säätiöitä, jotka tämäntyyppistä rakentamista tekevät. Eli rakentaminen pitäisi saada liikkeelle. Se näkyisi työllisyydessä ja meidän taloudessa monella sektorilla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! 49 vuotta sitten helmikuussa Loviisan ydinvoimalaitos laitettiin valtakunnan verkkoon, eli vuonna 1977. Olin silloin töissä ja paikalla, kun näin tapahtui. Siinä mielessä tämä on minulle aika tuttu aihe, josta tässä puhutaan. Voi sanoa, että sen jälkeen on aika paljon tapahtunut ydinvoiman osalta. Se ei ole ollut aina näin suosittua kuin se tällä hetkellä on. Tšernobyl 1986 huhtikuussa toi siihen aika lailla oman sävynsä, ja nyt sitten kun katsotaan näitä Pyhäjoen Hanhikiven tilanteita, mitä tässä on tapahtunut, niin tämä ympäristö on tässä paljon muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Tämä 564-sivuinen lakiesityspaketti on todella merkittävä, ja sanoisin, että hyvä päivitys nykyaikaan siitä, mitä ydinenergia meille merkitsee. Siinä mielessä on hyvä, että tämä hallituksen esitys on täällä meillä käsittelyssä. Sitten kun katsotaan tätä ydinenergian historiaa vielä taaksepäin, niin täällä on viitattu siihen tilanteeseen, että jo silloin tehtiin meidän jätteitten osalta se päätös, että ne ydinpolttoaineet, mitä Suomessa käytetään, pitää sijoittaa tänne Suomeen. Se oli aika ennakkoluuloton päätös, ja se on ollut erittäin hyvä päätös. Nyt tällä hetkellä meillä on ydinjätteen sijoittaminen maailman huippua tästä syystä, että sitä on jouduttu koko ajan tekemään. Ja sitten tällä ydinjätteeseen liittyvällä rahastoinnilla, joka kerätään näitten ydinvoimayhtiöitten tuotoista ja ydinvoimalla tuotetusta sähköstä, on myöskin varmistettu, että se pystytään myöskin tekemään. Tätä ei ole monessa maassa. Me ollaan tässä mielessä oltu aika ennakkoluulottomia. Sitten jos katsotaan näitä ydinvoimalaitoksia, niin me ollaan hyvin iso ydinvoimatoimi. Meillä on viisi ydinvoimalaitosta, ja meidän sähköntuotannosta noin 40 prosenttia tulee ydinvoimalla, mikä antaa meille myös valtavasti osaamista näitten ydinvoimaloitten käytön osalta. Historia on osoittanut, että meidän ydinvoimalaitosten käyttöasteet ovat maailman huippuluokkaa, verrataan niitä mihin maahan vain, jotka maailmassa ydinvoimaa käyttävät. Tämä on hyvä jatkumo siihen, että me voidaan viedä tätä eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Nämä ydinvoimalapäätökset ovat aina erittäin pitkiä prosesseja. Se, kun tässä nyt on tätä päätöksentekoprosessia jonkin verran joustavoitettu, siinä mielessä varmaan nopeuttaa sitä. Sitten niihin tiettyihin kysymyksiin, mitä täällä edustaja Tynkkynen toi esiin, kannattaa varmaan hakea nyt vastauksia, koska itse uskon, että tämä perustamispäätös ja perustamislupa on tässä sellainen, joka on se merkittävin asia siinä vaiheessa, ja sitten se lähtee menemään kyllä aika hyvin siitä eteenpäin. Sitten näissä keskusteluissa aika useasti sekoittuu nyt tämä iso ydinvoimalaitos... Me varmaan tarvitaan tähän perusenergiantuotantoon yksi iso ydinvoimalaitos lähivuosikymmenenä, ainakin rakentamisen osalta, jos siihen on taloudelliset edellytykset. Itse en näe, että valtio jotenkin lähtisi tukemaan ydinvoiman tuotantoa niin kuin tuotantona, vaan ehkä valtion rooli on sitten enempi näissä modulaarisissa voimaloissa sen tutkimuspanostuksen ja sen kehittämisen osalta, mutta ei enää sitten, kun sitä tuotantoa tehdään. Se on sen verran kallista tukemista sitten, jos tähän lähdetään. Meidän sähkömarkkina on semmoinen, että se toimii ilman tukia tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Tilanne isojen ydinvoimalaitosten osalta on se, että me tarvitaan niitä. Nyt tämä modulaarinen puoli on erittäin hyvä ajatus. Tässä käytännössä puhutaan nyt lämpövoimalaitosten osalta, koska lähtökohtaisesti vielä kaikki tämä modulaarinen puoli on tehty vain lämmöntuotantoon. Se on yksinkertaisempi toteuttaa kuin sitten se, jos siinä on sähköä ja muuta. Isojen ydinvoimalaitosten osalta meillä on ollut semmoinen ongelma, että se lämmöntuotanto, mikä siitä tulee nyt, menee käytännössä kaikissa näissä mereen. Niiden voimaloiden olisi pitänyt olla jonkin verran lähempänä näitä lämmönkäyttäjiä. Jossain vaiheessa puuhattiin, että Loviisastakin tuotaisiin kaukolämpöputki tänne Helsinkiin, mutta täällä Helsingin päässä ei oltu oikein innokkaita siihen, vaikka se olisi hyvin voitu tuottaa sieltä. Siellä on paljon hukkaan mennyt energiaa, joten kyllä tässäkin mielessä tätäkin pitää sitten miettiä jossain vaiheessa, kun sitten mietitään sitä isomman ydinvoiman tuloa. Eli me tarvitaan näitä voimalaitosratkaisuja, jotka liittyvät tähän meidän perustuotantoon. Ydinvoimalaitoslämmöntuotannossa nämä pienydinvoimalaitokset korvaavat polttolämmöntuotantoa, eli sieltä puun polttaminen varmaan jonkin verran poistuu ja niin poispäin, ja se tulee vielä enemmän puhtaaksi. Tämä sopii meidän tähän isoon sähköntuotantokokonaisuuteen. Meillä on 95—96 prosenttia sähköntuotannosta jo puhdasta. Sitten meidän erityisen iso ongelma on tällä hetkellä se, että meidän sähköntuotanto on aikaisempaan verrattuna enempi sääriippuvaista kuin se on ollut. Meillä on aurinkoa ja erityisesti tuulta paljon, ja sitä ei ollut aikaisemmin, vaan meillä oli käytännössä ydinvoimaa ja hiilivoimaa ja sitten vesivoimaa, ja se oli aika semmoista stabiilia. Nyt meillä on tuotantopuolikin tullut erittäin heiluvaksi, ja sen takia tämmöistä perusvoimaa tarvitaan niin tänne sähköntuotannon puolelle kuin sitten lämmöntuotantoon, jolla me tätä pystytään korvaamaan. Me tarvitaan ennustettavaa sähkön hintaa kilpaillessamme teollisuudesta, datakeskuksista ja muista, ja tämä malli on tässä hyvä. Minulla olisi niin paljon muutakin asiaa, mutta taidan jatkaa vielä seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvioesitys näyttää hyvin sen, kuinka vakavassa tilanteessa Suomen talous tällä hetkellä on, ja se näyttää myöskin sen, kuinka huonosti hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan. Se kertoo kaiken oleellisen, kun katsotaan sitä, että työllisyystavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, ei ole lähelläkään, vaan ollaan 60 000 toisessa suunnassa, eli tavoite on erittäin kaukana. Velkaantuminen on edelleen erittäin kovaa, ja siitä kertovat nämä luvut, jotka tässä lisätalousarviossa ovat tämän vuoden lopussa: Suomen valtiolla on velkaa 201 miljardia, ja se on kasvanut 45 miljardilla tämän kolmen vuoden aikana, kun sitä oli 156 miljardia vuoden 23 lopussa. Kolmen vuoden aikana on otettu velkaa enempi kuin Sanna Marinin ja Rinteen hallitus otti neljän vuoden aikana yhteensä. Eli tämä kertoo sen, kuka on ottanut velkaa erittäin paljon. Siinä mielessä ollaan velanoton kannalta erittäin huolestuttavassa tilanteessa. Sitten toinen huolestuttava tilanne tässä on sen osalta, että tuloarviot ovat joutuneet alennettavaksi 952 miljoonalla, ja erityisen huolestuttavaa on, että ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 629 miljoonaa ja arvonlisäveron tuottoa arvioidaan 323 miljoonaa. Kun joulukuussa on hyväksytty tämä talousarvio tälle vuodelle, niin näin nopeasti tämä tilanne on mennyt näin huonoon suuntaan. Se kertoo tästä talouden ennustamisesta todella paljon. Tässä mielessä nämä luvut ovat pysäyttäviä. Sitten uutta velkaa otetaan melkein 1,4 miljardia euroa. Nämä luvut ovat todella huonot. Kaikki menee väärään suuntaan. Siinä mielessä tässä lisätalousarviossa olisi erittäin paljon pitänyt kiinnittää huomiota siihen, miten saadaan talous kasvuun, ja niitä toimia täällä on aika vähän. Olisi pitänyt katsoa, mitä voitaisiin tehdä, että pieniä kasvuyrityksiä saataisiin alvin alarajan nostoon, miten näitä kasvurahoituksia olisi pystytty tekemään niin, että saadaan liikkeelle kasvuyritystoimintaa, miten rakennetaan tukipaketti rakennusalalle ja niin poispäin. Sitten on monta osaa, jotka liittyvät tähän vihreään siirtymään, ja niitä olisi pitänyt tehdä enempi. Sitten työmarkkinoilla olisi pitänyt hakea ratkaisuja, joilla mennään työmarkkinoilla aitoon vuoropuheluun, ja sitä kautta oltaisiin haettu niitä elementtejä, millä kasvua saadaan yhdessä rakennettua. Tässä mielessä nämä osiot tästä puuttuvat kokonaan, ja toivonkin, arvoisa rouva puhemies, että näitä kehysriihessä alkaa ilmestyä, koska niitä todella, todella tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tämä Fingridin osto, 400 miljoonaa, vähän yli. Sinänsä on ymmärrettävää, että se ostetaan valtiolle, ja se toivon mukaan tekee siitä sillä tavalla ennustettavan, että kun Fingridilläkin on erittäin iso investointipanos tulemassa valtakunnan verkkoon, kantaverkkoon, niin se pääomitus sitten — kun tämä omistus tulee, tuleeko sieltä sitten valtiolle joitain pääomitustarpeita vielä — on vielä arvattavissa ja kysyttävä tässä yhteydessä. Siinä mielessä tämä lisätalousarvio on kyllä, näin nopeasti kuin se tulee budjetin jälkeen, surullista luettavaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kuinka pitkään jatkan, mutta kiitän edustaja Kettusta tämän välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana — hyvä aihe ja erittäin tärkeä asia, että ollaan tätä tänään puitu, ja varmaan vielä puidaan joitakin puheenvuoroja. Ensinnäkin tässä Orpon hallituksen tilanteessa oli se, että kun täällä syksyllä 2023 käytiin talouspoliittista keskustelua ja valtion budjettia käsiteltiin vuodelle 24, niin silloin täällä salissa sanottiin, että 60 000—65 000 työpaikkaa tulee ensi vuonna eli vuonna 24 ja sitten loput hallituskauden aikana. Silloin puheet olivat näin. Sen jälkeen vuonna 24 sanottiin, että keskipitkällä aikavälillä, ja nyt viime vuonna ja tänä vuonna puhutaan, että pitkällä aikavälillä niitä sieltä tulee, mutta ei ole vielä näkynyt niitä työpaikkoja. Eli tämä sadantuhannen tavoite on jäänyt kyllä näkymättä ja keinot eivät ole purreet, kun on työttömyysturvaa leikattu ja työsuhdeturvaa heikennetty ja sillä tavalla yritetty työllistää, ja ne toimenpiteet eivät ole johtaneet siihen, mitä puheissa on ollut. Tämä keinovalikoima on ollut tässä mielessä väärä. Tosiasiassa tässä on myös käynyt niin, että talouskasvua ei ole myöskään sen takia, että kotimainen kulutus sakkaa. Ihan järkisyistä ihmiset laittavat säästöön pahan päivän varalle. Siellä taustalla on työttömyyden pelko, palvelujen puutteen pelko, onko osaaminen tulevassa työelämässä riittävä, ja sitten käyttäytyminen: asuntosäästäminen ei ole ensimmäinen, mihin säästetään, vaan sitä laitetaan johonkin muuhun. Koska asuntojen arvonmuutokset ovat olleet niin isoja, niin se ei ole enää semmoinen säästämisen kohde, eli käyttäytyminen on muuttunut. Monia tekijöitä on vaikuttanut tähän, että säästämisaste kasvaa ja toisella tavalla on ruvettu tekemään asioita. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että palvelualan työpaikkoja varmasti jää syntymättä, kun niitä palveluja ei käytetä, kun laitetaan sivuun rahaa, ja kun isolla osalla työttömistä ja toimeentulotuella elävistä kaikki menee kulutukseen ja se raha on pienentynyt, kun on työttömyysturvaa leikattu ja on säästetty noista toimeentulojutuista, niin se kaikki heijastuu niin, että kulutuksessa eivät ne näy. Tämä näkyy sitten kokonaisuutena Suomen taloudessa, että uusia työpaikkoja ei ole ja avoimia työpaikkoja on todella vähän ja työnhakijoita avoimia työpaikkoja kohti on todella iso määrä. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Autto puhui tässä hyvin puolustusteollisuudesta, ja varmasti niin on, että jos me ajatellaan Suomen talouskasvua, niin kahden asian pitäisi maailmalla ratketa meidän kannalta hyvin nopeasti: Ukrainan sodan lopettaminen pitäisi saada aikaiseksi, ja Grönlannin tilanne pitäisi saada ratkaistua. Nämä antaisivat semmoista näkymää siihen, että me pärjäämme tässä eteenpäin. Se on semmoinen kysymys, jonka takia toivoisin näihin maailmanpolitiikan tilanteisiin hyviä ratkaisuja ja että päästäisiin niitten osalta eteenpäin. Se toisi ehkä näkymää myöskin tulevaisuuteen. Se heijastuu myös meidän työmarkkinatilanteeseen. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kuntien osalta täällä on viitattu siihen, että kunnat halusivat nämä työllisyyspalvelut itselleen. Kyllä, mutta hallitus siirsi nämä työllisyyspalvelut 200 miljoonaa alimitoitettuna viime vuoden alussa. Se ensimmäinen sata miljoonaa tuli siitä, että palveluista leikattiin — kuntouttavasta työtoiminnasta, palkkatuetusta työstä ja niin poispäin lähti sata miljoonaa — ja sitten 85 miljoonaa tarkkaan ottaen on se, mitä työttömyysturvamenot olivat siirtoa suuremmat nytten viime vuonna. Eli noin parisataa miljoonaa alimitoitettuna nämä on tehty, ja tämä vaikuttaa kuntien talouteen erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi Tampereella tämä työttömyysturvan osuus on noin 50 miljoonaa, ja Tampereen yksi veroprosentti on 60 miljoonaa, eli se näkyy sitten kuntataloudessa erittäin suuresti ja myöskin kertoo siitä kokonaisuudesta. Eli toimenpiteitä pitää tehdä, jotta saadaan talouskasvua aikaan ja sitä kautta työllisyyttä, ja sitten näillä palvelutoiminnoilla me pehmennämme polkuja sinne työelämään ja yritämme saada kaikki osallistumaan Suomen rakentamiseen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tietynlainen tilinpäätös siitä, miten hallitus on onnistunut keskeisissä finanssipolitiikan tavoitteissaan ja tavoitteissaan yleensä. Keskeisiä olivat, että velkasuhde taitetaan ja velkaa ei enää oteta siinä määrin kuin aiemmin, julkisen talouden alijäämä pienennetään yhteen prosenttiin, ja työllisyyteen tulee 100 000 uutta työllistä. Kuinka hallitus on näissä onnistunut? Tulokset näyttävät tosi huonoilta. Hallituksen julkisen talouden toimenpiteet ovat olleet sellaisia, että nämä toimenpiteet, mitä nyt hallitus on tehnyt, ovat hidastaneet kasvua, ja joidenkin arvioiden mukaan noin prosenttiyksiköllä meidän kasvu on matalampi kuin se ilman näitä toimenpiteitä olisi. Velkasuhde: Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli velkaa 156 miljardia euroa, ja nyt tämän vuoden lopussa lisätalousarvion mukaan 201 miljardia euroa. Hallitus on ottanut 45 miljardia euroa kolmessa vuodessa velkaa. Se on enemmän kuin Rinteen—Marinin hallitus on ottanut neljän vuoden aikana. Eli tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan, ja tässä on yksi keskeinen hallituksen epäonnistuminen. Työttömyyden osalta voidaan sanoa, että on menty vielä pahemmin metsään. Luvattiin 100 000 uutta työllistä, nyt se työllisyyskuoppa on 60 000, työllisyysaste on kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin hallituksen aloittaessa, ja työttömiä on 80 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Eli käytännössä voidaan sanoa, että se luku on todella huonossa tilanteessa. Sitten kun katsotaan näitä hallituksen toimia, niin täällä on edelleen hyvä taulukko suhdannetilanteesta. Täällä suhdannetilannetaulukossa sininen osoittaa kylmää tilannetta — ei talous kehity ja toimenpiteet ovat hyvin kylmiä — ja sitten punainen on sellainen, joka näyttäisi, että toimenpiteissä nähdään pientä valoa. Kun täältä katsotaan, niin avoimet työpaikat: sinistä. Kapasiteetin käyttöaste: se on nollan pinnassa. Kuluttajan luottamus: sinistä ja miinusta. Palkkasumman kuvaaja: Sitä viimeistä tilastoa tässä ei ole, mutta varmaan siinä pitäisi olla pientä plussaa. Tämä viimeinen on elokuulta viime vuonna. Palveluitten luottamus: sinistä. Rakentaminen: sinistä. Teollisuuden luottamus on pikkuhiljaa alkanut palautua, ja siellä on pientä punaista näkyvissä. Työllisyysasteen muutos on sinistä, työttömyysaste sinistä. Vähittäiskaupalla oli luottamus jo korkeampi tuolla viime vuoden puolessavälissä, mutta nyt loppuvuotta kohti se on pienentynyt, mutta on vielä lievällä punaisella. Yhdistelmäindikaattori, joka kuvaa näitä kaikkia, on sinisellä. Eli meillä on tämä talouden tila aika lailla aneeminen, ja näitä toimenpiteitä, mitä tässä hallitus on tehnyt, tämä raportti hyvin avaa. Erityisen huolissani olen tästä tilanteesta, jossa meidän velkaantuminen on noussut näin voimakkaasti. Silloin kun tämä hallitus aloitti ja kävi vaaleja, sanottiin, että velalla eläminen lopetetaan, ja tämä tilanne on nytten muuttunut erilaiseksi. Sitten kun arvioidaan vielä näitä kymmenen miljardin säästötoimia, mitä hallitus tässä useasti tuo meille eteen, niin sitten kun VTV on niitä arvioinut, niin siellä ovat noin kolme ja puoli miljardia euroa ne oikeat säästöt, mitä tässä on saatu, ja siellä on toteutumattomia vaikutuksia tosi paljon. Esimerkiksi tuo äsken kuvaamani työttömyys: sille 100 000:lle oli laskettu kahden miljardin merkitys näissä toimissa, ja nyt sitten ollaan se 60 000 miinuksella, eli sen vaikutus on ehkä noin kolme miljardia yhteensä tällä hetkellä, jos ajatellaan sitä, jos oltaisiin siellä 100 000 uudessa työpaikassa. Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tässä muutamia kommentteja.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä päivän keskustelua, kun tässä oli hyviä kommentteja vielä matkan aikana, mitä tähän lakiesitykseen tulee, jossa mahdollistetaan laina-aikojen pidentämistä ja sitten myöskin omavastuuosuuden muuttamista 90:stä 95 prosenttiin. Tässä lakiesityksessä jää vähän vähemmälle huomiolle se, että kun täällä kyllä mainitaan, että säästämisaste on noussut ja nuoret kun hakevat ensiasuntoa, niin asunto ei enää ole heille semmoinen säästämiskohde, vaan se käyttäytyminen on tässä mielessä muuttunut. Se säästämiskohde, jos varaa on, on se, että sitten laitetaan sellaisiin kohteisiin kuin rahastoihin ja muihin vastaaviin tulevaisuutta varten. Siinä on se hyvä puoli, että se ei ole paikkakuntasidonnaista eikä muuta, niin että silloin, kun on tarve siirtyä jonnekin, ei ole sidottu siihen asuntoon. Arvoisa rouva puhemies! Asuntoon sijoittamisessa, kun se on suurin varallisuuserä yleensä tavallisilla ihmisillä, myös se asunnon sijaintipaikkakunta on aika merkittävässä roolissa, ja se merkitys vielä muuttuu vuosien aikana. Ollaan nähty niitä teollisuuspaikkakuntia, joilla teollisuus on saneerannut toimintoja ja lakannut, ja se asuntojen arvo on mennyt siinä samalla. Meni työpaikka, ja meni asuntojen arvo. Tämä on tavallaan täällä taustalla, ja sekin luo sitä epävarmuutta, että ihmiset eivät asuntoihin sitten välttämättä sijoita. Sitten tässä vielä esimerkki havainnollistaa sitä, kuinka paljon laina-ajan pidentäminen 30:stä 35 vuoteen tarkoittaa. Esimerkiksi 125 000 euron annuiteettilainan, jonka korko on kolme prosenttia, kuukausierä 30 vuotena on 527 euroa ja lainan kokonaiskorkokulut ovat 65 000 euroa. Jos laina-aikaa pidennetään 35 vuoteen, korko myös kolmessa prosentissa, kuukausierä on 481 euroa ja lainan korkokulut ovat 77 000 euroa sinä aikana. Eli 46 euroa kuukausierä pienenee. Jokainen ymmärtää, että kun se putoaa viidestäsadasta 46 euroa alaspäin, niin se ei isoa ryntäystä aiheuta tällä lainamarkkinalla niin, että asuntoihin ruvetaan sijoittamaan. Tämä on oikeansuuntainen toimi, mutta se ei välttämättä myöskään tee sitä, että asuntoihin sijoitetaan tässä mielessä enemmän. Sitten tämä säästämisasteen kasvu. Se tulee myös monesta muusta asiasta. Äsken kuvasin sitä asuntoon sijoittamisen riskiä sijoittamispaikkakuntaan, mutta on myöskin niin, että kun peruspalveluja on heikennetty, niin nyt jo säästetään sitä varten. Työttömyyden pelko on aika iso, ja säästämisasteet menevät siihen suuntaan, jos on mahdollisuutta. Sitten mietitään sitä, että pahan päivän varalle ja kaikkien muittenkin tilanteitten osalta säästäminen on kasvanut. Tämä puoli on täällä vastassa, kun mietitään, saadaanko tällä asialla eteenpäin näitä toimintoja. Sitten on myös laina-aikojen pidentyminen. Tässä lakiesityksessä hyvin kuvataan sitä, kuinka laina-ajat ovat hiljakseen pidentyneet 30 vuoteen. Ei mitään dramaattista ole tapahtunut, niin että tämäkään ei nopeasti johda siihen, että tämä tuo nopeutta tämän asian osalta. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun täällä tuli tähän tonttitarjontaan ja muuhun rakentamiseen liittyviä asioita, niin joka tapauksessa voi sanoa, että aina kun on niukkuutta tarjonnasta, tonteista tai sitten rakentamismuodoista, kohtuuhintaisesta asumisesta tai muusta, niin nämä markkinat reagoivat niin, että se nostattaa hintoja, ja sillä voi olla jopa suurempi vaikutus kuin tällä, mitä nyt tässä ollaan tekemässä. Muuten tämä lakiesitys on hyvä, mutta siinä olisi pitänyt olla ensiasuntojen osalta varainsiirtoveron huojennus ja sitten näitä muita huomioita, joita tässä toin esiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Tässä ollaan tosi tärkeän kysymyksen äärellä, koska asuntomarkkinat ovat hyytyneet käytännössä täydellisesti ja asuntorakentaminen on pudonnut sieltä reilusta 30 000:sta noin 20 000:een vuodessa eli asuntoja valmistuu todella vähän — taitaa olla pienimpiä lukuja vuosikymmeniin. Tässä mielessä kaikki toimet, millä asuntomarkkinoita yritetään elvyttää, ovat hyvästä, koska ne näkyvät meillä heti työllisyydessä ja taloudessa. Rakentaminen on siitä hyvä toimiala, että kaikki toimenpiteet näkyvät aika nopeasti sitten, kun niitä päätöksiä tehdään. Asuntojen osalta mielenkiintoista tässä on se, kun me paljon puhutaan täällä velasta, että kun asuntoihin liittyviä velkoja on suomalaisilla noin 150 miljardia tällä hetkellä ja valtionvelka on tämän vuoden lopussa 201 miljardia, niin me näemme tämän mittaluokan, kuinka isoista summista tässä puhutaan käytännössä, ja siinä mielessä liikutaan aika isolla pensselillä. Kotitalouksilla velkaa on 106 miljardia ja asuntoyhtiöillä 45 miljardia, eli tämä jakautuu tällä tavalla. Suomalaisista 23 prosentilla on asuntovelkaa, kotitalouksista — kun katsotaan kotitalouksien kautta — 29 prosentilla. Eli tämä sinänsä on aika montaa ihmistä koskettava asia. Nyt kun tässä on tämä tausta näissä isoissa luvuissa näin, niin sitten vielä se, mikä jää tässä esityksessä vähän vähemmälle, on tietenkin se, että ihmisten käyttäytyminen on muuttunut aika paljon. Nykyään asutaan vuokralla entistä enemmän. Isoissa kaupungeissa taitaa olla jo niin, että asuntokunnista yli puolet asuu vuokralla. Eli tämä koskee nyt yhtä osaa asumista, kun omistusasujille nyt näitä aikoja pidennetään käytännössä. Eli tämä on hyvä lakiesitys, mutta täytyy muistaa tämä kokonaisuus, missä tässä ollaan. Nämä pidemmät laina-ajat madaltavat tietenkin lainan kuukausierää, ja siinä mielessä se tuottaa tavallaan sen vaikutuksen, mitä tässä tavoitellaankin, eli sen, että se asumisen kulu kuukausitasolla saataisiin alemmas. Tämän tietenkin pitää myöskin tulla käytännöksi, eli pankkien pitää nyt sitten ruveta ottamaan näitä käytäntöjä jatkossa vastaan. Tämä on mielestäni se seuraava kysymys: miten me valvotaan, että tämä muuttuu sitten käytännöksi? Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä esitys, mutta tämä olisi tarvinnut välttämättä kylkeensä sen sysäyksen asuntomarkkinoille, että olisi laitettu ensiasuntojen varainsiirtoveron huojennus tähän mukaan. Silloin me oltaisiin saatu ensimmäiset asunnot liikkeelle, koska aina ketjut synnyttävät uusia asuntokauppoja. Me oltaisiin tätä saatu vietyä tällä tavalla. Että tämä tästä, tätä olisi kaivattu tämän esityksen yhteydessä. Mutta muuten nämä esitykset ovat oikeansuuntaisia, ja näitä on helppo kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama asia. Ensinnäkin kun ydinenergialaki on ilmeisesti jossain vaiheessa tulossa tänne taloon, niin toivoisi, että siinä huomioitaisiin näitä huolia, mitä nyt tässä meillä näissä keskusteluissa on tullut esiin. Sitten alueidenkäyttölain uudistus tuulivoiman etäisyysvaatimuksista ja aurinkovoiman kaavoitusmäärittelystä yli 50 hehtaarin osalta — ne hidastavat hankkeita, niin kuin tässä päivän keskustelussa on tullut esiin. Sitten tässä strategiassa biopohjainen sähkön ja lämmön yhteistuotanto on jäänyt vähän vähemmälle, ja sitä olisi ehkä tässä pitänyt käsitellä myöskin enemmän. Ja kaasumarkkinoista me puhuttiin tämän pykälän jälkeisessä keskustelussa aikaisemmin, siitä, miten huomioidaan biokaasun osalta tilanne ja miten paljon sitä voitaisiin hyödyntää. Siellä ei ole kovin iso se markkina, mutta siellä sitä voisi hyödyntää tietenkin. Sitten, arvoisa puhemies, kaikki semmoinen keskustelu, jossa ruvetaan sanomaan, että pitää antaa tukea tähän energiamarkkinaan yhteiskunnan toimesta — esimerkiksi ydinvoimaan niin että sitä rakennettaisiin — on minusta haitallista toimintaa. Tämä on markkinaehtoista toimintaa, ja se pitää pystyä markkinahintaisesti tuottamaan ja toteuttamaan, ja siinä mielessä nämä investoinnit ja muut pitää saada liikkeelle. Näiden viranomaisille annettavien rajojen pitää olla semmoisia, että investoinnit lähtevät liikkeelle myöskin verkon osalta. Täällä on puhuttu aika monta kertaa turpeesta, ja näen, että turpeella on edelleenkin rooli tulevaisuudessa. Se tarvitaan niin huoltovarmuuden kuin maataloudenkin näkökulmasta. Sitä näkökulmaa meidän pitää pitää yllä, mutta se ei ole mikään vaihtoehto isompaan energiatuotantoon. Se on tämmöinen poikkeusolojen ratkaisu, mutta meidän tarvitsee pitää kunnossa niitä soita, joissa turvetuotantoa on. Tässä pitää olla aika pragmaattinen lähestymistapa. Arvoisa puhemies! On tärkeätä luoda kuluttajille turvattu ja kohtuuhintainen sähköntuotanto, joka kuitenkin kannustaa taloudelliseen energiakäyttöön. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti meidän pitää tavoitella koko ajan puhdasta tuotantoa sähköenergian ja muunkin osalta, ja se on semmoinen iso tavoite, jota meidän tässä pitää tehdä. Energia-ala on sikäli meille sellainen alue, jossa investointien tekeminen ja näitten pääomien liikuttaminen niin, että niistä tulee tuotantoa, vie yleensä vuosia. Ydinvoimassa se vie toistakymmentä vuotta, kantaverkon rakentamisessa helposti 10 vuotta, että me saadaan kantaverkkoa rakennettua. Siihen liittyy myös se, että se luvituskäytäntö, että saadaan joku uusi linja maastoon vietyä, vie oman aikansa, eli niistä tulee aina aika pitkäkestoisia projekteja. Tuulivoima on tässä mielessä hieman paremmassa tilanteessa, sillä se pystytään aika nopeasti viemään eteenpäin. Tämä tilanne ja nämä asiat, joita me tässä nyt strategialla katsotaan, ovat sellaisia asioita, joissa tapahtuu aika hitaasti asioita. Tuossa lopetin äskeistä puheenvuoroa siihen, miten investoinnit pitäisi tässä miettiä ja kohdentaa, niin se on se eri tuotantotapoihin liittyvä kohdentaminen. Me tarvitaan perusvoimaa. Ydinvoima olisi siinä erittäin hyvä vaihtoehto, mutta tämäntyyppisiä, Loviisan ja Olkiluodon tyyppisiä ydinvoimalaitoksia ei noin vain rakenneta. Se, mistä me puhumme täällä, ovat nämä pienet ydinvoimalaitokset. Ne ovat lämpövoimalaitoksia, ne ovat kaupunkien kaukolämpöön liittyviä laitoksia. Käytännössä niistä ei tule sähköenergiatuotantoon juurikaan apua. Tämä aina sekoittuu aika helposti. Tässä on siinä mielessä semmoinen kokonaisuus, että ydinvoiman rakentamisen pitää olla keinovalikoimassa sekä nämä pienet lämpöydinvoimalaitokset, jotka tulisivat kaupunkien lähelle, ja sitten sähkön perustuotanto. Sitten tuulivoima, joka on kasvanut tuotantomäärältään aika nopeasti. Sillä taitaa olla tuotantoteho noin yhdeksän ja puolituhatta megawattituntia tällä hetkellä. Silloin parhaimmillaan, kun koko maassa tuulee, se voi olla lähellä käytössä, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan usein niin. Sen vuoksi tuulivoiman osalta pitää saada ne merituulivoimat Itä-Suomeen rakennettua ja ympärille näitä tuulivoimaloita, jotka tasaisivat sitten sen tuulivoiman tuotantoa jo siitä syystä, että ne tuuliolosuhteet vaihtelevat eri alueilla. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tässä strategiassa ovat jääneet taka-alalle. Sitten kun me lisäämme tämmöistä sääriippuvaista energiantuotantoa, niin säätövoima tulee keskeiseksi asiaksi, ja säätövoimassa tarvitaan niitä ratkaisuja. Vesivoima meillä on käytännössä parasta säätövoimaa, mutta sitten me tarvitaan pumppuvoimaloita, me tarvitaan vetyvoimaloita, vetyratkaisuja, me tarvitaan akkuteknologiaa, me tarvitaan akkuja, sähköakkuja, kattiloita tuonne kaupunkeihin, että me voimme tasata näitä kuormia. Ne sähkökattilat niissä kaupungeissa, ainakaan Tampereella ja aika monessa kaupungissa, eivät ole ainoita kattiloita. Kyllä siellä on aina tämä tuotantotapa myös muulla tavalla hoidettu. Sitten ehkä kaikkein hankalin asia on nämä verkkoinvestoinnit. Verkkoinvestointien aikaansaaminen, niin kantaverkon kuin sitten keskijänniteverkon, vie aikaa, ja sen osalta investointeja pitäisi saada tehtyä ja luvitusta saada nopeutettua. Huippujen tasaaminen olisi tärkeätä, ja siinä täytyy kaikkia toimenpiteitä käyttää, koska se vaikuttaa sähkön hintaan. Jos huippuja pystytään niistämään, niin me pystymme sitten tuotantotehoa käyttämään täysipainoisesti paremmin. Tässä mielessä säätövoima on tässä erittäin tärkeässä osassa. Sitten tärkeimpänä ehkä tämä huoltovarmuus. Sen osalta me tarvitsemme pohjoismaista sähköverkkoa, yhteyksiä ulkomaille, ja sitä kautta me saadaan sitä huoltovarmuutta, mutta meillä pitää olla oma huoltovarmuus, ja sen vuoksi tämä monipuolinen energiatuotanto on meillä se väline, jolla me pystytään näitä asioita hoitamaan hyvin. Eli palettia pitää olla laajasti, ja Suomen sähköntuotannossa tämä on ollut vuosikymmeniä aina se pääidea, että monipuolisella energiatuotannolla hoidetaan sitä varmuutta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin monta kohtaa, joita tästä lakiesityksestä voi arvioida. Ensinnäkin kun puhutaan tästä 38 miljardista eurosta, onko se paljon vai vähän, kun verrataan eurooppalaisesti, niin EU on arvioinut, että EU-komission mukaan julkiset hankinnat muodostavat noin 15—20 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. 38 miljardia taitaa olla alle 15 prosenttia Suomessa, eli me ollaan EU:n keskiarvon alapuolella tällä tavalla laskien. Arvoisa rouva puhemies! Tässä kun arvioidaan myös sitä, ketkä ovat suurimpia hankkijoita, niin varmasti isommat kunnat ja isommat toimijat ovat niitä hankkijoita. Näitä sidosyksikköjä ja in-house-yhtiöitä perustetaan usein keskuskaupungin ympärille, ja ympäristökunnat ja seutukunnat ja seudulla olevat kunnat liittyvät siihen mukaan. Kaikki saavat niitä palveluja yhteisesti, ja saadaan niitä edullisesti toteutettua yhteistyöllä. Se on ollut luonnollinen osa kuntien yhteistyötä, ja tämä on tässä yhtenä tärkeänä tekijänä. Sitten jos arvioidaan vielä sitä, että kun täällä ministeri Marttinenkin totesi, että halutaan isompia hankintayksiköitä, niin nythän tässä jaetaan niitä koottuja hankintayksiköitä pienemmiksi. Tämä logiikka ei oikein toimi minusta tässä ollenkaan, kun pitää olla kymmenen prosentin osuudella. Jos on ollut aikaisemmin isompi määrä toimijoita siinä, niin varmaan se liikevaihto ja toiminta ovat olleet laajempia. Eli tämä logiikka ei pidä. Tämä kymmenen prosentin raja on todella tämmöinen ihan kaavamainen ratkaisu. Ymmärrän sen tilanteen, että kun tässä on 0,01 prosentin omistuksilla haettu sidosyksikköasemaa, niin se on varmasti liian pieni. Itse näkisin, niin kuin täällä edustaja Mikkonenkin hyvin toi esille, että varmasti lukuja tämän välillä löytyisi. Mielestäni se omistusosuus, jolla sidosyksikköasema tulee, voisi olla 1—3 prosentin välillä. Silloin oltaisiin kohtuullisilla luvuilla. Eli tietyllä tavalla tästä kymmenen prosentin rajasta tulee todella kaavamainen, ja pienet kunnat tässä erityisesti ovat häviäjinä. No, sitten jos arvioidaan tätä myöskin siltä kantilta, että kun täällä puhutaan tästä EU:n hankintarajasta, niin se on sillä tavalla mielenkiintoinen, että näitä hankintarajoista kun puhutaan — täytyy kaivaa se terminologia tuolta — niin rakentamisessa ne ovat noin 5,4 miljoonaa ja sitten palveluissa ne ovat noin 216 000. Näitten osalta päästään tällaisiin lukuihin, jotka täällä taustalla myöskin ovat. Eli me joudutaan tarkastelemaan täällä talossa nyt erittäin paljon sitä, mihin kohtaan näitä rajoja tässä vedetään. Arvoisa rouva puhemies! Sitten on tämmöinen perustuslaillinen kysymys, jota varmasti täällä pitää harkita: tämä kuntien itsehallinto, miten siihen suhtaudutaan? Kunnat ovat itsehallinnollinen yksikkö, ja kuinka paljon voidaan puuttua siihen, kuinka kunta saa järjestää toimintojaan? Tässähän nyt puututaan siihen perusasiaan, että kunta järjestää omalla tavallaan toisten kuntien kanssa yhdessä näitä asioita. Siinä mielessä on hyvä, että tätä arvioidaan täällä hyvin laajasti. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tietenkin hyviäkin asioita, jotka liittyvät tähän, että jos tietyn EU:n kynnysarvon ylittävään hankintaan on vain yksi tarjous, niin se voidaan hylätä. Sitten on tämä, että markkinavuoropuheluun kannustetaan, mikä on hyvä asia, ja hankinta olisi jaettava osiin, jotta pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Ne ovat hyviä asioita. Eli kyllä tässä on hyvääkin, mutta tämä kymmenen prosentin raja on tässä erittäin ongelmallinen. Toinen ongelmallinen asia, joka tässä on erityisesti, on tämä siirtymäaika, joka tarkoittaisi sitä, että vähän yli vuodessa pitäisi tämä tehdä. Siirtymäaika 30.6.27 saakka on liian nopea, ja täytyy sanoa, että se ei tämän lain soveltamisen osalta ole ollenkaan toimiva. Vaikka täällä joissain palveluissa on vähän pitemmät, esimerkiksi sotepalveluiden osalta, niin täytyy sanoa, että ne eivät riitä ja näitä siirtymäaikoja pitää tässä tarkastella. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tullut hyviä esimerkkejä. Muun muassa Pirkanmaalla Coxa ja Sydänsairaala ja niitten palveluiden osto Fimlab-nimiseltä yhtiöltä on ollut erinomainen toimintamalli, ja nyt tässä se vaarantuu. Edustaja Laine-Nousimaa hyvin kuvasi tätä tilannetta, ja kannatan niitä näkemyksiä, mitä hän toi esiin tämän asian osalta. Arvoisa rouva puhemies! Paljon on töitä tämän lain osalta täällä talossa edessä, ja toivottavasti tämä korjaantuu siihen suuntaan kuin täällä nyt puheenvuoroissa on tullut esille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2023 valtionvelka oli 156 miljardia euroa, ja nyt tämän vuoden lopussa se on 201 miljardia euroa. 45 miljardia euroa tulee valtionvelkaan lisää kolmessa vuodessa. Velalla eläminen piti lopettaa, tämä oli se väittämä, kun tämä hallitus aloitti — 45 miljardia kolmessa vuodessa. Työttömyysluvut ovat aivan hirvittävät. Työllisyyslupaus ei ole toteutunut. Alijäämä on jäänyt toteutumatta. Ne alijäämäluvut ovat suuremmat kuin on arvioitu missään vaiheessa. Eli talous menee väärään suuntaan koko ajan, ja näitä kasvutoimia ei näy. Ei näy työllisyystoimia, ei näy muitakaan kasvutoimia. Se on koko ajan se isoin ongelma tässä hallituksen talouspolitiikassa. Rakentaminen huutaa käynnistämisiä ja muita. Erityisesti erityisryhmille rakentaminen ja opiskelija-asuminen voisivat olla hyvä aloituspiste. — Kiitos.