Marttinen Matias

Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Kiitoksia, hyvät edustajat, erittäin rakentavasta keskustelusta, jossa minusta löytyy kyllä jopa ehkä vähän poikkeuksellisesti hyvin laaja yhteinen näkemys tässä salissa. — Aivan kuten monet teistä olette todenneetkin, kaiken maahanmuuton Suomeen pitää olla kestävää. Suomeen on tervetullut tekemään töitä, ja Suomeen on tervetullut opiskelemaan, kunhan elättää itsensä ja toimii oleskeluluvan ehtojen mukaisesti. Opiskelijan tulee opiskella ja valmistua ehtojen mukaisesti, ei tehdä töitä tai pyrkiä työmarkkinoiden käyttöön ja ikään kuin kiertää taas oleskelulupajärjestelmää. Kuten täällä edustaja Vestman toi esille, on havaittu useita vuotokohtia. Yksi on ollut juurikin se, että osa näistä opiskelijoista on tosiasiassa pyrkinyt vastaavasti sitten taas työmarkkinoiden käyttöön. Meidän arvion mukaan aika monethan opiskelijoista kuitenkin tekevät siis ainakin jonkin määrän töitä. Tätä asiaa myös edustaja Lyly minusta hyvin pohti taas tässä kaikkinensa, ja se ei ole pelkästään huono asia, mutta helposti tähän yhdistyy lähteminen lähtömaasta, joissa puhutaan kohtalaisen köyhistä maista, Suomeen, joka on taas korkeiden kustannusten ja korkean elintason maa, ja tällöin nämä opiskelijat voivat helposti joutua myös työperäisen hyväksikäytön uhreiksi, jolloin itse asiassa tämä kokonaisuus on myös erittäin merkittävä työperäisen hyväksikäytön ja myös järjestäytyneen rikollisuuden kannalta torjuva kokonaisuus ja torjuva toimenpide. Koulutusagenttipuoli nousi myös esille teidän puheenvuoroissa. Asiaa käydään läpi opetus- ja kulttuuriministeriössä. Toivon, että siihen löydettäisiin vielä jykevämmät toimenpiteet, koska juuri koulutusagenttien toiminta on monta kertaa se, joka on myös sitten saattanut näitä ihmisiä kaikkinensa vastaavasti harhaan. Herra puhemies! Näillä sanoilla toivon, että asia käydään perusteellisesti läpi eduskunnassa, ja miten vain voin vastuuministerinä teitä auttaa ja palvella, niin olkaa ihmeessä yhteydessä. Olen totta kai eduskunnan käytettävissä ja palveluksessa. — Kiitos.

Kiitoksia, kunnioitettu rouva puhemies, hyvät kansanedustajat! Maahanmuuton tulee olla kaikissa tilanteissa kestävällä pohjalla. Suomi tarvitsee huippututkimusta, huippuosaajia ja tekijöitä. Suomeen on viime vuosien aikana tullut enenevissä määrin kansainvälisiä opiskelijoita, joista ylivoimaisesti suurimmalla osalla opinnot etenevät odotetusti. Samaan aikaan kun pidämme yllä opiskelijaperäistä maahanmuuttoa, tulee meidän varmistaa, että järjestelmä on kestävä ja tarkoituksenmukainen ja että opiskelijat sekä heidän perheenjäsenensä tulevat toimeen Suomessa. Siksi hallitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi esityksen tutkija- ja opiskelijalain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on varmistaa, että opiskeluperusteinen maahanmuutto on hallittua, kestävää ja vastuullista. Samalla torjutaan opiskelijoiden ja heidän perheidensä haavoittuvaa asemaa, ehkäistään väärinkäytöksiä sekä vähennetään tilanteita, joissa Suomeen tullaan puutteellisin edellytyksin tai epärealistisin odotuksin. Rouva puhemies! Esityksen keskeinen ehdotus on, että opiskelijoiden perheenyhdistämisessä otetaan käyttöön yhden vuoden asumisaikavaatimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija oleskelee ensin Suomessa vähintään vuoden ennen kuin hänen perheenjäsenensä voivat hakea oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Tavoitteena on varmistaa, että opiskelija ehtii saada realistisen käsityksen elämästä Suomessa, elinkustannuksista, opintojen vaatimuksista sekä omista ja mahdollisen puolison työllistymismahdollisuuksista ennen koko perheen muuttoa. Liian monessa tapauksessa on käynyt ilmi, että opiskelija tai hänen perheensä on saapunut Suomeen sellaisin odotuksin, jotka eivät vastaa todellisuutta. Tämä on johtanut toimeentulovaikeuksiin ja joissakin tilanteissa myös haavoittuvaan asemaan sekä hyväksikäytön riskiin. Toinen keskeinen ehdotus on, että opiskelijan oleskeluluvan myöntämisen edellytykseksi säädetään opinnoissa vaadittava riittävä kielitaito. Tyypillisesti tämä kieli on englanti. Ottamalla kielitaito erikseen myös luvan edellytykseksi on tarkoitus puuttua selviin väärinkäytöstilanteisiin, joita on havaittu jonkin verran sekä ulkomaanedustustoissa että rajalla. Rouva puhemies! Kolmantena keskeisenä ehdotuksena on, että opiskelijan toimeentuloedellytyksen tasosta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella eikä se perustuisi nykyisen tavoin Maahanmuuttoviraston ohjeistukseen. Ehdotus lisää sääntelyn läpinäkyvyyttä, ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Opiskelijalla tulee olla riittävät varat omaa toimeentuloaan varten, jotta hänen ei voida olettaa joutuvan turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Lisäksi nyt kun elokuun alusta on tullut voimaan täyskatteellisia lukuvuosimaksuja koskeva sääntely, on keskeistä, että opiskelijalla on erikseen varat toimeentuloa varten ja lukuvuosimaksuja varten. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettävän opiskelijoiden perheenjäsenten ja toisen asteen opiskelijoiden lupaharkintaa siten, että ulkomaalaislain yleisiä hakemuksen hylkäämis- ja oleskeluluvan peruuttamisperusteita voidaan soveltaa nykyistä selkeämmin. Tämä antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin, maahantulosäännösten kiertämiseen sekä tilanteisiin, joissa hakijan voidaan perustellusti arvioida joutuvan hyväksikäytön kohteeksi tai muuten haavoittuvaan asemaan Suomessa. Rouva puhemies! Suomi tarvitsee kansainvälisiä opiskelijoita myös tulevaisuudessa. Juuri siksi on tärkeää, että järjestelmä on uskottava ja että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on todelliset edellytykset menestyä opinnoissaan, tulla toimeen omilla varoillaan ja rakentaa täällä tulevaisuuttaan valmistuttuaan. Tämä esitys vahvistaa opiskeluperusteisen maahanmuuton hallittavuutta, tukee opiskelijoiden onnistumista, ehkäisee väärinkäytöksiä ja suojaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan yritys- ja yhteisötietolaista kumottavaksi kansainvälistä yhteisötunnistetta elikkä LEI-tunnistetta koskevat säännökset. Oikeushenkilöt tarvitsevat LEI-tunnisteen käydessään arvopaperikauppaa. LEI-tunnisteiden palveluntarjoajan ei tarvitse olla julkinen toimija. Pohjoismaissa ja Baltiassa vain Suomessa LEI-tunnisteita tarjoaa julkinen toimija eli Patentti- ja rekisterihallitus. Suomessa toimii kuitenkin myös yksityisiä palveluntarjoajia. On selvää, että julkisen toimijan ei pidä perusteettomasti huseerata markkinoilla, joissa on myös yksityistä tarjontaa. Jatkossa Patentti- ja rekisterihallitus ei enää antaisi ja hallinnoisi LEI-tunnisteita vaan oikeushenkilöiden olisi haettava LEI-tunniste yksityiseltä palveluntarjoajalta. Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoimat tunnisteet siirrettäisiin muiden palveluntarjoajien hallinnoitavaksi. Esityksessä ehdotetaan lisäksi kumottavaksi säännökset koskien Finanssivalvonnan LEI-tunnisteiden palveluntarjoajien ohjaus- ja valvontatehtävää, koska kyseistä tehtävää hoitaa LEI-tunnistejärjestelmää hallinnoiva kansainvälinen järjestö. Rouva puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan noin kahden vuoden kuluttua voimaan sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! En tiedä, kannattaako nyt kiittää tästä käydystä keskustelusta, koska toivoisin kuitenkin, hyvät edustajat, että vaikka olemme eri mieltä, niin ei täällä nyt ehkä aivan kaikkea kannata sanoa ääneen. Viittaan erityisesti edustaja Suhosen keskustelun alkupuolella käyttämiin puheenvuoroihin. Rouva puhemies! Tosiaan tämän esityksen osalta siis tämä käyttämisen kynnys on nostettu erittäin korkealle tässä lainsäädännössä. Pääsääntö on edelleenkin se, että säästövapaat pidetään sinä ajankohtana, jolloin työntekijä on itse toivonut, että ne pidetään. Tiedän myös hyvin sen, että Suomi on täynnä erittäin hienoja pk-yrityksiä — joista edustaja Lundén kertoi taas omakohtaisen esimerkin — joissa nämä asiat toimivat erittäin hyvin. Edustaja Lyly otti esimerkin tästä valtion virkaehtosopimuksesta, ja se pitää paikkansa. Siis julkisen sektorin virka- ja työehtosopimuksissa asiasta on sovittu kohtalaisen laajasti, mutta vaikutusarvioista käy myös ilmi se, että eiväthän tämän esityksen vaikutukset käytännössä koske siis julkista sektoria, vaan ne vaikutukset ulottuvat nimenomaan yksityiselle sektorille. Eli se on se paikka, missä tätä joustoa haetaan kaikkineen. Tosiaan siis jos työtehtävissä ja toimialoilla, joissa on paljon sesonkiluonteisuutta ja on kyse työtehtävistä, joissa vaaditaan hyvin korkeaa, erityistä ammattitaitoa, kuten edustaja Satonen totesi, suurempi joukko työntekijöitä haluaa pitää vaikka sitten juhannuksena tai jonain muuna pyhänä säästövapaat, niin ei siinä hirveästi myöskään sitten asiaa auta se, vaikka miten tätä asiaa kaikkinensa suunnittelisi neljä kuukautta etukäteen, eikö näin? Eli pieni joustokysymys, joka haetaan tänne lainsäädäntöön, joka toivottavasti taas auttaa meidän yrityksiä toimimaan ja kasvamaan, ja kun otetaan huomioon kaikki se muukin, mitä tämän maan hallitus on tehnyt työmarkkinoiden joustavoittamiseksi, niin tuetaan yrityksiä kasvussa. Totta kai eihän tämä pieni asia nyt kaikkea ratkaise, ei tietenkään, mutta tämä on taas yksi kysymys, joka saadaan mielestäni kohtalaisen hyvin kuitenkin ratkaistua pois. Viimeisenä en malta olla sanomatta: Hyvät SDP:n kansanedustajat, kun te niin kiivaasti ja tuolla kielenkäytöllä vastustatte joka ainoaa tämän hallituksen tekemää minusta aika maltillista rakenneuudistusta, niin jos hallitusvastuuseen menette, niin toivotan teille kyllä parasta menestystä ja onnea siinä, kun aika kovia ja julmia säästöjä on edessä ja aika iso määrä myös rakenneuudistuksia tähän maahan on siis tehtävä. Kannattaa ehkä miettiä myös sitä tulevaisuutta, kun täällä puheenvuoroja käytätte.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi vuosilomalain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säästövapaan ajankohdasta päättämistä koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ratkaista käytännön ongelmia, joita on syntynyt tilanteissa, joissa säästövapaita on käytetty työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta vaikeina ajankohtina. Samalla työntekijän mahdollisuus vaikuttaa ajankohtaan säilytetään mahdollisimman pitkälle. Nykyisin lähtökohtana on, että työntekijä ja työnantaja sopivat säästövapaan ajankohdasta yhdessä. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus määrätä säästövapaan ajankohta ilmoittamalla siitä neljä kuukautta etukäteen. Tämä on aiheuttanut esimerkiksi sesonkialoilla hankaluuksia, jos säästövapaata pidetään työnantajan tuotanto‑ tai palvelutoiminnan kannalta erityisen kiireisenä ajankohtana. Esitetyssä laissa yhteinen sopiminen säilyisi edelleen ensisijaisena ratkaisuna. Jos sopimusta ei kuitenkaan synny, työntekijä voisi tehdä työnantajalle pyynnön säästövapaan pitämisestä. Työnantajalla olisi mahdollisuus kieltäytyä pyynnöstä kahdella perusteella: Ensinnäkin työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä silloin, kun säästövapaan pitäminen aiheuttaisi tuotanto‑ tai palvelutoiminnalle haittaa, jota ei voida välttää tavanomaisin työjärjestelyin. Näin voisi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa korvaavan työvoiman järjestäminen esimerkiksi sisäisin järjestelyin ei ole mahdollista. Toiseksi työnantaja voisi kieltäytyä pyynnöstä, jos säästövapaan pitäminen pyynnön mukaisena ajankohtana vaarantaisi vuosilomien ja säästövapaiden tasapuolisen sijoittamisen työntekijöiden kesken. Esitys ei anna työnantajalle oikeutta kieltäytyä pyynnöstä kevyin perustein. Kieltäytymisen olisi aina perustuttava todelliseen ja konkreettiseen syyhyn, ja työnantajan olisi perusteltava ratkaisunsa työntekijälle asianmukaisesti. Muutoksella kuitenkin turvataan se, että säästövapaiden pitäminen ei enää johda työpaikoilla kohtuuttomiin tilanteisiin. Rouva puhemies! Esityksessä haetaan tasapainoa kahden tärkeän tavoitteen välillä: työntekijän mahdollisuuden suunnitella vapaitaan ja yksityiselämäänsä sekä työnantajan mahdollisuuden varmistaa yrityksen tuotannon ja palveluiden sujuva järjestäminen. Ehdotettu sääntely säilyttää säästövapaan keskeisen tarkoituksen mutta antaa työnantajalle nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua sellaisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin, joissa vapaan ajankohta aiheuttaisi työpaikan toiminnalle sellaista haittaa, jota ei voi välttää tavanomaisin työjärjestelyin. — Kiitos.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Ja kiitoksia, hyvät kansanedustajat, käydystä keskustelusta, vaikka ymmärrettävästi, niin kuin tässä myös valiokunnan puheenjohtaja Satonen totesi, asiasta ei löytynyt salissa yhteisymmärrystä. Keskeinen peruste viedä eteenpäin tätä kokonaisuutta on nimenomaan hallinnon säästöt. Tämä perustuu siis meidän TEMin virkajohdon arvioon, valmisteluun, josta on poliittisesti päätetty totta kai kaikkien hallituspuolueiden kesken. En tiedä sitten, edustaja Lyly, onko teillä, kun SDP on hallitusvastuussa ollut, ollut jotenkin sellaisia tilanteita, että hallitus ei voisi kesken kautensa vielä tehdä lisää päätöksiä. Me olemme tehneet niitä varsin runsaasti, ja tämän päätöksen jälkeen olen vastannut poliittisesti siitä, että tämä kokonaisuus on saatu valmisteltua ja on viety nyt sitten eteenpäin. Täällä puhuttiin näistä säästöistä myös aika paljon. Esityksessä todetaan, että säästötaso on siellä 100 000:n ja 200 000:n euron välissä. Hyvät kansanedustajat, kun tämä hallitus tekee valtionhallintoon yhteensä yli 700 miljoonan euron säästöt, niin on aivan selvä asia, että kaikilla hallinnonaloilla meidän, ministeriöitten ja virastojen päällikköiden, velvollisuus on katsoa, millä tavalla veronmaksajien rahaa käytetään kaikista parhaalla ja vaikuttavimmalla tavalla. Jos on kerran niin, että meillä sitä rahoitusta käytetään osin tehottomasti, siten, että tehtävien siirroilla ja näiden toimintojen osittaisella lakkautuksella voidaan saada koottua niitä tehtäviä järkevämmin, [Puhemies koputtaa] niin totta kai niitä viedään kaikkinensa sitten eteenpäin. Haluan vielä tarttua tähän yhteen kohtaan, minkä edustaja Rantanen ainakin otti esille. Viittasitte tähän alustatyötä koskevaan kokonaisuuteen. Se on aivan totta, enkä myöskään väheksy millään tavalla työneuvoston tekemää työtä, mutta siihen muutama huomio. Ensinnäkään nämä lausunnot eivät ole olleet kuitenkaan juridisesti sitovia, jolloin on kyse siitä, että kun me puhumme alustatyöstä, joka on kyllä kieltämättä omalla tontillani yksi sanotaanko haastavimmista kokonaisuuksista kaikkinensa, niin tokkopa on kuitenkaan niin, että lausunnolla, joka ei ole juridisesti sitova, ratkaistaan myöskään niitä perustavanlaatuisia kysymyksiä, mitä liittyy alustatyön kokonaisuuteen, joten totta kai tarvitaan myös lainsäädäntöä ja tarvitaan myös muita toimia vastaavasti sitten siltä osin. Tämän lisäksi vielä, kun on tuotu esille tätä ehdotusta siitä, voitaisiinko työneuvosto ja yhteistoiminta-asiamiehen toimisto yhdistää, niin meidän virkavalmistelussa virkavastuulla, hyvät edustajat, virkavastuulla, on arvioitu, että tämä säästövaikutus vaikuttaa epärealistiselta, ja tältä osin tätä ei ole myöskään tässä kohtaa pidetty perusteltuna vaihtoehtona kulkea eteenpäin. Näitä eri vaihtoehtoja on valmistelussa totta kai käyty siltä osin läpi. Tämän lisäksi, kun viitattiin myös tähän tapausten määrään, mitä voisi edetä tuomioistuimiin, myös esityksessä on todettu se, että tämän riskin arvioidaan olevan näiden riitojen lisääntymisen osalta varsin vähäinen. Vielä, edustaja Rantanen, kun kysyitte näistä poikkeuslupa-asioiden maksuista, niin itse asiassa se maksutasohan on määrätty reiluun 300 euroon, jota voidaan myös perustellusta syystä alentaa. Eli tämäkin on ehkä hyvä tässä nyt kaikkinensa sitten tuoda esille. Mutta tämä esitys on nyt eduskunnan päätöksenteon alla, ja olen tuonut hallituksen perusteet teille esille, minkä takia minusta hyvin perustellusti tätä esitystä on viety eteenpäin. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hallitus esittää työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamista ja niiden tehtävien uudelleenjärjestelyä. Esityksen tavoitteena on organisoida työlainsäädäntöön liittyviä viranomaistehtäviä uudelleen tiukassa valtiontaloudellisessa tilanteessa. Työneuvosto on erityisviranomainen, joka on antanut lausuntoja työlainsäädännön soveltamisesta ja tulkinnasta. Lausunnot eivät ole olleet oikeudellisesti sitovia vaan suositusluonteisia. Viime vuosina työneuvosto on antanut vuosittain keskimäärin neljä lausuntoa. Lisäksi työneuvosto on toiminut muutoksenhakuviranomaisena tietyissä työsuojelun poikkeuslupa-asioissa. Viime vuosina työneuvosto on ratkaissut keskimäärin 11 oikaisuvaatimusasiaa vuodessa. Työneuvoston lausunto- ja oikaisuvaatimustehtävistä luovuttaisiin. Työsuojeluviranomaisen poikkeuslupapäätöksiin olisi jatkossa mahdollista hakea muutosta suoraan työtuomioistuimelta. Ratkaisu takaisi poikkeuslupa-asioiden muutoksenhaun edellyttämän työoikeudellisen asiantuntemuksen ja joutuisan käsittelyn. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä on yhteistoimintalainsäädännön sekä henkilöstörahastolain noudattamisen valvonta ja niihin liittyvä neuvonta. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä yhteistoimintalainsäädännön valvonta- ja neuvontatehtävät siirrettäisiin työsuojeluviranomaiselle. Uudistus kokoaa työlainsäädännön valvontaa entistä vahvemmin samaan viranomaiseen. Henkilöstörahastojen valvonta sekä henkilöstörahastorekisterin ylläpito sen sijaan siirrettäisiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Henkilöstörahastojen valvonnasta aiheutuvia kustannuksia katettaisiin henkilöstörahastoilta perittävällä valvontamaksulla. Rouva puhemies! Vaikeassa julkisen talouden tilanteessa on välttämätöntä tarkastella kriittisesti, miten viranomaistehtäviä voidaan organisoida entistä kustannustehokkaammin, ja toisaalta luopua niistä tehtävistä, jotka eivät ole välttämättömiä. Valtionhallinnon säästöt työneuvoston ja yhteistoiminta-asiamiehen toimiston lakkauttamisesta olisivat vuositasolla karkeasti arvioituna 125 000—195 000 euroa. Esityksessä huomioidaan resurssisiirrot uusiin viranomaisiin, mikä takaa asianmukaisen valvonnan järjestämisen jatkossakin. Uudistuksen etuna on, että siirtyvät resurssit voisivat mahdollisuuksien mukaan olla uusissa viranomaisissa nykyistä laajemmassa ja tehokkaammassa käytössä. Rouva puhemies! Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan ensi vuoden alusta. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Nikkaselle voin vielä kerrata, mitä tässä nyt on tänään käyty läpi kaikkinensa. Elikkä meillä on jo tällä hetkellä... Teidän kotikaupungissa Salossa minulla oli muuten tässä joitakin viikkoja sitten ilo ja kunnia vierailla teidän paikallisessa ammattioppilaitoksessa. Ja myös teillä päin olen saanut yrittäjien kanssa jutella ja vähän kuulla heidän terveisiään siitä, miten niitä osaajia saadaan löydettyä teidän seudulle. Meillä on nimenomaan, kun puhutaan käytännön työtä tekevistä ammattilaisista, jo tällä hetkellä erittäin toimivat koulutuspolut, ja tiedän, että niitä on myös Varsinais-Suomen työllisyysalueella kaikkinensa käytetty. Sen koulutustarpeen pitää perustua siihen, että työmarkkinoilla on kysyntää sille osaamiselle, eikö näin? Näissä tilanteissa meillä on käytössä lukuisia eri väyliä, työvoimakoulutus, ja oppisopimus on myös erittäin hyvä. Toivoisin näkeväni, että suomalaisissa yrityksissä oppisopimuksen kautta voitaisiin kouluttaa vielä paljon laajemminkin suomalaisia, mentäisiin tähän eurooppalaisempaan malliin kaikkinensa. Mutta selvää on se, [Puhemies koputtaa] että tätä työtä täytyy entisestään tästä jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä kysymyksestä. Valtaosalla kansainvälisistä opiskelijoista opinnot etenevät hyvin, mutta samaan aikaan olemme myös huomanneet ministeriössä, että meillä on kasvavia ongelmia heihin liittyen. Osa on tullut Suomeen aivan riittämättömällä kielitaidolla. He eivät siis kykene tosiasiassa myöskään meillä vielä opiskelemaan. Osalla ei ole ollut aikomustakaan opiskella, vaan oleskelulupaa on pyritty käyttämään väylänä päästä vaikka Euroopan työmarkkinoille. [Sanna Antikainen: Demareitten kutsumana!] Myöskään osan tulot eivät ole olleet riittävän vahvoja, jotta he voisivat elättää itsensä tai perheensä Suomessa. Tiedetään, että osa opiskelijoista on päätynyt jopa leipäjonoihin. [Suna Kymäläinen: Myös suomalaisista!] Edellinen Marinin vasemmistohallitus valmisteli nämä lainsäädännön muutokset, joita me nyt sitten lähdemme korjaamaan, [Sanna Antikainen: Siinä osoitus demareitten osaamisesta!] jotta pidetään huolta siitä, että maahanmuutto on kaikissa tilanteissa kestävää ja jotta nimenomaan se viesti on myös kansainvälisesti, että Suomeen on kyllä tervetullut opiskelemaan, kunhan pystyy myös elättämään itsensä ja opiskelee, mikä on [Puhemies koputtaa] sen oleskeluluvan myöntämisen peruste.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni, edustaja, vastasin tähän kyllä jo aiemmassa puheenvuorossani, mutta kerrataan vielä uudelleen: Siis vuosittain valtiovalta rahoittaa korkeakoulujen koulutuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla, jolloin esimerkiksi tilanteessa, jossa henkilö haluaa vaikka jatkaa opintoja sairaanhoitajasta terveystieteen maisteriksi tai varhaiskasvatuksen opettajasta erikoistua entisestään, edelleen se on mahdollista. Samaan aikaan katsotaan myös tapoja siihen, miten ne työelämästä poissaolon ajat saataisiin niin lyhyiksi kuin vain on mahdollista. Niin kuin te kaikki tiedätte varmasti hyvin, näihin tutkintoihinhan liittyy myös pakollisia harjoitteluita, mutta kun käytännössä kyseessä on kuitenkin jo hyvin kokeneita henkilöitä, hyvin kokeneita työntekijöitä, jotka ovat tehneet myös pitkään työuraa, niin katsomme myös sitä läpi — samaan aikaan kun nämä koulutuksiin osallistumiset sovitaan yhdessä työnantajan kanssa — miten mahdollisimman pienellä poissaololla sitten myös nämä harjoittelut saadaan kuitattua. Elikkä kuten sanoin, siis jo noin tuhat opiskelijaa on aloittanut näissä koulutuksissa, ja tätä mallia nyt me kehitämme ja viemme [Puhemies koputtaa] sitten eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvästä pohdinnasta. Tästä tekoälyn vaikutuksesta työmarkkinoihin: Tosiasiassahan kukaan ei vielä tiedä, miten laajoja ne vaikutukset tulevat olemaan työmarkkinoille. Seuraan erittäin tarkasti ministeriöni tutkimusyksikön kanssa näitä kansainvälisiä tutkimuksia siitä, miten laajasti nämä vaikutukset tulevat näkymään. Keskeinen kysymys on se, monenko työtehtävään tai ammattiin tekoäly vaikuttaa niin dramaattisesti, että se johtaa koko sen ammatin häviämiseen työmarkkinoilta, ja se, mikä taas on se työtehtävien osuus, jossa se työn sisältö muuttuu, kun se teknologian kehitys on niin hurjaa. Aion myös laittaa tästä omassa ministeriössäni liikkeelle itse asiassa hyvin lähiaikoina selvityshenkilöitä pohtimaan tätä asiaa, millä tavalla tähän murrokseen nimenomaan työllisyyspolitiikan ja osaamisen kehittämisen kautta voitaisiin nykyistä paremmin vastata tulevaisuudessa, koska meidän täytyy yhdessä myös välittää suomalaisille viesti siitä, että tapahtuupa maailmassa mitä vain, niin me pidämme huolen siitä, että myös työuran aikana [Puhemies koputtaa] voi kehittää omaa osaamistaan, ja siitä, että me pidämme kaikki suomalaiset tässä muutoksessa mukana.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvästä ja pohtivasta kysymyksestä, [Sanna Antikainen: Olihan taas kysymys!] mutta nyt täytyy kuitenkin todeta, että meillä nimenomaan on tällä hetkellä jo eri keinoja siihen, miten toimitaan vaikka tilanteessa, jossa raumalainen pk-yritys tarvitsee kymmenen uutta työntekijää. Niitä keinoja on siis useita. Käydäänpä niitä nyt läpi. Ensinnäkin kaupunki ja kunta voivat yhdessä työllisyysalueen kanssa järjestää suoraan tälle yritykselle oman työvoimakoulutuksen, jossa haetaan nämä kymmenen työntekijää ja heidät koulutetaan juuri yrityksen tarpeisiin. Voidaan hankkia myös yksittäisiä työntekijöitä, jotka palkataan vaikka oppisopimuksella töihin, ja samalla heidän palkkakustannuksiaan voidaan palkkatuen kautta vastaavasti sitten kompensoida. Nuorten palkkaamista tuetaan erikseen meidän käyttöön ottamalla nuorten työllistymissetelillä. Tämän lisäksi myös työttömien mahdollisuudet opiskella vaikka ammatillisessa koulutuksessa ovat tällä hetkellä jo varsin laajat, mistä he saavat sitä tarvittavaa osaamista. Joten, hyvät kansanedustajat, me teemme kaiken voitavan, jotta nyt jo vahvasti liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu vahvana ja että meidän yritykset löytävät niitä osaajia, jotta se kasvu ei jää siitä kiinni.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle hyvästä pohdinnasta. Tapaan paljon työntekijöiden edustajia työssäni ja vieraillen työpaikoilla eri puolilla Suomea, ja totta kaihan on niin, että vastuullinen ja viisas työnantaja tarjoaa tälläkin hetkellä työntekijöilleen mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, mutta ymmärrän, että joka paikassa asia ei myöskään ole näin hyvin. Tehdään vielä kysymykseen lisäyksenä se, että kun sanoitte, että emme ole tehneet mitään, niin esittelystäni eduskunta on siis myös muuttanut lainsäädäntöä siten, että opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla on laajennettu. Tällä on nimenomaan haluttu vastata siihen, että kun tällä hetkellä meillä on myös paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä työttöminä, niin esimerkiksi avoimien korkeakouluopintojen kautta heille voisi avautua enemmän mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Uskon, että tämä on myös yksi toimiva työkalu, joka tarjoaa kuitenkin vaikka tekoälytaitojen oppimiseen ja uusien taitojen hankkimiseen taas uuden väylän, jota on myös paljon kiitelty.

Arvoisa herra puhemies! Niin, kuten toin jo esille, nimenomaan tässä yhteydessä, kun aikuiskoulutustuesta on luovuttu ja se on lakkautettu, on otettu käyttöön nimenomaan näitä uusia pilotteja, joissa on aloittanut jo aivan merkittävä määrä myös opiskelijoita, ja myös sosiaali- ja terveysalan koulutuksia on lähtenyt tältä osin liikkeelle. Laajemminkin uskon myös siihen, että tulevaisuudessa yhä enemmän tätä työuran aikaista osaamista ja koulutusta ja työntekoa tullaan yhdistämään. En usko, että Suomessa on enää paluuta aikaan, jossa meillä on taas hyvin pitkiä poissaoloja työelämästä. Aikuiskoulutustuesta yhtenä huomiona myös se, että vuosittain aikuiskoulutustuella opiskeli yhtä paljon esimerkiksi lähihoitajia koulutusalalle kuin taas vastaavasti valmiita lähihoitajia oli koulutusalalta pois. Eli tällaisen mallin käyttäminen ei tarkoita suoraan myöskään sitä, että alalla näiden pätevien ammattilaisten määrä kokonaisuutena kasvaisi. Myös tämä on minusta tärkeää muistaa tässä keskustelussa.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia myös tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. Meillä on edelleen käytössä lukuisia eri keinoja siihen, miten työelämässä olevat tai aikuiset laajemmin voivat kehittää omaa osaamistaan työuran aikana. Kävin Lappeenrannassa viime viikolla ja tapasin siellä nimenomaan paperitehtaan edustajia, joista monet ovat nyt valitettavasti menettäneet työnsä. Vaikka nyt vastauksena teille, edustaja Malm: jo tällä hetkellä meillä on kaikilla alueilla käytössä aivan selvät menettelyt siihen, että esimerkiksi työvoimakoulutuksella voidaan henkilö, joka on jäänyt työttömäksi, kouluttaa toiseen tutkintoon, toiseen ammattiin, toisen yrityksen palvelukseen. Hyvät kansanedustajat, meillä on jo tällä hetkellä erittäin vakiintuneet, toimivat polut käytössä. Tämän lisäksi maan hallitus on rahoittanut myös uusia pilotteja, joiden kautta noin tuhat opiskelijaa on päässyt aloittamaan opintonsa sekä sivistysalan että sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa. Näiden pilottien kautta on tarkoitus, edustaja Malm, sitten vetää nämä kokemukset yhteen ja lähteä luomaan sitä uutta valtakunnallista mallia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies, ja oikein hyvää alkavaa syksyä, hyvät kollegat! Näyttää siltä, oppositiokollegat, että olette saaneet levätä kunnolla kesällä, kun tätä tämän päivän keskustelua olen tässä saanut seurata. — On näin, että työttömyys on edelleen aivan liian korkealla tasolla. Sitä ei missään tapauksessa ole, edustaja Kettunen, kiistäminen. Samaan aikaan on myös totta, että talous kasvaa tällä hetkellä Suomessa erittäin vahvasti ja kuluttajien luottamus ja yrittäjien luottamus taas tulevaisuuteen on vahvistunut. Olemme kuulleet erittäin paljon myönteisiä investointiuutisia, ja hallituksen tekemällä politiikalla me haluamme vahvistaa tätä myönteistä kehitystä. Me uskomme siihen, että yrittäjien pitää maksaa vähemmän veroja, jotta taas vastaavasti heille jää tilaa yrityksessään tehdä investointeja. Me uskomme siihen, että taas vastaavasti kun kaikkien palkansaajien verotusta kevennetään, hyvät kollegat, ne rahathan menevät pääosin kulutukseen, ja kyllä, se auttaa taas vastaavasti, niin että tilanne paranee. On tehty iso määrä toimenpiteitä, ja kyllä vakuutan, [Puhemies koputtaa] että me emme seuraa tätä tilannetta toimettomina vaan toimimme määrätietoisesti joka viikko ja joka päivä asian hyväksi.

Arvoisa rouva puhemies! Voisin vastata tähän edustaja Harakan puheenvuoroon, jos nyt sain teidän pohdinnastanne aivan kiinni, TEMin päällikkönä. Investointinyrkin toiminnan keskeisenä tarkoituksena on koordinoida valtioneuvoston tasolla keskeisiä isoja teollisia hankkeita Suomessa, teollisia hankkeita. Tämän osalta taas vastaavasti me siis teemme valmistelua, [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] me kokoonnumme, me itse asiassa vedämme tällä hetkellä ministeri Puiston kanssa näitä palavereita yhdessä säännöllisesti ja käymme läpi kaikki nämä keskeisimmät isot teolliset hankkeet Suomen mittakaavassa ja katsomme, mitä linjauksia on syytä tehdä, jotta voidaan varmistaa valtakunnan tasolla, että ne hankkeet etenevät. Totta kai on niin, että vastaavasti talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee merkittävimpiä kysymyksiä, ja samaan aikaan on myös niin, että Business Finland osaltaan valmistelee esimerkiksi hallituksen käyttöön ottaman verokannustimen tai suoran investointituen myöntämistä. Tässä on hyvin selkeä, keskeinen prosessi kaikkinensa. Kuten myös pääministeri on jo aiemmin tuonut vastaavasti esille, myös Garden Helsinki -hanketta olisi totta kai käsitelty myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, mikä olisi ollut kuitenkin aivan normaali prosessi taas vastaavasti kaikkinensa. Ei tässä ole mitään erityistä tai hämärää. Haluan korostaa, että TEMin alla oleva investointinyrkki on ennen kaikkea tehty ja otettu käyttöön nimenomaan suuria, keskeisiä teollisia hankkeita varten, jotta me voimme koordinoida [Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] ja pitää huolta siitä, että kaikilla niillä keinoilla, mitä taas meillä on käytettävissä, voidaan pitää huolta siitä, että kuokka menee maahan. Ja nyt me myös näemme, että siitä syntyy myös tuloksia.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Valmet Automotivesta vielä omalta osaltani tiiviisti: Kuten pääministeri on todennut, viime syksynä yhtiön tilanne oli äärimmäisen kriittinen, kun ajoneuvonkokoonpanotyö oli tehtaalla päättymässä. Näiden yt-neuvotteluiden piirissä oli 1 300 työntekijää. Oli aivan kriittistä, että valtiovalta kykeni tekemään päätöksen, jolla luotiin pohjaa sille, että yhtiön toiminta Uudessakaupungissa jatkui. Hyvät kansanedustajat, tällä hetkellä Uudessakaupungissa ei tehtäisi kokoonpanoa Patrian ajoneuvoista ilman, että nämä omistusjärjestelyt taas vastaavasti olisi tehty. On vielä pakko sanoa se, hyvät kansanedustajat, että kun viime syksynä vierailin Uudessakaupungissa ja olin pois yhdeltä kyselytunnilta, tämä syy ilmoitettiin myös SDP:lle, mutta ryhmäpuheenjohtaja Tytti Tuppurainen totesi julkisuuteen, että syy minun poissaolooni eduskunnasta ei ollut riittävä. Eli tämä on siis teidän viesti Uuteenkaupunkiin, jossa tällä oli dramaattinen vaikutus koko alueelle ja yli tuhannen ihmisen toimeentuloon. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me tässä hallituksessa hoidamme Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen asiaa, ja me pidämme huolen myös siitä, että yhtiön tulevaisuus on taattu.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille erittäin hyvistä kysymyksistä. Minä pyrin nyt vastaamaan näihin niin laajasti kuin pystyn, koska joudun valitettavasti poistumaan tämän puheenvuoron jälkeen. Kiitän jo tässä kohtaa kaikkia hyvästä keskustelusta, ja toivon, että ymmärrätte, kun kello tulee yhdeksän, että päivä se on huomennakin. Eräs hallituksen ministeri aina totesi, että viikko se on ensi viikollakin. Työt jatkuvat taas aamulla. Edustaja Polvinen, teillä oli monta kysymystä. En pysty sanomaan mitään tiettyä numeerista tavoitetta. Se ei ole myöskään kovin järkevää, koska niin monet eri parametrit vaikuttavat tällä hetkellä. Keskeisintä on siis se, miten maailmantalous kehittyy, mitä tapahtuu Lähi-idässä, mitä tapahtuu Ukrainassa, ja sen myötä taas vastaavasti Euroopan taloustilanteen ja Suomen talouden kehitys. On täysin mahdotonta sanoa tässä kohtaa, enkä halua... Totta kai toivon, että niin paljon päästään alaspäin kuin on vain mahdollista. Kohdemaayhteistyö toimii totta kai siis teorian tasolla koko ajan edelleen. Se on tällaista vahvempaa poliittista yhteistyötä, mutta täytyy muistaa, että näillä henkilöillähän täytyy olla työsuhde, mihin he tulevat taas vastaavasti töihin, elikkä heitä koskevat aivan normaalisti meidän Migrin prosessit siltä osin. Kävin Intiassa keväällä presidentin valtuuskunnan mukana, ja meillehän on tullut myös vaikka it-alalle hyvin paljon korkeasti koulutettuja intialaisia työskentelemään Suomeen. Elikkä tässä on kyse ennen kaikkea myös siitä, miten Suomi kykenee houkuttelemaan tulevaisuudessa kaikista koulutetuinta huipputason työntekijäjoukkoa. Se on hyvä myös muistaa tässä kaikkinensa. Sotealan osalta kyllä se minun viestini on ennen kaikkea se, että vaikka tällä hetkellä työttömyyttä on sotealan ammateissa, niin samaan aikaan se eläköitymisen voimakas aalto, jonka me tullaan näkemään jo tänä vuonna, ensi vuonna, tulevina vuosina, on niin voimakas, että meillähän tulee olemaan merkittävä työvoimapula joidenkin vuosien päästä. Tämä ei varmasti tällä hetkellä lohduta henkilöitä, jotka ovat jääneet työttömiksi, mutta tämä on fakta, ja tämä tulee olemaan seuraavan hallituksen ja myös seuraavan hallituksen sylissä hyvin voimakkaasti. Edustaja Lyly otti esille monia näkökulmia. Näistä paikallisista kuntien ja kaupunkien malleista meillä ei ole kovin hyvää kokonaiskuvaa, ja se on ihan totta, että meidän täytyy pyrkiä sitä vahvistamaan entisestään. Edustaja Merinen otti esille tekoälyn. Tästä voitaisiin puhua tunteja, mutta jos aivan tiiviisti pyrin kuvaamaan omaa ajatteluani, niin selvää on se, että tekoälyllä tulee olemaan kehittyneisiin länsimaihin, kuten myös Suomeen, meidän työmarkkinoille, kyllä isot vaikutukset. Se on aivan selvä asia. Meidän täytyy valmistautua siihen. Suomella on hyvä kyvykkyys myös siihen vastata. Oma johtopäätökseni on ollut kyllä työssäni koko ajan se, että kun tiedämme, että tämä globaali muutos on liikkeellä, niin Suomen kaltaisen pienen avotalouden pitää pyrkiä hyödyntämään se täysimääräisesti meidän talouden kasvun näkökulmasta. Vaikka tämä totta kai tarkoittaa myös sitä, että työtehtäviä tulee myös häviämään, uusia tulee myös syntymään. Vastaavasti kuitenkin se kansainvälinen arvio on se, että ainakin vielä tällä haavaa ne muutokset ovat olleet, sanotaan, kohtalaisen rajattuja. Tällä hetkellä me emme havaitse vielä Suomen työmarkkinoilla vaikka nuoria koskevaa dramaattista, suurta muutosta, vaikka samaan aikaan Yhdysvalloissa kylläkin tätä liikettä on jo ollut liikkeellä. [Puhemies koputtaa] Eli pyritään luomaan myös toivoa suomalaisten keskuuteen siitä, että kyllähän me tähän ratkaisut yhdessä löydämme, mutta ymmärrän, [Puhemies koputtaa] että tämä pelottaa monia ja aiheuttaa myös huolta tulevaisuudesta heidän osaltaan.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Aivan tiiviisti muutama huomio. Edustaja Kallio, kiitoksia vain paljon — hän onkin jo poistunut — näistä terveisistä. Totta kai aina voidaan katsoa vielä, löytyykö sitten jotain sellaista uutta, mitä taas voitaisiin viedä eteenpäin. Edustaja Kurvinen, te puhuitte kesätyöpaikoista, mutta eihän tässä nyt mistään kesätyöpaikoista ole kysymys, vaan nuorten työllistymissetelin osalta, kun tapasin itse asiassa viime viikolla kaikkien työllisyysalueiden johtajia — olen heitä kutsunut Helsinkiin aina muutaman kuukauden välein — niin heidän viestinsä minulle oli se, että itse asiassa heidän arvionsa on se, että hyvin useasti se setelin käyttö on johtanut pysyvään työllistymiseen näitten nuorten osalta. Totta ihmeessähän minä teen ne muutokset niihin ehtoihin, minkä jälkeen tänä kesänä vielä voidaan taas sitten joustavin ehdoin näitä seteleitä myöntää. On totta kai niin, että tämä kesätyökausihan menee ohi, mutta ihan yhtä laillahan me nähdään myöskin se, että kyllähän totta kai meidän nuoret tarvitsevat töitä myös kesän jälkeen, mennään syksyyn ja talveen. Tämä budjetointi riittää siihen, että rahat voidaan käyttää tänä vuonna ja ensi vuonna, ja totta kai nyt tässä tilanteessa mitä useampi vain pääsee heti kiinni töihin, niin aina vain kaikkinensa parempi. Edustaja Lyly, puhuitte viisaasti näistä seteleistä. Niitähän on nyt monenlaisia taas vastaavasti tarjolla. Pyritään kuitenkin siihen, että se hallinnollinen taakka olisi alueille niin matala kuin se vain on mahdollista, jotta myös ne kaikki keinot tulevat taas vastaavasti käyttöön. Ja kyllä, te olette aivan oikeassa myös siinä, että nämä aktivointiasteiden erot ovat siis erittäin suuret alueitten välillä. Ymmärrän siis sen, että alueethan haluaisivat valtiolta kaiken rahoituksen ilman minkään kaltaista sanktiomallia ja että he saavat vain tehdä ihan kaikki asiat, miten he itse lystäävät, mutta voitte kuvitella, moniko vastuuministeri pystyy tämmöiseen taas vastaavasti suostumaan. Eli tämä on tasapaino. Tarvitaan tietyt velvoitteet, tarvitaan tietty kannustin- ja rahoitusmalli, ja kyllä, tarvitaan myös vapautta sinne alueille. Ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta ehkä haluan vain sanoa myös eduskunnan pöytäkirjoihin, että kyllähän alueet haluaisivat kaiken sen vallan itselleen ilman, että valtiovalta ohjaa millään tapaa sitä toimintaa, mutta en itse usko, että sekään tuo hyviä tuloksia. Meidän täytyy käydä edelleen tätä asiaa läpi ja pitää huolta siitä, että kaikilla alueilla olisi vähintään kohtalainen tilanne. En ole tyytyväinen tähän tilanteeseen, minkä te nyt kuvasitte.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli ainakin joitakin kysymyksiä suoraan allekirjoittaneelle, joihin voisin nyt tiiviisti kommentoida. Ensinnäkin edustaja Kemppi hyvin, sanotaan, värikkäin sanakääntein puhui tästä nuorten työllistymissetelin, oliko se, räjäyttämisestä, vai mistä se mahtoi olla. Emme nyt kuitenkaan niin toimi, vaan haluan muistuttaa, että totta kai itseäni virkatehtävissä sitoo kuitenkin Suomen lainsäädäntö ja meillä on myös valtionavustuslainsäädäntö, joka asettaa tietyt reunaraamit. Eli mikäli valtio jakaa tällaisia avustuksia eteenpäin meidän yhteiskunnassa, niin se asettaa tietyt raamit sille, millä tapaa niitä rahoja voitaisiin käyttää. Mutta kun mennään vastaavasti katsomaan sitä, miltä se tilanne näyttää tällä hetkellä, niin, kuten totesin tuossa — en tiedä, olitteko salissa — nämä teidän luvut, mitä käytitte äsken pöntössä, eivät pidä paikkaansa. Puhutaan noin 500:sta tällä hetkellä, mutta se tieto ei ole aivan päivän päälle, koska meillä on kuitenkin yli 40 aluetta, jotka näitä päätöksiä tekevät, ja tiedän, että osalla alueista seteleitä on jo varattu hyvinkin huomattava määrä. Mutta joka tapauksessa, kuten totesin, setelin myöntäminen ja käyttö on laajentunut koko ajan. Pidän sitä hyvin myönteisenä, että näin on ollut. Toivottavasti voin kertoa jo aivan lähiaikoina siitä, mitä muutoksia setelin ehtoihin tullaan tekemään, mutta voin sanoa jo tässä kohtaa, että niitä kriteereitä tullaan huomattavasti vielä joustavoittamaan. En usko, että se tulee olemaan enää se keskeinen syy, vaan, hyvät kansanedustajat, se syy, minkä takia seteleitä on mennyt vielä niin vähän, johtuu kerta kaikkiaan vain siitä, että kysyntää työvoimalle ei ole ollut alueilla niin paljoa kuin mitä olimme toivoneet aikaisemmin. Mutta kun tiedämme sen, että talous on lähtenyt jo kasvuun — ja ainahan on niin, että noin puoli vuotta sen jälkeen, kun talouskasvu on lähtenyt liikkeelle, myös työmarkkina lähtee viriämään — niin on ihan selvä asia, olen hyvin vakuuttunut siitä, että kesän aikana, syksyn, talven mittaan tälle, kuulkaa, käyttöä tulee löytymään kaikkinensa. Eli tätä jatketaan. Rouva puhemies! Vielä lyhyesti toisesta asiasta elikkä tästä keskustan takuutyöajatuksesta. Tässä nyt varmasti puhutaan ainakin osin samoista kysymyksistä. Edustaja Kallin kanssa tässä kahden kesken tätä vähän tuossa sumplittiin, miltä tämä asia näyttää. Orpon hallituksen linja on ollut se, että me haluamme tukea sitä, että meidän nuoret työllistyvät yksityisellä sektorilla, suomalaisiin yrityksiin. Siihen on luotu nimenomaan tämä työllistymisseteli, joka on ikään kuin joustavoitettu malli käyttää palkkatukea käytännössä. No, tässä ehtojen mukaisesti nuorelle voidaan myöntää jopa 1 500 euroa sitä kompensaatiota per kuukausi. Ja taas vastaavasti teidän mallissanne — jos puhutte siitä, että tämä korvaus olisi työmarkkinatuen tai nykyisen yleistuen tasoinen — se on noin puolet pienempi, se on noin 800 euroa kuukaudessa, mikä se tuki kaikkinensa sitten olisi. Eli kyllä minusta nyt kuitenkin on niin, että yhteiskunnan tuki, jota myönnetään, pitää myöntää siten, että työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin ja sen tuen pitää olla kuitenkin tasoltaan sellaista, että sillä on myös aitoa vaikuttavuutta. Siksi uskon siihen, että nämä reunaraamit, mitä olemme ottaneet käyttöön, ovat soveltuvia kaikkinensa, tällä päästään eteenpäin. Vielä viimeisenä totean sen, että mitä tulee sakkomaksuihin, niin on ihan päivänselvä asia, että tulevan hallituksen ensi kevään vaalien jälkeen täytyy pohtia sitä, miten uudessa maailmassa kuntien kannustimet ovat toiminnassa. En ole halunnut ministerinä lähteä tekemään tässä kohtaa nopeita johtopäätöksiä, koska ensin pitäisi nähdä se, millä tapaa tämä järjestelmä toimii matalasuhdanteessa, miten elämme nyt, ja taas toisaalta, millä tapaa myös se sakkomaksukertymä muuttuu ja kehittyy, kun talous vetää hyvin ja vastaavasti työttömyys vähenee. Sen pohjalta päätöksentekijät voivat katsoa sitten sitä, mitä muutoksia siihen sakkomaksukertymään on ehkä järkevää tehdä. Te tiedätte hyvin, että edellinen hallitushan teki sen päätöksen siitä, että tehtävät siirrettiin kuntien vastuulle, ja siinä samassa rytäkässä tehtiin myös päätös siitä, minkä näköinen tämä sakkomaksukertymämalli on. Nyt arvioidaan taas vastaavasti sitä, mitä vaikutuksia sillä on sitten ollut. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tiiviisti vastaan ensinnäkin edustaja Mehtälälle, kun kysyitte, mitä maan hallitus on tehnyt suomalaisen pk-kentän työllistämisen tukemiseksi. Tässä nyt muutamia, mitä tässä nopeasti ehdin teille kirjoittaa: Paikallisen sopimisen laajentaminen, joka on tullut jo voimaan, irtisanomisen helpottaminen, määräaikaisuuksien käytön helpottaminen, takaisinottovelvollisuuden poisto alle 50 henkeä työllistäviltä yrityksiltä, yt-lain soveltamisrajan nosto 20 henkeä työllistävistä 50 henkeä työllistäviin yrityksiin, säästövapaita koskeva lainmuutos, jonka olen juuri esitellyt taas vastaavasti valtioneuvostolle. Mikroyrityslainaohjelma kaikista pienimmille yrityksille on Finnveran toimesta otettu uudelleen käyttöön, minkä lisäksi Finnvera on vielä toimeenpannut miljardin uuden rahoituskokonaisuuden, jotta taas meidän pk-kentän yritysten rahoitusta voidaan tukea. Olemme parantaneet nyt taas kotitalousvähennystä. Yrittäjävähennystä on nostettu, ja yhteisöverotusta kevennetään taas ensi vuoden alusta. Tämän lisäksi 50 miljoonaa euroa tullaan siis kohdentamaan nuorten työllistämisseteliin, mikä nimenomaan, niin kuin täällä edustaja Satonen toi esille, tarkoittaa, että puolet palkkakustannuksista tullaan siis kompensoimaan yrityksille, jotka työllistävät alle kolmekymppisen nuoren vastaavasti töihin. Tämän päälle vielä, hyvät kansanedustajat, maan hallitus on vienyt eteenpäin merkittävää norminpurkutyötä, joka kattaa satoja erilaisia normeja, joten kyllähän tässä nyt kaikenlaista on jo ehditty tekemään. Ja älkää huoliko, tehdään paljon lisää. Toisena asiana vielä, herra puhemies: Edustaja Kaikkonen kysyi siitä, mikä on tällä hetkellä tämä tilanne. Täytyy muistaa se, että minullahan ei ole aivan tarkkaa kuvaa siitä, koska meillä on yli 40 aluetta, mutta se viimeinen tieto viime viikolta oli se, että puhutaan noin 500 myönnetystä setelistä tällä hetkellä. Viittasin juuri siis siihen, että se aktiviteetti on kasvanut koko ajan ja kiinnostus on kasvanut koko ajan, ja uskon, että kun teen tällä ja ensi viikolla päätökset siitä, että näitä ehtoja tullaan taas muuttamaan, niin se kysyntä tulee entisestään kasvamaan.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa rouva puhemies! Alkuvuonna Suomen talouskasvu on ollut kaikkien EU-maiden vahvinta. Meidän teollisuustuotanto on nyt viimein saanut kurottua kiinni sen 20 vuoden matalalennon, ja arvioidaan, että teollisuuteen syntynee vielä paljon lisää työtä. Investoinnit ovat liikkeellä, samoin kotimainen kulutus. Me kuulemme koko ajan lisää uusia myönteisiä uutisia meidän taloudesta, [Arto Satonen: Kyllä, näin on!] eilen viimeisenä Uudestakaupungista, jossa Valmet kertoi aloittavansa panssariajoneuvojen valmistustuotannon, joka tarkoittaa satoja, satoja uusia työpaikkoja pienelle paikkakunnalle. Eikö tämä ole hieno asia vastaavasti kaikkinensa? Samaan aikaan on totta kai myös niin, että meidän nuorten tilanne silloin, kun talous ei kasva, on kaikista vaikein, kaikista hankalin. Sen takia maan hallitus on nimenomaan kohdistanut useita ja laajoja toimenpiteitä meidän nuorten auttamiseksi. Ensinnäkin nuorten työllistämisseteli: Teen joko tällä viikolla tai ensi viikon alussa päätökset siitä, että ehtoja tullaan huomattavasti vielä keventämään. Olen saanut paljon hyvää viestiä kentältä siitä, että setelejä myönnetään koko ajan enenevässä määrin, ja minusta se on aika luontevaa myös, koska nyt kun taas talous on elpymässä, niin myös kysyntää työvoimalle on koko ajan lisää, ja se avaa tässä meidän nuorille lisää mahdollisuuksia. Pilotit suurempien kaupunkien kanssa: 11 suurinta kaupunkia on toimestani valittu pilotteihin, elikkä me teemme tiivistä yhteistyötä kaupunkien kanssa ja valitsemme sieltä ne alueet, joissa nuorisotyöttömyys on kaikista synkintä, ja sinne tullaan kohdistamaan uusia vaikuttavia toimia nuorten auttamiseksi. Tämän päälle vielä tulemme tekemään erikseen toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi, ja kyllä, nämä koskevat myös niitä nuoria, joilla työttömyys on päässyt jo valitettavasti pitkittymään. Edustaja Kemppi täällä korosti sitä, että pitäisi tukea pk-yrittäjyyttä. No, hyvänen aika, mitä muuta tämän maan hallitus on tehnyt kolme vuotta kuin uudistanut työmarkkinoita laajasti, helpottanut yritysten rahoituksen saantia, jotta nimenomaan työpaikkoja syntyisi enemmän meidän pk-kenttään? Sinnehän, hyvät kansanedustajat, ne työpaikat vastaavasti syntyvät. Voimme vielä käydä teidän kanssanne läpi vaikka ihan yksityiskohtaisesti sen listan, mitä kaikkea on tehty, mutta me todella olemme halunneet tehdä uudistuksia, jotta se kynnys pk-kentässä madaltuu tarjota sitä uutta työtä vastaavasti sinne. Keskusta puhuu kauniisti takuutyöstä. Ymmärtäisin, jos vasemmistoliitto esittäisi vastaavasti tällaista. Maan hallitus on nimenomaan kohdistanut tukea rekrytointiin yrityksille. Siis keskusta haluaa käytännössä palkata meidän nuoret kovalla rahalla julkiselle sektorille. [Antti Kurvinen: Mieluummin kuin työttömyys!] Kuvittelisin, että entinen yrittäjäpuolue haluaisi kuitenkin tukea siinä, että meidän nuoret pääsevät yksityiselle sektorille töihin. Tämä on ehkä hyvä myös tässä todeta kaikkinensa eteen. Rouva puhemies! En malta olla sanomatta myöskään sitä, [Puhemies koputtaa] kun te täällä nyt toteatte näistä sakkomaksuista, niin kyllä, sakkomaksut kurittavat kuntien taloutta, [Puhemies: Aika!] mutta tämä malli, siis lainsäädäntö- ja rahoitusmalli, on teidän voimaan säätämää, [Puhemies koputtaa] viime kaudella teidän voimaan säätämää, [Puhemies: Aika!] ja sitä tällä hetkellä taas vastaavasti kunnat noudattavat. [Puhemies koputtaa] Kyllä, me arvioimme sitä, mitä muutoksia jatkossa on perusteltua tehdä tähän rahoitusmalliin, [Puhemies: No niin!] mutta ollaan nyt, hei, rehellisiä siinä, koska nämä muutokset on vastaavasti saatu aikaiseksi. [Puhemies: No niin, aika! — Naurua] Rouva puhemies! Me jatkamme työtä voimakkaasti ja pidämme kiinni siitä, että me emme anna senttiäkään periksi meidän nuorten puolesta. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Tällä hetkellä seteleitä on myönnetty jo satoja. En pysty sanomaan teille aivan tarkkaa määrää, koska meillä on yli 40 työllisyysaluetta, jotka tekevät näitä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Nyt voidaan pysähtyä tähän kysymykseen, koska olen hämmästellyt koko kyselytunnin sitä, että SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että maan hallitus panostaa nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Toteatte ja naureskelette täällä, että satoja on myönnetty. [Timo Harakka: 80 000 työtöntä!] — Satoja on myönnetty, ja seteli tulee riittämään tuhansille nuorille, kun aikaa menee eteenpäin ja se tietoisuus vastaavasti leviää. Ja kyllä, me teemme työtä sen puolesta, että mahdollisimman laajasti meidän yritykset tietävät sen, että tämä uusi tukimuoto on käytettävissä. Edustaja Harkimo otti hyvin esille myös tämän Saksan mallin. Pidän sitä erittäin myönteisenä. Tiedän, että näitä erilaisia malleja on jo käytössä, mutta voisimme jatkaa tästä vaikka kahvikupin ääressä ja pohtia sitä, [Harry Harkimo: Niitä on tarjottu niin monta kertaa, etkä koskaan tule! — Naurua] miten Suomessa voitaisiin entistä enemmän löytää näitä käytännönläheisiä malleja, [Puhemies koputtaa] joissa koulutusta, työharjoittelua ja osaamisen kehittämistä voidaan vielä entistä vahvemmin yhdistää toisiinsa ja kehittää.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Pidän ensinnäkin hyvänä, että myös opposition puolelta tuodaan esille näitä omia pohdintoja ja ehdotuksia. Olen kuullut niitä täältä salin vasemmasta laidasta hieman vähemmän tämän kyselytunnin aikana. Maan hallitus panostaa voimakkaasti nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Olemme budjetoineet jo 50 miljoonaa euroa rahoitusta nimenomaan siihen, että alle 30-vuotiaan, joka palkataan siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, työnantajalle maksetaan puoleksi vuodeksi puolet nuoren palkkakustannuksesta. No, kuulostaako se pieneltä asialta? Ei siis todellakaan, vaan minun saamani viesti kentältä, kun kierrän paljon — olen käynyt nyt tässä kuukauden aikana muun muassa Kemissä, Joensuussa, Etelä-Suomen eri kunnissa ja kaupungeissa — on, että yrittäjät antavat erittäin paljon hyvää palautetta siitä, että maan hallitus panostaa juuri siihen, että sitä kynnystä palkata se nuori töihin ollaan vastaavasti alennettu. Vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että me jatkamme tätä työtä ympäri Suomea laajasti eri toimenpiteillä. Ja haluan sanoa meidän nuorille, että me haluamme, että heidän tulevaisuudenuskonsa [Puhemies koputtaa] tulee vahvistumaan tästä eteenpäin.

Kiitoksia, herra puhemies! Niin, eiköhän kuitenkin siihen nuorten tulevaisuudenuskoon vaikuta kaikista eniten se, jos ei ole koulupaikkaa eikä työpaikkaa. Se sitä epäluottamusta luo, toivottomuutta siitä, miten tulevaisuus tulee rakentumaan, miten pääsee taas vastaavasti eteenpäin. Sen takia kaikki ne toimenpiteet, joita on tehty laajasti tämän hallituksen aikana ja joilla nimenomaan pyritään nyt edistämään sitä, että meidän nuoret saavat niitä työpaikkoja ja pääsevät töihin kiinni, ovat kaikista olennaisimpia. Haluan korostaa ja painottaa sitä, että hyvin, hyvin monet suomalaiset aloittavat työuransa juuri sieltä. Ne ensimmäiset työpaikat ovat monella määräaikaisia työsuhteita, ja tutkimustenkin mukaan monella se nimenomaan johtaa siihen vakituiseen työllistymiseen tämän jälkeen. [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin!] Tämä on myös tutkittua tietoa kaikkiansa. Me jatkamme vastaavasti tästä eteenpäin näiden toimien läpivientiä, ja tulemme vielä erikseen käynnistämään suurempien kaupunkien kanssa, joissa myös on suuri määrä työttömiä työnhakijoita tällä hetkellä, omat ohjelmat, jotta voimme jalkautua myös lähiöihin ja sinne, missä tilanne on tällä hetkellä Suomessa kaikista vaikein. Me viemme apua, tukea kaupungeille, [Puhemies koputtaa] kunnille sinne, missä sitä tukea myös eniten tarvitaan. [Eveliina Heinäluoma: Kolme vuotta sitä on odotettukin!]

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Nyt ehkä täytyy sanoa edustajalle takaisin, että kyllä Kauhavan kaupunki voi tälläkin hetkellä — te taidatte istua siellä kaupunginvaltuustossa — [Antti Kurvinen: Kyllä!] päättää vaikka aivan heti tarjota vaikka 500 kesätyöpaikkaa ilman mitään, valtiovallan tai minun, hyväksyntää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tyhjä paperi! — Välihuutoja oikealta] Samaan aikaan, kuten totesin jo aikaisemmin, maan hallitus on tehnyt laajasti eri toimenpiteitä, joilla nimenomaan meidän tavoitteenamme on madaltaa kynnystä yrityksissä tarjota lisää töitä meidän nuorille, [Antti Kurvinen: Entä nyt?] ja samaan aikaan jokaisessa Suomen kunnassa ja kaupungissa, kaikilla työllisyysalueilla, on otettu tämä nimenomaan nuorille suunnattu palkkaamisen tuki käyttöön. Juuri luin juttua eräästä maakuntalehdestä, jossa konditoria-alan yrityksen edustaja kertoi, että he palkkasivat nuoren vastavalmistuneen töihin, [Juho Eerola: Ne ovat niitä kakunleipojia!] ja ilman tätä seteliä — ilman tätä seteliä — nuoren palkkaaminen olisi ollut täysin mahdotonta. Joten, hyvät kansanedustajat, älkää vähätelkö niitä toimenpiteitä, mitä me teemme, jotta meidän nuoret saavat varmemman, paremman tulevaisuuden itselleen. [Krista Kiuru: Ei yhtään toimenpidettä! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Yksi työpaikka syntyi!]

Kiitoksia, herra puhemies! Jos nyt ajatellaan, mitkä ovat niitä asioita, jotka nimenomaan luovat meidän nuorille sitä epätoivoa ja epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan, niin eivätkö ne, että ei ole koulutuspaikkaa, ei ole paikkaa, missä opiskella tai ei ole työpaikkaa, ole juuri niitä keskeisimpiä kysymyksiä? [Vasemmalta: Kyllä!] Me haluamme, että meidän nuoret ovat joko koulussa tai töissä, ja sen takia kaikki meidän uudistukset tähtäävät juuri tämän asian viemiseen eteenpäin. Tästä SDP:n puheesta jäi sellainen mielikuva, että ikään kuin se vaihtoehto tälle määräaikaiselle työsuhteelle olisi aina se vakituinen työsuhde, [Timo Harakka: Niinhän te itse sanoitte aiemmin!] mutta näinhän asia ei ole. Usein määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto voi olla työttömyys, ja monelle nuorelle myös se, että on päässyt kiinni työelämään sen määräaikaisen työsuhteen kautta, poluttaa heidät taas vastaavasti myös vakituiseen työsuhteeseen. Tämä on se keskeisin ajatus. Lainsäädäntö on rakennettu juuri niin, että näitä määräaikaisia työsuhteita käyttämällä voidaan saada meidän nuorille jalka oven väliin työelämään. [Puhemies koputtaa] Ja kyllä, me teemme oikeita asioita.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeän aiheen esille nostamisesta ja myös tästä tärkeästä kysymyksestä. Haluan nyt kuitenkin korjata sen verran teidän väitettä, että tämä hallitus, Orpon hallitus, on nimenomaan tehnyt työllisyyspolitiikassa toimenpiteitä, joilla halutaan taas vastaavasti avata ovi meidän nuorille työelämään. Ensinnäkin laajasti ne työmarkkinauudistukset, mitä tämä hallitus on vienyt läpi: Se keskeisin tavoite on madaltaa yritysten kynnystä tarjota uutta työtä. No, ketkä hyötyvät siitä, että meillä syntyy uusia työpaikkoja yrityksiin? Meidän nuoret, joilla on vielä vähemmän työkokemusta kuin taas vastaavasti sitten kokeneemmilla työntekijöillä on. Ja toisena asiana: Hallitus on budjetoinut yhteensä 50 miljoonaa euroa rahoitusta nuorten työllistymissetelin käyttöön. Se käyttö leviää koko ajan, ja vaikka te SDP:n edustajat vähättelette setelin vaikutuksia, niin teinä en kyllä vähättelisi ollenkaan sitä, että sadat ja sadat nuoret [Timo Harakka: Sadat!] ovat päässeet kiinni ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Ja rahat tulevat riittämään tuhansien nuorten palkkaamiseen, [Puhemies koputtaa] joten, kyllä, me jatkamme työtä meidän nuorten hyväksi. [Antti Kurvinen: Satoja vai tuhansia? — Johannes Koskinen: Vastaus kysymykseen!]

Kiitoksia, herra puhemies! Lyhyesti, tiiviisti edustajan kysymykseen: Ottamatta nyt vielä yksityiskohtaisesti kantaa — uskon, että haluatte tähän valiokunnassa perehtyä tarkemmin — tässä on aivan normaali tämä menettely, eli sitten taas vastaavasti vastineella ministeriö vastaa. Totta kai olen valmis käymään sitä keskustelua ja katsomaan taas, miltä se kokonaisuus näyttää. Totta kai minä käyn keskustelua, palvelen tätä taloa. Uskon, että kun saatte valiokuntaan kaikki lausunnot ja asiantuntija-arviot, niin sitten sen pohjalta taas nähdään, miltä se kokonaisuus sitten näyttää.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! En ehkä kaikilta osin halua kommentoida tätä käytyä keskustelua. Tässä mentiin ehkä jo sen verran kauas tästä itse esityksen aiheesta. Mutta vakavasti puhuttuna, edustaja Harakka otti erään erittäin tärkeän asian esille, nimenomaan tämän reaaliaikataloushankkeen, jota on viety eteenpäin monen vuoden osalta. Hankettahan ei ole mitenkään kuopattu. Sen valmistelu ja eteneminen on edelleen käynnissä, mutta se vaatii nyt vielä tarkempaa työtä, enemmän työtä, jotta se on sitten siinä vaiheessa, että aidosti ne muutokset myös saadaan vietyä läpi. Olen antanut omille virastoilleni ohjausta siitä, että tätä valmistelua jatketaan, koska samaan aikaan myös taas valtionhallinnon näkökulmasta, jos me saisimme vietyä läpi kaiken sen digitalisaation, mitä tässä hankkeessa on ajateltu, ne tuottavuushyödythän ovat erittäin, erittäin merkittäviä. Kun kuitenkin valtionhallinnolla on edessä aika suuretkin säästöt vielä tulevinakin vuosina, niin nythän siinä kohtaa tämä myös on järkevää tehdä, pyrkiä vähentämään tämmöistä mekaanista käsittelyä ja myös kokoamaan kaikki se tieto ja data taas vastaavasti paremmin hyödynnettäväksi. Valmistelu siis jatkuu, ja haluan tämän vaan tässä todeta — koska edustaja tästä puhui hyvin asiantuntevasti, ja tiedän, että teillä on tästä, sanotaan, syvää perehtyneisyyttä — että ainakin meidän TEMin näkökulmasta tämä asia etenee entisestään. Samoin tämä esitys kaikkinensa, vaikka tämä tehdään nyt EU:n minimitason implementaation mukaisesti, tarjoaa kuitenkin isoja mahdollisuuksia myös Suomeen nimenomaan siinä, miten tätä dataa voidaan koota yhteen ja myös hyödyntää tulevaisuudessa. Olen aivan vakuuttunut siitä, että kun menemme viidestä kymmeneen vuotta eteenpäin, niin tämä kokonaisuus on aika toisennäköinen. Mennään askel kerrallaan eteenpäin. Uskon ja toivon, että eduskunta perehtyy tähän esitykseen tarkasti. Jos voimme olla ministeriössä taas vastaavasti tukena ja apuna toimittamassa lisää tietoa tai arviota eduskunnan käyttöön, niin luonnollisesti minä palvelen tätä taloa ja kansanedustajien tarpeita. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti kasvun edistämiseksi. Kasvuun tähtääviin keinoihin kuuluvat olennaisina osina datatalous ja digitalisaatio. Hallitus haluaa tarttua täysimääräisesti uusien teknologioiden ja digitalisaation tarjoamaan potentiaaliin. Tämän kehityksen luonne vaatii sitä, että myös sääntelyämme päivitetään. Hallitus vaikuttaa aktiivisesti siihen, että myös EU-sääntely kulkee Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi samalla kansallisen lisäsääntelyn. Digitalisaation edistämisestä on kyse myös nyt käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa. Esitys juontuu EU:n direktiiveistä digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla. Lakiesityksen tavoitteena on edistää yritysten tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä, tiedon saatavuutta sekä kaupparekisterien yhteenliittämistä EU-tasoisesti. Esityksen myötä tilinpäätösinformaation hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti niin viranomaisille kuin yrityksille. Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että osakeyhtiöiden tilinpäätökset laadittaisiin ja tilinpäätöstiedot ilmoitettaisiin digitaalisessa muodossa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin. Muutokset eivät koskisi esimerkiksi toiminimiä, osuuskuntia, asunto-osakeyhtiöitä, säätiöitä tai yhdistyksiä. Lisäksi pienten yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi Patentti- ja rekisterihallitus tarjoaisi maksuttoman muunninpalvelun, jolla tilinpäätöksen voi muuntaa digitaaliseen muotoon. Lakiehdotus vastaa direktiivien sisältöä digitaalista tilinpäätöstä koskevien säännösten osalta. Ehdotuksessa ei ole direktiivit ylittäviä lisävaatimuksia, vaikka direktiivit ne periaatteessa sallisivatkin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Toisaalta lakiehdotus sallii myös sen, että yritykset voivat vapaaehtoisesti, kuten nykyisinkin, laatia ja ilmoittaa tilinpäätöksensä digitaalisessa muodossa aivan samalla tavalla kuin digitaaliseen raportointiin lakiperusteisesti velvollinen yritys. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuonna, ja sitä sovellettaisiin porrastetusti. Sellaiseen digitaalisesti raportoivaan kirjanpitovelvolliseen, jolla ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, muutosta sovellettaisiin kuitenkin vasta 1. päivä heinäkuuta 2028. Herra puhemies! Toivon, että tämä sali antaa tukensa kasvulle ja digitalisaation edistämiselle. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu esitys laiksi eräiden Euroopan unionin valtiontukisäännösten soveltamisesta. Samalla ehdotetaan muutoksia valtionavustuslakiin, kuntalakiin ja hyvinvointialuelakiin siten, että niihin lisätään viittaukset uuteen lainsäädäntöön. Esityksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet voidaan periä tehokkaasti takaisin EU-oikeuden edellyttämällä tavalla. Taustalla on EU-oikeudesta johtuva velvoite, jonka mukaan kansallisilla viranomaisilla on velvollisuus periä oma-aloitteisesti EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet. Suomen nykyinen sääntely ei kaikilta osin mahdollista viranomaisten oma-aloitteista takaisinperintää. Vanha sääntely on hajanaista ja puutteellista erityisesti kuntien ja muiden kuin viranomaisten myöntämien tukien osalta. Tämän vuoksi ehdotetaan säädettäväksi uusi laki, joka selkeyttäisi kokonaisuutta sekä antaisi viranomaisille nimenomaisen toimivallan ja velvollisuuden periä takaisin EU:n valtiontukisääntöjen vastaiset tuet. Esityksen tavoitteena on selkeyttää oikeustilaa ja varmistaa EU-oikeuden tehokas täytäntöönpano. EU:n valtiontukisäännöistä johtuvia takaisinperintätilanteita esiintyy harvoin, ja velvoite perustuu jo voimassa olevaan EU-oikeuteen, joten vaikutukset viranomaisten ja tuomioistuinten työmäärään arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Kunnille ja hyvinvointialueille esitys tuo oikeudellista selkeyttä. Yksittäisen yrityksen kannalta takaisinperinnällä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta sen tarkoituksena on turvata kilpailun toimivuus ja markkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset. Herra puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä vuoden 2027 alusta. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, kiitoksia hyvin rakentavasta keskustelusta. Näin ajattelinkin, kun tämän esityksen toin eduskuntaan, että tämän ympärillä saataneen käydä taas hyvin tällaista rakentavaa, eteenpäin katsovaa keskustelua. Voisin muutamaan edustajien huomioon ja kysymykseen tässä tarttua. Ensinnäkin, edustaja Hoskonen, otitte erittäin hyvin esille tämän kuntien tiedonsaannin. Olen havainnut nyt, kun tehtävät ovat siirtyneet näiden uusien työllisyysalueiden vastuulle ja KEHA-keskus valtakunnallisesti kokoaa tällä hetkellä nimenomaan valtakunnallista tietoa, dataa, taas vastaavasti sitten tästä työllisyystilanteesta, työttömyystilanteesta, palveluihin osallistumisesta, että tässä on ollut selkeästi myös tämmöisiä tiedonkulun puutteita. Olen myös antanut hyvin voimakasta tulosohjausta KEHA-keskukselle siitä, että vaikka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa tai vaikka Turussa työllisyysalue saa sen kaiken tarvittavan tiedon, jotta taas vastaavasti voidaan tehdä niitä johtopäätöksiä, minkä kaltaisia ratkaisuja ja päätöksiä siellä paikallisella tasolla on järkevää kaikkinensa tehdä. Hyvät kansanedustajat, tämä esitys edelleen vahvistaa tätä paikallisen näkökulman toteutumista ja sitä, että voidaan myös mitata, mikä on se vaikuttavuus palveluissa, että jos tehdään tietyn tyyppisiä investointeja, lisäyksiä koulutuksiin, palveluihin, niin millä tavalla ne sitten taas vastaavasti tuovat sitä tulosta. Elikkä tässähän on kyse juuri siitä, että voidaan tiedolla johtaa sitä, miten palveluita saadaan vietyä eteenpäin. Edustaja Lindén käytti hyvän puheenvuoron. Minun täytyy todeta siihen se, että olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että kun tehtävät ovat siirtyneet kuntien vastuulle, niin ymmärrettävästi taas vastaavasti, kun järjestämisvastuu on siirtynyt paikalliselle tasolle, myös nämä mallit ovat hyvin erilaisia. Se on ikään kuin osa tämän koko siirron luonnetta. Vastaavasti olen myös sanonut julkisuuteen, että minusta meidän järjestelmässä on kyllä sellainen ihan selkeä valuvika, että työttömiä työnhakijoita jopa valvotaan, jopa kytätään aika tarkasti. Osoituksena siitä vaikka se, että muutamme nyt lainsäädäntöä, jolla nimenomaan avoimessa korkeakoulussa tehtäviä opintoja ei tarvitse enää rekisteröidä eikä ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. No, minkä ihmeen takia ylipäänsä näitä tietoja pitäisi toimittaa viranomaiselle, koska he ovat kuitenkin luonnollisesti työmarkkinoiden käytettävissä? [Anna Kontulan välihuuto] — Tässä on kyse kuitenkin, edustaja Kontula, myös varsin vanhasta lainsäädännöstä kaikkinensa. Voitte sitten käyttää puheenvuoron, jos haluatte jatkaa tästä väittelyä. Taas vastaavasti olen myös samaa mieltä siitä, että nimenomaan tätä sääntelyn- ja norminpurkua tarvitaan, jotta asiantuntijoiden, jotka tekevät työtä Ilomantsissa, Turussa, Raumalla, Porissa, aivan missä päin Suomea vain, työaika menee siihen ihmisten kohtaamiseen, siihen palveluun. Edelleen valitettavasti on niin, että saan paljon viestiä siitä, että byrokratian ja hallinnollisen työn määrä on erittäin korkea, mutta olen sitoutunut viemään eteenpäin näitä lainsäädännön muutoksia, jotta järjestelmää saadaan muutettua pala kerrallaan järkevämpään suuntaan.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Alueilta on kuulunut paljon toiveita siitä, millaiset työkalut auttaisivat pääsemään kohti yhä vaikuttavampia palveluita. Yksi näistä esille nousseista asioista on ollut tulorekisterin käyttömahdollisuuksien laajentaminen. Tässä esityksessä ehdotetaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamista. Esityksellä toteutetaan viime syksyn budjettiriihen työllisyyspaketin kirjaus varmistaa työllisyysalueille mahdollisuus hyödyntää nykyistä laajemmin tulorekisterin tietoja vaikuttavamman työllisyyden edistämisen mahdollistamiseksi. Lisäksi tulorekisterin laajempi hyödyntäminen avaisi myös mahdollisuuksia yksilöllisempien työllisyyspalveluiden tuottamiseksi. Työvoimaviranomaiselle siis mahdollistettaisiin nykyistä laajempi oikeus saada ja käsitellä asiakkaidensa tulotietojärjestelmään tallennettuja tulotietoja työvoimapalveluiden toimeenpanoa sekä niihin liittyviä tehtäviä varten. Tämä auttaisi erityisesti siinä, että työllisyysalueilla pystyttäisiin nykyistä paremmin arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Tavoitteena on se, että viranomaiset pystyisivät tarjoamaan työnhakijoille entistä yksilöllisempiä ja paremmin kohdennettuja palveluita työllisyyden edistämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työvoimaviranomainen voisi hyödyntää tulotietoja yksilöllisemmissä tulosperusteisissa palveluhankinnoissa ja niiden kehittämisessä. Lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle oikeus saada ja käsitellä tulotietojärjestelmään tallennettuja tietoja valtionavustuksiin liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Tämän muutoksen tavoitteena olisi vähentää hallinnollista taakkaa avustuksen hakijan ja Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen osalta. Esityksellä arvioidaan olevan vähäisiä vaikutuksia valtionhallinnon viranomaisten toimintaan. Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskukselle aiheutuisi noin puoli miljoonaa euroa maksava tietojärjestelmäkehitystyö, joka rahoitettaisiin aiemmin osoitetulla määrärahalla. Esityksestä ei aiheutuisi työvoimaviranomaisille uusia tai laajenevia valtionosuustehtäviä. Herra puhemies! Nämä muutokset ovat on tarkoitettu tulemaan voimaan kuluvan vuoden marraskuun alusta. — Kiitoksia kaikille.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Malmin esille nostama asia on myös hyvin tärkeä huomio tähän keskusteluun. Se oikeastaan ehkä kertoo myös siitä, miten laaja-alaisen ongelman parissa me tällä hetkellä yhdessä teemme työtä. On varmasti näin, että lainsäätäjä ei aikoinaan, kun vastaavasti meidän työlainsäädäntöä on säädetty voimaan, ole kyennyt näkemään tulevaisuuteen sillä tavalla, että nämä kaikki ikään kuin poikkeusolot olisi huomioitu. Tällä hetkellähän meillä on lainsäädännössä huomioitu vaikka tulipalot ja luonnonkatastrofit, mutta taas vastaavasti tämän muuttuneen turvallisuustilanteen myötä näyttää siltä, että kaikilta osin lainsäädäntö ei ole myöskään kovin yksiselitteistä. Tästä kertoo myös se, että tällä hetkellä työntekijöiden ja työnantajan näkemykset ovat taas vastaavasti erkaantuneet toisistaan. Tämän vuoksi olen käynnistänyt tästä asiasta nyt tarkan virka-analyysin ja selvityksen ministeriössä ja olen myös kutsunut partit koolle käymään tätä keskustelua yhdessä. Toivon, että tässä löydetään nyt yhteinen näkemys siitä, millä tavalla näissä tilanteissa toimitaan, koska on täysin päivänselvä asia, että suomalaisen kansalaisen täytyy pystyä luottamaan viranomaisen antamaan ohjeistukseen ja [Puhemies koputtaa] hänen täytyy toimia juuri sen mukaisesti.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies ja hyvät kansanedustajat! Kiitoksia hyvin rakentavasta keskustelusta. Jälleen kerran, niin kuin olen tottunut, vaikka oman salkkuni asiat voivat olla välillä myös sellaisia, että ne saattavat jakaa tätä salia poliittisesti aika paljonkin, niin taas vastaavasti ehkä tämä keskustelu myös kertoo siitä, että kyllä meillä myös löytyy aika paljon yhteistä näkemystä ja ymmärrystä siitä, millä tavalla vaikka työttömien palveluita tai koulutusmahdollisuuksia on järkevää lähteä tulevaisuudessa kehittämään. Haluan nyt aloittaa toteamalla, hyvät kansanedustajat, sen, että kun puhutaan työttömyysturvalla opiskelusta, niin tämähän on vain yksi alakokonaisuus siinä kaikkinensa. Meillä on tällä hetkellä jo varsin laajat mahdollisuudet nimenomaan opiskella työttömyysturvalla. Kun ajatellaan vaikka tilannetta, että henkilö on jäämässä työttömäksi ja hänellä on vaikka jäänyt kesken jokin tutkinto, niin on hyvin tyypillistä, että käytännössä työllisyysalue näyttää vihreää valoa sille, että henkilö voi suorittaa tutkinnon loppuun. Ammatillisia opintoja on nytkin mahdollista suorittaa kohtalaisen laajasti. Se puoli on sitten siinä, että jos me lähdemme entisestään laajentamaan voimakkaasti ammatillisen koulutuksen puolella tehtävien opintojen suorittamisen laajuutta, niin se hintalappu nousee erittäin korkeaksi hyvinkin nopeasti, koska se joukko on myös, totta kai, vastaavasti hyvin suuri. Toivon, että ymmärrätte sen, että joudun tässä myös tasapainoilemaan julkisen talouden reunaehtojen, raamien osalta ja taas sitten sen osalta, millä saataisiin vaikuttavuutta tehtyä. Mutta varmasti on näin, että edelleen työttömyysturvassa, opiskelussa, tämän järjestelmän sisällä on asioita, mitä olisi järkevää taas vastaavasti selkiyttää, purkaa sääntelyä ja rakentaa lisää polkuja laajasti suomalaisille kehittää sitä omaa osaamistaan. Näytinkin tuossa edustaja Lylylle virkakalvoista tämmöisen kuvan, jossa oli kuvattu tämmöinen hyvin sekavan näköinen labyrintti, joka kuvastaa tällä hetkellä meidän lainsäädännön nykytilaa. Se kertoo siis siitä, että tätä lainsäädäntöä on rakennettu jopa vuosikymmenten aikana. On hienoa, että me saamme sieltä nyt yhden palasen selkeästi paremmalle tolalle, mutta en ole mitenkään tyytyväinen vielä koko siihen... [Lauri Lyly näyttää kuviota] — Siellä edustaja Lyly näyttääkin tuota kuviota. — En ole mitenkään tyytyväinen vielä siihen, mikä on vaikka työllisyyspalveluiden, koko lainsäädännön, sääntelyn tilanne. Tiedän, että siellä olisi valtaisasti vielä tehtävää, ja on ihan selvä asia, että siinä riittää työtä varmaan ainakin kahdelle hallitukselle vielä kaikkinensa, koska lainsäädäntö on hyvin monimutkaista, vaikeaa, ja samaan aikaan täytyy kuitenkin myös katsoa sitä, että se järjestelmä toimii kaikkinensa parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän esitykseen liittyen haluan tuoda esille sen, että käyn vielä erikseen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittojen kanssa keskustelun siitä, että nythän tämä muutos avaa myös heille — ollaan sitten vaikka Tampereella tai Porissa tai Oulussa, ihan missä päin Suomea vaan, Mikkelissä yhtä lailla — mahdollisuuden siihen, että korkeakoulut voivat myös entistä laajemmin tarjota näitä opintoja vastaavasti sinne markkinoille. Jos ajatellaan vaikka meidän korkeasti koulutettuja henkilöitä, jotka ovat joutuneet nytten työttömyyden kohteeksi, niin voisin vaikka ajatella tekoälyä, digitalisaatiota, kestävyyskysymyksiä, puhdasta siirtymää ja tiettyjä teollisuuspolitiikan kysymyksiä, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että jos rakennetaan tarjontaa, järkevän kokoisia opintokokonaisuuksia, aivan taatusti hyvin monet ovat halukkaita myös näitä koulutuksia vastaavasti suorittamaan. Haluan myös kannustaa nyt meidän yliopistoja ja ammattikorkeakouluja rakentamaan entistä laajemmin näitä opintokokonaisuuksia, jotta nimenomaan mahdollisimman monet voivat taas päästä näitä opintoja kaikkinensa hyödyntämään. Toivon, että asian käsittely eduskunnassa etenee sujuvasti ja toivottavasti myös kohtalaisen hyvässä yhteisymmärryksessä, ja me jatkamme hyvää yhteistyötä arvoisien, kunnioitettujen kansanedustajien kanssa. Olen, totta kai, aina halukas kuulemaan teidän näkemyksiänne siitä, mitä vielä voitaisiin järjestelmän osalta tehdä, mutta tältä osin yksi kokonaisuus on nyt saatettu taas eduskunnan käsittelyyn.

Kiitoksia paljon, kunnioitettu rouva puhemies! Tässä, hyvät kansanedustajat, kyseessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi. Ensinnäkin hallitus siis päätti viime syksynä budjettiriihessä helpottaa työttömyysturvalla opiskelua mahdollistamalla yli 25-vuotiaiden työttömien osalta nykyistä laajemmin avoimia yliopisto-opintoja ja avoimia ammattikorkeakouluopintoja. Selkeänä tahtotilana oli se, että osaamista voisi vapaammin kehittää myös työttömyysjakson aikana. Tämä tultaisiin nyt toteuttamaan eduskunnan käsiteltäväksi annetulla hallituksen esityksellä. Tiedämme sen, että työllisyystilanne on ollut haastava viime vuosina, ja moni ymmärrettävästi pohtii, millaisin keinoin voisi osaamistaan kehittää. Hallitus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen nyt helpottamalla edellytyksiä opiskella. Tämä on yksi toimi, jolla hallitus helpottaa työttömien mahdollisuuksia esimerkiksi päivittää tai kehittää osaamistaan ja sen kautta taas vastaavasti löytää työtä. Esityksen tavoitteena onkin selkeyttää työttömien opiskelumahdollisuuksia ja vähentää työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin liittyvää hallinnollista työtaakkaa. Muutoksia tehtäisiin työttömyysturvalakiin, työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin ja kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin. Työttömyysturvalain muutokset ansiopäivärahaoikeudesta tulisivat sovellettaviksi myös työmarkkinatuen ja peruspäivärahan toukokuun alussa korvanneeseen yleistukeen. Työttömyysturvalain muutos on esitetyistä muutoksista keskeisin. Jatkossa siis 25 vuotta täyttäneellä työttömällä olisi mahdollisuus opiskella avoimia korkeakouluopintoja yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa työttömyysetuutta menettämättä. Opinnoista ei tarvitsisi myöskään ilmoittaa työvoimaviranomaiselle. Turha byrokratia siis kevenee ja vähenee. Työttömyysturvalain muutos poistaisi työnhakijalta epävarmuuden siitä, mikä vaikutus hänen aikomillaan opinnoilla on työttömyysturvaoikeuteen. Toivon, että tämä kannustaa työttömiä aloittamaan opintoja. Vaikka kyseessä olevat opinnot eivät nykyisinkään yleensä ole esteenä työttömyysetuuden saamiselle, juuri opintoihin liittyvä selvittely on luonut epävarmuutta ja voinut myös estää opintojen aloittamisen. Nykyisin avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysetuutta koskee 25 vuotta täyttäneiden työttömien osalta viisi eri säännöstä. Samalla kun työttömyysturvalakiin tehtäisiin edellä mainitsemani muutos, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetusta laista ja kotoutumisen edistämisestä annetusta laista kumottaisiin säännökset, jotka koskevat näiden samojen opintojen tukemista työttömyysetuudella työvoimaviranomaisen harkinnan perusteella. Näillä muutoksilla pyritään mahdollisimman yksinkertaiseen kokonaisuuteen. Esityksen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Esitettyihin muutoksiin sisältyy kuitenkin riskejä siitä, että työttömyysetuudesta muodostuisi opintotukea korvaava etuus, jos avoimista korkeakouluopinnoista muodostuisi tutkinto-opiskelua korvaava opintopolku. Hallitus on kuitenkin arvioinut nämä riskit pieniksi, ja riskejä on pyritty myös rajoittamaan erityisesti ehdotetulla 25 vuoden ikärajalla. Tämä rajaisi nuorimmat, vielä ensimmäistä tutkintoaan vailla olevat nuoret pois muutosten soveltamisalasta. Rouva puhemies! Jos eduskunta hyväksyy nämä muutokset, joita esitämme, ne on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian, jotta jo alkusyksystä alkavat opinnot olisivat näiden muutosten piirissä.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia esille nousseista huomioista. — Kyllä se on, kuulkaa, hyvät edustajat, niin, että jos aivan nyt juuri on media uutisoinut siitä, miten meidän, Suomen, teollisuustuotanto on noussut korkeimmalle tasolle vuoden 2008 jälkeen, niin kyllä, kyse on erittäin merkittävästä asiasta. Se kertoo siitä, että Suomen vientiteollisuus on pärjännyt erittäin hyvin, vaikka meillä on ollut erittäin suuria vaikeuksia maailmantaloudessa. Tullit ovat tulleet käyttöön, epävarmuus on ollut suurta, mutta siitä huolimatta Suomen vienti kasvoi viime vuonna vahvaa vauhtia, ja se on myös ylläpitänyt teollisuuden työllisyysastetta kaikkinensa. Riihessä me halusimme keskittyä niihin toimiin, joilla tässä tilanteessa voidaan nopeasti elvyttää meidän taloutta, saada vaikuttavuutta ja, kyllä, avata sitä näkymää siihen, että työllisyys lähtee elpymään. Juuri se merkittävä paketti asuntorakentamiseen, joka on kaikkinensa tehty, on yksi tärkeä asia sitä. Toisena ovat meidän nuoret. Juuri tänään luin oman alueeni lehdestä siitä, miten nuori Iida, joka asuu Pomarkussa, oli saanut kuudeksi kuukaudeksi töitä leipomo-konditoriasta. Yrittäjä kertoi tässä jutussa siitä, miten hallituksen käyttöön ottama nuorten rekrytointiavustus on ollut äärimmäisen tärkeä siinä, että Iida sai itselleen työpaikan. Hyvät edustajat, tämän takia näitä toimenpiteitä tehdään, jotta meidän nuorille avataan näkymä, että siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan pääsee kiinni. Olen kuullut myös kritiikkiä tätä uutta työkalua kohtaan opposition suunnalta. Tulen vakuuttamaan teille, että tämä työkalu tulee toimimaan, ja sen takia olemme myös lisänneet rahoitusta sitä varten. Toisena asiana haluan vielä sanoa meidän nuorille sen, että kun täällä salissa tätä huolta ja pelotteluakin on aika paljon, niin hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys ja työllistyminen on säilynyt erittäin korkealla tasolla. 83 prosenttia meidän nuorista, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon, [Puhemies koputtaa] työllistyy kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta. Eli minun viestini nuorille on myös se, että kouluttautuminen suojaa meidän nuoria parhaiten myös työttömyydeltä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia me panostamme samalla juuri näihin nuorten koulutuspolkuihin.

Kiitoksia, rouva puhemies! Vielä muutama sana tästä omasta vastuualueestani ja käydystä keskustelusta. Sen päälle, mitä jo aiemmin toin vastauspuheenvuorossani esille, haluan kyllä korostaa samaa mitä ministeri Purra toi esille, infrarakentamisen merkitystä ja sitä kokoluokkaa, mitä maan hallitus on tekemässä. Itse asiassa tällä hetkellä, kun katsotaan työttömyyslukuja toimialoittain, niin rakennussektorillahan työllisyys on lähtenyt jo virkoamaan ja kohenemaan. Sen taustalla lienee ennen kaikkea paitsi se, että infrarakentamisen taso on tällä hetkellä hyvin korkealla, myös toisaalta se, että meillä taas sitten toimitila- ja teollinen rakentaminen etenee tällä hetkellä varsin mukavasti Suomessa. Se kysymys, joka tällä hetkellä on siis kaikista hankalin nimenomaan rakennussektorin sisällä, on se, miten se asuntorakentamisen tilanne saadaan vastaavasti ratkaistua. Hallitus vastaa nyt nimenomaan korjausrakentamisen kautta tähän tilanteeseen, koska se myös työllistää hyvin nopeasti. Meidän tarkoituksena on myös saada nämä toimenpiteet hyvin nopeasti voimaan, jotta sitä vaikuttavuutta saadaan taas vastaavasti tähän vuoteen. Mutta epäilenpä niin, että kun puhutaan tästä uudisasuntotuotannosta, siellä kuitenkin tämä elpyminen tulee kestämään vielä pidempään, koska tällä hetkellä kuitenkin tämä niin sanottu tasetaantuma, joka on iskenyt asuntomarkkinaan, hidastaa taas vastaavasti tätä elpymistä. Mutta ennen kaikkea korjausrakentamisen kautta uskon, että tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi myös työllisyyteen ja siihen, että ennen kaikkea suomalaiset pk-yritykset tulevat saamaan lisää töitä. Uskon, että tämä tavoite... — Ainakin nyt SDP:n edustajat ja ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen jopa varovasti nyökyttelevät. On hienoa, että löydämme kuitenkin näitä yhteisiä kokonaisuuksia kaikkinensa. Mutta yhtä kaikki, kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ei ole kyse mistään yhdestä yksittäisestä asiasta, vaan tarvitaan kymmeniä, hyvin laajasti eri toimenpiteitä, joita maan hallitus tällä hetkellä toimeenpanee.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Jos katsomme nyt työllisyyden ja kasvun isompaa kuvaa, niin on tärkeää lähteä liikkeelle siitä, että Suomen vienti kasvoi jopa yllättävän vahvasti viime vuoden aikana. Se antaa hyvän, vahvan pohjan myös sille, että suomalainen teollisuus pärjää tällä hetkellä erittäin hyvin, on kilpailukykyinen. Meillä on käytössämme sellaisia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää maailmanmarkkinassa. Se myös ylläpitää tällä hetkellä työllisyystilannetta. Herra puhemies! Täällä oppositio tuo aina mielellään esille konkurssiluvut. Ne ovat totta kai liian korkeita, mutta kun viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli noin tuhat konkurssia, samaan aikaan Suomeen rekisteröitiin 14 000 uutta yritystä, [Sinuhe Wallinheimo: Juuri näin, ennätysmäärä!] missä on kuitenkin ollut vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan nähden viiden prosentin kasvu. Ehkä on myös hyvä muistaa se, että kolikolla on aina kaksi puolta. Me teemme kaikkemme nimenomaan yritysten kasvun tukemiseksi. Me näemme myös sen, että alkuvuonna, kuten olen myös täällä vastauksessa tuonut esille, on ollut viriämistä meidän työllisyydessä, ja samoin myös yksityinen kulutus on lähtenyt etenemään taas parempaa kohti. Tällä hetkellä meidän kotimarkkinan ja kasvun näkökulmasta kaikista haastavin kysymys on se, mitä tapahtuu Lähi-idässä, miten maailmanmarkkinat kehittyvät [Puhemies koputtaa] ja miten energian hinnat taas vastaavasti kehittyvät. Me teemme kaiken mahdollisen, jotta nimenomaan nyt meidän omissa käsissä olevat asiat saadaan vietyä eteenpäin. Täällä tuotiin esille myös uusia työllisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joiden toimeen laittaminen on jo kovassa vauhdissa. Uskon, että ne tuovat apua ja tukea myös kunnille ja kaupungeille tähän vaikeaan tilanteeseen.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat, tänään siis lähetekeskustelussa käsitellään esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Tällä esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti täytäntöön EU:n yhdistelmälupadirektiivistä tulevia muutoksia. Suomen osalta nämä muutokset ovat tällä hetkellä vielä verrattain pieniä, koska merkittävin osa muutoksista on jo toimeenpantu täytäntöön aiemmin, kun säädettiin voimaan niin sanottua kolmen tai kuuden kuukauden työttömyyssäännöstä aiemmin tällä hallituskaudella. Tämän esityksen myötä ulkomaalaislakiin lisättäisiin säännös oleskeluluvan peruuttamisaikaa koskien. Mikäli ulkomaalaisen työntekijän työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä, pidennettäisiin sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa. Pidennys olisi kolme kuukautta, jolloin kokonaisaika voisi olla enintään kuusi tai yhdeksän kuukautta. Työttömyyden suoja-aika siis esityksen myötä pitenisi niille henkilöille, jotka ovat joutuneet hyväksikäytön uhreiksi ja etsivät siten erittäinkin perustellusti uutta työtä Suomesta. Lisäksi laissa säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin siitä, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää työperusteisen tai yrittäjyyden perusteella tehtävän oleskelulupapäätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa hakemuksen monimutkaisuuteen liittyvissä olosuhteissa. Tällä hetkellä määräajasta ei säädetä, joten sääntelyllä pyritään tehostamaan hakemusten käsittelyä. Lisäksi käsittelyajan kuluminen jatkossa keskeytyisi, jos viranomainen joutuisi odottamaan toisen viranomaisen selvitystä, esimerkiksi työsuojeluviranomaisen tarkastusta tai poliisin esitutkintaa, jolla on merkitystä hakemuksen ratkaisemiseksi. Selvitys liittyisi esimerkiksi työperäisen hyväksikäytön, ihmiskaupan tai laittoman maahantulon torjuntaan taikka sisäiseen turvallisuuteen, jolloin on tärkeää odottaa selvitystä, jotta oikeanlainen päätös voidaan tehdä. Rouva puhemies! Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan täsmennystä työnantajan ilmoittamisvelvollisuuteen sen ottaessa palvelukseensa työntekijän, joka on kolmannen maan kansalainen. Muutoksen tavoitteena olisi selkeyttää tilannetta työnantajalle, joka palkkaa maassa jo oleskelevan kolmannen maan kansalaisen palvelukseensa. Jatkossa työnantajan ilmoittamisvelvollisuus koskisi kaikkia näitä työntekijöitä, jolloin asia olisi työnantajan osalta helppo todeta. Nyt ongelmatilanteita on voinut syntyä työnantajalle silloin, kun kyseessä on EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, joka on kolmannen maan kansalainen. Tällöin ilmoittamisvelvollisuutta ei ole, mutta toisaalta työnantajalla ei välttämättä ole myöskään tietoa työntekijänsä perhesuhteista. Asia on merkittävä työnantajalle, koska ilmoittamisvelvollisuuden tehosteena on sanktio eli sakon mahdollisuus. Olen tyytyväinen, hyvät kansanedustajat, että saimme nyt tuotua eduskunnan käsiteltäväksi nämä yhdistelmälupadirektiivin työnhakijan asemaa vaikeissa tilanteissa parantavat muutokset. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia edustajille hyvästä ja tasapainoisesta keskustelusta. On mukavampaa myös vastata, kun esille tulee hyviä huomioita ja sellaisia asioita, mitä taas ei tulla joka päivä aina tarkalleen ottaen pohtineeksi. Ensinnäkin nyt tästä kokoluokasta, minkä edustaja Lyly ja myös monet muut ottivat esille. On tosiaan näin, että meillä nimenomaan kansainvälisten opiskelijoiden määrä Suomessa on noussut aika voimakkaastikin, ja on tosiaan näin, niin kuin totesin myös avauspuheenvuorossani, että paitsi että valtaosalla opiskelijoista opinnot etenevät jopa nopeammin kuin taas vastaavasti suomalaisten opiskelijoiden myös kaikilta muilta osin he pärjäävät Suomessa hyvin ja pystyvät myös elättämään itsensä, mikä on kuitenkin se tärkeä lähtökohta. Tässä, edustaja Honkasalo, toitte esille puheenvuorossanne myös sen, että lähtökohtana pitää olla se, että se oma toimeentulo pitää turvata. Uskon, että me olemme itse asiassa tässä salissa kaikki samaa mieltä kuitenkin siitä, että lähtökohtaisesti Suomeen tulevan kansainvälisen opiskelijan tulee pystyä kattamaan oma elämisensä taas vastaavasti omilla varoillaan ja myös osoittamaan tämä siinä vaiheessa, kun oleskelulupaa sitten hakee. Tämä on totta kai se kaiken lähtökohta tässä. On totta, että tässä ei puhuta ainakaan vielä kovin laajasta ilmiöstä, mutta taas vastaavasti samaan aikaan, kun vastaan hallituksessa kuitenkin kansainvälisestä opiskelusta ja kansainvälisestä työperäisestä maahanmuutosta, on tärkeää myös huolehtia siitä, että jos me havaitsemme järjestelmässä joitain vuotokohtia, niin silloin niihin täytyy myös taas vastaavasti puuttua, jotta nämä ilmiöt eivät nouse myöskään laajemmiksi, eikö näin? Jotta voidaan pitää huolta siitä, että järjestelmä toimii kaikilta osin hyvin, ja jotta myös suomalaiset kokevat kaikissa olosuhteissa, että maahanmuutto Suomeen on hyväksyttävää. Tämän takia on minusta myös näiden kansainvälisten opiskelijoitten kannalta parempi, että lainsäädäntö toimii tällä tavalla. Nämä opiskelijat, jotka pystyvät taas hoitamaan asiansa, opiskelemaan hyvin aikataulussa ja monet myös työllistymään Suomeen — totta kai se on heidän etunsa mukaista, että tämä lainsäädäntö on ordnungissa, eikö näin? Tämän takia tämä muutos kaikkinensa tehdään. Agenttifirmojen käyttö nousi useiden kansanedustajien puheenvuoroissa esille. Tosiaan on näin, että tällä hetkellä jo hallituksen päätöksellä opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää tätä agenttien toimintaa ja ennen kaikkea tätä agenttitoiminnan kieltämistä siten, että jatkossa vain nimenomaan näiden oppilaitosten kanssa sopimussuhteessa olevia toimistoja voitaisiin siellä lähtömaassa käyttää. Itse asiassa tämähän on myös juridisesti aika haastava kenttä kaikkinensa toimia, mutta uskon, että kaikkien puolueitten kesken ollaan samaa mieltä siitä, että tähän agenttien käyttöön siellä lähtömaissa liittyy se — kun puhutaan vielä kuitenkin kohtalaisesti kehittyvistä Aasian maista, joissa, kuten tiedetään, nämä toimistot ovat perineet jopa kymmeniätuhansia euroja varoja näiltä opiskelijoilta, joita he ovat auttaneet taas vastaavasti sitten saamaan ne luvat Suomeen — että on juuri näin, että jos on niin, että nämä opiskelijat ovat jo valmiiksi erittäin velkaantuneita, kun he tulevat Suomeen, niin sehän juuri altistaa heitä työperäiselle hyväksikäytölle. [Pia Sillanpää: Kyllä, juuri näin!] Sen takia on tärkeää myös — ja uskon, että olemme tästä samaa mieltä — että näihin ilmiöihin täytyy pystyä puuttumaan. Hallitus on ottanut tämän erittäin vakavasti ja käynyt läpi kaikki ne tavat, miten voidaan puuttua näihin lieveilmiöihin, koska tämä taas vastaavasti on myös sen kansainvälisen opiskelijan etu, että hänellä on aidot ja oikeat tiedot siitä, minkäkaltainen maa Suomi on opiskella, mikä on taas vastaavasti Suomen elintaso, kustannustaso. Myös tämän vuoksi nämä toimeentulovaatimukset tullaan nostamaan hallituksen päätöksellä myös lainsäädännön tasolle, jotta taas vastaavasti opiskelijat myös itse voivat näkyvämmin tiedostaa sen, minkäkaltaisia rahavaroja tarvitaan ylipäänsä, jotta taas Suomessa itsensä pystyy sitten elättämään. Tämä toinen paketti, mihin ainakin edustaja Rintamäki muistaakseni taisi viitata, on meillä valmistelussa, ja tosiaan sitten saadaan, eduskunnan päätöksin toki, toivottavasti tämän vuoden aikana säädettyä voimaan. Tältäkin osin ajattelen myös niin, että vaikka valtaosin tämä kansainvälisten opiskelijoitten asema ja tilanne toimii meillä hyvin, niin tässä kohtaa on tärkeää nyt puuttua niihin vuotokohtiin ja niihin lieveilmiöihin, jotta se koko järjestelmä säilyy suomalaisten näkökulmasta hyväksyttynä, oikeutettuna ja ennen kaikkea jotta näiden kaikkien opiskelijoiden, jotka pystyvät suorittamaan opintonsa tavoiteajassa ja elättämään itsensä, asema on Suomessa myös turvattu. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus puuttuu tällä esityksellä kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaikeuksiin. Tänään tässä lähetekeskustelussa olevan esityksen mukaan tutkija- ja opiskelijalakia muutettaisiin siten, että opiskelijalle myönnetty oleskelulupa otettaisiin peruuttamisharkintaan tai uutta oleskelulupaa ei myönnettäisi, jos tulisi ilmi, että opiskelija on turvautunut toimeentulotukeen. Muutos koskisi korkeakouluopiskelijoita ja toisen asteen opiskelijoita EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Suurin osa kansainvälisistä opiskelijoista pärjää Suomessa hyvin ja tulee myös taloudellisesti toimeen, kuten heidän oleskelulupansa myös edellyttää. Samalla on kuitenkin pyrittävä ennaltaehkäisemään opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan ja varmistamaan, että oleskeluluvan ehdot täyttyvät. Maahanmuuttovirasto tekee jo nykyään toimeentulotukeen liittyvää jälkivalvontaa hakemalla toimeentulotukea koskevat tiedot Kelan järjestelmästä. Mikäli merkkejä toimeentulotuen hakemisesta löytyy, syntyy heräte, jonka myötä tarkemmin selvitetään tilannetta. Opiskelijoiden osalta automaattista valvontaa on suoritettu vuoden 23 viimeisestä vuosineljänneksestä lukien. Esityksen mukaan jatkossa ulkomaalaisen opiskelijan oleskelulupa voitaisiin nykyistä suoraviivaisemmin perua, jos opiskelija turvautuu toimeentulotukeen Suomessa. Arvio luvan perumisesta tehtäisiin jatkossakin yksilöllisellä kokonaisharkinnalla. Maahanmuuttoviraston suorittamaa jälkivalvontaa tehtäisiin kuitenkin lakimuutosten myötä jatkossa nykyistä tehokkaammin eli useammin ja kattavammin. Rouva puhemies! Vaikka toimeentulotukeen turvautumista seurataan tehokkaasti ja lupa-asia otettaisiin peruuttamistutkintaan, otettaisiin harkinnassa huomioon kokonaisharkinta ja muun muassa mahdollisesti lapsen etu. On tärkeää antaa opiskelijoille viesti siitä, että heidän tulee tulla Suomessa toimeen omilla varoillaan ja että toimeentulotukeen turvautumista seurataan tehokkaasti. Tämä on opiskelijoiden oman edun mukaista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Östmanille hyvästä puheenvuorosta. On, totta tosiaan, niin, että vain työnteolla ja yrittäjyydellä Suomi nousee — ja nousee kyllä myös tästä vaikeasta ajasta. Tämän hallituksen politiikan aivan keskeinen periaate on se, että me peilaamme kaikkia meidän tekemiämme päätöksiä nimenomaan sen kautta, miten ne vastaavasti edistävät investointeja, yrittäjyyttä, työntekoa ja työllisyyttä Suomessa. Omalla vastuullani hallituksessa on työmarkkinapolitiikka, jossa olemme tehneet hyvin laajasti uudistuksia meidän työmarkkinoille — maltillisia uudistuksia, joita on tehty aikaisempina vuosikymmeninä kaikissa muissa Pohjoismaissa. Näiden uudistusten tavoitteena on nimenomaan tukea sitä, että meidän pienet ja keskisuuret yritykset, joissa on myös valtava potentiaali kasvaa, voisivat ottaa askeleen eteenpäin ja palkata lisää väkeä. Helpotamme yritysten rahoituksen saantia. Teemme koulutuspolitiikkaa, jossa uusia työntekijöitä olisi mahdollista saada täsmäkoulutuksilla. Ja teollisuuspolitiikassa houkuttelemme keskeisiä isoja investointeja Suomeen, ja näitä uutisiahan on jo Suomeen saatu. Tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa, [Puhemies koputtaa] ja tämä hallituksen linja tulee kestämään. [Matias Mäkynen: Tulos on konkurssiennätys!]

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustajaa erittäin hyvästä kysymyksestä. Luulenpa niin, että olemme tässä salissa kaikki samaa mieltä siitä, että näiden käytäntöjen pitää olla selkeitä ja johdonmukaisia. Työttömäksi joutuneiden ihmisten täytyy myös tietää, mitä he voivat tehdä ilman pelkoa siitä, että paikallisessa harkinnassa tulkitaankin se tilanne toisin, vaikka niin, että rakas harrastustoiminta koettaisiinkin taas vastaavasti yrittäjyydeksi. Olen viime syksynä jo antanut ministeriössä määräyksen, jonka mukaan päätoimista ja sivutoimista yrittäjyyttä koskeva ohjeistus on haluttu selkeämmäksi, ja tämä ohjeistus on päätökselläni jo lähetetty vastaavasti viranomaisten toimeenpantavaksi. Mutta tässä yhteydessä oikeastaan voisin todeta sen, että on tärkeää katsoa oikeastaan tämän kulttuurialan tilanne vielä erikseen läpi. [Pia Lohikoski: Hyvä!] Mielelläni kerään vielä näitä kokemuksia yhteen, ja voisimme vaikka istua alas ja katsoa, onko vielä joitain sellaisia kysymyksiä, [Pia Lohikoski: On!] mitä on yhdessä tärkeää saada selkeämmiksi, koska on totta kai tärkeää, että järjestelmä on selkeä ja [Puhemies koputtaa] myös työttömät työnhakijat tietävät tämän tilanteen ja sen, mitä he voivat tehdä.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohen hyvään ja rakentavaan kysymykseen jos lähden sieltä peräpäästä vastaamaan: Ensinnäkin suomalaisten ostovoimahan kehittyy tällä hetkellä, onneksi, erittäin myönteisellä tavalla. Se on hieno asia, koska aiemman vasemmistohallituksen aikanahan ostovoima leikkaantui rajusti, ja nyt viimein tässä on päästy parempaan suuntaan. Meidän hallitus ei myöskään usko siihen, että verotusta kiristämällä tämä maa tästä suosta nousee, ja me haluamme juuri myös sitä kautta suojella sitä, että suomalaisten kukkarolle ei mennä sen kautta, että valtio himoverottaisi vielä rajummin, niin kuin taas vastaavasti aiemmin on tehty. Se on myös tärkeä asia, joka myös suojelee yksityistä kulutuskysyntää. Olette aivan oikeassa siinä, että vielä alkuvaiheessa seteleitä on mennyt vähemmän. Erot eri alueilla ovat toki myös hyvin suuria, ja tämä toimeenpano on lähtenyt hitaammin liikkeelle osassa päin alueita. Seuraan totta kai hyvin tarkasti tilannetta, käyn keskustelua joka puolelle Suomea, ja totta kai otan kaiken palautteen vastaan, koska me haluamme, että seteli toimii niin hyvin kuin on mahdollista juuri siihen, [Puhemies koputtaa] että työttömänä olevat nuoret löytävät ja saavat työtä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! En voi kuin ihmetellä sitä, että täällä SDP:n kansanedustajat naureskelevat sille, että hyvin vaikeassa työttömyystilanteessa maan hallitus on ottanut käyttöön lukuisia eri toimenpiteitä, joilla muun muassa helpotetaan nuorten pääsyä työelämään. Nyt on myös tärkeää [Krista Kiuru: Ei siitä ole puhuttu lainkaan täällä!] — kuunnelkaapa nyt, hyvät edustajat! — muistaa se, että nuorten työllistämisseteli on ollut käytössä aivan vähän aikaa vasta. Me tiedämme siis sen, että alueet, kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen rahoituksen ja eri puolilla Suomea tämä myöntöprosessi on vielä pahasti kesken. On alueita, joissa on myönnetty jo enemmän näitä seteleitä nuorille, siis jokainen näistä nuorista on löytänyt työpaikan ja työllistynyt. Minä taistelen sen puolesta, että joka ainoa nuori, joka etsii työtä... Jos edes pieni osa tämän setelin arvosta menee niille nuorille, jotka voivat työllistyä, niin kyllä, se on kannattanut tehdä. Me jatkamme setelin markkinointia ja pidämme huolen siitä, että mahdollisimman laajasti ja nopeasti nämä setelit saadaan jaettua ja nuoret saavat itselleen töitä.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Varsin värikästä keskustelua on ollut myös seurata tätä omalta paikaltani. Kun oppositiosta heitetään ilmoille väite ja epäilys siitä, seuraammeko me tavan kansalaisten elämää, ja siitä, olemmeko me kentällä, tapaammeko me ihmisiä, niin voin kyllä vakuuttaa teille, että kyllä olemme. Aivan muutamia viikkoja sitten sain vierailla Tampereella, jossa sain tutustua pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, ja tapasin myös nuoria Tampereen Ohjaamossa. Pääsin heidän kanssaan keskustelemaan heidän tilanteestaan ja niistä huolista ja aika paljon myös siitä toivosta, mitä monet taas heistä kokivat. Ainakin itse pidän hyvin tärkeänä, että me kaikki tässä salissa olemme paljon kentällä, tapaamme suomalaisia. Ja ainakin itse koen, että saan hyvin paljon vastaavasti myös taas semmoista virtaa omaan työhöni, kun kuulen suoraan sen palautteen suomalaisilta, joten kyllä, olen paljon kentällä, ja kyllä, tapaan paljon työttömiä, tapaan paljon yrittäjiä, tapaan paljon suomalaisia, jotta taas saan kaiken sen palautteen omaan työhöni tueksi kaikkinensa. Rouva puhemies! Tiedämme sen, että kansainvälinen tilanne aiheuttaa nyt tällä hetkellä paljon huolta ja murhetta meidän talouteen, mutta onneksi samaan aikaan — kun katsomme nyt meidän viimeisimpiä työllisyyslukuja — tosiaan maaliskuun luvuissa työllisyys on noussut 25 000 hengellä vuoden takaiseen nähden. Vielä on liian aikaista sanoa, onko tämä nyt kehittymässä tämmöiseksi pysyväksi trendiksi. Mutta kun samaan aikaan tiedetään myös se ja olemme lukeneet, että myös avoimien työpaikkojen määrässä on ilmoitettu olevan virettä parempaan suuntaan, niin jos ennen kaikkea kansallinen tilanne rauhoittuu, voi hyvin olla, että tänä vuonna kuitenkin myös työllisyyden kasvussa nähdään selkeästi taas siirtymistä parempaan suuntaan. Täällä viitattiin hallitukseen ja siihen, että me luomme työpaikkoja. Hyvät kansanedustajat, minä en luo tähän maahan yhtään työpaikkaa. Suomalaiset yrittäjät ja yritykset luovat niitä työpaikkoja, ja lainsäätäjän tehtävänä on taas luoda semmoisia edellytyksiä tähän maahan, että se työllistäminen on mahdollista. Tällä hetkellä tämä on se keskeisin kysymys, minkä takia vaikka meidän nuoret eivät saa töitä, koska työpaikkoja ei kerta kaikkiaan vaan ole auki. Tämän vuoksi me olemme ottaneet käyttöön... [Suna Kymäläisen välihuuto] — edustaja Suna Kymäläinen, koetan vastata nytten, jos maltatte kuunnella — ...nuorille oman työllistymissetelin, joka on ollut muutamia kuukausia käytössä. Pidän sitä erittäin tarpeellisena, että juuri meidän nuoret pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Uskon, että tämä myös nauttii salissa taas vastaavasti vahvaa tukea. Olemme tehneet laajasti myös työmarkkinauudistuksia, jotka taas tukevat nimenomaan suomalaisten pk-yritysten kykyä kasvaa ja työllistää tulevina vuosina, koska sieltähän se kasvu tähän maahan nousee. Edustaja Zyskowicz otti esille startup-yritykset. Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä verotukseen liittyviä muutoksia, jotta nämä kasvuyritykset voisivat kehittää toimintaansa Suomessa, koska sinne syntyy paljon uutta työtä. Myös verotuksen muutoksilla on tuettu sitä, että hyvin korkeasti koulutetut ulkomaiset erityisosaajat saataisiin houkuteltua taas näihin yrityksiin tekemään työtä, koska me tarvitsemme näitä hyvin korkeasti koulutettuja työntekijöitä kaiken kaikkiaan. Mutta samalla on selvää se, että tämän työttömyyden osalta ei ole mitään yhtä yksittäistä keinoa, jolla asia voidaan ratkaista, vaan tarvitaan hyvin laajasti erilaisia toimenpiteitä, ja sen takia me valmistelemme tällä hetkellä vielä uutta kokonaisuutta. Selvää on se, että me teemme aivan kaiken voitavan, jotta talouden käänne tapahtuu ja jotta tällä hetkellä vailla työtä olevat suomalaiset... Ymmärrän erittäin hyvin sitä, että valtaosa työttömänä olevista haluaisi lähteä töihin, jos työpaikkoja vain olisi. Näin se on. Meidän tehtävä on pitää huolta siitä, että suomalaiset yritykset voivat työllistää jatkossa enemmän. Se on meidän hallituksen politiikan aivan keskeinen tavoite, ja kaikki uudistukset työmarkkinoihin, sääntelyn purkuun, verotukseen, koulutuspolitiikkaan liittyvät siihen.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tästä kysymyksestä. — Valtaosa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta on joko työ- tai koulutusperäistä maahanmuuttoa. On totta kai selvää, kun me puhumme vaikka kansainvälisistä opiskelijoista, että heillä täytyy olla edellytykset myös huolehtia omasta toimeentulostaan, kun he saapuvat Suomeen. Olemme havainneet ministeriössä, että meidän lainsäädännössä on valitettavasti vuotokohtia, joiden myötä on käynyt myös niin, että osan näistä opiskelijoista rahavarat eivät kerta kaikkiaan riitä Suomessa taas vastaavasti kustannusten ja elämisen kattamiseen. Tämän vuoksi, mihin myös edustaja viittasi puheenvuorossaan, maan hallitus tekee tällä hetkellä tiettyjä kohdennettuja kiristyksiä lainsäädäntöön, jotta pidetään huolta siitä, että kaikki opiskelijat, jotka ovat totta kai tervetulleita suorittamaan Suomeen tutkintonsa, [Välihuutoja] pystyvät myös, hyvät edustajat, itse kantamaan vastuun omasta toimeentulostaan. Se on minusta varsin hyvä, selkeä linja. Valmistelu on jo pitkällä, [Puhemies koputtaa] ja viimeistään syksyllä tämä lakipaketti on täällä teidän kansanedustajien käsittelyssä.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen pääasiallisena tavoitteena on panna kansallisesti täytäntöön sisämarkkinoiden hätätilaa ja sisämarkkinoiden häiriönsietokykyä koskeva Euroopan unionin toimenpidekehys. Kehystä koskevan EU:n neuvoston ja parlamentin asetuksen liiteasetus ja direktiivi sisältävät säännökset poikkeusmenettelyistä tiettyjen tuoteryhmien markkinoille saattamisessa. Tarkoituksena on varmistaa se, että sisämarkkinoilla on käytettävissä menettelyt, joiden avulla vältetään vastaavat häiriöt kuin on viime vuosina aiheutunut muun muassa koronapandemian aikana sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Nämä tapahtumat osoittivat unionin haavoittuvuudet erityisesti toimitusketjujen ja kriittisten tuotteiden saatavuuden näkökulmasta. Näillä EU-säädöksillä säädetään kolmiportaisesta kriisikehyksestä, joka koostuu valmiussuunnitteluvaiheesta, valmiustilavaiheesta ja sisämarkkinoiden hätätilavaiheesta. Näistä kolmesta vaiheesta viimeinen eli sisämarkkinoiden hätätilavaihe voidaan ottaa käyttöön neuvoston päätöksellä silloin, kun häiriö merkittävästi vaarantaa sisämarkkinoiden toiminnan. Hätätilassa komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla voidaan muun muassa velvoittaa yrityksiä asettamaan tietyt tilaukset etusijalle tai toimittamaan kriittistä tuotantoa koskevia tietoja. Liitedirektiivillä ja -asetuksella muutetaan useaa sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisdirektiiviä ja -asetusta. Asetuksen ja direktiivin tavoitteena on, että kriittisten tuotteiden markkinoille saattaminen on mahdollista toteuttaa sisämarkkinoiden hätätilassa tavanomaista nopeammin ja nykyistä koordinoidummin. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetulla lailla luotaisiin poikkeusmenettelyjä, joiden avulla tuotteita voitaisiin saattaa markkinoille ilman tavanomaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttyessä. Laki myös sisältäisi säännökset merkinnästä ja jäljitettävyydestä, jotta poikkeusmenettelyin markkinoille saatetut tuotteet voidaan tunnistaa. Lisäksi lailla on tarkoitus tehostaa markkinavalvontaa ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Liitedirektiivin mukaan sen perusteella annettuja kansallisia säännöksiä on sovellettava 30. päivä toukokuuta alkaen. Liiteasetuksen mukaan asetusta sovelletaan sellaisenaan 29. päivä toukokuuta tätä vuotta lukien. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Hallitus toimii määrätietoisesti sääntelyn purkamiseksi ja yritysten hallinnollisen taakan keventämiseksi. Tätä työtä me teemme paitsi kansallisesti myös vaikuttamalla Euroopan unionin sääntelyyn. Nyt voimassa olevalla kaudella komissio on aloittanut tärkeän työn, jonka tavoitteena on helpottaa yritysten sääntelytaakkaa ja siten edesauttaa kasvua. Komissiolle on syytä antaa tähän vahva tuki. Kevyemmästä sääntelystä on kyse nyt myös käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa. Esitys juontuu komission vuosi sitten keväällä julkaisemasta omnibuspaketista, joka keventää merkittävällä tavalla raportoinnista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Yhdenmukaisesti tämän paketin kanssa lakiesityksen tavoitteena on helpottaa yritysten hallinnollista rasitetta niin paljon kuin EU-lainsäädäntö sitä mahdollistaa. Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolain muuttamista siten, että kestävyysraportointivelvollisten yritysten piiriä supistetaan. Tämän mukaisesti Suomessa raportointivelvollisiksi jäisi 130 suuryritystä, mikä vastaa yhtä kymmenesosaa nykylakiin verrattuna. Niin ikään raportoitaviksi edellytettyjen tietojen määrä tulee huomattavasti vähenemään EU-komission myöhemmin säädettävällä asetusmuutoksella. Direktiivi velvoittaa komission tähän raportoinnin sisältökevennykseen ilman, että siitä olisi tarpeen säätää Suomen eri laissa. Lakiehdotus vastaa direktiivin sisältöä käsittäen omnibuspaketin mukaisen raportointirajan korotuksen. Raportointivelvollisten piirin supistaminen direktiivin mukaisesti on perusteltua, jotta velvoitteet kohdistuvat aikaisempaa tarkoituksenmukaisemmin. Samalla kevennetään hallinnollista taakkaa EU-sääntelyn mahdollistamaan täyteen määrään. Ehdotuksessa ei ole mitään direktiivin ylittäviä lisävaatimuksia, vaikka direktiivi ne periaatteessa sallisikin. Tämä vastaa sitä, että hallitusohjelmassa pidetään tarpeellisena välttää EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Toisaalta lakiehdotus sallii myös sen, että raportointirajat alittava yritys voisi vapaaehtoisesti eli niin halutessaan laatia kestävyysraportin ja varmentaa sen tilintarkastajalla. Hallituksen ja esityksen lakiehdotus ei vaikuta verokertymään eikä myöskään aseta uusia velvoitteita Verohallinnolle. Vaikutusta ei myöskään ole Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii kestävyystietojen rekisteriviranomaisena. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lainmuutosta voitaisiin kuitenkin soveltaa takautuvasti eli jo viime vuodenvaihteessa alkaneella tilikaudella. Tällä halutaan mahdollistaa se, että uusien raportointirajojen alle jäävän yrityksen ei tarvitsisi laatia raporttia tältä vuodelta, vaikka se olisi ollut siihen nykylainsäädännön mukaisesti velvollinen. Herra puhemies! Toivon, että tämä sali antaa tukensa yritysten hallinnollisen taakan keventämiselle. — Kiitos.

Kiitoksia oikein paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvin tärkeän ja ymmärrettävän asian esille nostamisesta. Tämä hallitus kannattaa sellaista työperäistä ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, joka perustuu työvoiman tarpeeseen. Siksi en pidä kovin järkevänä tai myöskään perusteltuna, että kävisimme keskustelua näiden lukujen kautta, koska sehän totta kai vaikuttaa hyvin paljon, niin kuin te kerroitte myös, mikä on maan suhdannetilanne. Tässä taloustilanteessa on aivan päivänselvä asia, että me emme tarvitse yhtä paljon työperäistä maahanmuuttoa kuin taas vastaavasti tilanteessa, jossa maan talous kasvaa vahvasti ja jolloin myös nähdään selkeästi, että tietyille toimialoille laajasti ympäri Suomen kaikkiin työtehtäviin ei vain kerta kaikkiaan löydetä kotimaasta työntekijöitä. Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että tämä hallitus keskittyy siihen, että me ensisijaisesti katsomme, miten suomalaisia työttömäksi jääneitä voidaan auttaa, tukea, poluttaa, kouluttaa eteenpäin, ja samaan aikaan tehdään nimenomaan tarpeeseen perustuvaa kansainvälistä rekrytointia, jotta ne yritykset, jotka eivät löydä kotimaasta työntekijöitä, [Puhemies koputtaa] saavat kuitenkin paikat täytettyä.

Kiitoksia, herra puhemies! Ainakin te olette onnistuneet brändäämään tämän ehdotuksen oikein, niin että varmasti jää kyllä mieleen, mistä tässä on ollut kysymys. Kuten olen todennut jo aikaisemmin, niin työttömyysturvalla opiskelumahdollisuuksia ollaan nyt laajentamassa. Tämä totta kai kohdistuu nyt ennen kaikkea korkeammin koulutettuihin henkilöihin, mutta pidän sitä perusteltuna, että... [Hälinää] — Malttakaa kuunnella. — Pidän sitä perusteltuna, että heille kuitenkin avautuu nyt entistä laajemmat mahdollisuudet opiskella, ja samalla taas myös se hallinnollinen työ vähenee työllisyyspalveluissa. Se on ihan oikea suunta, minne meidän kuuluu mennä. Samaan aikaan tiedämme myös sen, että jo tällä hetkellä työttömäksi jääneillä henkilöillä on laajat mahdollisuudet — jo tällä hetkellä — opiskella työttömyysturvalla. Haluan korostaa sitä, että alueilla, kunnissa ja kaupungeissa on työkalut käytössä myös siinä, että he voivat tarjota myös täsmäkoulutusta ja katsoa, mikä on se kasvava yritysten työvoiman tarve, ja räätälöidä taas siihen liittyen uusia koulutuksia. Minä vakuutan kyllä teille, hyvät SDP:n kansanedustajat, että me emme jätä pitkäaikaistyöttömiä [Puhemies koputtaa] tai yhtään työttömäksi jäänyttä yksin tässä tilanteessa.

Kiitoksia, herra puhemies! Palkkatuen uudistaminen. Se nimenomaan madaltaa myös sitä kynnystä ja sitä hallinnollista työtä taas vastaavasti siten, että yhä useampi yritys ajattelisi, että mehän voisimme myös käyttää palkkatukea apuna. Ja taas mitä enemmän palkkatukea tässä maassa käytetään, sitä enemmän se kohdistuu nimenomaan juuri heihin, joiden työmarkkina-asema on kaikista heikoin, kuten vaikka pitkäaikaistyöttömiin. Tämä työ on meillä parhaillaan käynnissä ministeriössä. Mutta totta kai on niin, että tilanne on hyvin vaikea, hyvin haastava. Totta kai myönnän sen, että on tehtävä vielä paljon, paljon lisää päätöksiä. Se on aivan selvä asia. Pidän hyvänä, että eduskunta käy tätä keskustelua, jotta taas voidaan nostaa esille erilaisia ehdotuksia, ja totta kai katsomme myös läpi sen, mitä muuta voidaan vastaavasti tehdä. Olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että tarvitaan nimenomaan täsmäkeinoja, tai oikeastaan täsmäkoulutuksia — se on ehkä se oikea sana. Tiedän, että niitä eri alueilla on käytetty jo tällä hetkellä hyvin paljon. Tällä hetkellä näitä koulutuksia pitää saada vastaavasti liikkeelle enemmän, jotta taas sitten tulevien vuosien [Puhemies koputtaa] työvoiman tarpeeseen voidaan nykyistä paremmin vastata.

Kiitoksia, herra puhemies! Täytyy nyt kuitenkin todeta se, kun puhuitte näistä palveluista, että tämä hallitus on kuitenkin toteuttanut nuorten terapiatakuun, mitä taas vastaavasti aiempi hallitus ei tehnyt. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Jos ajatellaan sitä, että nuoren mieli järkkyy, niin totta kai on niin, että myöskin opinnoissa eteneminen ja vaikka työnhaku ja työllistyminen, kaikki, taas vastaavasti saavat osumaa. Siksi on tärkeää pitää huolta myös siitä, että nuorten palvelut pysyvät kunnossa. Se on meille erittäin tärkeä asia, ja tätä työtä me vastaavasti myös jatkamme. Samoin koulutuksen puolella meillä on edelleen erittäin paljon koulutusvolyymia käytössä niin ammatillisen koulutuksen puolella kuin taas vastaavasti myös korkeakoulutuksen puolella, jonne maan hallitus on myös lisäämässä aloituspaikkoja. Me haluamme pitää huolen siitä, että jokainen nuori löytää sen oman paikkansa meidän koulutusjärjestelmästä ja sen jälkeen taas vastaavasti pääsee töihin. Kuten totesin, nuorten työllistymisseteli on juuri otettu käyttöön. Uskon ja odotan, että tämän kevään aikana tämä tarkoittaa [Puhemies koputtaa] tuhansille suomalaisille nuorille toivoa paremmasta ja siitä, että pääsee siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan kiinni.

Arvoisa herra puhemies! Arvostan sitä, että oppositio tekee tällaisia rakentavia ehdotuksia. Totta kai on minusta hyvä, että käymme hyvin avoimesti tätä keskustelua, vaikka en voi tässä nyt tietenkään luvata, että vuorotteluvapaajärjestelmä palautettaisiin. [Krista Kiuru: Teillä oli kuitenkin lupaus, että jonkunlainen tulee!] Mutta totta kai on hyvä arvioida eri kokonaisuuksia ja katsoa taas vastaavasti tässä nyt sitten, kun teemme omaa valmistelua, mitkä päätökset ovat perusteltuja. Haluan kuitenkin, hyvät kansanedustajat, muistuttaa teitä siitä, että kun puhumme pitkäaikaistyöttömyydestä, niin jo tällä hetkellä meillä on myös hyvin toimivia julkisen työllisyyspolitiikan välineitä, kuten palkkatuki, jota olen parhaillaan uudistamassa. Sen tavoitteena on nimenomaan myös madaltaa kynnystä yrityksissä, vaikka Porissa, niin että Porissa sitten yhä useampi yritys voisi saada sitä palkkatukea ja sen kautta taas vastaavasti sitten myös tarjota työtä yhä useammalle työntekijälle. Eli teemme myös julkisen työllisyyspolitiikan taustalla useita päätöksiä, joilla nimenomaan pyritään myös parantamaan tätä palvelujärjestelmää. [Puhemies koputtaa] Ja tämän osalta tulen palaamaan tämän talon suuntaan vielä tämän kevään aikana.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä puheenvuorosta. Mitä tulee tähän vapaaehtoistyön tekemiseen, niin olen kyllä teidän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että meidän järjestelmän täytyy kannustaa ihmisiä omaan aktiivisuuteen, oman osaamisen kehittämiseen, siihen, että sitä omaa työkykyä pystyy ylläpitämään silloin, jos työtä ei ole tarjolla. Olemme käymässä läpi nyt myös lainsäädäntöä ja katsomme tarkemmin näitä kysymyksiä, koska selvästi on myös niin, että eri puolilla Suomea nämä tulkinnat ovat erilaisia. Se kertoo myös siitä, että joissakin tapauksissa... On totta, että vaikkapa nämä kertomanne tarinat ovat aivan kummallisia, ja näin ei tietenkään pitäisi myöskään olla. Mutta vakuutan teille, että tämä asia on meillä ministeriössä kyllä tunnistettu ja katsomme tämän läpi, niin että me saamme myös nykyistä selkeämmät tulkintaohjeet kentälle, jotta ihmiset tietävät myös sen, että vapaaehtoistyön tekeminen ja vapaaehtoistyöhön osallistuminen [Vasemmalta: Hyvä!] on hyvin arvokasta ja tärkeää tässä maassa, ja me haluamme totta kai myös edistää sitä.

Kiitoksia, herra puhemies! Tästä SDP:n puheenvuorosta saa nyt sellaisen kuvan, että tämä tilanne ratkeaisi jollain yhdellä näppärällä, helpolla toimenpiteellä. [Välihuutoja vasemmalta] — Antakaa nyt vastata teille, puhutaan yksi kerrallaan. — Me olemme tehneet hyvin laajasti meidän työmarkkinoille, teollisuuspolitiikkaan, veropolitiikkaan toimenpiteitä, joilla on tuettu nimenomaan kotimaista kulutusta, sitä, että suomalaiset voivat mennä vaikka Raumalla sinne paikalliseen kauppaan Vanhassa Raumassa tai mennä parturiin, käyttää rahaa, mikä taas luo kysyntää ennen kaikkea naisvaltaisten pienten yritysten tilanteeseen, ja tämän päälle olemme vielä tehneet toimia, joilla tuetaan taas vastaavasti julkisia työllisyyspalveluita. Totta kai on niin, että pitää tehdä lisää toimenpiteitä, mutta haluan muistuttaa teitä, hyvät kansanedustajat, että jo tällä hetkellä meidän järjestelmässä työttömillä on hyvin laajat mahdollisuudet tehdä myös opintoja, ja olen aivan vakuuttunut siitä, että myös alueilla, kunnissa ja kaupungeissa [Puhemies koputtaa] katsotaan koko ajan sitä, mitä toimia voidaan tehdä vielä lisää, [Puhemies koputtaa] jotta alueen työttömiä voidaan auttaa.

Arvoisa herra puhemies! Kun opposition puheenvuoroja kuuntelee, niin tulee sellainen olo, että ikään kuin tässä olisi kysymys nyt vastaavasti siitä, että sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on se vakituinen työsuhde, [Vasemmalta ja keskeltä: Esityksessä lukee niin!] mutta, hyvät kansanedustajat, näin ei ole, vaan [Välihuutoja] — kuunnelkaa nyt, kun vastaan teille — sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto on usein työttömyys. Jos kysytään siitä, olenko minä valmis viemään eteenpäin uudistuksia, joilla tuetaan nimenomaan nuorten pääsyä työelämään, jotta he pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, niin kyllä olen. Kyllä totisesti olen valmis viemään eteenpäin niitä ehdotuksia, joilla näin taas vastaavasti voidaan tehdä. Kun katsotaan tilastoja, niin näemme myös sen, että reilusti yli puolet määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleistä siirtyy myöhemmin vakituisiin työsuhteisiin, joten kyllä: monelle suomalaiselle se määräaikainen työsuhde on polku vakituiseen, parempaan asemaan työelämässä, ja tämä meidän kaikkien kannattaa myös muistaa.

Herra puhemies! Kiitoksia kysymyksestä. Nyt toki olisin myös mielelläni kuullut, mitä ne lisätoimet taas vastaavasti sitten myös vihreiden mielestä tässä tilanteessa voisivat olla, sillä tämä hallitus on kuitenkin tehnyt hyvin laajasti toimenpiteitä, joilla ensinnäkin tuetaan suomalaisia pk-yrityksiä ennen kaikkea siinä, että he voisivat jatkossa tarjota taas lisää työtä suomalaisille. Vastaavasti myös sitten työllistämisen edellytyksiä on tuettu sen kautta, että on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli, jonka esittelin hallitukselle viime syksynä, ja nyt nämä tukirahat on jo jaettu kuntiin ja kaupunkeihin. Tämä tarkoittaa tuhansille nuorille apua, tukea siihen, että pääsee... [Välihuuto vasemmalta] — Olisiko se pitänyt, edustaja Harakka, jättää tekemättä? SDP:n puheenvuorosta tuntui jäävän semmoinen kuva, että tässä hyvin vaikeassa tilanteessa kaikki, mitä maan hallitus tekee, on siis väärin sammutettua. Te kritisoitte hyvin laajasti kaikkia näitä toimenpiteitä. Me teemme hyvin vahvasti taas toimenpiteitä, ja minä vakuutan teille, [Puhemies koputtaa] että minä suhtaudun nuorten työttömyyteen äärimmäisen vakavasti ja teen sillä vakavuudella töitä joka päivä, [Puhemies koputtaa] jotta yhä useampi nuori saa vahvemman luottamuksen omaan tulevaisuuteen ja pääsee töihin.

Kiitoksia, herra puhemies! Kumpikaan näistä ehdotuksista, mitä, edustaja Kaikkonen, otitte esille, ei ole omassa salkussani, mutta niistä suojaosista taas vastaavasti sitten kollegaministerit vastaavat, ja verokysymykset ovat taas ministeri Purran vastuulla. Mutta tahtotilahan tähän on totta kai meillä yhteinen ja hyvin vahvasti jaettu. Me näimme jo tuossa loppuvuoden aikana, viimeisen vuosineljänneksen aikana, että tehtyjen työtuntien määrä, työllisten määrä, on lähtenyt oikein hyväänkin kasvuun. Myös viennin luvut ovat olleet jopa rohkaisevan hyviä, ja kyllä tällä hetkellä näyttää siltä, että meidän vientiyritykset pärjäävät kyllä kohtalaisen hyvin. Mutta on pakko sanoa, että tämä Iranin tilanne ja sen muodostama uhka globaaliin talouteen on jälleen uusi, musta pilvi myös Suomelle. Ja on totta kai niin, että jos tämä kriisi tulee pidentymään, sillä on valitettavasti myös vaikutukset taas Suomen taloustilanteeseen, ja tässä tilanteessa me emme tarvitsisi enää yhtään uutta globaalia iskua meidän talouteen. Mutta tämä vain korostaa sitä, että kaikki ne päätökset, mitkä ovat meidän omissa käsissämme, täytyy tehdä.

Kiitoksia, herra puhemies! Edustaja Lylyn kanssa olemme käyneet paljon keskustelua tässä tämänkin kauden aikana, ja arvostan teidän pitkää kokemusta ja näkemystä työllisyyspolitiikan hoidosta. Olen myös monista näistä johtopäätöksistä aivan samaa mieltä teidän kanssanne. Mutta siinä olen eri mieltä teidän kanssanne, että tämän kauden aikanahan on tehty kyllä koko ajan näitä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan meidän työttömiä taas vastaavasti siinä, että he voivat kehittää omaa osaamistaan ja että he saisivat myös palveluita, koska ennen kaikkea pidempään työttömänä olleet tarvitsevat enemmän tukea ja apua taas työllisyyspalveluissa. Sen takia tämän vuoden alusta myös lainsäädäntöä on muutettu niin, että kunnissa ja kaupungeissa voidaan kohdistaa enemmän sitä panostusta, enemmän tukea ja apua, pidempään työttömänä olleisiin. Minusta on hyvin perusteltua, että heihin panostetaan, koska he tarvitsevat myös enemmän tukea päästäkseen taas vastaavasti eteenpäin. Vakuutan, että me jatkamme tällä linjalla kyllä eteenpäin, koska myös lisää toimia tarvitaan.

Kiitoksia, herra puhemies! Ja kiitoksia kysymyksestä, vaikka täytyy kyllä myöntää, että en ole teidän kanssanne samaa mieltä siitä, millaista politiikkaa maan hallitus tekee. Me haluamme, että suomalaisilla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia työntekoon kuin on taas vastaavasti tällä hetkellä. [Välihuutoja] — Hyvät kansanedustajat, kuunnelkaa nyt, mitä teille vastaan. Pyrin aina vastaamaan myös näihin kysymyksiin, mitä te kansanedustajat taas vastaavasti meille esitätte. Tämän lakipaketin keskeisenä tarkoituksena on luoda meidän nuorille lisää mahdollisuuksia päästä työhön [Veronika Honkasalon välihuuto] — edustaja Honkasalo, meidän nuorille. Nuorisobarometrissa 70 prosenttia suomalaisista nuorista totesi, että työnsaanti ja epävarmuus sen ympärillä on heidän suurimpia huoliaan. [Pia Lohikoski: Te lisäätte epävarmuutta!] Minä haluan luoda lisää mahdollisuuksia meidän nuorille, jotta he taas vastaavasti pääsevät töihin, kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Ja siinä, kyllä, tämä esitys tulee auttamaan meidän nuoria. Samalla olemme tehneet tähän myös täsmämuutoksia, joilla vastataan myös siihen keskusteluun ja niihin huoliin, [Puhemies koputtaa] joita on noussut esille. Minusta tämä kokonaisuus on varsin tasapainoinen, ja tulemme viemään sitä eteenpäin.

Kiitoksia, herra puhemies! Jos te, edustaja Malm, olette kuunnellut, mitä olen vastannut täällä aikaisemmin, niin eikö se nyt kuitenkin ole kertonut siitä huolesta, mitä varmasti kaikki tässä salissa tuntevat tästä tilanteesta, ja siitä, että toimia on tehty ja toimia tullaan tekemään vielä lisää? Siis jo tällä hetkellä työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat varsin laajat Suomessa. Kyllä, erimittaisia kokonaisuuksia on siis mahdollista suorittaa myös työttömyysturvalla opiskellessa, mutta totta kai on selvää, että tässä tilanteessa täytyy arvioida koko ajan sitä, mitä uusia toimia meidän täytyy myös tehdä. Tällä hetkellä me teemme taas valmistelua kehysriiheen ja käymme nyt läpi sen, mitä uusia täsmätoimia voitaisiin myös valmistella. Selvää on, että minun viestini työttömille suomalaisille on kuitenkin se, että me teemme kaiken voitavan, mikä on meidän käsissä, jotta he pääsevät töihin. Me teemme vahvasti töitä sen puolesta, [Puhemies koputtaa] että tulevaisuus on parempi suomalaisille ja että yhä useamman suomalaisen luottamus omaan talouteen ja oman perheen tulevaisuuteen voisi vahvistua. [Aleksi Jäntti: Erittäin hyvä vastaus!]

Kiitoksia, herra puhemies! Jälleen kiitoksia kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kansanedustajat, muistaa myös se, että nyt toista vuotta työllisyyden hoidon tehtävät ovat meidän kuntien ja kaupunkien vastuulla. Näin ollen tässä kokonaisuudessa on tärkeää muistaa se, että kuntien ja kaupunkien päättäjien täytyy myös kantaa oma vastuunsa tästä tilanteesta: huolehtia siitä, että paikallisella tasolla, missä nyt ollaankaan — ollaan Porvoossa, ollaan Raumalla, ollaan Tampereella, Joensuussa, Kittilässä, missä tahansa muualla — tehdään myös niitä oikeita toimenpiteitä, joilla myös tuetaan sitä, että ihmiset löytävät paremmin työtä, ja ennen kaikkea jotta työttömäksi jääneet saavat ne tarvitsemansa palvelut, jotta taas vastaavasti tukea on sitten saatavilla. Selvää on se, hyvät kansanedustajat, että minusta tämä työ ei missään tapauksessa jää kiinni. Olen vienyt eteenpäin hyvin määrätietoisesti uudistuksia meidän palvelujärjestelmään ja pitänyt huolta siitä, että työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia voidaan taas vastaavasti laajentaa. Olemme ottaneet käyttöön myös nuorille oman työllistymissetelin, jotta nuoret työttömäksi jääneet saisivat toivoa siitä, että pääsevät töihin. [Puhemies koputtaa] Me jatkamme tätä työtä, totta kai.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle hyvin tärkeän asian esille nostamisesta. On totta, että hyvin vaikeana talouden aikana nimenomaan työttömyyden ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyyden kysymys on noussut entistä voimakkaammin esille, ja näyttää siltä, että nimenomaan Suomessa — johtuen useista eri syistä — työttömyys on rakenteellistumassa, ja se on totta kai tälle kansakunnalle iso, vaikea ja vakava kysymys kaikkinensa. Otatte esille aivan oikein opiskelun ja taitojen kehittämisen edellytykset. Tulemme tosiaan laajentamaan työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia, ja haluan muistuttaa teitä, hyvät kansanedustajat, että jo tällä hetkellä työttömillä on varsin laajat mahdollisuudet opiskella, kehittää omaa osaamistaan. Jos ajatellaan vaikka tilannetta, jossa työttömäksi jääneellä henkilöllä on jäänyt vaikka tutkinnon suorittaminen kesken, niin se on hyvin todennäköisesti mahdollista suorittaa loppuun. Samoin myös kohtalaisen laajoja opintokokonaisuuksia jo tällä hetkellä on mahdollista opiskella ja suorittaa valmiiksi, [Puhemies koputtaa] mutta olen teidän kanssa samaa mieltä siitä, että osaamisen kehittämisen kysymys on äärimmäisen tärkeä asia työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tätä teemaa sivuttiin hyvin paljon myös tuossa vaiheessa, kun valmistelin julkisia hankintoja käsittelevää laajaa lainsäädäntökokonaisuutta, siis toisin sanoen sitä, miten voitaisiin paremmin turvata paikallisesti se, että vaikka meidän kouluissa ja päiväkodeissa tai ikäihmisten keskuksissa voitaisiin tarjota kotimaista ruokaa. Miten voitaisiin tukea kuntia ja kaupunkeja siinä, että nämä hankintakäytännöt kehittyvät niin, että nimenomaan tämä kotimaisuuden huomiointi olisi taas vastaavasti paremmin toteutettavissa? Me katsomme läpi ja tarkastelemme myös sitä, millä muilla keinoilla voidaan tähän tilanteeseen puuttua. Suhtaudun erittäin vakavasti tähän esille nousseeseen ilmiöön, ja vakuutan, että maan hallituksen tahtotila on tässä täysin selvä.

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että tässä salissa tehdään politiikkaa, [Välihuutoja vasemmalta] mutta en hyväksy sitä, edustaja Lindtman, että vääristelette, mitä täällä olen sanonut. Totesin, että kun otetaan huomioon tämän lainsäädännön vaikutukset ja samaan aikaan tehtävät tasa-arvolain kiristykset, niin se kokonaisuus on tasapainoinen. Näin totesin tässä salissa kaikkinensa. Aiempi hallitus ei puuttunut tasa-arvolakiin millään tavalla. Me avaamme nyt lainsäädännön, me teemme niitä muutoksia, joilla nimenomaan voidaan parantaa naisten asemaa työelämässä. Toin näitä jo aiemmin esille. Nimenomaan kanneaikaa tullaan pidentämään, vuokratyötä tekevien työntekijöiden asemaa tullaan parantamaan, ja selvitysvelvollisuus työnantajille tulee kiristymään. Nämä ovat konkreettisia ehdotuksia siitä, millä tavalla me haluamme puuttua perhe- ja raskausvapaasyrjintään, johon suhtaudumme äärimmäisen kriittisesti. Jo tällä hetkellä tuo syrjintä on laitonta lainsäädännössä. On totta, että meillä on edelleen näitä ongelmia, joihin täytyy määrätietoisesti pystyä puuttumaan, [Puhemies koputtaa] mutta me olemme täysin sitoutuneita torjumaan tätä ilmiötä Suomessa.

Arvoisa herra puhemies! Niin, kyllä itse myös hämmästelen sitä, miten juuri tämä meidän nuorten huoli ei tunnu oppositiosta nousevan yhtään sen paremmin esille. [Välihuutoja vasemmalta] Olen tuonut esille voimakkaasti eri keinoja, joilla tämän maan hallitus pyrkii vastaamaan siihen nuorten huoleen: työllistymisseteli, työmarkkinauudistukset, nimenomaan se, että työuran alussa olevat, joiden asema työmarkkinoilla on joka tapauksessa kaikista haastavin, saavat sen jalan sinne työelämän oven väliin, pääsevät siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan, pääsevät rakentamaan omaa työuraa. Ja kun tiedämme myös sen, että sen jälkeen kuitenkin hyvin merkittävä osa, yli 50 prosenttia, määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevistä siirtyy joka tapauksessa myös tutkimusten mukaan vakituiseen työsuhteeseen, niin on aivan päivänselvä asia, että näillä muutoksilla on vaikutusta siihen, miten nuorten työuraa ja sitä polkua työelämään päästään rakentamaan. Pidän erittäin, erittäin tärkeänä meidän nuorten kannalta, että voimme luoda heille paremman luottamuksen tulevaisuuteen, [Puhemies koputtaa] ja tämä on taas vastaavasti yksi keino, jolla kynnystä luoda uusia työpaikkoja Suomeen voidaan alentaa.

Arvoisa herra puhemies! Minä haluan pitää, edustaja Tuppurainen, huolta siitä, että kaikilla suomalaisilla riippumatta siitä, ovatko he miehiä tai naisia, minkä ikäisiä he ovat, missä päin Suomea he asuvat, on jatkossa enemmän mahdollisuuksia päästä töihin kuin tällä hetkellä. Se on kaikista tärkein asia, minkä takia näitä uudistuksia viedään eteenpäin. Kuten totesin aikaisemmin, hallitus ei tule vetämään tätä esitystä pois eduskunnasta, mutta samaan aikaan suhtaudun äärimmäisen vakavasti ja olen kuunnellut hyvin tarkkaan naisjärjestöjen esille nostamia huolia. Ja kuten totesin, eduskunnassa valiokunnalla on totta kai mahdollisuus esittää täsmennyksiä tähän esitykseen. Olemme käyneet keskustelua jo tällä hetkellä valiokunnan kanssa. Tämä on normaalia prosessia, ja totta kai kuuntelen erittäin tarkalla korvalla, minkäkaltaisia asioita nousee esille, ja totta kai olen valmis työskentelemään eduskunnan kanssa tämänkin lakihankkeen osalta.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Virta, minä suhtaudun hyvin vakavasti kaikkeen asiantuntijatietoon, jota vastaavasti valmistelussa on tuotu esille. Ymmärrän hyvin sen, että tässä joudutaan tasapainoilemaan aika hankalassa tilanteessa, toisaalta sen osalta, miten voidaan helpottaa sitä, että meidän nuoret pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen työpaikkaan, ja taas toisaalta sen osalta, miten muuten me voimme pitää huolta meidän tasa-arvoisesta työelämästämme, joka on äärimmäisen tärkeä asia kaikkinensa. On totta — kun on tullut esille myös kritiikkiä siltä osin tätä esitystä kohtaan — että samaan aikaan ministeri Grahn-Laasosen kanssa olemme valmistelleet hyvin samassa juoksussa muita kiristyksiä tasa-arvolainsäädäntöön, joilla taas voidaan vastata osaltaan tähän esille nousseeseen kritiikkiin, joka koskee vaikka kanneoikeutta tai vuokratyösuhteessa olevien työntekijöiden asemaa, muun muassa. On erittäin tärkeää, että samalla päästään puuttumaan näihin kysymyksiin. Eli en missään tapauksessa suhtaudu vähäpätöisesti siihen kritiikkiin, [Puhemies koputtaa] mitä hanketta kohtaan on esitetty, mutta samaan aikaan olemme hakeneet määrätietoisesti ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] jotta näihin ongelmiin päästään puuttumaan.

Arvoisa puhemies, kiitoksia! Löytyihän sieltä myös kysymys, johon voi tarttua. Edustaja Lyly, arvostan teidän hyvin pitkää kokemusta ja kaikkia niitä keskusteluita, mitä saan kanssanne käydä, mutta haluan kuitenkin muistuttaa, että valtiovallan tehtävänä ei ole luoda työpaikkoja tähän maahan, vaan se tehtävä kuuluu suomalaisille yrityksille. Meidän tehtävä on luoda edellytyksiä suomalaisille yrityksille, jotta he taas pärjäävät tässä kovassa kilpailussa, jotta he löytävät itselleen sopivia työntekijöitä ja jotta meidän yritykset voivat kasvaa ja kehittää toimintaansa, ja siihen työhön tämä hallitus keskittyy täysimääräisesti. Me teemme hyvin laajasti verotukseen, normien purkuun, luvituksen helpottamiseen tai vaikka työmarkkinauudistuksiin liittyviä uudistuksia ja jatkamme sitä, koska työ on eittämättä pahasti kesken. Olen samaa mieltä teidän kanssanne siitä, että pitää olla se syy palkata, totta kai, mutta olennaista on katsoa myös sitä, että kun valtaosa meidän yrityksistä on kooltaan hyvin pieniä, niin meidän täytyy pystyä laskemaan kynnystä työntekijän palkkaamiseen, ja se on nyt tässä se keskeinen tavoite.

Arvoisa herra puhemies! Minun on pakko nyt tarttua tähän, mitä edustaja toi esille. Viittasitte näihin hallituksen esityksen vaikutusarviointeihin. Olen sanonut sen jo aikaisemmin, mutta totean uudelleen: Tämä muotoilu, mikä on ollut tässä vaikutusarvioinnissa, on täysin epäonnistunut. Olen pahoitellut myös ministeriöni puolesta tätä virkavalmistelussa tehtyä erhettä. Virke on katkottu, mutta se ei poista sitä, että jos jää epäselvyyttä, niin totta kai minun ministeriöni kantaa siitä vastuun, ja pahoittelen sitä, koska missään tapauksessa me emme vähättele naisten työmarkkina-asemaa ja niitä ongelmia, mitä naiset ja erityisesti nuoret naiset voivat tällä hetkellä työelämässä kohdata. Samaan aikaan korostan edelleen, hyvät kansanedustajat, sitä, että tasa-arvolain muutoksilla tullaan kiristämään monelta osin lainsäädäntöä. Ne liittyvät osin myös kanneoikeuksiin. Edustaja Berg, tunnette hyvin taas vastaavasti siellä olevat ongelmat. Työnantajien selvitysvelvollisuutta tullaan laajentamaan, vaikka niissä tilanteissa, joissa työntekijä on raskaana ja työsuhde päättyy. Teemme siis merkittävästi toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] joissa näihin esille nousseisiin ongelmakohtiin päästään tehokkaasti puuttumaan. Olemme siihen [Puhemies koputtaa] täysin sitoutuneita.

Arvoisa herra puhemies! Aloitan taas vastaukseni viittaamalla uusimpaan nuorisobarometriin ja sen lukuihin. Aivan valtaosa nuorista kokee siis tällä hetkellä epävarmuutta tämän työmarkkinatilanteen vuoksi, ja silloin nimenomaan se, jos työtä ei ole lainkaan, luo kaikista eniten toivottomuutta ja epävarmuutta meidän nuorille. Sen takia nimenomaan niiden polkujen rakentaminen työelämään meidän nuorille on parasta lääkettä myös siihen, että heillä on myös parempi luottamus tulevaisuuteen ja he kokevat, että sen opiskelun jälkeen heille löytyy oma paikka meidän työelämässä ja tässä maassa, että sen oman elämän voi ankkuroida minnepäin Suomea vain, pääsee aloittamaan vastaavasti sen työelämän, toivottavasti perustamaan perheen ja vakiinnuttamaan oman asemansa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että tämän maan hallitus tekee kaikkensa, jotta nuorten luottamusta tulevaisuuteen voidaan vahvistaa. Nimenomaan työllistyminen, työelämään pääsy, on yksi kaikkein keskeisimmistä keinoista, ja tähän työhön me keskitymme.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harjanteelle hyvin rakentavasta otteesta, niin kuin teillä myös tapana tässä salissa on ollut. Mitä me tarjoamme? Ennen kaikkea siis sitä, että jos on käynyt näin, että on jäänyt työttömäksi, niin tarvitaan monia eri asioita: tarvitaan työllisyyspalveluiden tukea ja apua. Tämän vuoden alusta lukien olemme muuttaneet lainsäädäntöä niin, että alueilla voidaan entistä paremmin arvioida sitä, mille työttömille työnhakijoille on järkevää ohjata enemmän panostusta, enemmän palveluita, ja nähdäkseni tämä tilanne auttaa erityisesti pidempään työttömänä olevien ihmisten asemaa. Olemme keventäneet myös merkittävästi palkansaajien verotusta. Se on minusta oikein, koska nimenomaan he ovat itse nämä rahansa ansainneet, ja on tärkeää myös tukea taas vastaavasti sitä, että työssäkäynnin kannustimia voidaan parantaa. Mutta totta kai on selvää, että meidän täytyy tehdä vielä paljon lisää. Me tulemme myös parantamaan työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuuksia. On tärkeää myös pitää huolta siitä, että myös työttömyysaikana sitä omaa osaamista voi kehittää, jotta taas vastaavasti sitten se mahdollisuus työllistyä paranee. Totta kai on selvää, että minä olen esitellyt tämän esityksen eduskunnalle, tämä on tällä hetkellä käsittelyssä tuolla valiokunnassa ja valiokunta tarkastelee, onko syytä tehdä joitakin täsmennyksiä tähän esitykseen. Se on normaalia lainsäädäntötyötä, ja siihen en halua tässä kohtaa ottaa kantaa, vaan kysymys on nyt siitä, miten eduskunta taas viisaudessaan toimii.

Arvoisa herra puhemies! Taitaa kuitenkin olla näin, että nuorelle ihmiselle, joka on vastavalmistunut ja jolla on sitä opintolainaa, se, että siihen ensimmäiseenkään oman alan työpaikkaan ei pääse kiinni, luo sitä toivottomuutta. Eikö näin? Sen takia nuorten polkuja työelämään täytyy määrätietoisesti rakentaa lisää. Kyse ei ole mistään yhdestä asiasta, vaan tarvitaan laajasti toimenpiteitä koulutuspolitiikassa, työmarkkinakysymyksissä, ja nyt vaikka viimeisimpänä asiana tämä nuorten työllistämisseteli, jonka olen esitellyt ja joka on jo jaettu kentälle käyttöön ja tulee helpottamaan tuhansien nuorten asemaa siinä, että he pääsevät siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan kiinni. Eikö niin, että tätä työtä meidän täytyy kaikkinensa jatkaa? Esitykselle on vahvat perustelut, ja me tulemme viemään sitä kaikkinensa eteenpäin. Ja samaan aikaan, jotta pidetään huolta työelämän tasa-arvosta, teemme tasa-arvolainsäädäntöön myös merkittäviä kiristyksiä, jolloin näen, että kokonaisuutena tämä on hyvin tasapainoinen ja kestävä.

Arvoisa herra puhemies! Me uudistamme suomalaisia työmarkkinoita juuri sen vuoksi, että yhä useammassa suomalaisessa yrityksessä, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä — edustaja Suhonen työelämän asiantuntijana tietää sen hyvin — tämä riski palkata uusia työntekijöitä on paljon korkeampi, mitä pienemmästä yrityskoosta taas vastaavasti puhutaan. Eikö näin? Tämän vuoksi tarvitaan taas vastaavasti näitä joustoja meidän työelämään ja työmarkkinalainsäädäntöön, jotta se kynnys laskee ja jotta taas yhä useampi yritys rohkaistuisi palkkaamaan uusia työntekijöitä. Tämän vuoksi näitä uudistuksia viedään eteenpäin. Tälle esitykselle on vahvat perustelut, ja sen takia tämä hallitus ei tule vetämään esitystä pois eduskunnasta. Me tulemme viemään tätä esitystä eteenpäin, ja samaan aikaan maan hallitus tulee aivan lähiaikoina esittelemään tasa-arvolakia koskevat lainmuutokset eduskunnan käsittelyyn, jotta nimenomaan samalla voidaan tehdä merkittäviä kiristyksiä, jotta nimenomaan naisten asemasta työmarkkinoilla voidaan pitää hyvää huolta. Se on meille äärimmäisen tärkeää.

Arvoisa herra puhemies! Minä, hyvät kansanedustajat, vien eteenpäin näitä uudistuksia sen takia, että suomalaisille saataisiin lisää työtä. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on jäänyt vuosikymmenten aikana meidän työmarkkinat täysin uudistamatta, ja ajattelen myös niin, edustaja Honkasalo, että tämä ei ole mikään naurun asia. Meillä on valtava määrä nuoria työttömänä tässä maassa, joiden eteen tämän salin täytyy myös pystyä tekemään paljon enemmän, eikö niin? Voi olla, että näistä keinoista me olemme eri mieltä, mutta pidän myös hyvin arvokkaana sitä, että tässä salissa käydään tätä keskustelua ja pohditaan yhteisiä ratkaisuita, miten päästään eteenpäin. Minä olen täysin sitoutunut siihen, viemään näitä uudistuksia eteenpäin, jotta nimenomaan nuorille henkilöille saadaan rakennettua polkua eteenpäin taas työelämässä. Samaan aikaan, hyvät kansanedustajat, tasa-arvolainsäädäntöön tehdään useita kiristyksiä, joilla nimenomaan vastataan myös raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ilmentymiseen työmarkkinoilla. En muista, että edellinen vasemmistohallitus olisi tehnyt tasa-arvolainsäädäntöön yhtään muutosta, jolla oltaisiin vastattu näihin ilmiöihin. Saatan olla myös väärässä, mutta tämä hallitus puuttuu myös tasa-arvonäkökulmasta näihin kysymyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä uudessa määräaikaisuudessa, mitä olemme esittämässä lainsäädäntöön, lähtökohta on tosiaan se, että enintään vuoden ajan voi olla työsuhteessa ilman perustetta ja sen jälkeen lähtökohtaisesti työnantajalla on velvoite tarjota vakituista työtä tälle henkilölle. Olemme tehneet vastaavasti myös tässä lainsäädännön valmistelussa [Antti Lindtmanin välihuuto] — edustaja Lindtman, jos saan vastata, niin kannattaa kuunnella —, joko niin, että on kyse siitä vastaavasta tai vastaavan kaltaisesta työtehtävästä. Minkä takia tämä muutos? No sen vuoksi, että meillä on kuitenkin pieni osa myös niin sanottuja konnayrityksiä tässä maassa. Valtaosa meidän yrittäjistä hoitaa erittäin säntillisesti asiansa. Mutta jos yritys pyrkii kiertämään lainsäädäntöä, niin sillä, että sen työtehtävän sisältöön tehdään tiettyjä pieniä muutoksia, he eivät pääse myöskään lainsäädännön velvoitteista taas vastaavasti irti. Eli vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että meidän virkakunta on tehnyt erittäin, erittäin huolellista valmistelua ja on käyty hyvin tarkkaan läpi sitä, [Puhemies koputtaa] miten nimenomaan ketjuttamiseen päästään kiinni, koska uskon, että me kaikki haluamme [Puhemies koputtaa] nimenomaan ehkäistä sitä ja samaan aikaan avata nuorille polkua työelämään.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin tärkeästä, hyvästä kysymyksestä. Huoli nuorten tilanteesta jakaa varmasti meitä kaikkia tässä salissa, vaikka ehkä keinot voivat taas vastaavasti olla hieman erilaisia puolueitten välillä. Mutta nimenomaan uskon niin, että työelämän joustot hyödyttävät meidän nuoria kaikista eniten. Heillä on vähiten kokemusta työelämässä, heidän pitää päästä kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Jokainen meistä muistaa, miten merkityksellinen se ensimmäinen työpaikka on omalla uralla vastaavasti ollut. Sen takia näitä eri joustoja, mitä taas olemme tuoneet eduskuntaan, tehdään, jotta nimenomaan sitä nuorten polkua työelämään voidaan rakentaa. Sen jälkeen lähtökohtana on se, että heille tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Toisena asiana, hyvät kansanedustajat: olemme saaneet jakoon myös nämä nuorten työllistymisseteliä koskevat määrärahat, joilla arvioidaan, että tuhannet nuoret eri puolilla Suomea voivat päästä vastaavasti kiinni työelämään. Minä en, hyvät kansanedustajat, vähättele yhdenkään nuoren tilannetta. [Puhemies koputtaa] Mitä useampi nuori pystyy työllistymään, niin sen parempi, eikö näin?

Arvoisa herra puhemies! Tämä Maijan tapaus: Jos noudatettaisiin tätä uutta määräaikaisuutta, mitä nyt ehdotamme otettavaksi käyttöön... Edustaja Malm, tämänkaltainen esimerkki ei ole mahdollinen, koska nythän me ehdotamme siis sitä, että enintään vuoden voi olla perusteettomassa määräaikaisuudessa, minkä jälkeen Maijalle tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Maijan asema olisi siis huomattavasti parempi lainsäädännössä kuin taas vastaavasti tässä teidän esille tuomassa esimerkissä. Mutta, hyvät kansanedustajat, [Välihuutoja vasemmalta] — jos saan vastata — samaan aikaan tiedän erittäin hyvin sen, että erityisesti meidän julkisella sektorilla — olen tavannut paljon vaikkapa hoitoalan edustajia työni aikana — esiintyy äärimmäisen paljon myös huonoa johtamista. Tämä on asia, jonka vuoksi olen tavannut vahvasti myös työnantajapuolta ja nostanut esille myös kysymyksen siitä, että niissä tapauksissa, joissa ei ole perustetta määräaikaisuudelle, työntekijöille tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tulen jatkamaan [Puhemies koputtaa] tätä työtä äärimmäisen määrätietoisella tavalla.

Arvoisa herra puhemies! Kun naisjärjestöt lausuvat julkisuuteen omaa huoltaan, niin voin sanoa teille, että suhtaudun siihen äärimmäisen vakavasti. Haluan todeta teille, että kun tätä lakiesitystä on valmisteltu, niin on erityisesti katsottu läpi niitä kokonaisuuksia, joilla voidaan näihin esille nousseisiin huoliin vastata. Niistä yhtenä esimerkkinä kerroinkin jo teille aikaisemmassa vastauspuheenvuorossani sen, että nimenomaan lainsäädäntöön ehdotetaan nyt tällä hetkellä tämän vuoden määräaikaisuuden jälkeen lähtökohtaista velvoitetta työnantajalle siitä, että mikäli työtä jatketaan siinä samassa työtehtävässä, niin tälle työntekijälle tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tämähän erittäin tehokkaasti myös torjuu tätä ketjuttamista työelämässä ja, kyllä, parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Samaan aikaan ymmärrän hyvin tämän käydyn keskustelun. Tämän takia maan hallitus on samaan aikaan tämän lakipaketin kanssa tuomassa eduskuntaan vielä tasa-arvolakiin liittyviä kiristyksiä, joilla nimenomaan perhe- ja raskausvapaasyrjintää torjutaan tehokkaalla tavalla.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle tärkeän kysymyksen esille nostamisesta. — Lienee tarpeen käydä läpi, minkä takia näitä lainmuutoksia tehdään. Sen takia, että erityisesti meidän nuoret pääsevät kiinni työelämään. Itseäni havahduttivat ja suorastaan järkyttivät eilen julkaistut nuorisobarometrin tulokset, joissa näkyy hyvin vahvasti se, että meidän nuoret kokevat suurta epävarmuutta tästä työmarkkinatilanteesta ja siitä, että he eivät taas vastaavasti ole päässeet työnsyrjään kiinni. Juuri nuorten näkökulmasta nämä joustot työelämässä ovat tärkeitä, jotta siihen ensimmäiseen työpaikkaan pääsee kiinni. Tällä hetkellä tämän esityksen mukaan vuoden määräaikaisuuden jälkeen lainsäädäntö lähtee siitä, että tulee tarjota vakituista työsuhdetta. Tältä osin tämä velvoite, hyvät kansanedustajat, on huomattavasti kireämpi kuin tämän hetken taas vastaavasti lainsäädännössä oleva määräaikaisuuksia koskevan lain pykälä.

Arvoisa rouva puhemies! Muutamaan asiaan voisin ottaa kantaa. Ensinnäkin SDP:n työllisyys- ja kasvuasioista: Te olette, edustaja Lindtman, puhunut tästä pääomamarkkinan kehittämisestä täällä uljaasti pitkään, mutta en tiedä, oletteko huomannut, että hallitushan on tehnyt jo nämä toimenpiteet. Me olemme pääomittaneet merkittävästi Teollisuussijoitusta, millä on ollut jo hyvin merkittävää vaikutusta taas vastaavasti tuolla pääomamarkkinoilla. Tämän nyt vain tässä haluan todeta, että hienoa, että olette tullut hallituksen linjoille tältä osin. Samoin myös työllistymissetelin osalta on hienoa, että annatte sille tukenne. Tiedämme, että nämä setelit on nyt jo jaettu tuolla alueilla, ja uskon, että hyvin nopeasti tuhansille suomalaisille nuorille me saamme annettua apua niin, että he pääsevät kiinni siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Ja totta kai katson vielä, mitä muuta tässä saisimme taas tehtyä kaikkinensa. Rouva puhemies! Itseäni tässä keskustelussa kyllä edelleen hämmästyttää se, että kun ajatellaan tätä kautta, jolla tämä hallitus, hyvät kansanedustajat, on tehnyt erittäin, erittäin mittavasti julkisen talouden säästötoimenpiteitä, niin, edustaja Lindtman ja SDP, olette vastustaneet systemaattisesti, hyvin laajasti kaikkia niitä toimenpiteitä. Ja nyt taas vastaavasti vaalikauden loppupuolella te olette heränneet siihen, että julkiseen talouteen täytyykin tehdä toimenpiteitä. On hienoa, että puolueet yhdessä ovat löytäneet tämän ratkaisun taas vastaavasti tuon velkajarrun osalta, mutta onhan tuo nyt todella epäuskottavaa, todella epäuskottavaa. Siis te esitätte taas vastaavasti nyt niitä toimenpiteitä, mitä tämä hallitus on tehnyt hyvin laajasti jo aikaisemmin. Me pidämme kiinni meidän hallituksen linjasta ja kyllä katsomme, että säästöt tulevat myös kaikkinensa tehtyä. Rouva puhemies! Toisena asiana: SDP näyttäytyy tällä hetkellä palkansaajien verotuksen keventämisen puolueena — siis puolue, joka on vuosikymmeniä täällä istunut, ja paljonko te kevensitte vaikka palkansaajien verotusta ollessanne hallituksessa? Tämä hallitus keventää 1,6 miljardilla eurolla ahkerien työssäkäyvien suomalaisten verotusta, koska se on oikeaa politiikkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia tosiaan, hyvät kollegat, käydystä keskustelusta. Kiitän tässä kohtaa tästä päivästä ja hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme varmasti huomenna asian parissa. Mutta muutamaan kokonaisuuteen tässä ehdin ottamaan kantaa. Aloitan edustaja Merisen hyvistä kysymyksistä. Otitte esille nuorten ja nuorten aikuisten tilanteen, ja se on ihan juuri näin, niin kuin kuvasitte, että mikään ei tee niin valtavaa tuhoa ja vahinkoa nuorelle ihmiselle kuin se, että valmistumisen jälkeen ei sitä ensimmäistäkään oman alan työpaikkaa löydä. Se on päivänselvä asia. Minä toimin tällä hetkellä suojelijana tämmöisessä valtakunnallisessa kesätyökampanjassa kuin Kesätyö.fi. Kun se avattiin, siellä oli noin 10 000 kesätyöpaikkaa ja harjoittelupaikkaa tarjolla. Määrä on noussut. Se on taas yksi osoitus siitä, että tehdään myös valtiovallan päästä toimia. Toisaalta taas olen tavannut erikseen sekä julkisen puolen että yksityisen puolen työnantajia ja korostanut heille suoraan sitä tarvetta, että heidän pitää ottaa huomioon myös nämä harjoittelumahdollisuudet taas vastaavasti siinä, että saadaan niitä polkuja työelämään taas rakennettua. Mutta ei, se ei ole riittävästi, eikä tämä nyt ole mikään autuaaksi tekevä asia, vaan totta kai on niin, että mitä paremmin talous kasvaa, sitä enemmän myös näitä niin sanottuja entry-level-paikkoja avautuu työelämään. Tekoälyn vaikutuksista: Me näemme tällä hetkellä sen, että Yhdysvalloissa tekoäly on vaikuttanut nimenomaan nuorten aikuisten työllisyyteen. Se näkyy jo hyvin monista eri tutkimuksista. Samaa vaikutusta me emme näe yhtä selvästi Suomessa, mutta on selvää, että joillakin toimialoilla, joillakin teollisuudenaloilla tekoälyn käytöllä on ollut taas vastaavasti tehostavaa vaikutusta, ja se on varmasti näkynyt ennen kaikkea siinä, miten nuoremmat työntekijät ovat päässeet organisaatioihin esille. En halua rinnastaa tilannetta tuonne lätäkön toiselle puolelle, mutta selvää on se, että tekoälyllä on jo tällä hetkellä vaikutusta meidän työmarkkinoilla. Tämä oikeastaan korostaa vain sitä, että korkeakoulupolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa ja teollisuuspolitiikkaa tehdään erittäin, erittäin tiiviisti tulevien vuosien osalta. Käyttöön liittyy myös paljon mahdollisuuksia, mutta erityisesti ymmärrän erittäin hyvin sen, että nuorempien aikuisten osalta se herättää kysymyksiä ja pohdintaa siitä, mikä taas heidän asemansa on kaikkinensa työmarkkinoilla tältä osin. Edustaja Lyly otti niin monta kysymystä, että aika ei kyllä mitenkään riitä niihin vastaamiseen. Mutta jos otan nyt sen verran kiinni, että kun piilotyöpaikoista kysyitte, niin olen erikseen korostanut työllisyysalueiden suuntaan sitä, että tätä pitäisi nyt systemaattisesti käydä läpi. Me tiedämme, että riippuen alueesta näitä paikkoja voi olla aika paljonkin. Nimenomaan nyt se olisi aika tärkeää työtä tehtäväksi alueilla, koska sen kautta saadaan hyvin myös polutettua ihmisiä töihin, koska työvoimaa on nyt hyvin saatavilla. Siis kaiken järjen mukaan kaikkien alueiden pitäisi tehdä tätä työtä juurikin tällä hetkellä. Palkkatuen osalta minulla on käynnissä ministeriössä työ. Tavoitteena on siis keventää sitä koskevaa sääntelyä, laventaa näitä ehtoja, jotta nimenomaan alueilla voidaan itse tehdä ne ratkaisut siitä, minkä mittaisia vaikka ne jaksot ovat, tai purkaa sitä hallinnollista työtä taas ympäriltä, jotta sen houkuttelevuus myös työkaluna olisi nykyistä parempi. Me tiedämme sen, että palkkatuki, kun se kohdistuu ennen kaikkea yksityisen sektorin työnantajille, on kaikista vaikuttavin julkisen työllisyyspolitiikan työkalu, ja sen käyttöä pitää pystyä voimakkaasti myös lisäämään. Edustaja Polvinen otti sakkomaksut esille. Tästä käytin mielestäni jo aikaisemmin aika laajan puheenvuoron kaikkinensa. En pysty lupaamaan siihen mitään suurta muutosta. Kyse on siis siitä aikaisemmasta tehtävien siirrosta, mikä on tehty aikaisemman hallituksen aikana, jolloin on päätetty myös tämä sakkomaksukertymä. On myös hyvä muistaa se, että tämän järjestelmän tehtävänähän on kannustaa kuntia aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jotta ne sakkomaksukertymät saadaan katkaistua. Se on sitten eri keskustelu, nähdäänkö eri ryhmissä ja eri puolilla Suomea, että se itse kannustinmalli toimii oikealla tavalla. Mutta on tärkeää myös muistaa se, että kun kunnat ja kaupungit ovat saaneet sen koko vastuun — tämä koskee myös, edustaja Kemppi, teitä, kun kysyitte tästä Päijät-Hämeen tilanteesta — niin vastustakaa nyt, hyvät kollegat, niitä alueen päättäjiä. Mikään ei estä sitä, etteikö Päijät-Hämeen työllisyysalue voi lisäbudjetoida määrärahoja vaikka työllisyyspolitiikkaan, [Hilkka Kemppi: Rahat loppuivat helmikuussa!] koska samaan aikaan on niin, että valtio on siirtänyt kunnille juuri sen määrärahan, mitä käytettäisiin... [Hilkka Kempin välihuuto] — Malttakaa kuunnella, niin vastaan nyt teille ensin. — ...valtio on siirtänyt kunnille juuri sen määrärahan, mitä käytettäisiin vastaavana ajankohtana taas kunnissa työllisyyspalveluitten — tämä on fakta — hoitamiseen. Ymmärrän sen, että tämä herättää paljon keskustelua, mutta samaan aikaan en hyväksy missään tapauksessa myöskään sitä, että uudessa tilanteessa, jossa tehtävien vastuu on siirtynyt kunnille ja kaupungeille, kunnanjohtajat tulevat taas valtion kukkarolle vaatimaan lisää rahoitusta. Ei, nyt se toimii niin, että kunnat ja kaupungit budjetoivat sitten lisää määrärahoja. Se on täysin mahdollista. Tätä tehdään myös eri puolilla Suomea, ja toivon, että me myös vastuutamme alueita tekemään entistä aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa. Jos on lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä tai jos on muita kysymyksiä, millä me voimme auttaa alueita onnistumaan työllisyyden hoidossa, me teemme sen, mutta lisää rahaa valitettavasti tässä tilanteessa me emme voi luvata työllisyyden hoitoon alueille. — Kiitos.

Kiitoksia paljon, herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille teidän puheenvuoroista ja näistä esille nousseista asioista. Pyrin mahdollisimman moneen asiaan ottamaan tässä kantaa tai vastaamaan, jos vain aika siihen riittää. Edustaja Riipi puhui hyvin viisaasti pk-yritysten arvon kehittämisestä. Oikeastaan voisi sanoa näin, että hallituksen politiikkahan tähtää nimenomaan suomalaisen pk-kentän kasvun tukemiseen. Jos katsotte, millä tavalla vaikka työmarkkinauudistusten tavoitetasoa on asetettu, niin kun katsotaan nyt vaikka esimerkiksi yt-lakia tai takaisinottovelvoitteen poistoa, niin nehän kohdistuvat alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin. Me tiedetään, että nimenomaan paikallisen sopimisen uudistus kohdistuu siihen yrityskenttään, joka on huomattavan pieni ja jonka työnantajayritykset eivät ole järjestäytyneet, joten heille halutaan antaa ne samat ikään kuin joustot, mitkä tulevat näille suuremmille työnantajille, jotka ovat työnantajaliittojen jäseniä. Olennaista on myös se, että näiden yritysten rahoituksen saatavuutta täytyy pystyä parantamaan. Uskon, että tästä olemme kaikki tässä salissa samaa mieltä, ja tämä työ on meillä käynnissä, ja toivon, että siihen löydetään nyt vahvemmin myös ratkaisuita. Mutta ilman muuta totta kai siis kuulen mielelläni myös siitä, mitä muuta voitaisiin tehdä. Täällä ovat nousseet esille myös aika paljon nytten työttömyysturvan velvoitteet, ja epäilen kuitenkin, hyvät kansanedustajat, että varmaan valtaosa tästä salista ajattelee niin, että työttömyysturvan tulee olla vastikkeellista, eikö näin? Jopa SDP:ssä tiedän, että varmaan valtaosa kansanedustajista näin ajattelee. Olen aivan avoin kuulemaan ehdotuksia, että jos meillä vastikkeellisuus ei perustuisi tähän työpaikkojen hakemiseen, niin mitä se voisi taas vastaavasti tarkoittaa. Edustaja Polvinen puhui siitä, että pitää voida opiskella. Kyllä, meillä on tällä hetkellä jo äärimmäisen laajat mahdollisuudet opiskella työttömyysturvalla, ja ne laajenevat edelleen, mutta on tärkeää myös muistaa, että työttömien työnhakijoiden tulee olla ensisijaisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Minun nähdäkseni lainsäädäntö antaa nyt jo aika paljon mahdollisuuksia siihen, miten sitä omaa osaamista voi kaikkinensa kehittää. On myös tärkeätä muistaa se, että tälläkin hetkellä jo, ja itse asiassa aikaisemminkin, vain hyvin rajallinen osa avoimista työpaikoista on tullut hakuun tämän julkisen TE-hallinnon palvelun kautta. Eli en tiedä, miten vaikka Uudessakaupungissa, mutta epäilen kuitenkin, että joka tapauksessa meidän pk-kenttä käyttää vaikka yksityisiä palveluntarjoajia, jotka pystyvät sitten taas tukemaan sitä työnhakua. Sinänsä ymmärrän tämän esille tulleen palautteen, mutta tämä hallitus ei tule karsimaan työttömyysturvan vastikkeellisuutta, vaan sitten jos tästä haluttaisiin luopua, pitäisi pohtia, mikä on se korvaava malli, jolla taas kuitenkin pidetään yllä sitä työnhakijoiden velvoittavuutta ja pidetään heidät kuitenkin siinä mukana, niin että heidän kannattaa seurata sitä työpaikkojen kehitystä ja kannattaa pohtia, millä tapaa päästään eteenpäin. Ja TE-palveluissa totta kai huomio siinä, miten voidaan turvata sitten taas ne palvelut, osoittaa koulutusta ja mahdollisia muita toimenpiteitä, jos taas vastaavasti näin kuuluu olla. Edustaja Lyly puhui hyvin viisaasti — kun oli kaikki laputkin mukana, mitkä teillä ovat aina hyvin järjestyksessä. Olen samaa mieltä myös siitä, että meidän pitkäaikaistyöttömyys näyttää nyt rakenteellistuvan, ja epäilen vahvasti myös niin, että siitä voi tulla tulevina vuosina iso, aito ongelma myös sen osalta, miten rakennetyöttömyys saadaan Suomessa taas sulatettua. Minulla ei ole yhtään semmoista haavekuvaa siitä, etteikö tilanne olisi hyvin haastava, ja on totta kai samalla myös niin, että näiden henkilöiden osalta ne täsmäkoulutustoimet, joita pitäisi... Olen tämän viestinyt myös hyvin voimakkaasti työllisyysalueiden johdolle jo viime syksynä, kun nähtiin se, että eri puolilla Suomea tietyillä toimialoilla — puolustusteollisuus, meriteollisuus, Lapin matkailu, teknologiateollisuus tällä hetkellä — olisi järkevää käynnistää muun muassa muuntokoulutuksia ja yhteishankintakoulutuksia viipymättä, koska nyt nimenomaan päästäisiin paremmin mukaan tämän vuoden kuluessa siihen, että voidaan taas tarjota sitä työvoimaa. Mutta selvästi on myös niin, että me tarvitaan sinne myös joitain uusia toimia kaikkinensa. Edustaja Kaarisalo otti esille välityömarkkinat, ja siitä olen samaa mieltä. Kuntouttavan työtoiminnan osalta meillä on käynnissä lainsäädännön valmistelu yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Toivon, että voin tässä myöhemmin keväällä kertoa siitä lisää, mutta selkeästi hallituksen tavoitteena on luoda siis uudenkaltainen, nimenomaan työhön poluttava palvelu, jonka aikana vaikka työnteko olisi mahdollista. Tällä hetkellähän tässä vanhassa mallissa ei ole ollut mahdollisuutta tehdä töitä samaan aikaan kun on osallistunut siihen palveluun. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia kansanedustajille hyvistä puheenvuoroista ja kommenteista. En varmasti nyt pysty aivan kaikkiin kysymyksiin vastaamaan, mutta pyrin ainakin kohtalaisen laajasti. Edustaja Laine-Nousimaa, aloitan teistä, kun kysyitte jäänmurtajakokonaisuudesta ja siitä, mikä se työllistävä vaikutus kotimaassa on. Vastaukseni on ehdoton ja yksiselitteinen: Se on erittäin merkittävä. Se on erittäin merkittävä, kun me tiedämme sen, että meriteollisuuden alihankintayrityksiä on Suomessa noin 1 200 ja se verkosto ulottuu läpi koko Suomen. On näin, että osalla telakoista on myös kohtalaisen paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Se ei sinänsä ole ongelma, kun haetaan sellaisiin tehtäviin, joihin ei löydy kotimaasta vastaavasti tekijöitä, mutta ongelma tulee siitä, jos tehdään hyvin pitkiä alihankintaketjuja. Kuka tietää Turun Meyerin telakalla, tullaanko sen kahdeksannen tason alihankintayrityksessä noudattamaan suomalaisia työehtoja tai maksamaan TESien mukaisia palkkoja? Olen sanonut suoraan myös telakoiden toimitusjohtajille ja johdolle, että minun keskeinen tavoitteeni tässä tilanteessa on se, että kun tilauskirjat ovat täynnä, suomalaisten työntekijöiden määrä nousee meriteollisuudessa. Ja kun puhutaan näistä ongelmista, joita on ollut esillä, niin olen myös todennut telakoiden toimitusjohtajille, että odotan, että ne ongelmat laitetaan kuntoon. Jos näin ei tapahdu, niin me palaamme asiaan. Hallitus on jo tekemässä myös rikoslakiin sääntelyn kiristystä, joka koskee kiskontaa työelämässä. Kyllä me haluamme nämä palkkavarkaat ja konnat laittaa kuriin, koska valtaosa alan yrittäjistä ja yrityksistä kuitenkin toimii lakien ja sääntöjen mukaisesti. Mutta jos ei toimi, niin siitä kuuluu ankara ja tiukka rangaistus, koska muuten tämä tilanne ei myöskään tule kaikilta osin kuntoon. Mitä tuli näistä maahanmuuttoon liittyvistä luvuista, on selvää, että erityisesti ukrainalaisia on kohtalaisen paljon työttömänä. Minä uskon, että kaikki tässä salissa toivottavat ukrainalaiset Suomeen tervetulleiksi. Me olemme puolustaneet Ukrainaa voimakkaasti, tukeneet heitä, mutta on valitettavasti myös näin, että useastakin syystä johtuen kaikki ukrainalaiset eivät ole saaneet sitä tarvittavaa tukea ja apua tuolla alueilla. Heidän polkunsa työelämään on ollut osin aika vaikea, mutta samaan aikaan pitää muistaa — eikö niin — että he ovat äärimmäisen työteliästä kansaa. Jokainen heistä haluaa mennä töihin, kun löytyy vain se oma polku. Ja minä uskon kyllä siihen, että me haluamme poluttaa näitä ihmisiä taas vastaavasti työelämään voimakkaammin, ja meillä myös monella alalla, puhutaan vaikka alkutuotannosta, on hyvin paljon työtehtäviä, minne käytännössä me emme vain löydä kotimaista työvoimaa. Nyt on vain kysymys siitä, miten tätä työtä saadaan alueilla tehtyä voimakkaammin, jotta heille löytyy myös mahdollisimman laajasti työpaikkoja sitten jatkossa. Esille nousivat aika laajasti myös sakkomaksut. Ainakin edustaja Eskelinen — hän ei valitettavasti ole enää paikalla — otti ne esille. Nyt on, hyvät kansanedustajat, tärkeää muistaa se, että myös kunnat halusivat voimakkaasti työllisyydenhoidon tehtävät omalle vastuulleen. Ja jos on niin, että vastuut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle, niin eikö ole myöskin järkevää ja aivan perusteltua silloin, jos kunnilla ja kaupungeilla on kaikki ne työkalut käytössään, että samalla myös se rahoitusvastuu on voimakkaammin siirtynyt kuntien ja kaupunkien vastuulle? Kuten totesin, tämä malli sakkomaksuista järjestämisvastuun siirrosta on tehty aikaisemman hallituksen aikana. Se valmisteltiin minusta hyvin, koska nähtiin, että tämä tehtävien siirto onnistui vuosi sitten äärimmäisen sujuvasti. Me arvioimme nyt kyllä sitä, onko tarpeen tehdä tiettyjä täsmämuutoksia tähän malliin, mutta on tärkeää myös muistaa se, että kovin suuria muutoksia en voi teille luvata, koska niillä on myös julkisen talouden sisällä aika isoja taloudellisia vaikutuksia ja budjettirajoite rajoittaa myös omaa toimintaani tässä kohtalaisen paljon. Suojaosista: Uskon, että vastuuministeri Grahn-Laasonen pystyy vastaamaan niistä. En mene niihin nyt sen enempää. Mutta loppuun vielä, rouva puhemies: Täällä edustaja Suhonen totesi, että missä ovat kasvutoimet, missä on vastuu. Oletteko siis sitä mieltä, että minä en täällä vastuuministerinä, kun vastaan teidän kysymyksiinne, kantaisi ministerivastuuta näistä tekemistäni toimista ja päätöksistä? Minä puolustan täällä hallituksen linjaa parlamentissa niin kuin kuuluu. Minun kuuluu nauttia eduskunnan luottamusta, ja minä perustelen teille tarvittaessa joka ainoan hallituksen tekemän ratkaisun. Ja kuten totesin, me teemme lisää. Kasvutoimia on tehty kymmeniä erilaisia. Lisää on vastaavasti tulossa. Totesin myös sen, että tänä keväänä valmistellaan uusia päätöksiä hallituksen kehysriihessä. Me käymme läpi kaikki tulleet ehdotukset myös opposition puolelta. Minulla ei ole mitenkään vaikea ottaa vastaan hyviä ehdotuksia vaikka keskustan ryhmästä, vaikka SDP:n ryhmästä. Hyvät kansanedustajat, ymmärrän, että olemme eri mieltä, mutta toivon kuitenkin jonkinlaista tolkkua siihen, mitä tässä salissa oikein puhutaan. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Lohelle totean sen, että en ole sanonut, että kaikki mittarit menevät parempaan suuntaan, vaan olen todennut täällä salissa, että moni mittari näyttää menevän parempaan suuntaan. Totesin puheenvuorossani aikaisemmin myös sen, että kun kävin läpi myös sitä työttömien perheiden tilannetta, niin halusin viestiä sitä, että kyllä me ymmärrämme sen, että tilanne on näissä perheissä äärimmäisen vakava. Samaan aikaan totesin teille myös sen, hyvät kansanedustajat, että tämä hallitus ei luovuta. Me teemme jatkuvasti uusia toimenpiteitä, ja kyllä, kun riihi taas lähestyy kevättä kohden, me teemme lisää päätöksiä ja käymme taas vastaavasti läpi myös kaikki ne esille nousseet kysymykset. Totesin myös sen, että totta kai meitä myös rajoittaa julkisen talouden vaikea tilanne, eli meidän täytyy myös katsoa, mitkä ovat kaikkein vaikuttavimpia toimenpiteitä kaikkinensa tässä kokonaisuudessa. Näistä määräaikaisuuksista täällä on noussut esille nyt useampi puheenvuoro. Itse ajattelen niin, että monta kertaa tässä keskustelussa todetaan näin, että meillä on ikään kuin joku sama yksikkömäärä työtä tässä maassa. Se vähän tuntuu näin, kun minä kuuntelen opposition kansanedustajien puheenvuoroja, että meillä on sata yksikköä työtä, [Antti Kurvinen: Keskusta on puhunut kasvusta koko ajan!] joista joku määrä ihmisiä on vakituisessa työsuhteessa, joku taas määräaikaisuudessa, mutta näinhän se ei ole. Kun tehdään joustoja työmarkkinalainsäädäntöön, niin sen tavoitteenahan on pitää huolta siitä, että sitä työtä on enemmän yhteiskunnassa jatkossa. Sehän on se keskeinen asia kaikkinensa. [Vasemmalta: Ei ole näkynyt!] Ja eikö niin, että erityisesti näiden nuorten — siis nuorten ylipäänsä, joilla on vähemmän osaamista, vähemmän kokemusta — asema työmarkkinoilla on joka tapauksessa heikompi kuin näiden työntekijöiden, joilla taas vastaavasti kokemusta on enemmän, [Välihuutoja vasemmalta] tai vaikka kokeneemman alanvaihtajan, jonka täytyy saada jalka oven väliin, jotta hän pääsee uudella alalla työllistymään? Minä ajattelen kyllä niin, että on paljon tärkeämpää ja parempaa, että nuori on vaikka määräaikaisessa työsuhteessa alkuun tekemässä työtä, kuin se, että hän on taas vastaavasti työttömänä. [Aino-Kaisa Pekonen: Mutta ei sillä elä, eihän sillä kukaan elä!] Mitä todetaan tästä ketjuttamisesta, niin hyvät kansanedustajat, tämä uusi lainsäädäntö ehkäisee erittäin tehokkaasti ketjuttamista. Vuoden määräaikaisuuden jälkeen laissa on selkeä velvoite: mikäli työn teettämistä jatketaan, tulee tarjota vakituinen työsuhde tälle työntekijälle. Ja jos on niin, että työnantaja yrittäisi kiertää tätä lainsäädäntöä jollain tavalla, laissa lukee, että myös vastaavan kaltaisessa työssä tehtävä työ kuuluu tämän alan soveltamisen piiriin. Eli jos on ollut vuoden määräaikainen työsuhde, siitä eteenpäin neljän kuukauden ajan työnantajan tulee tarjota sitä työtä sille henkilölle, joka on jo ollut tässä työsuhteessa. Eikö, hyvät kansanedustajat, tämä juuri ole se keskeisin kysymys, jolla voidaan ensinnäkin madaltaa sitä kynnystä päästä työelämään ja taas toisaalta pitää huolta siitä, että ketjuttamiseen voidaan puuttua, koska nykyinen lainsäädäntöhän ei tunne tämänkaltaisia kiristyksiä? Minusta sen takia tämä lainsäädäntö tarvitaan käyttöön.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille puheenvuoroista. Ainakin osassa niistä olin tunnistavanani, että myös kansainvälisellä suhdanteella on vaikutusta Suomen tilanteeseen. Muistelen myös näin, että edustaja Kaikkonen on tämän ihan rehellisesti todennut haastattelussa aikaisemmin. [Antti Kaikkonen: Kyllä!] Kun kuuntelin teidän ryhmäpuheenvuoroanne, lienee niin, että teidän on ehkä syytä käydä ryhmän sisällä jotain keskustelua. Edustaja Räsänen näytti siirtävän kaiken vastuun vastaavasti taas hallituksen päälle. Totta kai on niin, hyvät kansanedustajat, että sillä, mitä tapahtuu globaalissa taloudessa, Euroopan taloudessa ja Ukrainassa, on poikkeuksellisen voimakas vaikutus tänne Pohjolaan ja Suomen tilanteeseen. Samaan aikaan me näemme kuitenkin sen, hyvät kansanedustajat, että onneksi Saksan talous on kasvamassa vahvasti. Siellä hallitus tekee voimakkaita investointeja, mikä taas vetää myös meidän vientiteollisuutta parempaan kuntoon. Totesin puheenvuoroni alussa, että me näemme monia hyviä merkkejä meidän taloudessa, tehtyjen työtuntien määrässä, talouskasvussa, siinä, että joulukuusta tammikuuhun, hyvät kansanedustajat, työttömyysaste on kääntynyt laskuun. Nämä ovat hyviä uutisia. Mutta samaan aikaan haluan todeta sen, että ymmärrän täysin, että nämä makrotason luvut eivät lohduta yhtään työtöntä, yhtään perhettä, jossa kärsitään työttömyydestä, jossa pohditaan sitä, onko varaa maksaa vuokraa, onko varaa ostaa lapsille ruokaa tai viedä heitä harrastuksiin. Tietenkään se ei auta. Mutta kyllä meidän tehtävämme, hyvät kansanedustajat, on tässä salissa myös luoda luottamusta suomalaisiin siitä, että kaikki ei ole pielessä. [Aino-Kaisa Pekonen: Miten sitä luottamusta tulee, jos te leikkaatte!] On myös merkkejä siitä, että asiat menevät parempaan suuntaan, ja kyllä, minä ja koko hallitus keskitymme täysimääräisesti joka päivä, joka viikko siihen. Me teemme lisää päätöksiä ja teemme kaiken sen voitavan, jolla voidaan nimenomaan vahvistaa kasvun näkymää ja edellytyksiä kaikkinensa Suomessa. Herra puhemies! Opposition puheenvuoroista ja ehdotuksista paistaa läpi myös se, että oikeastaan kaikki teidän ehdotukset tarkoittavat lisää velanottoa. Tuntuu siltä, että näissä ehdotuksissa millään hinnalla ei ollut oikeastaan väliä, mutta vastaavasti taas hallituksen päässä me joudumme myös kyllä kantamaan vastuuta ja huolehtimaan siitä, että Suomen julkisen talouden tilannetta voidaan ylläpitää. [Anne Kalmari: Että hyväosaiset saavat lisää rahaa!] Ja samaan aikaan siis, kyllä, on tehty merkittäviä säästöjä, [Eduskunnasta: Entä yhteisöveron alennus! — Keskustan ryhmästä: Kaljaveron alennus!] jotta nimenomaan velkaantuminen saadaan hallintaan, ja samaan aikaan on viety eteenpäin merkittäviä uudistuksia työmarkkinoille, sosiaaliturvaan ja teollisuuspolitiikkaan ja purettu sääntelyä. Ja nyt vielä viimeisenä asiana käydään läpi sitä, miten saadaan turvattua yritysten rahoituksen saanti. Kun yrittäjä kävelee pankkiin, että hän saa rahoitusta, saa vietyä hankkeensa eteenpäin, saa investoitua, [Anne Kalmari: Enää ei saa mennä, ennen sai!] eikö se ole hyvä asia? Sen takia me käymme ensimmäisenä hallituksena tätä asiaa läpi. Tätäkään, keskusta, te ette tehneet, kun vastaavasti vallassa olitte. [Anne Kalmari: Ensimmäisenä leikkasitte pienyritysrahat!] Hyvät kansanedustajat, kuten myös monen muun asia, mitä täällä tuotiin esille, me parannamme siis työttömien mahdollisuutta opiskella työttömyysturvalla. Voi olla, että tämä meni teiltä siis ohi. Me olemme tehneet jo muutoksia myös työllisyyspalveluitten lainsäädäntöön. [Antti Kurvinen: Entä suojaosa, niin että kannattaa mennä töihin?] Minkä takia? Sen vuoksi, että työllisyysalueilla olisi enemmän joustoa ja mahdollisuutta katsoa, mitkä työnhakijat tarvitsevat enemmän tukea ja palveluita. En minä ole se oikea henkilö päättämään siitä, vaan minä luotan ja uskon niihin ammattilaisiin tuolla kentällä. He tarvitsevat lisää työkaluja, ja sen takia me myös annamme heille kaikkinensa niitä. Ja kyllä, vakuutan teille, että me teemme lisää päätöksiä ja me pidämme huolen siitä, että työttömäksi jääneiden ihmisten luottamus tulevaisuuteen vahvistuu. Se on tämän hallituksen lupaus: me teemme kaiken voitavan ja viemme näitä uudistuksia eteenpäin. Herra puhemies! Viimeisenä asiana: Jos te olette huolissanne Suomen työttömyystilanteesta, niin ensimmäinen asia, mitä teidän tulisi silloin tehdä, on tukea hallituksen eteenpäin viemiä uudistuksia työmarkkinoille [Välihuutoja vasemmalta] ja muita uudistuksia, koska muissa Pohjoismaissa näitä on tehty. Ja nimenomaan me tarvitsemme myös vahvasti kasvuun liittyviä uudistuksia, joten minusta on hyvin epäloogista samaan aikaan vastustaa laajasti niitä, koska vastaavasti monessa muussa maassa näitä toimia on tehty. Minä uskon siihen, kuten täällä tuotiin myös esille, [Välihuutoja vasemmalta] että tulevina vuosina nämä uudistukset tulevat vahvistamaan meidän yritysten asemaa ja tukemaan sitä, että yhä useampi suomalainen yritys pystyy palkkaamaan lisää työntekijöitä. Se on tämän hallituksen keskeisin tavoite. Se on meidän uudistusten keskeisin tavoite. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On selvää, että edelliset vuodet ovat koetelleet Suomea ja suomalaisia. Vaikka työttömyys on yhteiskunnalle vakava ongelma, niin vielä suurempi ongelma se on ihmiselle itselleen. Kun aamulla ei olekaan työvuoroa, johon lähteä, totta kai se luo toivottomuutta ja suurta huolta. Viime vuodet ovat olleet Suomelle ja suomalaisille vaikeat. Tämän ihmisten ja kotien huolen otamme hallituksessa äärimmäisen vakavasti. Olemme tehneet ja teemme jatkossakin kaikkemme, jotta tilanne kääntyy parempaan suuntaan. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus päätti lukuisista työllisyyttä edistävistä toimista. Päätimme ensinnäkin ohjata 30 miljoonaa euroa työllisyysseteliin nuorten työllistymisen edistämiseksi. Päätimme toimista, joilla pienten yrittäjien työllistämiskykyä parannetaan, joilla työllistymistä edistävien palveluiden vaikuttavuutta lisätään ja joilla voimme kannustaa nykyistä paremmin yrittäjyyteen. Herra puhemies! Kun yrityksillä menee hyvin ja markkinoilla on kysyntää, yritykset tarvitsevat lisää työntekijöitä. Kun talous kasvaa, myös työpaikkojen määrä kasvaa. Talouden mittarit ovat viime aikoina olleet rohkaisevia. Niihin on hyvä oppositiossakin tutustua. Ensinnäkin Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,6 prosenttia viime vuoden lopulla. Samoin kasvoivat työllisyys ja tehtyjen työtuntien määrä. Talous on kääntynyt kasvuun viime vuonna. Tämä, jos mikä, luo toivoa. Myös viennin kehityksessä on myönteisiä merkkejä. Tavaraviennin arvo nousi viime vuonna noin neljä prosenttia. Palveluiden viennin arvo nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä ennätykselliseen lähes 11 miljardiin euroon. Tilauskantojen kehitys kertoo myös tulevaisuuden positiivisesta kehityksestä. Suomen suurimman vientialan tilauskanta on noussut räjähdysmäisesti. Teknologiateollisuudessa uusien tilausten arvo kasvoi loppuvuonna 45 prosenttia. Jäänmurtajatilaukset ovat tuoneet telakoille täydet tilauskirjat. Wärtsilä laajentaa Vaasassa ja ilmoitti helmikuussa 140 miljoonan euron investoinnista. Eikö tämä ole hyvä asia? [Oikealta ja keskeltä: Kyllä!] Positiiviset signaalit näkyvät nyt myös kotimaan markkinoilla. Vähittäiskaupassa myynti on kasvanut syyskuusta lähtien. Tämä kertoo, että suomalaisten kyky kuluttaa on kasvanut. Se ei ole ihme, sillä palkansaajien ostovoima on noussut kohisten viimeisten kolmen vuoden aikana. Naisilla ostovoima on nyt jopa parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen — parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Herra puhemies! Talouden mittareiden välittämä viesti suomalaisille on siis varsin rohkaiseva. Suomella on kaikki edellytykset kasvuun. Tämä on edellyttänyt Suomen uudistamista, ja sen tehtävän hallitus on ottanut äärimmäisen vakavasti. Suomi on vuodesta 2008, finanssikriisistä lähtien, ollut tilanteessa, jossa edellytyksiä kestävälle kasvulle ei kerta kaikkiaan ole ollut. Suomessa ei ole tehty uudistuksia vuosikymmeniin. Nyt niitä, hyvät kansanedustajat, tehdään. Suomella on kaikki edellytykset pitkän aikavälin menestykseen — menestykseen, joka on kestävää ja johon jokainen suomalainen pääsee osaksi. Sen takia tätä työtä tehdään. Rehellistä on kuitenkin myös vasemmisto-opposition myöntää, että tämä ei onnistu ilman yhteiskuntamme valjastamista kohti kasvun edellytyksiä: [Timo Heinonen: Kuunnelkaapa!] sitä, että parannamme kilpailukykyämme niin työmarkkinoilla kuin osaamisessa, sitä, että julkista taloutta sopeutetaan vastaamaan todellista kantokykyämme, ja sitä, että pystymme tukemaan yrittäjien edellytyksiä onnistua. [Antti Kurvinen: Millä tavoin?] Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kevennämme työn verotusta historiallisella tavalla. Olemme ottaneet käyttöön verokannustimen puhtaan teollisuuden investoinneille. Olemme sujuvoittaneet investointeja yhden luukun luvituspalvelulla. Me kevennämme yhteisöveroa, perkaamme pankkisääntelyä ja varmistamme, että yritykset saavat rahoitusta investointeihinsa. [Anne Kalmari: Eivät ole saaneet!] Olemme uudistaneet suomalaisia työmarkkinoita, jotta yhä useampi yritys uskaltaa palkata uusia työntekijöitä. Tämä on keskeisin lääke siinä, että ihmisille saadaan töitä ja toimeentuloa. Jokainen suomalainen ansaitsee saada mahdollisuuden päästä osaksi suomalaista työelämää. Hallituksen investointipäätökset sekä 3,3 miljardin euron määräaikainen investointipaketti työllistävät vuosittain kymmeniä tuhansia suomalaisia. Hankkeita toteutetaan ympäri Suomea, ja niillä parannetaan kansalaisten arkea, yritysten toimintaedellytyksiä ja turvallisuutta. Uusia hankkeita käynnistyy tänäkin vuonna liki miljardilla eurolla. Myös nuorten pääsy työuraan kiinni pitää varmistaa. Siihen jo mainittu 30 miljoonan euron panostus tähtää. Nämä työllisyyssetelit on nyt saatu alueiden käyttöön, ja ne tulevat varmasti hyödyttämään tuhansia, tuhansia nuoria joka puolella Suomea siinä, että he pääsevät työn syrjään kiinni. Työttömyys on tällä hetkellä liian korkealla tasolla, mutta tilanne ei ole toivoton. Työllisyysasteemme on itse asiassa EU:n keskitasoa — itse asiassa jopa hienoisesti keskitason paremmalla puolella. Tänäkin päivänä kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista käy töissä. Eikö se ole hyvä asia? Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös... [Välihuutoja vasemmalta] — Kannattaa kuunnella, hyvät kansanedustajat. — Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät uudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Myös maahanmuutto kasvattaa työvoiman määrää. Koska työvoima kasvaa ensisijaisesti maahanmuutosta, kasvaa myös työllisten ja työttömien määrä maahanmuuton seurauksena. Ulkomaalaisten osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 15 prosenttia viime joulukuussa 2025. Muualla kuin Suomessa syntyneiden työttömyysaste on noussut reilusta 10 prosentista melkein 20 prosenttiin. [Piritta Rantasen välihuuto] Arvoisa puhemies! Suomen tilannetta ei kestävästi ratkaista millään muulla kuin talouskasvulla. Kasvu on ainoa lääke ja ainoa tie saada suomalaisille lisää työtä, lisää mahdollisuuksia ja lisää toimeentuloa. Jokainen suomalainen varmasti ymmärtää, että kun valtion kassa on tuhlattu ja velaksi on eletty vuosikausia, ei tässä julkisen talouden tilanteessa tällä hallituksella ole mahdollisuutta tehdä muutoksia velkakuormaa kasvattamalla — eikö niin, hyvät SDP:n kansanedustajat? [Antti Lindtman: Paljonko se on kasvanut?] Se tie on kuljettu loppuun, ja se on osoittautunut kestämättömäksi suomalaisten kannalta. [Pia Viitanen: Tämä hallitus tekee ennätyksen velanotossa!] Tämä hallitus on suunnannut toimet kasvun ja yrittäjyyden edistämiseksi, sillä, hyvät kansanedustajat, yrityksissähän ne työpaikat syntyvät, eikö näin? Herra puhemies! Tuntuu siltä, että oppositiossa ei taideta edes haluta nähdä niitä myönteisiä merkkejä, joita Suomessa tapahtuu joka päivä. Ei edes haluta nähdä sitä, että Suomella on lukuisia syitä myös optimismiin, siihen, että tulevaisuuteen voi ja kannattaa luottaa. Kun oppositio peräänkuuluttaa toimia työllisyyden edistämiseksi ja työttömien palveluiden parantamiseksi, on syytä muistaa, että työllisyyspalvelu-uudistus sakkomaksuineen ja velvoitteineen on edellisen hallituksen käsialaa. [Välihuutoja vasemmalta] Tässä uudessa työllisyysalueiden mallissa on eletty nyt vuosi, ja hallitus on jo tällä hetkellä keventänyt työllisyysalueiden kaavamaisia velvoitteita. Mallissa on yhä ongelmia, me käymme niitä läpi ja ratkaisemme niitä keskeisiä kysymyksiä. Se, mitä nyt tarvitaan, on investointien edelleen vauhdittamista, rauhaa Ukrainaan ja luottamusta kasvuun. Luottamusta ei synny sillä, että synkistellään ja pelotellaan suomalaisia tarpeettomasti [Timo Heinonen: Kuulitteko?] — eikö niin, edustaja Lindtman? Kun vienti vetää, talous kasvaa ja ostovoima jatkaa paranemistaan, [Antti Kurvinen: Fantastinen tilanne!] niin mieluummin voisimme jopa yhdessä ruokkia tätä positiivista kehitystä — vai mitä olette mieltä oppositiossa? Hallitus myös valmistautuu kohti kehysriihtä, ja kaikki vaikuttavat toimet ovat meillä harkinnassa, totta kai. [Antti Lindtman: Hyvä!] Painotamme kuitenkin, että velkarahan pumppaaminen ei ole se tie, johon Suomella on varaa. [Joona Räsänen: Ettekö te sitä juuri tee?] Sellaista lupausta ei ole reilua myydä suomalaisille. Siksi on syytä painottaa toimien vaikuttavuutta. Herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Pelon sijaan nyt on syytä kylvää suomalaisille luottamusta [Arto Satonen: Juuri näin!] — pelon sijaan nyt on syytä kylvää suomalaisille luottamusta. Sitä suomalaiset tarvitsevat.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lämmin kiitos kansanedustajille hyvästä keskustelusta. Hienoa myös nähdä se, että itse asiassa kansallisen turvallisuuden vahvistaminen, se huoli, jakaa kyllä meitä kaikkia tässä salissa, ja se kuului kyllä myös teidän kaikkien puheenvuoroista läpi. Valiokunnan puheenjohtaja pohti minusta hyvin ääneen myös näiden erilaisten näkökulmien tasapainottelua, mutta nähdäkseni tässä esityksessä on kuitenkin kyetty varsin hyvin vastaamaan myös näihin huomioihin. Kun aloitin nykyisessä tehtävässäni, niin havahduin siihen, että kyllähän meillä on tällä puolella nimenomaan maanpuolustuksellisten hankkeiden luvittamisen näkökulmasta aivan selkeitä ongelmia myös tässä luvituksessa. Meidän on minusta nyt välttämätöntä saada tehtyä näitä muutoksia, jotta toteutuvat nämä hankkeet, joita on lopulta lukumääräisesti aika vähän, ainakin vielä. Se on ehkä tärkeää myös muistaa, että tämä koskee nyt yksittäisiä hankkeita ainakin tällä hetkellä. Mutta taas toisaalta, jos näitä hankkeita on tarpeen toteuttaa jatkossa enemmän, niin ainakin sitten meillä tämä lainsäädäntöpohja on paremmassa kunnossa. On myös tärkeää muistaa se, että jotta tähän sijoittamislupaprosessiin pääsee, niin sen taustallahan on myös se puolustusministeriön oma arviointi, ja se taas osataan sitten kyllä rajoittaa aika paljon myös sitä hankkeiden joukkoa kaikkinensa. Kuten edustajat myös totesivat, niin yvahan tehdään joka tapauksessa tässä erikseen. Palvelemme totta kai parhaalla tavalla eduskuntaa, ja virkakuntamme toimittaa tästä lisätietoa. Nähdäkseni tämä vastaa nyt hyvin pitkälti niihin tarpeisiin, mitä meidän puolustuspuolelta on tullut esille. Haluan myös lausua erittäin lämpimät kiitokset meidän ministeriön virkakunnalle, koska tämä esitys on valmisteltu äärimmäisen nopealla aikataululla, noin puolen vuoden aikana, ja on saatu nyt vastaavasti teidän käsittelyynne. Nyt tietysti on sitten teidän kansanedustajien vuoro, ja te päätätte, miten tämän ehdotuksen osalta taas vastaavasti käy. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävällä tavalla eurooppalaista turvallisuusympäristöä. Tässä ajassa emme voi liiaksi korostaa yhtenäisen ja toimitusvarman puolustusteollisen perustan merkitystä. Me tarvitsemme puolustusteollisia hankkeita, ja näiden syntyminen Suomeen pitää mahdollistaa niin ketterästi kuin vain mahdollista. Voimassa oleva lainsäädäntö tunnistaa nimenomaisesti puolustushallintoa ja sen omaa toimintaa koskevat tarpeet mutta ei kaikilta osin ota huomioon maanpuolustukselle tärkeitä yksityisiä hankkeita. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että yksityisesti toteutettavien maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten luvitusta sujuvoitetaan. Tämänkaltaisten tuotantolaitosten merkitys maanpuolustukselle voi olla erityisen tärkeä esimerkiksi tilanteessa, jossa ne tuottavat maanpuolustuksen kannalta kriittisiä lopputuotteita, osakomponentteja tai raaka-aineita. Esityksellä mahdollistetaan nopeampi ja sujuvampi sijoittamis-, lupa- ja rakentamislupamenettely maanpuolustukselle tärkeille tuotantolaitoksille. Tavoitteena on, että kemikaaliturvallisuuslakiin lisättäväksi ehdotettu maanpuolustukselle tärkeä tuotantolaitos tai muu maanpuolustuksen varautumistarkoituksen edellyttämä tuotantolaitos, jolla on olennainen merkitys maanpuolustukselle, voitaisiin toiminnanharjoittajan hakemuksesta sijoittaa sijoitusluvalla alueelle, jossa ei ole asemakaavaa tai yleiskaavaa. Kaavoitusprosessiin ryhtymisen sijaan sijoittamisen edellytykset voitaisiin ratkaista maanpuolustukselle tärkeän tuotantotaitoksen sijoittamislupamenettelyssä. Lisäksi esityksessä annettaisiin kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisuus myöntää oikeus rakentamisen aloittamiseen ennen lainvoimaista lupapäätöstä. Mahdollisuus rakentamisen aloittamiseen edesauttaisi sitä, että rakentaminen pysyisi maanpuolustukselle kriittisten tuotantolaitosten osalta aikataulussa, kun tarve ilmenee. Esityksen mukainen pääsäännöstä poikkeava aloittamisoikeus koskisi nimenomaisesti puolustusministeriön lausunnon perusteella maanpuolustukselle tärkeitä tai maanpuolustuksen varautumiselle olennaisen merkityksellisiä tuotantolaitoksia, ja luvanhakijan tulee asettaa myös hyväksyttävä vakuus muutoksenhaun turvaamiseksi. Kemikaaliturvallisuuslakiin lisätään ehdotuksessa säännökset, joilla otettaisiin huomioon rakentamislain uusi maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamislupa. Lupamenettelyssä maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus voitaisiin käsitellä etuajassa suhteessa muihin hakemuksiin ja ilmoituksiin. Lisäksi maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittaja voisi rajoittaa kansallisen turvallisuuden vuoksi tuotantolaitosta koskevien tietojen antamista ulkopuolisille. Viranomaiset saisivat edelleen kaiken tarvitsemansa tiedon. Menettelyt perustuisivat kohteisiin, joilla puolustusministeriö katsoo olevan maanpuolustukselle olennainen merkitys. Esityksessä ei poiketa turvallisuusvaatimuksista tai turvallisuuden arviointia koskevista säännöksistä. Vaarallisten aineiden ja räjähteiden tuotantolaitoksia koskevat vaatimukset koskevat myös maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia, ja lupaharkinta suoritetaan vastaavasti kuin nykyisinkin kemikaaliturvallisuuslainsäädännön nojalla. Esitys pyydetään käsittelemään kiireisenä kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden hankkeiden etenemisen vuoksi. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Esityksessä esitetään muutettavaksi jalometallituotteista annettua lakia. Jalometallituotteiden vaatimuksista säädetään jalometallituotteista annetussa laissa ja asetuksessa sekä jalometallituotteiden tarkastusta ja leimausta koskevassa yleissopimuksessa, jonka perustajajäsen Suomi on ollut vuodesta 1975. Jalometallituotteita ovat muun muassa kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista valmistetut korut, koriste-esineet ja kellot. Jalometallituotteista annettua lakia on katsottu tarpeelliseksi päivittää kahdesta syystä. Ensinnäkin yleissopimuksen liitteisiin on tehty muutoksia, jotka on katsottu tarpeelliseksi viedä kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä muutokset koskevat jalometallituotteissa käytettävien jalometallien vähimmäispitoisuuksia ja hyväksyttäviä jalometallipitoisuuksia. Osa muutoksista toteutetaan jalometallituotteista annetun asetuksen muutoksella. Toiseksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on suorittamassaan käytännön valvonnassa ja muussa yhteydessä havainnut muutostarpeita, jotka ovat lähinnä teknisiä ja tarkoituksenmukaisuuteen perustuvia. Tällaisia ovat esimerkiksi määritelmiä, nimileimarekisteriä ja valvontaviranomaisen oikeuksia koskevat tarkennukset. Säännöksellä selkeytetään jalometallituotteiden ja muiden metallituotteiden välistä eroa silloin, kun tuotteita saatetaan markkinoille ja myydään. Kuluttaja pystyy tällöin ostotilanteessa luotettavimmin erottamaan jalometallituotteen muusta metallituotteesta. Nimileiman rekisteröintiä ja rekisteriä koskevat säännökset on siirretty asetuksesta lain tasolle. Samalla säännöksiä on kevennetty muun muassa nimileiman rekisteröinnin lopettamisen ja leiman rekisteriin palauttamisen osalta. Muutokset vähentävät näin yrittäjien hallinnollista taakkaa. Valvontaviranomaisen oikeuksia tarkennettaisiin siten, että valvontaviranomaisella olisi oikeus tehdä tarvittavia tarkastuksia muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytetyissä tiloissa. Esitys ei vaikuta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvontatoimintaan, eikä esityksellä ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Hyvät kansanedustajat! Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivä toukokuuta 2026. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, hyvät kansanedustajat, hyvästä ja laadukkaasta keskustelusta. — Ensinnäkin haluan todeta sen, että onpa hienoa kuulla kuitenkin, että olemme tästä itse tavoitteesta samaa mieltä, mutta sen jälkeen tämä yhteisymmärrys lähteekin salissa rapautumaan. On tärkeää muistaa se, hyvät kansanedustajat, että ei tämä in-house-yhtiö mikään autuaaksi tekevä voima kunnissa myöskään ole ollut. Katsotaan nyt vaikka sitä, millainen sotku on syntynyt tuhansille ja tuhansille julkisen sektorin työntekijöille Sarastian palkkasotkussa. Kyse oli in-house-yhtiöstä. Ei se ole mikään autuaaksi tekevä voima, joka ratkaisee nämä kuntien haasteet tai johtaa automaattisesti siihen, että kuntien asukkaat saavat jotenkin huomattavan laadukkaita tai kustannustehokkaita palveluita, [Oikealta: Päinvastoin!] vaan harkintaa täytyy olla. Kunnilla on jatkossakin laajasti omaa harkintavaltaa siitä, millä tavalla nämä palvelut tullaan järjestämään. Tämä lainsäädäntöhän ei estä näiden in-house-yhtiöiden käyttämistä, kun vain tämä kymmenen prosentin sääntö tulee voimaan — ei estä jatkossakaan. Hyvät kansanedustajat, muutamiin näihin teidän kysymyksiin pyrin tässä nopeasti vastaamaan: Edustaja Kumpula-Natri, otitte ihmiskauppaa koskevan kysymyksen: poissulkuperusteena se on voimassa jo tällä hetkellä meidän lainsäädännössä, ja siltä osin ei ole tehty myöskään esitykseen mitään muutoksia. Pk-yritysten tilanne nousi paljon esille: Näen itse asiassa niin, että nimenomaan nämä lainsäädäntöön nyt tehtävät muutokset, ensinnäkin siis velvoite uusia kilpailutus ja myös velvoite pilkkoa julkinen hankinta pienempiin osiin, nimenomaan varmistavat sitä, että missä päin Suomea nytten ollaankaan — ollaanko vaikka Joensuussa tai Kittilässä esimerkiksi — juuri ne paikalliset yritykset pääsevät mukaan niihin julkisiin hankintoihin, koska suurin ongelmahan meillä on ollut se, että mitä suuremmiksi nämä julkisen hankinnan kokonaisuudet kasvavat, niin se yritysten joukko, jolla on edes kyvykkyyttä lähteä tekemään tarjouspyyntöä, laskee hyvin voimakkaasti. Juuri siinä kohtaa, kun mennään suurempiin in-house-yhtiöihin, meidän pk-yritykset eivät kerta kaikkiaan kykene enää jättämään näitä tarjouspyyntöjä. Minä haluan ja me haluamme, että nämä suomalaiset pk-yritykset voivat tarjota hyviä ja laadukkaita palveluita eri puolilla Suomea taas vastaavasti suomalaisten asian osalta. Lainsäädännön valmistelusta useampi kansanedustaja kysyi: Lainsäädännön arviointineuvosto antoi asiasta lausunnon ja esitti meille myös paljon kehittämiskohteita, ja meidän virkakunta teki kaikki nämä vaikutusarviointeihin tehtävät muutokset. Se on normaalia. Hyvät kansanedustajat, täällä on hyvin kokeneita kansanedustajia salissa, ja te tiedätte, että tämä on aivan normaalia lainsäädännön valmistelutyötä. Sitä vartenhan nämä esitykset lähetetään lausunnoille, sitä varten kerätään palautetta, ja sen pohjalta tehdään taas täsmennyksiä esityksiin. Samoin Oikeuskanslerinviraston kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä, ja juuri näitä säätämisjärjestysperusteluita on yhdessä heidän kanssaan katsottu ja niitä on täsmennetty. Mutta nämä itse fundamentit, pykälämuutokset, ovat säilyneet koko tämän prosessin ajan aivan yhdellä ja samalla tavalla. En ota kantaa siihen, mitkä valiokunnat eduskunnassa asiaa käsittelevät. Se on taas vastaavasti teidän päätettävissä oleva asia. Minä vastaan siitä, että perustelen ja esittelen ja vastaan teidän kysymyksiin tältä osin. Edustaja Suhonen myös totesi täällä, minusta aika rohkeastikin, että näillä perustuslaillisilla huomioilla ei olisi ollut merkitystä. En tiedä, mihin te perustatte tämän väitteenne. Toivon kuitenkin, että jos tässä salissa jotain väitetään ja syytetään ministeriä suoraan, voidaan sitten myös kertoa, mihin perustatte väitteenne, koska me olemme tehneet kaikki ne muutokset, mitä Oikeuskanslerinvirasto on esitykseen pyytänyt tehtäväksi. Suhtaudun hyvin suurella nöyryydellä myös siihen työhön, mitä taas vastaavasti heillä on siellä tehty. Rajausten osalta: Olemme jättäneet jätehuollon ja jätevesipuolen kokonaan esityksen ulkopuolelle. Pidin sitä hyvin tärkeänä. Teimme hyvin tarkan analyysin siitä ja totesimme, että tämä lainsäädäntö ei sovellu käytännössä sinne jätehuollon sektoriin ollenkaan. Samoin totesimme, että hyvin rajatut kuntien yhteiset palvelut, kuten vaikka kirjastotoimen tietojärjestelmät, jotka tehdään yhdessä kaikkien suomalaisten kuntien kesken, on ihan järkevää jättää vastaavasti tästä hankkeesta kaikkinensa pois. Olemme myös tehneet, kuten edustaja Ollikainen totesi, lainsäädäntöön pidemmät siirtymäajat niihin tilanteisiin, jos kunnassa tai kaupungissa nähdään, että esimerkiksi nykyisten sopimusten irtisanomiseen liittyisi merkittäviä korvausvaateita tai kustannusriskiä. He voivat hakea myös pidempää, jopa vuoteen 2030 asti ulottuvaa siirtymäaikaa. Eikö, hyvät kansanedustajat, tämä juuri kuulu hyvään lainvalmisteluun, että haetaan myös selkeitä joustoja ja rauhaa tuonne kentälle tehdä näitä muutoksia? Edustaja Eskeliselle — joka on valitettavasti poistunut: Pitäydyn kyllä siinä väitteessäni, että minulla ei olisi ollut mitään tarvetta lähteä tekemään lainsäädännön muutoksia, jos tämä in-house-kysymys olisi pysynyt jossain järkevässä kontrollissa, mutta se, että kunnat jättävät kilpailuttamatta näitä palveluita ja hankkivat minimaalisia omistusosuuksia in-house-yhtiöistä, hyvät kansanedustajat, ei ole kestävää, koska suomalaiset veronmaksajat maksavat tämän lystin lopulta kokonaan ja he ansaitsevat laadukkaat ja hyvät palvelut ja he ansaitsevat, että heidän verovarojaan käytetään kustannustehokkaalla tavalla. Sen takia se 38 miljardin euron potti, mitä käytetään julkisiin hankintoihin, vaatii meiltä hyvin paljon huomiota, ja sitä tässä olemme tehneet. In-house-yhtiöistä totean vielä sen verran, että olemme myös nähneet ja arvioineet, että viimeisen kymmenen vuoden aikana in-house-yhtiöt ovat haukanneet yhä suuremman osan tästä markkinasta. Totta kai on niin, että yhtiön tehtävähän on hakea kasvua markkinasta, eikö niin? Ei se julkinen yhtiö toimi yhtään eri tavalla, eikö niin, edustaja Räsänen? Se toimii juuri näin. Julkinen yhtiö hakee sitä kovempaa kasvua sieltä markkinasta, ja on vastaavasti taas niin, että suomalaiset pk-yrittäjät kärsivät siitä tilanteesta ja se heikentää sitä alueellista ja paikallista elinvoimaa. [Oikealta: Juuri näin!] Me tiedämme myös sen, että tämän esityksen on arvioitu tuovan kestävästi vuositasolla pysyvää säästöä, kun julkiset hankinnat tehostuvat, ja se kyllä sitten kustantaa myös sen alkuvaiheen kustannuksen, joka syntyy tässä kaikkinensa kunnille. Herra puhemies! Kiitän kansanedustajia hyvästä ja laadukkaasta keskustelusta ja tulleista huomioista. Olen teidän käytettävissä myös jatkossa tämän asian käsittelyn osalta. — Kiitos. [Matias Mäkynen: Miksi kymmenen prosenttia?]

Kiitoksia, arvostettu herra puhemies! Tässä esittelen seuraavana hankintalain muutosten kokonaisuuden eduskunnalle: Tämän esityksen tavoitteena on uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Siksi nyt laitamme rajat sidosyksiköiden täysin karanneelle laajamittaiselle käytölle, verrytämme markkinaa ja luomme konkreettisia mahdollisuuksia ja edellytyksiä pärjätä pienille ja keskisuurille yrityksille kaikkialla Suomessa, kaikilla alueilla. Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan kansantaloudestamme. Siksi on erittäin olennaista, miten ja millaisilla kriteereillä yhteisiä verovarojamme käytetään. Kyse ei ole vain muutaman vuoden aikajänteestä. Tätä uudistustyötä tehdään Suomen ja suomalaisten pitkäjänteinen etu edellä. Hankintalain uudistus on erittäin merkittävä rakenteellinen uudistus, jolla lisätään kilpailua ja parannetaan markkinoiden toimivuutta. Samalla tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, saadaan säästöjä keskipitkällä aikavälillä sekä parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Toimivat markkinat edesauttavat koko yhteiskuntaa ja Suomen talouskasvua. Samalla on selvää, että kun sidosyksiköiden käyttö on mennyt näin pitkälle, on väistämättä edessä myös muutostyötä. Keskeisintä tässä koko uudistuksessa on se, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan nykyistä huomattavasti paremmin julkisten hankintojen kilpailutuksiin. Tällä on merkitystä niin alueellisesti ja paikallisesti kuin koko Suomen näkökulmasta. Esityksen ytimessä on julkisen sektorin kilpailun ja tehokkuuden lisääminen ja kustannussäästöjen aikaansaaminen. Ehdotetuilla muutoksilla velvoitetaan hankintayksiköt kiinnittämään entistä enemmän huomiota hankintojen huolelliseen suunnitteluun. Huolellisesti valmisteltu ja suunniteltu hankintaprosessi on avainasemassa siinä, että kilpailua saadaan lisättyä ja yrityksille avattua mahdollisuuksia päästä mukaan prosesseihin ja sitä kautta kilpailuun. Sidosyksiköitä koskevilla muutoksilla taas vahvistamme markkinoiden toimivuutta. Tilanne on tällä hetkellä se, että meillä on Suomessa muodostunut hyvin laaja sidosyksiköiden käyttötapa. Hankintalakia tai vähintäänkin sen henkeä on kierretty vuosien mittaan räikeästi. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat ostaneet marginaalisia, jopa alle prosentin kymmenyksen suuruisia, omistusosuuksia näistä yhtiöistä ja käyttäneet tätä perusteena olla kilpailuttamatta hankintojaan näiltä yhtiöiltä. On aivan kestämätöntä, että jopa 0,02 prosentin omistuksella kierretään kilpailutuksia ja että in-house-yhtiöt omistavat myös ristiin toisiaan. Nyt hallitus uudistaa julkisia hankintoja vastaamaan paremmin nykyajan taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita. Parantamalla julkisen sektorin tuottavuutta luomme samalla tilaa alueelliselle elinvoimalle ja yrittäjyydelle. Me mahdollistamme sen, että markkinaa voi ylipäänsä syntyä. Haluamme myös varmistaa, että suomalaiset yritykset pääsevät nykyistä helpommin mukaan näihin tarjouskilpailuihin. Siksi esityksessä puretaan esteitä ja luodaan edellytyksiä sille, että pk-sektorin yritysten innovatiivisuus ja osaaminen saadaan laajemmin hyödyntämään koko yhteiskuntaa. Kilpailun lisääntyminen on paitsi yritysten myös veronmaksajien etu. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää meiltä myös tiukempaa otetta julkisissa hankinnoissa. Tässä esityksessä vahvistetaan huoltovarmuuden ja turvallisuusnäkökohtien huomioimista läpi koko hankintaprosessin ja sopimuskauden. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, ettemme hyväksy epärehellistä toimintaa. Siksi esitämme hankintalakiin tiukennusta, jonka myötä lainvoimainen tuomio törkeästä kirjanpitorikoksesta tai tietyistä ympäristörikoksista johtaa jatkossa pakolliseen poissulkemiseen tarjouskilpailuista. Lisäksi selkeytämme hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia. On välttämätöntä, että hankintayksiköillä on riittävät työkalut varmistua myös sopimuskumppanien, alihankkijoiden ja voimavarayksiköiden nuhteettomuudesta. Tällä esityksellä teemme siis suomalaisista julkisista hankinnoista entistä ammattimaisempia, vastuullisempia ja taloudellisesti kestävämpiä. Kyse on, hyvät kollegat, järkevästä taloudenpidosta ja suomalaisen yrittäjyyden edistämisestä.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Lylylle hyvästä kysymyksestä, ja kyllä sen näkee teidän kysymyksistä, että te tiedätte kyllä, mistä te kysymyksiä esitätte. Arvostan teidän... [Välihuuto] — No, eikö se nyt ole ihan hyvä, että välillä myös opposition kansanedustajia kehutaan? Voin jättää sen vähemmälle jatkossa, jos se teitä häiritsee. [Välihuutoja] Mutta tähän itse vastaukseen: Olen täysin samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä vaikean taloustilanteen myötä nimenomaan se, että työttömyys näyttää rakenteellistuvan, on kaikista vaikein kysymys. Sen takia on niin, että meidän täytyy käyttää voimakkaasti myös koulutusta tässä apuna, tukena, muuntokoulutuksia, täydennyskoulutuksia, tukea sitä, että työttömäksi jääneet henkilöt voivat kehittää sitä omaa osaamistaan. Työllisyyspalveluista, niiden roolista, puhuin jo aikaisemmin. Minulla on käynnissä myös työ palkkatuen kehittämiseksi ja sen hallinnollisen työtaakan vähentämiseksi. Minkä vuoksi? Siksi, että yhä useampi yritys voisi käyttää ketterämmin ja paremmin myös palkkatukea hyödyksi jatkossa. Ja vielä kaiken päälle: meidän työmarkkinauudistukset ovat olennaisen tärkeitä myös siitä näkökulmasta, [Puhemies koputtaa] että työttömäksi jääneet henkilöt pääsevät töihin ja kynnys palkata uusia työntekijöitä madaltuu.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle rakentavasta otteesta tässä keskustelussa. Haluan muistuttaa teitä, että tämä hallitus on tehnyt kymmeniä erilaisia ratkaisuita, joilla nimenomaan tavoitellaan nyt vahvempaa työllisyyttä ja talouskasvua. Työmarkkinauudistukset ovat yksi niistä, mutta taas toisaalta me aiomme myös parantaa opiskelumahdollisuuksia työttömyysturvalla. Itse asiassa jo tällä hetkellä meillä on varsin laajat mahdollisuudet työttömiksi jääneille henkilöille täydentää omaa osaamistaan tai vaikka suorittaa kesken jäänyt tutkinto loppuun. Se on hyvin järkevää. On totta kai tärkeää, että sen ajan, jonka joutuu olemaan työttömänä, voi käyttää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi siinä, että voi kehittää sitä omaa osaamistaan. Me ilman muuta haluamme näitä mahdollisuuksia kehittää, ja tulen myöhemmin tänä keväänä antamaan eduskunnalle tästä myös oman esityksen. On myös tärkeää pitää huolta siitä, että työllisyyspalvelut ovat kunnossa, ja sen takia teimme myös lainmuutoksia tämän vuoden alusta, minkä myötä nyt sääntelyä osin keventämällä työllisyysalueet voivat kohdentaa palvelua paremmin heille, jotka tarvitsevat enemmän tukea, neuvontaa ja opastusta. [Puhemies koputtaa] Pidän sitä myös hyvin tärkeänä erityisesti heidän osaltaan, [Puhemies koputtaa] jotka ovat jo pidempään olleet työttöminä.

Kiitoksia, herra puhemies! Pahoittelen, edustajat, korjaan: siis vuoden 2022 lopulla työllisten määrä kääntyi laskuun, ei siis nousuun. Pahoittelen tätä. Joka tapauksessa edustaja Harkimon kysymykseen: On tärkeää myös muistaa se, että jo tällä hetkellä me tarvitsemme useille eri toimialoille eri työtehtäviin myös kansainvälistä työvoimaa. Me emme saisi kuitenkaan kaikkia työpaikkoja täytettyä ilman että voidaan tehdä myös kansainvälisiä rekrytointeja. Samaan aikaan kuitenkin lähtökohta on se, että Suomeen tullaan töihin, mikäli on työsuhde luvassa, ja sen myötä haetaan taas vastaavasti oleskelulupaa Suomeen. Ja vastaavasti mikäli työsuhde päättyy, niin meidän lainsäädännön mukaan täytyy löytää uutta työtä tai sitten oleskelulupa Suomessa päättyy. Näin ollen siis pidän tätä meidän järjestelmää varsin kestävänä. Totta kai on ymmärrettävää, että vaikeassa taloustilanteessa, kyllä, myös kansainvälisen työvoiman työttömyys on kasvanut, mutta haluan korostaa sitä, että me tarvitsemme monenlaista työvoimaa Suomeen. Tällä hetkellä työntekijöitä on hyvin tarjolla, [Puhemies koputtaa] joten se myös antaa meille pohjaa vahvemmalle kasvulle tulevina vuosina.

Kiitoksia paljon, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajalle kysymyksestä. Nyt on tärkeää, hyvät kollegat, muistaa se, että Suomessa on jätetty vuosikymmeniä tekemättä meidän talouteen ja työmarkkinoille kaikki olennaisesti merkittävät uudistukset, joilla on saatu kasvua ja vahvempaa työllisyyttä aikaiseksi muissa Pohjoismaissa. Ja kun katsotaan taas, edustaja Minja Koskela, niitä Marinin hallituksen lukuja — katsotaanpas nyt niitä lukuja sitten — niin työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2022 lopulla eli siis Marinin hallituksen aikana. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 22 lopulla, ja tämä on fakta. Me saimme erittäin haastavassa tilanteessa vastaavasti vetovastuun. Minä kannan kyllä joka päivä täyden vastuun omasta ministerityöstäni, ja tiedän, että myös jokainen kollega täällä tekee samoin. Me teemme kymmeniä erilaisia ratkaisuja ja päätöksiä, jotta kasvu nimenomaan saadaan liikkeelle. Tällä hetkellä me näemme jo orastavaa kasvua, hyviä merkkejä, ja muun muassa eilen saatiin hieno uutinen Helsingin telakalle: kahden jäänmurtajan rakennustyöt, 2 000 henkilötyövuotta lisää työtä Suomeen. [Puhemies koputtaa] Tätä lisää.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kansanedustajille käydystä keskustelusta. — Nyt minun täytyy kyllä aloittaa tästä edustaja Viitalan puheenvuorosta: Puhuitte ideologisista uudistuksista. Jos me katsomme nyt ihan raakarehellisesti, minkä kaltaista työllisyyspolitiikkaa, talouspolitiikkaa on tehty Pohjoismaissa 30 vuoden aikana, niin Suomi poikkeaa meidän verrokkimaista täysin siinä, että meillä ei poliittinen järjestelmä eivätkä myöskään palkansaajat ja työnantajat yhdessä ole kyenneet tekemään juuri minkään kaltaisia uudistuksia meidän työmarkkinamalliin. Tämä jää aika usein sanomatta myös tässä. Minusta kysymys on nyt siitä, että tehdään kohtuullisia muutoksia, joilla parannetaan nimenomaan sitä kynnystä työllistää, parannetaan sitä, ja samaan aikaan palkansaajan, työntekijän asema säilyy meidän lainsäädännössä erittäin vahvana näistä muutoksista huolimatta. Työllisyysvaikutuksiin: On totta kai niin, että tämmöisten hyvin rajattujen muutosten tekemiselle lainsäädäntöön on tutkimuskirjallisuudessa aina hyvin vaikeaa arvioida hyvin tarkkoja vaikutuksia. Tämähän ei ole pelkästään ainoa esitys, vaan se koskee laajemmaltikin tämänkaltaisia rakenneuudistuksia, mitä vastaavasti tehdään. Tässä keskustelussa itseäni vaivaa paljon se, että on piirretty semmoinen kuva, että ikään kuin työllisyys olisi meillä joku tämmöinen vakioinen laatikko, että meillä on sata yksikköä työllisyyttä tässä maassa ja sitten siitä joku osa on määräaikaisuuksia, edustaja Lyly, ja joku osa on taas vakituisia työsuhteita, mutta näinhän se ei ole. Usein on niin, että sen määräaikaisen työsuhteen vaihtoehto ei ole vakituinen työsuhde vaan sen vaihtoehto on työttömyys. Tämä jää monta kertaa tässä keskustelussa täysin väärälle huomiolle. Minä haluan, että nuoret saavat sen ensimmäisen mahdollisuuden päästä töihin, ja sen takia niitä joustoja tarvitaan vastaavasti lisää myös meidän lainsäädäntöön. Erittäin tärkeää on myös katsoa läpi ja puhua tästä ketjuttamisen ehkäisemisestä, mutta, hyvät kansanedustajat, lukekaa se hallituksen esitys rauhassa, nyt vaikka tänä iltana pistäkää se, edustaja Ovaska, tyynyn alle ja katsokaa... [Jouni Ovaska: Pistetäänkö saunan pesään?] — Edustaja Ovaska, kuunnelkaa, olkaa hyvä. Käyn tämän läpi. — Eli ketjuttamisen kiellon osalta nythän tämä esitys on se, että tässä uudenkaltaisessa määräaikaisuudessa puhutaan siitä, että se määräaikaisuus saa kestää enintään vuoden, saa olla enintään kolmessa pätkässä, ja sen jälkeen lainsäädännössä työnantajalla on velvoite tarjota vakituista — huom. vakituista — työsuhdetta tälle työntekijälle. Tällä hetkellä meidän julkisen sektorin tilannehan on se, että meillä on vaikka sairaanhoitajia pitkään nykyisen kaltaisissa määräaikaisissa työsuhteissa, joihin vaaditaan kyllä peruste, mutta lainsäädännössähän ei ole mitään velvollisuutta tarjota vakituista työsuhdetta. [Arto Satonen: Aivan!] Tämä on se ongelma, minkä takia nämä sairaanhoitajat, vaikka HUSissa, joilta olen saanut paljon viestejä, eivät saa vakituista työsuhdetta, mutta tämähän tarttuu nyt äärimmäisen tehokkaasti nimenomaan siihen. Meille tulee nyt lainsäädäntöön ensimmäistä kertaa velvoite siitä, että nämä henkilöt, jotka tulevat tämän määräaikaisen työsuhteen piiriin, voivat — kyllä — olla vuoden siinä määräaikaisuudessa, mutta sen jälkeen täytyy tarjota vakituista työsuhdetta. Sitä on myös hyvin vaikea kiertää tosiasiassa. Vaikka se työsuhde kestäisi vähemmän aikaa, niin vastaavasti myös silloin on velvollisuus tarjota tälle työntekijälle tätä työtä. Olemme myös kirjanneet lainsäädäntöön tämän ”työtehtävän tai vastaavan kaltaisen työtehtävän”. Jos on joku semmoinen konnatyönantaja, joka muuttaakin hieman sitä työsuhteen sisältöä, niin hän ei pysty kiertämään lainsäädäntöä, jos puhutaan vastaavan kaltaisesta työtehtävästä. Ja vielä tämän kaiken päälle työnantajalla on myös sitten velvollisuus tehdä selvitys siitä, jos on niin, että sen työsuhteen ei ole taas mahdollista jatkua. Hyvät kansanedustajat, ymmärrän sen, että tämän asian ympärillä käydään paljon keskustelua, ymmärrän sen täysin, mutta nyt joku tolkku myös siihen, mitä tässä salissa oikein väitetään hallituksen suuntaan. Me haluamme, että ennen kaikkea nuoret pääsevät töihin kiinni. Me haluamme, että nuorilla on mahdollisuus perustaa perhe, mutta jotta voi perustaa perheen, niin pitää olla taloudellista turvaa, eikö niin? Pitää olla työtä, pitää olla töissä, pitää päästä töihin, jotta sen oman elämän pääsee rakentamaan. Sen takia vastaavasti tarvitaan myös niitä toimenpiteitä, joilla taas tässä pääsemme kaikkinensa eteenpäin. Ymmärrän hyvin sen, että tämä virke, mitä täällä olette toistaneet vaikutusarvioinnista... Meidän virkakunta on pahoitellut julkisuuteen. Se on erittäin huonosti, tai taisin itse käyttää sellaista kieltä eräässä haastattelussa, että se on erittäin tökerösti muotoiltu. Mutta siinä virkkeessä — täällä ainakin vasemmalta laidalta kollegat jättivät sen virkkeen kesken, mutta se kannattaa lukea kokonaan — selviää myös se, mitä vaikutuksia sillä on kaikkinensa sitten haettu. Minä suhtaudun perhe- ja raskausvapaasyrjintään äärimmäisen vakavasti. [Piritta Rantanen: No ei se siltä näytä!] — Kävin juuri, edustaja Rantanen, läpi myös tämän ketjuttamisen kiellon, ja on muuten niin, että tehän ette hallituksessa tehneet tälle ketjuttamisen ehkäisylle yhtään mitään. Ette tehneet asialle yhtään mitään. Mitä te teitte sen eteen, että vaikka sitä määräaikaisessa työsuhteessa olevien sairaanhoitajien aikaa, mitä he ovat määräaikaisessa työsuhteessa, voitaisiin ehkäistä? Nythän tällä lainsäädännön velvoitteella päästään puuttumaan näihin tilanteisiin. Ja olen aivan varma asiasta, että tämä tulee torjumaan myös ketjuttamista erittäin tehokkaasti kaikkinensa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Vielä viimeiseksi, herra puhemies: Täällä oli puhetta vientimallista, ja nyt taas sama asia, että faktat pöytään, hyvät kollegat. Kun vientimallia säädettiin lainsäädäntöön, te syytitte erittäin voimakkaasti, että se tulee ajamaan naisvaltaiset julkisen sektorin alat palkkakuoppaan, eikö niin? No, miten kävi palkkaneuvotteluissa? Palkkaneuvotteluissa nimenomaan julkisen sektorin naisvaltaiset liitot neuvottelivat yleistä tasoa korkeammat palkankorotukset itselleen sotesektorilla. [Välihuutoja vasemmalta] Toivon, että pitäydytään myös faktoissa ja että myös pohditaan, millä argumenteilla tätä keskustelua kaikkinensa käydään. Vientimalli toimii, ja se jättää myös joustoa eri liitoille käydä keskustelua ja pohtia asiaa eteenpäin. Herra puhemies! Vielä viimeisenä asiana palkansaajan näkökulmasta: Lainsäädännössä on heille myös mahdollisuus sen vuoden määräaikaisuuden osalta, että kuuden kuukauden jälkeen he voivat irtisanoa sen työsopimuksen. Jos on vaikka niin, että tämä määräaikainen työntekijä saakin vaikka vakituisen työsopimuksen muualta, niin hän voi puolen vuoden jälkeen irtisanoa sopimuksen ja siirtyä taas vastaavasti sitten toiseen työtehtävään. Uskon, että eduskunta käy tämän asian hyvin huolella läpi, mutta toivon, että vaikka täällä salin vasemmassa laidassa monet teistä tätä myös vastustattekin, niin katsokaa myös aidosti näitä elementtejä, mitä toin tässä keskustelussa esille. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus suhtautuu erittäin vakavasti nykyiseen työttömyystilanteeseen. Me olemme sitoutuneet tekemään kaikkemme, jotta tilanne kääntyy. Me käännämme jokaisen kiven, joka käännettävissä vain on. On aivan selvää, että yksittäistä hopealuotia tai ihmelääkettä ei ole olemassa. Ei ole mitään sellaista suurta työpaikkojen kätköä, joka voitaisiin vain sormia napauttamalla avata ja joka saataisiin nopeasti käyttöön. Tilanteen parantaminen vaatii siis pitkäjänteistä työtä. Se vaatii sarjan toimia, joilla parannetaan työnantajien kykyä työllistää, sillä vain työnantajien työllistämiskykyä parantamalla voimme edesauttaa työllisyyden kasvua. Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on jälleen osa toimenpiteiden sarjaa, jolla autetaan suomalaisia pk-yrityksiä pärjäämään ja suomalaisia työnhakijoita työllistymään. Esityksellä joustavoitetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, lyhennetään lomautusilmoitusaikaa ja poistetaan takaisinottovelvollisuus alle 50 työntekijän yrityksiltä. Määräaikainen työsopimus voitaisiin jatkossa tehdä työnantajan aloitteesta enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyse on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Uudistus voi siis tarjota esimerkiksi nuorille, joilla ei ole vielä kattavaa työkokemusta, mahdollisuuksia saada jalkansa työelämän oven väliin. Toisaalta tämä voi tarjota myös varttuneemmalle työntekijälle mahdollisuuksia niissä tilanteissa, joissa henkilö haluaa siirtyä täysin toiselle alalle, jolta hänellä ei ole kuitenkaan aiempaa työkokemusta. Esitykseen sisältyy myös useita tasapainottavia suojaelementtejä, joilla turvataan työntekijän asemaa ja varmistetaan, että vakituinen työsuhde säilyy ensisijaisena työsuhdemuotona. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista ensinnäkin rajoitetaan useilla toimilla: Sopimus voidaan ensinnäkin tehdä vain enintään vuodeksi. Toisekseen työnantajalle asetetaan velvollisuus selvittää työsuhteen jatkomahdollisuuksia määräaikaisuuden päättyessä. Kolmanneksi työnantajalle tulee velvollisuus tarjota lähtökohtaisesti vakituista työsopimusta sille työntekijälle, joka on työskennellyt vuoden ilman perusteltua syytä tehdyssä määräaikaisessa työsuhteessa. Tämä koskee tapauksia, joissa työnantaja aikoo jatkaa työn teettämistä kyseisessä tai vastaavan kaltaisessa tehtävässä. Velvollisuus työn tarjoamiseen jatkuisi enintään neljä kuukautta työsopimuksen päättymisen jälkeen. Jos määräaikainen työsopimus tehdään sääntelyn vastaisesti, työsopimusta pidettäisiin toistaiseksi voimassa olevana. Määräaikaista työsopimusta ei myöskään saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein, mistä säädettäisiin nimenomaisesti laissa. Lainvastaiselle toiminnalle ja syrjinnälle on sääntelyssä ehdoton nollatoleranssi. Herra puhemies! Ehdotuksessa esitetään myös takaisinottovelvollisuuden poistamista alle 50 työntekijän yrityksiltä. Muutos mahdollistaa sen, että pienissä yrityksissä vältytään suurelta byrokratialta, kun uusiin työpaikkoihin voidaan palkata soveltuvimmat tekijät suoraan ja nopeasti vapailta markkinoilta. Pienissä yrityksissä on merkittävä työllistämispotentiaali, jonka toteutumista ei pidä vaikeuttaa ylimääräisellä byrokratialla. Lisäksi ehdotuksessa ehdotetaan lomautusilmoitusajan lyhentämistä kahdesta viikosta seitsemään päivään. Kuten tiedämme, maailma voi muuttua nopeasti, ja se voi ulottaa yllättäviä vaikutuksia myös yritysten tilauskantoihin. Jotta yritykset onnistuvat pääsemään kriisien yli, on tärkeää turvata riittävän nopea reagointikyky näissä yllättävissä sokkitilanteissa. Se auttaa turvaamaan myös pitkällä aikavälillä työpaikkojen säilymistä. Herra puhemies! Toivon, että tässä salissa me löydämme mahdollisimman laajan ja vahvan tuen sen eteen, että suomalaisten yritysten kykyä työllistää ja palkata lisää työntekijöitä voidaan viedä eteenpäin. Nähdäkseni tämä lainsäädäntöehdotus vastaa tähän tarpeeseen erittäin hyvin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Voimme istua edustajan kanssa vaikka kahvikupposelle ja käydä vähän tarkemmin läpi keskustan ehdotuksia, mutta haluan nyt kuitenkin muistuttaa teille, minkä totesin jo, että on otettu käyttöön juuri nyt uusi työkalu työttömänä olevien nuorten auttamiseen, nuorten työllistymisseteli, joka nimenomaan nyt tähtää siihen, että ne nuoret, jotka ovat jääneet tässä vaikeassa tilanteessa ilman työtä, saavat erittäin korkean tuen taas työnantajalleen siitä, että he pääsisivät vastaavasti töihin. Me käymme läpi sitä, miten näitä julkisia työllisyyspolitiikan välineitä voitaisiin käyttää vielä vahvemmin tukemaan sitä, että ihmiset taas vastaavasti pääsevät työnsyrjään kiinni. Me laajennamme mahdollisuuksia myös opiskella, kun ollaan työttömänä. Se totta kai helpottaa sen uuden työpaikan löytämistä ja saamista. Me käymme hyvin laajasti läpi myös työllisyysalueiden kanssa niitä heidän omia tilanteitaan — kävin vaikka Porissa viime viikolla tutustumassa heidän telakan tilanteeseen, jossa uusia laivanrakentajia koulutetaan tällä hetkellä oppisopimuskoulutuksella. Nämä työkalut ovat alueiden käytössä, mutta kyllä, koko ajan katsotaan, mitä toimenpiteitä lisää voidaan tehdä.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erittäin hyvästä kysymyksestä. Kun katsomme Suomen talouden lukuja, niin ne antavat meille kuitenkin toivoa siitä, että parempaa kohti ollaan menossa niin talouskasvun, työllisyyden kuin tehtyjen työtuntien osalta. Mutta ymmärrän täysin sen, että ne makroluvut eivät kyllä yhtään lohduta siinä tilanteessa olevia suomalaisia, että kotona kärsitään työttömyydestä ja pelätään, riittävätkö rahat vuokranmaksuun tai saadaanko lasten menot taas vastaavasti hoidettua. Totta kai se ottaa aikaa, mutta kuitenkin viesti on se, että toivottavasti pahimman yli on tässä päästy. Työttömyysturvalla opiskelun mahdollisuudet ovat tällä hetkellä onneksi kohtalaisen laajat. Me olemme itse asiassa myös laajentamassa niitä, jotta nimenomaan sinä aikana, kun sitä työtä ei ole nyt saatavilla, sitä omaa osaamista on mahdollista kehittää. Työllisyyspalveluita katsotaan läpi niin, että nimenomaan pitkään työttömänä olleet henkilöt saisivat paremmin tukea ja apua. Käymme läpi myös laajemmin julkisia työllisyyspalveluita, myös palkkatuen käyttöä, jotta sen käyttäminen kunnissa olisi vielä vaikuttavampaa ja kannattavampaa, jotta yhä useampi nyt työttömänä oleva pääsisi taas vastaavasti töihin. [Puhemies koputtaa] Haluan vakuuttaa teille, hyvät kansanedustajat, että me teemme kaiken sen voitavan, [Puhemies koputtaa] mikä on meidän käsissä, jotta voimme auttaa työttömänä olevia suomalaisia.

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää alkanutta kevätkautta! Toivon kaikkien opposition kollegoiden kanssa vahvaa ja hyvää yhteistyötä, koska nämä isot vaikeudethan, joita Suomella tällä hetkellä on käsissään, ovat meidän yhteisiä asioita. Siksi on minusta myös tärkeää, että me käymme nyt tätä yhteistä keskustelua tässä salissa. Maan hallitus on tehnyt laajasti toimenpiteitä nimenomaan talouskasvun ja vahvemman työllisyyden eteen. Tämän vuoden alussa on otettu käyttöön uusi nuorten työllistymisseteli kaikkialla Suomessa. Se saataneen aivan lähiviikkoina käyttöön, ja se tarkoittaa juuri siis tuhansille, tuhansille nuorille pääsyä taas siihen ensimmäiseen oman alan työpaikkaan. Tänään pääministerin kanssa tapasimme suurimpien kaupunkien johtoa, ja siinä juuri meidän keskustelun ytimessä olivat juuri nuoret pitkäaikaistyöttömät, se, minkä kaltaisia toimenpiteitä voidaan tehdä lisää, jotta heidän asemaansa voidaan vahvistaa. Me käymme laajasti läpi erilaisia uusia toimenpiteitä, ja totta kai myös kuulemme kaikkia ehdotuksia tästä salista.