Purra Riikka

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan näihin kysymyksiin, joita tänne on tullut ja joita edellisessä puheenvuorossa en ehtinyt ottaa. Ensin finanssipoliittiset säännöt ja komission toimet ja nettomenopolku: Kuten aiemminkin on sanottu, niin mikäli komissio meiltä vaatii lisätoimia, lisää säästöjä, niin me niitä teemme. Mitä ilmeisimmin oppositio sitten niitä voimakkaasti kannattaa, puheidenne perusteella. Edustaja Virta, te kysyitte suoran kysymyksen, ja vastaan siihen suoraan, mitä te peräänkuulutittekin. Kyllä, hallitus on tehnyt sellaisia päätöksiä, jotka pienentävät muun muassa valtion julkista taloutta, ja se on itse asiassa ollut meidän tarkoituksemmekin. Pelkästään valtion toimintamenoihin kohdistetut noin 750 miljoonan säästöt vaikuttavat tässä taustalla. Vaikka mietitään, että tässä ikääntyvässä yhteiskunnassa meidän hoiva- ja hoitomenot koko ajan tulevat kasvamaan, niin samaan aikaan meidän julkinen sektori on tähän tulopohjaan nähden kokonaisuudessaan liian suuri, erityisesti kun mietitään puolustukseen ja turvallisuuteen tarvittavia toimia. Edustaja Lohi käytti erittäin voimakkaan puheenvuoron yhteisöveron kevennystä vastaan. Hän kertoi, että hänellä on verkostoja yritystoimijoissa ja kaikki vastustavat sitä. Minun täytyy hieman hämmästellä, minkälaisissa verkostoissa edustaja Lohi kiertää, [Arto Satonen: Syvissä vesissä!] sillä itsekin tapaan kaiken kokoisia yrityksiä aivan jatkuvasti, ja päinvastoin siellä kiitetään tämän hallituksen linjaa. Mutta kysytään nyt sitten yrityksiltä itseltään eikä edustaja Lohen arviota. Pk-yritystutkimus tältä keväältä: Suurten yritysten investointihalukkuus 86 prosentilla nousee yhteisöveron kevennyksen myötä. Pk-yrityksistä yli 30 prosenttia sanoo, että yhteisöveron kevennys lisää investointeja. Mielestäni nämä eivät ole lainkaan huonoja prosentteja. Tämä tutkimus on tehty keväällä, kun meidän taloudesta ei vielä ollut tällaisia hyviä tietoja niin paljon kuin nyt. Edustaja Lohi, te muutamaan kertaan totesitte, että tämä on vahingollinen, vahingollinen, vahingollinen teko, alentaa veroja. En muista, että te olisitte noin painavin sanoin kritisoinut edes mitään vaikeimpia leikkauksia tässä salissa. Koen sen hieman oudoksi, että keskusta näin voimakkaasti kritisoi veronkevennyksiä. No sitten, arvoisa puhemies, mennään tähän velkaennätykseen, jota täältä vasemmalta on kuvattu. Katsotaan pelkästään tätä korkotason nousua, jota olen itse kaikissa puheenvuoroissani pyrkinyt esille tuomaan. Kun yhdistetään velkakannan kasvu ja tämä korkotason nousu, joka nyt siis edelleenkin jatkuu, niin kyllä, tämä korkoriski aktualisoitui tälle hallituskaudelle, ei edelliselle. Kun katsotaan, minkä verran korkoja edellinen hallitus maksoi versus tämä hallitus, niin ero on huikea. [Suna Kymäläisen välihuuto] Edellinen hallitus maksoi koko kaudellaan valtionlainan korkomenoja suurin piirtein saman verran kuin tämän hallituskaudella maksetaan yhdessä vuodessa. Kokonaisuudessaan tämä ero on noin 10 miljardia euroa. Ja kun sitten katsotaan sitä kokonaisvelkaa, millä edustaja Lindtmankin täällä ilkkui, että kuinka paljon sitä velkaa otetaan ja kun vähennetään siitä tämä korkoeroon liittyvä summa, niin tilanne kääntyykin toisinpäin. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä yleisesti veronkevennysvarasta tässä tilanteessa. Vasemmiston puolelta sitä kovasti kritisoitiin. Kyllä, pidän tarpeellisena nimenomaan kasvun saavuttamiseksi sitä, että tehdään uudistuksia, parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja tavoitellaan veronkevennyksiä. Sen sijaan yhdeksän miljardin veromoukarit tai viiden miljardin vihamoukarit, mitä nimiä täällä nyt käytettiinkään, eivät varmasti oikeaan suuntaan vie. Arvoisa puhemies! Edustaja Kaarisalon kysymykseen: Ymmärrän, että sosiaalidemokraatteja jonkin verran hirvittää tuleva sopeutustarve sen jälkeen, mitä te olette tällä kaudella tehneet eli vastustaneet jokaista hallituksen tänne tuomaa sopeutustoimea. Eli saattaakin olla siis parempi, että ensi kaudella hallitukseen menee sellaisia puolueita, jotka pystyvät hallitusneuvotteluissa päättämään näistä vaadittavista säästöistä ja viemään tarvittavan määrän myös ensimmäiseen budjettiin. [Suna Kymäläinen: Karjalan rata epäonnistui! Ei hyvinvointialueesta sanaakaan!] Edustaja Savola, kiitos asiallisesta puheenvuorosta. Juuri mainitsemanne ongelmat ovat niitä, jotka tarvitsevat ratkaisuja. Aivan kaikki narut eivät ole hallituksen käsissä, mutta teemme parhaamme.

Arvoisa puhemies! Jotenkin havaitsin tuossa ryhmäpuheenvuorokierroksella täällä salissa, että oli jonkinlaista väsymystä ja ponnettomuutta ilmassa, sillä näin hiljaista oppositiota en muista tällä kaudella edes nähneeni tässä salissa, ja otaksun, että sillä on jotakin tekemistä sen kanssa, että tässä maassa pitkästä aikaa moni asia näyttää edes hieman paremmalta. Mennään sitten näihin valtiovarainministerille tulleisiin asioihin. Ensimmäisenä yhteisövero ja sen kevennys. Tässäkin tilanteessa, vaikka te, arvoisa oppositio, näette, että maahan virtaa investointeja ja meidän taloudessa näyttää hyvältä, te olette valmiit valtaan päästyänne peruuttamaan yhteisöveron kevennyksen. Paitsi että se on yrityskentän ja elinkeinoelämän sektoreiden investointisuunnitelmien kannalta äärimmäisen väärää politiikkaa, se on nimenomaan poukkoilevaa politiikkaa, joka heikentäisi — pelkästään siitä puhuminen heikentäisi — Suomen tulevien vuosien tilannetta. Samaan aikaan, kuten täällä kerrottiin, esimerkiksi Tanskassa sosiaalidemokraattinen hallitus on alentamassa yhteisöveroa, Saksa on suunnittelemassa sen alentamista, ja aika monissa muissakin maissa tämä tuntuu toimivan tai näyttävän hyvältä vaihtoehdolta. Väitteenne siitä, että yhteisövero on suuryrityksille tai jopa osingonsaajille, kuten täältä myös esitettiin, jonkinlainen kultainen kädenojennus, on kyllä erikoista politiikkaa tai väitettä, koska esimerkiksi Suomessa vähän vuodesta riippuen jopa 40 prosenttia yhteisöverosta kuitenkin maksetaan nimenomaan paljon pienemmistä yrityksistä. Sen lisäksi aika vasta tuli uusi eurooppalainen, muistaakseni saksalainen tutkimus, jossa kuvattiin sitä, miten yhteisöveron kevennyksen hyödyt valuvat työntekijätasolle, erityisesti naisvaltaisille aloille ja matalammin koulutetuille. En ymmärrä, mikä tässä on huonoa. Edustaja Tynkkynen, te luettelitte juuri niitä ongelmia Suomessa, joihin kasvutoimilla ja esimerkiksi veronkevennyksillä tämä hallitus haluaa kohdistaa toimia juuri siksi, että me emme olisi ankeudessa lopun aikaa vaan voisimme päästä jopa Tanskan ja Ruotsin tielle talouden kasvussa. Juuri siksi me näitä toimia teemme. Jos taas huolenne kohdistuu julkisen talouden tilaan, niin huomauttaisin, että teidän kannattaisi myös tarkastella omia, jatkuvia menolisäyksiänne ja näiden säästöjen vastustamista, mitä te myös teette. Arvoisa puhemies! Eteenpäin, sitten työn verotuksen kevennys: Täällä väitettiin jälleen, että teemme veronkevennyksiä rikkaille. Tämän hallituksen kaudella työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa. [Eduskunnasta: Kerro euroina!] Sen lisäksi kaikkein yleisimmät asiantuntijat, ekonomistit — kuunnelkaa, edustaja Kalmari — ovat sitä mieltä, että ylimpien marginaalien lasku on kaikista paras kasvutoimi. Te todennäköisesti ette löydä tai korkeintaan ihan äärivasemmalta löydätte sellaisia ekonomisteja, joiden mielestä se ei ole hyvä kasvutoimi. [Anne Kalmari: Kyllä rikkaat tarvitsee kahdeksantonnia, että pääsee etelään!] Ensi vuodelle suhteessa tähän vuoteen veroaste laskee kaikkein eniten pieni‑ ja keskituloisilla, kuten puheenvuorossani totesin. Edustaja Lindtman, myös polttoaineiden veroja me olemme todella keventäneet, ja te muuten vastustitte jokaista kevennystä ja esititte jopa kiristyksiä niiden sijaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho, mitä ihmettä?] Yksikään luettelemanne toimi, jonka otitte esille polttoainepuheenvuorossanne, ei vaikuta polttoaineiden hintaan lanttiakaan. Mutta toki ymmärrän, että ette viitsinyt esittää sitä käytännössä ainoaa mahdollista lisätoimea eli jakeluvelvoitteen alentamista, koska maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka ei anna anteeksi, vaikka bensa maksaisi yli kolme euroa. [Antti Lindtmanin välihuuto — Anne Kalmari: Koska nostitte bensan veroja!] Arvoisa puhemies! Sitten julkisen talouden korjaamiseen. Kuten vasemmistosta me olemme tottuneet tätä kuulemaan liittyen siihen, että hallitus ei säästä tarpeeksi, niin nyt sitä kuultiin myös keskustasta, edustaja Tuppuraiselta ja jonkin verran vihreistäkin. Tähän täytyy sanoa, että ihan uskomatonta. Tämä olisi uskottavaa, jos oppositio ei olisi koko kauden vastustanut käytännössä jokaista tämän hallituksen tähän saliin tuomaa säästötoimenpidettä [Mikko Savolan välihuuto] — mikäli te ette koko kauden ajan olisi vastustaneet sopeuttamista, mikäli te ette koko kauden ajan olisi kertoneet, kuinka hallituksen massiiviset säästöt tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan, tuhoavat vaikka ja mitä tässä maassa. Suorat sopeutukset ensi vuoden budjetissa ovat 4,8 miljardia. [Joona Räsänen: Mikä on se netto?] Päätösperäiset menolisäykset ja veronkevennykset ovat 1,7 miljardia. Ensi vuoden sopeutukset plus veronkevennysten ja päätösperäisten menolisäysten jälkeen viivan alle julkisen talouden rahoitusasemaan jää yli kolme miljardia nettona positiivista. Mihin sitten on lisätty rahaa? Haluan tämänkin keskustelun teidän kanssanne käydä, mikäli saisin tänään näihin kysymyksiin vastauksen. Määräaikaisia menolisäyksiä — huom. säästöt ovat pysyviä — määräaikaisia menolisäyksiä tämä hallitus on tehnyt investointeihin eri puolille Suomea — muun muassa väyliin — Ukrainaan, puolustukseen, turvallisuuteen ja korkoihin. Olkaa hyvä, rakas oppositio, kertokaa näistä ensi vuoden budjetin menolisäyksistä ne, joita te vastustatte. [Arto Satonen: Aivan!] Ei, te ette koskaan vastaa tähän kysymykseen. Silti irvailette sille, että säästäminen ei olekaan niin helppoa. Ei se totta vie ole helppoa tällaisessa maailmassa varsinkaan, kun suhdanne on ollut hankala ja myös työttömyysmenot ja muut suhdanteeseen liittyvät menot ovat kasvaneet. [Joona Räsänen: Ei pidä kuitenkaan kiihtyä!] Te vastustatte samaan aikaan, kun te kehtaatte puhua julkisen talouden tilasta, kaikkia leikkauksia ja haluatte perua niitä. Tämä teidän veivinne on ehkä hullunkurisin talouspolitiikassa koskaan tässä salissa nähty, [Mika Lintilä: On kyllä nähty monenlaista!] ja sen uskottavuus on puhdas nolla.

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallitus aloitti, olimme erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edelliseltä hallitukselta saimme valtavat menolisäykset ja kasan syömävelkaa, ympäröivä maailma jatkui myrskyisenä ja yhä heikkenevänä, maan rakenteet olivat rempallaan, työmarkkinat jäykät, holtiton maahanmuutto valloillaan ja hyvinvointialuehimmeli kokoon kasattuna. Olemme nyt tehneet yli kolme vuotta hartiavoimin töitä, ja tulokset kaikkialla näyttävät paljon valoisammilta. Talous kasvaa ensimmäistä kertaa kunnolla pitkään aikaan. Ostovoima paranee nopeasti. Tilastokeskuksen päivän uutiset ovat myös rohkaisevia. Työllisten määrä on merkittävässä nousussa, ja työttömyyskin on nyt alkanut laskea. Maahan virtaa investointeja. Kotitalouksien ja yritysten luottamus on kohenemassa, vahvistunut merkittävästi. Kaiken kaikkiaan taloudessamme on hyvä pohjavire. Olemme siis tehneet aivan oikeita asioita. Me olemme sopeuttaneet suorin sopeutustoimin ensin hallitusohjelmassa ja tehneet lisäsäästöjä kolme kertaa uudelleen. Vuoden 2027 talousarviossa suorat menoleikkaukset nousevat 4,8 miljardiin euroon. Velkaantumista taittavia uusia päätöksiä pannaan ensi vuonna toimeen lähes miljardin euron edestä. Säästöjä kohdistetaan muun muassa valtionhallintoon, kehitysyhteistyöhön ja STEA-avustuksiin. Pakollisesta säästämisestä huolimatta taloutemme kasvaa tänä vuonna ja ensi vuonna arvioiden mukaan pitkälti toista prosenttia. Siitä kiitos hallituksen erittäin investointi-, yrittäjä- ja työntekijämyönteiselle talouspolitiikalle. Jos meillä ei olisi sotaa Ukrainassa ja Iranissa, talous kasvaisi vielä paljon nopeammin — tämäkin on hyvä pitää mielessä. Etenkin Hormuzin tilanne väistämättä nostaa energian hintoja, mikä taas nostaa inflaatio-odotuksia ja korkotasoa. Suomen oloissa korkeammat korot vaikuttavat monella tapaa negatiivisesti kautta linjan. Arvoisa puhemies! Hallituskautta on leimannut etenkin geopoliittisen tilanteen jännittyneisyys, turvallisuustilanteemme murros sekä korkoympäristön perinpohjainen muutos. Korkomenot ensi vuonna ovat jo yli 4,4 miljardia euroa. Yleinen korkotaso on edelleen nousussa, samalla kun valtiot läntisessä maailmassa ovat kaikkialla syvästi velkaantuneita ja alijäämäisiä. Myös sotemenojen automaattinen kasvu miljardiluokassa rasittaa valtiontaloutta ankarasti. Olemme joutuneet tekemään lisäksi valtavat satsaukset puolustus- ja turvallisuusliitännäisiin määrärahoihin. Puolustukseen tulee menemään ainakin viisi miljardia euroa joka vuosi enemmän vuosikymmenen lopulta alkaen. Nämä panostukset ovat välttämättömiä, vaikkakin ne joudutaan rahoittamaan käytännössä lainaamalla ulkomailta rahaa. Maavoimien kipeästi kaipaama uudistus ja varustaminen on pakko käynnistää. Täytämme yhdessä sovitut Nato-tavoitteet viimeistä piirua myöten. Puolustusministeriön määrärahoihin ehdotetaan 618 miljoonaa euroa lisää ja lisäksi 1,3 miljardin tilausvaltuudet materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonaa tilausvaltuutta. Kiitän eduskuntaa ja kaikkia sen ryhmiä siitä, että puolustuksen, turvallisuuden ja Ukrainan tukemisen tarvetta ei missään tässä salissa kyseenalaisteta. Arvoisa puhemies! Viisas talouspolitiikka lähtee siitä, että on oikea tilannekuva ja ymmärrys. Kymmenien vuosien ummehtunut YYA-talouspolitiikka henki konsensusta, tulonsiirtoja, veromoukaria ja sosiaalivaltion kasvavaa holhoamista. Tämä hallitus taas on perustanut talouspolitiikkansa tosiasioihin, tieteeseen ja uudistamiseen. Veropolitiikkamme on historiallisen yrittäjämyönteistä, mikä on välttämätöntä, jotta kasvu vahvistuu ja tulevaisuutemme on jotain muuta kuin ankeaa kitkuttamista. Kevennämme ensi vuonna yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä. Moni Euroopan maa, mukaan lukien Tanska ja Saksa, on tekemässä vastaavia päätöksiä. Korjasimme yrittäjien eläkelain, ja nostamme yrittäjävähennystä. Hallitus antaa eduskunnalle kiireellisenä esityksen yrittäjien eläkelain uudistamisesta valinnanvapausmallin mukaisesti. Uudistus parantaa yrittämisen edellytyksiä ja helpottaa erityisesti pk- ja yksinyrittäjien asemaa. Käynnistämme myös valmistelun, jonka tavoitteena on tuoda kaikki yrittäjät tulorekisterin ja positiivisen luottorekisterin piiriin. Tällä vahvistetaan yrittäjien yhdenvertaisuutta ja mahdollistetaan reaaliaikainen ansiotulojen seuranta myös yrittäjien eläkejärjestelmässä. Työsuhdeoptioiden verotus järkevöityy ja kannustaa Suomeen uutta startup-yrittäjyyttä. Samoin tappioiden vähentämisoikeus pitenee 25 vuoteen. Perinteisempien sektorien rinnalla startupit ovat yksi Suomen vahvimmista kasvumoottoreista. Ekosysteemi kasvaa, rahoitusta tulee, ja osaaminen on aivan maailmanluokkaa. Avaruusteknologia, kvantti, tekoälyn infra ja energia eivät ole enää mitään kokeiluja. Ne ovat aloja, joille virtaa pääomaa ja joilta syntyy vientiä. Tämä hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Olemme vahvistaneet julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtämällä verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä on juuri sellaista veropolitiikkaa, mitä verotuksen ja kansantalouden asiantuntijat ovat vuosikymmeniä suositelleet. Työn verotus kevenee kaikissa palkkaluokissa, ensi vuonna melkein puolella miljardilla. Eniten ensi vuonna veroaste suhteessa tähän vuoteen alenee vuodessa noin 20 000—55 000 euroa tienaavilla pieni- ja keskituloisilla. Työtulovähennyksen lapsikorotus tarkoittaa lisähelpotuksia lapsiperheiden arkeen. Enemmän rahaa duunarin käteen auttaa myös Hormuzin tilanteen vuoksi kallistuneiden polttoaineiden kanssa. Liikenteen kasvaviin kustannuksiin vastaamme myös edelleen alentamalla sekä liikennepolttoaineiden veroa että ajoneuvoveron perusveroa. Arvoisa puhemies! Kansantaloutemme suhteellisen hyvästä tilanteesta huolimatta julkisen talouden ja etenkin valtiontalouden tila on edelleen hyvin vaikea. Talousarvion alijäämä osoittaa 12,4 miljardia euroa. Se on kuitenkin noin miljardin vähemmän verrattuna kuluvaan vuoteen. Tulevana keväänä pidetään eduskuntavaalit, ja jo nyt näkyy, että velkajarrupokka on pettämässä. Vihreiden, vasemmiston ja Liike Nytin osalta lipeäminen on selvää. Sosiaalidemokraattien vastaus velkajarruun on mittava veromoukari, joka lyö tainnoksiin suomalaisen työntekijän ja yrittäjän. SDP:n kärkiehdotus on korottaa arvonlisäveroa vielä entisestään sekä kiristää työn progressiota vastoin kaikkien asiantuntijoiden suositusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] SDP myös peruisi yhteisöveron kevennyksen, mikä olisi täyttä myrkkyä vakaan ja ennustettavan investointiympäristön kannalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sekin vielä!] Ensi vuoden säästötkin SDP totta kai tietenkin peruisi, kunnes sitten marraskuussa kuittaa ne jälleen vähin äänin omassa vaihtoehtobudjetissaan. Hieman epäjohdonmukaisia ovat myös SDP:n ehdottamat miljardileikkaukset soteen, samalla kun puolueen toinen puoli talousosaajista käytännössä irtisanoutuu velkajarrusta. [Välihuutoja] Kaiken kaikkiaan opposition linjasta on hyvin vaikeaa saada selvää. Onneksi valtiovarainministeriön säästölistat julkaistaan pian, ja niiden kohdalla jokaisen puolueen on hyvin helppo sanoa jokaisen ehdotuksen kohdalla kyllä vai ei. Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana mittava joukko kasvua tukevia investointihankkeita. Itäinen Suomi korostuu tässä budjetissa: muun muassa Ylämyllyn liittymä, Karjalan rata, lisärahoitusta, valtuutta. Väyläpuolella sotilaallinen liikkuvuus on vahvasti painotettuna. Tuemme voimistuvaa talouskasvua uudella korjausrakentamisen paketilla. Kyseessä on mittava panostus kotimaiseen työhön ja yrittämiseen. Yhdessä kotitalousvähennyksen korotuksen sekä näiden veronkevennysten kanssa uskon, että suhdannepolitiikkamme osuu erittäin hyvin lankulle. Arvoisa puhemies! Seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan noin kymmenen miljardia. Alijäämä on saatava kohti tasapainoa. Muuten Suomen käy huonosti. Ei tarvitse kuin katsoa, mitä kansainvälisillä joukkovelkakirjamarkkinoilla tapahtuu jo nyt joidenkin maiden kohdalla. Emme voi tehdä myöskään sellaista vastuutonta talouspolitiikkaa, jossa ensin aluepoliittisista syistä perustetaan 21 hyvinvointialuetta hallintohimmeleineen ja sitten poistetaan ne neljän vuoden päästä, kuten keskusta on hiljan esittänyt. Tarvitsemme vastuullista ja linjakasta sopeutusta ja uudistuksia, leikkausten rinnalle kasvumyönteistä veropolitiikkaa. Maamme kokonaisveroaste laskee tällä kaudella noin prosenttiyksikön. Se on merkittävä saavutus näissä vaativissa oloissa. Jos tuleva hallitus rakentuisi oppositiopuolueiden varaan, tämä hyvä talouspolitiikka ottaisi punaista takapakkia ja palaisi synkeisiin himoverotuksen vuosiin. Me tarvitsemme toimivia uudistuksia rakenteisiin. Me tarvitsemme hallinnon karsimista ja tuottavuuden nostoa kaikilla toimialoilla, emme vanhan maailman veromoukaria emmekä hallintohimmelipalapelejä. Ketterä Suomi perustuu korkeaan osaamiseen, korkeaan teknologiaan, vahvaan ja ennakoitavaan yrittäjämyönteiseen lainsäädäntöympäristöön sekä kevenevään valtioon. Tässä hallituskauden optimistisimmassa talousympäristössä hallitus antaa eduskunnalle ehdotuksen vuoden 2027 talousarvioksi. [Vasemmalta: Joka pahentaa alijäämää!]

Arvoisa herra puhemies! Olen aivan varma siitä, että kuljetusalaa tyydyttää enemmän se, että olemme tehneet päätöksen ammattidieselistä ja saamme sen voimaan, kuin se, että te ette sitä esimerkiksi tehneet. Te esititte eilen täällä salissa ja kuulin, että myöhemmin A-studiossa väitteen, että me olemme kiristäneet polttoaineiden verotusta. Sehän on yksinkertaisesti täysin väärin sanottu. Se, mihin te nyt viittaatte, on se, että arvonlisäveron tuotto kasvaa, kun polttoaineen hinta kasvaa. Tämä on aivan totta. [Anne Kalmari: Olette kiristäneet!] Arviolta, kun hinta nousee 25 senttiä, niin arvonlisäveron osuus on tuosta noususta noin viisi senttiä. Teiltä on myös ehdotettu, että tämä lisääntynyt arvonlisäveron tuotto voitaisiin käyttää polttoaineverojen laskemiseen. Tästä ei ole aivan selkeää laskelmaa, mutta noin arviolta sen vuosituotto, mikäli polttoaineiden hinnat olisivat vuoden ajan yhtä korkealla, olisi noin 100—200 miljoonaa. Arvoisa keskusta, tämä hallitus on alentanut polttoaineiden veroa paljon enemmän kuin tämä teidän ehdotuksenne. [Mauri Peltokangas: Kurvinen nosti, me laskettiin!]

Arvoisa herra puhemies! Olisin ymmärtänyt tämän purkauksenne, edustaja Kurvinen, mikäli teillä olisi historia, jossa polttoaineiden hintaa on alennettu. Se hallitus, jossa te olitte, nosti polttoaineiden hintaa veronkiristyksillä. [Välihuutoja] Se nosti Suomen jakeluvelvoiteuraa, koska se oli sitoutunut maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan. Keskusta ei tehnyt asioille viime hallituksessa mitään. Sen sijaan tämä hallitus on täysin poikkeuksellisesti mennyt toiseen suuntaan. Myöskään sille, mitä te Euroopan unionissa olette menneet kuittaamaan, oli kyse sitten ennallistamisesta tai jostakin ilmastopolitiikasta, [Suna Kymäläinen: Vastatkaa kysymykseen!] valitettavasti tämä hallitus ei välttämättä voi mitään. Mutta me teemme kaikkemme, jotta toimet olisivat mahdollisimman järkeviä siinä liikkumatilassa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta kuittasi italialaisten keittiöremontit!] joka meillä on. Muun muassa se ammattidiesel, jonka olemme siis päättäneet ja joka on tulossa voimaan, oli yksi niistä, joista te vain puhuitte mutta joita ette koskaan pystyneet saamaan voimaan.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, palautetaan ensin mieliin, mitä tämä hallitus on tehnyt täysin historiallisesti: Se on alentanut polttoaineveroja lähes 300 miljoonalla. Ensi vuoden budjettiin on edelleen tulossa kevennys, 50 miljoonaa. Me olemme tehneet myös muualle liikenteeseen, esimerkiksi ajoneuvoveron puolelle, veronkevennyksiä. Me olemme madaltaneet jakeluvelvoitteen nousu-uraa edellisen hallituksen urasta, millä on selkeä vaikutuksensa tähän hintatasoon. Me olemme tuomassa ammattidieseliä, joka vaikuttaa kuljetusyrittäjiin, ja niin edelleen. Mikäli me emme olisi tehneet näitä toimia, niin polttoaineiden hinta olisi vielä huomattavasti korkeampi kuin se on tällä hetkellä. Tämänhetkinen tilanne johtuu maailmanmarkkinahinnasta. Öljyn barrelihinta huitelee pitkälti yli sadan dollarin. [Keskeltä: Niin se huitelee Ruotsissakin!] Tiedätte hyvin, että tämä johtuu Hormuzinsalmen tilanteesta ja ylipäätänsä näihin logistiikkaketjuihin tulleista ongelmista. Valitettavasti tässä tilanteessa, jossa me olemme esimerkiksi alijäämämenettelyssä, meidän ei ole mahdollista tehdä miljardin euron veronkevennyksiä, jotka vaadittaisiin siihen, että pumpulla selvästi hinta alenisi. [Puhemies koputtaa] En tiedä, löydämmekö tämän ehdotuksen tai jakeluvelvoitteen edelleen alentamisen keskustan tulevasta vaihtoehdosta.

Edustaja Savola, luitteko te siis juuri sitaattini, jossa kerroin, että hallitus voi alentaa veroja? Kyllä luitte. Vastasinko minä juuri, että tämä hallitus on useilla sadoilla miljoonilla vaikuttanut siihen hintaan? [Mikko Savola: Kaksi ja puoli euroa pumpulla litra!] Jo lähes 300 miljoonaa eri veronkevennyksiä. Ne ovat lisääntyneet koko hallituskauden joka vuosi. Ensi vuodelle on edelleen tulossa jakeluvelvoiteuran keventäminen, jolla on selvä vaikutuksensa hintaan, erilaista päästökauppaan, indeksitarkistuksiin liittyviä toimia, ammattidiesel, ajoneuvoveron kevennys ja niin edelleen — autoilumyönteiseltä hallitukselta. [Mikko Savola: Kaksi ja puoli euroa pumpulla!] Olen tismalleen samaa mieltä teidän kanssanne, keskustan kanssa, siitä, että auto on erittäin tarpeellinen väline erityisesti tässä maassa ja polttoaineen hinta on kestämättömällä tasolla, ja juuri siksikin tämä hallitus on niitä toimia tehnyt. Mutta valitettavasti meillä ei ole muskeleita siihen, mistä se korkea hinta tällä hetkellä johtuu, eli Hormuzin tilanteesta. [Mika Lintilä: Ei pitäisi mennä lupailemaan! — Anne Kalmari: Kaksi ja puoli euroa on ja pysyy!]

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti tässä hallituksessa edes ulkoministerillä ei ole valtaa vaikuttaa siihen hintaan, joka tänne tuodaan. [Mikko Savola: Nytkö se on maailmanmarkkinahinta?] Se, mihin me voimme vaikuttaa: [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Me voimme vaikuttaa verotukseen. Sen vuoksi esimerkiksi kahden viikon päästä täällä salissa esiteltävässä budjetissa on ensi vuodellekin tulossa polttoaineverotukseen kevennystä, kuten juuri edellä kerroin. Sen lisäksi tämä hallitus on päättänyt muun muassa ammattidieselistä, joka myös tulee normaaliin eduskuntakäsittelyyn. Tämä hallitus on autoilijan hyväksi tehnyt juuri sellaisia asioita, joihin muun muassa keskustan edellinen hallitus ei kyennyt. [Suna kymäläinen: Kotitaloudet kiittävät!] Kyllä, tilanne on aivan hirvittävä. Lähi-idän vaikutus pumppuhintoihin on valtava. Dieselin hinta, tavallisen polttoaineen hinta, pumpulla on aivan liian korkea. Totta kai toivomme, että tämä tilanne laukeaa mahdollisimman pian. [Suna kymäläinen: Tällä kaudella on vähän eri kuin viime kaudella!]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohi, sanoitteko te juuri, että jakeluvelvoite ja päästökauppa ja muut ilmastotoimet ovat mitättömiä, [Markus Lohi: En! — Keskustan ryhmästä: Te ette kuunnelleet! Nyt on valikoiva kuulo!] kun te keskustan ollessa viime kaudella hallituksessa kiristitte näitä kaikkia? Te jopa kiristitte polttoaineiden verotusta. Tämä hallitus on tehnyt kaiken täysin toiseen suuntaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Me olemme keventäneet polttoaineiden verotusta, me olemme keventäneet ajoneuvoveroa, me olemme keventäneet jakeluvelvoiteuraa [Juho Eerola: Meneekö jakeluun?] — me emme ole tehneet indeksitarkistuksia, jotka edelleen kiristävät hintaa — useiden satojen miljoonien edestä. Vastaavasti tällä hetkellä valitettavasti polttoaineen hinta, erityisesti diesel siellä pumpulla on niin korkea, että mikäli siihen haluttaisiin vaikuttaa veronkevennyksellä, se todennäköisesti olisi miljardiluokkaa, [Vasemmalta: Se ammattidiesel!] koska hintapaine yli sadan dollarin hinnasta barrelilta on niin kova, ja se johtuu Lähi-idän tilanteesta. Samaan aikaan teidänkin puolueesta on esitetty hallitukselle vaatimuksia tehdä lisäsäästöjä. Te ymmärrätte, että hallituksella ei tässä tilanteessa ole mahdollisuutta tehdä miljardien veronkevennyksiä. [Vasemmalta: Paitsi yhteisövero!]

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee sähkön hintakattoon, josta ministeri Multala varmasti kertoo tarkemmin, niin se liittyy äärimmäisiin kriisitilanteisiin, ja siihen valmistellaan mekanismia. Viitataan esimerkiksi sellaisiin viime energiakriisin kaltaisiin tilanteisiin. Mitä tulee sitten polttoaineiden hintoihin, niin edustaja Lintilä kuvasi, antoi kyllä väärää todistusta siitä, mitä on ennen viime vaaleja tästä aiheesta puhuttu. Te tiedätte sen varmasti itsekin oikein hyvin. Silloin kun tämä Hormuzin tilanne käynnistyi, varoitin täällä aitiossa jo siitä, että mikäli tämä tulee pitkittymään, sen vaikutus paitsi polttoaineiden hintoihin myös koko globaaliin talouteen tulee pahimmillaan olemaan musertava. Siitäkin syystä me olemme olleet erittäin positiivisesti yllättyneitä Suomen hyvistä talousluvuista. Tämä logistiikkaan, polttoaineisiin, lannoitteisiin, moneen liittyvä hintapaine ei ole niin paljon Suomessa näkynyt, mutta kyllä, se näkyy valitettavan paljon bensapumpulla. Mitä tämä hallitus sitten on jo tehnyt? Täysin historiallisesti, lähes 300 miljoonaa olemme alentaneet liikenteen verotusta. Ensi vuodelle on tulossa vielä [Puhemies koputtaa] pieni lisäkevennys, 50 miljoonaa. Tämä on täysin historiallista. Sen lisäksi me olemme tehneet [Puhemies koputtaa] jakeluvelvoiteuraan kevennyksiä. [Mikko Savola: Pumppuhinta 2,50!] Me olemme purkaneet teidän hallituksenne kiristyneitä veroja [Puhemies: Kiitoksia, ministeri!] ja ylitiukkaa ilmastopolitiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rydman tuossa edellä ja aiemmalla kyselytunnilla useaan kertaan on korostanut sitä, minkä takia, vaikka ikävää on korottaa asiakasmaksuja, se on kuitenkin pienempi paha kuin tämä muu kokonaisuus, mihin palveluihin näitä voitaisiin kohdistaa. Jos katsotaan hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta, niin se on lisääntynyt tällä hallituskaudella yli neljä miljardia euroa. [Timo Harakka: Tulihan se sieltä!] Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu, korkomenot, puolustusmenot, turvallisuusmenot ovat ne kokonaisuudet, jotka selittävät sitä, että me olemme niin kaukana niistä tavoitteista, joihin meidän olisi pitänyt päästä. Vastaavalla tavalla minun on pakko sanoa, edustaja Lindén, että te tuossa kesällä ehdotitte, että hyvinvointialueiltakin pitää tulevina vuosina pystyä säästämään, ja te ehdotitte muistaakseni miljardin euron säästöjä hyvinvointialueille. [Timo Heinonen: Siis leikkausta!] Se toki aiheutti teidän omassa puolueessanne sen, että siellä järjestettiin kriisikokouksia [Jani Mäkelä: Pelisääntökeskustelua!] tästä teidän kuitenkin aika järkevästä ehdotuksestanne, koska kyllä, me olemme sellaisessa tilanteessa, että kaikkia sektoreita valitettavasti pitää pystyä tarkastelemaan, [Puhemies koputtaa] jotta julkinen talous saadaan parempaan jamaan.

Arvoisa herra puhemies! En valitettavasti ole päässyt perehtymään näihin SDP:n ehdotuksiin enkä niiden tarkkoihin vaikutuksiin. Minulla on riittänyt hommaa täällä hallituksessa. Aivan kuten edustaja sanoikin, niin tämä hallitus ei ole tehnyt säästöjä kotihoidon tukeen ja jopa tässä tilanteessa olemme kyenneet korottamaan esimerkiksi lapsilisiä. Itse korostan omaan salkkuuni kuuluvana tietenkin veropolitiikkaa, joka tässä on mennyt nimenomaan oikeaan suuntaan: Merkittävät työhön kohdistuvat veronkevennykset, vielä huomattavasti paremmat nimenomaan lapsiperheille. Me olemme työtulovähennyksen lapsikorotusta kyenneet parantamaan useamman kerran, ja tämä on erittäin merkittävä asia. Se, että lapsiperheissä jää enemmän rahaa käteen työstä, on kaikin tavoin erittäin kannatettava asia. Uskoisin, että kun pelkästään meidän syntyvyysluvuissa nyt näkyy pieni positiivinen vire, niin tällainen politiikka voi tätäkin asiaa auttaa, ja toivottavasti sitä voidaan tulevina vuosinakin vielä jatkaa.

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan, kun tämä hallitus on tehnyt säästöjä ja sopeutustoimia, olemme pitäneet tärkeänä, että me mahdollistamme tulevaisuuden kasvua. Me teemme sellaisia uudistuksia, jotka helpottavat yritysten toimintaedellytyksiä. Me teemme sellaisia uudistuksia, jotka lisäävät työn kannustimia ja erityisesti parantavat ostovoimaa. Niinpä tällä hallituskaudella esimerkiksi palkansaajan ostovoima on koko hallituskauden ajan parantunut, mutta toki silloin, kun se romahti vuonna 2022, kuoppa oli niin syvä, että palkansaaja oikeastaan vasta tänä vuonna pääsee sieltä kuiville. Mutta meidän tekemämme oleelliset veronkevennykset esimerkiksi työhön kokonaisuudessaan, kun otetaan lapsiperheiden vähennykset huomioon, nousevat jopa 1,8 miljardiin euroon. Tällä on erittäin merkittävä vaikutus. Toki veronkevennysten tekeminen sille suurelle keskiluokalle on kallista, ja senpä takia se myös siellä viivan alla näkyy, mutta se on tämän hallituksen nimenomainen päätös, että samaan aikaan, kun me teemme totta kai sopeutustoimia, me olemme pyrkineet tätä kokonaisveroastetta myös saamaan alas. Onneksi se tällä hallituskaudella [Puhemies koputtaa] noin prosenttiyksikön laskeekin. Tämä on erittäin hyvä suomalaiselle kansantaloudelle ja meidän tulevaisuudelle.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyydestä aiheutuvat kustannukset tietenkin näkyvät valtion budjetissa paitsi työttömyyden suorina menoina myös esimerkiksi viimesijaisessa sosiaaliturvassa, mutta sen yhteenlaskeminen, mikä näistä johtuu työttömyydestä ja mikä jostakin muusta, ei ole aivan yksiselitteistä. Mutta kuten tässä on moneen kertaan jo kuvattu, se, miten työpaikkoja tähän maahan erityisesti saadaan, yksityisen sektorin kasvua, on juuri se, joka nojaa talouden kasvuun, siihen, että tässä maassa on kannattavaa liiketoimintaa: Yritys uskaltaa työllistää ihmisiä. Yksinyrittäjä päättää siirtyä kaksi ihmistä työllistäväksi yritykseksi. Kymmenen hengen yritys palkkaa kaksi lisää. Sillä tavalla tähän maahan syntyy työpaikkoja. Sen sijaan erilaiset tukityöllistämiskeinot ovat ehdottomasti tarpeellisia silloin, kun työttömyys on korkealla, ja niitä tämä hallitus onkin tehnyt, mutta aito työllisyyspolitiikka nojaa aina talouden kasvuun ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Arvoisa herra puhemies! Tämä kyselytunti alkoi sillä, että oppositio kantoi huolta velkaantumisesta. Tosiasiassa oppositio, erityisesti vasemmistoliitto, on ainoastaan huolestunut siitä, että hallitus tekee veronkevennyksiä, että yritykset ja työntekijät saavat hieman enemmän rahaa, joka heille kuuluu. [Välihuutoja] Mitä tulee tähän kokonaisuuteen, niin avasin tätä jo ensimmäisessä vastauksessani. Ensi vuoden budjetissa säästöjen kokonaistaso lähentelee viittä miljardia. Sen lisäksi, kyllä, me teemme veronkevennyksiä. Valitettavasti teidän kahdeksan miljardin veronkiristyslista, jota olette pitäneet kesän aikana esillä, tekisi sen, että tässä maassa loppuisi kaikki kasvu. Se, mitä ylipäätänsä seuraa veronkiristyksistä, on jotain sellaista, mitä tämä hallitus ei tavoittele. Samaan aikaan meidän nettosopeutus meidän päätöksillämme on selvää myös ensi vuonna. Määräaikaisia menolisäyksiä liittyy Ukrainan tukemiseen ja meidän investointipakettiin. Kertokaa, mitä te näistä vastustatte. [Puhemies koputtaa] Sen lisäksi nämä säästöt ovat pysyviä ainakin niin kauan kunnes ne joku peruuttaa. Ne ovat pysyviä. Sen sijaan nämä menolisäykset ovat väliaikaisia. Toivottavasti eivät kuitenkaan ne veronkevennykset.

Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää syksyn alkua koko eduskunnalle. Todella mukava olla täällä. [Naurua] — Mennään näihin budjetin lukuihin. Todellakin ensi vuoden budjetissa säästöjen kokonaismäärä, joita siis on tehty hallitusohjelmassa ja kolme kertaa niiden päälle, lähentelee viittä miljardia euroa. Lisäksi siellä on uusia säästöjä, joita on tehty viimeksi tänä keväänä. Mutta kyllä, siellä on myös menojen lisäyksiä. Kaikkein suurimpina ovat veronkevennykset, joita ensi vuodelle tulee merkittävästi sekä yrittämisen että työn verotuksen puolelle. Sen lisäksi siellä muun muassa on sellaisia määräaikaisia menolisäyksiä, jotka vaikuttavat siihen nettosopeutuksen määrään huomattavasti, kuten lähes miljardi investointiohjelman menoja ja toisaalta Ukrainan tukea. Nämä ovat kaikista oleellisimmat osa-alueet siellä, jotka lisäävät menoja. Haluaisin tietää teiltä, edustaja Räsänen, mitä näistä — paitsi tietenkin veronkevennyksiä te vastustatte — menolisäyksistä, investointiohjelmasta tai Ukrainan tuesta, te vastustatte.

Arvoisa herra puhemies! Olen nämä kaikki vastaukset kertonut jo julkisesti, mutta kerron ne mielelläni vielä eduskunnassa: Todellakin valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri suhtautuivat tähän hankkeeseen kriittisesti. Ministeriö on päällikkövirasto, jossa virkamiehet eivät blokkaa investointeja ilman, että ministeri sitä ohjaa. Minun oli hyvin helppo virkamiesten valmistelun perusteella olla sitä mieltä, että valtiontakaus ei ole tässä tilanteessa edistettävä asia, ja sen vuoksi tämä asia ei edennyt valtiovarainministeriöstä. En suorastaan ymmärrä, minkä takia täällä oppositio viittaa ainoastaan virkamiehiin, ikään kuin ministeri olisi tässä yhteydessä ollut virkamiehistönsä kanssa jotenkin eri mieltä. Tämähän ei pidä paikkaansa. [Keskeltä: Ja silti kuittasitte!] Puoliväliriihestä kysyttiin, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet olleet siellä saatavilla. Kyllä, he osallistuvat kaikkiin riihen oleellisiin neuvotteluihin, mistä seuraa se, että ministeriön kannat ja linjat ovat hallituksen käytettävissä. Hallitus päätti laajentaa investointipakettia 200 miljoonalla eurolla. Tämä kokonaisuus hallituksen kaudella on tosiaan noin 4,7 miljardia euroa. Me näimme, että investointipaketin laajentaminen on perusteltua, koska taloudellinen tilanne, taantuma, sitä juuri puolsi. Rakennusalan tukeminen konkreettisilla investoinneilla ja ylipäätänsä sen tekeminen, mikä on hallituksen omissa käsissä, esimerkiksi julkisten investointien vauhdittaminen ja edistäminen mahdollisimman nopeasti, oli meidän mielestämme järkevää, ja ymmärrän, että oppositio on kannattanut tätä näkökulmaa. Hallitus tekee päätöksiä joistain investoinneista, ja joitain se jättää edistämättä. Tämä on täysin normaalia poliittista toimintaa joka hallituksessa, myös edellisessä ja todennäköisesti myös seuraavissa. Koko hallituskauden oppositio on täällä arvostellut esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattua päätöstä länsiradasta. Vastaavasti jotain muuta hanketta ei olla päätetty edistää. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, että hallitus päättää tehdä joitain investointipäätöksiä, tukea joitain hankkeita, jättää toisia tukematta. Tämä on hyvin tavanomaista toimintaa. No, sitten täällä kysytään, mitä muut hallituspuolueet saivat. Meidän puoliväliriihen investointiohjelman listaus on teille julkisesti hyvin saatavilla, mutta voin lukea nämä kaikki puoliväliriihessä tehdyt päätökset: vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, raideleveysselvitys, kantatie 67 ja vt 19, vt 13, Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen Satamatien liittymä ja Tähtelän liittymä, Kotkan akkuklusteri-investoinnit, Vuohimäen eritasoliittymä, Kelan risteys, Lieksajoen silta, Joroisten Famifarmin risteys, liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla, Kaavin raakapuuterminaali, vt 25 osuus Meltola—Mustio, maantie 152, Hämeenlinnan väylä, Tuusulan väylä. Lisäksi osoitetaan ehdollisena Helsingin Garden-hankkeelle 35 miljoonaa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan viisi miljoonaa sekä maanpuolustuskoulutukseen yksi miljoona. Ja nämä ovat hallituksen yhteisiä päätöksiä. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Tämä oli siitä erikoinen välikysymys, että loppujen lopuksi valtiovarainministerillä on aika vähän kommentoitavaa. Ja mistä se johtuu? Siitä, että puheenvuoroissa käytännössä rahalla ei ollut mitään merkitystä. Siitä julkista taloutta käsittelevästä puheesta, jota oppositio täällä viime viikkoinakin on paljon käynyt, [Antti Kurvinen: Nyt on oikein toivon lähettiläs äänessä!] ei näissä teidän puheenvuoroissanne tänään käsitelty käytännössä yhtään mitään. Raha ei ollut tekijä tässä keskustelussa. Kun varapuheenjohtaja Kemppi puhui tätä vastauspuheenvuoroa, niin yritin täällä ynnäillä yhteen edes jollakin tasolla rahoja, [Antti Kurvinen: Mamujen vika, ettei ole nuorille töitä!] joita teidän esityksenne vaativat. Tällä välikysymyksellä ei sinällään ollut minkäänlaista kontekstia, ei teidän omiin muihin vaatimuksiinne nähden mutta ei myöskään teidän tekemiinne muihin välikysymyksiin liittyen, koska silloin, jos ei siinä käsitellä lainkaan julkista taloutta, sillä ei oikein ole kontekstia. Sama koski sosiaalidemokraattien puheenvuoroa. No se, mikä tässä on kaikkein oleellisinta, mihin pääministeri jo edellä viittasi, on se, että ne työpaikat syntyvät sinne yrityksiin. Tämä hallitus on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä. Me olemme tehneet työllistämisen kynnyksestä matalamman, jotta tulevaisuudessa tässä maassa olisi kasvua, joka on ainoa keino ja mahdollisuus parantaa työllisyyttä, lisätä työpaikkoja niin nuorille kuin kaikille muillekin. Työpaikkoja ei pidemmällä tähtäimellä luoda tukitoimilla, ei sillä, että poliitikot käyttävät palopuheita eduskunnassa oppositioroolistaan käsin, vaan juuri niillä toimilla, joita tämä hallitus on aika vaikeassa tilanteessa samaan aikaan julkista taloutta sopeuttaessaan tehnyt. Arvoisa puhemies! Puheenvuoroissa oli paljon hyvääkin. Esimerkiksi tässä edustaja Kempin vastauspuheenvuorossa sanottiin, että nuori haluaa, että hän on jotakin hyödyllistä. Tämä on tietenkin erittäin tärkeä inhimillinen huomio siitä, mitä jokainen yksilö ja ehkä erityisesti nuori tarvitsee, [Antti Kurvinen: Kyllä!] mutta samaan aikaan siinä esitettiin sellaisia erittäin pelottavia skenaarioita ja ylipäätänsä peloteltiin, mikä taas ei mielestäni tähän keskusteluun kuulu. [Antti Kurvinen: Te ette ole koskaan pelotellut mitään?] Jos mietitään esimerkiksi, mitkä omassa nuoruudessani olivat niitä ensimmäisiä työpaikkoja: no esimerkiksi mainosten jakaminen, mansikkapellolla oleminen, ylipäätänsä esimerkiksi maatalouden kausityö. Mutta juuri tälläkin hetkellä — olen kuullut — siellä, mistä keskusta hyvin tietää, kausityössä, on jopa työvoimapula. Mistä tämä sitten johtuu? Johtuuko se ehkä siitä, että meidän järjestelmässä kannustimet eivät ole aivan kunnossa — jos meillä samaan aikaan esimerkiksi on paljon nuoria työttömänä mutta samaan aikaan kausityössä työvoimapula? Tämä hallitus on myös tätä asiaa korjannut. Me olemme pyrkineet korjaamaan kannustimia niin, että työ olisi paremmin kannattavaa, mutta te olette, arvoisa keskusta, sitä kovasti vastustaneet. En ymmärrä myöskään sitä, että kun täällä hallituksen puheenvuoroissa mainittiin maahanmuutto, niin te esititte hirvittävää huutoa sieltä oppositiosta, ikään kuin se ei vaikuttaisi tähän. Kyllä, se hyvin merkittävästi vaikuttaa. [Puhemies koputtaa] En muutenkaan ymmärrä, miksi keskusta haluaa lukioissa, pelloilla ja muilla työpaikoilla korvata suomalaiset maahanmuuttajilla. [Puhemies koputtaa] Jopa yhdenvertaisuusvaltuutettu arvosteli tätä teidän pelottavaa vaatimustanne tekohengittää kouluja EU:n ulkopuolelta tulevilla ulkomaalaisilla. [Puhemies koputtaa] Tällä kaikella on vaikutuksensa suomalaisten nuorten elämään.

Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan juuri tullut lisää uusia kysymyksiä. Edustaja Kalli jatkoi tällä samalla, johon jo vastasin. Eli ensin te arvostelitte sitä, että nettosopeutuksen määrä jää liian pieneksi. Sen jälkeen te luettelitte uusia toimia, joihin hallituksen pitäisi laittaa uutta rahaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Jakopuolue!] mikä tarkoittaa sitä, että nettosopeutuksen määrä koko ajan pienenisi. Vastaavasti, kun te ette pysty kertomaan yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte tässä lisätalousarviossa, tuo kritiikkinne ei yksinkertaisesti vain kanna. Tiedän, että oppositio vastustaa meidän veronkevennyksiä ja ehkä joitain muitakin kasvutoimia, [Markus Lohi: Ne eivät auta kasvuun!] mutta siinä taitavat olla enemmänkin ideologiset erot meidän välillämme. Mutta siis vielä kerran: nettosopeutus tarkoittaa tehtyjä säästöjä käyttötalousmenoihin ynnä muualle, pysyvien menojen säästöjä, ja siitä vähennetään menolisäyksiä [Markus Lohi: Ja veronalennus!] esimerkiksi puolustukseen, turvallisuuteen, sinne, minne me tällä hallituskaudella olemme menoja joutuneet lisäämään. Sieltä saadaan se nettosopeutus. Mikäli te ette pysty kertomaan menolisäyksistä sellaisia, joita te vastustatte, niin teidän kritiikkinne nettosopeutuksen määrään ei ole kovin loogista. En ole kuullut... [Hanna Sarkkinen: Voi kritisoida myös veronalennuksia!] — Aivan totta, kuten vasemmalta sanottiin: mainitsinkin, että ainoat, mistä olen kuullut, että olette vastustaneet, ovat nämä varsinaiset veronkevennykset. Sitten kysyttiin tästä Metsähallituksen tuloutuksesta muutamassakin puheenvuorossa. Todellakin tässä takana on Metsähallituksen kaikkein paras tulos, mitä on ollut, ja tätä tuloutuksen kasvua selittää huomattavasti noussut puun hinta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskusteluista. Oikeastaan jo tämä peruslähtökohta, se, miten sosiaalidemokraatit ja keskusta, osin myös vasemmistoliitto, lähtivät tätä käsittelemään, kertoo siitä samasta, mitä me olemme koko vaalikauden täällä todistaneet. Kiinnititte aivan oikein huomiota siihen, että alijäämä kasvaa, velka kasvaa, ja edustaja Lindén kaikkein suorimmin totesi, miksei keskitytä velan hallintaan. Samaan aikaan luulen, että tässä lisätalousarviossa ei todennäköisesti ole yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte. Tässä lisätalousarviossa keskitytään turvallisuuteen, puolustukseen, droonitorjuntaan, aseisiin, huoltovarmuuteen, turpeeseen, energiahuoltovarmuuteen, Ukrainan merkittävään tukemiseen, korjausrakentamiseen, rakennusalan korjauspakettiin, nuorisotyöttömyyden korjauksiin, valkoposkihanhiin ja merimetsoihin, infrahankkeisiin Kouvolaan ja Kuopioon ja vähän muuallekin. No, ehkä voin ymmärtää, että sosiaalidemokraatit ja keskusta varmasti vastustavat näitä maahanmuuton kiristyksiin liittyviä menolisäyksiä eli kansalaisuuskoetta ja maasta poistamisen lisärahaa, mutta mikäli te kykenette... [Keskustan ryhmästä: Eihän vastusteta!] — Ette sitäkään vastusta. Eli te ette vastusta yhtään ainoata menolisäystä tästä talousarviosta, mutta sen sijaan te moititte sitä, että se lisää alijäämää. — Tässä oikein alleviivattuna opposition yleinen kanta: kritiikkiä, joka ei perustu kerta kaikkiaan yhtään mihinkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Edustaja Räsänen, tiedän, että oppositiolle ei ole aina helppo ymmärtää brutto- ja nettosopeutuksen eroa, mutta jälleen kerran kerron teille nämä luvut, jotka olen täällä useampaan otteeseen kertonut. Te kysyitte, mihin tämä 6,5 miljardia nyt viittaa. No, muun muassa valtioneuvoston yleisistunnossa 21.5. mainitaan valtioneuvoston selonteossa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Ensimmäisellä sivulla lukee: ”Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardilla eurolla.” Sama luku löytyy julkisen talouden suunnitelmasta, johon itsekin viittasitte. Sieltä löytyy suora sitaatti: ”Hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuudesta noin 5 miljardia euroa muodostuu vuoden 2027 tasolla julkisen talouden menoja sopeuttavista toimista ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimenpiteistä.” [Joona Räsänen: Se on brutto! — Keskustan ryhmästä: Se on brutto!] Eli voitte hyvin vahvasti viitata tähän 6,5:een. Ja juuri tähän minä viittasin, että teille ei tunnu olevan selvää, mikä on brutto- ja nettosopeutuksen ero. [Pia Viitanen: Bruttosopeutus!] Mitä näistä lisätalousarvion menopuolen toimista te vastustatte: puolustusta, turvallisuutta, Ukrainaa, huoltovarmuutta, työttömyyden korjaamista, korjausrakentamista, infraa, maasta poistamista, kansalaisuuskoetta. Mikäli te ette pysty kertomaan yhtään panostusta, jota te vastustatte, teillä ei ole yksinkertaisesti logiikkaa tässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaietkaa iäksi!] Arvoisa puhemies! Yritystukiin edustaja Hyrköltä tuli hyvä puheenvuoro. Tämä hallitushan on sopeuttanut yritystuista yli 400 miljoonaa euroa bruttona. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkääpä perässä!] Kyllä, me olemme myös lisänneet niitä, joten netto jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin yritystukikokonaisuus, johon me olemme rahaa laittaneet, on puhtaan siirtymän verohyvitys. En usko, että vihreät sitä vastustavat, [Petri Huru: Totta kai vastustaa!] mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että näitä pitää pystyä edelleen merkittävästi perkaamaan. Kysyttiin lisäksi nuorten työllistämisestä. Tietenkin talouden kasvu on se kaikista tärkein, joka koskettaa kaikkia ihmisryhmiä ja parantaa heidän työllistymistään, mutta tässä lisätalousarviossa on myös näitä muita toimenpiteitä eli nuorten rekrytointituki, nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteja, valtionhallinnon kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi edustaja Kettuselle: Kysyitte, mihin perustuvat nyt nämä merkittävät maahanmuuton lisäykset. Ne liittyvät ukrainalaisiin, [Tuomas Kettusen välihuuto] kuten uskon, että te tiesittekin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli vastustatteko sitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kettunen! — Puhemies koputtaa] ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin ja muualle. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa kyllä laitetaan joitakin miljoonia myös niihin maahanmuuton kiristyksiin, jotka edellyttävät toimenpiteitä, jotka olen nyt jo moneen kertaan maininnut, eli maasta poistamiseen. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, että se saa tästä maasta poistettavia ulkomaalaisia palautettua omiin kotimaihinsa, ja sen lisäksi kansalaisuuskokeen valmisteluun. Mielestäni puheenvuorossanne tunnuttiin myös vastustavan näitä meidän turvetoimenpiteitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mitä jälleen ihmettelen, koska keskusta ei näiden asioiden eteen kyennyt viime kaudella tekemään yhtään mitään. Mielestäni nämä eivät ole aivan mitättömiä: 10 miljoonaa euroa tässä lisätalousarvioehdotuksessa Huoltovarmuuskeskukselle, lisäksi ensi vuodelle uusi tukivalmistelu, jossa ensi vuodelle tulee 8 miljoonaa euroa, josta puolet suoraan turpeelle ja puolet esimerkiksi EHP-laitosten käyttöiän pidentymiseen, [Petri Huru: Tätäkään ei keskusta saanut viime kaudella aikaiseksi!] mikä on edellytys sille, että energiaturvetta kyetään hyödyntämään. Te tunnuitte myös vastustavan sitä, mitä me teemme merimetsojen ja hanhien ja muiden osalta. Muistuttaisin myös, että tämä hallitus tekee nimenomaan [Puhemies koputtaa] metsästyksen riistapolitiikan kannalta erinomaisia toimenpiteitä, joita ei ole tässä maassa muuten aiemmin nähtykään. [Timo Heinonen: Purra löi Kettusen kanveesiin! — Sanna Antikainen: Aivan täysin!]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt vuoden 2026 [Hälinää — Puhemies koputtaa] toisen lisätalousarvioehdotuksen. Taloudessa kuuluu parempaa, ja hallituksen talouspolitiikka on alkanut viimein tuoda tulosta. Ekonomistit eli kansantalouden asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että talouskasvu on viimein käynnistynyt meillä Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa kasvu on edelleen hyvin nihkeää. Saksan nihkeys ei voi olla vaikuttamatta Suomeen, kuten ei Iranin sotakaan, joka valitettavasti otti eilen jälleen uusia kierroksia. Kasvu on siis haurasta, mutta joka tapauksessa sitä kuitenkin laaja-alaisesti kaikilla päätoimialoilla tapahtuu. Talouspolitiikkaa tuleekin tehdä pidemmän aikavälin tarkasteluhorisontilla. Olemme sopeuttaneet taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla, tervehdyttäneet työmarkkinoiden rakenteita, uudistaneet sosiaaliturvaa ja muun muassa nyt viimeisimpänä korjanneet Marinin hallituksen yrittäjien eläkelain. Paljon on silti vielä tehtävää. On myös syytä muistaa, että tekemämme uudistukset vaikuttavat viiveellä ja talouskasvua seuraava työttömyyden lasku tulee samoin viiveellä. Tuleva vuosi on varmasti jo valoisampi myös työmarkkinoilla ja tuo helpotusta työttömien vaikeaan tilanteeseen. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa teemme uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Määräraha riittäisi vähintään 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin ehdotetaan 15 miljoonaa. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin ehdotetaan neljä miljoonaa euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Ison korjausrakentamisen paketin lisäksi teemme julkisia investointeja infraan ja väyliin. Tämä on järkevää ja vastuullista suhdannepolitiikkaa. Toisaalta sopeutamme toissijaisista menoista. Muun muassa järjestöjen tuki vähenee edelleen, samoin kehitysavun määrä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan ja laajennetaan. Kehysriihessä satsasimme edelleen lisää Puolustusvoimiin. Maavoimien uudistaminen vaatii resursseja. Toivon, että kotimainen puolustusteollisuutemme saa myös vauhtia merkittävistä panostuksistamme puolustusvälineiden hankintoihin. Arvoisa puhemies! Meillä on ensi kertaa käsissämme lisätalousarvioehdotus, jossa pääsemme korjaamaan verotuloarviota ylöspäin. Tämä on seurausta alkaneesta talouskasvusta ja hallituksen talouspolitiikasta. Verotuloissa arvonlisäveron kertymää ehdotetaan korotettavaksi 122 miljoonalla perustuen huhtikuussa julkaistuun kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 113 miljoonalla. Lisätalousarvio sisältää kevään kehysriihessä linjattuja työllisyystoimia sekä panostuksia droonien torjuntaan ja puolustukseen laajemmin. Vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 420 miljoonaa euroa, varsinaisten tulojen lisäys on 131 miljoonaa, ja nämä yhdessä lisäävät nettolainanoton tarvetta 289 miljoonaa euroa. Nettolainanoton valtiolla vuonna 2026 arvioidaan olevan noin 11,1 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa säteilee meille, sillä drooneja voi lentää jatkossakin erehdyksessä ilmatilaamme. Siksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille vastaavasti 6,2 miljoonaa droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan resursseja miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon perustetun hankkeen käynnistämiseen. Kansainvälisen tilanteen vuoksi hallitus tekee myös panostuksia huoltovarmuuteen energian osalta. Ehdotamme 10 miljoonan määrärahaa Huoltovarmuuskeskukselle energiaturpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi olemme tuomassa ensi vuoden talousarvioon uutta kahdeksan miljoonan euron kokonaisuutta talvienergiatukeen, josta neljä miljoonaa euroa menee turpeen varmuusvarastointiin ja tuotantovarauksiin ja toiset neljä miljoonaa euroa voimalaitosten käyttöjen jatkamiseen muun muassa CHP-voimaloiden osalta. Näin turve säilyttää asemansa energiapaletissa. [Keskustan ryhmästä: Neljä miljoonaa!] Puolustussatsauksia tehdään siis edelleen lisää. Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Puolustusministeriön toimintaedellytysten parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden resurssitarpeiden kattamiseen ehdotetaan kahden miljoonan euron lisäystä. Lisäys katetaan siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista. Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2020 tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lisää 1 057 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2032. Tilausvaltuuksien lisäyksistä vuosille 26—28 kohdentuvista maksuista 562 miljoonaa katetaan aiemmin myönnetyillä määrärahoilla. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa avustuksena. Ukrainan tukemiseksi tarkoitettuihin aloitteisiin osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavalla määrällä vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 96,8 miljoonaa. Tähän liittyvät maksut ajoittuvat vuoteen 2028. Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaalituen kustannusten kattamiseen. Näin ollen voidaan huomata, että lisätalousarvion lisämenotarpeet kohdistuvat erittäin voimakkaasti turvallisuuteen, Ukrainaan, puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Arvoisa puhemies! Suhdannepoliittisesti hallitus päätti 110 miljoonan euron rakennuspaketista korjausrakentamisen elvyttämiseen. Tänä vuonna siis toivon mukaan taloyhtiöt tekevät päätöksiä energiatehokkuutta parantavista remonteista, sillä niihin on saatavissa valtiolta avustuksia tänä vuonna ja myös ensi vuonna. Rakentaminen on keskeinen osa talouttamme, ja nollakorkoaikana luotiin niin iso rakentamisen kupla asuntomarkkinoille, että korjausrakentamisen tukeminen on oikea tapa tukea rakentamisen elpymistä. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa varaamme korjausrakentamisen pakettiin 25 miljoonaa euroa, ja loppurahoitus varataan syksyn lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Näin saamme rakentamisen käyntiin ja työtä laajasti suomalaisille. Hallitus ehdottaa myös panostuksia lukuisiin uusiin väylähankkeisiin. Lisäksi useiden jo päätettyjen liikennehankkeiden valtuuksiin ehdotetaan korotusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan sisältyy uusi kansalaisuuskoe liittyen kansalaisuutemme saamiseen. Suomen kansalaisuus pitää ansaita osoittamalla, että sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja yhteiskuntamme yhteisiin pelisääntöihin. Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muuttamista valmistelevaan hankkeeseen. Käytännössä rahoitus menee uuden kansalaisuuskokeen tekemiseen ja sen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan lisäystä 1,5 miljoonaa. Maasta poistamiset ovat kasvaneet, hyvä niin, sillä lainsäädäntömme on tältäkin osin merkittävästi kiristynyt. Arvoisa puhemies! Vielä joitakin nostoja esityksestämme. Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonaa ja Syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonaa euroa ruuhkan purkuun. Oikeudenhoidon resursseja ja niiden oikeasuhtaisuutta arvioidaan laajemmin osana valmisteilla olevaa oikeudenhoidon selontekoa. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 4,4 miljoonaa lisäystä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korjaamiseksi. Ja aivan lopuksi: Suomen riistakeskus saa lisää resursseja valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupapäätösten käsittelyyn sekä tietojärjestelmämuutoksiin näiden lajien siirtyessä syksyllä metsästettäviksi riistalajeiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava päätös!]

Arvoisa rouva puhemies! Elämme todellakin poikkeuksellisia aikoja sikäli, että talous todellakin kasvaa, ja se kasvaa tällä hetkellä hyvin laaja-alaisesti. Kyse ei ole enää siitä, että vain esimerkiksi vientisektorilla tai meidän perinteisillä vientialoilla menee hyvin, vaan positiivista näkyy käytännössä kaikkialla. Myös yksityinen kulutus on kiihtymässä. Ensimmäistä kertaa koko hallituskaudella meidän verotuloarviot ovat positiivisia eli niitä tarkastetaan ylöspäin kulutusverojen osalta. Vastaavasti odotetaan, että myös työllisyys lähtee myönteisempään suuntaan kehittymään ja työttömyys sulamaan vähitellen. Keskimäärin noin 6—9 kuukautta siihen talouskasvun käynnistymisen jälkeen menee. Mutta aivan kuten edustaja totesi, taivaalla on myös mustia pilviä, eli erityisesti Lähi-idän ja Iranin tilanne on se, joka tätä niin Suomen osalta kuin monen muunkin Euroopan maan osalta — ja miksei globaalilla tasollakin — voi vaikeuttaa, koska erityisesti energian kasvaneet hinnat, polttoainekustannukset tietenkin vaikuttavat tähän kokonaiskuvaan. [Puhemies koputtaa] Mutta tällä hetkellä näyttää hyvältä, [Puhemies: Kiitos!] ja hallitus on tehnyt juuri oikeanlaisia toimia, jotta meidän tulevaisuuden kasvu mahdollistuu.

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin niin komissio kuin esimerkiksi IMF, luottoluokittajat ja monet kansainväliset arvioitsijat ovat olleet kautta linjan ja koko hallituskauden ajan sitä mieltä, että hallitus tekee juuri oikeanlaisia toimia. Samaan aikaan me pyrimme huolehtimaan siitä, että meidän kasvuedellytykset paranevat, ja me korjaamme kroonisesti epätasapainossa olevaa julkista taloutta. Vaikka ympäröivä maailma ja tilanne on vaikeutunut ja se on hankaloittanut hallituksen toimia, me olemme kuitenkin johdonmukaisesti pysyneet sillä linjalla ja myös tarkastaneet kurssia vielä uudelleen ja tehneet esimerkiksi useita kertoja uusia sopeutustoimia. Tämä on juuri se, mitä komissio tässä tilanteessa on meiltä pyytänyt ja toivonut ja vaatinutkin, koska me olemme liiallisen alijäämän menettelyssä, ja näitä muut kansainväliset arvioitsijat ovat pitäneet juuri oikeina. Tämä on juuri se, mitä tältä maalta vaaditaan. Kun poliitikot kantavat vastuuta [Puhemies koputtaa] ja tekevät päätöksiä tulevaisuuden suhteen, [Puhemies koputtaa] niin tämän maan tulevaisuus tulee olemaan paljon parempi ja valoisampi.

Arvoisa rouva puhemies! Se, että keskusta rakentaa kyselytuntikysymyksensä vuoden 2012 joidenkin puolueen linjojen ympärille [Sari Sarkomaa: Kertoo paljon keskustan uudistuskyvystä!] ja kieltäytyy näkemästä, minkälainen muutos tässä maassa on tapahtunut sen väestöpohjassa, [Antti Kurvinen: Perussuomalaisissa on tapahtunut suuri muutos!] ylipäätänsä koko Suomen rakenteissa, on kyllä hyvin erikoista. Samaan viittaa se, että te mainitsitte näistä pienistä lukioista. Täsmennän katselijoille, että keskusta tarkoittaa tässä siis sitä, että Euroopan ulkopuolelta pitää tuoda suomalaisen veronmaksajan rahalla opiskelijoita pieniin lukioihin, jotta ne voidaan säilyttää. Mitä tulee sitten tähän valtionhallintoon, johon te viittasitte, niin tämä hallitus on tehnyt yli 700 miljoonan säästöpäätökset valtionhallintoon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me todellakin keskitymme siihen, että rakenteita järkeistetään ihan kaikkialla. [Antti Kurvinen: Keskitätte!]

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tämän käsittelystä. Koen jokseenkin irvokkaiksi monet opposition puheenvuorot siitä, että velkasuhde ei vakaudu, velka on edelleen korkealla, alijäämät ovat korkealla, ottaen huomioon, että te olette vastustaneet käytännössä kaikkia, käytännössä joka ikistä sopeutustoimeamme, jonka me olemme tänne saliin tuoneet. Tässä maassa 20 vuotta on käytännössä jätetty monet uudistukset tekemättä, ollaan jätetty tekemättä säästöjä nimenomaan sinne pysyviin käyttötalouden menoihin. Ei ole uudistettu rakenteita. Nyt tämä hallitus tätä tekee. Ensimmäistä kertaa on leikattu pysyviä menoja selvästi. Tämä kokonaisuus ei ihan hetkessä onnistu, varsinkaan kun tuo kansainvälinen ympäristö ylipäätänsä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on niin haastava. Olemme hallituksessa tehneet paitsi hallitusneuvotteluissa merkittäviä säästöjä myös neljä uutta kierrosta. Meillä ei myöskään ole menossa mikään välivuosi, kuten täällä todettiin, vaan säästöt edelleenkin ovat vuositasolla miljardiluokassa. Tänä keväänä olemme 540 miljoonaa päättäneet myös uusia. Mikäli me olisimme jatkaneet edellisen hallituksen linjalla, kaikki nämä luvut olisivat huomattavasti pahempia, eivät parempia. Se, mikä selittää kansainvälisten tekijöiden ohella tätä meidän heikkoa tilannetta, ovat nimenomaan puolustukseen ja turvallisuuteen tehdyt lisäpanostukset, korkojen kehitys ja myös hyvinvointialueiden lisärahoitus. Arvoisa puhemies! Mennään ensin tähän yhteisöveroon, joka täällä kaikkien oppositiopuolueiden osalta sai kritiikkiä. Mitä jos kysytään niiltä yrityksiltä itseltään? Sitäkin on tänä keväänä kysytty, nimittäin pk-yritystutkimuksessa. Käyn erikseen läpi suuret yritykset ja pk-yritykset. Suurten yritysten mukaan yhteisöveron kevennys lisää investointihalukkuutta huomattavasti tai ratkaisevasti 20,9 prosentilla vastaajista ja huomattavasti, ratkaisevasti tai jonkin verran 65,5 prosentilla, suurissa yrityksissä. No, pk-yrityksissä se lisää kasvu- ja investointihalukkuutta merkittävästi 30,2 prosentilla vastaajista. Mielestäni tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen tulos. No, mennään eteenpäin. Saksalaisen tutkimuksen mukaan yhteisöveron keventämisestä jopa puolet siirtyy työntekijöille palkkojen kautta. Tämä koskee erityisesti matalasti koulutettuja, naisia ja nuoria. Saksa muuten aikoo keventää yhteisöveroa myös lisää. Mihinkähän tämä perustuu, arvoisa oppositio? Voisiko se perustua siihen, että Saksankin talous kaipaa todella kasvua? Siellä ilmeisesti sosiaalidemokraatit tulkitsevat näitä asioita kyllä huomattavasti eri tavalla kuin Suomessa. Oletteko huomanneet myös sen, että tällä hetkellä niitä kansainvälisiä investointeja virtaa Suomeen? Se on mielestäni erittäin hieno asia. Se, millä tämänkin saisi varmasti katkeamaan, olisi poukkoileva veropolitiikka, jossa näitä kevennyksiä lähdettäisiin perumaan. Sosiaalidemokraatteja enemmän minua hämmästyttävät kyllä keskustan ryhmäpuheenvuoro täällä ja teidän linjanne näihin asioihin. Se, että te vastustatte työhön ja yrittämiseen kohdistuvia veronkevennyksiä, on minulle jokseenkin erikoista — puolue, joka siis jätti hallitusneuvotteluihin tyhjän paperin ja viime kaudella tuki Suomen pitkään aikaan vasemmistolaisinta hallitusta. Tätä kokonaisuutta on todella vaikea ymmärtää. Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien kanta velkajarruun: En oikein havainnut sieltä suurta ymmärrystä. Siellä väitettiin ryhmäpuheessa, että me dramaattisella tavalla putoamme nettomenopolulta ja me viis veisaamme nettomenopolusta. Mistä te oikein keksitte näitä asioita? Kuten puheenvuorossani kerroin ja siellä selonteossa kerrotaan, jos näyttää siltä, että tästä pudotaan — ei näytä siltä muuten tämänhetkisen kasvun mukaisesti — niin silloin me teemme tarpeellisia lisätoimia. Arvoisa puhemies! Minun on pakko arvioida, että tätäkin keskustelua selittää se, että oppositiopuolueita on alkanut hirvittää tämä sopeuttamistarve. Teitä hirvittää se, koska te olette ajaneet itsenne umpikujaan. Joka ikistä toimea vastustamalla, kokonaisia isoja sektoreita etukäteen säästöjen ulkopuolelle jättämällä te olette ajaneet itsenne umpikujaan, ja te tiedätte sen. Vaalit ja äänien saaminen kyllä houkuttavat, mutta te tiedätte, että jos te pääsette hallitukseen päättämään näistä asioista, niin te olette isoissa ongelmissa. Sen on huomannut vasemmistoliitto, jolla on kuitenkin loogisin suhtautuminen näihin asioihin, sen ovat huomanneet vihreät, jotka menneenä viikonloppuna kipuilivat asian kanssa, ja sen ovat aivan erityisesti huomanneet sosiaalidemokraatit, jossa jopa puoluejohdossa kipuillaan näitä asioita vastaan. Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénille on kyllä pakko antaa kiitokset. Te nimittäin lehden sivuilla ehdotitte soteen varsin merkittäviä säästöjä. [Aki Lindén: Kyllä!] Hän ymmärsi myös, että tätä kokonaisuutta valtion budjetista, joka on lähes kolmannes, ei voi jättää kaikkien toimien ulkopuolelle. Edustaja Lindén antoi jopa vähän epäsuoraa ymmärrystä hallitukselle, mutta valitettavasti puolueen johdolta ei saatu minkäänlaista kommenttia, ei juuta eikä jaata, näihin edustaja Lindénin säästöehdotuksiin liittyen. [Aki Lindén: Tuli ihan myönteistä!] Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tila on ikävä. Se, mitä tarvitaan tulevina vuosina entistä enemmän, on käyttötalouteen kohdistuvia selkeitä menoleikkauksia. Samaan aikaan tarvitaan rakenteiden uudistamista, erilaisia kasvutoimia, jotta pystymme samaan aikaan painamaan kaasua sille talouden kasvulle, ja näitä toimia tullaan tarvitsemaan. Opposition tarinassa toistuu täydellinen sisäinen epäloogisuus sen suhteen, että ensin moititaan velkaa ja alijäämää, sitten luetellaan omia toimia, mutta ehei, ei suinkaan sopeutustoimia vaan hallituksen säästötoimien peruuttamista, siis niiden toimien peruuttamista, jotka sitä velkaa vähentävät. Käytännössä ainoa sopeutuskeino, jonka sieltä poimin, oli yhteisöverotuksen kevennyksen peruuttaminen, koska ideologinen vastustus veronkevennyksiä kohtaan on niin suurta, vaikka ollaan muka kasvusta kiinnostuneita. Veronkiristyksillä valitettavasti sitä kasvua ei tähän maahan saada.

Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään hallituksen toimia Suomen julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Selonteko on laadittu julkisen talouden hoitamista koskevan lain mukaisesti. Suomen julkisen talouden tilanne on kahtiajakoinen: yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä ovat varsin lupaavia, toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee lähes sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Yleisesti taloustilannetta leimaavat epävarmuus ja utuisuus, mutta toiveikkuutta on myös syytä korostaa. Taloutemme kasvaa pitkästä aikaa, ja kyllä, osa siitä on hallituksen talouspolitiikan ansiota. Julkisen talouden heikkoa tilannetta vahvistaakseen tämä hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella yli kymmenellä miljardilla eurolla. Ennustettua heikomman reaalitalouden kehityksen vuoksi hallitusohjelmassa sovittujen sopeutusten lisäksi hallitus on päättänyt uusista sopeutustoimista keväällä 2024, keväällä 2025, syksyllä 2025 sekä viimeisimpänä tämän kevään kehysriihessä. Kehysriihessä hallitus päätti vielä noin 540 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Olemme samalla joutuneet laittamaan miljardeja lisää sotilaalliseen maanpuolustukseen, mikä on aivan välttämätöntä tässä maailmantilanteessa. Huomattavaa on, että menoleikkausten ohella hallitus on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla sekä keventänyt työn ja yrittämisen verotusta. Puolustusmenoja on nostettu puolustusselonteon mukaisesti turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi sekä Natossa yhteisesti hyväksytyn uuden tavoitetason saavuttamiseksi. Suhdannepoliittiseen tilanteeseen on vastattu käynnistämällä väylähankkeita sekä aikaistamalla julkisia investointeja. Kehysriihessä arvioitiin, että velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden aikana edellyttäisi niin merkittäviä, nopeasti toimeenpantavia uusia säästötoimenpiteitä, etteivät ne tässä suhdannetilanteessa ole perusteltuja. Vaalikauden alun nopea inflaatio, korkealla pysynyt korkotaso, rakentamisen toimialan hidas palautuminen asuntorakentamisen kuplan puhkeamisesta sekä merkittävät epävarmuudet kauppapolitiikassa ovat hidastaneet yksityistä kulutusta, investointeja sekä vientikysyntää. Tällä hetkellä sodat Ukrainassa ja Iranissa luovat merkittäviä epävarmuuksia, jotka heikentävät kansainvälistä toimintaympäristöä. Yksityinen kulutus on kuitenkin virkoamassa, investointeja virtaa maahan, teollisuustuotanto on uudessa huipussaan, monella alalla menee koko ajan paremmin, ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan sulaa kesän aikana. Arvoisa puhemies! Suomi asetettiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn 20. tammikuuta kuluvaa vuotta. Samalla Suomelle annettiin suositus tilanteen korjaamiseksi. Suomi on raportoinut komissiolle alijäämän korjaamiseksi toteutetuista toimista 30. huhtikuuta vuotuisen edistymisraportin yhteydessä. Tämän jälkeen Suomen tulee raportoida suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä puolivuosittain, kunnes liiallinen alijäämä on katettu. Komission ensimmäinen arvio tuloksellisiin toimiin ryhtymisestä saadaan kesäkuun alussa. Tuloksellisten toimien arviointi komissiossa perustuu neuvoston suosituksen mukaisen niin sanotun korjaavan nettomenopolun noudattamiseen. Valtioneuvoston arvion mukaan vuoden 2026 osalta riittäviin tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi on ryhdytty ja Suomi noudattaa korjaavaa nettomenopolkua puolustuspoikkeuslauseke huomioiden. Vuoden 2027 osalta on riski, että korjaavaan nettomenopolkuun syntyy pieni poikkeama. Seuraamme tilannetta ja arvioimme tarvetta ryhtyä syksyllä toimiin. On selvää, että puolustusmenojen kasvupaine, huoltosuhteen heikkeneminen ja korkotason normalisointi huomioiden valtiontalouden menojen priorisointia on jatkettava ja talouden rakennemuutosta tulee edelleen tukea. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta huomattavasti, sillä kymmeniin vuosiin tässä maassa ei ole saatu aikaiseksi oikeastaan mitään merkittävää menojen kasvun taittamiseksi. Korkotason normalisoituminen tarkoittaa, että korkomenomme ovat vuosikymmenen lopulla jo kuusi miljardia euroa. Alijäämä valtiontaloudessa on kehyskauden lopulla jo 17 miljardia euroa vuodessa. Nokian vuosien jälkeen eri hallitukset ovat pääasiassa lisänneet pysyviä menoja — lisää tukia, lisää väliaikaisia menoja, lisää oikeuksia. Vastuunkanto on ollut sanalla sanoen 2000-luvulla vähissä. Eräät puolueet ovat puhuneet jakovarasta tilanteessa, joka on kuitenkin ollut koko ajan selvillä. Olen pitänyt systemaattisesti esillä tarvetta jatkaa sopeutusurakkaa myös seuraavalla vaalikaudella. Näiden kolmen vuoden aikana, ja viimeisen viikon aikana erityisesti, on tullut selväksi, että suurin oppositiopuolue SDP ei kykene sopeuttamaan valtiontaloutta kuin korkeintaan korottamalla veroja miljardeilla euroilla vuodessa. Nämä veronkorotukset tappaisivat kaikki mahdollisuudet talouskasvuun Suomessa. Maassamme on tällä hetkellä yksi maailman korkeimpia kokonaisveroasteita. Meillä ei ole olemassa verovajetta, joka pitäisi kattaa korottamalla edelleen verotusta. SDP:n esittämät menoleikkausehdotukset ovat vaatimattomia ja mielikuvituksellisia. Helsingin yliopiston tutkijatkin ovat niitä viime aikoina moittineet kunnianhimottomuudesta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä kyseiseen aatteeseen menoleikkaukset istuvat hyvin huonosti. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni, oli kyse sitten laittomasti maassa olevien siirtolaisten kansaneläkkeistä tai järjestötukien viidakosta. Mikään lasku veronmaksajalle ei ole liikaa, ja kaikki on tietenkin tarpeellista. SDP:n johdossa puhutaan unelmien rahoittamisesta — tässäpä kansalaiselle hyvin kalliiksi käyvä utopia. Arvoisa puhemies! Kuitenkin on niin, että tulevan kauden noin kymmenen miljardin sopeutus on välttämätöntä. Sen vaativat jo EU:n finanssipoliittiset säännöt, ja niihin tässä salissa on sitoutunut jokainen puolue. Sopeutuksen ja talouden korjaamisen todellinen tarve syntyy kuitenkin jostain muualta kuin Euroopan unionista, nimittäin siitä, että emme voi päästää tätä maata syvenevään velkakierteeseen. Teemme ennen muuta korjauksia itsemme vuoksi, meidän suomalaisten tulevaisuuden vuoksi. Sopeutuksen mittaluokka ensi kaudelle lyödään kiinni parlamentaarisesti ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Olemme nyt kokonaan uudessa tilanteessa, kun kaikki puolueet joutuvat aidosti kertomaan kansalaisille, mistä säästetään. EU:n säännöt vaativat, että tuo noin kymmenen miljardin sopeutus on toteutettava suorin leikkauksin tai veronkorotuksin. Rakennetoimia, uudistuksia, puhumattakaan tulevaisuusinvestoinneista tai taikaseinistä, ei siis voi laskea mukaan tuohon kymmenen miljardin sopeutukseen. Toisin sanoen suurin osa opposition toistaiseksi esittämistä toimista karsiutuu pois keinovalikoimasta. Säästöt pitää konkretisoida budjettiin — siis todellisia toimia, todellisia lukuja, todellista punakynää, eikä mitään höpöhöpöjuttuja. Arvoisa puhemies! Kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus laatii vaalikaudelle uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman. Suunnitelma laaditaan kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisesti siten, että suunnitelman luonnos, pitäen sisällään nettomenopolun ja pidennyksen perustana olevat rakenteelliset uudistukset ja investoinnit, sisältyy hallitusohjelmaan. Komission viiteura pyydetään marras—joulukuussa 2026 kansallista tavoitteenasettelua varten. Komission viiteura noudattaa korjaavaa nettomenopolkua liiallisen alijäämän viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2028 saakka. Arvoisa puhemies! Oppositio on nyt kritisoinut hallituksen talouspolitiikkaa jo kolme vuotta. Kuitenkin oma vaihtoehto on oikeastaan käsittämätön: lähinnä veronkorotuksia työhön ja yrittämiseen. Konkreettiset menoleikkauskohteet ovat vaihtoehtobudjeteissa jääneet klassisiin taikaseiniin, kuten harmaaseen talouteen. [Timo Harakka: Yritysvero!] Lisäksi edelleenkin vaikuttaa siltä, että oppositio ei ymmärrä, että kymmenen miljardia ensi kaudella tarkoittaa käytännössä suoraa valtiontalouden sopeuttamista. Siis toiveiden tynnyrit ja kasvukaivot eivät tähän riitä. Konkreettinen sopeuttaminen leikkauksin budjetin momentteihin ei ole helppoa. Me olemme sitä urakkaa tehneet tällä hallituskaudella useamman ylimääräisen kerran, samalla kun oppositio SDP:n johdolla on vastustanut jokaista toimea, ja tämä on tosiasia. Joka tapauksessa tämän hallituksen rakenneuudistukset työmarkkinoilla, kasvutoimet ja puoliväliriihen ylimääräiset kasvupanostukset kantavat hedelmää. On selvää, että osa näistä hedelmistä näkyy kasvuna vasta vuoden kahden kuluessa, mutta me tavoittelemme kasvua yksityiselle sektorille, ja sinne se syntyy, kunhan edellytykset ovat sopivat. Julkista puolta meidän pitää viilata. Tämän hallituksen talouspolitiikan linjan ohjenuorana on ollut keventää työn verokiilaa, keventää siis työn ja yrittämisen verotusta. Se on verraten parempi talousoppi kuin vasemmiston veromoukari ja yhä kasvava valtioriippuvuus.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti Euroviisut tai jääkiekon maailmanmestaruus ovat todella vähän täällä ministereiden käsissä, mutta toivotaan näin. Ja samaan aikaan haluan onnitella kiekkoäitiä poikanne saavutuksesta eli Tapparan suomenmestaruudesta. Mutta aivan kuten tässä totesin, hyvältä näyttää eri suunnista, ja totta kai se helpottaa meidän kaikkien työskentelyä täällä. Erityisesti kun viime aikoina on näistä suurista sopeutustoimista paljon puhuttu, on hyvä huomioida, että samaan aikaan, kun on tehty hyvää politiikkaa kasvun suuntaan, niin sitä kohti mennään, ja meillä on lukuisia syitä olla hyvin optimistisia ja valoisia suomalaisen tulevaisuuden suhteen. Samaan aikaan haluan korostaa sitä, että nämä itse prosentit korkeintaan lämmittävät siellä ministeriön Excelissä, mutta se, mitä tällä tavoitellaan, on tietenkin kasvava hyvinvointi, se, että kansalainen havaitsee omassa arjessaan, että esimerkiksi ostovoima on parantunut, se, että talouskasvu tuottaa hyvinvointia tähän maahan. Sitähän tällä tavoitellaan. Suomella on valtavasti vahvuuksia eri elinkeinoelämän sektoreilla, osaamisessa ja niin edelleen, [Puhemies koputtaa] joita me haluamme vahvistaa.

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä kuvasi, nyt tulee kyllä eri suunnista erittäin myönteisiä uutisia. Tässä paikassa ja tällä hallituskaudella esimerkiksi niitä Eurostatin kasvutilastoja olen tottunut katsomaan sieltä toisesta päästä. Suomi on ollut pitkään pahnanpohjimmainen tai ainakin siellä lopussa, mutta nyt todellakin Suomi oli ykkösenä näissä ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ykkösenä! — Juho Eerola: Ihan kärjessä!] Toisaalta samaan aikaan maahan virtaa investointeja. Teollisuustuotanto on uudessa huipussaan sitten finanssikriisin, mikä on käytännössä käsittämätön suoritus. Toisaalta myös kotitalouksien ja kuluttajien luottamus näkyy selvästi vahvistuvan. Tätä voidaan arvioida maksukorttidatan perusteella erilaisilta palvelualoilta, vähittäiskaupasta. Samaan aikaan se on jopa havaittu ministeriössä, koska arvonlisäverokertymä kasvaa nyt ja joudumme jopa tarkistamaan sitä hieman ylöspäin, mikä on täysin poikkeuksellista tällä kaudella, kuten tiedetään. Mutta tässä on juuri tämä, että tässä tilanteessa me olemme joutuneet tekemään voimakkaita sopeutustoimia, ja niitä ei saa pelätä jatkossakaan, [Puhemies koputtaa] mutta me olemme tehneet johdonmukaisia, jatkuvia kasvutoimia, [Puhemies koputtaa] niin että toivottavasti se kantaa nyt hedelmää, vaikka erilaisia haasteita maailmalla edelleenkin kovasti on.

Ensin edustaja Tuppuraiselle: Siis väitittekö te tuossa juuri äsken, että Ecofin-neuvosto eli talous- ja rahoitusasioiden, valtiovarainministerien neuvosto hyväksyy Espanjan väärinkäytökset elpymisrahojen suhteen? Niinkö te väititte? Teidän kannattaa perehtyä siihen, mitä näissä neuvostossa hyväksyttävissä asiakirjoissa sanotaan. Niissä maa kertoo, mihin aikoo käyttää rahaa, minkälaisia uudistuksia aikoo tehdä. Niissä Espanja ei kerro, että mepä aiomme käyttää näitä rahoja eläkkeiden maksuun, kuten sitten tapahtui. Ymmärrän, että tämä Espanja-tilanne teitä kovasti häiritsee, mutta jotakin tolkkua sentään näihin väitteisiin. Arvoisa puhemies! Täällä viikon sisään jo useampaan kertaan olen joutunut kertomaan, mitä tarkoittaa se nettosopeutus, johon edustaja Koskela jälleen viittasi. Eli se tarkoittaa sitä, kun me teemme säästöjä esimerkiksi pysyviin käyttötalousmenoihin, se on se meidän sopeutusten määrä siellä leikkauspuolella. Vastaavasti veronkiristysten puolella on sitten verotoimia. Mutta samaan aikaan, kun me lisäämme vaikka rahoitusta sinne puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, hyvinvointialueille, valtionlainan korkomenoihin, niin sehän tuo sitten sieltä toisesta suunnasta, joten se nettosopeutus, joka lasketaan näiden erotuksena, luonnollisesti vähenee. Tässä ei ole kyse mistään sen ihmeellisemmästä asiasta. Mikäli te vastustatte joitain näitä meidän menolisäyksiä näihin mainitsemiini asioihin, niin kertokaa toki. Edustaja Lohi, siis kuka sen huonon YEL-uudistuksen tänne toi? Eikö se ollut teidän hallituksenne? Oli. [Markus Lohen välihuuto] Menikö oikein ja hyvin? Ei mennyt. Oletteko tekin tällä kaudella vaatinut, että tätä teidän tekemäänne YEL-uudistusta korjataan? [Markus Lohi: Ei sitä, vaan YEL-lakia!] Olette. Toiko tämä hallitus sen korjauksen tänne? Toi. Oletteko te tyytyväinen? Ilmeisesti ette, mutta siinä teille totuutta. Edustaja Malm kysyi, jatkuvatko nämä sopeutustoimet. Kyllä, teidänkin puolueenne on sitoutunut siihen, että noin kymmenen miljardia euroa ensi kaudella tarvitaan sopeutusta. En myöskään ymmärtänyt, miten meidän riihipaketti saattoi olla samaan aikaan sekä näpertelyä että myös vaalibudjetti. [Antti Lindtman: Nimenomaan siksi!] — Kiitos, puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Onko hallitus valmis muuttamaan linjaa? Ei ole. Tätä tarvitaan enemmän. Tätä samaa mieltä ovat IMF, luottoluokittajat, komissio, käytännössä kaikki talouden asiantuntijat. Tätä linjaa ei tarvita vähemmän, eikä tarvita muutosta, vaan tätä tarvitaan enemmän ja lisää. Kyllä, alijäämä ja velka ovat rumissa luvuissa. Tosiasia vain on se, että opposition opein ne olisivat vielä huomattavasti rumempia, ja epäilenpä, että edes yksityisen sektorin kasvua ei nähtäisi. Tämä hallitus on tehnyt 10 miljardin kokonaisuuden. Me olemme lisänneet menoja, jos kasvutoimet ja veronkevennykset jätetään huomiotta, vain puolustukseen, turvallisuuteen, Ukrainaan, korkomenoihin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Me olemme tehneet elvyttävää politiikkaa hankalassa suhdanteessa, olemme edistäneet paljon julkisia investointeja, olemme tehneet useita täsmätoimia sekä laaja-alaisia kasvu-uudistuksia. Mitä tulee veroasteeseen: Palkkatulon veroaste laskee kaikilla tulotasoilla tällä hallituskaudella, siis kaikilla tulotasoilla. [Sosialidemokraattien ryhmästä: Toisilla vähän enemmän!] Tästä vuodesta ensi vuoteen se laskee vielä lisää, ja erityisesti siellä 25 000—55 000 euroa tienaavilla. Kuten pääministeri totesi, talous kasvaa. Ekonomistien mukaan käänne alkoi viime syksynä. Teollisuustuotanto on tässä maassa jopa elpynyt vuoden 2008 jälkeiseen huippuunsa. Korttidata kertoo kulutuksen kasvusta. Siitä kertoo myös valtiovarainministeriön arvonlisäverokertymän tuotto, joka on myös kasvussa. Tämä on varmasti hirveää sosiaalidemokraateille, ymmärrän sen, mutta koettakaa kestää. Sen sijaan sosiaalidemokraatit pelottelevat ja puhuvat hirveyttä ja kauheutta kaikille. Minun on pakko korjata jälleen sitä, mitä te väitätte pienituloisuudesta. Suhteellisen pienituloisuuden kehitys on pysynyt lähestulkoon samalla tasolla vuosina 2010—2024 Eurostatin ja OECD:n käyttämillä pienituloisuusrajoilla. [Juho Eerola: Siinäs kuulitte!] Sen sijaan 2020-luvulla tapahtunut pienituloisuuden kasvu on käytännössä pelkkää maahanmuuton seurausta ja juuri niillä teidän hallituksenne tekemillä päätöksillä. Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppurainen tässä avauspuheenvuorossaan sanoi edustavansa koko oppositiota. Hän siteerasi taas Raamattua. Haluaisin kysyä keskustalta, että oletteko todella näiden kaikkien yrittämiseen kohdistuvien veronkiristysten takana, joita edustaja Tuppurainen esitti koko opposition äänenä. Samassa puheenvuorossa yhdessä virkkeessä todettiin, että inflaatio on rauhoittunut. Melkein seuraavassa todettiin, että elinkustannukset ovat nousseet. Tällaisia vastaavia täydellisiä epäloogisuuksia oli tämä koko puheenvuoro täynnä, mutta mitä voi odottaa Espanjan korruptiohallitusta fanittavalta porukalta. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Keskustan koko linjan absurdia sisältöä alleviivasi se, että edustaja Viljanen arvosteli ryhmäpuheessa hallituksen merkittävän YEL-korjauksen tulevan liian myöhään. Siis minkä korjauksen? No sen, jolla korjataan keskustan tekemää katastrofia. [Välihuutoja] Edellinen hallitus teki YEL-uudistuksen joka oli fiasko. Me korjaamme sitä, ja keskusta sanoo, että liian myöhään. Eivät sanat riitä kuvaamaan tätä teidän pelleilyänne. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Keräsin kysymyksiä pitkän listan ja yritän mahdollisimman moniin niistä vastata. Edustaja Lyly, te laskitte ääneen velan määrää ja velkatasoja, mutta te jätitte juuri kertomatta, mihin sitä velkaa on tällä hallituskaudella jouduttu nostamaan. Ne eri menokohteet lähtien sieltä puolustuksesta, turvallisuudesta, korkomenoista, sotesta on täällä jo moneen kertaan hallituksen ja itseni toimesta lueteltu. [Lauri Lylyn välihuuto] Edelleen täällä haluttiin hämmentää näillä eri käsitteillä: nettosopeutus, bruttosopeutus ja niin edelleen. Tehdään vielä selväksi: Nettosopeutus siis tarkoittaa sitä, että meillä on bruttosopeutustoimet, jotka sisältävät suoria menosäästöjä ja veronkiristyksiä, ja näistä vähennetään ne toimet, jotka taas vaikuttavat julkiseen talouteen toisin, eli veronkevennykset, kasvutoimet, lisäykset näihin mainitsemiini kohteisiin ja niin edelleen. Siitä saadaan nettosopeutus. Me olemme tehneet kasvutoimia, me olemme tehneet myös veronkevennyksiä, kaikkein suurimmat sinne työhön ja erityisesti pieni- ja keskituloisille. Tämä on näistä ylivoimaisesti fiskaalisesti kaikkein kallein veronkevennys. En oikein saa logiikasta kiinni, eli siis näitäkö olisi nyt pitänyt jättää tekemättä? Ymmärrän, että velkaluvut ovat suuret, ja niistä saa esittää tämän huomion, mutta mikä näistä sitten olisi pitänyt jättää tekemättä? [Aki Lindén: Luettelin äsken kolme!] No, edustaja Yrttiaho ymmärsi, että puolustus- ja turvallisuusliitännäiset menot ovat se kaikkein suurin, mikä selittää näitä meidän heikkoja lukuja. Sinänsä siis puheenvuorossa faktuaalisesti oltiin oikein oikeilla vesillä, mutta vaikka se tosiasioiden pohjalta piti paikkansa, niin ei sitten ehkä muuten, enkä usko, että sitä myöskään laajemmin vasemmistossa, puhumattakaan muualla täällä salissa, jaetaan. Valitettavasti se maailma, jossa me voisimme rakentaa vain rauhaa, ei aseita, ja sateenkaaria ja kumbayaa, ei ole tämä maailma, jossa me elämme. Sen takia kaikkein tärkeintä on se, että Suomi huolehtii siitä, että meidän kansallinen turvallisuus kaikissa oloissa säilyy. Hallitus on tehnyt panostuksia puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainan tukemiseen merkittävästi, mutta se on kaikki tarpeen. Edustaja Honkonen puhui asuntorakentamisesta ja myös kiitteli korjausrakentamisen pakettia hyvässä puheenvuorossaan. Mitä tulee finanssisektorin tilanteeseen, niin hallitus kehysriihessä kirjasi nimenomaan, että me selvitämme näitä rahoituksen saatavuuteen liittyviä haasteita. Pääasiassahan kyse on siitä, että haluamme selvittää, onko pankkisääntelyn keventämisessä jotakin sellaista, mitä kansallisesti voitaisiin tehdä. Suurin osahan tästä on EU-tason lainsäädäntöä, ja sillä on hyvä tarkoitus, mutta mikäli se vaikuttaa Suomen tapauksessa myös negatiivisesti, niin haluamme sitä selvittää. Käytännössä kyse on järjestelmäriskipuskurista. Edustaja Lohikoski, arvostelitte meidän t&k:hon tekemiämme pieniä säästöjä. Tosiasiassahan edelleen pidämme kiinni tästä parlamentaarisesta sovusta, mutta koska se on sidottu bkt:hen, niin päivitämme sitä valtiovarainministeriön uuden ennusteen, talousarvioesityksen mukaisen ennusteen, pohjalle. Tämä on mahdollistanut sen, että rahoitusta voidaan 20 miljoonaa vähentää ja lisäksi EU-rahoituksesta 20 miljoonaa luetaan osaksi valtion t&k-panostuksia, mutta edelleen pidetään kiinni tästä sovitusta tavoitteesta. Tämä on tietenkin tarpeellista, jotta tulevaisuudessa sitten olisi sitä kasvua meillä. Mutta samaan aikaan on todella tärkeää, että t&k-rahoituksen lisäyksien vaikuttavuutta seurataan erittäin tarkkaan. Arvoisa puhemies! Investointien osalta, infrahankkeiden osalta, tuli sekä maantieteellisiä kehuja että haukkuja vähän jälleen sen mukaan, sattuiko niitä tällä viimeisellä kierroksella tulemaan omalle alueelle. Infrahankkeet aina koskettavat myös muita hallituksia, koska hankkeet ovat monesti pitkiä. Tälläkin hetkellä erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden osalta esimerkiksi nämä pohjoisen raidetarpeet ulottuvat pitkälle. Itä-Suomesta: se oli erittäin isossa roolissa tässä riihessä. Edustaja Eskelinen totesi, että se oli hyvä mutta silti huono. Edustaja Nikkanen, teille haluan sanoa, että palkkatulon veroaste laskee tällä hallituskaudella aivan kaikilla tulotasoilla, kun huomioidaan yleinen ansiotason nousu ja palkansaajamaksujen muutokset. Ja kun katsotaan tämän vuoden ja ensi vuoden välistä eroa, niin se veroaste laskee eniten juuri keskituloisilla, 20 000—55 000 tienaavilla. Edustaja Hoskosen kanssa olen tismalleen samaa mieltä luvittamisesta, siitä, miten se on kriittistä. Aivan loppuun vielä — olen ylittänyt aikani: Edustaja Kaarisalo, sanoitteko te jotain siihen suuntaan, että veroratkaisuilla me olemme siis tuhonneet kasvua? Siis mistä te puhutte? [Riitta Kaarisalon välihuuto] Kuvasin näitä työveron kevennyksiä: 1,8 miljardia pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen, lapsiperheisiin, ylimpien marginaalien alentamiseen Mikäli te tarkoitatte yhteisöveron kevennystä, se tulee voimaan ensi vuonna. Sillä emme toivottavasti ole ainakaan vielä tuhonneet mitään. Päinvastoin sillä tavoitellaan tietenkin kasvua ja investointeja. Edustaja Lindén, en usko, että yrittämiseen ja työhön kohdistuvien verojen kiristäminen ainakaan sitä kasvua tuottaa. Ymmärrän, että suurituloisten veroalea sosiaalidemokraatit vastustavat ideologisesti, mutta se on näistä työn verotuksen keventämisistä itse asiassa juuri se paras, siis myös asiantuntijoiden mukaan, koska se oikeasti vaikuttaa fiskaalisesti positiivisesti. [Aki Lindén: En tee yhtään enempää töitä, vaikka sain mittavan veroalennuksen!]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia eduskunnalle keskustelusta. Jos aloitan sillä, että sitä aina kuvittelee, kun tänne näitä uusia lukuja tuo, että kun kaikille alkaa olla selvää, että tässä on muutama vuosikymmen julkinen velka kehittynyt väärään suuntaan, talouskasvua ei juuri ole ollut, alijäämäkehitys on se, mikä on, ja samaan aikaan on lisätty puolustukseen, turvallisuuteen, soteen ja erityisesti korkomenoihin merkittävästi menoja, niin se jonkin verran saisi ehkä oppositiotakin jos ei hiljenemään, niin ainakin hieman nöyrtymään. Mutta tästä ei ole kyllä tänään ollut minkäänlaista näkemystä. [Veronika Honkasalo: Sehän kuulostaa demokratialta!] Aloitetaan sosiaalidemokraateista. Edustaja Tuppurainen kertoi, että me otamme enemmän velkaa. Kyllä, se näkyy sieltä luvuista. Mutta jos nyt mennään taas sinne rautalankatasolle: Kun me teemme sopeutustoimia, niin se tarkoittaa sitä, että me vähennämme käyttötalouden menoja. Me olemme vähentäneet, merkittävästi leikanneet, käyttötalouden pysyviä menoja. Me olemme siis tehneet suoria leikkaustoimia. [Veronika Honkasalo: Tämä ymmärretään kyllä!] Se on eri asia sitten taas, mitä te teitte. Te lisäsitte kriisiin kohdistuvia lisätarpeita, kuten syytä olikin, mutta sen lisäksi te lisäsitte kaikkia muita menoja, käyttötalouden menoja. Te lisäsitte eri kohteisiin rahoitusta, jolla, näin ymmärsin, teidän hallituksenne pysyi pystyssä, kun kaikki saivat jotakin. Tämä on tosiasia. Te ette kyenneet tekemään minkäänlaisia säästöjä, ette siinä vaiheessa, kun talous nousi, ettekä missään muussakaan vaiheessa. Sen lisäksi te teitte muun muassa soteuudistuksen, joka on tämän hallituksen käsissä tällä hetkellä. Vaikka te syytätte meitä erilaisista säästöistä sinnekin, me olemme tähän teidän tekemäänne soteuudistukseen lisänneet rahoitusta yli neljä miljardia tällä kaudella, siis enemmän kuin arvelimme. Minä ymmärrän, että silloin kun ei ole linjaa eikä vaihtoehtoa hallituksen politiikalle eikä oikein uskallusta vielä miettiä sitä seuraavaakaan, niin näin käy, kuten edustaja Heinonen täällä totesi, että saman päivän aikana on montaa eri linjaa. No, miksi sitten ne luvut näyttävät hallituksen papereissa tuolta kuin ne näyttävät? Nämä menot puolustukseen, turvallisuuteen ja Ukrainaan ovat ylivoimaisesti se suurin kohde, johon me olemme joutuneet lisäämään. Sen lisäksi ovat ne valtionlainan korkomenot, jotka ovat huomattavasti kasvaneet edellisestä hallituskaudesta ja siitäkin, kun me aloitimme. Itse asiassa koko alijäämästä kehyskauden lopussa 2030 kaksi kolmasosaa selittyy pelkästään puolustusmenoilla ja valtionlainan korkomenoilla. Toivottavasti te ymmärrätte tämän. Arvoisa puhemies! Kuulin, kun vasemmistoliiton puheenvuorossa sanottiin, että viime hallituskauden lopussa julkinen talous oli käytännössä tasapainossa. Haluaisin tähän jonkinlaista lisäselvitystä. Edustaja Koskela aloitti kysymisen näistä sopeutustoimien kokonaisuuksista, ja tätä jatkoi useampi edustaja, viimeisenä edustaja Harakka. Toimenpidekokonaisuutemme, joka on siis yli 10 miljardia: Ensi vuoden tasolla on 5 miljardia euroa julkisen talouden menoja sopeuttavia toimia eli leikkauksia, 1,5 miljardia on verotoimenpiteitä, eli tämä on yhteensä 6,5 miljardia euroa. Sen lisäksi olemme tehneet 0,5 miljardilla eurolla sellaisia velkaa alentavia toimia, joilla ei ole vaikutusta julkisen talouden rahoitusasemaan. Näiden lisäksi on hyvinvointialueiden omat toimet, 0,9 miljardia euroa, jotka edellyttävät hyvinvointialueiden omia päätöksiä. Tämän lisäksi on rakennepoliittisia uudistuksia, jotka pidemmällä aikavälillä valtiovarainministeriön arvion mukaan vahvistavat julkista taloutta jo 2,5 miljardilla eurolla ja lisäävät työllisten määrää pitkälti yli 100 000:lla — eli enemmän kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin — ja uusia menoja on todellakin niihin, mistä äsken kerroin. Näiden lisäksi tämä hallitus on tehnyt merkittävästi kasvutoimia. Me olemme kyenneet tekemään veronkevennyksiä, vahvistamaan yrittäjyyden edellytyksiä. Me olemme tehneet vaikeassa suhdannetilanteessa myös voimakkaasti elvyttävää talouspolitiikkaa. Vielä tässä viimeisessä riihessä julkisia investointeja aikaistettiin, laitettiin infrahankkeita eteenpäin, juuri kuten kuuluukin. Arvoisa puhemies! Mennään vielä tähän velkajarruasiaan, josta täällä selvästi on edelleen huomattavan paljon epäselvyyttä. Puheenjohtaja Koskela, te olette sitoutuneet EU-sääntöihin siitä huolimatta, että te ette ole sitoutuneet niin sanottuun kansalliseen velkajarruun. Se tällä hetkellä tarkoittaa ensi kaudelle jo yli kymmenen miljardin sopeutustoimia. Tämä tulee EU-säännöistä, ei kansallisesta velkajarrusta, jonka vaikutus alkaa vasta myöhemmin. Mutta samaa esitettiin keskustasta edustaja Lintilän toimesta ja SDP:stä sekä edustaja Räsäsen toimesta että edustaja Harakan, joka teki tämän vain vielä hieman röyhkeämmin ja suuremmalla arroganssilla. [Vasemmalta: Aika ylimielistä! — Timo Harakka pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä hallitus noudattaa EU-sääntöjä. Me olemme meidän korjaavalla nettomenouralla. Mikäli tapahtuisi niin — me olemme koko ajan hyvin, hyvin lähellä tätä — että komissio vaatii meiltä lisää toimia tässä alijäämämenettelyssä, tämä hallitus tekee niitä. Mutta haluan nyt vielä korostaa: Tämä hallitus noudattaa näitä EU-sääntöjä. Me nimenomaan noudatamme sitä, mihin tässä salissa parlamentaarisesti kaikki ovat sopeutuneet. Kansallinen velkajarru tulee vaikuttamaan vasta myöhempinä vuosina. Arvoisa puhemies! Vielä ihan loppuun: minä ymmärrän kyllä, että koska oppositiolla ei ole vaihtoehtoja, ei hallituksen tekemille toimille eikä seuraavan kauden valtavalle sopeutustarpeelle, niin teidän on pakko silloin hyökätä myös väärin perustein. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä vasemmalta]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt viimeisen varsinaisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2027—2030. Talouden tilanne on kahtiajakoinen: Yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä olivat poikkeuksellisen lupaavia. Toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontalouden alijäämä on ennusteen mukaan vuosikymmenen lopulla yli 17 miljardia. Virallisen luottoluokituksemme näkymä vaihtui negatiiviseksi hiljattain. Se ennakoi luokituksen laskua lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä ja tarkoittavat sitä, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet. Ensi kauden yli kymmenen miljardin säästöurakka on valtaisa ja tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle. Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta vuoden 2027 tasossa suoraan noin 6,5 miljardilla eurolla. Samaan aikaan meidän on ollut pakko lisätä puolustusmenojen momenteille rahaa — edelleen lisää tässä riihessä. Soteen olemme laittaneet lisää rahaa yli neljä miljardia euroa. Korkomenot ovat nousseet rajusti, koska yleinen korkotaso on normalisoitunut ja kymmenien vuosien velkaantuminen alkaa näkyä. Yli kuusi miljardia pelkkiin valtionlainan korkomenoihin vuosikymmenen lopussa on posketon määrä — toivottavasti sen huomioivat kaikki nekin, jotka kertoivat, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, ja ne, jotka luottivat nollakorkojen ihmeelliseen vetovoimaan. Lisäksi olemme kyenneet alentamaan verotusta ja tekemään kunnianhimoisia kasvutoimia ja uudistuksia. Jatkoimme säästötalkoita ja vastuullista talouspolitiikkaa kehysriihessä. Päätimme noin 540 miljoonaan vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Nämä korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Merkittävimmät säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Menojen tasoja alennetaan, ja lisäksi vuodesta 2027 lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 nousee 166,5 miljoonaan euroon. Koko kaudella olemme tehneet valtionhallinnon säästöpäätöksiä jo 700 miljoonalla, mutta on selvää, että näitäkin tullaan ensi kaudella jatkamaan. Kyllä, kun viilaamme valtiota pienemmäksi, sillä on myös jonkinlainen negatiivinen vaikutuksensa kasvuun, nimittäin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta maan, jonka julkiset menot ovat yli 58 prosenttia bkt:stä, sietääkin kyllä viilata valtiota pienemmäksi. Olemme toki havainneet, että vasemmalla näin ei ajatella. Tämä hallitus tavoittelee kuitenkin kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Suhdanne on ollut poikkeuksellisen heikko tälle hallitukselle. Tullisodat, jatkuva Ukrainan sota, Persianlahti, vaikeuksissa oleva Eurooppa — epävarmuutta riittää. Olemme tehneet hankalissa oloissa kuitenkin myös kasvupolitiikkaa ja tarpeellisia uudistuksia koko kautemme ajan. Vielä viimeisestä kehysriihestä saimme liikkeelle hyviä päätöksiä, joilla pyrimme notkistamaan jähmeää tilannetta: Aloitamme isoja väylähankkeita. Satojen miljoonien tiehankkeiden lista on taas kehysriihen päätösten myötä pidempi. Panostamme erityisesti Itä-Suomeen. Hallitus päätti myös isosta korjausrakentamisen paketista. Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditetaan yli 100 miljoonalla eurolla tavoitellen yli miljardin sykäystä rakentamiseen. Kotitalousvähennyksen määrää korotetaan väliaikaisesti. Rakentamisen paketissa teemme asiat fiksusti. Tuemme juuri korjausrakentamista, emme uusien, tyhjäksi jäävien asuntojen rakentamista. Ydinvoimassa etenemme samoin. Hallituksen tahtotilana on edistää pienten modulaaristen ydinreaktoreiden nopeaa käyttöönottoa esimerkiksi puhtaan kaukolämmön tuotannossa. Samoin nuorten asunnonhankintaa helpotetaan asp-lainojen ehtoja keventämällä. Otamme viimein käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin. Maanpuolustukseen laitetaan lisää melkein kaksi miljardia ja droonitorjuntaan poliisille ja Rajavartiolaitokselle yhteensä 50 miljoonaa. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Päätimme myös korjata viime kaudella katastrofaaliseksi säädetyn yrittäjien eläkelain. Uudistuksemme vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja antaa yrittäjille tilaa kasvattaa liiketoimintaansa. Yritystoiminnasta tulee houkuttelevampaa, ja valinnanvapaus kasvaa. Yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Uudistuksemme korjaa merkittävän epäkohdan: se laskee YEL-maksuja valtaosalla yrittäjistä, erityisesti alimpien tulojen kohdalla. Kun eläkeyhtiöiden laskurit eivät enää pakota pienituloisia yrittäjiä ylisuuriin maksuihin, käteenjäävä tulo kasvaa. Uudistus ei ole täydellinen, mutta se on tässä tilanteessa paras mahdollinen ja ennen kaikkea parannus vanhaan. Muitakin yrittämisen hyviä päätöksiä saimme tehtyä: Päätimme nostaa yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 5,5 prosenttiin pienempiä yrityksiä tukemaan. Lisäksi teimme startup-kentän pitkään toivoman muutoksen työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohtaan. Saimme aikaan myös merkittäviä muita päätöksiä, liittyen esimerkiksi työllisyystoimiin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, liikenteen tukemiseen ja energiahuoltovarmuuden turvaamiseen uudella turvetuotannon kokonaisuudella. Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa siis järkevän talouspolitiikan tiellä. Sopeutamme valtion käyttötaloutta ja toisaalta vauhditamme julkisia investointeja matalasuhdanteessa ja jatkamme kasvutoimia. Vuosi sitten päätimme mittavista veronkevennyksistä työhön ja yrittämiseen. Karsimme edelleen toissijaisia menoja muun muassa järjestöavustuksista ja kehitysavusta. Vasemmisto-oppositio ei sen sijaan ole tuonut yhtä ainoaa uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. [Timo Harakka: No joo!] SDP ei ole varma edes itsensä kanssa siitä, pitäisikö vaatia lisää leikkauksia vai vastustaa niitä. Sillä ei ole vaihtoehtoa tämän hallituskauden toimille eikä linjaa seuraavalle. Jopa iltapäivälehdessä kerrottiin, että SDP:n talouspolitiikan linjasta ei ota selvää erkkikään, ja se on jo aika paljon se. [Timo Harakka: Jopa iltapäivälehdessä!] Minä ymmärrän, arvoisa puhemies, tätä opposition eksistentiaalista kriisiä. Nimittäin sitoutuminen näihin parlamentaarisiin velkasääntöihin tarkoittaa yli kymmenen miljardin sopeutusta ensi vaalikaudella. Jos on nyt kolme vuotta vastustanut jokaista hallituksen säästöä ja huutanut kurkku suorana kylmää ja kovaa saksipolitiikkaa, saattaa vähän kylmältä tuntua lähteä tekemään vielä suurempaa ”reilua vaihtoehtoa” ilman yhtään vaihtoehtoa. Siksi oppositio hyökkää niin kovaa. Sillä peitetään täydellinen neuvottomuus. Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovoivilta ja tuottavilta yrityksiltä ja kansalaisilta, kuten vasemmiston ajatuspaja ehdotti, kun ei sitä EU:ltakaan saada — toisin kuin SDP:n mallivaltiokseen ottamassa sosialistien johtamassa Espanjassa. En usko, että vasemmisto-opposition puolueet kykenevät sopeuttamaan kymmenen miljardin edestä. [Hälinää] Se on käsitteellinen mahdottomuus, jos kerran punainen lanka on ollut aina menojen ja verojen lisääminen, ei vastuullinen talouspolitiikka, jossa mietitään tulevia sukupolvia. Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vaarallista, ja luottoluokituksen tippuminen kertoo siitä, että valtion velkaantumisesta pitää olla aidosti huolissaan. Minulla ja koko maalla olisi helpompaa, jos huoli olisi ymmärretty ajoissa. Niin ei tapahtunut. [Timo Harakka: Teillä on valta!] Nyt me sitten säästämme ja rakennamme kasvua tilanteessa, jossa mitään puskureita ei ole. Eikä kyse ole lopulta edes EU:n alijäämämenettelystä. Kyse on Suomen tulevaisuudesta, luottamuksesta järjestelmään, siitä, että valtio saa lainaa markkinoilta ja kohtuullisella korolla. Suomen valtionvelan korkoero on jo lähtenyt eriytymään Saksan koroista, ja se kertoo siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se pitää paikkansa!] Oppositio peräänkuuluttaa hallituspolitiikalle suunnanmuutosta. Kuitenkin kaikki kovan tason kansainväliset talousinstituutiot, kuten IMF, pitävät talouspolitiikkamme linjaa lähtökohtaisesti oikeana. Tätä kaikkea ei tarvita siis suinkaan vähemmän, vaan tätä kaikkea tarvitaan enemmän. Sieltä se sitten kovalla työllä aukeaa, parempi tulevaisuus — ei valittamalla, ei huutamalla, vaan kovalla työllä ja rohkealla vastuunkannolla. Suomen ei pidä joutua ulkopuolisten talutusnuoraan, ei ulkopolitiikassa, ei talouspolitiikassa. Suvereniteettimme turvaamiseen tarvitaan vakavasti otettava talouslinja, ei seireenien laulua. — Kiitos. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Kiitoksia lähtökohtaisesti positiivisesta vastaanotosta tälle hyvälle hallituksen esitykselle. Merituulivoiman toteutuminen tosiaan on aika monien, epävarmojenkin tekijöiden ja haasteiden takana, mutta ehdottomasti ilmiöön ja tähän sektoriin kannattaa suhtautua käytännönläheisesti. Se olisi erittäin hyvä lisä tähän suomalaiseen palettiin. Tässä esityksessä tosiaan paitsi korjataan tätä oikeustilaa, joka on ollut jonkin verran epäselvä, myös kevennetään merituulivoiman verotusta suhteessa maatuulivoimaan ja selkeytetään ylipäätänsä tätä verotusjärjestelmää. Ja tietenkin valtiovarainministerinä pitää arvostaa pelkästään sitä, että valtion verotulopohja tässä vahvistuu ja tämä jako-osuus 80—20 on perusteltu. Todellakin vielä se, että vaikka rannikkokunnat ja tämä merituulivoima toteutuvat vain tietyssä osassa Suomea, niin tästä kokonaisuudesta hyödytään myös Itä-Suomessa. Kiitän edustajia hyvistä puheenvuoroista, ja tietenkin esityksen käsittelyä jatketaan sitten valiokunnissa myös mahdollisten ongelmien osalta.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä esitys selkeyttää Suomen verotusvaltaa merialueilla ja luo vakaan pohjan tuleville merituulivoiman investoinneille. Kyse on pohjimmiltaan suomalaisen veronmaksajan edun turvaamisesta. Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen. Nykyinen oikeustila on ollut epäselvä. Vaikka kansainvälinen oikeus ja talousvyöhykelaki eivät verotusta estä, meiltä on puuttunut nimenomainen lainsäädäntö talousvyöhykkeellä sijaitsevien rakennelmien kiinteistöverotuksesta. Tällä esityksellä tuomme talousvyöhykkeen rakennukset ja siellä harjoitetun toiminnan selkeästi Suomen kiinteistö- ja tuloverotuksen piiriin. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on tässä käytännönläheinen. Emme halua, että Suomen merialueita käytetään niin, että hyödyt valuvat muualle ja meille jäävät kustannukset tai maisemalliset haitat. Siksi esitämme talousvyöhykkeen kiinteistöveron jakamista niin, että 80 prosenttia menee valtiolle ja 20 prosenttia kunnille. Tämä kuntien osuus on tärkeä hankkeiden sosiaalisenkin hyväksyttävyyden kannalta. Verotuloja ohjataan niille kunnille, joihin hankkeiden vaikutukset käytännössä osuvat tai joiden kautta sähkö liitetään kantaverkkoon. On vain kohtuullista, että paikallisyhteisö saa osansa merellämme tapahtuvasta toiminnasta. Myös Itä-Suomi hyötyy merituulivoimasta, uskokaa tai älkää, sillä hallitus on sopinut, että tästä tuotosta osa käytetään Itä-Suomen hyväksi. Hallitus selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä, ja tässä jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset Puolustusvoimien vaatimusten vuoksi. Kehysriihen päätöksillä Itä-Suomen aluekehitykseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien, ja tämä on kehysriihen koko Itä-Suomi-paketin päälle vielä uusi päätös. Samaan aikaan hallitus keventää merituulivoiman kiinteistöverotusta. Nykyisellään merituulivoiman verotus on ollut suhteettoman raskasta verrattuna maatuulivoimaan, koska rakentaminen on merellä kalliimpaa ja verotusarvo siten korkeampi. Uudistuksella tuomme nämä kaksi lähemmäksi toisiaan ja parannamme investointikannustimia. Arvoisa puhemies! Suhtaudumme investointeihin myönteisesti, mutta emme tee sitä sinisilmäisesti. On muistettava, että tuulivoima on sääriippuvaista. Siksi onkin johdonmukaista, että suosimme merituulivoimaa suhteessa maatuulivoimaan. Merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin, jolloin tuotantoprofiili on vakaampi. Investointien ennakoitavuus paranee, kun pelisäännöt ovat selvät ennen kuin merialueiden kilpailutukset alkavat. Haluamme siis luoda vakaan ympäristön, jossa yritykset tietävät verorasituksensa ja valtio saa sille kuuluvan siivun. Lopuksi haluan muistuttaa, että hallitus huolehtii myös asukkaiden rauhasta. Olemme juuri antaneet esityksen uudesta alueidenkäyttölaista, joka asettaa tuulivoimaloiden ja asutuksen välille vähintään 1,25 kilometrin suojaetäisyyden maakuntakaavan ulkopuolella. Merituulivoima on yksi tapa siirtää energiantuotantoa osittain kauemmaksi asutuksesta samalla kun varmistamme sähköomavaraisuutemme ja veropohjamme vahvistumisen. Tämä esitys on oikeudenmukainen, se on selkeä ja suomalaista työtä sekä kunta- ja valtiontaloutta puolustava.

Arvoisa herra puhemies! Aloititte sillä, että me kuulemma emme palanneet säästöpöytään. Me kuitenkin päätimme uusista kokonaisuuksista yli puolen miljardin edestä. Vastaavasti meidän koko kauden kokonaisuutemme on jo yli 10 miljardia euroa. Se on aika paljon enemmän kuin se, mistä alun perin päätimme. Haluaisin tietää keskustan mielipiteen siitä, kuinka paljon enemmän säästöjä, erityisesti niitä leikkauksia, joita te kritisoitte, pitäisi tehdä, vai olisitteko te kiristämässä työn ja yrittämisen verotusta. Vastaavasti sanotte, että meidän kasvutoimet ovat liian pieniä ja puutteellisia. Jälleen en tiedä, olisiko siis pitänyt jättää nämä kasvutoimet tekemättä ja säästää enemmän, vai olisiko pitänyt tehdä toisinpäin vai lisätä velkaa tekemällä vielä enemmän kasvutoimia. Mielestäni nämä ovat hyvin perusteltuja tässä tilanteessa, muuttuneissa oloissa, ja tämä on hyvin perusteltu kehysriihen kokonaisuus. Yhteisöveron alennuksesta me olemme päättäneet vuosi sitten, se kohdistuu yrityskenttään. Se on toimi, jolla pyritään saamaan maahan enemmän investointeja. — Hallitus tekee päätöksiä ja seisoo niiden takana.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorostanne ei nyt käynyt selväksi, olisiko meidän teidän mielestänne pitänyt tehdä enemmän leikkauksia vai vähemmän leikkauksia. Yritin erittäin tarkkaavaisesti kuunnella alusta loppuun, mutta käytännössä virkkeen alussa vastustettiin toimia, jotka kohdistuvat säästöihin, ja virkkeen loppupuolella taas oltiin sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä enemmän. Tämä on yksinkertaisesti epäloogista. Sanotte, että tämä kehysriihi oli täysi epäonnistuminen, mutta tässä on nyt moneen otteeseen puhuttu näistä kasvuun ja työllisyyteen panostavista toimista, puolustukseen tehtävistä lisäsatsauksista, työhön, yrittämiseen, liikenteeseen, investointeihin, rakentamiseen, kotitalousvähennykseen, yrittäjien eläkevakuutukseen ja niin edelleen — ovatko nämä siis suuria epäonnistumisia? Mielestäni eivät. Samaan aikaan, kyllä, me olemme pitäneet huolta siitä, että me viemme sopimamme säästöt maaliin, ja mikäli joku säästökokonaisuus ei ole toteutunut, me olemme etsineet sille korvaavan säästön. [Puhemies koputtaa] Tällaista tämä on, kun tehdään julkisen talouden raamien sisällä näitä toimia.

Arvoisa herra puhemies! Yritän täältä ministeriaitiosta, ja koko hallitus, viestittää, että vaikka meillä on tässä maailmassa ja maassa näitä suuria ongelmia — ei julkisen talouden tilannekaan ole niistä vähäisin, maailmassa on sotia ja niitä käydään aika lähelläkin, on erilaisia haasteita, jotka Suomeenkin vaikuttavat — niin olen halunnut korostaa sitä, että tämä hallitus huolehtii Suomesta ja suomalaisista. Me teemme niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme. Me emme voi vaikuttaa maailman tilanteisiin juurikaan, mutta niitä asioita, jotka ovat meidän käsissämme, me korjaamme. Tämä julkisen talouden tilan vahvistaminen on tulevaisuuteen kohdistuva erittäin tärkeä ja oleellinen toimi, koska ainoastaan sillä me voimme rahoittaa meidän hyvinvointijärjestelmän, pitää meidän ihmisistä ja kansalaisista huolta, hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, sairaanhoidon ja niin edelleen. Julkisen talouden parantamisen pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite siinäkin tilanteessa, että näitä haasteita riittää. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Suomen kokonaisveroaste tänä vuonna on 42,8. Meidän julkisten menojen osuus meidän bruttokansantuotteesta on ennätyskorkealla. Se on ollut sitä pitkään. Me käytännössä johdamme omassa kategoriassamme tätä tilannetta. Ehkä aivan tämä arvionne siis ei ole osuva. [Vasemmalta: Entä teidän arvionne?] Vastaavasti Suomessa, mitä korkeammalle tulotasossa mennään, maksetaan kovasti veroja. Suurituloiset, vaikka te heitä haluattekin demonisoida, kustantavat tämän hyvinvointijärjestelmän ylläpidosta leijonanosan. Vastaavasti pienituloisimpien joukossa veroaste on Suomessa hyvinkin matala, jopa matalampi kuin esimerkiksi meidän naapurimaissa, joilla menee taloudessa kuitenkin paremmin. Tämä hallitus ei näe, että veronkiristykset ovat tie siihen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi. [Mai Kivelä: En kysynyt sitä!] Päinvastoin me näemme, että veronkevennykset ovat tie siihen. [Vasemmalta: Miksi te ette vastaa kysymykseen?] Se, että me olemme pystyneet alentamaan työn verotusta ja yritysten verotusta, on meidän mielestämme oikeaa veropolitiikkaa, ja sen kasvun hedelmät tulevat näkymään. [Vasemmalta: Miten se vastaus kysymykseen?]

Arvoisa herra puhemies! Erinomainen kysymys. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Juuri näitä tällä kyselytunnilla olen pohtinut, koska mielestäni nämä ovat toimia, jotka ovat ainakin aiemmin kelvanneet myös oppositiolle, ja on hienoa, että hallitus pystyy tässä tilanteessa nämä tekemään. [Ben Zyskowicz: Silloin ei ollut näpertelyä!] Nämä ovat erittäin merkittäviä sekä kotitalouksia että yrityksiä tukemaan, esimerkiksi tämä kotitalousvähennyksen parantaminen sekä vähimmäismäärän ja prosenttiosuuden parantaminen. Erittäin hyviä toimia. Sen lisäksi valtiovarainministerinä on pakko sanoa, että nämä ovat suhteellisen nopeita, fiskaalisesti maltillisia toimia, ja sille osuudelle, mikä siitä jää maksettavaksi, me olemme pyrkineet löytämään myös rahoituksen. Mitä tulee korjausrakentamisen pakettiin, niin todellakin tällä 110 miljoonalla tavoitellaan jopa miljardin uusia toimia, ja tämä on erinomaista juuri tässä tilanteessa.

Arvoisa herra puhemies! Todella Espanja oli hyvin korkeasti velkaantunut, ja on sitä edelleenkin, mutta siellä vedettiin kyllä läpi melkoista matokuuria tuossa yhteen väliin ja varmasti tehtiin hyvin vaikeita leikkauksia, jotka kohdistuivat siellä ihmisiin. Tätä viimeaikaista hyvää kehitystä siellä, vaikka työttömyys on edelleen siellä aika korkealla ja velka myös, selittää hyvin paljon esimerkiksi koronaelpymispaketti, jossa siis 80 miljardia pelkkiä lahjoituksia Espanjaan tarjotaan, ja saman verran sitten lainamahdollisuuksia. Tämä pakettihan on sellainen, josta taas suomalainen veronmaksaja valitettavasti tulee maksamaan, eli meidän osuutemme sieltä on hyvin pieni. Me tulemme sitä tulevina vuosina maksamaan, ja sekin sitä velkaa siellä lisää, koska velkaahan siihenkin joudutaan ottamaan, että pystytään nämä avustukset Espanjaan rahoittamaan. Mitä tulee sitten Espanjan muihin tekijöihin, niin siellä on esimerkiksi hyvin hyvin laaja maahanmuuttajaväestö, jotka eivät välttämättä kovin kauniissa oloissa siellä työskentele. Työehdot saattavat olla heikot ja palkka hyvin alhainen, [Puhemies koputtaa] ja esimerkiksi tämä selittää näitä talouden lukuja.

Arvoisa herra puhemies! Tällä kaudella oleellisin teema, josta tässä salissa on puhuttu, ehkä laajemminkin julkisessa keskustelussa, on juuri ne sopeuttamistoimet, joita tämä hallitus on tehnyt. Minusta on hieman nurinkurista, että aina päivästä riippuen välillä teidän mielestänne me emme kuro velkaa riittävästi, me emme tee riittävästi toimia sen eteen, ja samaan aikaan te olette sitä mieltä, että kaikki meidän tekemämme toimet ovat väärin. Ja sitten se kolmas teidän vaihtoehtonne on nostaa aina joku yksi yksittäinen toimi, kuten tässä tapauksessa yhteisöveron alennus, josta te ette pidä, ja käytännössä ikään kuin esittää, että te rahoittaisitte sillä kaiken sen hyvän, mitä te kansalaisille päivästä toiseen lupailette. Tämä on epäuskottavaa, tämä on harhaanjohtavaa. Tämä hallitus on tehnyt hallitusohjelmassa päätöksiä ja palannut säästöpöytään useita kertoja. Muistelen sitä edellistä kautta, kun esimerkiksi puoliväliriihi taisi kestää, oliko se yli viikon, koska se hallitus ei saanut aikaiseksi edes niitä pieniä yksittäisiä säästöjä, joista oli etukäteen sovittu. Kaikki peruttiin. [Puhemies koputtaa] Rahaa annettiin joka puolueelle lisää, ja, edustaja Lohi, muistaakseni kehyksistäkin luovuttiin. [Krista Kiuru: Eikö nyt anneta viittä miljardia, vai kenelle se menee?]

Arvoisa herra puhemies! Kuvasitte lisävelan määrää. Olen tällä kyselytunnilla moneen otteeseen kertonut, mistä se syntyy, mistä se koostuu. Samaan aikaan teidän puolueenne on sitoutunut velkajarruun, ja siinä tilanteessa, mikäli olette hallituksessa päätöksiä tekemässä, se sama budjettikirja on teidän edessänne. Kun katsotaan sitä, mitkä ovat suurimmat kokonaisuudet, ne ovat sosiaaliturva, eläkkeet, sote. Tämä kokonaisuus on valtaosa koko budjetista. Mikäli näihin ei kohdista minkäänlaisia toimia eikä myöskään puolustukseen, budjetin loppuosasta te ette saa kokoon edes lähellekään vaadittavaa säästösummaa. Tämä on budjettitaloudellinen tosiasia. Sen takia koen aika vääristäväksi sen, että oppositiolla on aina tapana ottaa yksi säästöpäätös, kritisoida sitä antamatta omaa vaihtoehtoa. Tämä hallitus on kohdistanut säästöjä valitettavasti käytännössä kaikkialle [Timo Harakka: Suuryrityksiin?] pois lukien puolustuksen. Samaan aikaan me olemme tehneet kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia — kyllä, myös veronalennuksia, koska tämä hallitus ei usko, että veronkiristyksillä sitä kasvua ainakaan tullaan saamaan. Tämä on se kokonaisuus, [Puhemies koputtaa] josta me huolehdimme.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin ulkoiset šokit ovat viime vuosina olleet yleisiä. Edustaja Lindtman viittasi korona-aikaan, ja silloin jouduttiin tekemään merkittäviä toimia eri sektoreille ja siihen otettiin velkaa, ja sen velan korko on nyt noussut. Silloin viime kaudella se oli vielä matalalla. Juuri siitä syystä se meidän korkokäyrä nousee huimaa vauhtia ylöspäin. [Aki Lindén: Tämä hallitus on ottanut enemmän velkaa! — Pia Sillanpään välihuuto] Nyt ollaan siellä neljässä ja todella kehyskauden lopulla yli kuuden miljardin. Eli ylipäätänsä, pelkästään jos katsotte sitä korkojen osuutta ja lisäätte siihen puolustuksen ja soteen laitettavat lisät, te näette, että nämä selittävät sitä. Kun otetaan huomioon se, että meidän talouskasvumme on kyllä ollut alempaa kuin ennakoitiin, meillä on ollut pitkittynyt taantuma, meillä on näitä erilaisia šokkeja — Ukrainassa käytävä sota ja nyt viimeisimpänä Lähi-idän kriisi, josta pahimmassa tapauksessa voi seurata globaali taantuma — niin nämä ovat niitä tekijöitä, joiden parissa tämä hallitus työskentelee ja käyttää niitä keinoja, joita meillä näihin puuttumiseen on. Samaan aikaan me olemme uudistaneet Suomea tekemällä sellaisia toimia, jotka mahdollistavat kasvun [Puhemies koputtaa] ja yritysten toimintaedellytykset sitten, kun tämä tilanne helpottaa. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä — Tuomas Kettusen välihuuto]

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Tuppurainen, te saman päivän aikana ensin vaaditte lisää leikkauksia ja muutaman tunnin kuluttua vastustitte leikkauksia. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä touhua!] En oikein tiedä, mitä siitä uskottavuudesta pitäisi ajatella. Mennään nyt näihin kehysriihen päätöksiin, joissa menoja lisätään: puolustus, erittäin oleellinen, perustuu uhka- ja tarvetekijöihin, Puolustusvoimien tarpeisiin kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi; työhön ja yrittämiseen kohdistuvia merkittäviä toimia; liikenteeseen; me aikaistamme myös erilaisia julkisia investointeja, se sopii tähän tilanteeseen; rakentamiseen; korjausrakentamiseen; me parannamme kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Ovatko nämä niitä järkyttäviä toimia? Mikäli ovat, mitkä näistä te olisitte jättäneet tekemättä? Samaan aikaan me olemme myös tehneet lisää säästöjä. Ne ovat teidän mielestänne varmasti kohdistuneet väärin, koska en ole koskaan vielä kuullut, että niitä olisi oikein kohdennettu. Veronalennukset: kyllä, tämä hallitus on kaikesta huolimatta kyennyt myös alentamaan merkittävästi työn ja yrittämisen verotusta. [Puhemies koputtaa] Mutta veroja myös kiristettiin tässäkin riihessä, esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.

Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa ei ole koskaan lama-aikojen jälkeen nähty sellaista hallitusta, joka olisi pystynyt tekemään tällaisia toimia. Paitsi että me olemme tehneet niitä hallitusneuvotteluiden päätöksillä, me olemme palanneet säästöpöytään useita kertoja, juuri siksi, että olemme nähneet, että tavoitteet menevät kauemmaksi — on tullut uusia lisämenoja luettelemistani teemoista, ja niin edelleen. Me olemme tehneet tämän useita kertoja uudelleen. Tulevaisuuden alijäämäluvut, 17 miljardia siellä kehyskauden lopulla, se on hirvittävä luku, [Vasemmalta: Kyllä!] kyllä, ja kerroin, mistä se koostuu. Mutta te väitätte, että me olemme painaneet kaasua velkaantumiselle, [Välihuutoja] kun me olemme tässäkin kehysriihessä nimenomaan hakeneet rahoitusta muilla säästöillä kaikille kasvutoimillemmekin ja me olemme tässäkin tilanteessa pitäneet kiinni siitä meidän fiskaalisesta lupauksesta, että me emme rahoita esimerkiksi tähän tilanteeseen kuuluvia uusia kasvutoimia eri sektoreille uudella velalla, emme, vaan me keräämme niihin rahoitusta säästämällä jostakin muualta. [Puhemies koputtaa] Tämä on täysin toisenlainen tapa kuin esimerkiksi teidän hallituksenne aiempi tapa. [Mauri Peltokangas: Juuri näin! Edustaja Lohi haikailee sosialistien kanssa hallitukseen!]

Arvoisa herra puhemies! En mene nyt tarkemmin siihen, mistä vihreät ajattelivat sopeutukset tehdä, kun jokaista toimea joudutte aina vastustamaan, mutta puutun sen sijaan tähän, kun taas kerroitte, mitä me teemme yrityspuolella. Teiltä ehkä jäi huomiotta nyt näitä uusiakin päätöksiä, joita me sinne kohdistamme. Ensinnäkin tämä hallitus korjaa yrittäjien eläkejärjestelmän. Se on erittäin merkittävä kädenojennus juuri sinne pienille yrittäjille, pienille tekijöille, jotka ovat teidän hallituksenne viime kauden päätöksen myötä suorastaan kuormittumassa niiden maksujen alle. Tämä hallitus korjaa sen. Eilen päätimme myös esimerkiksi yrittäjävähennyksen korottamisesta, joka kohdistuu nimenomaan sinne pieniin yrityksiin, yksinyrittäjiin ja niin edelleen. [Timo Harakka: Apteekkareille!] Tämä on erittäin hieno vastaantulo tässä asiassa. Kyllä, me alennamme myös yhteisöveroa. Viimeisimmänkin kyselyn perusteella suomalaiset yritykset, niin suuret kuin vähän pienemmätkin, suhtautuvat siihen positiivisesti ja uskovat sen lisäävän investointeja. Sitähän me haetaan: kasvua, [Puhemies koputtaa] investointeja, verotuloja.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvoin kuulee edustajan puheessa noin monta virheellistä väittämää. Ensinnäkin valtiovarainministeriön arvion mukaan suorat sopeutustoimet ovat vuoden 27 tasossa kuutisen miljardia. Valtiontalouden tarkastusvirasto laskee tämän eri tavalla. [Krista Kiuru: Aa, se laskee väärin!] Se ei huomioi sinne samoja elementtejä kuin valtiovarainministeriö. Toisaalta siinä ei huomioida kasvutoimia, investointeja, hyvinvointialueiden omia menoja. Siinä katsotaan hyvin kategorisesti asioita tietyllä tavalla. Se ei ole väärä laskelma, mutta se on erilainen, mitä valtiovarainministeriössä on aina tehty, myös teidän kaudellanne. Alkuvuonna hyvin perusteellisesti selitin useissa haastatteluissa, mistä tämä ero johtuu. Te kuvasitte meidän kehysriihen päätöksiä ryöstöksi. [Timo Harakka: Kyllä!] Haluaisitteko te kertoa, mitkä näistä merkittävistä kasvu- ja työllisyystoimista, investoinneista, julkisista investoinneista, rakentamisen paketeista ja niin edelleen olivat ryöstöä, ja mitä niistä te vastustatte? [Timo Harakka: Yritysten veroalea!] Arvoisat sosiaalidemokraatit, te kykenette samana päivänä vaatimaan 1,4 miljardia lisää säästöjä aamulla, sen jälkeen juoksemaan Säätytalon eteen vastustamaan leikkauksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tätä linjaa ei pysty ymmärtämään.

Arvoisa herra puhemies! Jokainen hallitus hallitusneuvotteluissaan yleensä nojaa valtiovarainministeriön virallisiin arvioihin. Siihen maailmanaikaan valtiovarainministeriön ja muidenkin ennustelaitosten luvut näyttivät siihen suuntaan, että velkasuhde vakautuu 6 miljardin sopeutustoimilla, 6 miljardin kokonaisuudella, joka sisältää menoleikkauksia, veronkiristyksiä ja erilaisia kasvutoimia. [Timo Harakka: Mutta ette päässeet siihen!] Vastaavasti arvioitiin, että 3 miljardia tulisi sitten seuraavalle kaudelle. Tämä on mennyt moneen kertaan uusiksi. Tällä hetkellä meidän koko kokonaisuutemme on hieman yli 10 miljardia, josta ensi vuoden tasolla, edustaja Harakka, [Timo Harakka näyttää kolmea sormea] 6 miljardia on suoria sopeutustoimia, sekä veronkiristyksiä että menoleikkauksia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Harakka maksaa ne ihmisille tilille!] Samaan aikaan me olemme joutuneet tekemään useita erilaisia kasvutoimia, jotka totta kai myös maksavat, [Eduskunnasta: Koska tulee bensarahaa tilille?] ja tästä me olemme pitäneet huolta. Mikäli tässä tilanteessa haluaisimme vielä tavoitella velkasuhteen vakauttamista, se tarkoittaisi noin 5 miljardin suoria lisäsäästöjä eli leikkauksia. [Krista Kiurun välihuuto] En usko, että te kukaan täällä salissa, ei valtiovarainministeriö, ei IMF, ei komissio, ei mikään muukaan asiantuntijataho [Puhemies koputtaa] suosittele viiden miljardin leikkauksia tähän tilanteeseen.

Arvoisa herra puhemies! Oleellisin haaste, joka meillä on ollut edessämme, on talouskasvun puute, [Vasemmalta: Juuri näin!] ja sitä me olemme pyrkineet korjaamaan tekemällä sellaisia uudistuksia, reformeja, joita tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Koska tilanne on vaikea myös ulkoisten šokkien johdosta, tämä hyvä vahvistuminen, työllisyys eivät vielä tässä tilanteessa näy, mutta toimet eivät mene hukkaan. Kolme suurinta syytä sitten taas täällä menopuolella, mitkä selittävät sen, että velka kasvaa niin paljon: Puolustus ja turvallisuus ovat yksi. Me lisäämme merkittävästi puolustuksen resursseja, yleensä turvallisuusmenoja. Tähän kuuluu myös Ukrainan tukeminen. Toinen: hyvinvointialueet, sote. Niiden rahoitus on kasvanut enemmän kuin ennakoimme. Kolme: valtionlainan korkomenot. Kehyskauden lopulla tässä maassa maksetaan korkoja yli kuusi miljardia euroa. Kun tämä hallitus aloitti, lukema oli noin 800 miljoonaa. [Vasemmalta: Miten menee?] Kuudella miljardilla pystyttäisiin kattamaan useamman sektorin, esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja oikeusministeriön, koko hallinnonala. Nämä ovat valtavia summia. Nämä eivät ole hallituksen tekemiä virheitä. Me emme ole aiheuttaneet tätä tilannetta, jossa me joudumme näitä rahoja näihin kohteisiin käyttämään.

Arvoisa herra puhemies! Aiomme todellakin jatkaa ja kantaa vastuuta tästä isänmaan tilanteesta. 17 miljardin alijäämä siellä kehyskauden lopulla tilanteessa, jossa tämä hallitus tekee merkittäviä sopeutustoimia; meidän kokonaisuutemme julkisen talouden vahvistamiseksi on yli 10 miljardia euroa; ulkoisia sokkeja toinen toisensa perään; maassa ei aitoa talouskasvua lähes 20 vuoteen; teidän hallituksenne jättämä perintö meille ilman yhtään ainutta säästöä, edes noususuhdanteessa. [Timo Harakka: Ennätystyöllisyys!] Tämä, edustaja Lindén, on todellisuus, jossa me elämme, ja mikäli sosiaalidemokraatit haluavat hallitukseen käyttämään valtaa, teidän tulee olla valmis samaan. [Välihuutoja — Krista Kiuru: Tähän ei kyllä olla valmiita!]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus jatkoi kehysriihessä vastuullista talouspolitiikan linjaa. Samaan aikaan, kun me pidämme huolta siitä, että me saamme tehtyä säästöt, jotka me olemme sopineet ja päättäneet, me tässä kehysriihessä sovimme merkittäviä toimia eri sektoreille tähän hankalaan tilanteeseen. Niitä kohdistuu niin yrittämiseen, työhön, rakentamiseen, asumiseen, maatalouteen, liikenteeseen kuin investointeihin ja niin edelleen. Tämä hallitus käyttää niitä keinoja, joita sillä on tässä hankalassa tilanteessa. Samaan aikaan täytyy sanoa sosiaalidemokraateille, jonka viestintää olen taas ihmetellyt tässä muutaman päivän, että te olette sitoutuneet näihin sääntöihin, te olette sitoutuneet velkajarruun. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oletteko te?] Nämä samat hankalat päätökset ovat teidän edessänne, mikäli te joskus hallituksessa valtaa käytätte. On täysin populistista antaa ymmärtää, että näihin toimiin on mahdollista ryhtyä olemalla koskematta juuri niihin kohteisiin, joita te täällä aina luettelette. Minä en edelleenkään ole kuullut teiltä niitä oikeita kohteita, mihin näitä säästöjä voitaisiin kohdistaa.

Arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa kysymyksessä viitattiin siihen, että olen puhunut toissijaisista valtion menoista. Tarkoitan niillä toissijaisilla pääasiassa juuri sellaisia menoja, joita velkaisessa tilanteessa suurten alijäämien kohdallakin käytetään rahoittamaan muunlaisia toimintoja kuin niitä, jotka kuuluvat Suomen maan, Suomen turvallisuuden, Suomen kansalaisten etujen ja palveluiden rahoittamiseen. Kyllä, hallitus on tehnyt merkittäviä säästötoimia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön, ja pidän sitä erittäin järkevänä politiikkana.

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, esittikö kysyjä nimenomaan tähän maatalouteen, pienituloisuuteen, joka kuuluu sosiaaliturvaan, vai veropolitiikkaan vai mihin. Hallitus valmistelee kehysriiheen neuvotteluita, ja siellä meillä on monenlaisia asioita pöydällä, mutta meidän pitää kaikessa ymmärtää se, että meillä ei varsinaista liikkumatilaa siellä julkisessa taloudessa ole. Sen takia me joudumme tekemään hyvin harkittuja ja kohdennettuja toimia, mikäli niihin päädymme. Mitä tulee sitten tähän akuuttiin tilanteeseen eli inflaation voimistumiseen Lähi-idän konfliktin myötä, me tietenkin ensisijaisesti toivomme, että se saadaan päätökseen. Vaikka näin tapahtuisikin, niin siinä tulee joka tapauksessa olemaan jonkinlaisia häntiä, jotka näkyvät esimerkiksi siellä polttoainepumpulla, logistiikkakustannuksissa ja valitettavasti todennäköisesti myös siellä ruuan hinnassa, mutta samaan aikaan, mikäli tämä saadaan katki, vaikutukset ovat lyhyempiä. Mikäli se taas jatkuu, niin siinä tilanteessa totta kai hallitus pohtii, mitä me voimme tehdä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia valtiovarainministeriö valmistelee tällaisia erilaisia toimia, [Puhemies koputtaa] jotka täyttävät nämä luettelemani ehdot.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien kysymyksestä joku saattaa saada sellaisen kuvitelman, että tässä maassa suurituloiset eivät nyt maksaisi enää veroja tai että he maksaisivat niitä suhteessa muihin jotenkin merkittävästi vähemmän. Mutta, hyvä edustaja ja sosiaalidemokraatit, suurituloinen maksaa tässä maassa erittäin paljon veroja. Itse asiassa, kun katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, huomattava osa kokonaisrahoituksesta tulee juuri sieltä. Sen sijaan tässä maassa kaikkein pienituloisimmat palkansaajat eivät maksa lainkaan veroa. Kun mennään hieman ylemmäksi, niin he maksavat muun muassa vähemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa en usko, että te näette, että tilanne on aivan kohtuuton. Me emme tässä hallituksessa näe, että kiristämällä verotusta me tekisimme jotakin erityistä hyvään tähän järjestelmään. Päinvastoin me näemme, että se, että me saamme tänne talouskasvua, työpaikkoja, työllisyyttä, järkevän verotusjärjestelmän, kantaa hedelmää koko yhteiskunnan hyväksi. [Puhemies koputtaa] Me emme näe näitä asioita näin tulipunaisesti tai vastakkain kuin te esititte.

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein. Toisin kuin opposition kysymyksestä voisi päätellä, juuri edustajan kuvaama parannus palkansaajan ostovoimaan tällä kaudella on erittäin merkittävä. [Välihuutoja] Jätän tästä nyt huomiotta aivan viime viikkojen tapahtumat. Emme tiedä näistä vaikutuksista tällä hetkellä, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] mutta toivottavasti Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Todellakin palkansaajan ostovoima on kasvanut harppauksin. Se romahti kuoppaansa edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella se on noussut [Välihuutoja] — aivan oikein, kuten te huomautatte sieltä — myös palkkaratkaisujen osalta, mutta minkä te jätätte kertomatta siellä vasemmalla, on se, että esimerkiksi julkiselle puolelle tulevat palkkaratkaisut pitää rahoittaa sieltä valtiolta. Eli se tarkoittaa sitä, että jos me laitamme lisää rahaa sinne, sitä pitää löytää jostakin muualta pois. Tämä on sellaista logiikkaa, joka monesti teille ei siellä aukea. Mutta juuri näin se on. Palkansaajan ostovoima on merkittävästi parantunut. Vastaavasti tämä julkisen talouden tilanne ei mahdollista meille sitä, että me lupaisimme lisää rahaa. Me tarvitsemme tiukkaa finanssipolitiikkaa. [Puhemies koputtaa] Tässä hankalassa turvallisuus- ja ylipäätänsä geopoliittisessa tilanteessa se ei varmasti tule olemaan ainakaan entistä helpompaa.

Arvoisa herra puhemies! Olen tainnut puhua toissijaisista menoista. Esimerkiksi toissijaisia valtion menoja on monilla sellaisilla menomomenteilla, joita sosiaalidemokraatit ovat kovasti paisuttaneet ollessaan hallituksessa. Sen sijaan tämä hallitus on kohdentanut säästötoimia käytännössä kaikkialle. Sellaiset sektorit, jotka meillä ovat olleet erityisessä suojeluksessa — toivottavasti ei tarvitse selittää, miksi — liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. Sen lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta eli sotemenoja on nostettu merkittävästi enemmän kuin ennakoitiin vielä hallitusneuvotteluissa. Ja kolmas asia, mihin me olemme joutuneet lisäämään huomattavasti rahoitusta, on valtionlainan korkomenot. Kun me aloitimme, korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa. Nyt arvioidaan jo, että vuonna 2030 niihin menee kuusi miljardia euroa tämän hetken summan ollessa noin neljä miljardia euroa. Vielä viime kaudella sieltä suunnalta kuultiin, että näitä korkoja ei tarvitse edes maksaa tai lainoja ei välttämättä tarvitse maksaa edes takaisin. Me olemme todellakin huomanneet jokapäiväisessä työssämme, mitä tämä tarkoittaa, kun valtio on voimakkaasti velkaantunut. [Puhemies koputtaa] Meillä ei myöskään tähän tämän hetken akuuttiin tilanteeseen ole sellaisia puskureita valmiina, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä esimerkiksi samanlaisia toimia kuin Ruotsi.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen väitti juuri, että tämä Suomen työttömyystilanne johtuu meidän tekemistä veroratkaisuista, siitä, että me olemme laskeneet ylimpiä marginaaleja lähemmäksi sitä, mitä se on meidän verrokkimaissa. Tämä uudistus on ollut muutaman kuukauden voimassa. Yhteisöveron alennus, johon te viittasitte, suuryrityksille, vai oliko se miljonäärejä tällä kertaa, tulee voimaan ensi vuonna. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Kyllä, me olemme olleet hyvin vaikeassa tilanteessa, jossa meillä ei tässä hallituksessa ole ollut julkisessa taloudessa sellaisia rahalahjoja kuin esimerkiksi sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa, jossa niitä jaettiin eri puolille aivan riippumatta siitä, oliko niillä mitään vaikuttavuutta, oliko niillä mitään tehokkuutta. Tämän hallituksen toimien myötä meidän julkisen talouden tilanne on parempi kuin se olisi ilman näitä. Teidän viestinne on jatkuvasti se, että me olemme huonontaneet tilannetta, mutta tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. Talouden asiantuntijat, IMF, komissio, valtiontalouden arviointivirasto ja niin edelleen, kaikki, ovat sitä mieltä, että hallitus on tehnyt oikeanlaisia toimia. Se, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistorintama keskustan johdolla ovat täällä toista mieltä, on aivan eri asia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä teidän kysymyksessänne on monta erilaista osaa, jotka valtiovarainministerin salkkuun eivät kokonaisuudessaan edes kuulu. — Me olemme tehneet tässä hallituksessa julkiseen talouteen merkittävän määrän sopeutustoimia, joita teidän puolueenne on sieltä oppositiosta käsin — käytännössä jokaista — vastustanut. Samaan aikaan te olette sitoutuneet julkisen talouden korjaamiseen. Te olette allekirjoittaneet finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun keskittyvän ryhmän paperin. Te olette sitoutuneet siihen, että mikäli te olette päättämässä ensi kaudella hallituksessa, tässä maassa tehdään noin kymmenen miljardin suorat toimet. Me emme ole päässeet läheskään niin pitkälle. Me puhumme noin kuudesta miljardista ensi vuoden tasolla. Tämä hallitus on toimintakykyinen. Me olemme kyenneet tekemään uusia toimia, kun ympärillä oleva maailma on antanut meille enemmän pyyhkeitä, kun tilanne on ollut yhä vaikeampi. Kukaan ei toivo sitä, että ulkopuolella myrskyää. Kukaan ei toivo sitä, että tässä maassa on korkea työttömyys. Tämä hallitus tekee parhaansa suomalaisten tulevaisuuden, meidän turvallisuuden ja sen eteen, että tässä maassa olisi vauraampia, [Puhemies koputtaa] onnellisempia ihmisiä tulevaisuudessa, ja minä teen sitä tämän hallituksen varapääministerinä.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti minusta tuntuu, että tämä viimeisin huono uutinen ja tapahtuma eli Lähi-idän kriisi ja Iranin tilanne, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä koko Euroopassa että Suomessa esimerkiksi polttoaineiden hintaan ja sitä kautta inflaatioon yleisesti, on tarjonnut nyt oppositiolle uuden mahdollisuuden mätkiä hallitusta. Monet asiat meidän taloudessa ovat menneet parempaan suuntaan. Meillä esimerkiksi vientisektorilla on ollut huomattavasti parempia uutisia. Hallitus on kyennyt tekemään sellaisia toimia vaikeissa tilanteissa, jotka ovat kohdistuneet oikein. Me olemme tehneet kasvutoimia, jotka valitettavasti tässä tilanteessa, kun olemme vielä taapertaneet taloutemme kanssa, eivät ole riittävästi näkyneet. Mutta ne eivät valu hukkaan, ne tulevat vaikuttamaan tässä maassa niin, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi. No, nyt sitten on tämä Iranin ja Lähi-idän tilanne. Kyllä sillä on erityisen massiivisia vaikutuksia, mikäli sitä ei saada katkeamaan. Tästä on vaikea ottaa selkoa. Välillä näyttää, että tilanne olisi helpottamassa, ja sitten tulee taas uusia uutisia. Mutta tämä on varmasti, toivottavasti, [Puhemies koputtaa] meidän yhteinen tavoitteemme, että tätä kautta meidän talouskehitykseemme ja kotitalouksien ostovoimaan ei ainakaan tulisi enempää haastetta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on alentanut pieni- ja keskituloisen työn verotusta hyvin merkittävästi. Meidän yleinen veropoliittinen linja on kokonaisveroastetta hieman laskeva tällä hallituskaudella. Sitä, että se ei ole merkittävästi laskeva, voidaan tietenkin arvostella, mutta jos ajatellaan, että samaan aikaan vuoden 2027 tasossa me teemme sopeutustoimia, sekä veronkiristyksiä että menoleikkauksia, kuusi miljardia euroa, niin siihen nähden se, että me kykenemme myös alentamaan verotusta, on erittäin hyvä. Ensi vuonna voimaan tulee yhteisöveron kevennys. Sillä nimenomaan tavoitellaan sitä, että tässä maassa tulevaisuudessa olisi paremmat kasvun edellytykset yrityksille niin että me saisimme investointeja ja niin edelleen. Veronkiristyksillä tähän ei päästä vaan veroja keventämällä.

Arvoisa herra puhemies! Jaetaan ensin kysymys kahteen... Veropolitiikassa tämä hallitus, siinäkin tilanteessa, että me joudumme tekemään isoja sopeutustoimia julkiseen talouteen, on kyennyt tekemään erittäin merkittäviä veronkevennyksiä työhön — pieni- ja keskituloisten työn verotukseen, lapsiperheille ja kyllä, myös ylimpien marginaalien alentaminen. Aivan kuten edustaja puheenvuorossaan totesikin, niin kyllä, olen sanonut, että se on oikea kasvutoimi, kun se kohdistetaan sinne ylimpiin marginaaleihin. Tämä ei ole minun keksintöni, se ei ole edes valtiovarainministeriön keksintö, eikä se ole hallituksen keksintö, vaan tämä todetaan asiantuntijalausunnoissa melko tavalla kauttaaltaan. Ekonomistit lähes kaikki ovat sitä mieltä, että se toimii nimenomaan itserahoittavuusasteensa takia varsin hyvin. Ja vastaavaa me olemme nähneet esimerkiksi Ruotsista, jossa sosiaalidemokraattien johdolla onnistuttiin tekemään verotuksen painopisteen uudistus, ja sillä oli erittäin hyödyllisiä vaikutuksia julkiseen talouteen verokertymien puolesta, [Puhemies koputtaa] mutta myös näille ihmisille itselleen, ja työn määräkin lisääntyi.

Arvoisa herra puhemies! Näistä veroasioista menee kyllä paljon vääristynyttä tietoa paitsi täällä eduskuntasalissa myös vielä enemmän tuolla ulkopuolella, mediassa. Jos katsotaan niitä työn verotukseen kohdistuvia kevennyksiä palkansaajalle ja työssäkäyville lapsiperheille, niin se kokonaissumma on noin 1,8 miljardia koko tämän hallituskauden aikana. Jos sitten katsotaan tätä ylimpien marginaalien keventämistä eli sinne korkeatuloisimpiin kohdistuvaa kevennystä, niin senkin rahoittamiseen lyhyellä aikavälillä menee joitakin satoja miljoonia, mutta se on oleellinen siksi, että se onkin kasvutoimi. Se tulee rahoittaneeksi vähän pidemmällä aikavälillä itse itsensä kokonaan. Eli tässä tapauksessa, vaikka verotusta kevennetään, se onkin kansantaloudelle ja verotuotoille loppujen lopuksi hyvä asia. Kaikki palkansaajaryhmät hyötyvät näistä hallituksen veronalennuksista, se on päivänselvää. Me olemme pitäneet pieni- ja keskituloisen palkansaajan puolta, me olemme pyrkineet tekemään sellaisia kasvutoimia, jotka kohdistuvat sinne liian tiukkaan progressioon, ja tämä kaikki on tämän yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta positiivista.

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen tämä kriisi jälleen kerran alleviivaa sitä, miten oleellisia huoltovarmuuteen, energiahuoltoon ja energiantuotantoon liittyvät kysymykset ovat. Kuten tuossa kyselytunnin alussa kävi ilmi, esimerkiksi meidän energianhinnassa noin laaja-alaisesti ei ole lainkaan sellaisia nousupaineita kuin esimerkiksi monissa Euroopan maissa, jotka ovat hyvin kaasuriippuvaisia, juuri siksi, että tässä maassa on tehty aika hyviä päätöksiä myös tämän hallituksen aikana. [Eveliina Heinäluoma: Fossiiliriippuvaisia! — Mikko Savola: Hallituksen teot puuttuu!] Mitä tulee sitten turpeeseen, se on meidän kotimainen raaka-aine, jonka osalta menneinä vuosina on tehty mielestäni aivan liian hätiköityjä päätöksiä. [Antti Kurvinen: Mitä te teette?] — Teidän hallituksenne, edustaja Kurvinen, antoi rahaa siitä, että turvetuottajat romuttavat omia turvenostokoneitaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Puhemies koputtaa] — Eikä tässäkään vielä kaikki: se myös kiristi verotusta, se myös päätti liittyä toiseen päästökauppaan ja niin edelleen. Tämä kokonaisuus on mielestäni sellainen, mitä erityisesti tällaisissa oloissa pitää voida harkita nimenomaan turpeen osalta siksi, että se on kotimainen raaka-aine. [Puhemies koputtaa] Tämä epävarma aika alleviivaa tarvetta [Puhemies koputtaa] sen hyödyntämiselle ainakin kriisioloissa.

Arvoisa herra puhemies! Todella tämä hallitus on alusta asti tehnyt toisenlaiset valinnat ja päätökset näiden seikkojen osalta, paitsi suhteessa edelliseen hallitukseen niin kaiken kaikkiaan. Se kiristi verotusta, me kevensimme sitä. Se kiristi jakeluvelvoitetta, me kevensimme sitä, ja niin edelleen. Vastaavasti edustaja puhuu aivan totta juuri kuvatessaan sitä, että myös sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa edelleenkin tilannetta oltaisiin haluttu heikentää. Eli siinä, missä hallitus kevensi verotusta, sosiaalidemokraatit olisivat halunneet sitä kiristää ja vastaavasti jakeluvelvoitetta nostaa entistä vaativammalle uralle. Tietenkin näiden vaikutus erityisesti tässä tilanteessa olisi huomattavasti vielä heikentävä.

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei ole hallituksessa luvannut, ei yksikään puolue, että bensan hinta tulee olemaan halpaa tai ruuan hinta tulee olemaan halpaa. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se, mitä me olemme halunneet korostaa, on, että hallitus puuttuu niihin seikkoihin, jotka arjen kustannuksiin liittyen ovat meidän omissa käsissämme, esimerkiksi veropolitiikka ja esimerkiksi jakeluvelvoite, ja niin tämä hallitus on todellakin tehnyt. Jo ihan ensimmäisestä budjetista lähtien me olemme pyrkineet alentamaan verotusta, mitä tulee liikkumiseen, juuri siksi, että sitä kautta ei ainakaan se paine olisi kuluttajalle ja autoilijalle liian kova. Sen sijaan teidän hallituksenne valitsi kiristää sitä verotusta, joten tässä on selkeä ero tähän hallitukseen nähden. Mitä tulee sitten näihin moninaisiin toimiin, joita täällä on ehdotettu ja esitetty, ja yhteisöveron kevennyskin on jo moneen kertaan käytetty, niin tähän minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä pääministeri jo aiemmin sanoi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin markkinoilla korot liikkuvat kovaa vauhtia ylöspäin, ja tällä hetkellä hinnoitellaan jo Euroopan keskuspankille jopa kolme koronnostopäätöstä tälle vuodelle. Erityisesti näiden vaikutukset euromaihin tulevat olemaan merkittäviä, semminkin kun tämä rahapolitiikka Suomen heikkoon taloustilanteeseen on muutenkin ollut liian kireää. Silloin kun tämä hallitus aloitti, valtionlainan korkoihin taisi mennä sellainen 800 miljoonaa. Nyt kun katsotaan noita tulevan kehyskauden lukuja, niin 2030 jo ennen tätä kriisiä valtionlainan korkomenot ovat kuusi miljardia euroa. Eli kun otetaan huomioon hyvinvointialueiden menot ja puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, niin nämä kolme selittävät ylipäätänsä sen menojen suuren kasvun. Sitten siihen päälle vielä tämän kriisin korkovaikutusten seuraus — kaikki toivottavasti ymmärtävät tässä salissa, minkä takia menoja hillitsevä politiikka on välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sosiaalidemokraattien kysymyksessä ennen keskustaa ja pääministerin vastauksissa kuvattiin, tämä ongelma, joka Lähi-idän ja Iranin tilanteesta syntyi, koskettaa meidän yhteiskuntaa, koko Eurooppaa, hyvin syvästi — ei ainoastaan polttoainekustannuksia vaan koko taloutta. Tässä tapauksessa, kun tämä sota on nyt kestänyt nelisen viikkoa, me emme vielä tiedä, kuinka pitkä se tulee olemaan, kuinka suuret vaikutukset tulevat olemaan. Me seuraamme koko ajan tilannetta ja reagoimme siihen vastaavalla tavalla. Mutta en voi olla ihmettelemättä, että keskusta jopa täällä kyselytunnilla esittää tällaisia väitteitä, joista te varmasti itsekin tiedätte, että ne eivät pidä paikkaansa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä hallitus on jo kautensa aluksi tehnyt päätöksiä esimerkiksi polttoaineverotuksen keventämisestä historiallisella tavalla, lähes 300 miljoonalla. Edelleen tänä vuonna on laskettu verotusta, lasketaan vielä ensi vuonna. Vastaavasti jakeluvelvoiteura teidän hallitukseenne verrattuna on laskettu alemmaksi. [Puhemies koputtaa] Vastaavasti me emme ole sitoutuneita samanlaisiin ilmastopoliittisiin [Puhemies koputtaa] toimiin kuin teidän hallituksenne. Teidän esittämänne väitteet olivat vääriä.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka olen moneen kertaan keskustan vaihtoehtobudjetin käynyt läpi, niin nyt en muista, peruutatteko te siellä hallituksen tekemät toimintamenosäästöt. Arvaisin, että ette, mutta ehkä odotamme seuraavaan vaihtoehtobudjettiin sitten yli 600 miljoonan lisäpanostuksia. [Mikko Savolan välihuuto] Te ymmärrätte hyvin, edustaja Riipi, että me joudumme tekemään toimet, jotka kohdistuvat eri sektoreille. Samaan aikaan teidän hankintalakiin kohdistamanne kritiikki: Me pyrimme lisäämään kilpailua, me pyrimme lisäämään yritysten mahdollisuuksia toimia. Hyvistä kilpailullisista asetelmista syntyy usein myös säästöjä, ja tämä on tämän hallituksen linja.

Arvoisa herra puhemies! Seinät eivät tuo turvallisuutta, seinät eivät tuo palveluita. [Mikko Savola: Käsittämätöntä!] Tervetuloa, keskusta, tähän nykymaailmaan. Kerron, minkälainen se on. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yksi asia on se, että tämä hallitus tekee merkittäviä säästötoimia, ja kyllä, niitä kohdistuu myös valtionhallintoon ja koko virastorakenteeseen. Me olemme tehneet yli 600:lla miljoonalla erilaisia toimintamenosäästöjä. Ne kohdistuvat kaikkiin ministeriöihin ja kaikkiin virastoihin siinä alla. Samaan aikaan palveluita kehitetään jatkuvasti. Ne kuuluvat erityisesti muiden ministerien sektoreille, mutta sen verran osaan asiaan vastata. Me olemme keskittäneet toimintoja esimerkiksi sinne digitaaliselle puolelle, sähköisiin. Kuten sanoin edellisessä vastauksessani, poliisi ei ole poistumassa yhdeltäkään paikkakunnalta. Totta kai asioita pitää tehdä järkevämmin. Samaan aikaan me huolehdimme, että koko maassa on riittävät palvelut, myös siellä, missä asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä, mutta on hyvä ymmärtää se, että mikäli tietyiltä alueilta ihmisiä koko ajan vähenee ja siellä ikääntyminen on merkittävä ominaispiirre, niin ei valtiolla ole mitään hopealuotia, [Puhemies koputtaa] jolla tämä kehitys voitaisiin kääntää. Meillä on tiukat resurssit, [Puhemies koputtaa] joiden puitteissa me pyrimme toimimaan niin, että kansalaisilla on palvelut ja turvallista. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä käsiteltiin erityisesti tätä Poliisihallituksen käynnissä olevaa selvitystä, joka on viime päivinä ollut julkisuudessa. Poliisihallitus ja erityisesti ylin poliisijohtaja ovat perustelleet tätä tarvetta sillä, että tällä saadaan paitsi lisää kustannustehokkuutta myös erityisesti poliisin toimintaa tehokkaammaksi ympäri maan, myös siellä harva-alueilla. Tällä selvityksellä ei poliisi ole poistumassa miltään paikkakunnalta, henkilöstöä ei olla vähentämässä, päinvastoin hallituksen tekemät lisäpanostukset poliisitoimeen näkyvät jatkuvasti. Tämä hallitus kantaa ehdottomasti merkittävää huolta sisäisestä turvallisuudesta, kuten ulkoisestakin, ja olemme tehneet sinne panostuksia. Vastaavasti on hyvä huomata, että myös näissä valtiontalouden laajoissa sopeutustoimissa turvasektorit ovat säästyneet paljon vähemmällä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimo aloitti juuri oikein: vain talouskasvu lisää työllisyyttä. Juuri se on se, minkä vuoksi me teemme toimia niin työmarkkinoilla, niin luvituksessa, niin verotuksessa, jotta meillä olisi tulevaisuudessa paitsi yrityksiä — niitäkin Suomeen saa tulla lisää [Anne Kalmari: Kaikki energiainvestoinnit takkuaa!] — yrityksiä, jotka kykenevät palkkaamaan ihmisiä ja työllistämään, ja jotta tätä kynnystä voitaisiin laskea. Vastaavasti ymmärrämme esimerkiksi sosiaalidemokraattien nostaman valtavan huolen nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, joka itse asiassa on Suomessa oikein ominaispiirre, valitettavasti. Se on sitä ollut myös teidän hallituskaudellanne, ja siihen pitää puuttua omilla toimillaan. Mitä sitten tulee näihin edustajan nostamiin verotuksellisiin seikkoihin, tämä hallitus keventää merkittävästi pieni- ja keskituloisten työn verotusta. [Ben Zyskowicz: Just näin!] Sen lisäksi me kyllä alennamme ylimpiä marginaaleja. Tämä on erittäin hyvä kasvutoimi suurimmasta osasta asiantuntijoita ja ekonomisteja. Samaa mieltä on valtiovarainministeriö, samaa mieltä ovat talouspolitiikan arviointineuvosto [Puhemies koputtaa] ja monet muut tahot. Tämä on juuri oikeanlaista politiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! 13 päivää todella sotaa takana — me emme tiedä, kuinka kauan on edessä. Mikäli tämä jää lyhytaikaiseksi, niin sen vaikutukset Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen tulevat todennäköisesti olemaan vähäisempiä. Mikäli tämä pitkittyy, niin tietenkin ongelmat myös vastaavasti kasvavat. Samaan aikaan on hyvä huomata, että me olemme voimakkaasti riippuvaisia näistä öljykuljetuksista. Toisaalta me olemme omassa energiajärjestelmässämme onnistuneet tekemään sellaisia päätöksiä esimerkiksi ydinvoiman suhteen, mitkä eivät esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Saksassa lainkaan ole todellisuutta. Suomi on tästä tässä mielessä hyvässä asemassa. Vastaavasti sitten päätöksiä esimerkiksi turpeen käytön suhteen ehkä huoltovarmuustilanteessa voitaisiin pohtia vielä uudelleen. Hallitus on todellakin liikennepolttoaineisiin tehnyt hallituskautensa aikana lukuisia toimia, joilla on pyritty tätä hintaa saamaan alaspäin. Meillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan, mutta ainakin tästä näkökulmasta katsoen toivomme, että Lähi-idän tilanne rauhoittuu, Iranin tilanne rauhoittuu [Puhemies koputtaa] ja sen vaikutukset meidän talouteemme jäävät vähäisiksi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin Iranin kärjistynyt tilanne ja ylipäätänsä Lähi-idän tilanne ja kansainväliset yllättävät konfliktit vaikuttavat juuri edustajan kuvaamalla tavalla myös Eurooppaan. Me emme vielä tiedä, kuinka kauan tämä sodankäynti tulee jatkumaan. Sen kestolla on merkittävä vaikutus siihen, miten nämä ongelmat tulevat realisoitumaan esimerkiksi Euroopan tasolla. Tällä hetkellä sillä on jo selvää vaikutusta polttoaineiden hintaan. Toisaalta huoltovarmuuteen keskittyvät seikat ovat viime vuosina muistakin syistä olleet merkittävästi tässä esillä. Mitä tulee yleisesti liikennepolttoaineisiin, niin tämä hallitus on tehnyt useita erilaisia toimia, jotka ovat vaikuttaneet liikennepolttoaineiden hintaan. Me olemme madalluttaneet jakeluvelvoiteuraa huomattavasti verrattuna siihen, mikä se oli aiemmin. Me olemme tehneet useita polttoaineveron laskuja — niitä on edelleenkin tulossa. Edellisen hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan sidotut indeksikorotukset on jätetty tekemättä ja niin edelleen. Näillä kaikilla on vaikutuksensa kokonaisuuteen. Mutta aivan kuten totesitte, niin tapahtumat maailmalla [Puhemies koputtaa] vaikuttavat myös Eurooppaan ja sitä myötä Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä, öljyn maailmanmarkkinahinta on tietenkin se, joka hinnan takana voimakkaimmin vaikuttaa, [Anne Kalmari: Ai nytkö on? Miksei viime kaudella? — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja siihen Suomella tai monella muullakaan maalla ei ole minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta. Sen sijaan ne seikat, joihin hallitus voi vaikuttaa, liittyvät esimerkiksi verotukseen, [Keskustan ryhmästä: Alvin nousuun!] ilmastopolitiikkaan liittyviin vaatimuksiin, uusiutuvan polttoaineen osuuteen, jakeluvelvoitteeseen ja niin edelleen. Voidaan vaikuttaa myös Euroopan unionin tasolla siihen suuntaan, että politiikka olisi sellaista, että se arjen kustannukset pitää riittävän maltillisina. Ja, arvoisa keskusta, juuri sillä tavalla tämä hallitus on toiminut. Hallitusneuvotteluista alkaen me olemme pyrkineet tekemään toimia, jotka tekevät autoilun kustannuksista järkevämpiä. Me emme voi vaikuttaa maailmanmarkkinahintaan. Me ymmärrämme, että tällä hetkellä Lähi-idän kriisi, Iranin tapahtumat, voi vaikuttaa sen hintaa nostavasti, kuten monet muutkin kansainväliset kriisit. [Puhemies koputtaa] Samaan aikaan me olemme tehneet meidän päätöksemme, niitä on vielä hieman tulossakin, ja olemme erittäin ylpeitä niistä. [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! Olen siihen tottunut, että oppositio nostaa täällä voimakkaasti ongelmia esille, mutta siihen en ole vielä tottunut, että te jo edestäpäin löydätte kriisin, mikä ei ole vielä lähelläkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Totta kai me toivomme, että Eurooppaan ei kohdistu turvapaikanhakijavirtaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] Iranista eikä mistään muualtakaan. Mitä tulee siihen, jos verrataan vuoteen 2015, onneksi tilanne on huomattavasti eri paitsi suomalaisessa lainsäädännössä myös eurooppalaisessa lainsäädännössä noin muuten. Eurooppa suhtautuu näihin asioihin nykyään aika tavalla eri lailla. Meillä on myös voimassa paljon erilaisia sisärajatarkastuksia. Toisaalta maahanmuuttopaktin eteenpäinvieminen sisältää tähän liittyen erityisiä toimia. Hallitus on huolehtinut turvallisuusviranomaisten rahoituksesta koko kautensa ajan, ja siinäkin tilanteessa, missä me olemme joutuneet tekemään merkittäviä sopeutustoimia, niin sekä sisäiseen turvallisuuteen että tietenkin puolustukseen liittyen sektoreita on näiltä suojattu. Meillä ei ole tässä tilanteessa mitään hätää. [Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!]

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei todellakaan vähättele veropohjan, verotulojen, ylipäätänsä tulopuolen, merkitystä valtiontaloudelle. Se, mistä syystä verotulot on jouduttu tarkistamaan alaspäin ennusteesta toiseen, liittyy siihen, että meillä ei ole taloudessa aktiviteettia, meillä ei ole talouskasvua. [Mika Lintilä: Ei ole työtä!] Meillä ei ole ollut sitä merkittävästi pitkään aikaan, mutta myös suhdanne syveni ja vaikeutui, piteni entisestään, mikä on syy sille, että verotuloarvioita ja ennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin. Samaan aikaan te sanotte, että me olemme epäonnistuneet näissä julkisen talouden korjaamiseen pyrkivissä toimissamme. Toista mieltä ovat kuitenkin monet talouspolitiikkaa arvioivat tahot, oli kyse sitten IMF:stä, komissiosta tai talouden muista asiantuntijoista. Nämä toimijat haluavat enemmän sitä, mitä hallitus tekee. Te sen sijaan oppositiossa ja erityisesti vasemmistoliitossa vastustatte kaikkea sitä, mitä me olemme tehneet julkisen talouden korjaamiseksi. [Välihuutoja vasemmalta] Kuten moneen kertaan olen sanonut, [Puhemies koputtaa] tämä tilanne ei tule aivan heti helpottamaan vaan tulee koskemaan myös tulevia hallituskausia, [Puhemies koputtaa] ja kansalaisten kannalta olisi hyvä tuoda se ilmi. Tämä ei liity tähän hallitukseen vaan Suomen talouden tilanteeseen.

Arvoisa herra puhemies! Olen lukenut alusta loppuun, sanasta sanaan talouspolitiikan arviointineuvoston raportin tänäkin vuonna, ja siksi tiedän myös esimerkiksi sen, että arviointineuvosto kiittää erityisesti ylimpien marginaalien laskua ja toisaalta on sitä mieltä, että hallituksen ei olisi kannattanut laskea pieni- ja keskituloisten verotusta varsinkaan niin paljon kuin hallitus on laskenut, mutta tälle hallitukselle se on kyllä poliittisesti erittäin tärkeää. Me haluamme ylipäätänsä huolehtia siitä, että ostovoima palkansaajalla tässä maassa paranee. No, edustaja Harjanne, minua ei tietenkään ihmetytä se, että te olette eri mieltä siitä, että hallitus on kyennyt myös polttoaineveroa alentamaan. Meidän mielestämme se on erittäin hyvä asia. Sekin on historiallista, yksikään muu hallitus ei ole tällaiseen kyennyt. [Vasemmalta: Kyllä on halpaa bensaa!] Vastaavasti olemme esimerkiksi jakeluvelvoitetta kyenneet lieventämään suhteessa edelliseen sosiaalidemokraatti—keskusta-hallituksen janaan nähden, mikä on aiheuttanut myös sen, että polttoaineiden hinnat ovat pysyneet maltillisempina. Yleisesti ottaen, mitä tulee oppikirjan mukaiseen verotukseen, me olemme kyllä keventäneet yritysten ja työn tekemisen verotusta [Puhemies koputtaa] ja siirtäneet sitä kuluttamisen ja haittojen puolelle, mikä on yleensä ekonomistien suosima suunta.

Arvoisa herra puhemies! Yhteisöveroa maksetaan siis voitosta osakeyhtiöissä ja muissa tämän piiriin kuuluvissa yhteisöissä. [Eduskunnasta: Katsos vaan!] Se koskee ihan kaikenkokoisia yrityksiä, jotka sen piiriin kuuluvat. Ja kun valtion viemä osuus vähenee, niin sinne yritykseen jää enemmän rahaa, eikö näin? [Miapetra Kumpula-Natri: Epäilettekö, ettei Hjallis tiedä tätä?] Olen sikäli hieman hämmästynyt tästä puheenvuorosta, että muistan kyllä, että ainakin takavuosina edustaja Harkimo on kannattanut sitä, että työn ja yrittämisen verotusta kevennetään. Te olette käyttänyt lukuisia puheenvuoroja siitä, että yrittämisen verotusta kannattaa keventää. Me olemme tehneet yhteisöveron osalta tämän päätöksen kahdella prosenttiyksiköllä sitä laskea. Me olemme laskeneet työn verotusta merkittävästi, ylimpiä marginaaleja, joita kaikki asiantuntijat pitävät oivallisena kasvutoimena, paitsi vasemmistopuolueet, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei ole näkynyt sitä kasvua!] ja niin edelleen. Tällä tavoitellaan sitä, että Suomessa työn kannustimet ovat paremmat, ostovoima kasvaa, yrityksillä on paremmat toimintaedellytykset ja mahdollisuus investoida ja niin edelleen. Tämä on meidän yhteinen tavoitetilamme hallituksessa. [Eduskunnasta: Mutta missä ovat tulokset?]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Räsänen: erinomainen, retorinen puheenvuoro jälleen. Oletteko huomannut, että myös sosiaalidemokraattien esittämiä säästöjen perumisia, uusia menotarpeita, meidän rakenne- ja työllisyystoimien vastustamista, te teette velaksi — sillä erotuksella, että te olette oppositiossa ja teillä ei ole valtaa tehdä näitä päätöksiä. Tämä olisi erinomainen puheenvuoro, mikäli sen takana olisi hyvä vaihtoehtobudjetti, [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] jossa aidosti peruutettaisiin ne toimet, joita te kritisoitte, jossa olisi aitoja kasvutoimia, jossa päästäisiin velkasuhteen vakauttamiseen. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paremmin kuin hallitus!] Mikäli olisitte edellisellä hallituskaudella osoittaneet, että sosiaalidemokraateista on kantamaan huolta julkisen talouden tilasta, mutta ei, edes nousukaudella te ette kyenneet yhtä ainutta säästötoimea tekemään. Edustaja Räsänen, mielestäni tämä on sinänsä vähän epäreilu lähestymistapa. [Vasemmalta: Epistä!] Me huolehdimme näinä vaikeina aikoina meidän talouspolitiikasta, meidän veropolitiikasta, siitä, että me olemme korjanneet julkista taloutta, tehneet toimia, joista lähes jokaista [Puhemies koputtaa] te olette vastustaneet. Nyt te olette sitoutuneet velkajarruun. [Puhemies koputtaa] Olen siitä erittäin tyytyväinen, mutta ehkä sen pitäisi näkyä näissä puheenvuoroissannekin. [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Ylipäätänsä se, että oppositiosta kritisoidaan meidän tekemiä päätöksiä, ei ole lainkaan yllätyksellistä, mutta sanoisin, että olisi äärimmäisen huonoa politiikkaa soutaa ja huovata erilaisten veroratkaisuiden kanssa. Mutta tietenkin silloin, kun hallitus on menossa julkisen talouden JTS-riiheen ja pohtii toimia vielä talouden ja työllisyyden edistämisen hyväksi ja miten voisimme tukea kasvua tähän maahan, on aivan selvää, että eri puolilla, olivat ne sitten puolueita tai poliittisia nuoriso- tai muita järjestöjä tai eturyhmiä tai muuta, kerrotaan mielipiteitä. Talouspolitiikan arviointineuvosto ei suhtaudu yhteisöveron alennukseen lainkaan niin kielteisesti kuin oppositio tällä kertaa. Kuten pääministeri edellä totesi, sen on todettu olevan toimiva myös aiemmissa tilanteissa. Vastaavasti ei pidä paikkaansa, että se rahoitetaan yksinomaan velkaa lisäämällä, vaan me olemme tehneet vastaavia menosäästöjä ja toisaalta Valtion Eläkerahastosta tehtävän [Puhemies koputtaa] yksittäisen tuloutuksen.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin hallitus on joutunut kiristämään kaivosveroa. Se tässä salissa sai yli hallitusrajojen myös kannatusta. Toisaalta aina, kun me joudumme tekemään veronkiristyksiä, kohdistuvat ne mille toimialalle tahansa, yleensä niitä myös vastustetaan. Meidän kaivosalamme on erittäin vireä ja nouseva. Tietenkin mineraaleihin liittyvä keskustelu myös kansainvälisellä ja globaalilla tasolla on erittäin kovassa nousussa. Hallitus haluaa tarkastella tähän koko toimialaan liittyviä ongelmakohtia esimerkiksi ympäristölainsäädäntöön, ympäristövakuuksiin, luvitukseen ja niin edelleen liittyen. Tämä kaivosvero tai kaivosmineraalivero, jota me olemme korottaneet, on vain yksi tekijä tässä. Se ei ole minulle tässä tehtävässä yllätys, että kaikkia veronkiristyksiä vastustetaan. Mitä tulee sitten tähän hybridimallin kehittämiseen, niin sitä erityisesti tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen, koska sen valmistelu ja selvitystyö on hyvin vaativaa.

Arvoisa herra puhemies! Kun tällaisiin merkittäviin, sekä taloudellisesti merkittäviin että suomalaisten palveluja koskeviin, asioihin rakennetaan parlamentaarisia ryhmiä, niin ymmärtääkseni lähtökohta on juuri se, että pyritään kaikki saamaan samalle sivulle ongelman suhteen — niin että liittyvät ne sitten hyvinvointialueisiin tai kuntiin, kaikilla olisi tässä talouden raamissa ja tässä yhteiskunnan tilanteessa se kokonaiskuva. Valitettavasti tämän keskustelun perusteella tämä ei juurikaan eronnut normaalista kyselytunnista, jossa näitä soterahoitusasioita käsitellään. Jos mietitään niitä rahoitusmallin kokonaisuuden ongelmia, joihin ministeri Ikonen menee sitten tarkemmin, niin mikäli oppositiopuolueet ovat sitä mieltä, että sinne kokonaisuudessaan tarvitaan enemmän rahaa kuin tämä hallitus on antanut, eli tähän mennessä yli neljä miljardia plus kaksi kertaa jo pidentänyt alijäämien kattamisaikaa, niin olisi suotavaa, että te kertoisitte sen suoraan. Kun tuossa katsoin vaihtoehtobudjetteja, sosiaalidemokraatit ovat tarjonneet tähän kokonaisuuteen 200 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta kuin hallitus. Keskustalta edes tällaista konkretiaa ei löydy. Sieltä ei yksinkertaisesti pysty tekemään laskelmaa siitä, paljonko te antaisitte koko maan tasolla hyvinvointialueille enemmän rahoitusta. Vihreät pääsevät selvästi tässä tapauksessa korkeammalle. Mutta kuten tässäkin salissa ja tässä keskustelussa me olemme jo huomanneet, Länsi-Uusimaa ja Helsinki käyttävät hyvin erilaisia puheenvuoroja kuin Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja niin edelleen, [Suna Kymäläinen: Ja mistäs se johtuu?] eli niin kauan kuin kyse on eri alueiden välisistä erilaisista intresseistä, ymmärretään, että haaste on poliittinen. Jos te olette sitä mieltä, että kaikille alueille tarvitaan enemmän rahaa, sanokaa se, ja kuinka paljon. Jos te olette sitä mieltä, että hyvinvoivilta alueilta tarvitaan enemmän rahaa huonosti voiville alueille, nuorilta alueilta tarvitaan enemmän rahaa vanhoille alueille tai terveiltä alueilta enemmän sairaille alueille, sanokaa se. Mutta toistaiseksi nämä teidän puheenvuoronne ovat poliittista abstraktion tasolla olevaa keskustelua, jossa te yksinomaan moititte hallitusta sen sijaan, että... Ei tällä kyllä parlamentaariseen keskusteluun päästä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Edustajan kuvaus tästäkin kyselytunnista on valitettavasti juuri se, jota me olemme saaneet käytännössä koko hallituskauden todistaa. Nyt, kun kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet velkajarruun ja nämä luvut todellakin ovat hirmuisia, se aiheuttaa juuri sen, että tämän hetken sopeutustoimia tai meidän uudistuksia vastustetaan yhdessä paikassa ja sitten toisaalla kerrotaan jälleen, että ollaan sitouduttu korjaamaan julkista taloutta. Tämä puhe on tietenkin helppoa opposition suunnalta, mutta se, mistä itse kannan huolta, on se, että se on valheellista. Ei ole mahdollista, ei ole mahdollista, samaan aikaan vastustaa kaikkia toimenpiteitä ja olla kuitenkin sitoutunut näihin velkajarrutoimiin. Edustaja Kiuru äsken yhdessä tämän kyselytunnin monista välihuudoistaan huusi, että hän ei ole sitoutunut Purran saksiin. [Krista Kiurun välihuuto] Mutta ne tarpeet, mitä velkajarru sisältää ensi kaudelle, ovat valitettavasti [Puhemies koputtaa] suurempia kuin se, mitä tämä hallitus on tehnyt.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin jälleen kiitos lähes koko eduskunnalle, että tämä julkisen talouden vaikea tilanne on ymmärretty ja lähes kaikki puolueet ovat sitoutuneet ylivaalikautisiin ja seuraavaa vaalikautta koskeviin paitsi finanssipoliittisiin sääntöihin myös velkajarruun, koska tämä on kaikista tärkein asia sen hyväksi, että me voimme tässä maassa säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan etuudet ja palvelut myös tulevaisuudessa tilanteessa, jossa meidän ikääntyvä yhteiskunta tarvitsee koko ajan esimerkiksi enemmän niitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Mitä tulee sitten tähän itse kysymykseen, niin kyllä ne seuraavalle kaudelle arvioidut säästötarpeet, tällä hetkellä valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 8—11 miljardia euroa, tarkoittavat sitä, että mitään budjetin suuria kokonaisuuksia ei voi jättää huomiotta. Se on yksi syy siihen, että kun täällä puhutaan hyvinvointialueiden kustannusten hillitsemisestä, niin opposition kritiikkiä tätäkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on vaikea ymmärtää, koska nämä menot kokonaisuudessaan ovat lähes kolmannes koko valtion budjetista, ja on päivänselvää, että yksikään velkajarruun [Puhemies koputtaa] sitoutunut puolue ei kykene niitä toimia tekemään, [Puhemies: Kiitoksia, ministeri Purra!] jollei ole valmis tarkastelemaan kaikkia sektoreita.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos eduskunnalle tästä keskustelusta. Keskityn puheenvuorossani kolmeen asiaan. Ensin tämä 1,4 miljardia, joka tuli puheenjohtaja Lindtmanin vaatimuksissa, kuten on tullut monta kertaa aiemminkin useiden muiden ohella, ja myös keskusta nosti tämän esille. Sen jälkeen puhun palkkaratkaisuiden vaikutuksesta valtion budjettiin. Se on tullut useissa keskusteluissa ja myös tänään esille. Lopuksi hieman valtionvelan koroista. No, ensin tämä 1,4 miljardia, jota olen puheenvuorossani kutsunut puheenjohtaja Lindtmanin keikaukseksi, jota täällä käsiteltiin jo aika laajasti. Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet käytännössä hallituksen jokaista säästötoimea ja veronkiristystä, rakenteellista ja työllisyysuudistusta, mutta nyt kun velkajarrutyöryhmän osalta kaikille alkaa olla selvää, mikä se ensi kauden ja sitäkin seuraavan hallituskauden urakka alkaa olla, niin ymmärrän, että tuntuu houkuttelevalta vaihtoehdolta vaatia tältä hallitukselta edelleen lisää. Epäilemättä te vastustaisitte meidän tekemiämme lisätoimia yhtä suurella voimalla. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tänä keväänä hallitus on tekemässä uusia toimia. Me etsimme korvaavia ja täydentäviä toimia niille säästöille, joissa emme ole päässeet maaliin. Sosiaalidemokraatit ovat nyt näennäisesti esittäneet uusia sopeutustoimia, mutta minua kiinnostaisivat ne säästöt, joita te perutte. Millä te ne hoitaisitte? Teiltä odotettaisiin siis tässä teidän vaihtoehdossanne vuoden 2027 tasolla kuuden miljardin menosäästöjä ja veronkiristyksiä — ja siihen sitten ilmeisesti tämä 1,4 miljardia vielä lisää. Sekä te että monet muut viittasitte liiallisen alijäämän menettelyyn ja komission vaatimuksiin tämän 1,4 miljardin edestä. Kuitenkin komission tulkinta on tarkentunut: tältä hallitukselta ei vaadita komission suunnalta lisää toimia juuri siksi, että tämä hallitus on komissionkin mielestä tehnyt ne toimet. Hyvät opposition edustajat, te olette tänään olleet kuittaamassa velkajarruryhmän raportin, jossa tämä kerrotaan. [Pia Viitasen välihuuto] En ymmärrä, miksi te ette ole tietoisia tästä asiasta vaan tulette tänne vaatimaan tältä hallitukselta komission alijäämämenettelyn edellyttämiä lisätoimia. Ei sellaisia ole. Komissio on sitä mieltä, että tämä hallitus on todella tehnyt sen osansa, ja viime vuoden 2025 liikkumavaraa tullaan käyttämään vuosina 2026 ja 2027. Ja kun katsotaan seuraavaa hallituskautta, tämä komission tulkinta helpottaa myös tulevan hallituksen ensimmäisen budjetin tekoa. Ensimmäisessä budjetissa ei edellytetä niin suurta säästökokonaisuutta kuin vielä muutama kuukausi sitten näytti todennäköiseltä, [Antti Lindtman: Tuleeko poikkeama?] Joten, arvoisa oppositio, huoli pois. Komissio ei edellytä tältä hallitukselta lisää toimia. Komissio on tyytyväinen niihin toimiin, joita me olemme tehneet. Arvoisa puhemies! Pääministeri nosti puheessaan esille ostovoiman kuroutumisen umpeen tämän vuoden osalta ja erityisesti sen, että naisten ostovoima on parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. Jälleen silloin huudettiin täältä vasemmalta, että kiitos, ammattiliitot, ja myös puheenjohtaja Lindtman käytti tästä puheenvuoron. Sote- ja kunta-alan palkkaratkaisu tosiaan on ylittänyt nyt useampana vuonna palkankorotusten yleisen linjan, mutta siis luuletteko te, arvoisa oppositio, että esimerkiksi nämä suuret hoitoalan palkankorotukset jotenkin automaattisesti siirtyvät sieltä työmarkkinaosapuolten pöydältä hyvinvointialueille? [Aino-Kaisa Pekonen: Tekö sen päätätte?] — Kyllä, tämä hallitus budjetissaan siirtää lisää rahoitusta hyvinvointialueille. Kun palkkaratkaisu on suuri, se edellyttää satoja miljoonia lisää rahaa. Minä ihmettelen, että te ette ymmärrä tätä. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Entä ymmärrättekö te palkkaharmonisaatiovaikutuksen? Se vaikuttaa juuri samalla tavalla. Palkankorotukset ovat hyvä asia, mutta älkää, hyvänen aika, oppositio, kuvitelko, että nämä julkisen sektorin palkankorotusrahat tippuvat taivaasta tai tulevat seinästä. [Välihuutoja vasemmalta] Ne tulevat valtion budjetista. [Timo Harakka: Miksi sitten kehutte niitä?] Ja kun me pidämme kiinni meidän rajasta, se tarkoittaa, että me etsimme jostain muualta niitä säästöjä, jotta me pystymme siirtämään hyvinvointialueille lisää rahaa. Arvoisa puhemies Aivan loppuun näistä koroista: Kun me aloitimme, valtionlainan korkoja maksettiin sellainen 800 miljoonaa. Nyt ylitetään jo neljä miljardia. Olen juuri päästänyt käsistäni valtiovarainministeriön kehysratkaisupäätöksen, ja siellä valitettavasti tulevien vuosien valtionlainan korkomenot vuodessa ovat jo kuusi miljardia euroa. [Timo Harakka: Ja teillä ei ole tähän mitään osuutta?] Viime kaudella oli nollakorot. Oppositiosta väitettiin jopa, että lainaa ei tarvitse maksaa takaisin. Muutaman vuoden kuluttua tässä maassa maksetaan pelkkiä valtionlainan korkokustannuksia kuusi miljardia euroa. [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia eduskunnalle tämän tärkeän asian keskustelusta. — Kuten työmies Marttinen tuossa aiemmin kuvasi, [Naurua] meidän työttömyyttä erityisesti lisäävät ulkoiset tekijät ja toisaalta koska kotimaassa ei ole kasvua riittämiin ollut, työttömyys on tästä johtuvaa, ja tämä kehityshän alkoi vuonna 22. Hallitus on kuitenkin tehnyt merkittäviä uudistuksia ja rakennetoimia, joiden laskennalliset vaikutukset niin julkisen talouden vahvistumiseen kuin työllisyyden vahvistumiseen ovat valtiovarainministeriön mukaan selkeitä. Se, että ne eivät vielä näy, ei tarkoita, että näiden hyvät vaikutukset pyyhkiytyisivät pois. Ne tulevat kyllä näkyviin. Arvoisa puhemies! Minulle ei valitettavasti opposition puheenvuoroista oikein tullut selväksi, mikä se varsinainen vaihtoehto on. Keskusta luetteli erilaisia tukipaketteja ja totta kai valitusta ja kritiikkiä. Luettelitte uusia menoja, mutta en löytänyt yhtään ainutta keinoa niiden rahoittamiseksi. [Keskustan ryhmästä: Yhteisövero! — Antti Kaikkonen: Älkää tehkö sitä yhteisöveron kevennystä! Eikö se kuulunut sinne?] Työpaikat syntyvät yrityksiin, ja siksi me teemme uudistuksia. — Puheenjohtaja Kaikkonen, yhteisöveron kevennys, jonka hallitus toteuttaa kahden prosenttiyksikön osalta: Keskusta ehdotti viiden prosenttiyksikön alennusta yhteisöveroon. [Oikealta: Ohhoh!] Te kehtaatte täällä selittää, että kukaan ei sitä kannata ja siitä ei ole mitään hyötyä, ja te itse esitätte viiden prosenttiyksikön kevennystä. [Keskustan ryhmästä: Ihan eri veromalli! — Antti Kaikkonen: Rakenteellista uudistusta!] Mitä tulee sitten tähän, että viime kyselytunnilla ja täällä tänään te ehdotatte myös erityistalousaluetta, niin se käytännössä tarkoittaa samaa kuin yhteisöveron kevennys — toki myös muunlaisia veronkevennyksiä, mutta ensisijaisesti se tarkoittaa aina yhteisöveron kevennyksiä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Hallitus ei luo itsessään talouskasvua. [Antti Kurvinen: Te viette talouskasvun!] Me voimme parantaa edellytyksiä, me voimme tehdä oikeanlaista veropolitiikkaa, me voimme tuuppia oikeaan suuntaan ja tehdä kasvutoimia, mutta valtio ei tule tekemään kasvua ja työpaikkoja, vaan se tapahtuu yksityisellä sektorilla, ja juuri siihen suuntaan tämä hallitus tekee toimia. [Antti Kurvinen: Teette kaikkenne, jotta kasvua ei syntyisi! — Ben Zyskowicz: Höpö höpö!] Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo nosti aivan oikein puheenvuorossaan esille ulkomaalaisten ja maahanmuuton kokonaisuuden. Minusta onkin hassua, että kuitenkaan tässä itse välikysymyksessä ei mainittu asiasta sanaakaan. En tiedä, onko edustaja Harkimo ollut aivan tietoinen, mihin paperiin on nimensä pannut, [Naurua oikealta] mutta tämänkin ymmärrän juuri siksi, kuten edustaja Simula täällä totesi, että tämähän on keskustan kasvutoimi numero yksi, lisätä maahanmuuttoa tähän maahan. [Antti Kaikkonen: Ei pidä paikkaansa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Käsittämätöntä!] Arvoisa puhemies! Keskusta puhuu työstä, mutta te pelkäätte tehdä päätöksiä. Yhtään hankalaa päätöstä te ette kykene esittämään tai edes tukemaan, pakenette maakuoppaan, kun pitäisi ottaa kantaa, ja tarjoatte tyhjän paperin, mutta sen sijaan te osaatte kritisoida. [Keskustan ryhmästä: Aika väsynyttä puhetta!] Sosiaalidemokraatit ehdottavat meille vaihtoehtobudjettejaan pohjaksi. Tarkoitatteko siis niitä, joissa te oikeastaan kuittaatte kaikki hallituksen tekemät toimet mutta olette niistä kovin hissukseen omille kannattajillenne? Mitä sieltä jää sitten jäljelle, ne veronkorotuksetko? Ei, niitä me emme tule tekemään. [Pia Viitanen: Veronkevennykset pienituloisille muun muassa, ja pienille yrityksille!] Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Te peräänkuulutitte, hyvä oppositio, toivon näköaloja ja sitten esititte kuitenkin pelkkää surkeutta. Ei yhtä ainoaa hyvää asiaa investoinneista, talouden luvuista, vientisektorin paremmista näkymistä. [Antti Kurvinen: Mitä hyvää te sanotte?] En valitettavasti saa mitään muuta mielikuvaa kuin sen, että toivoisittekin saman ankeuden jatkuvan. [Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Keskustan linja ei näytä millään tavalla eroavan vasemman puolen, sosiaalidemokraattien linjasta. [Puhemies koputtaa] Punamultaa rakennetaan, mutta se ei ole kyllä kasvun liitto. Se on jakamisen liitto.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Malm, tuo teidän esittämänne luku oli kyllä erittäin suuri ja kertoo siitä, miten vaikea tilanne siellä on. Kuten edustaja Partanen tässä aiemmin ihmetteli, niin minunkin täytyy ihmetellä, miten tämä kokonaisuus — jonka suurin ajuri on nimenomaan se pitkä rajamme, Venäjän sotatoimet Ukrainassa, suljettu raja, kaupan esteet, jotka olemme tietenkin halunneet sinne rakentaa — voi vaikuttaa vain Itä-Suomeen mutta ei koko Suomen tasolla, koska tämä sama tosiasia, se, miten merkittävä taloudellinen taakka ja painolasti tämä tilanne Suomelle on, aina teiltä unohtuu silloin, kun puhutaan koko Suomen taloudesta. Yksi merkittävin syy sille, että me olemme taapertaneet tässä viime vuodet ja meidän talouskasvu ei ole käynnistynyt hallituksen hyvistä toimista huolimatta, liittyy nimenomaan siihen tilanteeseen, jonka te tässä yhteydessä tunnistatte. [Eduskunnasta: Jarruketju!] Hallitus korjaa koko Suomen asioita. Teemme toimia, teemme kaikki hartiavoimin toimia Itä-Suomen eteen, ja toivottavasti me tästä pääsemme eteenpäin ja saamme parempia, vauraampia, turvallisempia aikoja Suomeen.

Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee hyvinvointialueisiin, niin tosiaan viime kauden uudistuksella 21 aluetta ja Helsinki — jo silloin saatettiin jostain päin salia päätellä, että alueiden suuri määrä tulee aiheuttamaan eriytymistä, koska jo lähtökohta oli eriytynyt. [Niina Malm: Korjatkaa mallia!] On aivan eri tilanne esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla, jossa väestö on suhteellisen nuorta, toisaalta on paljon ulkomaalaisväestöä ja monilla ihmisillä on yksityiset vakuutukset, verrattuna sitten johonkin harvaan asuttuun alueeseen, jossa väestön ikä on paljon korkeampi, josta nuoria ihmisiä muuttaa pois, jossa sairastavuus on korkeampaa. Tämä tulee näkymään eriytymisenä, ja juuri näin on tapahtunut. Mitä tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen kokonaisuudessaan, niin tämä hallitus on lisännyt kaudellaan yli neljä miljardia euroa hyvinvointialueiden rahoitusta. [Ben Zyskowicz: Ei uskoisi, kun kuuntelee oppositiota!] Tämä kokonaisuus lähentelee kolmasosaa budjetista. Samaan aikaan me olemme tekemässä merkittäviä sopeutustoimia, jotka tulevat julkisen talouden tilanteen vuoksi jatkumaan myös tulevilla hallituskausilla, [Puhemies koputtaa] niin on hyvä ymmärtää tämä kokonaisuus ja tämä mittakaava.

Arvoisa puhemies! En pysty aivan hahmottamaan tätä toivottomuutta, joka on käsin kosketeltavaa, mihin te viittaatte. Erityisesti toivottomuus on käsin kosketeltavaa täällä kyselytunneilla, koska oppositio haluaa aina vain huomauttaa näistä ikävistä asioista ja haasteista, joita tässä maassa on. [Antti Kurvisen välihuuto] Itse kierrän paljon ympäri Suomea, ja kyllä minä sanoisin, että esimerkiksi monin osin Suomea yritysten näkymissä on tällä hetkellä eteenpäin enemmän valoa kuin on ollut useampaan vuoteen. Tämä tietenkin näkyy erilaisissa selvityksissä ja barometreissäkin. Täällä hallituksessa pyritään tietenkin paitsi korjaamaan ongelmia myös katsomaan eteenpäin ja havainnoimaan niitä asioita, jotka ovat menossa oikeaan suuntaan. Esimerkiksi meidän vientisektorilla, erityisesti teknologiateollisuuden puolella, näyttää tällä hetkellä varsin hyvältä. Vastaavasti aika vasta olin siellä Lapissakin kiertämässä, ja kyllä siellä suhtauduttiin asioihin huomattavasti valoisammin kuin tästä edustaja Riipin puheenvuorosta saattoi päätellä. [Puhemies: Kiitoksia!] Mitä tulee sitten tähän unioniasiaan, niin vielä huomautan, [Puhemies koputtaa] että juuri hetki sitten komissio on julkaissut tiedotteen, [Puhemies koputtaa] jossa kerrotaan itäiseen Suomeen kohdistetuista toimenpiteistä. [Välihuutoja — Eduskunnasta: Hienoa!]

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo totesin, niin kyllä, Itä-Suomen tilanne EU-tasolla käytävissä neuvotteluissa on koko hallituksen ehdoton prioriteetti, ja se liittyy turvallisuuteen, geopolitiikassa tapahtuneisiin muutoksiin, pitkän rajan aiheuttamiin seurauksiin ja niin edelleen. Kun samaan aikaan edustaja mainitsi puhtaan siirtymän, niin huomautan meidän investointikannustimista ja ‑hyvityksistä ja erillisestä tukiohjelmasta, joista Itä-Suomi hyötyy. Me olemme lisänneet opiskelupaikkoja koko maan tasolla niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa, mistä Itä-Suomi hyötyy. Me olemme pääomittamassa Fingridiä lisää, me olemme nostaneet valtion omistusta — Itä-Suomi hyötyy. Liikenneinfrassa, joka täällä tuli jo mainittua, korjausvelan purkamisesta Itä-Suomi hyötyy. Saavutettavuus ja maakuntalennot — Itä-Suomi hyötyy. Tki-panostukset, suurteholaskennan parantaminen — Itä-Suomi hyötyy. GTK Mintec Outokummussa — Itä-Suomi-hyötyy, matkailuun ja yrittämiseen panostaminen ja niin edelleen. Väite siitä, että hallitus on unohtanut Itä-Suomen, on aika kohtuuton, edustaja Heinäluoma.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus tekee yrittäjyyden ja työllisyyden eteen rakenteellisia toimia ja uudistuksia koko Suomen tasolla. Meillä on itäisen Suomen ohjelma, jossa hahmotellaan erilaisia lähestymistapoja tähän. Meillä ei ole erityistalousalueeseen tällä hetkellä suunnitteilla suurempia toimenpiteitä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Me pyrimme tekemään sekä veronalennuksia että kasvutoimia, useita sellaisia uudistuksia, jotka hyödyttävät koko maata. Vastaavasti keskusta viime kaudella tosiaan toi tätä erityistalousalueasiaa jo esille, mutta hallituksessa te ette kuitenkaan sitä saaneet myöskään edistettyä. Vastaavasti olen ymmärtänyt, että täällä pohjaratkaisuissa esimerkiksi Kainuu on nostettu mukaan tähän veromallin kohteeksi. Tällä hetkellä Kainuussahan menee talouden suhteen varsin hyvin. Siellä on hyviä investointeja ja uusia hankkeita käynnissä. Tässä hallituksessa tehdään erityisesti koko Suomen eteen näitä toimia, ja samaan aikaan huomioimme, kuten kyselytunnilla on tuotu esille, Itä-Suomen erityisen tilanteen.

Herra puhemies! Vastasin jo ensimmäisessä vastauksessani tähän, ja muut ministerit täältä sitä jatkoivat. Tämä on hieman erikoista kritiikkiä ottaen huomioon, että nimenomaan sosiaalidemokraatit kävivät viime kaudella kuittaamassa elpymispaketin, jossa Suomi on yksinomaan maksajan roolissa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho! — Ai niin!] ja sen sijaan rahat, miljardit, menivät Etelä-Eurooppaan, ja siellä aika hyvin tällä hetkellä pötkötelläänkin eteenpäin, toisin kuin täällä meillä Suomessa. Todellakin nämä budjettineuvotteluthan ovat koko ajan käynnissä. Meillä on pohja, jonka kautta etenemme, ja itäisen Suomen tilanne on tässä kaikilla osapuolilla huomioituna. Pyrimme tekemään parhaamme, jotta myös unionissa laajemmin ymmärretään tämä täysin poikkeuksellinen tilanne, joka Suomessa on.

Arvoisa herra puhemies! Meidän itäisen Suomen tilanne on kyllä hyvin Euroopan unionissa tiedossa. Tällä hetkellä, kun neuvotellaan tulevasta budjetista, itäisen Suomen tilanne paitsi geopoliittisesta turvallisuusnäkökulmasta myös muuten on meidän kaikissa keskusteluissamme mukana. Uskon, että kaikki hallituksen ministerit omissa neuvostoissaan ja yhteydenpidoissaan kollegoidensa kanssa pitävät itäisen Suomen asioita esillä. Oli sitten kysymys nimenomaan puolustuksellisista tarpeista, siitä, että itäinen Suomi pidetään Suomessa asuttuna, tai mistä tahansa esimerkiksi meidän luonnonvaroihin liittyvistä seikoista, tämä asia kyllä on esillä. Mitä sitten tulee tähän velkakysymykseen noin muuten, niin olen hyvin tyytyväinen, että sosiaalidemokraatit kantavat tästä huolta. Onneksi tekin olette mukana tässä velkajarrusovussa, mikä on erittäin tärkeä asia myös siksi, että julkisen talouden vaikeaa tilannetta pystytään kaikkina tulevina vuosina korjaamaan ja tekemään hallituksessa myös sellaisia sopeutustoimia, jotka välttämättä poliittisesti eivät ole helppoja.

Arvoisa herra puhemies! Muistan, että kun arvonlisäveron korotusta vietiin läpi ja keskustakin antoi oman vaihtoehtonsa, olin tyytyväinen siitä, että sielläkin vastuullisuutta löytyi, koska tehän olitte myös sitä arvonlisäveron yleistä kantaa korottamassa, eikö näin? Mutta tänään oli taas aihe kritiikille myös tältä osin. Tuossa aiemmassa vastauksessani jo kuvasin, että varmaan kukaan hallituksessa ei voi olla tyytyväinen tästä päätöksestä, mutta tällaisia vaikeita päätöksiä täällä hallituksessa joutuu tekemään. No, mitä sitten tulee meidän muihin veroratkaisuihin, niin olen niitä tänään aika tavalla tässä jo puolustanut. Yhteisöveron alentaminen kohdistuu toki huomattavasti laajemmin yrityksiin kuin täällä on ehkä annettu ymmärtää. Me tavoittelemme tulevaisuuteen parempaa kasvua, sitä, että tässä maassa yrityksillä on hyvä toimia ja toimintaedellytykset ovat kunnossa. Tätä tehdään monilla muillakin sektoreilla vastaavasti. Pienemmille yrityksille olemme myös pyrkineet tekemään ja saaneet hyvin tehtyäkin erilaisia toimenpiteitä, [Antti Kurvinen: Mitä?] työmarkkinatoimia, joita tällä hetkelläkin täällä eduskunnassa käsitellään.

Arvoisa herra puhemies! Te voitte vastata hänelle, että tässä tilanteessa hallitus, Suomen hallitus, on valitettavasti joutunut tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka kohdistuvat ihmisiin tai yrityksiin. Julkisen talouden tilanne on sellainen, että maan hallitus on joutunut etsimään säästöjä, ja niiden tekeminen ei välttämättä ole aina ollut helppoa. Samaan aikaan te voitte kertoa siitä, että itse asiassa kotitalousvähennys on muun muassa VATTin arvion mukaan varsin tehoton työllisyystoimi. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Sen lisäksi siihen laitettavat veronmaksajien rahat kohdistuvat erityisesti parempituloisille, mikä ei välttämättä tietenkään tuosta näkökulmasta ole lainkaan huono asia, mutta joskus se tulee mieleen, varsinkin silloin, kun sosiaalidemokraatit esittävät näitä samoja asioita. Me olemme tehneet sinne säästöjä, näitä on tehty myös aiemmilla kausilla. Tämä on se, minkä te voitte kertoa, mikäli te haluatte olla rehellinen. Jos te ette halua olla rehellinen, te todennäköisesti kerrotte, että keskusta lupaa sen palauttaa siitä huolimatta, että tekin olette velkajarruun sitoutuneet. Ja tällä hetkellä näyttää, että ensi kauden säästötarve on noin kymmenen miljardia euroa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksella ei ole tällä hetkellä tähän liittyviä neuvotteluita käynnissä. Sen sijaan ylipäätänsä tämä työttömyystilanne, se, miten me voimme parantaa kasvun edellytyksiä tulevaisuuteen, miten me pääsisimme tästä ankeudesta ja toisaalta pystyisimme parantamaan kroonisesti taudissa olevaa Suomen mallia, on hallituksessa aivan jatkuvaa työtä. Me emme aloita ja lopeta sitä, vaan me olemme tehneet sitä päivästä numero yksi ja tulemme tarmokkaasti jatkamaan viimeiseen päiväämme saakka. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] On tietenkin hienoa, että oppositio haluaa hallitusta sparrata erilaisilla toimilla, mutta samaan aikaan on hyvä huomata, että meillä on kokonaisuus ja meillä on myös budjettikirjan realiteetit. Silloin kun me lisäämme johonkin menoja, meidän pitää niitä myös jostakin vähentää. Vastaavasti on hyvä huomata, että meidän finanssipolitiikka on edelleenkin elvyttävää, kuten sen kuuluu ollakin. Me olemme tehneet juuri sellaisia toimia, joita tässä tilanteessa tarvitaan. [Jouni Ovaskan välihuuto]

Arvoisa herra puhemies! Suomen ikävät työttömyysluvut johtuvat totta kai monista eri tekijöistä. Meillä on rajojen ulkopuolella meidän oleellisilla vientimarkkinoillamme ollut ongelmia. Kuten tiedetään, Saksa on kärsinyt jopa alemmasta talouden kasvusta kuin Suomi. Meillä on erilaisia kauppapolitiikkaan ja tulleihin lisättyjä epävarmuuksia. Ukrainassa käydään edelleen sotaa, millä erityisesti meille, joilla on myös suuri raja Venäjään, on ollut merkittävä vaikutus. No, kotimaassa tietenkin oleellisin syy on se, että meillä ei ole talouskasvua. Meillä ei ole yksityistä kysyntää, mikä suoraan vaikuttaa siihen, että työttömyys on korkea. [Antti Kurvinen: Mitä teette sille?] Vastaavasti kun mennään sinne työttömyyslukujen sisälle, niin siellä voidaan havaita, että vuonna 22 alkoivat luvut heikentyä. Vastaavasti työllisyys erityisesti suomalaisten kohdalla ei ole heikentynyt merkittävästi, niin paljon kuin luvut antaisivat ymmärtää, vaan esimerkiksi ulkomaalaisten työttömyys on tällä hetkellä huomattavan korkea. Mitä tulee sitten kotitalousvähennykseen, johon tehdyt muutokset hallitus on sopeuttamisen osalta tehnyt: esimerkiksi VATTin tutkimus kuvaa, [Puhemies koputtaa] että kotitalousvähennys ei ole hirvittävän oivallinen sen paremmin työllisyyskeino [Antti Kurvisen välihuuto] kuin muutenkaan, ja se on erityisesti parempituloisille kohdistettu toimi.

Arvoisa herra puhemies! Tällä kyselytunnilla olen jo useaan kertaan vastannut syyt sille, miksi me teemme tällaisia veropäätöksiä, [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] toisaalta kuvannut sitä sopeutuskokonaisuutta, joka on tämän ympärillä. En ole koskaan sanonut, että me teemme kymmenen miljardin sopeutuksia, vaan juuri kuvasin, että tässä kymmenen miljardin kokonaisuudessa on erilaisia toimia: noin kuusi miljardia suoria sopeutuksia meno- ja tulopuolella, [Vasemmalta: Vastatkaa nyt kysymykseen!] sen lisäksi työllisyys- ja rakennetoimia, ja niiden lisäksi teemme toisaalla kasvutoimia, joihin voidaan laskea myös osa veronalennuksista. [Krista Kiuru: Kyllä vai ei?] Kuten talouspolitiikan arviointineuvostokin toteaa, tämä yhteisöveron alennuskin voi olla järkevä toimi. Kasvutoimia ja veronalennuksia rahoittamaan me olemme tehneet toisenlaisia säästötoimia ja tuloja lisääviä toimia, ja nämä eivät ole kohdistuneet mainitsemiinne kohteisiin.

Arvoisa herra puhemies! Se, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto erityisesti nostaa esille sekä ylimpien marginaalien laskemisesta että toissijaisesti yhteisöveron alentamisesta, ei suhtaudu niihin lainkaan niin negatiivisesti kuin oppositio antaa ymmärtää. Kuten totesin, se moittii hallituksen veropolitiikkaa osin epäjohdonmukaiseksi siksi, että me olemme tehneet myös historiallisen suuret veronalennukset työhön pieni- ja keskituloisille. Tämä oli talouspolitiikan arviointineuvoston viesti. [Keskeltä: Onko kymppitonni kuussa pieni vai?] Mitä tulee sitten näihin yritystukiin, myös niitä me tässä hallituksessa olemme pyrkineet haravoimaan läpi. Olemme tehneet sinne säästöjä, ja vieläkin on tulossa uusia, viime vuonna sovittuja, kohdennettuja yritystukisäästöjä. Mutta samaan aikaan on hyvä ymmärtää, että tässä tilanteessa, kun meidän kasvu on niukkaa ja me yritämme sitä kaikin tavoin saada, esimerkiksi tiettyihin yritystukiin tehtävät leikkaukset aiheuttaisivat jo itsessään lisää työttömyyttä ja sitä ongelmaa ylipäätänsä markkinadynamiikkaan. Tämä asia ei ole niin yksinkertainen kuin oppositiossa [Puhemies koputtaa] monesti kuvitellaan.

Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalaki kuuluu tietenkin maa- ja metsätalousministeri Essayahille. Teidän kysymykseen, onko meillä diili kaupan kanssa, en tietenkään voi vastata mitään muuta kuin ei. Tiedätte hyvin itsekin, mitä tällä elintarvikemarkkinalain uudistuksella tavoitellaan suomalaisen ruuantuotannon ja maataloustuottajien hyväksi. Samaan aikaan edellisessä kysymyksessä puhuttiin luottamuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Uskoakseni silläkin on merkittävä vaikutus siihen, mitä kaupan alalla tässä maassa tapahtuu. Lisäksi ylipäätänsä haluaisin nostaa tämän kyselytunnin tunnelmaa taas hieman johonkin muualle kuin tähän ankeuteen ja ongelmiin, joita oppositio poimii, [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] sillä aivan viime päivinäkin meillä on uutisissa ollut niin paljon hyviä uutisia erilaisista investoinneista, siitä, mitä meidän markkinoilla tapahtuu, vientisektorin yrityksillä, jopa kaupan alalla. Mielestäni tämä on aika hyvä asia, ja toivottavasti oppositionkin mielestä.

Arvoisa herra puhemies! Me olemme, tämä hallitus, täällä kyselytunnillakin useaan kertaan jopa luetelleet oppositiolle meidän tekemiämme kasvutoimia. Osa niistä on rakenteellisia — te ette hirvittävän monia ole tukeneet — osa on selvästi elvyttäviä, esimerkiksi investointeja, osa kohdistuu rakentamiseen ja asuntomarkkinoille, osa kohdistuu verotukseen, yrityksiin ja niin edelleen. Ja tämä kaikki, tämä kaasun painaminen, sen eteen, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi samaan aikaan, kun me teemme menosopeutusta ja olemme tehneet myös tulopuolen sopeutusta. Tämä kokonaisuus on se, minkä takana hallitus seisoo. Minä tiedän, että teille se ei kelpaa. Se on todellakin tullut selväksi. Te olette valmiita peruuttamaan sekä säästöjä että selvästikin kasvutoimia että myös veronalennuksia. Edustaja Lindtman, viime viikolla kerroitte, mitä kaikkea hallituksen tekemää te lupaatte peruuttaa. Lupaatteko te yhtä lailla peruuttaa siis yhteisöveron alennuksen? [Eveliina Heinäluoma: Te olette nyt vallassa! — Hälinää]

Arvoisa herra puhemies! Minä en ollenkaan näe sitä, että suomalaisessa tilanteessa tai niin sanotussa Suomen taudissa ongelma olisi se, mitä te kuvaatte. Päinvastoin se, että yritykset kykenevät tässä maassa toimimaan, investoimaan ja työllistämään, niin että me saamme tulevaisuudessa kasvua ja me voimme keskittyä meidän omiin vahvuuksiimme, osaamiseen, on nimenomaan tie eteenpäin. Sen sijaan uskon, että vasemmiston ajatus merkittävästä verotuksen kiristämisestä kyllä näivettäisi meiltä ne viimeisetkin mahdollisuudet ja tulevaisuuden.

Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto tosiaan käsitteli raportissaan eläkejärjestelmäämme varsin perusteellisesti ja toisaalta selvästi halusi tulevia poliitikkoja sparrata siihen suuntaan, että voidaan tarkastella erilaisia toimia, joita järjestelmän kestävyyden lisäämiseksi voidaan pohtia. Siellä nostettiin esille esimerkiksi tutkinnoista työttömyysajalta ja niin edelleen kertyvä eläke. Mitä sitten tulee eläkeleikkauksiin tai siihen, mitä tämä hallitus on tehnyt, niin me emme ole leikanneet eläkkeistä, emmekä me leikkaa eläkkeistä.

Arvoisa herra puhemies! Juuri sellaisia muutoksia me tähän verotusjärjestelmään kokonaisuudessaan olemme tehneet, että ne ovat keventäneet työn ja yrittämisen verotusta, mikä on varmasti hyvä suunta kohti tulevaisuutta ja sitä, että tähän maahan talouskasvua saataisiin, ja vastaavasti me olemme tehneet kiristyksiä haittojen ja kulutuksen puolelle. En ole lainkaan ylpeä yleisen arvonlisäveron korotuksesta, ei varmasti kukaan tässä hallituksessa, mutta me olemme joutuneet tekemään myös hankalia päätöksiä. Mitä tulee sitten haittoihin, me olemme korottaneet niin alkoholin verotusta kuin nikotiinipussien ja tupakan ja niin edelleen, ja tämä on varmasti oikea suunta. Mitä tulee sitten esimerkiksi liikennepolttoaineisiin, joihin te yleensä viittaatte, niin hallitus on pitänyt tärkeänä, että niiden hinta ei ainakaan meidän omin toimin nouse. Tiedämme, että tässä epävarmassa ja heiluvaisessa maailmassa esimerkiksi öljyn hintaan kohdistuu paljon paineita myös muualta.

Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin, talouspolitiikan arviointineuvosto ei varsin uudessa raportissaan suhtaudu lainkaan näin pessimistisesti yhteisöveron alennukseen kuin edustaja Mäkynen. Toisaalta talouspolitiikan arviointineuvosto nostaa positiivisessa valossa esille ylimpien marginaalien laskemisen, kuten hallitus tämän vuoden alusta on tehnyt. Tämä muuten on se toimi, jota sosiaalidemokraatit ovat kaikkein eniten vastustaneet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Juuri näitä toimia talouspolitiikan arvioneuvosto kuitenkin nostaa positiivisessa valossa esille. Se, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, että on hieman epäjohdonmukaista, kun sen suhteuttaa julkisen talouden tilan korjaamiseen, oli pieni- ja keskituloisille suunnattavat veronalennukset, mutta niitä hallitus pitää myös erittäin tärkeinä, ja ne ovat historiallisen suuret suhteutettuina tähän sopeutuskokonaisuuteen. Ne parantavat palkansaajan ostovoimaa, ne lisäävät työn kannustimia ylipäätänsä pieni- ja keskituloisille. Erityisesti keskituloisen verotaakka tässä maassa on kyllä liian kova.

Arvoisa herra puhemies! Minun täytyy ihmetellä kyllä, että jälleen myös keskustan suunnalta näitä yrittämiseen kohdistuvia veronalennuksia kritisoidaan, koska minulla on voimakas muistikuva siitä, että te esititte omassa vaihtoehdossanne vielä suurempaa veronalennusta nimenomaan yhteisöveroon. [Välihuutoja] Onko todella näin, edustaja Ovaska? Kyllä taitaa olla. No, mitä tulee sitten tähän länsirataan, jos asiaa katsotaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ainoastaan tämä summa on hieman pienentynyt siitä, mikä hallitusohjelmassa on kirjattu. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Lisäksi haluan muistuttaa, että keskustalaiset itse — keskustalaiset itse, jopa keskustalainen kansanedustaja — äänestävät länsiradan puolesta valtuustossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö teitä hävetä?] Teillä ei selvästi ole edes tässä asiassa yhtäläistä, koherenttia linjaa. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen, tämä ei suinkaan ole ensimmäinen asia, jonka te toivotte meidän peruvan. Olette viimeksi viime viikolla kertoneet myös useita meidän tekemiä säästötoimenpiteitä, jotka sosiaalidemokraatit haluavat perua. Näin on käynyt oikeastaan joka ikisen säästötoimenpiteen, veroihin liittyvän ikävän päätöksen, rakenteellisen uudistuksen, työllisyystoimen, kaiken, kohdalla. Sen sijaan te kuulutatte erilaisia kasvutoimia, joita tämä hallitus on päivästä yksi tehnyt ja vienyt täytäntöön, ja tulemme edelleen jatkamaan. Meillä ei ole julkisessa taloudessa sellaisia mahdollisuuksia kuin sillä edellisellä hallituksella oli. Mikäli te pyritte tällä puheenvuorollanne vähättelemään sitä työtä, jota tämä hallitus on julkisen talouden hyväksi tulevaisuutta silmällä pitäen tehnyt, niin minun täytyy kyllä sitä ihmetellä.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet meidän monia verolinjauksia, [Vasemmalta: Teiltä kysyttiin!] joita tällä kaudella siirretään selvästi sieltä työn ja yrittämisen puolelta kohti kulutusta ja haittaveroja. Vastaavasti te olette vastustaneet meidän tekemiä säästöjä ja muunlaisia uudistuksia. Tämä kokonaisuus on se, millä me pyrimme saamaan tähän maahan lisää yrittämistä, lisää investointeja, parempia työn kannustimia, tulevaa kasvua. Minua kiinnostaa, edustaja Räsänen, [Eveliina Heinäluoma: Teiltä on nyt kysytty!] vastustatteko te muitakin kasvuun tähtääviä hallituksen toimia vai ainoastaan tätä yhtä. [Välihuutoja — Vasemmalta: Vaihdetaanko me paikkoja? — Puhemies koputtaa] Jos sitten katsotaan sitä, mitenkä näitä kasvutoimia rahoitetaan vuoden 27 tasolla, niin noin 0,9 miljardia euroa näistä kasvutoimistahan rahoitetaan toisilla menosäästöillä ja tuloja lisäävillä toimilla. Meillä on myös Valtion Eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyritään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen noin kymmenen miljardin kokonaisuus sisältää suoria sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkiristyksiä, työllisyys- ja rakennetoimia. Sen lisäksi meillä on kaksi reaalitalouden ongelmaa. Toinen liittyy pitkittyneeseen, vaikeaan suhdanteeseen, ja toinen liittyy pidempiaikaisen kasvun puutteeseen. Näihin me olemme pyrkineet vastaamaan erilaisin kasvutoimin, joita esimerkiksi viime vuonna tehtiin yhteensä noin 2,2 miljardia euroa vuoden 27 tasossa. Nämä sisältävät myös veronalennuksia, joista osa on tullut voimaan tänä vuonna ja osa tulee ensi vuonna. Jos katsotaan, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa esimerkiksi ylimpien marginaalien laskemisesta ja toisaalta yhteisöverosta, niin se suhtautuu niihin varsin positiivisesti, ja voin pitää näitä järkevänä ratkaisuna nimenomaan kasvun kannalta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. — Sosiaalidemokraattien suunnalta puhuttiin tulostaulusta. Edustaja Viitanen sanoi, että kaikki menee hallituksen politiikassa väärään suuntaan ja kaikki asiantuntijat ovat eri mieltä meidän talous- ja finanssipolitiikan suunnasta. No, itse näen asian jokseenkin eri tavalla, sillä useimmat asiantuntijat, joiden kanssa itse keskustelen — mainitakseni sellaisia kuin talouspolitiikan arviointineuvosto, IMF, komissio, luottoluokittajat — ovat sitä mieltä, että me teemme oikeita asioita. Niitä tarvitaan vielä enemmän, jotta tämä tilanne tästä luonnistuu. Mitä tulee sitten talouspolitiikan arviointineuvostoon, josta moni täällä kommentoi, niin kun te kritisoitte tätä yhteisöveron alennusta ja toisaalta näitä ylimpien marginaalien keventämisiä, niin talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan nämä molemmat eli yhteisöveron alennus ja ansiotulojen ylimmän rajaveroasteen lasku voivat olla hyviä ratkaisuja ja nimenomaan tukea sitä suomalaista kasvua. Neuvosto ei sen sijaan löydä riittäviä todisteita siitä, että pieni- ja keskituloisille annettavat veronalennukset edistäisivät kasvua. Mutta kuten hyvin tiedätte, tämä hallitus pitää niiden merkitystä tärkeänä paitsi ostovoiman parantamisen suhteen myös siksi, että työn kannustimet paranevat, ja yksinkertaisesti siksi, että keskituloisen verotaakka tässä maassa on liian kova. Mutta sikäli kun viittaatte talouspolitiikan arviointineuvostoon tai asiantuntijoihin, on hyvä huomata, mitä mieltä nämä tahot tosiasiassa ovat. Mitä tulee sitten verotuksen painopisteisiin noin muuten, niin jos mietitään, että tällä kaudella kevennetään työn ja yrittämisen verotusta ja toisaalta siirretään painopistettä haittaveron ja kulutuksen suuntaan, niin se ymmärtääkseni on se, mitä useimmat asiantuntijat pitävät oikeana suuntana. Tämä ei lainkaan tarkoita sitä, ettemmekö olisi joutuneet tekemään myös ikäviä ja vaikeita veronkiristyksiä, mutta kun otetaan huomioon tuo kokonaissopeutus ja uudistuspaketin koko, niin tämä lienee ymmärrettävää. Sitten sosiaalidemokraattien suunnalta kerrottiin, että hallitus ei ole tehnyt lainkaan kasvutoimia. Edustaja Lyly sanoi näin: kasvutoimet ovat edelleen poissa. Tämä minua kyllä suuresti ihmetyttää. En tiedä, tarkoittavatko sosiaalidemokraatit kasvutoimilla sitten jotakin muuta kuin yleisesti ottaen muut. Tarkoittaako se ehkä rahan lykkäämistä ainoastaan teidän kontekstinne saajille, eräänlaista vasemmistoelvytystä? [Joona Räsäsen välihuuto] Tämä hallitus on tehnyt alusta asti, päivästä yksi asti — ja tulee sitä jatkamaan siihen päivään asti, joka on viimeinen — erilaisia kasvutoimia, liittyivät ne sitten verotukseen, erilaisiin tukiin, joita meillä on käytössämme, uudistuksiin, rakennetoimiin, toisaalta elvytykseen vaikkapa sitten niiden investointien ja infrahankkeiden osalta. Arvoisa puhemies! Verotuloarviot johtuvat tietenkin siitä meidän pitkään jatkuneesta erittäin ikävästä suhdanteesta, sen pitkittymisestä. Kuten edustaja Lindénkin tietää, kyse ei ole siitä, kuinka monta päivää on kulunut budjetista, vaan siitä, että joulukuussa tuli uusi ennuste, johon aina uusimmat talousarvioprosessiin liittyvät hallituksen esitykset suhteutetaan, ja seuraava on tulossa keväällä. Keskustelussa ei hirvittävästi näkynyt se, että meillä on tällä hetkellä paljon myös positiivisia uutisia, joita esimerkiksi edustaja Valkonen luetteli. Ajanpuutteen vuoksi menen loppuun ja kommentoin vielä edustaja Ovaskalle länsirataan liittyviä toimia. Todellakin kyseessä on hallitusohjelman mukainen toimi, ja siellä tämä valtionosuus siitä oli pitkälti yli 400 miljoonaa. Tämä on nyt ensimmäinen talousarvioprosessiin tuleva kirjaus, ja sitä on huomattavasti siitä pudotettu. Se, mikä minua ihmetyttää tässä keskustan kritiikissä, on se, kun keskustan omat edustajat Uudenmaan kunnissa ovat kovasti kannattaneet tätä ja äänestäneet sen puolesta, jopa keskustalainen kansanedustaja. [Välihuutoja] Onkohan teillä puolueen kokonaislinjassa jotakin tarkasteltavaa tässä kokonaisuudessa?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2026 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Kyse on mittavasta paketista, joka sisältää kasvutoimia yhteensä 145 miljoonalla eurolla, Laivue 2020 ‑tilausvaltuuden kasvattamista 139 miljoonalla ja Fingridin omistusjärjestelyihin 402 miljoonaa euroa. Samalla tuloarvioita alennetaan verotuloarvioiden tarkentumisen vuoksi joulukuun valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti. Hallitus ostaa kriittistä infrastruktuuria lisää valtion omistukseen. Kriittinen infra on pidettävä omissa käsissä, ja kantaverkko, jos mikä, on kriittistä infraa. Sähköjärjestelmän toimintavarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Sen on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä järjestely vahvistaa valtion omistajaohjausta strategisesti merkittävässä yhtiössä ja tukee pitkäjänteistä varautumista. Päätösten takana olevat periaatteet, perusteet ja myös arvot ovat aivan jotain muuta kuin takavuosien Caruna- ja Uniper-seikkailut. Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa osoitetaan energialaitosten uuden teknologian koehankkeisiin 48 miljoonan euron valtuus. Tämäkään ei ole haaveilua. Tämä on käytännön tukea vetyhankkeille, uusiutuville polttoaineille ja energian varastointiteknologioille. Tämä on sitä uuden energia-alan luomista, joka tuo kasvua ja työllisyyttä. Tukea voidaan kohdistaa joustavasti hankkeisiin, joilla on tulevaisuudessa merkittävä energian tuotanto- ja vientipotentiaali. Hallitus panostaa turvallisuusinvestointeihin, jotta meillä kaikilla olisi tulevaisuudenuskoa. Laivue 2020 -tilausvaltuutta kasvatetaan siis 139 miljoonalla. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen on vastattava siihen. Tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään momentin määrärahaa muuttamatta, ja valtuuden käytöstä aiheutuvat menot maksetaan Puolustusvoimille jo myönnetyistä määrärahoista. IPCEI-hankkeisiin myönnetään 78 miljoonan euron valtuus ja 20 miljoonan euron määräraha. Kyseessä on valtiontuki-instrumentti, joka mahdollistaa strategisesti merkittäviksi tunnistetuilla teollisuudenaloilla rahoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita ja ensimmäisen teollisen hyödyntämisen hankkeita muita valtiontuki-instrumentteja joustavammin. Osallistuminen näihin hankkeisiin tukee elinkeinorakenteen uudistumista ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden linkittyä eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nämä ovat niitä strategisia hankkeita, jotka linkittävät suomalaiset yritykset eurooppalaisiin arvoketjuihin. Lisäksi pienten ja keskisuurten yritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin varataan 19 miljoonan euron valtuus ja kuuden miljoonan euron määräraha. Pk-yritykset ovat Suomen selkäranka, ja me ymmärrämme sen. Yrittäjä sitä työtä luo. Länsiradan valtionrahoituksen enimmäismääräksi ehdotetaan enintään 385 miljoonaa euroa edellyttäen, että muut Länsirata Oy:n omistajat rahoittavat hanketta vähintään 385 miljoonalla eurolla. Tämä on vähemmän kuin hallitusohjelman mukainen valtion rahoitusosuus, 460 miljoonaa. Arvoisa puhemies! Määrärahatarve tässä lisätalousarvioesityksessä kasvaa siis 438 miljoonaa. Yhdessä tuloarvion 952 miljoonan euron alenemisen kanssa nettolainanoton tarpeeksi muodostuu vuonna 2026 noin 10,8 miljardia euroa. Ilman Valtion asuntorahaston kassan tulouttamista alijäämä olisi 13,1 miljardia. [Vasemmalta: Järkyttävää!] — Aivan totta, edustaja, se on järkyttävää. — Budjetoidun valtionvelan määrän vuoden 2026 lopussa arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa, mikä on noin 69 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nämä ovat ne luvut, joita jokaisen hallituksen uudistuksia ja säästöjä kritisoivan pitäisi tarkasti tarkastella. Totuus on: rahaa ei ole. Sitä ei ole säästöjen peruutuksiin, joita oppositio liukuhihnalta esittää, eikä korjaamaan jokaista sellaista ongelmaa, jonka korjaaminen ei kuulu valtiolle ja veronmaksajalle. Hallituksen talouspoliittinen työ on näissä haastavissa oloissa monimutkaista juuri siksi, että samaan aikaan on kyettävä sekä sopeuttamaan eli ennen kaikkea vähentämään pysyviä menoja että painamaan kaasua uudistuksin, kasvutoimin ja investoinnein. Tätä tarvitaan lisää, ei suinkaan vähemmän, molempia puolia siitä. Arvoisa puhemies! Tiedän, että oppositio on jo valmiina kritisoimaan jokaista euroa ja senttiä ja syyttämään hallitusta asioista, joihin se ei ole syyllinen. Päivästä riippuen oppositio esittää joko lisää säästöjä, joita voisi sitten taas vastustaa, tai sitten entistenkin peruuttamista, yleensä molempia samaan aikaan. Tämä tekee kritiikkiin vastaamisesta hieman vaikeaa. Me hallituksessa puolustamme tätä linjaa ja ymmärrämme aikojen haasteet ja myös vuosikausien tekemättömyyden taakan. Viime viikolla kyselytunnilla täällä oppositio kyseli hallituksen tulostaulun perään. No, meillä ei ole ollut käytössämme sellaista fläppitaulua kuin edellisellä hallituksella, jossa luki, että rahaa on. Oppositiolla ei aikanaan ollut Joosefia, joka olisi koonnut aittoihin viljaa pahojen päivien varalle. Sen sijaan oli valtiovarainministeri, joka jakoi sähkötukia Suomen rikkaimmille ja lisäetuisuuksia sinne tänne. Haluan muistuttaa tämän velan keskellä, mitä täällä vasemmalla sanottiin valtionvelasta: ettei sitä tarvitse maksaa takaisin, että kotitalouden ja valtiontalouden velat ovat eri asia, ikään kuin taloudelliset realiteetit eivät koskisikaan julkista taloutta. Mutta toivon kyllä, kunpa nyt ei menisi neljää miljardia, pian jo viittä miljardia euroa vuodessa valtionlainan pelkkiin korkomenoihin. Ajatelkaa, lähes viisi miljardia euroa muutaman vuoden kuluttua pelkkiin korkomenoihin. Mihin muuhun tarpeelliseen sitä voisi käyttää, tai sitten alijäämää kuromaan. Muut menokohteet, jotka saavat lisää miljardeja tällä hallituskaudella, ovat puolustus ja hyvinvointialueet. Jälkimmäisen kohdalla opposition mantra on kuitenkin siinäkin aivan päinvastainen. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa herra puhemies! Tuossa aiemmassa pääministerin vastauksessa kävi jo esille se, miten palkansaajan ostovoima viimeinkin paranee roimasti. Se on parantunut koko tämän hallituskauden, mutta kun muistellaan, mihin se silloin korona- ja energiakriisin jälkeen vajosi, ja kun me vasta tänä vuonna saamme kurottua tämän kuopan umpeen, niin se kertoo siitä, että tämä kansakuntahan on merkittävästi köyhtynyt. Joka tapauksessa se kokonaisuus, että inflaatio on hidasta, me olemme tehneet hyviä veropäätöksiä ja palkkakulut ovat voimakkaassa nousussa, tarkoittaa, että palkansaajan ostovoima on parantunut. Mitä tulee sitten tähän sopeuttamispuoleen, jota me olemme nimenomaan tehneet hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi, niin se on mitä parhaimmalla tavalla lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvien edellytysten varmistamista. Valitettavasti ei voida jatkaa tällä tavalla kuin Suomessa viimeiset vuosikymmenet on eletty. Se tekee tämän hallituksen työstä erityisen vaikeaa, että samaan aikaan me joudumme painamaan jarrua siellä sopeuttamisen puolella ja toisaalta kaasua, [Puhemies koputtaa] jotta saisimme tähän maahan melkein 20 vuoden jälkeen aitoa talouskasvua.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tähän mennessä sopinut noin kymmenen miljardin kokonaisuudesta, joka sisältää erilaisia toimia. Se sisältää kuusi miljardia suoria sopeutuskeinoja, veronkiristyksiä ja menoleikkauksia. Sen lisäksi me olemme jo hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti tehneet työllisyys- ja rakennetoimia, joille valtiovarainministeriö on laskenut laskennallisen julkisen talouden vahvistumisen, ja tämän osalta olemme itse asiassa jo ylittäneet sen, mitä hallitusneuvotteluissa arvioitiin. Nyt tämä lukema on hieman yli kaksi miljardia. Laskennallinen työllisyyden vahvistuminen on noin 90 000, mutta aivan kuten edustaja kuvaa, niin vielä, koska meidän taloudellinen tilanteemme on tällainen, ne eivät varsinaisesti näy, mutta ne uudistukset ja niiden vaikutus eivät mihinkään häviä. Tämä hallitus on saanut tehtyä nämä merkittävät toimet, jotka tässä maassa olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Niiden positiivinen vaikutus tulee näkymään — tällä hetkellä näyttää, että todennäköisesti seuraavan hallituskauden aikana. Mutta aivan vastaavasti teidän viime kauden hallituksen aikana valtiovarainministeriö ja VTV laskivat julkisen talouden vahvistumisen arvion teidän tekemillenne uudistuksille. [Puhemies koputtaa] Valitettavasti VTV:n arvio oli nolla.