Hänninen Juha

Arvoisa puhemies! Ladies and gentlemen! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Turvallisuus ei tarkoita ainoastaan rajojen puolustamista tai viranomaisten toimivaltuuksia. Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kaikkein arkaluontoisimpia tietoja asianmukaisesti ja turvallisesti. Tässä esityksessä on kyse juuri siitä. Se vahvistaa Syyttäjälaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä, täsmentää rekisterinpitovastuita ja lisää suojatoimia tilanteissa, joissa käsitellään rikosasioihin liittyviä erittäin arkaluonteisia tietoja. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa todistajansuojeluun, tietolähteiden suojaamiseen sekä rikosprosessin osapuolten yhteystietojen turvallisuuteen. Ne ovat kaikki tärkeitä turvallisemman Suomen rakentamisessa. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa turvallisuusympäristössä viranomaisiin kohdistuu yhä enemmän vaikuttamisyrityksiä, häirintää ja uhkailua. Siksi on tärkeää, että rikosprosessissa mukana olevien henkilöiden tiedot ovat paremmin suojattuja ja vastuut tietojen käsittelystä ovat yksiselitteisiä. Esitys myös selkeyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitoa. Kun vastuut ovat selvät, myös tietoturva, tietosuoja ja virkavastuu toteutuvat nykyistä paremmin. Tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon ja viranomaistoimintaan. Arvoisa puhemies! Ei ole ollenkaan ihme, että lakivaliokunta on hyväksynyt esityksen muuttamattomana. Pidän sitä perusteltuna. Tässä esityksessä kyse on ennen kaikkea oikeusvaltion kyvystä suojata sekä kansalaisia että rikosprosessin toimivuutta tilanteessa, jossa henkilötietojen turvallinen käsittely on yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tuossa kollega Mäenpää pohti tätä meidän tilaa ja tulevaisuutta. Eli tässä on lähes 20 vuotta eletty yli varojen, syöty enemmän kuin tienattu. Siitä emme voi olla ylpeitä, emmekä myöskään varmastikaan lapsenlapsiltamme saa kiitosta siitä, että näin me ollaan haluttu miellyttää äänestäjiä ja otettu vaan lisää velkaa, kun olisi pitänyt tehdä jotain muuta. — Mutta mennään tähän varsinaiseen puheeseen. Arvoisa puhemies! Aloitteessa ehdotetaan niin sanottua sukupolvivastuulakia, jonka tarkoituksena olisi velvoittaa valtioneuvostoa arvioimaan päätösten vaikutuksia pitkällä ja erittäin pitkällä aikavälillä sekä huomioimaan nykyistä järjestelmällisemmin sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tämä tavoite on kannatettava, sillä hyvässä päätöksenteossa pitäisi aina myös kysyä, millaisen Suomen jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille. Huoli nuorten tulevaisuususkosta on todellinen ja yhteinen. Viimeisimmän nuorisobarometrin tulokset kertovat siitä, että yhä useampi nuori suhtautuu tulevaisuuteen aiempaa epävarmemmin tai pessimistisemmin. Siksi poliittisen järjestelmän on pystyttävä osoittamaan, että se kykenee tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja eikä ainoastaan reagoimaan akuutteihin kriiseihin. Arvoisa puhemies! Meillä on vastuu paitsi nykyisille suomalaisille myös tuleville sukupolville. Julkinen velka, ympäristön tila, koulutuksen taso, tutkimuksen ja innovaatioiden edellytykset sekä yhteiskunnan turvallisuus eivät ole vain tämän päivän kysymyksiä. Ne ovat myös tulevien sukupolvien oikeuksia ja mahdollisuuksia. Siksi pidän arvokkaana, että me myös täällä eduskunnassa pohdimme, miten pitkäjänteisyys, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä tulevaisuusvaikutukset voidaan nykyistä paremmin juurruttaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa varmasti, mutta tulevaisuutta varten voi ja pitää valmistautua ja varautua. — Kiitoksia, arvoisa puhemies, ja hyvää yötä.

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän aloitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Vestmania, erinomaisesta aloitteesta, jonka olen itsekin saanut allekirjoittaa. Käsiteltävänä oleva lakialoite on merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa, tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissamme, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoaan sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinneille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat mutta tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittaneita. Turvetta ei olla kieltämässä, tunnistamme sen käyttömahdollisuuden tärkeyden kuivikkeena ja uusiutuvana polttoaineena poikkeus- ja kriisitilanteissa. Siksi kansalaisaloitteen vaatimus turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi ei ole mutkatonta. Kansainvälisessä päästölaskennassa turve ei ole uusiutuva polttoaine samalla tavalla kuin puubiomassa. Turve kyllä muodostuu luonnossa, turve on uusiutuvaa, se on tosiasia, mutta sen hitaan uusiutumisen vuoksi sitä käsitellään kansainvälisessä päästölaskennassa käytännössä samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita. Päästökauppa perustuu EU-lainsäädäntöön, eikä Suomi voi kansallisesti irrottaa yhtä polttoainetta järjestelmästä omalla päätöksellään. Arvoisa puhemies! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö turpeella olisi paikallisesti monille alueille suuri merkitys. Siksi pidän tätä kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä. Se edellyttää meitä selvittämään kaikki mahdollisuutemme kotimaisen energian omavaraisuudessa, huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa strategisen turpeen osalta. Suomen etu ei ole ideologinen vastakkainasettelu — turpeen puolesta tai sitä vastaan — vaan Suomen etu on toimiva energiajärjestelmä, kohtuullinen sähkön hinta, vahva huoltovarmuus ja realistinen ilmastopolitiikka. Näillä perusteilla pidän kansalaisaloitteen huoltovarmuushuolia perusteltuina ja kannatan aloitteen perusteellista ja huolellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Rikollisuus ei tänä päivänä pysähdy rajalle. Ammattimainen rikollisuus, järjestäytyneet rikollisryhmät ja vakavat rikokset liikkuvat maasta toiseen nopeammin kuin viranomaiset, ellei meillä ole oikeita välineitä käytössä. Siksi tässä esityksessä on lopulta kyse yksinkertaisesta asiasta. Kyse on siitä, saavatko suomalaiset viranomaiset ajoissa ne tiedot, joita tarvitaan rikosten estämiseen ja selvittämiseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos voivat vaihtaa tietoja muiden EU-maiden kanssa nopeasti, turvallisesti ja hallitusti. Kun rikospaikalta löytyvä DNA-, sormenjälki- tai ajoneuvotieto vastaa toisen maan rekisterissä olevaa tietoa, on voitava viipymättä edetä tutkinnassa. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole massavalvonnasta eikä uusista rekistereistä vaan siitä, että jo olemassa olevaa tietoa voidaan käyttää paremmin silloin, kun on kyse vakavasta rikoksesta tai ihmishengestä. Haut tehdään yksittäistapauksissa tarkasti rajatuin oikeuksin ja tiukan tietosuojan alaisena. Jokainen haku kirjautuu, on valvottu ja jälkikäteen tarkistettavissa. Siten myös oikeusturva säilyy. Keskeisintä kuitenkin on se, että tällä esityksellä annetaan viranomaisille välineitä niihin tilanteisiin, joissa panoksena ovat henki ja elämä. Kadonneiden henkilöiden etsintä ja tunnistamattomien vainajien tunnistaminen helpottuvat, kun tietoja voidaan verrata myös muiden maiden kanssa. Siksi tämä koskettaa meitä kaikkia. Kyse on aina myös läheisistään huolissaan olevista perheistä, omaisista, ei vain tilastoista. Jokainen uhri, jonka henkeen tai vapauteen on perustavalla tavalla kajottu, on liikaa. Siksi meidän on tehtävä kaikkemme tällaisten rikosten selvittämiseksi. On myös rehellistä todeta, että Suomi ei ole yksin eikä edelläkävijänä poikkeamassa muista. Useimmat EU-maat vievät tätä samaa uudistusta eteenpäin juuri siksi, että rajat ylittävä rikollisuus vaatii rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä. Hallintovaliokunta on huolellisesti tarkastellut tätä esitystä ja päätynyt esittämään siihen tarpeellisia muutoksia, jotta uusi laki todella palvelee tavoitettaan eikä lisää byrokratiaa. Arvoisa puhemies! Turvallinen Suomi ei synny toiveista vaan toimivista rakenteista. Tämä hallituksen esitys parantaa viranomaisten kykyä suojella kansalaisia, selvittää rikoksia ja puuttua vakaviin uhkiin ajoissa tinkimättä oikeusturvasta tai yksityisyydensuojasta. Siksi pidän tätä esitystä ja valiokunnan siitä valmistelemaa mietintöä perusteltuina ja kannatettavina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Venäjän rikollinen ja raakalaismainen hyökkäyssota, kiristynyt turvallisuustilanne Euroopassa, hybridioperaatiot, kyberuhat ja laaja-alainen vaikuttamistoiminta ovat muistuttaneet meitä siitä, että turvallisuus ei ole enää vain rajojen puolustamista. Turvallisuutta on myös se, että yhteiskunnan kriittiset toiminnot, viranomaiset ja päätöksenteko kestävät ulkopuolisen painostuksen ja vaikuttamisyritykset. Siksi tämä esitys on tärkeä. Arvoisa puhemies! Valtio käyttää merkittävää julkista valtaa. Virkamiehet käsittelevät tiedustelutietoa, turvallisuusluokiteltuja asiakirjoja, varautumiseen liittyviä suunnitelmia, huoltovarmuutta koskevaa tietoa ja muuta yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittistä aineistoa. Kansalaisten on voitava luottaa siihen, että näitä tehtäviä hoitavat henkilöt ovat tehtäviensä nähden luotettavia koko palvelussuhteen ajan, eivät vain nimityshetkellä. Nykytilanteessa turvallisuusselvitys tehdään usein ennen virkaan nimittämistä, mutta turvallisuusriskit eivät pysähdy siihen päivään, kun nimityspäätös annetaan. Ihmisen olosuhteet voivat muuttua, taloudelliset vaikeudet voivat lisääntyä, sidonnaisuuksia voi syntyä, turvallisuusympäristö voi muuttua. Myös vieraan valtion vaikuttamisyritykset voivat kohdistua henkilöihin vasta heidän ollessaan tehtävässä. Siksi on perusteltua, että viranomaisilla on mahdollisuus varmistaa henkilön luotettavuus myös palvelussuhteen aikana silloin, kun tehtävän luonne sitä edellyttää. Arvoisa puhemies! Turvallisuusselvityksiä voidaan tehdä jatkossakin vain turvallisuusselvityslain tarkasti määrittelemissä tilanteissa. Menettely perustuu edelleen henkilön suostumukseen. Päätöksistä voidaan valittaa, ja viranomaisten toiminta on lain ja tuomioistuinvalvonnan alaista. Kyse on siis tasapainosta turvallisuuden ja oikeusturvan välillä. Samalla esitys vahvistaa huoltovarmuuden kannalta keskeisten tehtävien suojaa, mikä on tässä ajassa tärkeää. Arvoisa puhemies! On selvää, että kokonaisturvallisuus rakentuu viime kädessä luottamuksesta. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisiin, viranomaisten on voitava luottaa henkilöstöönsä, ja valtion on voitava varmistua siitä, että turvallisuuden kannalta kriittisiä tehtäviä hoitavat henkilöt täyttävät tehtäviensä vaatimukset myös muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Siksi tämä esitys on perusteltu, ajankohtainen ja tarpeellinen turvallisuusteko Suomen hyväksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä digitalisaatio on välttämätön osa julkisen hallinnon uudistamista. Kukaan tuskin kiistää sitä, että viranomaisten täytyy kyetä hyödyntämään uusia teknologioita, myös tekoälyä. Julkisen talouden paineet ovat kovat, henkilöstöresurssit ovat monessa paikassa niukat ja kansalaiset odottavat palveluja yhä useammin ympäri vuorokauden. Tässä suhteessa esityksen tavoite on kannatettava. Automaattinen neuvonta voi parantaa palvelujen saatavuutta, vähentää ruuhkia ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa kaikkein vaativimpiin asiakastilanteisiin. Arvoisa puhemies! Tähän esitykseen liittyy myös pari erityistä huolta, joita tulevassa valiokuntakäsittelyssä on hyvä tarkastella. Kaikilla suomalaisilla ei ole samanlaisia valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja, osa kansalaisista tarvitsee edelleen mahdollisuuden asioida ihmisen kanssa. Siksi pidän erittäin tärkeänä, että tässä esityksessä säilytetään vaatimus siitä, että asiakkaalla on aina oltava mahdollisuus saada neuvontaa myös ihmiseltä. Tämä on yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja hyvän hallinnon kysymys. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen huoli liittyy turvallisuuteen ja oikeusturvaan. Tekoäly voi olla erinomainen apuväline, mutta se voi myös erehtyä. Esityksessäkin todetaan, että tekoäly voi tuottaa virheellistä tietoa sekä syrjiviä vinoumia, joita voi olla vaikea havaita. Mutta kun puhutaan viranomaistoiminnasta, tällaisiin virheisiin ei ole varaa. Yksikin virhe voi johtaa siihen, että ihminen saa väärää neuvontaa etuudesta, verotuksesta, luvista tai palveluista. Siksi on perusteltua, että viranomaiselle asetetaan myös velvollisuus arvioida automaattisen neuvonnan vaikutuksia oikeusturvaan, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä seurata järjestelmien toimintaa myös käyttöönoton jälkeen. Arvoisa puhemies! Suomi ei saa jäädä teknologian kehityksessä jälkeen, mutta emme myöskään saa rakentaa järjestelmää, jossa yksin tehokkuus menee ihmisen edelle. Parhaimmillaan tekoäly täydentää virkamiestä, huonoimmillaan se korvaa kohtaamisen tilanteessa, jossa ihminen juuri sitä tarvitsisi. Siksi digitalisaatiota on edistettävä kahdella periaatteella: palvelujen on oltava saavutettavia myös heille, jotka eivät käytä digitaalisia välineitä sujuvasti, ja tekoälyä hyödyntävien järjestelmien on oltava turvallisia, valvottuja ja ihmisen kontrollissa. Vain näin voidaan vahvistaa sekä julkisen hallinnon tehokkuutta että kansalaisten luottamusta siihen. Tässä esityksessä nämä huolet otetaan varmasti huomioon perusteellisesti. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla maa, jonne kansainväliset opiskelijat, tutkijat ja alansa huippuosaajat haluavat tulla töihin. Tarvitsemme osaamista, uusia näkökulmia ja kansainvälisiä verkostoja, mutta samalla meidän on voitava luottaa siihen, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on aidosti opiskelua varten ja että maahan tulevilla on realistiset edellytykset pärjätä Suomessa. Tämä hallituksen esitys lähtee juuri tästä perusajatuksesta: Suomeen saa tulla töihin ja opiskelemaan, mutta ilmaisia tukia ei meillä ole. Arvoisa puhemies! Viranomaiset ovat viime vuosina havainneet kasvavassa määrin tilanteita, joissa opiskelijoiden toimeentulo ei ole ollut riittävästi turvattu. Opiskelijoiden käsitykset työnsaannista Suomessa ovat olleet epärealistisia, tai opiskelijan oleskelulupaa on käytetty tarkoituksiin, jotka eivät liity varsinaiseen opiskeluun. Myös puutteellinen kielitaito on vaikuttanut opintojen suorittamiseen. Nyt näihin viime vuosina kasvussa olleisiin ongelmiin vastataan kohtuullisilla ja perustelluilla keinoilla. Ensinnäkin opiskelijan perheenjäsenet voisivat jatkossa hakea opiskelulupaa vasta sen jälkeen, kun opiskelija on ollut Suomessa vuoden ajan. Tarkoituksena ei ole estää perheenyhdistämistä vaan varmistaa, että opiskelija ehtii muodostaa realistisen käsityksen Suomen kustannustasosta, asumisesta ja toimeentulomahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Toiseksi, opiskelijan opiskelulupaan liittyvää toimeentulon vaatimusta selkeytetään. Tämä on tärkeää sekä viranomaisille että hakijoille. Kenenkään etu ei ole, että Suomeen tullaan epärealististen odotusten varassa ja huomataan vasta täällä, etteivät rahat riitä asumiseen, opiskeluun ja elämiseen. Kolmanneksi, opiskelijalla tulee jatkossa olla opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tämäkin on ennen kaikkea opiskelijan etu. Jos opiskelija ei kykene seuraamaan opetusta tai suorittamaan opintojaan, hän on vaarassa ajautua vaikeuksiin hyvin nopeasti. Oleskeluluvan tarkoituksen tulee vastata todellisuutta. Vain siten vahvistetaan myös kansallista turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäistä niitä ilmiöitä, jotka heikentävät koko opiskeluperusteisen maahanmuuton hyväksyttävyyttä. Siksi tämä ei ole epäluottamuksen osoittamista yhdellekään kansainväliselle opiskelijalle. Tämä tehdään heidän parhaakseen. Suomen pitää olla avoin osaamiselle mutta ei sinisilmäinen väärinkäytöksille. Siksi opiskeluperusteisen maahanmuuton on oltava yhtä aikaa vetovoimaista, hallittua ja vastuullista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki sellaisesta norminpurusta, jossa byrokratia vähenee, kuntien työ kevenee ja samalla ihmisten arki paranee. Samalla se myös vahvistaa kokonaisturvallisuutta käytännön tasolla. Kun turhaa byrokratiaa puretaan tämän esityksen tavoin, väestön terveys paranee, viranomaisten resursseja vapautuu olennaisiin tehtäviin ja asumisen turvallisuus vahvistuu. Nämä eivät ole pieniä seikkoja vaan iso osa arjen turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tupakointikiellon saaminen taloyhtiöön voi kestää kuukausia ja vielä vaatii kunnan päätöksen. Esityksessä päätösvaltaa siirretään sinne, missä asia käytännössä kuuluu ratkaista. Se siis siirretään asuntoyhteisöille itselleen. Kuntaa ei enää tarvita välikädeksi tilanteessa, jossa taloyhtiö haluaa suojata asukkaitaan naapureista kulkeutuvalta tupakansavulta. Kyse ei ole vain asumisviihtyvyydestä. Tämä asia koskettaa syvästi terveyttä, turvallisuutta ja oikeasuhtaista hallintoa. Tupakansavu on terveyshaitta, ja kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat lapset, ikääntyneet ja liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka eivät voi itse vaikuttaa siihen, mitä omassa kodissaan hengittävät. Siksi on oikein, että päätöksenteko on nopeaa ja lähellä heitä, joille se kuuluu. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä toisestakin syystä, nimittäin samalla vapautamme kuntien resursseja. Vuonna 2025 kunnissa käytettiin asuntoyhteisöjen tupakointikieltoasioihin lähes kuusi- ja puolituhatta työtuntia. Ne tunnit voidaan jatkossa käyttää muihin tehtäviin, jotta kuntalaisten arki on yhä parempaa ja turvallisempaa. Tämä esitys on konkreettinen, toteuttaa tavoitteitamme purkaa tarpeettomia normeja, vahvistaa paikallista päätöksentekoa ja sujuvoittaa ihmisten arkea. Kaikkea ei tarvitse ratkaista viranomaispäätöksillä, jos yhteisöt pystyvät tekemään päätökset itse. Siksi pidän tätä esitystä kannatettavana ja erinomaisena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus, maatalouden kannattavuus ja maaseudun elinvoima ovat aivan liian tärkeitä asioita puoluepoliittiseksi syysnäytelmäksi. Nämä eivät ole asioita, joista yksin Suomen Keskusta huolehtii tässä maassa. Väite siitä, että hallitus olisi jättänyt suomalaisen maatalouden yksin, ei ole totta. Vaikeasta julkisen talouden tilanteesta huolimatta olemme tehneet tietoisia valintoja suomalaisen ruuantuotannon puolesta. Se on omavaraisuus-, huoltovarmuus- ja kokonaisturvallisuuskysymys. Maataloudesta ei ole leikattu, sopeutettu samaan tapaan kuin monilta muilta hallinnonaloilta, vaan rahoitusta on osin vahvistettu ja huoltovarmuutta tukeviin toimiin on panostettu. Arvoisa puhemies! Hallitus on juuri päättänyt noin 116 miljoonan euron kokonaisuudesta maatalouden tukemiseksi. EU:n kriisirahoitus kohdennetaan täysimääräisesti ruuantuotantoon. Tukimaksuja aikaistetaan ja rahaa suunnataan sinne, missä sitä eniten tarvitaan ja paine on suurin. Samalla energiaveron palautuksia on nostettu EU:n sallimaan enimmäistasoon ja maatalouden kustannuspaineita on lievennetty käytettävissä olevin keinoin. Oppositiosta käsin on helppo vaatia uusia satojen miljoonien eurojen tukipaketteja, mutta se ei vielä kerro vastuunkannosta. Vaikeampaa on kertoa, mistä rahat otetaan. Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohta on selvä: maatalouden kannattavuuden on pitkällä aikavälillä perustuttava siihen, että tuotteista saatava hinta ja toimiva tukijärjestelmä yhdessä mahdollistavat yrittäjyyden, investoinnit ja tilojen kehittämisen. Kannattavuus ei voi perustua jatkuvasti kasvavaan velanottoon. Siksi olemme keskittyneet uudistamaan elintarvikemarkkinalainsäädäntöä, mikä vahvistaa alkutuottajien asemaa, parantaa elintarvikemarkkinavaltuutetun toimintaedellytyksiä ja puuttuu epäreiluihin käytäntöihin ruokaketjussa. Hallituksen tavoitteena on nimenomaan vahvistaa tuottajan neuvotteluasemaa suhteessa vahvoihin markkinatoimijoihin. Tätä linjaa on oppositio vastustanut. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vielä ratkaissut aivan kaikkea. [Anne Kalmari: Ei aivan!] Ne rakenteelliset ongelmat, joista tänään puhumme, eivät ole syntyneet vain kolmen viime vuoden aikana. Suomen EU-jäsenyyden aikana Suomen Keskusta on pitänyt maa- ja metsätalousministerin salkkua enemmän kuin mikään muu puolue. Tässä ovat nyt näytöt, joiden perään kysytään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] — Siellä muuten vasemmassa alareunassa on se nappi, josta voi painaa ja pyytää niitä puheenvuoroja. — Emme myöskään lupaa suomalaisille uutta lisävelkaa ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen. Päinvastoin olemme vahvistaneet investointien rahoitusta, mahdollistaneet Finnveran aiempaa vahvemman roolin maataloudessa, helpottaneet nuorten viljelijöiden alalle pääsyä, parantaneet biokaasuinvestointien edellytyksiä ja puolustaneet maatalouden EU-rahoitusta tulevissa neuvotteluissa. Olemme keskittyneet politiikkaan, joka on vakaata ja ennustettavaa ja turvaa suomalaisen ruokatuotannon, huoltovarmuuden ja maaseutujen elinvoiman. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei ole vielä ratkaissut aivan kaikkea. Ne rakenteelliset ongelmat, joista tänään puhumme, eivät ole syntyneet vain kolmen viime vuoden aikana. Suomen EU-jäsenyyden aikana Suomen Keskusta on pitänyt maa- ja metsätalousministerin salkkua enemmän kuin mikään muu puolue. Tässä nyt näytöt, joiden perään kysytään. Emme myöskään lupaa suomalaisille lisää uutta velkaa ratkaisuna vaikeaan tilanteeseen. Päinvastoin olemme vahvistaneet investointien rahoitusta, mahdollistaneet Finnveran aiempaa vahvemman roolin maataloudessa, helpottaneet nuorten viljelijöiden alalle pääsyä, parantaneet biokaasuinvestointien edellytyksiä [Anne Kalmari: Vaikeuttaneet, todella paljon vaikeuttaneet!] ja puolustaneet maataloutta EU-rahoitusten tulevissa neuvotteluissa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö, kollegat! Hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta sisältää kolme ajankohtaista muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat kotitalousvähennyksen roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Se on hyvin tärkeä asia. Samalla se parantaa kuluttajien ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut ja on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arjen turvallisuus syntyy myös taloudellisesta vakaudesta. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia, sillä se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Näitä me Suomessa tarvitsemme nyt, kun talous on alkanut kasvaa. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee pian jo käyttöön. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö täydentää esitystä. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja se on meidän tärkein tehtävämme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on turvallisuus. Sillä ehdotetaan uudistettavaksi lähes 30 vuotta vanhaa alusturvallisuuden valvontaa koskevaa sääntelyä vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä sekä toimeenpannaan EU-päivitetyt lippuvaltio- ja satamavaltiotarkastuksia koskevat velvoitteet. Tavoitteena on varmistaa, että Suomen lipun alla liikennöivät alukset sekä Suomen satamiin saapuvat ulkomaiset alukset täyttävät turvallisuus- ja ympäristövaatimukset sekä miehistön työolosuhteita koskevat vaatimukset. Tämä on oikein ja tarpeellista. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kokonaisturvallisuutemme kannalta merkittävä. Jatkossa alusten kuntoa valvottaisiin järjestelmällisemmin ja viranomaisilla olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet havaita puutteita jo ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin, henkilövahinkoihin tai ympäristötuhoihin. Jatkossa tarkastuksia voitaisiin kohdentaa riskiperusteisesti sinne, missä turvallisuusuhat ovat suurimmat, koska tällä esityksellä lakiin lisättäisiin mahdollisuus tehdä alusturvallisuustarkastuksia esimerkiksi onnettomuuden, vaaratilanteiden tai muun perustellun syyn vuoksi. Juuri siksi tämä esitys vahvistaa Suomen meriturvallisuutta. Se parantaa viranomaisten kykyä reagoida nopeasti tilanteisiin, joissa turvallisuus tai ympäristö on vaarassa. Se lisää mahdollisuuksia puuttua turvallisuusriskeihin jo ennen kuin pahin tapahtuu. Tämä on järkevää ennakointia ja tehokasta viranomaistoimintaa. Arvoisa puhemies! Merenkulku on Suomelle elintärkeää. Valtaosa viennistämme ja tuonnistamme kulkee meriteitse. Siksi turvallinen ja saavutettava meriliikenne ei ole vain liikennepolitiikkaa, vaan se koskettaa myös huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Tämä laki on hyvä alku sille, että meriyhteytemme ja Itämeren vakaus otetaan vakavasti. Samalla se kuitenkin kannustaa meitä myös selvittämään kaikki muutkin merenkulun turvallisuutta vahvistavat toimenpiteet. Esimerkiksi jäänmurtajien saavutettavuutta meidän tulisi viimein arvioida tämän saman tilannekuvan pohjalta. Jäänmurtajat tulisi turvallisuussyistä hajauttaa pohjoisen satamiin pian. Kysynkin ministeri Ranteelta: miten tämä hajauttamisasia etenee? Hyvä ja vahva turvallisuuskulttuuri syntyy siitä, että turvallisuuden kokonaiskuvaa arvioidaan, sääntöjä päivitetään sekä valvontaan ja mahdollisiin laiminlyönteihin puututaan ajoissa. Sen takia kokonaisuutena katsottuna tämä esitys vahvistaa meriturvallisuutta, ehkäisee ympäristövahinkoja, tukee huoltovarmuutta ja parantaa Suomen kykyä valvoa omaa laivastoaan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Siksi se on ajankohtainen ja tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme ei ole enää sellainen kuin mihin olimme viime sotien jälkeen tottuneet. Perinteisten turvallisuusuhkien rinnalle ovat nousseet hybridivaikuttaminen, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat häiriöt, miehittämättömien järjestelmien käyttö sekä rajat ylittävät turvallisuusuhat. Nyt tämän esityksen tavoitteena on päivittää Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia vastaamaan näitä muuttuneita turvallisuusympäristöjä. On ehdottoman tärkeää, että viranomaisillamme on mahdollisuus toimia tehokkaasti myös nykyisessä toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvin valmisteltu, monipuolinen ja ajankohtainen. Ensinnäkin viime vuosina olemme nähneet Itämerellä useita tapauksia, joissa merenalaiset kaapelit ovat vaurioituneet. Kaasuputket, sähköyhteydet ja tietoliikennekaapelit ovat osa yhteiskuntamme elintärkeitä toimintoja. Jos niitä vahingoitetaan, vaikutukset voivat ulottua energiaturvallisuuteen, tietoliikenteeseen, huoltovarmuuteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Siksi on perusteltua, että Rajavartiolaitokselle annetaan tämän osalta selkeä valvontatehtävä ja mahdollisuus estää tai keskeyttää merenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva vahingoittaminen. Toisena tämä esitys vahvistaa turvallisuutta maamme sisärajoilla. Kun Rajavartiolaitokselle annetaan paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknistä ja radioteknistä valvontaa sekä muodostaa ajantasaista tilannekuvaa sisärajojen tapahtumista ilman, että sisärajavalvontaa tarvitsee välttämättä palauttaa, on helpompi havaita poikkeamat, turvallisuusuhat ja tänä päivänä yleistyneet miehittämättömät kulkuneuvot ajoissa sekä reagoida niihin nopeasti. Kolmantena haluan korostaa, että turvallisuuden näkökulmasta tärkeää on myös Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien yhteistyön vahvistaminen. Siksi esitys sujuvoittaa virka-avun antamista ja selkeyttää rajajoukkojen asemaa tilanteissa, joissa niitä voidaan liittää Puolustusvoimiin. Suomen kokonaisturvallisuus perustuu viranomaisten saumattomaan yhteistyöhön, ja lainsäädännön on tuettava tätä yhteistyötä myös muuttuvissa olosuhteissa. Arvoisa puhemies! Uusia toimintavaltuuksia Rajavartiolaitokselle ehdotetaan tilanteessa, jossa turvallisuusympäristö on vahvasti muuttunut. Siitä huolimatta samalla oikeusturvasta, yksityisyydensuojasta ja suhteellisuusperiaatteesta pidetään kiinni. Turvallinen yhteiskunta on myös oikeusvaltio, joka huolehtii lakiensa perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista. Kokonaisuutena arvioiden tämä esitys vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta ja viranomaisten toimintakykyä. Se auttaa suojelemaan kriittistä infrastruktuuria, parantaa tilannekuvaa sisärajoilla ja merialueilla sekä antaa Rajavartiolaitokselle paremmat mahdollisuudet vastata tämän päivän ja huomisen turvallisuushaasteisiin. Siksi tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen ytimessä on yksinkertainen ajatus siitä, että Suomeen kotoudutaan ennen kaikkea työn, kielen ja yhteiskuntaan osallistumisen kautta. Tämä työn ja kotoutumisen linja on vastuullinen linja. Se tarkoittaa sitä, että Suomeen hiljattain muuttanut saa apua, mutta hänellä on kannustin kotoutua osaksi yhteiskuntaamme. Tämän nyt käsittelyssämme olevan uuden kotouttamistuen taso olisi hieman nykyistä yleistukea matalampi, mutta sitä saava henkilö voisi siirtyä normaalin yleistuen piiriin joko työssäoloehdon täyttämällä, kolmen vuoden asumisella tai osoittamalla riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. Tämä on todellakin työn ja kotoutumisen linja. Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä esityksessä ei ole kyse vain etuusjärjestelmän muuttamisesta. Kyse on kotoutumispolitiikan suunnanmuutoksesta, jota Suomen talous ja turvallisuus edellyttävät. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa ajatusta siitä, että yhteiskunnan tarjoama tuki kulkee käsi kädessä omien ponnistelujen kanssa. Kannustin on rakennettu erityisesti kielen oppimiseen, koska tutkimustieto osoittaa hyvin selvästi, että kielitaito on yksi tärkeimmistä työmarkkinoille pääsyä selittävistä tekijöistä. Mitä parempi kotimaisen kielen taito on, sitä paremmat mahdollisuudet henkilöllä on työllistyä, kouluttautua ja toimia täysipainoisesti suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Kaikesta edellä mainitsemastani riippumatta pidän erittäin tärkeänä sitä, että tämä esitys ei jätä vastuuta yksin maahanmuuttaneelle. Samaan aikaan, kun järjestelmään luodaan yksilöille kannustin kotoutua kulttuuriimme ja yhteiskuntaamme, kunnille ja työvoimaviranomaisille asetetaan velvollisuus huolehtia siitä, että kotoutumistuen piiriin kuuluva työnhakija pääsee palveluun viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Tämä niin sanottu takuuaika merkitsee sitä, että yhteiskunta ei voi vaatia kotoutumista, työllistymistä tarjoamatta samalla mahdollisuutta oppia kieltä, hankkia osaamista ja päästä työelämää kohti vieviin palveluihin. Tämä on järkilinja. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen keskeinen viesti on, että suomalainen sosiaaliturva antaa turvaa, mutta samalla sen tulee kannustaa oppimaan kieltä, osallistumaan yhteiskuntaan ja rakentamaan omaa tulevaisuutta työn kautta. Suomeen saa tulla, mutta tänne on tultava kotoutumaan ja tekemään töitä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt ihan tähän alkuun, että olen allekirjoittanut tämän erinomaisen ja tärkeän aloitteen. Tämä lakialoite käsittelee yhtä politiikan vaikeimmista mutta tärkeimmistä kysymyksistä: miten varmistamme, että päätöksemme eivät ole hyviä ainoastaan seuraavaan budjettiriiheen tai seuraaviin vaaleihin asti vaan ovat sitä myös seuraaville sukupolville. Aloitteen lähtökohta on yksinkertainen: julkinen päätöksenteko on usein väistämättä lyhytjänteistä. Hallitukset vaihtuvat, vaalikaudet päättyvät ja poliittinen keskustelu keskittyy helposti tämän päivän ongelmiin. Samalla monet Suomen suurimmista haasteista eivät kuitenkaan ratkea vuodessa tai edes yhdessä vaalikaudessa. Väestön ikääntyminen, julkisen talouden kestävyys, osaaminen, syntyvyys, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja turvallisuus ovat kaikki kysymyksiä, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Siksi myös politiikan on pystyttävä parempaan. Arvoisa puhemies! Aloitteessa ehdotetaan niin sanottua sukupolvivastuulakia, jonka tarkoituksena olisi velvoittaa valtioneuvostoa arvioimaan päätösten vaikutuksia pitkällä ja erittäin pitkällä aikavälillä sekä huomioimaan nykyistä järjestelmällisemmin sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden. Tämä tavoite on kannatettava, sillä hyvässä päätöksenteossa pitäisi aina kysyä myös, millaisen Suomen jätämme lapsillemme ja lastemme lapsille. Huoli nuorten tulevaisuususkosta on todellinen ja yhteinen. Viimeisimmän nuorisobarometrin tulokset kertovat siitä, että yhä useampi nuori suhtautuu tulevaisuuteen aiempaa epävarmemmin tai pessimistisemmin. Siksi poliittisen järjestelmän on pystyttävä osoittamaan, että se kykenee tekemään pitkäjänteisiä ratkaisuja, ei ainoastaan reagoimaan akuutteihin kriiseihin. Arvoisa puhemies! Meillä on vastuu paitsi nykyisille suomalaisille myös tuleville sukupolville. Julkinen velka, ympäristön tila, koulutuksen taso, tutkimuksen ja innovaatioiden edellytykset sekä yhteiskunnan turvallisuus eivät ole vain tämän päivän kysymyksiä. Ne ovat myös tulevien sukupolvien oikeuksia ja mahdollisuuksia. Siksi pidän arvokkaana, että me myös täällä eduskunnassa pohdimme, miten pitkäjänteisyyden, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä tulevaisuusvaikutukset voi nykyistä paremmin juurruttaa osaksi kaikkea päätöksentekoa. Tulevaisuutta ei voi ennustaa varmasti, mutta tulevaisuutta varten voi ja pitää valmistautua ja varautua. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän aloitteentekijöitä ja allekirjoittaneita — kiitos. Turvetta ei olla kieltämässä. Tunnistamme sen käyttömahdollisuuden tärkeyden kuivikkeena ja uusiutuvana polttoaineena poikkeus- ja kriisitilanteissa. Sen sijaan kansalaisaloitteen vaatimus turpeen luokittelemisesta uusiutuvaksi energiaksi ei ole yhtä mutkaton asia. Kansainvälisessä päästölaskennassa turve ei ole uusiutuva polttoaine samalla tavalla kuin puubiomassa. Turve kyllä muodostuu luonnossa, turve on uusiutuvaa, se on tosiasia, mutta sen hitaan uusiutumisen vuoksi sitä käsitellään kansainvälisessä päästölaskennassa käytännössä samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita. Tämä ei ole Suomen käsissä yksin päätettävissä oleva asia vaan perustuu kansainvälisiin laskentasääntöihin ja Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään. Päästökauppa perustuu EU-lainsäädäntöön, ja sitäkin meidän pitää noudattaa, eikä Suomi voi kansallisesti irrottautua järjestelmästä yhtä polttoainetta järjestämällä omalla päätöksellään. Arvoisa puhemies! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö turpeella olisi paikallisesti monilla alueilla suuri merkitys. Siksi pidän tätä kansalaisaloitetta tärkeänä. Se edellyttää meitä selvittämään kaikki mahdollisuutemme kotimaisen energian omavaraisuudessa, huoltovarmuudessa ja kokonaisturvallisuudessa strategisen turpeen osalta. Suomen etu ei ole ideologinen vastakkainasettelu turpeen puolesta tai sitä vastaan. Suomen etu on toimiva energiajärjestelmä, kohtuullinen sähkönhinta, vahva huoltovarmuus ja realistinen ilmastopolitiikka. Näillä perusteilla pidän kansalaisaloitteen huoltovarmuushuolia perusteltuina, ja kannatan aloitteen perusteellista ja huolellista käsittelyä valiokunnassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Vestmania tästä todella ajankohtaisesta aloitteesta. Suomi tarvitsee investointeja. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja, kasvua sekä puhtaan siirtymän hankkeita, jotka vahvistavat Suomen asemaa teknologian ja datatalouden edelläkävijänä. Juuri siksi on erittäin myönteistä, että tällä viikolla Google ilmoitti mittavasta investointiohjelmasta Suomeen. Tämä investointi kohdistuu datakeskus- ja infrastruktuurihankkeisiin muun muassa Haminaan, Kajaaniin, Muhokseen ja Vaalaan. Kyseessä on yhtiön historian suurin yksittäinen investointi Euroopassa, ja sen arvioidaan tukevan rakennusvaiheen aikana yli 37 000 työpaikkaa sekä tuovan miljardeja euroja lisäystä Suomen kansantalouteen. Arvoisa puhemies! Juuri tämän vuoksi nyt käsiteltävänä oleva lakialoite on erityisen merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissaan, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoa sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinnille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat, mutta kasvavat tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen ”Turve määriteltävä uusiutuvaksi ja poistettava päästökaupan piiristä — Huoltovarmuus ja edullinen kotimainen energia turvattava” lähtökohta on ymmärrettävä ja tärkeä. Turve on uusiutuvaa energiaa. Viime vuosien kriisit ovat muistuttaneet siitä, että energiapolitiikka ei ole vain ilmasto- ja elinkeinopolitiikkaa, kyse on myös turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Suomessa on kyettävä varmistamaan, että lämpöä ja sähköä on saatavilla myös vaikeissa olosuhteissa, poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Tästä näkökulmasta on perusteltua tunnistaa turpeen roolit osana Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Kuivikkeena ja kasvuturpeena turve on korvaamaton. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä erottaa kaksi asiaa toisistaan: ensinnäkin kysymys on huoltovarmuudesta, toiseksi kysymys on turpeen luokittelusta uusiutuvaksi energiaksi ja sen poistamisesta päästökaupan piiristä. Huoltovarmuuden osalta hallitus on jo tehnyt merkittäviä ratkaisuja. Olemme esimerkiksi päättäneet jatkaa polttoturpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 asti ja huolehtia sen rahoituksesta. Olemme linjanneet talvienergiatuesta, jonka tavoitteena on ylläpitää sellaista tuotantokapasiteettia, joka kykenee käyttämään biopolttoaineita ja myös turvetta huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tilanteissa. Tämä on vastuullista politiikkaa. Turvetta ei olla kieltämässä. Tunnistamme sen käyttömahdollisuuden ja tärkeyden poikkeus- ja kriisitilanteissa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetusta koskeva uudistus on paljon enemmän kuin koulutuspoliittinen tai kulttuuripoliittinen hanke. Kyse on siitä, millaisia valmiuksia annamme lapsille ja nuorille kasvaa aktiivisiksi, luoviksi ja yhteisöllisiksi kansalaisiksi. Tällä hallituksen esityksellä uudistetaan lähes 30 vuotta vanhaa järjestelmää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Kaksi nykyistä oppimäärää yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi oppimääräksi. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan, hallintoa kevennetään, oppilaitosten yhteistyötä vahvistetaan ja alle 18-vuotiaille annetaan etusija oppilaaksi otossa tilanteissa, joissa paikkoja on vähemmän kuin hakijoita. Lisäksi taiteen alojen välistä yhdenvertaisuutta vahvistetaan ja opetuksen alueellista saatavuutta pyritään parantamaan. Nämä tavoitteet ovat oikeansuuntaisia. Arvoisa puhemies! Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. Tämän esityksen perusteluissa todetaan, että taiteen perusopetus vahvistaa lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, sosiaalista pääomaa, luottamusta sekä henkistä kriisinkestävyyttä. Nämä eivät ole vain kasvatuksellisia tavoitteita, vaan myös turvallisuustekijöitä. Yhteiskunta kestää kriisejä paremmin silloin, kun ihmisillä on näitä taitoja ja tunne yhteisöön kuulumisesta. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että uudistuksella pyritään parantamaan opetuksen saavutettavuutta eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat, väestönkehitys ja alueelliset erot eivät saa estää lapsia ja nuoria osallistumasta taiteen perusopetukseen. Jokaisella lapsella pitäisi olla asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus löytää oma tapansa ilmaista itseään ja kehittää osaamistaan sekä kokea kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä uudistus vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana suomalaista koulutusjärjestelmää, mutta samalla se vahvistaa myös jotain vielä suurempaa. Se koskettaa syvästi yhteiskuntamme henkistä kestävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tulevaisuudenuskoa. Juuri niitä me tänä päivänä erityisesti tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Talvitietä tämän tärkeän asian edistämisestä ja erinomaisesta esittelystä. Taiteen perusopetuksesta puhuttaessa puhutaan usein harrastamisesta — taide on tietysti monelle paljon enemmän kuin pelkkä harrastus —, kulttuurista ja luovuudesta. Ne ovatkin tärkeitä asioita, mutta tämän esityksen yhteydessä on syytä puhua myös kokonaisturvallisuudesta, koska tämäkään asia ei ole irrallinen maamme turvallisuudesta. Kokonaisturvallisuus perustuu yhteiskuntaan, jossa ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteisöihin, kykenevät yhteistyöhön, luottavat toisiinsa ja löytävät rakentavia tapoja käsitellä muutoksia, epävarmuutta ja kriisejä. Juuri tässä taidekasvatuksella on merkittävä rooli. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys vankeuslain muuttamisesta on tarpeellinen ja ajankohtainen uudistus. Vankiloiden on oltava turvallisia paikkoja niin henkilökunnalle kuin vangeillekin. On meidän vastuumme huolehtia siitä, että rangaistusten täytäntöönpano toimii luotettavasti myös poikkeuksellisissa tilanteissa ja oloissa. Koronapandemia osoitti, että nykyinen lainsäädäntö ei kaikilta osin anna Rikosseuraamuslaitokselle riittäviä ja selkeitä toimivaltuuksia toimia vakavissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa. Nyt tällä esityksellä tähän puutteeseen vastataan. Sen myötä Rikosseuraamuslaitokselle säädetään selkeä toimivalta rajoittaa esimerkiksi toimintoja, tapaamisia ja poistumislupia silloin, kun yhteiskunnan turvallisuus tai vankiloiden toiminta sitä vakavasti edellyttää. Samalla sääntelyyn rakennetaan välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet, jotta rajoituksia ei olisi enempää kuin tilanteen hoitaminen vaatii. Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä kokonaisuus liittyy vankilaturvallisuuden vahvistamiseen. Järjestäytyneen rikollisuuden vaikutus vankiloissa on todellinen haaste ja ongelma, eikä rikollisen toiminnan johtaminen vankilan sisältä käsin voi olla hyväksyttävää. Esityksessä selkeytetään tehostetun valvonnan osastoja koskevaa sääntelyä sekä yhtenäistetään Rikosseuraamuslaitoksen valvontavaltuuksia. Tavoitteena on, että henkilökunta pystyy puuttumaan turvallisuutta vaarantavaan toimintaan nykyistä tehokkaammin ja oikeudellisesti selkeämmin. Samalla on tärkeää todeta, että turvallisuuden lisääminen ja oikeusturvan vahvistaminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita, päinvastoin. Kun toimivaltuudet ovat nykyistä selkeämmät, myös päätöksenteko yhdenmukaistuu ja vangin oikeusturva paranee. Arvoisa puhemies! Tärkeää on erityisesti se, kuinka tässä esityksessä huomioidaan vankien kuntoutuminen ja rikoksettomaan elämään palaaminen. Vankien mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen ja ulkopuolisiin laitoksiin ja sijoituksiin vahvistetaan, ja alaikäisten vankien osalta halutaan mahdollistaa nykyistä paremmin sijoittaminen lastensuojelulaitoksiin silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Kokonaisuutena arvioiden tämä esitys parantaa vankiturvallisuutta ja vankilaturvallisuutta, vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, torjuu vankeusaikaista rikollisuutta ja samalla selkeyttää lainsäädäntöä sekä parantaa oikeusturvaa. Se on siis juuri sitä, mitä lainsäädännöltä tarvitsemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina perusteellisesti. Rajaturvallisuus, sisäinen turvallisuus ja vakavan rikollisuuden torjunta eivät ole enää toisistaan irrallisia kysymyksiä, vaan ne kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Perinteisten uhkien rinnalle ovat nousseet hybridivaikuttaminen, kansainväliset rikollisverkostot sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan ammattimainen järjestäminen. Juuri tähän muuttuneeseen toimintaympäristöön tämä hallituksen esitys pyrkii vastaamaan ja vastaa. Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on laittoman maahantulon järjestämisessä, ihmiskaupassa ja niihin liittyvissä järjestäytyneessä rikollisuudessa ja sen estämisessä. Nämä eivät ole yksittäisiä rikoksia vaan usein osa kansainvälisten verkostojen toimintaa, jossa ihmisistä tehdään kauppatavaraa ja rikollisuuden tuotot liikkuvat yli valtiorajojen. Siksi on myös tärkeää, että rikostorjunnassa korostuu ennakointi. Tämän esityksen keskeinen ajatus on mahdollistaa tiedonhankinta aikaisemmassa vaiheessa, siis silloin, kun vakavan rikoksen uhasta on olemassa näyttöä mutta ei ole vielä yksilöityä rikosta, jonka perusteella nykyiset toimivaltuudet voitaisiin ottaa käyttöön. On selvää, että meidän on kyettävä tunnistamaan uhka ennen kuin ihmiskaupan uhri joutuu hyväksikäytön kohteeksi. Meidän on kyettävä tunnistamaan rikollinen verkosto ennen kuin laittoman maahantulon järjestäminen laajenee, ja meidän on kyettävä toimimaan ennen kuin uhka konkretisoituu vakavaksi vahingoksi yksilölle tai yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Suomi ei saa olla sinisilmäinen. Laittoman maahantulon järjestäminen, ihmiskauppa ja kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ovat ilmiöitä, jotka muuttuvat nopeasti, hyödyntävät teknologiaa tehokkaasti ja toimivat yli valtakunnanrajojen. Viranomaisten on kyettävä vastaamaan tähän kehitykseen. Siksi myös rikollisuuden torjunnan on siirryttävä yhä enemmän uhkaa koskevan tiedon hankintaan, analysointiin ja hyödyntämiseen. Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallinen arki ja taata heille turvallinen kotimaa. Siksi vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen on pystyttävä puuttumaan nykyistä aikaisemmin ja tehokkaammin. Nyt tämä esitys antaa Rajavartiolaitokselle paremmat mahdollisuudet tehdä juuri sitä työtä, jota kansalaisemme viranomaisilta odottavat: suojella maata, suojella ihmisiä ja torjua uhkia ennen kuin ne ehtivät toteutua. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Vihdoin tämä odotettu uudistus vaaratiedotteesta etenee eduskunnan käsittelyyn. Kiitän ministeri Rantasta erinomaisesta toiminnasta tässäkin asiassa. Turvallisuusympäristömme on pysyvästi muuttunut. Samalla myös kansalaisten odotukset viranomaisten kyvystä tavoittaa ihmiset vaaratilanteessa ovat muuttuneet. Kun lähes jokaisella on matkapuhelin mukanaan, on luonnollista, että vaaratiedotteet tavoittavat ihmiset sitä kautta. Tällä esityksellä vahvistamme merkittävästi Suomen väestön varoittamisjärjestelmää. Sen avulla varoitukset voidaan toimittaa nopeasti, tarkasti, rajatulle alueelle ja käytännössä kaikille alueella oleville päätelaitteille riippumatta operaattorista. Vaaratiedotteet tulevat siis vihdoin sinne, missä kansalaisetkin ovat. Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset ja muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta niitä laajennetaan nyt. Turvallisuuttamme ei tule rakentaa yhden järjestelmän varaan, vaan monikanavaisuus tekee varoitusjärjestelmästä toimintavarman myös häiriötilanteessa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä rakennetaan viranomaisille entistä parempia keinoja tavoittaa kansalaiset. Se on erittäin hyvä asia. Seuraava kehitysaskel voisi olla myös sen tarkastelu, miten kansalainen voisi entistä paremmin tavoittaa viranomaiset kaikissa vaaratilanteissa, myös silloin, kun puhuminen ei ole mahdollista tai hätäilmoituksen jättämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Kokonaisuutena tämä esitys kuitenkin vahvistaa turvallisuutta, parantaa viranomaisten toimintakykyä ja tuo Suomen vaaratiedottamisen vastaamaan tämän päivän teknologisia mahdollisuuksia. Turvallisuusjärjestelmien kehittäminen ei kuitenkaan saa päättyä tähän. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kyse on ennen kaikkea kansalaisten turvallisuudesta mutta myös yhteiskunnan kriisinkestävyydestä. Nopea tieto voi pelastaa ihmishenkiä esimerkiksi suuronnettomuuksissa, kemikaalivaaroissa, sään ääri-ilmiöissä tai poikkeusolojen tilanteissa. On perusteltua, että Suomi liittyy niiden eurooppalaisten maiden joukkoon, joissa vastaava teknologia on jo käytössä tai parhaillaan käyttöönotossa. Tämän esityksen vahvuus on myös siinä, ettei se korvaa nykyisiä järjestelmiä vaan täydentää niitä: radio, televisio, väestöhälyttimet, 112-sovellukset. Muut kanavat säilyvät edelleen käytössä, mutta nyt niitä laajennetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen valtion raja on meidän. Siksi sen turvallisuudesta huolehtiminen on meidän vastuulla. Suomessa on voitava elää turvassa, ja siksi rajaa ei tule avata ennen kuin Venäjän arvaamaton ja rikollinen toiminta Euroopassa päättyy. Tämän esityksen mukaan itärajamme väliaikaista sulkua jatkettaisiin vuoden 28 loppuun saakka. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Esityksen ydin on yksinkertainen: lain sisältöä ei muuteta, mutta sen voimassaoloa jatketaan, koska turvallisuusympäristö ei ole muuttunut olennaisesti parempaan suuntaan. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan laaja-alaisen vaikuttamisen uhka ja riski Suomen itärajalla on edelleen korkea. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän valtiollisilla toimijoilla ja rikollisverkostoilla on edelleen kyky käyttää välineellistettyä maahantunkeutumista vaikuttamisen keinona. Mitään sellaista muutosta ei ole tapahtunut, jonka perusteella voitaisiin todeta tämän uhan poistuneen. On tärkeää todeta, että laki on aidosti viimeinen keino. Sen käyttöönotto edellyttää korkeaa kynnystä, vieraan valtion vaikuttamista, vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai täysivaltaisuudelle sekä sitä, että muut keinot eivät riitä tilanteen hallintaan. Suomen itärajan on oltava meidän hallinnassamme. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on lopulta siitä, voimmeko itse päättää siitä, ketkä saapuvat maahamme ja millä perusteella. Tähän hallituksen vastaus on selvä. Suomen täysivaltaisuutta, kansallista turvallisuutta ja rajaturvallisuutta on pystyttävä suojelemaan myös sellaisissa tilanteissa, joihin normaali lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja. Juuri siksi tämän lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! On todettava, että rikosseuraamusala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Vartijoiden tarve kasvaa, mutta koulutus ei ole pysynyt mukana. Siksi on tärkeää, että alan tutkintoa voidaan jatkossa suorittaa myös työn ohessa. Se auttaa meitä saamaan lisää osaavia ihmisiä valvonta- ja ohjaustehtäviin, sellaisiin tehtäviin, joissa ei riitä pelkkä yleinen koulutus, vaan tarvitaan rikosseuraamusalan omaa erityistä osaamista. Tämä tuo joustavuutta arkeen. Lisäksi se tuo kaivattua selkeyttä siihen, miten palveluja voidaan hankkia esimerkiksi päihdekuntoutukseen ja vankien arkitaitojen vahvistamiseen. Tätä tehdään jo nyt, mutta lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin ajan tasalla. Jatkossa varmistetaan, että jokainen ulkopuolinen toimija toimii viranomaisten ohjauksessa, noudattaa salassapitoa ja tekee työnsä tavalla, joka tukee turvallista arkea vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole vain hallinnollinen uudistus, sen ydintä on turvallisuus. Kokonaisuudessa keskeistä on turvallisempi työympäristö henkilöstölle, turvallisempi arki vangeille ja loppujen lopuksi turvallisempi maa meille kaikille. Siksi pidän esityksen tavoitteita oikeina ja perusteltuina. Lakivaliokunnassa tämä esitys on nyt huolellisesti käsitelty ja siihen on tehty tarpeellisia muutoksia. On totta, että rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on nyt seurattava tiiviisti ja mahdollisiin ongelmiin on vielä puututtava viivytyksettä. Vain siten rakennamme vahvaa Rikosseuraamuslaitosta ja turvallisempaa arkea suomalaisten koteihin. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän salin tärkein tehtävä on varmistaa Suomen ja suomalaisten kansallinen turvallisuus. Se on meidän ykkösasia. Esityksen mukaan laaja-alaisen vaikuttamisen uhka ja riski Suomen itärajalla on edelleen korkea. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan Venäjän valtiollisilla toimijoilla ja rikollisverkostoilla on edelleen kyky käyttää välineellistettyä maahantunkeutumista vaikuttamisen keinona. Mitään sellaista muutosta ei ole tapahtunut, jonka perusteella voitaisiin todeta tämän uhan poistuneen. On tärkeää todeta, että laki on aidosti viimesijainen keino. Sen käyttöönotto edellyttää korkeaa kynnystä, vieraan valtion vaikuttamista, vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle tai täysivaltaisuudelle sekä sitä, että muut keinot eivät enää riitä tilanteen hallintaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta keskeinen kysymys on lopulta siitä, voimmeko itse päättää, keitä saapuu maahamme ja millä perusteella. Tähän hallituksen vastaus on selvä: Suomen täysivaltaisuutta, kansallista turvallisuutta ja rajaturvallisuutta on pystyttävä suojelemaan myös sellaisissa tilanteissa, joihin normaali lainsäädäntö ei anna riittäviä keinoja. Juuri siksi tämän lain voimassaolon jatkaminen on välttämätöntä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta on ennen kaikkea sääntelyn täsmennystä ja käytännön ongelmien korjaamista koskeva esitys. Esityksellä ei muuteta suomalaisen aselainsäädännön perusperiaatteita, vaan tavoitteena on tehdä lainsäädännöstä selkeämpää, sujuvampaa ja turvallisuuden näkökulmasta johdonmukaisempaa. Keskeisiä muutoksia ovat asealan elinkeinonharjoittajien ilmoitus- ja tiedostonpitovelvollisuuksien selkeyttäminen, pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjen aseiden sääntelyn keventäminen, lupien ja hyväksyntöjen peruuttamissäännösten yhdenmukaistaminen sekä Euroopan unionin asedirektiivin täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden korjaaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisuusnäkökulmasta tärkeää on, että esityksessä pidetään kiinni ampuma-aseiden jäljitettävyydestä ja valvottavuudesta. Hyvä lainsäädäntö on sekä vaikuttavaa että tarkoituksenmukaista. Meillä Suomessa on paljon historiallisia tykkejä, kranaatinheittimiä ja muita muistoesineitä, joiden väärinkäyttöriski on käytännössä erittäin vähäinen. Tämä laki on ollut odotettu, sillä emme saa unohtaa historiaamme sääntelyn alla. Tämä esitys selkeyttää ja vakauttaa hallitusti. Arvoisa puhemies! Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan reserviin. Satojentuhansien reserviläisten osaaminen, toimintakyky ja ampumataito ovat olennainen osa maamme puolustuskykyä. Reserviläisten aktiivinen harjoittelu ylläpitää niitä taitoja, joita kriisitilanteessa tarvitaan. Tämän vuoksi vastuullinen ampumaharrastus, ampumaurheilu ja reserviläistoiminta ovat tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Siksi tämä ampuma-aselain muutos selkeyttää myös aselupiin liittyvää sääntelyä. Suomalainen järjestelmä perustuu luottamukseen ja vastuullisuuteen. Valtaosa luvallisista aseen omistajista on metsästäjiä, urheiluampujia tai reserviläisiä, jotka noudattavat tarkasti lainsäädäntöä ja turvallisia toimintatapoja. Tätä toimintaa tulee voida tukea samalla, kun viranomaisilla säilyvät tehokkaat keinot puuttua väärinkäytöksiin. Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä, että hallitus tuo nyt käsiteltäväksi esityksen, jolla korjataan havaittuja epäkohtia, kevennetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja samalla vahvistetaan sääntelyn selkeyttä sekä turvallisuutta. On tärkeää, että aselainsäädäntö pysyy ajan tasalla oikeasuhtaisena ja tukee samalla sekä yleistä turvallisuutta että Suomen puolustusjärjestelmän perustana olevan reservin toimintakykyä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen ehkä tärkein viesti on se, että turvallisuus ei enää ole vain puolustus- tai ulkopolitiikkaa eikä sitä rakenneta yksin. Pohjoismaissa turvallisuutta tarkastellaan yhä vahvemmin kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, jossa puolustuksen rinnalla korostuvat huoltovarmuus, rakennettu ympäristö, terveysturvallisuus, varautuminen, kyberturvallisuus ja kansalaisten kriisinkestävyys. Näin kuuluukin olla. Arvoisa puhemies! Erityisen merkittävää on, että Pohjoismaat ovat alkaneet rakentaa turvallisuutta entistä tiiviimmän yhteistyön kautta. Kertomuksessa korostuvat Nordefco-yhteistyö, Nato-jäsenyyden tuomat mahdollisuudet sekä yhteinen varautuminen kriiseihin. Keskeisiä teemoja olivat sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, meriturvallisuus ja kyky torjua hybridi- ja kyberuhkia. Pohjoisen Suomen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että kertomuksessa nostetaan esiin arktinen alue, Pohjois-Atlantti ja Itämeri. Näiden alueiden turvallisuus ja logistiikka eivät ole vain alueellisia kysymyksiä vaan koko Euroopan turvallisuuden kannalta keskeisiä. Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa korostetaan myös sitä, että kokonaisturvallisuus rakentuu yhteiskunnan sisältä. Henkinen kriisinkestävyys, koulutus, kulttuuri, medialukutaito ja demokratian toimivuus ovat tärkeä osa turvallisuutta. Tämä on tärkeä viesti aikana, jolloin informaatiovaikuttaminen ja yhteiskunnan polarisoituminen ovat osa nykyaikaisia turvallisuusuhkia. Tästä myös Suomi on puhunut omalla puheenjohtajuuskaudellaan tänä vuonna. Tavoite yhteisestä pohjoismaisesta visiosta yhteisen kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta on merkittävä. Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat pieniä valtioita, mutta yhdessä ne muodostavat vahvan alueen, jonka turvallisuus perustuu luottamukseen, yhteistyöhön ja yhteisiin arvoihin. Juuri näitä vahvuuksia meidän on edelleen vahvistettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomusta tarkastellaan usein päästöjen, tavoitteiden ja ilmastopolitiikan näkökulmasta. Yhä enemmän sitä on kuitenkin syytä tarkastella myös turvallisuuden näkökulmasta. Ilmastonmuutos ei ole pelkästään ympäristökysymys, vaan se vaikuttaa huoltovarmuuteen, energiaturvallisuuteen, rakennetun ympäristömme kestävyyteen ja samalla koko yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Suomessa olemme jo nähneet, kuinka sääilmiöt, vaihtelevat talviolosuhteet, metsäpaloriskit ja tulvat aiheuttavat uusia haasteita niin viranomaisille, elinkeinoille kuin kansalaisille. Kun yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan kaikissa olosuhteissa, on ilmastonmuutokseen sopeutuminen myös varautumista tuleviin turvallisuusuhkiin ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva ilmastovuosikertomus osoittaa samalla, että päästöjen vähentäminen ja energiantuotannon uudistaminen eivät ole vain ilmastotekoja, ne ovat myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Mitä omavaraisempi Suomi on energian suhteen ja mitä monipuolisempi energiantuotantomme on, sitä vähemmän olemme alttiita ulkoisille häiriöille ja kansainvälisille kriiseille. Energiaturvallisuus, puhtaat kotimaiset energialähteet ja toimivat sähköverkot ovat nykyisin tärkeä osa kansallista turvallisuutta siinä, missä monet perinteisemmätkin turvallisuusratkaisut. Ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka eivät siis ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne tukevat toisiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että siirtymä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa toteutetaan tavalla, joka vahvistaa myös alueiden elinvoimaa, huoltovarmuutta ja kansalaisten luottamusta. Turvallinen yhteiskunta syntyy siitä, että ihmiset kokevat muutosten olevan hallittuja, oikeudenmukaisia ja ennakoitavia. Siksi ilmastovuosikertomuksen keskeinen viesti ei ole ainoastaan se, kuinka paljon päästöt ovat kehittyneet, vaan myös se, kuinka hyvin Suomi rakentaa kestävyyttä tulevaisuuden kriisejä vastaan. Ilmastotyö on parhaimmillaan samalla turvallisuustyötä, huoltovarmuustyötä ja varautumistyötä. Tätä kohti meidän on jatkossakin pyrittävä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen työ on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä turvatehtävistä. Sen on pidettävä huolta siitä, että rangaistukset pannaan täytäntöön lain ja tuomion mukaan, mutta myös siitä, että vankiloissa pysyy järjestys ja että henkilöstö voi tehdä työnsä turvallisin mielin. Tänä päivänä vankiloissa eletään tilanteessa, jossa väkeä, asiakkaita, on aiempaa enemmän ja tilat ovat monin paikoin täynnä. Kun vankiloissa on tiukkaa, turvallisuus korostuu kaikessa toiminnassa. Tässä esityksessä ehdotetaan muutoksia, jotka selkeyttävät johtamista ja arjen työnjakoa. Kun jokainen tietää, kuka vastaa mistäkin, myös turvallisuus paranee. Arvoisa puhemies! On myös todettava, että rikosseuraamusala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Vartijoiden tarve kasvaa, mutta koulutus ei ole pysynyt mukana. Siksi on tärkeää, että alan tutkintoa voidaan jatkossa suorittaa myös työn ohessa. Se auttaa meitä saamaan lisää osaavia ihmisiä valvonta- ja ohjaustehtäviin, sellaisiin tehtäviin, joissa ei riitä pelkkä yleinen koulutus vaan tarvitaan rikosseuraamusalan omaa erityistä osaamista. Tämä tuo joustavuutta arkeen. Lisäksi se tuo kaivattua selkeyttä siihen, miten palveluja voidaan hankkia esimerkiksi päihdekuntoutukseen tai vankien arkitaitojen vahvistamiseen. Tätä tehdään jo nyt, mutta lainsäädäntö ei ole ollut kaikilta osin ajan tasalla. Jatkossa varmistetaan, että jokainen ulkopuolinen toimija toimii viranomaisten ohjauksessa, noudattaa salassapitoa ja tekee työnsä tavalla, joka tukee turvallista arkea vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamuksissa. Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole vain hallinnollinen uudistus. Sen ydintä on turvallisuus. Kokonaisuudessa keskeistä on turvallisempi työympäristö henkilöstölle, turvallisempi arki vangeille ja loppujen lopuksi turvallisempi maa meille kaikille. Siksi pidän esityksen tavoitteita oikeina ja perusteltuina. Lakivaliokunnassa tämä esitys on nyt huolellisesti käsitelty, ja siihen on tehty tarpeellisia muutoksia. On totta, että rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia on nyt seurattava tiiviisti ja mahdollisiin ongelmiin on vielä puututtava välittömästi. Vain siten rakennamme vahvaa Rikosseuraamuslaitosta ja turvallisempaa arkea suomalaisten koteihin. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakiesitystä, jossa kyse on ennen kaikkea Suomen ja Euroopan turvallisuudesta, huoltovarmuudesta sekä strategisesta riippumattomuudesta. Tämä lakiesitys käsittelee EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa asetusta ja luo meille kansalliset rakenteet asetuksen toimeenpanolle ja valvonnalle. Tämä on tärkeää, sillä vain meillä Suomessa voimme tietää, mikä on meille tärkeää ja hyväksi. Arvoisa puhemies! Viime vuosien tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia kansainväliset toimitusketjut voivat olla. Energia, puolustusteollisuus, tietoliikenneverkot, akkuteknologiat ja puhtaan siirtymän ratkaisut tarvitsevat harvinaisia metalleja ja muita kriittisiä raaka-aineita. Jos niiden saatavuus häiriintyy, vaikutukset ulottuvat tänä päivänä nopeasti koko yhteiskuntaan. Siksi kriittiset raaka-aineet eivät ole enää vain teollisuuspolitiikkaa vaan myös turvallisuuspolitiikkaa. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi pystyy toteuttamaan EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen velvoitteet. Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset nimettäisiin, markkinavalvontaa vahvistettaisiin ja viranomaisille annettaisiin tarvittavat toimivaltuudet valvoa asetuksen noudattamista. Lisäksi säädettäisiin kansallisesta etsintäohjelmasta sekä käytöstä poistettuja kaivannaisjätealueita koskevasta tietokannasta. Nämä ovat hyvin kannatettavia ja tarpeellisia muutoksia. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta erityisen merkittävää on se, että esitys tukee raaka-ainehuollon pitkäjänteistä varmistamista. Samalla se auttaa tunnistamaan myös kaivannaisjätteisiin sitoutuneita kriittisiä raaka-aineita ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tämä on osa kiertotaloutta mutta myös osa huoltovarmuutta. Jokainen Suomessa tunnistettu ja vastuullisesti hyödynnettävä kriittinen raaka-aine vähentää riippuvuuttamme ulkopuolisista toimittajista ja lisää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Pohjoisen Suomen näkökulmasta tällä on erityinen merkitys. Monia Euroopan kannalta keskeisiä mineraalivarastoja sijaitsee juuri Suomessa. Oikein toteutettuna niiden hyödyntäminen voi vahvistaa alueellista elinvoimaa, tuoda investointeja ja lisätä työpaikkoja. Isossa kuvassa tämä vahvistaa koko Euroopan strategista omavaraisuutta. Samalla on tärkeää huolehtia kotimaisesta ympäristöstä, paikallisista yhteisöistä ja siitä, että toiminta tapahtuu vastuullisesti kestävällä tavalla. Arvoisa puhemies! Kriittisten raaka-aineiden saatavuus vaikuttaa puolustusteollisuuteen, energiantuotantoon, sähköistymiseen ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Ilman niitä emme pysty rakentamaan niitä ratkaisuja, joihin tulevaisuuden turvallisuus ja kilpailukyky perustuvat. Siksi pidän tärkeänä, että Suomi huolehtii omalta osaltaan kriittisten raaka-aineiden saatavuudesta, toimitusketjujen toimivuudesta ja niiden valvonnasta, kuten tällä esityksellä tavoitellaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva ilmastovuosikertomus osoittaa samalla, että päästöjen vähentäminen ja energiatuotannon uudistaminen eivät ole vain ilmastotekoja, ne ovat myös turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Mitä omavaraisempi Suomi on energian suhteen ja mitä monipuolisempi energiatuotantomme on, sitä vähemmän olemme alttiita ulkoisille häiriöille ja kansainvälisille kriiseille. Energiaturvallisuus, puhtaat kotimaiset energialähteet ja toimivat sähköverkot ovat nykyisin osa kansallista turvallisuutta siinä, missä monet perinteisemmätkin turvallisuusratkaisut. Ilmasto- ja turvallisuuspolitiikka eivät siis ole toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, vaan ne tukevat toisiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019, maailma oli hyvin erilainen kuin tänään. Sen jälkeen olemme nähneet Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan, Suomen liittymisen Natoon, kyberuhkien kasvun sekä laaja-alaisen vaikuttamisen yleistymisen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on selkeä: tiedusteluviranomaisten toimintakyvyn on pysyttävä muuttuvan toimintaympäristön mukana. Haluamme vahvistaa Suomen kykyä havaita ja tunnistaa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tiedustelun tärkein tehtävä ei ole reagoida jo tapahtuneeseen vaan tuottaa ennakkovaroitus siitä, mitä on tapahtumassa. Ennakointi on se asia, missä tiedustelun tulee olla edellä. Juuri ennakkovaroitus antaa valtiolle mahdollisuuden varautua, tehdä oikeita päätöksiä ajoissa ja suojata yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia erityisesti tietoliikennetiedusteluun. Käytännössä tarkoituksena on mahdollistaa tiedustelun aiempaa tarkempi kohdentaminen. Teknologian kehitys on muuttanut tapaa, jolla viestintä ja tiedonsiirto tapahtuvat. Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhkat liikkuvat yhä useammin tietoverkoissa, eivätkä perinteiset toimintamallit enää aina niitä kykene tunnistamaan. Samalla säädetään myös uudesta tietojärjestelmätiedustelun toimivaltuudesta. Sen avulla voitaisiin hankkia tietoa Suomessa sijaitsevista tietojärjestelmistä silloin, kun niitä käytetään sotilaalliseen toimintaan tai kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. Tämä on vastaus siihen todellisuuteen, jossa tietojärjestelmät, viestintäverkot ja digitaalinen ympäristö ovat nousseet keskeiseksi osaksi turvallisuusympäristöämme. Arvoisa puhemies! Suomi on osa Natoa ja läntistä turvallisuusyhteisöä, mutta se ei poista tarvetta huolehtia omasta kansallisesta tiedustelukyvystämme, päinvastoin. Mitä monimutkaisemmaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä tärkeämpää on se, että Suomi kykenee muodostamaan oman tilannekuvansa ja tuottamaan omat ennakkovaroituksensa päätöksenteon tueksi. On samalla tärkeää korostaa, että tiedustelutoiminta ei ole rajoittamatonta. Sotilastiedustelulainsäädäntöön sisältyy vahvoja oikeusturva- ja valvontamekanismeja. Siksi toiminta perustuu jatkossakin perusoikeuksien kunnioittamiseen, suhteellisuusperiaatteeseen, vähemmän haitan periaatteeseen sekä riippumattomaan laillisuusvalvontaan. Tiedustelutoiminnan tehokkuuden ja oikeusvaltion vaatimusten on kuljettava käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ennen kaikkea kokonaisturvallisuuden vahvistamista. Sen tavoitteena on varmistaa, että Suomi kykenee tunnistamaan vakoilun, hybridivaikuttamisen, kyberuhat ja sotilaalliset riskit ajoissa sekä suojaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja muuttuvassa maailmassa. Juuri tätä me pienenä valtiona kansainvälisessä maailmassa nyt tarvitsemme. Turvallisuus rakentuu ennakoinnista, tilannekuvasta ja kyvystä toimia ennen kuin riski toteutuu. Juuri tätä kykyä nyt vahvistetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on myös sitä, että ihmiset voivat luottaa omien tietojensa pysyvän turvassa ja käyttää digitaalisia palveluja ilman pelkoa väärinkäytöksistä. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2025 korostaa, että tietosuoja on olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja demokratian toimintakykyä. Se on työtä, joka ansaitsee meiltä kiitoksen. Tämä kertomus osoittaa, että turvallisuuden rakentaminen vaatii myös vahvaa tietosuojaa, toimivia viranomaisia ja jatkuvaa valppautta muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti. Tekoäly yleistyy nopeasti, yhteiskunnan digitalisaatio etenee, ja geopoliittinen tilanne vaikuttaa yhä enemmän myös tietosuojaan ja tiedonsiirtoihin. Myös henkilötietojamme kysytään meiltä yhä useammin. Tässä kertomuksessa osoitetaan meille arvokas kysymys siitä, kuka hallitsee tietoja ja kenellä on pääsy niihin. Tämä on nykyään ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Tästä meille kertoo myös se, että kertomuksessa käsitellään tapauksia, joissa henkilötietoja on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle tai joissa on jouduttu arvioimaan kansainvälisten teknologiayritysten toimintaa. Nämä havainnot osoittavat, että tietosuoja ei ole enää pelkästään yksityisyydensuojaa koskeva kysymys. Se liittyy kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kykyyn säilyttää päätösvalta omista tiedoistaan. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että tietoturvaloukkausten määrä jatkaa kasvuaan. Vuonna 2025 tietosuojavaltuutetulle ilmoitettiin yli 7 300 tietoturvaloukkausta. Muuttuva toimintaympäristö ja kasvava vireille tulevien asioiden määrä haastavat meitä tässä hetkessä, kun valtiomme toimii niukkuudessa. Turva, suoja ja luottamus ovat yhteiskuntamme kulmakiviä. Toisena kertomuksessaan tietosuojavaltuutetun toimisto on kiinnittänyt erityistä huomiota viranomaisten kasvaviin tiedonsaantioikeuksiin. Rikollisuuden torjunta ja turvallisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Tärkeää kuitenkin on, että toimivaltuuksien laajentaminen on tarkkarajaista, välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä on löydettävä kestävä tasapaino. Arvoisa puhemies! Vahva tietosuoja ei ole turvallisuuden este vaan sen edellytys. Kansalaiset luottavat viranomaisiin, yrityksiin ja digitaalisiin palveluihin vain silloin, kun he voivat luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti ja lainmukaisesti. Tämä luottamus on yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuusvahvuuksista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuudessa ei ole kysymys ainoastaan maamme rajojen puolustamisesta vaan myös siitä, että yhteiskunnan eri yhteisöt, kielet, kulttuurit ja elinkeinot säilyvät elinvoimaisina muuttuvissa olosuhteissa. Meidän yhteiskuntamme sivistyksen mitta on siinä, kuinka huolehdimme heikoimmistamme, kansalaiskulttuureistamme ja kotimaisesta elinvoimastamme. Nyt lähetekeskustelussa oleva saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2025 osoittaa, että huoltovarmuus ja turvallisuus eivät synny ainoastaan varastoista tai viranomaisten toimista. Ne syntyvät siitä, että koko Suomen elinvoima säilyy vahvana, ja tästä erityisesti pohjoisen alueiden merkitys korostuu. Maa- ja metsätalous, porotalous, kalastus, kaivannaiset sekä muu luonnonvaroihin perustuva elinkeinotoiminta ovat osa kansallista huoltovarmuutta ja Suomen kriisinkestävyyttä. Ne ovat konkreettinen osa elinvoimaamme pohjoisessa Suomessa. Arvoisa puhemies! Elämme ajassa, jolloin turvallisuuttamme haastavat useat ristiriitaisuudet. Samalla turvallisuus ja elinvoima kulkevat vahvasti käsi kädessä. Kun alueella on asutusta, yritystoimintaa, sopuisa ympäristö ja elinkeinoja, vahvistuvat samalla myös rajaturvallisuus, huoltovarmuus ja koko maan puolustuksellinen kestävyys. Harvaan asutuille alueille kohdistuvien päätösten vaikutuksia on siksi arvioitava myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Pohjoisen Suomen asema on muuttuneessa turvallisuusympäristössä entistä merkittävämpi. Kasvava sotilaallinen yhteistyö, liikenteen ja logistiikan merkitys sekä Puolustusvoimien toimintakyky edellyttävät toimivia tie-, rata- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä vahvaa paikallista elinkeinorakennetta. Kuten kertomuksesta voimme huomata, on yksi merkittäviä haasteitamme edessämme, kun tämän päivän turvallisuuden vaatimukset ja perinteiset elinkeinot kohtaavat pohjoisessa Suomessa. Huoltovarmuus ei ole vain varautumista poikkeusoloihin vaan myös sitä, että yhteiskunta toimii normaalisti joka ainoa päivä. Arvoisa puhemies! Tämän saamelaiskäräjien kertomuksen keskeinen viesti on, että turvallisuus rakentuu koko maassa. Siksi meidän on turvattava perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset, huolehdittava pohjoisen saavutettavuudesta ja vahvistettava niitä rakenteita, joihin Suomen huoltovarmuus, kokonaisturvallisuus ja puolustuskyky myös tulevaisuudessa perustuvat. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta puhuttaessa puolustus, rajaturvallisuus ja viranomaisten valmius toimia kriiseissä ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeä osa turvallisuutta on se, että ihmiset voivat luottaa yhteiskuntaan, viranomaisiin ja siihen, että heidän oikeutensa toteutuvat. Juuri tästä näkökulmasta eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2025 on tärkeä. Se muistuttaa meitä siitä, että kokonaisturvallisuus rakentuu myös oikeusvaltiosta. Jos ihminen ei saa tarvitsemaansa palvelua, jos käsittelyajat venyvät kohtuuttomiksi tai jos viranomaispäätöksiä ei tehdä lain edellyttämällä tavalla, luottamus yhteiskuntaan heikkenee. Siihen meillä ei ole varaa. [Tuomas Kettunen: Ei edes Itä-Suomessa!] Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomuksen keskeinen viesti on, että perusoikeuksien toteutumisesta on pidettävä huolta myös silloin, kun julkinen hallinto toimii vahvan paineen alla. Oikeusvaltion vahvuus mitataan juuri vaikeina aikoina. Silloin nähdään, pystyykö järjestelmä huolehtimaan ihmisistä yhdenvertaisesti ja lainmukaisesti. Erityisen tärkeää on huolehtia heistä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Ikääntyneet, lapset, vammaiset henkilöt sekä erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ihmiset eivät saa joutua tilanteeseen, jossa oikeuksien toteutuminen riippuu asuinpaikasta, resursseista tai kyvystä vaatia niitä itse. [Tuomas Kettunen: Myös Itä-Suomessa!] Oikeusasiamiehen työ muistuttaa meitä siitä, että turvallinen yhteiskunta ei synny vain suojelemalla rajoja. Se syntyy myös siitä, että jokainen voi luottaa tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Kertomuksesta nousevat esille digitaalisen yhteiskunnan haasteet. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia ja tekevät hallinnosta tehokkaampaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei kukaan jää palveluiden ulkopuolelle. Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että meistä jokainen suomalainen voi käyttää oikeuksiaan ja saada tarvitsemansa palvelut. Tämä näkökulma korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. [Tuomas Kettunen: Myös itäisessä Suomessa!] — Myös Itä-Suomessa. — Meidän on pidettävä huolta siitä, että perusoikeudet toteutuvat samalla tavalla niin Pohjois-Suomessa, Itä-Suomessa kuin etelän kasvukeskuksissa. Pitkät välimatkat eivät saa muodostua esteeksi oikeusturvalle tai hyvälle hallinnolle. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus ei ole vain arvio viranomaisten toiminnasta. Se on myös viesti meille lainsäätäjille. Meidän vastuullamme on huolehtia siitä, että säätämämme lait ovat käytännössä toteutettavissa, että viranomaisilla on riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen ja että oikeusvaltion perusta säilyy vahvana myös muuttuvassa toimintaympäristössä. Haluan kiittää oikeusasiamiestä ja hänen toimistoaan tärkeästä työstä. Hyvät edustajat, Nyt on meidän vuoromme tehdä työmme hyvin ja huolehtia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Jokainen esitetty kysymys on oikeutettu, arvokas ja tarpeellinen. Jokainen esitetty ja vastattu kysymys lisää ja vahvistaa avoimuutta. Turvallisuus rakentuu luottamuksesta, ja vain läpinäkyvästi ja avoimesti keskustelemalla voimme lujittaa luottamusta ja rakentaa turvallista Suomea. Siksi olemme tänään tänne kokoontuneet. Emme siksi, että keskustelisimme yksittäisestä hallihankkeesta, vaan kolmesta erityisestä syystä: luottamuksesta, vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa on ymmärrettävä, että mahdolliset tukipäätökset herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kansalta on pyydetty malttia, ymmärrystä ja joustamista, kun kovia ja vaativia sopeutuksia on jouduttu tekemään. Ymmärrän sen, kuinka kohtuuttomalta ja väärältä voi tuntua näiden sopeutusten keskellä lukea uutisia tällaisista päätöksistä, kuinka paljon kysymyksiä se jättää mieliimme. Siksi hallitus valitsi avoimuuden. Me valitsimme vastata kutsuun keskustella aiheesta, ja valtioneuvosto teki kovasti töitä, jotta tämä keskustelu voidaan käydä jo tänään. Juuri tästä toiminnasta tiedämme olevamme todellisessa oikeusvaltiossa. Päätöksistä tulee saada kysyä, kysymyksiin tulee vastata avoimesti, ja riippumattoman tahon on tutkittava asia huolella ja rauhassa. Siksi oikeuskanslerikin tekee juuri tällä hetkellä töitä. Vahvan ja välittävän Suomen etu on toimiva oikeusjärjestelmä. Arvoisa puhemies! Kysymysten seassa olemme kuulleet moniakin väitteitä Garden Helsinki -hankkeesta. Totuus on, että aiemman tukipäätöksen perusteet olivat selvät. Ne olivat avoimia, julkisia ja linjassa aiemmin tukea saaneiden areenahankkeiden kanssa. Keväällä 2025, reilu vuosi sitten, päätimme osana erillistä valtion investointiohjelmaa hankkeen ehdollisesta tuesta, jonka tarkoituksena oli helpottaa rakennusalan ahdinkoa, parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisistä suurtapahtumista ja saada pääkaupunkimme kautta koko Suomeen elinvoimaa, matkailua ja kasvavia verotuloja. Eilisessä istunnossaan valtioneuvosto päätti, että poliittista tukea Garden Helsinki ‑hankkeelle ei enää ole, koska hankkeen sisältö on muuttunut, aikataulu viivästynyt ja hallihankkeiden kilpailutilanne on tänä päivänä toinen. Meille on alusta asti ollut tärkeintä se, että Suomi menestyy ja Suomeen syntyy kasvua. Siksi tämä päätös oli vastuullinen. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että pelkkä tavoite ei avaa yhtäkään ovea — ei ole avannut ennen eikä avaa tulevaisuudessakaan. Arvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa on kyse tulevaisuudesta. Suuret investoinnit tuovat elinvoimaa pitkään, vaikka se ei heti ensimmäisinä vuosina näkyisikään kaupungin kassassa. Suomeen on saatava kasvua ja kansainvälisiä suurtapahtumia. Siksi kevään 2025 kasvuriihessä ollut tavoitteemme ei ole muuttunut. On hyvä, että nyt käynnistämme vielä tämän hallituksen aikana selvitystyön tämän kokoluokan hankkeiden tukemisesta tulevaisuudessa. Kun tuen hakemiselle on yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö, voidaan suunnitteilla olevia hankkeita verrata avoimesti Suomessa ja koko Suomen parhaaksi. Siksi tässä asiassa ei ole huolta eikä syytä epäilylle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvio on ennen kaikkea turvallisuuden lisätalousarvio. Se vahvistaa puolustuskykyä, rajaturvallisuutta, viranomaisten toimintakykyä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä aikana, jolloin turvallisuusympäristömme on muuttunut pysyvästi. Turvallisuus ei ole vain puolustuspolitiikkaa. Se on myös toimivia viranomaisia, vahvaa huoltovarmuutta, toimintakykyistä infrastruktuuria ja kykyä varautua uudenlaisiin uhkiin. Tässä suhteessa lisätalousarvio sisältää useita tärkeitä ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä sitä, että Rajavartiolaitoksen ja poliisin dronetorjuntakykyyn osoitetaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunta korostaa mietinnössään tarvetta rakentaa kattava vastadronejärjestelmä sekä vahvistaa viranomaisten yhteistyötä. Tämä on välttämätöntä, sillä miehittämättömät järjestelmät ovat nousseet uudeksi turvallisuusuhkaksi myös Suomessa. Kuten Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta olemme voineet oppia, dronet voivat toimia tiedustelun, tuhovaikutuksen ja häirinnän välineinä. Siksi Suomen on kyettävä havaitsemaan, tunnistamaan ja tarvittaessa torjumaan ja tuhoamaan tällaiset uhat varmasti ja tehokkaasti, ja siksi tässäkin lisätalousarviossa myös Ukrainan tukeminen jatkuu. Kansalaisten turvallisuus edellyttää, että tieto mahdollisista uhista liikkuu nopeasti ja viranomaiset toimivat saumattomasti yhdessä ja että voimme kumppaniemme kanssa olla vahvoja, varautuneita ja valmiita. Arvoisa puhemies! Turvallisuus tarkoittaa myös toimivia yhteyksiä. Valtiovarainvaliokunta nostaa esiin sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet, joilla vahvistetaan Suomen puolustus- ja huoltovarmuuskykyä. Myös pohjoisen Suomen raidehankkeet ja Oulun ratapihan parantaminen ovat turvallisuusinvestointeja eivätkä pelkästään liikennehankkeita. Liikkuvuuden turvaaminen on tärkeää koko Suomen puolustuksen kannalta. Joukkojen, kaluston ja huollon on voitava liikkua nopeasti eri puolilla maata myös poikkeusoloissa. Tässä ajassa pohjoinen Suomi on noussut entistä merkittävämpään strategiseen asemaan. Siksi myös liikkumisen hankkeita on tarkasteltava turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kaiken keskiössä. Vahva puolustus, riittävät puolustusteollisuuden resurssit, toimivat viranomaiset, turvattu huoltovarmuus, hyväkuntoiset yhteiskunnan rakenteet sekä vakaa yhteiskunta ovat kaikki turvallisuuden edellytyksiä. Tämä lisätalousarvio vastaa näihin tarpeisiin vastuullisella tavalla. Turvallisuudesta on huolehdittava, mutta samalla velkaantumisen hallinta on osa kansallista turvallisuutta. [Aki Lindén: Velkahan kasvaa!] Taloudellisesti vahva Suomi kykenee paremmin vastaamaan myös turvallisuusuhkiin. Samalla on todettava, että talouden tilannekuva ei ole muuttunut. Tässä lisätalousarviossa ei vain anneta rahaa sinne ja tänne. Kaikki lisäykset kohdennetaan tarkasti, huolellisesti ja vastuullisesti. Pohjoisesta Suomesta katsottuna haasteet, joihin tällä talousarviolla vastataan, eivät ole kaukaisia tai teoreettisia kysymyksiä. Ne näkyvät rajalla, liikenneverkoissa, viranomaistyössä ja ihmisten arjessa. [Tuomas Kettunen: Länsirajallako?] Siksi pidän esitystä perusteltuna ja kannatettavana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston asetusta, jolla keskeytetään eräiden pakotteisiin liittyvien poikkeuslupien myöntäminen. Asetus on selkeä ja määrätietoinen linjaus tilanteessa, jossa Venäjän raakalaismainen toiminta Ukrainassa jatkuu. Asetuksen ydin on se, että Suomi ei enää myönnä poikkeuslupia EU:n Venäjään kohdistamien vientikieltojen kiertämiseen edes lääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tarkoituksiin silloin, kun kyse on pakotteiden piiriin kuuluvista tuotteista ja palveluista. Tämä ei ole yksinkertainen päätös, mutta se on välttämätön. Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä viesti siitä, että emme etsi kiertoteitä vaan pidämme kiinni yhteisesti sovituista pakotteista ja niiden tavoitteista. Pakotteet eivät ole vain taloudellinen keino. Ne ovat osa laajempaa pyrkimystä vaikuttaa Venäjän toimintaan rauhanomaisesti ja kansainväliseen sopimusjärjestelmään luottaen sekä vähentää sen kykyjä jatkaa hyökkäyssotaa. Myös ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston päätöstä keskeyttää pakotteisiin liittyvien poikkeuslupien myöntäminen. Valiokunta korostaa, että päätös vastaa Suomen johdonmukaista linjaa EU-pakotteiden toimeenpanosta ja on tarpeen, koska vientiin liittyy merkittävä riski tuotteiden päätymisestä välillisesti tukemaan Venäjän sotatoimia. Näin varmistetaan pakotteiden vaikuttavuus ja estetään niiden kiertäminen. Ukrainan tukeminen edellyttää johdonmukaisuutta. Jokainen poikkeus ja jokainen heikennys pakoterintamassa olisi signaali siitä, että paine Venäjää kohtaan voi murtua. Siksi tämä asetus on tärkeä. Se vahvistaa yhteistä rintamaa ja lisää painetta. Arvoisa puhemies! On tärkeää ymmärtää, että tässä ei ole kyse vain kaupasta tai teknisistä luvista. Tässä on kyse siitä, minkälaista maailmaa me haluamme puolustaa. Ukraina käy tällä hetkellä taistelua paitsi omasta itsenäisyydestään myös kansainvälisen oikeuden, demokratian ja Euroopan turvallisuuden puolesta. Kun Suomi pitää kiinni pakotteista ja kiristää niiden soveltamista, me olemme osa kansainvälistä tukea. Me osoitamme, että emme hyväksy rajojen väkivaltaista muuttamista, Venäjän raakalaismaista toimintaa emmekä siviilikohteisiin kohdistuvaa hävitystä. Ne eivät kuulu siihen turvalliseen maailmaan, jota me Suomessa haluamme olla rakentamassa. Arvoisa puhemies! Tämä asetus on konkreettinen teko Ukrainan tukemiseksi. Se vahvistaa pakotteiden vaikuttavuutta, estää niiden kiertämistä ja pitää Suomen tiukasti osana Euroopan yhteistä linjaa. Siksi viesti on selkeä: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan kuin on tarpeen. Me haluamme nähdä vapaan Ukrainan, vapaan Euroopan ja turvallisen tulevaisuuden. Slava Ukraini! — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta katsottuna merituulivoima ei ole vain osa energiaomavaraisuuttamme, se on hyvin konkreettinen mahdollisuus meidän rannikkomme kunnille, työllisyydelle sekä koko maan sähköntuotannolle. Meillä Perämerellä tuulee tasaisesti. Tilaa on, ja rannikkokunnissa osataan jo nyt elää energiahankkeiden kanssa. Mutta yksi asia on tähän asti ollut epäselvä: kuka maksaa verot, kenelle ne tulevat, ja millä pelisäännöillä näitä hankkeita Suomeen ylipäätään kannattaa rakentaa? Juuri tätä haluamme nyt selkeyttää. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä laitetaan perusasiat kuntoon. Jos rakennetaan tuulivoimaa Suomen merille, niin siitä maksetaan verot Suomeen. Sekä kiinteistöverot että tuloverotus ulotetaan selkeästi myös Suomen talousvyöhykkeelle. Tämä ei ole veronkorotus tavalliselle ihmiselle eikä kunnalle tuleva lasku. Tämä on sitä, että suuret, kalliit investoinnit osallistuvat yhteisten menojen rahoittamiseen samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään niin, että se on samassa suhteessa maatuulivoiman kanssa. Nykyisellään merelle rakennettava voimala on ollut verotuksen takia selkeästi kalliimpi, vaikka se tuottaa sähköä tasaisemmin. Se ei ole ollut järkevää eikä reilua. Kyse on siis ennen kaikkea epäreilun kilpailun kitkemisestä ja lakien selkiyttämisestä. Arvoisa puhemies! Monelle pohjoispohjanmaalaiselle tärkeä kysymys on, mitä hyötyä tästä jää paikallisesti sinne, missä hankkeet oikeasti näkyvät. Tämän esityksen myötä vastaus on selvä: osa verotuotosta ohjataan rannikkokunnille, niille kunnille, joiden edustoilla voimalat pyörivät, joiden satamia, teitä ja sähköverkkoa käytetään ja joihin vaikutukset myös kohdistuvat. Tämä on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Jos merelle rakennetaan, ei ole oikein, että kaikki hyöty katoaa jonnekin muualle. Siksi valtiovarainvaliokunnan keskeinen arvio on, että sääntelyn selkeyttäminen Suomessa on välttämätöntä, jotta merituulivoimahankkeiden verokohtelu on ennakoitavaa ja investointiympäristö vakaa. Samalla se pitää perusteltuna verotuksen yhdenmukaistamista maatulivoiman kanssa sekä kuntien osuuden kasvattamista, jotta hankkeiden alueellinen hyväksyttävyys vahvistuu. Pohjois-Pohjanmaan pienille ja keskisuurille kunnille tämä voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa merkittäviä tuloja ilman, että kuntien veroja tarvitsee korottaa. Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa, että tämä ei ole nopean voiton hanke. Merituulivoima rakentuu hitaasti vuosien työnä, mutta jos pelisääntöjä ei tehdä nyt selviksi, hankkeet eivät etene ollenkaan. Tällä esityksellä Suomi antaa signaalin, että tänne kannattaa investoida, että verotus on ennustettavaa, reilua ja pitkäjänteistä ja että puhdas sähkö, huoltovarmuus ja alueellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta työhön, tuloihin ja siihen, että olemme mukana rakentamassa koko Suomen energiatulevaisuutta, emme sivustaseuraajina vaan tekijöinä. Siksi katson, että tämä hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tunnistettava henkilöllisyys on turvallisen arjen perusta. Henkilöllisyys on myös asia, joka on meille jokaiselle kaikkein tärkein. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain kokonaisuudesta, joka täydentää teknisiä muutoksia sähköistä asiointia koskevaan käytäntöön. Kyse on paljon tärkeämmästä, nimittäin uudesta tavasta osoittaa henkilöllisyys turvallisesti, luotettavasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa. Jatkossa kaikki EU:n jäsenmaat velvoitetaan tarjoamaan eurooppalainen digitaalinen tapa todentaa henkilöllisyys puhelimella yhtä luotettavasti kuin nykyiset vahvan sähköisen tunnistamisen välineet. Tällaiseen lompakkoon voitaisiin liittää myös muita henkilöön liittyviä vahvistettuja tietoja, kuten ajo-oikeus tai tutkintotiedot. Näin lain myötä syntyvä järjestelmä mahdollistaisi siitä tulevaisuuden asiointivälineen myös laajemmin viranomaispalveluissa ja muussa yksityiselämässä. Arjen turvallisuus syntyy siitä, että asiointi on helppoa. Juuri tällaiset uudet tavat toimia vahvistavat arjen turvallisuutta, kun ne luodaan huolellisesti ja vahvoiksi. Digitaaliset järjestelmät eivät saa altistaa meille tärkeimpiä tietoja, kuten henkilöllisyyttämme, uuden ajan vaaroille. Arvoisa puhemies! Toimiakseen luotettavalla tavalla tämä esitys vaatii myös uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka olisi järjestelmän kautta käytettävä viranomaisen myöntämä sähköinen asiakirja. Se perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin, joten sen luotettavuus olisi samalla tasolla kuin nykyisten fyysisten asiakirjojen. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden todistaa henkilöllisyytensä myös ilman muovikorttia. mikä lisää arjen asioinnin helppoutta. Huomiota on kuitenkin annettava myös sille, että sähköisten palvelujen kehittämistä ei tule jarruttaa. Vahvan sähköisen tunnistamisen turvallisuutta on parannettava entisestään ja digitaalisen järjestelmän turvallisuus taattava. Tällä esityksellä vahvistetaan vaatimuksia tunnistusvälineiden myöntämisen turvallisuudesta sekä mahdollistetaan passin tai henkilökortin voimassaolon tarkistaminen velvoittavammin kuin nykyisin, mikä myös ehkäisee identiteettivarkauksia ja verkkorikollisuutta. Siksi tämä esitys on selkeä toimi turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntökokonaisuus tekee Suomesta edeltäkävijän digitaalisen identiteetin käyttöön ottamisessa. Se parantaa kansalaisten mahdollisuuksia asioida sujuvasti, luotettavasti ja turvallisesti sekä kotimaassa että muualla Euroopassa. Lisäksi hallintovaliokunta on korostanut, että tällaisessa merkittävässä uudistuksessa keskeistä ei ole pelkästään uusi teknologia vaan sen luotettavuus ja hyväksyttävyys. Valiokunta painottaa erityisesti henkilötietojen vahvaa suojaa, tietojen käsittelyn säilyttämistä kotimaassa sekä selkeää ja oikeasuhtaista valvontaa ja seuraamusjärjestelmää. Näillä varmistetaan, että digitaalinen identiteetti rakentuu luottamukselle, jota ilman tämä uudistus ei voi onnistua. Samalla kukaan ei kuitenkaan ole velvoitettu ottamaan tätä uudenlaista digitaalista lompakkoa käyttöön. Kyseessä on vain vapaaehtoinen lisä, jonka tarkoitus on helpottaa arkea, ei vaikeuttaa sitä. Jokainen voi jatkaa asiointia myös aivan kuten ennenkin, omalla tutulla ja turvallisella tavalla. Siksi tämä uudistus on ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamista. Sen myötä meillä on ajantasaiset välineet rakentaa entistä turvallisempaa ja toimivampaa digitaalista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys maatalouden energiaveron lisäpalautuksesta on pieni mutta merkityksellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. On tärkeää nähdä, että huoltovarmuus ei ole vain varastoja tai kriisisuunnitelmia, vaan se on myös sitä, että kotimainen ruuantuotanto on kannattavaa ja kykenee toimimaan myös kriisiaikoina. Suomalainen maatalous on viime vuosien aikana ollut kovassa paineessa. Polttoaineiden hinnannousu erityisesti Lähi-idän kriisin vaikutuksesta on nostanut tuotantokustannuksia nopeasti. Maataloudessa käytettävän kevyen polttoöljyn rooli on keskeinen, koska se on välttämätöntä traktoreissa, kuivureissa ja muissa tuotannon kannalta kriittisissä toiminnoissa. Siksi tämä esitys on perusteltu. Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on vastata energian hinnannousun aiheuttamaan tilanteeseen. Se tarjoaa määräaikaisen lisätuen energiaveron palautukseen tälle ja ensi vuodelle. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan kohdennetusta kriisitoimesta, jolla helpotetaan tilannetta nyt, kun paine on suurimmillaan. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä perustellusti tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Maatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut huolenaihe, ja kustannusten nousu on heikentänyt tilannetta entisestään. Tässä tilanteessa on tärkeää turvata tuotannon jatkuvuus. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta kysymys on hyvin konkreettinen. Jos tilat eivät selviä kustannuspaineista ja tuotanto vähenee, myös Suomen omavaraisuus heikkenee. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain taloudesta tai tuesta, vaan kysymys on myös huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Kyse on siis hallitusta, tarpeellisesta ja sääntöjen mukaisesta tukitoimesta. Siksi myös valiokunnan johtopäätös on selkeä: Esitys on tarpeellinen, hyvin kohdennettu ja oikeasuhtainen vastuu akuuttiin tilanteeseen. Se tukee maatalouden toimintaedellytyksiä ja samalla vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi luonnonsuojelulakia kolmella keskeisellä tavalla. Ensinnäkin lakiin luodaan kansallinen kehys EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanolle säätämällä kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja päätöksenteosta. Toiseksi laajennetaan luonnonarvojen käyttöä siten, että niin sanotuilla luonnonarvohehtaareilla voidaan tehdä vapaaehtoisia luontotekoja ja rakentaa toimivia luonnonarvomarkkinoita. Kolmanneksi tehdään eräitä tarkennuksia lajisuojeluun ja muuhun sääntelyyn. Tavoitteena on ennen kaikkea vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, vauhdittaa ennallistamista ja tuoda mukanaan uusia, myös markkinaehtoisia, keinoja rahoittaa luonnontilan parantamista. Luonnonarvomarkkinoiden kehittämisellä pyritään saamaan liikkeelle yksityistä rahoitusta, jotta luonnonsuojelu ei olisi yksin julkisten toimijoiden varassa vaan siihen osallistuisivat myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on selkeä yhteys kokonaisturvallisuuteen. Ympäristövaliokunta korostaa, että luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys vaan osa yhteiskunnan perusturvallisuutta. Toimivat ekosysteemit turvaavat ruokatuotannon, vesivarat ja ilmaston ääri-ilmiöihin sopeutumisen. Ne ovat keskeisiä myös huoltovarmuudelle ja kriisinkestävyydelle. Kun luonnontila heikkenee, heikkenee samalla yhteiskunnan kyky selviytyä häiriöistä ja kriiseistä. Ennallistaminen ja luonnontilan parantaminen ovat siten investointeja paitsi ympäristöön myös kansalliseen turvallisuuteen. Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä, että ennallistamissuunnitelma rakentuu poikkihallinnollisesti ja pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Samalla valiokunta korostaa, että suunnitelman on oltava strateginen ja oikeusvaikutuksiltaan selkeä. Se ei saa puuttua yksityisten maanomistajien oikeuksiin, vaan toimenpiteiden on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja erilliseen lainsäädäntöön. Tällä varmistetaan sekä perusoikeuksien toteutuminen että uudistuksen hyväksyttävyys. Lisäksi luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen on keskeinen keino lisätä ennallistamista käytännössä. Kun luonnonhoidosta syntyy uusia ansaintamahdollisuuksia maanomistajille ja uusia vastuullisuuden keinoja yrityksille, saadaan liikkeelle laajempaa toimintaa kuin julkisella rahoituksella yksin olisi mahdollista. Samalla varmistetaan, että toiminta perustuu luotettavaan, viranomaisvarmennettuun järjestelmään, ja ehkäistään viherpesua. Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta pitää esitystä tärkeänä, koska se rakentaa Suomeen kokonaiskuvaa siitä, miten luonnontilaa parannetaan pitkällä aikavälillä. Mutta samalla se tekee sen tavalla, joka tukee taloutta, osallistumista ja hyväksyttävyyttä. Kyse ei ole vain luonnonsuojelusta vaan tulevaisuuden kestävästä yhteiskunnasta, jossa luonto, talous ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Siksi tämä esitys on tärkeä ja ajankohtainen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Olemme vakavan asian äärellä. Syyllisiä täältä aina on etsitty — ehkä niitä ei kannata etsiä, vaan syitä, ja jos löydetään hyviä syitä, niin sitten voidaan tehdä ratkaisuja ja korjausliikkeitä, mitä ollaan nyt tällä hetkellä tekemässä. Meille on tehty soteuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, jossa palvelut heikkenevät, jonot pitenevät ja kulut rajusti kasvavat. Tämä oli nähtävissä jo neljä vuotta sitten, että tällä rahoitussuunnitelmalla, järjestämissuunnitelmalla ja alueiden määrällä tulee paljon, paljon korjausliikkeitä. Tosiaan syyllisiä saa etsiä, sehän kuuluu politiikkaan. Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee hyvinvointialueiden rahoituksen ydintä. Kyse ei ole teknisestä säädöspaketista vaan rahoitusperiaatteesta, jolla turvataan perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja kehittää rahoitusmallia hallitusti. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytyminen ei saa johtaa siihen, että palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus tai alueellinen oikeudenmukaisuus vaarantuu, vaikka meillä on Suomessa taloudellisesti hyvin tiukkaa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan, että hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua hillitään ja rahoitusta jaetaan aiempaa tavoitteellisemmin. Se on tarpeellista Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Samalla rahoitukseen tehdään usean vuoden aikana harkittuja sopeutuksia ja vanhaan järjestelmään jääneitä pysyviä siirtymätukia puretaan vähitellen. Emme tee ikäviä päätöksiä siksi, että se olisi kenellekään hauskaa — teemme niitä siksi, että hyvinvointialueiden ratkaisujen ja niiden rahoituksen tulee vastata todellisuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 tilanteeseen perustuvat pysyvät siirtymätasaukset eivät enää vastaa nykyistä todellisuutta, jossa alueiden väestö, kustannukset ja palvelurakenne ovat eriytyneet nopeasti. Sen vuoksi on perusteltua, että pysyvien siirtymätasausten määrää vähennetään asteittain ja ennakoitavasti vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin myös todettava, että palvelutarve ei kasva prosenttiosuuksina, se kasvaa ihmisinä — ikääntyvinä, monisairaina, syrjäytymisriskissä elävinä ihmisinä. Kun rahoitus kasvun osalta jää jälkeen todellisesta tarpeesta, paine siirtyy väistämättä palveluverkkoon, henkilöstöön ja hoitoonpääsyyn. Tämä on riski, joka on tunnustettava ja tunnistettava jo nyt lakia säädettäessä. Siksi tässä esityksessä rahoitusmalliin lisätään myös turvaelementti, jolla estetään äkilliset rahoitustason laskut yksittäisillä alueilla. Positiivista on myös se, että rahoituksen tarveperusteisuus säilyy. Kun rahoituksen laskentaa muutetaan vastaamaan paremmin todellista palvelutarvetta, rahoituksella katetaan myös todellista hoitoa. Rahoituksen tulee perustua niihin kustannuksiin, jotka todella jäävät hyvinvointialueiden vastuulle. Arvoisa puhemies! Myös hallintovaliokunta katsoo, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, koska se yhdistää kustannusten kasvun hillinnän ja perustuslain mukaisten palvelujen turvaamisen vaikeassa taloustilanteessa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että rahoitusmalliin sisältyy turvaavat mekanismit, kuten lisärahoitus ja vähimmäisrahoituksen turvaava tasaus, joilla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikilla alueilla. Nyt erityisen tärkeä tieto: samalla valiokunta edellyttää, että rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan ripeästi, jotta järjestelmästä saadaan pitkäjänteisesti oikeudenmukainen ja toimiva. Siksi työmme ei lopu tähän lakiin. Hyvinvoiva yhteiskunta syntyy turvallisuudesta, taloudesta ja terveydestä, ja tähän meidän myös tulee pyrkiä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Asuimmepa kaupungissa, kunnassa tai kylässä, yksi asia meitä kaikkia yhdistää. Viranomaisilta tulevan postin saapumiseen ajoissa ja turvallisesti pitää voida luottaa, jotta ehdimme myös lukemaan tiedon oikea-aikaisesti. Kun kirje kolahtaa postiluukusta tai viesti saapuu puhelimeen, sen pitää olla varma tieto. Tässä esityksessä on kysymys juuri tästä: luottamuksesta. Tällä lakimuutoksella mahdollistetaan se, että viranomaisen sähköinen viesti voidaan Suomi.fi-viestien lisäksi toimittaa myös yksityiseen digipostipalveluun, jos kansalainen itse niin haluaa. Arvoisa puhemies! Tämä onkin se tärkeä sana: ”haluaa”. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tässä esityksessä ketään ei pakoteta, mutta jokaiselle annetaan mahdollisuus ottaa viranomaisasiointi vastaan siellä, missä arki muutenkin hoituu. Nyky-Suomessa suuri osa meistä hoitaa laskut, palkkakuitit ja muut tärkeät paperit jo digitaalisesti. On luontevaa ja turvallista, että myös viranomaisviestit löytyvät samasta tutusta paikasta, eivät huku sähköpostien sekaan eivätkä vaadi uusien ohjelmien käyttöönottoa tai lähde harhailemaan epävarmoihin kanaviin. Turvallisuuden kannalta tärkeää on myös, että tämä uudistus ei avaa ovea holtittomuudelle. Yksityiset digipostipalvelut voivat toimia viranomaisviestien katseluohjelmina vain sopimuksella ja vain silloin, kun ne täyttävät laissa säädetyt tiukat vaatimukset tietoturvasta, häiriötilanteista ja viranomaisyhteistyöstä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi. Tämä on vastuullista digitalisaatiota, jossa turvallisuus menee edellä, ei markkina. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Aki Lindén: Alkoholilainsäädännössä menee markkina edellä ja turvallisuus vasta sitten! — Eveliina Heinäluoma: Tässä mennään säästöt edellä!]

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihdon esteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Hallintovaliokunta katsoo, että tiedonvaihdon esteiden purkaminen on välttämätöntä muuttuneessa ja monimutkaistuneessa turvallisuusympäristössä. Oikeasuhtaisuus ja perusoikeudet on turvattava, mutta samalla tiedonsaanti ja tietojen luovutus tulee sitoa välttämättömyyteen. Näin esitetyt muutokset parantavat turvallisuusviranomaisten toimintakykyä heikentämättä oikeusturvaa. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoa nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta, säätiöiltä sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää. Arvoisa puhemies! Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, joissa viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolena olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen hoitaminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän asian äärellä. Tämä esitys koskee hyvinvointialueiden rahoituksen ydintä. Kyse ei ole teknisestä säädöspaketista vaan rahoitusperiaatteesta, jolla turvataan perustuslain edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Esityksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua ja kehittää rahoitusmallia hallitusti. Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytyminen ei saa johtaa siihen, että palvelujen saatavuus, yhdenvertaisuus tai alueellinen oikeudenmukaisuus vaarantuvat. Vaikka meillä olisi Suomessa taloudellisesti hyvin tiukkaa, siitä huolimatta palvelut eivät saa vaarantua. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ehdotetaan, että hyvinvointialueiden rahoituksen kasvua hillitään ja rahoitusta jaetaan aiempaa tavoitteellisemmin. Se on tarpeellista Suomen nykyisessä taloustilanteessa. Jatkossa valtio korvaisi osan palvelutarpeen kasvusta, mikä tarkoittaa, että alueiden on itse etsittävä ratkaisuja vastata palvelutarpeen kasvuun omalla toiminnallaan. Samalla rahoitukseen tehdään usean vuoden aikana harkittuja sopeutuksia ja vanhaan järjestelmään jääneitä pysyviä siirtymätukia puretaan vähitellen. Emme tee ikäviä päätöksiä siksi, että se olisi hauskaa. Teemme niitä siksi, että ratkaisujen hyvinvointialueilla ja niiden rahoituksessa tulee vastata todellisuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 tilanteeseen perustuvat pysyvät siirtymätasaukset eivät enää vastaa nykyistä todellisuutta, jossa alueiden väestö, kustannukset ja palvelurakenne ovat eriytyneet nopeasti. Sen vuoksi on perusteltua, että pysyvien siirtymätasausten määrää vähennetään asteittain ja ennakoitavasti vuoteen 2030 mennessä. Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava myös, että palvelutarve ei kasva prosenttiosuuksina, se kasvaa ihmisinä: ikääntyvinä, monisairaina, syrjäytymisen riskissä elävinä ihmisinä. Kun rahoitus kasvun osalta jää jälkeen todellisesta tarpeesta, paine siirtyy väistämättä palveluverkkoon, henkilöstöön ja hoitoonpääsyyn. Tämä on riski, joka on tunnistettava jo lakia säädettäessä. Siksi tässä esityksessä rahoitusmalliin lisätään myös turvaelementti, jolla estetään äkilliset rahoitustason laskut yksittäisillä alueilla. Positiivista on myös se, että rahoituksen tarveperusteisuus säilyy. Kun rahoituksen laskentaa muutetaan vastaamaan paremmin todellista palvelutarvetta, rahoituksella katetaan myös todellista hoitoa. Rahoituksen tulee perustua niihin kustannuksiin, jotka todella jäävät hyvinvointialueiden vastuulle. Arvoisa puhemies! Myös hallintovaliokunta katsoo, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, koska se yhdistää kustannusten kasvun hillinnän ja perustuslain mukaisten palvelujen turvaamisen vaikeassa taloustilanteessa. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että rahoitusmalliin sisältyy turvaavat mekanismit, kuten lisärahoitus ja vähimmäisrahoituksen turvaava tasaus, jolla varmistetaan palvelujen saatavuus kaikilla alueilla. Samalla valiokunta edellyttää, että rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus valmistellaan ripeästi, jotta järjestelmästä saadaan pitkäjänteisesti oikeudenmukainen ja toimiva. Siksi työmme ei lopu tähän lakiin. Hyvinvointiyhteiskunta syntyy turvallisuudesta, taloudesta ja terveydestä, ja tähän myös meidän tulee pyrkiä. — Kiitos, arvoisa puhemies, ja erinomaista juhannusta kaikille!

Arvoisa puhemies! Tämä esitys maatalouden energiaveron lisäpalautuksesta on pieni mutta merkityksellinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. On tärkeää nähdä, että huoltovarmuus ei ole vain varastoja tai kriisisuunnitelmia vaan se on myös sitä, että kotimainen ruuantuotanto on kannattavaa ja kykenee toimimaan myös kriisiaikoina. Suomalainen maatalous on viime vuosina ollut kovassa paineessa. Polttoaineiden hinnannousu erityisesti Lähi-idän kriisin vaikutuksesta on nostanut tuotantokustannuksia nopeasti. Maataloudessa käytettävän kevyen polttoöljyn rooli on keskeinen, koska se on välttämätöntä traktoreissa, kuivureissa ja muissa tuotannon kannalta kriittisissä toiminnoissa. Siksi tämä esitys on perusteltu. Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on vastata energian hinnannousun aiheuttamaan tilanteeseen. Se tarjoaa määräaikaisen lisätuen energiaveron palautukseen tälle ja ensi vuodelle. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan kohdennetusta kriisitoimesta, jolla helpotetaan tilannetta nyt, kun paine on suurimmillaan. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä perustellusti tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Maatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut huolenaihe, ja kustannusten nousu on heikentänyt tilannetta entisestään. Tässä tilanteessa on tärkeää turvata tuotannon jatkuvuus. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta kysymys on hyvin konkreettinen. Jos tilat eivät selviä kustannuspaineista ja tuotanto vähenee, myös Suomen omavaraisuus heikkenee. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain taloudesta tai tuesta vaan kysymys on myös huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Kyse on siis hallitusta, tarpeellisesta ja sääntöjen mukaisesta tukitoimesta. Siksi myös valiokunnan johtopäätös on selkeä: Esitys on tarpeellinen, hyvin kohdennettu ja oikeasuhtainen vastaus akuuttiin tilanteeseen. Se tukee maatalouden toimintaedellytyksiä ja samalla vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalta katsottuna merituulivoima ei ole vain osa energiaomavaraisuuttamme, se on hyvin konkreettinen mahdollisuus meidän rannikkomme kunnille, työllisyydelle sekä koko maan sähköntuotannolle. Meillä Perämerellä tuulee tasaisesti, tilaa on, ja rannikkokunnissa osataan jo nyt elää energiahankkeiden kanssa. Mutta yksi asia on tähän asti ollut epäselvä: kuka maksaa verot, kenelle ne tulevat, ja millä pelisäännöillä näitä hankkeita Suomeen ylipäätään kannattaa rakentaa. Juuri tätä haluamme nyt selkeyttää. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä laitetaan perusasiat kuntoon. Jos rakennetaan tuulivoimaa Suomen merille, niin siitä maksetaan verot Suomeen. Sekä kiinteistöverot että tuloverotus ulotetaan selkeästi myös Suomen talousvyöhykkeelle. Tämä ei ole veronkorotus tavalliselle ihmiselle eikä kunnalle tuleva lasku. Tämä on sitä, että suuret, kalliit investoinnit osallistuvat yhteisten menojen rahoittamiseen samalla tavalla kuin muuallakin Suomessa. Samalla merituulivoiman kiinteistöverotusta kevennetään niin, että se on samassa suhteessa maatuulivoiman kanssa. Nykyisellään merelle rakennettava voimala on ollut verotuksen takia selvästi kalliimpi, vaikka se tuottaa sähköä tasaisemmin. Se ei ollut järkevää eikä reilua. Kyse on siis ennen kaikkea epäreilun kilpailun kitkemisestä ja lakien selkeyttämisestä. Arvoisa puhemies! Monelle pohjoispohjanmaalaiselle tärkeä kysymys on, mitä hyötyä tästä jää paikallisesti sinne, missä hankkeet oikeasti näkyvät. Tämän esityksen myötä vastaus on selvä. Osa verotuotoista ohjataan rannikkokunnille, niille kunnille, joiden edustoilla voimalat pyörivät, joiden satamia, teitä ja sähköverkkoa käytetään ja joihin vaikutukset myös kohdistuvat. Tämä on tärkeä oikeudenmukaisuuskysymys. Jos merelle rakennetaan, ei ole oikein, että kaikki hyöty katoaa jonnekin muualle. Siksi valtiovarainvaliokunnan keskeinen arvio on, että sääntelyn selkeyttäminen Suomessa on välttämätöntä, jotta merituulivoimahankkeiden verokohtelu on ennakoitavaa ja investointiympäristö vakaa. Samalla se pitää perusteltuna verotuksen yhdenmukaistamista maatulivoiman kanssa sekä kuntien osuuden kasvattamista, jotta hankkeiden alueellinen hyväksyttävyys vahvistuu. Pohjois-Pohjanmaan pienille ja keskisuurille kunnille tämä voi pitkällä aikavälillä tarkoittaa merkittäviä tuloja ilman, että kuntalaisten veroja tarvitsee korottaa. Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa, että tämä ei ole nopean voiton hanke. Merituulivoima rakentuu hitaasti vuosien työnä, mutta jos pelisääntöjä ei tehdä nyt selväksi, hankkeet eivät etene ollenkaan. Tällä esityksellä Suomi antaa signaalin, että tänne kannattaa investoida, että verotus on ennustettavaa, reilua ja pitkäjänteistä ja että puhdas sähkö, huoltovarmuus ja alueellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Pohjois-Pohjanmaalle tämä tarkoittaa mahdollisuutta työhön, tuloihin ja siihen, että olemme mukana rakentamassa koko Suomen energiatulevaisuutta, emme sivustaseuraajina vaan tekijöinä. Siksi katson, että tämä hallituksen esitys on perusteltu ja tarpeellinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden tila on rehellisesti sanottuna huolestuttava. Vaikka tämä hallitus on koko kauden tehnyt ankarasti töitä ja vaikeita päätöksiä, velka kasvaa silti edelleen nopeasti. On totta, että mitkään pikatoimet eivät riitä paikkaamaan sitä vuosien toimettomuutta ja viime hallituskauden velkarallia. Kaikesta huolimatta on yhtä tärkeää sanoa ääneen sekin, että kiitos nykyisen hallituksen hyvien toimien tilannekuva ei tänä päivänä ole enää yhtä yksipuolinen. Suomen taloudessa on nähtävissä käänne parempaan. Teollisuus kasvaa, vienti vahvistuu, ja talous on jälleen lähtenyt liikkeelle. Tänä keväänä olemme saaneet lukea useita uutisia siitä, kuinka Suomeen uskalletaan nyt investoida ja talous on alkanut osoittaa kasvun merkkejä. Tämä antaa meille tärkeän viestin siitä, että suunta voidaan vielä muuttaa. Se kertoo siitä, että olemme tehneet oikeita asioita vaikeassa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella tehneet mittavia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi. Ne ovat olleet miljardiluokan sopeutuksia sekä pysyviä rakenneuudistuksia, joiden vaikutukset näemme pitkällä aikavälillä. Yksittäinen päätös tai yksi vaalikausi on kuitenkin vaikutuksiltaan liian heikko, mikäli Suomi jatkaa entistä poukkoilun linjaa. Siksi keskeinen kysymys, jota tämä selonteko liiallisen alijäämän korjaamisessa peräänkuuluttaa, on se, löytyykö Suomelta pitkäjänteinen ja yli hallituskausien kantava sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan. Juuri siihen perustuu kansalaisyhteiskunnan luottamus, ja ilman luottamusta velkaantuminen muuttuu nopeasti kalliimmaksi. Meidän on yhtä aikaa pidettävä menot hallinnassa, vahvistettava kasvua ja luotava ihmisille usko siihen, että huominen on parempi kuin tämä päivä. Ilman toivoa ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja se on totta, että ilman kestävää taloutta meillä ei ole kykyä vastata kriiseihin, ei kotimaassa eikä kansainvälisesti. Siksi talouden kuntoon laittaminen on yksi tärkeimmistä toimista turvallisemman Suomen rakentamiseksi. Arvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kun korkomenot kasvavat, jokainen korkoihin menevä euro on pois koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta — se on pois tulevaisuudelta. Siksi me emme voi himmentää tulevaisuuden toivoa elämällä velkarahalla tänään. Me emme voi siirtää tämän päivän laskua lastemme ja heidän lastensa maksettavaksi. Siksi tämän selonteon keskeinen viesti on tärkeä, ja valtiovarainvaliokunnan arvio siitä on yksimielinen. Se perustuu realistiseen tilannekuvaan. Hallituksen toimet ovat toistaiseksi olleet riittäviä korjaavan polun noudattamiseksi, mutta julkisen talouden haasteet ovat pitkäaikaisia ja edellyttävät ylivaalikautista sitoutumista sekä lisätoimia tulevina vuosina. Suomen talouden suunta on vielä meidän omissa käsissämme. Se ei käänny väittelemällä siitä, onko velkajarru tarpeellinen vai ei. Se edellyttää meiltä kaikilta vaikeita päätöksiä ja ennen kaikkea yhteistä poliittista tahtoa pitää Suomi vakaana, turvallisena ja tulevaisuuteen luottavana yhteiskuntana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko kuvaa maailmaa, jossa turvallisuus ei ole palannut pysyvään vakauteen eikä ole palaamassa. Tämä koskee koko Suomea, mutta se koskee erityisesti, konkreettisesti meitä Pohjois-Suomessa. Pohjoisessa turvallisuus ei ole vain käsite, se on rajaturvallisuutta, arktista toimintaympäristöä ja lisääntynyttä sotilaallista kiinnostusta lähialueillamme. Selonteko tekee selväksi sen, minkä pohjoisessa tiedämme: Venäjä on pitkäkestoinen, arvaamaton ja aggressiivinen turvallisuusuhka, ja tähän uhkaan on varauduttava pitkäjänteisesti myös tilanteessa, jossa sota Ukrainassa joskus päättyy. Arvoisa puhemies! Pohjois-Suomen merkitys korostuu entisestään Nato-jäsenyyden myötä. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muodostaa yhdessä arktisella alueella uudenlaisen turvallisuuspoliittisen kokonaisuuden. Ruotsin rooli Nato-rakenteissa Pohjois-Suomessa ja pohjoismainen puolustusyhteistyö vahvistavat pelotetta siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Tämä ei lisää jännitteitä, vaan se lisää vakautta. Selonteko on myös selkeä siinä, että turvallisuus ei ole vain sotilaallista. Pohjoisessa huoltovarmuus, liikenteen ja energian rakenteet sekä toimitusketjujen toimivuus ovat kriittisiä koko Suomelle. Pitkät etäisyydet ja vaativa toimintaympäristö tarkoittavat, että varautumisen on oltava ennakoivaa ja realistista. Tässä suhteessa selonteon laaja turvallisuuskäsitys on aivan oikea. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa selkeästi ja vastuullisesti, että Naton pelotteen tarkoitus on säilyttää rauha. Pelotteen tehtävä on estää sotilaallinen painostus ja pitää hyökkäyksen kynnys niin korkeana, että hyökkäystä ei synny. Tämä on myös pohjoisen Suomen turvallisuuden kannalta olennainen lähtökohta. Samalla tämä selonteko osoittaa, että pienelle maalle vahva EU ja tiivis pohjoismainen yhteistyö ovat paras turva. EU:n vahvistava rooli turvallisuudessa, puolustuksessa ja varautumisessa tukee Natoa ja täydentää sitä. Eurooppalaisten suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan on tosiasia, ja Suomen on oltava tässä aktiivinen toimija. Arvoisa puhemies! Tämä ajankohtainen selonteko antaa realistisen tilannekuvan ja osoittaa suunnan, joka on Suomen kannalta oikea. Myös ulkoasiainvaliokunnan kokonaisarvio on tässä asiassa selkeä. Turvallisuusympäristön muutos on syvä ja pitkäkestoinen, eikä kyse ole tilapäisestä kriisistä vaan laajemmasta kansainvälisen järjestyksen murroksesta. Tässä tilanteessa johdonmukaisen ja perustellun kokonaisuuden muodostavat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeiset linjat, kuten vahva kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys sekä EU-vaikuttaminen ja muut kumppanuudet. Juuri siksi valiokunta katsoo, ettei selontekoon ole huomautettavaa, vaan linja vastaa realistisesti muuttuneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Rauha ja vakaus eivät synny toivomalla, ne syntyvät varautumalla ja panostamalla turvallisuuteen. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kaikki turvallisuusuhkamme eivät tule rajojemme ulkopuolelta. Suomessa liian moni nuori kokee tulevaisuuden epävarmana, eikä tämä ole yksittäinen ilmiö. Tämän kehityksen on voinut nähdä jo pidemmän aikaa. Nuorisotyöttömyys on noussut sietämättömälle tasolle, ja nuorten tulevaisuudenusko on heikentynyt. Tämä on ratkaistava. Kun usko tulevaisuuteen horjuu, horjuu samalla Suomen henkinen kriisinkestävyys. Siksi kyse ei ole vain tilastoista, vaan nuorten uskosta omaan tulevaisuuteensa. Arvoisa puhemies! On selvää, että taustalla vaikuttaa heikko suhdanne. Kun yritykset lykkäävät rekrytointeja, se näkyy ensimmäisenä juuri nuorten kohdalla. Tämä ei ole vain Suomen ongelma eikä seurausta yksittäisestä poliittisesta päätöksestä. Toisaalta kun nuorten toimeentulo heikkenee, valtiontaloutta sopeutetaan, perheidenkin arki vaikeutuu ja nuorten mielenterveyden haasteet lisääntyvät, siirtyy nuorten epävarmuus koulutukseen, työelämään ja koko elämän suuntaan. Tämä ei ole vain inhimillinen ongelma, vaan se on myös yhteiskunnallinen riski ja ongelma. Jokainen nuori, joka jää pitkäksi aikaa työelämän ulkopuolelle, on menetys sekä hänelle itselleen että Suomelle. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Yksikään nuori ei saa jäädä ilman mahdollisuutta kouluttautua, työllistyä ja rakentaa omaa elämäänsä. Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksen ratkaisussa korostuu ajatus siitä, että valtio voisi luvata jokaiselle nuorelle työpaikan tai ratkaista ongelman erityisellä mallilla. Todellisuudessa nuorten työllisyys ei synny yhdellä hallinnollisella päätöksellä, vaan talouskasvusta, yritysten investoinneista ja toimivasta työmarkkinasta. Siksi tähän ongelmaan on jo alettu valamaan lukon avaimia. Nuorten työllistymissetelin rahoitusta on lisätty merkittävästi, jotta yritysten kynnys palkata nuoria madaltuu. Nuorisotyöttömyyden alueelliset pilotit vievät tukea sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Valtio lisää omia kesätyö- ja harjoittelupaikkojaan näyttääkseen esimerkkiä. Koulutukseen panostetaan lisäämällä aloituspaikkoja, ja opintoseteli sekä työttömyysturvaan tehdyt muutokset opiskelun helpottamiseksi yli 25-vuotiaille tarjoavat nuorille uusia mahdollisuuksia päästä kiinni opintoihin ja osaamisen kehittämiseen. Nämä eivät ole yksittäisiä lupauksia vaan kokonaisuus, joka rakentaa nuorille realistista polkua eteenpäin. Arvoisa puhemies! Nuoret eivät tarvitse vain puheita, kauniita sanoja tai lupauksia. He tarvitsevat todellisia mahdollisuuksia. He tarvitsevat ensimmäisen työpaikan, reitin eteenpäin ja tunteen siitä, että yhteiskunta ei jätä yksin vaan kantaa. Nuorten tulevaisuudenusko syntyy siitä, että yhteiskunta toimii, talous kasvaa ja nuori näkee edessään mahdollisuuksia, joihin hän kykenee tarttumaan. Siksi meidän on vältettävä politiikkaa, joka vain lupaa valtion rahaa mutta ei ratkaise ongelmien juurisyitä. Turvallinen Suomi rakennetaan sillä, että nuoretkin näkevät toimivan yhteiskunnan, jossa kannattaa opiskella, yrittää ja tehdä työtä ja ahkeruudesta palkitaan. Siksi meidän tehtävämme on varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä ja unelmaansa, asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus rakentuu monesta palasesta. Sitä rakentavat rajavalvonta, poliisin toimintakyky, kriisinkestävä arki sekä etenkin oikeusjärjestelmän toimivuus ja kansalaisten luottamus siihen, että oikeus toteutuu. Kun rikosasioiden käsittely venyy kuukausista vuosiin, tämä luottamus horjuu ja rikosoikeus menettää tehoaan. Viime vuosien kehitys on tältä osin ollut siksi huolestuttava, ja olemme nyt tähän asiaan tarttuneet. Tämän esityksen tavoite on vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa kansalaisten turvallisuutta sujuvoittamalla rikosprosessia. Sakkomenettelyn laajentaminen myös sellaisiin rikoksiin, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, mahdollistaa selkeiden ja yksinkertaisten tapausten ratkaisemisen ilman raskasta tuomioistuinkäsittelyä. Valiokunta on käsitellyt tämän asian, ja se täydentää hyvin tätä esitystä. Kannatan esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kun puhumme kokonaisturvallisuudesta, puhumme usein puolustuksesta, huoltovarmuudesta tai kyberturvasta. Ne ovat kaikki tärkeitä, mutta kokonaisturvallisuutta aloitetaan rakentamaan jo paljon aikaisemmin. Se nimittäin alkaa jo koulun pulpeteista. Jos lapsi ei opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, hän jää haavoittuvaan asemaan — ei vain koulussa vaan koko elämässään. Se on riski, jota vastuullinen yhteiskunta ei voi hyväksyä. Tässä osaamistakuuta koskevassa esityksessä tärkeintä on yksinkertainen mutta vahva ajatus: jokaisella lapsella on oikeus oppia perusasiat ja yhteiskunnalla velvollisuus varmistaa se. — Kiitos, arvoisa puhemies. Kannatan esitystä.

Arvoisa puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus ei perustu muureihin tai pelkoon vaan toimivaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset ymmärtävät toisiaan, noudattavat yhteisiä sääntöjä ja osallistuvat työn kautta yhteiseen vastuuseen. Juuri tästä syystä kotouttamispolitiikka ei ole vain sosiaali- tai koulutuspoliittinen kysymys vaan ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Haluamme nyt esittää muutoksia kotouttamislainsäädäntöön, koska nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin tue riittävän nopeasti maahan muuttaneiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkittynyt kielitaidottomuus, työelämän ulkopuolelle jääminen ja epäselvä vastuunjako heikentävät yhteiskunnallista luottamusta ja lisäävät riskiä eriytymiselle. Turvallinen Suomi edellyttää, että nämä kehityskulut katkaistaan ajoissa, ja tämän myös hallintovaliokunnassa totesimme. Siksi tämän esityksen ytimessä on selkeä linjanmuutos. Jatkossa kotoutuminen nähdään määräaikaisena ja tavoitteellisena prosessina, joka alkaa heti maahantulosta ja jonka päämääränä on itsenäinen, työkykyinen ja yhteiskunnan sääntöihin sitoutunut ihminen. Kotoutuminen ei ole pysyvä palvelutila vaan silta osallisuuteen. Tämä on tärkeä viesti sekä maahan muuttaville että suomalaiselle yhteiskunnalle. Valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ydinenergialain uudistusta on valmisteltu laajassa viranomais- ja asiantuntijayhteistyössä. Tällaisessa asiassa emme voi seurata mielikuvia. Meidän on luotettava asian ammattilaisiin. Kyse on merkittävästä säädöskokonaisuudesta, joka vaikuttaa sekä Suomen energiajärjestelmän tulevaisuuteen että koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa kotimainen puhtaan sähkön tuotanto. Tarvitsemme lisää päästötöntä, vakaata ja sään vaihteluista riippumatonta energiaa. Tämän esityksen tarkoitus on luoda sujuvat ja ajantasaiset puitteet sille, että uusia ydinvoimaloita voidaan suunnitella, luvittaa ja toteuttaa tehokkaammin tinkimättä turvallisuudesta. Talousvaliokunta on esityksen nyt käsitellyt huolellisesti, ja työn jälki näyttää hyvältä. Esitykseen on tehty tarpeelliset muutokset, jotta se vastaa tavoitteeseensa ja pitää yllä turvallisuuttamme. Valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt entistäkin parempi. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ollaan äärimmäisen vakavan asian äärellä. Ei tässä syyllisiä kannata etsiä — ehkä syitä voisi etsiä ja pohtia sitten myös, miten asia korjataan ja miten se voidaan ratkaista. Se olisi tietenkin hedelmällisempää. Nyt ei ole kyse pienistä yksityiskohdista vaan aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. On nimittäin kyse siitä, että apu tulee ajoissa, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun ihminen soittaa hätänumeroon, hän ei mieti rahoituskanavia tai hallinnollisia rajoja. Hän olettaa, että järjestelmä toimii nopeasti, luotettavasti ja oikein, siten kuten järjestelmämme kuuluukin toimia. Tämän esityksen ydin on siinä, että ensihoitoon ja ambulanssikuljetuksiin liittyvä vastuu kootaan selkeästi yhteen. Vastuu näiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on kokonaisuudessaan hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Ensihoito ei ole vain ihmisten kuljettamista paikasta toiseen. Se on hoitoa paikan päällä, tilannearviota ja päätöksiä, joilla estetään tilanteen paheneminen. Juuri siksi järjestelmän pitää ohjata oikeisiin ratkaisuihin. Itseisarvo ei voi olla potilaiden kuljettamisessa. Sen tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa ja potilaan kannalta turvallisessa hoidossa. Tässä esityksessä turvataan se, että palvelut ovat saatavilla koko maassa, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Ensihoitoon on voitava luottaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää todeta myös se, että hinta ei saa olla kenellekään syy jättää hakematta apua, vaan vaikka rahoitus ja maksut muuttuvat, palvelujen perusperiaate säilyy: hätätilanteessa apua annetaan aina. Siksi maksukaton piirissä pysyminen ja kohtuullisuuden huomioiminen ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa. Selkeä vastuunjako, toimiva rahoitus ja hyvinvointialueiden mahdollisuus kehittää ensihoitoa osana päivystyskokonaisuutta parantavat varautumista myös suuriin häiriöihin ja kriiseihin. Tällaisissa asioissa ohjien on oltava siellä, missä asiantuntemustakin on. Kyse on ennen kaikkea ennustettavuudesta, vakaudesta ja siitä luottamuksesta, että järjestelmä kantaa silloin, kun ihminen on kaikkein haavoittuvimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys saattaa paperilla näyttää tekniseltä, mutta todellisuudessa se liittyy keskeisesti Suomen turvallisuuteen. Tullin työ ei ole vain hallinnollista päätöksentekoa vaan osa koko maan rajaturvallisuutta, rikostorjuntaa ja huoltovarmuutta. Sen vuoksi Tullin tiedoksiantomenettelyjen on toimittava yhtä varmasti kuin rajavalvonnan itsensä. Tullin toiminnan perusta on jo pitkään ollut sähköinen. Valtaosa päätöksistä ja asiakirjoista kulkee digitaalisesti, ja kansainvälinen kauppa toimii nykyään tavalla, jossa paperi ei enää pysy vauhdissa mukana. Tällaisessa ympäristössä vanhentunut tiedoksiantolainsäädäntö ei ole vain epäkäytännöllinen, vaan voi muodostaa myös riskin, jota ei voi sallia. Arvoisa puhemies! Sähköinen tiedoksianto ei ole mukavuuspalvelu. Se on keino varmistaa, että tieto kulkee nopeasti, jäljitettävästi ja turvallisesti. Digitaalinen tiedoksianto vähentää riskiä siitä, että asiakirjat päätyvät vääriin käsiin, katoavat matkalla tai viivästyvät tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa. Tämä esitys selkeyttää näitä prosesseja ja tuo ne nykypäivään tavalla, joka tukee koko tullitoiminnan luotettavuutta. Kun asiakirjat tulevat sähköisesti, ne eivät ole riippuvaisia postinkulusta tai siitä, missä henkilö fyysisesti oleskelee. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa päätöksiin liittyy velvoitteita tai määräaikoja. Tullin tehtäviin kuuluu myös sellaisia ratkaisuja, jotka edellyttävät nopeaa reagointia, ja siksi on olennaista, että tieto saavuttaa vastaanottajan ilman viiveitä. Sähköinen tiedoksianto tekee tämän mahdolliseksi. Tulli valvoo sekä turvallisuutta että taloudellista laillisuutta. On oikein, että lainsäädäntö tukee tämän tärkeän työn tekemistä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vieläkin parempi, eli kannatan esitystä. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuvittelin, että tästä tulisi jotenkin positiivinen asia, kun puhutaan opintosetelistä ja tämmöisestä mahdollisuudesta, mutta kyllä tämä jostakin syystä kääntyi negatiiviselle puolelle. Tämäkin tulipalo on väärin sammutettu, ja mennään tällä. Suomen kokonaisturvallisuushan rakentuu ennen kaikkea ihmisistä, heidän osaamisestaan ja uskostaan omaan tulevaisuuteen. Siksi tämä opintoseteliuudistus ei ole vain koulutuspoliittinen ratkaisu, vaan se on myös osa laajempaa turvallisuuspolitiikkaa. Suomalainen menestys ja itsenäisyys on rakentunut sivistyksen varaan. Huolestuttavaa on se, että viime vuosina olemme nähneet merkkejä tämän perustan horjumisesta. Tuhannet nuoret jäävät vuosittain ilman korkeakoulupaikkaa, ja siirtymä korkeakoulutukseen on monelle hidas ja epävarma. Samalla tiedämme, että valtaosa nuorista haluaa korkeakoulututkinnon ja uskoo koulutuksen merkitykseen. Se, että nuoremme uskovat osaamiseen, on myös kokonaisturvallisuuttamme vahvistava tekijä. Kannatan esitystä. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vieläkin parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme yhtä vakavimmista ja herkimmin väärin ymmärretyistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä: keskustelemme ydinaseista. Siksi tästä asiasta on puhuttava täsmällisesti ja tosiasioihin nojaten. Tällä esityksellä ei päätetä ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen, eikä Suomi ole ryhtymässä ydinasevaltioksi. Suomi on ydinaseeton maa, eikä tämä lakimuutos muuta sitä. Se on tärkeää muistaa, kun käymme keskustelua. Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä esityksessä tehdään, on Suomen lainsäädännön päivittäminen vastaamaan sitä turvallisuuspoliittista todellisuutta, jossa Suomi nyt elää. Voimassa oleva ydinenergialain kielto on peräisin 1980-luvulta, siis ajalta, jolloin Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton ja Euroopan turvallisuustilanne oli perustavanlaatuisesti toisenlainen. Nyt Suomi on Naton jäsen. Nato on puolustusliitto, jonka pelote ja yhteinen puolustus perustuvat useiden tekijöiden kokonaisuuteen. Ydinpelote on osa tätä kokonaisuutta, ei siksi, että sitä haluttaisiin käyttää, vaan juuri siksi, että sitä ei tarvitsisi koskaan käyttää. Pelotteen perimmäinen tarkoitus on estää sota. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen ydin on siinä, että Suomen oma lainsäädäntö ei saa muodostua esteeksi liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelulle, uskottavuudelle tai toimeenpanolle. Muutos on tarkkarajainen. Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen säilyvät rikoksina. Terroristinen toiminta pysyy raskaasti kriminalisoituna. Kansainväliset velvoitteemme, kuten ydinsulkusopimus ja ydinkoekieltosopimus, sitovat Suomea aivan kuten ennenkin. Puolustusvaliokunta on esitystä käsitellessään aivan oikein korostanut päätöksenteon kansallisuutta: vain me voimme päättää siitä, millä ehdoin Suomessa toimitaan. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on estää se, ettei Suomi koskaan joudu sodan kohteeksi. Ennaltaehkäisevä uskottava pelote on juuri tätä varten. Se suojaa suomalaisia koteja, perheitä ja arkea. Se antaa selkeän viestin siitä, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen painostus ei ole hyväksyttävää eikä kannatettavaa. Samalla Suomi jatkaa vahvaa työtään asevalvonnan ja ‑riisunnan sekä ydinaseiden leviämisen estämisen puolesta. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa uskottavan puolustuksen kanssa, vaan ne kulkevat rinnakkain. Arvoisa puhemies! Pidän esitystä harkittuna, tarkkaan rajattuna ja turvallisuusympäristön muutoksen huomioivana. Se ei lisää ydinaseita Suomeen tai maailmaan, mutta se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja asemaa luotettavana liittolaisena. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt vielä parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tunnistettava henkilöllisyys on turvallisen arjen perusta. Henkilöllisyys on myös asia, joka on meille jokaiselle kaikkein tärkeintä. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain kokonaisuudesta, joka täydentää teknisiä muutoksia sähköistä asiointia koskevaan käytäntöön. Kyse on paljon tärkeämmästä, nimittäin uudesta tavasta osoittaa henkilöllisyys turvallisesti, luotettavasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa. Jatkossa kaikki EU:n jäsenmaat velvoitetaan tarjoamaan eurooppalainen digitaalinen tapa todentaa henkilöllisyys puhelimella yhtä luotettavasti kuin nykyiset vahvan sähköisen tunnistamisen välineet. Tällaiseen lompakkoon voitaisiin liittää myös muita henkilöön liittyviä vahvistettuja tietoja, kuten ajo-oikeus tai tutkintotiedot. Näin lain myötä syntyvä järjestelmä mahdollistaisi siitä tulevaisuuden asiointivälineen myös laajemmin viranomaispalveluissa ja muussa yksityiselämässä. Arjen turvallisuus syntyy siitä, että asiointi on helppoa. Juuri tällaiset uudet tavat toimia vahvistavat arjen turvallisuutta, kun ne luodaan huolellisesti ja vahvoiksi. Digitaaliset järjestelmät eivät saa altistaa meille tärkeimpiä tietoja, kuten henkilöllisyyttämme, uuden ajan vaaroille. Arvoisa puhemies! Toimiakseen luotettavalla tavalla tämä esitys vaatii myös uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka olisi järjestelmän kautta käytettävä viranomaisen myöntämä sähköinen asiakirja. Se perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin, joten sen luotettavuus olisi samalla tasolla kuin nykyisten fyysisten asiakirjojen. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden todistaa henkilöllisyytensä myös ilman muovikorttia, mikä lisää arjen asioinnin helppoutta. Huomiota on kuitenkin annettava myös sille, että sähköisten palvelujen kehittämistä ei tule jarruttaa. Vahvan sähköisen tunnistamisen turvallisuutta on parannettava entisestään ja digitaalisen järjestelmän turvallisuus taattava. Tällä esityksellä vahvistetaan vaatimuksia tunnistusvälineiden myöntämisen turvallisuudesta sekä mahdollistetaan passin tai henkilökortin voimassaolon tarkistaminen velvoittavammin kuin nykyisin, mikä myös ehkäisee identiteettivarkauksia ja verkkorikollisuutta. Siksi tämä esitys on selkeä, toimiva turvallisen arjen puolesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Asummepa kaupungissa, kunnassa tai kylällä, yksi asia meitä kaikkia yhdistää: viranomaisilta tulevan postin saapumiseen ajoissa ja turvallisesti pitää voida luottaa, jotta ehdimme myös lukemaan tiedon oikea-aikaisesti. Kun kirje kolahtaa postiluukusta tai viesti saapuu puhelimeen, sen pitää olla varma tieto. Tässä esityksessä on kysymys juuri tästä, luottamuksesta. Tällä lakimuutoksella mahdollistetaan se, että viranomaisen sähköinen viesti voidaan Suomi.fi-viestien lisäksi toimittaa myös yksityiseen digipostipalveluun, jos kansalainen itse niin haluaa. Arvoisa puhemies! Tämä onkin se tärkeä sana: haluaa. Tässä esityksessä ketään ei pakoteta mutta jokaiselle annetaan mahdollisuus ottaa viranomaisasiointi vastaan siellä, missä arki muutenkin hoituu. Nyky-Suomessa suuri osa meistä jo hoitaa laskut, palkkakuitit ja muut tärkeät paperit digitaalisesti. On luontevaa ja turvallista, että myös viranomaisviestit löytyvät samasta tutusta paikasta eivätkä huku sähköpostien sekaan eivätkä vaadi uusien ohjelmien käyttöönottoa tai lähde harhailemaan epävarmoihin kanaviin. Turvallisuuden kannalta on myös tärkeää, että tämä uudistus ei avaa ovea holtittomuudelle. Yksityiset digipostipalvelut voivat toimia viranomaisviestien katseluohjelmina vain sopimuksella ja vain silloin, kun ne täyttävät laissa säädetyt tiukat vaatimukset tietoturvasta, häiriötilanteista ja viranomaisyhteistyöstä. Tämä on vastuullista digitalisaatiota, jossa turvallisuus menee edellä, ei markkina. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa kansalaistemme turvallisuus. Siksi poliisin ja muiden viranomaisten on saatava ne tiedot, joita he tarvitsevat pitääkseen ihmiset turvassa. Meillä on velvollisuus varmistaa, ettei lainsäädäntö jää jälkeen todellisuudesta, jossa rikollisuus muuttuu, digitalisoituu ja järjestäytyy yhä nopeammin. Tällä hallituksen esityksellä tehdään muutoksia poliisilakiin ja useisiin henkilötietolakeihin. Muutosten tarkoituksena on poistaa tiedonvaihtoesteitä, yhtenäistää sääntelyä ja varmistaa, että turvallisuutemme viranomaiset voivat tehdä yhteistyötä tehokkaammin rikosten ehkäisemiseksi ja jokaisen arjen turvallisuuden takaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jatkossa poliisilla olisi mahdollisuus saada ja luovuttaa tietoja nykyistä selkeämmin ja yhdenmukaisemmin. Poliisi voisi saada välttämättömiä tietoja viranomaisilta, yksityisiltä toimijoilta sekä yhteiskunnan palveluntarjoajilta tilanteissa, joissa rikoksen estäminen, paljastaminen tai selvittäminen sitä edellyttää. Esimerkiksi tilanteissa, joissa poliisi pyrkii estämään henkeen tai terveyteen kohdistuvaa vaaraa, olisi heillä mahdollisuus saada sosiaali- ja terveydenhuollosta välttämättömät henkilöllisyys- ja läsnäolotiedot, mutta hoitosuhteen sisältö ei edelleenkään kuuluisi tämän lain piiriin. Tiedonsaanti on siis jatkossakin rajattua. Kyse on siitä tiedosta, mikä on välttämätöntä tietää. Arvoisa puhemies! Samalla poliisille annetaan selkeä ja laissa rajattu oikeus luovuttaa tietoja paitsi pyynnöstä myös oma-aloitteisesti. Tavoitteena on korjata käytännön ongelma, joka on syntynyt aiemmin tilanteissa, kun viranomaisten välinen tiedonkulku ei ole onnistunut välittämään tietoa havaitusta rikoksen valmistelusta, vakavan väkivallan uhkasta tai muusta merkittävästä vaarasta toiselle tämän vaaran osapuolena olevalle toimijalle. Jatkossa tällaisia tietoja voitaisiin luovuttaa viranomaisten lisäksi myös yksityisille tahoille, mikäli vaaratilanteen estäminen sitä edellyttää. Jotta kaikista vakavimmat henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat voidaan estää ajoissa, on poliisin saumaton yhteistyö ja oma-aloitteisuus välttämätöntä. Arvoisa puhemies! Näillä muutoksilla on tavallisen suomalaisen arjen turvallisuuteen suora yhteys. Kun poliisi saa tiedon, se voi toimia ja auttaa myös muita viranomaisia toimimaan. Tämä esitys vahvistaa poliisin toimivaltuuksia täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. Se ei murra yksityisyydensuojaa vaan määrittää sen rajat selkeämmin kuin nykyinen sääntely. Välttämättömyyden ja suhteellisuuden periaatteet ohjaavat nyt toimivammin jokaista tiedonsaannin ja tiedonluovutuksen tilannetta. Tämän esityksen tärkein tavoite on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset keinot toimia. Lisäksi valiokunnan mietintö täydentää esitystä, ja se on nyt selkeästi vielä parempi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston asetusta, jolla keskeytetään eräiden pakotteisiin liittyvien poikkeuslupien myöntäminen. Asetus on selkeä ja määrätietoinen linjaus tilanteessa, jossa Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Asetuksen ydin on se, että Suomi ei enää myönnä poikkeuslupia EU:n Venäjään kohdistamien vientikieltojen kiertämiseen edes lääketieteellisiin tai farmaseuttisiin tarkoituksiin silloin, kun kyse on pakotteiden piiriin kuuluvista tuotteista ja palveluista. Tämä ei ole yksinkertainen päätös, mutta se on välttämätön. Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä viesti siitä, että emme etsi kiertoteitä vaan pidämme kiinni yhteisesti sovituista pakotteista ja niiden tavoitteista. Pakotteet eivät ole vain taloudellinen keino, ne ovat osa laajempaa pyrkimystä vaikuttaa Venäjän toimintaan rauhanomaisesti ja kansainväliseen sopimusjärjestelmään luottaen sekä vähentää sen kykyä jatkaa hyökkäyssotaa. Ukrainan tukeminen edellyttää johdonmukaisuutta. Jokainen poikkeus ja jokainen heikennys pakoterintamassa olisi signaali siitä, että paine Venäjää kohtaan voi murtua. Siksi tämä asetus on tärkeä. Se vahvistaa yhteistä rintamaa ja lisää painetta. Arvoisa puhemies! On tärkeää ymmärtää, että tässä ei ole kyse vain kaupasta tai teknisistä luvuista. Tässä on kyse siitä, minkälaista maailmaa me haluamme puolustaa. Ukraina käy tällä hetkellä taistelua paitsi omasta itsenäisyydestään myös kansainvälisen oikeuden, demokratian ja Euroopan turvallisuuden puolesta. Kun Suomi pitää kiinni pakotteista ja kiristää niiden soveltamista, me olemme osa kansainvälistä tukea. Me osoitamme, että emme hyväksy rajojen väkivaltaista muuttamista, Venäjän raakalaismaista toimintaa emmekä siviilikohteisiin kohdistuvaa hävitystä. Ne eivät kuulu siihen turvalliseen maailmaan, jota me Suomessa haluamme olla rakentamassa. Arvoisa puhemies! Tämä asetus on konkreettinen teko Ukrainan tukemiseksi. Se vahvistaa pakotteiden vaikuttavuutta, estää niiden kiertämistä ja pitää Suomen tiukasti osana Euroopan yhteistä linjaa. Siksi viesti on selkeä: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla niin kauan kuin on tarpeen. Me haluamme nähdä vapaan Ukrainan, vapaan Euroopan ja turvallisen tulevaisuuden. Slava Ukraini! — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta pysyvästi. Kyse ei ole vain Ukrainasta vaan koko Euroopan turvallisuusjärjestyksestä, kansainvälisestä oikeudesta ja siitä, millaiseen maailmaan me haluamme kuulua. Suomen turvallisuus rakentuu tänä päivänä yhä vahvemmin yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa. Siksi on selvää, että meidän on kannettava oma vastuumme Ukrainan tukemisessa ja Euroopan puolustuksessa. Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen operaatio Legioon on tässä tilanteessa johdonmukainen ja perusteltu ratkaisu. Se on konkreettinen teko, jolla vahvistamme sitoutumistamme Ukrainaan ja koko Euroopan turvallisuuteen. Samalla se on selkeä investointi myös Suomen omaan turvallisuuteen. Myös ulkoasiainvaliokunta mietinnössään puoltaa Suomen osallistumista operaatio Legioon selonteossa esitetyn mukaisesti, koska se on osoitus Suomen sitoutumisesta Ukrainan tukemiseen tilanteessa, jossa Euroopan valtioiden odotetaan ottavan enemmän vastuuta Ukrainan tukemisesta. Turvallisuus ei synny pelkästään puolustautumalla vaan myös tukemalla heitä, jotka puolustavat samoja arvoja. Ukrainan kyky puolustaa itseään on suoraan yhteydessä koko Euroopan turvallisuuteen. Siksi Ukrainan puolustuksen tukeminen ei ole vain solidaarisuutta, vaan se on strateginen välttämättömyys. Meidän osallistumisemme operaatio Legioon vahvistaa Ukrainan puolustuskykyä konkreettisesti. Samalla se vahvistaa Ukrainan neuvotteluasemaa. Yhdessä tavoiteltu kestävä ja oikeudenmukainen rauha ei synny ilman, että Ukraina pystyy puolustamaan itseään ja käymään neuvotteluja vahvasta asemasta käsin. Arvoisa puhemies! Yksi tämän esityksen keskeisiä vahvuuksia on se, että se vastaa Ukrainan todellisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Ukrainassa tilanne kehittyy jatkuvasti. Tämä tarkoittaa, että myös tuen on muututtava. Operaatio Legio perustuu siihen, että koulutustuki suunnataan niihin osa-alueisiin, joita Ukraina itse pitää ajankohtaisina. Näin varmistetaan, että tuki on vaikuttavaa ja että sen jokaisella panoksella saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty. Suomi ei siis ainoastaan tue Ukrainaa vaan tekee sen järkevästi, kohdennetusti ja yhteistyössä muiden kumppaneiden kanssa. Tämän lisäksi operaatioon osallistuminen on myös osa Suomen johdonmukaista ulkopoliittista toimintaa ja vahvistaa entisestään Suomen profiilia Ukrainan vankkana tukijana. On myös tärkeää todeta, että operaatio Legio ei tarkoita suomalaisjoukkojen lähettämistä Ukrainan alueelle. Toiminta tapahtuu EU- ja Nato-maiden alueella, pääosin Puolassa, ja se keskittyy koulutus-, tuki- ja esikuntatehtäviin. Tämä on hallittu ja turvallinen tapa osallistua Ukrainan tukemiseen samalla, kun vahvistamme kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on jo nyt yksi Ukrainan vahvimmista tukijoista suhteessa taloutensa kokoon, ja operaatio Legioon osallistuminen jatkaa tätä linjaa. Se osoittaa, että Suomi on valmis kantamaan vastuuta myös jatkossa. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa turvallisuus ei synny yksin. Se rakennetaan yhdessä liittolaisten kanssa pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. Siksi Suomen osallistuminen operaatio Legioon on oikea ratkaisu. Me emme voi väsyä tukemaan Ukrainaa. Ukrainan kohtalo vaikuttaa koko Euroopan tulevaisuuteen. Se vaikuttaa myös meidän turvallisuuteemme. Siksi meidän on jatkettava tätä työtä määrätietoisesti, kestävästi ja vastuullisesti. Slava Ukraini! — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole kyse pienistä yksityiskohdista vaan aivan perustavaa laatua olevasta asiasta. On nimittäin kyse siitä, että apua tulee ajoissa, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun ihminen soittaa hätänumeroon, hän ei mieti rahoituskanavia tai hallinnollisia rajoja. Hän olettaa, että järjestelmä toimii nopeasti, luotettavasti ja oikein — siten, kuten järjestelmämme kuuluukin toimia. Tämän esityksen ydin on siinä, että ensihoitoon ja ambulanssikuljetuksiin liittyvä vastuu kootaan selkeästi yhteen. Jatkossa vastuu näiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta on kokonaisuudessaan hyvinvointialueilla. Tämä korjaa nykyisen hajanaisen järjestelmän, jossa vastuu jakautuu Kelan, vakuutusjärjestelmän ja alueiden kesken ja joka ei enää vastaa nykypäivän ensihoidon todellisuutta. Arvoisa puhemies! Ensihoito ei ole vain ihmisten kuljettamista paikasta toiseen. Se on hoitoa paikan päällä, tilannearviota ja päätöksiä, joilla estetään tilanteen paheneminen. Juuri siksi järjestelmän pitää ohjata oikeisiin ratkaisuihin. Itseisarvo ei voi olla potilaiden kuljettamisessa. Sen tulee olla toiminnan vaikuttavuudessa ja potilaan kannalta turvallisessa hoidossa. Tässä esityksessä turvataan se, että palvelut ovat saatavilla koko maassa, niin kaupungeissa kuin harvaan asutuilla alueilla. Erillisellä rahoituksella varmistetaan, ettei alueellinen erityisyys tarkoita heikompaa hoitoa. Ensihoitoon on voitava luottaa kaikkialla Suomessa. On tärkeää todeta myös se, että hinta ei saa olla kenellekään syy jättää avun hakemista. [Aki Lindén: Sitähän nostetaan!] Vaikka rahoitus ja maksut muuttuvat, palvelujen perusperiaate säilyy: hätätilanteessa apua annetaan aina. Siksi maksukaton piirissä pysyminen ja kohtuullisuuden huomioiminen ovat tärkeitä. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta arjessa ja poikkeusoloissa. Selkeä vastuunjako, toimiva rahoitus ja hyvinvointialueiden mahdollisuus kehittää ensihoitoa osana päivystyskokonaisuutta parantavat varautumista myös suuriin häiriöihin ja kriiseihin. Tällaisissa asioissa ohjat ovat siellä, missä asiantuntemustakin on. Kyse on ennen kaikkea ennustettavuudesta, vakaudesta ja siitä luottamuksesta, että järjestelmä kantaa silloin, kun ihminen on kaikkein haavoittuvimmillaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys saattaa paperilla näyttää tekniseltä, mutta todellisuudessa se liittyy keskeisesti Suomen turvallisuuteen. Tullin työ ei ole vain hallinnollista päätöksentekoa vaan tärkeä osa koko maan rajaturvallisuutta, rikostorjuntaa ja huoltovarmuutta. Sen vuoksi Tullin tiedoksiantomenettelyjen on toimittava yhtä varmasti kuin rajavalvonnan itsensä. Tullin toiminnan perusta on jo pitkään ollut sähköinen. Valtaosa päätöksistä ja asiakirjoista kulkee digitaalisesti, ja kansainvälinen kauppa toimii nykyään tavalla, jossa paperi ei enää pysy vauhdissa mukana. Tällaisessa ympäristössä vanhentunut tiedoksiantolainsäädäntö ei ole vain epäkäytännöllinen vaan voi muodostaa myös riskin, jota ei voi sallia. Arvoisa puhemies! Sähköinen tiedoksianto ei ole mukavuuspalvelu. Se on keino varmistaa, että tieto kulkee nopeasti ja jäljitettävästi ja turvallisesti. Digitaalinen tiedoksianto vähentää riskiä siitä, että asiakirjat päätyvät vääriin käsiin, katoavat matkalla tai viivästyvät tavalla, joka aiheuttaa vahinkoa. Tämä esitys selkeyttää näitä prosesseja ja tuo ne nykypäivään tavalla, joka tukee koko tullitoiminnan luotettavuutta. Myös hallintovaliokunta päätyi selkeyttämään esitystä hyvin muutoksin, minkä myötä se on nyt entistä parempi. Kun asiakirjat tulevat sähköisesti, ne eivät ole riippuvaisia postinkulusta tai siitä, missä henkilö fyysisesti oleskelee ja asuu. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa päätöksiin liittyy velvoitteita tai määräaikoja. Tullin tehtäviin kuuluu myös sellaisia ratkaisuja, jotka edellyttävät nopeaa reagointia, ja siksi on olennaista, että tieto saavuttaa vastaanottajan ilman viiveitä. Sähköinen tiedoksianto tekee tämän mahdolliseksi. Tulli valvoo sekä turvallisuutta että taloudellista laillisuutta. On oikein, että lainsäädäntö tukee tämän tärkeän työn tekemistä. Arvoisa puhemies! Kuten muissakin hallitusohjelman mukaisissa sähköistämistä koskevissa esityksissä, myös tässä on huomioitu ne ihmiset, joille sähköinen asiointi ei ole luontevaa. Tämä on tärkeää yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan kannalta. Kokonaisuus rakentuu niin, että digikykyisille sähköinen asiointi on ensisijaista mutta ei pakollista, ja samalla paperinen tiedoksianto on edelleen käytettävissä silloin, kun se on tarpeen. Tällainen joustavuus on osa modernia turvallisuusajattelua. Järjestelmän pitää olla vahva, mutta sen pitää tunnistaa myös eri käyttäjäryhmien tarpeet. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tämä lakiesitys vahvistaa Tullin kykyä toimia tehokkaasti ja luotettavasti tilanteessa, jossa kansainvälinen tavaraliikenne, rikostorjunta ja rajaturvallisuus ovat kiinteästi sidoksissa digitaalisiin järjestelmiin. Kun tiedoksianto toimii nopeasti ja läpinäkyvästi, koko valvontaketju vahvistuu. Siksi pidän esitystä välttämättömänä. Se parantaa sekä viranomaisen toimintakykyä että kansalaisten oikeusturvaa, mutta samalla se vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen sisäinen turvallisuus ei perustu muureihin tai pelkoon vaan toimivaan yhteiskuntaan, jossa ihmiset ymmärtävät toisiaan, noudattavat yhteisiä sääntöjä ja osallistuvat työn kautta yhteiseen vastuuseen. Juuri tästä syystä kotoutumispolitiikka ei ole vain sosiaali- tai koulutuspoliittinen kysymys, vaan ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Haluamme nyt esittää muutoksia kotouttamislainsäädäntöön, koska nykyinen järjestelmä ei kaikilta osin tue riittävän nopeasti maahan muuttaneiden kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkittynyt kielitaidottomuus, työelämän ulkopuolelle jääminen ja epäselvä vastuunjako heikentävät yhteiskunnallista luottamusta ja lisäävät riskiä eriytymisestä. Turvallinen Suomi edellyttää, että nämä kehityskulut katkaistaan ajoissa, ja tämän myös hallintovaliokunnassa totesimme. Siksi tämän esityksen ytimessä on selkeä linjanmuutos. Jatkossa kotoutuminen nähdään määräaikaisena ja tavoitteellisena prosessina, joka alkaa heti maahantulosta ja jonka päämääränä on itsenäinen, työkykyinen ja yhteiskunnan sääntöihin sitoutunut ihminen. Kotoutuminen ei ole pysyvä palvelutila vaan silta osallisuuteen. Tämä on tärkeä viesti sekä maahan muuttaville että suomalaiselle yhteiskunnalle. Arvoisa puhemies! Kielen osaaminen asetetaan uudistuksessa keskeiseen rooliin, koska yhteinen kieli on turvallisen yhteiskunnan perusedellytys. Ilman riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa ihminen jää helposti viranomaisten, työelämän ja arjen palvelujen ulkopuolelle. Se lisää väärinymmärrysten, konfliktien ja syrjäytymisen riskiä. Kun kielitaito todennetaan valtakunnallisella testillä ja oppimista seurataan järjestelmällisesti, varmistamme, että kotoutuminen ei jää puheeksi, vaan tuottaa todellista kykyä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla uudistuksessa aivan oikein vahvistetaan kotoutujan omaa vastuuta. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukea, mutta vastavuoroisesti edellyttää osallistumista. Kotoutumissuunnitelmaan sitoutuminen, työn hakeminen ja sovittuihin toimiin osallistuminen eivät ole vapaaehtoisia yksityiskohtia vaan osa yhteiskuntasopimusta. Tämä ei ole kovuutta vaan reiluutta. Yhteiset säännöt luovat ennakoitavuutta ja turvallisuutta kaikille. Saadakseen vapauksia on oikein myös kantaa vastuuta. Lopuksi tämä esitys myös selkeyttää järjestelmää hallinnollisesti kokoamalla rahoituksen ja vastuun yhteen kanavaan. Kun kotoutumisen järjestämisvastuu on selkeästi kunnilla ja rahoitus läpinäkyvää, pystytään paremmin seuraamaan tuloksia ja puuttumaan ongelmiin ajoissa. Tämä vähentää hallinnollista hajanaisuutta ja vapauttaa resursseja olennaiseen: kielitaitoon, työhön ja arjen osallisuuteen. Arvoisa puhemies! Suomi on avoin ja oikeusvaltioon nojaava maa, joka auttaa hädässä ja tarjoaa mahdollisuuden uuteen alkuun. Samalla Suomi on maa, jossa turvallisuus rakentuu luottamuksesta siihen, että yhteiset pelisäännöt koskevat aivan kaikkia. Tämä esitys vahvistaa tätä luottamusta ja tekee kotoutumisesta johdonmukaisempaa, vaikuttavampaa ja turvallisempaa koko yhteiskunnan kannalta. Kun kotoutuminen onnistuu, ehkäistään eriytymistä, vahvistetaan sisäistä turvallisuutta ja rakennetaan yhteiskuntaa, jossa suomalaisuus on yhteinen, opittava ja jaettu elämäntapa. Siksi pidän esitystä tarpeellisena ja oikeansuuntaisena, ja hallintovaliokunnan tekemin muutoksin se on entistäkin valmiimpi. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Ydinenergialain uudistusta on valmisteltu laajassa viranomais‑ ja asiantuntijayhteistyössä. Tällaisessa asiassa emme voi seurata mielikuvia. Meidän on luotava ja luotettava asian ammattilaisiin. Kyse on merkittävästä säädöskokonaisuudesta, joka vaikuttaa sekä Suomen energiajärjestelmän tulevaisuuteen että koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Suomen tavoitteena on moninkertaistaa kotimainen puhtaan sähkön tuotanto. Tarvitsemme lisää päästötöntä, vakaata ja sään vaihteluista riippumatonta energiaa. Tämän esityksen tarkoitus on luoda sujuvat ja ajantasaiset puitteet sille, että uusia ydinvoimaloita voidaan suunnitella, luvittaa ja toteuttaa tehokkaammin tinkimättä turvallisuudesta. Talousvaliokunta on sen nyt käsitellyt huolellisesti, ja työn jälki näyttää hyvältä. Esitykseen on tehty tarpeelliset muutokset, jotta se vastaa tavoitteeseensa ja pitää yllä turvallisuuttamme. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee energiaa, joka on kohtuuhintaista, toimitusvarmaa ja kestävää. Kaikista väännöistä huolimatta ydinvoima täyttää nämä kriteerit. Se on energiamuoto, johon me suomalaiset voimme luottaa. Se on ollut pitkään maamme suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto, ja osaamisemme on kansainvälisesti tunnustettua. Tässä esityksessä tehdään ennen kaikkea kahta asiaa: lupaprosessit nykyaikaistetaan ja uusien teknologioiden käyttöä mahdollistetaan. Uudistus poistaa päällekkäistä sääntelyä, selkeyttää viranomaisten työnjakoa ja tekee hankkeiden etenemisestä ennustettavampaa. Tämä parantaa riskienhallintaa sekä hankkeiden toteutusmahdollisuuksia koko niiden elinkaaren aikana. Teknologian kehittyessä emme myöskään saa jämähtää uudistamisessa. Puhtaan siirtymän näkökulmasta on tärkeää, että tässä uudistuksessa mahdollistetaan uusien teknologioiden, erityisesti pienydinvoimaloiden käyttöönottoa nykyistä paremmin. Arvoisa puhemies! Lopuksi on tärkeää todeta, että ydinturvallisuuden tasosta ei tingitä millään tavalla. Turvallisuusvaatimukset perustuvat jatkossakin kansainvälisiin sopimuksiin ja velvoitteisiin. Tämän uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä investointikohteena, parantaa energiaomavaraisuuttamme ja antaa edellytykset modernin ydinenergiateknologian hyödyntämiselle. Samalla se luo ennakoitavuutta yrityksille ja varmistaa, että turvallisuus pysyy kaikessa tärkeimpänä asiana. Se antaa Suomelle työkalut olla jatkossakin vakaata, puhdasta ja investointeja houkuttelevaa energiajärjestelmää rakentava maa. Ja aivan lopuksi haluan muistuttaa, että meillä pohjoisessa Pyhäjoen Hanhikivenniemellä on tontti valmiina eli luvat ovat jo kunnossa seuraavaa ydinvoimahanketta varten. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Suomen kokonaisturvallisuus rakentuu ennen kaikkea ihmisistä, heidän osaamisestaan ja uskostaan omaan tulevaisuuteensa. Siksi tämä opintoseteliuudistus ei ole vain koulutuspoliittinen ratkaisu, vaan se on myös osa laajempaa turvallisuuspolitiikkaa. Suomalainen menestys ja itsenäisyys ovat rakentuneet sivistyksen varaan. Huolestuttavaa on se, että viime vuosina olemme nähneet merkkejä tämän perustan horjumisesta. Tuhannet nuoret jäävät vuosittain ilman korkeakoulupaikkaa, ja siirtymä korkeakoulutukseen on monelle hidas ja epävarma. Samalla tiedämme, että valtaosa nuorista haluaa korkeakoulututkinnon ja uskoo koulutuksen merkitykseen. Se, että nuoremme uskovat osaamiseen, on myös kokonaisturvallisuuttamme vahvistava tekijä. Arvoisa puhemies! Nyt tarjoamme tähän ongelmaan ratkaisun. Opintosetelin avulla nuori voi aloittaa korkeakouluopinnot heti, vaikka opiskelupaikka ei olisi vielä avautunut. Nuori voi tutustua eri asioihin ja aloihin, vahvistaa opiskelutaitojaan ja rakentaa omaa polkuaan kohti tutkintoa ilman taloudellista estettä. Käytännössä kyse on mahdollisuudesta suorittaa maksuttomasti enintään 30 opintopisteen suuruiset avoimet opinnot kahden vuoden aikana. Tämä uudistus muuttaa välivuoden luonnetta. Siinä, missä välivuosi on monelle ollut pakkorako ja epävarmuuden aikaa, opintosetelin myötä siitä voi tulla myöhemmin opintoihin kiinnittymistä vahvistava ja suuntaa antava vaihe. Nuori ei jää ulkopuolelle vaan pysyy mukana oppimisessa ja yhteiskunnassa. Juuri sitä me tarvitsemme tänä päivänä. Arvoisa puhemies! Kyse on myös taloudesta ja Suomen tulevasta menestyksestä. Korkeampi koulutustaso vahvistaa tuottavuutta, tutkimusta ja innovaatioita sekä tukee työuria. Opintoseteli voi nopeuttaa siirtymää koulutukseen ja siten myös työelämään, mikä vahvistaa koko yhteiskunnan kantokykyä. Samalla se vahvistaa kansakuntamme sivistystä, joka on osa kriisinsietokykyä. Koulutettu yhteiskunta kykenee paremmin arvioimaan tietoa, torjumaan vaikuttamista ja sopeutumaan muutoksiin. Näin ollen investointi koulutukseen on myös investointi kokonaisturvallisuuteen. Sivistysvaliokunta on esitystä käsitellessään korostanut uudistuksen seurannan ja arvioinnin merkitystä opintosetelikokeilun edetessä, sillä vain siten voimme tietää, mahdollistaako tämä esitys sen, mitä siltä odotetaan. Arvoisa puhemies! Tämä opintoseteli lähettää nuorille tärkeän viestin siitä, että yhden hakukerran epäonnistuminen ei määritä koko tulevaisuutta. Se kertoo, että yhteiskunta tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja tukea eteenpäin. Se on viesti Suomelle siitä, että emme jätä osaamispotentiaalia käyttämättä. Jokainen nuori, joka pääsee kiinni opintoihin, vahvistaa meidän yhteistä tulevaisuuttamme ja suomalaista kokonaisturvallisuutta. Siksi tätä opintoseteliuudistusta tulee katsoa myös osana jokaisen suomalaisen turvallista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toinen lisätalousarvio tälle vuodelle reagoi muuttuneeseen tilanteeseen ja kohdentaa varoja sinne, missä tarve on selkeä. Työllisyyden vahvistaminen, turvallisuus ja puolustuskyky, oikeusjärjestelmän toimivuus sekä kasvua tukevat investoinnit eivät ole valtiontaloudessa sivuseikka. Siksi lisätalousarvion keskeinen tehtävä on turvata julkiset palvelut, yhteiskunnan toimivuus. Samalla sillä vahvistetaan Suomen kokonaisturvallisuutta. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole vain puolustusta. Se on myös sitä, että yhteiskunta toimii arjessa. Se tarkoittaa sitä, että viranomaiset pystyvät hoitamaan tehtävänsä, yhteiskunnan rakenteet ovat kunnossa ja kansalaiset voivat luottaa järjestelmään. Tässä lisätalousarviossa turvallisuus näkyy erityisesti lisäpanostuksina viranomaistoimintaan ja varautumiseen. Resursseja kohdennetaan muun muassa sisäiseen turvallisuuteen, rajaturvallisuuteen ja droonipuolustuskykyyn. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä tilanteessa, jossa toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. Samalla lisätalousarvio tukee taloudellista vakautta. Talouden vakaus on keskeinen osa turvallisuutta. Kun julkinen talous pysyy hallinnassa ja keskeiset palvelut toimivat, yhteiskunnan kriisinsietokyky vahvistuu, vaikka talouden kehitys on edelleen tiukka. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomata, että lisätalousarvio ei ole tekninen korjaus budjettiin. Se on valinta siitä, mitä vastaamme ajankohtaisiin asioihin ja haasteisiin. Tässä esityksessä painotetaan varautumista, ennakointia ja viranomaisten toimintakykyä. Siinä vahvistetaan kasvun edellytyksiä, jotta työllisyys ja turvallisuus saadaan vahvistumaan. Lisäksi panostukset esimerkiksi huoltovarmuuteen, energiaturvallisuuteen ja kriittisiin rakenteisiin tukevat Suomen kykyä selviytyä häiriötilanteista. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisturvallisuudessa. Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion viesti on selkeä: turvallisuus rakennetaan useista osista. Se rakentuu taloudesta, viranomaisten toiminnasta ja arjen toimivuudesta. Kokonaisuutena esitys vahvistaa Suomen kykyä toimia muuttuvassa maailmassa. Se parantaa valmiuttamme vastata uhkiin ja tukee sitä, että Suomi on jatkossakin turvallinen ja vakaa yhteiskunta. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikollisverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa käyttöönsä paremmin tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä tuosta, kun käytettiin sanaa ”luottamus”, niin se on varmasti suuri asia silloin kun ollaan täällä eduskunnassa opposition ja hallituksenkin kanssa tekemässä asioita yhdessä ja myös kansallisen turvallisuuden asia. Jos meillä keskinäinen luottamus katoaa, niin me ollaan melko hukassa. Me varmasti kaikki tiedetään, että politiikkaa ja näitä asioita hoidetaan yhdessä, ja se yhdessä tekeminen perustuu siihen luottamukseen. Luottamushan rakentuu toinen toistemme arvostamisesta ja kunnioittamisesta. Eli luottamus on se iso asia myös meidän kesken. Lainsäädäntöprosessi on ihan normaali, läpinäkyvä, avoin, ei mikään käärmettä pyssyyn ‑asia, vaan ihan normaalisti käydään näitä asioita läpi — jokainen saa tietysti käyttää retoriikkaansa hyväksi. Mutta ihan normaalisti, läpinäkyvästi ja avoimesti tehdään tätä päätöstä tässä salissa. — Kiitoksia kaikille.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa heti oman puheenvuoroni jälkeen tuli tämmöinen kuin ”ilman parlamentaarista yhteistyötä”, ja kyllä minä olen kokenut, että tässä maassa ja tässä salissa on nimenomaan sitä parlamentaarista yhteistyötä tehty erityisesti kansallisen turvallisuuden asioissa. On tietysti ihan selkeä asia, että meillä tässä maassa on myös hallitus, joka lähtee käsittelemään asioita, ja näillä asioilla on hyvä olla jonkunlainen pohjaesitys. Voi tietysti lähteä keskustelemaankin, mutta tämä ei ole se tila, missä käydään kansallisen turvallisuuden ydinkysymyksistä niitä keskusteluja. Minä olen kuitenkin tässä seurannut asiaa viimeisten kuukausien aikana, ja minä uskon, että lähes kaikilla on ollut kyllä mahdollisuus päästä sen tiedon ääreen, joka niille ihmisille ja päättäjille kuuluu. Eli kyllä asioista on päästy keskustelemaan ennen lopullista päätöksentekoa. Tässä käydään sitä keskustelua. Tietysti harmittaa, että kun puhutaan äärimmäisen tärkeästä asiasta, niin väkeä on nyt tämän verran, eli kaksi kappaletta on täältä hallituksen puolelta ja neljä kappaletta sieltä opposition puolelta, mutta me on koettu kuitenkin, että tämä asia on meille tärkeä. Eli tietoa on saatu, kaikki ryhmät ja tarvittavat tahot ovat saaneet suljetuissa tiloissa tietoa, ja jos joku väittää, ettei ole tarpeeksi tietoa, niin sitä kyllä tulee ja sitä kaadetaan — ei meidän osalta eikä taholta, vaan tässä maassa on ihan ammattilaisia, jotka pystyvät kertomaan, mitä nämä asiat pitävät sisällään. Totta kai ne ovat myös luottamuksellisia tai salaisia asioita, ja niitä ei avata tässä salissa. Eli tämä hetki on kyllä ihan erityisen tärkeä hetki, jossa voidaan kuunnella ja kuulla, ja uskon, että myös puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla on ammattitaitoa tämän asian suhteen, mitä ollaan päättämässä ja mitä ei. Otetaan vielä tuo, edustaja Yrttiaho, kun käytitte tämmöistä termiä, että ”valiokunta kertoo totuuden vastaisesti”. Kun sitä valehdella-sanaahan ei saa sanoa eikä käyttää, niin en käytä nytkään sitä, mutta väittääkö edustaja Yrttiaho, että puolustusvaliokunta tai valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto puhuu totuuden vastaisesti? Minusta se on aika raju väite tämmöisessä hetkessä. Yrttiaho myös kertoi, että DCA-sopimukseen tulisi kirjata jälkeenpäin erillinen kielto ydinaseista. No, en minä ole yleensä itsekään henkilökohtaisesti, jos joitakin asioita olen sopinut, jälkeenpäin kirjoitellut jotakin sinne sopimukseen. Ei sillä tavalla arvioida noita asioita. Mutta uskon, että kun sopimukset tehdään, niin niihin kirjataan ne tarvittavat tiedot ja asiat eikä niitä sen jälkeen lisäillä tai oteta pois. Sanon tähän ihan lopuksi, että Suomi ja suomalaiset ja me täällä eduskunnassa päätämme tämän maan tulevaisuuden myös tässä asiassa, ja se tulee olemaan selkeä ja kirkas. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme yhtä vakavimmista ja herkimmin väärin ymmärretyistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Keskustelemme ydinaseista. Siksi tästä asiasta on puhuttava rauhallisesti, täsmällisesti ja tosiasioihin perustuen. Tällä esityksellä ei päätetä ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen, eikä Suomi ole ryhtymässä ydinasevaltioksi. Suomi on ydinaseeton maa, eikä tämä lakimuutos muuta sitä asiaa. Se on tärkeää muistaa, kun käymme tätä keskustelua. Arvoisa puhemies! Se, mitä tässä esityksessä tehdään, on Suomen lainsäädännön päivittäminen vastaamaan sitä turvallisuuspoliittista todellisuutta, jossa Suomi elää nyt. Voimassa oleva ydinenergialain kielto on peräisin 1980-luvulta, siis ajalta, jolloin Suomi oli sotilaallisesti liittoutumaton ja Euroopan turvallisuustilanne oli perustavanlaatuisesti toisenlainen. Nyt Suomi on Naton jäsen. Nato on puolustusliitto, jonka pelote ja yhteinen puolustus perustuvat useiden tekijöiden kokonaisuuteen. Ydinpelote on osa tätä kokonaisuutta, ei siksi, että sitä haluttaisiin käyttää, vaan juuri siksi, että sitä ei tarvitsisi koskaan käyttää. Pelotteen perimmäinen tarkoitus on estää sota. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen ydin on siinä, että Suomen oma lainsäädäntö ei saa muodostua esteeksi liittokunnan yhteisen puolustuksen suunnittelulle, uskottavuudelle tai toimeenpanolle. Muutos on tarkkarajainen: Ydinräjähteiden hankkiminen, valmistaminen, kehittäminen ja räjäyttäminen säilyvät rikoksina. Terroristinen toiminta pysyy raskaasti kriminalisoituna. Kansainväliset velvoitteemme, kuten ydinsulkusopimus ja ydinkoekieltosopimus, sitovat Suomea aivan kuten ennenkin. — Puolustusvaliokunta on esitystä käsitellessään aivan oikein korostanut päätöksenteon kansallisuutta. Vain me voimme Suomessa päättää siitä, millä ehdoilla toimitaan. Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on estää se, ettei Suomi koskaan joutuisi sodan kohteeksi. Ennaltaehkäisevä, uskottava pelote on juuri tätä varten. Se suojaa suomalaisia koteja, perheitä ja arkea. Se antaa selkeän viestin siitä, että Suomeen kohdistuva sotilaallinen painostus ei ole hyväksyttävää eikä kannatettavaa. Samalla Suomi jatkaa vahvaa työtä asevalvonnan, -riisunnan ja ydinaseiden leviämisen estämisen puolesta. Nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa uskottavan puolustuksen kanssa, vaan ne kulkevat rinnakkain. Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen esitystä harkittuna, tarkkaan rajattuna ja turvallisuusympäristön muutokset huomioivana. Se ei lisää ydinaseita Suomeen tai maailmaan, mutta se vahvistaa Suomen turvallisuutta ja asemaa luotettavana liittolaisena. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Oikeusjärjestelmämme on turvallisen arjen kannalta tärkeää ja siksi ansaitsee huomiomme. Kyse on uudistuksesta, joka liittyy suullisen todistelun tallentamiseen ja sen hyödyntämiseen tuomioistuimissa. Tämä ei ehkä kuulosta suurelta, mutta käytännössä uudistuksella muutetaan sitä, miten oikeudenkäynnit toimivat, ja ennen kaikkea sitä, kuinka nopeasti ja luotettavasti oikeus toteutuu. Kyse on kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeästä uudistuksesta, koska sen ytimessä on luottamus siihen, että rikoksista tuomitaan ja oikeutta saa. Myös lakivaliokunta on käsittelyssään katsonut tämän uudistuksen erittäin tarpeelliseksi. Arvoisa puhemies! Tällä uudistuksella on hyvin konkreettinen merkitys ihmisten arkeen ja oikeuden toteutumiseen, koska kyse on siitä, miten todistajia kuullaan oikeudessa ja miten heidän kertomuksensa siirtyvät eri oikeusasteisiin. Jatkossa käräjäoikeudessa kuultavat todistajat tallennetaan videolle, ja kun asia etenee hovioikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen, todistelu voidaan ottaa vastaan suoraan tältä tallenteelta. Se tarkoittaa, että samaa todistajaa ei tarvitse aina kutsua uudelleen paikan päälle kertomaan asiansa alusta ja uudelleen. Tässä uudistuksessa siis voittavat sekä riippumaton oikeusjärjestelmämme että jokainen todistuksen antaja. Jatkossa myös suulliset todistelut ovat turvassa ja eivät kuormita asianosaisia toistuvalla byrokratialla. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus tekee oikeudenkäynneistä sujuvampia ja selkeämpiä. Kun todistajia ei tarvitse kuulla moneen kertaan eri oikeusasteissa, asian käsittely nopeutuu. Tämä on tärkeää sekä uhrien että syytettyjen että koko oikeusjärjestelmän kannalta. Samalla oikeusturvaa parantaa se, että videotallenne säilyttää todistelun tarkasti sellaisena kuin se on annettu, ilmeineen ja eleineen. Tämä vähentää tulkinnanvaraa ja varmistaa, että muutoksenhaku perustuu samaan aineistoon kuin alkuperäinen ratkaisu. Siksi tämä on uudistus, joka tuo oikeuden tähän päivään ja osaksi nykyistä digitaalista yhteiskuntaa. Arvoisa puhemies! Kyse on kuitenkin myös suoraan turvallisuudesta. Turvallinen yhteiskunta ei synny pelkästään poliisin ja rikosten torjunnan kautta vaan myös siitä, että riippumaton oikeus toimii nopeasti, luotettavasti ja uskottavasti. Turvallisuuden näkökulmasta tässä esityksessä on paljon hyvää: rikosasioiden käsittely nopeutuu, uhrien asema paranee, todistajien turvallisuus paranee ja oikeuden luotettavuus paranee, kun väärien tuomioiden riski pienenee. Turvallinen yhteiskunta rakentuu siitä, että ihmiset voivat luottaa oikeuteen. Siksi, arvoisa puhemies, on myös tärkeää korostaa, että tämä on hyvä ja tarpeellinen uudistus. Se tekee oikeudenkäynneistä sujuvampia, vahvistaa oikeusturvaa ja parantaa turvallisuudentunnetta yhteiskunnassa. Kyse on lopulta yksinkertaisesti siitä, että oikeuden pitää toimia ja siihen on voitava luottaa. Tämä uudistus vie meitä juuri tähän suuntaan. — Kiitos, arvoisa puhemies.