Räsänen Hanna

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuella on erityisen suuri merkitys alueilla ja aloilla, missä on myös suuri työttömyys. Eilen julkaistiin yritysbarometri, ja kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa yritysten luotto tulevaisuuteen oli selvästi muuta maata heikompi. Työpaikat syntyvät erityisesti pk-yrityksiin. Kotikaupunkini Outokumpu on ollut pitkään surullisessa tilastossa kärkipäässä, ja heinäkuussa kotikaupunkini työttömyys oli 20,6, eli joka viides outokumpulainen työikäinen oli silloin työttömänä. Me olemmekin peränneet täsmätoimia Itä-Suomeen, ja tätä vaalikautta on kulunut jo kolme vuotta. Nyt kysynkin: Mitä näille Itä-Suomen täsmätoimille kuuluu? Kuinka niillä voidaan vastata työttömyyteen? Ja minkä takia esimerkiksi tämän erityistalousalueen kanssa vetkuteltiin niin kauan, että se taitaa siirtyä nyt seuraavalle vaalikaudelle? Meillä aidosti on siellä odotusarvoa ollut tälle hallitukselle. Aiotteko te pettää nämä odotukset?

Arvoisa puhemies! Haluaisin käyttää vielä puheenvuoron hevostalouden puolesta. Hevostaloutta ei ehkä aina mielletä niin vakavana ammattiasiana kuin mitä se todellisuudessa on ja miten suuri merkitys sillä on Suomen kansantaloudelle ja myös työllisyydelle. Puhutaan sadoista miljoonista euroista. Voin sanoa, että myös henkilökohtaisesti minulle hevosala on varsin tuttu. Eli nuorempana, vähän yli parikymppisenä, olin yrittäjänä, ja minulla oli itse asiassa siittola-oriasema, ja lähestulkoon kymmenen vuotta elätin itseni päätoimisesti hevosilla. Sittemmin myös ravi- ja ratsu-urheilu on varsin tuttua. Sitä kautta tunnen aika paljon yrittäjiä, sekä kasvattajia että raviurheilusta elantonsa ottavia, että ratsutalliyrittäjiä. Se on kyllä totista työtä, ja todellakin siellä kiertää myös euroja. Meillähän itse asiassa oli täällä vähän aikaa sitten myös hevosvaltiopäivät Pikkuparlamentin puolella ja Kansalaistorilla. Kuulimme siellä tuoreita kuulumisia hevosalalta. Kyllähän siellä tulevaisuudenuskoa on, mutta edelleenkin huolet ovat myös siellä kannattavuuden puolella. Nyt kun tämä uusi lisenssipelijärjestelmä on tulossa, niin sehän tulee vaikuttamaan suoraan myös sekä raviurheilupuolelle mutta sitä kautta myös kasvatuspuolelle, koska varsojahan ei mene kaupan, ellei ole tulevaisuudennäkymiä, että kilpailupuolella olisi mahdollista jopa tienata sitten näillä hevosilla. Kysyisinkin nyt ministeriltä: Mitenkä pystytte turvaamaan sen, että tämän siirtymäkauden aikana kaikki yrittäjät pääsevät kelkkaan mukaan, ja sitten siirtymäkauden jälkeen edelleenkin raviurheilu- ja ratsutallitoiminta on kannattavaa? Mitenkä esimerkiksi suomenhevosen, meidän kansallisrotumme, asema pystytään jatkossa turvaamaan?

Arvoisa puhemies! Ihan ensin kiitoksia KD-ryhmän puheenjohtajalle siitä, että rehellisesti katsotaan peiliin ja todetaan myös ne asiat, mitkä eivät ole vielä edistyneet, koska se on juuri muutoksen alku, että todetaan, että työtä on vielä tekemättä. Silloin aina, kun kuuluu ministeriaitiosta, että kaikki on todella hyvin, ja luetellaan vain hyviä asioita, on helposti semmoinen tunne, että ihan kuin kaikki asiat olisi tehty. Kiitos siitä, että todetaan, että kaikki ei ole vielä aivan valmista. Siis sehän on täysin tosi, että Suomen päivittäistavarakauppa on Euroopan keskittynein, ja kun selvittelin ennen tätä päivää sitten maailman tilannetta, niin joillakin mittareilla mitattuna on todettu, että se on jopa koko maailman keskittynein täällä Suomessa. Jotakinhan tässä silloin on vinksallaan. Ja kun näitä keskusteluja... Itsekin olen tässä talossa ollut nyt jo seitsemän vuotta, ja kun on yritetty tuoda teollisuutta ja kauppaa ja tuottajia samaan pöytään, niin se monesti menee siihen, että teollisuus ja kauppa syyttävät toisiaan — teollisuus sanoo, että kauppa vaatii niin paljon, ja kauppa taas sanoo, että teollisuus vie välistä — niin että tämäkään tie ei johda mihinkään. On tosi hyvä, että tätä elintarvikemarkkinalakia on nyt lähdetty viemään eteenpäin, mutta edelleenkään se ei tule auttamaan kokonaisuutena, vaan me tarvitsemme myös siihen kilpailulakiin muutoksia. Täällä on ministeriltä nyt useammankin kerran kysytty, mikä on sen kilpailulain tilanne. Sitten kun olen jutellut myös useampien tuottajien kanssa, niin siellä tuottajapuolella on myös huolta siitä, että kauppa on kovin taitava, kaupalla on isot litaniat juristeja ja on semmoinen isomman voima siinä, eli on pelkoa siitä, että näinköhän se kauppa lähtee sitten noudattamaan myöskään tätä elintarvikemarkkinalakia. Eli sekin tulee varmaan vaatimaan nytten peräämään katsomista ja vahvaakin poliittista ohjausta. Nyt kysynkin, kun ministeri on täällä edelleenkin... — Kiitos muuten, ministeri, että olette istunut täällä. On vaatinut varmaan sitkoa olla kuuntelemassa meidän keskustelua, mutta se on erittäin arvostettavaa. — Vielä kertaalleen nytten kysyn: Onko teillä nytten suunnitelmia tämän elintarvikemarkkinalain seuraamiseen, niin että se lähtee toteutumaan? Ja mikä on sen kilpailulain tilanne, tuleeko siihen muutoksia vielä tällä vaalikaudella?

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että nämä vuodenkierrot kulkevat ja vuodenajat vaihtuvat tosi nopeasti täällä eduskunnassa. Puhuin tuossa keväällä jossakin keskustelussa täällä eduskunnassa eräästä viljatilan yrittäjästä, kenen kanssa keskustelin maatalouden kannattavuudesta, ja kerroin silloin täällä siitä, että hän pohti keväällä, kylvääkö keväällä ja onko varaa kuivata syksyllä. Nythän elämme sitä syksyä, ja täytyy valitettavasti kertoa, että nuori viljelijä teki silloin ratkaisun, että hän ei kylvä keväällä. Kyllä täytyy sanoa, että jos mietimme meidän huoltovarmuutta ja omavaraisuutta ja jos viljelijä joutuu tekemään ratkaisun, että ei kylvä, niin kyllähän sen silloin pitäisi olla hälytysmerkki siitä, että joku on pahasti vinksallaan tässä meidän suomalaisessa maataloudessa ja politiikassa, mikä on johtanut tähän kaikkeen. Itse toivon, että tämän päivän keskustelu veisi asioita eteenpäin, ja kuitenkin tunnutaan yhdessä jaettavan se huoli täällä salissa ihan halki opposition ja hallituspuolueittenkin toimesta — toki täällä ei hirveän monta hallituspuolueen kansanedustajaa enää ole jäljellä, mutta kuitenkin huoli tuntuisi olevan yhteinen maatalouden kannattavuudesta. Nyt minusta se avainkysymys tässä on se, mitä nyt tehdään toimia, niin että kun kuitenkin aivan hetken päästä on taas kevät, tuo nuori viljelijä voisi ensi keväänä todeta, että nyt kannattaa kylvää. Tällä hetkellä polttoaineen hinnat ovat todellakin pilvissä. Se koskettaa traktoreitten ja koneiden polttoaineita mutta myös sitä kuivausöljyä, mikä on sitten mahdollisesti ensi syksynä edessä. Sähkön hinta on kysymysmerkki. Nythän on jo ennustettu, että ensi talvena tulisi todella korkeita sähkön hintapiikkejä, ja ne vaikuttavat myös vahvasti maatalouden toimintaan. Ja tuottajahinnat ovat edelleenkin alhaalla. Eli minusta me olemme sen äärellä nyt, että tulevana talvena on tehtävä sellaisia ratkaisuja, että viljelijät rohkaistuvat ensi keväänä kylvämään. Totta kai hallituspuolueilla tässä on se suurin vetovastuu, ja nyt oikeastaan ne kauniit sanat ja päivittelyt ja empatia eivät varmaan riitä, vaan täytyy olla aktiivisia toimia, mitkä antavat uutta uskoa sitten meidän maatalousyrittäjille, että Suomessakin ruuantuotanto edelleen kannattaa.

Ruuantuotantoa ei voida erottaa muusta maakuntien ja koko Suomen elinvoimasta, ja Suomen elinvoimahan koostuu monista eri asioista. Meitä keskustalaisia on täällä salissa tänäänkin syytetty, että olemme siltarumpupoliitikkoja, aivan ministeri Lulu Ranteen toimesta. Täytyy sanoa kyllä, että itse asiassa siltarummut ovat varsin tärkeitä alempiasteiselle tieverkolle ja myös niille yksityisteille, ja väittäisin, että ilman siltarumpuja ei autolla yli mennä niistä ojista. Ylpeästi myös tunnustan sen, että olemme aluepoliitikkoja. Me puolustamme Suomen eri alueita. Me tulemme eri puolilta Suomea, eri maakunnista, ja me olemme sillä valtakirjalla täällä puolustamassa nimenomaisesti koko Suomea. Valitettavasti tässä talossa monesti tuntuu siltä, että se harvaan asutun Suomen ääni häviää. Maakunnissahan ei vaadita mitään ekstraa. Siellä vaaditaan vain, että meillä olisi samanlaiset mahdollisuudet elää ja kasvattaa lapsia ja yrittää kuin muuallakin Suomessa. Jos lähdetään miettimään tämän päivän keskustelunaihetta, että se on suomalainen ruoka ja maatalous, niin se ruoka kasvaa muuten siellä harvaan asutussa Suomessa maaseudulla ympäri Suomea, ja sitäkään yritystoimintaa ei voida tehdä, elleivät meillä ole ne perusasiat siellä kunnossa. Me olemme puhuneet täälläkin aivan, voisi kuvitella, ihan tämmöisistä perusasioista, mistä ei tarvitsisi pitää edes erikseen ääntä, että olisi toimivat laajakaistayhteydet, että olisi toimivat puhelinverkot, että olisi tiestöä, millä pystytään ajamaan myös raskailla kulkuvälineillä, koska se malmi, mikä tulee sieltä kaivoksista, kulkee raskailla ajoneuvoilla. Maito kulkee teitä pitkin, puutavararekat tarvitsevat alempaa tieverkkoa, eli ne raaka-aineet tulevat sieltä maaseudulta. Tiestön korjausvelkahan tulee kasvamaan kasvamistaan, vaikka tämä hallitus ainakin perussuomalaisten suulla mainosti kovasti, että teiden korjausvelka tulee paranemaan. Nythän tulee käymään niin, että tässä viimeisimmässä, Purran elokuussa tekemässä budjettiehdotuksessa tiestön korjausvelka nousi 200 miljoonalla eurolla ensi vuonna, elikkä alempiasteinen tieverkko tulee myös rapistumaan. Itse olen aina kantanut ylpeydellä tätä aluepoliitikon viittaa, ja kyllä täytyy sanoa, että tällä vaalikaudella meillä keskustan eduskuntaryhmässä on kyllä tilanne, että tulivatpahan mistä päin tahansa Suomea meidän edustajat, niin me aina puolustamme koko Suomea. Me aina puolustamme myös harvaan asuttua Suomea, ja ylpeydellä kannan tätä keskustan lippua täällä. Toivoisin myös, että hallituspuolueissakin lähdettäisiin sille linjalle, että koko Suomi on yhtä arvokas. Kun tänään julkaistiin näitä yritysbarometrejä, niin olen erittäin huolissani, koska kotiseudullani Pohjois-Karjalassa oli tässäkin yritysbarometrissa koko maan tasoa heikommat odotukset tulevaisuuden suhteen. Eli kyllä tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on meitä Itä-Suomen alueita, Itä-Suomen rajamaakuntia, pistänyt todella tiukalle. Keski-Karjalan seudulla, varsinkin Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakunnissa, tarvitaan kyllä toimia, että me pystymme sitä normaalia elinkeinoelämää ja myös maataloutta siellä harjoittamaan myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että kyllä tässä keskustelussa, mitä täällä tänä päivänä on käyty, nyt ollaan aivan asian ytimessä. Tämä keskustelu on paitsi suomalaista ruokaa, tämä on huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja myös pitkälti Suomen talouden tulevaisuutta. Itse ajattelin käyttää muutaman sanasen tästä ennallistamissuunnitelmasta ja ennallistamisasetuksesta. Taustahan minulla on sellainen, että olen koulutukseltani metsätalousinsinööri ja itse asiassa vähän reilun 20 vuotta siviilielämässä pyörittänyt puutavaraliikettä ja maatalous- ja rautakauppaa, ja puu on ollut varsin tuttu elementti sitä kautta minulle. Tämän 20 vuoden aikana on tullut nähtyä monenlaisia erilaisia vaiheita Suomen sahateollisuudessa. On ollut ylämäkiä, on ollut alamäkiä, ja kannattavuus ei varmaan koskaan ole ollut kovin hyvää, mutta täytyy sanoa, että nyt eletään kyllä sellaista ajanjaksoa meidän suomalaisen metsäteollisuuden historiassa, että olisi toivottavaa, että tässä talossa tehtäisiin semmoisia päätöksiä, että niitä ei tarvitse katua sitten myöhemmin tulevaisuudessa. Metsäteollisuushan on Suomen aivan keskeisimpiä tukijalkoja, ja metsäteollisuuden varassa on Suomen vauraus ollut kauan. Uskon näin, että sitä tarvitaan pitkälti myös tulevaisuudessa. Kyllä nyt kun kuuntelee niitä viestejä, mitä tulee suomalaisilta sahoilta ja Suomen metsäteollisuudelta, niin tämä ennallistamisasetus on herättänyt erittäin paljon erilaisia epävarmuustekijöitä, ja se tulee olemaan kyllä myrkkyä Suomen metsäteollisuudelle. Se tulee vaikuttamaan puun saatavuuteen. Se tulee vaikuttamaan hakkuumääriin, ja tätä kautta totta kai se tulee vaikuttamaan myös puun hintaan Suomessa. Tässä ennallistamissuunnitelmassa on jo tässä vaiheessa tehty monta asiaa pieleen, ja nyt tietysti Suomen hallituksella olisi mahdollisuus myös korjata tämä tulevaisuudessa. Tämä suunnitelmahan tulee olemaan todella kallis Suomelle. On laskettu, että jos tämä toimeenpannaan kokonaisuutena, niin tämä tulisi maksamaan noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä — eli äärettömän, äärettömän kallis suunnitelma. Keskustana otimme vahvasti kantaa tähän suunnitelmaan silloin kun se oli täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja ihmettelimme kovasti jo silloin, niin kuin on tänäänkin nostettu esille, että miksi tässä asiassa ei seurata Ruotsin esimerkkiä. Ruotsihan asetti suunnitelmalle ja sen valmistelulle tiukat poliittiset reunaehdot jo työn alkuvaiheessa, ja myös Suomessa nämä reunaehdot olisi pitänyt kirjoittaa lakiin jo siinä viime vaiheessa, kun tätä asiaa käsiteltiin täällä kesäkuussa eduskunnassa. Keskustahan esitti tätä silloin kesäkuisessa käsittelyssä. Keskusta vaati myös silloin, että suunnitelmaluonnos ja lopullinen suunnitelma pitäisi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selontekona. Lisäksi keskusta vaati jo silloin suomalaiselle metsänomistajalle todellista oikeusturvaa, mutta hallitus ei tainnut korvaa lotkauttaa näille asioille. Toki se täytyy myöntää, että eduskuntakäsittelyssä lakiin saatiin tärkeä suoja, eli suunnitelmalla ei sellaisenaan ole vaikutusta yksityisen maanomistajan oikeuksiin tai velvollisuuksiin esim. kartoissa, mutta keskustan vaatimat laajemmat esitykset, elikkä aineelliset reunaehdot, selontekomenettely ja tämä täsmällinen oikeusturvakäsittely jäivät kuitenkin hyväksymättä. Toiveissa onkin nyt, että kun Suomen esitys lähtee sinne komissioon, niin hallituksessa vielä tarkasteltaisiin sitä tarkempaan ja kuultaisiin suomalaisen metsänomistajan ja metsäteollisuuden ääntä. Keskustahan on vaatinut nyt, että tätä keskeneräistä suunnitelmaa ei pidä sellaisenaan lähettää komissiolle vaan ensin on ratkaistava nämä keskeiset määritelmät eli pinta-alat, kansalliset joustot, vaikutukset ja rahoitus. Toivonkin, että ministeri ottaa tämän asian vakavasti, ja uskon, että kun tulemme sieltä samasta vaalipiiristä Savo-Karjalasta, niin varmaan olette sitä samaa viestiä myös saanut metsäteollisuudelta ja sahoilta kuin minäkin olen saanut. Sen lisäksi keskusta on vaatinut, että Ruotsin mallin mukaiset reunaehdot on otettava todellisiksi valmistelua ohjaaviksi periaatteiksi eikä minkäänlaisiksi kauniiksi korulauseiksi. Keskusta on vaatinut, että eduskunta on otettava mukaan ennen sitovien kansallisten linjausten tekemistä. Olemme vaatineet myös, että suunnitelmalle tarvitaan uskottavat rahoitussuunnitelmat ja nämä pitäisi esittää myös Suomen eduskunnalle, että kuinka tämä kallis laki tullaan rahoittamaan. Lisäksi yksityismaiden toimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja täysmääräisiin korvauksiin, ja ruokatuotannon ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava jatkossa. Meillä ei ole varaa katkaista tätä tärkeää puujalkaa, mikä meillä on metsäteollisuudessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tilastot näyttävät melko surkeilta Suomen kannalta. Suomessa on Euroopan kannattamattomin maatalous, Suomessa on Euroopan kallein diesel, Suomessa on Euroopan keskittynein kauppa ja itse asiassa joillakin mittareilla mitattuna jopa maailman keskittynein kauppa ja myös Euroopan suurin työttömyys, ja kaikki nämä asiat vaikuttavat myös maatalouden kannattavuuteen, joten eivät asiat aivan niin hyvin ole, mitä sieltä ministeriaitiosta annetaan aina ymmärtää. Viljelijöitten suurin ja tärkein viesti meille päättäjille on ollut, että tuottaja haluaa kannattavuuden tuotteidensa kautta, niin että kun he viljelevät ja tuottavat tuotteita, niin se tulos siitä tulee heille sen kaupan kautta, ja se on aivan niin kuin missä tahansa yritysmaailmassa. On hyvä, että elintarvikemarkkinalakia on nyt säädetty, mutta nyt on kysymys siitä, kuinka se saadaan sitten käytännössä toimimaan ja noudattaako kauppa sitä lakia, ja tästä olen myös huolissani. Haluaisinkin kuulla ministeriltä, mitkä ovat seuraavat toimenpiteet kannattavan markkinan suhteen.

Arvoisa puhemies! Pitkien välimatkojen Suomessa auto on monesti aivan välttämätön. Ihmisten täytyy päästä töihin, täytyy päästä ruokakauppaan, täytyy päästä harrastuksiin. Ja ammattiautoilijoille, riippumatta siitä, onko kyse henkilöautosta, pakettiautosta tai rekasta, on aivan keskeistä se, mikä on polttoaineen hinta, mikä on kulurakenne. Minä kysynkin nyt valtiovarainministeriltä aivan suoraan kyllä tai ei -vastausta: Voiko Suomen hallitus, joka on nyt vallassa, eli te, laskea pumppuhintaa? Voitteko vai ette?

Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tarpeellisena, ja on erittäin hyvä, että olemme tästä keskustelemassa tänään täällä salissa. Voisikin sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan, koska tämä on ollut varsin kivinen polku tähän asti. Onneksi sitä aikataulua on saatu kirittyä, koska alkuperäisestihän se olisi vasta ensi vuonna valmistunut, sitten tämän vuoden lopussa, ja nyt onneksi näyttää siltä, että ihan lähikuukausina saamme tämän järjestelmän käyttöön. Samalla olisin vielä halunnut kysyä ministeriltä, että kuinka ovat nyt nämä katvealueet kännykkäverkoissa. Kysyin asiasta ministeri Lulu Ranteelta eduskunnan kyselytunnilla 21.5., ja hän sanoi, että uudella järjestelmällä ei tule olemaan mitään esteitä. Kun tein kirjallisen kysymyksen asiasta, niin siinä kyllä selvisi, että matkapuhelinverkko tarvitaan, että viesti tulee perille. Saadaanko matkapuhelinverkko nyt kattavammaksi Suomessa, jotta kaikkialla Suomessa myös tämä pakotettu viesti tulee jokaisen suomalaisen puhelimeen?

Arvoisa rouva puhemies! Keskusta on ainoana oppositiopuolueena ollut tukemassa tätä rajalakia, ja tuemme myös tätä jatkoakin eli seisomme rajalain takana. [Jarno Limnell: Hyvä!] Rajalain jatkolle on erittäin hyvät perusteet, ja sillä on ennen kaikkea ennalta ehkäisevä vaikutus, niin että meille ei tule tätä välineellistettyä maahantuloa. Täytyy sanoa, että kun miettii sitä aikaa, kun viimeksi tämä jatko tehtiin, niin ei toden totta maailmantilanne ainakaan rauhoittunut ole sen jälkeen, [Jarno Limnell: Juuri näin!] joten olen sitä mieltä, että nyt tälle on jopa paremmat perusteet kuin aikaisemmin.

Arvoisa puhemies! Kansalaisten usko on pitkän aikaa ollut varsin heikko politiikkaan ja politiikantekijöihin, ja täytyy sanoa, että kyllä tämän hallituksen touhu tämän Garden-hankkeen ympärillä ei ainakaan vahvista kansalaisten uskoa politiikkaan. Kuuntelin valtiovarainministeri Purran viimeisen puheenvuoron tuossa pöntössä, ja täytyy kyllä sanoa, että olin melko hämilläni tästä, miksi tuki myönnettiin ohi normaalin menettelyn ja virkamiesvalmistelun, koska valtiovarainministeri Purra sanoi pöntössä, että hänkin oli samaa mieltä, että ei ole kannattava hanke, ja oli virkamiesten takana. Kuitenkin hän sitten kuittasi siellä hallituksen neuvotteluissa tämän hankkeen. Hallitushan on omissa ohjelmissaan todennut ja luvannut, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon ja vaikutusarvioihin. Tässä tutkittu tieto ja vaikutusarviot olivat erittäin puutteelliset, ja siitä huolimatta kuitattiin tämä yli 30 miljoonaa euroa. Sinänsä tämä kyllä toistaa minun mielestäni hallituksen linjaa runttauksesta ja tällaisesta junttaamisesta, koska monessa hallituksen esityksessäkin tällä kaudella on todettu, että vaikutusarviot ovat olleet varsin vaillinaiset, ja jopa valtiovarainministeriö on niitä vastustanut, joten kyllä tämä noudattaa ehkä sitä hallituksen linjaa.

Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmän mielestä hallitus on hukannut vuonna 2023 toimeenpannun soteuudistuksen punaisen langan. Perusajatuksena oli vahvistaa perustason sotelähipalveluja, jotta kasvavat paineet vaativampiin ja kalliimpiin palveluihin ja hoitoihin pysyisivät hallinnassa. Hallitus on toteuttamillaan jokavuotisilla hyvinvointialueiden rahoitusleikkauksilla ja pakkoliitosuhkailuilla pakottanut hyvinvointialueet säästämään juuri näistä tärkeistä sotelähipalveluista. Myös jatkuvat asiakasmaksujen korotukset ovat vaikeuttaneet hoitoon hakeutumista ja pääsyä sekä luottamusta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pidämme myös käsittämättömänä, että hyvinvointialueiden ohjausvaltaa on siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä valtiovarainministerille, jolla ei ole sosiaali- ja terveyspalveluja koskevaa osaamista. Samaan aikaan, kun hyvinvointialueilla on leikattu rahoitusta, on hallituksella riittänyt yllin kyllin rahaa pönkittää yksityisiä terveysjättejä. Tuo raha on pääsääntöisesti valunut yksityislääkärijättien kohonneisiin palkkioihin ilman, että se olisi lisännyt siellä käyntejä parantaen hoitoonpääsyä, mikä on hallituksen kertoma peruste. Hallituksen välinpitämättömän sotepolitiikan takia Suomeen on kuluvalla hallituskaudella muodostunut kolmenlaisia hyvinvointialueita: 1) alueet, jotka pystyvät kattamaan alijäämänsä ilman lisäaikaa, 2) alueet, joille lisäaikaa voidaan myöntää hakemuksesta enintään vuoteen 29 saakka, ja 3) alueet, joille lisäaikaa ei myönnetä ja jotka joutuvat taloudelliseen arviointimenettelyyn. Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä katsoo, että puheena oleva esitys jatkaa hallituksen nuivaa julkisiin sotepalveluihin kohdistuvaa politiikkaa. Puheena oleva esitys on ensisijaisesti valtiontalouden säästölaki. Sen tavoitteena on vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta 390 miljoonaa euroa vuoden 29 tasossa samaan aikaan, kun väestön ikääntyminen jatkuu ja kasvattaa ihmisten palvelujen tarvetta. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt puheena olevan leikkauksen lisäksi huhtikuun 2026 kehysriihessään hallitus päätti uusista, noin 106 miljoonan euron leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Hallitus päätti myös kasvattaa jälleen kerran tuntuvasti asiakasmaksuja, joiden laskennallisia euromääräisiä vaikutuksia se tulee leikkaamaan pois hyvinvointialueiden rahoituksesta. Niin ikään hallituksen päättämät tuntuvat rahoitusleikkaukset sotejärjestöiltä tulevat kasvattamaan varmasti julkisten sotepalveluiden kysyntää. Tämä on itse asiassa aivan täysin järjenvastaista. Näillä päätöksillä ihmisten luottamus julkisiin sotepalveluihin rapautuu. Yhä useammalla ei ole enää varaa käyttää edes julkisia terveyspalveluita. Eikä hallitus säästä edes vainajilta, vaan lähettää heillekin vielä lisälaskun asettamalla vainajille säilytysmaksun, mikä on kymmenen euroa vuorokaudessa. Me valiokuntaryhmänä kävimme läpi näitä kaikkia rahoitusleikkauksia, mitä hallitus on tällä kaudella tehnyt, ja toteamme sen, että vaikka rahoituslaki ei ollut sellainen kuin sen olisi pitänyt alun perin olla, ja vaikka siinä on oikeasti valuvikoja, niin tämmöisellä räpeltämisellä hallitus ei kyllä tätä hyvinvointialueitten tilannetta saa korjattua. Keskustan ryhmän mielestä tarvitaankin hyvinvointialueiden rahoituslain kokonaisuudistus, ja se ei voi odottaa seuraavia vaalikausia, vaan se työ on aloitettava hallituksen toimesta jo nytten. Teimme valiokunnassa meidän vastalauseessa pitkän listan esityksiä, mitä korjauksia keskusta tekisi tähän rahoituslakiin. Teimme luettelon välittömästi tehtävistä korjauksista ja myös pitkän aikajänteen korjauksista, ja ne kaikki ovat luettavissa sieltä keskustan vastalauseesta numero 2. Olemme sitä mieltä, että tämmöisillä pienillä näennäisillä uudistuksilla, missä joillekin lisätään rahoitusta ja joiltain otetaan pois, sotea ei todellakaan korjata. Teen vastalauseen 2 mukaisen hylkyesityksen tälle laille.

Arvoisa puhemies! Kyllä, valiokunnan mietinnössä otettiin nämä asiat huomioon, mutta lakiesitystä ei muutettu. Laki meni sellaisenaan läpi, ja valiokunta nosti esille, että tämmöisiä ongelmia sinne jäi, ikäihmiset on otettava edelleenkin huomioon ja niin edelleen. Mutta laki meni silti läpi, [Mauri Peltokangas: Kyllä!] vaikka totesimme, että ei tule ihan hyvä.

Arvoisa puhemies! Äsken siinä varsinaisessa puheenvuorossani nostin nimenomaisesti esille sen, että me oppositiosta esitimme valiokuntakäsittelyssä useita eri toimenpiteitä, mitkä hylättiin hallituksen toimesta juuri siitä syystä, että joko ne 1) eivät olleet hallitusohjelmassa tai ne maksavat jotakin. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] Varmasti kyllä kaikki, ketkä hallintovaliokunnassa ovat, muistavat nämä, mitä siellä käytiin läpi. Luettelin ne äsken tuossa puheessani ja toistan vielä: esimerkiksi keskustasta esitimme, että tämä sähköinen asiointi olisi nimenomaisesti suostumusperusteinen, elikkä henkilö voisi päättää itse, tuleeko se sinne digipostiin vai ei, ja myös tätä digitukea ja sen lainsäädännöllisyyttä, elikkä se digituki olisi pakko lainsäädännön puolesta antaa ihmisille. Näitä esitimme, mutta raha oli tässä syynä, minkä takia nämä eivät menneet läpi valiokuntakäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Lakia säädettäessä on tärkeää, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana. Valitettavasti tässä kyseisessä lakiesityksessä on suuri joukko suomalaisia, ketkä kyllä tippuvat digitaalisuuden kärryiltä. Väittäisin, että jos lähdette kysymään isovanhemmiltanne tai tutuilta sukulaisilta, onko aivan itsestään selvää, että viestit tulevat sinne Suomi.fi-postilaatikkoon, tai osaavatko he käyttää kaikkia niitä aparaatteja, mitä arjessa nykypäivänä oletetaan ihmisten käyttävän, niin aika monesta perheestä löytyy ihmisiä, jotka sanovat, että emme osaa. Ja täytyy kyllä tunnustaa, että itsellänikään, vaikka täällä digivälineiden kanssa päivät töitä teen, ei ole aivan helppoa sisäistää kaikkia niitä muutoksia, mitä tällä vaalikaudella on tässä talossa säädetty. Hallitus antoi lakiesityksen, ja eduskunta 11.3.26 hyväksyi tämän lakimuutoksen. Sehän tarkoitti sitä, että 14.4.26 alkaen kansalaiset luopuvat perinteisistä viranomaiskirjeistä ja joutuvat ottamaan käyttöön digitaaliset postilaatikot. Lainsäädäntöä ollaan toteuttamassa kahdessa vaiheessa. Tämän nyt käsiteltävänä olevan lakiesityksen tavoitteena on, että viranomaisten Digi- ja väestötietoviraston tuottamaan palveluun lähettämät sähköiset tiedoksiannot voidaan näyttää viestipalvelun käyttäjälle Suomi.fi-palvelun lisäksi myös yksityisten toimijoiden tarjoamassa digitaalisessa palvelussa. Tämähän kuulosti silloin alkuun ihan hyvältä ajatukselta, koska se ensimmäinen lakiesityshän oli huono, että jos tällä mentäisiin parempaan suuntaan, mutta täytyy kyllä sanoa, että valiokuntakäsittelyn myötä vahvistui myös se käsitys, että tämä toinen lakiesitys, mikä täydentää ensimmäistä, laittaa asiat kyllä vielä entistä sekaisemmiksi. Ensimmäiseksi voin todeta sen, että lait pitäisi minun mielestäni ainakin tuoda yhtenä kokonaisuutena, niin että sen lain vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin. Aina kun jotain lakia ripotellaan useampaan osaan, niin kokonaisuus saattaa muuttua repalaiseksi ja se ei hahmotu, ja niin tulee kyllä käymään myös tämän lain kanssa. Me totesimme valiokuntaryhmänä jo silloin sen ensimmäisen vaiheen lain käsittelyn yhteydessä, että tämä laki tulee altistamaan kansalaisia oikeudenmenetyksille ja heikentää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Esimerkiksi vastuu viranomaisten kirjeiden perillemenosta sälytetään yksinomaan kansalaisille ilman, että kansalainen olisi saanut tiedon Suomi.fi-postilaatikkoon lähetetystä kirjeestä. Eli vastuu jää yksilölle, ei kirjeen lähettäjälle. Merkille pantavaa myös silloin oli valiokunnan käsittelyssä, että kaikki esittämämme kansalaisten oikeusturvaa parantavat ehdotukset tyrmättiin hallituspuolueiden voimin joko sen takia, että niitä ei ole hallitusohjelmassa, tai sen takia, että ne tuovat kustannuksia. Meidän esityksemme koskivat muun muassa suostumusperusteista sähköistä asiointia, digituen lain säätämistä, elikkä se olisi laki, joka määrittäisi, että kaikilla suomalaisilla on oltava tietty määrä digitukea helposti saatavilla, ja myös erityissäätelyn tarpeita, mitkä koskettavat aivan suoraan kansalaisten oikeusturvaa. Meidän valiokuntaryhmän ja keskustan mielestä tämä lakiesitys tulee kyllä laittamaan suomalaiset eriarvoiseen asemaan. Me esitämmekin tämän lakiesityksen hylkäämistä, ja jos sitten käy niin, että siitä huolimatta tämä laki tässä salissa tulisi menemään läpi, niin meillä on kymmenen lausumaehdotusta, mitkä aion lukea nyt tässä: ”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi sähköisen tiedoksiannon sääntelykokonaisuuden yhtenä kokonaisuutena ja tuo tarvittavat muutokset eduskuntaan siten, että järjestelmä on kansalaisille selkeä, ennakoitava ja helppokäyttöinen. 2. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston varmistavan, ettei sähköinen tiedoksianto johda oikeudenmenetyksiin tilanteissa, joissa viesti ei tosiasiassa tavoita vastaanottajaa. Häiriötilanteisiin on säädettävä selkeät ja asiakkaan oikeusturvaa turvaavat säännökset. 3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin digituen vahvistamiseksi sekä varmistaa erityisryhmien mahdollisuudet käyttää palvelua. 4. Eduskunta edellyttää, että tiedoksiannon vastuut ja velvollisuudet määritellään laissa yksiselitteisesti siten, että viranomaisella säilyy tosiasiallinen mahdollisuus varmistua tiedoksiannon toteutumisesta. 5. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston varmistavan, ettei järjestelmä johda viranomaisviestien hajautumiseen useisiin palveluihin siten, että kansalaisen on vaikea seurata niitä. 6. Eduskunta edellyttää, että ennen lain täysimääräistä toimeenpanoa arvioidaan kattavasti tietoturva- ja tietosuojariskit ja säädetään tarvittavat lisävaatimukset yksityisille toimijoille. 7. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi julkisen hallintotehtävän siirtämisen edellytykset perustuslain 124 §:n näkökulmasta ja tarvittaessa täsmentää sääntelyä. 8. Eduskunta edellyttää, että Digi- ja väestötietoviraston roolit erotetaan organisatorisesti ja toiminnallisesti siten, että kilpailuneutraliteetti toteutuu. 9. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee mallin, jolla yksityisille digipostipalveluille korvataan julkisen hallintotehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. 10. Eduskunta edellyttää valtioneuvoston tarkentavan sääntelyä ja sopimusehtoja niin, etteivät ne muodostu kohtuuttomiksi tai estä uusien toimijoiden markkinoille pääsyä.” Nämä ovat siis keskustan vastalauseesta 2.

Arvoisa puhemies! Pääministeri kyseli joku aika sitten, miten siellä keskellä oikein voi olla, ja voin kyllä sanoa, että täällä keskellä voi olla erinomaisen hyvin nyt, kun tätä keskustelua on tässä kuunnellut vasemman ja oikean laidan välillä. Keskustan valiokuntaryhmässä myös pohdimme tätä lakia hyvin tarkkaan ja kuuntelimme tarkalla korvalla asiantuntijoita, joita myös oli paljon siellä. Luimme erittäin tarkasti muiden valiokuntien lausunnot. Lain säätäminenhän on aina asioitten puntarointia. Jos tässäkin laissa mietimme, niin meillä oli yksityisyydensuoja, meillä oli viranomaisten tiedonsaantioikeus, meillä oli se henkilö, kuka kulloinkin on kohteena, olipa hän sitten marjametsään eksynyt ikäihminen tai olipa hän sitten rikollinen siellä sairaalassa. Pakko on tehdä kokonaisharkintaa ja näitten olemassa olevien tietojen puitteissa tehdä päätöksiä. Kyllä me valiokuntaryhmänä päädyimme siihen, että me tuemme tätä hallituksen esitystä. Yksiselitteisesti, kun tässä menee niin kuin äsken kuultiin edustaja Limnellin toimesta, kuinka maailmakin muuttuu, meidän on varauduttava siihen, että Suomikaan ei todellakaan ole enää lintukoto. Meidän lainsäätäjien tehtävä on sitten huolehtia siitä, että viranomaisilla on kaikki työkalut tehdä heidän työtään, ja keskustan valiokuntaryhmä on tämän lain takana.

Arvoisa puhemies! Me keskustana olemme tämän selonteon takana ja ymmärrämme myös lisäykset ydinenergialakiin. Tosin olemme kritisoineet sitä tapaa, miten tämä vietiin eduskunnassa eteenpäin, ja se ei todellakaan ollut eduksi demokratialle. Haluan nostaa tässä esille puolustusvaliokunnan lausunnosta kohdan, jossa puhutaan maanpuolustustahdosta, että se rakentuu myös yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle. Olin tänä aamuna Sitran järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa, missä käytiin asiaa läpi. Siellä olivat sisäministeriö, puolustushallinto, Sitra ja Huoltovarmuuskeskus, ja siellä kannettiin kyllä suurta huolta meidän yhteiskuntamme ja kansalaisten kriisinsietokyvystä ja siitä, miten voisimme sitä parantaa. Kansalaisten vahvuus on meidän Suomen vahvuus, ja kriisinsietokykyä ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Varsinkin näinä muuttuvina aikoina on erittäin tärkeää miettiä, miten me saamme pidettyä kaikki suomalaiset yksilöinä mukana. Tässä meillä on kyllä yhteiskunnan vastuu, ja kantaisinkin myös tästä huolta, että kuka johtaa tätä prosessia tulevaisuudessa ja kenellä on isännyys meidän kansalaisistamme huolehtimisessa.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että tuntuu varsin pahalta, kun katsoo hallitusaitiota, ja ministerit nauroivat siellä, kun me esitimme kysymyksen. [Mauri Peltokangas: Ei kai tuolle muuta voi!] — Olette sanoneet vasta vähän aikaa sitten, että kuntien määrää tulee tarkastella. Historia on opettanut, että kannattaa katsoa myös taaksepäin, niin että näkee, mitä on tulevaisuudessa tulossa. Meillä on taas kokoomusjohtoinen hallitus, eikä ole kovin kaukaa katsottua, että kun lähdetään puhumaan kuntien määrästä, niin kohta on taas tuo 70 kunnan kartta esillä. Ja jos sanotte, että olette vahvistaneet kuntien taloutta, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Te tuotte tämän hankintalain. Te olette sanoneet, että on byrokratian purkua, mutta ensin veitte kunnilta rahat, ja byrokratia jäi. Sen lisäksi teillä on nytten tilanne Suomessa, että osa Suomen kunnista maksaa siitä hyvästä, että ne saavat tuottaa kuntalaisille palvelut. Otan esimerkkinä vaikka Kaavin, Kemin ja Kouvolan: siellä käytännössä kuntalaiset maksavat valtiolle siitä hyvästä, että kunta tuottaa heille palvelut. Joten ei ole, kuulkaa, kovin kaukaa katsottu tuo karttaharjoitus. [Puhemies koputtaa] Nyt sanonkin pääministerille ja kysyn pääministeriltä: miten te vastaatte näille kuntalaisille, ketkä aidosti pelkäävät kotikunnan puolesta?

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että tämä pakotettu viestijärjestelmä on tulossa Suomeen, mutta meillä on kyllä tähän liittyvä ongelma. Meillähän on Suomessa, varsinkin itäisessä Suomessa, katvealueita, missä matkapuhelimet eivät kuulu. Olemme ottaneet useita kertoja esille, että esimerkiksi ambulanssin soittaminen on kovin vaikeaa, jos ei ole matkapuhelinkenttää. Kysynkin nyt hallitukselta: vaatiiko tämä teidän tuleva järjestelmä, pakotettu viesti, myös matkapuhelinkentät, ja jos se vaatii, niin kuinka se tavoittaa itäsuomalaiset ihmiset? Olemme liikenne- ja viestintäministerille useita kertoja huomauttaneet tästä asiasta, ja ministeri on todennut, että tässä asiassa ei ole ongelmaa, mutta voin kyllä kertoa Itä-Suomessa asuvana ihmisenä, että siinä kyllä on ongelma. Kysynkin pääministeriltä: kuinka hallitus aikoo nyt huolehtia siitä, että nämä viestit tavoittavat ihmiset kaikkialla Suomessa?

Arvoisa puhemies! Keskustan valiokuntaryhmä pitää kyseenä olevaa esitystä oikeansuuntaisena, mutta samalla pidämme sitä kyllä aivan riittämättömänä, ja ennen kaikkea se on hyvinvointialueita eriarvoistava. Hyvinvointialueitten alijäämät ovat syntyneet pääasiassa hyvinvointialueista riippumattomista syistä. Ne liittyvät tähän uudistuksen käynnistysvaiheeseen, rahoitusjärjestelmän epätarkkuuksiin sekä myös poikkeuksellisiin kriisiolosuhteisiin, ja myös alkurahoitus oli alimitoitettu. Tässä tilanteessa lisäajan myöntäminen on todellakin tärkeää. Tämä mahdollistaisi paljon hallitumman siirtymän hyvinvointialueille ja ennen kaikkea suunnitelmallisen taloudenpidon ja jatkuvuuden. Suurena riskinä näemme myös valiokuntaryhmässä sen, että mikäli jatkoaikaa ei tule vähintään sinne vuoden 2030 loppuun asti, niin hyvinvointialueille tulee suuri riski ajautua arviointimenettelyyn. Tämä taloudellinen arviointimenettely käytännössä tarkoittaisi sitä, että hyvinvointialue ei pystyisi itse päättämään omista asioistaan ja päätösvalta menisi valtiovarainministeriölle. Kun tiedämme valtiovarainministeriön rahanpidon ja taloudellisen tilanteen, niin siellä myös varmasti pidettäisiin kiinni tästä päätösvallasta. Valtiovarainministeriössähän ei ole sote-osaamista, joten tässä on myös riski, että silloin mennään eurot edellä eikä ihminen edellä. Tästä oikeastaan voisi varoittavana esimerkkinä ottaa myös Lapin hyvinvointialueen tilanteen. Valtiovarainministeriöhän haastoi hiljattain Lapin hyvinvointialueen oikeuteen, koska se muutti arviointiryhmän päätöstä sopeuttamisen kohteista. Tämä on meidän mielestä se kauhuskenaario, mihin saatetaan sitten joutua, jos tähän arviointimenettelyyn lähdetään laajemmin eri hyvinvointialueitten kohdalla. Keskustan valiokuntaryhmä pitää kestämättömänä, mikäli valtiovarainministeriölle keskitetään päätösvalta alijäämien kattamisajan pidentämisestä ja arviointimenettelyyn joutumisesta sekä sopeutustoimista. Kohteenahan ovat aina sotepalvelut ja ennen kaikkea ihmiset ja sotealueen työntekijät, ja tämä puheena oleva esitys on jälleen yksi askel väärään suuntaan, yksi askel lisää keskittämisen suuntaan ja ministeriön johtamiseen. Tämä vaarantaisi sotepalvelut, ja se myös rapauttaisi ihmisten luottamusta julkisiin sotepalveluihin. Me olemmekin esittäneet ja ehdottaneet, että hyvinvointialueiden alijäämien kattamisaikaa pidennettäisiin enintään vuoden 2030 loppuun saakka sellaista hakeville, ja yhdenkään hyvinvointialueen päämäärä ei ole varmasti olla kattamatta näitä alijäämiä. Kaikilla hyvinvointialueilla on tahtotila kattaa ne alijäämät, ja eivät ne halua niitä roikottaa myöskään taseessa vuodesta toiseen. Me todellakin keskustassa luotamme hyvinvointialueen päättäjiin. Siellä on osaamista, tietoa, sen alueen tilanteista, ei todellakaan pelkästään ministeriössä. Me olemme keskustassa jättäneet vastalauseen tähän, ja esitänkin keskustan vastalauseen 2 mukaisia pykälämuutosesityksiä.

Arvoisa puhemies! Ministerin vastauksesta olisin kommentoinut hänelle — ministeri tosiaan ei nyt ole paikalla — että on hyvä, että tämä pakotettu viesti on tulossa puhelimeen, mutta sitten täytyy myös huomioida se, että se tulee puhelimeen vain, jos on voimassa oleva kenttä. Valitettavasti nyt ollaan puhuttu jo pitkän aikaa siitä, että tämän 3G-verkon alasajamisen jälkeen on suuria alueita, missä ei ole minkäänlaista kuuluvuutta, ei minkäänlaista kenttää. Aikaisemmin on jo puhuttu siitä, että esimerkiksi ambulanssia on vaikea soittaa, jos siellä ei ole kenttää, mutta sama tilanne pätee myös niin päin, että pakotettua viestiä ei voi lähettää ilman sitä kenttää. Elikkä tämä asia nousee tässäkin esille. Toinen on tämä perjantainen drone-tapaus. Viranomaisyhteistyö varmaankin toimi, mutta ongelmahan on se, että kun tämä vaaraviesti tuli, niin kansalaiset eivät tienneet, kuinka toimia. Eli se toiminta oli hyvin sekalaista: mietittiin, voiko koiraa viedä lenkille ja voiko mennä töihin, ja sitten käytiin tämä jälkikeskustelu, että jos ei mene töihin, niin maksetaanko palkkaa vai eikö makseta. Tässä, toden totta, on nyt kyllä kansalaisyhteiskunnalle keskustelun paikka ja myös ministeriölle lainsäädännöllinen paikka selkeyttää, että jos tämä kauhuskenaario toteutuu uudestaan ja vaaraviestit tulevat, niin miten sitten tulee toimia. Pitääkö mennä töihin, ja saako lapset hoitoon, jos menee töihin?

Arvoisa puhemies! Keskustan lähtökohta tässä keskustelussa on selvä: turvallisuus on perusoikeus. Se tarkoittaa, että jokaisella suomalaisella on oikeus turvalliseen elämään asuinpaikasta riippumatta. Turvallisuus ei saa olla kiinni postinumerosta. Valtiovallan on kannettava vastuunsa koko Suomesta ja kaikista suomalaisista. Turvallisuus on arjen sujuvuutta, yhteiskunnan vakautta ja luottamusta siihen, että apu tulee silloin kun apua tarvitaan. Siksi turvallisuuden on oltava kaiken päätöksenteon ytimessä. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ei voi enää erottaa toisistaan. Elämme ajassa, jossa turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi. Uhkat ja häirinnät ovat monimuotoisempia, rajat ylittäviä ja yhä vaikeammin ennakoitavia. Rikollisuus on kansainvälisempää, ammattimaisempaa ja kovempaa. Nyt kelloja on käännettävä kokonaisturvallisuuden aikakaudelle, jossa varautuminen, viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan kriisinkestävyys kulkevat käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Myös kulloinkin harjoitettavalla politiikan suunnalla on suuri merkitys. Ei ole yhdentekevää säätää hankintalain kaltaista lainsäädäntöä, joka pakottaisi suuren joukon kuntia ja hyvinvointialueita pois toimivista ja turvallisista tietojärjestelmistä. Valtion kyberturvallisuusjohtajan mukaan tulossa oleva muutos vaarantaisi vakavasti kyberturvallisuutta. Ihmisten turvallisuudentunteen ja avunsaannin kannalta ei ole samantekevää lakkauttaa poliisiasemia eikä vetää valtion kaikkea läsnäoloa pois seutukaupungeista tai maaseudulta, eikä ole merkityksetöntä leikata sotepalveluista tavalla, joka heikentää kriiseihin varautumista ja niihin vastaamista. Niin ikään ei ole yhdentekevää heikentää turvallisuusviranomaisten toimintakykyä juustohöylämäisillä hallinnon leikkauksilla. Tätä kaikkea tämä hallitus kuitenkin tekee. Keskustan vakava viesti hallitukselle on, että turvallisuutta ei rakenneta kaikkea keskittämällä. Sitä rakennetaan pitämällä koko Suomi mukana. Kokonaisturvallisuudesta huolehtiminen on investointi koko Suomen vakauteen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden merkitys on kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden myötä. Viranomaisten tehtävät lisääntyvät. Siksi viranomaisille on turvattava riittävät voimavarat. Osa poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen työstä tukee suoraan puolustusta ja liittokunnan velvoitteita. Siksi ainakin poliisia, pelastustoimea ja Kyberturvallisuuskeskusta olisi perusteltua tarkastella osana turvallisuusmenojen noin 1,5 prosentin bruttokansantuotteen osuutta, kun Rajavartiolaitoksen menoja sisältyy jo laajemmin noin kolmen ja puolen prosentin kokonaisosuuteen. Lisäksi on varmistettava nopea ja kohdennettu varoittaminen drooniuhkista. Viimeistään viime viikon perjantain tapahtumat osoittivat, että droonien havaitsemis- ja torjuntakykyjen vahvistamisen lisäksi kansalaistiedottamisessa on todellakin parantamisen varaa, jotta luottamus viranomaistoimintaan palautuisi ja säilyisi. Järjestelmien on kyettävä välittämään selkeä tieto ilman viivytystä suoraan uhka-alueella oleville, kohdennetusti. Pelkkä varoittaminen ei kuitenkaan riitä, mikäli kansalaiset ja yhteiskunta eivät tiedä, kuinka varoittamisen jälkeen tulisi toimia. Tällä sektorilla riittää hallituksella ja erityisesti sisäministerillä reilusti petrattavaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, poliittista ohjausta ja toimeenpanoa. Suomi ei voi käyttää vuosia siihen, mitä esimerkiksi Ukrainassa saatiin jalalle aivan muutamassa päivässä. Myös hajautettu pelastustoimi on tae sille, että riittävät pelastuspalvelut toimivat koko maassa. Siksi keskusta ei kannata pelastustoimen valtakunnallistamista. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain viranomaistoimintaa. Kunnilla, kaupungeilla ja järjestöillä, samoin kuin kansalaistoiminnalla ja ihmisten omatoimisuudella, on tärkeä rooli ihmisten arjen turvallisuuden vahvistamisessa. Arjen turvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä. Turvallisuus on myös yhteistyötä, yhteisöllisyyttä, ennalta ehkäisyä ja vastuuta toisistamme. Kun nuoria tuetaan, yksinäisyyttä ehkäistään ja ihmisten varautumista vahvistetaan, samalla rakennetaan koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Kun huolehdimme turvallisuudesta, huolehdimme samalla koko Suomen elinvoimasta ja yhtenäisyydestä ja meidän yhteisestä tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Oli kyllä aika järkyttävää kuultavaa tuo pääministerin väite, että olette oikeasti tehneet kaiken, mikä on teidän käsissänne. En oikein jaksa uskoa näin. Toinen väite teiltä on se, että oppositiolla ei ole vaihtoehtoja, ja sekään kyllä ei pidä paikkaansa. Meillä on lukuisia eri vaihtoehtoja ollut. Muun muassa keskustassa olemme eduskuntaryhmässä tehneet Pienyrittäjyydellä työpaikkoja ja Suomi nousuun -ohjelman, missä on monia eri vaihtoehtoja, kuinka saisimme Suomeen uusia työpaikkoja. Mikro- ja yksinyrittäjät ovat todenneet että 14 prosenttia heidän jäsenistään olisi valmiita palkkaamaan ensimmäisen työntekijän, jos olosuhteet olisivat kohdallaan. Se tekisi 40 000 uutta työpaikkaa tähän maahan, ja ne toden totta ovat tarpeen. Meillä on täällä useita eri vaihtoehtoja tässä meidän omassa ohjelmassa verotukseen, kasvuun, työhön, byrokratian purkuun. Eli kyllä vaihtoehtoja on olemassa, jos te vain luette nämä meidän vaihtoehdot, ja tämä on takuuvarmasti myös hallituksen käytössä. Toivonkin, että ette vain nyt laskettele kohti vaaleja ja pudota niitä rukkasia. Eniten tietysti toivon, että hallitus kaatuu äänestyksessä.

Arvoisa puhemies! Ihmisten kodit sijaitsevat kunnissa, ja kunnat puolestaan tuottavat ihmisille todella tärkeitä palveluita. Siellä on kouluja, päiväkoteja, tieverkkoja ja myös työllisyyspalveluita. Valitettavasti täytyy todeta, että vaikka hallitusohjelmassa oli hyviä kirjauksia kunnille, niin taitaa olla näin, että nuo lupaukset tulee nyt hallituksen petettyä. Kun tuota saldoa vähän katsoo, niin peruspalveluitten valtionosuusuudistus on kaatunut. Se kaatui hallituksen omasta toimesta. Normien purku: on tainnut käydä niin, että rahat on kyllä viety kunnilta mutta kaikki normit ovat jääneet ja velvoitteet ovat jääneet kunnille. Hankintalaki on tulossa edelleenkin hallituksen toimesta, ja hankintalakihan tulee tuomaan ennen kaikkea pienille kunnille aivan kohtuuttoman taakan. On arvioitu, että kulut ovat noin 460—600 miljoonaa euroa, mikä on aivan valtava potti. Tiedän, että kokoomus on kovasti ollut sitä mieltä, että kuntia on aivan liikaa ja kuntien määrää pitäisi vähentää. Nyt kysynkin hallitukselta: onko tässä taustalla kokoomuksen tahtotila viedä kuntamäärää alaspäin ja pudottaa suomalaisia kuntia pois pelistä?

Arvoisa rouva puhemies! Suomeen harhautuneet droonit ovat nyt osa turvallisuusympäristön muutosta. Kansalaisten turvallisuudentunteeseen vaikuttaa suuresti myös se, että meillä olisi oltava voimassa olevat ja toimivat varoitusjärjestelmät, jos tilanne on niin sanotusti päällä. Ilmeisesti Suomeen ollaan ottamassa käyttöön nyt kahta järjestelmää eli eurooppalaista kännykkävaroitusjärjestelmää ja myös rakentamassa oma osa 112-sovellukseen. Rahoitushan näihin on tullut jo lähes vuosi sitten. Nyt täytyykin kysyä: voisiko millään nopeuttaa näitten järjestelmien valmistumista? Se aikataulu taisi olla vasta tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna, kun ne järjestelmät olisivat käytössä, ja kieltämättä nyt, kun seuraa näitä uutisointeja viikoittain ja drone-riski on kuitenkin olemassa oleva, olisi kohtuullista pyytää, että ne järjestelmät tulisivat aikaisemmin kansalaisten käyttöön. Kysynkin nyt hallitukselta: voiko nopeuttaa mitenkään järjestelmien käyttöönottoa?

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä katson tätä selontekoa vähän puolustusvaliokunnan silmälasien läpi valiokunnan jäsenenä. Olen myös sitä mieltä, että nyt kun olemme Naton jäsenenä olleet tässä jo jonkin aikaa, niin varmaan nämä asiat ovat myös selkeytyneet täällä eduskunnan sisällä. Tätä selontekomenettelyä täytyy todellakin pitää ehkä hiukan raskaana, ja todellakin, kun katsotaan, montako ihmistä täällä salissa on asiasta keskustelemassa, niin tämä alkaa olla jo uusi normaali ja nämä meidän osallistumiset näihin yhteisiin harjoituksiin alkavat olla normaalikäytäntöjä. Oikeastaan tässä ajattelisin näin, että nyt voitaisiin varmaan hetki tarkastella valiokuntien välistäkin yhteistyötä. Ulkoasiainvaliokunta on kuitenkin se valiokunta, joka näitä Nato-asioita käsittelee, ja kun kuitenkin vahvasti puhutaan myös puolustuksesta ja ennen kaikkea ennakoivasti siitä, että emme joutuisi koskaan puolustamaan Suomea sotilaallisesti, niin meidän tulisi ehkä tästä puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan työnjaosta ja näistä Nato-asioista myös keskustella, että mitä käsitellään milläkin puolella. Kuitenkin monessakin mielessä tämä, kuten tämäkin asia, on aika pitkälti myös puolustusvaliokunnan alla. Oikeastaan nostan tässä nytten esille muutaman asian. Edustaja Harjanne tuossa jo vähän sivusikin tätä reserviläisten tilannetta, ja nytten kun olemme olleet Natossa jo jonkin aikaa, myös reserviläisten rooli on nostettu tasaisesti esille, ja täytyy sanoa, että siellä on kyllä lainsäädäntövajetta. Puolustusvaliokunnassa olemmekin lausuneet, että tulisi kiirehtiä tätä lainsäädäntöä nimenomaan reserviläisten osallistumisesta erilaisiin Nato-ajan tehtäviin, ja tiedän, että myös reserviläisissä odotetaan tätä lainsäädäntöä. Toki tämä vaalikausi alkaa kaarrella kyllä kohta loppumetreille mutta vielä tässä olisi aikaa tehdä sitä lainsäädäntötyötä. Reserviläiset ovat kuitenkin erittäin motivoitunutta porukkaa ja varmasti seuraavat tarkalla silmällä myös tätä keskustelua, joten hoputtaisin nykyistä hallitusta säätämään mahdollisesti jo lakeja, että ne sitten olisivat valmiina jo seuraavaa hallituskautta varten. Valitettavasti maailmantilanne näyttää kyllä siltä, että Natolle ja meidän yhteiselle toiminnalle tulee olemaan jatkossa entistä enemmän tarvetta ja tämä meidän eurooppalainen Nato tulee varmasti kehittymään tulevaisuudessa siihen suuntaan kuin sen kuuluu kehittyä ja olisi pitänyt jo kehittyä, ja käyttöä on varmasti myös reserviläisille jatkossa.

Arvoisa rouva puhemies! Aluekehittämisen peruskysymys on, kuka tuntee alueen tarpeet parhaiten ja kenellä tulee olla valta kehittää alueiden tulevaisuutta. Meille, keskustalle, asia on varsin selvä: demokraattisesti johdetuilla sekä paikalliseen asiantuntemukseen ja kumppanuuteen nojautuvilla maakunnilla, ei ministereiden virkamieskoneistolla täällä Helsingissä. Valitettavasti tänne Helsingin suuntaan Suomen hallitus on tätä kehittämistä nyt ajamassa. Tätä kyllä sopii ihmetellä, koska tämmöinen keskittämisen mallihan on ollut käytössä jo Neuvostoliitossa, eikä kovinkaan hyvin seurauksin. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Mielestämme mietintö tunnistaa oikein hyvin nykyjärjestelmän ongelmia. Se tunnistaa hallinnollisen raskauden, rahoituksen sirpaleisuuden ja myös vaikuttavuuden puutteet. Alueiden erilaisuus edellyttää kuitenkin aluelähtöisiä ratkaisuja, ei vallan ohjauksen keskittämistä ministeriöihin. Arvoisa puhemies! Valtion rooli aluekehittämisessä on kylläkin tärkeä, mutta valtion tulee olla nimenomaan mahdollistaja. Vierailin itse tässä alkuviikosta Puolassa, palasin sieltä tänä päivänä pois, ja siellä suurlähettiläs kertoi, kuinka Harri Broman erityisedustajana oli ollut vierailemassa siellä Puolassa ja tutustumassa näihin erityistalousalueisiin. He totesivat, että erityistalousalueet ovat toimineet erittäin hyvin siellä Puolassa. Olenkin jännityksellä nyt seurannut budjettiriihtä ja kokeillut pälyillä tekstiviestejä STT:ltä, sitä, onko budjettiriihestä tulossa nyt sitä kauan odotettua erityistalousaluepäätöstä. Toivon, että jos ja kun sieltä päätös tulisi, niin se olisi sitten aito päätös, niin että lain säätäminen lähtee välittömästi liikkeelle ja että siihen tulee myös ohjattua rahoitusta. Se, että sieltä tulee joku kaunolause, että suunnitellaan ja mietitään ja laitetaan EU:n rahojen piikkiin, ei kyllä Itä-Suomea lämmitä, sen voin kertoa itäsuomalaisena kansanedustajana. Keskustan mielestä aluekehittämisen ydin on luottamuksessa, se on vastuussa ja ennen kaikkea se on tulevaisuudenuskossa. Ja kun ministeri täällä salissa nyt on, niin voin sanoa, että se erityistalousalue toisi aidosti tulevaisuudenuskoa itäsuomalaisille ihmisille mutta ennen kaikkea se toisi tulevaisuudenuskoa itäsuomalaisille yrityksille. Olen itse ollut yrittäjänä 33 vuotta ja tiedän sen, että yrittäjät tekevät kyllä todella paljon ja heillä on ihan uskomaton usko tulevaisuuteen ja sitkeyttä ja myös kriisinsietokykyä, mutta ellei valtio näytä edellä mallia siitä, että myös valtio uskoo itäiseen Suomeen, niin kyllä se usko hiipuu myös siellä yrityksillä ja ihmisilläkin. Toivon kovasti nyt, että sieltä riihestä tulee se paljon odotettu päätös. Maakuntien päätösvalta ei ole uhka Suomelle, vaan se on mahdollisuus Suomelle. Mitä vahvemmat maakunnat meillä on, sen vahvempi Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan. Arvoisa puhemies! Mielestämme saimme hallintovaliokunnassa aikaiseksi varsin hyvän mietinnön, mutta me yhdymme siihen vastalauseen mukaiseen kannanottoehdotukseen, emme niihin ehdotuksiin, mitä hallintovaliokunta teki. Valiokunnassakin tehtiin kolme lausumaesitystä, mutta koska piru piilee yksityiskohdissa, niin niissä hallintovaliokunnan lausumaehdotuksissa oli myös riski siihen, että tätä Helsinki-valtaisuutta entisestään lisätään. Niinpä niissä keskustan omissa kolmessa esityksessä me painotamme yhteistyötä, alueellisuutta ja nimenomaan sitä, että kumppanuudella saadaan asioita aikaiseksi eikä sanelemalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Keskustan mielestä aluekehittämisen ydin on luottamuksessa ja yhteistyössä. Meidän mielestämme valtion rooli aluekehittämisessä on tärkeä, mutta valtion rooli on nimenomaan olla myös mahdollistaja. En voi välttää olla nytten käyttämättä tilaisuutta hyväkseni. Palasin juuri tänä aamuna Puolasta vierailulta, ja tapasimme siellä suurlähettilään, joka kertoi, että erityislähettiläs Harry Broman oli vieraillut siellä Puolassa tutustumassa näihin erityistalousalueisiin ja suurin odotuksin lähti sitten tänne Suomeen. Lähetänkin tässä terveiset sinne budjettiriiheen, että se toivottavasti se erityistalousalue sieltä tulee, koska Puolassa se on toden totta toiminut. Aluekehittämisen on oltava myös aluelähtöistä, ja alueiltahan on tullut nimenomaan vahvaa viestiä siitä, että oikeilla työkaluilla Suomi saadaan nousuun nimenomaan vahvojen alueiden kautta ja alueet ovat myös tämän erityistalousalueen takana. Toivonkin, että ministeri voisi kertoa meille jo etukäteen hyviä uutisia riihestä.

Arvoisa puhemies! Minuun otti yhteyttä läheltä kotitilaani oleva nuori viljelijä. Hänellä on viljatila, ja hän murehti sitä, onko varaa syksyllä satoa kuivata, onko varaa kuivata viljoja. Toisaalta murhe on tällä hetkellä myös siitä, onko varaa keväällä kylvää. Tilanne on nimittäin se, että niin kuivausöljy kuin myös traktorin polttoaineet ovat siinä hintaluokassa, että se vie kannattavuuden aivan kokonaan. Tämän kaiken lisäksi vielä olemme alueella, missä ovat ongelmana nämä valkoposkihanhet, eli viljelijöillä on todellakin tällä hetkellä moninkertaiset haasteet. Luulisi, että huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat sellaisia asioita, mitkä ovat koko kansakunnan asia. Kysynkin teiltä, arvoisa hallitus: Mitä vastaatte tälle nuorelle viljelijälle: kannattaako kylvää, voiko kuivata viljoja? Ja mitä tehdään yleensäkin maatalouden haasteille? Viime kaudella oli energiaveron palautusten tuplaus yksi työkalu. Mikä on se viesti tällä hetkellä? Kohta on kylvöjen aika.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat eri puolilla Suomea tekevät todella arvokasta ja pyyteetöntä työtä. Hallituksen ohjelmassa kirjoitettiin, että tehdään kokonaisuudistus omaishoitoon, mutta siitä taisi kyllä valitettavasti tulla lähinnä opaskirja. Omaishoitajat ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he ovat. Sen lisäksi omaishoitajien vapaapäivät ovat todella kortilla, ja moni omaishoitaja on ottanut minuun yhteyttä ja sanonut, että itse asiassa vapaapäivien pitäminen on lähes mahdotonta. Nyt kysynkin teiltä, hyvä hallitus: Tiedän, että sinne on pieniä parannuksia tullut omaishoitajien palkkatasoon, mutta missä se kokonaisuudistus on? Mitä te vastaatte näille omaishoitajille, ketkä ovat sitä odottaneet?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä sanottiin, niin illalla tunnelma muuttuu paljon leppoisammaksi ja rauhallisemmaksi täällä ja asioista voidaan puhua asioitten oikeilla nimillä ja rauhalliseen tahtiin. Minun on pakko vielä nyt nostaa esille tämä itäisen Suomen tilanne. Minulla on siis se tausta, että viime kuntavaaleihin asti toimin kolme kautta eli 12 vuotta maakuntahallituksen puheenjohtajana. Tietysti maakuntahallituksen puheenjohtajan roolissa ajoin Pohjois-Karjalan asiaa, mutta sitten me tehtiin todella paljon yhteistyötä itäisen Suomen alueitten kanssa. Sitten kun tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tuli ja oltiin yhteisten haasteiden edessä ja itäraja meni kiinni, niin se entisestään tiivisti meidän yhteistyötä. Niinpä sitten siinä vaiheessa, kun tuli pyyntö, että maakunnat, kuusi maakuntaa, lähtisivät yhdessä tuumin miettimään, mitkä ovat niitä tehokkaita toimia ja mitkä auttaisivat alueita eteenpäin, ja lähdettiin sitten valtioneuvoston pyynnöstä tekemään itäisen Suomen ohjelmaan näitä toimenpide-esityksiä, niin voin kertoa, tiedättekö, että sitä työtä tehtiin oikeasti vilpittömästi. Se, mikä siitä teki niin arvokkaamman, oli se, että tavallaan semmoinen alueitten välinen kilpailu hävisi ja me aidosti etsittiin semmoisia yhteisiä ratkaisuja. Ne eivät aina ole helppoja alueitten kesken, kun jokainen haluaa niin sanotusti kotiinpäin vetää, mutta me löydettiin omasta mielestäni tosi hyvä listaus asioita, mitkä parantaisivat itäisen Suomen tilannetta. Virkamiehet tekivät valtavan työn, poliitikot tekivät valtavan työn, ja sitten me luovutettiin se paperi valtioneuvostolle. Se, mikä oli erityisen hyvä asia, oli se, että Harri Broman lähti sitten vetämään näitä asioita valtioneuvostossa, koska kuitenkin tiedetään ja ymmärretään myös se, että paljon on asioita, ja se antoi meille luottamusta siihen, että niitten asioitten perään katsotaan ja vahditaan siellä valtioneuvoston puolella. Harri Broman, jos kuka, tuntee ja tietää meidän tilanteen yrittäjätaustaisena ihmisenä ja yrittäjänä, ja niinpä nyt kaartelenkin sitten siihen pyyntöön teidän suuntaanne, että toivon vilpittömästi nyt, että sieltä itäisen Suomen ohjelmasta oikeasti nousee niitä asioita. Siellä on montakin syytä. Ensimmäinen syy on se, että Harri Broman on antanut omaa aikaansa ihan kaikesta siitä, mitä muuta hän olisi voinut tehdä yritysmaailmassa, Suomen kansan hyväksi, itäsuomalaisten ihmisten hyväksi auttaakseen meitä ja auttaakseen teitä teidän työssänne. Tiedän myös sen, että hänellä on vilpitön halu viedä tätä erityistalousaluetta eteenpäin, ja se viime torstainen kyselytunti oli kyllä oikea järkytys meille Itä-Suomen ihmisille. Se, että valtiovarainministeri suoraan sanoi siitä aitiosta, että ei ole toimenpiteitä tulossa, tarkoittaa sitä, että aikahan loppuu kohta kesken. Nyt on kuitenkin lainsäädäntötyötä tehtävänä, ja teidän pitäisi siellä riihessä sitten tehdä myös rahoituspäätöksiä, elikkä tällä asialla on todellakin kiire. Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen valtioneuvoston itäisen Suomen ohjelma tuli, siitähän puuttuivat rahat ja puuttuivat aikataulut, ja nytten aikataulut näyttävät sitä, että jos ei välittömästi aleta toimeen, niin siitä tulee pannukakku. Se kyllä herättää myös ihmisissä epäuskoa poliittista toimintaa kohtaan, että ensin on suuret odotukset, teetetään ihmisillä työtä, jos se ei sitten toteudu. Eli toivottavasti nytten tulee erilaista viestiä. Juuri ennen kaikkea tämä pääministerin ja valtiovarainministerin välinen ristiveto ja erilainen viestintä on ollut todella outoa. Toivottavasti tulee nyt selkeytystä asiaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, ne aidot työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin. Suurin potentiaali oikeastaan tällä hetkellä uusille työpaikoille olisi yksinyrittäjillä ja mikroyrittäjillä, tämmöisissä alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä ja yrittäjillä. Itse aloittelin yrittäjäuraani tosiaan yli 20 vuotta sitten, ja muistan kyllä, miten iso asia oli palkata se ensimmäinen työntekijä, koska silloin aidosti vilpittömästi ymmärtää sen, että sinulla on vastuu sen ihmisen elinkeinosta ja toimeentulosta ja perheestä. Monesti kävi niin, että maksoin työntekijälle palkan, mutta en pystynytkään sitten maksamaan itselleni siinä kuussa palkkaa. Mikroyksinyrittäjät ovat antaneet monia eri vaihtoehtoja siihen, miten voitaisiin helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ensimmäisenä siellä on noussut YEL-maksu. Nyt kysynkin ministeriltä: Kuinka tämä YEL-uudistus nyt etenee, koska se on aivan selvä tulppa ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle? Keskusta on myös esittänyt sivukulujen puolittamista tämän ensimmäisen työntekijän kohdalla. Jopa 30 000 uutta työpaikkaa voisi syntyä yksinyrittäjille ja mikroyrityksiin.

Arvoisa puhemies! Työpaikat ovat se valo, jota koko Suomi nyt todellakin tarvitsee. Työpaikat syntyvät siellä, missä lamppu syttyy aamulla ani varhain ja sammuu viimeisenä illalla, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä aivan kautta Suomenmaan. Siellä, missä yrittäjä tuntee työntekijänsä nimeltä. Siellä, missä vastuu kulkee sydämen kautta. Kun yrittäjä uskaltaa palkata, yhden ihmisen elämä muuttuu. Siinä hetkessä näet syntyy työpaikka. Nyt asiat menevät aivan väärään suuntaan. Olen ollut yrittäjänä vähän yli 20-vuotiaasta asti. Tiedän omakohtaisesti, miten vaikea paikka yrittäjälle on lomauttaa tai irtisanoa työntekijä. Sinä tunnet ihmisen, tunnet hänen perheensä ja tiedät hänen elämäntilanteensa. Silti vastaan voi tulla päivä, jolloin luvut eivät kerta kaikkiaan valehtele, jolloin kassassa ei vaan ole tarpeeksi, jolloin vaihtoehdot ovat loppuneet. Se päivä on aivan liian monessa yrityksessä juuri tänään. Pahimmillaan edessä voi olla konkurssi. Kun yrittäjä kaatuu, ei katoa vain yritys, vaan katoaa se työpaikka. Arvoisa puhemies! Ei tämä lama todellakaan tullut tyhjästä. Ei tämä työttömyys ole sattumaa. Eivät nämä konkurssit ole kohtalon oikkuja. Ne ovat pitkälti seurausta tämän hallituksen politiikasta, [Arto Satonen: Aika paksua!] tehdyistä ja tekemättömistä päätöksistä. [Ben Zyskowicz: Onkohan tuo totta!] Hätkähdin, kun luin pääministerin ensin syyttävän yrittäjiä työttömyydestä ja sitten toteavan, että isot ratkaisuthan on jo tehty. Kävikö mielessä katsoa peiliin? Onko varaa olla tekemättä mitään, kun Suomessa on Euroopan pahin työttömyys? [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!] Tulen itse Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Maakunnassamme on ankara työttömyys. Viime viikolla kuulimme valtiovarainministeriltä, että erityistalousalueeseen itäiseen Suomeen ei ole suunnitteilla suurempia toimenpiteitä. Se on aivan käsittämätöntä. Keskustan ja monien muidenkin esittämä erityistalousalue voisi tuoda työpaikkoja, kasvua ja ennen kaikkea elinvoimaa itäiseen Suomeen. Arvoisa puhemies! Onneksi hallituksen politiikalle on vaihtoehto. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat todellakin parempaa. Keskusta loisi pienille ja keskisuurille yrityksille kautta maan parempia kasvu-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Verottaisimme yrityksen sisään jätettävää tulosta vähemmän. Parantaisimme yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Nopeimmin työpaikkoja voisi tulla alle kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin. Siksi me palauttaisimme kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Se auttaisi etenkin mikro- ja yksinyrittäjiä. Alentaisimme työnantajamaksuja, jotta yhä useammalla yrittäjällä olisi kannuste työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön. Puolittaisimme sivukulut ensimmäisen vuoden ajaksi, jotta yrittäjällä olisi tuntuvasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palkata ensimmäinen työntekijä. [Arto Satonen: Ja paljonko maksaa?] Laittaisimme koko maassa liikkeelle myös teiden, ratojen ja muiden väylien ja rakennusten korjausohjelman. Se auttaisi ennen kaikkea vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja toisi työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Arvoisa puhemies! Työpaikka ratkaisee monesti, jäädäänkö jollekin kotiseudulle vai lähdetäänkö. Jokainen yksikin työpaikka on merkittävä asia. Yksi työpaikka voi olla nuori, joka ei muutakaan pois. Se voi olla lapsi, joka saa kasvaa lähellä isovanhempia. Tai se voi olla kokonainen perhe, joka uskaltaa jäädä sinne, missä juuret ovat syvällä. Kodeissa ja työpaikoilla koko maassa tarvitaan nyt toivon näköaloja. Nyt pitää pystyä asettumaan sekä työntekijän palkkaamista miettivän yrittäjän että työttömäksi joutuneen tai sitä pelkäävän ihmisen asemaan — ja tehdä sen mukaisia päätöksiä. Suomi tarvitsee nyt kerta kaikkiaan suunnanmuutoksen. Kannatan edustaja Kettusen tekemää epäluottamuslausetta.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että EU:n edunvalvonta meni hallitukselta mönkään, niin toden totta myös Itä-Suomen ohjelman edistäminen on mennyt teiltä mönkään. Harri Broman on ollut Itä-Suomen erityislähettiläänä viemässä asioita eteenpäin siellä valtioneuvostossa, ja siellä on muun muassa keskustan aikaisemmin esittämä erityistalousalue Itä-Suomeen, ja EK:kin on tämän esittänyt. Nyt haluaisinkin kysyä: miten on, varapääministeri Purra, eteneekö erityistalousalue nyt puolivälin kevään riihessä, vai jääkö sekin vain kauniiksi sanoiksi teidän hallitukseltanne?

Arvoisa rouva puhemies! Mikäli nyt käsittelyssä oleva laki menee läpi eduskunnasta esityksen mukaisena, se tulee kostautumaan meille suomalaisille valtavana tietoturvariskinä, yhteiskunnalle kalliina ja kunnallisia palveluja alas ajavana lakina. Siitä tulee historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pienet kunnat pois Suomen kartalta — kaikki tämä perussuomalaisten tuella. Lähes 700:sta lausunnonantajasta noin 85 prosenttia suhtautuu lausuntokierroksella olleeseen hankintalakiluonnokseen vähintäänkin kriittisesti. Joukossa oli myös ministeriöitä. Silti hallitus ajaa härkäpäisesti esitystään läpi. Kyse on kyberturvallisuudesta, huoltovarmuudesta, ruokahuollosta, palkkahallinnosta ja pesulapalveluista, ja putken päässä on aina palveluja tarvitseva ja veroja maksava ihminen. Lausuntokierroksella kritiikki koski ennen kaikkea puutteellista ja kiireessä tehtyä valmistelua, kunnille aiheutuvia huomattavia kustannuksia sekä suurta hallinnollista kuormaa. Myös tuo hatusta vedetty kymmenen prosentin sidosyksikön omistusraja koettiin hankalaksi ja kyseenalaiseksi. Myös huoltovarmuus ja kyberturvallisuus voivat vaarantua, sekä kunnallinen itsehallinto ja palveluiden vakaus ovat uhattuina. Lausunnonantajien mukaan markkinat eivät pysty vastaanottamaan yhtäaikaista kilpailutusvyöryä, jos markkinoita ylipäätäänkään on tarjolla kaikkialla Suomessa. Silmiinpistävintä valmistelussa oli vaikutusarvioiden sivuuttaminen. Siihen kiinnittivät huomiota ensin lausunnonantajat ja sen jälkeen lokakuussa 25 lainsäädännön arviointineuvosto. Hallituksen halua runnoa kiistanalainen lakiesitys läpi kuvaa hyvin myös se, että tammikuussa 26 oikeuskansleri pysäytti esityksen etenemisen valtioneuvoston istuntoon, koska esityksessä pyrittiin välttämään esityksen vieminen eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Myöskään lakimuutoksen vaikutuksia erityisesti sen aiheuttamista kustannuksista kunnille ei oltu arvioitu riittävästi. Hankintalain muutoksen laajoja vaikutuksia julkisen sektorin kriittiseen tukipalvelukenttään ei tunnisteta lausunnoilla olevissa työryhmän mietinnöissä. Arvoisa puhemies! Teen itse työtä täällä eduskunnassa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parissa. Tässä maailmantilanteessa pidän tätä lakia järjettömänä myös turvallisuuden näkökulmasta. Kerron tässä esimerkin Itä-Suomesta: ISLAB hyvinvointiyhtymä tuottaa laboratoriopalvelut Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueille. ISLABin hyvinvointiyhtymä on in-house-yhtiöiden pienomistaja. Hyvinvointiyhtymän tuottamat laboratoriopalvelut ovat kriittisiä terveydenhuollolle 24/7, jokaisella hetkellä ja kaikissa tilanteissa. Vuositasolla yhteisessä turvatussa verkossa liikkuu noin miljoona näytettä. Laboratoriopalveluille välttämätöntä on häiriötön ja turvallinen tietoliikenne. Kyseessä ovat arkaluontoiset henkilötiedot, ja potilasturvallisuuden kannalta toiminnan häiriöttömyys on erittäin kriittistä. Suuri huoli tässä hallituksen esityksessä kohdistuu juuri ict-palvelujen käytännön toteutukseen avoimilla kilpailutusmarkkinoilla tietoturvan, häiriöttömyyden, huoltovarmuuden ja valmiuden näkökulmasta. Nyt ISLAB käyttää hyvinvointialueiden kanssa yhteistä verkkoa, mikä on runkoverkko, ja 24/7-tietoturvavalvontaa. Tähän verkkoon on viime vuosina merkittävästi panostettu tietoturvan, häiriöttömyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Miettikää sitten näitä pienien kuntien tilanteita. Tietoturvallista yhtenäistä infraa on rakennettu vuosia, ja merkittävä osa julkista sektoria jäisi jatkossa tämän yhtenäisesti järjestetyn infran ja sen ympärille rakennettujen palveluiden ulkopuolelle. Ja kun mietitte, mitä palveluita siellä verkossa on, siellä on kriittisiä toimintoja, kuten oppilaitosten ja henkilöstöhallinnon sekä energia- ja vesihuoltojärjestelmän verkkoja — erittäin kriittisiä turvallisuuden kannalta. Voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki. Hallituksen esityksessä valtion kyberturvallisuusjohtaja arvioi vaikutusten olevan aivan kestämättömiä: ”Valtion kyberturvallisuusjohtajan näkemyksen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romutettaisiin uudistuksen toteutuessa, sillä nykyisissä yhteistyörakenteissa osaaminen on ollut käytettävissä ja turvaamassa palveluiden jatkumista yhteisesti sidosyksiköiden kautta. Edelleen kyberturvallisuusjohtajan arvion mukaan vaikutukset olisivat nykyiset, koko ajan lisääntyvät uhkakuvat huomioiden, täysin kestämättömiä.” Arvoisa puhemies! Luulisi edes rahan merkitsevän hallitukselle, jos ei tietoturvan. Hallitus myöntää, että kertaluontoiset kustannukset kunnille ja hyvinvointialueille olisivat jopa 410—450 miljoonaa euroa, eivätkä tässä ole välttämättä edes kaikki kustannukset mukana. Kuntaliitto on aiemmin arvioinut kustannukset 600 miljoonaksi euroksi, ja tälle hallituspuolueet nauravat. Olenkin sitä mieltä, että jos talous ei ole kerran syynä tähän hallituksen esitykseen eikä turvallisuudesta välitetä, niin tässä ei ole mitään muuta kuin ideologinen tausta keskittämisestä. Tällä halutaan ajaa pieniä kuntia alas, seuraavaksi halutaan ajaa alas hyvinvointialueita ja maakuntaliittoja. Tämä on kaikkien aikojen keskittäjähallitus.

Arvoisa puhemies! Vaikka olenkin yrittäjätaustainen kansanedustaja, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on aivan täysi katastrofi. Näyttää siltä, etten ole ainut, koska jos tuli noin 700 lausuntoa ja näistä 85 prosenttia oli kriittisiä tätä lakia kohtaan, niin kyllä täytyy sanoa, että silloin pitäisi myös ministeriössä herätä tähän. Pahoin pelkään, että mikäli tämä laki tulee tällaisenaan menemään tästä salista läpi, se kostautuu kyllä yhteiskunnalle valtavana tietoturvariskinä, se tulee olemaan kallis yhteiskunnalle ja sillä tullaan ajamaan kunnallisia palveluita alas. Pelkään, että tästä tulee tämmöinen historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pieniä suomalaisia kuntia pois Suomen kartalta. Ja kaikki tämä perussuomalaisten tuella.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt muutamat hyvinvointialueet saavat sitä lisäaikaa, mutta olen todellakin huolissani niistä hyvinvointialueista, mitkä eivät saaneet lisäaikaa. Siellä alueillahan on tehty jo valtavasti työtä ja tehty toimenpiteitä, ja kyllä tämä tervehtyminen on puhtaasti hyvinvointialueitten ansiota — sanotaanko näin, että hallituksesta huolimatta. Sain tänä aamuna puhelun heti aamutuimaan eräältä ikäihmiseltä, ja täytyy sanoa, että en ole ihan äsken niin tuskaista, itkuista puhelua saanut. Hän oli aidosti, vilpittömästi huolissaan omasta ikääntymisestään ja hoivasta ja siitä, missä häntä hoidetaan ja joutuuko hän kuinka kauas läheisistään. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä hyvinvointialueet ovat joutuneet tekemään tosi rankkoja päätöksiä — varsinkin kun täällä vielä toinen ministeri on vienyt rahoitusta ja toinen ministeri sitten moittii hyvinvointialueitten päättäjiä. Haluaisin kysyäkin nyt: Mikä on teidän viesti tälle ikäihmiselle, joka varmaan seuraa myös tätä keskustelua? Täytyykö hänen olla huolissaan nyky-Suomessa ikääntymisestä?