Viljanen Eerikki

Arvoisa rouva puhemies! EU:n ennallistamisen kansallinen toimeenpanosuunnitelma eli niin sanottu kansallinen ennallistamissuunnitelma ja sen valmistelu on yksi tämän vaalikauden suurimmista maa- ja metsätalouteen ja maanomistajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Suunnitelma tulee vaikuttamaan aina vuoteen 2050 saakka. Se vaikuttaa metsien käyttöön, maatalouteen, turvemaihin, vesitalouteen, investointeihin ja julkiseen talouteen siis vuosikymmenten ajan. Suunnitelman mittaluokka on valtava. Heinäkuussa lausunnoilla olleessa luonnoksessa toimeenpanon kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin miljardi euroa vuodessa vuoteen 2031 mennessä. Nykyiseen rahoitukseen verrattuna rahoitusvajeeksi arvioitiin noin 400 miljoonaa euroa jokaisena vuotena. Hallitus ei ole vielä toistaiseksi osoittanut, mistä tämä rahoitus otetaan. Arvoisa puhemies! Aiemmissa Luonnonvarakeskuksen arvioissa luontotyyppien ja turvemaiden ennallistamisen toimenpidekustannuksiksi arvioitiin 13—19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä, joskin Luke totesi, että tässä arviossa on epävarmuuksia. Myös metsätalouteen vaikutukset voivat olla äärimmäisen suuria. Luken ennallistamissuunnitelman valmistelua tukeneessa tarkastelussa laajin metsien ennallistamisskenaario pienensi vuotuisia runkopuuhakkuumahdollisuuksia 12—15 miljoonalla kuutiometrillä. Arvoisa puhemies! Keskusta esitti oman vaihtoehtonsa ennallistamissuunnitelman kansallisen toimeenpanosuunnitelman käsittelyksi viime kesänä, kun asia oli täällä eduskunnassa, ja siitä juuri äsken edustaja Lahdenperän kanssa sanailimme. Me ehdotimme ja vaadimme sitä, että ennallistamissuunnitelman kansallinen toimeenpanosuunnitelma on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi ennen sen lähettämistä komissiolle ja ennen sen voimaan saattamista. Huoli siitä, mitä tämä kansallinen toimeenpano tulee pitämään sisällään, vain kasvoi sen jälkeen, kun hallituspuolueet runttasivat eduskunnasta läpi lakiesitykset, joilla vastuu niin suunnitelman laatimisesta, sen hyväksymisestä kuin lähettämisestä keskitettiin ympäristöministeriölle ja valtioneuvostolle. Tämä Suomen hallituksen noudattama menettelytapa, Suomen valtion menettelytapa, eroaa oleellisesti naapurimaamme Ruotsin menettelystä. Ruotsissa ennallistamissuunnitelman valmistelulle asetettiin poliittiset reunaehdot jo työn alussa, ja Suomessa vastaavat reunaehdot, vahvat reunaehdot, olisi pitänyt kirjoittaa lakiin. Keskusta esitti tätä kesäkuussa. Keskusta myös esitti aineelliset reunaehdot, selontekomenettely ja oikeusturvasäätely — nämä ehdotuksemme jäivät myös kesäkuussa tässä salissa hyväksymättä. Eduskuntakäsittelyssä tähän lakikokonaisuuteen saatiin tärkeä lisäys: Suunnitelmalla ei saa olla vaikutusta yksityisten maanomistajien oikeuksiin tai velvollisuuksiin, eikä sen viitteellisissä kartoissa saa osoittaa ennallistamistoimia yksityisomistuksessa oleville maa-alueille. Nämä lisäykset olivat äärimmäisen tärkeitä asian jatkokäsittelyn kannalta, ja on erinomaista, että ne sinne saatiin lisättyä. Tässä hetkessä ja tulevaa ennallistamissuunnitelman käsittelyä silmällä pitäen keskusta on tehnyt omista kannoistaan napakan listan. Me vaadimme, kohtana 1): Keskeneräistä ennallistamissuunnitelmaa ei pidä lähettää komissiolle. Ennen lähettämistä on ratkaistava keskeiset määritelmät, pinta-alat, kansalliset joustot, vaikutukset ja rahoitus. Kohtana 2): Ruotsin mallin mukaiset reunahdot on otettava todellisiksi valmistelua ohjaaviksi periaatteiksi. Ei kansallista ylisäätelyä. Kaikki EU-joustot käyttöön ja maanomistajille, maataloudelle, metsätaloudelle sekä yrityksille aiheutuvat kustannukset mahdollisimman pieniksi. Kohtana 3:) Eduskunta on otettava mukaan ennen sitovien kansallisten linjausten tekemistä. Hallituksen tulee antaa ennallistamissuunnitelmasta selonteko eduskunnalle viimeistään ennen lopullisen suunnitelman hyväksymistä. Kohtana 4): Suunnitelmaan tarvitaan uskottava rahoitussuunnitelma. — Nyt alkaa puheaika loppumaan, joten tiivistän. — Kohtana 5): Yksityismaiden toimien on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja täysimääräisiin korvauksiin. Ja kohtana 6): Ruuantuotannon ja metsätalouden toimintaedellytykset on turvattava. Nämä reunaehdot keskusta asettaa ennallistamissuunnitelman kansalliselle toimeenpanolle, ja näistä hallituksen pitää jo perustuslain omaisuudensuojan nimissä pitää kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kemppi äskeisessä puheenvuorossaan nosti erittäin ansiokkaasti esille afrikkalaisen sikaruton torjuntaan, leviämiseen ja ehkäisemiseen ja siitä taudista kokonaan eroon pääsemiseen liittyvät ongelmat Suomenmaassa. Me olemme maa- ja metsätalousvaliokuntana käsitelleet tätä ASF-tilannetta omana asianaan, ja meillä oli äärimmäisen erinomainen kuuleminen asian tiimoilta tällä viikolla. Vetoankin maa- ja metsätalousministeri Essayahiin, joka tässäkin keskustelussa on tähän aihepiiriin kantaa jo aiemmin ottanut, että kuuntelee paikallisia toimijoita, mitä heillä on tästä asiasta sanottavaa. Tuossa kuulemisessa, sitä tässä nyt sen enempää referoimatta, kävi erinomaisen hyvin ilmi se ristiriita, joka tähän asiaan liittyy. Näkemys Ruokavirastossa, maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä asioiden hoidosta, asioiden hoidon tilasta, on täysin erilainen kuin paikallisilla toimijoilla, jotka ovat vastuussa niistä käytännön toimenpiteistä. Paikalliset toimijat, riistanhoitopiiri, Virolahden kunnan edustajat, Metsästäjäliiton edustajat, antoivat erittäin koruttoman kuvauksen tilanteesta, kuinka näitä torjuntatoimenpiteitä ei käytännössä johda kukaan, kuinka heikot mahdollisuudet heillä on tätä tautia torjua, näitä tartunnan saaneita sikoja maastosta jäljittää ja auttaa ehkäisemään tätä taudin leviämistä. Ymmärrän, että ministerin on ehkä vaikea Ruokavirastoa suoraan ohjeistaa ja lainsäädännössäkin marssijärjestys tällaisissa tilanteissa on selvä, mutta vetoan ministeriin, että ottaa asiassa johtajuuden tavalla tai toisella. Ministeriö on päällikkövirasto ja Ruokavirasto sen ohjauksessa. Uskon, että ministerin päämäärätietoisella otteella tähän asiaan saataisiin ryhti, mutta vaikuttaa siltä, että nyt virkahenkilöt, jotka tätä asiaa johtavat, eivät saa tarpeeksi nopeasti tarpeeksi aikaiseksi. Tämä viesti sieltä kentältä tuli hyvin selvästi. Alueen asukkailla, alueen metsästäjillä, alueen vapaaehtoisilla, alueen toimijoilla ja alueen viranomaisilla on suuri halu toimia tässä asiassa, mutta johtajuus puuttuu organisaatiosta täysin. Sitä he eivät voi tässä tilanteessa omiin käsiin ottaa, se pitää ministeriöstä johtaa.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lahdenperän reunaehdot ennallistamisasetuksen kansalliselle toimeenpanosuunnitelmalle toivottavasti toteutuvat. Edustaja Lahdenperä muistutti ennallistamisasetuksen syntyhistoriasta, mutta ymmärrettävästi edustaja Lahdenperä ei maininnut mitään siitä, että me vaadimme keskustasta kesällä, kun asiaan liittyvää lakipakettia eduskunnassa käsiteltiin, että tämä kaiken konkretisoiva ja kaiken ratkaiseva ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma tuodaan eduskuntakäsittelyyn ennen sen lähettämistä komission tarkasteltavaksi ja etenkin ennen sen voimaansaattamista. Tätä me vaadimme, tätä me edellytimme, että tämä kansallinen toimeenpanosuunnitelma tulee eduskuntakäsittelyyn, ja tämän vaatimuksen hallitusrintama yhtenäisenä torjui. Nyt me emme tiedä, mitä tapahtuu valmistelussa, jota ympäristöministeriön johdolla tehdään, ja millainen suunnitelma tulee olemaan. Toivottavasti edustaja Lahdenperän tiedot ovat niin vankkoja, että mitään vaaraa, mitään kustannuspommeja, mitään elinkeinon rajoitteita tai omaisuudensuojan nakertamista sieltä ei ole tulossa, mutta tämä olisi ollut varmemmalla pohjalla, jos hallituspuolueet olisivat tarttuneet keskustan esitykseen ja tuoneet tämän kansallisen toimeenpanosuunnitelman eduskunnan käsittelyyn ennen sen lähettämistä komissiolle.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen maatalouden, maaseudun ja alueiden kehittämisen kannalta on erittäin keskeistä, millaiseksi Euroopan unionin seuraava rahoituskehys tulee muodostumaan, mikä on EU-rahoituksen taso. Olemme kuulleet valiokuntakäsittelyssä huolestuneita äänenpainoja siitä, onko hallituksen EU-vaikuttaminen aikataulussa ja onko tulevaan rahoituskauteen valmistautuminen täällä kotimaassa aikataulussa. On esitetty huolia muun muassa siihen liittyen, että sidosryhmiä ei ole tarpeeksi sitoutettu tarpeeksi aikaisessa vaiheessa esimerkiksi verrattuna aiempiin neuvottelukierroksiin. Maan hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi näille rahoituskehysneuvotteluille on näyttänyt muodostuvan EU-rahoituskehyksen kokonaistason pitäminen mahdollisimman alhaisena. Meille Suomessa ratkaisevaa ei pidä olla yksinomaan rahoituskehyksen nimellinen koko. Oleellista on tietysti Suomen nettomaksuasema eli se, kuinka paljon Suomi maksaa suhteessa siihen, kuinka paljon Suomeen saamme rahoitusta. Tämän johdosta keskustan kannan voi tiivistää kahteen tai kolmeen keskeiseen ajatukseen ja vaateeseen. Keskusta vaatii, että Suomen keskeiseksi neuvottelutavoitteeksi on asetettava nettomaksuosuuden pienentäminen ja samalla Suomen saannon kasvattaminen. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että Suomen on vaadittava komission ehdotusta suurempaa rahoitusta niin maatalouden kuin maaseudun kehittämiseen. Komission esittämä, nyt esityksessä oleva maataloudelle korvamerkitty rahoitus on Suomen näkökulmasta täysin riittämätön. Nykyisen esityksen pohjalta maatalouden perustukeen kohdistuisi arviolta noin viidenneksen leikkaus, mikäli rahoitusvajetta ei pystytä muualta paikkaamaan. Me keskustassa näemme tällaisen kehityksen suomalaiselle maataloudelle täysin kestämättömänä. Suomalaisen alkutuotannon, maatalouden, kannattavuus on jo nyt erittäin heikolla tasolla, EU-alueen heikoimmalla tasolla. Tässä tilanteessa maatalouden perustukeen kohdistuva leikkaus kiihdyttäisi todennäköisesti tuotannon vähentämistä, tilojen lopettamistahtia. Tilojen lopettamistahti ja heikko kannattavuus uhkaavat jo nyt kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta ja Suomen huoltovarmuutta. Keskusta vaatii siis, että Suomen tulee vaatia EU:n rahoituskehysneuvotteluissa maatalouden korvamerkityn rahoituksen selvää kasvattamista komission ehdotuksesta sekä turvata riittävä rahoitus maaseudun kehittämistoimille. Tähän liittyen, arvoisa puhemies, haluaisinkin esittää paikalla kiitettävästi olleelle ministeri Essayahille kysymykset: Miten hallitus aikoo varmistaa maaseudun edun toteutumisen, maa- ja metsätalouden ja maaseudun kehittämisen riittävän rahoituksen, ja jos käy niin, että EU-kamppailussa taistoja hävitetään ja rahoitus supistuu, kuinka se tullaan kompensoimaan? Lupaattehan te, että viljelijöille ei aseteta uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita tulevalle rahoituskaudelle, ja jos niin käy, että tämmöisiä velvoitteita asetetaan, niin lupaattehan, että niistä maksetaan viljelijöille täysi korvaus?

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu tärkeän aihepiirin ympärillä on jatkunut kuutisen tuntia, ja itsekin olen useita puheenvuoroja päässyt käyttämään. Eräässä puheenvuorossa tuli oltua aika perustavaa laatua olevalla tavalla eri mieltä edustaja Hemmilän kanssa. Hemmilän edellisen puheenvuoron jälkeen ajattelin, että tulen pitämään puheenvuoron, koska olen tällä kertaa edustaja Hemmilän kanssa erittäin paljon samaa mieltä hänen esille nostamastaan asiasta, joka on valkuaisomavaraisuuden nostaminen ja sen tärkeys Suomessa. Arvoisa puhemies! Tässä viime viikkoina olen mitellyt hieman Huoltovarmuuskeskuksen kanssa viljojen varmuusvarastoinnista ja varmuusvarastojen viljojen alkuperästä. Huoltovarmuuskeskus kiisti faktan, että Suomen huoltovarmuutta on ylläpidetty ostamalla huoltovarmuusvarastoihin ulkomaista viljaa. Tämä kiistäminenhän ei heidän kannaltaan päättynyt kovin onnellisesti, koska fakta on se, että Huoltovarmuuskeskuksen sopimuskumppanit ovat ostaneet ulkomaista viljaa ja sitä on Suomeen huoltovarmuustarkoituksiin tullut. Huoltovarmuuskeskuksen rekordi viljojen osalta ei siis ole ollut viime aikoina kovin kummoinen. Sen sijaan Huoltovarmuuskeskus on tehnyt erinomaisen hyvää työtä selvittäessään sitä, miten Suomen valkuaisomavaraisuutta kyettäisiin parantamaan. HVK:n selvitys pureutuu erityisesti valkuaiskasvien viljelyn laajentamiseen Suomessa ja sitä kautta tämän valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen. Tavoitteena noille selvityksille on ollut täysi omavaraisuus. Selvitysten mukaan Suomessa on olemassa täysi potentiaali täyteen valkuaiskasviomavaraisuuteen kasviproteiinin tuotannossa, mikäli palko- ja öljykasveja alettaisiin viljelemään viljelykierroissa niin paljon kuin suinkin mahdollista Suomessa. Tämä olisi omiaan myös erittäin keskeisellä tavalla vähentämään Suomen lannoiteriippuvuutta, elikkä huoltovarmuutemme sitäkin kautta vahvistuisi. Tämä myös parantaisi meidän vaihtotasettamme ja meidän omaa varallisuuttamme rehukasvituotannossa. Kuten edustaja Hemmilä taisi viitatakin, Suomeen tuodaan tällä hetkellä suht mittavassa määrin valkuaiskasveja, muun muassa soijaa ulkomailta, ja tämän oman tuotannon vahvistumisen kautta tämä virta todennäköisesti tyrehtyisi tai lakkaisi jopa kokonaan. Tässä keskeisessä roolissa on myös valkuaiskasvien lajikejalostus, lajikkeiden paraneminen suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi sekä tietysti viljelijöiden kouluttaminen, kauppiaiden kouluttaminen, tekniikan opettelu ja konekaupan rooli. Arvoisa puhemies! Edustaja Hemmilä toivoi ministeriltä vastauksia tähän valkuaiskasvikokonaisuuden kehitykseen ja siihen, mitä hallitus aikoo tehdä ja tulee tekemään. Syy, minkä takia tämä erityisesti tähän päivän teemaan liittyy, elikkä siihen, että meillä on Suomessa Euroopan kannattamattomin maataloustuotanto, on se, että tuon kannattamattomuuden takana erityisen heikosti, ikävä kyllä, meillä tässä maassa menee tällä hetkellä kasvinviljelijöillä, ja tästä valkuaiskasvien laajemmasta viljelystä, monipuolisemmasta viljelystä, voitaisiin saada myös tulonvahvistusta etenkin kasvinviljelytiloille. Siinäkin mielessä tämä on erittäin tervetullutta ja toivottavaa kehityskulkua — liittyy aivan oleellisesti tämän päivän keskustelunaiheeseen. En malta olla sanomatta, että Huoltovarmuuskeskuksen, jolla on paljon parantamista huoltovarmuusvarastoinnin osalta, pitäisi laajentaa huoltovarmuusvarastointia koskemaan myös näitä öljykasveja, siis satoja niistä öljykasveista — tällä hetkellähän HVK varmuusvarastoi öljykasvien siemeniä ja niiden viljelyyn tarvittavia kasvinsuojeluaineita — mutta myös itse öljykasvien varmuusvarastointia. Jos ja kun se tehtäisiin perustuen kotimaiseen tuotantoon, sillä voitaisiin myös tätä markkinakysyntää tasapainottaa ja vahvistaa kotimaisille valkuaiskasvin tuottajille.

Arvoisa herra puhemies! Viime vaalikaudella en täällä talossa ollut, mutta täällä tänään moneen kertaan viitatun MAKA-raportin lisäksi ehkä toiseksi eniten julkisuudessa ollut listaus tai raportti oli niin sanottu Tynkkysen lista, josta minäkin eri medioista paljon tietoa sain etenkin sosiaalisen median kautta. Maaliskuussa 2022 silloinen parlamentaarikko Tynkkynen teki 19 kohdan listan, jolla maatalouden kannattavuutta piti parantaa. Tätä listaa olisi olettanut toteutettavan tällä vaalikaudella, kun koko perussuomalainen ryhmä tietääkseni siihen sitoutui ja sitä ajoi. Mutta heti hallitusneuvotteluiden jälkeen pystyimme toteamaan, että osa listasta oli jo lentänyt roskakoriin. Lista kuuluu seuraavasti: 1. ”Hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.” No, tämähän ei ole tapahtunut. 2. ”Hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tämä ei ole toteutunut, eikä se tämän päivän kuullun perusteella tule toteutumaankaan. 3. ”Hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Näin ei ole tapahtunut. Sen sijaan järkeviä toimia, kuten biokaasutuotannon toimintaedellytyksiä, on merkittävästi vaikeutettu tällä vaalikaudella ja byrokratiaa on lisätty. Ja edelleen listalla numero 4. ”Hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.” Ei toteutunut. 5. ”Hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.” Ei ole tapahtunut. Makeraa ei ole lainkaan pääomitettu, mutta Makeran takausvaltuutta on kyllä korotettu 20 miljoonaan euroon. Listalta 6. ”Hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Tämä on tapahtunut osittain, mutta maatalouden energiakustannukset ovat nousseet niin räjähdysmäisesti, että tämä määräaikainen maatalouden energiaveron lisäpalautus on toimena aivan riittämätön. Listalta numero 7. ”Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.” Ei ole tapahtunut. Toimet ovat olleet ehkä oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Elintarvikemarkkinalakia on kyllä uudistettu, mikä on hieno asia. Tämän keskustan tekemän lain päivitys on positiivinen asia, mutta kilpailulaki on edelleen koskematta, ja tämän päivän perusteella tällä vaalikaudella sellaiseksi tulee jäämään. Sen sijaan kaupan asemaa on vahvistettu uusilla myyntiartikkeleilla. Listan numero 8. ”Hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinoille tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.” Tämä on tapahtunut. 9. ”Hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.” Ei ole tapahtunut. 10. ”Hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.” Tämä on tapahtunut. 11. ”Hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.” Ei ole tapahtunut. Yrityssaneerauslakia on kyllä uudistettu, mutta uudistus ei kosketa maataloutta. 12. ”Hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Ei ole tapahtunut. 13. ”Hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.” Osittain toteutunut, mutta keinona vain ohjaus ja suositukset. 14. ”Hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.” Ei ole tapahtunut, kuten ei myöskään ”Hallitus turvaa maatalouden lomituspalveluiden saatavuuden”. 16. ”Hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.” On tapahtunut. Välitä viljelijästä -hanke on vakinaistettu, mutta myös rahoitus pitäisi vakinaistaa. 17. Haluttiin alv-kannan laskemista — ei ole tapahtunut. 18. liittyy kiinteästi polttonesteiden hintaan ja sen kompensointiin. Kaikkihan me tiedämme, että se ei ole toteutunut. Hinnat ovat nousseet räjähdysmäisesti. Arvoisa puhemies! Tämä aikakirjoihin Tynkkysen listan tämänhetkisestä toteutumatilanteesta, [Puhemies koputtaa] joka ei ole mairitteleva, mutta onneksi vaalikautta on vielä jäljellä, ja luotamme hallitukseen, että Tynkkysen lista on toteutettu kokonaisuudessaan ennen kuin jäämme vaalitauolle.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä edustaja Hemmilä siteerasi MTK:n lausumia. Minä voisin siteerata MTK:n aikaisempaa puheenjohtajaa Esa Härmälää, joka tapasi sanoa, että hänelle on armeijassa opetettu, että jos maasto ja kartta eivät täsmää, maasto on aina oikeassa. Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa sekä maasto että kartta täsmäävät. Ministeri viittasi, että meidän väitteemme siitä, että Suomen maatalous on Euroopan kannattamattominta, ei pitäisi paikkaansa, mutta näin kertovat Luken ja Taloustohtorin tilastot. Näin kertoo viesti kentältä esimerkiksi edustaja Hemmilän kotimaakunnasta, Varsinais-Suomesta: maatalouden kannattavuustilanne on äärimmäisen heikko. [Pertti Hemmilän välihuuto] Ja edustaja Hemmilän siteeraama huoli vuodelta 22 oli ajalta, jolloin maatalouden kannattavuus oli moninkertainen verrattuna tähän päivään. Edustaja Hemmilä, moninkertainen, yli 1 — 1,02 — oli kannattavuuskerroin. [Anne Kalmari: Kyllä!] Katsokaa tilastoja, opetelkaa luvut. Tuo väite oli täysin perätön.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri lupasi vaalikauden aluksi täyskäännöksen maatalouspolitiikkaan, ja ainakin minä ymmärsin, että tämän täyskäännöksen piti tapahtua parempaan päin. Mutta meillä on tällä hetkellä Euroopan huonoiten kannattava maatalous. Käännös on tapahtunut pahempaan päin. Kun sitten keskusta ilmoitti tästä välikysymyksestä, hallitusrintaman puolueista vähäteltiin minkäänlaisen kriisipuheen tai kriisipakettien tarvetta. Sanottiin, että markkinoilta löytyy ratkaisu. Me emme ole missään vaiheessa väheksyneet markkinoilla vaadittavia toimenpiteitä, mutta yllätys oli melkoinen, kun tänään ministeri kertoi sitten uusimmasta kriisipaketista, jonka hallitus on tuomassa tämän keskustan välikysymyksen johdosta tänne päätöksentekoon. Tämä on kenties historian välittömin ja vaikuttavin välikysymys, mitä on tehty. Mutta kun hallituksen puheet ovat näin ristiriitaisia, niin kysyn nyt arvoisalta ministeriltä: onko maataloudessa kannattavuuskriisi vai ei? Te torjutte nyt kriisiä, josta te itse sanotte, että sitä ei ole olemassa.

Arvoisa herra puhemies! Sukumme on viljellyt Kuuselan tilaa Vihdin Oinasjoella yli sadan vuoden ajan. Saan jatkaa edeltävien sukupolvien työtä ja teen kaikkeni, että pojillani olisi mahdollisuus jatkaa sukupolvien ketjua, jos niin haluavat. Olen pidemmän kaavan mukaan kokenut, että suomalainen ruoka ei tule kaupan hyllylle itsestään. Ruoka tulee pelloilta ja tiloilta kautta Suomen, kellonaikaan ja viikonpäivään katsomatta. Osaamisestaan ja ahkeruudestaan huolimatta moni viljelijä ei saa työstään korvausta, ja mikä pahinta, ei edes arvostusta. Kysyä sopiikin: Kun jollain tilalla illan pimetessä mietitään, jaksaako vielä huomisen, sanooko hallitus, että "pärjäile"? Kun seuraava nuori viljelijä pohtii, uskaltaako ottaa kotitilan vastuulleen, sanooko hallitus, että "ollos huoleton"? Kun seuraava kriisi tulee ja tarvitsemme ruokaa omasta maasta, sanooko hallitus, että "ei hätää, kyllä sitä jostain tulee"? Siltä se nimittäin äsken kuulosti hallituksen suunnalta, että ongelmia ei olisi. Joutuu kysymään: eletäänkö hallituksessa lainkaan samaa arkea kuin maatiloilla ympäri Suomea? [Eduskunnasta: Ei eletä!] Keskusta teki välikysymyksen, koska suomalaisen ruoan tulevaisuus on vaarassa. Maamme maatalouden kannattavuus on valahtanut EU:n heikoimmaksi — EU:n heikoimmaksi. Lähes neljä tilaa lopettaa joka päivä. Lannoitteiden, polttoaineiden ja sähkön hintojen nousu ajaa viljelijöitä yhä ahtaammalle. Se siitä hallituksen "täyskäännöksestä" parempaan. Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä suomalainen maatalous ja ruoka pitää pelastaa. Tällä hetkellä esimerkiksi suomalainen vilja tuotetaan käytännössä pitkälti talkoilla. Jokaisen pitää ymmärtää, että se ei ole kestävää eikä se ole oikein. Nyt viljelijälle jää liian pieni osuus ruokaketjun arvosta. Tilanne ei ratkea sillä, että viljelijää kehotetaan vain tekemään ja yrittämään enemmän. Jos haluamme suomalaista ruokaa kauppojen hyllyille — ja keskusta muuten haluaa — viljelijän pitää saada työstään nykyistä oikeudenmukaisempi korvaus. Siksi kilpailulakia pitää avata ja puuttua kaupan ylivaltaan sekä tukkukaupan kilpailuongelmiin. Tuotantokustannusten muutosten pitää päästä nykyistä nopeammin tuottajahintoihin. Tuottajaorganisaatioilla pitää olla mahdollisuus sopia hinnoista. Akuuttiin tilanteeseen keskusta esittää EU:n kriisituen täysimittaista kansallista täydentämistä. Me jatkaisimme energiaveron lisäpalautusta, maksaisimme sen täysimääräisenä ja laajentaisimme sen koskemaan myös nestekaasua. Poistaisimme tuotantorakennuksilta kiinteistöveron määräajaksi ja toteuttaisimme Ruotsin mallin mukaisesti kustannustuen etenkin lannoite- ja polttoainekustannuksiin. Sikaruton torjuntaa pitää vihdoin alkaa johtamaan, ja siihen pitää osoittaa lisää voimavaroja. Villisikakantaa tulee määrätietoisesti vähentää ja avata lihan vientimarkkinoita nopeasti alueellistamisen avulla. Valtion pitää korvata taudin torjunnasta ja markkinahäiriöistä maa- ja metsätaloudelle aiheutuvat kohtuuttomat menetykset. Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka on paljon enemmän kuin ruokaa. Se on työtä. Se on yrittäjyyttä. Se on huoltovarmuutta. Se on turvallisuutta. Se on suomalaisuutta puhtaimmillaan. On häpeällistä, että huoltovarmuutta pidetään yllä ulkomailta tuotavalla viljalla. Jokaisena vuotena maassamme tuotetaan jokaista huoltovarmuusvarastoitavaa viljaa niin paljon, että sitä taatusti riittää huoltovarmuusvarastointiin tarvittavat määrät. Kyse onkin tahdosta, ja kyse onkin etenkin periaatteista. Keskustan mielestä huoltovarmuuden perusta on kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka — kotimainen tuotanto ja suomalainen ruoka. Siksi maassamme pitää olla kannattavia maatiloja ja viljelijöitä, jotka pystyvät jatkamaan työtään myös vaikeina aikoina. Liian helposti unohtuu, että suomalaista ruokaa ei ole ilman suomalaista maaseutua. Keskusta haluaa Suomen, jossa myös maaseudulla on tulevaisuus. Siksi keskittämisen politiikka pitää vaihtaa kasvun politiikaksi. Kyllä maalla voi — ja pitää voida — kasvaa paitsi ruoka myös lapset, työ ja tulevaisuus. Arvoisa puhemies! Vaikka maa- ja metsätalousministerin puheenvuorosta jo kuulimme, että hallitus on reagoinut keskustan välikysymykseen tuomalla uuden kriisipaketin, jolla korvataan maataloudelle [Välihuutoja] kohonneita kustannuksia — tämä on ehkä historian vaikuttavin välikysymys jo tähän mennessä — niin siitä huolimatta, arvoisa puhemies, on todettava, että nyt asiat ovat menneet huonompaan suuntaan, täysin väärään suuntaan. Suomen maatalouden kannattavuus on valahtanut Euroopan heikoimmaksi. Sen takia kannatan edustaja Kalmarin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet ovat useassa yhteydessä todenneet tästä ennallistamissuunnitelmasta ja sen kansallisesta toimeenpanosta, että tässä hallituksen esityksessä ei nyt eduskuntaa sivuutettaisi, sillä perusteella, että sitten kun tämä suunnitelma toimeenpannaan, niin kaikki varsinaiset toimenpiteet tulevat eduskunnan päätöksentekoon. No, nyt tämä prosessi etenee niin, että jos tämä esitys menee läpi, ympäristöministeriö valmistelee, hallitus leimaa ja lähettää kansallisen toimeenpanosuunnitelman komissiolle lausunnolle. Komissio antaa oman vastineensa siihen elikkä todennäköisesti esittää muutostarpeita tähän Suomen kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan ja sen toimeenpanoon. Tämän jälkeen hallitus sitten tekee oman lopullisen suunnitelmansa ja omine hyvineen sitten tämän suunnitelman hyväksyy. Ja kun tämä vuoropuhelu hallituksen ja komission välillä on siis käyty niin, että komissio on tyytyväinen siihen, miten Suomi aikoo tämän ennallistamissuunnitelman kansallisesti toimeenpanna, ja se lopullisesti täällä Suomessa hallituksen toimesta hyväksytään, niin kuka uskoo, että kaiken tämän jälkeen, kun niitä yksittäisiä toimeenpanevia lakiesityksiä alkaa eduskuntaan tipahtelemaan, eduskunta voi niitä sitten aivan vapaasti täällä muuttaa? Kuka uskoo? Ei kukaan. Aivan varmasti tullaan sanomaan, että tämä on komission kanssa sovittu, tämä on komission kanssa hyväksytty, tämä oli komission vaade tästä täytäntöönpanosta, tätä ei voi täällä eduskunnassa muuttaa. Ja tämä on se syy, minkä takia pidämme niin erittäin erikoisena, tuomittavana, ei-hyväksyttävänä sitä, että eduskunta on sivuutettu tämän kansallisen toimeenpanosuunnitelman valmistelun ohjaamisesta, edes siitä valmistelusta kuulemisesta, saatikka sitten tämän toimeenpanosuunnitelman hyväksymisestä. Tämä on täysin ennenkuulumatonta, ja tämän takia hallituksen pitää antaa selonteko tästä ehdotuksestaan ennallistamissuunnitelman kansalliseksi toimeenpanoksi sekä varsinaisesta ennallistamissuunnitelman toimeenpanosuunnitelmasta, jonka se on hyväksynyt. Muuten eduskunnalla ei tule olemaan tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa tämän suunnitelman toimeenpanoon ja tässä tulee käymään niin, että tämä hallitus pistää Suomen maat ja metsät täysin komission liekaan, jonka tavan vielä määrittelee ympäristöministeri täällä koti-Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Nykyiset hallituspuolueet, kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit, tekivät edelliselle hallitukselle välikysymyksen marraskuussa 2022 hallituksen EU-vaikuttamisesta ja etenkin ennallistamisasetuksesta. Tuolloin perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lausui perussuomalaisten ryhmäpuheessa seuraavasti: ”Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivat Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista sekä täysin yltiöpäistä ilmasto- ja metsäpolitiikkaa. Perussuomalaisille tämä ei käy.” Arvoisa puhemies! Tätä taustaa vasten vaikuttaa todella yllättävältä, kun nämä samat puolueet ovat nyt hallituksessa ja edellisen vaalikauden puheet ja periaatteet näyttävät unohtuneen täysin. Kokoomus ja perussuomalaiset tekivät edelliselle hallitukselle välikysymyksen EU-politiikasta ja ennakkovaikuttamisesta EU-päätöksentekoon, ja nyt samat puolueet kristillisdemokraatteilla höystettynä tyytyvät lähinnä levittelemään käsiään, kun ennallistamisasetus on heidän hallituskaudellaan hyväksytty EU:ssa. Missä oli tämän hallituksen paljon mainostettu, ennakkoon kehuttu, itse kehuttu vahva EU-vaikuttaminen, kun ennallistamisasetuksesta EU-tasolla päätettiin? Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden oppositiopuolueiden, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien, tahtotila EU-päätöksenteon läheisyysperiaatteen vaatimisesta, elikkä siis sen periaatteen vaatimisesta, että aina päätöksenteko pitää tehdä mahdollisimman lähellä päätöksenteon kohdetta, on muuttunut niin paljon, että nämä puolueet eivät edellytä läheisyysperiaatetta noudatettavaksi nähtävästi EU-tasolla, mutta vielä erikoisempaa on se, että nykyiset hallituspuolueet eivät vaadi tämän läheisyysperiaatteen noudattamista edes tässä kotimaisessa päätöksenteossa. Läheisyysperiaate on unohdettu niin täysin, että hallitus pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran johdolla ei halua antaa tästä tämän vaalikauden suurimmasta päätöksestä päätöksenteon tai valmistelun valtaa ollenkaan kansalliselle parlamentille, Suomen eduskunnalle. He haluavat antaa tämän päätöksen valmisteluvallan täysin ympäristöministeriölle, ja päätöksenteon vallan he haluavat tällä lakiesityksellä keskittää valtioneuvostolle, ei eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Eikä tässä vielä kaikki. Sen lisäksi, että hallituspuolueet haluavat keskittää tämän vaalikauden tärkeimmän asian päätöksenteon pelkästään valtioneuvoston käsiin, niin tuo päätös tullaan todennäköisesti tekemään vuoden 2027 puolella. Nyt onkin auki se, mikä hallitus tulee tämän päätöksen tekemään, jos tämä lakiesitys tulee voimaan. Tämän johdosta toteankin, arvoisa puhemies, että jos nykyisillä hallituspuolueilla on edes rahtusen jäljellä siitä omanarvontunnostaan ja vaatimuksestaan itsenäisyyden puolustamiseksi EU-päätöksenteossa ja sen kansallisessa toimeenpanossa, niin, arvoisa puhemies, epäilemättä nämä hallituspuolueet nyt varmistavat sitten sen, että he ovat se hallitus, joka tekee päätöksen tästä kansallisesta toimeenpanosta. Elikkä näillä puheilla, mitä nyt viime vaalikaudella ja tämän vaalikauden kuluessa ollaan hallituspuolueilta kuultu, pidän itsestäänselvänä, että Petteri Orpo, Riikka Purra ja Sari Essayah huolehtivat, että tämä nykyinen hallitus tekee lopulliset päätökset ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta tässä maassa. Ellei näin toimita, kyseessähän on täysin absurdi tilanne. Nämä kansallisesta päätöksenteosta, omaisuudensuojasta puhuneet puolueet keskittäisivät vallan valtioneuvostolle, ja olisi täysin auki, mikä valtioneuvosto sen päätöksen sitten tekisi. En usko, että näillä taustoilla, näillä puheilla, näillä puolueilla on varaa tällaiseen päätöksenteon siirtämiseen umpimähkään tulevalle hallitukselle, jonka ohjelmasta tai edes kokoonpanosta kellään ei voi olla käsitystä, koska vaalit ovat vasta edessä. Arvoisa puhemies! Esitän ja edellytän siis, että nykyinen hallitus, jos tämä lainsäädäntö tulee voimaan, sitoutuu siihen, että tekee tästä ennallistamisasetuksen kansallisesta toimeenpanosta päätökset, sitovat päätökset, jo tämän vaalikauden aikana ennen huhtikuun 27 eduskuntavaaleja.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta pitää hallituksen esitystä kansallisen ennallistamissuunnitelman osalta vakavasti puutteellisena. Hallitus esittää tässä säädettäväksi siitä, kuka suunnitelman laatii ja hyväksyy, mutta jättää lähes kokonaan määrittelemättä ne periaatteet ja reunaehdot, joiden mukaan suunnitelma muodostetaan. Laista puuttuvat säädökset siitä, miten kansallista liikkumavaraa käytetään, miten kustannukset huomioidaan, miten maanomistajien oikeudet turvataan ja millä perusteella ennallistamistoimenpiteitä kohdennetaan. Me keskustassa katsomme, kuten edellisessä puheenvuorossa on erittäin kattavasti ja hienosti kuultu, että tässä asiassa ei ole kyse vain pelkästä hallinnosta, pelkästä byrokratiasta, toisin kuin hallituspuolueista on kerta toisensa jälkeen annettu ymmärtää. Mutta kuten edellä on myös todettu, niin tänäänhän tätä ei ole hallitusryhmistä kuultu, koska ketään — anteeksi, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta — hallitusryhmien edustajia ei ole paikalla. Tämä on erittäin merkittävä asiakokonaisuus, todennäköisesti tämän vaalikauden suurin ja pitkävaikutteisin asiakokonaisuus, jota me tällä hetkellä täällä eduskunnassa nyt käsittelemme. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee vaikuttamaan käytännössä metsiemme käyttöön, vesistöjen hoitoon, energiainvestointeihin, maa- ja metsätalouteen, aluekehitykseen, maaseudun ja alueiden elinvoimaan ja elinkeinoihin moniksi vuosikymmeniksi tästä eteenpäin. Siksi tämän suunnitelman valmistelua ei meidän mielestämme voida jättää ainoastaan ympäristöministeriön valmistelun varaan eikä varsinkaan ainoastaan valtioneuvoston poliittisen harkinnan ja poliittisen päätöksenteon varaan, niin kuin nyt hallitus esittää. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen ongelmallisena sitä, että eduskunta, suomalaisen päätöksenteon ylin päättävä elin, kansanedustuslaitos, ollaan nyt sivuuttamassa tämän erittäin merkittävän asian käsittelystä lähes kokonaan. Eduskunnalla ei ole roolia suunnitelman valmistelussa eikä tule olemaan roolia suunnitelmasta päättämisessä. Tämän nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaan valtioneuvosto hyväksyy ennallistamissuunnitelman ilman parlamentaarista päätöksentekoa, vaikka suunnitelma vaikuttaa erittäin merkittävästi maankäyttöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen maassamme vuosikymmenten ajan. Me keskustassa pidämme erittäin ongelmallisena myös sitä, ettei pyynnöistä huolimatta hallituksen, hallituspuolueitten suunnalta ole esitetty uskottavaa arviota tämän ennallistamiskokonaisuuden kokonaiskustannuksista. Arvioita on esitetty muiden toimesta, ja ne arviot ovat huimassa kokoluokassa, 10—20 miljardin euron välillä. Henkilötyövuosissa suora vaikutus esimerkiksi metsäsektoriin on arvioitu tuhansiksi, jopa yli 10 000 henkilötyövuodeksi, siis työpaikkojen vähenemistä, ja kerrannaisvaikutukset koko yhteiskuntaan 10 000 ja 30 000 henkilötyövuoden välille. Näin äärimmäisen suurta, merkittävää kokonaisuutta ei pitäisi pystyä tässä maassa hyväksymään ilman, että eduskunta on päässyt asian käsittelemään. Me pidämme tätä esitystä myös maanomistajan oikeusturvan kannalta puutteellisena. Vaikka suunnitelma ei tässä vaiheessa ainakaan suoraan asettaisi käyttörajoituksia, niin sillä tulee todennäköisesti olemaan vaikutuksia investointeihin, maankäyttöön ja omaisuuden arvoon. Nämä vaikutukset pitäisi arvioida jo suunnitelman laadinnan vaiheessa ja sitten siis estää myös niiden toteutuminen. Arvoisa puhemies! Edustaja Kallio esitti seitsemän lausumaehdotusta, ja ne ovat äärimmäisen kannattavia. Kannatan niitä kaikkia. Kuten useissa edellisissä puheenvuoroissa on todettu, se seitsemäs lausuma on niistä periaatteellisin ja ehkä sen johdosta merkittävin. Me keskustassa vaadimme, että hallitus tuo eduskuntaan selonteon niin laatimastaan ehdotuksesta, joka komissiolle tullaan esittämään kansalliseksi toimeenpanosuunnitelmaksi, kuin sitten varsinaisesta toimeenpanosuunnitelmasta ennen kuin valtioneuvosto sen hyväksyy, jos tämä lakiesitys menee tällaisenaan lävitse. Tämä on äärimmäisen oikeutettu ja kohtuullinen vaade. On erittäin eriskummallista, varsinkin kun peilaa viime vaalikaudella käytyyn keskusteluun, jossa silloiset oppositiopuolueet tekivät jopa välikysymyksen ennallistamisasetuksesta, että nyt kun samat puolueet ovat hallituspuolueita, niin puheet läheisyysperiaatteen noudattamisesta ja siitä, että ennallistamisasetus ei käy missään muodossa heille, ovat vaihtuneet toiminnaksi, jolla ei suostuta edes eduskunnassa keskustelemaan ennallistamisasetuksesta, vaan halutaan tiskin alta ujuttaa koko asetus, sen käytännön toimeenpanon valmistelu, ympäristöministeriölle ja päätöksenteko sitten hallitukselle, valtioneuvostolle. Vielä tätä erikoisuutta ja asiaa, jota emme voi hyväksyä, alleviivaa se, että kyse ei ole edes siitä, että nykyinen hallitus tulisi hyväksymään tämän kansallisen toimeenpanon suunnitelman, vaan nyt ollaan säkki päässä antamassa mandaatti seuraavalle hallitukselle, josta kukaan ei tiedä, mikä sen hallituspohja tulee olemaan, että se tekee täysin omavaltaisen päätöksen tästä kansallisesta toimeenpanosta. Tämähän on aivan uskomaton asia, varsinkin kun sitä peilaa viime vaalikaudella käytyyn välikysymyskeskusteluun, viime kaudella käytyyn julkiseen keskusteluun ennallistamisasetuksesta, että tällä vaalikaudella käytännössä kaikki päätökset, jotka tulevat olemaan sitovia, ovat tapahtuneet tämän hallituksen toimesta, tämän hallituksen vahtivuorolla, tämän hallituksen valmistelusta, ja nyt vielä keskeisin päätös ollaan lykkäämässä sokkona seuraavalle hallitukselle.

Arvoisa rouva puhemies! Kannatan lämpimästi valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin sekä tarpeettomien metsästyksen rajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista, samalla kun huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Tällä hetkellä pahimpia vahinkoalueita ovat erityisesti itäisen Suomen alueet, ja elinkeinonharjoittajien näkökulmasta esitetyt muutokset ovat siellä täysin välttämättömiä. Ne olisi pitänyt tehdä jo aiemmin, mutta ne ovat edelleen täysin välttämättömiä. Pahimmilla tuhoaloilla viljelijöiden mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoa ovat heikentyneet valkoposkihanhivahinkojen vuoksi merkittävästi jo vuosien ajan. Vuonna 2019 korvattujen vahinkojen määrä ylitti miljoonan euron tason, ja viime vuonna korvauksia maksettiin jo yli 3,7 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Vaikka nämä vahinkojen korvausmiljoonat ovat jo viime vuosina moninkertaistuneet, on selvää, että erittäin paljon — uskallan sanoa, että suurin osa, valtaosa — jää valkoposkihanhien aiheuttamista menetyksistä korvauksia hakematta ja siten myös korvaamatta. Nykyisellä vahinkojen estämisen toimintamallilla ei ole pystytty suojaamaan viljelyksiä eikä edes kääntämään vahinkokehitystä laskusuuntaan. Arvoisa puhemies! Tässä vahinkojen euromääräisessä korvaustasojen tarkastelussa on muistettava, että vahingonkorvaukset kattavat vain osan todellisista vahingoista. Erityisesti Pohjois-Karjalassa viljelijät ovat joutuneet sopeuttamaan tuotantoaan luopumalla syysviljojen kasvatuksesta paikka paikoin kokonaan sekä varautumalla kevään vahinkoihin esimerkiksi hankkimalla ylimääräisiä peltoalueita karjanruokinnan varmistamiseksi. Myös kokonaisia maataloustuotannon lopettamisia on tapahtunut näiden valkoposkihanhituhojen johdosta. Varsin tyypillisesti vahingot toistuvat samoilla alueilla, samaan aikaan kun vahinkojen estäminen on tehty käytännössä lähes mahdottomaksi. Viimeisimmistä ely-keskusten poikkeusluvista keväällä sallittiin ainoastaan äänetön karkotus ja syksyllä tehosteena vain paukkupatruunat. Paikallistasolla yötä päivää päivystävät hanhipaimenet ovat olleet käytännössä ainoa ratkaisu, mutta kustannustehokkuuden näkökulmasta on täysin järjetön ajatus, että jatkuvasti laajenevat hanhivahingot estettäisiin koko Itä-Suomen alueella paukkupatruunoilla ja hanhipaimenilla. Viljelijöiden kannalta on myös täysin välttämätöntä, että nykyinen vahingonkorvausjärjestelmä säilytetään ennallaan. Arvoisa rouva puhemies! Kuten aloitin puheenvuoron, näistä edellä mainituista syistä kannatan erittäin lämpimästi valkoposkihanhen ja merimetson siirtämistä metsästyslain piiriin, tarpeettomien metsästysrajoitusten poistamista sekä suojametsästyksen mahdollistamista, samalla kun huolehditaan vahinkojen oikeudenmukaisesta korvaamisesta elinkeinonharjoittajille. Tästä esityksestä kiitokset hallitukselle, ja kiitokset myös asian erinomaisesta käsittelystä maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Valiokunnan mietintö tästäkin asiasta on äärimmäisen kattava ja huolella laadittu.

Arvoisa herra puhemies! Tänään käymme keskustelun ja huomenna äänestämme mahdollisuudesta alkoholin kotiinkuljetukselle. Suomessa alkoholipolitiikan lähtökohta on ollut haittojen ehkäisy ja vastuullisuus. Nyt alkoholin saatavuutta lisätään jälleen yhdellä uudella tavalla ilman, että kukaan osaa vielä kertoa, mitä vaikutuksia muutoksella on esimerkiksi nuorten alkoholinkäyttöön, perheiden hyvinvointiin tai terveydenhuollon kustannuksiin. On selvää, että alkoholi ei ole ongelma kaikille. Monet eivät käytä sitä lainkaan, ja useimmat osaavat käyttää sitä kohtuudella, mutta yhteiskunnan tehtävä on huolehtia myös niistä ihmisistä ja perheistä, joille alkoholi aiheuttaa ongelmia. Päätöksiä pitää arvioida myös heidän näkökulmastaan. Erityisen erikoiseksi ja kummalliseksi tämänhetkisen tilanteen tekee se, että samaan aikaan, kun hallitus etsii säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista, se on valmis tekemään päätöksiä, joiden seurauksena alkoholihaittojen riski todennäköisesti kasvaa. Kysymys ei ole siitä, saako aikuinen ihminen ostaa alkoholia; kysymys on siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme ja kuka lopulta maksaa laskun, jos haitat kasvavat. Terveempi ja turvallisempi Suomi on tavoite, jonka pitää näkyä myös lainsäädännössä. Minun on vaikea nähdä, miten alkoholin kotiinkuljetus vie meitä kohti näitä edellä lausuttuja tavoitteita. Näistä syistä kannatan edustaja Mehtälän tekemää hylkäysesitystä. Jos alkoholin kotikuljetus huomenna hyväksytään, eduskunnan pitää edellyttää, että tämän päätöksen vaikutuksia seurataan erittäin tarkasti ja mahdollisiin ongelmiin tullaan reagoimaan välittömästi ja viivytyksettä.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja hallituspuolueiden toimesta on hyvinvointialueiden rahoitusta leikattu etenkin suhteessa palvelutarpeiden kasvuun erittäin merkittävällä tavalla tällä vaalikaudella. Jälleen meillä on käsittelyssä paketti, jolla säästöjä pyritään löytämään yli 330 miljoonan euron arvosta. Aiemmin tässä keskustelussa edustaja Kvarnström erinomaisesti kuvasi alueellisesta näkökulmasta tätä erikoista tilannetta, johon tämä lakiesitys on johtamassa, elikkä sitä, että tämän esityksen myötä, jos tämä läpi menee, suurimpia rahoituksen menettäjiä ovat alueet, jotka ovat jo toimineet niin kuin hallitus ja hallituspuolueet ovat edellyttäneet, eli pyrkineet kattamaan edellisinä vuosina syntyneet alijäämänsä omin toimin: tehostamalla, säästämällä, keskittämällä, supistamalla toimintojaan. Yksi näistä alueista on oma alueeni, jolta myös edustaja Kvarnström tulee, elikkä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Hyvinvointialueemme on tehnyt erittäin rajusti töitä toimintojen tehostamiseksi, uudelleenorganisoimiseksi, mutta myös palvelupisteitä — palveluja, toimintoja — on noin parinkymmenen palvelupisteen osalta ajettu alas, supistettu, siirretty tai ollaan lopettamassa. Elikkä alueella on tehty erittäin rajuja talouden sopeuttamistoimenpiteitä, aivan niin kuin hallitus on edellyttänyt. Alijäämät on saatu katettua, ja nyt se työ tullaan palkitsemaan sillä, että Länsi-Uusimaa on suurin rahoituksen menettäjä tämän oman tehokkaan toimintansa ansiosta. Tässä pitkällä tähtäimellä on nähtävissä kyllä ainekset erinomaisen suureen moraalikatoon, jos valtiovalta toimii näin, että ne hyvinvointialueet, jotka valtiovallan omia velvoitteita tiiviimmin, parhaiten, noudattavat, tullaan palkitsemaan sillä, että viedään eniten rahoitusta pois tulevaisuuden palveluiden tuottamisesta. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on monelta muultakin osalta erittäin ristiriitainen ja epäjohdonmukainen, ja sikäli sitä ei voi missään nimessä kannattaa. Mutta tämän oman kotiseutuni esimerkin osalta voi todeta, että on äärimmäisen huolestuttavaa, jos hallitus ei tämän pidemmälle tulevaisuuteen kykene ajattelemaan vaan rakentaa hyvinvointialueille tämmöisiä kannustinloukkuja tai ansoja, joilla mahdollisesti tullaan estämään — tai ei ainakaan kannusteta niihin — palveluiden uudelleenorganisoiminen, tehostaminen, kehittäminen, vaan tapahtuu päinvastoin, kun ollaan näkemässä, että palveluiden tehostamisesta ja säästämisestä palkitaan sillä, että viedään tulevaisuuden rahoitukset pois.

Arvoisa rouva puhemies! Tässähän on kyseessä säästölaki, niin kuin täällä on useampaan kertaan jo keskustelun kuluessa todettu. Säästöjä toki pitää tehdä, mutta kun niitä tehdään, pitää varmistua siitä, ettei kansalaisten oikeusturvaa tai arjen sujuvuutta niillä vaaranneta. Nythän kansalaiset käytännössä pakotetaan luopumaan paperisista viranomaiskirjeistä ja siirtymään digipostilaatikon käyttöön, oli kyseisellä kansalaisella sitten valmiuksia siihen tai ei. [Mauri Peltokangas: Onko siellä taas mietintö jäänyt lukematta?] Arvoisa rouva puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä on erittäin ansiokas keskustan valiokunnan jäsenten vastalause, jossa todetaan erittäin selkeästi: ”Kokonaisuutena valiokunnalle annetut asiantuntijalausunnot osoittavat kiistattomasti, että vaikka esityksen tavoitteet sähköisen viranomaisviestinnän edistämisestä ja palvelutarjonnan monipuolistamisesta ovat perusteltuja, tulisi epäselvä esitys toteutuessaan aiheuttamaan kansalaisten oikeusturvan kannalta vakavia ongelmia.” Edellisessä puheenvuorossa edustaja Kallio mainitsi jo tämän lakihankkeiden tai lakikokonaisuuksien uudistamisen hankaluuden, kun se tehdään osissa. Tässä on useassa puheenvuorossa viitattu jo 11.3.26 eduskunnassa hyväksyttyyn lakipakettiin, joka on osa tätä kokonaisuutta. Sellaisten suurien kokonaisuuksien uudistaminen osina, jotka sisältävät myös perustavaa laatua olevia oikeuksia kansalaisille, on erittäin ongelmallista, ja sen takia tämän keskustan hallintovaliokunnan mietintöön jättämän vastalauseen lausumaehdotukset ovat äärimmäisen paikallaan. Niistä ensimmäinen koskettelee juuri tätä pätkissä uudistamista tai sitä, että nämä hankkeet ja kokonaisuudet pitäisi arvioida ja uudistaa yhtenä kokonaisuutena. Tämä lausumaehdotus kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi sähköisen tiedoksiannon sääntelykokonaisuuden yhtenä kokonaisuutena ja tuo tarvittavat muutokset eduskuntaan siten, että järjestelmä on kansalaisille selkeä, ennakoitava ja helppokäyttöinen.” Tämä on äärimmäisen selkeä teksti, ja tämän soisi toteutuvan. Tässä keskustelussa on hyvin käynyt ilmi, että palveluiden saavutettavuus on ongelma. Ihmisillä on erilaisia digitaalisia taitoja, tai edustaja Heinonen edellisessä puheenvuorossaan viittasi verkkoesteettömyysproblematiikkaan. Tämä on myös osittain sekava järjestelmä, ja nyt on kyllä perusteltu syy olettaa, että tämän pätkittäin tehdyn uudistuksen jäljiltä kansalaisten oikeusturva vaarantuu ja vähintäänkin tämä hankaloittaa arjen sujuvuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Heikkinen hyvin esitteli tämän esityksen, jossa esitetään maatalouden energiaveron palautusta tilapäisesti korotettavaksi neljällä sentillä litralta vuosina 2026—2027. Esittely oli sikälikin erinomainen, että siinä korostettiin, että viljelijät — maailman puhtaimman ruuan tuottajat, suomalaiset viljelijät — ovat joutuneet tilanteeseen, johon eivät ole itse voineet ollenkaan vaikuttaa. Polttoaineiden ja lannoitteiden hinnannousun syyt ovat maailmalla, ja tässä suomalainen viljelijä on täysin hinnanottajana, ei pysty tähän tilanteeseen omin toimin vaikuttamaan. Edellisessä puheenvuorossa edustaja Mikkonen otti kantaa ja perusteli vihreiden kielteistä suhtautumista tähän viljelijöitten tilannetta helpottavaan esitykseen toteamalla, että tämä tukee tai jatkaa fossiiliriippuvaisuutta ja pitäisi päästä fossiilivapaampaan tuotantoon. Sinänsä ajatus siitä, että fossiiliriippuvaisuutta maataloudessa pystyttäisiin laskemaan tai vähentämään, on erittäin kannatettava, mutta en malta olla toteamatta omakohtaisesti tähän asiayhteyteen, että kun aloin luomuviljelijäksi tavanomaisesta viljelystä, niin polttonesteiden kulutus kasvoi. Tämän tuen merkitys omalla tilallakin kasvoi, koska esimerkiksi rikkakasvien torjumiseen ei ollut enää käytettävissä kemiallisia yhdisteitä eikä niitä halunnutkaan käyttää, joten tämä kasvinsuojelu tehdään mekaanisin toimenpitein, mikä useassa tilanteessa tarkoittaa sitä, että pellolla pitää käydä useamman kerran käsittelemässä kasvustoa, sitä hyvää kasvustoa, ja sen kasvua edesauttamassa. Eli voisi ajatella, että on jonkunasteinen ristiriita siinä, että jos ja kun toivottavasti halutaan edistää luomutuotantoa, niin sitten taas polttoaineiden kustannuksia, mikä on siis iskenyt luomutiloihin suhteessa ehkä vielä kovempaa kuin tavanomaisiin tiloihin, ei oltaisi nyt valmiita kompensoimaan. Arvoisa rouva puhemies! Polttoaineiden ja lannoitteiden todella rajusti nousseet hinnat ovat erittäin merkittävästi vaikuttaneet etenkin suomalaisten kasvinviljelytilojen kannattavuuteen — kasvinviljelytiloihin, joista suuri osa on ollut kannattavuusahdingossa jo ennen näitä hinnannousuja. Tällä esityksellä ollaan erittäin hyvin kohdentamassa tämä vuosittainen kymmenen miljoonaa euroa tiloille, joilla tuotetaan suomalaista ruokaa, koska tämä tuki kohdistuu käytettyihin polttonesteisiin ja siten se kohdistuu suoraan tuotantoon. Myös tämä järjestelmä, jota kautta tämä veronkevennys kohdistetaan, on erittäin sujuva ja vähän byrokratiaa sisältävä. Tälle siis täysi tuki, että polttonesteiden vero lasketaan tähän EU-minimiin, niin kuin tässä nyt ollaan tilapäisesti tekemässä. Arvoisa rouva puhemies! Toinen ongelma, joka erityisesti kasvinviljelytiloilla korostuu ja kannattavuutta heikentää, on kohonneet lannoitteiden kustannukset. Itse asiassa juuri tänään niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa käsiteltiin komission ehdotusta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten muuttamisesta, jolla viljelijöille kompensoitaisiin Lähi-idän kriisin aiheuttamaa lannoitteiden hintojen nousua. Aamun maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemisessa jäi hieman auki se, kannattaako Suomen hallitus ja valtioneuvosto kaikkia komission ehdottamia toimenpiteitä, joista siis keskeisimmät ovat EU:n maatalouden tukien maksatusten mahdollinen aikaistaminen sekä tilapäinen kriisituki tähän lannoitteiden kohonneita hintoja kompensoimaan. Tämä maksatusaikatauluasia oli selkeämmin hallituksen kannoissa ilmaistu, mutta tämä tilapäinen kriisituki jäi auki. Onneksi suuren valiokunnan kuulemisessa iltapäivällä tähän asiaan saatiin lisää selvyyttä ja vaikuttaa siltä, että hallitus kannattaa kaikkia näitä komission keinovalikoimassa olevia ehdotuksia, joilla viljelijöitten ahdinkoa tultaisiin helpottamaan. Olisi äärimmäisen tärkeää, että nämä kohonneet lannoitteiden hinnat pystyttäisiin huomioimaan. Ikävää tässä tilanteessa, tässä ehdotuksessakin, on se, että tämä vaikutusmekanismi on niin auttamattoman hidas. On erittäin todennäköistä, että jos hallitus toimii ripeästi, niin nopeimmillaan tätä tilapäistä kriisitukea päästäisiin maksamaan tämän vuoden lopussa, ehkä ensi vuoden alussa, ja sehän on selvää, että silloin tästä satokaudesta kaikki kustannukset ovat jo langenneet. Mutta vahva tuki hallituksen linjalle, jolla on ilmaistu, että myös tätä tilapäistä kriisitukea voisi olla valmius maksaa, ja täysi tuki sille, että se tilapäinen kriisituki tullaan maksamaan täysimääräisenä. Tukimekanismihan on sellainen, että EU:lta tulee pohjakriisituki, jonka päälle sitten jäsenmaalla on mahdollisuus maksaa kansallista tukea jopa 200 prosenttia, jolloin siitä pienestäkin miljoonapotista, mikä EU:lta todennäköisesti on tulossa, voi saada kasaan ihan merkittävän kokoisen kriisipaketin suomalaisille kasvinviljelijöille. Arvoisa rouva puhemies! Näillä sanoilla kannatan lämpimästi tätä tilapäistä energiaveron alennusta suomalaisille maatiloille, ja kannustan hallitusta kovasti pääsemään eteenpäin näissä muissa hankkeissa ja ehdotuksissa, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pikaisesti pystyttäisiin parantamaan.

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisia maanviljelijöitä, maailman puhtaimman ruuan tuottajia, on kohdannut ja kovin kouriin koetellut kustannusten nousun aiheuttama kriisi. Erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden jyrkästi nousseet hinnat ovat syösseet etenkin kasvinviljelytilojen kannattavuuden miinusmerkkiseksi, ja tämä kehitys näyttää ikävä kyllä jatkuvan. Tämä energiaveron palautuksen korottaminen on hallitukselta hyvä toimenpide, oikeansuuntainen liike, jolla edes hieman helpotetaan kustannusten kanssa kamppailevien viljelijöiden tilannetta. Energiaveron palautusjärjestelmä on tehokas, hallinnollisesti erittäin sujuva, ja se kohdistuu melko lailla hyvin aktiiviseen ruuantuotantoon. Tämä on siis hyvä tapa, oikea väline, mutta valitettavasti kyseinen summa on todella pieni. Tarvetta olisi huomattavasti suuremmalle tukisummalle. Tässä on kyse kokonaisuudessaan kymmenestä miljoonasta eurosta, neljästä sentistä per polttoainelitra. Keskustan omissa vaihtoehdoissa olemme nostaneet tämänkin vaihtoehdon esille, mutta olemme nostaneet esille myös laajempaa palettia, jolla alkutuotannon ahdinkoon kyettäisiin vastaamaan. Esimerkiksi viime kaudella toteutettu kiinteistöveron vapautus olisi tehokas keino, joka kohdistuisi hyvin aktiivituotantoon investoineille tiloille, koska maataloudessa kiinteistöveroa maksetaan poistamattoman menojäännöksen kautta. Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle tästä esityksestä. Neljä senttiä litra on parempi kuin ei mitään. Toivotaan, että tämä esitys saa jatkoa, konkreettisempia toimenpiteitä, joilla suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta pystyttäisiin tukemaan ja vahvistamaan.

Arvoisa puhemies! Kansallisella ennallistamissuunnitelmalla tulee olemaan kymmenien miljardien vaikutukset maankäyttöön, maa- ja metsätalouteen, julkiseen talouteen tässä maassa. [Sanna Antikainen: Miksi edistitte sitä viime kaudella?] Tästä huolimatta hallituspuolueet ovat nyt estämässä eduskunnan osallistumisen suunnitelman valmisteluun, käsittelyyn ja hyväksymiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskustan idea!] Valta suunnitelman valmisteluun ja EU-komissiolle toimittamiseen ollaan keskittämässä valtioneuvostolle ja etenkin ympäristöministeriölle. Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: pidättekö todella hyväksyttävänä sitä, että kymmenien miljardien vaikutukset omaava ja tuottava suunnitelma voidaan valmistella ja saattaa voimaan ilman, että eduskunta pääsee sitä käsittelemään ennen sen voimaan saattamista?

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on esille tullut, valkoposkihanhikanta on runsastunut todella voimaperäisesti viimeisten vuosien aikana ja jo sitä pidempään, voi sanoa, vuosikymmenen tai kahden vuosikymmenen aikana. Tilanne on kaikista kriittisin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja itäisessä Suomessa, mutta huomionarvoista on se, että vuosi vuodelta nuo jättimäiset lintuparvet ovat levittäytyneet yhä laajemmalle, Itä-Suomesta länteen päin, ja omillakin pelloillani niitä on nyt jo neljänä keväänä erittäin runsaasti esiintynyt. Nämä hanhet syövät syysviljojen oraat, tuhoavat keväällä nurmisatoja, ja on aivan välttämätöntä, että kantaa päästään säätelemään. On hienoa, että tässä yhteydessä myös saaliksi saatuja lintuja voidaan hyödyntää. Tässä kiitokset hallitukselle. Kiitokset myös maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka on jo vuonna 2022 ottanut asiaan erittäin selkeästi kantaa lausumillaan, [Puhemies koputtaa] ja tästä jatkotyöstä valiokunnassa on myös kannettu vastuuta. [Puhemies koputtaa] Mutta kiitokset hallitukselle esityksestä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman kärjessä eläinten hyvinvoinnissa ja eläinten terveydessä. Maamme salmonellatilanne tuotannossa on maailman parhaita ellei paras, mutta riski salmonellan esiintymisestä on edelleen olemassa, ja jos tämä riski realisoituu tuotannossa tilalla, sen taloudelliset vaikutukset ovat todella merkittäviä, kuten esimerkiksi ministerin esittelypuheenvuorossa hyvin kävi ilmi. Me tarvitsemme tähän maahan tuottajille apua, tukea ja järjestelmän, jolla tätä riskiä voidaan hallita, ja sen takia on erittäin suurien ja lämpimien kiitosten paikka hallitukselle ja ministerille, että meillä on nyt tämä esitys salmonellavahinkorahastosta, vakuusrahastosta, eduskunnan käsittelyssä. Tämä on erittäin tärkeä esitys, ja tässä yhteydessä lienee paikallaan todeta myös se, että sika-ala, sianlihan tuottajat edelleenkin, jatkossakin valtaosin vastaavat tämän järjestelmän kustannuksista, mutta tämä oli täysin välttämätöntä, että saadaan toimintaympäristön viitekehys ja se ratkaiseva alkuapu, että tämä salmonellatilanne, joka meillä maassamme on äärimmäisen hyvä, kyetään turvaamaan ja tätä hyvää tuotantoa pystytään jatkamaan. Kiitokset hallitukselle erinomaisesta esityksestä. Pidän äärimmäisen tärkeänä, että tämä esitys tulee saavuttamaan vähintään sen määräenemmistön, kahden kolmasosan tuen täällä eduskunnassa. Olen tältä osin kyllä luottavainen. Tämä on sellainen esitys, että luulisi, että tätä jokaisen kansanedustajan on helppo tukea.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annettua lakia pääosin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistamiseen liittyen. Lisäksi ehdotetaan kevennyksiä sikaeläimien teurasmerkintävaatimuksiin ja täsmennetään lakia sen soveltamisessa ja valvonnassa havaittujen tarpeiden huomioon ottamiseksi. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta kävi tästäkin esityksestä laajan keskustelun ja hyvät kuulemiset. Mietintö on tasapainoinen, ja ehdotukset, mitä tässä tehdään, ovat erittäin kannatettavia. Tästä valiokunnan mietinnöstä nostan esiin kaksi erityistä mainintaa. Täällä todetaan, että ”maa- ja metsätalousvaliokunnan saamassa selvityksessä on yleisesti pidetty hyvänä EU-säädösten antamien joustojen käyttöä hallituksen esityksen valmistelussa” ja niin edelleen. Nämä EU:n mahdollistamat joustot pitää täysimääräisesti hyödyntää ja käyttää hyväksi. Tähän liittyen valiokunnassa käytiin erinomainen keskustelu nautaeläimien merkintävaatimuksista, ja mietintöön kirjoitettiin seuraava virke: ”Valiokunta katsoo, että myös nautojen osalta tulee pyrkiä keventämään merkintävaatimuksia EU-säädösten mahdollistamissa rajoissa sekä tarvittaessa vaikuttamaan EU-sääntelyn kevennysten mahdollistamiseksi.” Nythän meillä tilanne nautaeläimien kanssa on se, että naudalla on molemmissa korvissaan merkit, joista kummastakin merkistä jokainen nauta on yksilöitävissä ja siten tunnistettavissa. Mutta nyt voimaan tulevien säädösten perusteella viljelijä voi joutua sanktioinnin kohteeksi, jos hänellä on tilallaan useampia nautoja, joilta toinen korvamerkki puuttuu. Elikkä vaikka jokainen nautaeläin olisi tarkoin yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa, niin viljelijä voi joutua sanktioiden kohteeksi. Tästä valiokunta olisi halunnut ottaa suoran kannanoton, että tämä pitää muuttaa, mutta tässä yhteydessä jouduimme vain kirjauttamaan, että tätä työtä pitää jatkaa ja myös vaikuttaa EU-tasolla EU-säädösten muuttamiseksi niin, että jos eläin on täysin kiistatta yksilöitävissä, siten tarkastettavissa ja valvottavissa — vaikka toinen korvamerkki kahdesta puuttuisi, oli se eläinlukumäärä sitten mikä tahansa — niin tästä ei viljelijälle koituisi minkäänlaisia sanktioita. Tätä EU-vaikuttamista ja kotimaisen liikkumavaran hyödyntämistä nautojen merkitsemisen säännösten järkevöittämiseksi ja sujuvoittamiseksi, tätä työtä pitää ehdottomasti jatkaa, ja tätä työtä valiokuntakin viranomaisilta edellyttää.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä pidennetään täysi-ikäisten Suomen passin ja henkilökortin enimmäisvoimassaoloaikaa nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Alaikäisten kansalaisten osalta voimassaoloaika säilyisi kuitenkin enintään viidessä vuodessa. Samalla toteutetaan tarvittavat muutokset asiakirjaturvallisuuteen ja hakemusmenettelyihin sekä kevennetään hallinnollista taakkaa ja kansalaisten asiointitarvetta. Tavoitteena on vähentää viranomaisasiointia, sujuvoittaa kansalaisten arkea sekä vapauttaa viranomaisten resursseja. Esitys pyrkii myös varmistamaan, että pidempi voimassaoloaika voidaan toteuttaa ilman, että asiakirjojen turvallisuus vaarantuu liiallisesti. Nämä ovat kaikki erittäin kannatettavia tavoitteita. Käytännössä tämän uudistuksen vaikutukset ovat kaksijakoisia. Toisaalta passia tarvitsee hakea harvemmin, koska voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen, mikä vähentää asiointitarvetta pitkällä aikavälillä. Toisaalta jokainen asiointikerta vaatii enemmän, koska henkilökohtainen käynti on lähtökohtaisesti pakollinen. Tässä suhteessa esitys menee takapakkia verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jolloin hakemuksen on voinut tehdä vahvasti tunnistautuneena netissä ja poliisilla on tarvinnut käydä vain silloin, kun sormenjälkinäyte on pitänyt uusia. Tämä muutos korostaa erityisesti niiden ryhmien asemaa, joille asiointi viranomaisessa on jo nyt valmiiksi ollut vaikeaa. Kokonaisuutena malli siis tiukkenee pääsääntöisesti, mutta järjestelmään on jätetty harkintaa ja joustoa, jotta yksittäistapauksissa voidaan turvata palveluiden saavutettavuus myös liikuntarajoitteisille ja muistisairaille. Arvoisa puhemies! Passin ja henkilökortin hakeminen siis vaatisi jatkossa aina ajan varaamista poliisille ja henkilökohtaista käyntiä siellä. Jo nyt esimerkiksi Uudellamaalla on ollut vaikeuksia saada aikaa poliisikäyntiä varten. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi läntiseltä Uudeltamaalta on jouduttu ajamaan pitkiä matkoja poliisikäyntiä varten esimerkiksi Varsinais-Suomen tai Hämeen suuntaan tai aivan Uudenmaan toiselle laidalle, ja silloinkin ajat ovat olleet todella kortilla. Arvoisa puhemies! Tulevaisuudessa vapaat ajat poliisilla käyntiin ovat todennäköisesti entistäkin enemmän kiven alla, koska Poliisihallitus on aikeissa lakkauttaa poliisiaseman pariltakymmeneltä paikkakunnalta. Tämähän on käytännössä näin ja tosiasia, vaikka sisäministeri on tainnut tämän kiistää ja puhunut lähinnä poliisin toimintojen siirtymisestä tarkoituksenmukaisempiin toimitiloihin. Eli tässä muutoksessa piilee riski, että jatkossa passin ja henkilökortin saamiseksi ihmisten on ensin yritettävä varata aika jopa satojen kilometrien päässä sijaitsevalle poliisiasemalle ja sitten matkustettava sinne. Tämä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että matkustamiseen ja käyntiin on helposti varattava koko työpäivä. Ihminen menettää tuloja, ja matkustamisesta aiheutuu kustannuksia. Arvoisa puhemies! Kannatan näitä ehdotettuja muutoksia, mutta näiden muutosten lisäksi on varmistettava, että poliisilla on riittävät resurssit, jotta passin ja henkilökortin uusimisen vaativa henkilökohtainen käynti poliisiasemalla saadaan sujuvaksi ja kohtuuetäisyydellä toteutettua kaikille suomalaisille joka puolella Suomea, myös Uudellamaalla. [Mikko Lundén: Järjestyy!]

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisuuslain muutoksen kolmannen vaiheen päätavoitteena on tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä ja korostaa, että Suomen kansalaisuus seuraa onnistuneesta kotoutumisesta eikä se ole automaatio. Tämä linja on erittäin kannatettava. Nyt ollaan luomassa yhtenäinen ennakoitava ja oikeusturvaa huomioiva kansalaisuuskoejärjestelmä, jossa hakijan tulee osoittaa riittävät perustiedot suomalaisesta yhteiskunnasta, kuten perus- ja ihmisoikeuksista, kansalaisten velvollisuuksista, meidän demokraattisesta järjestelmästämme, sen toiminnasta ja ylipäänsä arkisesta elämästä täällä rakkaassa koti-Suomessa. Tämä linja on erittäin kannatettava. Tähän asian käsittelyyn liittyy kuitenkin yksi haaste, ja se liittyy tämän lainsäädännön mukanaan tuomaan väistämättömään byrokratian lisääntymiseen tämän käytännön toimeenpanosta. Tässä yhteydessä voi ehkä todeta, että byrokratia on tässä yhteydessä välttämätön paha ja palvelee tarkoitustaan, mutta samaan aikaan Maahanmuuttovirastolle, jolle tulee kansalaisuuskokeen järjestämisestä päävastuu, ei olla osoittamassa lisää resursseja. Itse asiassa päinvastoin Maahanmuuttovirasto on valtion tuottavuusohjelmassa entisellä tavalla mukana, ja siten resurssit ovat niukkenemassa. Arvoisa puhemies! Kannatan esitystä, mutta joudun toteamaan, että sen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja Maahanmuuttovirastolle, jonka vastuulle tämän toimeenpano nyt tulee. Hallituksen ja hallituspuolueiden tehtävänä onkin nyt riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle turvata, jotta tämä lainsäädäntö kyetään toimeenpanemaan siinä muodossa ja sillä aikataululla kuin me täällä tulemme päättämään, jotta tämä lainsäädäntö tulee johtamaan niihin tuloksiin, joita me kaikki siltä odotamme.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena arvioiden hallituksen asettamat tavoitteet hankintalain uudistamiselle uhkaavat jäädä poliittisiksi mainospuheiksi ja sanahelinäksi ja saattavat jopa johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin mitä suusanallisissa esityksissä ja kirjallisissa esityksissä on julkilausuttu. On erittäin suuri riski sille, että kilpailu ei tule lisääntymään markkinoiden puuttumisen vuoksi, ja vielä suurempi riski sille, että ainakin pienten kuntien kustannukset tulevat nousemaan merkittävästi. On myös todennäköistä, että hallintotaakan lisääntyessä tehottomuus lisääntyy sekä alueellinen elinvoima heikkenee, kun pienet kunnat menettävät palvelutuotannon edellytykset — tästä edustaja Polvinen jo äsken hyvin lausui. Kuten täällä edustaja Lyly jo muutama puheenvuoro sitten totesikin, niin lakivalmistelun aikana annetuista noin 700 lausunnosta lähes kaikki tyrmäsivät tämän esityksen, etenkin sen heikkojen vaikutusarvioiden vuoksi. Kritiikkiin yhtyivät muun muassa kaikki ministeriöt. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeisin ongelma on hallitusohjelmaan kirjattu kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus sidosyksiköiden käytölle sekä siihen liittyvä lyhyt siirtymäaika. Tämä muodostaa merkittävän uhan erityisesti pienten kuntien talouksille, palveluntuotannolle sekä pieniä kuntia laajemmalle kyberturvallisuudelle. Keskustan mielestä on täysin riittämätöntä, että talousvaliokunta ja perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta totesivat vain, että esityksessä olisi ollut perusteltua tarkastella ehdotuksen vaikutuksia erityyppisiin kuntiin seikkaperäisemmin kuin mitä nyt on tehty. Näin todella merkittävässä, suuressa, merkittäviä talousvaikutuksia omaavassa lakimuutoksessa vaikutuksia olisi ehdottomasti pitänyt arvioida perusteellisesti jo lainvalmistelun aikana, ja tämän takia keskustalla on oma ehdotuksensa tämän lain jatkokäsittelystä.

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä lakiesitystä, mutta tämän esityksen voimaansaattamisen lisäksi tarvitsemme ryhtiliikettä myös lainsäädännön toimeenpanoon ja etenkin sen valvontaan. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä takseihin kohdistuva suuri kritiikki on kohdistunut harmaaseen talouteen, esiintyneeseen ryöstöhinnoitteluun ja huonoon asiakaspalveluun, mutta tähänkään asti ei taksilainsäädäntö, ei ennen uudistusta eikä sen jälkeen, ole sallinut rikollista toimintaa, harmaata taloutta ja asiakkaan huonoa kohtelua. Jo voimassa oleva laki edellyttää taksinkuljettajalta selkeästi suomen tai ruotsin kielen taitoa. Taksikoetta ei pidä voida tehdä toisen puolesta. Hintojen ilmoittamisesta on selkeät ohjeet, ja asiakkaalle on annettava kuitti ajosta. Kun kaikkea tätä kuitenkin rikotaan, niin suurimmat ongelmat ovat valvonnassa — tarkemmin sen puutteessa — ei niinkään lainsäädännössä. Jos valvonta ei pelaa, niin tilaisuus voi tehdä varkaan ja joku haluaa tätä tilaisuutta hyväksi käyttää. Arvoisa puhemies! Nyt takseille koituu uusia velvoitteita ja kustannuksia, jotka nostavat mahdollisesti kyytien hintoja. Niin sanottujen sovellustaksien kuljettajat, jotka hoitavat tilausajoja jo ennalta sovittuun hintaan, pitävät taksamittareita turhina. Taksialalle kuitenkin tulee taksamittarin hinnan suuruinen taloudellinen lisäkustannus alalle pääsemiseen. Tästäkin huolimatta kannatan tätä uudistusta, tätä lakiesitystä. Mutta kaiken a ja o tässä asiassa on se, että valvonnan pitää alkaa pelata ja rosvoille, epärehellisille, pitää alkaa langettamaan lain mahdollistamia kunnollisia seuraamuksia. Jos taksivalvonta ei pelaa ja seuraamuksissa löysäillään, mikään ei muutu eivätkä mitkään lainsäädäntömuutoksetkaan auta. Valvontaan liittyvät myös riittävät viranomaisresurssit ja se, että vastuuministeriöt tulosneuvotteluissa yhdessä hallinnonalojen ja viranomaisten kanssa ottavat taksien valvonnan tehostamisen tavoitteeksi. Riittävä valvonta kunnollisine seuraamuksineen on nyt itse asiassa hallituksen ja hallituksen sisäisessä työnjaossa perussuomalaisten ministereitten käsissä ja vallassa. Traficom kuuluu ministeri Ranteen vastuualueelle, harmaan talouden kitkeminen ja Verohallinto ministeri Purralle ja poliisiasiat ministeri Rantaselle. Arvoisa puhemies! Kannatan siis tätä lakiesitystä, mutta edellytän, että vastuuministerit huolehtivat siitä, että valvonnan resurssit turvataan, jotta lain toimeenpano ja etenkin sen valvonta saadaan tarvittavalle tolalle. Hyvästäkään lainsäädännöstä ei ole hyötyä, ellei sitä noudateta, joten noudattamista pitää valvoa ja mahdollisesta noudattamatta jättämisestä rangaista.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on keskustelussa käytetty esimerkkinä lukuisia kertoja Tanskaa ja viitattu myös siihen, että Suomen pitäisi pitää kastraatiokielto voimassa ja että EU-tasoltakin on tulossa samansuuntaista sääntelyä — näin tämän esityksen vastustajat ovat täällä useaan kertaan todenneet. Pitää kysyä tässä yhteydessä, kuinka todennäköistä on, että tämä EU-tason sääntely kastraation kieltämiseksi etenisi kovin nopeasti, kun juuri edustaja Mikkosenkin mainitsema häntientypistämiskielto on vielä toteuttamatta valtaosassa EU-maita. Muun muassa monta kertaa mainitussa Tanskassa edelleen lähes säännönmukaisesti sikojen hännät typistetään, vaikka kielto on ollut jo parikymmentä vuotta voimassa ja Suomessa jo kolmisenkymmentä vuotta. Ainoat maat, jotka tätä kieltoa tähän mennessä ovat hienosti noudattaneet, ovat Suomi ja Ruotsi — ne ovat tuottaneet pitkähäntäisiä sikoja, pitkähäntäisen sian lihaa. Nyt tällä oletuksella, mikä täällä toistuvasti todetaan, että EU:sta on tulossa tällaista sääntelyä kastraation kieltämiseksi tai ala on menossa tähän suuntaan, haluttaisiin, että Suomi olisi tässä ensimmäisenä liikkeellä. Mutta pelkona on, että teollisuutemme joutuu kantamaan uutta kustannusta edelläkävijyydestä, kustannusta, jolle markkinoilta kuitenkaan ei saataisi sitten euroille vastinetta, eli kävisi samalla lailla kuin tässä häntientypistämisasiassa: olisi hyvä tarkoitus, eläinten hyvinvointia varmasti edistäviä toimenpiteitä, mutta ne saattaisivat sitten suistaa alaa ahdinkoon ja ajaa tuotannon ahtaalle taloudellisessa mielessä, mikä uhkaisi sitten sen jatkuvuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta teki huolellista työtä, ja mietintö on tasapainoinen ja hyvä. Mietinnössä valiokunta katsoo, että eläinten hyvinvoinnin kehittämistä tulee edistää sellaisin toimenpitein, jotka ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia ja yhteensopivia myös kansainvälisen toimintaympäristön kanssa. Yksipuolinen kastraatiokielto Suomessa voisi merkittävästi heikentää kotimaisen sianlihan tuotannon kannattavuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korosti, että Suomen tulee jatkossakin aktiivisesti edistää yhteisen ratkaisun saamista kastraatiokiellosta EU-lainsäädännön tasolla. Ja kun edustaja Honkasalo äsken viittasi eurooppalaiseen kehitykseen, niin käsitykseni mukaan kastraatiokiellosta ei ole yksikään EU-maa vielä päättänyt, eli viitataan oletuksiin, kehityksiin, joiden Euroopassa sanotaan etenevän, mutta konkreettista päätöstä Euroopassa muissakaan maissa ei ole tehty. Oletan, että kyse on siitä, että halutaan turvata oma tuotanto — kastraatiokielto yksipuolisena toimenpiteenä asettaisi merkittäviä haasteita tuotannon kannattavuudelle ja sitä kautta tuotannon jatkuvuudelle.

Arvoisa herra puhemies! Kun olemme nyt tässä keskustelussa hallitusrintamalta kuulleet, että kaikki on tehty, mikä tehtävissä heidän mielestään on ollut, ja tulokset ovat historiallisen huonoja — Suomen tilanne on karmea — niin miten te voitte perustella, että tämän hallituksen tulisi jatkaa vielä vuosi, kun itsekin myönnätte, että eväät on syöty?

Arvoisa puhemies! Keskusta on monesta asiasta eri mieltä kuin vasemmisto. Siitä olemme kuitenkin samaa mieltä, että tämä hallitus joutaa nyt mennä. [Vasemmalta: Kyllä!] Maamme talous on valitettavan surkeassa jamassa, ja nykyinen hallitus epäonnistuu historiallisella tavalla. Eikä se tule saavuttamaan ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa talouden tavoitetta. [Antti Kurvinen: Ei ensimmäistäkään!] Talouden piti kasvaa. Piti tulla 100 000 työpaikkaa. Velaksi elämisen piti loppua. Mutta onkin käynyt niin, että Suomi on lamassa, suurtyöttömyydessä ja entistäkin syvemmällä velkasuossa. Ihmisiä on töissä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, vaikka pääministeri kuinka muuta väittäisi. Tämä totuus ei pala tulessakaan. Velkasuhteen piti vakautua ja kääntyä laskuun. Sen sijaan se nousee koko kehyskauden ajan. Alijäämän piti vaalikauden lopulla olla korkeintaan prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennusteessa se on 4,6 prosenttia. Tuo kuilu on 11 miljardia euroa — 11 miljardia euroa. Suhdanteet eivät tätä karmeutta selitä. Ne koskevat myös muuta Eurooppaa. Silti Suomi erottuu työttömyydessä ja velassa, ja täysin väärään suuntaan. Milloin tunnustetaan tosiasiat? Milloin kannetaan vastuu? Arvoisa puhemies! Kestävä taloudenpito on vastuullisen päättäjän velvollisuus. Velan kasvattaminen ei ole oikeudenmukaisuutta. Se on laskun siirtämistä lapsillemme. Hallituspuolueet sanovat sitoutuvansa velkajarruun, mutta ovat käytännössä painaneet velkakaasua. Suuryritysten veroalea rahoitetaan velkavivulla. Sellaista taloudenpitoa ei voi hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että talous pitää laittaa kuntoon. Kovatkin päätökset ollaan valmiita kestämään, jos ne ovat oikeudenmukaisia. Hallitus leikkaa vanhus- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja yhteiskunnan heikoimmilta. Se ei ole oikeudenmukaista. [Antti Kurvinen: Kokoomus lupasi vaaleissa ihan muuta!] Ja tämän politiikan seurauksia joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Arvoisa puhemies! Myönteistä oli, että kehysriihessä hallitus kohtuullisti leikkaustaan kotitalousvähennykseen ja osittain perui työmatkakulujen omavastuun heikennyksen. Mutta, ikävä kyllä, tämä hallituksen talouskokonaisuus ei edelleenkään kanna. Moni päätös tulee liian myöhään. Esimerkiksi ammattidiesel ja yrittäjien eläkeuudistus ovat tulossa vasta vuonna 2028. Talouden kasvu ei odota ministereiden kalenteria. Kasvu syntyy koko yrittäjäkentästä: yksinyrittäjistä, pk-yrityksistä, perheyrityksistä, kasvuyrityksistä. Työpaikat syntyvät arjessa, yrityksissä, eri puolilla Suomea, maalla ja kaupungeissa. Tarvitsemme kasvupaketin, joka vauhdittaa rakentamista, korjaamista ja työllisyyttä koko maassa. Homekouluissa, teissä, silloissa, raiteissa ja muussa infrassa riittää korjattavaa. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo noin 80 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Se on kansallinen hätätila. Nuorille tarvitaan takuutyö. Työn puutteeseen auttaa parhaiten työpaikka, eivät temput eivätkä pamput. Samalla helpottaisimme ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksissä. Kun yrittäjä työllistää, syntyy kasvua, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava. Työttömällä pitää olla mahdollisuus ottaa vastaan mitä tahansa työtä ja työn tekemisen pitää aina kannattaa. Suomi nousee työnteolla, ei odottamalla. Arvoisa puhemies! Maamme tilanne ei ole toivoton, mutta suunta pitää muuttaa. Suunta muuttuu sillä, että yritykset uskovat Suomeen ja sen vakaaseen toimintaympäristöön, ja sillä, että ihmiset luottavat siihen, että työ kannattaa, palvelut toimivat ja tulevaisuus on tätä päivää parempi. Keskustan vaihtoehto on työn, turvan, yrittämisen ja tulevaisuudenuskon tie. Kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin kokoomuksen suulla, että kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi on jo tehty, joudun kannattamaan edustaja Tuppuraisen tekemää epäluottamusesitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tämän keskustelun aikana useissa puheenvuoroissa kritisoitu ja jopa tuomittu maamme nykyinen eläintuotantoon perustuva maatalous ja ruuantuotanto sekä eloperäisten maiden, etenkin turvemaiden, käyttö ruuan tuottamiseen. Samalla jopa samat edustajat ovat kuitenkin kertoneet kannattavansa kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuuden varmistamista. Arvon kollegat, tuo edellä kerrottu yhtälö ei toimi. Jos kotieläintuotanto ja eloperäisten maiden viljely lopetetaan, samalla voidaan lopettaa myös puheet kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuudesta huolehtimisesta. Luonnonolosuhteistamme johtuen suhteellinen tuotannollinen tehokkuutemme ja turvamme on nurmentuotannossa ja nurmen käyttämisessä märehtijöiden rehuksi. Nurmi on myös erittäin tehokas hiilen sitoja maaperään, kuten uusimmatkin tutkimukset osoittavat. Arvoisa puhemies! Minä kannatan kaikkea kotimaista ruuantuotantoa, myös kasvipohjaista tuotantoa, josta täällä on paljon puhuttu, mutta mahdollinen siirtymä eläinperäisestä sekaruokavaliosta kasviperäiseen tapahtuu tuotannossakin sitten, kun tai jos kuluttajien kulutustottumukset näin muuttuvat. Suomalaisten ruuan huoltovarmuus nojaa kotieläintuotantoon. Myös kasviperäisen ruuan tuottaminen tarvitsee parikseen kotieläimet. Näin siksikin, että vaikka minäkin tänä keväänä taas kylvän esimerkiksi kauraa ja valkuaiskasveja, niin kovasta yrityksestä ja hyvistä aikomuksista huolimatta saatan joutua syksyllä toteamaan, ettei satoni täytä ihmisten elintarvikekäytölle asetettuja tiukkoja kriteerejä, vaan kaurat tai varsinkin valkuaiskasvit päätyvät eläinten rehuksi. Ja ellen tietäisi tätä mahdollisuutta vaihtoehtoiseen käyttöön jo nyt, niin en uskaltaisi kylvää etenkään valkuaiskasveja siinä määrin kuin tänä keväänä nyt suunnittelen tekeväni, ja valkuaistuotannon kasvattamisellehan meillä olisi erittäin suuri tarve tässä maassa. Näin ollen tämän vaihtoehtoisen käytön mahdollisuuden olemassaolon tietäminen ja sen tärkeys vain korostuu koko ajan, kun säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät myös täällä meidän maassamme. Joten kannustan arvon kollegoja puhumaan kotimaisen ruuantuotannon kehittämisestä, maataloustuotannon kehittämisestä ja kehittymisestä, enemmän sekä—että-pohjalta kuin tänään täällä salissa esillä olleen joko—tai-mallin pohjalta.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansalliseen täytäntöönpanoon siten, että silakan rysäkalastuksessa luovuttaisiin toimijakohtaisista kiintiöistä ja siirryttäisiin yhteiseen kiintiöön. Esitystä ei voida pitää perusteltuna. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin tuodut näkemykset osoittavat, että toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän säilyttäminen olisi rysäkalastuksen kannalta selvästi parempi vaihtoehto kuin esitetty yhteinen kiintiö. Toimijakohtainen kiintiöjärjestelmä on ollut keskeinen tekijä kalastuselinkeinon vakaudelle ja ennakoitavuudelle. Kun kalastajalla on tiedossa oma kiintiönsä, hän voi suunnitella toimintansa, investointinsa ja työvoiman käytön pitkäjänteisesti. Elinkeinon edustajien mukaan järjestelmä on koettu toimivaksi ja yritystoimintaa vakauttavaksi. Yhteiseen kiintiöön perustuva malli sen sijaan pakottaa kalastamaan mahdollisimman nopeasti ennen kiintiön täyttymistä, mikä tekee toiminnasta arvaamatonta ja vaikeuttaa resurssien hallintaa. Arvoisa puhemies! Toimijakohtaisista kiintiöistä luopuminen johtaisi käytännössä kilpakalastukseen. Tällöin etulyöntiasemaan joutuvat ne toimijat, jotka pystyvät aloittamaan pyynnin aikaisemmin tai kalastamaan tehokkaimmin lyhyessä ajassa. Tämä lisää epätasa-arvoa toimijoiden välillä ja heikentää pienempien rannikkokalastajien asemaa. Kilpakalastus voi myös lisätä ristiriitoja kalastajien ja vesialueiden omistajien välillä sekä eri pyyntimuotojen harjoittajien kesken. Ekologisesta näkökulmasta toimijakohtainen kiintiö mahdollistaa hallitun kalastuksen. Kalastajat voivat lopettaa pyynnin hallitusti oman kiintiön täyttyessä. Yhteisessä kiintiössä pyyntiä jatketaan niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä, mikä lisää sivusaaliin ja poisheittojen riskiä sekä voi kohdistaa kalastuspainetta epätasaisesti tietyille alueille. Lisäksi toimijakohtaisen kiintiön poistaminen voi aiheuttaa käytännön ongelmia saaliin vastaanotossa ja jalostuksessa. Kalastuksen ajallinen keskittyminen vaikeuttaa satamien ja teollisuuden toimintaa ja voi heikentää erityisesti elintarvikesilakan saatavuutta. Toimijakohtaiset kiintiöt tukevat myös kalastuselinkeinon investointeja ja rahoituksen saatavuutta. Kiintiötä voidaan käyttää lainojen vakuutena, mikä mahdollistaa kaluston uudistamisen ja sukupolvenvaihdokset. Ilman toimijakohtaista kiintiötä rysäkalastajilla ei ole vastaavaa vakuusarvoa, mikä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin kalastajiin nähden. Asiantuntijatahojen lausunnoista huolimatta rysäkalastuksen toimijakohtaisesta kiintiöstä ollaan esityksen myötä luopumassa. On selvää, että muutos heikentää kalastuselinkeinon vakautta, lisää ristiriitoja ja vaarantaa kestävän rannikkokalastuksen toimintaedellytykset. Mainituista syistä johtuen esitystä ei tule hyväksyä, vaan se tulee ottaa maa- ja metsätalousministeriössä uudelleenvalmisteluun siten, että muutokset valmistellaan yhteistyössä kalastuselinkeinon kanssa. Näin ollen, arvoisa puhemies, ehdotan vastalauseen mukaisesti, että lakiehdotus hylätään.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuus ja turvallisuuden takaaminen ovat koko yhteiskunnan perusta. Rakkaalla isänmaallamme on erittäin vahva historia turvallisuudentunteemme ylläpitämisessä ja turvallisuutemme takaamisessa. Nyt olemme valitettavasti tilanteessa, jossa pystymme toteamaan, että turvallisuusympäristö ympärillämme, maailma, on muuttunut. Näin ollen on erittäin hyvä, että tähän muutokseen on nyt reagoitu tällä lakiesityksellä, jolla viranomaisille annetaan enemmän keinoja, välineitä turvallisuusympäristön turvaamiseen, meidän kaikkien turvallisuuden takaamiseen. Tämä lakipaketti sisältää monia välineitä, joilla pystytään ehkäisemään ja vastustamaan terrorismia, sen harjoittamista ja tukemista, ja etenkin vahvistamaan viranomaisten keinoja puuttua ajoissa mahdollisiin toimiin. Kiitän lakivaliokuntaa asian perinpohjaisesta käsittelystä, joka tässäkin keskustelussa on käynyt hyvin ilmi. Kuten jo monessa puheenvuorossa on todettu, on äärimmäisen arvokasta, että tällaisesta aihepiiristä syntyy lakivaliokunnasta yksimielisiä mietintöjä.

Arvoisa rouva puhemies! Maamme pinta-alasta sisävesiä on runsas kymmenen prosenttia ja sisävesistä suurin osa, eli 80—90 prosenttia, on yhteisomistuksen piirissä. Yhteisaluelaissa tarkoitetut osakaskunnat myös päättävät kalastuslain 5 §:n nojalla yhteisen vesialueen osakkaan oikeudesta kalastaa. Kuten täällä on jo useaan kertaan todettu, tämä lakimuutos mahdollistaa niin päätettäessä etäosallistumisen osakaskunnan kokouksiin. Valiokunnassa tätä asiaa huolellisesti käsiteltiin ja kiinnitettiin erityistä huomiota myös näiden järjestäytymättömien osakaskuntien tilanteeseen niin että lainsäädäntöä myös niiden osalta tarkennettiin. Suomen noin 40 000 osakaskunnasta valtaosa on järjestäytymättömiä osakaskuntia. Tämä etäosallistumisen mahdollistaminen avaa mahdollisuuden osallistua osakaskuntien päätöksentekoon, etenkin niille osakaskuntien jäsenille, jotka eivät asu tuolla kyseisellä alueella. Tämä vahvistaa omaisuudensuojaa ja toivottavasti myös vireyttää osakaskuntien toimintaa. Mutta on varsin kohtuullista, kuten valiokuntamietinnössä on todettu, että tämä vaatimus etäosallistumisen mahdollistamiseksi pitää esittää hyvissä ajoin, että ei ajauduta tilanteeseen, että kokoushetkellä tai juuri sitä ennen joku osakaskunnan jäsen esittää vaateen etäosallistumisen mahdollistamisesta ja siitä aiheutuisi sitten käytännön ongelmia ja mahdollisesti jopa kokouksia, jotka jouduttaisiin sitten uudelleen järjestämään mahdollisten epäselvyyksien tai käytännön hankaluuksien takia. Hyvä ja kannatettava esitys, joka antaa mahdollisuuksia demokratian lisääntymiseen, omaisuudensuojan vahvistumiseen, osakaskuntien toimintojen vireytymiseen. Mutta kuten edellä on todettu, tätä uudistusta pitää maltilla toteuttaa ja toiveet etäosallistumisen mahdollistamisesta ilmoittaa osakaskunnille erittäin hyvissä ajoin niin että päästään hyvin eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käsittelyssä erittäin tärkeä uudistuspaketti, jolla on tarkoitus parantaa etenkin nuorten liikkumisen turvallisuutta. Kuten tässä edellisessä puheenvuorossa on todettu, olemme ihan viime vuosina joutuneet todistamaan erittäin monia vakavia onnettomuuksia, joissa osallisina tai tekijöinä on ollut nuoria ajoneuvojen kuljettajia. Onkin erittäin hyvä, että näihin nuorten kuljettajien ajo-ongelmiin ja -haasteisiin on puututtu ja tuotu uutta sääntelyä, jolla tätä ajo-oikeutta, ajo-opetusta, ajo-olosuhteita tullaan nuorten osalta uudelleen säätämään ja rajoittamaan. Tämä on hyvä paketti, ja kuten edustaja Eskelinen edellisessä puheenvuorossa totesi, tämä yöaikainen ajaminen ja siihen ehdotettu ja tuleva rajoitus on myös paikallaan, koska useimmat näistä erittäin vakavista onnettomuuksista, valitettavista onnettomuuksista, ovat tapahtuneet yöaikaan. Mutta, arvoisa puhemies, käytän tämän mahdollisuuden myös todetakseni sinänsä itsestäänselvän asian, mikä itse kullakin meistä saattaa arjen kiireessä välillä unohtua. Se on se, että mikään säätely ei onnettomuuksia estä, ellei sitä noudateta, ja tässä liikennekulttuurilla on äärimmäisen tärkeä merkitys ja asema. Nuoret oppivat meiltä aikuisilta, omilta vanhemmiltaan, lähipiiriltään asioita, sitä, miten erilaisiin asioihin suhtaudutaan. Tämän johdosta on myös erittäin tärkeää nostaa esille se, että esimerkkiä näyttämällä, esimerkinnä toimimalla me kaikki, jotka liikenteessä liikumme, olemme osaltaan vastuussa siitä, miten nuoret tulevaisuudessa sitten liikenteessä käyttäytyvät. Meidän kaikkien tulisi säilyttää malttimme, toimia toisiamme kunnioittavasti myös tuolla liikenteessä liikkuessamme, jotta nuoret saisivat hyvää esimerkkiä, hyvää mallia siitä, kuinka liikenteessä tulee toimia, ja siten myös ymmärtäisivät paremmin sen, että näitä yhteisiä pelisääntöjä, myös näitä sääntöjä, jotka erityisesti koskevat nuoria, tulee noudattaa. Ne on meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi laadittu, ja yhteispelillä toisiamme kunnioittaen liikennekin sujuu turvallisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys siltä osin etenkin, kun se koskee sikojen merkitsemistä ja mahdollisuutta säästää työaikaa tiloilla, jouhevoittaa toimintaa ja säästää kustannuksia kuitenkaan eläinten tunnistettavuuden vaarantumatta, on erinomaisen hyvä ja kannatettava. Mutta nyt kun ministeri on paikalla ja tässä käsitellään osaltaan myös muita rekisteröintikysymyksiä — lemmikkien rekisteröintiä, ja kissarekisterikin on mainittu tässä esityksessä, olkoonkin, että hieman tämmöisessä ammatillisessa mielessä, mutta joka tapauksessa — ja liittyen vähän tuohon, mitä edustaja Lyly edellä puhuessaan totesi näistä siirtymäajoista ja voimaantulosta ja EU-säätelystä tähän liittyen, niin ajattelin kysyä ministeriltä. Nyt jos kissanomistaja kysyy tekoälyltä tai Googlelta jotain kissarekisteristä, niin todennäköinen vastaus on se, että se on käynnistymässä vuoden 2026 aikana ja tavoitteena on, että kaikki Suomen kissat rekisteröidään ja varmaan myös sirutetaan edustaja Lylynkin kuvaamalla tavalla. Kysyisin nyt tähän liittyen: mikä tämä kissarekisteritilanne on? Nyt kun tässä lakiesityksessä käsitellään sitä, kuka näitä merkitsemisiä voi tehdä, siruttamisia voi tehdä ynnä muuta, niin onko tämän esitetyn muutoksen tarkoitus myös osaltaan turvata sitä, että nämä rekisteröinnin kustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi? Itselläkin on kissa, joka on sirutettu ja rekisteröity ja jolle kaikki toimenpiteet on tehty, ja näissä asioissa kun eläinlääkärin pakeille menee, sieltä tulee satasien lasku. Jos meillä on ajatus, että kaikki pitää rekisteröidä, tai ainakin unionilla tämmöinen tavoite ja suuntaus on, niin miten turvataan se, että kustannukset säilyvät kohtuullisina ja tästä ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia lemmikkien omistajille eikä varsinkaan semmoisia kustannuksia, joihin he eivät ole osanneet ennalta varautua?

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on useammassa puheenvuorossa ehdotettu suomalaisen ruokastrategian ja ruokasektorin kärkitoimiksi sitä, että nykyisestä kotieläintalouden ja kasvinviljelyn rinnakkaistuotantomallista siirryttäisiin enemmän puhtaaseen kasvinviljelyyn ja kasvintuotantoon tässä maassa. Suomalainen ruokasektori, suomalainen maanviljelijä, joutuu toimimaan näissä luonnonolosuhteissa, näillä resursseilla, näillä tuotantokustannuksilla ja näillä teknologioilla, jotka nyt ovat olemassa. Ikävä kyllä tänäkin keväänä, kun viljelijöistä suuri osa lähtee pellolle mielessään tuottaa leipäviljaa meille suomalaisille kuluttajille, tästäkin tulevasta viljasta suuri osa ei tule kelpaamaan leipäviljaksi erinäisistä syistä. Tässä yhteydessä voisikin kysyä, että jos mentäisiin tämmöiseen kasvipohjaiseen malliin, jota täällä on ehdotettu, niin mihin pantaisiin nämä peltoviljelystä ihmisravinnoksi kelpaamattomat ruuat ja se tuotanto.

Arvoisa rouva puhemies! Viime viikolla eduskunnan edessä oli traktoreita, jotka olivat marssineet eri puolilta maata tänne kertomaan ministerille ja meille kaikille niistä kannattavuusongelmista, joiden kanssa maatalous tällä hetkellä kamppailee. Kysynkin: Mitä ministeri heille heidän ahdinkoonsa vastasi? Aikooko ministeri tuoda nyt kehysriiheen, joka on aivan pian, konkreettisia toimia, joilla saataisiin välittömästi tilojen talousahdinkoa helpotettua? Ellei tämmöisiä toimenpiteitä tehdä, uhkana on se, että suuri osa suomalaisista maatiloista, jotka nyt tuottavat ruokaa, eivät tule selviämään sinne 2040-luvulle, johon tässä selonteossa nyt keskitytään ja jonne tässä nyt tähdätään. Tiloilla on vaikeuksia selviytyä kannattavuusahdinkonsa kanssa 2030-luvulle, 2040-luvusta puhumattakaan.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä ja hieno asia, että tämä edellisessä lainuudistuksessa lakipakettiin jäänyt virhe nyt nopeasti korjataan ja saatetaan lainsäädäntö oikealle tolalle. Tämä lakimuutos, joka tässä nyt on käsittelyssä, on erittäin tekninen ja muodollinen. Mutta tässä yhteydessä en malta olla toteamatta, että ensi kerran, kun luomulainsäädäntöä avataan ja varsinkin valvontaan liittyviä asiakohtia käsitellään, on syytä tarkastella erittäin kriittisesti luomuvalvontojen maksuja. Tällä hetkellä luomuvalvontamaksut ovat nousseet erittäin korkealle tasolle. Ne ovat aikaperusteisia, tilakoot ovat kasvaneet, byrokratia on kasvanut, valvontoihin menee yhä enemmän aikaa, ja niistä koituva kustannus viljelijöille alkaa olla kohtuuttomalla tasolla. Eli tulevissa lakiuudistuksissa, ovat ne sitten teknisiä tai laajempia, tätä valvontamaksujen kohtuullistamista tulisi kyllä miettiä ja sitä tulisi kohtuullistaa.

Arvoisa herra puhemies! Aiemmin täällä puheenvuorossa edustaja Eestilä korosti sitä, että kivunlievitys tulee tässä yhteydessä nyt pakolliseksi, eli siltä osin voidaan katsoa, että tilanne paranee. Samalla täytyy korostaa, että on myös kiistaton tosiasia se, että kastraatiokiellolla on merkittäviä vaikutuksia sian tuotantoketjun kilpailukykyyn. Yksipuolinen kielto Suomessa voi heikentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä ja vaikuttaa negatiivisesti ruokaturvaan, jos kulutus siirtyy ulkomaisiin tuotteisiin myös kotimaassa. Lisäksi, kuten täällä on jo useaan kertaan todettu, kielto voi vaikeuttaa sianlihan vientiä, josta tulevat eurot ovat kannattavuuden kanssa kamppailevalle sikasektorillemme enemmän kuin tarpeen. Ministeri perusteli tämän esityksen erittäin hyvin, ja täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Kannatan lämpimästi tätä esitystä. [Petri Huru: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa rouva puhemies! Kostotoimien kieltäminen, jos tuotteiden myyjä, tuottaja, puolustaa omia etujaan, sopimusten uudelleenneuvottelemisen edellytys, kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja private label ‑tuotteiden suosimisen kielto — erittäin hyviä asioita kaikki nämä neljä, jotka tässä uudistuspaketissa nousevat kärkeen. Siitä ministerille ja hallituksellekin kiitokset. Mutta samansuuntaisesti kuin valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Kalmari jo totesi, kysyn ministeriltä: onko nyt myös elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistolla tarpeelliset resurssit tämän lakipaketin — jahka tämä voimaan saadaan — ehtojen valvomiseen ja toimimiseen niin, ettei tämä päivityspaketti jää kuolleeksi kirjaimeksi? Ja toinen kysymys: onko meillä vielä mahdollisuus toivoa, että kilpailulakiin tulisi muutoksia? Saimme juuri uudet kaupan luvut: suurin kaupan toimija hallitsee melkein 50:tä prosenttia ja toiseksi lähes kolmasosaa elintarvikemarkkinoista.

Arvoisa herra puhemies! Tämä muutosesitys on hyvin yksinkertainen. Tämä ei kummuta suurta keskustelua, mutta aivan kuten edustaja Kalmari, kun ministeri on paikalla, haluaisin kysyä ministeriltä tämän saman kysymyksen kuin edustaja Kalmari: onhan niin, että luomutuotannon kustannukset viljelijöille eivät tule nousemaan tämänkään muutoksen johdosta? Kustannuskehityshän on ollut todella raju. Luomutilat joutuvat vuosittain valvontoihin. Jos on kotieläimiä, valvontoja on yleensä kaksi, jotka viljelijä maksaa. Jos ja kun on perinpohjainen valvonta, niin kun valvonnoistahan maksetaan tuntiveloituksen mukaisesti, perinpohjainen valvonta on myös erittäin, erittäin kallis. Nyt luomutuottajien määrä on laskenut. Toki luomutuotannon suosioon tuotantotapana vaikuttavat markkinatilanne ja tuet, mutta rohkenen sanoa, että kasvanut byrokratia ja kallistuneet valvontakustannukset etenkin pienemmissä tilaluokissa siirtävät tiloja pois luomutuotannosta. Eli eihän tämä missään tapauksessa tule nostamaan tuottajien maksamaa laskua luomuvalvonnasta?

Arvoisa puhemies! Jos suunnitellaan rajoituksia metsien käyttöön, metsätalouteen, vaikkakin ympäristöllisistä tai luonnonsuojelullisista syistä, on niistä selkeintä säätää metsälaissa. Näin metsälaki muodostaa selkeän sääntelykehikon kaikelle metsissä tapahtuvalle taloudelliselle toiminnalle ja monipuoliselle hyödyntämiselle, ja näin toimimalla velvoitteiden valvonta pystytään organisoimaan selkeästi ja kustannustehokkaasti Metsäkeskuksen toimesta muun metsälain valvonnan yhteyteen. Mutta kysyisin arvon ministeriltä tämän paketin sisällöstä: onhan nyt niin, että tässä kirjatut rajoitukset koskevat nimenomaan hakkuita ja päätehakkuita, mutta rajoitukset eivät tule koskemaan muita metsänhoidollisia toimenpiteitä, mitä metsissä saatetaan pesimäaikana tehdä?

Arvoisa rouva puhemies! Niin sanottu kännykkäkielto astui voimaan peruskoulussa viime vuoden elokuussa, ja ainakin minun kuulemani palautteet kiellon vaikutuksista ovat olleet erittäin positiivisia erittäin laajalti. Kielto on nähty hyvänä. Siksikin allekirjoitin tämän edustaja Siposen lakialoitteen, jossa esitetään perusopetuksen hyvien tulosten kannustamana samankaltaisen kännykkäkiellon laajentamista koskemaan myös toisen asteen oppilaitoksia. Peruskoulun kännykkäkiellon tapaan mobiililaitteiden käyttö toisen asteen opinnoissa olisi sallittua oppitunneilla opettajan tai rehtorin luvalla tai erityisistä terveydellisistä syistä. Joissakin toisen asteen oppilaitoksissa on jo sovittu eritasoisesti tämänkaltaisista kännykkäkielloista, mutta tämä edustaja Siposen lakialoitteen idea on saada tämä säädöspohja vakaammalle pohjalle. Se tulisi koskemaan kaikkia oppilaitoksia, yhtenäistäisi käytäntöjä ja huomattavasti selkeyttäisi toisten asteen oppilaitosten toimintaa ja pelikenttää. Toivon todella, että tämä edustaja Siposen lakialoite johtaa toimenpiteisiin. Tänäänkin täällä keskustelussa on puoluekentän eri laidoilta kuultu vain kannustavia puheita, puheenvuoroja, joissa aloitetta on kehuttu ja toivottu, että se johtaa käytännön toimenpiteisiin. Kannustusta on tullut niin hallituspuolueiden kuin oppositiopuolueidenkin riveistä. Kaikki näkevät tämän asian äärimmäisen tärkeänä. Kuten edustaja Siponen itse viimeisessä puheenvuorossaan totesi, niin toivottavasti tässä asiassa ehditään vielä toimia tällä vaalikaudella ja asia saataisiin eteenpäin, ettei se jäisi lepäämään yli vuoden päässä olevien eduskuntavaalien, kun sitten taas alkaisi koko tämän asian valmistelu alusta.

Arvoisa puhemies! Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen elinkeinotoimintaa ja huoltovarmuutta. Vuoden 2021 Liikenne 12 ‑suunnitelmassa sovittiin yksityisteiden rahoitustason nostamisesta 25 miljoonaan euroon vuodessa ottamalla huomioon muun muassa metsäteollisuuden erityistarpeet. Tämä hallitus on kuitenkin päättänyt leikata määrärahoituksen kolmannekseen siitä tasosta, eikä korotusta ole ainakaan tähän mennessä kuulunut. Ehkä tänään kuulemme, että korotus yksityistieavustuksiin on tulossa. Tämä hallituksen leikkaus on siirtänyt valtavasti painetta kunnille, että kuntien pitäisi tukea yksityisteiden kunnossapitoa nykyistä enemmän. Kuten tiedämme, erittäin suurella osalla Suomen kunnista ei ole varaa, mahdollisuutta tukea yksityisteitä nykyistä enempää. Tämä on erittäin eriarvoistavaa kehitystä suomalaisille tienkäyttäjille, haja-asutusalueilla toimiville ja asuville ihmisille. [Puhemies koputtaa] Riippuen asuinkunnasta tien kustannukset voivat nousta erittäin dramaattisesti.

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa turvata sekä kuluttajien oikeuden kohtuuhintaiseen suomalaiseen ruokaan että oikeudenmukaisen toimeentulon ruoan tuottajille ja jalostajille. Suomalainen elintarvikeketju ei kuitenkaan nyt ole tasapainossa. Maassamme on maailmankin mittakaavassa erittäin kannattava kauppa ja heikosti toimeentulevat viljelijät. Tätä epätasapainoa hallitus on luvannut korjata tuomalla esityksensä elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi tänne eduskuntaan. Viime viikolla ministeri lupasi, että esitys tulee ensi viikolla. [Anne Kalmari: Ei näy!] Eilen täällä täysistunnossa kysyimme tämän aikataulun perään. Emme saaneet ministeriltä siihen vastausta, joten kysynkin nyt ministeri Essayahilta jälleen kerran: Onko hallitus antamassa esityksen elintarvikemarkkinoiden reiluuttamiseksi? Ja jos vastaus on, että tuo esitys tulee eduskuntaan ensi viikolla, niin pitääkö se tällä kertaa paikkansa?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kallio äsken hyvin otti jo kantaa tähän keskusteluun maaseudun tiestön kunnossapidosta ja siitä, mikä valtion rooli tuohon kunnossapitoon on. Tällä vaalikaudella hallituspuolueiden toimesta ovat eri puolilla Suomea edenneet monet tärkeät tiehankkeet, etenkin hieman suuremmat tiehankkeet. Pienemmälle huomiolle on jäänyt se, että tällä vaalikaudella yksityisteiden kunnostamiseen myönnettävät avustukset ovat kutistuneet murto-osaan aiemmista kausista. Yksityistiet ovat äärimmäisen tärkeä Suomen maaseudun elävänä pitämisen edellytys, niiden hyvä kunto ja kunnosta huolehtiminen, ja nyt on erittäin suuri vaara, että yksityisteiden kunto rapistuu, niistä koituvat kustannukset tieosakkaille nousevat merkittävästi ja alueiden kunnilla ei ole varaa yksityistiestön kunnossapitoa avustaa. Kysyisin ministeriltä: onko hallitus muuttamassa poliittista linjaansa yksityisteiden avustamisen osalta?

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi omassa puheenvuorossaan elintarvikemarkkinalakiin tulevaan uuteen muutospakettiin. Viime viikolla ministeri taisi kyselytunnilla sanoa, että tuo muutosehdotuspaketti annetaan eduskunnan käsittelyyn tällä viikolla. Pitääkö aikataulu edelleen paikkansa, ja koska me pääsemme tätä lakipakettia täällä käsittelemään? On äärimmäisen tärkeää saada se nopeasti käsiteltyä eduskunnassa ja voimaan. Toinen kysymykseni liittyy erityistalousalueisiin, joihin ryhmäpuheessakin viittasin. Hallituksen riveistä on tullut kantoja, että erityistalousaluelainsäädäntöä ei valmisteltaisi tällä vaalikaudella, ja on otettu myös kantaa, että tämmöistä valmistelua olisi tulossa ja näitä alueita oltaisiin nimeämässä. Osaako ministeri siihen vastata, eteneekö erityistalousalueasia? Kolmanneksi: onko hallitus varautunut kansallisesti mahdollisesti tilkitsemään niitä rahoitusnäkymiä, joita EU:n rahoituskehysneuvotteluissa mahdollisesti [Puhemies koputtaa] maaseudun kehittämisen ja maatalouden rahoittamisen osalta uhkaa jäädä?

Arvoisa puhemies! Maaseutupolitiikka on selontekonsa ansainnut. Siksi onkin valitettavaa, että tästä selonteosta ei välity tarpeeksi vahva tahtotila maaseutua uhkaavan kuihtumisen kierteen kääntämiseksi kukoistuksen kierteeksi. Eduskuntakäsittelyssä pitääkin maaseutupolitiikkaan saada uutta, vahvempaa suuntaa ja konkreettisia toimia, ei korulauseita. Arvoisa puhemies! Maaseudun haasteet ovat todellisia, mutta myös monet Suomen talouden kasvun mahdollisuudet nojaavat maaseutuun — luonnonvarojen kestävään käyttöön, puhtaaseen energiaan ja uusiin innovaatioihin. On hienoa, että maaseutua on tänäänkin arvostettu tämän salin puheissa. Mutta sairaalapäätökset, pienten lukioiden kohtelu, aluekehitysrahojen muutokset, yksityistieavustusten ja laajakaistarakentamisen tukien leikkaukset, biokaasuinvestointien vaikeuttaminen sekä turpeen energiakäytön nopea alasajo ovat kaikki esimerkkejä hallituspuolueiden päätöksistä, jotka ovat heikentäneet maaseudun elinvoimaa. Hallitusohjelmakirjaukset, puheet ja teot eivät ole olleet tällä vaalikaudella linjassa keskenään. Arvoisa puhemies! Maaseutu on luonnonvarojen lähde. Suomalainen vientiteollisuuskin alkaa usein sorateiden päistä — pellon pientareelta, hakkuuaukean reunalta tai kaivoksen portilta. Maaseudulla syntyy myös menestyviä teollisuusyrityksiä ja kansainvälisiä huippuosaajia. Esimerkiksi Ylä-Savosta ponnistanut Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia ja Genelec maailman huipulla kaiuttimien valmistajana. Maaseudulta voidaan siis ponnistaa myös globaaliin menestykseen. Maaseutumme voi olla kasvumme ja kehityksemme lähde, kunhan maaseudun ihmisille ja yrityksille annetaan menestymiseen reilu mahdollisuus. Maaseudulla tarvitaan osaavaa työvoimaa, toimivia tie- ja tietoliikenneyhteyksiä, riittäviä peruspalveluita ja investoinneille rahoitusta. Näiden perustarpeiden turvaamiseksi keskusta on tehnyt toistuvasti esityksiä ja edellyttänyt hallitusta tarttumaan niihin. Arvoisa puhemies! Maaseudun yrittäjille kohdistuu kasvavassa määrin yhteiskunnan vaatimuksia, esimerkiksi ilmasto- ja ympäristövelvoitteiden muodossa. On totta, että maaseutu voi tarjota ratkaisuja myös ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesistöjen suojeluun. Puhdas suomalainen luonto on ehdottomasti puolustamisen arvoinen asia. Mutta tilanne on kestämätön, jos kasvavien vaatimusten keskellä maaseudun elinkeinojen ja yrittäjyyden toimintaedellytykset eivät ole kunnossa. On mahdotonta olla vihreä, jos tili on jatkuvasti punaisella. Kestävän työn ja toimeliaisuuden edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus. Arvoisa puhemies! Maaseudun ja kaupunkien eriytymiskehitys on ollut Suomessa voimakasta. Kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta on monilla alueilla vahvistunut. Koetaan, että vaikka kansantalous hyötyy maaseudun luonnonvaroista, silti eurot valuvat pääosin maaseudun ulkopuolelle. Palveluiden saatavuuden, liikenneinfran ja tietoliikenneyhteyksien eriytyminen alueiden välillä on saatava kuriin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maaseudun sekä maa- ja metsätalouden tulevaisuus on turvattava. Onkin selvää, että hallituksen on onnistuttava neuvotteluissa EU:n seuraavasta rahoituskaudesta. Vastuu nyt tehtävistä niin kotimaan kuin EU-tason päätöksistä on nykyisellä hallituksella. Arvoisa puhemies! Keskeinen kysymys kuuluu: onko maaseutua uhkaava näivettymis- ja kuihtumiskehitys vääjäämätön? Ei ole. Nykymenolle on vaihtoehto. Keskusta on esittänyt esimerkiksi erityistalousalueiden muodostamista heikomman kehityksen alueille. Me edellytämme, että hallitus tarttuu toimiin, joilla heikoimmilla olevat alueet saavat erityiskohtelua, toimia, joiden avulla alueelle voisi syntyä uutta taloudellista toimeliaisuutta ja mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon. Suomi tarvitseekin nyt uuden suunnan. Uuden suunnan ottamiseen tarvitaan rohkeutta, ja tulevassa päätöksenteossa pitää rohkeutta olla tätä selonteon linjaa huomattavasti enemmän.

Arvoisa puhemies! Ruuan laatu, riittävyys, huoltovarmuus ja maaseudun elinkeinojen turvaaminen on nähty Euroopan unionissa pitkään erittäin tärkeiksi aiheiksi, niin tärkeiksi, että se on ollut Euroopan unionissa pisimmälle integroitu politiikan sektori ja siihen on käytetty myös euroista valtaosa. Nyt EU-rahoituksen painopisteisiin suunnitellaan muutoksia kilpailukykyyn liittyvistä syistä, niin kuin tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, ja tässä ajassa ja tässä tilanteessa kuitenkin huoltovarmuudestakin on syytä pitää edelleen huolta. Se on turvattava. Tämä vaatii ruoantuotannon, maatalouden kannattavuuden turvaamista. Nyt kun paine maatalouden tukien laskemiseen on suuri, entistä merkittävämmäksi käy se, että pitää saada elintarvikemarkkinat toimimaan. Tässäkin yhteydessä kannustan hallitusta siihen, että se toteuttaisi omaa ohjelmaansa ja toisi eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pikaisesti niin muutokset kilpailulainsäädäntöön kuin elintarvikemarkkinalakeihin.