Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2027 on vastuullinen ja tulevaisuuteen katsova. Se yhdistää kaksi asiaa, jotka Suomessa ovat liian usein asetettu vastakkain: talouskasvu ja julkisen talouden vahvistaminen. Ensi vuoden budjetissa valtion menot ovat 92,5 miljardia euroa, mutta samalla alijäämä pienenee miljardi euroa edellisvuoteen verrattuna. Tämä osoittaa, että hallituksen määrätietoinen talouspolitiikka tuottaa tulosta. Suomi tarvitsee vakautta, ennustettavuutta ja uskoa tulevaan. Tämä budjetti vastaa juuri siihen tarpeeseen. Se vahvistaa julkista taloutta, tukee talouskasvua ja huolehtii siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja säilyy myös tuleville sukupolville. Edustaja Tuppurainen luetteli pitkän litanian asioita, jotka heikentävät maatamme. Siellä oli muun muassa rasismi. Pohjanmaan peltolakeuksien laidalta katselleena voin kertoa, että vasemmistohallitus on maallemme haitallinen eikä uutta tämä yhteiskunta kestä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Puheenaiheenamme on tänään keskustan välikysymys suomalaisen ruuan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta. Kysymyshän on sinänsä ihan aiheellinen, ja olen kyllä maatalouden kannattavuuskriisistä samaa mieltä. Eihän sitä ole kiistäminen. Kuten välikysymyksessä todettiinkin, viime kaudella kannattavuuskriisiin vastattiin noin 400 miljoonan kriisipaketilla, ja nytkin vaaditaan uutta kriisipakettia. Haluaisin kysyä: korjasiko tuo viime kauden paketti todella kriisin, vai olisiko nyt niin, että tämä on vain jatkumoa samalle asialle? Eihän nyt tukipolitiikalla pystytä korjaamaan markkinapohjaista kannattavuutta. Tällainen rahan kippaaminen on korkeintaan tekohengitystä. Me tarvitsisimme pitkän aikavälin ratkaisuja. Elämme kuitenkin Euroopan unionissa, jossa suomalainen ruoka joutuu kilpailemaan koko Euroopan ruuan kanssa. Toki ruokamme on parasta, sen me itse tiedämme, mutta ei se todellakaan halvinta ole. Samalla annoimme 90-luvulla merkittävän osan maatalouspolitiikkaamme EU:n haltuun. Sitä niitetään, mitä kylvetään tässäkin asiassa. Ruokavientiä meidän kuitenkin on edistettävä. Siinä on ainakin yksi avain maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Onhan se jo hiukan piristynytkin, ja hyvä niin. Arvoisa puhemies! Tärkeä uudistus tällä kaudella on elintarvikemarkkinalaki, jota pidän onnistuneena, mutta onhan se selvää, ettei se yksin riitä näin vaikean tilanteen muuttamiseksi. Suomalainen maatalous pyörii polttoöljyllä, jota käytetään maatiloilla erityisesti työkoneissa, kuten traktoreissa ja puimureissa. Sen hinta on tällä hetkellä maailmantilanteen vuoksi aivan mahdottoman korkea. Samoin on tavallisen polttoaineenkin hinta, mikä vaikuttaa maaseudulla asuvien kukkaroon suoraan ja välittömästi. Sitten taas tämä sikarutto, jota tänä kesänä löytyi. Sen taltuttamiseen hallitus on kyllä sitoutunut, eikä sen asian kanssa ole käsien päällä istuttu. Se on vakava paikka, ja sillä on suora vaikutus myös vientiimme, josta aiemmin mainitsinkin. [Hilkka Kempin välihuuto] Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jos ketkä ymmärtävät suomalaisen maaseudun arvon. Meidän eduskuntaryhmästämmekin monella on tiiviit siteet suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen, itseni mukaan lukien. Ymmärrämme hyvin, mitä maaseutujen elinkeinojen katoaminen tarkoittaa. Se tarkoittaa näivettyvää maaseutua ja katoavaa maaseutukulttuuria. Meille on kuitenkin tärkeää se, että suomalaisilla olisi mahdollisuus valita myös maaseutumainen eläminen tai maatalous ammatikseen niin halutessaan. Olen aina pitänyt maanviljelijän ammattia suuressa arvossa, koska lapsuudenkodissani oli sekä maanviljelystä että maidon- ja lihantuotantoa. Keskustalaisille haluan tähän lopuksi sanoa, että jos toivotte esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella enemmän omannäköistänne maaseutupolitiikkaa, lähtekää siitä hallitusneuvotteluihin neuvottelemaan mielellään sellaisen kokoonpanon kanssa, jossa sitä todella on mahdollista edistää. Viime kauden näyttöjen perusteella vasemmistohallitus ei ole se koalitio. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan. Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella. Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa eläinten hyvinvointia ja lähettää samalla tärkeää viestiä siitä, että eläinten kaltoinkohtelua ei meidän yhteiskunnassamme hyväksytä. Eläimet eivät voi puolustaa itseään eivätkä kertoa kokemastaan kärsimyksestä. Siksi lainsäädännön tehtävänä on suojella niitä tehokkaasti silloin, kun joku on osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niiden hyvinvoinnista. Eläimiä pahoinpitelevät tai kaltoin kohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Poliisina olen kohdannut todella surullisia tapauksia, missä tuotantoeläimet on jätetty oman onnensa nojaan osalla piittaamattomuudesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuen, osalla mielenterveydellisistä ongelmista johtuen. Toisaalta ilmoitukset vaikkapa lemmikkiänsä hakkaavasta ihmisestä saavat aina virkamiehen veren kiehumaan. Eläin ei koskaan ole omien turhautumisten purkamiseen tarkoitettu nyrkkeilysäkki. Niilläkin on tunteet. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin perusteltuna sitä, että eläintenpitokielto määrättäisiin jatkossa pääsääntöisesti myös perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen yhteydessä, ellei kiellon määräämättä jättämiselle ole painavia perusteita. Kannatettavaa on myös kieltojen vähimmäiskestojen pidentäminen. Kolmen vuoden vähimmäiskesto perusmuotoisissa ja viiden vuoden vähimmäiskesto törkeissä eläinsuojelurikoksissa antaa paremmat mahdollisuudet varmistaa eläinten hyvinvointi. Samoin pidän tärkeänä, että eläintenpitokiellon rikkomiseen suhtaudutaan nykyistä vakavammin. On myös hyvä, että esitykseen sisältyy mahdollisuus arvioida kiellon muuttumista tai kumoamista tilanteissa, joissa uusimisriskiä ei enää ole. Arvoisa puhemies! On mainitsemisen arvoista, että tämän lain korjaamisesta ei ollut hallitusohjelmassa minkäänlaista kirjausta, mutta perussuomalainen ministeri Leena Meri on ajanut asiaan määrätietoisesti. Eläintenpitokieltojen määräämisen arvioidaan lisääntyvän 20 prosentilla, ja samalla sen arvioidaan vähentävän eläintenpitokiellon rikkomista. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa eläinten asemaa, vahvistaa oikeusturvaa ja lisää seuraamusjärjestelmän uskottavuutta. Siksi pidän tätä esitystä onnistuneena ja kannatettavana. Oikeusministeri Leena Meri on todellinen puurtaja tuodessaan eduskunnalle näitä tärkeitä lakeja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme rajoja kyetään suojelemaan myös silloin, kun maahantuloa käytetään painostuskeinona. Välineellistetty maahantulo ei ole tavanomaista maahanmuuttoa, vaan kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta. Tämä esitys on vastuullista varautumista. Se antaa viranomaisille tarvittavat työkalut tilanteessa, jossa niitä mahdollisesti tarvitaan, mutta ei muuta lain sisältöä eikä laajenna toimivaltuuksia nykyisestä. Hallitus toimii tässä asiassa ennakoivasti, määrätietoisesti ja Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää ampuma-aselakiin useita käytännönläheisiä ja perusteltuja muutoksia. Esityksen tavoitteena on selkeyttää aselain elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuuksia, parantaa sääntelyn toimivuutta sekä saattaa Suomen lainsäädäntö täysimääräisesti vastaamaan Euroopan unionin asedirektiivin vaatimuksia. On tärkeää, että lainsäädäntö tukee sekä viranomaisten valvontatyötä että vastuullisten kansalaisten, metsästäjien, reserviläisten, urheiluampujien ja asealan yrittäjien arkea. Tässä esityksessä pyritään juuri tähän tasapainoon. Asealan elinkeinonharjoittajien tiedostonpitoa selkeytetään ja asetietojärjestelmän tietoja täydennetään siten, että aseiden ja keskeisten osien seurattavuus paranee. Samalla korjataan niitä puutteita, joista Euroopan komissio on Suomelle lähettänyt huomautuksen. Ehdotetulla muutoksella täydennettäisiin asedirektiivin kansallista täytäntöönpanoa huomautuksen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen myönteisenä sitä, että deaktivoitujen eli pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjen aseiden sääntelyä kevennetään. Kun kyse on aseista, jotka eivät enää ole käyttökelpoisia ampuma-aseina, ei niiden säilyttämisen tarvitse olla yhtä raskaan sääntelyn piirissä kuin toimintakuntoisten aseiden. Tämä vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa kuitenkaan vaarantamatta turvallisuutta. Esitys myös yhdenmukaistaa lupien ja hyväksyntöjen peruuttamista koskevaa sääntelyä. Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö vahvistaa oikeusvarmuutta sekä viranomaisten että luvanhaltijoiden näkökulmasta. Kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että samanlaisia tilanteita arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkät ja vastuulliset perinteet metsästyksessä, ampumaurheilussa ja maanpuolustuksessa. Niiden harjoittamisen edellytykset on turvattava samalla, kun yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan. Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyä voidaan päivittää käytännön kokemusten pohjalta ilman tarpeetonta kiristämistä. Kiitän ministeri Rantasta asian esittelystä ja pidän hallituksen esityksen hyväksymistä kannatettavana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Poliisilakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin uusi luku, joka pitää sisällään säädökset rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi esimerkiksi poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan poliisin rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Tähän esityskokonaisuuteen toki liittyy monia muitakin yksittäisiä lakeja. Se syy, miksi näitä lakeja uudistetaan, löytyy siitä, että rikollisuuden todellisuus on Suomessa muuttunut merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana. Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja kansainvälistynyt, ja väkivaltaiset toimintamallit ovat yleistyneet. Tästä ikävänä esimerkkinä on niin sanottu katujengi-ilmiö, joka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla mutta jo muuallakin Suomessa on päätynyt otsikoihin. Digitalisaatiokaan ei ole yksisilmäisesti hyvä asia — se on luonut aivan uudenlaisia rikollisuuden muotoja. Esimerkiksi huumekaupan siirtyminen salattuun verkkoon ja kryptovaluutoilla käytäväksi on vienyt suuren osan kaupasta viranomaisille yhä vaikeammaksi selvittää. Arvoisa puhemies! Esitys ohjaa poliisin toimintalogiikkaa rikosperusteisuudesta kohti uhkaperusteisuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavaan rikollisuuteen voidaan päästä kiinni jo ennen kuin poliisi pystyy yksilöimään konkreettisen rikoksen, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan tekeillä. Reagoinnin pitää olla ennaltaehkäisevää, mieluummin niin, että vakava rikos jää kokonaan tekemättä. Rikostiedustelun kohteeksi ei siis suinkaan ehdoteta mitä hyvänsä rikollisuutta. Alleviivaan, että puhumme turvallisuutta vakavasti uhkaavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä muusta vakavasta rikollisuudesta — sellaisesta, joka pahimmillaan uhkaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai suuresti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Pidän tätä esitystä erittäin tarpeellisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla välitysmenettelylailla tarkoitetaan osapuolten sopimukseen perustuvaa vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä, jossa riita ratkaistaan tuomioistuimen sijaan välitysoikeudessa. Kuten niin monta kertaa aiemminkin myös tämä esitys on osa byrokratian keventämistalkoita. Esitys mahdollistaa muotovapaan välityssopimuksen, sähköiset välitystuomiot ja etäkuulemiset välitysmenettelyssä. Menettelyt siis helpottuvat ja nopeutuvat. Uusi välitysmenettelylaki vastaa aiempaa lakia paremmin kansainvälisen sääntelyn sekä liike-elämän moderneja tarpeita. Se edistää siis kansainvälisten toimijoiden luottamusta Suomen sääntely‑ ja toimintaympäristöön. Hallitus haluaa vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä tehdä Suomesta entistäkin houkuttelevamman investointikohteen. Samalla pyritään edistämään myös kansainvälisten yritysten haluja valita riidanratkaisupaikaksi Suomi, jotta siitä syntyviä tuottoja ja verotuloja saataisiin jäämään Suomeen. Esitys on kannatettava, ja sen vaikutusten arvioidaan olevan pääosin myönteisiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle hallintotuomioistuinten kokoonpanoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Ajatuksenahan tässä esityksessä on se, että hallintotuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä uudistetaan, jotta tuomioistuinten voimavaroja voidaan kohdistaa entistäkin tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Hallinto-oikeuksissa on alueellista vaihtelua, mutta osa niistä — esimerkiksi täällä Helsingissä — on kovin ruuhkautunut. Oikeusturvaan kuuluu, että asia käsitellään asianmukaisesti ja ratkaistaan kohtuullisessa ajassa. Tähän esitys pyrkii siis osaltaan tuomaan helpotusta. Tarkoituksena on siis, että rutiininomaiset asiat voitaisiin ratkaista kevyemmissä tuomioistuimen kokoonpanoissa, kun taas oikeudellisesti vaativissa asioissa kokoonpanoja voitaisiin tarvittaessa laajentaa. Yhtenä esityksen tärkeänä tavoitteena on myös vähentää ulkomaalaisasioihin uppoavia resursseja. Korkeimman hallinto-oikeuden asiakannasta nämä muodostivat vuosina 20—25 jopa 50 prosenttia — aivan uskomaton työmäärä siis. Jatkossa näissäkin siis voitaisiin käyttää kahden jäsenen kokoonpanoa. Asiat ovat luonteeltaan esimerkiksi kansainvälistä suojelua koskevia valituslupa-asioita sekä kansainvälistä suojelua koskevia asioita. Nämä ehdotetut muutokset pohjautuvat parhaiden asiantuntijoiden näkemyksiin eli hallintotuomioistuimissa käytännön työssä havaittuihin tarpeisiin. — Hyvä esitys jälleen kerran. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Orpon hallitus on saanut paljon hyvää aikaiseksi, mutta tavallisen tallaajan kannalta kenties huonoin päätös on se, että ilmastolain ylikunnianhimoisesta tavoitteesta vuodelle 2035 ei luovuttu suosiolla. Sillä ei ole mitään tekemistä realismin kanssa. Se on ilmastoposeerauksen suomenennätys. Kalliiksi tuli ja tulee jatkossakin. EU:n oma tavoite 2050 on huomattavasti fiksumpi kuin pääministeri Marinin ja punavihreiden kumppaneiden. Sentään EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra sanoi, että Suomen metsien hiilinielujen laskentaan on luvassa joustoa. Se voi parhaimmassa tapauksessa tarkoittaa miljardiluokan kuluilta välttymistä — jonkinlainen pieni lohtu tai jotakin sinnepäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2025, josta Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Nieminen piti erinomaisen ja kattavan selvityksen. Itse toimin valtuutettuna, joten ajattelin hieman kommentoida kertomusta muutamilla omilla huomioilla. Säästöpaineitahan erinäisissä tuissa on ollut, kuten valtiontaloudessa laajemminkin, se on ihan selvää. Kansaneläkkeiden maksun lopettaminen ulkomaille on aiheuttanut joillekin ulkomailla eläville suomalaisille eläkeläisille sen, että he ovat joutuneet palaamaan takaisin Suomeen. Asian toinen puoli on kuitenkin se, että kansaneläke on sellainen tuki, jota saavat myös ulkomaiden kansalaiset, kunhan ovat 16 vuotta täytettyään asuneet Suomessa kolme vuotta. Tämä on jo itsessään löysää rahanjakoa, ja soisin kyllä muutosta tältäkin osin lainsäädäntöön. Sosiaaliturva kaipaa kansalaisperusteista rajaamista monin kohdin. Arvoisa puhemies! Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, mitä pidän sinänsä perusteltuna uudistuksena. Miksi valtion pitäisi maksaa asumistukea ihmiselle, jolla on itsellään varallisuutta hoitaa asumiskustannuksensa? Eihän sosiaaliturvan tehtävä ole olla kenenkään varallisuuden turva vaan inhimillisen elintason turva heille, jotka eivät juuri pysty sitä itse turvaamaan. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden siirtämisestä yleiseltä asumistuelta takaisin opintotuen asumislisän piiriin on saatu varsinkin opiskelijajärjestöiltä pyyhkeitä. Sekin on ymmärrettävää, koska joissain tapauksissa tuen määrä on pienentynyt. Opintotuen asumislisässä on kuitenkin eräitä elementtejä verrattuna yleiseen asumistukeen, joiden vuoksi kannatan tätäkin uudistusta. Ensinnäkin yleisellä asumistuella ollessaan opiskelijalla on kaksi eri tulorajaa tarkasteltavanaan, opintotuen ja yleisen asumistuen. Asumislisällä ollessaan tarkastellaan vain opintotuen tulorajaa, joka on selkeä, kalenterivuosittainen, ja jota pystyy yksittäisiä tukikuukausia palauttamalla säätämään kätevästi, jos alkaa tienaamaan yli rajan. Ylipäätään opintotuen tuloraja on yleistä asumistukea korkeampi, mikä kannustaa työntekoon ja ahkeruuteen. Tosin tässäkin olisi vielä remontoitavaa, ja tulorajoja saisi vielä nostaa. Monelle opiskelijalle aiheutuu tilanne, jossa ei kannata tienata enempää, vaikka haluaisi ja jaksaisikin, kun tuloraja aiheuttaa kannustinloukun. Ahkeruudesta ei pitäisi rangaista. Työnteon pitäisi kannattaa aina myös opiskelijalle. Opintotuen asumislisää maksetaan myös henkilökohtaisesti, kun taas yleistä asumistukea ruokakuntakohtaisesti. Asumislisä mahdollistaa taloudellisesti siis paremmin yhteisasumisen esimerkiksi sellaisille pariskunnille, joista toinen on työelämässä ja toinen opiskelee. Puolison tulot eivät vaikuta opiskelevan osapuolen asumislisään tai opintotukeen. Arvoisa puhemies! Vaikka Kansaneläkelaitokseen on kohdistunut säästöjä muutenkin, on sen asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla. Yhtä asiaa kuitenkin jäin pohtimaan näissä toimintamenoissa. Laajat etätyömahdollisuudet säilyvät, mutta lähityötä tehdään vuoden 2026 alusta alkaen vähintään neljänä päivänä kuukaudessa. Jos tilanne on tosiaan tämä, että lähityötä tehdään vain noin kerran viikossa, onko perusteltua pitää toimistoja suurimpien kaupunkien keskustoissa vai voitaisiinko pohtia maantieteellisesti hajautetumpaa järjestämistä? Itselleni valtuutettuna on ehkä eniten tullut kriittistä palautetta Kela-taksien toimivuudesta, mutta muuten palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustan välikysymys nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskosta on tärkeä ja aiheellinen. On totta, että liian moni nuori kokee epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Tämä on asia, johon meidän kaikkien on suhtauduttava vakavasti. Mutta on hyvä huomata, että tässä keskustelussa on nähtävissä myös toinen ilmiö, josta on syytä puhua suoraan: Oppositio maalaa jatkuvasti kuvaa Suomesta maana, jossa mikään ei toimi ja tulevaisuus näyttää synkältä. Samaa viestiä toistetaan päivästä toiseen osassa mediaa, jonka otsikot kertovat kriisistä, romahduksesta ja näköalattomuudesta. Vasemmistohenkiset toimittajat lyövät surutta hallituksen toimia maanrakoon mutta eivät ymmärrä, miten heidän agendansa vaikuttaa mediaa seuraaviin nuoriin, tämä yksipuolinen puhetapa kun ei vastaa koko totuutta. Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on jo nähtävissä kasvun merkkejä. Työllisyys on kehittynyt, yrityksissä on investointihalukkuutta, ja monilla aloilla etsitään tekijöitä. Suunta on oikea. Silti julkisessa keskustelussa tämä jää jatkuvasti varjoon. Etenkin Ylen asiaohjelmissa tuomiopäivän pasuunat puhuvat mielellään vain siitä, miten huonosti meillä meneekään. Arvoisa puhemies! Kysyn suoraan tämän välikysymyksen tekijöiltä, mitä tämä jatkuva negatiivinen viesti tekee nuorille. Jos nuori kuulee joka päivä, ettei Suomessa ole tulevaisuutta, ettei työpaikkoja ole ja ettei mikään kannata, niin totta kai usko horjuu. Ei tulevaisuudenuskoa rakenneta sillä, että koko ajan maalataan synkintä mahdollista kuvaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ongelmista saisi puhua. Pitää, mutta rehellisesti ja tasapainoisesti. Nuorille on annettava myös toivoa ja ennen kaikkea realistinen kuva siitä, miten omalla työllä voi edetä. Mihin on jäänyt viime vuosituhannella lanseerattu hokema ”Jokainen on oman onnensa seppä”? Perussuomalaisten näkökulmasta keskeinen kysymys on tämä: miten varmistamme, että suomalaisella nuorella on paikka tässä yhteiskunnassa? Se tarkoittaa sitä, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäinen työpaikka on aidosti saavutettavissa. Ja se tarkoittaa sitä, että työn tekeminen kannattaa enemmän kuin tukien varassa eläminen. En ymmärrä ollenkaan vasemmistolaista agendaa pelkän tuen varaan heittäytymisestä ja puheita ideologisesta työttömyydestä. Arvoisa puhemies! Meidän on myös uskallettava tarkastella prioriteetteja. Kun nuoret kokevat epäoikeudenmukaisuutta siinä, että heidän mahdollisuutensa heikkenevät samaan aikaan, kun yhteiskunnan resursseja käytetään kohteisiin, joita he eivät ymmärrä, se jos jokin murentaa luottamusta. Siksi perussuomalaiset korostavat suomalaisen työn ja suomalaisen nuoren asemaa. Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan omassa kotimaassaan. Nuorten tulevaisuudenuskoa ei rakenneta pelkillä toimenpidelistoilla. Se rakennetaan ilmapiirillä — sillä, uskooko yhteiskunta itseensä. Maailmanmestaruus jääkiekossa on maassamme yksi valoisuuden aihe, joka toivottavasti antaa buustia myös muuhun. Näin kävi 30 vuotta sitten, miksei nytkin? Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme realistisen mutta toiveikkaan suunnan, emme jatkuvaa synkkyyden lietsontaa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Suomi on maa, jossa on valtavasti mahdollisuuksia, kunhan pidämme suunnan oikeana. Nuorille meidän on sanottava selkeästi: tulevaisuus on rakennettavissa. — Kiitos. [Pertti Hemmilä: Hyvä puhe!]

Arvoisa puhemies! Oppositio maalaa jatkuvasti kuvaa Suomesta maana, jossa mikään ei toimi ja tulevaisuus näyttää synkältä. Samaa viestiä toistetaan päivästä toiseen osassa mediaa, jonka otsikot kertovat kriisistä, romahduksesta ja näköalattomuudesta. Vasemmistohenkiset toimittajat lyövät surutta hallituksen toimia maanrakoon mutta eivät ymmärrä, miten heidän agendansa vaikuttaa mediaa seuraaviin nuoriin, tämä yksipuolinen puhetapa kun ei vastaa koko totuutta. Me tarvitsemme realistisen mutta toiveikkaan suunnan, emme jatkuvaa synkkyyden lietsontaa. En tiedä, kuinka paljon nuorten eteen pitäisi tehdä töitä, kuten täällä jotkut vaativat. Palkkasin kahdeksan nuorta yritykseni tapahtumaan viime viikolla. Ensi kuussa on seuraava tapahtuma. Ei se sen kummempaa ole. Puheista tekoihin, kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle Elomaalle tämän asian esittelystä, ja on pakko sanoa, että viimeinkin. Nämä lintulajit ovat vahingollisia sekä maanviljelylle että kalataloudelle. Vaasan saaristossa näkee merimetsojen tekemiä tuhoja. Niitä lintuja on sananmukaisesti mustanaan luodoilla ja rannoilla, mistä kaikki elollinen kasvusto kuolee. Valkoposkihanhet ovat saaneet haitata maatalouden lisäksi myös uimarantoja. Olen usein ihmetellyt ääneen, kuinka meillä voidaan elättää tuollaisia vahinkoa tekeviä pulskia hanhia — ei muuta kuin pataan. Määrät ovat niin suuria, että harvennus on paikallaan. Mitä järkeä on maksaa miljoonia euroja korvauksia viljelijöille ja palkata väkeä siivoamaan uimarantoja ja puistoja hanhenjätöksistä? Maksetaan ongelmista, mutta ongelma on poistettavissa tai ainakin vähennettävissä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa lakiesityksessä on kyse tärkeästä kokonaisuudesta, jossa ratkaistaan, miten poliisi pystyy vastaamaan tämän päivän ja huomisen turvallisuusuhkiin. On selvää, että toimintaympäristö on muuttunut. Rikollisuus on yhä useammin järjestäytynyttä, kansainvälistä ja nopealiikkeistä. Tällaisessa tilanteessa poliisilta ei voi vaatia vanhoilla välineillä toimimista. Siksi esityksen peruslähtökohta, poliisin toimivaltuuksien ajantasaistaminen, on oikea ja välttämätön. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa esitetään kuitenkin merkittävää kritiikkiä. Niissä kannetaan huolta siitä, että poliisin valtuudet laajenevat liikaa, että sääntely jää tulkinnanvaraiseksi ja että ennakoiva toiminta voisi johtaa liialliseen puuttumiseen yksilön oikeuksiin. Osin on jopa esitetty koko esityksen hylkäämistä. On tärkeää, että perusoikeuksista pidetään kiinni. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta perussuomalaisesta näkökulmasta opposition kritiikissä on myös ongelma. Se jää paikoin irti siitä todellisuudesta, jossa poliisi toimii tänä päivänä. Kun rikollisuus kovenee, myös viranomaisilta vaaditaan enemmän. Ei ole uskottavaa puolustaa kansalaisten turvallisuutta samalla, kun ollaan valmiita rajaamaan poliisin keinot liian kapeiksi. Jos viranomaiset eivät pysty toimimaan riittävän ajoissa, seuraukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa: lisää rikoksia, turvattomuutta ja lopulta heikentynyttä luottamusta koko oikeusvaltioon. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa korostetaan epäilyä siitä, että ennakoivaa toimintaa käytettäisiin liikaa tai väärin. Tähän on syytä todeta selvästi: suomalainen poliisi toimii laillisuusvalvonnan alaisena, ja järjestelmää täydentävät sekä sisäinen että ulkoinen valvonta. Valiokunta on lisäksi vahvistanut näitä mekanismeja. Ajatus siitä, että poliisille ei voisi antaa riittäviä toimivaltuuksia siksi, että niitä mahdollisesti käytettäisiin väärin, johtaa helposti siihen, että poliisia rajoitetaan enemmän kuin rikollisia. Perussuomalaisessa ajattelussa lähtökohta on selvä: Lainkuuliaisten kansalaisten oikeus turvallisuuteen on etusijalla. Se tarkoittaa, että poliisilla täytyy olla todelliset mahdollisuudet puuttua rikollisuuteen — myös ennalta. Arvoisa puhemies! Uutena säännöksenä ehdotetaan poliisilain 4 luvun 5 §:ssä säädettäväksi tietojensaannista sosiaali- ja terveydenhuollosta. Onhan se ollutkin melko olematonta touhua: Esimerkiksi Vaasassa toimivasta Vanhan Vaasan sairaalasta lähetettiin pyyntö poliisille tulla tutkimaan huumekoiran kanssa huume-epäilyä. Tietoa siitä, kenen huoneesta on kyse, poliisi ei saanut salassapitosäännösten vuoksi. Kysymys on lopulta arvovalinnasta, asetammeko etusijalle teoreettisen riskin toimivaltuuksien liiallisesta käytöstä vai todellisen riskin siitä, että poliisi ei pysty estämään rikoksia ajoissa. Suomalaiset ansaitsevat turvallisen arjen, ja sen takaamiseksi poliisilla on oltava riittävät keinot. Tämä on erittäin tärkeä lakiesitys, jota perussuomalaiset ovat painottaneet. — Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite on tärkeä ja ajankohtainen uudistus perusopetukseen. Aloitteen keskiössä on teknisen työn ja teknologian aseman vahvistaminen ja nimenomaan niiden erottaminen omaksi itsenäiseksi oppiaineekseen. Olen itse allekirjoittanut tämän aloitteen, ja tein sen vakaasta uskosta siihen, että suomalaisen koulutuksen on pysyttävä kiinni ajassa ja katsottava rohkeasti eteenpäin. Perinteinen tekninen työ on ollut pitkään arvokas osa suomalaista koulua, mutta maailma sen ympärillä on muuttunut. Elämme teknologiavetoisessa yhteiskunnassa, jossa digitaaliset ratkaisut, automaatio ja insinööriosaaminen vaikuttavat lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin. Tässä todellisuudessa ei enää riitä, että teknologia on vain osana muita oppiaineita, sen on saatava oma selkeä ja vahva paikkansa. Tämä lakialoite tekee juuri sen. Se tunnistaa, että tekninen työ ja teknologia yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka kehittää oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta ja käytännön osaamista. Se antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ymmärtää maailmaa, jossa he elävät, ei vain käyttäjinä vaan myös tekijöinä. Arvoisa puhemies! Aloitteen toinen keskeinen osa koskee opettajankoulutusta. On aivan ratkaisevaa, että meillä on riittävästi päteviä opettajia toteuttamaan tätä uudistusta. Siksi on erittäin perusteltua, että yliopistolakiin lisätään säännös, joka velvoittaa Turun yliopiston ja Oulun yliopiston järjestämään erillistä, vähintään 120 opintopisteen laajuista teknisen työn ja teknologian opettajankoulutusta. Tämä ei ole pelkkä hallinnollinen kirjaus, se on käytännön ratkaisu siihen, että uudistus voidaan toteuttaa laadukkaasti koko maassa. Ilman koulutettuja opettajia yksikään opetussuunnitelman muutos ei toteudu arjessa. Tällä varmistamme, että osaaminen rakennetaan kestävästi ja pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on investointi tulevaisuuteen. Se tukee osaamista, jota Suomi tarvitsee niin teollisuudessa, innovaatioissa kuin koko yhteiskunnan kehityksessä. Samalla se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa: jokaisella lapsella on oikeus oppia ymmärtämään teknologiaa, ei vain harvoilla ja valituilla. Siksi pidän tätä aloitetta erittäin kannatettavana. Toivon, että eduskunta tunnistaa sen merkityksen ja vie uudistusta eteenpäin rakentavassa hengessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki CSC — Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Esityksen ytimessä on CSC:n sidosyksikköaseman selkeyttäminen. Tämä on välttämätöntä, jotta julkinen sektori voi tehokkaasti hyödyntää CSC:n palveluja ilman tarpeetonta hallinnollista kuormaa. Samalla varmistetaan, että toiminta pysyy EU:n sääntelyn mukaisena ja avoimena. Hallituksen linja on perusteltu. Tutkimus- ja koulutussektorille on turvattava vakaa, kustannustehokas ja laadukas infrastruktuuri. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen osa esitystä koskee tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttöä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa datan määrä kasvaa nopeasti ja tutkimus edellyttää yhä enemmän suurteholaskentaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteiskäytön periaatteet varmistavat, että infrastruktuuri palvelee laajasti eri toimijoita: yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja myös julkishallinnon tarpeita. Lisäksi esitys vahvistaa varautumisvelvollisuutta. Nykyisessä turvallisuusympäristössä tämä on välttämätöntä. CSC:n ylläpitämä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä. On oikein, että varautumista, jatkuvuuden hallintaa ja kyberturvallisuutta koskevat velvoitteet kirjataan selkeästi lakiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sekä siihen liittyvä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö ovat erittäin tärkeä ja tervetullut uudistus suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Esityksen mukaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että 25 vuotta täyttäneellä työnhakijalla olisi mahdollisuus opiskella rajoituksetta avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuutta menettämättä yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa. Työelämä ei ole enää suora polku yhdellä tutkinnolla eläkkeelle. Yhä useammin tarvitaan täydennyskoulutusta, uudelleenkouluttautumista ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Juuri tässä avoimet korkeakouluopinnot ovat keskeisessä roolissa. Ne mahdollistavat joustavan, nopean ja matalan kynnyksen tavan kehittää osaamista työnhaun rinnalla. Hallituksen esitys tunnistaa tämän todellisuuden. Se purkaa esteitä, jotka ovat aiemmin voineet estää työttömiä työnhakijoita tarttumasta opiskelumahdollisuuksiin. Samalla se kannustaa aktiivisuuteen eli siihen, että työnhakija ei jää passiivisesti odottamaan vaan kehittää itseään ja parantaa työllistymisedellytyksiään. Valiokunnan mietintö tukee tätä suuntaa. Se korostaa, että uudistus lisää järjestelmän ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työnhakijan tilanne ei saa olla epäselvä tai epävarma sen suhteen, voiko hän opiskella vai ei. Selkeät pelisäännöt ovat sekä työnhakijan että viranomaisten etu. Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä hyvin valmisteltuna ja tasapainoisena kokonaisuutena. Se tukee työllisyyttä, vahvistaa osaamista ja tekee järjestelmästä inhimillisemmän ja toimivamman. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän hallituksen esitykseen, joka koskee urheilijan tapaturma- ja eläketurvaa. Lain ajatuksena on, että urheilijoiden vanhuudenturva voidaan jatkossa järjestää henkivakuutusyhtiössä nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen lisäksi myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella. Esityksellä on tarkoitus korjata markkinoiden epäkohta, joka vaatii nopeaa reagointia. Vakuutusyhtiöt eivät enää tarjoa perinteistä tuotetta markkinaehtoisella ratkaisulla. Tämän vuoksi osa urheilijoista on jäämässä ilman lakisääteistä vanhuudenturvaa. Sijoitussidonnainen malli tuo paremman tuotto-odotuksen pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi se lisää kilpailua, mikä laskee kuluja ja parantaa valinnanvapautta. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lain hyväksymistä pienin muutoksin ja yhdellä lausumaehdotuksella. Kiitos hallitukselle tästä laista. On tärkeää, että ammattiurheilijoiden vanhuudenturva saadaan varmistetuksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän esitykseen, joka koskee Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä 15:tä muuta lakia. Esityksen pääpointtina on se, että lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisättäisiin säännökset päivärahaetuutta koskevan päätöksen antamisesta sekä päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Myös asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa esitetään muutettavaksi. Hallituksen esitys selkeyttää järjestelmää ja vähentää byrokratiaa. Tavoitteena on selkeyttämisen lisäksi yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen. Tämä on kannatettavaa, vastuullista sosiaaliturvapolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotuksena onkin, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset, ja mietintö on yksimielinen. Lopuksi tahdon lausua vielä kiitokset hallitukselle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakia, jonka pitäisi vihdoin puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, ilmiöön, josta on puhuttu vuosia mutta johon on liian pitkään suhtauduttu liian lepsusti. Totuus on se, että Suomessa on jo pitkään sallittu tilanne, jossa ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään häikäilemättä. Työntekijöille maksetaan liian vähän, teetetään liikaa töitä, ja pahimmillaan heidät sidotaan työnantajaan tavalla, joka muistuttaa jo nykyaikaista orjuutta, ja samaan aikaan rehellinen suomalainen yrittäjä ja työntekijä kärsivät. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan. On hyvä, että epäselvä ja vaikeasti sovellettava rikosnimike korvataan suoraviivaisemmalla: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. On myös oikein, että rangaistuksia kiristetään. Kun törkeästä teosta voi saada jopa neljä vuotta vankeutta, viesti alkaa olla vihdoin oikeansuuntainen: Suomi ei ole hyväksikäyttäjien vapaasatama. Mutta emme voi sulkea silmiämme vastalauseessa esiin nostetuilta ongelmilta. Vastalauseessa todetaan aivan oikein, että pelkkä rikoslain kiristäminen ei riitä, jos samaan aikaan tehdään politiikkaa, joka lisää hyväksikäytön riskiä. Jos tuodaan ulkomailta lisää haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa, joka jää ilman riittävää valvontaa, ilman kielen osaamista ja ilman todellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan, koska maan käytännöt ovat vieraita, luodaan juuri niitä olosuhteita, joissa hyväksikäyttö rehotti jo valmiiksi. Tämä ei ole miellyttävä toteamus, mutta se on totuus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet, että työperäisen maahanmuuton pitää olla hallittua, ei riiston väylä eikä halpatyövoiman kanava. Työntekijöitä ei pidä tuoda Suomeen hyväksikäytettäväksi, ja jos järjestelmä mahdollistaa sen, silloin järjestelmässä on vikaa. Lakivaliokunnan mietintö tunnistaa ongelman, mutta emme saa tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kolmea asiaa: Ensiksi tiukemmat seuraamukset, mikä tässä esityksessä on oikea suunta. Toiseksi oikeasti toimiva valvonta — ilman valvontaa lait jäävät pelkäksi paperiksi. Ja kolmanneksi tarvitsemme politiikkaa, joka ei lisää hyväksikäytön riskiä — tämä tarkoittaa avointa keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen pelisäännöistä sekä siitä, onko työperäiselle maahanmuutolle tarvetta. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää olla yksi selkeä pelisääntö: täällä tehtävästä työstä maksetaan suomalaisilla ehdoilla, eikä ketään kohdella toisen luokan työntekijänä. Työmarkkinoiden reiluus ei ole neuvottelukysymys. Arvoisa puhemies! Siksi tätä esitystä voi tukea, mutta ei voi laittaa päätään pensaaseen välttyäkseen näkemästä niitä ongelmia, joita vastalause tuo esiin. Työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä vain lakikirjaa muuttamalla, vaan muuttamalla koko toimintakulttuuri, ja siihen työhön tämän eduskunnan on vielä palattava. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön on jätetty vain yksi vastalause vihreiden toimesta. Vastalause vastustaa takseilta edellytettäviä kilpiä sekä taksamittareita. Syyksi tälle vastustamiselle ilmoitetaan esimerkiksi se, että ne vaikeuttavat alalle tuloa ja todennäköisesti nostavat taksikyytien hintoja. Tähän haluan ottaa kiinni. Taksialalle tulo on toden totta ollutkin nykylainsäädännöllä aivan liian helppoa. Kynnys on ollut liian matalalla heille, joilta puuttuu niin paikallistuntemus kuin kielitaitokin. Äärimmäisen kamalana bonuksena olemme saaneet ulkomaalaistaustaisista taksikuskeista johtuvat kasvavat seksuaalirikostilastot, jotka ovat syöneet koko taksialan luotettavuutta, ja tämä ongelma on suurin täällä pääkaupunkiseudulla. Vihreät nostavatkin esiin juurikin sen, että suurissa kaupungeissa taksien hinnat ovat laskeneet keskimäärin 25 prosenttia. Jokainen voi tykönään miettiä, kuittaako tämä hintojen alentuminen palvelun laadun heikentymisen sekä nämä rikokset. Itse olen kyllä valmis maksamaan sellaisesta kuskista muutaman euron enemmänkin, jonka kanssa pystyn kommunikoimaan suomeksi ja joka osaa viedä minut oikeaan osoitteeseen ilman, että joudun opastamaan takapenkiltä. Ja vaikka luonto näillä ikävuosilla jo suojeleekin, mediassa olleet jutut mamukuljettajien tekemistä rikoksista kieltämättä muistuvat mieleen etenkin silloin kun täällä pääkaupunkiseudulla on kyytiä vailla ja kun esimerkiksi Helsingin rautatieaseman tolpalta ei juurikaan Mattia tai Pekkaa löydy muuta kuin hyvällä tuurilla. Arvoisa puhemies! Pakko kyllä ihmetellä, mikä keskustalaisen Bernerin sai aikoinaan härkäpäisesti ajamaan nykylainsäädäntöä, jota tässä nyt pyrimme korjaamaan. No, tiedämme julkisuudesta toki, että kansainvälistä lobbausta oli laajamittaisesti takana. Luojan kiitos meillä on nyt sellainen liikenne- ja viestintäministeri kuin Lulu Ranne, joka ei ole altis näille lobbareille. Hienosti on pysynyt selkä suorassa, ja hyvä esitys on saatu pöytään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle tämän mietinnön esittelystä. Täytyy todeta tähän alkuun, että täällä on ollut väkeviä, hyviä puheenvuoroja, esimerkiksi edustaja Savolalla ja sitten siellä eturivissä... Nyt meni nimi mielestä... Eestilä, joo. Erittäin ammattitaitoinen ja hyvä puheenvuoro. Minä itse ajattelen, että kuinka ihmeessä on oltu edes ajamassa eteenpäin tätä lakia, jossa elinkeino- ja huoltovarmuus ollaan asettamassa kokonaan vaakalaudalle yksipuolisella kastraatiokiellolla, mutta tämähän ei sinällänsä yllätä yhtään, kun vasemmisto, yleensäkään vasemmistohallitus, ei kunnioita laillisia elinkeinoja. Tämäkin laki nuijittiin kiireellä, aivan viimeisenä toimintavuotena eteenpäin. Eli en kannata missään nimessä. Kyllä minä nyt oletan, että näillä asiantuntijoilla, joita oli vissiin ollut läjäpäin, pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä sika ylipäänsä on. [Välihuutoja] Pitää olla [Puhemies koputtaa] toiminut elukoitten kanssa pikkuisen enemmän kuin nähnyt kuvasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi passilain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Esityksen merkittävin yksittäinen muutos on se, että passin ja henkilökortin enimmäisvoimassaoloaikaa pidennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Alaikäisten tapauksessa voimassaoloaika olisi kuitenkin enintään viisi vuotta. Alaikäisten passeihin lisättäisiin myös tieto hänen huoltajistaan. Tällä pyritään sujuvoittamaan perheiden matkustamista ja tukemaan lapsikaappausten ehkäisyä kansainvälisessä liikenteessä. Passien voimassaoloaikojen pidentäminen on ollut perussuomalaisten tavoitelistalla jo pidempään. Meidän mielestämme viiden vuoden aikaväli on ollut turhan lyhyt tavallisen suomalaisen mutta myös poliisin näkökulmasta. Tällä uudistuksella säästämme kansalaisten aikaa, vaivaa ja rahaa ja samalla vähennämme ruuhkautumista poliisin lupahallinnossa. Passin kymmenen vuoden voimassaoloaika vastaa yleisemmin Euroopassa käytössä olevia aikoja. Muutos on pieni mutta hyvin konkreettisesti ihmisten arkeen vaikuttava. Arjesta pyritään tekemään sujuvampaa. Kysymys onkin niin sanotusta normien purusta, jota tämä hallitus on muutoinkin toteuttanut.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että pakkokeinolaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Myös salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä on tarkoitus säätää, jotta mahdollistaisimme nykyistä laajempien pakkokeinojen käytön vakavaan rikollisuuteen liittyen. Hyvä näin, sillä viranomaiset ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että nykyiset pakkokeinot eivät usein riitä vakavien rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisverkostot ovat ammattimaistuneet, mikä edellyttää viranomaisilta laajempia operatiivisia tutkintavaltuuksia. Juuri tähän tämä esitys pyrkii vastaamaan. Salaiseen paikkaan kohdistuvalla etsinnällä pystytään puuttumaan esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa rikollisverkostot käyttävät toiminnassaan salaisia varastoja huumeiden tai aseiden säilyttämiseen. Rikollisporukat osaavat nykyään käyttää hyväksi nykyisen lain porsaanreikiä poliisin etsintävaltuuksissa. Todella merkittävänä uudistuksena on osallistuvan tietolähteen käyttö. Tietolähde voi toimia rikollisverkoston sisällä ja jopa osallistua rajallisesti sen toimintaan saadakseen tietoa viranomaisille. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, sillä nykyisellä lainsäädännöllä tämä ei ole mahdollista. Arvoisa puhemies! Salaista koti- ja paikanetsintää saataisiin käyttää ainoastaan, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Salaisen erityisen kotietsinnän käyttäminen edellyttäisi sen sijaan, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Salaisesta koti- ja paikanetsinnästä päättäisi tuomioistuin salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiiretilanteissa tulisi kyseeseen tuomioistuimen jälkikäteisvalvonta mutta koskien vain salaista paikanetsintää. Esitys ehdottaa myös, että salaisen etsinnän yhteydessä haltuun ottaminen ja jäljentäminen olisivat jatkossa mahdollisia. Tietolähdesäätelyllä vastataan kasvaneeseen katujengirikollisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä huumausainerikollisuuteen. Poliisilla on ollut ongelmia siinä, että he eivät pääse käsiksi ryhmien sisäiseen tietoon. Myös uusi vangitsemisperuste hengen, terveyden tai vapauden vaarantamisen uhan myötä mahdollistaa viranomaisten paremman reagoinnin tilanteisiin, joissa yksilö muodostaa vakavan riskin muille. Arvoisa puhemies! Täytyy jälleen kerran antaa kiitokset oikeusministeri Leena Merelle aiheellisesta ja hyvästä esityksestä. Viranomaiset tarvitsevat kaikki mahdolliset työkalut pakkiinsa rikollisuuden torjumiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista. Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa. Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi, johon on saatu hallintovaliokunnan mietintö. Kuten arvata saattoi, on punavihreällä oppositiolla pari vastalausetta mietinnössä. SDP:llä se liittyy kansainvälistä suojelua hakevan oikeusavun saamiseen, mutta vasemmisto ja vihreät haluavat käytännössä löyhdyttää esitystä ja tarjota suurempia vastaanottorahoja maahantulijoille — ei kuulosta kovinkaan järkevältä. Jo nyt kipataan ihan tarpeeksi veronmaksajien rahoja koko touhuun. On todella hyvä, että Suomi ottaa tämän EU:n turvapaikkapaktin mahdollistamat tiukennuskeinot käyttöön ja on koko hallituskauden tehnyt muutenkin parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toivon todella, että tämä linja pitää ja jatkuu seuraavallakin kaudella. Tavoitteena täytyy olla koko EU:n turvapaikanhaun siirtäminen jonnekin unionin ulkorajojen ulkopuolelle. Tilastot osoittavat, että kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen on vaikeaa eikä se ilmaistakaan touhua ole, puhumattakaan siitä ajasta, minkä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö viettää maassamme. Ongelman ainoa todellinen ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin nykyisen mallin lopullinen romuttaminen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Tämän lain tarkoitus on ennen kaikkea raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäiseminen. Tämä on varsin tarpeellinen uudistus, sillä suomalaisten syntyvyys on tällä hetkellä hälyttävän alhaista, vaikka pientä nousua onkin havaittavissa. Orpon hallitus on tehnyt muutoinkin lapsiperhemyönteistä politiikkaa: työtulovähennyksen lapsikorotukset, lapsilisien korotukset, hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuus, äitiyspakkauksen arvoa ja äitiysavustuksia on nostettu, vaippojen ja ruuan alvia on alennettu — ihan muutaman mainitakseni. Tämä lakiesitys jatkaa perussuomalaisille tärkeää sarjaa. Perheunelmat täytyy voida toteuttaa ilman, että tarvitsee pelätä syrjinnän ja pahimmassa tapauksessa työpaikkansa puolesta. Arvoisa puhemies! Esitys lisää syrjintäperusteisiin vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden, ja lisäksi syrjinnän kieltoa selkeytetään koskemaan myös määräaikaisia työsuhteita. Tämän lisäksi hyvitysvelvollisuus ulotettaisiin käyttäjäyrityksiin tilanteissa, joissa vuokratyöntekijää syrjitään esimerkiksi raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Määräaikaisuuden päättymisestä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisen syistä on työnantajan jatkossa annettava kirjallinen selvitys, jos työntekijä on ilmoittanut raskaudesta, perhevapaasta tai synnytyksestä. Tämä parantaa merkittävällä tavalla määräaikaisten työntekijöiden asemaa. Selkeämpi säätely on tietysti myös työnantajan etu. Eduskunta on juuri hyväksynyt esityksen, jolla helpotetaan perustelemattomien määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Siinä kohtaa kuultiin, että esitystä syytettiin sen vaikutuksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään. No, tämä nyt käsillä oleva esitys vastaa osaltaan tähän huoleen. Opposition vastalauseessa esitetään käytännössä lisää sääntelyä ja kustannuksia. Hallituksen esitys on oikeasuhtainen ja täsmällinen. Ei sitä tarvitse tältä osin muuttaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Aihepiiri on mielenkiintoinen, ja se herättää vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen ihan ymmärrettävästikin. Suomi on sidottu viime hallituskaudella äärimmäisen kunnianhimoiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2035. Olisimme voineet aivan hyvin kulkea tässä muun EU:n vanavedessä ja tähdätä vuoteen 2050, joka on huomattavasti realistisempi tavoite ja antaa yhteiskunnalle paremmin aikaa kehittyä ja valmistautua tulevaan. Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt kuitenkin ollaan, niin strategiat ja selonteot ovat sen mukaisia. Katsotaan eteenpäin. Jos todella tahdomme saavuttaa hiilineutraaliuden tässä jatkuvasti sähköntarvettaan kasvattavassa yhteiskunnassa, on avain nähdäkseni ydinvoimassa. Vaikka ydinvoiman 80-lukulaisesta demonisoinnista ollaankin päästy jo vihdoin eteenpäin, ei se silti ole vieläkään mediaseksikäs energiatuotannon muoto. Jotain sieltä Tšernobylistä on jäänyt kummittelemaan ihmisten takaraivoihin. Onneksi tällä hallituksella on ydinvoimaan positiivinen suhtautuminen, ja sen kyllä tästä selonteostakin voi helposti todeta. Tuulivoimaa hehkutetaan jatkuvasti kaikkialla. Samalla kuitenkin unohdetaan mielellään kaikki se haitta ympäristölle, luonnolle ja ihmisasutukselle, mitä juuri tuulivoimalat aiheuttavat. Lennolla Vaasaan tulee katsottua ikkunasta valtavia tuulivoimapuistoja, joiden alta on parturoitu suuret määrät hiilinieluja, aivan samoin kuin siirtolinjojen alta. [Timo Harakka: Menkää junalla!] Tiedä sitten, saimme lukea talvella suurimpaan sähkönkulutuksen aikaan, että joissakin voimaloissa siivet olivat jäätyneet. Ja hiljattain laskin Vöyrin tuulivoimapuistoa ohittaessani, että jopa neljän myllyn siivet olivat paikoillaan, vaikka olikin tuulinen päivä. Arvoisa puhemies! Datakeskukset ovat herättäneet keskustelua, ja ne kyllä huolestuttavat minuakin. Ne ovat melkoisia sähkösyöppöjä, ja pelkona tietysti on, että merkittävästi lisääntynyt sähkönkulutus vailla korvaavaa energiantuotantoa samassa suhteessa saattaa heijastua kuluttajahintoihin. Lappeenrannan LUT-yliopiston tutkijat vaativat maanantaina datakeskuksille velvollisuutta sekä rakentaa varavoimaa että rahoittaa runsaasti uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tästä olen täysin samaa mieltä, eli datakeskuksia tulisi velvoittaa omavaraisuuteen sähkön suhteen. Edustaja Vestman taisikin laatia lakialoitteen datakeskuksiin liittyen. Jos tavoitteena on pitkällä aikavälillä sähköistää esimerkiksi liikenne ja kenties maatalouskin joskus todella pitkän ajan kuluttua, tarvitaan Suomeen runsaasti sähköntuotantoa. Muussa tapauksessa olisimme tuontisähkön varassa ja kuluttajahinnat jatkuvasti nousupaineessa. Sydäntalven pakkasjaksoja en haluaisi muistella kesäisenä päivänä, mutta ne tulee pitää kirkkaana mielessä, kun strategioita luodaan. Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa sähköautoilu ei ole vielä pitkään aikaan joka pojan ilo vaan edelleenkin aivan liian kallista. Niin kauan kuin näin on, ja mikäli mikään uusi ja mullistava teknologia ei nopeasti yleisty, on polttomoottoriautot usein ainoa mahdollisuus pyörittää tavallista arkeaan Kehä kolmosen ja suurten kasvukeskittymien ulkopuolella ja toki sisälläkin. Siitä tosiasiasta emme pääse yli emmekä ympäri. Elämän täytyy olla mahdollista haja-asutusalueilla, puulämmitteisten pesien ja kiukaiden valta-alueilla ilmastotoimien tarpeellisuudesta huolimatta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Tämä esitys antaa työvoimaviranomaisille paremmat välineet edistää työllisyyttä, joka on tämänkin hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista. Työvoimaviranomaisten oikeutta hyödyntää tulorekisterin tietoja työvoimapalveluiden toimeenpanossa, palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden vaikuttavuuden seurannassa siis laajennettaisiin, mikä tukee tiedolla johtamista ja mahdollistaa yksilöllisemmät ja paremmin kohdennetut työllisyyspalvelut, jotka sopivat asiakkaan tilanteeseen parhaiten. Myös KEHA-keskukselle annettaisiin oikeus käyttää tulorekisteritietoja valtionavustuksiin liittyvien tehtävien, kuten maksatusten, valvonnan ja takaisinperinnän hoitamisessa. Arvoisa puhemies! Eräs toinen merkille pantava vaikutus tällä esityksellä on turhan byrokratian karsiminen. Tulorekisterin tietojen hyödyntäminen auttaa arvioimaan, mitkä palvelut todella johtavat työllistymiseen. Vaikuttavuuden parempi arviointi lisää luonnollisesti tehokkuutta, jota työllisyyspalveluissa ehdottomasti kaivataan. Lausuntopalautteessa nousi esiin aivan aiheellinenkin huoli tietojen käyttämisestä. On tärkeää huomata, että palautteen perusteella esityksessä onkin painotettu sitä, että tietoja voitaisiin käsitellä vain välttämättömissä käyttötarkoituksissa ja laissa säädetyin rajauksin. Suuremmassa kuvassa hallitus on jo aiemmin uudistanut työllisyyspalveluita esimerkiksi virkailijan harkintavaltaa lisäämällä, ja eduskunnan käsittelyssä on nyt sellainenkin esitys, jolla opiskelu työttömyysturvalla helpottuu. On siis useita toimia, joilla tätä kokonaisuutta yritetään saada parempaan suuntaan. Hallitus tiedostaa sen, että Suomi ei nouse talousahdingostaan millään muulla kuin työtä tekemällä. Mitä useampi Suomessa asuva löytää työtä, sen parempi yksilölle ja koko yhteiskunnalle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on se, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Tällä parannettaisiin erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden lääkehoitojen turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä parannetaan tiedonkulkua lääkehoitoon osallistuvien terveyden‑ ja sosiaalihuollon palvelunantajien ja apteekkien välillä. Reseptikeskuksen tiedot tulisivat näkymään valtakunnallisella lääkityslistalla eli Kanta-lääkityslistalla, josta niitä voisivat hyödyntää lääkehoidon ammattilaiset ja kansalaiset. Reseptikeskukseen lisättäisiin seuraavat tiedot: potilasta koskevan lääkehoidon tarkastusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt saisivat tarkastella Kanta-lääkityslistan tietoja silloin, kun se on heidän työnsä kannalta tarpeellista. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan potilaan lääkitystietoa muun muassa, kun arvioidaan palvelutarvetta tai kun toteutetaan lääkehoitoa lääkkeen käyttäjän puolesta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous ‑hanke korostaa rationaalista lääkehoitoa, lääkitysturvallisuutta ja kustannussäästöjä. Kysymys on siis paitsi tehokkuus‑ ja lääkitysturvallisuus‑ myös talouskysymyksestä. Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen nykyisestä lääkemääräyskeskeisestä tiedon käsittelystä koko lääkityslistan huomioivaan lääkehoidon tiedonhallintaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Lausuntopalautteessakin esitysluonnokseen on kokonaisuutena yleisesti ottaen suhtauduttu myönteisesti. Kritiikki on koskenut lähinnä jatkovalmistelun tarpeita. Kaiken kaikkiaan esitys on varsin hyvä ja kannatettava. Oikeaan suuntaan ollaan tältä osin menossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Muutos on tarpeellinen, sillä työeläkejärjestelmän rahoituksessa tulevat korostumaan tulevina vuosikymmeninä rahastoitujen varojen määrä ja niille saatavat sijoitustuotot. Esityksen tarkoituksena onkin nimenomaan vahvistaa tätä työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä mahdollistamalla eläkelaitoksille korkeampi sijoitusriski lisäämällä vanhuuseläkkeiden rahastointia sekä ottamalla käyttöön indeksirajoitin vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin hillitsee kustannuksia siten, että työeläkkeet eivät voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. Tavoitteena on hillitä eläkemaksujen nousupainetta huoltosuhteen heikentyessä, parantaa nuorempien sukupolvien asemaa ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on aivan merkille pantava summa. Arvoisa puhemies! Korkeammalla riskinotolla pyritään luonnollisesti siihen, että tavoittelisimme korkeampia sijoitustuottoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään päätöntä uhkapelaamista veronmaksajien rahoilla. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutettaisiin siten, että eläkelaitokset pystyisivät kantamaan kasvavan sijoitusriskin. Työeläkevakuutusyhtiöille laajennetaan luotonottomahdollisuus koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Lisäksi selkiytetään sääntelyä, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiö voi taata kiinteistöihin tai rakennuksiin sijoittavan tytäryhteisön luottoja. Luotonottomahdollisuudesta ehdotetaan uusia säännöksiä myös Merimieseläkekassalle sekä eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa uudistusta pienin teknisin muutoksin. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman ratkaisun arvioidaan pienentävän julkisen talouden kestävyysvajetta hallituksen asettamaa tavoitetta enemmän, noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän erinomaisen esityksen tuomisesta tänne saliin. — Esityksen tarkoituksena on tehdä nelivuotinen opintosetelikokeilu, joka alkaa heti ensi lukuvuoden alusta eli elokuussa 26. Kysymyksessä on aivan mielenkiintoinen ja hyvä kokeilu nuorten kouluttautumisen auttamiseksi. Opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.25—31.7.28 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet, jotka ovat osallistuneet korkeakoulujen yhteishakuun mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Tuon opintosetelin voisi sitten käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin, avoimena yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetuksena järjestettäviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin. Me perussuomalaiset haluamme olla tukemassa nuoria haastavassa elämänvaiheessa. Opintoseteli, jolla saa maksuttomia opintoja, madaltaa kynnystä lähteä opiskelemaan, aivan varmasti. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomessa on onnistuttu vahvistamaan varautumista ilman, että yhteiskunnan vakaus tai kansalaisten luottamus instituutioihin olisi horjunut. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna merkittävä saavutus. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että julkisen talouden haasteet ovat edelleen suuria: väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta, velkaantuminen jatkuu ja hyvinvointialueiden talous on monin paikoin tiukilla. Hallituksen vuosikertomus osoittaa kuitenkin, että näihin ongelmiin ei ole suhtauduttu passiivisesti vaan uudistuksia on tehty määrätietoisesti. Tämän vuosikertomuksen tärkein viesti on se, että vaikeista oloista huolimatta Suomi kykenee uudistumaan. Hallituksen toimet ovat luoneet pohjaa vakaammalle taloudelle, paremmalle kilpailukyvylle ja kestävämmälle tulevaisuudelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt kun seuraavien eduskuntavaalien vaalikampanjat käynnistyvät, on hyvä muistuttaa jälleen kerran talouden realiteeteista. Miljardiluokan sopeutukset ovat edessä, vaikka niitä on jo takanakin. Ilman hallituksen tekemiä toimia olisi velanotto tällä hetkellä paljon suurempaa. Edellisen hallituksen olisi pitänyt ottaa talouden tila vakavissaan ja aloittaa sopeutustoimet, mutta tähän ei ollut kykyä tai halua. Edes koronakriisi ei muuttanut punavihreän hallituksen talouspolitiikan suuntaa. Ulkomaille oli varaa lähettää miljardikaupalla elvytysrahaa, ja tähän vanhaan meininkiin ilmeisesti haikaillaan takaisin, kun SDP:n puheenjohtaja Lindtman juuri viikonloppuna moitti perussuomalaisia Suomen EU-politiikan jarruttamisesta. Ei Suomella ole niin väliä, kunhan Espanjan taloudella menee hyvin. Kukas se olikaan, jonka mielestä oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista? [Pia Sillanpää: Tuppurainen!] Ei siis mitään uutta demarileiristä. Uusi demarivetoinen hallitus tarkoittaisi samaa politiikkaa kuin aiemminkin: löysää maahanmuuttopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] EU-integraation syventämistä ja himoverottamista. Se on kyllä käynyt selväksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Saamme olla luottavaisin mielin sisäisen turvallisuuden asioissa, kun meillä on sisäministerinä Mari Rantanen ja sellainen hallitus, joka ottaa asian tosissaan. Koko kauden on panostettu sisäiseen turvallisuuteen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Poliisien resursseihin on panostettu, kriminaalipolitiikkaa on kiristetty. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, kenelle annamme luvan asua keskuudessamme, onko maahanmuuttaneilla perusteet olla maassamme — ellei ole, niin maasta pois. Tältä osin en voi olla kuin tyytyväinen. Ei siitä niin kauaa ole, kun meillä Suomessa oli sisäministeri, joka ei millään halunnut myöntää, että Suomessa on katujengejä. Pahinta asiassa oli se, että myös poliisihallintoon oli päässyt pesimään samanaatteisia henkilöitä, jotka komppasivat sisäministerin näkemystä, vaikka kentällä oli todellinen tieto katuturvallisuuden tilanteesta. Arvatenkin oli kiusallista huomata, että sisäistä turvallisuutta uhkaava katujengiongelma on avointen ovien maahanmuuttopolitiikan seurausta, jota tähän hallituskauteen asti on Suomessa harjoitettu ilman, että olisi mietitty yhtään, mistä häiriöindeksin kasvu kaduilla tai vaikkapa kouluissamme johtuu. Arvoisa puhemies! Suomalaisen vihervasemmiston ajama massamaahanmuutto on Suomelle haitallinen ilmiö. Se johtaa aivan takuuvarmasti segregaatioon, rikollisuuden lisääntymiseen ja pahimmassa tapauksessa koko maan kehitysmaalaistumiseen, mistä on nähtävissä huonoja esimerkkejä jo nyt esimerkiksi katusiisteydessä ja vaikkapa jätteiden kierrätyksen osaamattomuudessa. Myös moraalin rappio alkaa näkyä etenkin kasvukeskuksissa, koska moni kunnan vuokra-asunnossa asuva kantasuomalainen huomaa väkisinkin, miten naapuriasunnon maahanmuuttajaperhe elää taloudellisesti turvattua, tuettua elämää itseensä verrattuna. Se jos mikä aiheuttaa skismaa eri ihmisryhmien välillä. Saksasta näemme jo huolestuttavia merkkejä tästä. Monissa kaupungeissa jo 50—70 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Saksalaiset ovat tätä menoa vähemmistö omassa kansallisvaltiossaan. Tätä kehitystä emme Suomeen halua. Realistisempi ja turvallisuuspainotteinen lähestymistapa maahanmuuttoon näkyy myös tässä selonteossa. Se on aivan jotain muuta kuin mitä viime vuosikymmenellä nämä selonteot olivat. Kuten arvata saattaa, tämä on osalle oppositiosta epämieluisa asia tälläkin kertaa. Tähänkin mietintöön on jätetty vastalause. Maahanmuutosta kriittiseen sävyyn puhuminen on edelleen punainen vaate, ja ihmisoikeuskysymyksiä pyöritellään plus rasismista puhutaan, jos joku tuo raadollisia esimerkkejä esiin. Surullisinta tässä on se, että ”tieto lisää tuskaa” ‑lausahdus saa monet sulkemaan silmänsä ja korvansa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tänä päivänä hyvin usein myös kansainvälistä rikollisuutta. Erityisesti uusruotsalaiset rikollisporukat ovat Suomesta kiinnostuneita ja tekevät rajaa ylittävää yhteistyötä tännepäin. Nämä jengit ovat vaarallisia. Ne käyttävät alaikäisiä surutta huumeiden liikuttamiseen ja jopa murhiin. Ruotsissa tilanne on vielä paljon pidemmällä. Sieltä näemme varoittavaa esimerkkiä. Vaasalainen kollegani oli vaihdossa Tukholman poliisissa, ja hän kertoi, että ollessaan partioimassa Tukholman kadulla tarmokkaana nuorena miehenä hän näki rikollista toimintaa vierellä ajaneessa autossa ja sanoi heti, että tuo auto pitää pysäyttää ja tarkistaa kaikki henkilöt. Partiokaveri oli kuitenkin jatkanut matkaa ja sanonut: ”Ei kannata. Noiden kanssa tulee aina vaikeuksia.” Kuljettaja ei ollut edes katsonut viereiseen autoon, joten hän ei nähnyt keskisormien heilutteluja, sylkemistä, saati käsimerkkejä, jotka osoittivat kaulankatkaisua — selvyyden vuoksi: nämä häiritsevästi käyttäytyneet tukholmalaismiehet eivät olleet Bengt, Åke ja Niklas vaan Muhammed, Abdi ja Ali. Mutta huoli pois, Ruotsissakin on joitain valonpilkahduksia, kun ruotsidemokraatit ovat pistäneet tuulemaan. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa todetaan, on Suomen turvallisuuden tilanne yleisellä tasolla vakaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristömme onkin muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen tänä päivänä aivan eri tavalla kuin ennen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuustilanne on monessa Euroopan maassa pahasti järkkynyt hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi. Myös meillä on hälyttäviä esimerkkejä siitä, mitkä ryhmät ovat yliedustettuja esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa. Meillä katujengit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmiä. Yhä nuorempia lapsia värvätään toimintaan, jotka ovat hyvinkin raakoja rikoksia. Alaikäisillä teetetään ryöstöjä ja jopa henkirikoksia. Tähän kehitykseen istuva hallitus on puuttunut lujalla kädellä, mutta paljon on tehtävää jäljellä. Turvallisuuden takaaminen kaduilla tai vaikkapa kouluissamme on erittäin tärkeä tehtävä, mistä emme voi päättäjinä laistaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä ennallistamisasetus kuulostaa korvaani kamalalta. Pelkään tämän tulevan erittäin kalliiksi — ennustan näin, toivottavasti olen väärässä. Tämän käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa täydentävät kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista koskevat säännökset. Toinen asia, mikä tuntuu kovasti puhuttavan, on tämä, että susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Edustaja Kettunen pani merkille perussuomalaisten innon puhua tästä susiasiasta. Voin sanoa, että kaikki perussuomalaiset eivät metsästä. Itse olen metsästänyt ainoastaan kaksilahkeisia elämäni aikana. Se, mitä en tule koskaan ymmärtämään, on se, miksi tätä kannanhoidollista metsästystä vastustetaan niin raivokkaasti ja pelkästään susipolitiikasta puhuminen saa tietyt piirit aivan sekaisin. Useimmiten ne vastustajat ovat sellaisia, [Puhemies koputtaa] jotka eivät elä lähelläkään niitä alueita, missä [Puhemies koputtaa] susi on todella iso ongelma. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Esityksen pihvinä on eräiden valtionosuuksien maksamisen yksinkertaistaminen useissa eläke- ja sosiaaliturvalaeissa. Nykyään sosiaali- ja terveysministeriö tekee erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa menettely korvattaisiin toimeenpanijoiden tekemiin selvityksiin ja laskuihin perustuvalla automaattisemmalla maksamisella. Tavoitteena on tietenkin keventää hallinnollista taakkaa mutta myös nopeuttaa rahaliikennettä lähemmäs reaaliaikaista ja parantaa valtion kassaennustamista. Esityksellä ei ole vaikutuksia itse etuudensaajiin muutoin. Kysymyksessä on siis ennen muuta ylimääräistä byrokratiaa poistava lakiuudistus. Tarpeettoman paperityön vähentäminen on koko yhteiskunnan etu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Suomen punavihreä oppositio esittää jälleen välikysymyksen, tällä kertaa omien sanojensa mukaan epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Varmasti jokainen tässä salissa muistaa viime eduskuntavaalit, joissa nykyiset hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioimiin sopeutustavoitteisiin. Tämä hallitus on kuitenkin kyennyt myös myöhemmin hallituskauden aikana tarkastelemaan tilannetta ja tekemään uusia säästöjä tilanteen huonontuessa. Siihen nähden väite epäonnistuneesta talouspolitiikasta on jonkun populistin epäonnistunut arvio. Oppositio vaatii suunnanmuutosta, mutta uuden suunnan viittaaminen näyttää olevan hukassa. Käsi osoittaa vähän joka ilmansuuntaan. SDP riitelee jopa sisäisesti talouslinjastaan, niin vaikeaa sitä on koherenttia linjaa myöskään ulospäin tarjota. Edustaja Tuppurainen ei oikein pysynyt perässä, mitä puolue onkaan STEA-rahoituksesta vaihtoehtobudjetissaan linjannut, ja puolueen puheenjohtaja Lindtman ihailee Espanjan talouslukuja. Mukavaahan se on juhlia, kun suomalaiset ovat osana EU:n elvytyspakettia olleet pumppaamassa rahaa paitsi investointeihin näköjään myös eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksamiseen espanjalaisten tileille. Ja lisää pyydetään. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus, edellisestä punavihreästä hallituksesta poiketen, on kyennyt kaudellaan kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuuteen. Kaikki siitä ei ole vielä realisoitunut, esimerkiksi työllisyyttä vahvistavat rakenteelliset uudistukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Nämä toimet ovat saaneet kehuja IMF:ltä ja OECD:ltä, mutta näissä raporteissa sopeutustoimia vaaditaan entistäkin enemmän, ei suinkaan vähemmän. Meidän valtiontaloutemme on edelleen kroonisesti alijäämäinen. Näissä olosuhteissa talouspolitiikan keskeinen tehtävä ei ole ollut miellyttää lyhyellä aikavälillä vaan turvata pitkän aikavälin vakaus. Tilannetta ei ratkota huutelemalla pitkin kyliä, mistä kaikista hallituksen päätöksistä aiotaan peruuttaa, ainakaan tarjoamatta korvaavia säästöjä vastineeksi. SDP:n vaihtoehdon suunnasta konkretisoituu lähinnä se, että verotusta oltaisiin hallitukseen verrattuna mielellään kiristämässä monin paikoin. Edustaja Razmyar on mennyt lausunnoissaan jopa niin pitkälle, että on esittänyt, että ensi kaudella suurin osa sopeutuksista pitäisi tehdä veronkorotuksina, siis käytännössä miljardikaupalla. Järjetöntä. Näillä eväillä Suomi ei nouse. Samat ongelmat seuraava hallitus saa syliinsä kuin tämäkin — sodat ja maailmanpolitiikan epävarmuuden. Arvoisa puhemies! Katseeni kääntyy tässä kohtaa hieman keskustankin suuntaan. Olette pyrkineet luomaan pesäeroa vasemmistoon, mutta täällä sitä jälleen kerran ollaan vasemmistopolitiikan aisankannattajana. Välikysymys on niin laiska, ettei siinä edes pyritä tarjoamaan mitään vaihtoehtoa. Laiskalta näyttää keskustan politiikkakin: tunnin juna, tyhjä paperi ja kasa kivoja tavoitteita ilman konkretiaa. Olemme kuulleet nyt moneen kertaan, että keskusta ei halua uuteen punavihreään hallitukseen, mutta politiikkanne kertoo ihan muuta. Vasemmistoliitosta nyt ei tarvitse edes puhua enempää, kun ette ole koko velkajarruun ja talouspolitiikan realiteetteihin edes sitoutunut. Vihreätkin näköjään kipuilevat asian kanssa siihen malliin, että ehkä pyörtävät koko sitoutumispäätöksensä, kun kentältä tulee vähän painetta. Vastuun kantaminen ei vain kuulu joidenkin puolueiden pirtaan. Arvoisa puhemies! Edellä mainituilta porukoilta on varsin vaikea ottaa vakavalla naamalla vastaan kritiikkiä talouspolitiikasta. Vaihtoehdottomuus ja välikysymystyökalun jatkuva käyttäminen on melko onneton mutta toki varma tapa päästä iltapäivälehtien otsikoihin, kuviin ja tunnelmiin. Tähän loppuun on pakko siteerata oppositiopoliitikon puhetta. Yksi väitti, että hallitus ei ole tehnyt talouden eteen mitään toimia, että hanskat olisi laitettu tiskiin ja odotetaan vain vaaleja ja on pelkästään moitittu edellistä hallitusta. Voiko oikeasti puhua eduskunnan puhujakorokkeelta julki tuollaista sontaa? Näemmä voi, kun korvien välissä pakottaa vaalit. Joku oman elämänsä sankari olisi kirjoittanut tähän somessa: ”Kaikkia se leipä elättää.” Pakko olla kerrankin samaa mieltä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt saanut valmiiksi mietinnön tähän tärkeään esitykseen, jolla muutetaan lastensuojelulakia ja siihen liittyviä muita lakeja. Uudistus on hartaasti odotettu ja välttämätön korjaus, joka antaa lastensuojelun ammattilaisille vihdoin riittävät työkalut lasten suojelemiseen. Valiokunnan enemmistö on tarkastellut esitystä erityisesti viranomaisyhteistyön, oikeusturvan ja käytännön toimeenpanon näkökulmista. Keskeinen teema on ollut se, miten lastensuojelu, sosiaaliviranomaiset ja poliisi voivat toimia ajoissa ja johdonmukaisesti lasten suojelemiseksi. Kuten tiedämme, hatkanuoret ovat olleet vuosikausia alttiina hyväksikäytölle, rikoksille ja päihteille. Jälleen tänään saimme Helsingin Sanomista lukea oikeustapauksesta, kuinka kaksi miestä veivät alaikäiset tytöt asuntoon Helsingin Myllypurossa ja raiskasivat usean päivän ajan. Toinen tytöistä oli ottanut hatkat sijoituspaikastaan, toinen ihan vain kotoaan. Hatkalaiset eivät valitettavasti ymmärrä, että maahamme on pesinyt armottomia saalistajia. Tekijöiden nimetkään eivät suurta yllätystä tarjoa: Habiballah Kheirallah ja Habib Nazari. Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole pystynyt turvaamaan lapsiamme näiltä saalistajilta, vielä. Arvoisa puhemies! Nuorten kanssa työskentelevillä ei ole kerta kaikkiaan ollut riittäviä toimivaltuuksia puuttua hatkojen ottamiseen. Uudistuksen keskeinen tavoite on juuri tämä: laittaa rajoja ja joku roti tähän touhuun. Poliisin näkökulmasta esityksessä korostuu varhainen puuttuminen ja selkeä vastuunjako. Poliisi kohtaa työssään yhä useammin tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vakavan laiminlyönnin, väkivallan, päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Näissä tilanteissa tiedonkulun sujuvuus ja toimivaltuuksien yksiselitteisyys ovat keskeisiä lapsen turvallisuuden kannalta. Valiokunnan mietinnössä on katsottu, että esityksessä tehtävät täsmennykset tukevat poliisin ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyötä ilman, että poliisin roolia laajennetaan lastensuojeluviranomaiseksi. Ihmettelenkin suuresti vihervasemmiston yhteistä vastalausetta tähän asiaan. Aivan erityisesti pistää silmään tämä kohta, jossa heitetään epäilyksen varjo sen ylle, että poliisin virka-avun saaminen jotenkin vaikeutuisi tällä esityksellä. Ollaan myös huolissaan viranomaisvaltuuksien laajentumisesta ja lapsen oikeusturvasta. Poliisin näkökulmasta valiokunnan enemmistö on kuitenkin arvioinut, että esitys ei lisää pakkokeinoja eikä madalla puuttumisen kynnystä perusteettomasti, vaan selkeyttää olemassa olevia menettelyjä tilanteissa, joissa lapsen etu edellyttää viranomaistoimia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on tukea varhaista reagointia, toimivaa tiedonvaihtoa ja selkeitä vastuita. Näin voidaan puuttua tilanteisiin ennen kuin ne kärjistyvät vakaviksi rikoksiksi tai pysyviksi vahingoiksi lapsen elämässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Esityksessä ehdotetaan uutta lakia lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Laki kumoaisi aiemman, vuoden 2008 seri-lain. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se koskisi muitakin kuin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia. Laki koskisi myös 16- ja 17-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä lapsia sekä lapsitodistajia. Yksiköiden tehtäviin lisättäisiin taustatietoyhteenvedon laatiminen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ensivaiheen psykososiaalinen tuki sekä koulutus ja tuki lapsen kuulemiseen huoltoriidoissa. THL:lle annettaisiin valtakunnallinen ohjaus-, kehittämis- ja seurantavastuu. Arvoisa puhemies! Järjestämisvastuu säilyy yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivilla viidellä alueella: Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku. Ahvenanmaa kuuluu Turun vastuulle, ja Vaasassa toimii niin sanottu satelliittiyksikkö, joka on osa Turun OiPsy-yksikköä. Yksiköiden tehtäviin kuuluvat taustatietoyhteenvedon laatiminen, lääketieteelliset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset, avustaminen lapsen kuulustelussa, lausunnon antaminen ja haitan arviointi, ensivaiheen psykososiaalinen tuki lapselle ja huoltajille, koulutus ja tuki lasten kanssa työskenteleville sekä olosuhdeselvitysten tekijöille lapsen mielipiteen selvittämisessä. Tämän lisäksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka käsittelee yhteenvedon tietoja lapsen edun edistämiseksi. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa kansallisessa Barnahus-hankkeessa tehty työ, ennen kaikkea moniammatillinen yhteistyö, pysyväksi osaksi OiPsy-yksiköiden toimintaa, jotka toimivat yliopistosairaaloiden yhteydessä mutta eivät ole osa tavanomaista terveydenhuollon toimintaa. Arvoisa puhemies! Meillä täytyy olla suomalaisessa yhteiskunnassa nollatoleranssi lapsiin kohdistuvassa seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa. Tämä lakiesitys vahvistaa ja alleviivaa tätä viestiä. Jos kuitenkin sellaista pääsee tapahtumaan, on rikokset selvitettävä tehokkaasti ja joutuisasti. Se on ennen kaikkea rikoksen uhrin etu. On myös hyvä, että lain soveltamisalaa nyt laajennetaan, jotta sitä voidaan soveltaa muunkin tyyppisiin rikoksiin. Lausuntopalaute on ollut positiivista: lakiuudistus nähdään laajasti tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Esitystä on helppo myös minun poliisina kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys koskee lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia eli toisin sanoen järjestelmää, joka on monelle lapsiperheelle arjessa ratkaisevan tärkeä. Kyse ei ole vain etuuksista tai hallinnollisista pykälistä vaan perheiden todellisista valinnanmahdollisuuksista, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lasten hyvinvoinnista. Hallitus tuo tämän esityksen eduskuntaan selkeällä tavoitteella: turvata perheiden monimuotoiset hoitoratkaisut, vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että tukijärjestelmä vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet vaihtelevat, ja myös tukijärjestelmän on oltava joustava mutta samalla oikeudenmukainen ja kestävä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös tärkeä kotoutumista edistävä ulottuvuus. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lasten kielenkehitystä ja ehkäisee eriytymistä. Norjassa on jo pitkään hyödynnetty mallia, jossa lapsia ohjataan varhaiskasvatukseen ja vanhempia aktiiviseen kotoutumiseen, kuten kielikoulutukseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien työmarkkina-asema ja lasten koulupolku ovat parantuneet. Hallituksen esitys kulkee samaan suuntaan. Tavoitteena ei ole rajoittaa perheiden vapautta vaan kannustaa osallistaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sekä lapsen kehitystä että vanhempien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. On kaikkien etu, että kotoutuminen alkaa varhain ja että perheet eivät jää pitkäksi aikaa tukijärjestelmien varaan. Samalla hallitus tunnistaa julkisen talouden realiteetit. Tukijärjestelmän on oltava vaikuttava ja kestävä. Tämä esitys on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Se selkeyttää kokonaisuutta, kohdentaa tukea paremmin ja tukee työllisyyttä ilman, että lasten etu vaarantuu. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus rakentaa perhe- ja kotouttamispolitiikkaa käytännönläheisesti ja tutkittuun tietoon nojaten. Tavoitteena on Suomi, jossa lapsiperheet voivat luottaa tulevaisuuteen ja jossa jokaisella lapsella on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään alkuun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030. Keskustelemme osaltaan siis jo sellaisista asioista, jotka pitkälti määräävät tahtia myös tulevina vuosina tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Perusajatuksen luulisi olevan jo kirkkaana jokaisen kansanedustajan ja kansalaisen mielessä. Suomen julkisen talouden tila on edelleen huono, ja sitä se tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään heitettäväksi toissijaisiin menoihin. Talouspolitiikan raameja tulee ensi kaudellakin ohjaamaan velkajarru, johon kaikki puolueet täällä ovat sitoutuneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — tosin katsottuani ensimmäiset puheenjohtajatentit joku viikko sitten en täysin vakuuttunut siitä, että sen merkitystä olisi ainakaan salin vasemmalla laidalla sisäistetty. Edelleen sama jokaisen sopeutuskohteen moittiminen jatkuu, eikä todellista ja uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Täytyy korostaa, että ilman hallituksen tekemiä toimia olisimme vielä paljon syvemmällä tässä suossa. Määrätietoista työtä velkaantumisen taittamiseksi on jatkettava. Sille asialle ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Ne, mitkä jätetään keskusteluissa usein ehkä tarkoituksenhakuisestikin ulkopuolelle, ovat ne kasvavat menoerät, joita meillä on valtiontaloudessa: sote-, korko- ja puolustusmenot. Ne realisoituvat mille hallituspohjalle hyvänsä, eikä mitään yksittäistä hopealuotia ole olemassakaan. Nyt tässä olevaa urakkaa olisi toki helpottanut, jos aikaisempi hallitus olisi tehnyt edes jotain julkisen talouden eteen, mutta mitään sopeutustoimia ei tehty, eikä edes kehyksistä pidetty kiinni, puhumattakaan nyt tästä soteuudistuskatastrofista. Aikaisempien näyttöjen perusteella olen huolissani siitä, että Suomeen tulee uusi punavihreä hallitus, joka ei osaa muuta kuin verottaa, Irwin Goodmania siteeraten. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sen sijaan reagoinut ajassa. Jos aiemmat säästöt eivät toteudu arvioidusti, on ollut valmiutta tehdä niitä lisää. Se on vastuullista, ja siitä on hyvä ottaa mallia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvalle vuodelle vain 0,6 prosentin kasvua, ja tulevinakin vuosina ollaan keskimäärin puolessatoista prosentissa. Kasvu ei siis ole kovinkaan vahvaa, vaikka olemmekin pääsemässä yli heikomman vaiheen. Se, mitä me tarvitsemme, on lisää työllisiä. Työnteon ja yrittämisen on kannatettava aiempaakin paremmin. Sen eteen hallitus on tehnyt töitä. Työn verotusta on kevennetty kovalla rahalla, työmarkkinauudistuksilla on pyritty madaltamaan rekrytointien kynnystä. Seuraavaksi varsinkin pienyrittäjiä kurittava Marinin hallituksen YEL-uudistus lentää romukoppaan, ja ammattidiesel otetaan käyttöön pelastamaan kuljetusala EU:n päästökaupalta. Odotankin nyt oppositiolta avauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kerran tarvitsemme uuden suunnan, voisiko joku kertoa, mikä se suunta on? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuulemani perusteella valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on oppositiolle kuin Raamattu vanhalle vihtahousulle: silmä ei pysty, korva ei kuule, ja järki ei piisaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta pääasia on tämä: Suomi ei voi jatkaa pysyvän velkaantumisen tiellä. Velaksi eläminen ei ole vastuullista eikä suomalaisten etu. Menot on saatava vastaamaan todellista kantokykyä. [Pia Viitasen välihuuto — Puhemies koputtaa] Hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvilla veronkiristyksillä vaan sillä, että työ kannattaa, väärinkäytöksiin puututaan ja julkinen sektori keskittyy ydintehtäväänsä. Jokainen euro on veronmaksajan euro, ei valtion omaa rahaa. Meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti menoja, jotka syntyvät hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tehottomasta tukijärjestelmästä. Julkinen talous kestää vain, jos turvallisuus, suomalaisten arki ja työn tekeminen asetetaan etusijalle. Tämä suunnitelma on askel kohti vastuullisempaa taloudenpitoa, [Puhemies koputtaa] mutta vain, jos siitä pidetään kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi. Kysymyksessähän on tämä EU:sta tullut uudistettu niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka yhdistää EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskelun ja työnteon yhteen lupamenettelyyn. Tämä siis selkeyttää tätä systeemiä osaltaan. Toinen asia on sitten tämä säännös, jonka mukaan sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saa peruuttaa, pidennettäisiin sellaisissa tapauksissa, joissa ulkomaalaisen työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä. On erittäin hyvä tavoite pyrkiä suojelemaan ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytöltä. Se on koko yhteiskuntamme etu. Näitäkin tapauksia valitettavasti nousee toisinaan esiin. Monesti hyväksikäyttäjän roolissa voi olla maahantulijan oma maanmies. Moni kaukomailta tuleva ei tiedä Suomessa työntekoon liittyvistä oikeuksistaan mitään. Samalla laissa säädettäisiin jatkossa nykyistä tarkemmin, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää päätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa hakemuksiin liittyy monimutkaisuuksia. Direktiiviin sisältyy uusia vaatimuksia kolmannen maan kansalaisten oikeuksia koskevien takeiden ja yhdenvertaisen kohtelun vahvistamiseksi suhteessa EU-kansalaisiin. Arvoisa puhemies! Myös työnantajan ilmoitusvelvollisuutta täsmennetään siltä osin, keistä palvelukseen otetuista ulkomaalaisista työntekijöistä työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle. Jatkossa ilmoittamisen voisi jättää tekemättä, jos työntekijä on EU- tai Eta-kansalainen. Ei olisi enää työnantajan tehtävänä miettiä, onko työntekijä EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, vaan ratkaisevaa on tosiaan se, onko työntekijä sitä itse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Esityksen keskeinen muutos on, että jos opiskelija Suomessa oleskelunsa aikana turvautuu toimeentulotukeen, otetaan oleskelulupa nykyistä selkeämmin peruuttamisharkintaan tai uutta oleskelulupaa ei myönnetä. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on riittävä toimeentulo ilman, että suomalaisen yhteiskunnan pitää erikseen tulijoita elättää. Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan, on pystyttävä itse elättämään itsensä, ei sen kummempaa. Tosiasia on se, että kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheidensä kasvanut määrä aiheuttaa julkiselle taloudelle haasteen, jonka ei perussuomalaisesta näkökulmasta pitäisi olla haaste ensinkään. Ongelman taustalla ovat viime hallituksen opiskelijamaahanmuuttopolitiikan merkittävät löysennykset, joiden seurauksena Suomeen on tullut paljon porukkaa varsinkin kolmansista maista. Arvoisa puhemies! En ymmärrä, miksi Suomessa on alun perinkään keksitty, että meidän koulujen täyttäminen kolmansista maista tulevilla henkilöillä olisi jotenkin mainio idea. Kuka siitä hyötyy? Luojan kiitos nyt on tehty uudistuksia, jotka ovat tiputtaneet hakijamääriä merkittävästi. Tämä esitys on hyvää jatkoa sille, että perimme nyt lukukausimaksuja kaukomailta tulleilta opiskelijoilta. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäisee väärinkäytöksiä, sillä toimeentuloedellytystä seurataan jälkikäteen, ei vain silloin, kun oleskelulupaa haetaan. Tämä uudistus ei kuitenkaan vielä ratkaise koko ongelmaa, mutta onneksi myöhemmin tänä vuonna saadaan vielä toinen lakipaketti, jolla puututaan näihin ongelmiin. Toimeentulo- ja kielitaitoedellytystä tullaan selkeyttämään ja perheenyhdistämistä rajoittamaan. Suunta on täysin oikea. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on vastaus hyvin konkreettiseen ongelmaan: rakentaminen on ollut hidasta, byrokraattista ja vaikeasti ennakoitavaa. Tämä lakiuudistus ei vähennä vastuuta, vaan selkeyttää pelisääntöjä ja sujuvoittaa prosesseja. Uudistuksen ytimessä on lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen. Kun viranomaistyö kevenee ja päällekkäinen sääntely vähenee, rakentaminen nopeutuu ilman että turvallisuudesta, laadusta tai ympäristönsuojelusta tingitään. Esitys koskettaa myös lyhytvuokrausta, joka on osa nykyaikaista asumista ja matkailua mutta vaatii selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. Rakentamislain tarkennukset tukevat kuntien mahdollisuuksia ohjata rakentamista ja käyttötarkoituksia niin, että lyhytvuokraus ei heikennä pysyvän asumisen edellytyksiä tai naapurustojen viihtyisyyttä. Samalla laki tukee hallituksen kasvutavoitteita. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä, ja ennakoitavampi toimintaympäristö antaa yrityksille varmuutta investoida myös heikommassa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on käytännöllinen ja tasapainoinen korjausliike. Se vahvistaa luottamusta, parantaa toimivuutta ja edistää kestävää rakentamista koko Suomessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkasti tätä ministerin esitystä, ja täytyy sanoa, että voi hyvänen aika sentään, että perussuomalaisia olisi tarvittu hallituksessa jo paljon, paljon aikaisemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Perussuomalaisille on ollut keskeistä, että maahanmuuttajan oma vastuu laitetaan kotouttamispolitiikan ytimeen. Kielen opiskelu, suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen sekä aktiivinen osallistuminen palveluihin eivät ole vapaaehtoisia lisäosia vaan perusedellytyksiä. On täysin kohtuullista, että vastineeksi suomalaisesta sosiaaliturvasta ja palveluista edellytetään myös ponnisteluja ja sitoutumista. On myös todettava suoraan, että toimimaton kotoutuminen maksaa. Se maksaa kunnille, se maksaa veronmaksajille, ja se näkyy pahimmillaan syrjäytymisenä ja turvattomuutena. Siksi on tärkeää, että järjestelmää tehostetaan, päällekkäisyydet minimoidaan ja rahoitus kohdennetaan aidosti vaikuttaviin toimiin, ei loputtomaan byrokratiaan. — Kiitos.