Elomaa Ritva

Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Hemmilä nosti, kasvinviljelijät ja viljanviljelijät ovat nyt tosi kovassa kurimuksessa, ja siihen pitää löytää nyt joitain ratkaisuja heidän tilanteensa parantamiseksi. Tämmöiset viljavarastot ja siihen liittyvät asiat voisivat olla kehittämisen arvoisia. Sitten nostan ehdottomasti saman asian, mitä ministeri Meri tuossa äsken jo hienosti totesikin: Täällä on noussut eläinten hyvinvointi hyvin vahvasti esille. Meidän tuotantoeläimiä Suomessa yleensä hoidetaan ja kohdellaan erittäin hyvin, paljon paremmin kuin monessa muussa EU-maassa, ja siitä tosi kiitos meidän tuottajille. Mutta tietysti nousee näitä karmeita videoitakin ja oikeustapauksia esille, että asiat eivät ole näin hyvin, ja niihin pitää pureutua heti. Sitten kiitos oikeusministeri Leena Merelle ja hallitukselle, että nyt tämä eläinsuojelurikoslaki tiukentuu. Tämä hallitus sai sen nyt aikaiseksi. Ette, oppositio, ole tehneet tämän asian eteen paljonkaan, ja se ihmetyttää minua.

Arvoisa puhemies! Tänään keskustelussa oleva keskustan välikysymys on pitkälti myös sanahelinää, koska alkutuottajan asema on heikentynyt jo vuosia ja usean hallituskauden ajan varsinkin suhteessa elintarviketeollisuuteen ja kauppaan nähden. Tämä hallitus on tarttunut toimeen, kuten ministeri totesi, ja uusi elintarvikemarkkinalaki saatiin voimaan. Nyt pitää tarkkaan sitten seurata, että varsinkin kauppa todella myös noudattaa kesällä voimaan tullutta hallituksen tekemää uudistusta. Hallitus on pitänyt huolta huoltovarmuudesta. Markkinoita vahvistaa hallituksen lupaus varmistaa omistajaohjauksen keinoin, että kotimaisen ruuan osuus julkisen sektorin hankinnoissa kasvaa. Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi. Totean tässä, että mitään kasvu- ja kuiviketurpeen veroista ei ole vieläkään keksitty, elikkä niiden saanti pitää taata. Totean myös, että keskusta sen sijaan omalla vahtivuorollaan ajoi turvetuotannon alas. [Juho Eerola: Romutti koneet!]

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus tiedostaa kotimaisen maatalouden tärkeyden niin ruuantuotannon kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Hallitusohjelma on rakennettu siten, että pystymme vastaamaan ulkoa tulleisiin šokkeihin. Vuosien saatossa on useissa eri tutkimuksissa todettu, että suomalainen arvostaa suuresti maaseutua sekä puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Me perussuomalaiset puolustamme näitä arvoja. Olemme hallituksessa turvanneet kotimaisen ruuantuotannon ja huoltovarmuuden näiden epävarmojen maailmanpoliittisten aikojen keskellä. Hallitus on uudistanut tällä vaalikaudella elintarvikemarkkinalakia. Vahvistimme elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivaltaa, aivan kuten hallitusohjelmassa on kirjattu. Uudistuksen toisessa vaiheessa paransimme nimenomaan alkutuottajien asemaa tuotantoketjussa, missä kaupan valta on ollut suuri ja epäreilu. Tavoitteemme oli vahvistaa sopimussuhteiden selkeyttä ja tasapainottaa toimijoiden asemaa koko elintarvikeketjussa. Kolmanneksi, olemme nostaneet voimallisesti esiin omistajaohjauksen keinot, joilla pyrimme varmistamaan sen, että kotimaisen ruuan osuus kasvaa julkisen sektorin hankinnoissa. Tämäkään työ ei ole jäänyt tuloksettomaksi. Edelleen olemme panostaneet paljon niin ikään myös nuorten viljelijöiden tukemiseen. Me olemme tukeneet aktiivista ruuantuotantoa kohdentamalla peltojen korvauskelpoisuutta, ja tämä tuki on suunnattu erityisesti aloittaneille nuorille viljelijöille. Olemme toimillamme pyrkineet parantamaan alan toimijoiden investointimahdollisuuksia. Tämän toteutimme hallituksessa siten, että Finnvera-lainsäädännön uudistuksessa poistimme maatalouden toimialarajoitukset. Olemme huolehtineet siitä, että koko maassa on pystytty harjoittamaan maataloutta, ja nyt painotan tätä: maatalouden kustannuksia ei ole nostettu tämän hallituksen aikana poliittisin päätöksin. Haemme maatalouden kannattavuudelle piristystä myös ruokaviennin kasvusta. Suunta on ollut oikea, sillä viime vuonna ruokavienti kasvoi kuusi prosenttia. On huomioitava, että maatamme kohtasi afrikkalainen sikarutto ensimmäisen kerran tänä vuonna 30.7. Virus todettiin kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista. Tällä tapahtumalla on isoja vaikutuksia vientisektoriin, etenkin, kun taudin seurauksena muun muassa Kiina sulki ovensa suomalaiselta sianlihalta. Myös tässä olemme toimineet rivakasti ja sitoutuneet taudin taltuttamiseen. Arvoisa puhemies! Toisin kuin oppositiopuolueet, me perussuomalaiset emme pidä maataloutta ilmasto-ongelmana. Maatalouden tarkoitus on tuottaa ruokaa ja olla siten omavaraisuuden ja huoltovarmuuden perusta. Tällä kaudella ei ole tehty sellaista ilmastopolitiikkaa, joka heikentäisi maatalousyrittäjien asemaa. Emme tarkastele myöskään turvetta vain päästöjen kautta, vaan näemme sen monet maatalouden kannalta kriittiset hyödyt. [Antti Kurvinen: Mutta ette tee mitään!] Hallitus valmisteleekin turvetuotannolle uutta tukimallia. [Anne Kalmari: Voi voi!] On tärkeää ymmärtää, että hyväkuntoinen tieverkko on perusedellytys maaseudun yritysten toimintamahdollisuuksien säilymiselle. Tällä kaudella olemme erityisesti panostaneet tienpitoon sekä tienpidon perusparannuksiin enemmän kuin normaalisti. Tämän hallituksen panostukset liikenneinfraan ovat historiallisen suuret. Maan ja metsän antimia tuottavat, jalostavat ja kuljettavat yritykset luovat hyvinvointia koko Suomelle. Perussuomalaisten mielestä pyörät on pidettävä pyörimässä ja koko Suomi asumiskelpoisena. Jokaisen ihmisen tulee saada asua siellä, missä on onnellisimmillaan, eikä ketään pidä poliittisella ohjauksella pakottaa muuttamaan kaupunkeihin. Maaseutu tulee nähdä mahdollisuutena sekä menestystekijänä. Maaseutu on myös mielekäs ja turvallinen ympäristö lapsille ja nuorille kasvaa. Luonnon kunnioittaminen sekä erä- ja perinnetaidot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Yritteliäisyys ja yrittäjyys kasvavat maaseudulla, kun elanto on hankittava itse. Jotta maaseutu ja maaseutumaiset alueet voivat kukoistaa, maaseudun erityispiirteet on tunnistettava ja niistä seuraavien johtopäätösten on tuotettava alati kehittyviä politiikkatoimia. Arvoisa puhemies! Kaikki edellä mainitut hallituksen toimenpiteet osoittavat sen, että perussuomalaiset on puolueena sitoutunut maatalouden ja ruuantuotannon tukemiseen sekä huoltovarmuuden turvaamiseen maassamme. Ja ajattelin olla hyvin rakentava puheessani, mutta lopuksi on todettava: Keskusta, teillä on ollut maa- ja metsätalousministeri vuosikaudet. Nämä ongelmat maataloudessa eivät ole syttyneet [Puhemies koputtaa] parin vuoden sisällä vaan aiemmin. Mitä te olette tehneet? — Kiitos. [Välihuutoja keskustan ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa on kysymys turpeesta: turve uusiutuvaksi, turpeen merkitys huoltovarmuudessa. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Kun tänne eduskuntaan tulee kansalaisaloite, se merkitsee sitä, että yli 50 000 kansalaista on sen allekirjoittanut. Se ei ole mikään pikkujuttu, vaan se on vahva viesti edustajille, mikä on tärkeää allekirjoittajien mielestä ja mitä pitää käsitellä. Turve on Suomessa muutakin kuin energiakysymys. Se on kotimainen luonnonvara, jolla on erittäin suuri merkitys huoltovarmuudelle, maataloudelle, työllisyydelle ja koko suomalaisen ruuantuotannon toimintaedellytyksille. Turpeen energiakäyttö on keskustelussa usein korostunut liikaa suhteessa siihen, kuinka tärkeä raaka-aine turve on maataloudelle. Erityisesti kasvuturve ja kuiviketurve ovat suomalaiselle maataloudelle kriittisiä tuotteita. Niille ei tällä hetkellä ole olemassa järkeviä, laajassa mittakaavassa kotimaisia korvaajia. Kun turvetuotantoa on voimakkaasti ajettu alas, ei kyse ole ollut ainoastaan energiaturpeen vähenemisestä. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen ja kuiviketurpeen saatavuutta. Tämä on huoltovarmuuskysymys, sillä ilman toimivaa kotimaista alkutuotantoa ei myöskään ole vahvaa kotimaista ruokahuoltoa. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille. Itselleni eläinten hyvinvointi merkitsee erittäin paljon. Sanotaan niin, että kuiviketurpeen korvaajaa ei ole vielä lähimaillakaan. Kuiviketurpeella on suuri merkitys eläinten hyvinvoinnille ja tilojen toiminnalle. Kasvuturve puolestaan on keskeinen tuotantopanostekijä puutarhatuotannossa ja taimituotannossa. Jos näiden tuotteiden saatavuus heikkenee, seuraukset ulottuvat paljon energiasektoria laajemmalle. Siksi on tärkeää, että turvetta tarkastellaan kokonaisuutena eikä ainoastaan sen poltosta syntyvien päästöjen kautta. Hallitus on tehnyt kuitenkin konkreettisiakin toimia. Turpeen huoltovarmuusvarastointiin on osoitettu kymmenen miljoonaa euroa, ja vuodesta 2027 lähtien valmistellaan uutta tukimallia tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi. Kansalaisaloitteen tavoitteesta vahvistaa turpeen asemaa voidaan siis olla samaa mieltä. Turpeen määritteleminen kansallisesti uusiutuvaksi ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Olennaisinta on turvata tuotanto ja huoltovarmuus käytännön toimilla. Suomen on pystyttävä tuottamaan itse ne välttämättömät tuotantopanokset, joita suomalainen maatalous ja suomalainen ruuantuotanto tarvitsevat. Turve on tässä kokonaisuudessa yksi tärkeä lenkki. Sen tuotantoedellytyksistä on pidettävä huolta niin energian, eläinten hyvinvoinnin, maatalouden kuin suomalaisen ruokaturvan vuoksi. Turpeesta on tehty pahis. Se ei enää oikein päde, että turve olisi pahis, koska uusimpien tutkimusten perusteella ja olosuhteiden muuttumisen myötä turpeen tärkeä merkitys on korostunut. Täällä debatissa tunteet vähän kuumenivat, kun oli kysymys turpeesta. Keskustapuolueelle sen verran, että ette tekään ihan täysiä pisteitä saa viime kaudesta, jos ajatellaan turpeen puolustamista. Siksi toivoisin, että esimerkiksi vaalien lähestyvä ajankohta ei muuttaisi sitä, että jos ollaan turpeen puolesta, niin ne tahot, jotka ovat, tekevät yhteistyötä sen suhteen. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Miksi viime vaalikaudella ei tehty yhteistyötä? — Juha Mäenpää: Te olitte hallituksessa vihreiden kanssa!]

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Talvitielle lain esittelystä. Kannatan tätä esitystä lämpimästi. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja mahdollisuuksia kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi tulee vahvistaa ja samalla huomioida se, että lapset ja nuoret ovat erilaisia. Sama muotti ei sovi kaikille. Yhdelle nuorelle tärkeintä voi olla liikunta, toiselle teknologia, kolmannelle musiikki, kuvataide, teatteri tai jokin muu luovan tekemisen muoto. Meidän pitää huolehtia siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus löytää omat vahvuutensa ja tuoda omaa lahjakkuuttaan esiin. Tällä on merkitystä myös syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kun nuori löytää itselleen mielekkään harrastuksen, yhteisön ja mahdollisuuden onnistua, sillä voi olla hyvin suuri vaikutus hänen tulevaisuuteensa ja itseluottamukseensa. Haluan nostaa tässä yhteydessä esiin myös luovat alat. Niiden merkitystä ei pidä nähdä ainoastaan vapaa-ajan tai kulttuurin näkökulmasta. Luovilla aloilla on merkittävä potentiaali uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Suomessa on paljon taiteellista osaamista ja luovaa lahjakkuutta, josta voimme rakentaa myös uutta elinvoimaa ja vientiä. Juuri kulttuurivienti, mistä äsken muun muassa edustaja Strandman puhui, on todella tärkeä ja tulevaisuutta. Siksi lasten ja nuorten kiinnostusta kulttuuriin, taiteeseen ja luovaan tekemiseen kannattaa tukea. Emme koskaan tiedä, onko tänään harrastuksensa aloittava lapsi tulevaisuuden menestynyt taiteilija, yrittäjä tai kansainvälisesti tunnettu luovan alan ammattilainen tai tuleeko hänestä todella luovan alan työntekijä vai onko hän muuten vain onnellinen, että on saanut opiskella taiteita. Lasten ja nuorten tukemisessa meidän on ennen kaikkea nähtävä yksilö. Jokaisella nuorella on omat vahvuutensa, kiinnostuksen kohteensa ja kykynsä. Yhteiskunnan tehtävä on antaa mahdollisuus kehittyä myös taiteen alueella. Kansallisen kulttuurin otinkin esille debatissa, ja ministeri sanoi, että kansallinen kulttuuri tulee olemaan myös osa kasvatusta taiteen perusopetuksessa, ja se on todella tärkeää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Laki taiteen tulemisesta vahvemmin perusopetukseen on aivan loistava asia, kiitos siitä. Minä nostan esille myös tämän meidän kansallisen kulttuurimme tässä. Sen pitäisi olla vahvasti mukana taiteen perusopetuksessa. Me voimme nähdä kulttuurissamme monia asioita, joita voimme pitää erityisinä vahvuuksina myös tulevaisuudessa maallemme ja kansalaisillemme. Niinpä kysynkin ministeri Talvitieltä: otetaanko tämä kulttuuri, oma kulttuurimme, vahvasti mukaan?

Arvoisa puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron. Haluan kertoa yhdestä tapauksesta pari viikkoa sitten. Tämä aihe on sen takia tässä minun puheenvuorossani, koska mietin, mikä on meidän vastuumme, jos eläimelle käy jotain. Tämä oli sellainen tapaus, että ystäväni tuolta Varsinais-Suomesta soitti minulle yksi aamu pari viikkoa sitten, että mitä hän tekee, kun hän on täällä yhden kunnan, pitäjän keskustassa, ja hän näkee, että kettu raahautuu täällä ydinkeskustassa jalassaan metsästysraudat ja pääsee vain vaivoin eteenpäin. Kova kolina kuuluu, kun nämä raudat iskevät asfalttiin. Mitä hän tekee? Päätettiin, että hän soittaa heti metsästäjälle, että pääsisi kettu sitten tästä tuskastaan. Sitten minä soitin Varsinais-Suomen riistapäällikölle. Hän hyvin ystävällisesti sanoi, että tämähän on täydellisesti lainvastaista, siinä on lakia rikottu, ja heti soitto hälytyskeskukseen ja ne hoitavat asiat eteenpäin. No, minä soitin sitten tälle ystävälleni ja sanoin, että soita hälytyskeskukseen, kun otit jopa kuvankin siitä ketusta ja tiedät siitä asiasta. Hän sanoi, että joo. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että onko hän soittanut, ja soitin puolen tunnin päästä uudestaan. Minä arvasin: hän ei ollut soittanut hälytyskeskukseen, koska hän pelkäsi, että jos se oli joku naapuri tai tuttava, jonka metsästysraudat nyt olivat siellä väärässä paikassa ja lainvastaisesti. Minä olin vähän tuohtunut ja sanoin, että selvä, vastaa sitten puhelimeen, jos sinulle soitetaan, niin minä ilmoitan. Soitin hälytyskeskukseen, ja siellä laitettiin asia eteenpäin. He olivat hoitaneet niin, että kettu pääsi tuskistaan sitten. Se oli lainvastaista, se olisi voinut mennä jonkun lapsen jalkaan, marjastajan jalkaan, jonkun muun eläimen jalkaan. Tällaista tapahtuu. Mikä on meidän vastuumme, jos me kohtaamme tilanteen, jossa on eläintä kohdeltu kaltoin? Päivittelemmekö sitä Facebookissa tai jossain muussa, että kamala tapaus, vai teemmekö jotakin? Tietenkään nämä ilmiannot eivät saa olla sellaisia, että kiusataan jotain ihmistä tai tuotantoeläimistä tehdään jotain ilmoitusta, vaikkei se pidä paikkaansa. Ei mitään kiusaamista. Mutta jos todella näemme, niin kyllä meidän velvollisuus on edistää asiaa niin, että me teemme ilmoituksen, ja jos ei tunnu, että se tepsii, niin niin kauan otetaan yhteyksiä, että asia hoituu. Valvontaa tietysti on vaikea hoitaa, koska niin paljon ei olekaan virkamiehiä ja poliiseja, että kaikkeen pystyy vaikuttamaan. Mutta kyllä se on niin, että kun Rasinkangas ja Rintamäki täällä omassa työssään ovat tavanneet ja kohdanneet niin paljon väärinkäytöksiä ja kamalia tapauksia, niin ymmärrän, että olette tosi vahvasti tämän lain, hallituksen esityksen takana. Hienoa, että perussuomalaisten ja hallituksen esitys on nyt täällä ja perussuomalaisten Leena Meri, oikeusministeri, sitä ajaa. Meillä on myös eduskunnassa paljon henkilöitä eri puolueista, jotka varmaan ovat tämän lain ja tämän hallituksen esityksen takana ja puoltavat sitä, ja tiedän, että yrittävät kovin myös eläinten hyvinvointia edistää. Meillä on eläinsuojeluryhmä täällä eduskunnassa, ja minäkin olen ollut siinä varmaan melkein alusta lähtien, kun olen ollut melkein 15 vuotta jo tähän mennessä täällä eduskunnassa. Ollaan yritetty kovin viedä asioita läpi, mutta usein se on vähän hankalaa. Hienoa, että tämä edistyy. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Osa ihmisistä ei ymmärrä sitä, että tässäkin hallituksen esityksessä puhumme eläimistä eikä esineistä. On tieteellisesti todettu, että eläin tuntee esimerkiksi iloa, surua ja kipua. Tämä on kiistatonta. Vuosien mittaan käsitys eläinten pidosta, hoidosta ja kohtelusta on muuttunut. Mahatma Gandhin tunnettu sitaatti kuuluu: ”Kansakunnan suuruus ja sen moraalinen kehitys voidaan arvioida sen mukaan, miten se kohtelee eläimiään.” Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että se olisi jotenkin pois köyhien, sairaiden, vanhojen tai vammaisten ihmisten kohtelusta. Tämä ei pidä paikkaansa. Nämä asiat eivät ole vaihtoehtoja toisilleen. Eläinten kohtelun parantaminen ei ole ihmisiltä pois, ja nyt tänään käsitellään tätä hallituksen esitystä eläinsuojelurikoksista. Kritiikkinä eläinten kohtelun parantamiseksi usein esitetään, että tämä olisi jotenkin pois, niin kuin minä äsken sanoin, mutta se ei todella ole sitä, vaan me haluamme, että eläimiä kohdeltaisiin paremmin. Ja kiitoksia edustaja Harakalle tästä huomiosta. Meillä on paljon niitä edustajia, jotka katsovat, että tähän eläinten pitämiseen pitää tulla korjauksia, ja nyt tämä hallituksen esitys niitä esittää. Syyt eläinten huonoon kohteluun ovat moninaisia. Joskus kyseessä on eläinten omistajan sairaus, mutta usein taustalla ovat taloudelliset syyt. Meillä on pilvin pimein tapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu järkyttävän huonosti. Pakettiautolla on kuljetettu satoja koiranpentuja, jotka on riistetty emoiltaan heti synnyttyään. Rikoksia voi tapahtua paitsi lemmikkien myös tuotantoeläinten ja villieläinten kohdalla. Lainsäädännön pitää olla kohdallaan, mutta kaikkein tärkeintä on vaikuttaminen asenteisiin, jotka usein lähtevät lapsuudesta. Eläimistä on ihmiselle valtavasti hyötyä hyvin monilla tavoilla: tuotantoeläimistä tietysti, mutta myös vaikkapa koirien hyödyntämisestä erilaisissa tehtävissä, kuten opaskoirana, rajalla, huumekoirana, ruumiskoirana, erilaisten sairauksien tunnistajana, homekoirana ja niin edelleen. On myös kiistatonta, että lemmikkien ja eri eläinten vaikutus monen ihmisen hyvinvointiin, niin henkiseen kuin fyysiseenkin, on keskeinen. Jokaisella ihmisellä on elämässään vastoinkäymisiä. Koirieni läsnäolo on auttanut minua henkisesti kestämään monia koettelemuksia. Kiitän koiriani myös siitä, että lenkkeilyn myötä peruskunto on pysynyt kohtuullisena, niin kuin monen muunkin. Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan suhteellisen hyvin. Laiminlyöntejäkin tapahtuu, mutta syy on usein taloudellinen. Tuottajilla on tiukkaa, varsinkin tänä päivänä, tai tilallinen terveydentila aiheuttaa sen, ettei enää jaksa ja pysty pitämään tuotantoeläimistään ja niiden hyvinvoinnista huolta. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen kuuluu mielestäni myös lihataloille ja teurastamoille, ei yksin tuottajille. Meidän täytyy muistaa, että eläintuotteita käyttäessämme eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei voi olla ainoastaan tuottajien vastuulla, kuten totesin, ja kustannettavana. Kuluttajan olisi tärkeää saada tietää, että eläinten hyvinvointi on otettu tuotannossa huomioon. Luonnoneläimetkään eivät saa jäädä eläinten hyvinvointilain ulkopuolelle. Lapinlahden Savukukko-vyyhdin, salametsästysvyyhdin, kaltaista toimintaa meillä ei saa enää koskaan tapahtua. Tällainen toiminta pilaa tarpeellisten, tärkeiden metsästäjien mainetta. Tässä kohtaa totean, että hallituksen esitys on valtavan hyvä, ja tässäkin puheenvuorossani kiitän eritoten ministeri Leena Merta.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutoksia rikoslain ja eläinten hyvinvoinnista annetun lain eläintenpitokieltoa koskevaan sääntelyyn. Muutokset koskisivat eläintenpitokiellon määräämisen edellytyksiä, määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa sekä eläintenpitokiellon rikkomisesta säädettyä rangaistusasteikkoa. Eläintenpitokiellon määräämisedellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta tuomittu henkilö olisi lähtökohtaisesti määrättävä eläintenpitokieltoon. Myös määräaikaisen eläintenpitokiellon vähimmäiskestoa ehdotetaan pidennettäväksi porrastetusti. Perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän kiellon vähimmäiskesto nousisi nykyisestä yhdestä vuodesta kolmeen vuoteen, kun taas törkeän eläinsuojelurikoksen perusteella määrättävän eläintenpitokiellon vähimmäiskestoksi säädettäisiin viisi vuotta. Vähimmäiskestojen korottamista näiden rikoslajien osalta voidaan pitää perusteltuna eläintenpitokiellon vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Eläinsuojelurikosten taustalla vaikuttavien syiden ja tekijöiden perusteella voidaan arvioida, että rikosten uusimisriskin vähentäminen ja eläinten hyvinvoinnin vaarantumisen ehkäiseminen edellyttävät riittävän pitkää aikaa. Eläintenpitokieltoa ei anneta kevyin perustein. Sen saamiseksi on pitänyt tehdä vakavia laiminlyöntejä eläinten kohtelemisessa. Tähän asti myös rangaistukset ovat olleet valitettavasti yleensä rangaistusasteikon alemmasta päästä eli käytännössä, todella, melko mitättömiä. Tapauksia eläinten huonosta kohtelusta tulee jatkuvasti ilmi, mutta nämä ovat vain jäävuoren huippu. Todellinen ongelma on paljon suurempi. Oikeusministeri Leena Meri on tehnyt tässä tilanteessa todella arvokasta työtä viedessään tätä lakimuutosta määrätietoisesti eteenpäin. Meillä edustajilla on valtavasti neljän vuoden aikana, vaalikaudessa, asioita, joihin pitää perehtyä. Ihan kaikkiin ei voi kovin syvällisesti ehtiä perehtymään. Itselläkin on noin kuusi osa-aluetta, ja yritän niihin syventyä vähän lähemmin. Yksi niistä on ollut aina eläinten hyvinvointi ja eläimet. Olen kerännyt eläimiin kohdistuvien valtiotoimieni listan vuodesta 2011, ja niitä on 26. Juuri tämän hallituksen esityksen kaltaiseen olen tehnyt näitä valiokuntatoimia kuusi kappaletta. Niistä on pari lakialoitettakin. Minun täytyy sanoa, että kovinkaan usein ei saa montaa nimeä niihin kirjoituksiin ja niihin valtiopäivähankkeisiin. Jostain syystä vaan ajatellaan, että on muita asioita, ettei ehditä varmaan perehtyä niinkään. Mutta tämä on ollut henkilökohtaisesti minulle hyvin tärkeä, yksi osa näistä kuudesta osa-alueesta, mihin olen perehtynyt, ja nyt olen todella iloinen, todella kiitollinen, että tämä hallitus, ja eritoten oikeusministeri Leena Meri, on vihdoin saanut tämän asian esitykseksi tänne. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on erittäin tarpeellinen uudistus. Vakava ja järjestäytynyt rikollisuus on muuttunut yhä kansainvälisemmäksi, ammattimaisemmaksi ja vaikeammin torjuttavaksi. Viranomaisten on kyettävä puuttumaan uhkiin riittävän varhaisessa vaiheessa jo ennen kuin vakavia rikoksia ehditään toteuttaa. Esityksellä annetaan poliisille selkeämmät toimivaltuudet uhkaperusteiseen rikostiedusteluun ja parannetaan mahdollisuuksia saada tietoa vakavan rikollisuuden rakenteista, toimijoista ja suunnitelmista. Tämä vahvistaa rikosten ennalta estämistä ja koko yhteiskunnan turvallisuutta. On myös tärkeää, että toimivaltuuksien käyttö on tarkasti rajattua ja tehokkaan valvonnan alaista. Hallituksen esityksessä myös nämä näkökohdat on otettu huomioon. Katsoin tässä eräänä päivänä dokumenttia rikollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta Ruotsissa. Se oli karmeaa katsottavaa. Siinä pureuduttiin lähinnä siihen, kuinka alaikäisiä värvätään tekemään todella törkeitä rikoksia, jopa murhia. Täytyy sanoa, että tällainen toiminta on varmaan jo osaksi tulossa Suomeenkin, joten järeitä toimia tarvitaan. Siksi on tärkeää, että poliisilla on oltava nykyaikaiset keinot vastata nykyaikaisen rikollisuuden uhkiin. Tämä esitys on tärkeä osa hallituksen määrätietoista työtä sisäisen turvallisuuden ja rikostorjunnan vahvistamiseksi, ja erityiskiitos on nyt annettava meidän sisäministeri Mari Rantaselle.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos valtuutettujen puheenjohtaja Mira Niemiselle esittelystä ja myös kaikille valtuutetuille. Ollaan oltu koko vuosi monessa kokouksessa, ja keskustelu on ollut hyvää. Kela toimeenpani sosiaaliturvaan useita muutoksia: kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille päättyi, yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, ja opiskelijat siirrettiin yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Julkisen talouden sopeutustoimet kohdistuivat myös Kelaan. Kelalta edellytettiin vuosina 2025—2027 yhteensä 45 miljoonan euron säästöjä toimintamenoista, minkä lisäksi valtionrahoitusta leikattiin kertaluontoisesti 50 miljoonalla eurolla. Säästöistä huolimatta Kelan kyky hoitaa asiakkaidensa palvelut ja suomalaisten sosiaaliturvaa on säilynyt melko hyvänä. Sosiaaliturvaetuuksien menot olivat vuonna 2025 yhteensä 17,5 miljardia euroa. Vuonna 2024 korvattavia lääkkeitä hankittiin noin 2,5 miljardilla eurolla, joista Kela maksoi lääkekorvauksina noin 1,9 miljardia. Lääkekorvausmenojen kasvua on pyritty hillitsemään useilla eri toimilla. Myös Kelan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin: pääjohtajan ja johtajan virkojen nimitykset rajattiin Suomen kansalaisiin, eräiden rutiininomaisten tukitehtävien siirtäminen yksityiselle toimijalle mahdollistettiin, ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettiin oikeus tarkastaa Kelan toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Vuonna 2025 Kelan laaja Eepos-muutosohjelma eteni toteutusvaiheeseen. Ohjelmassa uudistetaan etuuskäsittelyä, asiointipalveluja sekä niitä tukevia tietojärjestelmiä ja alustoja vuoteen 2032 mennessä. Toteutus painottuu kuitenkin seuraavalle vaalikaudelle. Yhteydenottoja meille valtuutetuille tulee varmasti kaikille aika paljonkin tuolta kentältä. Henkilökohtaisesti itse olen saanut palautetta Kela-takseista. Osa on ollut tyytyväisiä, ja osalla on ollut hankaluuksiakin. Varsinkin nyt, kun ne on kilpailutettu — kaupungeissa on yleensä kaksi firmaa, jotka hoitavat tämän asian, ja heidän allaan sitten Kela-taksit liikkuvat — niin jotkut liikkeellä olevat taksit ovat sanoneet, että kilpailutus on ollut niin kova, että heidän viivansa alle ei juuri tuloja enää saa, kun tämä kilpailu on mennyt niin tiukaksi. Tällaista palautetta on tullut. Sitten asiakaspalvelusta: Yleensä ollaan oltu pääosin tyytyväisiä. Sitä, että on mahdollisuus asioida toisen puolesta, laajennettiin OmaKannassa — tämä helpotti monen arkea. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet kyllä merkittävästi, mutta silti on tärkeää, että kansalaiset saavat tulevaisuudessakin tarpeellisen palvelun. On myös mainittava, että on tärkeää, että myös Kelan henkilökunnan — kun joskus on aina paineitakin asiakaspisteissä ja työssä — jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja huolehditaan, että heillä on hyvä tehdä töitä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -tapaus on aiheuttanut suuren huomion ja kysymyksiä, joihin halutaan vastaukset. Veronmaksajat vaativat tilanteen selvittämistä, ja se on ymmärrettävää ja oikein. Siksi puhemies on kutsunut eduskunnan koolle. Hallitus on vastaamassa oppositiolle tyhjentävästi kaikkiin kysymyksiin, ja tulevat vaalit ovat innostaneet oppositiota hämmentämään tapausta aika äärirajoille asti. Ei ihme, että kansalaiset ovat hämillään. Hyvä veli -toiminta, suhmurointi ja suuret vaalituet ylipäänsä ovat poliittista myrkkyä. Kiitos valtiovarainministeri Purralle. Hän todisti puheessaan, kuinka ministeriö on toiminut vastuullisesti. Ja sitten Ukin autotehdas: pääministeri selvitti, kuinka tärkeä tämä on, ja ihmettelen, että oppositio kyseenalaistaa Ukin autotehtaan olemassaolon. Liikunta, suuret musiikkitapahtumat, urheilutapahtumat yleensä ovat tärkeitä. Kuinka niitä edistetään? Voi olla muitakin toimenpiteitä kuin suuret salit.

Arvoisa puhemies! Oppositio, hallitus ei ole unohtanut nuoria. Hallitus tekee juuri sitä, mitä nuorisotyöttömyyden vähentäminen vaatii: se vahvistaa työn, yrittäjyyden ja kasvun edellytyksiä. Usein nuorille yritetään tarjota ratkaisuksi uusia tukia ja hankkeita. Meidän mielestämme nuoret tarvitsevat ennen kaikkea mahdollisuuksia. Yrittäjyys on yksi tärkeimmistä väylistä työelämään, oman osaamisen hyödyntämiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Kun yrityksillä menee hyvin, ne myös palkkaavat nuoria. Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaisen työn tekeminen kannattaa ja että pienilläkin paikkakunnilla voi perustaa yrityksen ilman kohtuutonta byrokratiaa. Hallituksen toimet työn verotuksen keventämiseksi, yritysten toimintaympäristön vahvistamiseksi ja talouskasvun tukemiseksi ovat juuri sitä politiikkaa, joka luo nuorille todellisia työmahdollisuuksia ja sitä kautta tulevaisuudenuskoa. Itsetunnon kohentaminen ja yksinäisyyden poistaminen ovat elintärkeitä asioita, joihin me kaikki pystymme vaikuttamaan vielä paremmin. Se alkaa siitä, [Puhemies koputtaa] että lopetetaan tämä negatiivisuuden kylväminen.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi metsästyslain sekä rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on vastata valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamiin merkittäviin ja toistuviin vahinkoihin maataloudelle, kalataloudelle sekä lentoturvallisuudelle. Samalla pyritään vähentämään nykyiseen poikkeuslupajärjestelmään liittyviä ongelmia, jotka ovat käytännössä osoittautuneet hitaiksi, raskaiksi ja monissa tilanteissa riittämättömiksi vahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valkoposkihanhien aiheuttamat viljelysvahingot ovat erityisesti Itä-Suomessa nousseet erittäin merkittäviksi. Vuonna 2025 vahinkojen arvo oli lähes neljä miljoonaa euroa, minkä lisäksi vahinkojen torjunta ja hanhipeltojen ylläpito aiheuttivat valtiolle huomattavia lisäkustannuksia. Yksittäisillä maatiloilla vahingot voivat nousta satoihintuhansiin euroihin ja pahimmillaan johtaa huomattavan osan nurmisadosta menettämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteiskunnalla on käytössä tehokkaita ja oikeasuhtaisia keinoja ehkäistä tällaisia vahinkoja. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus harjoittaa tarkasti rajattua suojametsästystä vahinkoriskin kohteena olevilla pelloilla sekä lentoasemilla on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltu ja tarpeellinen keino täydentää nykyistä karkotus- ja korvausjärjestelmää. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi hanhipellot, aktiivinen karkotus ja kuolettava poikkeuslupaperusteinen ampuminen ja adaptiivinen paikallisten populaatioiden rajoittaminen. Kuitenkin tutkimusten mukaan tehokkain keino tärkeimpien satojen suojaamiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi on koordinoitu ja systemaattinen ampuminen tai muu karkotus samoilla alueilla yhdistettynä hanhille rauhoitettuihin alueisiin, kuten hanhipeltoihin. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että valkoposkihanhien ja merimetsojen kannat ovat Suomessa ja Euroopan unionin alueella vahvoja ja niiden suojelutaso on arvioitu suotuisaksi. Esityksen tarkoituksena ei ole kantojen merkittävä vähentäminen vaan konkreettisten vahinkojen ennaltaehkäisy. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella ehdotetut toimenpiteet eivät vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa. Merimetson osalta valiokunta on arvioinut erityisesti kalataloudelle aiheutuvia haittoja. Kalastajien kokemusten mukaan vahingot voivat paikallisesti olla huomattavia, mutta nykyinen poikkeuslupamenettely ei ole mahdollistanut tehokasta reagointia tilanteisiin. Hallituksen esityksessä merimetson suojametsästys rajataan tarkasti lentoasemille sekä kalanpyydysten läheisyyteen lisääntymiskauden ulkopuolella. Valiokunta pitää tätä ratkaisua tasapainoisena ja EU-oikeuden vaatimukset huomioon ottavana. Samalla valiokunta korostaa tarvetta jatkaa tutkimusta merimetson vaikutuksista kalakantoihin, saariston ekosysteemeihin ja vesistöjen tilaan. Päätöksenteon tulee myös jatkossa perustua parhaaseen saatavilla olevaan tutkimustietoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö sekä Luonnonvarakeskus seuraavat tarkasti lain vaikutuksia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, vähenevätkö maataloudelle ja kalataloudelle aiheutuvat vahingot, miten sääntely vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä onko nykyinen sääntely riittävä vastaamaan käytännössä havaittuihin ongelmiin. Valiokunta korostaa myös, että yleispoikkeusten soveltamisen tulee tapahtua vastuullisesti yhteistyössä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa sekä luonnonsuojelulainsäädännön asettamat velvoitteet huomioon ottaen. Kokonaisuutena valiokunta katsoo, että hallituksen esitys tarjoaa nykytilanteeseen tarpeellisen ja oikeasuhtaisen ratkaisun. Se parantaa mahdollisuuksia ehkäistä vakavia vahinkoja, keventää hallinnollista taakkaa ja turvaa samalla luonnonsuojelun keskeiset tavoitteet. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Valiokunta ei ollut yksimielinen: vihreät jättivät vastalauseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskoselle ja myös edellisille puhujille: Olen samaa mieltä ja olemme varmaan kaikki, koko eduskunta, sitä mieltä, että meidän pitää saada tulevaisuudessakin kotimaista, puhdasta ruokaa omavaraisuus ja huoltovarmuus varmistaen, ja että alkutuottaja pystyy tuottamaan tätä ruokaa. Se on meidän kaikkien etu. Tässä hallituksen esityksessä kysymys on maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta. Hallitus helpottaa maatalouden harjoittajien tilannetta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansainväliset kriisit Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat heijastuneet voimakkaasti energian hintoihin. Tämä hallituksen esitys osaltaan helpottaa polttoaineiden hinnannousun aiheuttamia kustannuspaineita. Maataloudessa energia on välttämätön tuotantopanos. Traktorit, kuivurit, työkoneet ja monet muut tuotannon kannalta keskeiset laitteet tarvitsevat polttoainetta riippumatta siitä, mikä maailmanmarkkinoiden tilanne kulloinkin on. Kun kustannukset nousevat nopeasti, vaikutukset kohdistuvat suoraan maatilojen kannattavuuteen ja sitä kautta kotimaisen ruuantuotannon edellytyksiin. Hallituksen esityksessä energiaveron palautusta korotetaan määräaikaisesti vuosien 2025 ja 2026 osalta yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Käytännössä palautusta korotetaan neljällä sentillä litralta. Tosiaan ei se nyt ole kovin paljon, mutta se on positiivinen asia, että yritetään parantaa tilannetta. Kyse ei ole pysyvästä tukijärjestelmän muutoksesta vaan tarkasti kohdennetusta ja ajallisesti rajatusta toimenpiteestä tilanteessa, jossa maatalouden kustannusrasitus on kasvanut merkittävästi. Esityksen vahvuus on myös sen hallinnollinen yksinkertaisuus. Lisäpalautus voidaan maksaa olemassa olevan järjestelmän kautta ilman raskasta byrokratiaa, eikä viljelijöiden tarvitse tehdä erillistä hakemusta vuoden 2025 osalta. Tuki saadaan nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan, ja samalla viranomaisten lisäkustannukset jäävät hyvin vähäisiksi. On tärkeää huomata, että kyse on myös huoltovarmuudesta. Kotimainen ruuantuotanto on osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Kun turvaamme maatalouden toimintaedellytyksiä vaikeina aikoina, vahvistamme samalla koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Emme voi pitää itsestäänselvänä sitä, että ruoka tuotetaan suomalaisilla pelloilla ja suomalaisilla tiloilla. Sen eteen tarvitaan päätöksiä, jotka auttavat viljelijöitä selviytymään kustannusšokeista. Esitys on valmisteltu EU-sääntelyn puitteissa huolellisesti siten, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasot ja valtion tukisäännökset täyttyvät. Näin varmistetaan, että tuki voidaan toteuttaa oikeudellisesti kestävällä tavalla ilman epävarmuutta tuen saajille. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys osoittaa, että hallitus kykenee reagoimaan nopeasti muuttuneisiin olosuhteisiin ja tukemaan elinkeinoa, joka on välttämätön koko Suomen kannalta. Se vahvistaa maatalouden kannattavuutta, tukee kotimaista ruuantuotantoa ja parantaa huoltovarmuutta kustannustehokkaalla tavalla. Talous on nyt nousemassa. Tosiaan kyllä me tiedetään hallituksessa, että maatalous tarvitsee lisätukea tulevaisuudessakin, ja sen mukaan, kun talous paranee, varmaan voimme vaikuttaa siihen. Ja vielä kerran tästä elintarvikemarkkinalaista, jonka tämä hallitus nyt toteuttaa, ja eduskunnassa varmaan kaikki ovat sen takana: hienoa, että tämä uudistus saatiin maaliin, koska se vaikuttaa suoraan alkutuottajan mahdollisuuksiin pärjätä paremmin ruuantuotannossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä merkittävä uudistus suomalaisen ruokaketjun oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi. Suomalainen maatalous ja elintarviketeollisuus toimivat tilanteessa, jossa markkinavoima on keskittynyt harvoille toimijoille. Samaan aikaan alkutuottajat kantavat suuren osan tuotannon riskeistä, mutta heidän mahdollisuutensa vaikuttaa sopimusehtoihin tai siirtää kasvavia kustannuksia eteenpäin ovat usein rajalliset. Esitys vahvistaa tavarantoimittajien suojaa usealla tavalla. Se torjuu kaupallisia kostotoimia, se vahvistaa liikesalaisuuksien suojaa, se luo mahdollisuuden avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisissa kriisitilanteissa sekä puuttuu tilanteisiin, joissa vahvempi osapuoli käyttää neuvotteluvoimaansa kohtuuttomasti. Erityisen tärkeänä pidän kaupan omia tuotemerkkejä koskevaa sääntelyä. Hallitus ei ole kieltämässä private label ‑tuotteita eikä rajoittamassa kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Sen sijaan tavoitteena on varmistaa, että kilpailu kaupan omien merkkien ja valmistajien brändituotteiden välillä tapahtuu reiluilla pelisäännöillä. Tämä on tärkeää paitsi elintarviketeollisuuden myös alkutuottajien kannalta. Kun markkinoilla säilyy tilaa innovaatioille, brändeille ja kotimaisille tuotteille, vahvistuvat samalla koko ruokaketjun toimintaedellytykset. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää kotimainen ruuantuotanto on. Huoltovarmuutta parannetaan sillä, että Suomessa on kannattavaa tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa. Tämä esitys ei yksin ratkaise kaikkia elintarvikeketjun rakenteellisia ongelmia, mutta se on konkreettinen ja merkittävä askel oikeaan suuntaan. Se vahvistaa luottamusta, tasapainottaa neuvotteluasemia ja parantaa ruokaketjun toimivuutta. Me perussuomalaiset olemme todella iloisia, että elintarvikemarkkinalakiin saatiin vihdoin jotain tolkkua. Alkutuottajan ahdinkoon saadaan tällä esityksellä parannusta. Mutta todella, niin kuin on moneen kertaan jo todettu, tämä ei yksin riitä ja ratkaise viljelijän suuria haasteita tänä päivänä. Se voidaan todeta, että omavaraisuuden varmistamiseksi ja siihen, että saamme puhdasta, kotimaassa tuotettua ruokaa tulevaisuudessakin, tarvitaan meidän kaikkien panosta. Totta kai viljelijät ovat avainasemassa — se, että he pystyvät toimimaan omassa työssään ja tuottamaan ruokaa. Me tarvitsemme myös elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Ja tietysti kuluttajat ovat avainasemassa, ja kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Sen pitää tietysti myös meidän eduskunnan taholta näkyä toimissa. Ei ole myöskään vähäinen asia huomioida se, että suomalaisen ruuantuotannon kautta meillä on yli 300 000 työpaikkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön elintarvikemarkkinalain ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta vahvistamalla erityisesti neuvotteluvoimaltaan heikommassa asemassa olevien toimijoiden, kuten alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden yritysten, asemaa sopimussuhteissa. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Suomen elintarvikeketjussa markkinarakenne on poikkeuksellisen keskittynyt. Päivittäistavarakaupassa muutamalla suurella toimijalla on erittäin merkittävä markkina-asema, kun taas vastapuolella toimii suuri määrä maatiloja ja elintarvikeyrityksiä. Tästä johtuen neuvotteluvoima jakautuu ketjussa epätasaisesti. Esityksessä ehdotetaan useita toimia tämän epätasapainon korjaamiseksi. Ensinnäkin, lakiin lisätään säännöksiä kaupallisten kostotoimien torjumiseksi. Valiokunta on pitänyt tärkeänä sitä, että tavarantoimittajilla on tosiasiallinen mahdollisuus hakea oikeussuojaa ilman pelkoa siitä, että yhteistyö ostajan kanssa vaarantuu. Valiokunta kuitenkin katsoi tarpeelliseksi täsmentää sääntelyä perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella ja lisäsi mietintöön muutoksen, jolla selkiytetään asian vireillepanoa ja todistustaakkaa koskevaa sääntelyä. Toiseksi, esityksessä säädetään mahdollisuudesta avata sopimusneuvottelut uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Valiokunta pitää tätä tärkeänä erityisesti viime vuosien kokemusten valossa. Energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten voimakkaat hinnanvaihtelut ovat osoittaneet, että ruokaketjussa tarvitaan nykyistä parempia välineitä reagoida äkillisiin kustannusšokkeihin. Kolmanneksi, esityksessä vahvistetaan yritysten liiketoimintatietojen suojaa. Ostaja ei jatkossa voi ilman hyväksyttävää perustetta vaatia tavarantoimittajalta tietoja esimerkiksi reseptiikasta, kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista, eikä tällaisia tietoja saa käyttää muuhun kuin ilmoitettuun tarkoitukseen. Neljänneksi, esitys sisältää uusia säännöksiä kaupan omista tuotemerkeistä eli niin sanotuista private label ‑tuotteista. Valiokunta korostaa, ettei esityksellä kielletä kaupan omia tuotemerkkejä eikä rajoiteta niiden käyttöä. Tarkoituksena on puuttua ainoastaan sellaisiin menettelyihin, joissa ostaja voisi hyödyntää markkina-asemaansa tavalla, joka asettaa tavarantoimittajat kohtuuttomaan asemaan tai vääristää kilpailua omien tuotemerkkien ja brändituotteiden välillä. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että elintarvikemarkkinavaltuutetulla on riittävät voimavarat lain toimeenpanon valvomiseen. Lainsäädännön vaikuttavuus riippuu olennaisesti siitä, että sääntöjen noudattamista voidaan valvoa tehokkaasti. Valiokunta ehdottaa lisäksi lausumaa, jonka mukaan kaupan omien tuotemerkkien markkinaosuuksien, kotimaisuusasteen sekä hintamarginaalien kehitystä tulee seurata ja niistä tulee tuottaa julkista tietoa lain vaikutusten arvioimiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on tärkeä askel kohti tasapainoisempaa, oikeudenmukaisempaa ja toimivampaa elintarvikeketjua. Samalla se tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta, maatalouden toimintaedellytyksiä ja Suomen huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Valiokunta oli yksimielinen. Kiitänkin erittäin hyvästä yhteistyöstä kaikkia puolueita, ryhmiä. Tämä laki kävi kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa ja yhden kerran talousvaliokunnassa. Se on juurta jaksaen tarkistettu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse merkittävästä uudistuksesta, joka vahvistaa julkisten hankintojen tehokkuutta, lisää kilpailua ja parantaa verovarojen käyttöä. Julkisia hankintoja tehdään Suomessa vuosittain noin 38 miljardilla eurolla. Siksi on tärkeää, että hankintajärjestelmä kannustaa aidosti kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, markkinoiden toimivuuteen ja uusien toimijoiden mukaanpääsyyn. Hallituksen esitys on vastaus tähän tarpeeseen. Erityisen tärkeää on, että uudistus vahvistaa pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Se tukee yrittäjyyttä, alueellista elinvoimaa ja kilpailuneutraliteettia sekä vähentää sellaisia rakenteita, jotka ovat voineet vähentää kilpailua. Samalla hallitus on huomioinut nykyisen turvallisuusympäristön vaatimukset. Esitys vahvistaa huoltovarmuuden, kyberturvallisuuden, vastuullisuuden ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamista osana hankintaprosesseja. Valiokunta on käsittelyssään arvioinut huolellisesti myös uudistuksen vaikutuksia kuntiin, hyvinvointialueisiin ja eri toimialoihin. Tämän vuoksi esitykseen sisältyy siirtymäaikoja ja valiokunta korostaa vaikutusten aktiivista seurantaa. Näin voidaan varmistaa, että uudistuksen tavoitteet saavutetaan hallitusti ja palvelujen saatavuus turvaten. Kokonaisuutena hallituksen esitys vie julkisia hankintoja avoimempaan, kilpailullisempaan ja tehokkaampaan suuntaan. Se vahvistaa suomalaisen yrityskentän mahdollisuuksia, tukee talouskasvua ja luo edellytyksiä julkisen talouden kestävälle hoidolle. Mutta vielä kertaan hyvin tärkeän asian: Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun on todella tärkeää, ja se on yksi tämän esityksen päätavoitteista. Mutta täällä salissa me olemme kuulleet hyvin monta kriittistä arviota tästä esityksestä, ja onkin ensiarvoisen tärkeää seurata säätelyn vaikutuksia erityisesti pienissä kunnissa ja niissä kunnissa, jotka ovat kaukana kasvukeskuksista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, ja kiitos tästä hallituksen esityksestä. Kyse on siis ennen kaikkea suomalaisen eläinterveyden, ruokaturvallisuuden ja kotimaisen ruuantuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta. Hallituksen esitys vahvistaa järjestelmää, joka on vuosikymmenten ajan ollut tärkeä osa Suomen poikkeuksellisen hyvää salmonellatilannetta. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa salmonellan esiintyminen tuotantoeläimissä on saatu pidettyä erittäin alhaisella tasolla. Tämä ei ole sattumaa vaan seurausta määrätietoisesta työstä, korkeasta tautisuojauksesta ja siitä, että tuottajilla on ollut kannustin ilmoittaa tautiepäilystä viivytyksettä. Tämän järjestelmän uskottavuus perustuu siihen, ettei yksittäinen tila joudu kantamaan yksin koko taloudellista taakkaa silloin, kun salmonellaa havaitaan. Salmonellatapauksen seuraukset voivat olla tilalle erittäin mittavat. Eläinten lopetukset, tuotannon keskeytyminen, puhdistustoimet ja muut viranomaisvaatimukset aiheuttavat kustannuksia, jotka voivat pahimmillaan horjuttaa muutenkin kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevan maatilan toimintaa. Tämän vuoksi toimiva korvausjärjestelmä on välttämätön osa tautien torjuntaa. Hallituksen esityksen vahvuus on siinä, että se rakentaa pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahastomallin sika-alan tarpeisiin. Se parantaa mahdollisuuksia hallita tautiriskejä koko toimialan yhteisellä vastuulla ja varmistaa, että korvauksia voidaan maksaa myös tulevaisuudessa vakaalla tavalla. Samalla se tukee viranomaisten ja elinkeinojen välistä yhteistyötä tautien torjunnassa. Kysymys ei ole vain sika-alasta. Kyse on myös kuluttajien luottamuksesta suomalaiseen ruokaan. Kun suomalainen kuluttaja ostaa kotimaista lihaa, hän voi luottaa siihen, että tuotanto tapahtuu maailman korkeimpiin kuuluvien eläinterveys- ja elintarviketurvallisuusvaatimusten mukaisesti. Tämä luottamus on suomalaisen ruokaketjun tärkeimpiä kilpailuetuja. Lisäksi vahva salmonellavalvonta tukee suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia. Kansainvälisillä markkinoilla korkea eläinterveysstatus on yhä merkittävämpi kilpailutekijä. Siksi myös tähän liittyvät ennaltaehkäisevät rakenteet ovat investointi tulevaisuuteen. Hallituksen esitys tukee kotimaisen ruuantuotannon jatkuvuutta, vahvistaa tautitorjunnan uskottavuutta ja turvaa suomalaisen ruokaketjun korkeaa laatua. Asun Maskussa, ja naapurikunnassa kävi joitakin vuosia sitten tosi vakava tilanne, salmonellalöytö, ja oli hyvin lähellä, että tämä tila ei mennyt sitten vasaran alle kokonaan. Kovalla sitkeydellä tila jatkaa, mutta kyllä on ollut hankalaa. Ihan loistavaa, että tämä hallituksen esitys tulee nyt. Sitten vielä pari sanaa, koska nyt puhutaan sika-alasta. Mehän ollaan täällä istuntosalissa puhuttu porsaiden kastraatiosta, ja se on nyt tietysti tämän hetken polttava asia, nimittäin viestejä on tullut ihan valtava määrä. Haluan siihen puuttua, että tämän hallituksen esityksen, mikä sieltä tulee ja mistä äänestetään, on tarkoitus tulla voimaan 2035, jos tämä kastraatio olisi peruttu. Eli meillähän on nyt kahdeksan ja puoli vuotta aikaa kehittää paljon parempi systeemi, että pikkupossuja ei tarvitsisi ollenkaan niin sanotusti piikittää, vaan keksitään parempi keino. Immunokastraatio on hyvällä kehitysasteella, mutta se ei ole vielä täysin varma toimenpide. Mitä nyt tulee tähän uuteen porsaiden kastraatioon, niin tämä hallituksen esitys nimenomaan mahdollistaa puudutuksen ja kivunlievityspiikin, niin että se tulee pakolliseksi. Elikkä tämä hallituksen esitys parantaa tämänhetkistä tilannetta. Tosiaan teknologia menee niin vauhdilla eteenpäin, että varmaan löydetään sellainen tilanne, että eläinten hyvinvointia voidaan tulevaisuudessa vielä enemmän parantaa tässä suhteessa. Tämä salmonellavahinkorahasto, mikä nyt tänään on tässä meillä käsitteillä, on erittäin hyvä asia, ja kiitetään siitä hallitusta.

Arvoisa puhemies! Esittelin hetki sitten maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hyvinvoinnista annetun lain ja eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta. Nyt kommentoin saamaani kansalaispalautetta — ja varmaan moni edustajista on sitä saanut tästä aiheesta. On hyvä muistaa, että vaikka lakia ei muutettaisi eikä kumottaisi tätä vuoden 2035 alusta voimaan tulevaa kirurgisen kastraation kieltoa, niin kirurgista kastraatiota saisi joka tapauksessa jatkaa vielä yli kahdeksan ja puolen vuoden ajan. Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että on olemassa tarvittavat resurssit tutkia vaihtoehtoisia tapoja vaikuttaa kastraatioon johtaviin syihin. Tutkimus tähän liittyen on jo hyvässä vauhdissa. Tällä hetkellä immunokastraatio on osittain käytössä joissakin maissa. Myös immunokastraatiossa on ongelmia eläinten hyvinvoinninkin kannalta ja näkökulmasta. Samoin anestesiaa käytetään vähän, melko vähän, eikä tämäkään vaihtoehto ole ongelmaton. Tämän takia tutkimus on oleellinen asia, jonka avulla saadaan asiaan kestävä, tuottajaystävällinen ja eläinten hyvinvointia parantava ratkaisu. Suomessa possut saavat pitää saparonsa. Se on iso asia. Monissa EU-maissa asia ei ole näin, vaikka EU-asetus kieltää saparoiden typistämisen. On ehdottoman tärkeää, että kaikki pelaisivat samoilla säännöillä. Nyt monet saavat epäreilua kilpailuetua rikkomalla sääntöjä EU:n sisälläkin, puhumattakaan unionin ulkopuolisista maista. Kuten täällä jo viime viikolla keskusteltiin muun muassa eläinten ja ihmisten asemasta perustuslaissa, totean muun muassa eläinten itseisarvosta seuraavaa: Eläin ei ole tosiaankaan esine. Eläin tuntee kivun. Eläin tuntee iloa, ilmaisee iloa, ilmaisee surua. Näin ollen meidän täytyy ponnistella sen eteen, että myös tuotantoeläinten hyvinvointia edistetään, mutta se ei saa jäädä pelkästään tuottajien, ei varsinkaan suomalaisten tuottajien, kontolle. Me puhumme tässä samassa myös elinkeinon olemassaolosta ja huoltovarmuudesta, kyllä. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen EU:n sisällä on äärimmäisen tärkeää, kun yhteismarkkinassa ollaan. Sitä meidän tulee vaatia ihan kaikilla sektoreilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön eläinten hyvinvoinnista annetun lain sekä eläinten lääkitsemisestä annetun lain muuttamisesta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Käsittelyn aikana valiokunta kuuli laajasti asiantuntijoita viranomaisista, tutkimuslaitoksista, eläinlääkärikunnasta, tuottajajärjestöistä, elintarviketeollisuudesta sekä eläinsuojelujärjestöistä. Keskustelu oli perusteellista ja osoitti, että kyse on yhtä aikaa eläinten hyvinvointiin, kotimaiseen ruuantuotantoon, huoltovarmuuteen ja kansainväliseen kilpailukykyyn liittyvästä kokonaisuudesta. Valiokunta pitää tärkeänä todeta aivan selkeästi, että porsaiden kirurginen kastraatio on eläimelle kivulias toimenpide. Vaikka kipua voidaan vähentää, kaikkea kipua ei nykyisin käytettävillä menetelmillä voida poistaa. Tästä syystä eläinten hyvinvoinnin jatkuva parantaminen on ollut valiokunnan työn keskeinen lähtökohta. Suomi on jo pitkään ollut eläinten hyvinvoinnin edelläkävijä Euroopassa. Suomessa porsaat kasvatetaan pitkähäntäisinä, vaikka monissa muissa maissa saparoiden typistys on edelleen yleistä. Suomessa on myös rajoitettu ritilälattioiden käyttöä ja edistetty virikkeellisempiä kasvatusolosuhteita. Nämä ratkaisut osoittavat, että eläinten hyvinvointia voidaan parantaa määrätietoisella lainsäädännöllä ja koko tuotantoketjun yhteistyöllä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä sitä, että porsaiden kivunlievitystä vahvistetaan edelleen. Tulehduskipulääkitys on jo nykyisin pakollinen kastraation yhteydessä, ja vuodesta 2027 alkaen myös paikallispuudutus tulee pakolliseksi. Valiokunta korostaa, että kivunlievityksestä on huolehdittava parhaalla mahdollisella tavalla uusimpaan tutkimustietoon nojautuen. Samalla valiokunta pitää tärkeänä sitä, että puudutuksen käyttö toteutetaan asianmukaisesti ja turvallisesti. Puudutuksen saa antaa vain koulutettu henkilö, ja toimintaan liittyvät lääkitsemissuunnitelmat sekä eläinlääkärin valvonta muodostavat tärkeän osan eläinten hyvinvoinnin varmistamisesta. Valiokunta käsitteli perusteellisesti myös vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Erityisesti immunokastraatio nähtiin eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta lupaavana vaihtoehtona tulevaisuudessa. Myös tutkimus täyskarjukasvatuksesta ja karjunhajun tunnistamisesta etenee Suomessa parhaillaan. Valiokunta katsoo, että eläinten hyvinvointia tulee kehittää pitkäjänteisesti tutkimukseen perustuen ja tavalla, joka on käytännössä toteuttamiskelpoinen. Samalla on tunnistettava suomalaisen sianlihan tuotannon toimintaympäristö. Suomalainen tuotanto toimii EU:n sisämarkkinoilla, jossa kilpailu on kovaa ja tuotantokustannukset Suomessa jo nykyisin korkeammat moniin muihin kilpailijamaihin verraten. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksipuolinen kansallinen kastraatiokielto voisi aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia suomalaiselle tuotantoketjulle ja heikentää alan kilpailukykyä tilanteessa, jossa vastaavaa sääntelyä ei ole muualla Euroopassa. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhteisen eurooppalaisen ratkaisun aikaansaamiseksi. Valiokunta korostaa, että eläinten hyvinvoinnin edistäminen ei saa pysähtyä tähän, päinvastoin. Tarvitsemme lisää tutkimusta, uusia menetelmiä ja markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat eläinten entistä paremman hyvinvoinnin ilman, että kotimainen tuotanto siirtyy maihin, joissa eläinten suojelun taso on heikompi. Suomalaiset kuluttajat arvostavat korkeaa eläinten hyvinvoinnin tasoa, ja tämä on myös suomalaisen ruuantuotannon vahvuus. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä vahvuutta kehitetään edelleen yhteistyössä tuottajien, teollisuuden, tutkijoiden, eläinlääkäreiden ja eläinsuojelutoimijoiden kanssa. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset valiokunnan tekemillä vähäisillä muutoksilla sekä hylkää lakialoitteen 27/2024. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan SDP jätti oman vastalauseensa ja vasemmistoliitto ja vihreät yhdessä omansa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Opintosetelikokeilu on osa hallituksen hallitusohjelmaa, jossa pyritään koulutustason nostoon. Tämä on yksi osa tätä toimenpidekokonaisuutta. Tavoitteena on se, että se osa opiskelijoista, joka on jäänyt ilman korkeakouluopiskelupaikkaa, voisi käyttää välivuoden suorittamalla korkeakouluopintoja maksuttomasti, vaikka olisi esimerkiksi osa-aikaisessa työssä. Korkeakoulutuksen saavutettavuus lisääntyisi, ja sosioekonominen tausta ei olisi esteenä opiskelulle. Vuosittain noin 21 500 uutta ylioppilastutkinnon suorittanutta jää korkeakoulutuksen ulkopuolelle ja eri syistä. Juuri tälle joukolle opintoseteli on tarkoitettu. Ammatillisen tutkinnon suorittaneita ja korkeakoulutukseen hakeneita mutta ilman opiskelupaikkaa jääneitä on noin 3 250. Myös tämä ryhmä olisi oikeutettu opintoseteliin. Tämä kokeilu tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden opiskella. Eli tällä voidaan vähentää opiskelijan epävarmuutta ja henkistä kuormitusta, mitä tulee tulevaisuudensuunnitelmiin. Arvoisa puhemies! Lausuntopalautetta on tullut tietysti seuraavasti: Suhtautuminen oli pääosin positiivista. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus nähtiin suurena plussana. Samoin plussana oli mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin ilman ensikertalaisaseman menettämistä. Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tukeminen siirtymisessä opiskelemaan nähtiin kaikkein vaikuttavimpana. Nuorille opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti verkkokuulemisen opintosetelistä. Tulos oli erittäin positiivinen, ja halukkuutta sen käyttämisestä puollettiin vahvasti. Tämä kokeilu olisi vuoden 2026 elokuusta vuoden 2030 heinäkuun loppuun. Vielä toteaisin loppuun, että opintosetelin käyttöönotossa on tärkeää, että ohjeet ovat selkeät ja ohjausvastuu on samoin selkeä. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Todella ensimmäisessä käsittelyssä jo otin kantaa ja pidin oman puheenvuoroni tähän perustuslakivaliokunnan mietintöön liittyen, mutta otan nyt esille ihan yleisesti, mitä tämä eläimen itseisarvon tunnustaminen tarkoittaisi. Se tarkoittaisi sitä, että hyväksyisimme eläimen moraalisen aseman tuntevana olentona. Elikkä nyt tulee kysymys, ollaanko sitä mieltä, että eläimiä tulisi kunnioittaa. Mielestäni kyllä, se on elävä olento, ei esine. Eläimen asema tuntevana olentona on tunnustettu myös EU:n perustamissopimuksessa. On totta, että eläinten hyvinvointilaki uudistettiin viime kaudella. Eläinten hyvinvointi on otettu paremmin huomioon, ja on tullut parannuksia, myönnettäköön se. Samalla kiitän myös kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että asia nostetaan keskusteluun. On hyvä keskustella monipuolisesti asiasta, varsinkin eläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelusta, nimittäin meillä on siinä vielä paljon korjattavaa. Tällä hetkellä onkin lausunnoilla, että jos on tehnyt eläinsuojelurikoksen ja tekee vielä uudestaan ja se huomioidaan, niin pitäisikö siitä olla kovemmat rangaistukset vai onko se niin, että taas tulee huomautus ja pikkusakko ja jatkuu asia samanlaisena. On hyvin tärkeää, että me nyt otamme sen vakavasti, mitä sieltä on tulossa, ja se tulee varmaan sitten tänne saliinkin, se on nyt lausunnoilla. Ylipäänsä kun me puhumme eläinten oikeuksista tai eläinten suojelusta tai eläintenpitorikoksista, niin todella on tärkeää, että ihmiset kohtelisivat myös eläimiä kunnioitetusti ja kunnioittaisivat eläimiä, koska näitä tapauksia on aivan liian paljon. Vain osa niistä tulee esille näissä iltapäivälehdissä, aivan karseita tapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu todella huonosti. Yleensä se johtaa sitten siihen, että eläimet pitää lopettaa, se on mennyt niin pitkälle. Nämä tarkastukset tehdään, mutta on niitäkin tapauksia, että 20 kertaa käydään paikan päällä ja kestää monta vuotta. Ymmärrämme sen, että ei näin voi jatkua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 48/2026, joka koskee eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamista. Esityksen taustalla ovat EU:n eläinterveyssäännöstön muutokset. Keskeisimpänä muutoksena aikaisempi EU:n lemmikkieläinasetus on kumottu huhtikuussa 2026, ja kansallinen lainsäädäntö on nyt saatettava vastaamaan uusia EU-vaatimuksia. Esityksessä ehdotetaan kolmea pääasiallista muutoskokonaisuutta: Ensinnäkin lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistusmerkintävaatimuksia täsmennetään. Mikrosirun asettaminen voidaan jatkossa tehdä pätevyyden omaavan eläinlääkärin lisäksi myös Ruokaviraston valtuuttaman yhteisön toimesta. Lemmikkieläinpassin myöntäminen laajenee kaikille eläinlääkäriammatin harjoittajille, mitä valiokunta pitää toimivana ja eläimen omistajan valinnanvaraa lisäävänä käytäntönä. Toiseksi teuraskuljetukseen luovutettavien sikaeläinten merkitsemisvaatimuksia kevennetään. Jatkossa riittää yksi teurasmerkintä aiemman kahden sijaan. Tämä parantaa eläinten hyvinvointia ja vähentää tuottajien työtaakkaa. Valiokunta katsoo lisäksi, että vastaavia keventämismahdollisuuksia tulee selvittää myös nautojen osalta EU-säännöstelyn puitteissa. Kolmanneksi lain valvontasäännöksiä tehostetaan. Seuraamusmaksun käyttömahdollisuutta laajennetaan kattamaan myös rekisteri-ilmoitusvelvoitteiden laiminlyönnit. Valiokunta korostaa, että sanktioiden tulee kannustaa velvoitteiden noudattamiseen myös jälkikäteen eikä kääntyä tarkoitustaan vastaan. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota koirarekisterin tilanteeseen. Tällä hetkellä vain noin puolet Suomen koirista on rekisteröity lain edellyttämällä tavalla. Tilanne on huolestuttava, ja rekisteröinnin ja sen valvonnan tehostaminen ovat välttämättömiä pentutehtailun ja laittoman maahantuonnin ehkäisemiseksi. Valiokunta palaa rekisterin kehittämiseen, kun tulevan EU-sääntelyn vaatimukset ovat selvillä. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä yhdellä teknisluonteisella täsmennyksellä. Se koskee hevoseläinrekisterin rekisterinpitoon sovellettavia tietosuojasäännöksiä. Momenttia selvennetään siten, että ruokahallinnon tietovarannosta annettua lakia ei sovelleta hevoseläinrekisteriin. Muutos selkeyttää vastuunjakoa ja vastaa maa- ja metsätalousministeriön omaa vastinetta asiassa. Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! ”Kansakunnan sivistyksen taso näkyy siinä, miten se kohtelee eläimiä.” — Gandhi. Edustaja Mehtälä nosti tärkeän asian, että kuinka ihmiset tulevat toimeen ja me vain puhutaan eläimistä täällä. Juuri tätä vastakkainasettelua en ymmärrä ollenkaan. On aika, että puhutaan näistä asioista, ja sitten on aika, että puhutaan toisista. Ne eivät ole toistensa vastakohtia mitenkään eivätkä sulje pois toisiaan. Yleensä minua häiritsee myös se asia, että kun keskustelemme eläimistä, osallistujia ei juurikaan ole kovin paljon, vaikka tämä varmaan koskee meitä kaikkia hyvin vahvasti. Mutta silloin kun puhutaan karhuista, susista, ilveksistä, valkoposkihanhista, niin kyllä silloin on täällä paljon enemmän porukkaa puhumassa. Mediakin herää silloin, muuten mediassakin on ihan kuollutta, niin kuin ei tämä olisi tärkeä asia. Se ei tosiaan ole ihmisiltä pois. Tämä häiritsee tässä. Omaishoitajat, lapsiperheet, lapset, eläkeläiset, vanhukset, heidän asemansa, että kaikki pääsevät lääkärille ja kaikki menisi hyvin — ainakin henkilökohtaisesti on ihan huipputärkeätä ajaa heidän asioitaan. Mutta sitten on myös eläimet. Eikö eläimienkin puolesta pitäisi jonkun avata suunsa täällä? Valiokunnan puheenjohtaja Vestman esitteli erittäin hyvin perustuslakivaliokunnan kantaa ja ne syyt, mitkä ovat johtaneet perustuslakivaliokunnan kannanmuodostukseen. Se oli hyvin kattavaa. Näen kuitenkin, että tämän kansalaisaloitteen ydintarkoitus on omasta mielestäni se viesti, että eläinten kaltoinkohtelua ja jopa vuosia kestävää kidutusta tapahtuu täällä Suomenmaassa, ja niistä ei juuri paljoakaan seuraa sanktioita. Nämä kansalaisaloitteen tekijät varmaan ovat jo ihan turhautuneet ja yrittävät jollain keinolla tuoda näitä asioita esille, ja tämä on yksi. Mutta kuten Vestman täällä esitteli, niin se on perusteltua, kuinka hän tämän perustuslakivaliokunnan kannan sanoi, mistä se on muodostunut. Tämä kansalaisaloitteen ydin on erittäin tärkeä: tuoda se eläimen asema kuitenkin ja se, kuinka me voitaisiin sitä kohentaa. Eläinten hyvinvointilaki, joka tosiaan viime kaudella jo tehtiin, auttaa monessa asiassa ja on tehnyt hyviä toimia ja johtanut hyviin asioihin, mutta se ei ole riittävä vieläkään. Niin kuin aikaisemmin jo totesin, eihän lakiasioilla ja sanktioilla hoideta kaikkea kuntoon, vaan asennekasvatuksella, ja sen täytyy lähteä ihan sieltä vauvasta, ihan sieltä lapsesta asti, kuinka me kohtaamme ja kohtelemme eläviä olentoja, tässä tapauksessa eläimiä. Henkilökohtaisesti omasta elämästäni: Olen maatalosta kotoisin, ja meillä on aina ollut tuotantoeläimiä, joita on kohdeltu erittäin hyvin, ja sitten varttuneempana minulla on ollut koiria. Täytyy sanoa niin, että olen tuntenut, että nämä koirani ovat olleet erittäin tärkeässä asemassa, että ylipäätänsä ihminen jaksaa eteenpäin, kun tulee vaikeuksia. Olen huomannut myös, että nämä tuntevat eläimet, tässä tapauksessa koirat, omaavat paljon enemmän empatiaa kuin monet ihmiset, joten se hyötykäyttö on tärkeää eläinten kohdalla. Mutta meidän pitää nostaa tämän keskustelun myötä niitä asioita, jotka parantavat myös eläinten asemaa, ja varsinkin, että näitä kaltoinkohteluja ei tapahtuisi ja sanktioiden niistä pitää olla sitten selkeät, jotta voidaan ennaltaehkäistä rikoksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ensin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Kansalaisaloitteessa on vajavuuksia, mutta on erittäin tärkeää, että me puhumme tänään täällä salissa eläinten hyvinvoinnista ja tähän liittyvistä tekijöistä. Käsittelyssä on kansalaisaloite, jossa ehdotetaan perustuslakiin lisättäväksi uusi 2 a luku, joka koskee eläinten perusoikeuksien turvaamista. Perustuslaki eroaa muista laeista siinä, että se on oikeusjärjestelmän kehys. Toisin sanoen sanotaan, että perustuslakia ei joka päivä muuteta. Perustuslakivaliokunnan mielestä tämän kansalaisaloitteen sisältämä muutosehdotus lakiin jää epäselväksi oikeudelliselta merkitykseltään sekä oikeusvaikutuksiltaan. Uusi eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan viime kaudella, ja perustuslakivaliokunta on mietinnössään sitä mieltä, että eläinten kunnioittaminen ja hyvä kohtelu on uuden eläinten hyvinvointilain myötä mahdollista. Siihen ei ole nykyisen valtiosäännön mukaan esteitä, joten perustuslakivaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen. Perustuslakivaliokunta toteaa edelleen, että unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset huomioidaan täysimääräisesti. Mutta jos me olemme rehellisiä, niin tämähän ei aina toteudu. Asiantuntijakuulemisessa ilmeni, että perustuslaissa on aukko, joka koskee EU:n toiminnasta tehtyä artiklaa tuntevien eläimien hyvinvoinnin turvaamisesta. Valiokunnassa esitettiin lausuma, jossa edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan perustuslain muutosta, jossa eläinten asema ja suojelu vahvistuisivat. Minä kiitän tässä lausunnon esittäjiä. On tärkeää, yhtä lailla kuin kansalaisaloite, että näistä asioista keskustellaan. Mitä on eläimen itseisarvo? Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Minä tein viime kaudella, 2022, tästä lakialoitteen. Eläimen itseisarvo kertoo eläimen moraalisesta asemasta tuntevana olentona. Siis eläin ei ole esine. Lain tasolla tunnistetulla itseisarvolla olisi kieltämättä symbolista merkitystä. Muun muassa Alankomaat, Norja ja Sveitsi ovat kirjanneet itseisarvon lakiin. Itseisarvon merkitseminen lakiin ei estä eläinten käyttöä esimerkiksi tuotantoeläiminä, seura-, harrastus- ja koe-eläiminä. Mielestäni nykyihmisen pitäisi olla kehittyneempi ja sivistyneempi myös suhteessa siihen, miten kohtelemme eläimiä. Eihän se ole ihmisiltä pois, jos välitämme myös eläimistä. Vaikka Suomessa tilanne eläinten kohtelun osalta on melko hyvä, se täytyy todeta, aika ajoin tulee ilmi myös karuja tapauksia, joissa eläinten kärsimykset ovat jatkuneet ihmisten toimesta vuosia. Pelkät lait eivät yksin varmista eläinten hyvää kohtelua. Siksi on ehdottoman tärkeää, että asennekasvatus kohdella eläviä olentoja ja myös luontoa hyvin alkaa jo vauvasta. Meidän pitäisi miettiä toimia, joissa esimerkiksi eläinsuojelurikoksiin suhtaudutaan vakavammin. Jos eläinsuojelurikoksesta jo tuomittu syyllistyy edelleen rikokseen, seuraukset tekijälle ovat lievät ja laimeat. Tämä asia, siis hallituksen esitys, onkin nyt lausunnoilla, ja toivoisin, että siihen suhtaudutaan vakavasti ja se hyväksytään. Sitten muutama sana vielä: Meillä edustajilla, ei nyt ihan kaikilla mutta melkein kaikilla, on lemmikkieläin, on koira, kissa, hevonen, on tuotantoeläimiä. Totta kai me halutaan, että eläimiä kohdellaan hyvin, mutta toivoisin, että me myös tekisimme joitain valtiopäivätoimia, jotta se olisi tosiasia ja ihmiset uskoisivat, että näin on, näin me ajattelemme eläimistä. Pari sanaa vielä tuotantoeläimistä. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointikorvaus on tärkeä, ja sitä pitäisi korottaa entisestään. Tämä on hyvin tärkeä asia, ja silloin pitää tuottajia tukea siinä, kun he ajattelevat eläinten hyvinvointia tuotannossaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelin 7. toukokuuta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä laeiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamiseksi. Mietintöä haluttiin vielä täydentää, täsmentää, joten esittelen seuraavaksi muuttuneet kohdat verrattuna aiempaan mietintöön. Ympäristövaliokunta toteaa lausunnossaan, ympäristövaliokunta 15/2026, että yhdenmukainen 0,5 hehtaarin vähimmäispinta-alavaatimus myös korville, siis korven kyseessä ollessa, on perusteltu ja tarkoituksenmukainen. Lisäksi eräissä lausunnoissa on kritisoitu sitä, ettei korven määritelmä vastaa kasvitieteellistä määritelmää. Maa- ja metsätalousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan reheviä lehtipuuvaltaisia metsiä ja korpia koskevan kiellon noudattaminen edellyttää, että kiellon piirissä olevat alueet ovat tunnistettavissa ja rajattavissa kohtuullisella varmuudella. Reheville lehtipuuvaltaisille metsille on perusteltua asettaa vähimmäispinta-ala, jotta ne voidaan erottaa sekametsistä, joissa lehtipuuosuus voi vaihdella pienialaisesti metsän sisällä. Myös kiellon piirissä olevalle korvelle on perusteltua määritellä vähimmäispinta-ala. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä nimenomaan geologisen määritelmän käyttäminen on korven tunnistamisen kannalta perusteltua. Puunkorjuukiellon piirissä olevan kohteen vähimmäispinta-ala on perusteltua suhteuttaa myös hakkuiden ja metsänhoitotöiden suunnittelussa ja toteutuksessa käytettyjen käsittely-yksiköiden kokoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsittely-yksiköiden muodostamisessa käytettävän metsikkökuvion keskimääräinen koko on Etelä-Suomessa alle kaksi hehtaaria. Toisaalta käsittely-yksiköiden koko voi vaihdella merkittävästi. Jotta puunkorjuukiellon piirissä olevat alueet voidaan tunnistaa ja rajata luotettavasti ja jotta kielto voidaan sovittaa yhteen metsien hakkuiden suunnittelun ja toteutuksen kanssa, yli 0,5 hehtaarin vähimmäispinta-alaa voidaan pitää sekä rehevien lehtipuuvaltaisten metsien että korpien osalta perusteltuna. Lisäksi esityksen tavoitteiden kannalta on perusteltua, että puunkorjuukiellon piiriin kuuluvat alueet kattavat merkittävän osan linnustoltaan tiheimmistä alueista ja kiellolla on siten merkittävä vaikutus lintujen suojelulle. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa metsälakiehdotuksen 10 c §:n sääntelyä täsmennettäväksi seuraavasti: Puunkorjuu on kiellettyä sellaisissa korvissa ja rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, joiden pinta-ala on yli 0,5 hehtaaria, sekä rantametsissä pohjoisessa Suomessa 1. päivä toukokuuta ja 31. päivä heinäkuuta välisenä aikana ja muualla Suomessa 15. päivä huhtikuuta ja 15. päivä heinäkuuta välisenä aikana. Korvella tarkoitetaan tässä momentissa puustoista suota, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 senttiä ja puupäälajeja ovat kuusi ja koivu. Tässä momentissa tarkoitetun alueen läpi saa puunkorjuukiellon aikana kuljettaa korjattua puuta jo aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin käsittelyalueelta välivarastolle. Kyseisenä aikana alueelle saa tehdä uuden ajouran vain, jos se on välttämätöntä metsien hoitamiseen ja käyttämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja jos ajouran tekemisessä pyritään varmistamaan, ettei vahingoiteta sellaisia pesiä, joissa pesintä on käynnissä. Arvoisa puhemies! Vihreät ja vasemmistoliitto jättivät vastalauseen, joten valiokunta ei ollut yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön poronhoitolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä pääosin hallituksen esityksen mukaisina sekä eräin tarkennuksin. Esityksen tavoitteena on vahvistaa poronhoidon ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä tilanteessa, jossa poronhoitoon kohdistuu yhä enemmän paineita ilmastonmuutoksen, muun maankäytön ja laidunten heikentyneen kunnon vuoksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että porolaidunten kantokyky turvataan pitkäjänteisesti samalla, kun poronhoidon harjoittamisen edellytykset säilyvät tuleville sukupolville. Keskeinen uudistus on velvoite laatia paliskunnille porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Tarkoituksena on löytää aluekohtaisesti kestävät käytännöt laidunten käyttöön sekä vahvistaa luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamista. Valiokunta ehdottaa siirtymäajan pidentämistä siten, että ensimmäiset suunnitelmat tulee laatia kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Esityksessä täsmennetään myös poromäärien hallintaa koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on ehkäistä sallittujen enimmäismäärien ylityksiä, lisätä päätöksenteon ennakoitavuutta ja vahvistaa osakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että paliskuntien toiminnassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita, lisätään läpinäkyvyyttä ja turvataan tehokkaat oikeussuojakeinot. Valiokunta on mietinnössään ottanut huomioon myös perustuslakivaliokunnan lausunnon. Lain tarkoitussäännöstä täsmennetään niin, että siinä turvataan saamelaisille alkuperäiskansana oikeus oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännöksiä virkavastuusta ja hallinnon yleislakien soveltamisesta paliskuntien julkisia hallintotehtäviä hoidettaessa. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen muuttamattomina sekä 1. ja 4. lakiehdotuksen valiokunnan ehdottamin muutoksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan vasemmistoliitto ja vihreät jättivät yhteisen vastalauseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Opposition edustajia on täällä kuusi, ja meitä hallituksen edustajia on tällä hetkellä kaksi. Minä pidän erittäin arvokkaana tätä meidän keskustelua. Kuuntelen ihan korvat höröllä tätä, ja otin itsekin puheenvuoron. Me puhumme salissa nyt näistä määräaikaisista töistä, mitä hyvää ja mitä huonoa niissä on. Minun mielestäni kaikkea työtä pitää arvostaa, kaikki työ on arvokasta. Vakinainen työ, totta kai, luo turvaa ja siihen täytyy pyrkiä, mutta määräaikainen työ ja osa-aikatyö voivat olla osalle ihmisistä sopivakin työmuoto. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Jos siitä saa päättää itse!] Tietenkään väärinkäytöksiä ja ketjuttamista ei tule hyväksyä, ja onkin hyvä nyt sitten seurata tilannetta, kuinka Suomessa tämä työkuva kehittyy. Tietysti täytyy tehdä parannuksia, jos tuntuu, että ketjuttamista tapahtuu ja se jatkuu jossain. Alkuperäistä esitystä on korjattu, ja uskon, että ministeri otti huomioon kaikkien naisjärjestöjen jyrähtämisen. Myös perussuomalainen naisjärjestö oli mukana tässä kritiikissä. Pienten yritysten mahdollisuus palkata työntekijöitä on taloudellisesti nyt tosi vaikea. Työ jatkuu varsinkin sen suhteen, että työntekijät ja yritykset puhaltaisivat yhteen hiileen. Minua on vuosikymmeniä mietityttänyt ja harmittanut se, että työntekijät ja yritykset laitetaan jotenkin vastakkain, kun meidän pitäisi yhdessä toimia ja ajatella Suomen ja meidän suomalaisten parasta. Itse olen ollut röntgenhoitajana määräaikaisissa töissä, ja hyvin pitkän aikaa olen työllistänyt itseäni ihan muissa hommissa. Molemmissa on omat hyvät puolensa ja omat hankaluutensa. On hienoa, että me keskustelemme täällä, vaikka jääkiekkomatsi... En tiedä, onko se jo menossa. [Piritta Rantanen: Menossa!] — Oho, okei. Rantanen pitää sitten meidät ajan tasalla. [Naurua] — Mutta kuitenkin arvokasta keskustelua, kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Suomi on pieni maa ja avoin talous. Elämme viennistä ja olemme hyvin alttiita kansainvälisille suhdanteille. Ukrainan sota on varjostanut talouskehitystämme jo hyvin pitkään ja johtanut siihen, että sijaintimme on vielä aiempaakin epäedullisempi. Samalla tuo sota on korostanut geopoliittisesti ongelmallista sijaintiamme ja alleviivannut niitä turvallisuusuhkia, joita itänaapurimme meille aiheuttaa. Näin ollen taloutemme toimintaympäristö on ollut todella vaikea jo pitkään. Asiaa ei myöskään yhtään auta Yhdysvaltojen ja Israelin Irania vastaan aloittama sota, joka on jo nostanut ja nostaa edelleen merkittävästi öljyn, energian ja muun muassa lannoitteiden hintoja, mikäli rauhaa ei pian saada aikaiseksi. Tällaiset ulkoiset šokit ovat omiaan vaikeuttamaan entisestään tilannettamme. Venäjän kasvanut uhka on pakottanut meidät parantamaan turvallisuuttamme merkittävästi. On selvää, että maanpuolustukseen pitää nyt panostaa. Ainahan me olemme pitäneet huolta, että meillä on vahva ja itsenäinen puolustus, mutta nyt tilanne on vaatinut välttämättömiä lisäpanostuksia. Tämä luonnollisesti maksaa, eikä siitä voi säästää. Ikääntyvä väestömme tarkoittaa väistämättä sitä, että sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä että eläkemenot ovat kasvaneet merkittävästi. Eläkkeistä tämä hallitus ei ole leikannut tippaakaan eikä leikkaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta tilanne on vaikea, mutta palvelut turvataan varmasti jatkossakin. Unohtaa ei sovi myöskään yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta. Tämän uudistuksen tavoitteena on yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä talouskasvun tukeminen. YEL-mallin uudistuksella tavoitellaan erityisesti pienituloisten yrittäjien eläkemaksujen kohtuullistamista sekä yrittäjän valinnanvapauden laajentamista. Arvoisa puhemies! Maataloudesta ei ole leikattu. Perussuomalaisille on tärkeää, että omavaraisuus kotimaisessa ruuantuotannossa säilyy ja se pidetään vakaana. Maataloutta koettelevat pitkään jatkuneen kannattavuuskriisin lisäksi Euroopan unionin ja edellisen hallituksen toimesta täysin ylimitoitetut ympäristövaatimukset, joiden toteuttaminen tässä tilanteessa tämän erittäin haavoittuvaisen ja huoltovarmuuden kannalta ehdottoman tärkeän elinkeinon näkökulmasta on järjetöntä. Maatalous tarvitsee tukea, ei leikkauksia. Ja toimiahan tehdään, tämä hallitus tekee. Elintarvikemarkkinalaki muun muassa on saatava pikaisesti maaliin, ja se on vahvasti matkalla siihen. Tämä hallitus on tehnyt merkittäviä toimia talouskasvun tukemiseksi ja julkisen talouden tervehdyttämiseksi. Valitettavasti suhdanteet ja olosuhteet eivät ole olleet puolellamme. Tilanteen radikaali muuttuminen edellyttäisi reipasta talouskasvua, eikä sitä saada aikaan taikatempuilla. Oppositio vaalien lähestyessä pyrkii tietysti luomaan mielikuvia siitä, että heillä olisi tarjota äänestäjille valoisampi tulevaisuus, mutta valitettavasti totuus on se, ettei heistä kellään ole mitään hokkuspokkustemppua tarjolla. Nämä puolueet olivat viime vaalikaudella hallituksessa, eikä taloutemme tuolloinkaan kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka suurimman osan kyseistä vaalikautta kauppa Venäjälle olikin normaalisti mahdollista eikä Hormuzinsalmikaan ollut suljettuna kauppaliikenteeltä, kuten nyt. Tietysti on todettava, että koronavirusepidemia oli tuota vaalikautta leimannut ja talouskasvua heikentänyt ulkoinen šokki, totta, mutta ei sen vaikutus talouskasvuumme ollut ensimmäisiä kuukausia lukuun ottamatta yhtä voimakas kuin nyt käynnissä olevilla Ukrainan ja Iranin sodilla. Kuitenkin me tarvitsemme nyt uskoa tulevaisuuteen, me tarvitsemme positiivisia tekoja. Uskon, että myös Parkkonen ja Lampenius Liekinheittimellä tuovat sitä meille tänään: uskoa ja positiivisuutta tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen hallituksen esityksen 30, josta maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt mietinnön. Tässä mietinnössä ehdotetaan muutoksia metsälakiin, luonnonsuojelulakiin sekä Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin. Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää lintudirektiivin kansallista toimeenpanoa erityisesti pesimäaikaisten metsähakkuiden osalta Euroopan unionin tuomioistuimen niin sanotun Voore Mets -ratkaisun johdosta. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Samalla valiokunta on tehnyt siihen eräitä täsmennyksiä, joilla pyritään parantamaan sääntelyn selkeyttä, käytännön toteutettavuutta ja oikeusvarmuutta. Esityksen keskeinen tavoite on sovittaa yhteen lintujen suojelu ja metsätalouden harjoittaminen tavalla, joka turvaa sekä lintudirektiivin velvoitteiden toteutumisen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta korostaa, että luonnonsuojelulain mukainen lintujen suojelujärjestelmä säilyy edelleen sääntelyn perustana. Metsälakiin lisättävillä säännöksillä puolestaan täsmennetään niitä käytännön edellytyksiä, joilla metsänkäsittelyä voidaan toteuttaa lintujen pesimäaikana. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että sääntely kohdistuu erityisesti niihin tilanteisiin ja alueisiin, joissa riski pesien vahingoittumiselle tai häirinnälle on suurin. Tämän vuoksi esityksessä säädetään rajatusta puunkorjuun kiellosta rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä lintujen pesimäaikana. Valiokunta ehdottaa täsmennystä, jonka mukaan rehevän lehtipuuvaltaisen metsän ja korven vähimmäispinta-alan tulee olla yli 0,5 hehtaaria. Tällä pyritään siihen, että kiellon kohteet ovat maastossa tunnistettavissa ja metsätalouden käytännöissä tarkoituksenmukaisesti rajattavissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös metsätalouden käytännön toimivuuteen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että puunkorjuukiellon piirissä olevan alueen läpi voidaan kulkea ja kuljettaa puuta aiemmin käytössä ollutta ajouraa pitkin. Lisäksi uusi ajoura voidaan tehdä silloin, kun se on välttämätöntä metsänhoidon tai puunkorjuun toteuttamiseksi eikä pesiä vahingoiteta. Näillä muutoksilla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa sääntely aiheuttaisi kohtuuttomia tai tarkoituksettomia käytännön esteitä metsätaloudelle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä myös ennakkoarviointia ja ennaltaehkäiseviä toimia koskevaa sääntelyä. Metsänhakkaajan tulee arvioida käsittelyalueen linnustoa ja toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet vesien vahingoittamisen sekä haitallisen häirinnän estämiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että käytännön toimeenpano edellyttää selkeää ohjeistusta, toimivia paikkatietoaineistoja sekä metsäalan toimijoiden koulutusta ja neuvontaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että käytännön opas linnuston huomioon ottamisesta laaditaan viipymättä lain toimeenpanon tueksi. Arvoisa puhemies! Merkittävä osa esitystä liittyy myös salassa pidettävien lajitietojen käyttöön. Valiokunta pitää tärkeänä, että maanomistajilla, hakkuuoikeuden haltijoilla ja metsätalouden toimijoilla on riittävän varhaisessa vaiheessa käytettävissään ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Samalla valiokunta korostaa, että salassa pidettävien tietojen suojaamisesta on huolehdittava asianmukaisesti. Valiokunnan näkemyksen mukaan nyt ehdotettu sääntely muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa huomioidaan sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen että metsätalouden toimintaedellytykset. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnössä esitetyin muutoksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, sillä vihreät ja vasemmistoliitto jättivät eriävän mielipiteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Grahn-Laasoselle hallituksen esityksen 63 esittelystä. Tässä esityksessä uudistetaan säätelyä, joka koskee lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavia terveydenhuollon yksiköitä. Tavoitteena on ennen kaikkea turvata lapsen etu nykyistä paremmin. Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa jo pitkään, ja toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Nyt sääntelyä päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita, kansainvälisiä velvoitteita sekä lapsiystävällisen oikeudenkäytön kehitystä. Esityksen keskeinen vahvuus on moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen. Poliisi, terveydenhuolto, sosiaaliviranomaiset ja oikeusviranomaiset tekevät jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä, jotta lapsi saa sekä oikeusturvan että tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samalla pyritään vähentämään lapsen kuormitusta rikosprosessin aikana. On myös tärkeää, että yksiköiden tehtäviä laajennetaan. Jatkossa tukea ja asiantuntemusta voidaan tarjota aiempaa kattavammin myös tilanteissa, joissa lapsi on rikoksen todistaja tai itse epäiltynä. Lisäksi ensivaiheen psykososiaalinen tuki lapselle ja hänen läheisilleen vahvistuu. Lapsiin kohdistuvien rikosten selvittämisessä on kyse kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien suojelemisesta. Siksi on tärkeää, että viranomaisilla on käytössään yhtenäiset toimintamallit, riittävä osaaminen ja selkeä vastuunjako koko maassa. Tämä hallituksen esitys on askel kohti lapsiystävällisempää, tehokkaampaa ja inhimillisempää järjestelmää. Sen keskiössä on lapsen turvallisuus, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus saada apua ajoissa. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ei voi olla ajattelematta järkyttävää Auer-tapausta, jossa tutkinnan yhteydessä tapahtui käsittämättömiä virheitä lukematon määrä, ja koko prosessia, jonka kesto meni yli käsityskyvyn. Mikään raha ei ikinä korvaa tämän oikeusprosessin aiheuttamaa tuskaa ja menetyksiä asianomaisille. Uudistukselle on tarvetta, ja uudistuksia tarvitaan edelleen lasten suojelemiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö koskee yhteisaluelain ajantasaistamista vastaamaan nykypäivää. Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä muutoksin. Keskeinen uudistus on osakaskuntien kokousten avaaminen etäosallistumiselle. Tämä parantaa osakkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon riippumatta asuinpaikasta, vahvistaa omaisuudensuojaa ja edistää osakkaiden yhdenvertaisuutta. Samalla se voi lisätä aktiivisuutta osakaskuntien toiminnassa, mikä on tärkeää erityisesti vesialueiden ja kalakantojen kestävän hoidon kannalta. Valiokunta ehdottaa sääntelyyn täsmennyksiä. Etäosallistumista koskeva oikeus ulotetaan selkeästi kaikkiin osakaskuntatyyppeihin ja menettelyä tarkennetaan niin, että vaatimus etäyhteyksistä on esitettävä riittävän ajoissa ennen kokouskutsun lähettämistä. Lisäksi valiokunta esittää, että kokouskutsun määräaika säilytetään nykyisessä 14 päivässä asiantuntijalausuntojen mukaisesti. Järjestäytymättömien osakaskuntien toimintaa helpotetaan mahdollistamalla ulkopuolisen tahon valtuuttaminen kokouksen järjestämiseen. Tämä madaltaa kynnystä hoitaa yhteisiä asioita ja voi edistää osakaskuntien järjestäytymistä. Valiokunta tekee myös teknisluonteisia mutta tärkeitä korjauksia. Kirjanpitoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan voimassa olevaa kirjanpitolakia, tarpeeton erityissäännös kumotaan ja lain terminologiaa selkeytetään. Siirtymäsäännöksillä varmistetaan, että osakaskuntien säännöt sopeutuvat uuteen sääntelyyn hallitusti. Arvoisa puhemies! Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys vahvistaa osakaskuntien toimivuutta, osakkaiden oikeuksia ja yhteisten alueiden kestävää hallintaa. Näillä perusteilla valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen valiokunnan esittämin muutoksin. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vielä otin ihan lyhyen puheenvuoron, koska haluan kiittää valiokunnan edustaja Eskelistä puheenvuorosta, koska siinä tuli huomioiduksi se, että te olette erittäin syvästi, koko valiokunta, paneutuneet tähän asiaan, että kuinka saataisiin parempaa liikennekulttuuria ja turvallisuutta. Tämä hallituksen esitys on kokonaisuudessaan se, ja tämä valiokunta on kyllä tehnyt hyvää työtä. Myös edustaja Viljanen nosti liikennekulttuurin esille, ja näinhän se on. Me olemme rallikansaa, mutta siihen ajamiseen täytyy paneutua ja harjoitella kovin, ennen kuin voi täysillä ajaa kurveja, ja siltikin täytyy vähän varoa, että ei nyt ihan täysillä aja. Nimittäin helposti halutaan näyttää. Se kuuluu nuoruuteen, mutta maltti on valttia, niin kuin tässä on todettu, ja se lähtee sieltä ihan kotoakin. Yritetään hengissä säilyä ja mennään sitä kohti, että täällä Suomessa ei tapahtuisi näitä järkyttäviä onnettomuuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tosiaan ajokorttilakia uudistetaan, ja kannatan tätä erittäin lämpimästi. Liikenneturvallisuutta tulee kehittää aivan jatkuvasti, koska liikenne vilkastuu koko ajan. Ennen tosiaan oli kahdeksankympin lätkä, niin kuin edustaja Eerolakin taisi muistella, ja silloin tiedettiin, että on tuore kuski autossa ajamassa, ja se oli tosi hyvä silloin. Vähän tiesi varoa sitten tällaista kuskia, että voi olla, että ei ole vielä ajokokemusta niin paljon. Tässä hallituksen esityksessä on ajateltu ennen kaikkea nuoria kuskeja, 17-vuotiaita ja nuoria, ja se on tosi hyvä, koska aika paljon tapahtuu onnettomuuksia just nuorilla. Ne uutiset ovat raastavia, mitä tuolta lehdestäkin lukee. Tässä yhteydessä myös alleviivaisin tuota talviharjoittelua. Se on tosi tärkeää. Se on niin yllättävää, kun se jää tulee, ja ”talvi yllätti taas autoilijat”, niin kuin aina. [Juho Eerola: Toissa päivänä!] Se on jokaiselle tietysti hyvin tärkeää, että pystyy hallitsemaan jonkun verran sitä autoa myös talvella. Itselläni myös nuoruudesta on jäänyt inssiajo mieleen kovin. Oli hyvin pelottava inssi. Kaikki pelkäsivät, että ei päästä oikein helposti läpi, ja sydän sykki kovin, mutta kyllä sitten jotenkin läpi pääsi. Minä kiitän kyllä sitä, kun itse olen maaseudulla ajanut traktoria aika paljon — treffeillekin menin traktorin kanssa — se auttoi tässä ajokortin lukemisessa ja läpipääsemisessä ja myös inssikokeessa. Täytyy todeta, että jokaiselle meistä ajoturvallisuus on tärkeää ihan iästä riippumatta, ja se sopii meille kaikille. Malttia liikenteeseen on ohje meille kaikille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on tärkeä. Perussuomalaiset ovat pitkään vaatineet, että Suomen kansalaisuus ei ole pelkkä hallinnollinen toimenpide vaan merkityksellinen side yksilön ja yhteiskunnan välillä, side, joka edellyttää aitoa kotoutumista ja sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansalaisuuskokeesta on tehtävä aito mittari, ei muodollisuus. Kokeen sisällön on oltava vaativa ja merkityksellinen. Hakijan on todella osoitettava tuntevansa suomalaisen oikeusvaltion periaatteet, demokratian pelisäännöt, naisten aseman suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Suomen passi on yksi maailman vahvimmista matkustusasiakirjoista, joka avaa ovet paitsi Suomen myös koko Euroopan unionin työmarkkinoille. Sen on oltava palkinto, joka ei ole koskaan alennusmyynnissä. Kiitos, ministeri Rantanen, hyvää työtä. 80-luvulla matkustin paljon urheilun takia Kanadaan, USA:han, joka puolelle. Oli hienoa mennä tullin läpi, kun huomasi, että Suomen passia arvostetaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos, edustaja Strandman, sivistysvaliokunnan mietinnön esittelystä. Se oli hyvin kattava. Aluehallintoa on siis uudistettu, ja uudistus tarkoittaa sitä, että on perustettu valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto sekä kymmenen alueellista elinvoimakeskusta. Tarkoituksena on vähentää byrokratiaa ja hakea sitä kautta säästöjä. Tästä huolimatta ei ole tarkoituksenmukaista vähentää alueellista asiantuntemusta päätettäessä kuntien ja muiden toimijoiden liikuntapaikkojen perustamishankkeiden valtionavustuksista. Alueelliset liikuntaneuvostot ovat toimineet asiantuntijaeliminä aluehallintovirastojen yhteydessä, mikä on ollut hallinnollisesti tarkoituksenmukaista ja selkeyttänyt toimivaltakysymyksiä suhteessa maakuntien liittoihin. Tämä järjestely on mahdollistanut esteellisyyden huomioimisen asianmukaisesti sekä turvannut laaja-alaisen, ajantasaisen ja puolueettoman asiantuntijuuden alueellisessa liikuntapolitiikassa. Hallituksen esityksessä siis kumotaan nyt säännös alueellisista liikuntaneuvostoista. Liikuntaneuvosto, johon itsekin kuulun, esitti hyvin kriittisen mielipiteen ja lausunnon tästä uudistuksesta, mutta nyt kun tarkemmin lukee sivistysvaliokunnan mietinnön lopputulosta, niin asia selkiytyy paremmin. Sivistysvaliokunta toteaa, että uudistuksen kehittämistarpeita ja vaikutuksia on seurattava tarkkaan ja tarvittaessa vahvistettava alueellisia näkökulmia liikuntapolitiikassa. Asetuksessa säädetään myös, että maakuntien liitoilta pyydetään lausunto liikuntapaikkarakentamisesta siinä, mitä hankkeita on menossa — siis Lupa- ja valvontavirasto pyytää, ja sen on otettava huomioon, mitä sieltä sanotaan. Yleensä liikunnan väheneminen on vakava kansanterveydellinen ongelma. Me tiedämme sen kaikki. Liikuntaharrastus on lopulta asennekysymys jokaiselle perusterveelle ihmiselle, sillä sen ei tarvitse maksaa maltaita. Esimerkiksi kävelyt luonnossa ovat mahdollisia kaikille liikuntakykyisille. Liikunnan ilo on mahdollista löytää ihan missä tahansa iässä — vauvasta vaariin, niin kuin sanotaan. Liikkumattomuuden ja ylipainon aiheuttamat ongelmat varsinkin ihmisille itselleen, ja myös yhteiskunnalle, ovat vakavat. Jos me jatkamme samaan tahtiin kuin nyt eikä mikään oikeastaan muutu, on suuret vaikeudet tulevaisuudessa. Fyysisen toimintakyvyn tasoa on nostettava 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tästä on parlamentaarinen lausuma. Kaikki puolueet ovat tulleet tähän samaan johtopäätökseen ja lupautuneet toimimaan tämän mukaan yli vaalikausien. Toimintakykyinen Suomi, kaikki ovat sen puolesta. Ihmistä ei voi pakottaa liikkumaan, mutta jos on mahdollista liikkua, niin muuttakaamme sitten asenteita, jos ollaan liikkumattomia. Jos ollaan terveitä, niin se on kaikkien velvollisuus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen sanoi kyllä oikein siitä, että varmaan me kaikki haluaisimme, että kalastajat, rysäkalastajat, voisivat toimia hyvin ja saisivat elantonsa ja saisivat vielä ruokittua suomalaiset ja vähän muitakin. Se on se, mihin me pyrimme. Mutta tässä kohtaa nyt oli niin, että tämä kalastuslaki on valtavan iso, ja jos me avaisimme sen, niin emme pääsisi ikinä — tai menisi vaikka kuinka pitkälle, ennen kuin siihen päästäisiin — edes siihen pisteeseen, että saadaan ne kaikki taas uudestaan täytettyä. Se oli mahdottomuus. Ainoastaan nämä kaksi kohtaa olivat auki, ja tämä oli ainoa tapa, millä me pystymme tällä hetkellä vaikuttamaan tähän. Sen takia nämä lausumat tehtiin. Se oli myös teknisesti tällainen tilanne. Tämä oli selitys Kettuselle. [Tuomas Kettunen: Hyväksyn!]

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys siis päivittää EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Pääosin esitys on myös maa- ja metsätalousvaliokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Viime hallituskauden lopulla käsiteltiin myös kalastuskokonaisuutta, ja siinä kiinnitti huomiota eräs epäkohta rysäkalastajien asemassa. Olin silloin varapuheenjohtajana maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Me perussuomalaiset teimme silloin hallituksen esityksestä eriävän mielipiteen juuri tästä rysäkalastusta syrjivästä kohdasta, mutta me jäimme yksin. Nyt tässä hallituksen esityksessä tilanne on se, että me emme voi enää koko kalastuslakia avata, vaan siinä on vain muutama kohta auki, joihin pystytään vaikuttamaan jotenkin. Ainoa vaikutusmahdollisuus tällä hetkellä on se, että me teemme nämä velvoittavat lausumat. Niiden täytyy olla tosi vahvat, ja siksi me teimme valiokunnassa todella vahvat. Luin ne jo aikaisemmassa puheenvuorossani, mutta minä vielä luen tämän ensimmäisen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti vuoden 2023 lainmuutoksen seurauksena silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien siirroista yksittäisille kaupallisille kalastajille aiheutuneet vahingot ja huolehtii selvityksen perusteella niiden taloudellisesta kompensaatiosta kertakorvauksena.” Siis tämä velvoittaa, ja on todella tärkeää nyt, että tämä eduskunta katsoo tämän homman, ja seuraava hallitus heti kun aloittaa, huomioi tämän. Tämä on se, mitä me nyt voimme tehdä tässä asiassa. Keskustan vastalause herättää mielestäni kummastusta, koska viime kaudella ajoitte hallituksen esityksen läpi, ja nyt kun ainoa mahdollisuus vaikuttaa vielä asiaan ovat nämä velvoittavat lausumat, niin te teette erikoista politiikkaa ja esitätte vastalauseen hallituksen esityksestä. Tämä on ristiriitaista toimintaa. Edustaja Kettunen, myös minä olen vakkasuomalainen kansanedustaja ja tunnen myös itse, että sen lisäksi, että katsotaan koko Suomen etua, niin maakunnan edustajana — oman maakunnan edustajan varsinkin, kun elinkeino on niin tärkeä kuin kalastus ja rysäkalastus — pitää katsoa myös, ja kuten edustaja Kontu sanoi, että on tärkeää puolustaa oman maakunnan elinkeinoa, ja kuten edustaja Lahdenperä totesi puheessaan, niin tällä hetkellä nämä lausumat ovat ainoa asia, mitä voidaan tehdä, joten toivon, että niitä kannattaisitte. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä tarkastellaan hallituksen esitystä, jolla päivitetään EU:n yhteisen kalastuspolitiikan kansallista täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Muutosten tavoitteena on ajantasaistaa sääntely vastaamaan EU-tason velvoitteita sekä parantaa kalastuksen valvonnan ja hallinnoinnin toimivuutta. Valiokunta pitää esitystä pääosin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Keskeistä on varmistaa kalavarojen kestävä käyttö sekä tasapuoliset toimintaedellytykset elinkeinolle. Samalla korostuvat valvonnan tehokkuus ja läpinäkyvyys erityisesti tilanteessa, jossa EU-sääntely edellyttää entistä tarkempaa seurantaa ja raportointia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että sääntelyn muutokset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa kalastajille tai viranomaisille. Kansallisen toimeenpanon tulee olla selkeää ja ennakoitavaa, ja siinä on huomioitava Suomen erityisolosuhteet, kuten rannikko ja pienimuotoinen kalastus. Lisäksi valiokunta korostaa, että uudistusten toimeenpanoa tulee seurata ja arvioida, jotta voidaan varmistaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä. Silakan rysäkalastuksessa siirrettävät käyttöoikeudet päättyvät vuoden 2026 lopussa, minkä jälkeen siirrytään takaisin yhteisiin kalastuskiintiöihin. Tavoitteena on turvata nykyisten toimijoiden toimintaedellytykset ja mahdollistaa myös uuden yritystoiminnan synty. Hallituksen esityksessä Pohjanlahden rysäkalastuksen kiintiön vähimmäismäärä nostetaan 4 000 tonnista 5 000 tonniin, jotta kalastus ei keskeytyisi liian alhaisen kiintiön vuoksi. Valiokunta katsoo korotuksen hyödyttävän rannikkokalastusta, ja sen vaikutus troolikalastukseen on vähäinen. Lisäksi käyttämättä jääviä rysäkiintiöitä voidaan jakaa troolikalastajille syksyllä, mikä lisää joustavuutta. Valiokunta pitää myös tätä ratkaisua perusteltuna. Valiokunta nostaa esiin kritiikin erilliskiintiöjärjestelmää kohtaan ja korostaa, että aiemmin tehtyjen käyttöoikeussiirtojen mahdolliset kompensaatiot tulee selvittää ja maksaa viipymättä. Samalla valiokunta painottaa, että uudistuksen vaikutuksia kalastajiin ja kotimaisen kalan saatavuuteen tulee seurata tarkasti vuodesta 2027 alkaen. Valiokunta esittää kahta lausumaa, ja luen ne tässä saman tien. Arvoisa puhemies, ne kuuluvat näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisimman nopeasti vuoden 2023 lainmuutoksen seurauksena silakan rysäkalastuksen käyttöoikeuksien siirroista yksittäisille kaupallisille kalastajille aiheutuneet vahingot ja huolehtii selvityksen perusteella niiden taloudellisesta kompensaatiosta kertakorvauksena.” Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi silakan rysäkalastuksen tilaa vuoden 2027 lopussa. Jos rysäkalastus lainsäädännön muutosten johdosta vähenee tai loppuu nykyisillä kalastuskiintiöiden haltijoilla taikka saalisjakauma ei kohdennu tasapuolisesti, tulee hallituksen ryhtyä tällöin välittömästi tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ottaen huomioon uudistusta ennen vallinneen tilan ja saalisjakauman. Samalla hallituksen tulee arvioida rysäkalastuksen silakkasaaliin arvon muutokset sekä kuinka muutokset ovat vaikuttaneet saaliin käytön jakaantumiseen esimerkiksi elintarvikesilakan ja rehuksi menevän silakan välillä. Hallituksen tulee myös selvittää, miten muutos on vaikuttanut niihin troolikalastusyrityksiin, jotka ovat tehneet kiintiövaihtoja rysäkalastajien kanssa.” Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen mietinnössä esitetyin huomautuksin. Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan keskusta jätti lakiesityksen hylkäämistä ehdottavan vastalauseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tärkeys tässä maailmantilanteessa nousee arvoon arvaamattomaan — todella tärkeä. Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Totta kai puolustuksen on oltava mahdollisimman hyvin varautunut mahdollisiin vaaratilanteisiin. Peruspilareita huoltovarmuudessa on ehdottomasti omavaraisuus ruuantuotannossa. Myös energian omavaraisuutta on kehitettävä, ja tässä epävarmassa maailmantilanteessa todella meidän pitää ottaa myös turpeen tilanne käsittelyyn ja sen myötä sen tärkeys. Puhumme kuiviketurpeesta, myös kasvuturpeesta. Tilalle ei ole mitään korvaavaa tullut, joten ne ovat hyvin tärkeitä asioita kehittää ja myös pitää Suomessa, niin että olemme varautuneet myös turpeen osalta, että meillä on sitä saatavissa.

Arvoisa puhemies! Tänään onkin monta maa- ja metsätaloutta koskevaa asiaa käsittelyssä täällä salissa. Niin tämä seuraavakin on. Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä koskien maatalouden tukijärjestelmien toimeenpanoa, viljelijätukia sekä maaseudun kehittämisen korvauksia. Esityksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää tukijärjestelmien hallinnointia, yhtenäistää tukiehtoja ja keventää sekä viljelijöiden että hallinnon taakkaa. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Kyse on pitkälti käytännön toimivuuden parantamisesta. Sääntelyä täsmennetään niiltä osin, joissa nykykäytännössä on ilmennyt epäselvyyksiä tai hallinnollista kuormitusta. Keskeinen muutos koskee kuntien toimivaltaa. Lakiin kirjataan selkeästi, että kunta tekee päätöksen tukihakemusten yhdistämisestä silloin, kun samaa kokonaisuutta on haettu usealla hakemuksella mutta kyse on tosiasiallisesti vain yhdestä maatilasta. Valiokunta korostaa, että tämä ei muuta maatilan määritelmää vaan selkeyttää toimivaltaa ja varmistaa EU-lainsäädännön yhdenmukaisen soveltamisen. Yhdenmukainen tulkinta on tärkeää sekä viljelijöiden yhdenvertaisuuden että EU-rahoituksen turvaamisen kannalta. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että kunnan päätös hakemusten yhdistämisestä ulotetaan kattamaan myös eräät elinvoimakeskusten myöntämät tuet. Tämä on perusteltua, koska samat pellot ja eläimet ovat useiden tukien perusteena. Ratkaisu vähentää päällekkäistä hallintoa ja selkeyttää tukien käsittelyä myös viljelijän näkökulmasta. Esityksessä tehdään myös muita tärkeitä muutoksia: Ensinnäkin tukikelpoisen alan hallintaa koskevaa sääntelyä täsmennetään. Jatkossa tukikelpoisen alan tulee olla aktiiviviljelijän hallinnassa koko hakemuksen jättöajan viimeisestä päivästä sen muutospäivään asti. Tämä yhdenmukaistaa käytäntöjä eri tukimuotojen välillä ja lisää selkeyttä hakijoille. Toiseksi pysyvän nurmen ennallistamistavoitteen kynnystä muutetaan. Ennallistamismenettely otetaan jatkossa käyttöön vasta, jos pysyvän nurmen ala vähenee yli 10 prosenttia vuoden 2018 viitealaan verrattuna nykyisen 5 prosentin sijaan. Valiokunta pitää muutosta erittäin kannatettavana, sillä se keventää viljelijöiden velvoitteita ilman, että ympäristötavoitteista tingitään kohtuuttomasti. Kolmanneksi ympäristökorvauksiin liittyvää hallinnollista tarkastusta aikaistetaan. Tarkastus tehdään jatkossa ennen ensimmäisen sopimusvuoden loppumaksua. Tämä vähentää riskiä takaisinperintään ja parantaa ennakoitavuutta viljelijän kannalta. Valiokunta on lisäksi täsmentänyt sääntelyä viranomaisen alueellisen toimivallan osalta. Jos hakemuksia yhdistetään ja maatilat sijaitsevat usean kunnan alueella, toimivaltainen kunta määräytyy jatkossa sen perusteella, missä suurin osa pelloista sijaitsee. Tämä lisää selkeyttä ja ehkäisee tulkintaongelmia. Kokonaisuutena esitys vahvistaa maataloustukijärjestelmän selkeyttä, oikeudenmukaisuutta ja toimivuutta. Samalla se vähentää hallinnollista taakkaa ja tukee viljelijöiden arkea käytännön tasolla. Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyllä tavalla. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä, joka koskee Luonnonvarakeskuksesta annetun lain sekä ruoka- ja luonnonvaratilastoista annetun lain muuttamista. Tämän esityksen keskeisenä tavoitteena on päivittää lainsäädäntö vastaamaan paremmin Luonnonvarakeskuksen nykyistä toimintaa ja tehtäviä. Samalla toimeenpannaan EU-sääntelyä ja erityisesti niin sanottua FSDN-asetusta, joka koskee maatilojen kestävyyden tietoverkon perustamista. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Luonnonvarakeskuksen roolia selkeytetään tutkimus- ja tilastoviranomaisena, ja sen tehtäviä täsmennetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Keskeinen uudistus liittyy maatilojen kestävyyden tietoverkkoon. Nykyinen kirjanpidon tietoverkko laajenee kattamaan taloudellisten tietojen lisäksi myös ympäristöön ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä tietoja. Tämä on tärkeää, jotta maatalouden kehitystä voidaan tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Valiokunta kuitenkin korostaa vahvasti vapaaehtoisuuden merkitystä. Maatilojen osallistuminen tietoverkkoon perustuu jatkossakin yrittäjän suostumukseen, ja tietojen antaminen on täysin vapaaehtoista. Tätä valiokunta pitää keskeisenä hyväksyttävyyden ja luottamuksen kannalta. Lisäksi valiokunta painottaa, että kerättäviä tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Niitä ei saa käyttää esimerkiksi valvontaan tai verotukseen. Myös henkilötietojen suojaamisesta huolehditaan EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Valiokunta on tehnyt esitykseen joitakin täsmennyksiä. Ensinnäkin valiokunta poistaa tarpeettomana säännöksen Luonnonvarakeskuksen sisäisestä tiedonsaantioikeudesta mutta selkeyttää samalla oikeutta luovuttaa tarvittavat tiedot edelleen Euroopan komissiolle. Toiseksi valiokunta täsmentää pääjohtajan toimivallan delegointia koskevaa sääntelyä. Julkisiin hallintotehtäviin liittyvää ratkaisuvaltaa voidaan jatkossakin siirtää vain virkamiehille, mikä on oikeusturvan kannalta perusteltua. Arvoisa puhemies! Vielä lisäksi ruoka- ja luonnonvaratilastoja koskevaa lakia täydennetään siten, että tilastointi kattaa jatkossa myös riistatalouden ja metsästyksen. Kokonaisuutena esitys parantaa tiedon laatua, tukee päätöksentekoa ja vahvistaa maatalouden kestävyyden seurantaa ilman, että viljelijöille aiheutuu kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Näillä perusteilla maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyllä tavalla. Valiokunta on yksimielinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittääkseni tämä hallituksen esitys parantaa eläinten hyvinvointia. Pieni askel, mutta kuitenkin parempaan suuntaan, ja siitä kiitän ministeriä. Tässä on noussut tämä lemmikkieläinten rekisteröinti ja sirutus esille. Täytyy sanoa, kun somea ja esimerkiksi Facebookiakin seuraa, niin siellä on ihan mieletön määrä esimerkiksi koiria, jotka jostain syystä ovat päässeet karkaamaan. On todella tärkeää, että koirillakin on silloin siru, jotta pystyy seuraamaan ja tunnistamaan ja löytämään sitten oikean omistajankin. Se on ehdottoman tärkeää. Kissojenkin kohdalla se tulee varmaan tulevaisuudessa. Ehkä se on kaukana vielä, mutta se on hyvä suunta, että sitä kohti ja sinnepäin mennään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun sanotaan sana ”maataloustuki”, niin monella karvat nousevat pystyyn ja ajatellaan, että voi kauheata, niitä ei pitäisi maksaa. Mielestäni meille kuluttajille ei ole tarpeeksi hyvin selvitetty, miksi maataloustukia maksetaan. Niitä maksetaan sen takia, että me saadaan ostaa edullista ruokaa — hyvää, kotimaista, edullista ruokaa —, ja sitä tarvitsisi tuoda vähän enemmän esille. No, sitten minä kysyisin ministeriltä näistä maataloustuista. Monet kasvi- ja viljatilat ovat esittäneet, että tukien tarvitsisi tulla tietysti ajoissa ja mielellään osa voitaisiin maksaa vähän aikaisemmin. Tässä kovassa kriisissä se olisi valtavan tervetullutta. Onko mitään mahdollisuutta, että niitä voisi maksaa vähän aiemmin? Sitten turpeesta vielä: kun ei kasvu- ja kuiviketurpeen tilalle ole tullut mitään, niin silloin niitä on pakko saada nostaa, ja silloin se tarkoittaa, että turvetta pitää saada nostaa tulevaisuudessakin. Lindén ja Sillanpää ottivat esille tämän kouluruokailun — erittäin arvokas asia. Suomi on siinä edistyksellinen, ja pitää jatkossakin turvata se.

Arvoisa puhemies! Omavaraisuus ruuantuotannossa on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. CAP-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Niissä ratkaistaan Suomen maatalouden tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeiden maataloustukien kohtalo. Euroopan unioni on tekemässä Latinalaisen Amerikan, eli Mercosurin, ja Australian kanssa tärkeitä kauppasopimuksia. Suomalainen tuottaja täyttää tunnollisesti kaikki puhtaan ja eettisesti tuotetun ruuan vaatimukset. Ulkomailla asiat voivat olla täysin toisin. Suomalaiset tuottajat saavat liian heikkoja hintoja tuotteistaan, vaikka puhtauteen ja laatuun ja eläinten hyvinvointiin on todella panostettu. Millä keinoilla elintarviketuotanto saataisiin yhteismitalliseksi, jotta kaikki pelaisivat samoilla säännöillä edes täällä EU:n sisällä? Ja kiitos, ministeri, siitä, että elintarvikemarkkinalaki nyt edistyy. Se on ollut vuosia toivelistalla. Mitään ei ole tapahtunut, mutta nyt tapahtuu, kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Mitä tarkoittaa ruokapoliittinen selonteko ja ruokastrategia? Kyseessä on suunnannäyttäjä päätöksenteolle, toimintasuunnitelma siitä, mitä ja miten aiomme syödä jatkossa ja kuinka ruuantuotantomme turvataan. Oman lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin maatilalla Lokalahdella. Navetassa oli monenlaista eläintä ja pelloilla kasvatettiin ruokaa. Eettiset periaatteet, joita noudattaen silloin tuotettiin ruokaa, olivat samat kuin Suomessa tänään. Meillä edelleen tuotetaan puhdasta ruokaa: antibioottivapaata, hormonivapaata ja salmonellavapaata. Eläinten hyvinvointi otetaan huomioon. Olen koko ammatillisen urani ajan nähnyt, kuinka perustavanlaatuinen merkitys ruualla ihmisen hyvinvoinnille on. Perussuomalaisille huoltovarmuus ei ole juhlapuheiden teema, se on turvallisuuskysymys. Me emme voi rakentaa ruokajärjestelmää sen varaan, että kriisin koittaessa joku muu ruokkii meidät. Kotimainen tuotanto on turvattava, ja sen toimintaedellytykset tulee asettaa etusijalle. Selonteossa tunnistetaan myös nuorten vähäinen kiinnostus alaa kohtaan. Ei se ole ihme. Kuka lähtee alalle, jossa työ on raskasta, riskit suuret ja toimeentulo epävarma? Jos haluamme tulevaisuudessa kotimaista ruokaa, meidän on palautettava usko siihen, että työllä on mahdollisuus elää. Perussuomalaiset haluavat turvata EU:n ahtaalle ajamien suomalaisten, varsinkin pienten ja keskisuurten perheviljelmien säilymisen ja tehdä kaikkensa, jotta niiden kannattavuus paranisi. Tämä tapahtuu tukemalla muun muassa sukupolvenvaihdoksia. Tällä tavoin toimimalla voimme saada myös nuoria uusia aktiiviviljelijöitä alalle. Haluamme ylläpitää läpinäkyvää niin sanottua ”pellosta ruokapöytään” ‑ketjutusta. Painotamme sitä tosiasiaa, että suomalaisen maataloustuotannon säilyminen takaa huomattavalta osalta muun elintarvikesektorin sekä siihen liittyvien noin 320 000 työpaikan säilymisen maassamme. Ostamalla kotimaisia elintarvikkeita tuemme suomalaista ruuantuotantoa ja työtä laajasti. Tavoitteena tulee olla, että myös julkiset toimijat tarjoavat kotimaista ruokaa. Perussuomalaisille oma ruuantuotanto on huoltovarmuuden peruspilareita. Omavaraisuuden lisääminen energiantuotannossa on myös huipputärkeää. Se pitää sisällään myös turpeen saatavuuden, kasvu- ja kuiviketurpeineen. Perussuomalaiset peräänkuuluttavat edelleen ruuan arvostuksen nostamista. Laadukas ruoka edistää terveyttä ja lihaskuntoa. Puhdas ruoka on tulevaisuudessa varmasti potentiaalinen vientivaltti. Pyrimme lisäämään ruokavientiämme yhdessä ulkoministeriömme ja sen toimijoiden kanssa. Viljelijöille on tarjottava apua ja palveluja kansainvälistymiseen ja markkinointiin, kuten muillekin yrittäjille. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä myös luomutuotannon edellytykset on säilytettävä koko Suomessa. Kannattavuus, reiluus, huoltovarmuus ja luonnon kantokyky ovat ruokastrategian päätavoitteita. On tärkeää, että alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan välille saadaan oikeudenmukaisempi tulonjako. Arvoisa puhemies! Petteri Orpon ja Riikka Purran hallituksen ohjelma ja toiminta korostavat kotimaisen kalan merkitystä osana suomalaista ruokaturvaa, maaseudun elinkeinoja ja ympäristöpolitiikkaa. Kuten tunnettua hallitus jatkaa aiemmin aloitettua kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Sen tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Tavoitteena on tätä kautta lisätä kotimaisen kalan osuutta suomalaisten lautasilla ja ruokapalveluissa. Ammatillisen kalastuksen puolella tuetaan elinkeinoa. Kalastustappioita ehkäistään merimetsojen suojametsästyksellä, ja myös valkoposkihanhet ovat listalla. Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari sanaa metsästyksestä ja riistasta. Tulee muistaa, että maaseutu ei kosketa pelkästään maaseutuasukkaita vaan myös kaupunkilaisia. Kesäiset matkat maaseudulle mummolaan, lukuisat kesämökit järvien rannoilla ja kokoontumiset suvun kanssa sukutiloille kuuluvat suomalaiseen elämään. Maaseudulla käydään nauttimassa jokamiehenoikeuksista, virkistäytymässä, retkeilemässä ja otollisilla alueilla metsästämässä ja kalastamassa. Metsästys edistää terveen luontosuhteen muodostumista ja ylläpitoa sekä luo myös yhteisöllisyyttä ja pitää osaltaan sekä maaseutua että luonnonsuojelua elinvoimaisena. Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: onnellisen ruuan maa tekee hyvää ihmisille, se tekee hyvää eläimille ja se tekee hyvää ympäristölle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kauden lopussa parlamentaarinen työryhmä kokoontui ja sai valmiiksi raporttinsa, aivan siinä vaalikauden lopussa, maaliskuussa. Siinä oli lista, mitä pitäisi tehdä, jotta kannattavuus paranisi maataloudessa, ja myös metsätaloutta käsiteltiin. Siinä oli lista, joka olisi pitänyt toteuttaa jo aikaisempina vaalikausina, koska tässä maatalouden kannattavuuden kehityksessä on nähty jo vuosia, että se on menossa huonoon suuntaan. Onneksi tämä hallitus on nyt alkanut toteuttaa näitä asioita, ja muun muassa tämä elintarvikemarkkinalaki on yksi niistä. Hallituksen esityksellä uudistetaan elintarvikemarkkinalakia tavalla, jolla on suuri merkitys suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuudelle. Meillä on hyvin pitkään jatkunut maatalouden kannattavuuskriisi, joka on uhka sekä kotimaiselle ruuantuotannolle että huoltovarmuudelle. Suomen elintarvikeketjussa on vakava epätasapaino. Päivittäistavarakauppa on äärimmäisen keskittynyttä, kun taas tuottajia on lähes 40 000 ja elintarviketeollisuusyrityksiä noin 2 600, joista valtaosa on pieniä pk-yrityksiä. Tämä asetelma on johtanut tilanteeseen, jossa heikompi osapuoli joutuu hyväksymään kohtuuttomia sopimusehtoja tai vaikenemaan epäkohdista liikesuhteen menettämisen pelossa. Esitys puuttuu tähän neljällä keskeisellä tavalla. Ensinnäkin ostajan oman tuotemerkin suosiminen kielletään silloin, kun tavarantoimittaja on neuvotteluvoimaltaan heikompi. Kaupan kaksoisrooli tuottajien kilpailijana ja portinvartijana on ongelma, johon tarvitaan nimenomaiset pelisäännöt. Toiseksi lakiin lisätään velvollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten pandemian tai energiakriisin, yllättäessä. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota osoittivat, kuinka haavoittuvia pitkät kiinteähintaiset sopimukset voivat olla. Kolmanneksi suojataan tavarantoimittajien liikesalaisuuksia kieltämällä tarpeettomien tietojen vaatiminen kustannusrakenteista ja tuotantotavoista. Nämä tiedot ovat olleet väylä, jota kautta tietoinnovaatioita on kopioitu kaupan omiksi merkeiksi. Neljänneksi kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Tänään aikaisemmin otin meidän valiokunnassa esille sellaisen asian, että tarvitsemme silloin tällöin tuottajan sinne asiantuntijaksi ja olisi suotavaa, että sellainen olisi. Nyt tähän hallituksen esitykseen, elintarvikemarkkinalakiin, on aika vaikeaa, jos halutaan saada joku tuottaja kertomaan näistä omista sopimusehdoistaan ja varsinkin avoimesti. Pelko siitä, että se kostautuu hänelle jotenkin, on todellinen. Neljänneksi tosiaan näitä kaupallisia kostotoimia vastaan luodaan se kosto-olettama, joka siirtää näyttötaakan ostajalle. Tämä on ratkaiseva muutos, sillä juuri kostotoimen pelko on tähän asti estänyt epäkohdista ilmoittamisen. Toistan tämän asian, koska tämä on tärkeä asia. Esitys ei kiellä kaupan omia merkkejä eikä puutu hintoihin. Se luo reilummat pelisäännöt. Kotimaisen ruuantuotannon elinvoima, huoltovarmuus ja tulevien sukupolvien mahdollisuus jatkaa tiloja edellyttävät, että alkutuottajan asema on kestävällä pohjalla. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan. Totta kai on tärkeää, että kaupalla menee hyvin ja elintarviketeollisuudella menee hyvin, mutta kaiken pohja on se, että alkutuottajalla menee myös hyvin, ja nämä täytyy saada balanssiin. Vielä sellainen tieto ja fakta, että kuluttajalle ruoka ei kallistu tämän elintarvikemarkkinalain uudistuksen myötä. Kysymys on vain oikeudenmukaisuudesta. Se on meille kaikille suomalaisille tärkeää.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Lylyä. Teillä on varmasti vankat tiedot eläkejärjestelmästä ja kokemusta näiden asioiden käsittelystä, ja tämä info on aina hyvä saada, jos asia ei ole ihan niin selkeä itselle. Myös Kaarisalo nosti esille työkyvyttömyyseläkkeet ja nuorten mielenterveysongelmat sun muut — hyvin tärkeitä asioita käsitellä myös hallituksen ja täällä salissa. Kiitos näistä puheenvuoroista.

Arvoisa puhemies! Todella naisjärjestöt lähtivät mukaan tähän kannanottoon, kun nousi huolia tästä hallituksen esityksestä. Ministeri Marttinen kyllä otti asian vakavasti ja teki muutoksiakin, ja varmasti tätä asiaa seurataan. Oppositio on nostanut edelleen nämä huolet esille tässä salissa nyt tänään, mutta kyllä näitä asioita seurataan ja katsotaan niin, että tässä tasa-arvoasiassa eivät sitten naisetkaan mitenkään kärsisi tulevaisuudessa. Kyllä tätä seurataan. — Kiitos.