Eerola Juho

Arvoisa rouva puhemies! Kun tuossa hetkeä aikaisemmin kuuntelin ministeri Essayahin vastaukset, joita hän on tänään antanut, niin on pakko todeta, että tällä kaudella on viimeinkin tehty paljon sellaisia maataloutta tukevia toimenpiteitä, jotka pikkuhiljalleen sitten parantavat kauan kärsinyttä alaa. Viime kaudella nämä toimenpiteet, joita nyt vaaditaan tehtäväksi, jäivät hyvin pitkälti tekemättä. Kuten edustaja Simula tuossa hetkeä aikaisemmin osuvasti totesi, silloista hallitusta tuntuivat täällä salikeskustelussa kiinnostavan enemmän sukupuolen kuin sukupolven vaihtamiseen liittyvät seikat ja kysymykset. [Veronika Honkasalon välihuuto — Mai Kivelän välihuuto] No, kaikki ei tietenkään ole vieläkään hyvin. Sikarutto ja energian hinnannousu, tämäntyyppiset kysymykset, vaikeuttavat entisestään. Mutta nämä nyt tehdyt toimenpiteet, mitä tässä on tänään käyty läpi, ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat alkaneet kääntämään tätä suuntaa, ja se näkyy nyt tällä hetkellä luottamusta ja uskoa mittaavissa kyselyissä, joita maatalousalan työntekijöille ja yrittäjille on tehty, ja siitä kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Mäenpää tuossa oikeastaan sanoi hyvin pitkälti sen, mitä itsekin ajattelin sanoa. Vuodesta 2011 lähtien olen täällä ollut ja katsellut tätä tilannetta ja huomannut, että täällä on suunnilleen kaksi puoluetta, jotka kannattavat sitä, että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi energiamuodoksi, ja ne ovat keskustapuolue ja perussuomalaiset. Aina tilanne kääntyy siihen, että keskenään aletaan riitelemään tästä, kun voisi pikemminkin tehdä yhteistyötä eikä syytellä siitä, mitä toinen on jättänyt tekemättä tällä kaudella ja mitä toiset ovat jättäneet tekemättä viime kaudella ja sitä edellisellä kaudella. Siitä on kohta suunnilleen 25 vuotta aikaa, kun suunnilleen arvalla ratkaistiin täällä, onko turve uusiutuvaa vaiko ei, ja sitten kuitenkin samalla leveysasteella on muita maita, joissa turve määritellään uusiutuvaksi. On tämä surullista. Täällä on muutama vihreä paikalla, mutta muuten on lähinnä perussuomalaisia ja keskustalaisia keskustelemassa tästä aiheesta, ja sitten me aletaan riitelemään tässä keskenämme, kun pikemminkin pitäisi löytää yhteinen sävel. Turve on minun näkemykseni mukaan tässä rauhattomassa maailmantilanteessa kaikin puolin semmoinen, että se pitäisi hyvin äkkiä määritellä huoltovarmuuden kannalta uusiutuvaksi energiamuodoksi.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä kyseinen esitys iskee suoraan sinne, missä konnan sydän sykkii, eli lompakkoon, setelitukkuihin ja prameisiin statussymboleihin. Nämä jengiläisten kultakellot ja kaikennäköiset rahasäkit on saatava valtiolle, jotta rikollisen elämäntavan houkuttelevuus romahtaisi. Nyt tehdään lopputili siitä periaatteesta, että rikos kannattaisi. Tähän asti ammattirikolliset ovat voineet naureskella viranomaisille ja esitellä verottomia luksusautojaan ilman päivänkään rehellistä työkokemusta. Kun poliisi on kysynyt näitten varojen alkuperästä, niin vastaukseksi on riittänyt ylimielinen olan kohautus. Tämän esityksen myötä tuo röyhkeys loppuu. Hallitus tuo lakiin selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamuksen. Jatkossa näyttökynnystä alennetaan sillä tavoin, että jos kotietsinnässä löytyy säkeittäin rahaa eikä rehellistä tulonlähdettä ole olemassa, omaisuus takavarikoidaan valtiolle varsinaiseksi rosvoveroksi ilman, että viranomaisten täytyy osoittaa yhtä tiettyä sekunnilleen yksilöityä rikoshetkeä. Tämä on merkittävää etenkin tänä päivänä, kun rikollisuus ja rikoshyöty liikkuvat rajojen yli aiempaa paljon helpommin ja samoin myöskin noitten tietoliikenneyhteyksien avulla. Erityisen ylpeä olen siitä, että perussuomalaisen ministerin johdolla Suomen hallitus ei tyydy pelkästään EU-direktiivin minimitasoon ja harmaaseen virkamiesmukavuuteen. Nyt käytetään kansallista liikkumavaraa täysimääräisesti ja mennään EU-vaatimuksia pidemmälle, kuten ministeri tuossa aiemmin kuvasi. Laki ulotetaan koskemaan laajasti eri rikoksia, kuten muun muassa laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä, ja sillä halutaan putsata katumme ja varjoyhteiskuntamme rikoshyödystä sataprosenttisesti. Jos Brysselistä meille annetaan talikko, niin nyt me hitsataan siihen muutama lisäpiikki, jotta järjestäytynyt rikollisuus saadaan sinne talikon nokkaan. Ja niille ketkuille, jotka luulevat välttävänsä oikeutta juoksemalla haastemiehiä karkuun, on luvassa kylmää kyytiä. Omaisuuden menettämisvaatimus voidaan jatkossa antaa tiedoksi kuuluttamalla, jos rikollinen leikkii näkymätöntä miestä vaikkapa anomalla turvapaikkaa Venäjältä. Voit juosta, mutta rahojasi et saa mukaan, vaan valtio viepi ne. Laki palauttaa tavallisten, rehellisten veronmaksajien oikeustajun. Rikollisten rahoilla paikataan jatkossa valtion kassaa ja parannetaan markkinoiden tasapuolisuutta. Arvoisa rouva puhemies! Tänään on ministeri Meren kanttiinista tullut monta hyvää esitystä tänne käsiteltäväksi. Pidän tämän hallituksen oikeuspoliittisesta linjasta, joka on ”rajat kiinni, rosvot kiinni, naama kiinni”.

Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri ja läsnä olevat kansanedustajat! Kuten on aiemminkin todettu, nämä pitkät käsittelyajat heikentävät meidän oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Ministeri Meri päätti oman puheenvuoronsa äsken jotenkin siihen tapaan, että on kaikkien asianosaisten — ja minun mielestäni vielä ennen kaikkea sen rikoksen uhrin — etu, että tämä rikosprosessi etenee ripeästi. Tämä sujuvampi rikosprosessi lisää oikeudenmukaisuutta ihan kaikille osapuolille, jotka tässä sitten mukana ovat. Meillä perussuomalaisilla onkin tässä hallituksessa ollut selkeä linja: puheet sikseen, byrokratia romukoppaan ja vauhtia asioitten hoitamiseen. Nykyisellään yksinkertaistenkin rikosasioitten käsittely on voinut venyä kohtuuttomasti tämän vanhanaikaisen lainsäädännön vuoksi, jota nyt toki tällä kaudella on korjattu ja nyt korjataan edelleen. Viranomaisten kädet on ollut sidottu pyörittämään paperisotaa, joka ei yleensä oikein johtanut mihinkään tai ainakaan mihinkään toivottuun. Hallitus karsii nyt esitutkintavaiheesta tyhjänpäiväisen työn ja antaa tutkinnanjohtajille aiempaa enemmän toimivaltaa. Viranomaisten rajalliset resurssit on kohdistettava sinne, missä niitä eniten tarvitaan, eli vakavimpien rikosten ja vaativampien kokonaisuuksien hoitamiseen. Erityisen hieno ja odotettu uudistus tässä nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä on tämä saatavillaolohaasteen korjaaminen, mitä ministeri tuossa valaisi. Nyt tehdään loppu siitä älyttömyydestä, että rikoksesta epäilty voi piileskelyllään pysäyttää koko suomalaisen oikeuslaitoksen, tai jos nyt ei koko suomalaista oikeuslaitosta, niin ainakin oman asiansa käsittelyn. Tähän asti haastemiehiä pakoilevat konnat ovat voineet leikkiä viranomaisten kanssa kuurupiiloa ja luulla, että oikeus ei heitä saavuta, jos vain vetää verhot kiinni ja peiton korville. Jatkossa tämä oikeuden pakoilu ja tämmöinen kuvailemani kuurupiilo loppuu, sillä haaste voidaan antaa tiedoksi jo esitutkinnan yhteydessä. Oikeussaleissa ei enää jatkossa katsella tyhjiä tuoleja, kuten minä nyt katselen tätä puhetta pitäessäni. Oikeussaleissa ei tulla näin tekemään siksi, että joku on päättänyt ryhtyä tavoittelemattomaksi. Lisäksi näille käräjäoikeuksille annetaan mahdollisuus asettaa määräaika näitten todisteitten esittämiselle, eli niin kuin ministeri äsken kuvasi, tämä todisteprekluusio. Se sitten estää sen, että asioita viivytetään tahallaan vetämällä viime hetkellä joitain ässiä hihasta kuin Kummelin sketsissä konsanaan taannoin. Tämä esitys on täysin perussuomalaisten muinaistenkin vaaliohjelmien ja ajaman linjan mukainen, eli puretaan turhaa sääntelyä ja annetaan viranomaisille työrauhaa ja vahvistetaan rikosvastuun toteutumista. Nopeampi prosessi säästää myöskin veronmaksajien rahoja, kun valtion ei tarvitse maksaa näitä kalliita viivästymishyvityksiä. — Kiitokseni.

Arvoisa puhemies, ministeri Meri ja läsnä olevat kansanedustajat! Tämä esitys näkemykseni mukaan palauttaa vankiloihimme sitä jämäkkyyttä ja järjestystä, jota suomalainen yhteiskunta oikeutetusti vaatii. Vankilan tehtävähän on panna rangaistukset täytäntöön turvallisesti eikä niinkään mahdollistaa rikollisen toiminnan jatkamista muurien sisäpuolelta tai sitten muurien ulkopuolelta vankilomien aikana. Esityksen tärkein viesti on hyvinkin selvä: vaarallisten vankien paikka ei ole vankilomilla. Hallitus tiukentaa poistumislupien turvallisuusarviointia huomattavasti. Jatkossa on oltava täysi varmuus siitä, ettei vanki vaaranna kenenkään turvallisuutta tai jatka rötöstelyjään loman aikana. Kansalaisten turvallisuus menee aina rikollisten lomaoikeuksien edelle. Toiseksi hallitus iskee lujaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen vankiloissa. Näitten jengipomojen ja jr-vankien vaikutusmahdollisuuksia rajoitetaan eristämällä heidät muista vangeista tehostetun valvonnan osastoille. Selkeyttämällä ja yhtenäistämällä vartijoiden valvontatoimivaltuuksia varmistetaan se, että henkilökunnalla on vihdoinkin selkeät työkalut ja valtuudet pitää nämä jengit kurissa ja herran nuhteessa. Kun säännöt ovat selvät, paranevat sekä vankilaturvallisuus että henkilökunnan ja vankienkin oikeusturva. Me eletään maailmassa, jossa meidän on varauduttava myös pahimpaan. Siksi onkin erinomaista, että tässä nyt tällä lailla säädetään Rikosseuraamuslaitokselle selkeitä toimivaltuuksia vakaviin yhteiskunnallisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Jos kriisi iskee, voidaan vankien oikeuksia, tapaamisia ja toimintoja supistaa tai jopa keskeyttää. Turvallisuus ja rangaistusten täytäntöönpano eivät saa vaarantua sekunniksikaan, oli tilanne sitten mikä hyvänsä. No, ettei kuulostaisi liian raa’alta ja kovalta, niin samaan aikaan, kun tässä esityksessä kuitenkin tehdään välttämättömät ja huomattavat kiristykset tähän turvallisuuteen, hallitus kuitenkin tukee vankien tällaista todellista kuntoutumista ja rikoksetonta elämää vapauttamisen jälkeen, kuten ministeri Meri tuossa esittelypuheenvuorossakin kertoi. Tämä on erittäin tärkeää ja järkevää kaikin tavoin ja auttaa näitten vankien siviiliin sopeutumisessa. Kaiken kaikkiaan tämä esitys lisää turvallisuutta ja parantaa meidän seuraamusjärjestelmämme uskottavuutta ilman, että tämäkään esitys mitään merkittäviä lisäkustannuksia meille veronmaksajille aiheuttaa, siitä kiitokseni.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Meri, tosiaan lakivaliokunnan puheenjohtajana ja perussuomalaisena kansanedustajana, ihan Suomen kansalaisena muutenkin totean heti alkuun, että ihmiskauppa on vastenmielistä, usein kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, johon Suomessa on puututtava kovalla kädellä. Meillä on kotipuolesta Kotkan akkumateriaalitehtaalta nyt karmivia esimerkkejä ihan viime ajoilta. Toivottavasti näissä Googlen investoinneissa, mitä nyt Haminan suuntaan on tulossa, voidaan nämä välttää. No, tällä esityksellä hallitus justiinsa tekee niin, että vältettäisiin: annetaan viranomaisille järeämmät työkalut rikollisen toiminnan repimiseksi juurineen. No, ennen kaikkea ihan uutenakin asiana tässä ovat nämä sijaissynnytykset ja niitten epäkohtiin puuttuminen. Kuten ministeri Meri tuossa totesi, niin tavallaan tällaisiin perusteltuihin laillisiin sijaissynnytyksiin ei sitten niinkään puututa, mutta tämmöisiin sijaissynnytyksiin, joiden voidaan todeta olevan ikään kuin ihmiskauppaa niin että sitä kohtua ikään kuin jollain lailla pakotetaan käyttämään tähän, ollaan nyt puuttumassa. Kaksi merkittävää parannusta, mitä tämä minun näkemykseni mukaan tuo: Ensinnäkin kriminalisoidaan ihmiskaupan uhrin palvelujen tietoinen hyväksikäyttö. Se iskee minun näkemykseni mukaan suoraan kysyntään. Eli viesti on selvä sekä yksityishenkilöille että myöskin tälleen moraalittomasti toimiville yrityksillekin: ihmisarvon polkemisella tienatut eurot tai halvat palvelut tuovat jatkossa ankarat rikosoikeudelliset seuraukset. Suomessa ei jatkossa tulla katsomaan sormien lävitse sitä, että joku hyötyy toisen ihmisen hädästä ja orjuuttamisesta. Toisekseen viranomaisille annetaan tehokkaat ja modernit tutkintakeinot: pakkokeinolaki, poliisilaki. Rikolliset käyttävät nykyisellään, niin kuin on nähty, surutta hyväkseen avoimia rajoja ja digitaalisia alustoja. Siksi poliisin ja Rajavartiolaitoksen tiedonhankintaa on entisestään vahvistettava. Meidän pitää suojella näitä yhteiskunnan heikompia, haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja etenkin lapsia. Se onnistuu vain siten, että poliisilla on valtuudet toimia eikä pelkästään seurata vierestä. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on turvallinen maa, jossa laki määrittää yhteiskuntajärjestyksen. Ei saa päästää syntymään sellaista tilannetta Suomeen, meidän omaan kotimaahan, että syntyisi erilaisia varjoyhteiskuntia, joissa ihmisiä kohdellaan kauppatavarana. Tämä esitys vahvistaa turvallisuutta ja suojelee viattomia ihmisiä ilman, että se aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia meille veronmaksajille. Tämä on mielestäni erittäin vastuullista oikeuspolitiikkaa. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa rouva ministeri, tämä esitys rikostiedustelulainsäädännöksi on pitkään odotettu suunnanmuutos, jossa poliisille viimeinkin annetaan tarvittavat työkalut torjua rikollisuutta ennen kuin veri virtaa ja luodit viuhuvat. Poliisin toimintalogiikassa siirrytään tällaisesta vanhanaikaisesta — tai ei pelkästään vanhanaikaisesta, vaan vähän jälkeenjääneestä — rikosten jälkiselvittelystä nykyaikaiseen uhkaperusteiseen rikostiedusteluun. Tämä nykytilanne on ollut aika kestämätön, jos näin uskallan sanoa. Poliisin on pitänyt odottaa kädet sidottuina — siis silleen kuvaannollisesti sidottuina — että rikollisverkoston suunnitelmat etenevät riittävän pitkälle ennen kuin pakkokeinoihin on voitu tarttua, ja se on nykytilanteessa hölmöläisen hommaa. Kun järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja etenkin vielä tämä digitaalinen rikollisuus kolmantena kehittyvät koko ajan niin suurella vauhdilla, ettei perässä meinaa pysyä, niin sen tähden pitää mennä sinne edelle. Poliisi ei voi tässä tilanteessa seurata tilannetta pelkästään vierestä ja odottaa, että jotain tapahtuu. Meidän ei tarvitse muuta kuin katsoa lahden yli naapuriin, Ruotsin suuntaan, jotta voidaan nähdä, mitä tapahtuu, jos silmiä liian pitkään ummistetaan tai koetetaan katsoa sormien välistä. Ruotsin jengikehitys ja sieltä meille rantautuva rikollisuus on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun rikollisrakenteiden annetaan pitkän aikaa juurtua yhteiskuntaan. Sekä Ruotsin viranomaiset että ministerit ja muut poliitikot ovat varoittaneet meitä ihan julkisestikin jo, että toimikaa ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen strategia ei voi olla pelkästään tulipalojen sammuttaminen, vaan niitten syttymisen estäminen. Tämä esitys ei anna suojaa edes kaikkein härskeimmille rikollisille työtavoille. Siihen tarvitaan vielä lisää työkaluja. Ruotsista tiedetään, että jengit käyttävät tietoisesti hyväkseen alle 15-vuotiaita lapsia, koska heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta. No, tämän esityksen myötä rikollisorganisaatiot eivät saa tiedustelusuojaa käyttämällä lapsia juoksupoikinaan. Tietyissä tilanteissa nämä rikostiedustelukeinot voidaan kohdistaa myös alaikäiseen, mikäli oikein tämän esityksen tutkailin. Tässä myös suojataan suomalaista yhteiskuntaa, oikeusvaltiota ja kansalaisten, meidän ihan kaikkien, turvallisuutta, kun tätä lainsäädäntöä viedään eteenpäin. Toivotaan, että valiokunnassa käsittely menee nopeasti. Kannatan lämpimästi ja vielä kerran kiitän.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on eläinten hyvinvoinnin kannalta historiallinen ja jämäkkä teko eläintensuojelun puolesta. Kuten oikeusministeri Leena Meri — joka muuten on monessa yhteydessä kunnostautunut eläinten oikeuksien vankkana puolestapuhujana — on todennut, eläimet ovat puolustuskyvyttömiä ja ne eivät voi suojella itse itseään, vaan se on meidän ihmisten tehtävä. Eläimiä kaltoin kohtelevat ihmiset eivät yksinkertaisesti ansaitse pitää eläimiä. Näin on ministeri Meri todennut, ja tässäkin istunnossa edustaja Sarkomaa tätä jo aiemmin siteerasi. Tämä uudistus iskee suoraan ongelman ytimeen. Ensinnäkin rangaistukset kovenevat. Eläintenpitokielto määrätään jatkossa lähes poikkeuksetta jo perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta. Sen vähimmäiskesto kolminkertaistetaan yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, ja törkeässä rikoksessa minimikielto on sitten se viisi vuotta. Nykyisin näitä kieltoja on ollut lähes mahdotonta valvoa, kun on ollut tämä kotirauha ja sen piiri. Nyt korjataan tätä rangaistusasteikkoa niin, että poliisille annetaan kotietsintäoikeus, kun eläintenpitokiellon rikkomista epäillään. Kiinnijäämisriski kasvaa ratkaisevasti, eikä eläimiä enää piilotella viranomaisilta olohuoneissa. Tämä uudistus, niin kuin ministeri Meri tuossa jo aiemmin totesi, ei alun perin ollut hallitusohjelmassa, mutta sinnikkäiden, asiaansa uskovien edustajien ja etenkin ministerin itsensä toimesta, heidän aloitteestaan ja tahdonvoimallaan, tämä tosiaan viime vuonna saatiin mukaan. Sitten oppositiosta, erityisesti vihreiden ja vasemmistoliiton suunnalta — joita muuten nyt ei näy salissa yhtään, vaikka heille ikään kuin tärkeää asiaa täällä käsitellään, ei näy kiinnostavan — on vuosien aikana kuultu paljon puhetta ja kauniita korulauseita eläinten oikeuksista, mutta silloin, kun he itse viime kaudella istuivat hallituksessa, he eivät saaneet aikaiseksi yhtikäs mitään eläintenpitokieltojen tehostamiseksi tai rangaistusten koventamiseksi, ja nyt tosiaan eivät ole täällä salissa edes kiittämässä tätä hallitusta, joka asian panee kuntoon. No, samoin on totta — oppositiosta sentään edustaja Kallio hienosti istuu paikalla ja osallistuu keskusteluun — että nämä ongelmat, joita, edustaja Kallio, kuvasitte lihakarjataloudessa ja jotka viljelijöitä koskettavat, ovat täysin totta, ja pitää valiokuntakäsittelyssäkin kiinnittää huomiota siihen, että tilanne tältä osin ei sitten siinä pahene karjankasvattajien osalta. Mutta nämä ongelmat, mitä te kuvasitte, ovat sellaisia, mitä on ollut. Niitä oli olemassa viime kaudella. Keskustalla oli asiasta vastaava ministeri sitä edellisellä kaudella, kun keskusta oli hallituksessa. Nämä kaikki samat ongelmat olivat olemassa jo silloin, ja niitä ei silloinkaan laitettu kuntoon. Teot ratkaisevat, eivät tyhjät puheet tai mielikuvat. Tämä hallitus tekee sen, minkä edelliset jättivät tekemättä. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos, ministeri Meri, mainio esitys jälleen kerran. Toivottavasti kukaan ei suotta nyt pahoita mieltään tästä uuskielestä, kun tämä mies-sana putoaa pois ja jatkossa puhumme vain välitysmenettelystä emmekä välimiesmenettelystä. Joskus on tämmöisistäkin tullut riitaa. Tämä on kuitenkin muuten kaikilta osin oikein mainio. Tämä hallituksen esitys nimittäin tästä uudesta välimenettelylaista on paitsi oikeuspolitiikkaa myös täysveristä talous- ja kilpailukykypolitiikkaa. Siksi se on mielestäni nopeasti saatava voimaan. Tällä uudistuksella ei nimittäin vain päivitetä lakikirjaa, vaan sillä parannetaan Suomen asemaa kansainvälisessä talouskilpailussa. Kun yritykset riitelevät, kuten ministeri Meri tuossa edellä kertoi, niin kyse saattaa olla miljoonista euroista, ja vanha, kankea lainsäädäntömme on tarkoittanut sitä, että kansainväliset suuryritykset ovat yleensä kiertäneet Suomen kaukaa ja vieneet riitansa joko Tukholmaan tai Lontooseen tai muille maille vierahille. Silloin myös tästä riidanratkaisusta syntyvät miljoonatulot ja asiantuntijapalkkiot ynnä muut verotulot ovat valuneet muiden maiden kassoihin. Tämä on mielestäni ollut ihan hölmöläisen hommaa, ja tälle nyt onneksi saadaan piste aikaiseksi. Tämä esitys antaa selvän suuntaviivan. Teemme Suomesta houkuttelevan ja dynaamisen investointikohteen. Byrokratiaa puretaan mahdollistamalla sähköiset tuomiot ja etäkuulemiset, yritysten hallinnollista taakkaa myöskin kevennetään, ja riidanratkaisun kustannuksia alennetaan. Tällä kaikella teemme sääntely-ympäristöstämme niin vetovoimaisen, että kansainväliset toimijat haluavat oikein kilvan jättää rahansa Suomeen. Tässä on todellinen vetovoimatekijä, ja voidaan oikein mainostaa kansainvälisille yrityksille, että tulkaa tänne Suomeen riitelemään. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä, mitä nyt käsitellään, meillä on järkevää ja tehokasta ja vastuullista oikeuspolitiikkaa, jota toki olemme aiemminkin ministeri Meren kanttiinista tottuneet tänne saliin saamaan. Tällä kyseisellä uudistuksella puretaan byrokratiaa ja lyhennetään käsittelyaikoja, vaarantamatta kuitenkaan kenenkään oikeusturvaa. Julkiset varat ja myöskin oikeuslaitoksen resurssit kohdistetaan oikein sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Rutiiniasiat tullaan jatkossa ratkaisemaan kevyemmässä kokoonpanossa, jotta tuomareiden aikaa vapautuu oikeudellisesti vaativien ja vähän monimutkaisempien asioiden ratkomiseen. Toive näistä uudistuksista on tullut kentältä, sieltä suorittavasta portaasta, joten on siinäkin mielessä ilo päästä tämän kaltaista lainsäädäntöä täällä toteuttamaan. Erityisen merkittävä muutos koskee näitä ulkomaalaisasioita. Kuten edustaja Garedew tuossa edellä mainiossa puheessaan saman totesikin, niin vuosina 2020—2025, tällä vuosikymmenellä, esimerkiksi kansainvälistä suojelua koskevat valitusluvat ovat muodostaneet peräti puolet korkeimman hallinto-oikeuden koko asiakaskannasta, ja tämä on tietenkin, niin kuin kaikki ymmärtävät, sitonut valtavasti resursseja. Nyt kun laajennetaan kahden jäsenen kokoonpanon käyttöä näissäkin asioissa, nopeutetaan käsittelyä ja vähennetään sumia ja säästetään meidän tavallisten suomalaisten veronmaksajien rahoja. Uudistus tekee hallintotuomioistuinten toiminnasta sujuvampaa ja vahvistaa meidän kaikkien oikeusturvaa entistä vahvemmaksi. Kannatan siis lämpimästi tätä hallituksen esitystä ja odotan innolla, että pääsemme tähän lakivaliokunnassa pureutumaan.

Arvoisa herra puhemies! Olen toiminut Pohjoismaiden neuvostossa vuodesta 2011 saakka, tosin neljä vuotta olin varajäsenenä, mutta kuitenkin aika pitkään. Silloin joskus noin 15 vuotta sitten joku saattoi vielä sanoa, että vmp, mutta tällä vuosikymmenellä niin ei enää kukaan sano, ja yhteistyön merkitys on vain vahvistunut, vähintään siitä syystä, että ollaan kaikki nykyään Naton jäseniä. Nämä ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset ovat tulleet myös keskusteluun Pohjoismaiden neuvostossa, kun ne aikaisemmin olivat lähinnä haram, että niitä ei paljon käsitelty siellä. Tätä Ruotsin puheenjohtajuuskautta leimasi keskustelu tämän Helsingin sopimukseen liittyvän päivityksen vaikutuksista, kuten varapresidentti Berg tuossa edellä kertoi, ja etenkin näitten itsehallintoalueitten tulevasta asemasta. Kävi myös niin, että Grönlanti yhtenä näistä itsehallintoalueista nousi osaksi jopa maailmanpolitiikkaa ja keskustelua. Edustaja Kokko — joka poistui jo salista — tuossa aikaisemmin kiinnitti huomiota ja osui naulan kantaan itse asiassa sellaisessa asiassa, josta itsekin olen vähän kantanut huolta, eli nämä Pohjoismaiden neuvoston suositukset ja se, kuinka vähälle huomiolle ne jäävät tässä meidän eduskuntatyössä. En itsekään lähellekään kaikkia niitä suosituksia, mitä sieltä tulee, todellakaan kannata, mutta toivoisin sitä, että ne saisivat jonkunnäköistä suurempaa painoarvoa täällä meidän valiokunnissa eikä pelkästään merkittäisi niitä aina tiedoksi. Niistä on kuitenkin osa jopa melkein hyviäkin. En pitkitä tätä keskustelua nyt pidempään, että ehkä kenties joku muukin vielä ehtisi puhumaan, mutta omalta osaltani tähän loppuun haluan kiittää paitsi meidän sihteeristöä, josta osa istuu tuolla lehterillä, erityisesti Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaa, presidentti Väyrystä ja varapresidentti, varapuheenjohtaja Kim Bergiä. Väyrysen ja Kimin viitoittamalla tiellä on hyvä kulkea. [Naurua — Ben Zyskowicz: Kuulostaa hyvältä yhteistyöltä!]

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustajia tästä rikkaasta keskustelusta, jota täällä valiokunnan mietintöön liittyen käytiin, ja kiitän myös siitä keskustelusta, edustajat Lehtinen, Holopainen, Viitala — onko muita paikalla? — mitä valiokunnassa käytiin. Oli haastava työ, mutta saatiin jollain tavalla kuitenkin maaliin, ja on totta, että tämä ei ehkä ollut kaikista helpoin asia valiokunnalle tällä kaudella käsitellä. En tässä nyt käy riitelemään, mutta toinen paikalla olevista oppositiopuolueita edustavista lakivaliokunnan jäsenistä, edustaja Holopainen, omassa puheenvuorossaan otti työturvallisuuden yhteydessä esiin vankiloitten yliasutustilanteen eli sen, että vankeja on enemmän kuin heille on paikkoja. Tämä on totta. No, tämä tilanne tulee paranemaan kyllä tulevaisuudessa, ollaan saamassa lisää vankipaikkoja. Mutta edustaja Holopainen kertoi syyksi tälle yliasutustilanteelle harjoitetun kriminaalipolitiikan, mikä on varmasti totta, mutta minulle jäi vähän epäselväksi, tarkoittiko hän nyt tämän hallituksen kriminaalipolitiikkaa vai edellisen hallituksen kriminaalipolitiikkaa. Kun nyt olen katsonut näitä tilastoja, niin hyvin pitkälti nämä vankimäärät ylittivät sen paikkamäärän käytännössä sen takia tai siitä syystä, kun tehtiin viime kaudella sinänsä erittäin hyviä muutoksia seksuaalirikollisuutta koskeviin asioihin. Eli raiskauslainsäädäntö ja tämän tämmöinen kun muutettiin, niin se on ollut yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ovat tätä vankimäärää lisänneet. Edustaja Lehtinenhän tuossa edellä kertoikin muun muassa, miten se on vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten vankien määrään. — Kiitos.

Jatkan totuuden puhumista nyt. — Tämä kyseessä oleva hallituksen esitys, mistä siis valiokuntamme on tämän mietinnön sorvannut, sisältää rikosseuraamusalaa koskevia säännösehdotuksia, joista keskeisimmät koskettavat rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän tulevaa uudistamista. Lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin: Ensimmäiseksi mennään tähän rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon, joka aika paljon meitä valiokunnassa puhututti, kuten paikalla olevat edustajat Holopainen ja Viitala hyvin muistavat: Eli rikosseuraamusalan ammatillinen tutkinto suoritetaan nykyisellään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa tuolla Vantaalla — jossa käytiin vierailullakin. Vartijan ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrän lisäämiseksi tässä esityksessä nyt ehdotetaan, että tämän ammatillisen tutkinnon suorittamistavan — ja jäljempänä tulen käyttämään nimitystä opiskelijamalli — rinnalle otetaan käyttöön sen tyyppinen malli, jossa tämän vartijan ammatillisen tutkinnon voi sitten suorittaa myös työn ohella opiskellen, ja siitä käytän jäljempänä nimitystä työssäoppimismalli. Tähän työssäoppimismalliin voivat hakeutua sellaiset Rikosseuraamuslaitoksessa vartijan määräaikaisessa virkasuhteessa toimivat henkilöt, jotka ovat jo suorittaneet jonkin muun ammatillisen tutkinnon ja jotka on sitten arvioitu näin ollen tälle alalle soveltuviksi. Tässä meidän lakivaliokunnan tekemässä mietinnössä ilmenee, että Rikosseuraamuslaitoksen tilanne on käytännössä ollut hyvinkin pitkään haasteellinen ja henkilöstöä on liian vähän suhteessa vankimäärään, joka taas on ennätyksellisen suuri tällä hetkellä. Ehdotettu työssäoppimismalli koskettaa alustavien arvioiden mukaan muutamia kymmeniä henkilöitä vuositasolla, joten se ei yksin tule ratkaisemaan tätä käsillä olevaa vartijapulaa. No, valiokunta kuitenkin katsoo, että se on tärkeä lisäkeino nostaa näitten koulutettujen vartijoitten määrää nykyisen opiskelijamallin opiskelijamäärän lisäämisen rinnalla, eli valiokunta siis puoltaa tämän työssäoppimismallin käyttöönottoa. Valiokunta pitää ehdotetussa työssäoppimismallissa myönteisenä erityisesti sitä, että se mahdollistaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamisen laajastikin eri puolilla laajaa Suomenmaata vankilaverkostoa hyödyntäen. Tässä nykyisessä opiskelijamallissa koulutus on maantieteellisesti pitkälti keskitettyä, sillä tämä opetus tapahtuu käytännössä siellä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa Vantaalla, minkä jo mainitsinkin, mikä voi sitten maantieteellisesti kauempana asuvien kannalta eri syistä ehkä vähentää koulutuksen houkuttelevuutta tai sitten jopa kokonaan estää siihen osallistumisen. No, sivistysvaliokunta sitten meille kirjoitti lausunnon, ja siinä he nostavat esille pedagogisen osaamisen ja tasalaatuisuuden turvaamisen haasteen tämän työssäoppimismallin mukaisessa koulutuksessa. Sivistysvaliokunta pitääkin tärkeänä varmistaa, että myös työssäoppimisväylän kautta suoritettavan tutkinnon sisällöt määritellään selkeästi huolellisella valmistelulla. Lisäksi tässä lausunnossa tuodaan esiin huoli siitä, että kahden opintoväylän välille voi syntyä eriarvoisuutta myös opintososiaalisten etujen, ohjauksen ja opintosuoritusten arvioinnin osalta. Näitä edellä mainittuja seikkoja käsitellään vähän tarkemmin siinä meidän mietinnössä, mutta tiivistäen voisin todeta tässä yhteydessä, kun aikakin juoksee, että myös tässä työssäoppimismallissa opiskelu on tutkintosäännön ja opetussuunnitelman mukaista. Lisäksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen opettajilla on pedagogista osaamista hyvinkin paljon, ja he vastaavat opiskelijoiden opettamisesta sekä heidän osaamisensa arvioinnista molemmilla väylillä. Sitten toinen iso kokonaisuus, mikä meillä oli, on tämä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen asema, joka pikkasen nyt muuttuu: Tämäkin keskustelutti meitä paljon. Tähän hallituksen esitykseen siis sisältyy muutosehdotuksia myös tähän koulutuskeskuksen asemaan, ja koulutuskeskuksesta säädetään nykyisin tästä koulutuskeskuksesta annetussa laissa. No, sen mukaan koulutuskeskuksessa on ollut tämmöinen laajapohjainen johtokunta, jonka tehtävänä on kehittää ja seurata ja tukea tämän koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Sitten lisäksi tässä koulutuskeskuksella on yksikönpäällikkö, jonka tehtävänä on muun muassa ollut johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista koulutuskeskukselle kuuluvia asioita. Vuonna 22, neljä vuotta sitten, voimaan tulleessa rikosseuraamusalan organisaatiouudistuksessa tämä koulutuskeskus liitettiin osaksi tätä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämisen ja ohjauksen vastuualuetta, ja nyt käsittelyssä olevassa esityksessä sitten taas ehdotetaan, että tämä koulutuskeskuksen hallinto yhtenäistettäisiin Rikosseuraamuslaitoksen muun organisaation kanssa. Tämän toteuttamiseksi ehdotetaan, että koulutuskeskuksen hallintoa koskevat säännökset siirretään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetusta laista ja valtioneuvoston asetuksesta tähän Rikosseuraamuslaitoksesta annettuun lakiin ja valtioneuvoston asetukseen. No, valiokunta on päätynyt pitämään tätä esitystä myös tältä osin hyväksyttävänä. Ottaen kuitenkin huomioon valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tulleen laajan huolen Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtokunnan lakkauttamisesta ja sen vaikutuksista, se katsoo, että koulutuskeskuksen ja rikosseuraamusalan koulutuksen monipuolisen asiantuntijuuden turvaamiseksi on aiheellista perustaa laajapohjainen yhteistyöelin. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa säädettäväksi neuvottelukunnasta, joka toimii koulutuskeskuksen yhteydessä. Neuvottelukunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen toimintaa. Sitten vielä voisin muutaman sanan sanoa tästä seurannasta, jos arvoisa puhemies vielä sallii: Rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistus on erittäin merkittävä, minkä vuoksi lakivaliokunta edellyttää, että sen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan tarkoin ja jos aihetta ilmenee, ryhdytään välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin. Seurattava on muun muassa uudistuksen vaikutuksia koulutettujen vartijoiden määrään, koulutuksen ja osaamisen laatuun sekä opiskelijoiden asemaan eri koulutusväylillä. Myös työpaikkaohjaajien osaamista ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijoita tulee seurata. Niin ikään Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen taloudellisten resurssien riittävyyttä sekä uudistuksen vaikutuksia Rikosseuraamusalan veto- ja pitovoimaan sekä koulutusyhteistyöhön, opintopolkujen jatkumoihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan tulee seurata, ja myöskin on seurattava Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen hallintoa koskevien muutosten toimivuutta ja vaikutuksia. Näistä seikoista johtuen tulee antaa lakivaliokunnalle selvitys vuoden 2030 loppuun mennessä. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyisi muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 3., 4. ja 6.—10. lakiehdotuksen ja sitten muutettuna hallituksen esitykseen HE 25/2026 sisältyvät 1., 2. ja 5. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyisi tämän 12. lakiehdotuksen ja sitten hylkäisi hallituksen esitykseen 25/2026 sisältyvän 11. lakiehdotuksen. — Näin. Olkaapa hyvät.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain päivityksellä tosiaan on iso kiire, ainakin tarve. Tämä alkuperäinen laki vuodelta 2019, mihin tässä on moni edustaja omassa puheenvuorossaan viitannut, ei enää riitä. Tällaiset tekniset ja myös maantieteelliset oletukset ja asetukset ovat siitä jo ehtineet muuttua. Tämä nykyinen kyberympäristö, jossa eletään, ei enää jakaudu kovin selkeästi Suomen sisäiseen tai Suomen ulkopuolelta tulevaan liikenteeseen. Näin nopeasti on seitsemässä vuodessa asia muuttunut. Tällaiset pilvipalvelut, hajautetut infrastruktuurit ja datakeskukset, mitkä ministerikin mainitsi, ja tällaiset kansainväliset palvelinketjut tekevät tästä maantieteellisestä rajauksesta, mikä tässä aiemmassa laissa oli, keinotekoisen. Tästä syystä kyllä kannatan tätä ja kiitän ministeri Häkkästä, että olette tämän tänne tuonut.

Arvoisa rouva puhemies! Taidan pitää puheeni tästä omalta paikaltani, kun eduskunnan oikeusasiamies istuu siinä virkamiesaitiossa. Tuntuisi oudolta puhua selkä häneen päin ja kiittää hyvästä työstä, mitä olette nyt tämän vuoden aikana tehnyt — ja kiitokset välitätte myös edelliselle kollegalle Petri Jääskeläiselle, jonka työn pohjalta tietysti tämäkin raportti on tehty, tai yhteistyössä koko toimiston kanssa. Edustaja Garedew tuossa edellä totesi, että vuodesta 2013 saakka ovat nämä samat asiat olleet tässä listalla. Olen itse lukenut näitä vuodesta 2011 saakka, mitä olen täällä eduskunnassa ollut, ja minun mielestäni top kymppi — ihmisoikeusongelmat pienin variantein — on pysynyt käytännössä valitettavasti aivan samana. Jotenkin tuntui tuossa aiemmin, kun tästä samasta asiasta täällä keskusteltiin — vai onko jotenkin värittynyt tämä, miten kuuntelen näitä asioita — että syyllistettiin nykyhallitusta siitä, että näitä ongelmia on ikään kuin luotu. Ei niitä varmaan ole pystytty ratkaisemaan, ja ehkä jotkut asiat ovat jopa pahentuneet, mutta käytännössä tämä lista on ollut aivan sama. On ollut ainakin omassa muistissa, että nämä oikeuskäsittelyn pitkät ajat ovat olleet suunnilleen sieltä vuodesta 2011 saakka. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet ihan siellä kärjessä, lastensuojelun ongelmat, kaikki nämä ovat pysyneet. Ehkä uutena sitten ovat tulleet vielä nämä digitalisaatioon liittyvät haasteet. Nyt kuitenkin tällä kaudella, viime vuonna ja, niin kuin Garedew tuossa äsken sanoi, ihan vasta nyt, on tulossa voimaan näitä tiettyjä asioita, lastensuojelun puutteisiin ja sitten oikeusprosessin ja rikosprosessin käsittelyaikoihin liittyviä juttuja, mitä meilläkin lakivaliokunnassa on käsitelty. Niitä on vasta nyt muutettu tai vuonna 2025 tullut voimaan, niin että ne eivät millään ole tähän kertomukseen sitten kaikki ehtineet. Olen tottunut pettymään monennäköisissä asioissa, mutta toivon, että nämä nyt ainakin omalta osaltaan sitten jollain lailla vähän parantaisivat tilannetta. Vaikka tapaus- ja juttumäärät ovat sinänsä nousseet, niin sitten ne, mitkä laajempaan käsittelyyn ja jatkotoimenpiteisiin ovat lähteneet, eivät ole nousseet, joten se on sentään positiivista. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli silloin Juha Sipilän kaudella hyvä uudistus, mikä silloin 2019 tuli voimaan, ja minun mielestäni se laki on hyvä. Toki siinäkin on parantamisen varaa varmaan vielä, mutta isoin ongelma on, että se lain henki ja ne käytännöt eivät ole sinne suorittavaan portaaseen vielä kaikilta osin päätyneet, ja esimerkiksi vieraannuttamiseen liittyvät ongelmat ja vuoroasumiseen liittyvät haasteet ovat vielä säilyneet. Arvoisa oikeusasiamies, mitä näille ongelmille tulisi tehdä?

Herra puhemies! Tämä välikysymys tosiaan puuttuu vakaviin ongelmiin eli nuorisotyöttömyyteen ja nuorten tulevaisuudenuskon heikkenemiseen. Se, mitä tehdään tänään, vaikuttaa tulevaisuudessa. Terapiatakuu, harrastamisen Suomen malli, työllistymisseteli, jopa kännykkärajoitukset ja sitten etenkin tämä talouden nyt alkanut piristyminen parantavat nuorisotyöttömyyttä ja tätä tulevaisuudenuskoa sitten tulevaisuudessa. Sitten taas se, mitä tehtiin aiemmin, vaikuttaa luonnollisesti tähän päivään. Tämän vuosikymmenen alun koronarajoitukset laittoivat lapsilta sekä koulut että harrastuspaikat säppiin aivan liian pitkiksi ajoiksi, ja se ei voinut olla vaikuttamatta. Nämä korona-ajan lapset ovat tämän päivän nuoriso, se nuoriso, jolta tulevaisuudenusko silloin vietiin. Onni on se, että nykyään näkymät ovat huomattavan paljon paremmat.

Arvoisa rouva puhemies! Yleensä on tapana, että mietintö esitellään ensimmäisessä käsittelyssä, ja olen pitänyt kunnia-asiana aina oman valiokuntani mietinnöt esitellä, mutta kun viime viikolla sattui sitten sellainen tilanne, etten päässyt, niin esittelenpä sen siis nyt. Tässä nimenomaisessa esityksessä on kyse suullisen todistelun tallentamisesta ja vastaanottamisesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta. Esityksessä ehdotetaan, että uudistus tulisi voimaan lokakuun 1. päivä tänä vuonna. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä selkeytyksiä erityisesti määräaika- ja vireilletulosäännöksiin yleisten tuomioistuinten osalta. Esityksen taustalla on se, että eduskunnan vuoden 2022 alussa hyväksymillä laeilla oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuomioistuimissa uudistettiin siten, että käräjäoikeudet tekevät jatkossa vastaanottamastaan suullisesta todistelusta kuva- ja äänitallenteen, jolta sitten todistelu lähtökohtaisesti otetaan vastaan muutoksenhakuasiain käsittelyssä sekä hovioikeudessa että myöskin korkeimmassa oikeudessa, jos sinne saakka mennään. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä edelleen myöskin vähentää muutoksenhausta näille asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia sekä muuta haittaa. Tähän uuteen menettelyyn, arvoisa puhemies, siirtyminen edellytti kuitenkin kuva- ja äänitallenteiden tekemiseen ja esittämiseen käytettävän videotallennusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista, ja siksi lakien voimaantulo jätettiin säädettäväksi erikseen lailla. Tässä nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksen voimaantuloa, kuten sanoin, 1.10.2026. Lakivaliokunnan saaman selvityksen valossa nämä tekniset ja muut uudistuksen voimaantulon edellyttämät valmiudet ja toimet tulisivat olemaan kunnossa siten, että uudistus voi tällöin tulla voimaan. Lakivaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena tämän uudistuksen voimaantuloa esityksen mukaisesti ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on ihan totta, minkä edustaja Räsänen tuossa sanoi, että THL on vähän muuttanut tätä tilastointitapaansa ja nyt arvioidaan tämä ulkomailta tuotu määrä, mutta siinä on tosiaan ongelma se, että ne eivät ole vertailukelpoisia aikaisempiin. Eihän me tiedetä myöskään sitä, mitä 10—15 vuotta sitten kenties on ulkomailta tullut. Tästä oli puhetta, että alkoholisairaudet eivät ole vähentyneet — vaikka ehkä se virallisesti tilastoitu kulutus sitten olisikin laskenut, niin alkoholisairaudet eivät ole — mutta siihen yksi selitys on ilmeisesti se, että alkoholin kulutus on noussut vanhenevissa ikäluokissa, eli iäkkäämmät ihmiset juovat enemmän kuin iäkkäät ihmiset 20 tai 30 vuotta sitten, kun he eivät juoneet juuri ollenkaan. Eli nämä niin sanotut suuret ikäluokat ovat tottuneet käyttämään paljon alkoholia, ja he ovat nyt eläkepäivillä alkaneet juomaan enemmän, mutta itseni ikäisistä ja itseäni nuoremmista ja näin samaa ei ole havaittu, vaan nuoremmat polvet käyttävät alkoholia viisaammin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on tällä kaudella ja tässä kuussa ja tänä iltanakin ollut paljon näitä sakkoasioihin liittyviä esityksiä, mietintöjä joko ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä, jotka ovat hyvin pitkälti toisilleen sukua ja tosiaan palvelevat sitä tavoitetta, mistä edellisessä aiheessa edustaja Lylykin puhui, että isoimpana ongelmana on ollut tämä oikeusprosessin kesto — se pituus, kuinka kauan se on vienyt, on vain kasvanut ja kasvanut. Näillä esityksillä, mitä tässä tehdään, on koetettu nimenomaan sujuvoittaa tätä prosessia, jotta ihmiset saisivat oikeutta nopeammin. Kuten edustaja Hänninen tuossa edellä totesi, tässä on myös tästä kokonaisturvallisuudesta selkeästi kyse — aivan totta. Tämän esityksen tosiasiallinen tavoite on siis selkeyttää ja yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöönpantavien seuraamusten toimeenpanosäännöksiä. Siltä osin erittäin kannatettava esitys. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä ja mietinnössä on kyse sakkomenettelyn käytön laajentamisesta. Sakkomenettelyssä on kyse rangaistuksen määräämisestä tuomioistuimen ulkopuolella eli käytännössä poliisimiehen toimesta. Sakkomenettelyssä poliisi tai syyttäjä määrää sakkorangaistuksen. Sakkomenettely on nykyiselläänkin mahdollinen, jos rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Esityksessä sakkomenettelylain soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa sillä viisiin, että lain mukaisessa menettelyssä voidaan käsitellä rikosasiat, joista voi seurata sakkoa tai sitten enintään kaksi vuotta vankeutta. Soveltamisalan ulkopuolelle on tarkoitus rajata kuitenkin tietyt rikokset, kuten henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, seksuaalirikokset sekä myöskin terrorismirikokset. Soveltamisalan laajennus ei myöskään koske semmoisia tilanteita, joissa on kyse alaikäisen tekemäksi epäillystä rikoksesta. Tämän esityksen mukaan viranomaisten toimivallan jakoa on tarkoitus muuttaa siten, että poliisi voi ratkaista sellaiset asiat, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään sakkoa tai kuusi kuukautta vankeutta. Poliisi voi esityksen mukaan määrätä enintään 60 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen, ja loput asiat sitten ratkaisee syyttäjä. Nykyisin poliisilla on ratkaisuvalta tietyissä laissa nimenomaisesti luetelluissa asioissa ja poliisi voi määrätä seuraamukseksi enintään 20 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. Esityksestä poiketen lakivaliokunta kuitenkin ehdottaa tässä yksimielisessä mietinnössä, että oikeusturvaan kytkeytyvistä syistä poliisin määräämä seuraamus rajattaisiin enintään 40 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen. Esityksessä ehdotetaan myös sakkomenettelyssä määrättävän menettämisseuraamuksen enimmäismäärän korottamista 1 000 eurosta 5 000 euroon. Esityksessä ehdotetaan myöskin, että sakkomenettelyssä voidaan määrätä päihdetutkimuskustannusten korvausvelvollisuus sekä edelleen ratkaista asianomistajan riidaton, enintään 5 000 euron suuruiseen rikokseen perustuva yksityisoikeudellinen vaatimus. Rouva puhemies! Lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta pitää myös esityksen tavoitteita rikosprosessin sujuvoittamisesta erittäin tärkeinä. Lakivaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin pienin muutoksin, joista sisällöllisesti keskeisin on ehkä tämä edellä mainittu poliisin määräämän sakkorangaistuksen rajaaminen enintään siihen 40 päiväsakon suuruiseen sakkoon. — Kiitokset.

Kiitokset, arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä on sitten kyse puolestaan viranomaisten välisen tiedonvaihdon sujuvoittamisesta rikosten torjumiseksi ja myös ennaltaehkäisemiseksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakia, ulosottokaarta, verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia sekä työsuojelun valvonnasta ja vielä työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia. Risen eli Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävien muutosten keskeisenä tavoitteena on, että vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tietojen vaihtaminen poliisin ja Rikosseuraamuslaitoksen välillä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua järjestäytyneen rikollisuuden vaikutusmahdollisuuksiin, vankiloihin ja vankiturvallisuuteen. Esityksessä ehdotetaan myöskin lainmuutoksia, jotka liittyvät erityisesti työperäisen hyväksikäytön — mistä äsken puhuttiin — ja ihmiskaupan torjunnan tehostamiseen. Muutosten tavoitteena on esityksen mukaan osaltaan toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnan tehostamisesta parantamalla tietojenvaihtoa viranomaisten välillä sekä mahdollistamalla oma-aloitteinen tietojen luovuttaminen. Yksimielisessä mietinnössään lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja muutosehdotuksin. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Otin vielä tähän lyhyen puheenvuoron keskustelun ikään kuin kauniiksi lopuksi. Kun nyt tätä kuuntelin, niin haluan kiittää kaikkia edustajia, ketkä keskusteluun osallistuivat, siitä huomiosta, jonka tämä meidän lakivaliokunnan mietintö sai aikaiseksi. Sitten näihin, mitä toiveita vastalauseessa oli — että oltaisiin otettu näitä askeleita vielä pidemmälle — niin jo silloin, kun tämä asia oli täällä lähetekeskustelussa muutamia kuukausia sitten, sanoin SDP:n jäsenille ja muutenkin vasemmisto-opposition edustajille, että jos tämä ammattiliittojen kanneoikeus ja alipalkkauksen kriminalisointi näin tärkeitä asioita ovat, niin kyllä nämä ongelmat ovat olleet tiedossa siihen liittyen jo ennen kuin Teittinen joutui tekemään Pitkän vuoron. Eli näitä olisi voitu korjata periaatteessa jo viime kaudellakin, mutta ei tällaista tapahtunut. No, tämä on turhaa saivartelua. Silloin edustaja Suhosen kanssa sen lähetekeskustelun jälkeen käytiin keskusteluja. Siellä selvisi, minkä tähden viime kaudella näitä asioita ei oltu viety eteenpäin. Käytännössä sama syy on se, miksi ei nyt ole otettu askeleita yhtään pidemmälle. En halua tämän asian kanssa käydä pidempään tässä saivartelemaan, vaan kiittäisin tätä hyvää harmoniaa ja yhteishenkeä, mikä tässä nyt on ollut keskustelussa yllä, ja erityisesti on ollut liikuttavaa huomata, kun oma puolueeni ja StV ovat tässä kysymyksessä lähestyneet toisiaan.

Arvoisa herra puhemies! Esittelen tosiaan tämän lakivaliokunnan ei-yksimielisen mietinnön liittyen työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttamiseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kiitos. — Tämän esityksen keskeisimmät muutokset, herra puhemies, liittyvät rikoslain työrikoksia koskevaan 47 lukuun. Esityksessä ehdotetaan, että kiskonnan tapaista työsyrjintää koskeva rikoslain säännös korvattaisiin uudella kiskontaa työelämässä koskevalla säännöksellä. Lisäksi tässä ehdotetaan säädettäväksi uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä. Myös oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan kiskontaan työelämässä ja myöskin törkeään kiskontaan työelämässä. Näitten lainmuutosten tavoitteena on selkeyttää työperäisen hyväksikäytön rangaistavuuden edellytyksiä, tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä edelleen kiristää väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Näillä pyritään vahvistamaan heikomman osapuolen suojaa, myös omaisuuden suojaa ja oikeutta hankkia toimeentulo valitsemallaan työllä. Lakivaliokunnan mukaan työperäinen hyväksikäyttö on työntekijöitten oikeuksia vakavasti loukkaavaa toimintaa. Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan lainsäädännön tulee olla toimivaa ja selkeää sekä hyväksikäytön uhrien suojelemiseksi että työperäisen hyväksikäytön ennalta ehkäisemiseksi. Mietinnössään lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotettavilla muutoksilla voidaan tehostaa työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumista sekä parantaa hyväksikäytön vaarassa olevien henkilöitten asemaa ja oikeusturvaa sekä edelleen vaikuttaa laajemminkin työmarkkinoiden lainmukaisen toiminnan edellytyksiin. Lakivaliokunta pitää esitystä oikein tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena, ja niin kuin tosiaan sanoin, tässä ei-yksimielisessä mietinnössä valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin huomioin ja myös muutosehdotuksin. — Kiitokset.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaan lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön 12/2026 rikosprosessin keventämisestä. Tässä esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja kymmentä muutakin lakia. Tässä sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään rahamääräisten seuraamusten ja sitten eräitten muittenkin omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanosta, josta huolehtii Oikeusrekisterikeskus. Tämä kyseinen esitys on jälkimmäinen osa sakon täytäntöönpanosta annetun lain uudistusta ja sisältää muun muassa sellaisia lainmuutoksia, jotka edellyttävät muutoksia Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmään. Nämä tietojärjestelmämuutokset tehdään osana käynnissä olevaa tietojärjestelmähanketta. Tämän esityksen tavoitteena on ennen kaikkea selkeyttää ja yhtenäistää sakon täytäntöönpanosta annetun lain nojalla täytäntöön pantavien seuraamusten täytäntöönpanosäännöksiä. Tavoitteena on myös yksinkertaistaa näitten saatavien perintämenettelyä. Näitä säännöksiä pyritään muuttamaan sillä tavoin, että sähköinen täytäntöönpanomenettely on tulevaisuudessa mahdollista. Maksuajan myöntämistä koskevilla muutoksilla parannetaan sitten Oikeusrekisterikeskuksen mahdollisuuksia hyödyntää automaattista päätöksentekoa selvissä maksuaikaa koskevissa asioissa. Edelleen vastaavalla tavalla tavoitteena on selkeyttää myöskin muuntorangaistusmenettelyä ja menettämisseuraamusten täytäntöönpanoa. Erityisesti näitten menettämisseuraamusten täytäntöönpanossa myös eri viranomaisten tehtävänjakoa selvennetään. Muutoksilla parannetaan viranomaisten edellytyksiä huolehtia täytäntöönpanotehtävistään ja muutetaan näitten viranomaisten välisiä tehtävänjakoja nykykäytäntöä tarkoituksenmukaisemmiksi. Tämän sääntelyn selkeyttämisen lisäksi tavoitteena on parantaa maksuvelvollisten oikeusturvaa muun muassa säätämällä muutoksenhakuoikeudesta Oikeusrekisterikeskuksen päätöksiin ja edelleen täsmentämällä esimerkiksi maksuajan myöntämistä koskevaa sääntelyä. Tässä mietinnössään lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita erittäinkin perusteltuina ja kannatettavina. Myöskin viranomaisten toiminnan tehostaminen tietojärjestelmiä ja teknologiaa sekä mahdollisuuksien mukaan myös automaatiota hyödyntäen on nähty kannatettavaksi. Valiokunta puoltaa tähän esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Myös omasta puolestani kiitän hallitusta. Kiitos kuuluu, oikeusministeri Leena Meri, erityisesti teille. Tällä kaudella on tullut valtavan paljon hyvää lainsäädäntöä tänne käsiteltäväksi, ja tätä on ollut sitten ilo meillä lakivaliokunnassa käsitellä. Ollaan monelta osin Suomen lainsäädäntöä, rikoslainsäädäntöä ja niinpäin pois, saatu paremmalle tolalle, ja myöskin tämä pakkokeinolain uudistus osuu siihen samaan sarjaan. Kiinnitin itsekin huomiota tuohon lausuntopalautteeseen, jota tästä asiasta oli annettu, ja se oli erittäin positiivista. Käytännössä kaikki tämän asian parissa työskentelevät henkilöt pitävät tätä uutta lainsäädäntöä tarpeellisena ja nimenomaan sen osalta, että saadaan taklattua tätä järjestäytynyttä rikollisuutta. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille. Tämä asia ei millään lailla liity niihin valiokuntiin, missä itse työskentelen, mutta olen kuitenkin aika paljon seurannut omaishoitajien tilannetta, verraten läheltäkin jossain vaiheessa. Se, minkä takia pidän tästä esityksestä, on se, että tämä nimenomaan helpottaa tulevaisuudessa omaishoitajien tilannetta ja mahdollisuuksia huolehtia ja tehdä sitä omaa työtään aiempaa paremmin. Kun näitä Kanta-palveluja kehitetään, niin parannetaan nimenomaan lääkehoitojen turvallisuutta. Se monasti on ehkä saattanut olla vaikeaa joissain omaishoitoon liittyvissä tapauksissa. Lääkitysturvallisuuden parantaminen ja tämmöinen ajantasainen tieto lääkityksestä on keskeistä paitsi omaishoitajille myös potilaan itsensä sekä myöskin sitten ihan ammattilaisten kannalta. Tämä esitys tulee minun käsitykseni mukaan hyvinkin parantamaan näitten ammattilaisten mahdollisuutta saada sellainen selkeä kokonaiskäsitys potilaan lääkityksestä, missä on ollut tähän mennessä välillä puutteita, kun ne tiedot tosiaan ovat olleet hyvin sirpaleisesti. Nyt ne tulevat näkymään samanlaisina kaikille potilaan hoitoon osallistuville tahoille ja myös erityisesti sille potilaalle itselleen. Sitten, kun katsoin, niin jopa tämän muutoksen taloudelliset hyödyt tulevat olemaan merkittäviä, eli kaikin puolin hyvä esitys. — Kiitokset.

Kiitokset, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset myös ympäristövaliokunnalle ja edustaja Perholehdolle mietinnön esittelystä. — Tämä pyörähti nopeasti myöskin lakivaliokunnassa lausunnon muodossa, ja sen pohjalta uskallan muutaman sanan sanoa. Vaikka tässä nyt oli vastalausetta esitetty, itse kyllä pidän näitä esitettyjä muutoksia ihan kaikilta osin hyvinä. On ollut paljon juttua näistä kammovuokralaisista, joista sitten vuokranantajat ovat joutuneet kärsimään, ja omaisuus on ollut siinä sitten vaakalaudalla. Tämä kyllä jonkun verran enemmän ehkä parantaa, totta, vuokranantajan asemaa, mutta en pidä sitä ollenkaan välttämättä huonona asiana, ja kyllä täältä nyt tosiaan vuokralaisellekin jotain hyvää löytyy. Tämä sähköinen asiointi on tässä erinomaisen hyvä juttu, että nämä tiedoksiannot perinteisen kirjeen ja kirjatun kirjeen rinnalle saadaan viimein. Se on ainakin ihan nykyaikaa. Sitten jatkossa nämä vuokrasopimukset ja lain tarkoittamat ilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti ihan lain tasolla, ja käyttöön otetaan uusia tiedoksiantotapoja, kuten vaikka tämmöinen tekstiviestimenettely. Tätä, mitä edustaja Perholehto vähän kritisoi, todellakin pidän ihan hyvänä, että vuokranantajan irtisanomisaika lyhenee kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, kun vuokrasuhde on sen yli kaksi vuotta kestänyt. Purkamisperusteita täsmennetään ja laajennetaan — tässäkin se ”erittäin painava syy”, niin kuin vähän muuallakin. Ei luoda uutta purkuperustetta, vaan sitä nykyistä purkusääntelyä täsmennetään ja laajennetaan ja annetaan tuomioistuimille ja muille, ketkä lakia soveltavat, selkeämpi kriteeristö. Tämä erittäin painava syy ei laajennu tavalliseksi purkuperusteeksi, mutta sen käyttöalaa ollaan sitten täsmentämässä sillä viisiin, että aidosti kestämättömät vuokrasuhteet voidaan päättää ilman mitään kohtuuttomia viiveitä. Vakuus on palautettava tai pidätettävä 14 päivän määräajassa vuokrasuhteen päättymisestä, ja sitäkin pidän tervetulleena uudistuksena. Tästä pidätyksestä on aina annettava kuitenkin kirjallinen, perusteltu ilmoitus, ja aiheettomasta pidättämisestä sitten seuraisi myöskin korvausvastuuta. Vuokralaisen on tulevaisuudessa ilmoitettava huoneistossa asuvat henkilöt, heidän yhteystiedot ja asumisen peruste. Alaikäisten tietoja sitten rajataan kuitenkin tietosuojasyistä, ja vuokralaisen ei siis tarvitse ilmoittaa alaikäisten nimiä eikä henkilötunnuksia, syntymäaikoja ynnä muuta tämän tällaista. Riittää, että vuokranantajalle kerrotaan huoneistossa asuvat alaikäiset ja heidän määrä. — Arvoisa puhemies, pikkasen tulee vielä lisää asiaa, niin että vaihdan paikkaa ja astun muutaman askelen ylöspäin, [Puhemies: No niin, selvä pyy. — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] ja kun olen saapunut korokkeelle, niin jatkan sitten puhettani täältä. Tästä vuokran tarkistamisesta nimittäin halusin vielä muutaman sanan sanoa: Eli vuokranantajan on aina ilmoitettava kirjallisesti vuokrankorotuksesta, ja korotus voi jatkossa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun se on ilmoitettu, ja nämä takautuvat perinnät sitten kielletään. Eli kyllä tässä myös vuokralaisellekin jotain tulee, eikä pelkästään vuokranantajalle. Sitten tupakointiin, mitä jotkut harrastavat vielä, tulee muutoksia: Eli lähtökohtana on, että tupakointikielto uusissa vuokrasuhteissa on voimassa, ellei sitten siitä erikseen toisin olla sovittu. Tätä kieltoa ihan oikein perustellaan sekä terveydellä että myöskin asumisrauhalla ja muiden ihmisten viihtyisyydellä. Tavoitteena tosiaan on, niin kuin kuultiin, että nämä lait tulevat voimaan nyt jo tulevana syksynä 2026, suunnilleen sitten kolmen kuukauden kuluttua, kun ne on tässä talossa hyväksytty ja vahvistettu. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ministerille myös. Tämä hallituksen mainio esitys pyrkii tosiaan tuomaan tukea suomalaisille nuorille haastavassa elämänvaiheessa, kun on isoja päätöksiä ja valintoja tehtävänä. Nuorilta, niin kuin monessa puheenvuorossa on kuultu, on saatu paljon hyvää palautetta tästä kokeilusta, ja haluan ainakin itse jatkossakin olla tukemassa nuoria, jotka rakentavat tätä maata tulevaisuudessa entistäkin paremmaksi. Lisäksi tällä opintosetelikokeilulla pyritään tarjoamaan yhä useammalle suomalaiselle nuorelle tietä korkeakoulutukseen. Tämä opintoseteli voi myös madaltaa kynnystä lähteä opiskelemaan ja pienentää erilaisia siihen liittyviä kustannuksia. Esitys on tietysti osa tätä laajempaa pakettia ja kokonaisuutta, jolla hallitus pyrkii määrätietoisesti nostamaan suomalaisten koulutustasoa. Toivotaan tosiaan, että toiveet täyttyvät, kun nyt elokuusta päästään tätä kokeilua tekemään. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä aikaisemmin, kun tänään salissa käsiteltiin tätä liiallista alijäämää, debatin alkuun totesin, että hallituksen toimet ovat viimein tänä keväänä alkaneet purra, ja saman leikkisän sloganin voin tässäkin yhteydessä heittää, kun tosiaan talous on alkanut viimein kasvamaan. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, ja kasvu on Euroopan nopeimpien joukossa ellei peräti sitten tosiaan nopeinta. Kotimainen kulutuskin on viimein kääntynyt nousuun, kun tiedetään, että suomalaisten tileillä on maannut enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, melkein 120 miljardia. Nyt on hienoa, että sekin on lähtenyt sieltä liikkeelle. On ihan totta, että ollaan tehty paljon ikäviä — joidenkin mielestä hyvinkin ikäviä — päätöksiä, leikkauksia, sopeutustoimia, jotka ovat tiettyyn väestönosaan sattuneet, mutta nämä ovat niitä samoja, mitä meidän verrokkimaissa monasti on tehty jo vuosikymmenien aikana, ja siellä näillä toimenpiteillä on aina ollut positiivista vaikutusta. Se tulee ehkä vähän viipeellä, mutta jaksetaan uskoa siihen, että niin se tulee käymään Suomessakin.

Arvoisa herra puhemies! On oikein hienoa, että hallituksen toimet ovat nyt viimeinkin tänä keväänä alkaneet purra ja talous sitten sitä myöten kasvaa. Hallituksen työtä on hankaloittanut paitsi aina välillä oppositio myös se, että talouskehitystä ovat haastaneet lukuisat ikään kuin hallituksesta riippumattomat kriisit ja sitten tämän heikon suhdannetilanteen pitkittyminen. Kuitenkin ilman näitä hallituksen tekemiä toimia, joita täälläkin aina moititaan, kun ne eivät ilmeisesti ole tarpeeksi salonkikelpoisia, tämä velanotto olisi merkittävästikin nykyistä suurempaa. Olen tyytyväinen ja iloinen paitsi siitä, että nyt viimeinkin talous kasvaa ja on positiivisia signaaleja edessä, myös siitä, että tässä selonteossa, jota nyt ollaan saatu lukea, painotetaan sitä, että sopeutusta on järkevämpää tehdä menojen kasvua hillitsemällä veronkorotusten sijaan, vaikka täältä nyt toisenlaistakin ääntä välillä kuuluu. [Aki Lindén: Kasvun hillintä on eri kuin leikkaukset!]

Arvoisa herra puhemies! On tosiaan hienoa kuulla, kuinka yksimielinen tämä sali on Ukrainan tukemisen suhteen. Jokainen täällä tuntuu ymmärtävän sen, että syyllinen tähän sotaan on Venäjä ja että niin kauan kuin Ukraina kestää, se on myös meidän kaikkien etu. Olen itse Ukrainan tukemisen vankka kannattaja, ja niin on Suomen kansakin. Pirullisen kiusallinen asia ovat kuitenkin nämä Ukrainan droonit, joita tässä on syystäkin kehuttu mutta joita myös on harhautunut etenkin meidän Kaakkois-Suomen taivaalle ja maahankin. En ole siitä huolissani, että tämmöinen omaan otsaan kopsahtaa, mutta siitä olen huolissani, miten tämä pidemmällä tähtäimellä kenties sitten vaikuttaa suomalaisten asenteisiin, jos tätä kauemmin jatkuu. Yhä enemmän valitettavasti kuulee nykyään sellaista puhetta, että me ikään kuin ostetaan Ukrainalle näitä drooneja, jotka he sitten lähettävät tänne, ja toivoisinkin nyt meiltä kaikilta entistäkin vahvempaa viestiä tämän tuen tarpeellisuuden puolesta ja sitten myös jotain ratkaisuja siihen, että tänne harhautuneet droonit jotenkin saataisiin puhallettua sinne oikeaan osoitteeseen. [Timo Heinonen: Droonimuuria, droonimuuria!]

Arvoisa rouva puhemies! Olen itse Kymijoen suistoalueen ja sen jokivarren kasvatti ja koko ikäni sen vaikutuspiirissä asunut, ja sen tähden minulle on ollut aina selvää, että vesivoima on merkittävä paikallinen, kotimainen puhtaan energian tuotantomuoto, mutta toisaalta minulle on aina myöskin ollut ihan yhtä selvää kalojen, etenkin tämmöisten suurten vaelluskalojen, merkitys. Se on tärkeää paitsi matkailuelinkeinon kannalta myöskin ihan paikallisten ihmisten perinteisen kotitarvekalastuksen muodossa. Molempia minun mielestäni tarvitaan, ja harmillisen usein nämä intressit ovat olleet vastakkain. Kuluneina vuosikymmeninä ovat nämä voimalaitokset ja energiantuotanto ehkä olleet niskan päällä, mutta nyt sitten jonkun verran paranevat luonnon ja kalastajien apajat — jos näin sanotaan. Toivotaan, että tekniikka kehittyy tulevaisuudessa ja mahdollistaa entistä paremmin sekä lohennousun näitten tehokkaampien kalaportaitten muodossa että sitten myöskin [Puhemies koputtaa] tehokkaamman energiantuotannon.

Arvoisa herra puhemies! Tämä saattaa olla eduskunnan historian yksi lyhyimpiä valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuoroja eikä pelkästään siksi, että tämä on aivan yksimielinen, vaan myös siksi, että tämä esiteltiin oikeastaan jo viime syksynä ja meni läpi kaikin puolin. Sitten huomattiin valitettava valuvika, joka tässä ositusasiassa nyt siis liittyi tähän siirtymäaikaan, eli on nytten sitten sovittu, että tähän tällainen viiden vuoden siirtymäaika tulee. Kun laki tulee voimaan 1. päivä kesäkuuta 2026, niin ensimmäisen kerran tähän uuteen lakiin voidaan vedota 1.6. vuonna 2031. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Vuosina 27—30 bkt:n kasvun on arvioitu olevan noin 1,5 prosenttia vuodessa, ja arvioidaan, että tätä kasvua tukee erityisesti investointien lisääntyminen, mutta sitten myöskin yksityisen kulutuksen piristyminen. Tämä yksityinen kulutus on se, mihin haluan tässä nyt kiinnittää enemmän huomiota. Eli Suomen Pankin mukaan suomalaisten tileillä makaa nyt enemmän rahaa kuin on ehkä koskaan ollut — muistaakseni se on melkein 120 miljardia, mitä siellä on. Jos tämä raha nyt saataisiin liikkeelle, ja liikkeelle ennen kaikkea siten, että se tulisi tähän kotimaiseen kulutukseen, niin sillä olisi positiivinen vaikutus sekä työllisyyteen että sitten myös työttömyyteen, eli se sataisi ikään kuin jokaisen laariin siinä. Toivoisin sitä, että tässä salissa, kun täällä puhutaan ja keskustelua käydään, ikään kuin rohkaistaisiin tähän kotimaisen kulutuksen kasvuun eikä peloteltaisi, niin kuin nyt on käynyt. Kysyisin tästä ministereiden näkemystä: millä tätä kotimaista kulutusta saataisiin vielä piristettyä?

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tätä mietintöä ei ole aikaisemmin täällä esitelty, toisin kuin tuo äskeinen — toki se ei nyt ollut vielä se mietintö vaan uusi lähete. Mutta siis asiaan. Tässä esityksessä ehdotetaan semmoista lainsäädäntöä, joka koskee näitten sähköisten todisteiden rajat ylittävää hankkimista eli esimerkiksi niin sanottua eurooppalaista sähköisten todisteiden esittämis- ja säilyttämismääräystä. Kyse on siis asiaa koskevaa EU-asetusta täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä ja asiaa koskevan direktiivin kansallisesta täytäntöönpanosta. Tämä asetus yhdessä tämän direktiivin kanssa muodostaa tämmöisen uudenlaisen menettelyn rajat ylittävän sähköisen todistusaineiston hankinnassa. Tämän lainsäädäntökokonaisuuden tarkoituksena on tehostaa ja edelleen myös nopeuttaa toimivaltaisten viranomaisten rajat ylittävää pääsyä tähän sähköiseen todistusaineistoon. Asetuksen mukainen menettely perustuu pääosiltaan suoran yhteydenpidon malliin sen soveltamisalaan kuuluvien yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Tämän esityksen ykköslakiehdotuksella, arvoisa puhemies, ehdotetaan annettavaksi asetusta täydentävät kansalliset säännökset. Eurooppalaisen esittämismääräyksen ja eurooppalaisen säilyttämismääräyksen antamiseksi esityksessä ehdotetaan toimivaltaisiksi viranomaisiksi Suomessa pääsääntöisesti esitutkintaviranomaisia. Ehdotuksen mukaan syyttäjä tai sitten vaihtoehtoisesti tuomioistuin vahvistaa määräykset tietoluokasta riippuen. Tämän asetuksen edellytyksenä on, että muiden kuin oikeusviranomaisten osalta määräyksien antaminen edellyttää sitten joko syyttäjän tai tuomioistuimen vahvistuksen. Suomeen tulevien määräysten täytäntöönpanomenettelyssä toimivaltainen viranomainen olisi pääsääntöisesti poliisi, mutta ehdotuksen mukaan oikeusviranomaisten osallistuminen tähän menettelyyn olisi varmistettu tarvittavilta osin. Sitten tämän esityksen kakkoslakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi palveluntarjoajille kuuluvista direktiivin mukaisista velvoitteista ja vastuista, jotka varmistaisivat muun ohella asetuksessa säädetyn menettelyn mukaisen yhteistyön toimivaltaisten viranomaisten kanssa sähköisten todisteiden hankkimiseksi rajat ylittävästi. Tämän direktiivin mukaiseksi keskusviranomaiseksi Suomessa ehdotetaan tässä nyt sitten Liikenne- ja viestintävirastoa eli tuttujen kesken Traficomia. Keskusviranomainen sitten muun muassa varmistaisi, että direktiiviä sovelletaan johdonmukaisella ja edelleen myöskin oikeasuhtaisella tavalla. No, tässä mietinnössään lakivaliokunta sitten toteaa, että teknologinen kehitys on muuttanut rikollisuuden muotoja — niin kuin kaikki olette huomanneet ja täällä on monessakin yhteydessä todettu — ja sitten vaikuttanut samalla merkittävästi myös rikosten selvittämismahdollisuuksiin. Valiokunta pitääkin tärkeänä tämän sääntelykokonaisuuden mukaisen sähköisten todisteiden rajat ylittävän hankkimismenettelyn nopeuttamista ja tehostamista tässä kovastikin muuttuneessa toimintaympäristössä. Ja valiokunta pitää edelleen myös esityksen sisältämää kansallista ratkaisua toimivaltaisista viranomaisista, jotka äsken kerroin, ja niiden tehtävistä oikeinkin perusteltuina. Mietinnössään, arvoisa rouva puhemies, lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin ja muutosehdotuksin. Keskeisimmät muutosehdotukset liittyvät lähinnä perustuslakivaliokunnan esityksestä antamassaan lausunnossa tekemiin huomioihin koskien seuraamussääntelyn täsmentämistä tämän kakkoslakiehdotuksen osalta. Ehkä tämä tässä yhteydessä riittää. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hänninenhän tuossa oikeastaan käytännössä kävi läpi sen, mistä tässä on kyse, eli kyse on osituksesta. Tämä tosiaan oli meillä valiokunnassa jo viime syksynä, ja tämä meni silloin ihan yksimielisesti ja kaikin puolin hyvin läpi ja täälläkin hyväksyttiin, mutta sitten huomattiin sellainen pieni valuvika tai lapsus — pieni puute oli unohtunut tähän siirtymäsääntöön. Tässä nyt siis täsmennetään sitä 2025 hyväksyttyä, mikä tulee voimaan kesäkuun 1. päivä. Tämä avioliittolain 86 §:n muutos koskee näitten vallinnanrajoitusten vanhentumista kymmenen vuoden kuluttua avioerosta tai avioliiton purkautumisesta, jos puoliso sattuu siirtymään ajasta iäisyyteen. Eli jatkossa avioliittolain 38 ja 39 §:ssä säädettyjä puolisoitten yhteisenä asuntona käytetyn asunnon myyntiä koskevia rajoituksia ei enää sovelleta, jos lainvoimaisen avioeron tai avioliiton kumoamista koskevan päätöksen antamisesta tai avioliiton purkautumisesta puolison kuoleman johdosta on kulunut se kymmenen vuotta. No, tämähän silloin sovittiin ja muutokset haluttiin saattaa voimaan taannehtivasti, mutta sitten haluttiin tähän jo hyväksyttyyn lakiin tällainen siirtymäsäännös, jonka tarkoituksena on taata viiden vuoden vähimmäisaika tämän lain voimaantulosta. Tästä on nyt kysymys siinä, että tämä jo hyväksytty asia on täällä uudestaan. Eli yksinkertaistettuna, rautalangasta sanottuna: kun tämä laki tulee voimaan 1. päivä kesäkuuta 2026, niin ensimmäisen kerran tuohon kymmenen vuoden määräajan täyttymiseen saa vedota vasta 1. päivä kesäkuuta vuonna 2031. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Sen verran löytyy itsestänikin vihreää, että pidän tämän esityksen tavoitetta oikein hyvänä, sillä tässä on keskeisenä ideana just se, että ehkäistään syntyvän pakkausjätteen määrää ja sitten edistetään myöskin sitä kierrätystä ja pakkausten uudelleenkäyttöä, mikä on aina tietenkin toivottavaa. Tässä myös säädetään muun muassa pakkauksia koskevista tuotevaatimuksista, kuten nimenomaan siitä kierrätettävyydestä. Lisäksi sitten, mikä on myöskin merkittävää, jatkossa arvioidaan nämä kaikki tarpeelliset toimet ja erinäköiset lainsäädäntöehdotukset näitten ikään kuin sitovien pakkausjätteen kierrätystavoitteitten ja pakkausjätteen määrän vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi sekä sitten arvioidaan asetuksen sallimissa rajoissa edelleen tällaisten mahdollisten kansallisten poikkeamien tai erinäköisten joustojen tarkoituksenmukaisuus. Jatkossa, tai ainakin lähitulevaisuudessa, tulee voida sallia myös tämmöiset hyvät kansalliset joustot ja käytännöt, mitä meillä on tähän liittyen ollut, kuten vaikka nyt se edustaja Hännisen mainitsema pullonpalautusasia. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Oikeastaan tuossa debatin aikana sain sen ydinviestini verraten lyhyesti ja ytimekkäästi tuotua, mutta nyt kun puheenvuoron vielä sain, niin hyvin lyhyesti. Muutama edustaja täällä kritisoi tätä ja puuttui näihin ongelmiin, lähinnä etenkin rovaniemeläiset ja sitten edustaja Hoskonen, ja en ollenkaan kiistä niitä ongelmia, joita tähän toimintaan, lyhytvuokraukseen, liittyy. Ne ovat olemassa olevia, aivan todellisia ongelmia. Mutta jos tätä lainsäädäntöä nyt ei tehtäisi, niin sittenhän ne ongelmat toki jäisivät sellaisenaan olemassa oleviksi. Nyt näen, että nyt kun selkeytetään tätä lainsäädäntöä ja yhtenäistetään käytäntöjä, mitä eri puolilla maata on, niin ikään kuin tilanne paranee. No sitten, oliko edustaja Hoskonen vai kuka oli, joka sanoi, että pitäisi peräti kieltää tämä. No, itse en ihan oikeastaan usko siihen, että nykypäivän maailmassa, mihinkä on menty, pystyttäisiin kieltämään, tai vaikka kiellettäisiinkin, niin viranomaisilla ei olisi mitään kapasiteettia valvoa sitä, milloin nyt kukakin harjoittaa tätä lyhytvuokrausta. Sen valvonta ainakin veisi ihan hirmuiset määrät rahaa ja energiaa kaikelta muulta, ja sitä rahaa ja työvoimaa ja muuta koneistoa meillä ei ole. En pitäisi tätä ollenkaan fiksuna välttämättä. Se jos mikä tulisi lisäämään entisestään sitä harmaata taloutta, mihin tässä moni puuttui, että tämä toiminta saattaa nostaa esiin myös tätä harmaata taloutta. Jos me todellakin kiellettäisiin tämä toiminta, mitä en siis kannata, niin aivan varmasti silloin myös tämä harmaa talous nousisi. Tämä olisi ikään kuin kieltolaki silloin sata vuotta sitten. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tässä on moni todennut, tämä asuntojen lyhytvuokraus on voimakkaasti yleistynyt viime vuosina ja sitten ei ole ollut oikein selkeää lainsäädäntöä tässä. Hyvä, kiitos ministeri, nyt se sitten saadaan aikaan. Lisäksi eri kunnissa, eri alueilla ovat vähän vaihdelleet nämä käytännöt, mitkä ovat tuoneet epäselvyyttä. Nyt tämä villi käytäntö, mikä on ollut, selkiytyy ilman, että se haittaa sitä lisäarvoa, jota tämä lyhytvuokraus sesonkiaikoina on eri alueille heidän tarpeisiinsa tuonut. Esimerkiksi meillä Kotka—Hamina-seudulla on se määrä hotellihuoneita, mitä on, ja suurimmaksi osaksi ne ovat tyhjillään, mutta ensi kesänä, kun siellä samanaikaisesti on Jukolan viesti, Meripäivät ja Hamina Tattoo tai kaiken maailman pienempiä, Dark River Festival, Lohisoitto ynnä muuta, ja sitten kun ne menevät osittain päällekkäin, niin ei meidän hotellikapasiteettimme riittäisi. Mutta vähän samalla tavalla kuin edustaja Kivelä tuossa kysyi aikaisemmin, tämä on minulle vähän epäselvää, miten tämän 90 päivän määräajan valvonta sitten tapahtuu.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suuret kiitokset ministeri Rantaselle tästä erinomaisesta esityksestä. Itse aikoinani tein työuraa, joskus reilut 20 vuotta sitten, tämän kotoutuksen parissa, ja pieleen meni, tulokset ovat kaikkien nähtävillä. Nyt kun olen täällä, pois sieltä kentältä, niin suunta on onneksi parempaan päin. Maahanmuuttajien työttömyys on kantaväestöä korkeampaa, niin kuin tiedetään, ja työllisyys vastaavasti matalampaa. Osa Suomen korkeista työttömyysluvuistakin itse asiassa osittain selittyy sillä, että monet uudistukset ovat tuoneet lisää maahanmuuttajia työttömiksi työnhakijoiksi. Kun ennen ihmisiä siivottiin kortistoista kursseille, niin nyt on suunta toisinpäin, kursseilta kortistoon, mikä minun näkemykseni mukaan kotouttaa paremmin. Erityisen huolissani olen silti toisen polven maahanmuuttajista, siis jopa täällä syntyneistä, joita varsinaisesti ei edes kotouteta. Nyt näyttää siltä, että joissain väestöryhmissä heillä on kotoutuminen ja ikään kuin työllistyminen jopa heidän omia vanhempiaan heikompaa. Mistä tämä johtuu, ja mitä tälle voitaisiin tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Meillä Kaakkois-Suomen taivaalla on tänä keväänä ollut muuttolintujen lisäksi aika paljon muutakin katseltavaa: droonit ja Hornetit, ja sitten savua sieltä Koiviston sataman suunnasta, vähän niin kuin smoke on the water. Mutta eritoten siinä Suomenlahden rannalla kun olen käyskennellyt, olen huolissani tästä Venäjän varjolaivastosta. Iran, niin kuin tiedetään, on saanut Hormuzinsalmen kiinni ihan merikelpoisiltakin aluksilta, mutta sitten Tanskan salmista tulee läpi sellaista purnukkaa sellaisen miehistön luotsaamana, että on ihan vain ajan kysymys, milloin vesillämme tapahtuu vakavaakin vakavampi öljyvahinko. Tiedän tämän kansainvälisen merilain ja mitä se edellyttää, mutta olisiko meillä mitään mahdollisuuksia edes nyt täälläkin mainitun pohjoismaisen yhteistyön ja ympäristönsuojelun nimissä tehdä jotain, niin että saataisiin edes vähän torpattua tätä vaarallista liikennettä? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Eli tosiaan lakivaliokunnan mietintö 9/2026 hallituksen esitykseen 187/2025: syyteneuvottelujen käyttöalojen laajentaminen on tässä otsikkona. Tämän esityksen tausta ja tavoitteet ovat, niin kuin ehkä muistetaan, että syyteneuvottelu on ollut Suomessa käytössä jo reilut 10 vuotta vuodesta 2015 lähtien. Tämän menettelyn käyttöönotolla pyrittiin tehostamaan näitten rikosasioitten esitutkintaa, syyteharkintaa ja edelleen tuomioistuinkäsittelyä. Syyteneuvottelua on käytetty kuitenkin merkittävästi vähemmän kuin järjestelmää, silloin 2015 käyttöönotettaessa arvioitiin, joten myös nämä kustannussäästöt ovat jääneet arvioitua jonkun verran tai aika paljonkin vähäisemmiksi. Syyteneuvottelulla on kuitenkin ollut myönteisiä vaikutuksia rikosprosessiin, ja siihen suhtaudutaan laajasti ottaen alan ammattipiireissä oikein myönteisesti. Tämän syyteneuvottelun soveltamisala on rajattu. Esityksessä nyt ehdotetaan sen laajentamista oikeusprosessin nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi oikeusturva ja perusoikeudet tietenkin huomioiden. Perustuslakivaliokunnalta saaman selvityksen mukaan tämä esitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunta onkin antanut esityksestä yksimielisen mietinnön, jossa se puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Lakivaliokunta pitää, rouva puhemies, esityksen tavoitteita tärkeinä ja erittäinkin kannatettavina. Oikeusprosessin kohtuuton kesto on jo pitkään ollut yksi Suomen vakavimpia perus-, ihmisoikeus- ja oikeusvaltio-ongelmia. Erityisesti näitten rikosasioiden käsittely voi kestää pitkään, ja käsittelyyn kuluva aika on huolestuttavasti vain kasvanut ja kasvanut vuosien aikana. Tilanne on ongelmallinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja asioitten viivytyksettömän käsittelyn kannalta. Oikeusprosesseja on tästä syystä välttämätöntä nopeuttaa ja sujuvoittaa. Lakivaliokunnan mielestä syyteneuvottelun käytön lisääminen on yksi hyvä keino edistää tämän tavoitteen toteutumista. Sitten muutama sana syyteneuvottelun ja tunnustamismenettelyn soveltamisalan laajentamisesta näihin uusiin rikosnimikkeisiin liittyen. Tässä esityksessä ehdotetaan syyteneuvottelun ja tunnustamismenettelyn soveltamisalan laajentamista siis kolmeen uuteen rikosnimikkeeseen, eli törkeään huumausainerikokseen, törkeään ryöstöön ja törkeään ihmiskauppaan. Lakivaliokunta puoltaa ehdotettuja laajennuksia mietinnöstä ilmenevin huomioin ja korostuksin. Tässä hallituksen esityksessä ei varsinaisesti ole arvioitu syyteneuvottelun soveltamisalan laajentamista uusiin rikosnimikkeisiin alaikäisten tekijöiden kannalta. Lakivaliokunta käsittelee asiaa tilastotietojen sekä poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten edustajilta eli ihan sieltä kentältä saamien käytännön tietojen perusteella. Valiokunnan saamien selvitysten valossa vaikuttaa epätodennäköiseltä, että nämä ehdotetut soveltamisalan laajennukset lisäisivät alaikäisten epäiltyjen ja vastaajien tai asianomistajien määrää näissä syyteneuvotteluissa. Erityistä huomiota on kuitenkin aiheellista kiinnittää näihin nyt yleistyneisiin ryöstörikoksiin, joissa on alaikäisiä sekä rikoksesta tuomittuina että myöskin valitettavan usein sitten rikoksen uhreina. Lakivaliokunta korostaakin, että jos tämä syyteneuvottelu tulee harkittavaksi alaikäisen rikoksesta epäillyn tai vastaajan kohdalla, niin viranomaisen tehtävänä on näissä tapauksissa huolehtia sitten siitä, että lapsen etu sekä alaikäisen epäillyn tai vastaajan sekä asianomistajan nuoresta iästä johtuva erityinen haavoittuvuus otetaan huomioon syyteneuvottelua harkittaessa. Muutosten vaikutuksia on jatkossa erittäinkin aiheellista seurata. Arvoisa rouva puhemies! Sitten tässä esityksessä vielä ehdotetaan, että syyteneuvottelussa voidaan jatkossa neuvotella myöskin liiketoimintakiellosta sekä edelleen rikoshyödystä semmoisissa tilanteissa, joissa syyttäjän vaatimus tämän rikoshyödyn määrästä ylittää asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen. Edelleen niin ikään ehdotetaan sitäkin, että neuvotella voidaan myös tämmöisestä yhteisösakosta. Tätä saatua selvitystä kokonaisuutena kun arvioidaan ja kun on arvioitu, niin lakivaliokunta on päätynyt puoltamaan näitä ehdotuksia myös näiltä osin yhteisösakon osalta mietinnöstä tarkemmin ilmenevin muutosehdotuksin. Täällä on nyt perustuslakivaliokunnankin jäseniä ilmaantunut saliin paikalle. Perustuslakivaliokunnan tavoin lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tämän ehdotetun säätelyn vaikutuksia siis seurataan jatkossa tarkalla silmällä ja tarkalla kädellä. Ja kuten alkuun totesin, tämäkin lakivaliokunnan mainio mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Joo, kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan tästä keskustelusta, mikä käytiin. Se ei sinänsä minua yllättänyt, että oma joukkue, joka nyt just poistui paikalta, oli hyvin vahvasti sen takana. Tämähän on ollut tietysti perussuomalaisten pitkän linjan tavoite, että tätä lainsäädäntöä tältä osin on saatu kuntoon. Mutta erityiskiitos paikalla olleille opposition kansanedustajille ja erityisesti myöskin niille, jotka olivat valiokunnassa. Meillä on lakivaliokunnassa koko tämän ajan ollut hirmuisen hyvä yhteistyö yli hallitus—oppositio-rajojen, molemmin puolin pöytää, ja siitä yhtenä osoituksena oli just tämäkin mietintö, mikä saatiin yksimielisenä hyvässä harmoniassa läpi. Nämä kysymykset, jotka edustaja Lyly nosti tässä lopussa esiin, ovat tietenkin se iso haaste, mutta Suomella on hyvä poliisiyhteistyö yli rajojen. Etenkin Euroopan unionin maitten kesken on hyvää poliisiyhteistyötä tehty jo pitkään, mutta sitten myöskin sitä tehdään... Nämä ovat tietysti hankalia alueita, tällaiset syyriat ja somaliat ja irakit ja näinpäin pois, niin että siellä ei välttämättä kovin hyvin tai helposti sitä tietoa ole aina saatavilla. Mutta sitten on laajaa tiedusteluyhteistyötä yli rajojen eri maiden viranomaisten kanssa, ja tämä tulee kehittymään. Samantyyppistä lainsäädäntöähän on tehty monissa Euroopan maissa. On useita Euroopan maita, mistä vertailukohtia on haettu tässä lainsäädännössä ja missä on samankaltaista lainsäädäntöä tehty. Tämä kertoo vain siitä, että tämäntyyppinen yhteistyö yli rajojen leviää — samalla tavalla kuin rikollisuus ja terrorismikin leviävät yli rajojen, niin samalla lailla myös poliisiyhteistyö, oikeusviranomaisten yhteistyö leviää. Sitten on just tämä rajanveto siinä, milloin ollaan oltu lähinnä vain kokkaamassa perheille puuroa ja kenties pesemässä pyykkiä, jolloin ollaan lähinnä normaalien perhe-elämään kuuluvien asioitten parissa. Mutta sitten on eri asia, jos koko komppanialle siellä ruokaa keitetään töpinässä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esittelen tosiaan lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön 8/2026 hallituksen esitykseen 163/2025 liittyen. Tässä esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia, pakkokeinolakia, poliisilakia sekä 17:ää muuta eri lakia. Rikoslain terrorismirikoksia koskeva 34 a luku korvattaisiin terroristisia rikoksia koskevalla luvulla. Tässä esityksessä on nyt kyse terrorismirikoksia koskevan rangaistussääntelyn kokonaisuudistuksesta. Tässä esityksessä ehdotetaan sääntelyn selkeyttämistä, kattavuutta, rangaistavuuden alan laajentamista sekä vielä ankarampaa rangaistuskäytäntöä koskevia muutoksia. Ehdotusten mukaan pakkokeinolain 10 luvun mukaisten salaisten pakkokeinojen ja poliisilain 5 luvun mukaisten salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöala myöskin laajenisi terrorististen rikosten estämisessä, paljastamisessa ja edelleen selvittämisessä, osin rangaistusasteikkomuutosten vuoksi. Lisäksi ehdotetaan teknisluonteisia muutoksia useisiin muihin lakeihin. Tämän kyseisen esityksen mukaan, rouva puhemies, rikoslain terroristisia rikoksia koskevaan uuteen lukuun ehdotettavilla lainsäädäntömuutoksilla edistettäisiin sitä, että rangaistussäännökset ovat riittävän kattavia suhteessa sääntelyn tavoitteeseen eli yhteiskunnan perustoimintoja, oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti uhkaavan rikollisuuden torjumiseen. Näitä rangaistusasteikkoja koskevien muutosten osalta tavoitteena on, että asteikot ovat asianmukaisessa suhteessa toisiinsa ja myös rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjen muiden tekojen asteikkoihin nähden. Lakivaliokunta pitää tässä mietinnössään tärkeänä sitä, että Suomen terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön selkeyttä, edelleen kattavuutta ja rangaistustasoa koskeva kokonaistarkastelu on toteutettu perusteellisessa lainvalmisteluprosessissa. Tässä mietinnössään valiokunta korostaa, että terrorismirikoksia koskevan lainsäädännön tulee olla toimivaa ja kattavaa ottaen huomioon terrorismirikollisuuden erittäinkin vakavan luonteen. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta pitää tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Tässä yksimielisessä mietinnössä valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomioin ja muutosehdotuksin. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan valiokunnalle tästä mainiosta mietinnöstä, mikä tämän mainion lakiesityksen pohjalta on tehty. Tosiaan, niin kuin tässä on monessa puheenvuorossa aikaisemmin kuultu, tämän esityksen vaikutukset kohdistuvat nuoriin, erityisesti näihin 17-vuotiaisiin, ketkä poikkeusluvalla sitten tätä ajokorttia ajavat. Tämä nuorten liikenneturvallisuushan on meidän koko yhteiskunnan asia, ja tämäkin muutamassa puheenvuorossa aikaisemmin jo kuultiin, että Suomen tavoitteena, oikein hallitusohjelmaan kirjoitettuna, on se, että on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Vuoden 2050 17- ja 18-vuotiaathan eivät ole vielä tänä päivänä edes syntyneet, joten meillä on vielä aikaa toteuttaa tämä hyvä tavoite. No, tähän pääsemiseksi tarvitaan ehkä nämä lakimuutokset... [Puhemies: Mikrofoni hävisi!] — Ei hävinnyt mikrofoni mutta ääni. [Puhemies: No, ääni mikrofonista!] — No niin, nyt löytyi myös äänioikeus minullekin, hyvä. — Eli tosiaan, niin kuin olin sanomassa, tämä lakimuutos varmaan tähän tarvitaan, mutta tarvitaan muitakin toimia, niin kuin vaikuttavaa liikennekasvatusta, sekä kotona että kouluissa ja yhteiskunnassa muutenkin. Edeltävä puhuja, edustaja Hoskonen, kuvasi tilannetta, kun hänet oli ohitettu, ja sitä, minkälaiseksi käytös liikenteessä on mennyt. Näitä tapauksia tosiaan näkee, en sitä kiistä, mutta tilastojen mukaan kuitenkin on menty parempaan suuntaan, niin että näitä liikennekuolemia tapahtuu kuitenkin vähemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Se on hyvää kehitystä. Mutta sitten nuorten eli nyt tässä tapauksessa 15—24-vuotiaitten liikenneturvallisuus ei ole parantunut toivotusti. Huomattavaa on myös nuorten liikennerikosten voimakas kasvu vuoden 2018 tehdyn ajokorttilain uudistuksen jälkeen, jolloin ikäpoikkeusluvan ja opetusluvan saamista helpotettiin ja ajokortin hankkimisprosessia kevennettiin huomattavasti. Melkein yhtä paljon tästä on tullut kritiikkiä ja palautetta kuin taksilaistakin. Tosin myös positiivista palautetta on tullut, että nuoret pääsevät helpommin harrastuksiin ja kouluun pitempien matkojen takaa. Se myönnettäköön myös. No, Suomi on sitoutunut niin sanottuun nollavisioon, jonka mukaan kenenkään ei tarvitsisi kuolla tai loukkaantua liikenteessä. Hallituksen esitys on oikeansuuntainen askel — tai ehkä ei nyt askel, mutta jonkunnäköinen ratinkääntö — tämän liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja alaikäisten kuljettajien suojelemiseksi. Tässä ehdotuksessa esitetyt muutokset kohdentuvat hyvin onnettomuustutkinnassa todettuihin keskeisiin riskitekijöihin, mitä on havaittu. Poikkeusluvan myöntämisehtojen kiristäminen on siksi mielestäni oikeinkin perusteltua, sillä puolet näistä onnettomuuksista tapahtuu yöaikaan ja lähes yksinomaan tällaisilla vapaa-ajan matkoilla, joilla ei todennäköisesti ollut minkäännäköistä yhteyttä poikkeusluvan perusteena oleviin tarpeisiin eli siis harrastuksiin ja koulunkäyntiin ja tämän tämmöiseen. Eli kaikin puolin hyvä esitys, mutta se ainoa pieni duubio, niin kuin nykyään hienosti sanotaan, kun jotain asiaa epäillään, on se, että näille tulisi jonkunnäköinen merkintä. En ole ihan nyt niin tarkkaan selannut tätä mietintöä tai esitystä yleensäkään, minkälainen merkintä siihen autoon sitten tulisi näille poikkeusluvalla ajaville. Ainakin itse muistan omasta hurjasta nuoruudestani sen, että jos jollain oli kahdeksankympin lätkä siinä autossa, niin se sitten aiheutti niissä, jotka olivat juuri päässeet eroon siitä kahdeksankympin lätkästä, sellaisen reaktion, että lähdettiin vähän kiihdyttelemään ja haastamaan sitten sitä kahdeksankympin lätkäläistä. Se sitten saattoi johtaa kaikennäköisiin riskitilanteisiin, mutta se oli tosiaan silloin omassa nuoruudessani. Nykyiset nuorethan ovat tietenkin kaikin puolin paljon fiksumpia kuin me entiset nuoret. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan kiitokset hallitukselle ja erityisesti ministeri Ranteelle tästä esityksestä ja myöskin tietysti liikenne- ja viestintävaliokunnalle mainiosta mietinnöstä aiheeseen liittyen. Tämä kabotaasiliikenteeseen liittyvä ongelma, tai oikeastaan kabotaasiliikenteeseen liittyvät ongelmat, on ollut hyvinkin viheliäinen. Ne ovat rasittaneet suomalaista kuljetusyrittäjää ja muuta ratinkääntäjää jo vuosien ajan, ja siksi onkin oikein hyvä, että nyt saadaan viimein monien vuosien vääntämisen jälkeen suomalaista työtä ja yrittäjyyttä palveleva ratkaisu ja edes hieman kuria näille muilta mailta vierahilta tuleville kuljetuksille. Mutta ihan niin kuin edustaja Lyly tuossa edellä kantoi huolta tästä valvonnasta, niin ehkä suurin ongelma on, että vaikka meillä on mainio poliisilaitos tässä maassa, niin sen jälkeen kun liikkuva poliisi on lakkautettu ja näin, niin tämä valvonnan puoli ei ole pysynyt perässä. Kannan tästä huolta ihan samalla tavoin, siitä, miten poliisi sitten tuolla kentällä tien päällä pystyy tunnistamaan nämä tulevaisuudessa. Tähän vaaditaan kyllä sitten koulutusta. Tähän samaan mietintöön liittyy myös tämä ajokorttilain uudistus, se, millaisella kortilla saa ajaa minkäkin painoista ja milläkin voimanlähteillä kulkevaa ajoneuvoa. Myös tämä puoli tässä esityksessä on oikeinkin kannatettava. — Kiitokset.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan kiitokset jälleen kerran ministeri Rantaselle tästä mainiosta maahanmuuttopolitiikkaa kiristävästä esityksestä. Kyllä tässä taas on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Hävisikö mikrofoni? No, nyt tuli mikrofonin ääni takaisin. Otetaan vettä, niin tulee itsellenikin. [Puhuja juo vettä] Hyvä. — Tässä on positiivisia kaikuja. Muistan, kun silloin vuonna 2010 sitä Nuivaa Vaalimanifestia tehtiin, ja tämä kyllä haisee positiivisesti siltä, kuten tällä vaalikaudella useatkin ministeri Rantasen tänne tuomat esitykset ovat tehneet. Julkisuudessa — ja tuossa edelläkin edustaja Hopsu, joka juuri poistui salista — on kritisoitu uutta kansalaisuuslakia ja siihen liittyvää koetta, ja erityisesti erinäköisissä nettikeskusteluissa on tätä kritisoitu. Mutta kuten äsken tuossa debatissakin kerroin, niin tänään aamulla sattumalta Kymen Sanomat ‑nimisessä aviisissa oli pohjustettu tätä keskustelua ja nyt muutenkin tätä esillä olevaa lakiesitystä ja siihen oli laitettu malliksi — tämähän on siis aika monessakin Euroopan maassa käytössä, ja yksi niistä maista tosiaan on Tanska, jossa tämä on ollut jo käytössä — viime syksystä, marraskuusta, käytössä ollut Tanskan kansalaisuuskoe eli ihan vastaava, mikä on tänne Suomeen nytten siis tulossa. Toki se oli siinä sitten suomen kielellä. Minä päätin ihan kokeeksi itse siis tehdä sen testin. Siinä oli 46 kysymystä, ja 35 oli sitten Tanskassa pitänyt saada oikein, että saa Tanskan kansalaisuuden. Ja vaikka minä en ole siis koskaan asunut Tanskassa enkä ole muutenkaan, mitä nyt Pohjoismaiden neuvoston tähden, siellä paljon käynyt, niin minun ihan tällaisilla perustiedoillani 30 kysymystä niistä 46:sta tiesin oikein. Loppuja 16:ta, mitä en tiennyt, kokeilin arvata, ja silleen suht sopivasti kuusi kappaletta niistäkin meni sitten ihan tsägällä oikein, niin että hahaa, olisin Tanskan kansalainen. Toki siellä Tanskassa se pitää suorittaa sitten tanskan kielellä, joka on minulle umuligt. Mutta jos olisin saanut suomen kielellä sen tehdä, niin olisin läpäissyt tämän Tanskan kansalaisuuskokeen. Eli nyt niille henkilöille — edustaja Hopsulle, joka siis poistui jo salista, ja muillekin — ketkä tätä ovat kritisoineet, kyllä sanon, että se voisi minun puolestani olla vaikka huomattavasti vaikeampi. Kyllä jokainen sellainen maahanmuuttaja, joka täällä Suomessa useamman vuoden asuu, tietää tämäntyyppiset perustiedot, kuka nyt on kova urheilija tai kuka on kultalevyn voittanut laulaja täällä. Jos pikkasenkin lukee lehtiä ja seuraa mediaa, niin tämäntyyppiset tiedot oppii, entiset pääministerit ynnä muut. Ei ole liian mahdoton, minun puolestani voisi olla vaikeampi. Toki jos minä sinne Tanskaan muuttaisin ja sitten jossain suomalaisyhteisössä siellä vain rypisin koko sen aikani, niin enhän minä siitä Tanskan kulttuurista ja menosta mitään oppisi, mutta se olisi sitten ihan oma häpeä, enkä ansaitsisi sitten sitä Tanskan kansalaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset tosiaan ministerille. Tänä aamuna luin Kymen Sanomat -nimistä lehteä, ja siinä oli pohjustettu tätä kansalaisuuskoetta julkaisemalla vastaava Tanskassa käytössä oleva testi, toki onneksi suomen kielelle käännettynä. Siinä oli 46 kysymystä, ja muistaakseni 35 piti saada oikein, ja huvikseni sitten testasin itse tätä testiä. Vaikka en edes asu Tanskassa, niin tiesin varmasti oikein 30 niistä kysymyksistä, ja loput 16 sitten koetin arvata sopivasti. Just ne viisi, itse asiassa kuusi, meni läpi, joten olisin jopa minä saanut Tanskan kansalaisuuden sen kokeen perusteella. Nyt kun julkisuudessa tästä on keskusteltu ja nettipalstoilla jotkut ovat kritisoineet, että tämä on liian vaikea ja että kaikki suomalaisetkaan eivät läpäisisi tätä, niin jos minä, Suomessa asuva peruspersu, saisin Tanskan kansalaisuuden tämmöisen kokeen perusteella, niin ihmettelen suuresti, jos täällä Suomessa vuosia asunut maahanmuuttaja ei halutessaan vastaavia tietoja Suomesta hankkisi.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on, että helpotetaan kansainvälisen avun vastaanottamista kriisi- ja häiriötilanteissa mahdollistamalla ulkomaisten terveydenhuollon ammattilaisten eli todellisten kansainvälisten moniosaajien työskentely Suomessa ilman kansallisia ammatinharjoittamislupia, rekisteröintiä tai muutakaan viranomaisvalvontaa. Muutos, kuten tässä ollaan tänään jo moneen kertaan kuultu, koskee tilanteita, joissa Suomi on virallisesti ihan itse pyytänyt apua EU:lta, liittolaisilta tai kansainvälisiltä järjestöiltä. Samalla tehdään valtion aluehallinnon uudistuksen edellyttämät tekniset muutokset. Tässä on tavoitteena siis nopeuttaa avunsaantia poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriöissä, joissa potilasturvallisuus ja terveydenhuollon toimintakyky turvataan silloin, kun kotimaiset resurssit eivät riitä. Tämän lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2026. Perussuomalaiset on aina sitoutunut varautumisen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen, ja byrokratia ei saa hidastaa elintärkeää apua. Terveydenhuollon rooli osana puolustuskykyä on, kuten kaikki ymmärtävät, hyvinkin keskeinen. — Kiitokset.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan näissä aiemmin kuulluissa puheenvuoroissa käytännössä koko tämä talousvaliokunnan mietintö tuli esiteltyä. Erityisesti edustaja Ronkaisen puheenvuorossa käsiteltiin se asia, minkä tähden itse meinasin tätä puheenvuoroa pitää. Mutta alleviivataan se nyt vielä kerran: Tämä muutoshan on käytännössä tekninen ja liittyy ainoastaan näihin verotusteknisiin asioihin. Eli mikäli tätä rahaston verovelvollisuutta ei nyt muutettaisi tässä, niin sitä saatettaisiin joutua vastaisuudessa sitten pääomittamaan. Tämän muutoksen myötä, sen avulla, tälle Huoltovarmuusrahastolle tulee oikeus vähentää niitten hankintojen arvonlisävero, jotka kohdistuvat tämän liiketoiminnan muodossa tapahtuvaan materiaaliseen huoltovarmuustoimintaan. Nämä ehdotetut lait olisivat tulossa voimaan vappupäivänä eli 1.5., mutta koska tämän Huoltovarmuuskeskuksen organisaatiomuutos taas on astunut voimaan jo 1.4. eli aprillipäivänä, niin olisi mielekästä, että myös tämä alv-lain 7 §:n soveltaminen aloitettaisiin tuosta hetkestä alkaen, vaikka toki tiedetään, että tämä saattaa sitten veroviranomaisille tuottaa sinne Verohallintoon vähän ylimääräistä taakkaa. Mutta muuten olisi kyllä toivottava käytäntö, jos tähän päästäisiin. — Kiitokset.