Mikkonen Anna-Kristiina

Arvoisa rouva puhemies! Kestävä ja kannattava ruokahuolto on huoltovarmuuden ja yhteiskunnan vakauden perusta. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa omavaraisuuden merkitys korostuu entisestään. Ranskassa peräti maatalousministeriön nimeen on huoltovarmuushengessä lisätty elintarvikesuvereniteetti, -omavaraisuus. Kotimainen ruuantuotanto on kansallisen turvallisuuden ja alueellisen elinvoiman keskeinen osa. Meidän pitäisi pyrkiä vähentämään riippuvuutta ulkomaalaisista tuotannoista ja huolehtia kotimaisen viljelijän reilummasta asemasta, maanviljelyn paremmasta kannattavuudesta. Menestyksekäs maatalous edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, kattavia tietoliikenneyhteyksiä, osaavan työvoiman saatavuutta, koulutusta ja tutkimusta. Miten hallitus takaa nämä maatalouden toimintaedellytykset? Miten taataan suomalaisen maatalouden kannattava tulevaisuus? Miten parannetaan Suomen maatalouden kriisinkestävyyttä? Omalta osaltaan haluaa SDP vahvistaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta, huoltovarmuutta ja kasvua huolehtien viljelijälle reilumman aseman ruokaketjussa kohdentamalla tuet aktiiviseen tuotantoon sekä panostamalla omavaraisuuteen, innovaatioihin ja ruokavientiin. Meidän täytyy vähentää riippuvuutta ulkomaalaisista tuotantopanoksista, lisätä lannoitteiden kotimaista tuotantoa, vahvistaa rehun kotimaisuusastetta, turvata siementen, varaosien ja muiden kriittisten tuotantopanosten saatavuus sekä kehittää maatalouden kriisinkestävyyttä. Meillä Savonlinnassa kaupunki linjasi jo vuosikymmen sitten, että suosimme vain kotimaista ruokaa. Valitettavasti kotimaisen ruuan asema ei vahvistu hallituksen kritisoidun hankintalakiesityksen myötä. EU-sääntelyn vuoksi laki joudutaan vielä uudistamaan, jolloin on syytä tehdä parempia ratkaisuja kuntien, lähiruuan ja huoltovarmuuden kannalta. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Toimivat julkiset ruokapalvelut ovat tärkeä osa ruokajärjestelmää. SDP:n mielestä hankintalakia ei pidä viedä suuntaan, jossa kunnat joutuvat hajottamaan toimivia ruokapalveluja ja kilpailutuksissa hinta syrjäyttää laadun, kotimaisuuden ja huoltovarmuuden. Kotimainen ruuantuotanto on kansallisen turvallisuuden ja alueellisen elinvoiman keskeinen osa. Ilman taloudellisesti kannattavaa alkutuotantoa ei voida turvata ruokaturvaa eikä maaseudun elinvoimaa. Keskeinen tavoite on, että suomalainen maatalous pystyy tuottamaan ruokaa markkinoille kannattavasti myös tulevaisuudessa. Viljelijän on saatava työstään oikeudenmukainen korvaus. Ruokaketjun arvonlisän tulee jakautua nykyistä tasaisemmin. Maatalouden kannattavuutta tulee parantaa ensisijaisesti markkinoiden kautta eikä pelkästään tukien avulla. Elintarvikeketjun toimivuutta ja reiluutta on vahvistettava. Maatalouden tukijärjestelmien on kohdistuttava aktiiviseen maatalouteen, ja myös tukipolitiikan vaikuttavuutta on syytä arvioida tarkemmin. Kestävä maatalous vahvistaa myös huoltovarmuutta pitkällä aikavälillä. Maatalouden tulee kyetä myös sopeutumaan ilmaston lämpenemisen vuoksi muuttuviin olosuhteisiin ja sen tuomiin riskeihin Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, uusien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntämistä, digitalisaatiota tarvitaan keskeisesti maatalouden uudistumiseen. Ruokavientiin tulee panostaa pitkäjänteisesti siten, että se vahvistaa kotimaista tuotantoa, investointeja sekä työllisyyttä. Viennin kasvattaminen turvaa myös huoltovarmuutta. Maatalouden rakennemuutoksen hallinnassa korostuu kokonaiskestävyys, taloudellinen, sosiaalinen sekä ympäristöllinen näkökulma. Lopuksi todettakoon, että menestyksekäs maatalous edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä, kattavia tietoliikenneyhteyksiä, osaavan työvoiman saatavuutta, koulutusta, tutkimusta, yritysrahoituksen saatavuutta, elinvoimaisia kuntia ja palveluita. Maatalous on keskeinen osa maaseudun työllisyyttä, yrittäjyyttä ja kokonaisturvallisuutta. [Pertti Hemmilä: olipa hyvä puhe!]

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksen uudistamisessa on pidettävä kiinni siitä, että laatu, saavutettavuus ja alueellinen yhdenvertaisuus kulkevat yhdessä. Oikeus taiteen perusopetukseen tulee taata saavutettavasti koko Suomessa. Hallituksen esitykseen liittyen lausunnonantajat ovat pitäneet hyvin tärkeänä sitä, että oppilasmaksut säilyvät kohtuullisina ja että vapaaoppilaspaikkojen sekä muiden taloudellisten tukimuotojen saatavuus turvataan. Pidän myös itse tätä lausuntopalautetta hyvin oleellisena ja oppilasmaksujen kohtuullisena säilyttämistä tärkeänä. Me tarvitsemme eri puolilla Suomea elinvoimaisia oppilaitoksia, osaavaa henkilöstöä, asianmukaisia opetustiloja ja rahoituksen, joka antaa mahdollisuuden toimia pitkäjänteisesti myös muuttuvissa väestöolosuhteissa. Taiteen perusopetus on investointi lapsiin ja nuoriin, mutta se on myös investointi kaikkineen alueiden sivistykseen, yhteisöllisyyteen, kulttuuriin ja elinvoimaan. Siksi tätäkin uudistusta on vietävä eteenpäin niin, että sen hyvät tavoitteet toteutuvat aidosti ja koko Suomessa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteet taiteen perusopetuksen lainsäädännön uudistamiseksi ovat oikeansuuntaisia. On hyvä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan, yhteistyötä vahvistetaan, oppimäärärakennetta selkeytetään ja koulutuksen arviointia kehitetään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudistus toteuttaa saavutettavuuden tavoitetta koko Suomessa. Taiteen perusopetuksen saavutettavuus ei tarkoita ainoastaan sitä, että oppilas voi hakeutua opetukseen. Se tarkoittaa myös sitä, että eri puolilla maata toimii elinvoimaisia oppilaitoksia, joilla on tosiasialliset edellytykset järjestää laadukasta opetusta pitkäjänteisesti. Tämä näkökulma on erityisen tärkeä väestöltään vähenevillä alueilla. Savonlinnan musiikki- ja tanssiopisto on tästä yksi konkreettinen esimerkki. Se on yksityinen valtionosuusjärjestelmän piirissä toimiva oppilaitos, joka järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista opetusta Itä-Savon alueella. Opistossa opiskelee noin 640 oppilasta, joista 440 musiikin ja 200 tanssin perusopetuksessa. Oppilaitoksella on lähes seitsemän vuosikymmenen aikana muodostunut keskeinen asema alueen taidekasvattajana ja kulttuuripalvelujen tuottajana. Opisto tekee yhteistyötä muun muassa Savonlinnan Taidelukion, perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja alueen muiden kulttuuritoimijoiden kanssa. Kyse ei siis ole vain opetustunneista tai yksittäisestä harrastuspaikasta, kyse on osasta alueen sivistys- ja kulttuurirakennetta. Taiteen perusopetus tuottaa konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia, vahvistaa yhteisöllisyyttä, tekee yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä luo perustaa tulevaisuuden taiteelliselle osaamiselle. Näiden vaikutusten merkitys korostuu alueilla, joilla muu taide- ja kulttuuritarjonta on vähäistä. Siksi taiteen perusopetuksen rahoitusta ja muuta sääntelyä on tarkasteltava koulutuspolitiikan lisäksi myös aluekehityksen ja kulttuuripolitiikan näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että uudessa rahoitusjärjestelmässä tunnistetaan väestöltään vähenevien alueiden erityisolosuhteet. Oppilas- ja opetustuntimäärien väheneminen ei tällaisilla alueilla välttämättä johdu opetuksen laadusta tai koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Taustalla voi olla pitkäaikainen väestökehitys, johon yksittäinen oppilaitos ei voi omilla toimillaan vaikuttaa. Oppilaitoksen toiminnan sopeuttaminen vähenevään kysyntään samalla, kun opetuksen laatua halutaan ylläpitää, edellyttää rahoitukselta ennakoitavuutta. Rahoitusjärjestelmän tulee olla ennakoitava, pitkäjänteinen ja alueellisesti oikeudenmukainen. Ei voi olla niin, että väestökehitys heikentää ensin oppilaitoksen rahoitusta ja sen jälkeen lasten ja nuorten tosiasiallisia mahdollisuuksia saada tavoitteellista taideopetusta omalla alueellaan. Perustuslain 16 § turvaa jokaiselle yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Vaikka taiteen perusopetus ei kuulu subjektiivisten sivistyksellisten oikeuksien ydinalueeseen, myös sitä koskevan lainsäädännön tulee edistää koulutuksellista ja alueellista yhdenvertaisuutta. Siksi uudistuksen vaikutuksia on seurattava systemaattisesti. Erityisesti on arvioitava, miten uusi rahoitusjärjestelmä vaikuttaa väestöltään vähenevien alueiden oppilaitoksiin. Jos vaikutukset osoittautuvat alueellisen saavutettavuuden kannalta ongelmallisiksi, on järjestelmää voitava tarkistaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös aikuisten taiteen perusopetuksen merkityksen. Esimerkiksi Savonlinnan musiikki- ja tanssiopiston aikuisopiskelijoita on musiikin opetuksessa mukana noin viidennes ja tanssin opetuksessa noin neljännes kaikista opiskelijoista. Savonlinnan kaupunki rahoittaa alle 23-vuotiaiden oppilaspaikat mutta ei aikuisten taiteen perusopetusta. Kyse on siis merkittävästä osasta oppilaitoksen toimintaa. Aikuisten opetus ei ole lasten ja nuorten opetuksesta pois. Se tukee opetustarjonnan monipuolisuutta, henkilöstön työllisyyttä ja koko oppilaitoksen taloudellista kestävyyttä. Tämä merkitys korostuu alueilla, joilla lasten ja nuorten määrä vähenee. Siksi aikuisten taiteen perusopetuksen toimintaedellytyksistä on myös huolehdittava uudessa järjestelmässä. Oppilasmaksuja koskeva sääntely on keskeinen jatkovalmistelun kysymys. Lakiesityksessä mahdollistetaan kuntien järjestämässä opetuksessa erilaiset maksut kunnan omille ja muiden kuntien oppilaille. Sen sijaan yksityisen koulutuksen järjestäjän asema jää epäselväksi tilanteissa, joissa kuntien rahoitusratkaisut poikkeavat toisistaan tai kohdistuvat vain osaan oppilaista tai oppilaitoksista. Lainsäädännön tulee mahdollistaa se, että kuntien erilaiset rahoitusratkaisut voidaan ottaa oppilasmaksuissa huomioon avoimesti, läpinäkyvästi ja yhdenvertaisesti. Muuten riskinä on, että kunnan tukemien lasten ja nuorten puuttuva rahoitusosuus siirtyy muiden oppilaiden maksettavaksi. Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä sitä, että yhden oppimäärän käyttöönottoa esitetään ja että koulutuksen järjestäjien yhteistyötä vahvistetaan. Myös vastuutehtävien säätäminen on perusteltua. Niiden tulee kuitenkin perustua riittävään ja pitkäjänteiseen rahoitukseen, ja kehittämistyössä on huomioitava alueellinen tasapaino. Myös pienemmillä ja muuttotappioalueilla toimivilla oppilaitoksilla pitää olla mahdollisuuksia osallistua kehittämistyöhön. Lisäksi on tärkeää, että taidealakohtaiset erityispiirteet huomioidaan. Esimerkiksi musiikissa yksilöopetuksella on keskeinen merkitys. Samoin on huolehdittava siitä, että yksityisellä koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuudet ylläpitää opetuksessa tarvittavia toimitiloja. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ei pidä merkittävästi höllentää. Taiteen perusopetuksessa korkea laatu perustuu osaavaan opetushenkilöstöön. Kelpoisuusvaatimusten säilyttäminen tukee opetuksen laatua, oppilaiden oikeusturvaa ja taiteen perusopetuksen korkeaa tasoa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä uudistetaan ja yhteistyötä vahvistetaan, oppimäärärakennetta selkeytetään ja koulutuksen arviointia kehitetään. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että uudistus toteuttaa aidosti saavutettavuutta ja saavutettavuuden tavoitetta koko Suomessa. Eri puolilla maata tarvitaan toimivia, elinvoimaisia oppilaitoksia, joilla on tosiasialliset edellytykset järjestää laadukasta opetusta pitkäjänteisesti. Tämä näkökulma on hyvin tärkeä erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Me tarvitaan eri puolilla Suomea elinvoimaisia oppilaitoksia, osaavaa henkilöstöä, asianmukaisia opetustiloja ja rahoitusta — pitkäjänteistä rahoitusta, joka antaa mahdollisuuden toimia pitkäjänteisesti myöskin muuttuvissa väestöolosuhteissa. Taiteen perusopetus on investointi lapsiin, mutta se on myös kaikkineen investointi alueen sivistykseen ja yhteisöllisyyteen.

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan myös osaltani kiittää Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaa, presidentti Väyrystä ja varapuheenjohtajaa, edustaja Bergiä erinomaisesti johdetusta Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan työstä ja myöskin tämän kertomuksen esittelystä. Se on ollut erinomaisen kattavaa. Pohjoismaisen yhteistyön merkitys viime aikoina on erinomaisesti korostunut muuttuneessa maailmantilanteessa. Niin turvallisuus kuin varautuminen alueella sekä kulttuurin roolin edistäminen pohjoismaisessa yhteistyössä korostuvat. Kokonaisturvallisuus on yksi teema, tavoite, joka entisestään vahvistaa Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä ja edistää kokonaisvaltaista sekä laaja-alaista varautumista erilaisiin siviilikriiseihin ja hybridiuhkiin. Erityisesti Pohjoismaiden arktisilla alueilla ja Itämeren ympäristössä on tärkeää panostaa infrastruktuuriin: rautateihin, satamiin, lentokenttiin, jotka mahdollistavat logistisesti eheän verkoston. Viime vuonnahan Suomi ja Ahvenanmaa toimivat Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Viime vuonna korostettiin yhtenäisiä ja vahvoja Pohjoismaita, joissa lasten ja nuorten hyvinvointi ja oikeuksien edistäminen, kokonaisturvallisuus ja siviilivalmius eritoten nousivat keskiöön, kuten myös Pohjoismaiden kilpailukyvyn parantaminen. Rajakysymyksissä on tärkeää entisestään edistää pohjoismaista yhteistyötä, poistaa alueellista integraatiota hidastavia esteitä ja edistää niiden purkamista rajaesteneuvoston mandaattia entisestään vahvistamalla. Pohjoismaisen rajaestetyön resursoinnin ja työn jatkuvuuden on jatkossakin hyvä olla Pohjoismaiden neuvoston työn keskiössä.

Arvoisa puhemies! Perustuslain nojalla eduskunta valitsee valtuutetut valvomaan Kelan hallintoa ja toimintaa sen mukaan, kuinka laissa tarkemmin säädetään. Viime vuonna me Kelan valtuutetut kokoonnuimme yleiskokoukseen 11 kertaa, ja joka ikisessä kokouksessa kävimme ajankohtaiskatsauksen, jossa säännöllisesti käymme läpi muassa Kelan ja eri etuusjärjestelmien rahoitustilannetta, toimintakulujen kehitystä, etuushakemusten läpimenoaikoja, eri palvelukanavien volyymia, työyhteisöä ja henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja sekä ylipäätään erilaisia ajankohtaisia aiheita. Nyt käsittelyssämme oleva Kelan valtuutettujen toimintakertomus on hyvin informatiivinen ja kuvaava paketti Kansaneläkelaitoksen toiminnasta. Lämmin kiitos Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ansiokkaasta esittelystä tämän toimintakertomuksen osalta. Muutama huomio vielä henkilöstöön liittyen: Meillä Kelassa henkilöstörakenne vaikuttaa hyvin tasapuoliselta. Kelassa työskentelee monipuolisesti eri-ikäistä henkilökuntaa ja sitoutuneita asiantuntijoita. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Kelassa on vain 45,8 vuotta, ja huomionarvoista lienee se, että työntekijöistä 45 prosenttia on Kelalla työskennellyt yli kymmenen vuotta — tämä merkille pantakoon. Hyvä henkilöstökokemus on yksi Kelan kriittisistä voimavaroista strategisten tavoitteiden saavuttamisessa, ja hyvällä henkilöstökokemuksella on mahdollista, että toimihenkilöt haluavat sitoutua ja antaa parastaan. Tämä toimintakertomus antaa hyvin laajan ja kattavan kuvan Kelan toiminnasta ja tavoitteista viime vuodelta.

Arvoisa rouva puhemies! Kolme vuotta me ollaan tässä salissa kuunneltu, miten hallituksen toimesta on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. Rahat ovat loppu, vaihtoehtoja ei ole. Rahaa kuitenkin näyttää löytyvän, kun kokoomuksen kaveri kysyy. Hallituksen kasvuriihessä tehtiin tämä kyseenalainen päätös Garden Helsingin 35 miljoonasta eurosta samaan aikaan, kun leikattiin Suomen sairaalaverkkoa 26 miljoonalla eurolla. Arvoisa puhemies! Suhmurointi suututtaa. Hallituksen toiminta murentaa suomalaisten luottamusta ja uskoa poliittiseen toimintaan sekä edistää demokratian heikkenemistä. Päätöksenteon uskottavuus, avoimuus ja luottamus murenevat hallituksen junailulla ja runttaamisella. Helsinki Gardenin osalta rahoituspäätöksen valmistelu on epäselvä, ja avoimia kysymyksiä on paljon: Millainen valmisteluprosessi asiaan liittyi ennen kehysriihessä tehtyä päätöstä? Mikä viranomainen vastasi valmistelusta? Kuka asian esitteli hallitukselle kehysriihessä? Mitä asiakirjoja valtioneuvostolla oli hankkeeseen liittyen kehysriihessä käytettävissään? Hallitus runnoo pohjamutiin kansalaisten uskon demokraattisiin prosesseihin ja instituutioihin ja siten osaltaan edistää demokratian heikkenemistä. Päätös Garden Helsingin valtiontuesta tuli opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehelle yllätyksenä. Epäselvää on, miten rahoituspäätös on valmisteltu ja miten ylipäätään on päädytty 35 miljoonaan euroon. Avoimia kysymyksiä on paljon, tässä niistä osa: Mihin ja minkä tahon tekemiin laskelmiin hankkeen vaikutusarvioinnit, mukaan lukien arviot hankkeen työllisyysvaikutuksista, perustuivat? Onko asiassa kuultu valtion liikuntaneuvostoa ennen kehysriihessä tehtyä rahoituspäätöstä tai sen jälkeen? Onko asiassa käsityksenne mukaan noudatettu EU:n valtiontukia koskevaa lainsäädäntöä? Hähmäisille hankkeille ei ole sijaa eikä tule olla sijaa päätöksenteossa. Hallituksen kasvuriihi keväällä 2025 johti kummalliseen suurituloisten veroaleen, jonka maksajiksi joutuivat pienituloiset ja keskituloinen, tavallinen suomalainen työläinen. Kuten pääministeri vastauspuheenvuorossaan muistutti, Orpon hallitus teki nämä kasvuriihen päätökset yhdessä. Politiikka on tosiaan arvovalintoja. Poliittisessa päätöksenteossa ei pidä saada parempaa kohtelua suhteella tai lahjoittamalla rahaa jollekin puolueelle tai poliittiselle toimijalle. On poikkeuksellista, että eduskunta joudutaan kutsumaan koolle keskellä kesää, keskellä istuntotaukoa. Me, sosiaalidemokraatit, joka tapauksessa jaamme yhdessä käsityksen siitä, että nyt on kyse äärimmäisen vakavista kysymyksistä, puhemies Halla-ahoa lainatakseni korruptioepäilyistä ja veronmaksajien rahan kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta tähän asiaan liittyvissä keskusteluissa. Eduskunnan koolle kutsuminen oli ainoa oikea ratkaisu. Suomalainen päätöksenteko on saanut nauttia kansainvälisesti vertaillen korkeasta kansalaisten luottamuksesta. Tämä on arvo, jota tulee kaikin keinoin suojella ja vaalia myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuususkolla on inhimillisen näkökulman lisäksi niin yhteiskunnallisesti kuin nuorisopoliittisesti tarkastellen suuri merkitys. Nuorten heikentyneellä tulevaisuudenuskolla on koko yhteiskuntaa koskevia, vaikeasti ennakoitavia seurauksia. Se voi lisätä syrjäytymistä ja yhteiskunnallista näköalattomuutta, heikentää henkistä kriisinkestävyyttä ja uskoa yhteiskunnan vakauteen ja turvallisuuteen. Tulevaisuususkolla on yhteys nuorten elämäntyytyväisyyteen, mielenterveyteen ja hyvinvointiin, joilla taas on suora yhteys esimerkiksi oppimiseen, koulutukseen, työllistymiseen ja perheellistymiseen. Tulevaisuususko vaikuttaa haluun investoida ja innovoida. On selvää, että elämäänsä tyytyväisellä, terveellä ja hyvinvoivalla nuorella on vahvemmat lähtökohdat esimerkiksi koulutus- ja työpolkujen valinnassa. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan: ”Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee.” Hallitus kuitenkin omilla toimillaan heikentää työelämää erityisesti nuorille ja naisille. KEHA-keskuksen huhtikuun 2026 työllisyyskatsauksen mukaan alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut vuodessa yli 7 000 henkilöllä. Arvoisa puhemies! Nuorisobarometrin tulokset osoittavat, että erityisesti koulutukseen ja työllistymiseen liittyvät odotukset kuormittavat nuoria. Paineella on merkittävä vaikutus nuorten hyvinvointiin. Nuorisobarometri osoittaa useita toisiinsa liittyviä ja huolestuttavia kehityskulkuja. Nuorten tulevaisuususko on edelleen heikompi kuin aiemmin, ja koettu elämäntyytyväisyys on pitkällä aikavälillä laskussa. Lisäksi epävarmuutta ja turvattomuutta koetaan monista aiheista. Erityisen runsaasti ahdistusta koetaan maailmanpoliittisesta tilanteesta, yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista sekä omasta toimeentulosta. Eniten epävarmuutta ja turvattomuutta tuo maailmanpoliittinen tilanne, joka aiheuttaa turvattomuutta noin 60 prosentilla nuorista. Toiseksi eniten turvattomuutta tuovat yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet. Vielä vuonna 2010 näin koki yhdeksän prosenttia. Nykyään yli puolet nuorista, siis yli puolet nuorista, kokee turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja asenteiden vuoksi. Luku voi myös liittyä kasvaneisiin syrjityksi tulemisen kokemuksiin. Valtion nuorisoneuvosto on tehnyt politiikkasuosituksia, jotka ovat hyvin kannatettavia. Muun muassa suositellaan seuraavaa: nuorisovaikutusten arviointia, sen käyttöön ottamista kaikilla hallinnonaloilla; lapsiperheköyhyyden vähentämistä merkittävästi; koulutukseen ja kasvatukseen panostamista pitkäjänteisesti; mielenterveyspalveluiden sisällössä on varmistettava, että nuori saa apua ajoissa ja helposti; nuorisotyön resursointi koko maassa tulee turvata; nuorten osallisuutta ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa tulisi vahvistaa; ja jokaisella nuorella tulisi olla vähintään yksi turvallinen aikuinen elämässään. Jokaisen nuoren on tärkeää tulla kohdatuksi, kuulluksi ja arvostetuksi jokaisen aikuisen toimesta. Hallitukselle siis vahva suositus näiden politiikkasuositusten käyttöönotolle. Arvoisa puhemies! Elämäntyytyväisyys, mielenterveys ja hyvinvointi ovat parhaita lähtökohtia syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Yhteiskuntana olemme asettaneet itsellemme monia tavoitteita ja tarpeita, jotka nojaavat nuorten elämänvalintoihin ja -polkuihin. Suomen väestö ikääntyy, ikäluokat pienenevät, syntyvyys on alhaista, koko väestömäärän ennustetaan kääntyvän laskuun. Inhimillisen näkökulman lisäksi tulevaisuususkolla on yhteiskunnallisesti ja nuorisopoliittisesti suuri merkitys. Jokaisella nuorella on oikeus hyvään elämään ja tulevaisuuteen. Nuorilla on myös oikeus vaikuttaa omaan ja maailman tulevaisuuteen eikä vain ottaa annettuna edellisten sukupolvien käsityksiä toivottavasta tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenusko ei ole vain nuorten asia, se on koko Suomen asia. Se, miten meidän nuorillamme menee tänään, ratkaisee pitkälti sen, miltä Suomi näyttää 10 tai 20 vuoden päästä. Tulevaisuususko vaikuttaa niin koulutusvalintoihin, työelämään kiinnittymiseen, hyvinvointiin, mielenterveyteen kuin lopulta siihenkin, uskalletaanko perustaa perhettä tai rakentaa elämää tähän maahan. Siksi on vakavaa, että samaan aikaan, kun nuorisotyöttömyys on noussut hälyttävän korkealle tasolle, nuorten kokema epävarmuus omasta tulevaisuudestaan on lisääntynyt. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000. Yhä useampi nuori kertoo olevansa huolissaan työn saamisesta, toimeentulosta ja omasta tulevaisuudestaan. Nuoret eivät puhu meille vain tilastoina, he puhuvat meille ihmisinä. Mikkeliläinen Olivia kysyy päättäjiltä, miksi hallitus valitsee leikkauskohteekseen tulevaisuuden eli nuoret. Hän kertoo olevansa huolissaan omasta toimeentulostaan, opiskelumahdollisuuksistaan ja erityisesti nuorten mielenterveydestä. Savonlinnalainen Saara puolestaan kertoo, että nuorena oleminen Suomessa tuntuu tällä hetkellä epäreilulta ja ahdistavalta. Hän pohtii, uskaltaako lähteä opiskelemaan, jos opiskelun rinnalla on pakko tehdä töitä vain pärjätäkseen. Hän muistuttaa meitä siitä, että ihmiset ovat erilaisia ja kaikki eivät jaksa samaa kuormaa. Näitä viestejä meidän pitäisi kuunnella tarkasti. Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan, että kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten nuorillamme menee. Siksi on vaikea ymmärtää, miksi hallituksen politiikka on samaan aikaan heikentänyt nuorten toimeentuloa, asumisen mahdollisuuksia ja työelämän turvallisuutta. Asumistuen heikennykset, työttömyysturvan leikkaukset ja työelämän turvaa murentavat muutokset lisäävät epävarmuutta juuri siinä elämänvaiheessa, jossa pitäisi voida rakentaa tulevaisuutta. Hallitus on helpottanut määräaikaisten työsuhteiden käyttöä ja heikentänyt työntekijöiden turvaa samaan aikaan, kun nuoret tarvitsisivat vakautta, mahdollisuuksia ja uskoa siihen, että omalla työllä voi rakentaa hyvän elämän. On myös huolestuttavaa, että hallituksen työllisyystoimet ovat jääneet tilanteen vakavuuteen nähden riittämättömiksi. Nuorisotyöttömyys on kasvanut koko hallituskauden ajan, mutta merkittävät toimet ovat siirtyneet vasta vaalikauden loppupuolelle. Nuorten tulevaisuudenuskoa ei palauteta puheilla, se palautetaan teoilla. Me tarvitsemme vahvempia mielenterveyspalveluja, oikea-aikaista tukea, toimivia Ohjaamoja, etsivää nuorisotyötä ja matalan kynnyksen palveluja. Meidän on huolehdittava siitä, että jokaisella nuorella on paikka koulutuksessa, työelämässä tai palveluissa eikä kukaan jää yksin. Tarvitsemme myös koulutuspolitiikkaa, joka aidosti avaa ovia tulevaisuuteen, sekä työmarkkinoita, joilla nuorelle tarjoutuu ensimmäinen mahdollisuus näyttää osaamisensa. Ensimmäinen työpaikka, ensimmäinen harjoittelupaikka tai ensimmäinen opiskelupaikka voi ratkaista koko elämän suunnan. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenusko on Suomen tärkeimpiä pääomia. Jos nuori uskoo tulevaisuuteen, hän uskaltaa opiskella, tehdä töitä, perustaa yrityksen, rakentaa perheen ja sitoutua yhteiskuntaan. Jos tuo usko murenee, seuraukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Siksi meidän velvollisuutemme päättäjinä on tehdä ratkaisuja, jotka vahvistavat toivoa eivätkä epävarmuutta; ratkaisuja, jotka rakentavat mahdollisuuksia eivätkä sulje ovia; ratkaisuja, jotka osoittavat jokaiselle nuorelle, että Suomessa heidän tulevaisuutensa on tärkeä.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen ratkaisu digitaaliseen ja sukupuolittuneeseen väkivaltaan on koulutus. Naisiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja digitaalisen väkivallan tunnistaminen ja niihin puuttuminen on sisällytettävä sosiaali- ja terveysalan, oikeustieteen ja poliisin koulutukseen, sillä naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma. Asenteet tai tiedon puute eivät saa estää uhrien oikeusturvan toteutumista. Arvoisa hallitus, oletteko te valmiita panostamaan erityisesti naisten suojelemiseen vahvistamalla koulutuksen rahoitusta ja resursseja verkkoväkivallan ja sukupuolittuneen väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy todeta, että ylipäätään kuntoutuspalveluihin liittyen Kansaneläkelaitos, Kela, on hyvin merkittävä kuntoutuspalvelujen hankkija ja toimija markkinoilla. Tänä keväänä erityisesti ovat keskusteluttaneet muun muassa puheterapiaan liittyvät kuntoutuspalveluhankinnat ja korvaukset. Kelalla ylipäätään on suuri vastuu kuntoutuspalvelujen kilpailutuksista sekä hankinnoista. Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyen erityinen huomio kiinnittyy asiakkaiden oikeusturvaan varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien osalta. On tilanteita, joissa yksilöt voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin puutteellisten selvitysten vuoksi. Tätä hallituksen esitystä on lausuntokierrosten ja eduskuntakierroksen aikana korjattu alkuperäisestä esityksestä. Kaikkineen täytyy todeta, että esitys on hyvin tekninen ja kaikessa teknisyydessä kannatettava.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ollut erityisen mielenkiintoinen ja monipolvinen keskustelu niin taksien saatavuudesta kuin turvallisuudesta ylipäätään ja taksialasta. Tässä on hyvin tullut ilmi se, että on erityisiä kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin, Kela-kyyteihin ja muihin sopimusajoihin. Edustaja Suhonen toi keskustelussa hyvin esille Kela-kyytien sekä hyvinvointialueiden taksiajoihin liittyviä hinnoittelukysymyksiä, jotka ovat varmasti erityiskysymyksiä, joita eritoten tulee jatkossa tarkistella. Kuten liikenne- ja viestintävaliokunta omassa mietinnössään muistuttaa, sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee tarkastella kokonaisuutena ja kattavasti myöskin jatkossa. Tällä esityksellähän pyritään siihen, että tällä on vaikutuksia kuluttajien turvallisuudentunteeseen, palvelujen saatavuuteen ja valvonnan toimivuuteen ja sitä kautta harmaan talouden torjuntaan. Liikenne- ja viestintävaliokuntahan on valiokunta, jolle kuuluvat asiat niin maalla, merellä kuin ilmassa, toki myöskin siellä avaruudessa, joten vastaamme mietinnöllämme jo valmiiksi sitten myös tulevaisuuden taksialan haasteisiin sillä, että olemme esittäneet eduskunnalle hyväksyttäväksi lausumaa, että seuraamme tarkoin taksialan kehittymistä myöskin jatkossa, jolloin varmasti edustajien tulevaisuudenkuvat taksialasta tulevat seuratuiksi sitten lainsäädännön puitteissa.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on meidän kautemme yritys paikata menneitä virheitä ja saada aikaiseksi suomalaisen taksin kunnianpalautus. Tällä esityksellä korjataan vuonna 2018 voimaan tulleesta Sipilän kauden taksiuudistuksesta johtuvia virheitä, joilla romutettiin maailman luotettavin taksijärjestelmä. Onkin syytä yhtyä liikenne- ja viestintävaliokunnan hyvin ansiokkaaseen mietintöön sekä lausumaan lainsäädännön kehittämistarpeista myös jatkossa, sillä tämäkään korjaussarja ei valitettavasti riittäne korjaamaan kaikkea. Taksien valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia tässä hallituksen esityksessä ovat muun muassa ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittarivaatimukset, välilliset rekisterikilvet sekä hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä, muun muassa. Tavoitteena on ylipäätään lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa. Tavoitteena tulee olla luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne- ja matkustajaturvallisuuden edistäminen sekä kuluttajansuojan parantaminen. Arvoisa puhemies! Tämän sääntelyn avulla pyritään palauttamaan luottamus takseihin sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuudentunnetta lisäämällä koulutusta muun muassa värillisin kilvin ja taksamittarein. Erityisen tärkeää on ylipäätään huolehtia taksien saatavuudesta ja turvallisuudesta. Tämä lakiesitys on nyt tämän kauden korjaussarja menneisiin virheisiin. Tavoitetilana on oltava jälleen olla maailman luotettavin taksijärjestelmä. Matka siihen on valitettavasti vielä kesken.

Arvoisa puhemies! Lainanottovaltuutta nostetaan tällä hallituskaudella yhteensä noin 100 miljoonaa euroa [Lauri Lyly: Miljardia!] — 100 miljardia euroa tällä hallituskaudella. Se on hyvin merkittävä summa. Ylipäätään tällä hallituskaudella velkaantuminen on ennätyksellistä, kuten on myöskin työttömyys sekä konkurssien määrä. Tässä epävarmassa maailmanajassa on mietinnön mukaisesti hyvä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan rahoitustarpeen osalta sekä muutenkin varmistaa toki riittävä liikkumavara. Mutta täytyy todeta, että lainanottovaltuuden nostaminen 100 miljardilla eurolla on todella merkittävä asia tämän hallituskauden osalta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hankintalakiesitys kirvoitti lähes 700 lausuntoa, jotka olivat yksinomaan esityksen tyrmääviä. Hankintalain uudistus ja etenkin sen niin sanottu in-house-yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Mikäli eduskunta hyväksyy tämän hankintalakiesityksen, sen on arvioitu eri laskelmilla, muun muassa Kuntaliiton mukaan, nostavan kuntien ja julkisen sektorin kuluja 600 miljoonasta jopa kolmeen miljardiin. Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia perustuslaissa turvattuun kunnalliseen itsehallintoon sekä useisiin muihin perustuslailla suojattuihin perusoikeuksiin. Esimerkiksi valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntien edellytykset turvata sivistykselliset perusoikeudet heikkenisivät merkittävästi taloudellisen itsenäisyyden vaarantuessa. Hankintalaki itsessään liittyy Suomen turvallisuuteen, ruokahuoltoon, kyberturvallisuuteen, pienten kuntien taloudelliseen tulevaisuuteen, julkisen talouden menojen kasvuun sekä palvelujen pakkokilpailuttamiseen markkinoilla. Tässä lakiesityksessä luodaan perusteetonta mielikuvaa siitä, että sidosyksiköt, jotka nyt hankkivat suuren osan palveluistaan markkinoilta, olisivat markkinahäiriköitä tai suuri joukko kuntia pyrkisi sidosyksiköillä kiertämään hankintalaissa asetettuja kilpailutusvelvoitteita. Sidosyksiköiden tuottamat palvelut ovat usein sellaisia, joita ei vastaavina tällä hetkellä tuoteta markkinaehtoisesti. In-house-yhtiön ei ole tarkoituskaan tavoitella voittoa. Ne tekevät laajempaa liiketoimintaa ja ovat usein monitoimialayhtiöitä. Merkittävin muutos nykytilaan on hankintalain 15 §:n muuttaminen siten, että sidosyksiköiden käytölle säädettäisiin kymmenen prosentin vähimmäisomistusta koskeva vaatimus. Jatkossa omistaja voisi tehdä hankintoja sidosyksiköiltään vain mikäli sen omistus yhtiöstä ylittää kymmenen prosentin osuuden. On tärkeää, että lopullisessa hallituksen esityksessä omistusvaatimuksen ulkopuolelle on rajattu kirjastojen tietojärjestelmäpalvelut sekä vesihuoltolaitokset. Jätehuollon osalta tilanne jää edelleen epäselväksi odottamaan jätelain uudistusta. Tällä ehdotetulla vähimmäisomistusosuusvaatimuksella arvioidaan olevan useita kuntien ja hyvinvointialueiden toimintaa merkittävästi vaikeuttavia seurauksia. On todennäköistä, että ehdotettu vähimmäisomistusosuutta koskeva vaatimus ei muuttaisi suurten kuntien toimintaa juuri lainkaan mutta ajaisi pienet, kauempana kasvukeskuksista sijaitsevat kunnat kestämättömään tilanteeseen, jossa ne eivät voisi enää hankkia tehtäviensä toteuttamiseksi tarvitsemiaan palveluita sen enempää sidosyksiköiltä kuin markkinoiltakaan. Toisaalta on mahdollista, että sidosyksiköiden omistajat ryhtyvät tuottamaan tarvitsemiaan palveluita itse. Siten esitys ei toteuttaisi hallitusohjelman mukaisia tavoitteita parantaa julkisen sektorin tehokkuutta tai vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä. Ehdotettu kymmenen prosentin vähimmäisomistusosuusvaatimus saattaa ainoastaan siirtää hankinnat kuntien ja hyvinvointialueiden itse tekemiksi. Tällöin hallituksen esitys ei kasvattaisi markkinoilta hankittavien palveluiden määrää vaan etupäässä vain lisäisi julkiseen hallintoon kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimivilla sidosyksiköillä on tärkeä rooli hyvinvointialueiden välisessä yhteistyössä ja soteuudistuksen tavoitteiden toteuttamisessa ja saavuttamisessa. Hallituksen nyt esittämä hankintayksikön vähintään kymmenen prosentin omistusosuusrajaus voi pakottaa hyvinvointialueet luopumaan toimivista yhteisomistetuista palvelurakenteista ilman että markkinoilta on tosiasiassa saatavilla vastaavaa palvelua. Useissa kriittisissä sotepalveluissa, esimerkiksi erikoissairaanhoito, laboratoriopalvelut ja tietyt ict-järjestelmät, ei ole toimivia markkinoita. Hallituksen esitys uhkaa johtaa toimivien rakenteiden hajoamiseen, skaalaetujen häviämiseen, palvelujen laadun ja saatavuuden heikkenemiseen sekä huoltovarmuuden ja potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Sidosyksiköiden kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus vaarantaa myös ruokapalveluiden kustannustehokkaan ja laadukkaan järjestämisen. Tästä sairaalaruoka on erinomainen esimerkki. Kymmenen prosentin vaatimus hankaloittaa myös hyvinvointialueiden ruokapalvelujen järjestämistä. Siivous ja jätehuolto ovat myös kriisiaikojen osalta elintärkeitä toimintoja. Tämän hallituksen esityksen tavoite edistää elinkeinovapauden toteutumista on jopa puutteellisten vaikutusarvioiden mukaan jäämässä parhaimmillaankin vähäiseksi. Hallituksen esitys loukkaa osaltaan perustuslaista johdettua niin sanottua rahoitusvastuun periaatetta, ja Suomen kyberturvallisuuden ulkoistaminen kansainvälisille pääomille tällä tiukalla kilpailutuspakolla on kyseenalaista. Suomen omavaraisuus kriittisissä toiminnoissa ja omavaraisuus energiassa, vesihuollossa ja ruuantuotannossa on parasta puolustusta ja kokonaisturvallisuutta. Hallituksen esityksestä pitäisi vielä tehdä vaikuttavuusarviointi esityksen vaikutuksista kansalaisten palvelujen saatavuuteen sekä Suomen turvallisuuteen ja talouteen.

Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2018 tuli voimaan Sipilän kauden taksiuudistus, jolla romutettiin maailman luotettavin taksijärjestelmä. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on meidän kautemme yritys paikata menneitä virheitä ja saada aikaiseksi suomalaisen taksin kunnianpalautus. Valitettavasti tämäkään taksilain korjaussarja ei riittäne korjaamaan kaikkea. Onkin syytä yhtyä valiokunnan ansiokkaan mietinnön lausumaan lainsäädännön kehittämistarpeista myös jatkossa. Taksien valvonnan kehittäminen on keskeistä harmaan talouden torjumiseksi. Erityisiä kysymyksiä voi myös liittyä esimerkiksi koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden järjestämiin kuljetuksiin sekä muihin sopimusajoihin. Tämän sääntelyn avulla pyritään palauttamaan luottamusta takseihin sekä vahvistamaan matkustajien turvallisuudentunnetta lisäämällä koulutusta, värillisin kilvin ja taksamittarein. Erityisen tärkeää on huolehtia taksien saatavuudesta ja turvallisuudesta. Kuluttajien mahdollisuudet vertailla palveluntuottajia ovat rajalliset. Valvonnan puutteet ovat osaltaan lisänneet harmaata taloutta sekä heikentäneet asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Kuluttajan näkökulmasta keskeistä on palvelujen turvallisuus, hinnan ennakoitavuus ja hyvä saatavuus. Kuljettajien ja liikenneluvan haltijoiden kelpoisuusvaatimusten tiukentaminen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on perusteltua, sillä ne lisäävät luottamusta toimialaan ja parantavat palvelujen laatua. Tavoitteena on myös lisätä valvonnan vaikuttavuutta ja uskottavuutta sekä osaltaan ennaltaehkäistä epärehellistä ja laitonta toimintaa. Värillisen, erityisen taksien rekisterikilven eli taksikilven tarkoituksena on lisätä kuluttajien luottamusta taksialaan, kun kuluttajat voivat tunnistaa luotettavasti rekisterikilvestä taksiauton. Taksinkuljettajan koulutuksen yhteiskunnallisena tavoitteena on luottamuksen palauttaminen, merkittävä turvallisuuden lisääminen, liikenne‑ ja matkustajaturvallisuuden edistäminen sekä kuluttajansuojan parantaminen. Taksinkuljettajan koulutuksen tavoitteena on ylipäätään osaamis‑ ja taitotason parantaminen, kaikilla mahdollisuus saada yhdenmukainen tieto‑ ja taitotaso, ammattitaidon vahvistaminen, asiakaspalvelutilanteisiin vaikuttaminen, alan arvostuksen lisääminen, houkuttelevuuden kasvattaminen, työllisyyden kasvu ja mahdollisuus osa-aikaisesta kokoaikatyöhön. Taksinkuljettajan ammattitaitoon kuuluu kielitaito, asiakkaiden kohtaaminen, rehellisyys, liikennekäyttäytyminen, paikallistuntemus ja kaluston laadun varmistaminen. Hallituksen esitykseen liittyviä keskeisiä harmaan talouden torjuntaan liittyviä ehdotuksia ovat ajoneuvon rekisteröinti elinkeinotoimintaan, liikenneluvan liittäminen rekisteritunnukseen, taksamittari, värilliset rekisterikilvet, hyvämaineisuuden laajennukset uusilla rikosnimikkeillä sekä koulutusorganisaatioiden luvanvaraisuusedellytykset. Taksimatkan yhteydessä kerättävä data, harmaan talouden torjunta ja alan valvonta kytkeytyvät keskeisesti taksamittariin. Mittarivaatimus voi osaltaan vahvistaa koko taksialan uskottavuutta ja kuluttajien luottamusta. Hallituksen esityksessä ehdotettavan taksamittarivaatimuksen tavoite on vahvistaa taksien luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja valvottavuutta sekä lisätä kuluttajille luottamusta taksipalveluihin. Esityksen mukaan taksamittarihan tulisi pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kaikista taksikuljetuksista saataisiin kerättyä valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla. Taksamittari mahdollistaa matkan keskeisten tietojen — ajomatkan, ajoajan, hinnan, ajankohdan, ajoneuvon kokonaiskilometrimäärän — tallentamisen tavalla, joka tukee sekä viranomaisvalvontaa että asiakkaan oikeusturvaa. Tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa, parantaa erityisesti verovalvonnan edellytyksiä sekä helpottaa viranomaisten mahdollisuuksia valvoa taksiliikenteen sääntelyn noudattamista. Erityisiä kysymyksiä voi tosiaan liittyä koulukuljetuksiin, hyvinvointialueiden kuljetuksiin sekä muihin sopimusperustaisiin ajoihin, joissa hinnoittelu perustuu etukäteen sovittuihin kokonaisuuksiin eikä yksittäisen matkan mittaamiseen. Taksamittarisääntelyn toimeenpanoa ja vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia on seurattava huolellisesti osana sääntelyn vaikutusarviointia. Seurannassa on kiinnitettävä erityistä huomiota taksamittarivaatimuksen vaikutuksiin harmaan talouden torjunnassa, valvonnan toimivuuteen, kuluttajansuojaan, sopimusperäisten kuljetusten ja osa-aikaisen yrittäjyyden edellytyksiin sekä taksipalvelujen alueelliseen saatavuuteen. Tavoitetilana on oltava jälleen olla maailman luotettavin taksijärjestelmä. Matka siihen on vielä kesken.

Arvoisa rouva puhemies! Erityisesti muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää luotettava ja riippumaton tiedonvälitys. Sen merkitys on oleellinen yhteiskunnan toimivuuden, demokratian ja kokonaisturvallisuuden kannalta. Ylellä on suuri merkitys huoltovarmuudelle ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuudelle. Luotettavan tiedon välittäminen häiriö- ja poikkeusoloissa on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinsietokykyä. On tärkeää, että Yle kykenee tavoittamaan kansalaiset kaikissa tilanteissa myös nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Kansalaisten tiedonsaanti vaara-, uhka- ja kriisitilanteissa on ensiarvoisen tärkeää, kuten tänään kyselytunnilla keskustelimme. Yle on vahvistanut toimintaansa häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta yhteistyössä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa keskittyen erityisesti kriittisen infran suojaamiseen, vaaratiedottamiseen ja toimintavalmiuksien kehittämiseen. Yle on panostanut edelleen moniäänisyyteen, nuorten tavoittamiseen sekä alueellisten näkökulmien esiin tuomiseen. Alueellisen moniäänisyyden turvaaminen ja se, että Ylen toiminta ja sisältöpalvelut tavoittavat tasapuolisesti eri puolilla maata, on jatkossakin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin kertomus korostaa erityisesti oikeusvaltioperiaatteen merkitystä, perustuslain huomioon ottamista sekä tärkeimpänä sitä, että laadukas lainvalmistelu on osa oikeusvaltion ydintä. Kertomuksessa nousee hyvin vahvasti esiin huoli lainvalmistelun laadusta, vaikutusarviointien puutteesta sekä siitä, että kiireinen ja puutteellinen valmistelu heikentää lainsäädännön laatua ja eduskunnan tiedonsaantioikeutta. Oikeusvaltio rakentuu laadukkaalle lainvalmistelulle. Laadukas lainvalmistelu ei ole vain hallinnollinen kysymys vaan osa oikeusvaltion toimivuutta ja parlamentaarista päätöksentekoa. Lakien valmistelua ei voida tehdä kiireessä tai puutteellisin vaikutusarvioinnein, jos samalla vaarannetaan sääntelyn laatu, oikeusvarmuus tai eduskunnan mahdollisuus arvioida esityksiä kunnolla. Oikeuskansleri korostaa perusoikeuksien huomioimista, vaikutusarviointien laatua, säädösten selkeyttä sekä sitä, että lakien tulee olla ymmärrettäviä ja yhteensopivia muun oikeusjärjestyksen kanssa. Eduskunnan tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus arvioida lakien yhteisvaikutuksia ovat keskeinen osa parlamentaarista päätöksentekoa. Laajoja uudistuksia ei pitäisi pilkkoa tavalla, joka vaikeuttaa kokonaisvaikutusten arviointia. On tärkeää, että perus- ja ihmisoikeusvaikutukset arvioidaan huolellisesti jo lainvalmisteluvaiheessa eikä vasta eduskuntakäsittelyssä. Orpon hallituksen lainvalmistelusta on tullut toistuvasti esiin samoja ongelmia: kiire, puutteelliset vaikutusarvioinnit ja keskeneräiset esitykset. Oikeuskanslerin kertomus vahvistaa huolen siitä, että lainvalmistelun laatuun on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Arvoisa puhemies! Kertomuksen havainnot lähisuhdeväkivallasta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta ovat erittäin vakavia ja huolestuttavia. Uhrien suojelussa, riskien arvioinnissa ja viranomaisten osaamisessa on edelleen merkittäviä puutteita. Erityisen huolestuttavaa on se, että poliisin toiminnasta on havaittu jopa lainvastaisia käytäntöjä lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Uhrien oikeusturva ei voi riippua siitä, mille poliisilaitokselle asia sattuu käsittelyyn tulemaan. SDP korostaa sitä, että lähisuhdeväkivallan torjunta vaatii riittäviä resursseja, koulutusta, toimivaa viranomaisyhteistyötä sekä matalan kynnyksen tukipalveluja uhreille. Myös järjestöjen ja kolmannen sektorin työ on keskeinen osa väkivallan ehkäisyä ja uhrien tukemista. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava myös jatkossa. Suomen lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt eivät vielä kaikilta osin vastaa kansainvälisiä velvoitteita, kuten Istanbulin sopimusta, EU:n naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaa direktiiviä sekä kansainvälisiä velvoitteita uhrien suojelemiseksi. Muutoksia siis tarvitaan sekä lainsäädäntöön että viranomaisten toimintakulttuuriin. Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti kiinnitin kertomuksessa erityisesti huomiota myös oikeuskanslerin ilmoittajansuojelua koskevaan osioon, sillä valmistelen itse Euroopan neuvoston raporttia ilmoittajansuojelun parantamisesta. Ilmoittajansuojelu antaa suojaa eräistä väärinkäytöksistä ilmoittavalle ja kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Viranomaisten toimintaa ilmoittajansuojelulain velvoitteiden toimeenpanossa ja työntekijöiden tietoisuutta mahdollisuudesta ilmoittaa tulee entisestään parantaa. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen on tärkeää yleiseen etuun kohdistuvien uhkien ja vakavien haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin kertomus osoittaa, että oikeusvaltion toimivuus ei ole itsestäänselvyys vaan se vaatii jatkuvaa huomiota, resursseja ja poliittista vastuunkantoa.

Arvoisa puhemies! Vesilain uudistamista on edistetty vuosikaudet niin ympäristöjärjestöjen kuin puolueiden toimesta. On hyvä, että asia nyt etenee. Toki lainvalmistelusta on nytkin kuulunut kritiikkiä. Valiokuntakäsittelyssä tulee arvioida esitystä niin ympäristö- kuin huoltovarmuusnäkökohdista sekä arvioida ylipäätään, täyttääkö esitys sille asetetut tavoitteet ja mitkä ovat mahdollisuudet parantaa tämän esityksen vaikuttavuutta. Tämän hallituksen esityksen perimmäisenä tarkoituksena on elvyttää kansallisia vaelluskalakantoja ja osaltaan vaalia Suomen arvokasta luontoa. Esityksen tavoitetta vaelluskalakantojen elvyttämisestä ja palauttamisesta voi sinänsä pitää lähtökohdiltaan kannatettavana. Vaelluskalojen elinolosuhteiden lisäksi esitystä on peilattava niin energiahuoltoon, huoltovarmuuteen, elinkeinotoimintaan, yksityisen omaisuuden suojaan kuin muihin ympäristö- ja suojeluarvoihin. Arvoisa puhemies! Sikäli mikäli esittelevä ministeri olisi ollut paikalla, olisin tiedustellut, mikä mahtaa olla Palokin tilanne. Me kaikki tiedämme, että Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on ohjelmakirjaus siitä, että Heinäveden Palokin koskien vapauttaminen ja ennallistaminen vaelluskalojen pelastamiseksi tehtäisiin. Tämä kysymys jäänee tältä illalta vaille vastausta. Arvoisa puhemies! Meillä Savonlinnassa Olavinlinnan Linnanvirtaa on erityisesti ennallistettu ja kunnostettu. Kunnostuksen perimmäisenä tavoitteena on parantaa uhanalaisen järvitaimenen sekä erittäin uhanalaisen järvilohen elinolosuhteita. Tarkoituksena on tehdä Olavinlinnan Linnanvirrasta Saimaan vaelluskaloille erityinen lisääntymisalue, joka on keskiseltä Saimaalta puuttunut. Lainatakseni Saimaan lohikalojen ystävät ry:n puheenjohtajaa Pekka Huupposta totean tähän loppuun: ”Jokainen ennallistettu kohde on tärkeä, oli se missä päin Saimaata tahansa. Ennallistetut kohteet antavat lajeille mahdollisuuden säilyä.”

Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksessaan erityisesti raportoima nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin kohdistunut tarkastus on erityisen mielenkiintoista luettavaa. Tarkastuksessa on keskitytty nuorten palveluihin sen vuoksi, että nuorten mielenterveyshäiriöiden lisääntymisestä on saatu näyttöä tuoreissa tutkimuksissa. Diagnosoitujen nuorten lukumäärä niin 13—17-vuotiaiden kuin 18—29-vuotiaiden ikäryhmissä on kasvanut vuosien 2021—2023 aikana selvästi. Nuorten päihdepalveluja on tarkasteltu sen vuoksi, että niitä ja mielenterveyspalveluja pyritään kehittämään toiminnallisena kokonaisuutena. On kuitenkin käynyt ilmi, että alueelliset erot nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa, resursseissa, palvelurakenteessa ja palveluvalikoimissa ovat huomattavia. Erityisesti nuorille kohdennetuissa päihdepalveluissa on suuria eroja ja myös puutteita. Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa palvelurakenteet ovat yhdenmukaisempia kuin perustasolla, mutta hoidon toteutuksessa, henkilöstöresursseissa, potilaskohtaisissa kustannuksissa, hoitoonpääsyn nopeudessa ja osastohoidon roolissa on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Alaikäisille kohdennettuja erikoissairaanhoidon päihdepalveluja on saatavilla harvoin, ja niistä puuttuu myös oleellisia palveluita. Hoitotakuu uhkaa jäädä tyhjäksi kirjaimeksi, sillä sitä tulkitaan eri tavoin, ja tarjolla olevat palvelut vaihtelevat huomattavasti. Yksi keskeinen toimi nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi on ollut ja on lasten ja nuorten terapiatakuu, joka tuli voimaan 1.5.2025. Terapiatakuu velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään alle 23-vuotiaiden nuorten pääsyn tiettyihin psykososiaalisiin hoitoihin ja sosiaalihuollon tukeen viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu. Hoito ja tuki ovat maksuttomia. Terapiatakuun tavoitteena on ylipäätään vähentää nuorten syrjäytymisriskiä varmistamalla nuorelle oikea-aikainen hoito ja yhdenvertaisuus palvelurakennetta yhdenmukaistamalla. Hoitotakuun ja nopean hoitoonpääsyn tarkoituksena on tukea terapiatakuun oikea-aikaista toteutumista ja hoitoketjujen jatkuvuutta. Asiantuntijat tuovat kuitenkin esiin, että terapiatakuun tuloksellinen toteutus edellyttää hyvin toimivia alueellisia palvelurakenteita, joihin on syytä hyvinvointialueittain kiinnittää huomiota. Tällä hetkellä perustason palvelujen ja erikoissairaanhoidon väliin ja sisälle jää edelleenkin katvealueita, joissa nuoret ja heidän perheensä eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Kokonaisuus on edelleen pirstaleinen, eikä perustason mielenterveyden hoito ole kaikilla alueilla riittävän vahvaa. Hoitoonpääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi jalkautuva ja etsivä nuorisotyö ja muut kynnyksettömät palvelut ovat avainasemassa. Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen valtionavustuksista. Yleishyödyllisille yhteisöille suunnatuilla valtionavustuksilla tuetaan yleisen edun mukaista ei-taloudellista toimintaa, joka täydentää julkisia palveluja ja tukee hallinnonalojen strategisia tavoitteita. Yleishyödylliset yhteisöt muodostavat keskeisen politiikkavälineen hyvinvoinnin, osallisuuden, kulttuurin, demokratian ja kestävän kehityksen edistämiseksi, ja tästä välineestä on syytä pitää hyvää huolta. Vapaaehtoistyön, järjestöjen työn arvo on Suomessa valtionvelan koron, kolmen miljardin euron, tasolla. Järjestöjen arvokas työ on mittaamattoman arvokasta.

Arvoisa puhemies! Tämä pätkätyölaki on jälleen kerran yksi Orpon hallituksen esittämistä työelämäheikennyksistä. Määräaikaisten työsopimusten laaja käyttö on tyypillistä erityisesti naisvaltaisilla aloilla, esimerkiksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Määräaikaisten työsopimusten käyttäminen tulee lisäämään työntekijöiden epävarmuutta ja on siten omiaan muun muassa lykkäämään perheen perustamista. Tämä hallituksen esitys kohdistuu erityisesti nuoriin ja naisiin. Hallituksen esitys, määräaikaisuuksia koskeva lakimuutos, voi osaltaan lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää, vaikka raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty myös ilman perusteltua syytä solmittavissa määräaikaisissa työsopimuksissa. Kun määräaikaiset työsuhteet esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että myöskin vastaavien syrjintätapausten määrä tulee kasvamaan. Ilman perustetta tehtävä määräaikainen työsuhde on käyttötarkoitukseltaan päällekkäinen koeajan kanssa. Määräaikaisesta työsopimuksesta tällä lakimuutoksella tulee siis käytännössä pidennetty koeaika. Tätä aihetta koskeva tutkimustieto ei osoita, että tällä lakimuutoksella olisi selviä työllisyys- ja työttömyysvaikutuksia. Syrjintä itsessään on tasa-arvolaissa kielletty, mutta tämä esitys tulee hyvin todennäköisesti lisäämään syrjintää ja tekemään siihen puuttumisesta entistä vaikeampaa, sillä syrjinnän arvioidaan lisääntyvän määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvun vuoksi ja syrjinnän arviointia tulee vaikeuttamaan se, että työnantaja voi tarjota määräaikaisia työsuhteita jollekin toiselle työntekijälle myös silloin, kun sillä olisi pysyvän työvoiman tarve. Tätä hallituksen esitystä pitäisi arvioida myöskin kansainvälisen ja EU-tason velvoitteiden valossa. Tällä esityksellä ei näyttäisi olevan tosiasiallisesti EU:n määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 5. lausekkeen edellyttämiä tehokkaita oikeudellisia toimenpiteitä väärinkäytösten estämiseksi, joilla turvattaisiin puitesopimuksen tavoite ja sen tehokas vaikutus. Tämä hallituksen esitys heikentää yleisesti työntekijän suojelua ja työntekijän asemaa suhteessa työnantajaan. Tämä lakimuutos on omiaan heikentämään työntekijän mahdollisuuksia neuvotella oikeuksistaan ja puolustaa niitä, mukaan lukien puuttua kokemaansa tai havaitsemaansa syrjintään tai häirintään. Tämä ehdotettu sääntely mahdollistaa nykyistä helpommin työsuhteen päättämisen tai uusimatta jättämisen peiteltynä vastatoimena. Nyt esitetty sääntely on huonosti yhteensopivaa perustuslaista johtuvien työvoiman suojelua sekä yhdenvertaisuutta koskevien velvoitteiden kanssa. Yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on ylipäätään toteutettu esityksessä puutteellisesti. Tämä pätkätyölaki on yksi osa Orpon hallituksen työelämäheikennyksistä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi työsopimuslain muuttamisesta ja siihen liittyvistä laeista on tovereiden mukaan ja myöskin mielestäni kelvoton. Tämän esityksen mukaan määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman laissa edellytettyä perusteltua syytä, jos kysymyksessä on ensimmäinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä, eli työnantajan aloitteesta työsopimuksen voisi tehdä määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Sen lisäksi lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä seitsemään päivään. Hallituksen esitys ylipäätään lisää määräaikaisia työsopimuksia, varsinkin perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia. Vuoden mittaisen perusteettoman määräaikaisen työsopimuksen jälkeen työnantaja pystyisi edelleen tekemään perustellun määräaikaisen työsopimuksen, eli työnantajalla ei ole tarvetta arvioida pysyvää työvoiman tarvettaan. Nämä hallituksen esityksen muutokset ovat EU:n määräaikaisdirektiivin vastaisia esityksiä, sillä EU:n määräaikaisdirektiivihän lähtee siitä, että määräaikaisia työsopimuksia tulee vähentää eikä suinkaan lisätä. Määräaikaisten työsopimusten käytön sekä irtisanomismahdollisuuden laajentaminen heikentää merkittävästi työntekijöiden työsuhdeturvaa sekä lisää epätyypillisten työsuhteiden käyttöä. Tämä kehityssuunta on täysin päinvastainen verrattuna EU:n linjauksiin, joissa näitä epätyypillisiä määräaikaisia työsuhteita on pidetty tilapäisenä ratkaisuna työntekijän pääsemiseksi työmarkkinoille. Nämä hallituksen esittämät muutokset heikentävät merkittävästi työntekijän asemaa ja työsuhdeturvaa ilman mitään tasapainottavia toimia. Tämä muuttaa työntekijän oikeudellista asemaa tavalla, jonka voidaan arvioida lisäävän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten työsuhdemuoto ylipäätään heikkenee, sillä onhan 1.1.2026 tullut voimaan irtisanomissuojan heikennys, joka yhdessä tämän esityksen kanssa heikentää kokonaisuutena työntekijöiden työsuhdeturvaa merkittävällä tavalla. Ylipäätään tämän lakimuutoksen vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat vähäisiä. Sen lisäksi myöskin vaikutus tuottavuuteen ja sitä kautta talouskasvuun on epäselvä. Työntekijän mahdollisuus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus kuuden kuukauden jälkeen on myöskin tuottavuusvaikutukseen osaltaan vaikuttava kirjaus. Suomessahan käytetään tällä hetkellä EU-maihin nähden keskimääräistä vähemmän määräaikaisia työsuhteita ja vakituisten työsuhteiden irtisanomissuoja on OECD-vertailussa melko keskimääräisellä tasolla, joten ei voida päätellä, että tämä lakimuutos olemassa olevan tiedon valossa lisäisi työllisyyttä Suomessa. Tällä lakimuutoksella voidaan osoittaa ja tunnistaa olevan tutkimuskirjallisuuden perusteella lasten saamista myöhentävä vaikutus, joka voi olla Suomen vallitsevassa tilanteessa myös vaikutus lopulliseen syntyvyyteen. Tämän lakimuutoksen arvioidaan koskettavan joitain tuhansia synnytysikäisiä, jotka työskentelisivät ilman perusteltua syytä solmitussa määräaikaisessa työsuhteessa. Jo tällä hetkellä yleisin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän muoto on määräaikaisen työsuhteen jatkamatta jättäminen. Raskaus- ja perhevapaasyrjintätapaukset muodostavat tälläkin hetkellä merkittävän osan tasa-arvovaltuutetuille ilmoitetuista syrjintäepäilyistä. Kuten todettua, tämä hallituksen esitys lisää määräaikaisia työsuhteita, perusteettomia määräaikaisia työsuhteita sekä myöskin raskaus- ja perhevapaasyrjintää.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että vesilain uudistaminen etenee. Tätähän on ajettu ympäristöjärjestöjenkin toimesta vuosikausia, ja muun muassa SDP:llä tämä on ollut pitkään ohjelmapapereissa. Tätä hallituksen esitystä tulee valiokuntakäsittelyssä kuitenkin arvioida erityisesti ympäristö- sekä huoltovarmuusnäkökohdista sekä arvioida, täyttääkö esitys sille asetetut tavoitteet ja mitkä ovat mahdollisuudet parantaa vielä tämän esityksen vaikuttavuutta. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on elvyttää kansallisia vaelluskalakantoja ja osaltaan siten vaalia Suomen arvokasta luontoa. Meillä Savonlinnassa on muun muassa Olavinlinnan Linnanvirtaa ennallistettu muun muassa hyvin uhanalaisen järvitaimenen ja järvilohen elinolosuhteiden parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyen herättää huomion erityisesti asiakkaiden oikeusturva varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Yksilöt voivat joutua kohtuuttomiin tilanteisiin puutteellisten selvitysten vuoksi. Lausuntokierroksella huolta esitettiin erityisesti luottamuksensuojasta, hyvän hallinnon toteutumisesta sekä automatisoidusta päätöksenteosta tekoälyllä. Tekoäly on hyvä renki muttei välttämättä hyvä isäntä. Hallituksen esityksestä poistettiin lausuntokritiikin vuoksi nuoren kuntoutusraha sekä harkinnanvaraisen kuntoutusavustuksen lakkautus. Kokonaisuudessaan tämä esitys on vallan tekninen perustelujen täsmennys ja hallintolakiviittauksien osalta selkeyttävä. Ylipäätään kuntoutuspalveluihin liittyen Kela on hyvin merkittävä kuntoutuspalvelujen hankkija ja toimija markkinoilla. Tänä keväänä erityisesti puheterapiaan liittyvät kuntoutuspalveluhankinnat ja ‑korvaukset ovat kovasti keskusteluttaneet. Kelalla ylipäätään on suuri vastuu kuntoutuspalvelujen kilpailutuksista sekä hankinnoista. Jos ymmärsin esittelyn oikein, on hienoa, jos tavoitteeseen työttömyysturvalla työskentelyn helpottamisesta löytyy ratkaisuja. Ylipäätään tavoite yhdenmukaistaa sosiaaliturvaa ja selkeyttää ja sujuvoittaa sitä otetaan lämmöllä vastaan.

Arvoisa puhemies! Jatkan myöskin kunnista. Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä palveluista. Kun niiden rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa, lasten arjessa. Hallitus linjasi kehysriihessään itäisen ja pohjoisen Suomen ohjelmiin liittyen keskeisistä toimenpiteistä, kuten erityistalousalueiden kokeiluselvityksen käynnistämisestä, liikenne- ja infrastruktuuri-investointien kohteista ja lisäresursseista. Kuitenkin esimerkiksi näiden liikenne- ja infrainvestointien kohteet: muun muassa Etelä-Savo jäi täysin ilman mitään kohteita, ei mitään liikenne- eikä infrastruktuuri-investointeja koko alueelle. Sen lisäksi hallituksen suurin saavutus on se, että te olette tunnistaneet itäisen Suomen erityistarpeet, koska olette päättäneet ryhtyä valmistelemaan määräaikaisen kokeilulainsäädäntöhankkeen käynnistämistä erityistalousalueiden mahdollistamiseksi itäisessä Suomessa. Kuinka tämä mahdollistamisen selvittäminen nyt sitten oikein etenee tähän kokeilulainsäädäntöön?

Arvoisa rouva puhemies! Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia, näin julisti pääministeri Orpo vahvoista välittävää hallitusohjelmaansa selatessaan. Orpon hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan Suomen historian suurimmat sosiaaliturvaleikkaukset — sosiaaliturvaleikkaukset, joiden yhteisvaikutukset kasautuvat erityisesti lapsiperheisiin, yksinhuoltajiin ja yksin asuviin. Sosiaali- ja terveysministeriön oman arvion mukaan 31 000 uutta lasta putoaa köyhyysrajan alapuolelle, vaikka hallitus omin sanoin tavoitteli perheiden hyvinvoinnin vahvistamista. Hallituksen tavoitteena oli myös puolittaa toimeentulotukea saavien määrä. Todellisuudessa viimesijaista etuutta eli toimeentulotukea saavien määrä on kääntynyt laskuun, ja nyt Kelassa pohditaan, onko yhdeksän ja puoli euroa enää ihmisarvoiseen elämään riittävä summa päivässä — ei ole. Tuolla summalla ei nyky-Suomessa elä. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Erityisen huolestuttava on nuorten tilanne: alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on jo lähes 80 000. Tämä ei ole vain hetkellinen talousongelma. Pitkittynyt nuorisotyöttömyys jättää jälkiä koko yhteiskuntaan, osaamiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuudenuskoon, ja juuri siksi talouspolitiikka ei voi olla vain excel-taulukoita. On kysymys siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme. Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut perusturvaa tavallisilta suomalaisilta ihmisiltä, ja samaan aikaan ruoka, lääkkeet ja arjen välttämättömät menot kallistuvat. Nyt hallitus laittaa sairastamisenkin yhä enemmän tavallisen ihmisen maksettavaksi. Hallitus lupasi parantaa hoitoonpääsyä, mutta todellisuudessa suomalaiset joutuvat odottamaan terveyskeskukseen pääsyä entistä pidempään. Kun hallitus leikkasi terveyskeskuksilta 130 miljoonaa euroa ja romutti hoitotakuun, yli kaksi viikkoa lääkäriaikaa odottavien määrä kaksinkertaistui. Terveyskeskusmaksut ja poliklinikkamaksut nousevat rajusti juuri silloin, kun ihminen on heikoimmillaan. Samaan aikaan palveluverkkoa karsitaan, hoito karkaa kauemmaksi ja hoitajia ei ole tarpeeksi. Tutkijat varoittavatkin, että syöpä- ja sydänsairauksien hoitotulokset ovat Suomessa heikentyneet suhteessa muihin Pohjoismaihin juuri siksi, että ihmiset eivät pääse ajoissa perusterveydenhuoltoon. Silti hallitus jatkaa asiakasmaksujen korotuksia ja leikkaa hyvinvointialueiden rahoitusta lisää. Miksi hallitus ajaa tietoisesti alas julkista terveydenhuoltoa ja rakentaa Suomeen mallia, jossa hoitoonpääsy riippuu yhä enemmän ihmisen lompakon paksuudesta? Arvoisa puhemies! On totta, että kriisit maailmalla vaikuttavat myös Suomen talouteen, mutta kriisejä on ollut aiemminkin. Monissa aiemmissa kriiseissä Suomi on selvinnyt verrokkimaidensa kanssa, mutta nyt me erotumme joukosta kielteisellä tavalla ja olemme negatiivisessa kehityksessä Euroopan kärkimaa eli huonoimman työllisyys- ja talouskehityksen maa. Se on ikävä tosiasia. Arvoisa puhemies! Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä palveluista. Kun niiden rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monissa pienemmissä kunnissa liikkumavara on vähäinen. Silloin yksittäisetkin leikkaukset voivat johtaa vaikeisiin päätöksiin palveluista. Yli puolet leikkauksista osuu silloin esi- ja perusopetukseen ja merkittävä osa varhaiskasvatukseen. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin oppimisen tukea pitäisi pikemminkin vahvistaa. Koulutuksesta ja lasten palveluista ei pidä leikata. Kyse on investoinneista tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Pääministeri aloitti vastauspuheenvuoronsa välikysymykseen tänään toteamalla, että hallitusohjelmassa määriteltiin selkeä visio Suomelle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee, että Suomi menee nyt väärään suuntaan. Tulevaisuususko on karissut erityisesti kokoomuksen kannattajilta. Huolta aiheuttavat etenkin työttömyys, terveydenhuollon kustannukset ja julkisen talouden ongelmat. Näkemys maamme tulevaisuudesta on muuttunut aiempaa pessimistisemmäksi. Elämme todellisuudessa, jossa Suomessa on ennätystyöttömyys ja ennätysvelka. Velkaantuminen jatkuu ilman uskottavia suunnitelmia. Kaikki hallituksen keskeiset lupaukset on petetty, ja samalla hallituksen epäonnistuneen politiikan maksajiksi on laitettu yhteiskunnan heikoimmat. Palveluista leikataan, sosiaaliturvaa heikennetään, asiakasmaksuja nostetaan. Ihmisten luottamus tulevaan on pohjamudissa. Arvoisa puhemies! On selvää, että maailma ympärillämme on vaikeassa tilanteessa. Juuri siksi on katsottava myös sitä, miten muut maat ovat pärjänneet samassa tilanteessa, samoissa haasteissa, ja juuri tässä vertailussa Suomen tilanne on hälyttävä. Eurostatin mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut EU:n heikointa. Työttömyys on kasvanut Suomessa enemmän kuin missään muussa EU-maassa hallituskauden aikana. Samaan aikaan talouskasvu on jäänyt käytännössä paikalleen, kun esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat kasvaneet aivan eri tahtia. Tämä on olennainen kysymys, koska kriisi maailmassa ei koske vain Suomea, mutta juuri Suomi näyttää jäävän jälkeen. Hallitus pääsi valtaan hyvin selkeillä tavoitteilla: velkaa piti taittaa, työllisyys piti nostaa, kasvua piti synnyttää. Nyt hallituksen omatkin luvut kertovat siitä, ettei mitään näistä tavoitteista tulla saavuttamaan. Velka kasvaa edelleen voimakkaasti, työllisiä on lähes 80 000 vähemmän kuin hallituskauden alussa ja työttömiä noin 100 000 enemmän. Tämä ei ole opposition tulkinta, tämä on hallituksen oman politiikan tulos — epäonnistunutta talouspolitiikkaa. Samaan aikaan hallitus on tehnyt ratkaisuja, jotka heikentävät ihmisten luottamusta tulevaisuuteen. Kun sosiaaliturvaa leikataan, asiakasmaksuja nostetaan ja työelämän epävarmuutta lisätään, vaikutukset eivät jää vain tilastoihin. Ne näkyvät ihmisten arjessa. Ne näkyvät siinä, uskalletaanko kuluttaa, uskalletaanko investoida, uskalletaanko palkata. OECD:n mukaan Suomen kasvu oli vuonna 2025 kehittyneiden maiden heikoin. Samalla myös kotitalouksien luottamus on heikentynyt voimakkaasti. Hallitus puhuu paljon kilpailukyvystä ja Euroopan talouskurista, mutta myös Euroopassa uskottavuus syntyy teoista. Suomi on samaan aikaan ajanut EU:n tiukkaa finanssipolitiikkaa ja päätynyt itse liiallisen alijäämän menettelyyn. Se heikentää Suomen uskottavuutta. Euroopassa käydään juuri nyt erittäin tärkeää keskustelua siitä, miten kilpailukykyä vahvistetaan muuttuvassa maailmassa. Kaikkialla Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään, osaamiseen, tutkimukseen ja teknologiaan. Suomella olisi tässä valtavasti mahdollisuuksia. Meillä on osaamista, puhdasta energiaa, vahva koulutusjärjestelmä. Mutta kasvua ei rakenneta pelkillä leikkauksilla, kasvua rakennetaan vakaudella, ennakoitavuudella ja investoinneilla tulevaisuuteen. Siksi SDP:n vaihtoehto on toinen. Meidän mielestämme julkista taloutta pitää vahvistaa, mutta tavalla, joka tukee kasvua eikä tukahduta kasvua. Tarvitsemme investointeja osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, puhtaan siirtymän hankkeisiin sekä toimiviin palveluihin, jotka pitävät ihmiset mukana työelämässä. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kasvua, Suomi tarvitsee työtä, Suomi tarvitsee luottamusta. Tällä hetkellä hallituksen politiikka ei ole onnistunut vahvistamaan niistä yhtäkään. Siksi tämä välikysymys on tarpeellinen, siksi Suomen suunta tarvitsee nyt muutoksen.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamus sotepalveluihin on romahtanut. Hallituksen päätöksien takia hoitoonpääsy vaikeutuu ja terveydenhuollon asiakasmaksut vaan nousevat. Maksukorotukset johtavat epävarmuuteen: onko tavallisella suomalaisella ylipäätään enää edes varaa sairastaa? Viime vuonna Suomessa päätyi ulosottoon yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Tämä kertoo siitä, että tavallisilla ihmisillä on jo nyt vaikeuksia, haasteita pärjätä terveydenhuollon maksujen kanssa. Silti hallitus vain korottaa entisestään terveyskeskusmaksuja, erikoissairaanhoidon maksuja ja lääkkeidenkin hintoja veronkorotusten seurauksena. Miten te, pääministeri Orpo, turvaatte tavallisten suomalaisten ihmisten oikea-aikaisen hoitoonpääsyn?

Arvoisa puhemies! Keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia — näin te lupasitte, pääministeri Orpo, vielä vuonna 2023. Kuitenkin nyt kehysriihen päätösten seurauksena tämän hallituskauden aikana terveyskeskuksen käyntimaksu nousee 74 prosenttia ja sairaalan poliklinikkamaksu jopa 88 prosenttia. Taas te päätitte lähettää epäonnistuneen talouspolitiikkanne laskun tavallisille suomalaisille sairaille ja vanhuksille. Lääkäriliitto on varoittanut, että soten asiakasmaksujen korotukset lisäävät epätasa-arvoa. Hallitus murentaa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa ja karsii palveluverkkoja alueilla. Hallituksen politiikka eriarvoistaa niin ihmisiä kuin alueita. Hallitus nostaa sairastamisen hintaa tavalliselle suomalaiselle ja samaan aikaan lisää terveyseroja. Onko tämä teistä enää kohtuullista, pääministeri Orpo?

Arvoisa rouva puhemies! Ennätysvelka, ennätystyöttömyys, ennätyskonkurssit ja ennennäkemätön joukko, yli 30 000 uutta lapsiperhettä, lisää köyhyysrajan alapuolelle Orpon hallituksen aikana. Tilastokeskuksen mukaan miltei miljoona suomalaista oli vuonna 2024 köyhyys‑ tai syrjäytymisriskissä. Heistä lapsia on 173 000. Riskissä olevien henkilöiden määrä vain kasvoi edellisvuodesta. Keneltäkään ei pitänyt vaatia kohtuuttomia. Kuitenkin kaikkein heikko-osaisimpien toimeentulosta on leikattu ja suojaosien poistolla vaikeutettu työllistymistä. Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Ihmiset ovat pettyneitä rikottuihin lupauksiin ja epäoikeudenmukaisiin arvovalintoihin. Maailmanlaajuiset kriisit ja taloudellinen epävarmuus varjostavat tulevaisuudenkuvaa. Kodeissa tingitään välttämättömyyksistä, ruokaostoksista ja hankinnoista. Sisäistä turvallisuutta heikennetään leikkaamalla samaan aikaan terveydenhuollosta, koulutuksesta, vammaisilta ja vanhuksilta. Hallitus eriarvoistaa politiikallaan niin ihmisiä kuin alueita. Usko tulevaisuuteen on karissut, ja pettyneitä ovat jopa kokoomuksen omat kannattajat. Elinkeinoelämän valtuuskunnan, Evan, tekemän tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista uskoo Suomen menevän väärään suuntaan. Siksi nyt viimeistään tarvitaankin suunnanmuutos. SDP:n vaihtoehto on toisenlainen. Tarvitaan työtä yhdenvertaisuuden, palvelujen ja osaavamman kansakunnan eteen. Valtion velkaantumista voidaan hillitä ilman leikkauksia etuuksiin tai palveluihin. Keskeisintä on kuitenkin uuden kasvun ja uusien työpaikkojen luomisen mahdollistava ympäristö. Tarvitaan panostusta tulevaisuutta luoviin osaamis‑ ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne‑ ja asuntorakentamishankkeisiin. Kunnat vastaavat arjen tärkeimmistä, kansalaisten lähellä olevista palveluista. Kun valtionosuuksista rahoitusta leikataan, vaikutukset näkyvät väistämättä kouluissa, päiväkodeissa ja lasten arjessa. Monessa kunnassa talous on jo valmiiksi tiukka ennen kehysriihen uusia, yllättäen ilmoitettuja hallituksen säästöjä. Samalla kun palveluista leikataan, hallitus toteuttaa miljardiluokan verohelpotuksia. Tavalliset suomalaiset maksavat tämän hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan. Hallituksen esityksessä myöskin perusväylänpidosta leikataan, vaikka korjausvelka vain jatkaa kasvuaan Suomen maanteillä, raiteilla ja silloilla. Investoinneista on rahoitettava ykkösluokan teiden välttämätöntä kunnossapitoa. Hallitus osoittaa useilla lakiesityksillään lisätehtäviä Traficomille mutta osoittaa sinne myös lisää säästöjä, myöskin Väylään. Miten näistä lisätehtävistä selvitään kaikkien niiden lisäsäästöjen jälkeen? Arvoisa puhemies! Kehysriihestä odotettiin myös viimein ratkaisuja Itä-Suomen tilanteeseen. Hallitus puhuu toisaalta Itä-Suomen kasvusta ja turvallisuudesta, mutta kehysriihessä sovittu Itä-Suomen liikennepaketti jättää Etelä-Savon maakunnan kokonaan ilman investointeja. Tämä ratkaisu herättää vakavaa huolta, sillä hallitus samaan aikaan korostaa itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamista. Miten kokonainen maakunta voi unohtua kokonaan kehyksestä? Kyse on kokonaisturvallisuudesta, samalla myös aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Epävarmuuden ajassa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta ja kasvua koko Suomessa. Hallituksen politiikalla eriarvoistetaan niin ihmisiä kuin alueitakin.

Arvoisa puhemies! Kehysriihestä odotettiin vihdoin viimein ratkaisuja myöskin Itä-Suomen tilanteeseen. Hallitus puhuu paljon Itä-Suomen kasvusta ja turvallisuudesta, ja kehysriihessä sovittiin Itä-Suomen liikennepaketista, mutta se jättää Etelä-Savon maakunnan kokonaan ilman investointeja. Tämä ratkaisu herättää vakavaa huolta samaan aikaan, kun hallitus korostaa itäisen Suomen elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamista. Miten kokonainen maakunta voi jäädä tästä kehyksestä kokonaan pois? Kyse on kokonaisturvallisuudesta, aluekehityksestä ja saavutettavuudesta. Epävarmuuden ajassa tarvitaan päätöksiä, jotka vahvistavat luottamusta ja kasvua koko Suomessa, ja nyt kokonaisuus jää tältä osin vajaaksi. Olisin osoittanut kysymykseni liikenneministeri Ranteelle, mutta koska hän ei ole paikalla enää, niin esitän kysymykseni sitten varapääministeri Purralle: eikö niin?

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuusympäristön muutoksesta on tärkeä ja selkeä selonteko, täydennys muuttuneen turvallisuusympäristön tilasta. Valta, voima ja kilpailu sekä mureneva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä — miten varautua tähän ennakoimattomaan maailman jatkuvaan muutokseen? On syytä kiinnittää erityistä huomiota riskienhallintaan, varautumiseen, kilpailukykyyn sekä kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän vaalimiseen ja vahvistamiseen. Euroopan vastuu omasta maanosastaan vain korostuu entisestään. Onhan EU Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Myös Natoa on kehitettävä entistä eurooppalaisemmaksi. Suomen kannalta oleellista on myös muistaa se, että Suomen itäraja ei ole vain Suomen vaan EU:n ja Naton itäraja myös. Globaalin politiikan muutokset ja geostrateginen kilpailu heijastuvat voimakkaasti talouteen. Monenvälistä järjestelmää haastaa joidenkin turvautuminen yksipuolisiin toimiin. Uhka kauppasodasta tulleineen on aidosti läsnä. Teknologinen kilpailu kovenee. Kriittiset raaka-aineet sekä teknologiat vaikuttavat aiempaa selvemmin globaaliin vaikutusvaltaan, kilpailukykyyn, strategiseen asemaan sekä turvallisuusintressien suojaamiseen. Suuri keskinäisriippuvuus tekee kokonaisia kansakuntia haavoittuvaksi, ja toisaalta protektionismi nostaa päätään. Kansalaisten pitäminen mukana talouden ja teknologian murroksessa on myös osaltaan turvallisuuskysymys. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johdetaan arvopohjaisella realismilla. Niin diplomatialla kuin tiedustelulla on entistä suurempi painoarvo ja merkitys yhtenäisen tilannekuvan ja ennakoivan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Aikaamme leimaavat geopoliittinen epävakaus, hybridiuhat ja yhteiskuntiemme lisääntyvä haavoittuvuus. Suomeen kohdistuu vaikuttamista ja ilmatilaloukkauksia, ja varjolaivasto seilaa Itämerellä. Laaja-alaista vaikuttamista, kriittisen infrastruktuurin kyber-, hybridi- ja sabotaasitoimia, on jo havaittu laajalti Euroopassa. Arvoisa puhemies! Poliittisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sotilaallista, taloudellista, humanitääristä sekä materiaalista tukea. Tuen jatkaminen Ukrainalle on tärkeää, kuten myös pakotteiden jatkaminen Venäjälle. Suomi on ollut mukana perustamassa hyökkäysrikosta käsittelevää erityistuomioistuinta sekä Euroopan neuvoston yhteyteen yleissopimuksella perustettavaa Ukrainan kansainvälistä vaadekomissiota osana prosessia, jossa perustetaan kansainvälinen korvausmekanismi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen ja korvausvaatimusten käsittelyyn yhteistyössä Ukrainan kanssa. Kansainvälisen korvausmekanismin on tarkoitus koostua kolmesta osasta: ensimmäinen osa on hyökkäyssodan aiheuttamia vahinkoja koskevia korvausvaatimuksia tallettava vahinkorekisteri, toinen osa korvausvaatimuksia arvioiva ja niistä päättävä vaadekomissio, ja kolmas osa olisi rahasto, josta taas korvaukset maksetaan. Vaadekomission perustamisen myötä Euroopan neuvoston yhteydessä toimiva Ukrainan vahinkorekisteri ja sen toiminnot sulautetaan vaadekomissioon. Ukrainan kestävä rauha tarvitsee myös jatkuvaa pitkäkestoista panostusta pelotteeseen. Suomi hyödyntää omassa varautumisessaan Ukrainan oppeja yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Arvoisa puhemies! Transatlanttisessa toimintaympäristössä ennakoimattomuus, Amerikka ensin ‑lähestymistapa, halu puuttua muiden, jopa Euroopan valtioiden, sisäpolitiikkaan sekä aiempaa suurempi valmius sotilaalliseen voimankäyttöön ovat luoneet ennennäkemättömän jännitteen kansainväliseen toimintaan. Tuntuu uskomattomalta, että vielä muutama kuukausi sitten pohjoismaisessa yhteistyössä oletimme suurimman kysymyksen olevan Grönlannin kaltaisten itsehallintoalueiden edustusoikeus Pohjoismaiden neuvostossa. Evan vastajulkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat ulkopolitiikassa nykyistä enemmän yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian kanssa. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. On panostettava liittolaisuuksiin ja erilaisiin kumppanuuksiin, jotka täydentävät toisiaan. Pohjoismaat ovat aiempaa selvemmin Suomen kaikkein läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Pohjoismainen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi, ja siihen suhtaudutaan prioriteettina kaikissa Pohjoismaissa. Yhteistyön edistymistä on nähty muun muassa puolustuksen, kokonaisturvallisuuden, liikenteen, infrastruktuurin sekä arktisen alueen osalta. Yhä useammat valtiot ovat havahtuneet arktisen alueen merkitykseen ja halunneet lisätä läsnäoloaan siellä. Arktinen alue liittyy erottamattomasti niin Euroopan turvallisuuteen kuin transatlanttisen alueen yhtenäisyyteen. Arvoisa puhemies! Viimeaikaiset ei-toivotut kehityskulut korostavat entisestään pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä. Tarvitsemme luotettavia, vakaita kumppaneita. Ylipäätään tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan sekä henkiseen kriisinkestävyyteen liittyen. Suomi toimii osaltaan suunnannäyttäjänä Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ohjelmallaan Pohjoismainen kokonaisturvallisuus, joka painottaa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä varautumiseen, puolustukseen, terveysturvallisuuteen, huoltovarmuuteen, kriittiseen infraan, henkiseen kriisinkestävyyteen, demokratiaan ja luottamukseen. Tavoitteena on entistä koordinoidumpi ja kriisinkestävämpi Pohjola, jolla on paremmat valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Arvoisa puhemies! Vielä lisätäkseni tähän promillerajakeskusteluun sen, että asiantuntijakuulemisissa kävi tosiaan ilmi, että Euroopassa on enää viisi maata, joissa uusien kuljettajien promilleraja on korkeampi kuin 0,2, joten toivottavasti eduskunta yhtyy valiokunnan lausumaan.

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi ajokorttilakia. Esityksen pääasiallisena tavoitteena on edistää erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. 17-vuotiaiden poikkeuslupamenettelyä muutettaisiin tarkentamalla poikkeusluvan myöntämisen ehtoja kokonaisvaltaisesti. Hakemusten ja myönteisten poikkeuslupapäätösten määrän kasvun valossa nykymuotoista poikkeuslupamenettelyä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Vuonna 2024 17-vuotiaiden B-luokan ajokortin suorittajien määrä ylitti ensimmäistä kertaa 18-vuotiaiden B-luokan ajokortin suorittajien määrän. Poikkeuslupaehtojen kiristämisellä pyritään aiempaa täsmällisemmin varmistamaan, että ikäpoikkeuslupaa haetaan nuoren jatkuvaan ja olennaiseen liikkumistarpeeseen. Tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta. Kuljettajaopetusta täydennetään lisäämällä turvallisuuspainotteista riskientunnistamiskoulutusta, sen vaatimuksia ja kestoa. Lisäksi selkeytetään säännöksiä simulaattorilla annettavaan ajo-opetukseen rajoittamalla simulaattoriopetuksen määrää enintään puoleen ajo-opetuksen määrästä. Rataharjoittelun tärkeys korostuu etenkin ajokorttikoulutuksen yhteydessä, jotta uusi kuljettaja sisäistää ennakoivan turvallisuuden merkityksen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ymmärtää kokemuspohjaisesti fysiikan lakien vaikutuksen ajamiseen. Riskientunnistamiskoulutuksen keston pidentäminen ja sisällön tarkentaminen on tarkoituksenmukaista esityksen mukaisesti. Alaikäisen B-luokan ajo-oikeutta rajoitettaisiin kieltämällä yöaikainen ajaminen kello 00:n ja 05:n välisenä aikana. Rajoituksen valvomiseksi alaikäisen kuljettajan olisi myös käytettävä autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Näitä lisätoimia on syytä kohdistaa erityisesti nuoriin kuljettajiin, sillä he ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuustilastoissa. Kun tarkastelu rajataan vain yöaikaan, kello 00—05, ovat 17-vuotiaiden onnettomuudet lisääntyneet. Yöaikaan henkilöauto-onnettomuuksien lisäys on huomattavasti suurempi kuin mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksien vähenemä. Tämän hallituksen esityksen perimmäinen tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta ja antaa poikkeuksen vahvistaa säännön.

Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuus on oleellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Nyt tässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräiden tuotteiden kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista. Uusi laki koskee EU:n kyberkestävyysasetuksen täydentämistä ja toimeenpanemista Suomessa. Tämän esityksen tavoitteena on muun muassa parantaa markkinoille tulevien tuotteiden, digitaalisten laitteiden ja ohjelmistojen, kyberturvallisuutta koko niiden elinkaaren ajan. Ehdotetun sääntelyn turvallisuutta lisääviä ja riskejä vähentäviä vaikutuksia voi pitää kannatettavina ja tätä sääntelyä tärkeänä Euroopan kyberturvallisuuden kannalta. Tämä esitys tukee osaltaan sisämarkkinoiden toimivuutta ja luottamusta digitaalisiin tuotteisiin. Samalla sääntely kuitenkin lisää merkittävästi kansallisen viranomaisen valvontatehtäviä. Muun muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty laajasti huomiota Traficomin resurssien riittävyyteen uuden sääntelyn soveltamiseen neuvonnan ja ohjauksen lisääntyessä.

Arvoisa puhemies! On totta, että niin Euroopan kuin Suomen turvallisuustilanne on perustavanlaatuisesti muuttunut viime vuosina. Entistä vaikeammat ja vakavammat uhkat kohdistuvat myös meille tänne Suomeen. Kotirauha ja luottamuksellisen viestin suoja ovat hyvin keskeisiä perusoikeuksia, perusoikeuksia, joihin puuttuminen voi tapahtua vain tarkoin rajatusti ja vain välttämättömyyteen rajatusti. Perustuslain muutos on hyvä käsitellä yhdessä poliisilain ja muiden niiden lakimuutosten kanssa, joilla nämä perustuslain muutoksella mahdollistettavat lisävaltuudet otettaisiin käyttöön. Samalla tulisi säätää myös niiden valvonnasta ja kontrollista.

Arvoisa rouva puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön äskettäin julkaiseman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden kehitys on jo nyt eriytynyt, ja tällä lakiehdotuksen mukaisella mallilla se tulee johtamaan myös palvelujen eriytymiseen. Osa alueista saa kehitettyä palvelujaan ja pidettyä niitä jopa maksuttomina, osa joutuu palvelujen leikkauksien kierteeseen ja joutuu pitämään palvelumaksut lain sallimissa maksimeissa. Koko hallituksen esityksen vaikutus hyvinvointialueiden rahoitukseen on noin 388 miljoonaa euroa vähentävä vuoden 2029 tasossa. Kolmella alueella rahoitus lisääntyy, muualla vähenee. Hyvinvointialueille vyörytetään uusia leikkauksia ja aiheutetaan epävarmuutta tulevasta. Tämä hallituksen esitys on jälleen yksi esityksistä, joka leikkaa hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua ja siirtää rahoitusta pois alueilta, joilla palvelujen tarve on suuri. Rahoitusta jaetaan pelkästään väestömäärän perusteella noin 13 prosentin osuudella, minkä verran esimerkiksi Etelä-Savo menettää rahoitustaan väestötappion mukana. Ikääntyvältä alueelta lähtijät ovat usein nuoria tai työikäisiä, jotka käyttävät muuttovoittoalueella enemmän työterveyden tai YTHS:n palveluja kuin hyvinvointialueen palveluita. Väestötappioalueelle jäävät paljon palveluja käyttävät ja iäkkäät, joiden palvelutarve on voimakkaassa kasvussa. Jatkuva sopeutusten kierre johtaa palvelujen heikentymiseen. Arvoisa puhemies! Meillä Etelä-Savossa kausiasutuksen määrä on hyvinvointialueista suurin, noin 35 prosenttia suhteessa hyvinvointialueen väestöön. Jo nykyisellään hyvinvointialueemme joutuu kattamaan pelastustoimen rahoitusta muusta rahoitusosuudestaan usealla miljoonalla eurolla. Koska alue on laaja, suurelta osin pääkaupunkiseudulta tuleva kausiasutus tuo palvelujen kysyntään suuren kausivaihtelun ja kiinteistöjen määrä kasvaa. Hyvinvointialueen palvelutuotannolle muodostuu saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä pysyvä lisäkustannus, joka tulee kompensoida rahoituksessa. Tällä esityksellä Etelä-Savon hyvinvointialueen saaristoisuuden perusteella saama rahoitus vähenee 700 000 eurolla. Esityksessä olisi varmistettava aluekohtainen rahoituksen riittävyys, kompensaatiomekanismien riittävyys, ennakoitavuus sekä tietopohjan laatu — sekä korjausmenettelyjen läpinäkyvyys ja oikeusturva että kausiasutuksen parempi huomiointi esimerkiksi luomalla kausiasutuksen kiinteistöille pelastustoimea koskeva valmiusmaksu. Saaristoisuuden ja saaristoisten hyvinvointialueiden osalta lakimuutos olisi syytä tehdä vasta siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden kaikki olosuhdetekijät päivitetään ja samassa vaiheessa voidaan reaalisesti katsoa, miten etenkin kausiasuminen tulee hyvinvointialueen rahoituksessa huomioida. Myös kausiasutuksen osittainen muuttuminen ympärivuotiseksi ja pitkien etäisyyksien vaikutus on huomioitava. Lopuksi täytyy todeta, että hyvinvointialueiden rahoitusta ja tulevaisuuden muutostarpeita ollaan parhaillaan pohtimassa parlamentaarisesti. On hämmentävää, että samalla kun pohditaan tulevaa yhdessä puolueiden kesken, hallitus tekee kuitenkin jatkuvasti omia muutoksia ja heikennyksiä alueiden rahoitukseen. Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa ja aikaa palvelujen kehittämiseen.

Arvoisa puhemies! Kansallisen ruokastrategian neljä päämäärää, kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky sekä ruokakulttuuri ja hyvinvointi, ovat erinomaisen kannatettavat ja tavoiteltavat päämäärät. Meille itäsuomalaisille gastronomia on arjen ylellisyyttä, tarjoavathan metsät ja järvet meille maailman puhtainta ruokaa. Idässä pöydässä on aina tilaa vieraille, koska onhan ruoka itäsuomalaisille kunnia-asia. Saimaan alueelle — Etelä-Savo, Etelä- ja Pohjois-Karjala — myönnettiin vuonna 2024 kansainvälisesti arvostettu Euroopan gastronomia-alueen titteli, jonka soisi toki yhä tuovan ainutlaatuista ruokakulttuuriamme näkyväksi kansainvälisesti. Kysynkin ministeriltä: miten voisimme edistää suomalaista ruokakulttuuria edelleen maailmalla? Kestävä ja kannattava ruokahuolto on huoltovarmuuden ja yhteiskunnan vakauden perusta. Ranskassa peräti maatalousministeriön nimeen on huoltovarmuushengessä lisätty elintarvikeriippumattomuus, -omavaraisuus.

Arvoisa puhemies! Tänään Eduskuntatalon portailla mieltään osoittivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson edustajat, jotka ovat huolissaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan huonosta tilanteesta, sen korjaamisen puolesta. Kaakkois-Suomessahan väestö vanhenee, sairastavuus lisääntyy ja samaan aikaan VM:n säästöpaineet johtavat lyhytnäköisiin säästötoimiin ja palvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Alueiden eriytyminen siis näkyy ja kiihtyy entisestään Suomessa. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallitus ei tule saavuttamaan sen tärkeintä tavoitetta eli velkaantumisen taittamista. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi tähän kerrotaan olevan kuluttajien jatkuva epävarmuus. Kasvu ei käynnisty, ja työllisyys ei kohene.