Kiuru Pauli

Arvoisa rouva puhemies! Talous on myös psykologiaa mitä suurimmassa määrin. Näillä verotuspuheilla ei kannata nyt pelottaa pois sitä hyvää virettä, mikä selvästi talousuutisissa päivittäin, myös tänään, on näkynyt. Älkää pelotelko kansalaisia ja yrittäjiä. Se verotuspuhe on äärimmäisen kovaa, kun sitä katsotaan pienen yrittäjän näkökulmasta, joka työllistää, tekee pitkää päivää, pistää itsensä likoon, perheensä likoon ja säästönsä likoon ja luottaa, että se työ kantaa. Puolustusteollisuudesta, puolustuskuluista on puhuttu paljon, ja se näkyy myös tässä budjettikirjassa. Maailmantilanne on se mikä on, ja lisäyksiä on talousarvioon sen vuoksi pakko tehdä. Mutta siellä on myös se toinen puoli, joka liittyy puolustusteollisuuden lisääntyviin työpaikkoihin, korkean osaamisen insinöörityöpaikkoihin. Puolustusteollisuus kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Kysyn sieltä ministeriaitiosta: miten voimme vielä lisätä vauhtia puolustusteollisuuden kasvulle?

Arvoisa rouva puhemies! Metsästyksestä on puhuttu vähän mutta ei riittävästi. Haluan tässä yhteydessä antaa hallitukselle ja asiasta vastaavalle ministerille kiitokset asian hoitamisesta, mikä koskee susia, karhuja, valkoposkihanhia, merimetsoja, ja myös tähän villisikaongelmaan ripeästi puuttumisesta. Tätä kiitosta ja viestiä olen saanut siitä metsästäjäyhteisöstä, jossa itsekin olen mukana. Maatalouden näkökulmasta tuotantoeläimet, jotka laiduntavat, satovahingot johtuen valkoposkihanhista, ovat iso taakka ja iso henkinen taakka myös viljelijöille. Useat viljelijät ovat myös metsästäjiä ja osaavat arvostaa sitä politiikkaa, mitä tässä on harjoitettu. Sanaa ”ylimielisyys” on tässä käytetty. Otan siitä esimerkin siltä ajalta, kun ministeri Ville Niinistö oli ympäristöministeri. Häneltä kysyttiin ministeriaitiosta, miten karhuihin, susiin pitää suhtautua, ja hän sanoi, että niiden kanssa pitää pystyä oppimaan elämään. Siinä aika tyly viesti vanhemmille, jotka laittavat pimeälle koulutielle pienet lapsensa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille perusteellisesta esityksestä. Kaikki olennainen tässä nyt varmasti tuli seikkaperäisesti esitettyä. Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen uhkaperusteisesta rikostiedustelusta on mielestäni monellakin tapaa kannatettava. Niin kuin tässä esittelyssä tuli ilmi, esimerkiksi järjestäytynyt rikollisuus löytää ja käyttää hyväkseen entistä törkeämpiä keinoja koko ajan, ja yhteiskunnan pitää pystyä niihin vastaamaan, jotta se pystyy turvaamaan laillisen järjestyksen maassamme. Esimerkiksi laiton maahantulo ja ihmiskauppa ovat sellaisia iljettäviä muotoja, joita vastaan tässä pyritään kamppailemaan ja taistelemaan ja antamaan viranomaisille niitä työkaluja, joita viranomaiset tarvitsevat, jotta voidaan ennaltaestää ja torjua tällaisia ilmiöitä. Täytyy myös muistaa, että järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi myös valtiolliset toimijat voivat olla niitä pahiksia, jotka tässä toimivat, ja tämä turvallisuusympäristö, jossa elämme, antaa kyllä huolta ja aihetta monenlaisille näkemyksille ja tämänsuuntaiselle esitykselle, mikä tässäkin on käsittelyssä. Hybridivaikuttamisen keinot saavat yhä uusia muotoja. Lopuksi sanon ja toistan hieman sitä, mitä ministerikin nosti tuohon esittelyyn mukaan, että tämä valvonta on aina tärkeää pitää mielessä ja esillä, kun puhutaan tiedustelusta ja tiedusteluvaltuuksien käyttämisestä. Sen pitää olla monipolvista, niin kuin esittelyssänne kerroitte: tiedusteluvalvontavaltuutettu, parlamentaarinen valvonta ja ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin, oikeusasiamies ja oikeuskanslerikin. Kaikki he ovat siellä mukana työtään tekemässä, niin kuin pitääkin.

Arvoisa rouva ministeri, kiitos esityksestä ja esittelystä. — Tämä uhkaperusteisuus on kyllä tässä turvallisuustilanteessa aivan perusteltu, ja niin kuin tässä on moneen kertaan mainittu, rikollisuus on saanut uusia muotoja, entistä kovempia muotoja, ja niin kuin tässä on mainittu, mitä Ruotsin esimerkit ovat kertoneet, niin emme voi jäädä toimettomina katsomaan sivusta, ja meidän on annettava viranomaisille siihen tarvittavat työkalut, mitä viranomaiset tarvitsevat rikollisuuden estämiseen. Tavoitteenahan on tietysti se, että suomalaisilla on turvallinen yhteiskunta. Siitä lähtee myös perustuslaki, että yhteiskunta takaa kansalaisilleen turvallisuuden. Sitten tämä toinen näkökulma, mikä liittyy turvallisuuden toiselle puolelle, on tämä tiedusteluun liittyvä ongelmatiikka. Siitä tietysti aivan aiheellisesti voidaan puhua, mitä riskejä siihen liittyy, ja siihen liittyy tietysti näkökulmia, jotka pitää ottaa tarkkaan huomioon. Tarkoitan tällä sitä, että valvonnan pitää olla tarkkaa, valvonnan pitää olla monipolvista, monella tasolla olevaa. Ministerikin on ollut tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja tuntee myös sitä kautta asian hyvin, ja sitä ei voi olla aina näissä yhteyksissä korostamatta. Mutta turvallisuus edellä tässä kuitenkin täytyy mennä, ja sen jälkeen on katsottava, että nämä laillisuusasiat ja valvonta-asiat ovat ajan tasalla.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä esitys, ja tuki sille. Jatkan hieman vielä tuosta, mitä edustaja Zyskowicz nosti esiin, tästä sarjavalittaja-asiasta. Jos ja kun sille löytyy todellakin keinot, niin rohkaisen viemään asiaa nopeasti eteenpäin. Kysymyshän ei ole pelkästään siitä, onko valitusoikeus vai ei. Valitusoikeus tietysti pitää olla, mutta on otettava huomioon se toinen näkökulma, ja se liittyy siihen, millä tavalla sarjavalittajan toiminta vaikeuttaa tavallisten ihmisten arkipäiväisiä oikeuksia. Kyseinen sarjavalittaja, mistä tämä keskustelu on lähtenyt liikkeelle, on Tampereella, ja hänen toimintansa takia tavalliset perheet, jotka ovat esimerkiksi rakennusprojektia viemässä eteenpäin, saattavat joutua kerta kaikkiaan toivottomaan tilanteeseen, kun hankkeita ei voi viedä suunnitelmallisesti eteenpäin. Ruuhkavuosia eläville ihmisille tällaiset ovat henkisesti raskaita, mutta ne ovat myös taloudellisesti äärimmäisen kalliita.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ajantasaistetaan ja päivitetään voimassa olevaa lakia, ja sille kaikki tuki. Kuten valiokunnan puheenjohtaja tuossa mainitsi, käsittelemme sen tietysti huolella. Vaikka se lähtökohtaisesti on kannatettava, niin toki perehdymme ja kuulemme asiantuntijoita. Tässä yhteydessä haluan kiittää ministeriä ja kaikkia asiaan vaikuttaneita, jotka ovat esimerkiksi vieneet eteenpäin yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä, kun tällä viikolla kuulimme tästä Himars-huoltoyhteistyösopimuksesta. Juuri näin näitä asioita pitää läheisten liittolaisten kanssa hoitaa. Sitten mitä tulee tähän vientiin ja tuontiin puolustustarvikkeiden osalta, niin nämä ovat pitkäaikaisia sopimuksia, jotka tietysti ymmärrettävästi joissakin tapauksissa voivat herättää suuria tunteita, mutta on muistettava, että juoksutusajat näitten sopimusten osalta ovat pitkiä — voidaan puhua viidestä vuodesta, kymmenestä vuodesta tai jopa vuosikymmenistä, kun hankintoja tehdään — ja pitää olla varmuus siitä, että varaosia tulee, ohjelmistoja tulee, huoltoa tulee, kaikkea siihen liittyvää, mitä vientiin tai tuontiin kuuluu, ja silloin ei voi olla niin, että sopimuksia lähdetään milloin mistäkin syystä muuttamaan, ovat ne sitten ideologisia syitä tai jotain muuta. Silloin pitää katsoa laajempaa kokonaisuutta ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa nimenomaan siitä turvallisuusnäkökulmasta, joka on meille pienenä maana aivan olennainen. Kuten presidentti Koivisto aikanaan sanoi, pienen maan tehtävä on selviytyä. Sillä on pakko mennä eteenpäin ja yrittää parhaansa.

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on vahvasti tunnustettu fakta. Siihen täytyy reagoida. Pelkästään ruoantuotantoon tapahtuvat muutokset Afrikassa, Euroopassa vaikuttavat siihen, minkälaiset mahdollisuudet on säilyttää elämän edellytykset, minkälaiset edellytykset ovat tulevaisuudessa. Kysymykseni liittyy näihin paljon esillä olleisiin datakeskuksiin, jotka käyttävät paljon sähköä. Sinänsä ne tuottavat palveluja, joita ihmiset nyt haluavat käyttää aivan selvästi, mutta onko ministerillä mielessä tai ajatusta, mikä on se malli, miten turvataan mahdollisille datakeskuksille Suomessa sähköntuotanto niin, että se ei vaikuta hintoihin niin, että tavalliset ihmiset joutuvat siitä kärsimään? Ovatko esimerkiksi modulaariset pienydinvoimalat kuinka pian tulossa? Sitten näistä edustajien ilmastoteoista yhden positiivisen esimerkin otan: Oras Tynkkysen kiertue Pirkanmaalla tapahtui polkupyörällä. Ottakaa siitä mallia, vihreät.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä ja perusteellisesta esityksestä. Niin kuin totesitte, turvallisuusympäristö on muuttunut, ja muun muassa vuoden 22 tapahtumat ja tietysti Nato-jäsenyytemme ovat sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän kokonaisuuteen. 2019, kun nämä tiedustelulait sotilastiedustelusta ja siviilitiedustelusta tulivat voimaan, vaikka se oli laaja paketti, kyllähän jo tiedettiin siinä vaiheessa, että laajaan pakettiin liittyy tarkentamistarpeita, kun saadaan kokemusta siitä, miten yksityiskohdat toimivat. On tärkeätä, että valtiojohto saa ajantasaista tietoa ennakoivasti päätöksenteon tueksi. Se on ihan keskeinen edellytys tässä turvallisuusympäristössä. Nostitte esille nämä datakeskukset, ja liikaan luottavaisuuteen tai naivismiin siinä suhteessa ei meillä ole syytä, vaikka niihin tietysti liittyy paljon positiivisiakin piirteitä. Otan vain yhtenä esimerkkinä kiinalaisen TikTokin, jota pidän kognitiivisen sodankäynnin työkaluna ja välineenä, jota kiinalaiset eivät edes itselleen siinä muodossa salli, mutta sallivat sitä kyllä käytettävän länsimaissa niin, että algoritmi koukuttaa ja ohjelma kerää ihmisistä maksimaalisen määrän tietoa, jota voidaan sitten kiinalaisessa toiminnassa ja tiedustelutoiminnassa käyttää hyväksi. Mainitsitte myös nämä perusoikeudet, ihmisoikeudet ja valvonnan. Niistä pitää tietysti aina pitää kiinni, kun tiedustelun kanssa ollaan tekemisissä. Se on se toinen puoli siitä. Toisella puolella on turvallisuus, joka määritellään perustuslaissa, mutta tietysti samalla tavalla nämä ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat siellä perustuslaissa mukana. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin, ja parlamentaarinen valvonta on vain yksi osa tätä kokonaisuutta, mitä esimerkiksi tiedusteluvalvontavaliokunta tekee. Sen lisäksi on tiedusteluvalvontavaltuutettu, luvitus Helsingin käräjäoikeudessa, ministeriöiden sisäinen valvonta ja näin poispäin. — Kiitos esittelystä.

Arvoisa puhemies! Kiitos oikeusasiamiehelle esittelystä. Oikeusasiamiehen päätösten ja kannanottojen vaikuttavuus on säilynyt hyvänä. Valvottavat ryhtyvät lähes poikkeuksetta tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Se kertoo oikeusasiamiehen työn vaikuttavuudesta oikeusvaltion puolesta. Nostan kertomuksesta kaksi teemaa esille: vammaiset henkilöt ja ikäihmiset. Eduskunnan oikeusasiamies valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista kaikissa viranomaisissa ja kaikissa julkista tehtävää hoitavissa yksityisissä toimijoissa. Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö ja saavutettavuus ovat itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edellytyksiä. Haluan lisäksi tuoda esille viranomaispuolen ulkopuoliset sektorit vammaisten suomalaisten näkökulmasta. Saamassani kansalaispalautteessa pyörätuolilla liikkuva henkilö toivoo, että myös hänellä olisi maksavana asiakkaana mahdollisuus nähdä festivaaleilla, urheilutapahtumissa ja teattereissa esiintymislava ja esiintyjät kohtuullisen etäisyyden päästä joutumatta lähes aina takariviin. Lainsäädäntö ei yleensä velvoita tapahtumajärjestäjiä osoittamaan tiettyä määrää erillisiä paikkoja liikuntarajoitteisille. Järjestäjien tulee kuitenkin huolehtia palvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta. Käytännössä kyse on usein pienistä järjestelyistä ja tahdosta, ei suurista investoinneista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan varmistaa, että myös liikkumisesteiset henkilöt voivat osallistua tapahtumiin yhdenvertaisesti ja saada saman kokemuksen kuin muutkin. Kyse ei ole erityiskohtelusta vaan siitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus nähdä, kuulla ja kokea tapahtuma yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa. Arvoisa puhemies! Sitten ikäihmisten oikeuksista ja erityisesti iäkkäiden pariskuntien oikeudesta asua yhdessä. Kun kaksi ihmistä on jakanut yhteisen elämän vuosikymmenten ajan, yhteiskunnan tehtävänä ei ole erottaa heitä toisistaan. Puolisoiden lakisääteisestä oikeudesta yhteiseen asumiseen on kerrottava aktiivisesti, ja määräajoista on pidettävä kiinni. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että laki toteutuu myös käytännössä. Eri asumisyksiköihin ohjaaminen on henkistä väkivaltaa. Kyse on ihmisarvosta, rakkaudesta ja oikeudesta viettää elämänsä viimeiset vuodet tutun ja läheisen ihmisen rinnalla. Inhimillinen kohtelu ei saa jäädä sattuman tai omaisten sinnikkään vaatimisen varaan. Myös oikeus liikkumiseen ja ulkoiluun on turvattava. Aivan liian usein iäkkäitä pidetään sairaaloissa useita kuukausia jonottamassa pääsemistä asumispalveluun. Samalla laiminlyödään heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa liikkua ja ulkoilla. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Skinnari otti esille valtion liikuntaneuvoston roolin, ja kun neuvoston jäsen olen, niin katsoin, mitä pöytäkirjassa asiasta sanotaan. Joulukuulta 23 löytyy kohta, jossa käsitellään myös Garden Helsinkiä, ja siellä sanotaan, että liikuntaneuvosto puoltaa valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettuja kohteita. Siellä on Garden Helsinki, sieltä löytyy Kontiolahtea, Puijon hyppyrimäen peruskorjausta ja Hakametsää Tampereelta ja näin poispäin. Valtion liikuntaneuvostossahan on ainakin suurimmasta osasta puolueista edustus, että avoimuutta on siinä mielessä käytetty, ja neuvosto on siitä lausunut. Lyly nosti esiin Helsingin ja Tampereen suhteen. Pidän sitä tärkeänä, että isoissa kaupungeissa on toisiaan tukevia hankkeita, koska se saattaa olla isojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien toteuttamisen kannalta aivan keskeistä, että kahdessa tai kolmessa tai jopa useammassa kaupungissa on iso areena, joka pystyy käsittelemään kansainvälisen tason tapahtumia.

Arvoisa rouva puhemies! Liikuntapaikkarakentamisen rahat tässä ainakin edustajat Skinnari ja Kurvinen ovat ottaneet esiin. Täytyy muistuttaa, että tällaisia merkittäviä kansallisia hankkeita ei ole rahoitettu liikuntapaikkarakentamisen avustuksista. Ne ovat aina erillisiä, isoja hankkeita. Näin oli Hartwall-areena, Olympiastadion ja Nokia-areena Tampereella. Mutta kun näihin liittyy kysymyksiä ja epäselvyyttä, niin on aivan hyvä, että nyt tehdään selkeät askelmerkit, miten tämä jatkossa toimii, jotta kaikki voivat olla mukana. Se, mitä tähän mennessä on tehty, on ehdollista. Yhtään euroa ei ole vielä liikkunut yhtään mihinkään. Sitten tästä Uudenkaupungin autotehtaasta: Kysyn sieltä vasemmalta laidalta: Miten se olisi pitänyt hoitaa, että enimmillään 3 000 ihmisen työpaikka olisi voitu estää menemästä konkurssiin, että ne työpaikat voidaan säilyttää, jotta saadaan verotuloa ja sitä kautta hyvinvointia tähän yhteiskuntaan? Olisiko pitänyt jättää kiinalaiset sinne puolustusteollisuuden ytimeen?

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi rikosten ehkäisemistä, paljastamista ja selvittämistä — se on aivan itsestäänselvä asia. Myönnän, että kun erilaisia oikeuksia viranomaisille annetaan, niin siellä turvallisuuden toisella puolella on toki yksityisyydensuoja ja siihen liittyvät herkkyydet. Luotan kuitenkin suomalaisiin viranomaisiin, siihen, että he käyttävät saamiaan oikeuksiaan vastuullisesti ja tarkkarajaisesti. Mitään ylimääräistä urkintaa ja väärinkäytöksiä ei tietenkään pidä hyväksyä, ja siihen on myös keinot, miten niihin mahdollisiin väärinkäytöksiin voidaan puuttua, ja viranomaiset tietysti tietävät, että sellaiset lait ja mahdollisuudet ovat olemassa. Sitten kun mietitään, ketkä ovat hyvin usein rikosten kohteena, rikosten uhreina, niin he ovat haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä. Nyt jos tätä lakia lähdettäisiin kaatamaan, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että haavoittuvassa asemassa olevia, puolustuskyvyttömiä henkilöitä ei haluta suojella rikoksentekijöiltä — aika kylmää ja kyynistä. Vuonna 2018 eduskunta hyväksyi tiedustelulait, jotka tulivat voimaan 2019, ja siihen keskusteluun liittyi, sinänsä aivan aiheellisesti, kysymys yksityisyydensuojasta. Esitettiin sinänsä aiheellisia huomioita esimerkiksi massavalvonnasta ja siitä, miten sitä voidaan välttää, jotta ihmiset saavat välittää ja vastaanottaa viestejä pelkäämättä sitä, että heitä aiheettomasti seurataan. No, ei seurata, ja sitä varten luotiin hyvin monipolvinen järjestelmä, jolla varmistetaan se, että viranomaiset tekevät vain niitä tehtäviä, joihin heille on laissa annettu mahdollisuus, eivätkä yhtään enempää. Tähän liittyy samantyyppisiä kysymyksiä. Turvallisuus ja yksityisyydensuoja ovat ne vastakkain olevat asiat, ja turvallisuutta kyllä painotan tässä enemmän kuin mitään muuta.

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen toinen teema on tulevaisuudenusko. Osoitan kysymyksen lähinnä ministeri Poutalalle, joka vastaa nuorisosta ja liikuntasektorista. THL:n tutkimusten mukaan maaseudun nuorilla on enemmän hyvinvointia kuormittavia tekijöitä kuin kaupungin nuorisolla, ja toisaalta kun puhutaan fyysisestä toimintakyvystä nuorten ja lasten osalta, Move-mittaukset osoittavat, että maaseudun nuorilla on heikommat tulokset Move-mittauksissa. Tämä on varmasti kysymys, joka huolestuttaa välikysymyksen tekijöitä siellä keskustassa. Onko tähän joitain selittäviä tekijöitä, ja mitä voisimme tehdä, että keskustan kannatusalueella myös nuoret pääsevät näissä asioissa samalle tasolle kuin millä kaupungissa ollaan?

Arvoisa puhemies! Tuloverolain muutoksilla korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, parannetaan matkakuluvähennystä ja nostetaan verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää. Kotitalousvähennyksen korotus tekee arjessa tarvittavan avun ostamisesta edullisempaa. Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi kotona tehtävän siivouksen, remonttien ja fysioterapian ostamisessa. Kotitalousvähennyksen korotus lisää palveluiden kysyntää. Se tukee erityisesti pieniä yrityksiä ja rakennusalaa. Kotitalousvähennystä koskeva muutos tulee voimaan takautuvasti jo vuoden 2026 alusta ja on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nyt kannattaa siis teettää esimerkiksi remontteja ja piha- ja puutarhatöitä. Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee puolestaan 400 eurosta 540 euroon. Jatkossa liikuntaedun piiriin voidaan sisällyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, kuten kalastukseen ja metsästykseen liittyviä palveluja. Korotus tukee kulttuuri-, urheilu-, tapahtuma- ja eräalan yrittäjiä. Talouden kasvu on käynnistymässä, ja näillä päätöksillä annetaan lisää vauhtia taloudellisen toimeliaisuuden paranemiselle. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Näistä Metsähallituksen tuloutuksista: Tällä viikolla kysyin ministeriltä, mitä lisätalousarviossa oleva kymmenen miljoonan lisäys Metsähallituksen tuottotavoitteeseen tarkoittaa, mistä se koostuu, ja ministeri vastasi, että se koostuu puun hinnan noususta. Kysymys ei ole lisääntyvistä hakkuista tai tarpeesta lisätä hakkuita, vaan kysymys on puun hinnan nousemisesta ja siitä tulevasta lisätulosta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä — varmasti tärkeitä, perusteltuja rahoja tässä tilanteessa. Kaksi kysymystä: Edustaja Mikkonen otti esiin Metsähallituksen tuloutuksen kasvamisen kymmenellä miljoonalla eurolla ja sitoi sen kasvaneisiin hakkuumääriin. Kysymyshän voi olla myös muista tekijöistä, muista satunnaisista myynneistä tai sitten esimerkiksi puun hinnan kasvusta. [Timo Harakka: Säästetyistä polttopuista!] Tähän kysyn tarkennusta: mistä tuo summa tulee? Toinen asia koskee sinänsä tarpeellista asiaa. Siellä on kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen 18,3 miljoonaa euroa. Sitä ei ole tarkemmin avattu, onko se kohdennettu johonkin tiettyyn hankkeeseen vai onko se hakemusten kautta tulossa yritysten saataville. Jos sitä voisitte vielä tarkentaa, niin saamme viestiä kentälle eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan keskustelua taloudesta hieman toisesta näkökulmasta. Rohkaisevat uutiset taloudesta ovat nyt tärkeitä. Suomen talouskasvu oli alkuvuonna Euroopan kärkeä. Myös yritysten saamat tarjouspyynnöt ja tilaukset ovat kasvussa. Investoinnit ovat lähtemässä liikkeelle. Myös vienti vetää, ja ihmisten luottamus sekä kulutuskysyntä elpyvät. Orpon hallitus on tehnyt vaikeissa olosuhteissa kasvun edellytyksiä vahvistavia päätöksiä. Uudet kansainväliset kriisit voivat toki edelleen häiritä alkanutta kasvua. Se on riski, jolle emme voi mitään. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten arvioitte hallituksen tähänastisten päätösten vaikutuksia talouskasvuun, ja voivatko suomalaiset luottaa siihen, että talous on nyt kestävämmin oikealla suunnalla?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Tämä on hyvä esimerkki byrokratian purkamisesta ja hallinnon keventämisestä — kansalaisten arkeen aivan selkeä vaikutus. Kun voimassaoloaikaa pidennetään kymmeneen vuoteen, niin se totta kai vaikuttaa hallinnolliseen taakkaan ja siihen työmäärään, mitä viranomaiset tekevät, puhumattakaan tavallisille kansalaisille aiheutuvista kuluista ja vaivasta. Ja siihen, mitä asiakirjan julkisuudesta tässä on jo mainittu: on todella varmasti perusteltua, että lasten osalta tämä on viisi vuotta turvallisuusperusteisesti. Viime vaalikaudella passien saamiseen liittyvät asiat oli ehkä yksi eniten palautetta itselleni aiheuttanut asia. Koronaongelmien helpotuttua ruuhkat olivat melkoisia, ja tietysti nyt sitten, kun kymmeneen vuoteen mennään, tämä paine hallintoviranomaisia kohtaan pienenee. Muistan yhden esimerkin: Tuohtunut henkilö Tampereelta sanoi, että hän lähtee ajamaan Seinäjoelle hakemaan passia. Itse hain Pirkanmaalta, lähdin ajamaan Porvooseen tai oikeastaan Helsingin kautta. Mutta jos ajatellaan järkevän ajankäytön kannalta ja ajatellaan vaikkapa ympäristön ja päästöjen kannalta, niin tämä ei ole kovin tehokasta ajankäyttöä. Ja kun työn tuottavuudesta ja tämäntyyppisistä asioista puhutaan, niin aivan oikeaan suuntaan tässä ollaan menossa. Eli kiitos esityksestä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeusministeri Merelle jälleen kerran hyvin tehdystä työstä. Vaarallisten rikollisten paikka ei ole vapaudessa. Suomessa on kuitenkin tällä hetkellä ollut varsin erikoinen tilanne vuodesta 2024 saakka, kun yhä useampi rikollinen on jouduttu päästämään vapaalle jalalle odottamaan tuomiota. No, mitä tekevät rikoksesta epäillyt? Käyttävät tietysti tilaisuutta hyväkseen ja katoavat ulkomaille teille tietämättömille. [Ben Zyskowicz: Ja tekevät uusia rikoksia!] — Ja tekevät uusia rikoksia. Otanpa tässä, edustaja Zyskowicz, muutaman esimerkin teidän pyynnöstänne ja ehdotuksestanne ja kannustuksestanne. Porvoolainen huumeparoni herra Björkendahl päästettiin vuonna 25 vapauteen odottamaan tuomiotaan. Hän sai 10 vuoden tuomion murhan yrityksestä, mutta, kuinka ollakaan, ehti siirtyä ulkomaille, ja herra Björkendahl on Europolin etsityimpien rikollisten listalla tällä hetkellä. Toinen esimerkki: Porilainen herra Kivistö tappoi teloitustyylillä 15-vuotiaan pojan vuonna 2023. Kivistö vangittiin, mutta hän pääsi korkeimman oikeuden linjauksen myötä vapaaksi odottamaan tuomiotaan. Kuten Zyskowicz vähän viittasi tässä siihen, mitä tapahtuu sillä aikaa, tuomiota odottaessaan herra Kivistö teki esimerkiksi pahoinpitelyn, huumausainerikoksia, laittomia uhkauksia ja muita vahingontekoja. Aiemmin Suomessa oli mahdollista pitää kaikkein vakavimmista rikoksista eli niin sanotuista ylitörkeistä rikoksista epäillyt vangittuna jo pelkästään epäillyn rikoksen vakavuuden perusteella. Täten esimerkiksi murhasta epäilty pysyi vangittuna pääkäsittelyyn asti. Ja kuten tässä on käynyt ilmi tämä vuoden 24 päätös, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön perustuen pelkästään epäillyn rikoksen vakavuudella ei voi perustella vangittuna pitämistä ennen tuomiota. Näin korkein oikeus linjasi. No, kuten nämä ongelmat ovat tässä tulleet ilmi, niin nyt pakkokeinolakiin tehdään tarvittavat, ymmärrettävät ja perustellut muutokset: poistetaan tuomioistuinkäytännön valossa ongelmallinen kohta ja lisätään vangitsemisen edellytyksiin uusi turvallisuusperuste. Sitä voitaisiin siis soveltaa ylitörkeissä rikoksissa, kun epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella olisi syytä epäillä, että hän aiheuttaisi vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Arvoisa puhemies! Pidän näitä esityksiä erittäin kannatettavina, ymmärrettävinä ja suotavina. Kiitos, ministeri Meri, asian edistämisestä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki tuossa luetteli varsin seikkaperäisesti talouden käänteessä olevia osatekijöitä. Nehän ovat tilastofaktoja, ja hyvä niin. Niitä ei todellakaan käy kiistäminen, päinvastoin. Se, mitä itseltäni kysytään ja mihin tässä nyt päivittäin törmää, on se, että no missä se käänne on, kun työttömiä on niin paljon. Sekin havainto on sinänsä aivan totta. Täytyy siinä yhteydessä kuitenkin muistaa ja ikään kuin täydentää Vähämäen listaa ja siitä tulevia seurauksia: ensin otetaan lomautetut töihin takaisin, sitten ruvetaan tekemään ylitöitä, ja vasta viimeisessä vaiheessa, kun nämä keinot on käytetty, lähtee rekrytointi liikkeelle. Yritykset ovat tietysti varovaisia rekrytoinnissaan, jotta ei tule sitten ongelmia sen kanssa, jos tilaukset kuitenkin uudestaan vähenevät. Tämä myös kertoo siitä, minkä takia työelämän rakenteelliset muutokset ovat tarpeen: jotta saadaan dynaamisuutta työmarkkinoille.

Arvoisa herra puhemies! Tarpeellinen esitys: rahoituksellisen kestävyyden parantaminen tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja on muitakin paineita, on perusteltu. Se, mitä edustaja Heinonen tuossa puhui taloudesta, oli kyllä tärkeä huomio ja sellainen huomio, joka luo uskoa ja toivoa talouteemme. Sehän ei ole nyt mielipide, vaan siihen on tilastollista faktaa. Käänne on tapahtumassa ja osin tapahtunut, ja tilauskirjat, kulutuskysyntä ja rakentaminen alkavat elpyä. Se, mikä on surullista, on se, että tässä vaalien lähestyessä tuntuu siltä, että kaikki eivät aivan edes toivokaan taloudellista käännettä, koska se luo erilaisen asetelman ennen vaaleja. Onneksi tämä joukko ihmisiä on pieni vähemmistö.

Arvoisa herra puhemies! Synkkää on, synkkää on. Ainoastaan edustaja Lylyn puheenvuoro alkoi positiivisella poljennolla, muuten on synkkyyttä ilmassa. Vertaanpa tätä urheiluun tai vaikka koulumaailmaan. Ajatellaanpa, että olemme katsomossa kannustamassa urheilijaa ja huutaisimme hänelle koko ajan, että tule pois sieltä radalta, tule pois sieltä kaukalosta, tai oppilaalle, joka on koulussa, että tule pois sieltä, et ole aikaisemminkaan pärjännyt täällä ja ei tämä hyvältä näytä. [Aki Lindén: Tämä onkin vapaaottelu eikä mikään kilpajuoksu!] — Tämä on kestävyyslaji, tämä on kamppailulaji, ja tässä tarvitaan notkeutta ja sitkeyttä. Koskee urheilua, koskee politiikkaa, edustaja Lindén. Taloudesta on kuitenkin tullut paljon hyviä uutisia. Kotitalouksien kulutus on nousussa, vähittäiskauppa kasvaa, yritysten tilaukset lisääntyvät. Miten, arvoisa ministeri, näette tilanteen syksyllä? Lähteekö tämä liikkeelle, ja kuinka nopeasti arvioitte tämän liikkeelle lähdön tapahtuvan?

Arvoisa herra puhemies! Tuon tässä kansalaispalautetta Tampereen suunnalta: Huoli koskee asuntojen haltuunottoa tilanteissa, joissa taloyhtiön asukkaita, hallituksen jäseniä tai osakkaita häiritään järjestelmällisesti ja jatkuvasti verkkomaailmassa, lähinnä siis somessa ja tämän tyyppisillä alustoilla, ja se tietysti voi kuormittaa hyvinkin paljon talon muita osakkaita ja hallituksen jäseniä ja asukkaita. Tämän palautteen mukaan tällainen käyttäytyminen voisi ja sen pitäisi olla painava peruste tai yksi painava peruste haltuunotolle. Kun näitä asunto-osakeyhtiölakiin liittyviä asioita käsitellään, niin toivoisin, että tämä viesti menee myös eteenpäin ja jossain vaiheessa tällainen asia voidaan huomioida. Tiedän, että se ei ole kovin yksinkertaista, koska tämä häirintä tietysti voi tapahtua vaikka toiselta puolelta maapalloa.

Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on osoittautunut kulutussodaksi. Ajatukset siitä, että sodat nykyaikana käytäisiin pelkästään ilmasotana ja ne kestäisivät joitakin päiviä tai viikkoja, ovat osoittautuneet tämän sodan myötä vääriksi arvioiksi. Taloudelliset voimavarat tämmöisessä kulutussodassa ovat aivan keskeisiä, ja taloudellisiin voimavaroihin liittyy tietysti se tuki, mitä muut maat voivat Ukrainalle antaa. Siksi tämän tuen jatkuminen myös koulutuksen kautta on tärkeää. Muistan, kun muutama vuosi sitten keskusteltiin, onko mielekästä antaa koulutusta ja hävittäjäkoneita Ukrainalle käyttöön, koska ajateltiin, että ne tulevat liian myöhään. Ne eivät tulleet liian myöhään. Ukrainan resilienssi on poikkeuksellista, ja siihen liittyy tietysti se tosiasia, että puolustajalla yleensä on henkinen yliote. Taistelun vahvuus on kovempi, koska omaa itsenäisyyttä, omaa isänmaata, puolustetaan.

Arvoisa herra puhemies! Sota on kestänyt yli neljä vuotta. Ukraina lähti erittäin vaativasta, tiukasta tilanteesta liikkeelle, kysymys oli kansakunnan henkiin jäämisestä itsenäisenä valtiona. Tällä hetkellä painopiste on selvästi siirtynyt niin, että Ukrainan droonituotanto on vahvistunut — joidenkin tilastojen mukaan se on isompi kuin Venäjällä — aluevaltausten osalta painopiste on muuttunut jopa Ukrainan eduksi ja sitten jos katsotaan kansalaismielipidettä niiden tietojen valossa, mitä meillä on käytettävissä, niin Venäjällä painopiste alkaa siirtyä siihen suuntaan, että sota oli virhe ja kansalaisten kärsivällisyys alkaa täyttyä. Kysyn ministeriltä: Miten te näette kaiken tämän pohjalta mahdollisuuden rauhaan? Onko painopiste, momentum, rauhalle lähestymässä, ja mitä pitää vielä tapahtua, että Venäjä aidosti haluaa tulla neuvottelupöytään?

Arvoisa rouva puhemies! Täydennän vielä varmuuden vuoksi edustaja Hännisen puheenvuoroa. Meillähän on reaaliaikaisen valvonnan lisäksi myös ennakoivaa valvontaa, sitten on tämä reaaliaikainen valvonta, mistä edustaja juuri puhui, ja sitten on jälkikäteistä valvontaa, ja kaikilla näillä on oma tärkeä roolinsa. Valiokunnan työstä otan muutaman huomion, ainakin tämän huomion, että valiokunta ei ole sinä aikana, kun olen seitsemän vuotta siellä ollut, yhtään kertaa äänestänyt. Valiokunta on ollut yksimielinen. Niin kauan on puhuttu, että yhteinen näkemys on löytynyt, ja se kertoo ehkä siitä valiokunnan työn luonteesta, että politiikkaa ei sinne haluta tuoda vaan asioita käsitellään turvallisuusnäkökulmasta ja siitä valvontanäkökulmasta, mikä meidän tehtävänä on. Meillä on eduskunnassa myös herännyt tarpeita, tiedusteluviranomaisten työn perustalta syntynyt kokemusta, että lainsäädäntö tarvitsee joitakin muutoksia, ja esimerkiksi tämä perustuslain 10 §:n käsittely liittyy tähän asiaan. Jos nämä asiat etenevät, niin tämä tietysti luo lisää paineita tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnoille ja sitä kautta myös resurssitarpeelle. Nostan tämän sen takia esiin, että valiokunta on useammassa mietinnössä vuosittain tuonut esiin tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon asiantuntevuuden, mutta se on resursseiltaan kohtuullisen ohut, ja siinä mielessä, jos tehtävät laajenevat, sitten niitä resurssejakin pitää mahdollisesti tarkastella uudestaan. Kaikki ei ole aina ollut aivan särötöntä. Esimerkiksi oikeusasiamies on hyvinkin terävästi ottanut kantaa joihinkin asioihin, joita sitten olemme valiokunnassa käsitelleet. Tiedusteluvalvontavaltuutettu tietysti näitä huomioita omassa työssään aina peilaa ja reflektoi, minkälaista palautetta mietinnössä ja asiantuntijoilta muuten tulee. Näillä huomioilla asia siirtyy sitten tiedusteluvalvontavaliokunnan käsittelyyn. — Niin, kaksi matkaa tässä on tällä vaalikaudella tehty. Valiokunta on käynyt USA:ssa ja pari kolme viikkoa sitten Ruotsissa, ja tämä yhteistyö on kyllä avannut valiokunnan silmiä ja varmasti antanut myös kohdemaiden edustajille tietoa siitä, miten näitä voidaan hoitaa. USA:ssa saimme erinomaisen hyvän vastaanoton, tietysti Ruotsissakin, mutta USA:ssa esimerkiksi oli runsas määrä senaattoreita meidän kanssa keskustelemassa, mikä oli aika poikkeuksellista valiokunnan vierailu huomioiden.

Arvoisa rouva puhemies! Mieltäni lämmittää edustajakollegojen määrä täällä salissa. Se on merkki siitä, että tiedustelu toimii, ja siitä, että nimenomaan myös tiedusteluvalvonta toimii. Mikäli tiedusteluvalvonta ei toimisi niin kuin lainsäätäjä vuonna 2019 voimaan tulleessa lainsäädännössä edellytti, täällä salissa olisi kyllä huomattavasti enemmän väkeä. Asia on sinänsä vakava, ja tässä on kaksi näkökulmaa. Toinen on tiedustelu ja tiedustelun valvonta niin, että se on lainmukaista. Valtionjohdon on saatava ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoaan varten tiedustelutietoa, jonka perustalta ja pohjalta voidaan tehdä päätöksiä. Kun lakia 2017—2018 valmisteltiin, niin paljon puhuttiin massavalvonnasta, perusoikeuksista, perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, ihmisten oikeudesta yksityisyyteen, ja ne olivat aivan aiheellisia, perusteltuja huolia. Muun muassa sen takia tämä valvonta, joka koskee tiedusteluviranomaisten toimintaa, on kattavaa, moniportaista, ja myös sen takia meillä on eduskuntaan 2019 alkaen ollut perustettuna tiedusteluvalvontavaliokunta, joka hoitaa tätä parlamentaarista valvontaa. Suomen liityttyä Natoon vuonna 23 tiedusteluvalvonnan tehtävät luonnollisesti lisääntyivät, koska Nato-jäsenenä, Nato-maana tiedusteluun tuli uusia ulottuvuuksia, uusia mahdollisuuksia, ja se oli tietysti osittain myös taustalla siinä, että Natoon liityimme. Tiedustelutieto on aivan olennaista kaikille maille, jotka haluavat turvallisuudestaan huolta pitää. Se käsitys, mikä itselläni seitsemän vuoden kokemuksella tiedusteluvalvontavaliokunnassa on syntynyt, on se, että meillä on hyvä tiedustelukulttuuri. Se tarkoittaa sitä, että viranomaiset noudattavat lakia säntillisesti ja virheitä ei ole juuri tapahtunut. Mikäli niitä on tapahtunut, on ollut epäselvää lain tulkinnasta tai näin, niin niitä on lähdetty sitten myös oma-aloitteisesti selvittämään lakia kunnioittaen. Valiokunnassa olemme vuosittain tehneet mietinnön — tämäkin kertomus valiokunnassa huolellisesti käsitellään — ja vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa mietintö sitten käsitellään täällä salissa. Toivon, että silloinkin läsnäolo on yhtä vaatimatonta, koska se on merkki siitä, että asiat toimivat. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Aamun uutisia lukiessa havaitsin, että tässä välikysymyskeskustelussa vastaus tulee ennen istunnon alkua. Siteeraan hieman näitä pääkohtia: Suomen taloudessa näkyy alkuvuonna selviä elpymisen merkkejä. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden liikevaihdot ovat kasvaneet. Teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Kotitalouksien kulutus on lähtenyt kasvuun. Vähittäiskauppa kasvaa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat lisääntyneet alkuvuonna, ja rakennuslupien määrä on kasvussa. Ja jos nämä epävakaudet maailmalla, Lähi-idän tilanne, Iran ja näin poispäin, rauhoittuvat, niin Suomen talouskasvulla voi olla ennustettua vahvempi tulevaisuus. Nyt kannattaa olla luottavainen tulevaisuuden suhteen. Nämä muutokset voivat lähteä vetämään hyvinkin nopeasti myös työllisyyslukuihin. Ja mitä tulee Espanjaan, niin vertailukohtana se on erittäin heikko, kun ottaa huomioon, minkälaisissa olosuhteissa siellä tomaattiviljelmillä tehdään töitä 3—5 euron hinnalla ilman mitään sosiaaliturvaa.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Kuten sanoitte, tämä on normaalia oikeudellista työtä eduskunnassa, ja mitään suurta dramatiikkaa tähän asiaan ei liity. Liittyessämme Natoon tiesimme etukäteen, että monia asioita tulee myös sen jälkeen käsiteltäväksi, koska asiat tarkentuvat jäsenyyden ehtojen ja toimintakuvan tarkentuessa osaltamme. Sopimus tarkentaa ja laajentaa Pariisin pöytäkirjaa: uusia määräyksiä tiloista ja kiinteistöjen käytöstä, luvista, tarkennuksia henkilöstön asemaan, ja kaiken kaikkiaan mahdollistetaan esikuntien tehokas toiminta Suomessa. Kaiken tämän tekemisen taustalla on tietysti se, että Suomi haluaa turvata rauhan. Rauha on se tavoite, ja turvallisuuden ylläpitäminen Suomessa asuville. Kaikki ne asiat, mitä siellä taustalla tehdään, ovat keinoja sen tavoitteen saavuttamiseen, niin myös tämä asia.

Arvoisa herra puhemies! Kaiken tekemisen taustalla Suomessa on rauhan säilyttäminen. Se on se ydintavoite, siihen me pyrimme. Ehkä oli väärin sanoa, että ”ydintavoite”, tässä suhteessa huono sanavalinta, mutta kuitenkin. Keinot ovat sitten eri asia. Tavoite on oma, ja keinot ovat oma asiansa. Meillä on oma puolustus, asevelvollisuus, Nato-jäsenyys, kahdenväliset sopimukset, DCA ja näin poispäin, pohjoismainen yhteistyö, ja sitten on tietysti tämä peloteasia, johon Naton täysivaltaisena jäsenenä kuuluvat myös ydinaseet ja ydinaseiden tuoma pelote. Tavoite on kuitenkin tietenkin se, että niitä ydinaseita ei koskaan käytetä. Siihen päästään yhteisen suunnittelun, yhteisen pelotteen kautta. Pelote on enemmän kuin osiensa summa, ja tässä olemme siirtymässä nähdäkseni pohjoismaiselle linjalle, mikäli tämä hallituksen esitys hyväksytään.

Arvoisa puhemies! Kiitos asiallisesta, rakentavasta keskustelusta. — Eilen vietettiin evakkopäivää. Olen itsekin evakon poika, ja täytyy sanoa, että kyllä se on jäljen jättänyt ja nämä asiat menevät useamman sukupolven eteenpäin, valitettavasti. Suomen tavoite on aina rauha. Sen takia meillä on Puolustusvoimat, sen takia meillä on puolustusministeri, sen takia meillä on puolustusvaliokunta. Olemme puolustamassa, tavoite on rauha. Sen jälkeen mennään ikään kuin tähän keinovalikoimaan, miten sitä rauhaa ylläpidetään. Yksi keino on se, että hankimme sitä, mikä on markkinoilla parasta. Meidän tehtävämme on pitää huolta Suomessa asuvien ihmisoikeuksista. Siitä ei ole montaa vuosikymmentä, kun 440 000 ihmistä lähti evakkoon ja heidän ihmisoikeutensa oli silloin aivan maanrakoon työnnetty. Niitä maita, joista aseita, suorituskykyisiä aseita, voidaan hankkia, ei ole kovin paljoa maailmassa. Se on hyvin pieni joukko, [Puhemies koputtaa] mistä suorituskykyistä asevarustusta on hankittavissa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos aloitteen tekijöille kansalaisaloitteesta. Se on aina arvokas asia, että saadaan keskusteluun tärkeitä kansalaisia huolettavia asioita. Sinänsähän aloite ei velvoita eduskuntaa hyväksymään sitä, mutta käsittelyyn se täytyy ottaa, niin kuin ulkoasiainvaliokunta on ottanut ja antanut hyvän lausunnon ja puolustusvaliokunnassa käsittelimme perusteellisesti asiaa. Itse koen niin, että pienen maan ensisijainen tehtävä on selviytyminen, ja se koskee sitä myöten hankintoja, jotka on tehtävä suorituskykyperusteisesti. Meidän on hankittava sitä, mikä parhaiten vastaa meidän tarpeita. Maariskiä ei ole valitettavasti mahdollista arvioida, niin kuin olemme nähneet, kovinkaan monen vuoden aikajänteellä — osalla varusteista elinkaari on 50 vuotta. Nykyinen hankintaprosessi on nähdäkseni riittävä, riittävän perusteellinen, ja vastaa Suomen turvallisuustarpeita, ja sen takia aloitetta ei ole esitetyssä muodossa syytä hyväksyä.

Arvoisa herra puhemies! Asevelvollisuus ja maanpuolustustahto ovat kaiken perusta. Tämä asevelvollisuuslain muutos osaltaan selkeyttää nykyistä oikeustilannetta ja parantaa esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lisään tuohon edustaja Heinosen puheenvuoroon vielä: kunhan vielä saamme tämän hallitusohjelman kirjauksen ampumarataverkosta menemään eteenpäin. Siinä varmasti jää työtä seuraavallekin hallitukselle, mutta tavoite tuhannesta ampumaradasta on ilmeisesti hieman jäämässä jälkeen. — Kiitos.

No niin, kumpi Kiuru? — Arvoisa puhemies! Luen tässä uutista, jossa todetaan, että ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa viime vuonna ja kolmen laskuvuoden jälkeen. Tämä on todella positiivinen uutinen. Kiinnostaa tietää, mitkä ovat ne syyt, jotka ovat johtaneet tähän, ja jos ne syyt ovat tiedossa, niin miten sitä samaa linjaa voidaan kasvattaa eli edelleen innostaa ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Jotain on ilmeisesti tehty oikein, muutenhan näin ei tapahtuisi. Ulkomaisiin investointeihin liittyvät myös nämä datakeskukset. Siihen liittyvä kysymys: Kotkasta uutisoitiin tässä muutama päivä sitten, että asentajia tulee Kiinasta satamäärin. Ymmärrän, että on omat laitetoimittajat ja näin, mutta onko joitain keinoja, jotta voitaisiin enemmän jo rakennusvaiheessa ja asennusvaiheessa suomalaisia työllistää siihen mukaan?

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa, että selonteossa on asetettu tavoitteita. Jos tavoitteita ei ole asetettu, niin tavoitteita ei voi myöskään saavuttaa — aika yksinkertaista. Maatalouden ja maataloustuottajien ja ruuantuottajien arvostus on meille tärkeä asia. Yli 300 000 ihmistä saa elinkeinosta välillisesti työpaikan ja elantonsa. Kala on nostettu tässä monessa yhteydessä esiin. Kotimainen kala, terveys, vienti, kotimaisuus — tärkeitä teemoja. Toivon, että kotimainen kala nostaa arvostustaan ja sitä olisi paremmin saatavilla. Sitten otetaan tämä ideologia-asia. Toivon, että kun ruuasta puhutaan, niin pienille lapsille ei ideologianäkökulmalla asioita esitetä. Siitä ei hyvää seuraa. Mennään mieluummin vaikka terveys edellä ja vähän leikin ja huumorin kautta. Sitten viimeinen asia: Vedestä tässä on aika vähän mainintoja. Pari vaalikautta sitten selonteossa oli toteamus tai ainakin valiokunnassa huomasimme, että pullotettua vettä tuodaan Suomeen enemmän kuin viemme pullotettua vettä. Eli eikö meillä vettä riitä Suomessa?

Arvoisa puhemies! Kiitos esittelystä. Asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan — hyvä asia. Ministeri, kerroitte, että tämä voisi olla mahdollista, kun on erittäin painava syy, joka ei mahdu muiden olemassa olevien perusteiden alle. Kysymykseni kuuluu: Tämä palaute oikeastaan tulee tuolta kentältä kansalaiselta, joka kysyi, voisiko tällainen erittäin painava syy olla verkossa tapahtuva häirintä, häiriökäyttäytyminen. Häiriökäyttäytyminenhän on digitaalista, nykyään usein verkossa tapahtuvaa, ja hän kuvailee tilannetta, jossa taloyhtiössä hallituksen jäseniä, taloyhtiön muita asukkaita ja viranomaisia lähes päivittäin häiritään asumiseen liittyvillä kysymyksillä hyvin ei-rakentavalla tavalla. Eli voisiko tällainen tahallinen häirintä olla hallintaanoton peruste?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja tasapainoisesta hallituksen esityksestä. Koen, että tässä on otettu molemmat osapuolet, vuokralainen ja vuokranantaja, asiallisella tavalla huomioon. Itsekin olen ollut molemmissa rooleissa, vuokralaisen roolissa ja vuokranantajan roolissa, ja vuokranantajan roolissa olen kyllä valitettavasti joutunut melkoisiin kauhutapauksiin ja harmillisiin tilanteisiin. Pidän erittäin hyvänä, että näitä purkamissäännöksiä tarkennetaan. Sanoitte, että ”muu erittäin painava syy”, ja erittelitte siellä asioita, jotka liittyvät kotirauhaan ja turvallisuuteen. Asuminen on ihmiselle erittäin keskeinen oikeus, keskeinen elämään liittyvä asia, sensitiivinen asia, ja omassa kodissa, on se sitten oma asunto tai vuokra-asunto, pitää olla tunne, että ympäristö on turvallinen.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tämä lakihanke varmasti parantaa paikallista yrittäjyyttä ja luo myös mahdollisuuksia matkailulle. Meillä on omassakin maakunnassa alan yrittäjiä, ja se kokonaismyynti, mikä nyt alkoholin osalta tässä muutoksessa tulee, ei kovin suuri kokonaismuutos tule olemaan. Tietysti kun alkoholilakia muutetaan, on huomioitava monia eri asioita: tässä viitattiin tulopuoleen, valtion tuloihin, minkä hallintoneuvoston puheenjohtaja Eerola otti esille, ja sitten kokonaiskulutus, joka on itse asiassa mennyt hyvään suuntaan viimeiset vuodet, eli kokonaiskulutus on laskenut. Itse olen miettinyt pitkään, niin kauan kuin näistä alkoholilakiin liittyvistä asioista eduskunnassa on puhuttu, voisiko alkoholilain osalta pohtia kokeilulakien käyttämistä ainakin joissakin kohdin. Vähän samalla tavalla kuin esimerkiksi peruskoululakia aikanaan otettiin käyttöön, kun sehän lähti liikkeelle pohjoisesta, Lapista, ja siirtyi sieltä etelään. Ajatus olisi siis se, että voidaan ottaa ehkä vähän rohkeampiakin askeleita ja maltillisempia askeleita ja katsoa, mitkä ovat kokeilun tulokset, ja sen perusteella sitten miettiä jatkoa. Ymmärtääkseni lainsäädäntö tarjoaa tähän mahdollisuuden, jos hyväksyttävä, objektiivinen peruste on olemassa ja siinä on selkeä seuranta. Ajattelen tätä lähinnä sen takia, että jos liberalisaatio on liian nopeata, niin tavallaan taaksepäin on vaikea siirtyä, jos ikään kuin sitä valmiutta siirtyä vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan, kuten ministerikin tässä esitteli, ei ole vielä olemassa. Merkithän ovat olleet sangen positiivisia. Tästä Juho Eerolan pohdinnasta vielä: Miten ministeri näkee Alkon tulevan aseman? Nythän liikevaihto ja esimerkiksi sitä kautta kannattavuus ja osingonmaksukyky ovat heikentyneet. Olemmeko mahdollisesti siirtymässä jossain vaiheessa siihen tilanteeseen, että nykymuotoista Alkoa ei ole ollenkaan ja väkevät siirtyvät, tai ne on ikään kuin pakkokin siirtää, vapaampaan jakeluun?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kiljunen luetteli näitä asioita, joista on ollut sangen suuri yksituumaisuus eduskunnassa. Näinhän se on. Siellä on DCA-sopimus. Natoon liittyminen tapahtui sangen suurella enemmistöllä. Tiedustelulait edellyttivät viiden kuudesosan enemmistöä, koska niissä tehtiin perustuslakiin muutoksia, ja se enemmistö löytyi. Maamiinapäätöskin syntyi varsin isolla enemmistöllä. Ja nyt sitten meillä on tämä ydinenergialaki tulossa. Kuten edustaja Heinonen tuossa edellä mainitsi, toki kaikissa asioissa pitää erottaa kaksi asiaa: itse prosessi ja sitten varsinainen sisältö. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin varmaan valtaosa meistä, että laaja, syvällinen keskustelu on aiheellista ja se palaute, mikä oppositiolta on tullut prosessista, on kuunneltava. Kyllä minä ymmärrän sen, että prosessistakin voidaan aivan perusteellisesti olla pahoillaan — siitä, miten se on mennyt. Kiitänkin keskustaa maltillisesta, rauhallisesta ulostulosta. Vaikka sanoitte, että prosessi ei teitä nyt aivan täysin miellyttänyt, niin sanoitte, että perehdytte asiaan, keskustelette keskenänne, mietitte, mikä on parasta, ja keskitytte sen jälkeen sisältöön. Kritiikki prosessista on otettu vastaan, mutta kiitollisuudella totean, että sisältö meni kuitenkin tämän prosessin edelle. Meillä on tässä kaikilla oppimista. Oma toiveeni on, että mahdollisimman suuri enemmistö tähän ydinenergialakiinkin aikanaan löytyy. Meillä on tässä kolmisen kuukautta aikaa sitä käsitellä, ja tässä on ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys tulossa käsittelyyn. Valiokunnat saavat siitä keskustella, sali saa keskustella, eli mahdollisuuksia mielipiteiden vaihdolle ja asiantuntijoiden kuulemisille on kyllä runsaasti.

Arvoisa rouva puhemies! USA:n rooli on tässä keskustelussa noussut joitakin kertoja esiin. On hyvä muistaa, että presidenttikausi USA:ssa on neljä vuotta ja USA ei ole pelkästään presidentti, vaan USA:ssa on vahvat instituutiot, vahva hallinto, jotka kestävät pomppuistakin menoa, ja tätä nykyistä presidentin kautta on kolmisen vuotta jäljellä. Näin ollen Nato-yhteistyötä pitää tarkastella pitemmällä aikavälillä kuin vain yhden presidenttikauden pituisena pätkänä. Sitten pelotteesta on puhuttu paljon, ja on sivuttu hieman tätä ydinenergialakia. Siinä on hyvä pohtia tilannetta Ukrainan näkökulmasta. 2014 Venäjä otti haltuunsa Krimin, ja 2022 alkoi laajamittainen, täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan. Näin jälkeenpäin voimme pohtia — tietysti varmaa vastausta saamatta — mikä olisi Venäjän toimintatapa ollut, mikäli Ukrainalla olisi ollut ydinasepelote. Puolustusministeri mainitsi, että Venäjä on valmis ottamaan äärimmäisiä riskejä, mutta taisi myös itsekin epäillä, että tuskin niin äärimmäistä, että hyökkäisi toista ydinasevaltiota vastaan. Tästä on kysymys, kun puhumme Suomen tulevista päätöksistä, ydinenergialaista ja pelotteesta.

Arvoisa puhemies! Maailmantilanne on todellakin melkoisessa murroksessa, ja tuntuu, että koko ajan tulee uusia kriisejä. Tämä Iranin tilanne on nyt tämä tuorein tapahtuma, ja Trumpilta on tullut tiettyjä toiveita ja avauksia Naton suuntaan, ja siinä yhteydessä tietysti Suomi Naton jäsenmaana on mukana keskustelussa. Kysymykseni liittyy siihen, miten koette tämän Trumpin aloitteellisuuden Natoon päin. Onko meillä edes teoriassa mahdollisuutta lähettää mitään apua niin kauaksi, ja onko se edes tarpeen, koska Naton operaatiohan tämä ei ole? No, oikeastaan tämä on niin vaativa kysymys, että en tästä edes yritä jatkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Käsittelemme tänään valtioneuvoston selontekoa Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. On hyvä aloittaa muutamalla sanalla itse selontekomenettelystä: Selonteko on väline, jolla hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ulko- ja turvallisuuspoliittisesti merkittäviä kysymyksiä. Sen kautta varmistetaan myös eduskunnan tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus arvioida Suomen toimintaa osana liittokunnan yhteistä puolustusta. Turvallisuuspolitiikka kuuluu koko eduskunnalle. Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan tehtävien keskeinen tarkoitus on pelotteen ylläpito. Sitä ylläpidetään kansallisella ja liittokunnan tasolla. Liittolaisten kanssa säännöllisesti harjoittelemalla osoitamme, että olemme valmiita puolustamaan jokaisen jäsenmaan jokaista neliömetriä ja jokaista asukasta. Yhteiset suorituskykymme maalla, merellä ja ilmassa tekevät liittokunnan pelotteesta uskottavan. Perimmäinen tavoitteemme on rauhan säilyttäminen. Yhteinen harjoittelu varmistaa, että yhteistyö toimii myös mahdollisessa kriisitilanteessa. Puhemies! Suomen osallistuminen vuonna 2027 keskittyy erityisesti merivoimien tehtäviin. Suomi osallistuu Naton pysyvien laivasto-osastojen ja miinantorjuntaosastojen toimintaan. Näillä osastoilla on keskeinen rooli liittokunnan merellisessä valmiudessa ja valvonnassa. Tämä on luontevaa Suomelle, jolle Itämeren alue on strategisesti keskeinen. Itämeren turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut. Venäjän toiminta, hybridivaikuttaminen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat riskit korostavat liittolaisten välisen yhteistyön merkitystä. Suomi on tässä yhteistyössä aktiivinen toimija. Suomella on Naton itäisen sivustan maana myös erityinen rooli. Suomen alue on keskeinen osa liittokunnan puolustussuunnittelua, minkä vuoksi maavoimien ja ilmapuolustuksen toiminta painottuu omaan alueeseemme ja sen puolustamiseen. Suomeen on jo perustettu Naton maavoimajohtoporras, ja Suomen alueella tapahtuva harjoittelu tukee koko liittokunnan puolustusta. Tämä on tärkeä viesti: Suomi ei ole vain turvallisuuden vastaanottaja, vaan myös sen tuottaja. Arvoisa puhemies! Keskustelu pelotteesta on viime aikoina noussut esiin myös laajemmin. Turvallisuuspolitiikasta on pystyttävä puhumaan avoimesti ja rauhallisesti. On kuitenkin muistettava turvallisuuspolitiikan perimmäinen tavoite: rauhan säilyttäminen. Meidän tehtävämme on ylläpitää uskottavaa pelotetta ja tarvittaessa myös päivittää lainsäädäntöä sen varmistamiseksi. Kun liittokunta on yhtenäinen, harjoittelee yhdessä ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä, hyökkäyksen kynnys nousee niin korkeaksi, ettei kukaan sitä koettele. Rauha säilyy. Turvallisuutta ylläpidetään ihmisiä varten. Tavoitteena on, että suomalaiset voivat elää turvallisessa yhteiskunnassa ja että heidän turvallisuutensa on niin vahva kuin liittokunta parhaimmillaan voi taata. Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea sitä, että emme ole enää yksin. Rauhan ajan tehtävät vahvistavat pelotetta, kehittävät yhteensopivuutta ja osoittavat liittokunnan yhtenäisyyttä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi toimii Nato-jäsenenä aktiivisesti, vastuullisesti, ennakoivasti ja ilman rajoitteita. Yhteinen harjoittelu, yhteinen toiminta ja uskottava pelote ovat paras tae sille, että rauha säilyy. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä on todellakin pitkään kaivattu uudistus. Taksiala oli pitkään yksi luotetuimmista toimialoista Suomessa, ja kuljettajien ammattitaito ja luotettavuus oli huippuluokkaa. Nyt nämä korjaukset korjaavat niitä virheitä, mitä tässä on aikaisemmin tehty. Harmaaseen talouteen suhtaudun aina hyvin kielteisesti, ja tämä korjaa nyt tätä tilannetta oikeaan suuntaan. Turvallisuus — aivan keskeinen asia. Onhan se nyt käsittämätöntä, että ihmisten pitää takseja tilatessaan miettiä sitä, uskaltaako sinne kyytiin mennä tai kuka sinne uskaltaa mennä. Nuhteettomuusvaatimus, koulutusvaatimukset, kuten esittelitte, ovat aivan keskeisiä ja tärkeitä asioita, ja tietysti nämä hintaan perustuvat asiat, niin että asiakas tietää, miten maksuperusteet muodostuvat ja että niistä pidetään kiinni. — Kiitos tästä.

Arvoisa puhemies! Tekoälystä kun puhutaan, niin puhutaan kielimalleista, ja kun puhutaan kielimalleista, niin ei voi välttyä puhumasta Suomessa suomen kielestä ja ruotsin kielestä, kansalliskielistämme, ja toki myös saamesta. Edelleen palaan näihin mahdollisuuksiin. Voisiko ajatella ja näkisikö ministeri sellaista skenaariota, että pienelle maalle, pienelle kieliryhmälle, tekoäly saattaisi luoda suuremmat mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa luomalla jonkinlaista kilpailuetua tai skaalattavuutta, jota nykyisessä tilanteessa ennen tekoälyä ei olisi voinut ajatella? Kysymykseni on jokseenkin kryptinen ja heikosti muotoiltu, koska se ajatus on ikään kuin hieman höttöinen tässä ilmassa, mutta heitän kuitenkin tällaisen ajatuksen, ja ehkä joku kollega siihen osaa tarttua tai ministeri osaa siihen vastata omalla ajatuksellaan.

Arvoisa herra puhemies! Tekoälyn tuoma muutos on mahdollisesti ihmiskunnan historiassa yksi suurimmista muutoksista. Esimerkiksi kirjanpainotaito poisti käsin tehdyltä kopioimiselta tarpeen, asiat voitiin tehdä nopeammin ja tehokkaammin kirjoja painamalla. Tässä muutoksessa häviäjiä saattaa olla paljon: kielenkääntäjät, luova ala, kulttuuri, graafinen suunnittelu ja niin poispäin. Mutta, niin kuin kaikissa muutoksissa, tässä on se toinen puoli ja ne lukuisat mahdollisuudet, joista emme välttämättä vielä edes tiedä mitään tai osaa niitä edes ajatella. Täällä ja aloitteessa on nostettu tekijänoikeudet ja taloudelliset intressit aivan oikein esille, mutta nyt haluaisin ministerin näkemyksen niistä mahdollisista positiivisista puolista. Jos tämä asia onnistutaan viemään myös kulttuurin ja luovan alan puolelta hienosti eteenpäin, niin mitä uusia mahdollisuuksia sieltä voisi nousta?

Arvoisa herra puhemies! Arvostan oikeusasiamiehen toimintaa, instituutiota, se on tärkeä tehtävä tässä yhteiskunnassa. Todellakin valvontaa tarvitaan, kun yhteisistä rahoista ja yhteisistä palveluista on kysymys, sellaisilla toimialoilla, missä väärinkäytökset ovat mahdollisia, ellei valvontaa harjoiteta. Valvontaa pitää tietysti olla monella eri tasolla. Kanteluoikeutta, jota sangen laajasti käytetään, vaikka se määrä on vähän laskenut, pidän myös tärkeänä. Kanteleminenhan on veloituksetonta, ja sitä selvästi myös kunnioitetaan. Itse olen tehnyt yhden kantelun oikeusasiamiehen toimistolle, ja siinä tapauksessa kohteena oli hyvinvointialue Pirkanmaalla. Pelkkä kantelun tekeminen johti siihen, että hyvinvointialue tarkasteli omaa toimintaansa ja muutti tapaansa selvittää ikäihmisten näkemyksiä eri tavalla kuin oli aikaisemmin tehnyt. Eli pelkästään kantelun tekeminen johti muutokseen. Tiedusteluvalvontavaliokunnassa, jossa olen saanut tehdä töitä noin seitsemän vuotta, oikeusasiamies on läheinen yhteistyötaho valiokunnalle. Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa perus- ja ihmisoikeuksia ja raportoida näkemyksistään ja havainnoistaan valiokunnalle — erittäin tärkeä tehtävä, kun otamme huomioon sen, minkälaisia oikeuksia tiedusteluvalvontaviranomaisilla on. Luotan heidän ammattitaitoonsa, mutta kun oikeudet ovat laajat, niin monipolvista valvontaa tarvitaan, ja oikeusasiamies on tehnyt siinä tärkeän tehtävän.

No niin, uusi yritys. — Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansalliskielistä kannattaa pitää huolta, ja aivan kuten edellisessä puheessa sanottiin, pidetään suomi suomena ja ruotsi ruotsin kielenä. Tällainen sekamelska, mihin laitetaan sekaan englantia tai muuta, ei ole kovin fiksua eikä sivistynyttä. Suomen kieli on rikasta. Esimerkiksi jäänmurtajat Kontio, Otso, Voima, Urho ja Sisu — aivan loistavia nimiä, jotka kuvaavat suomalaista identiteettiä, suomalaista luonnetta. Sen sijaan englanninkieliset tai mahdollisesti latinankieliset väännökset eivät sitä niin onnistuneesti yleensä tee. Sama huomio näistä kutsuista: kyllä itseänikin häiritsee, kun kotimaisilta virastoilta, yrityksiltä tulee kutsuja, joista hakemalla saa hakea suomen kieltä tai ruotsin kieltä, eikä sitä ehkä sieltä löydykään, tai sitten lopusta löytyy joku, että vastaukset tähän lomakkeeseen, jos sitäkään.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Pidän itse tärkeänä sitä, että todellakin prosessit nopeutuvat ja käsittely nopeutuu, ja se on oikeusturvankin kannalta oikein hyvä. Esititte myös, että jos epäilyksiä on, niin sitten voi käyttää myös raskaampaa menettelyä, että ei tule sitä tunnetta, että on kohdeltu väärin. Tämä hallitus on lisännyt poliisien määrää. Koko ketju on huomioitu entistä paremmin: poliisit, syyttäjät, oikeusistuimet, Rikosseuraamuslaitos. Onko teillä kertoa joitain lukuja siitä, miten tämä kokonaisketju ja oikeusturva näin kokonaisuudessaan ovat kehittyneet ja kehittymässä tällä vaalikaudella?

Arvoisa rouva puhemies! Tervehdin kiitollisuudella kaikkia esityksiä, jotka tähtäävät korruption torjuntaan. Yhteiskunnan rakenteisiin pesiytynyt korruptio mädättää yhteiskunnan, hallinnon, luottamuksen viranomaisiin sekä uskon rehelliseen yritystoimintaan. Mikään maa ei luonnollisesti ole täysin korruptoitumaton. Jos taloudellisia tai muita etuisuuksia on saatavilla, on riski korruptiosta otettava aina huomioon. Suomi on tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista — tosin Suomessa korruptio on usein hienovaraista, paikallisesti havaittavaa ja siksi osin tilastoimatonta. Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä, jossa tavoitteena on oikeudettoman edun tavoittelu itselle tai lähipiirille. Rahalla lahjominen on vain yksi korruption muodoista. Rakenteellinen korruptio piiloutuu verkostoihin, yhteiskunnan rakenteisiin, valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkiset hankinnat, kilpailuttaminen, kaavoitus, kiinteistökaupat sekä poliittinen rahoitus ovat alttiita korruptiolle. Myös virkanimityksiin ja rekrytointeihin voi liittyä, ja usein liittyykin, korruptiivisia piirteitä. Aina ei rikota lakia, mutta toiminta ei silti ole kestävällä pohjalla. Kansainvälisesti esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja asekaupoissa on paljon korruptiota. Velvollisuuksien laiminlyönti, tahallinen viivyttely, väärien toimintatapojen peittely sekä kelvottoman johtamisen mahdollistaminen voivat myös olla korruptiota. Toiminnasta hyötyjiä on rajallinen määrä, mutta haitat kohdistuvat laajemmin koko yhteiskuntaan. Arvoisa rouva puhemies! Akateemisen maailman vehkeily on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Palveluilla ja vastapalveluilla voidaan käydä vaikeasti havaittavaa kauppaa ilman tilisiirtoja, vaikka muodollisesti eriasteisia normeja noudatetaan. Demokratia, päätöksenteon avoimuus, koulutus, median toimintaedellytysten turvaaminen sekä ajantasainen lainsäädäntö suojaavat korruptiolta. Jokaisella meillä on oma vastuumme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Olen alusta alkaen, vuodesta 2019 lähtien, ollut valiokunnan työssä mukana, ja se on todellakin tärkeä, hieno tehtävä. — Valiokunnan tehtävänä on tiedustelun asianmukaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvonta, painopisteiden seuranta ja tietysti perus- ja ihmisoikeuksien valvonta, jotta viranomaiset tekevät juuri sitä, mitä lainsäätäjä on ajatellut heidän oikeudekseen tehdä Suomen turvallisuuden puolesta. Valvonta on moniportaista, ja niin sen pitää ollakin. Valvojilla on omat valvojansa. Tässä on tullut esille Naton rooli. Vuonna 2023 tulimme Naton jäseneksi. Se lisää tiedusteluyhteistyötä, mutta kuten tässä on todettu, se lisää myös tiedusteluvalvontavaltuutetun ja hänen toimistonsa tehtäviä. Siitä on hyvä hypätä mietintöön ja mietinnön huomioihin, jotka itse asiassa toistuvat tässä vuosittain siitä, että näiden resurssikysymysten on valiokunnan mielestä oltava sellaiset, että valtuutettu ja valtuutetun toimisto pystyvät kaikissa tilanteissa tekemään vaativaa työtänsä ja jotta ei olisi mitään haavoittuvuuksia, mitä pieneen toimistoon voi liittyä. Tiedustelulainsäädäntö oli laaja paketti. Se edellytti myös perustuslain muuttamista, ja se tehtiin suurella enemmistöllä — viiden kuudesosan enemmistöllä se saatiin samalla vaalikaudella tehtyä. Tämä osoitti eduskunnalta hyvää tilannetajua ja tuli oikeastaan kriittisellä hetkellä ennen Ukrainan tapahtumia ja muita epävarmuustekijöitä maailmassa. Se, että laki oli laaja, ei tarkoita sitä, että laki olisi täydellinen. Tilanteet muuttuvat, Nato-jäsenyys on tullut mukaan. Lakia on päivitettävä, ja on huomattu, että siellä on tiettyjä aukkoja, joita tällä vaalikaudella korjataan, ja se tietysti meidän valiokunnan työssä näkyy: jos lakia muutetaan, niin valiokunnan seurantavastuu ja tiedusteluvalvontavaltuutetun toimi voi siltä osin muuttua ja muuttuukin. Valiokunnan mietintö päättyy siihen, että tiedustelukulttuuri on Suomessa hyvää. Viranomaiset tekevät sitä työtä juuri sillä tavalla kuin heidän pitääkin sitä tehdä. Perus- ja ihmisoikeuksia, viestintäsalaisuutta ja muita perusoikeuksia kunnioitetaan. Se, että meitä on täällä salissa näin vähän, on merkki siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun ja kaikkien tähän valvontaan liittyvien henkilöiden työ on ollut tuloksekasta: jos väärinkäytöksiä olisi ollut, niin otsikot olisivat isoja ja täällä salissa olisi paljon enemmän väkeä.