Siponen Markku

Arvoisa rouva puhemies! Tähän kannattavuusasiaan liittyen fakta on vain se, että tällä hallituskaudella maatalouden kannattavuus on laskenut. Tästä ei päästä yli eikä ympäri, kun lukuja katsotaan. Sitten tämä elintarvikemarkkinalain uudistus: Todellakin on hyvä, että sitä on uudistettu. Se taisi olla kaudella 15—19, kun se tuotiin. Viime hallituskaudella sitä parannettiin. Nyt sitä on parannettu jälleen. Se on hyvä, ja varmasti, niin kuin edustaja Päivärinta totesi, tätä työtä pitää jatkaa. Mutta voin sanoa saman, minkä ministeri Essayah sanoi vuonna 2022 joulukuussa: elintarvikemarkkinalaki ei tuo tässä hetkessä euroakaan lisää viljelijän tilille, ja sen takia täytyy reagoida myös tässä hetkessä maatalouden kannattavuuteen. Arvoisa rouva puhemies! Vielä huoltovarmuudesta vastaavalle ministerille kysymys, kun on ollut puhetta tästä viljasta ja siitä, että suomalaisia viljavarastoja on täytetty ulkomaalaisella viljalla. Hienoa, että edustaja Viljanen tarttui tähän. Haluaisin vielä nyt varmistuksen ministeri Puistolta, huoltovarmuudesta vastaavalta ministeriltä: eihän nyt jatkossakin vielä Suomen huoltovarmuutta turvata ulkomaisella viljalla vaan kotimaisella viljalla?

Rouva puhemies! Arvioiden mukaan Suomessa lopetti eilen neljä maatilaa toimintansa, samoin tänään, samoin huomenna, ja samoin tulevaisuudessa, jos näin jatkamme, ja yksi syy siihen on tämä heikko kannattavuus. Eilen eräs viljelijä otti yhteyttä ja kertoi, että polttoöljy on nyt niin kallista, ettei viljaa ole kerta kaikkiaan varaa kuivata. Polttoöljy on nyt noin 50 prosenttia kalliimpaa kuin viime syksynä. Viljelijä kysyi, eikö tälle todellakaan voi tehdä mitään. Ja saman kysymyksen voi esittää myös hallitukselle: ettekö todellakaan aio tehdä tälle asialle mitään? Täällä on näitä erilaisia rätinkejä ja kassavirtalaskelmia esitelty, ja vaikka ministeri täällä kuinka asiaa pyöritteli, valitettavasti fakta on kuitenkin se, että maanviljelijä tekee Suomessa Euroopan huonointa tulosta ja vastaavasti kauppa lähestulkoon Euroopan parasta tulosta. Hallitus, te lupasitte tuoda tänne eduskuntaan kilpailulain muutokset, joilla viljelijän asemaa parannetaan, mutta niitä ei näy, ei kuulu, ei näy, ei kuulu. Mikä tai ketkä jarruttaa näitä uudistuksia?

Arvoisa rouva puhemies! Ei tässä todellakaan tänään ole kyse tästä yksittäisestä hankkeesta, vaan luottamuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Kyse on hyvästä hallinnosta, avoimuudesta, tasapuolisuudesta ja siitä, että veronmaksajien rahaa käytetään kestävillä ja oikeudenmukaisilla perusteilla. Arvoisa rouva puhemies! Se vähän ihmetyttää, että vielä viime viikolla pääministeri vakuutti, että tässä Helsinki Gardenin asiassa ongelmana oli korkeintaan viestintä. Mutta kuitenkin eilen tuli ilmoitus siitä, että hanketta ei enää edistetä. Perusteiksi kerrottiin hankkeen pienentyminen ja viivästyminen, vaikuttamistyössä tehdyt virheet, kilpailutilanteen muuttuminen sekä hankkeen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Varmasti suomalaisten on perusteltua tässä myös kysyä, miksi hallituksen arvio muuttui näin radikaalisti vain muutamassa päivässä, jos kyse oli aiemmin pelkästä viestintäongelmasta. Edelleen kysymys on siitä, mistä tälle hankkeelle löytyi 35 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa ilman asianmukaisia hakemuksia ja vaikutusarvioita, kun samaan aikaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitusta leikataan koko maassa rajusti. Arvoisa rouva puhemies! Kommentoin muutamia kysymyksiä ja puheenvuoroja, joita täällä on hyvin noussut esille. Ensinnäkin tästä liikuntapaikkarakentamisesta: Täällä kristillisdemokraattien ryhmäpuhuja Östman nosti ihan hyvän ajatuksen, esityksen, että tarvitaan tämmöinen liikuntapaikkarakentamisen korjauspaketti. Siinä yhteydessä tietysti olisi ollut hyvä myöskin tuoda esille, että tämän hallituksen aikana liikuntapaikkarakentamisrahoitus on puolitettu 30 miljoonasta 15 miljoonaan. Toki se myös tuo tarvetta korjauspaketille, mutta herää kysymys, miksi ensin leikataan rahoitusta näin paljon ja sen jälkeen vaaditaan korjauspakettia. Tässä edustaja Östmanin puheenvuorossa oli myöskin hyvä esitys EU-rahoituksen selvittämisestä tähän liikuntapaikkarakentamiseen liittyen. Se kannattaa ehdottomasti selvittää. No sitten täällä RKP:n ryhmäpuheenvuorossa kysyttiin liikunta- ja urheiluministerin ja kulttuuriministerin näkemyksiä tästä areenahankkeesta ja ehkä yleensäkin näitten areenoitten merkityksestä. Tämä on myöskin hyvä nostaa vielä keskusteluun. Kun täällä on sanottu, että kaikki kysymykset on jo kysytty, niin yksi kysymys on minun mielestäni oleellinen: miksi nämä liikunnan ja urheilun asioista vastaavat ministerit sivuutettiin tässä Helsinki Garden ‑prosessin aikana, sekä aiemmin mukana ollut ministeri Bergqvist että myöskin nykyinen liikunnasta ja urheilusta vastaava ministeri? Ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan he ovat olleet sivussa eivätkä ole olleet tietoisia tästä hankkeesta. Se tietysti herättää kysymyksen, jos näistä asioista vastaavat ministerit eivät ole olleet tietoisia ja mukana, myöskin tästä valmisteluprosessista. Arvoisa rouva puhemies! Vielä viimeisenä: Aiemmin on puhuttu tästä hankkeen tuen ehdollisuudesta ja tuotiin esille muun muassa se, että tukea ei makseta, jos hanke ei toteudu. Mielestäni hyvä kysymys on myöskin se, kuinka monelle sellaiselle liikuntapaikkahankkeelle tässä maassa on maksettu tukea, joka ei ole toteutunut. Eli kyllähän tämän täytyisi olla itsestäänselvyys, että hankkeille, jotka eivät toteudu, myöskään valtionapua ei makseta. — Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä edustaja Räsänen äsken kertoi, että eilisten pääministerin tietojen jälkeen tämä istunto ei olisi ollut enää tarpeellinen, niin täytyy kysyä tähän perään, miksi näitä tietoja sitten pantattiin niin pitkään ja miksi vasta eilen, päivää ennen eduskunnan kokoontumista, tuotiin uusia tietoja esille. Eihän tässä Helsinki Garden ‑sotkussa ole kyse tästä yhdestä hankkeesta vaan luottamuksesta poliittiseen päätöksentekoon. Mistä löytyi se 35 miljoonaa samaan aikaan, kun muu liikuntapaikkarahoittaminen koko maassa puolitettiin 30 miljoonasta 15 miljoonaan? Täällä valtiovarainministeri Purra käytti pitkän puheenvuoron mutta jätti vastaamatta siihen oleelliseen kysymykseen, mistä syystä myöskin valtiovarainministeri kuittasi tämän hankkeen, vaikka siellä ministeriössä kerrottiin toisenlaisia näkemyksiä. Itse asiassa valtiovarainministeri Purra samana syksynä budjettiesityksessään esitti kaiken muun liikuntapaikkarakentamisen lähes nollaamista tässä maassa, viime syksynä. Hyvä, että tämä ei mennyt läpi, [Puhemies koputtaa] mutta kyllä tässä on iso ristiriita.

Arvoisa herra puhemies! En malta itsekään olla kommentoimatta perussuomalaisten toimintaa tämän ennallistamisasetuksen parissa. Tässä edustaja Viljanen totesi, että tällä hetkellä perussuomalaiset levittelevät käsiään tämän ennallistamisasetuksen kanssa, mutta voisi todeta siihen, että olisivat edes levittelemässä käsiään täällä salissa, mutta kun eivät ole paikalla ollenkaan. Kyllä se hämmästyttää näin tärkeässä asiassa — ja vielä liittyen siihen, minkälaista linjaa he ovat EU-päätöksentekoon ja myöskin tähän ennallistamisasetukseen ja ylipäänsä kansallisen päätösvallan luovuttamiseen liittyen vetäneet. Se, mikä nyt erityisesti tässä tilanteessa ihmetyttää, on se, että he ovat valmiita täydellisesti antamaan vallan tämän suunnitelmaluonnoksen laatimisesta ympäristöministeriölle. Tämä on keskustan mielestä se suurin riski siinä tilanteessa. Niin kuin jo aiemmin totesin, totta kai valmistelua annetaan virkahenkilöille ja ministeriöille, mutta kyllä sen lopullisen päätöksenteon myöskin siitä suunnitelman luonnoksesta täytyy näin tärkeässä Suomen kansallisessa kysymyksessä olla eduskunnalla, koska kyllä sen jälkeen, kun se menee EU-komissioon ja siellä sitten laitetaan leimat siihen valtioneuvoston hyväksymään paperiin, sitä on hankala lähteä enää eduskunnassakaan tai seuraavan hallituksen voimin muuttamaan. Senpä takia tässä olisi äärimmäisen tärkeää huolehtia tästä parlamentarismin toteutumisesta ja Suomen eduskunnalle antaa se päätösvalta ja viimeinen sana myöskin tämän suunnitelman osalta.

Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellisen puheenvuoroni käytin tähän ennallistamisasiaan ja ennen kaikkea näihin keskustan esittämiin lausumiin ja reunaehtoihin sen osalta. Tässä oli edellä hyviä puheenvuoroja luontoarvomarkkinoihin liittyen edustaja Asellilta ja edustaja Hyrköltä, ja edustaja Hyrkön puheenvuorossa oli monia hyviä huomioita siihen liittyen, että luonnon eteen tehtävälle työlle tulisi hinta ja tämä luontoarvokauppa täytyisi saada liikkeelle. Varmasti ollaan siitä samaa mieltä, ja myöskin jaamme huolta tästä raportointivelvoitteesta ja siitä, kuinka nämä lähtevät. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että keskustalta ja vihreiltä löytyy paljon yhteisiäkin tavoitteita. Samaan hengenvetoon täytyy sanoa, että välillä sitten tuntuu, että nämä vihreitten avaukset tähän ympäristö- ja maatalouspolitiikkaan liittyen ampuvat pahasti yli. En voi olla muistamatta, kun tässä muutama viikko sitten vihreäthän esittivät, että lakkautetaan maa- ja metsätalousministeriö. Tässä oikeastaan näkee sen keskustan ja vihreiden eron: keskusta haluaa huolehtia sekä maa- ja metsätaloudesta, sen toimintaedellytyksistä, että toisaalta myöskin ympäristöstä siinä samalla. Keskustalle sopisi varmasti aivan hyvin, että harkitaan sitä, että yhdistetään maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö luonnonvaraministeriöksi, jossa huolehditaan sitten molemmista, sekä maatalouden toimintaedellytyksistä että sitten myöskin ympäristöstä. Emme missään nimessä halua lähteä tälle vihreälle linjalle, että lakkautetaan koko maa- ja metsätalousministeriö, että se tekee huonoja päätöksiä. Tässä toivoisin, että vihreät myöskin tässä poliittisessa linjauksessaan tulisivat vähän lähemmäksi keskustaa ja pohtisivat näitä tärkeitä ympäristöasioita myöskin entistä enemmän sieltä maanomistajan, viljelijän, metsänomistajan näkökulmasta. Esimerkiksi voisimme yhdessä ajaa sitä asiaa, että resurssit riittävät näille vapaaehtoisille luonnonsuojelutoimenpiteille, Metso-ohjelmaan, Helmi-suojeluohjelmaan. Tietenkin tämä luonnonarvokauppa on myöskin yksi esimerkki, mikä varmasti voisi hyödyttää sekä ympäristöä että myöskin sitten niitä maanomistajia, metsänomistajia, yrityksiä, jotka sitten tekevät luonnon eteen työtä, ja sille saisimme hinnan. Tämä olisi varmasti sellainen, mitä voisimme vaikka yhdessä edistää.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä arvostamani edustaja Hänninen lopetti puheenvuoron hyvään toteamukseen, joka meni jotenkin niin, että tässä esityksessä luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa. Tämä on erittäin hyvä ohjenuora, mutta omasta ja keskustan näkökulmasta tällä esityksellä ei pystytä vielä turvaamaan sitä, että nämä olisivat tasapainoisesti huomioituina, tai ainakin täytyy olla todella tarkkana jatkossa tämän ennallistamisasetuksen käsittelyssä ja toimeenpanossa, niin että luonto, talous ja turvallisuus ovat tasapainossa. Siihen liittyen, millä tähän päästään, keskustalla on hyviä esityksiä. Oikeastaan edustaja Kallio kävi äsken tässä esittelemässä nämä keskustan esittämät lausumat, ja kun niitä nyt tässä lueskelen, niin on vaikea oikeastaan ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi näitä keskustan esittämiä lausumia. Katsotaan: Ensimmäisessä todetaan, että tulisi sallia kansallinen liikkumavara tätä suunnitelmaa tehdessä ja ”on huolehdittava, että toimenpiteet ovat kustannustehokkaita ja tarkoituksenmukaisia”. Tämä on varmasti järkevää. Toinen lausuma: ”Valtioneuvosto laatii kattavan ja läpinäkyvän arvion suunnitelman taloudellisista vaikutuksista, kustannuksista sekä vaikutuksista kansantalouteen, julkiseen talouteen ja elinkeinoelämään.” On vaikea ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi tätäkään toista lausumaa. Seuraavassa: ”Valtioneuvosto arvioi ennallistamissuunnitelman vaikutukset maankäyttöön, omaisuudensuojaan ja elinkeinovapauteen sekä huolehtii, että nämä perusoikeudet toteutuvat täysimääräisesti suunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa.” Erittäin hyvä lausuma ja tavoite tämäkin. Sitten: ”Ennallistamistoimenpiteet suunnitellaan ja priorisoidaan siten, että niistä ei aiheudu kohtuutonta haittaa maanomistajille eikä elinkeinonharjoittajille, ja että vaikutukset kohdennetaan oikeasuhtaisesti ja yhdenvertaisesti.” Maanomistajien, elinkeinonharjoittajien, viljelijöitten, metsätalouden harjoittajien näkökulmasta äärimmäisen tärkeä reunaehto tämäkin. Sitten edellytetään, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että ”ennallistamissuunnitelma ei sisällä sellaisia alueellisia rajauksia tai kartallisia esityksiä, jotka voivat ennakoivasti rajoittaa maankäyttöä tai heikentää maanomistajien oikeusasemaa ilman erillistä, lakiin perustuvaa päätöksentekoa”. Jälleen tärkeää, että maanomistajan turva, oikeudellinen asema, säilytetään. Se tulee tässä lausumassa esille. Sitten viimeinen ja kaikista ajankohtaisin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksesta ennen sen toimittamista Euroopan komissiolle sekä selonteon lopullisesta ennallistamissuunnitelmasta ennen sen hyväksymistä valtioneuvostossa.” Tämä on nyt se ajankohtainen asia, jota keskusta ehdottomasti vaatii, koska jos mennään näin, niin kuin hallitus tätä esittää, niin käytännössä tämä ennallistamissuunnitelman luonnos laadittaisiin ympäristöministeriön johdolla ja se valtioneuvostossa kuitataan ilman eduskunnan käsittelyä, ja tämä ei keskustalle käy. Tämä ei keskustalle käy. Tämä on se asia, johonka nyt vaaditaan pikaista muutosta. Eli eduskunnan on päästävä ottamaan kantaa ennallistamissuunnitelmaan, ja niin, että sitä ei hyväksytetä komissiossa ennen kuin siihen on päässyt myöskin eduskunta lausumaan. Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttää erityisesti perussuomalaisten passiivisuus tämän asian kanssa. Tälläkään hetkellä yhtään edustajaa ei ole täällä salissa, ja aika vähissä ovat olleet puheenvuorot muutenkin tämän kevään, kesän aikana tästä ennallistamisasetuksesta. Ilmeisesti se aiotaan kuitata tällaisenaan ja hyväksyä se, että ympäristöministeriön johdolla laaditaan tämä suunnitelmaluonnos, jonka sitten valtioneuvosto kuittaa. Eli luotetaan ministeriöön ja sen tekemiin suunnitelmiin. No, tietenkin ministeriöihin ja virkamiehiin täytyy luottaa, mutta ei näin isossa asiassa. Kyllä viimeinen sana on pidettävä meillä poliittisilla päättäjillä, poliittisella päätöksenteolla ja Suomen parlamentarismin ylimmällä toimielimellä, eduskunnalla. Miksi keskusta jätti tähän vastalauseen? Juuri siitä syystä, että näemme vakavasti puutteellisena tämän suunnitelman ja myöskin sen, johonka äsken viittasin, että eduskunta ollaan sivuuttamassa tämän suunnitelman valmistelusta ja päättämisestä. Tämä on iso, iso ongelma. Se, mitä meidän mielestä olisi pitänyt ottaa huomioon, on se, että olisi kannattanut mennä Ruotsin mallin mukaisesti, laittaa niitä kansallisia reunaehtoja, olisi hyödynnettävä se EU-asetuksen sallima kansallinen liikkumavara, vältettävä niitä kansallisia lisävelvoitteita ja — äärimmäisen tärkeä asia — minimoitava maanomistajille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvat haitat, huomioitava ne tärkeät vaikutukset huoltovarmuuteen, ruuantuotantoon, energiantuotantoon, metsätalouteen ja aluekehitykseen ja varmistettava se suhteellisuusperiaatteen, yhdenvertaisuuden ja omaisuudensuojan toteutuminen. Näistä syistä, arvoisa rouva puhemies, keskusta on jättänyt vastalauseen. Todellakin toivomme, että nämä edustaja Kallion jättämät perusteelliset lausumat hyväksyttäisiin täällä eduskunnan käsittelyssä tätä ennallistamissuunnitelmaa laadittaessa. — Kiitokset, arvoisa rouva puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Piti tuossa ihan kalenterista tarkistaa, että se oli 13.5. tänä vuonna noin kello 18 illalla, kun vierailin Maaningalla Pohjois-Haatalan kylällä. Olin eduskunnasta palaamassa kotiin ja vierailin siellä siksi, että viljelijä kutsui katsomaan rehupeltoja toukokuussa. Noin sata hehtaaria oli mennyt hanhien suuhun parasta säilörehupeltoa, ensimmäistä satoa. Jokainen, joka jotakin maidontuotannosta ja rehuntuotannosta ymmärtää, tietää, että se ensimmäinen rehusato on maidontuottajalle se kaikista tärkein, laadukkain ja paras sato, ja jos sen hanhet pääosin tuhoavat, niin jokainen ymmärtää täällä salissakin, että jotakin täytyy tehdä. Jotakin täytyy tehdä. Erittäin hyvä, että nyt on lakimuutos saatu tänne saliin. Voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tämä hanhiongelmahan on sieltä Hoskosenkin erittäin hyvin tuntemasta Pohjois-Karjalasta pikkuhiljaa levinnyt ympäri Suomea ja tuonne Pohjois-Savoon, ja on se tainnut jo sinne edustaja Mehtälän puolelle, Pohjanmaallekin, pikkuhiljaa tulla. Siellä Pohjois-Savossa ja Ylä-Savossa se ei vielä aivan niin paha ole kuin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savon itäosissa, mutta se kertoo siitä, että ongelma on koko ajan vain pahentunut. Senpä takia on hienoa, että nyt eduskunnassa ollaan säätämässä lakia suojametsästyksestä. En ole itse valiokunnassa ollut tätä asiaa käsittelemässä. Se, mikä tietenkin on äärimmäisen tärkeää, ja toivon, että tällä lakimuutoksella se nyt varmistetaan, on se, että tämä lainsäädäntö on nyt myöskin viljelijöitten näkökulmasta riittävän tehokas, niin että tähän hanhiongelmaan todellakin pystytään puuttumaan ja turvaamaan se, että se viljelijöitten kovalla työllä perustama nurmi, säilörehunurmi, joka on monella tapaa meidän omavaraisuuden, ruokaturvan perusta, käytetään siihen, mihin se on tarkoitettu, eikä näitten hanhilaumojen ruokkimiseen. Siltä osin olen tyytyväinen, että tämä lakimuutos on nyt menossa eteenpäin, ja uskoisin, että eduskunnan vahvalla tuella se äänestetään sitten voimaan ja sitä kautta toivottavasti turvaamaan meidän viljelijöitten elinkeino ja sato jatkossa. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy ensin ottaa kiinni tästä edustaja Valtolan puheenvuorosta. Muutama kommentti siihen: Tässä edustaja vähätteli näitä yksityiseen terveysbisnekseen ohjattuja euroja — 100 miljoonaa vuodessa — mutta kun sinne laitetaan hallituskauden ajan se 100 miljoonaa joka vuosi, niin puhutaan noin 400—500 miljoonasta eurosta. On totta, että se ei ratkaise kaikkia hyvinvointialueiden ongelmia. Mutta jos otetaan nyt vaikka esimerkkinä tämä omalääkärimalli, jota kaikki puolueet täällä kannattavat, niin käytännössähän tällä summalla, 100 miljoonaa vuodessa, me oltaisiin todennäköisesti pystytty turvaamaan omalääkäri lähes kaikille suomalaisille koko maassa — yhtenä esimerkkinä siitä, että jos tämä summa olisi käytetty toisella tavalla, niin kyllä sillä olisi pystytty paljon hyvinvointialueita auttamaan. Tämä vielä taustana, kun toitte esille puheenvuorossanne, että tätä ei olisi pystytty käyttämään hyvinvointialueiden hyväksi: Onhan tämä aika mielenkiintoista, että omaisuutta myymällä voidaan pumpata rahaa yksityiseen terveysbisnekseen, mutta tätä rahaa ei voida käyttää hyvinvointialueiden hyväksi, julkiseen terveydenhuoltoon. Täytyy kysyä, eikö todella olisi keinoa löytynyt, kun pystytään investointeihin tarkoitettuja menoja käyttämään tämäntyyppiseen ratkaisuun mutta ei hyvinvointialueiden hyväksi. Kyllä tämä aika erikoiselta tuntuu, jos syynä on se, että tätä summaa, näitä euroja, ei olisi voitu hyvinvointialueiden hyväksi käyttää. Sitten toinen asia, tämä alueiden eriytyminen, mikä pitää täsmälleen paikkansa: Olen ymmärtänyt, että jo aiemmin ja tälläkin hetkellä kokoomuksessa on ollut tämä tavoite, että hyvinvointialueita vähennetään, laitetaan hyvinvointialueita yhteen. Jos nyt otetaan esimerkkinä vaikkapa Itä-Suomi — sieltä Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala — niin ollaanko kokoomuksessa todella sitä mieltä, että kun laitetaan nämä alueet yhteen, niin sen jälkeen esimerkiksi itäsuomalaisissa pienissä kunnissa saadaan lääkäripalvelut lähemmäksi, saadaan lähipalveluita paremmiksi? Itse en usko tähän logiikkaan. Yhtä hyvinvointialuetta olen ollut käynnistämässä, ja kun budjetti on yli miljardi euroa ja työntekijöitäkin 12 000, niin jos ajatellaan, että neljä sellaista tai samankokoisia laitetaan yhteen, niin on vaikea nähdä, että palvelut siitä paranisivat. Itse asiassa jos tässä tilanteessa lähdettäisiin just nyt näitä alueita laittamaan yhteen, niin ainakin viesti, mikä minulle on tullut, on se, että kustannukset tulisivat päinvastoin kasvamaan lyhyellä aikavälillä, kun lähdetään taas mylläämään palkkaharmonisaatiota ja tietojärjestelmiä ja muita yhteen. Sitä en sano, että näillä alueilla ja näillä tarvitsee mennä hamaan tulevaisuuteen asti, mutta juuri tässä tilanteessa en näe sitä missään nimessä järkevänä ratkaisuna.

Arvoisa rouva puhemies! Mukavasti juuri ulkoa valo loistaa tänne saliin, mutta samaa kirkkautta ja valoa ei voi kyllä sanoa tästä hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikasta ja sen linjasta. Kaikki isot uudistukset ja parannukset hyvinvointialueitten tilanteeseen on jätetty tekemättä. Pieniä parannuksia ja viilauksia on tässä kauden loppuvaiheessa sentään tänne saliin tuotu, mutta isossa kuvassa ongelmat on jätetty ratkaisematta ja jätetty hyvinvointialuepäättäjien ongelmiksi ja sinne ratkottaviksi. Keskustan mielestä tarvitaan nyt tässä tilanteessa nopeita toimenpiteitä hyvinvointialueitten tilanteen parantamiseksi ja toisaalta myöskin pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Niitä välittömästi tehtäviä nopeita toimenpiteitä olisivat meidän mielestämme se, että alijäämien kattamisaikaa kannattaisi pidentää vuoden 2030 loppuun, ja tietysti se, että vastineeksi tästä lisäajasta hyvinvointialueet sitten sitoutuisivat kustannustason hillintään ja arviointimenettely voitaisiin käynnistää vasta sen jälkeen, jos alue ei toteuta sitä sovittua kustannusten hillinnän ohjelmaa. No sitten, arvoisa rouva puhemies, keskusta on nostanut keskusteluun myöskin tämän niin sanotun hyvinvointialueitten velkasaneerauksen. Eli tällä hetkellä itse asiassa aika moni hyvinvointialue on siinä tilanteessa, että talous on tällä hetkellä saatu tasapainotettua, osittain myöskin vaikeiden päätösten seurauksena, mutta siellä rasittavat ensimmäisiltä vuosilta kertyneet todella rajut alijäämät, mikä sitten käytännössä tekee hyvinvointialueen toiminnan ja ihmisten palveluitten järjestämisen mahdottomaksi. Eli haettaisiin hieman mallia yrityspuolelta. Jos siellä yrityksissäkin nähdään, että on terveellä pohjalla yritystoiminta, joka tuottaa, talous on kestävällä pohjalla, mutta ne vanhat velat rasittavat niin kovaa, että toiminnan jatkaminen ja palveluitten järjestäminen on vaikeaa, niin voitaisiin ottaa tämmöinen niin sanottu velkasaneeraus käyttöön. Sitä kautta myöskin kannustettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia alueita talouden tervehdyttämiseen. Mielellään kuuntelisin — täällä on kuitenkin pari hallituspuolueen edustajaa paikalla — olisiko tämä velkasaneeraus semmoinen yksi mahdollinen vaihtoehto myöskin tässä tilanteessa. No, me ollaan pidetty pitkään esillä myöskin matkakulujen siirtämistä Kelasta hyvinvointialueille. Täältä salistakin on tehty tämän hallituskauden aikana näitä keskittämisratkaisuja, joilla palveluita ollaan viety ihmisiltä kauemmaksi ja ikään kuin saatu säästöjä, mutta eihän niillä sinällään säästöjä ole saatu, vaan kyllä se ihminen, joka lähtee palveluja hakemaan pidemmän matkan päästä, maksaa sitten ne säästöt. Arvoisa rouva puhemies! Tämä tällä erää. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Jukkolalle hyvästä puheenvuorosta ja kokemuksista myöskin nuorten parista. Varmasti jaamme tämän yhteisen tavoitteen talouskasvusta ja sen aikaansaamisesta, joka sitten tätä työllisyystilannettakin omalta osaltaan parantaa. Käytän tässä nyt viimeisen lyhyen puheenvuoron tänä iltana. Haluan ensiksi kiittää näitä nuoria Varsinais-Suomesta, Kainuusta ja Lapista, jotka lähettivät minulle viestejä, joita käytin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani päivällä. Sitten erityiskiitokset ministeri Poutalalle. Olette täällä koko illan vastannut kysymyksiin ja varmasti painanut mieleen, kirjannut meidän ajatuksiamme. Varmasti keskustaryhmän ja ministerin välillä jatkossakin yhteistyö toimii yhtä hyvin kuin tähänkin saakka. Kiitos siitä.

Arvoisa herra puhemies! Taidan tässä puheenvuorossani keskittyä nyt tähän edustaja Jukkolan äskeiseen puheenvuoroon, koska minusta se vähän heijasteli tätä jo ihan ensimmäisessä puheenvuorossani esiin tuomaa ylimielisyyttä sitä tilannetta kohtaan, mikä tällä hetkellä meillä työttömien määrässä on. Te, voi sanoa, ylistitte hallituksen kestäviä lääkkeitä hoitaa tätä nuorisotyöttömyystilannetta, mutta tulokset tämän hallituskauden varrelta ovat todella heikkoja, todella heikkoja. Äsken nostin esille viimeisen vuoden ajalta nuorisotyöttömien määrän edelleen voimakkaan kasvun, vaikka te samaan aikaan kovasti hehkutatte sitä nousua ja kasvun alkamista. Minusta sekin on jo vähän ylimielistä, että ollaan huolissaan opposition keinoista tässä tilanteessa, kun teidän omat keinonne ovat tuoneet tämän tuloksen. Tässä kohtaa en kyllä lähtisi kritisoimaan opposition vaihtoehtoa todella negatiiviseksi nuorison kannalta. Tässä edustaja Kemppi kävi äsken läpi — en lähde niitä toistamaan — keskustan vaihtoehtoja ja esityksiä, ja kyllä minä kovasti kannustaisin, että näitäkin vielä katsoisitte, olisiko näissä kuitenkin tähän tilanteeseen liittyen keinoja, jotka voisivat tätä nuorten tilannetta parantaa ja erityisesti nuorisotyöttömien määrää pienentää, koska puhutaan kuitenkin vakavasta ongelmasta, mistä tämä ilta on käyty täällä keskustelua. Tässä on käyty kuitenkin ihan rakentavaankin sävyyn vuoropuhelua, ja ehkä tässä kohtaa puheenvuoro, jossa ammutaan opposition vaihtoehdot alas, kun omat tulokset ovat todella heikkoja, ei sattunut lankulle. Mutta tässä sitä käydään debattia ja mietitään, miten päästään eteenpäin. Keskusta on esittänyt listassaan esimerkiksi tämän takuutyön, mitä ollaan käyty tässä läpi. Sekin teilattiin vasemmistolaiseksi ajatteluksi. Ehkä tässä nyt ei kannata takertua siihen nimeen vaan siihen ajatukseen ja siihen, miten yhdistetään työttömyysturva ja yhdistetään nämä kuntien maksamat sakkomaksut niin, että vastavalmistuneille saataisiin työtä. Olkoon se nimi mikä vaan, voitte keksiä sille vaikka oikeistolaisemman nimen, mutta miettikää tätä ratkaisua, olisiko se keino tähän nuorisotyöttömyyden selättämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmin nousi esille tämä lukema siitä, kuinka te, ministeri Poutala, olette tavannut paljon nuoria viimeisen vuoden aikana. Minusta se on hieno asia, hienot lukemat, lähes 25 000 nuorta, ja myöskin paljon olitte pitänyt puheita. Tietenkin me päättäjät ja poliitikot aina voidaan katsoa jokainen peiliin, ja nostetaan tietenkin niitä hyviä asioita mielellään esille ja jätetään ehkä sitten ne vähän huonommat asiat varjoon. Oikeastaan tähän liittyen, kun on puhuttu tästä nuorisotyöttömyydestä, niin sen verran noita tilastoja kävin läpi — voitte korjata, jos on parempaa tietoa — että tuossa nopeasti tsekattuna näyttää siltä, että viimeisen vuoden aikana, eli teidän ministeriaikana, on tullut noin 5 000 lisää nuorisotyöttömiä tähän maahan. Ministeri Marttinen äsken istui tuossa vieressä — hän ehti jo poistua — ja olisin molemmille esittänyt saman kysymyksen, kun ministeri Marttinen on ollut saman ajan ministerinä, tämän viimeisen vuoden ajan, ja tämä nuorisotyöttömien määrä on noin 5 000:lla kasvanut. Ne ovat niitä lukemia, mitä ei ehkä haluta nostaa esille. Tietenkään minä en eikä varmasti kukaan täällä salissa syytä ministeri Poutalaa tai hallitusta siitä luvusta, että saldo on tämä, mutta kun lukema on se, ja urheilijana tekin tiedätte, että tulostaulu ei valehtele, niin silloin täytyy katsoa, miten pystytään suuntaa muuttamaan. Oikeastaan nyt tullaan siihen ydinkysymykseen: Miten ajattelette ministerinä ja hallituksen toiminnasta, millaisia muutoksia nyt tähän seuraavalle vuodelle vielä voisi tehdä, että se lukema ei olisi niin sanotusti yhtä ruma vuoden päästä, kun hallitus vaihtuu? Tämänkin keskustelun jälkeen täällä on tullut esityksiä. Mikä on analyysinne siitä, mitä voisitte ministerinä ja hallituksena vielä tehdä, että lukema olisi positiivisempi seuraavan vuoden jälkeen?

Arvoisa herra puhemies! Vielä vähän taustaa tälle välikysymykselle. — Tässä on muutamissa puheenvuoroissa sosiaalidemokraattien puolelta nostettu esille, että he ilmeisesti — oliko kolme vuotta sitten tai jotakin — tekivät välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä, ja varmasti näin on, mutta niin kuin tiedetään, politiikassa toisto on tärkeää varsinkin silloin, jos asiat eivät etene toivottuun suuntaan. Varmasti ollaan siitä, uskoisin, yksimielisiä, että tämä asia on tärkeä nostaa uudelleen esille, koska itse asiassa lukemat ovat tässä menneet koko ajan huonompaan suuntaan. Nuorisotyöttömyys on kasvanut nopeasti, ja noin 76 000 alle 30-vuotiasta — vähän riippuen siitä, mitä lähdettä käytetään — on tällä hetkellä työttömänä. Toinen syy, miksi tämä välikysymys tehtiin, on nuorten tulevaisuudenuskon merkittävä heikkeneminen. Vain pieni osa nuorista kokee tulevaisuuden valoisana. Ja sitten tietenkin nämä lapsiperheiden toimeentulo-ongelmat, tiettyjen palveluitten heikentyminen, ja tämä epävarmuus on kasautunut, mikä sitten heijastuu lasten ja nuorten hyvinvointiin. No, sitten täällä on arvioitu tätä hallituksen politiikkaa, käyty debattia siitä, onko lapsiperheköyhyys nyt hallituksen omilla toimilla vai mistä syystä lisääntynyt noin 30 000 lapsella. Siitä voidaan tietysti käydä keskustelua, mistä nämä tulokset johtuvat, mutta fakta on kuitenkin se, että lapsiperheköyhyys on rajusti lisääntynyt. Työttömyysturvaan on tehty näitä muutoksia, suojaosaan, lapsikorotusten poistoon, ja niillä on ollut työn vastaanottamisen kannusteita ainakin osittain heikentävä vaikutus. Sitten hallituksen toimet nuorisotyöttömyyden hillitsemiseksi, laskemiseksi ovat tietysti keskustan näkemyksen mukaan olleet täysin riittämättömiä. Niistä on myöskin käyty tänään jo paljon keskustelua, ja keskusta on myöskin tuonut omia malleja, omia ratkaisuja nuorisotyöttömien määrän vähentämiseksi. No, nuorten tilanteessa keskeiset ongelmat ovat tietysti tällä hetkellä akuutti asia, kesätyöasia, joka tämän kesän osalta alkaa olla jo taputeltuna, harjoittelupaikkojen puute, mielenterveysongelmien kasvu — terapiatakuu hyvästä aikeestaan huolimatta ei ole toiminut odotetulla tavalla —, sitten on myöskin tiettyä alueellisen eriarvoisuuden lisääntymistä, ja monissa asioissa nuoriin liittyen on havaittavissa polarisoitumista nuorten taustan mukaan. Nuorten semmoinen tietty luottamus yhteiskuntaan ja osallisuus ovat myöskin heikentyneet. Oikeastaan tästä tulikin mieleen nuorten osallisuuden lisäämiseen liittyen, että osittainhan nämä päätökset tietenkin ovat myöskin kunnissa tehtäviä, miten pystytään nuorten osallisuutta lisäämään esimerkiksi kuntien toimielimiin. Mahdollistetaan nuorten osallistuminen sinne lautakuntiin ja valtuustoon ja näille nuorisotoimielimille myöskin entistä enemmän vaikutusvaltaa. Keskusta myöskin puoluekokouksessaan teki linjauksen äänestysiästä, että voitaisiinko pohtia äänestysiän laskemista 18:sta ja 16:een ja sitä kautta myöskin lisätä nuorten kokemusta osallisuudesta ja siitä, että heidän ääntään kuunnellaan, koska kyllähän se äänioikeus on tietenkin yksi vahvimpia mandaatteja vaikuttamiseen liittyen. Myöskin tämä nuorisopalvelusasia on yksi asia, mitä keskustassa on pidetty esillä. Täytyy sanoa, että tähän asevelvollisuuteen, palveluvelvollisuuteen liittyenhän on nytten positiivisia liikahduksia tapahtumassa, kun kutsuntoja ollaan nyt laajentamassa ja itse asiassa taidetaan kokeilla tänä vuonna muutamissa kaupungeissa koko ikäluokalle tätä kutsuntainfoa. Tämä on varmasti hyvä ensimmäinen askel katsoa, miten se toimii, ja lähteä siitä sitten mahdollisesti laajentamaan näihin tulevaisuuskutsuntoihin, joita keskusta on myöskin pitänyt esillä. — Omasta puolestani vielä tässä kohtaa kiitokset ministereille, että täällä iltaa jaksavat näin pitkään keskustella.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministereille vastauksista. Ministeri Talvitien kanssa istuttiin siellä sivistysvaliokunnassa ja tehtiin hyvää yhteistyötä, enkä nytkään halua ruveta ilkeilemään, mutta hieman laitan teitä vielä tiukemmalle tämän harjoittelupaikka-asian osalta, josta on tänä päivänä ollut jo useamman kerran puhetta. Kerroitte, että on pyöreä pöytä järjestetty kaksi kuukautta sitten. Siellä on ollut oikea tilannekuva: tarvitaan yhteinen alusta, tarvitaan nämä vapautuvat paikat kiertoon, tarvitaan tasaisemmin näitä harjoittelupaikkoja ympäri vuoden. Mutta nyt se kysymys kuuluu: aiotteko te tehdä näille asioille jotakin vielä tämän hallituskauden lopun aikana? Muuten vuosi menetetään jälleen, jos meillä on tilannekuva mutta ei tehdä toimenpiteitä. Tämä on se ydinkysymys: saadaanko me tähän jo vuosia vaivanneeseen harjoittelupaikkatilanteeseen konkreettisia muutoksia tulevan vuoden aikana?

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Sama pisti minunkin korvaan ministerin puheenvuorossa. Tätä on kuultu aika monen muunkin teeman kohdalla, että edellinen hallitus teki jonkun päätöksen, ilmeisesti saattoi olla myöskin huono päätös, ja tätä Orpon hallituksesta seuraava hallitus korjaa, mutta tämä hallitus ei korjaa — sakkomaksut, hyvinvointialueuudistus, monia muita asioita. Tässä tulee tämmöinen tyhjä aukko tämän hallituksen kohdalla siinä, jos huomataan joku asia, mikä ei toimi, vaikkapa nyt nämä sakkomaksut. Te äsken, ministeri, nostitte esille tämän keskustan takuutyömallin ja sen, mihin työttömyysturva riittää tai mikä sen taso on, mutta te unohdatte siitä tämän sakkomaksupuolen. Elikkä mehän olemme tuomassa myöskin tämän siihen toiseksi elementiksi takaamaan sitä työpaikkaa vastavalmistuneille. Sitten tähän työllistämisseteliasiaan. Mekin olemme sitä kannattaneet ja positiivisesti siihen suhtautuneet. Emme tietenkään ole aivan sillä tavalla hehkuttaneet niin kuin ministeriaitiosta tai hallituspuolueista, että työllistämisseteli nyt ratkaisee ongelmat. Nyt tässä kohtaa, kun nähdään, [Puhemies koputtaa] että se ei ole toiminut — niitä on käytetty vähän — niin kyllä sitä silloin voi myöskin kritisoida. Täytyy miettiä nopeasti niitä korjaavia toimia [Puhemies koputtaa] niin, että nuoret saavat työpaikkoja.

Arvoisa rouva puhemies! Mielenkiintoista oli näissä ryhmäpuheenvuoroissa se, että useammassa puheenvuorossa huudettiin keskustaa apuun hoitamaan tämä nuorten työttömyystilanne. [Naurua oikealta] Se kertoo siitä, että hallituksella on kyllä eväät syöty tämän asian suhteen, jos keskustaa huudetaan useamman hallituspuolueen puheenvuorossa apuun. Totta kai keskusta tarjoaa vaihtoehtoja, niin kuin tämä takuutyö. Valitettavasti tämä ei kokoomukselle käynyt. Yksi asia, mikä jäi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorosta mieleen, on se, kun sanottiin, että nuorisotyöttömyys kasaantuu perusasteen suorittaneille. Näinhän se on perinteisesti ollut, mutta olisin kuvitellut, että kokoomuksessa on laitettu merkille, että meillä on tällä hetkellä valtavasti korkeakoulutettuja, jotka valmistuvat työttömäksi. Tämä on iso muutos, mikä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Yksi syy tähän on tämä harjoittelupaikkojen puute, mikä viivästyttää myöskin sitten valmistumista ja sitä kautta töihin pääsyä. Kysyn vielä hallitukselta: mitä voitaisiin tehdä tähän harjoittelupaikkaongelmaan, niin että nuoret valmistuisivat ja pääsisivät työhön kiinni?

Arvoisa puhemies! Kun nuori katsoo tulevaisuuteen, hänen pitäisi nähdä mahdollisuuksia. Hänen pitäisi voida ajatella: ”Minä voin opiskella, saada työpaikan, perustaa perheen, onnistua!” Nyt liian moni nuori näkee esteitä. Työ- tai edes harjoittelupaikkaa ei ole, tulevaisuudessa varmaa on vain epävarma. Yhä useampi epäilee, saako hän koskaan samoja mahdollisuuksia kuin aiemmat sukupolvet. Hallitus sen sijaan tuntuu elävän omassa todellisuudessaan hehkuttaessaan kasvua ja nousua. Missä se nousu on, kun melkein 80 000 nuorta on ilman töitä? Politiikassa voidaan olla eri mieltä keinoista, mutta on ylimielistä väheksyä ihmisten kokemuksia. [Ben Zyskowicz: Kuka on väheksynyt! — Anne Kalmari: Muun muassa perussuomalaiset!] Arvoisa puhemies! Josefina Varsinais-Suomesta kirjoitti minulle näin: ”Usko tulevaisuuteen syntyy mahdollisuudesta unelmoida, eikä nuorten unelmat ole tällä hetkellä korkealentoisia, haaveillaan ihan vaan kodista, perheestä ja mielekkäästä työstä.” Näinhän se on. Nuoret eivät pyydä mahdottomia. He haluavat tavallisia asioita, joista hyvä elämä rakentuu. Tällä hetkellä moni nuori ei uskalla ostaa kotia tai perustaa perhettä, koska tulevaisuus tuntuu liian epävarmalta. Keskustan mielestä Suomen pitää olla maa, jossa jokainen nuori rohkenee unelmoida. Vilma Lapista kirjoitti minulle näin: ”Nuorten kokemus on se, että yhteiskunta odottaa paljon mutta tarjoaa liian vähän tukea. Kyllä me ei pelätä töitä tai olla yhtään sen huonompia. Nuorten suurin pelko ei ole työn tekeminen, vaan suurin pelko on, ettei työtä ole.” Tämä on viesti, joka meidän päättäjien pitää yli puoluerajojen kuulla. Meidän pitää saada nuorille töitä. Siksi keskusta esittää nuorten takuutyötä ja työnantajan sivukulujen puolittamista ensimmäisestä työntekijästä vuodeksi. [Ben Zyskowicz: Miksi ette toteuttaneet Marinin hallituksen aikana näitä hyviä ehdotuksia!] Voitteko te, pääministeri Orpo, ottaa vihdoinkin nämä ratkaisut vastaan ja viedä niitä eteenpäin? Työttömyysturva ja kuntien sakkomaksut nuorten takuutyöhön, työpaikka jokaiselle vastavalmistuneelle. Miksi tämä ei kelpaa? Arvoisa puhemies! Liian moni nuori kamppailee myös jaksamisen kanssa. Vilma Lapista jatkaa näin: ”Osa vähättelee meitä ja meidän jaksamista ja mielenterveyttä. Ärsyttää sellainen puhe, että kyllähän nuorena jaksaa, eikä uskota, että nuorella voi oikeasti olla esimerkiksi työuupumusta. Monen nuoren työllistymisen este ei ole osaamisen puute vaan uupumus, ahdistus tai yksinäisyys.” Meidän pitää ottaa tämäkin nuorten viesti vakavasti. Mielenterveyspalvelut ovat myös työllisyyspolitiikkaa. Siksi keskusta vahvistaisi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja ja turvaisi perheneuvoloiden toiminnan koko Suomessa. Uupunut nuori ei jaksa odottaa tai matkustaa avun perässä. Patrik Kainuusta jakaa saman tavoitteen keskustan kanssa: ”Maksuton koulutus ja koko maan kattava oppilaitosverkko.” Arvoisa puhemies! Suomi ei menesty, jos kokonainen sukupolvi joutuu odottamaan mahdollisuutta päästäkseen näyttämään osaamisensa. Nyt liian moni nuori kysyy, onko hänellä tulevaisuutta. Keskusta haluaa Suomen, jossa nuori uskaltaa haaveilla, jossa vanhempien varallisuus tai kotipaikkakunta ei ratkaise mahdollisuuksia — Suomen, jossa nuorille on tarjolla töitä ja tukea, jossa koulutus kannattaa, jossa voi perustaa perheen ilman jatkuvaa epävarmuutta, jossa oma koti ei jää haaveeksi. Keskustan Suomessa nuori uskaltaa kysyä, mitä kaikkea hän voi tulevaisuudella tehdä. [Juha Mäenpää: Montako koulua olette lopettaneet?] Minä kysyn: millaisen jäljen jätämme sydämeen heille, joiden tulevaisuus on vasta alkamassa? Kannatan edustaja Kempin tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt vihreiden edustaja ehkä hieman laittaa mutkia suoriksi, kun rinnastetaan. Aina tietenkin voidaan rinnastaa budjetista eri kohtia ja löytää plussia ja miinuksia, mutta nämäkään asiat nyt eivät ole täysin rinnakkaisia. Täytyy ymmärtää kuitenkin, että tässä kohtaa — itsekin kovasti olen ajanut maatalouteen ja maaseudulle esimerkiksi biokaasua, uusiutuvaa energiaa ja niin edelleen ja tämä on keskustan linja —, tässä hetkessä, kun vielä olemme kuitenkin fossiilisesta energiasta riippuvaisia ja sitä polttoainetta iso osa tiloista joutuu käyttämään, on käytettävä niitä välineitä, millä pystytään viljelijöiden tilannetta auttamaan. En usko, että tämä tuki tai tämä ratkaisu lisää fossiilisen energian käyttöä tai sen jatkamista. Mitä tähän Metsähallitukseen tulee, niin kyllä itsekin olen tietysti erityisen huolissani siitä, mistä on nyt paljon viestejä ympäri Suomea tullut, että näitä luontopalveluja on ajettu alas samaan aikaan, kun Metsähallituksen tuloutuksia on lisätty. Tämä on väärää politiikkaa, ja uskon, että me olemme vihreiden kanssa tästä yhtä mieltä, että hyödynnetään luontoa virkistyskäytössä ja retkeilykäytössä ja liikkumiseen ja pidetään huoli myöskin niistä palveluista siellä maakunnissa. Ne ovat tärkeitä myöskin niille alueen yrittäjille. Sitten edustaja Heikkiselle: Kyllähän politiikassa on muitakin mahdollisuuksia esittää vaihtoehtoja kuin välikysymys. Totta kai me voimme keskustassa näitä välikysymyksiä tehtailla enemmän, jos kokoomusedustaja näin toivoo, mutta me olemme esittäneet tänäänkin vaihtoehtoja. Tuotantorakennusten kiinteistövero: moni teistä vaati tätä viime kaudella, miksi ette nyt toteuta sitä? Tai tämä lannoitteiden kustannustuki, tai mihin unohtui kokoomusministeriltä kilpailulain uudistaminen maataloustuottajien hyväksi?

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia hallitukselle tästä esityksestä energiaveron palautuksesta. Niin kuin tässä on käytetty puheenvuoroja, se on nopea, tehokas, helppo tapa ottaa käyttöön viljelijöiden tilanteen parantamiseksi. Mutta tietenkin samaan hengenvetoon on hyvä tässä tuoda avoimesti esille, että eihän se muutama sata euroa, mitä keskimääräiselle tilalle tämä tuo apua, niitä maatalouden ongelmia isossa kuvassa korjaa. Toinen positiivinen asia on tämä elintarvikemarkkinalaki, joka nyt on täällä eduskunnassa käsittelyssä. Myöskin siitä voi kiittää hallitusta. Tässä on tehty tämän elintarvikemarkkinalain osalta pitkäjänteistä työtä. Olikohan se edellinen vai sitä edellinen hallitus, joka toi tämän ensimmäisenä säädetyn lain tänne taloon, seuraava hallitus sitä paransi, ja nyt kun ollaan nähty, että se ei edelleenkään ole toiminut riittävästi, niin nyt tämä Orpon hallitus tekee siihen hyviä muutoksia, ja näinhän sen pitääkin toimia. Todennäköisesti seuraava hallitus vielä jatkaa sitä. Tietenkin harmittaa se, että tämä kilpailulain uudistaminen, joka myöskin oli hallitusohjelmassa, ilmeisesti on jäämässä nyt tekemättä ja sieltä kautta ei ole tulossa viljelijöille apua. Mutta, arvoisa herra puhemies, haluan tähän loppuun nostaa vielä esille erityisesti kasvinviljelytilojen ahdingon tällä hetkellä. Tuolla Tampereella viime viikonloppuna useampi viljelijä, erityisesti sieltä Varsinais-Suomesta, josta taitaa edustaja Elomaa tulla, kävi puhumassa minulle kasvinviljelytilojen ahdingosta. Voin tunnustaa, että itsellenikin maitotilat, lihatilat ovat tutumpia, ja aion kyllä nyt kesäaikana käydä vierailemassa siellä alueella, koska kyllä se viesti oli, että heidän ongelmiaan ei ole otettu tässä talossa vakavasti — heidän ongelmiaan ei ole otettu tässä talossa vakavasti. No, meillä täytyy olla ratkaisuja. Keskusta on esittänyt lannoitteiden kustannustukea yhtenä vaihtoehtona ja sitten tätä, jonka jo useampi edustaja nosti esille, tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa. Tietenkään ei pidä liiaksi katsella taaksepäin, mutta en malttanut olla katsomatta, kun tiedän, että tämä aihe on ollut esillä. Joulukuussa 2021 täällä nyt salissa istuvista edustajista edustaja Vähämäki, edustaja Elomaa, edustaja Räsänen — edustaja Junnila taisi jo tuosta poistua, samoin kuin edustaja Niemi — ajoivat tässä talossa tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa maataloudesta. Tietenkin nyt on hyvä esittää kysymys, onko teidän mielestänne nyt maatalouden tilanne niin hyvä, että tämä ei ole enää ajankohtainen. Jos tuntuu, että se tilanne on edelleen heikko, niin keskustalta on tulossa esitys tästä maatalouden kiinteistöveron poistosta, ja toivon, että tätä voitaisiin vielä harkita, koska tätä on käytetty muun muassa Ruotsissa. Tietenkin toivotaan, että on pitkäjänteistä työtä näiden osalta. Jos esityksiä tehdään ja ajetaan asiaa ja jos tilanne ei parane, niin otetaan asia uudelleen esille ja mietitään, olisiko tällä kertaa se hetki, että voitaisiin tämä esitys viedä eteenpäin. Mutta sanon vielä loppuun, että kiitokset tästä energiaveron palautuksesta. Se on pieni apu mutta oikeansuuntainen toimi. Kiitokset siitä.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä itsekin olen sitä mieltä, että näitten koulukokojen ohella kannattaa kyllä kääntää keskustelua myöskin luokkakokoihin ja oppilasmääriin siellä luokissa. Totta kai siinä on paljon eroja kuntien välillä ja kaupunkien välillä. Toisissa kunnissa on sitten ehkä huolena enemmänkin se, että saadaan riittävästi opiskelijoita sinne, tässä syntyvyystilanteessa. Mutta kyllä varsinkin täältä suuremmista kaupungeista tulee paljon sitä viestiä opettajilta, että ne luokkakoot ovat liian suuria, ja se on selvä, että se vaikuttaa sitten siihen opettamiseen ja lasten oppimiseen. Vaikka nyt tulikin tämä tuen uudistus, missä myöskin pyritään tätä suitsimaan, niin siitä huolimatta iso joukko oppilaita ja liian suuri luokkakoko on este hyvälle oppimiselle. Sitten tässä edustaja Suhonen nosti hyvin tämän raha-asian, nämä eurot, asiantuntevasti esille. Se on juuri näin, että kun nostetaan sitä 200:aa miljoonaa, mitä on satsattu perusopetukseen, niin sitten on rehellistä tuoda toisella kädellä esille myöskin ne säästöt, mitä sinne kuntien valtionosuuksiin tuodaan. Vaikka kunta saa tietysti itse päättää rahojen käytöstään, niin on selvää, että jos siellä kunnassa suurin menoerä on siellä sivistyspuolella, niin eihän niitä säästöjä tietenkään pysty siltä puolelta myöskään välttämään. No sitten vielä viimeisenä: Tässä edustaja Paasi ehkä tahallaan halusi ymmärtää väärin tämän tekoälyasian, mitä itse hain. Mutta jos nyt käydään tätä teidän äskeistä debattianne vielä uudelleen läpi. Kun, edustaja Paasi, sanoit, että ei ole riittävästi tietoa, koulussa ei mitata riittävästi, ja sitten kun tässä edustaja Valtola vastasi, että kyllä siellä mitataan paljon ja on rekistereitä paljon ja on tietoa ja on dataa, niin jos tehtäisiin niin, että laitetaan se tekoäly louhimaan sieltä Valtolan rekistereistä edustaja Paasille tietoa oppimistuloksista ja koulun muista rekistereistä ja otetaan tällä tavalla tekoäly käyttöön ja hyödynnetään molempien näkökulmia. [Naurua]

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä jatkaa tästä. Monta hyvää puheenvuoroa tässä oli edustaja Hopsulla ja myöskin edustaja Rasinkankaalla. Rasinkangas puhui hyvin näistä pienistä kouluista ja myöskin perheiden merkityksestä. Itse opettajana toimin semmoisessa keskikokoisessa koulussa, eikä oma näkemykseni ehkä ole se, että pieni koulu automaattisesti olisi parempi kuin iso koulu. Ehkä itse näen ne pienet koulut enemmän saavutettavuuden kannalta tärkeinä niin, että pystyttäisiin niitä lähipalveluja säilyttämään, siinä on niillä pienillä kouluilla iso rooli. Keskustapuoluehan hyväksyi viime viikonloppuna Suunta Suomelle ‑ohjelman, ja siellähän kyllä linjattiin näistä jättikouluista ja jättipäiväkodeista, niin että jossakin kuitenkin se raja menee siinä suuruuden ekonomiassakin. Meillähän on ollut vaihtoehtobudjeteissa keskustelua tästä pienten koulujen lisästä yhtenä elementtinä, koska tietenkin me vähän voidaan täältä eduskunnasta vaatia pieniä kouluja, pienempiä kouluja, mutta tiedetään, että viime kädessähän kunnat kuitenkin päättävät siitä kouluverkosta kunnissa. Tietysti, jos me täältä laitetaan kriteereitä tai vaatimuksia, meidän täytyy myöskin miettiä niitä resursseja ja lainsäädäntöä ja euroja samalla tavalla. Mutta samaan haluan oikeastaan lopettaa kuin edustajat Paasi ja Hopsu, koulutuksen ja osaamisen merkitykseen. Tällä kaudellahan on tehty hyvää visiotyötä, sekä perusopetuksen että korkeakoulutuksen visiotyö on päättymässä. Ehkä tämä nyt alleviivaa myöskin sitä, mistä on aiempiakin puheenvuoroja käytetty täällä, että koulutukseen satsaamisen ja ongelmien korjaamisen täytyisi olla useampien hallituskausien mittaisia — samalla tavalla kuin tehdään tätä visiotyötäkin, niissähän ei katsota neljän vuoden päähän eikä edes kahdeksan vuoden päähän vaan jopa sinne vuosiin 2035—2040. Tietenkin olisi hyvä, että löydettäisiin semmoisia yhteisiä satsauskohteita ja että — tietenkin oma näkemykseni on tämä — yhteisesti löydettäisiin myöskin riittävästi euroja siihen koulutukseen satsaamiseen myöskin jatkossa.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty niin hyvää keskustelua perusopetuksesta ja koulutuksesta ja muutenkin, että en malttanut olla vielä ottamatta yhtä puheenvuoroa. Tässä oli mielenkiintoista kuunnella äsken takarivin debattia, kun edustaja Paasi oli sitä mieltä, että ei mitata, ei ole tietoa, ja sitten sieltä vierestä edustaja Valtola kertoi, että on tietoa, paljon löytyy tietoa. Tämä asia ei tietenkään katso puoluetta, mutta mielenkiintoista oli kuunnella tätä keskustelua. Ehkä se totuus on jossakin siellä välimaastossa. Tietenkin politiikkaan kuuluu aina vähän raflaavammin esittää asioita, mutta en minä nyt silti sanoisi ihan tuon edustaja Paasin tapaan, että 20 ikäluokkaa on nyt menetetty. Ehkä siinä jo ammutaan pikkasen yli. Sitä ei käy kiistäminen, että tulokset ovat laskeneet, mutta totuus on kuitenkin se, että tulokset ovat laskeneet myöskin muualla ja monissa muissa, vastaavissa maissa. Mutta totta on se, että sijoituksia on tultu alaspäin ja se on tilanne. Sitten jäi tuossa korvaan myöskin tämä, mikä sinällään pitää ihan paikkansa, että monilla opettajilla menee liian paljon aikaa muuhun kuin opetustyöhön, käytettiin sanaa ”hankehumppa” ja muuta. Tietysti voisi tässä kysyä, mitä tämä Orpon hallitus on tehnyt tälle asialle, että sitä olisi vähennetty. Tässä heitän yhtenä asiana nyt tähän liittyen, että kun meillä on järjestelmiä käytössä jo tällä hetkellä, niin varmasti tekoäly voisi olla yksi asia, mitä voisi tuoda myöskin opettajien tueksi ehkä siihen tiedon keräämiseen ja oppilaiden seurantaan ja muuhun — meillä on kuitenkin tänä päivänä jo hyvin pitkälle järjestelmiä käytössä. Ja varmasti on juuri se, että se rahoitus ja resurssit sinne koululuokkaan, oppilaille ja opettajille suoraan, eikä sitten niitten erilaisten hankkeitten kautta, niin että niitä joudutaan pyörittämään ja hallinnoimaan. Sitten tässä oli hyvä, kun nostettiin Kuulammen koulu ja sieltä opin hakeminen esille. Siellähän sivistysvaliokunta nimenomaan kävi vierailulla, ja itse asiassa tunnen tämän koulun entisen rehtorin erittäin hyvin — hän on myöskin minun entinen opettajani. Totta kai meidän kannattaa näistä hyvistä kouluista käydä mallia hakemassa, niin kuin tässä edustaja Paasi hyvin vinkkasi.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Otin vielä puheenvuoron, kun tässä vähän korvaan kalskahti kommentti, että toinen aste joutuu paikkaamaan peruskoulun puutteita. Ymmärrän tämän, ja se sinällään pitää paikkansa, mutta kyllähän se kuulostaa myöskin siltä, että ikään kuin perusopetusta ja ehkä siellä työtä tekeviä opettajia vähintäänkin rivien välissä arvosteltaisiin, vaikka sitä ei varmasti tässä tarkoitettu. Ehkä haluan nyt tuoda tämän vähän isomman kuvan esille: Jos katsotaan tämä koko koulutusketju läpi, niin jos jutellaan ammattikorkeakoulun ja yliopistojen kanssa, sieltä tulee viesti, että toiselta asteelta tullaan heikommilla valmiuksilla korkeakouluun ja siellä joudutaan paikkaamaan. Toisen asteen opettajat ammatillisessa ja lukiossa, sinne kun tulevat opiskelijat perusopetuksesta, joutuvat alussa paikkaamaan, aivan oikein, perusopetuksesta tulevien oppilaitten taitovajeita. No, sitten opettajilta, omiltakin kollegoilta, jotka työskentelevät siellä perusopetuksen yläluokilla, viesti on se, että alaluokilta tullaan heikommilla valmiuksilla yläkouluun. Ja sitten kun mennään sinne alakouluun, ensiluokille, niin kyllä siellä on viesti toisaalta se, että sieltä perheistä ja varhaiskasvatuksesta tulee entistä heterogeenisempiä lapsia ja heikommilla valmiuksilla sinne alkuopetukseen. Eli tässä koko koulukeskustelussa on hyvä muistaa myöskin se perheiden ja kotien merkitys ja tämä yhteiskunnan muutos kokonaisuudessaan, millaista oppilasainesta ja millaisia lapsia sinne alaluokille tulee. Oikeastaan halusin vain tällä puheenvuorolla alleviivata sitä, että kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta koko koulutusketjun läpi, ja myöskin sitä, että sellainen osaamistakuu, että lapsi tai nuori jätetään herkemmin luokalle, ei kenellekään vielä niitä perustaitoja itsessään takaa, jos ei tehdä sitten isompaa uudistusta. Toistan vielä saman, minkä aiemmin toin — se varmaan löytyy tuolta sivistysvaliokunnan lausunnosta, ja voi käydä lukemassa — että tutkimustieto siitä, että luokalle jättäminen itsessään olisi hyödyllistä lapsen tai nuoren kannalta, on hyvin ristiriitaista. Tämäkin kannattaa tässä keskustelussa pitää muistissa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Todellakin käsittelyssä on osaamistakuu, ja tämä lakiesitys, niin kuin itse asiassa aika monet lakiesitykset tällä kaudella, ollaan sivistysvaliokunnasta tuotu yksimielisenä tänne suuren salin käsittelyyn. Se on ollut hieno asia, että hyvin pitkälle nämä koulutusasiat ovat yhdistäneet hallitus—oppositio-rajat, ja erittäin, voi sanoa, hyvässä hengessä ollaan siellä valiokunnassa suurin osa lakiesityksistä viety eteenpäin, niin myöskin tämä osaamistakuu. Mutta tietysti näihin edellisiin puheenvuoroihin liittyen tässä ehkä pikkasen jo meinaa lähteä mopo keulimaan sen suhteen, mikä nyt tämän lain todellinen merkitys on. Jos oletetaan, niin kuin tässä edellisessä puheenvuorossa on tuotu esille, että tämä laki nyt takaisi sen, että lapset ja nuoret oppivat perustaidot, niin ei se nyt ihan niin suoraviivaista kuitenkaan ole. Se, että tarkennetaan arviointikriteereitä, tai se, että jätetään oppilaita sitten jatkossa ehkä herkemmin luokalle, ei nyt itsessään vielä takaa lapsille ja nuorille niitä perustaitoja. Itse asiassa mitä tulee tähän luokalle jättämiseen, niin siitähän valiokunnassa saatiin hyvin ristiriitaista tietoa. Itse asiassa tutkimustieto on hyvin ristiriitaista, takaako se parempia tuloksia, että oppilas jätetään luokalle vai ei, ylipäänsä jatkoa ajatellen. Mutta on hyvä, että arviointikriteereitä yhtenäistetään. On myöskin erittäin hyvä, jos tämä ikään kuin tuo myöskin sen arviointiasteikon, -skaalan, laajemmin käyttöön koulussa, mutta tietenkin ehkä sitten, jos halutaan vielä pidemmälle meneviä muutoksia taitojen oppimiseen ja muuhun, kyllähän se tarvitsee rinnalleen myöskin sen opetussuunnitelman perusteellisemman päivityksen, mikä nyt tältä hallitukselta on kuitenkin jäämässä tekemättä. Ja kun tässä äsken myöskin tuotiin esille, että tämän lain avulla tunnistetaan paremmin oppilaiden ongelmat ja voidaan antaa tukea, niin ehkä tähänkään nyt tämä laki ei suoranaisesti kyllä vastaa, vaikka, niin kuin toin esille, tässä on hyviä tavoitteita. Tukeen liittyy enemmänkin se, että säädettiin aiemmin se oppilaan tuen uudistus. Tietenkin jos oppilas sitten esimerkiksi jätetään luokalle tai kertaamaan jotakin vuosikurssia ja jos hänet sitten saadaan koulussa pidettyä ja motivoitua, niin onhan siinä mahdollisuus taitojen karttua, mutta on siinä myöskin toinen mahdollisuus, että se tilanne edelleen pahenee. Mutta ehkä loppuyhteenvetona: kyllä tämä laki parantaa työkaluja, voi sanoa, maailman parhaille suomalaisille opettajille tehdä sitä työtä entistä paremmin siellä suomalaisissa kouluissa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Kettunen käytti hyvän puheenvuoron maahanmuuton kustannuksista. Yli 80 miljoonaa lisää sinne, kustannuksia lähes tuplataan. Tuossa avauspuheenvuorossa ei valtiovarainministeriltä kuultu tähän selvitystä, niin että olisi mielenkiintoista se kuulla. Mutta toiseen asiaan: Nämä kuntien maksamat sakkomaksut näistä työttömistä: Olimme tuossa viime viikonloppuna Tampereella, ja siellä kuulimme, että Tampereen kaupungissa maksetaan yli 50 miljoonaa euroa näitä sakkomaksuja, yli 50 miljoonaa tamperelaisten veronmaksajien pussista. Voi tietysti kysyä, onko tamperelaisten vika tämä suurtyöttömyys, mikä tällä hetkellä Suomessa on. Keskustan mielestä näitä sakkomaksuja voisi käyttää paljon järkevämmin — kuntien sakkomaksuja ja työttömyysturvaa — esimerkiksi tähän nuorten takuutyöhön, jota olemme esittäneet ja jolla jokainen vastavalmistunut nuori saisi sen ensimmäisen työpaikan. Voisitteko, arvoisa valtiovarainministeri ja hallitus, tarttua tähän keskustan ajatukseen?

Herra puhemies! Todellakin tuhannet nuoret valmistuvat tulevana viikonloppuna peruskoulusta, lukiosta, ammatillisesta koulusta ja myös korkeakoulusta Suvivirren soidessa. Lämpimät onnittelut heille kaikille. Koulutus on perinteisesti taannut työtä ja toimeentuloa, mutta nyt ajat ovat olleet heikommat ja monet valitettavasti valmistuvat työttömäksi. Kun on jutellut nuorten kanssa, niin eivät he haaveile tai odota tulevaisuudelta mahdottomia: oma koti, perhe ja työpaikka, joka valitettavan monelta nyt puuttuu. Kyllä se tarkoittaa sitä, että meidän on yhdessä pystyttävä parempaan, jotta nuoret voivat luottaa tulevaisuuteen. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo äsken peräänkuulutti tuossa keinoja. Keskusta on esittänyt nuorille vastavalmistuneille takuutyötä, joka rahoitettaisiin työmarkkinatuesta ja kuntien sakkomaksuista, mutta emme ole saaneet hallitukselta vastausta, kelpaako tämä keskustan konkreettinen esitys, joten kysyn, pääministeri: kelpaako tämä keskustan esitys? [Antti Kurvinen: Nyt olisi niitä esityksiä!]

Arvoisa herra puhemies! Todellakin saimme jälleen viime viikolla varoittavan esimerkin tästä maahamme kohdistuvasta drooniuhasta, tällä kertaa Uudellemaalle, ja vastaavia tapauksia sattui aiemmin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Valitettavasti tälläkään kertaa ei tämä tiedottaminen ja kansalaisten varoittaminen mennyt putkeen, ja sama toistui näissä aiemmissa tapauksissa. Tarvitaan yksinkertainen ja nopeasti ihmiset tavoittava järjestelmä, ja ministerille kommenttina, että kun olette nyt neljä kertaa maininnut teksti-tv:n, niin se ei tänä päivänä korvaa tekstiviestiä, joten tarvitaan pikaisesti myöskin tämä väylä kuntoon. Tuntuu, että tämä ei ole ollut oikein hallussa, että ministeriöiden välillä on vastuuta siirrelty, syy on ollut aina jossakin muualla. Haluan vielä kysyä hallitukselta: kuka kantaa vastuun, että järjestelmä ei ole vieläkään käytössä, ja mikä on arvio sen valmistumisesta? [Jenna Simula: Olipa rakentavaa!]

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että hyvä tavoite tai hyvä tarkoitus ei pyhitä keinoja. Kuten on tullut jo tässä esille, tämä hallituksen esityksen mukainen lakiehdotus tulisi lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää tilanteessa, jossa todellakin joka neljäs raskaana oleva kokee jo nyt syrjintää työelämässä. Tästä syystä kannatan edustaja Oinas-Panuman tekemiä esityksiä, joissa lakiehdotukset 1.—3. hylätään vastalauseen 2 mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se niin on, että luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja metsien talouskäyttö ovat yhdistettävissä, mutta se ei tapahdu vihreiden esittämällä keinolla, että kielletään hakkuut, [Krista Mikkonen: Ei me olla kieltämässä!] vaan satsaamalla nimenomaan vapaaehtoiseen suojeluun ja sitä kautta entistä enemmän metsänomistajillekin löytyy kyllä kannusteita suojella metsiä. Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen liittyen kyllä tässä huolestuttaa erityisesti tämä osa tähän ennallistamiseen liittyen, miljardiluokan vaikutukset Suomen kansantalouteen, ja kyllä tätä esitystä kun lukee, niin tässä kerrotaan, että ennallistamissuunnitelman laatii ympäristöministeriö ja päätöksen tekee valtioneuvosto ja sitä kautta menee sitten EU:n hyväksyttäväksi. Kysynkin ministeriltä: onko todella näin, että eduskunta ja kansanedustajat eivät pääse sitten jatkossa tästä ennallistamissuunnitelmasta enää lausumaan?

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti juuri kokoomusedustaja poistui. Olisin kommentoinut hänen puheenvuoroaan, kun hän tuossa luetteli, että tehtiin sopeutuksia ja jouduttiin tekemään lisää sopeutuksia, niin kyllähän tämä johtuu juuri siitä, että se hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Sen takia jouduttiin aina hakemaan uusia sopeutuksia, koska niihin tavoitteisiin ei ole päästy, niin kuin täällä salissa on monta kertaa kuultu. Onneksi kuitenkin muutamia virheitä on lähdetty korjaamaan. Kotitalousvähennyksen romutitte heti alkutekijöissä, onneksi siinä palasitte ja toitte sitä lähemmäksi ennalleen — yksi virhe on tunnustettu. Toinen oli tietysti tämä rakentamisen käynnistäminen ja siihen toimien tekeminen. Siinäkin meni valitettavasti monta vuotta, ennen kuin tähän heräsitte. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän ministerin puheenvuoroon näistä kuntien valtionosuusleikkauksista. Nämä eivät kyllä ole ollenkaan vähäpätöisiä. Jos ajatellaan sivistystoimea ja koulutustoimea: siellä on esimerkiksi tämä oppimisen tuen uudistus, jossa on nyt jo ollut ongelmia. Kyllähän nämä valtionosuusleikkaukset, mitä sinne tehdään: hyvä tarkoitus tässä uudistuksessa, mutta valitettavasti on riski, että ne vesittävät näitä matkan varrella tehtyjä hyviä uudistuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä työministeri nosti esiin aivan oikein sen, että koulutus on ollut takuu eteenpäin, parempaan tulevaisuuteen, mutta nyt kun tämä nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut, niin uutena ilmiönä on myöskin se, että entistä enemmän korkeakoulutettuja on tällä hetkellä työttömänä. Omassa maakunnassani Pohjois-Savossa uutisoitiin vähän aikaa sitten, että alle 25-vuotiaitten pitkäaikaistyöttömyys on jopa räjähtänyt kasvuun ja yhä useampi pitkäaikaistyötön on korkeakoulutettu ja nuori. Keskusta on tarjonnut tähän takuutyötä vaihtoehtona. Olisi mielenkiintoista kuulla, aikooko hallitus tähän tarttua. Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä on tänään kuunnellut näitä pääministerin ja myöskin kokoomuksen ryhmänjohdon puheita — kaikki on tehty, mikä on omissa käsissä, ja kaikki on tehty vieläpä oikein — niin kyllä tässä kohtaa tulee mieleen, että onko tässä ylimielisyydessä mitään rajaa. Löytyisikö vähän nöyryyttä katsoa tässä kohtaa, [Puhemies koputtaa] kun yhteenkään taloustavoitteeseen ei ole päästy.

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä tästä vanhustenhoivasta, koska kansalainen otti eilen yhteyttä. Hänen pian 80 vuotta täyttävä anoppinsa sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu kotona kotihoidon varassa. Ruokatilaukset eivät toimineet, lääkkeitten jaossa oli vakavia epäselvyyksiä, ja kokonaisuus vaikutti hallitsemattomalta. Pyynnöistä huolimatta tilanne ei korjaantunut, vaan jälleen oli löytynyt jääkaapista homeista ruokaa. Olen aivan varma, että hoitajat yrittävät ja tekevät parhaansa, mutta aikaa ei ole ja jatkuvasti tulee uusia säästöjä entisten päälle. Kyse on paitsi rahasta myös valvonnasta, ja nyt näyttää, että tämä järjestelmä ei turvaa kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten eli vanhusten perustarpeita. Kyse on myös ihmisarvosta. Arvoisa ministeri, miten aiotte nyt puuttua näihin vanhustenhoidon epäkohtiin niin, että iäkkäille pystytään turvaamaan perustarpeet, kuten hoiva, lääkkeet ja ruoka?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kyllähän se on todella tärkeää, että monipuolisesta ja riippumattomasta tiedonsaannista huolehditaan, ja ehkä tänä päivänä siitä pitää olla myöskin huolissaan. Esimerkiksi Posti on päättänyt lopettaa näitten ilmaisjakelulehtien ja mainosten jakamisen kokonaan ja nostanut huomattavasti näitten tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien jakelumaksuja erityisesti maaseudulle jaettuna. Kyllähän tämä kaikki vaikeuttaa erityisesti näitten paikallislehtien tulevaisuutta sekä asettaa tietoja tarvitsevia ihmisiä eriarvoiseen asemaan pelkän postinumeron perusteella. Yleisradiosta annetun lain perusteella sen on julkisen palvelun tehtävässä, toteuttamisessa otettava huomioon se, että ohjelmatoiminta palvelee laajasti ja yhdenvertaisesti Suomessa asuvaa väestöä, ja se, että ohjelmiston kokonaisuus on monipuolinen, yhteiskunnallisesti merkityksellinen sekä kansalaisten perusoikeuksia ja erityisesti sananvapautta ja tiedonsaantia tukeva. Tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradion tulee tarjota uutisia, ajankohtaisohjelmia, kulttuuria, viihdettä, opetuksellisia sisältöjä ja lastenohjelmia niin, että eri ikäryhmät, alueet ja väestöryhmät tulevat huomioiduiksi. Tietysti tässä ajassa, jossa paikallinen media on vaikeuksissa tuossa alussa kerrotuin syin, on tietysti erittäin valitettavaa, että Ylen päättämät sopeutustoimet osuvat suhteellisesti kipeimmin näihin aluetoimituksiin sekä alueellisiin lähetyksiin. No sitten, arvoisa rouva puhemies, kun tässä Yleisradion keskustelun yhteydessä on jatkunut hieman sieltä eilisenkin jälkimaininkeina vihreitten ja perussuomalaisten välillä tämä keskustelu, ja syytöksiä lentelee, niin en kyllä ainakaan itse, kun sen lähetyksen tuossa katsoin, ole ihan varma, oliko siinä keskustelussa ollenkaan voittajia, vai oliko siinä pelkästään vain häviäjiä.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin tuohon arvostamani edustaja Satosen puheenvuoroon, kun hän kannusti kuntia laittamaan näitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita liikkeelle: Täytyy muistaa, niin kuin edustaja Suhonen toi tässä esille, että jälleen ollaan tehty valtionosuusleikkauksia kunnille. Uskoisin, että kunnissa varmasti kyllä halutaan liikuntapaikoista pitää huolta ja peruskorjata mutta sitten joudutaan katsomaan sitä taloudellista tilannetta. Varmasti on näin, että ehkä hankkeitten määrä on vähentynyt, mutta kyllä kun katselin tuota valtion liikuntaneuvoston pöytäkirjaa, missä myönnettiin hankkeita eri puolille Suomea, niin kyllä siellä aika pitkä lista oli myöskin niitä, millekä laitettiin punakynää. Tietysti siellä näkyy sitten myöskin se, että ne liikuntapaikkarakentamisen määrärahat ovat puolittuneet. Tätäkään ei voi jättää huomiotta. Kun edustaja Wallinheimo nosti näitä positiivisia puolia esille, niin varmasti kaikki toivovat, että nämä prosessit nopeutuvat ja tulevat tehokkaammiksi. Nähtäväksi jää, toteutuuko tämä, mutta se on varmaa, että tämä alueellinen näkökulma ja verkostot tässä vastaavasti menetetään.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset edustajille Suhonen ja Lyly hyvistä puheenvuoroista, vaikka nyt ette tässä varsinaisessa asiassa meille tukea ole osoittaneetkaan. Mutta hyviä puheenvuoroja oli liikunnan puolesta. Edustaja Suhonen nosti hyvin esille tämän kuntien roolin ja muistutti myöskin tästä jälleen aika rajusta valtionosuusleikkauksesta. Kun mietitään nyt näitä viimeisiä vuosia liikunnan ja liikuntapaikkarakentamisen osalta, niin kyllähän tämä hallitus on aika roimasti säästöjä tehnyt sieltä liikuntapaikkarakentamisesta, ja oikeastaan ne liikunnan säästötoimenpiteet ovat sille puolelle hyvin pitkälle kohdistuneet. Toki siellä on ollut tämä Suomi liikkeelle ‑hanke sitten rinnalla, ja se on hienoa, että sitä kautta on pyritty edistämään sitä liikunta-asiaa ja sitä poikkihallinnollista yhteistyötä, mutta tietenkin kyllä me kaikki liikunnan puolesta puhujat olemme surullisia siitä liikuntapaikkarakentamisen... — Muistaakseni, olikohan niin, että se rahoitus puolitetaan tai on puolittunut, jos oikein muistan tässä kohtaa lukuja. Sitten edustaja Lylylle tästä yhteistyöstä: Nostitte aivan oikean asian esille, maakuntien välisen yhteistyön. Tässä oikeastaan päästään just näiden alueellisten liikuntaneuvostojen ytimeen. Eli kysehän ei ole ollut maakunnista ja maakuntien toimijoista vaan nimenomaan isommasta alueesta elikkä useampien maakuntien yhteisestä toimielimestä, missä ollaan pystytty jakamaan sitten hyviä käytänteitä ja viemään sitä liikunnan asiaa eteenpäin. Tämä sinällään hyvä parannus elikkä tämä maakunnille annettu lausuntomahdollisuus on hyvä parannus siihen alkuperäiseen ehdotukseen, mutta se ei korvaa tätä aiempaa yhteistyöverkostoa, missä olivat useampien maakuntien edustajat. Todennäköisesti siellä katsotaan nyt sitten vain oman maakunnan osalta. Tähän tietysti kannustan nyt maakuntia, että jos ja kun tämä esitys todennäköisesti tulee menemään täällä eduskunnassa läpi, niin siellä maakunnissa sitten kerätään Maakuntaliiton toimesta maakunnan alle tämmöinen asiantuntijaverkosto liikunnan osalta, jota sitten hyödynnetään tässä lausuntomahdollisuudessa. Mutta nähtäväksi jää, mitkä tässä sitten lopulliset seuraukset ovat.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä edustaja Wallinheimolle kommenttina, että mikä on aiheena, niin selviää, että salista löytyy vielä yksi liikuntapuolue. Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä todellakin ehdotetaan kumottavaksi liikuntalain säännös alueellisesta liikuntaneuvostosta. Uutena keskusvirastona toimivan Lupa- ja valvontaviraston ohjausrakenne on erilainen kuin aluehallintovirastojen ohjausrakenne oli. Lupa- ja valvontavirastolle ei siksi ole hallituksen esityksen mukaan tarpeellista säilyttää alueellista liikuntaneuvostoa. Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä ei kannata hallituksen esitystä alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisesta. Useissa sivistysvaliokunnalle annetuissa lausunnoissa on suhtauduttu joko kriittisesti tai kielteisesti alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamiseen. Lakkauttamisen sijaan niiden roolia tulisi päinvastoin kasvattaa ja kehittää laaja-alaisena liikunnan edistämisen asiantuntijaverkostona, kuten valtion liikuntaneuvosto esitti sivistysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa. Alueelliset liikuntaneuvostot ovat sekä antaneet lausuntoja että toimineet alueillaan yhteistyöfoorumeina, joiden avulla alueen kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden näkemykset on voitu koota yhteen. Jos liikuntaneuvosto lakkautetaan, alueellinen näkemys ja asiantuntemus esimerkiksi liikuntapaikkarakentamiseen ja olosuhteisiin heikkenee. Jäljelle jäävät valtion liikuntaneuvosto ja Lupa- ja valvontaviraston henkilöstö eivät edusta alueellista kattavuutta eivätkä omaa riittävää alueellista asiantuntemusta. Valtion liikuntaneuvosto toteaa itsekin valiokunnalle antamassaan lausunnossa, että sillä ei ole suoraa alueellisesta asiantuntijakytköstä, joten se ei voi korvata alueellisia liikuntaneuvostoja. Arvoisa rouva puhemies! Maakuntaliitoille esitetty lausuntomahdollisuus on parannus alkuperäiseen esitykseen mutta ei korvaa alueellisia liikuntaneuvostoja, jotka toimivat useamman maakunnan yhteistyöverkostoina ja joissa oli runsaasti poikkihallinnollista liikuntaosaamista. Orpon hallitus on harjoittanut eri hallinnonaloilla voimakasta keskittämispolitiikkaa. Se on lakkauttanut jo 240 toimipaikkaa ja keskittänyt palveluja. Alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttaminen on jatkumoa keskittämispolitiikalle. Keskustan sivistysvaliokuntaryhmä pitää välttämättömänä, että lakimuutoksen vaikutuksia seurataan tarkoin ja valtioneuvosto varmistaa alueellisten näkökulmien riittävän ja tasapuolisen huomioimisen päätöksenteossa ja tekee tarvittaessa korjauksia lainsäädäntöön, mikäli alueellisten tarpeiden ja näkökulmien huomioiminen ja asiantuntemus heikkenevät. Arvoisa rouva puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma. Vastalauseen lausumaehdotus kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa lakimuutoksen vaikutuksia ja varmistaa alueellisten liikuntaneuvostojen lakkautusten jälkeen muilla tavoilla alueellisten näkökulmien riittävän ja tasapuolisen huomioimisen päätöksenteossa.” — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ensin kommentoin tätä edustaja Valtolan puheenvuoroa, kun hän oli huolissaan rakennetyöttömyydestä ja työttömien määrästä. Tämä työttömyystilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan tällä hallituskaudella. Sitten näihin suhdanteisiin. Tänään olette kyllä ansiokkaasti pitäneet tätä suhdanneasiaa esillä. Lähes jokaisessa puheenvuorossa kerroitte, että Suomen taloustilanne ja ongelmat johtuvat suhdanteista, ja myöskin lainasitte näitä asiantuntijoita. Mutta muistanko oikein, voi olla, että muistan väärinkin, että myöskin sitä ovat asiantuntijat kommentoineet, että hallitus on omilla toimillaan vaikuttanut tähän suhdanteeseen ja siihen, missä tilanteessa tällä hetkellä ollaan: väärin ohjatuilla leikkauksilla, säästöillä, yhtenä esimerkkinä. Voi olla, että olen väärässäkin, mutta muistelen, että olen myöskin tällaisen asiantuntijalausunnon kuullut, että siihen suhdanteeseen ollaan vaikutettu myöskin hallituksen omilla toimilla. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän kustannusten nousuun. Täällä eduskunnassa oli traktorimarssi viime viikolla. Erityisesti maatiloilla nähdään nyt tämä kustannusten nousu: lannoitteet ovat nousussa, polttoaineet nousussa. On aivan uskomatonta, että polttoöljyn hinta on erityisesti kirinyt korkealle. Tietysti myöskin perheisiin kohdistuu asumiskustannusten nousu. Ruuan hinta on ollut tietysti pidempään jo menossa ylöspäin. Nyt kun hallitus menee kehysriihtä kohti ensi viikolla, niin pääministeri on aiemmin todennut ja valtiovarainministerikin, että mietitään rauhassa niitä toimenpiteitä, miten tähän elinkustannusten nousuun reagoidaan. Mielellään kuulisin, jos hallituksen ministereillä — työministerikin tuli paikalle — on jo tässä kohtaa lääkkeitä, miten tähän elinkustannusten nousuun aiotaan reagoida.

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi haluan kommentoida tässä perussuomalaisten puheenvuoroa, ennen kuin salista poistuvat. Tässä on aiemminkin tänään kuultu keskustelua ja kommentteja tästä, että puhutaan suhteellisesta tai absoluuttisesta köyhyydestä. Mietin tässä, että kun minullekin tulee viestejä pienituloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta tai yksinhuoltajaäideiltä, jotka ovat todella tiukoilla, niin pitäisikö heille sitten kertoa, että ette te ole absoluuttisesti köyhä, te olette vain suhteellisesti köyhä. Hyvänen aika, jos ihminen on tiukoilla, rahat ovat loppu, niin en minä usko, että häntä yhtään lämmittää, että hän on vain suhteellisesti köyhä eikä absoluuttisesti köyhä. Nyt ollaan kovasti hakoteillä tässä keskustelussa. Arvoisa rouva puhemies! Minultakin lämmin kiitos ministerille, että olette täällä paikalla kuuntelemassa meidän terveisiä, ja oikeastaan sen vuoksi itsekin tulin vielä takaisin saliin. Iso arvostus siitä. Halusin vielä näitä vaihtoehtoja tuoda esille, kun täällä on tänään salissa useamman kerran moitittu, että ei ole todellista vaihtoehtoa, ei ole kerrottu vaihtoehtoa. Kun itsekin tuossa aiemmin iltapäivällä ryhmäpuheenvuorossa varmaan sivun tai puolentoista liuskan verran toin keskustan vaihtoehtoja esille, niin ajattelin, että vielä muutamia testaisin teillä, arvoisa ministeri, ja kysyisin mielipidettä, kävisivätkö nämä keskustan vaihtoehdot. No, täällä on ollut tästä työttömyysturvan suojaosan palauttamisesta jo pitkään puhetta. Mekin kannatamme kovasti sitä. Siitä on jo keskustelua käyty. Arvoisa ministeri, keskusta on esittänyt tätä: Kun meillä on nuorisotyöttömyys tällä hetkellä erittäin korkealla tasolla, niin meidän vaihtoehdossamme on nuorten takuutyö. Sitä rahoitettaisiin nuorten työmarkkinatuen ja kuntien työttömyyssakkomaksun kautta. Kävisikö tämä hallitukselle? Oletteko pohtineet tätä vaihtoehtoa? Tämä nuorisotyöttömyys on todellakin polttava ongelma. Tiedetään, että paljon nuoria, myöskin akateemisesti koulutettuja, on tällä hetkellä työttöminä. Sitten, arvoisa puhemies, vielä pari muuta asiaa täältä yrittäjyyspuolelta. Kotitalousvähennys: Täällä hyvin tiedämme, että edellisellä hallituskaudella kokoomuksen riveistä peräänkuulutettiin jatkuvasti, että kotitalousvähennystä pitää parantaa — kotitalousvähennystä pitää parantaa. Mitä sille tehtiin? Sitä heikennettiin — sitä heikennettiin. Nyt kun on kehysriihi tulossa, niin kovasti peräänkuulutan, voisitteko harkita kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen, koska varmasti sillä saataisiin uutta talouskasvua aikaiseksi. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Siis eniten velkaa, euroopanennätystyöttömyys ja valtavasti lisää köyhiä lapsiperheitä. Kun tuossa ryhmäpuheenvuorossa peräänkuulutin nöyryyttä, niin ei sitä kyllä valitettavasti näissä puheenvuoroissa kuulu, kun vaikka edellisen työministerin puheenvuoroa äsken kuuntelin. Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä nuorista. Kuulimme tässä aiemmin, että nuorten tulevaisuudenusko on nuorisobarometrin mukaan romahtanut, ja kun juttelin oman alueen nuorten kesken, niin siellä nousi esille erityisesti kaksi ongelmaa: Mielenterveyspalveluihin pääseminen takkuaa, tämä terapiatakuu ei toimi, ja mikä on tilanne nuorilla, kun hoitoa haetaan, niin ei jakseta kovin kauan odottaa. Toinen on sitten tämä yleinen rahattomuus. Tähän liittyen: kesätyöpaikkoja ei ole tarjolla, ja mikä on myöskin vakava ongelma, niin harjoittelupaikkojen puute. Kysyisin tästä hallitukselta: mitä voisi tehdä tämän eteen, että saisimme nuorille näitä harjoittelupaikkoja?

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä arjen kustannusten nousu näkyy erityisesti siellä pienituloisten lapsiperheiden, yksinhuoltajien ja ikäihmisten arjessa. Jos ajatellaan nyt vaikka tavallista lapsiperhettä, tämä näkyy siellä arjen valinnoissa: ehkä joudutaan tinkimään harrastuksista, ruokabudjetti tiukkenee, yleinen epävarmuus lisääntyy. Kun tiedetään, miten tämmöinen lapsena koettu köyhyys voi vaikuttaa pitkälle ihmisen elämään ja mahdollisuuksiin aina aikuisuuteen asti, niin se on otettava kyllä todella vakavasti. Sitten taas pienituloisten eläkeläisten ostovoima heikkenee samalla, kun palvelumaksuja korotetaan, lääkekulut kasvavat ja asumiskustannukset nousevat. Kyllähän se niin on, että tämä hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus mitataan sillä, miten kohdellaan lapsia, perheitä ja vanhuksia, kaikista heikoimmassa asemassa olevia. Kysyn hallitukselta uudestaan: mitä nyt aiotte tässä tilanteessa tehdä näitten pienituloisten kansalaisten hyväksi?

Arvoisa puhemies! Millaisessa maassa me haluamme elää? Suomessa, jossa vahvimmat pärjäävät ja heikoimmat jätetään oman onnensa nojaan, vai Suomessa, jossa kaikki pysyvät mukana? Me keskustassa haluamme rakentaa Suomea, jossa jokainen on tärkeä ja koko maa pärjää ja jossa päätökset ovat oikeudenmukaisia silloinkin, kun ne ovat hankalia. Hallituksen politiikka on vienyt valitettavasti Suomea väärään suuntaan. Saksia on viuhuteltu virnistellen, ja heti perään on sanottu: ”Tämä on välttämätöntä.” Mikä välttämättömyys on romuttaa kotitalousvähennys ja laittaa pienyrittäjät ahtaalle, jos samaan aikaan on varaa antaa melkein miljardi suuryrityksille ja ulkomaisille sijoittajille? Mikä välttämättömyys on ajaa pieni- ja keskituloiset ihmiset tiukoille, jos samaan aikaan on varaa jakaa veronalennuksia kovimmin tienaaville? Tai mikä välttämättömyys on ajaa alas julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja, jos samaan aikaan on varaa avokätisesti tukea yksityisiä terveysfirmoja? Eivät nämä päätökset, hyvä hallitus, ole välttämättömiä. Ne ovat valintoja: valintoja, jotka kertovat tekijöidensä arvoista, aatteesta ja linjasta. Arvoisa puhemies! Keskustan vaihtoehto suomalaisille on työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa. Työpaikat tulevat näinä aikoina ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi keskusta parantaisi näiden yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Verottaisimme yritykseen sisään jäävää tulosta vähemmän, parantaisimme yrittäjävähennystä, palauttaisimme kotitalousvähennyksen ennalleen ja toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille. Puolittaisimme työnantajan sivukulut ensimmäiseksi vuodeksi, kun yrittäjä palkkaa ensimmäisen työntekijänsä. Keskustan mielestä myös työttömällä pitää olla mahdollisuus pienimuotoiseen työntekoon. Siksi palauttaisimme työttömyysturvan suojaosan. Nuorten työttömyyttä helpottaisimme nuorten takuutyöllä. Tähän ohjattaisiin nuorten työmarkkinatukea ja kuntien työttömyyssakkomaksuja. Kaikille hyvä Suomi, lapsista vanhuksiin, rakentuu tasa-arvoisista lähipalveluista: kouluista, terveyskeskuksista ja hoivakodeista. Koulutuksen keskittäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen alasajo kautta Suomen käyvät sekä inhimillisesti että taloudellisesti kalliiksi. Tämän pitää loppua. Moni asia pitää nyt ja tulevaisuudessa tehdä toisin, kun rahaa on vähän. Kyse on kuitenkin euroja isommasta asiasta. Kyse on siitä, mikä tekee Suomesta Suomen. Kyse on turvasta, arjen turvasta. Meidän ei pidä kysyä, onko meillä varaa auttaa vaikeuksiin joutuneita. Meidän pitää kysyä, onko meillä varaa olla auttamatta. [Kokoomuksen ryhmästä: Mikä sen hinta on?] Rikkinäinen Suomi ei pärjää. Ehyt, oikeudenmukainen Suomi pärjää. Keskustalle sydämenasia ovat lapset, nuoret ja perheet. Hallitus on tutkitusti lisännyt lapsiperheköyhyyttä. Keskusta turvaisi neuvolat ja perhekeskukset koko maassa, lisäisi perheiden kotiapua ja tekisi perhe-etuuksista asteittain verottomia. [Eduskunnasta: Mitä maksaa!] Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole epäonnistuminen alhaalta, se on epäonnistuminen ja vääriä valintoja ylhäältä. Hallituksella on mahdollisuus muuttaa suuntaa ensi viikon kehysriihessä. Eläminen on kallistunut Lähi-idän tapahtumien vuoksi, ja moni joutuu tinkimään aivan niistä arjen perustarpeista. Siksi kodeissa ja työpaikoilla odotetaan ratkaisuja, samoin maatiloilla, mutta toistaiseksi näyttää huonolta. Näyttää siltä, että nöyryyden sijaan jyllää edelleen ylimielisyys. Moni kyseleekin tällä hetkellä, näinkö vieraantuneita ihmisten arjesta maan hallituksessa ollaan? [Pia Lohikoski: Näyttää olevan!] Arvoisa puhemies! Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: Hallituksen politiikka ei ole tuonut suomalaisille työtä, turvaa eikä tulevaisuudenuskoa. Köyhyys, eriarvoisuus ja osattomuus ovat lisääntyneet samalla, kun lähi- ja peruspalveluja on ajettu alas ja Suomi on ajautunut työttömyyteen ja lamaan. Siksi eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset kollega Suhoselle tästä aloitteesta. Varmasti olette täysin oikea henkilö ensimmäisenä allekirjoittajana tuomaan tämän tärkeän aloitteen tänne eduskuntaan. Meillä on edelleen lastensuojeluilmoitusten määrä ollut kasvussa viime vuodet. Ammattilaiset tekevät tuolla kentällä tärkeää työtä eri alueilla. He ovat nostaneet ongelmana esiin muun muassa tämän palvelujärjestelmän jäykkyyden, mikä siirtää näitä palvelutarpeita lastensuojelun vastuulle. Arvoisa puhemies! Haluan itsekin nostaa vielä keskusteluun tätä perhehoidon mahdollisuutta, koska jos me verrataan kansainvälisesti Pohjoismaissa, niin Suomessa tätä perhehoitoa käytetään vähemmän. Siihen on monia syitä. Tietenkin siihen liittyy taloudellisia mahdollisuuksia, mutta se on myöskin inhimillinen hoitomuoto. Kysynkin ministeri Rydmanilta: mitä toimenpiteitä voisimme tehdä täällä Suomessa nostaaksemme tätä perhehoidon osuutta lastensuojelussa?

Arvoisa herra puhemies! Suomi on todellakin pitkien etäisyyksien maa, ja iso osa ihmisistä tarvitsee autoa työmatkoihin. Autoilun kustannukset ovat nyt jyrkässä nousussa, ja kyllä todellakin tässä tilanteessa olisi aiheellista korottaa sitä matkakuluvähennystä, jota tämä hallitus on heikentänyt aiemmin. Arvoisa puhemies! Sain viestin tuossa alkuviikosta urakoitsijalta. Viesti oli se, että polttoaineen ja polttoöljyn hinta on nyt niin korkealla, ettei töihin pysty lähtemään tai kannata lähteä. Työt joudutaan tekemään tappiolla, ja eivät yritykset tätä kauan kestä. Kun te nyt sanotte täällä, että ei ole varaa auttaa sitä työmatkan taittajaa, ei ole varaa auttaa kuljetusyrittäjää, ei urakoitsijaa, ei sitä viljelijää, mutta olette kuitenkin kovin huolissanne tästä talouskasvusta, niin kysyn pääministeriltä: oletteko laskeneet, että jos Suomi nyt tämän kriisin seurauksena pysähtyy, niin mikä on sen taloudellinen ja inhimillinen hintalappu Suomelle?

Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. Tämä hyvinvointialueen talouden tasapainottaminen ja alijäämien kattamiseen liittyvä lisäaika — todellakin näitä esityksiä on tänne saliin jo useampi vuosi odotettu, ja tietysti on hyvä, että vihdoin ja viimein tähän asiaan on herätty. Nyt ollaan osan alueista kanssa pääsemässä siihen, että jatkoaikaa on tulossa sinne vuoden 2029 loppuun asti. Käytännössä tämä varmaan keventäisi tilannetta ehkä noin 4—5 hyvinvointialueella, joille se alkuperäinen kahden vuoden sopeutus olisi ollut epärealistinen. Arvoisa puhemies! Jos katsotaan isossa kuvassa näitä hallituksen ratkaisuja ja hyvinvointialueiden taloustilannetta, niin kyllähän tässä puhutaan erittäin, erittäin kosmeettisesta ja pienestä vaikutuksesta, jos katsotaan niitä muita ratkaisuja, mitä tässä samaan aikaan ollaan hyvinvointialueitten rahoituksiin tekemässä — näyttää nimittäin siltä, että nämä rahoitusleikkaukset jatkuvat. Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiluonnoksen 490 miljoonan euron leikkauksista hyvinvointialueiden rahoitukseen vuoden 2029 tasossa. Lisäksi parhaillaan hallitus etsii näitä sadan miljoonan euron leikkauksia hyvinvointialueitten sosiaalipalveluihin, joista ehkä kuullaan sitten lähiaikoina lisää. Isossa kuvassa tämä jatkoajan pidennys muutamille alueille ei juuri tilannetta korjaa. Ehkä olennainen kysymys on se, miksi näitä ratkaisuja ja muutoksia ollaan tekemässä vasta nyt, ottaen huomioon, että useilla hyvinvointialueilla ollaan pakkoraossa: palveluita on jouduttu lakkauttamaan ja keskittämään, kun ollaan jahdattu niitä alijäämiä. Jos tämäkin ratkaisu olisi tehty aiemmin, niin todennäköisesti olisi monia tärkeitä palveluja eri hyvinvointialueilla ja eri puolilla Suomea pystytty turvaamaan. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä muutamia esityksiä — vaihtoehtojakin täytyy pystyä antamaan ja esittämään, joten esitän ministerille vielä muutamia kysymyksiä, kävisivätkö nämä keskustan ratkaisuvaihtoehdot hyvinvointialueitten tilanteeseen: Ensinnäkin tämä alijäämien kattamisaika kyllä kannattaisi kaikkien alueiden osalta pidentää suoraan sinne vuoteen 29 saakka niiden osalta, jotka sitä lisäaikaa tarvitsevat, ja sen vastineeksi sitten alueet sitoutuisivat siihen kustannustason hillintään. No, sitten yhtenä vaihtoehtona on tämä hyvinvointialueiden velkasaneeraus. Jos arviointimenettelyssä oleva hyvinvointialue saa taloutensa tasapainoon, voitaisiin aiemmilta vuosilta kertyneet alijäämät antaa osittain anteeksi. Näin kannustettaisiin vaikeimmassa asemassa olevia alueita talouden tervehdyttämiseen. Kävisikö tämä, arvoisa ministeri? Sitten asia, jota olemme pitäneet myöskin pitkään esillä, on tämä matkakulujen siirtäminen Kelasta hyvinvointialueille. Silloin nähtäisiin se kokonaisuus, nähtäisiin se palveluiden keskittämisen hinta, se taksirallin hinta, mitä nämä palveluitten lakkauttamiset todellisuudessa maksavat, kun nämäkin kulut menisivät sitten samasta rahapussista. Toki hyvinvointialueilla tarvitaan myöskin pidemmällä aikavälillä rahoituksen vakauttamista ja ennakoitavuuden parantamista. Tähän liittyy myöskin diagnostiikkatietojen luotettavuus, ja toki on tärkeää myöskin kannustaa alueita tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Lopuksi, arvoisa puhemies: Tärkeintä on se, että hallituksen tulisi johtaa tätä uudistusta nimenomaan niin, että pyritään kehittämään ja parantamaan niitä epäkohtia, jotka matkan varrella on löydetty, eikä kurjistamaan entisestään alueiden ja niiden henkilöstöjen tilannetta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys poliisireservistä on tarpeellinen, ja kiitokset ministerille tästä hyvästä esityksestä. Sille löytyy varmasti täältä eduskunnan salista suuri tuki. Siinä on hyviä perusteita tämän esityksen tuomiselle ja nimenomaan niitä poikkeustilanteita varten, joissa tätä poliisireserviä pystytään hyödyntämään. Arvoisa puhemies! Mutta kyllähän tämä tällä hetkellä esimerkiksi tuolla Itä-Suomessa vaikuttaa myöskin hyvin ristiriitaiselta esitykseltä. Samaan aikaan ollaan perustamassa poliisille uutta reserviä ja lakkauttamassa jopa 21 poliisiasemaa tästä maasta, ja monet näistä ovat siellä Itä-Suomessa, josta tässäkin salissa on paljon kuultu kauniita puheita, mutta jälleen nähdään, että se keskittämisen luuta on iskemässä myös sinne itäiseen Suomeen niin kuin ympäri Suomea. Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kangasala, Saarijärvi, Virrat, Huittinen, Kemiönsaari, Juankoski, Kitee, Outokumpu, Suonenjoki, Alajärvi, Kannus, Laihia, Lapua, Haapavesi, Muhos, Sotkamo, Taivalkoski, Enontekiö ja Utsjoki — näille paikkakunnille, näihin aluekeskuksiin, ollaan nyt sitten laittamassa poliisilaitoksiin pönkkä ovelle. Ja kuten täällä äsken kuultiin, että tälle reserviläispoliisille löytyy tukea, niin on pakko kysyä, että löytyykö tuki, esimerkiksi perussuomalaisilta, myöskin näiden poliisiasemien lakkautukselle. Tämä on yksi esimerkki tästä surullisesta keskittämisen tsunamista, jota tämä hallitus on tekemässä. 240 toimipaikkaa ollaan keskittämässä. Siihen kuuluvat myöskin nämä poliisiasemat, lupapalvelut, ja se tarkoittaa sitä, että kyllä sen keskittämisen maksaa se tavallinen suomalainen ihminen, joka laitetaan sitten hakemaan se palvelu kauempaa, tai sitten hädän hetkellä, onnettomuuden hetkellä joudutaan sitä palvelua tai sitä virkavaltaa odottamaan entistä pidempään. Täällähän on ollut sisäisen turvallisuuden selonteko käsittelyssä, ja siellähän tämmöinen lause kuului, että samankaltaiset poliisipalvelut samankaltaisilla alueilla. Tässä nyt nähdään, mitä se toteutus tarkoittaa. Jos jossakin samanlaisella alueella, aluekeskuksessa, ei ole enää sitä poliisiasemaa, se tarkoittaa nyt sitä, että kaikkialta muualtakin samanlaisilta alueilta on sitten lakkautettu nämä poliisiasemat. Sitähän tämä linjaus tarkoittaa, mitä tämä hallitus on toteuttamassa. Arvoisa puhemies! Näitten poliisiasemien lakkautuksia ollaan perusteltu poliisipartioiden koolla, jonka tulisi olla 14 poliisia. Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin tämä linjaus perustuu, koska kyllähän tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että ne poliisiasemat tälläkin perusteella pystytään sitten sieltä pienemmistä keskuksista, seutukaupungeista, lakkauttamaan. Ja kun perustellaan, että kyllä nämä vasteajat pysyvät järkevinä koko maassa, niin silloinhan puhutaan keskiarvoista, silloin puhutaan keskiarvoista. Mutta mitä se tarkoittaa niille ihmisille, jotka asuvat maakuntakeskusta kauempana? Kauanko apua joudutaan odottamaan, tai jättääkö moni jopa soittamatta, kun katsotaan, että avun saaminen, virkavallan paikalle tuleminen kestää kauan? No sitten, arvoisa puhemies, näiden lupapalveluitten lakkautuksia ollaan perusteltu sillä, että kävijöitä on niin vähän. No, jos se lupapalvelu on auki vain vaikkapa kerran viikossa tai kerran kuussa, niin eihän siellä nyt hyvänen aika voi paljon kävijöitä olla. Tällähän ajetaan juuri ratkaisua, että laitetaan ne palvelut niin vähäksi aikaa auki, että saadaan semmoiset rätingit, että ei tätä kannata pitää auki. Tämä on myöskin se, miten on perustettu lupapalveluitten kiinni laittamista. Mutta kyllä, arvoisa puhemies, tiedän tuolta omaltakin kotiseudulta, että esimerkiksi nämä aselupiin liittyvät asiat, mitkä on pystytty kohtuullisella välimatkalla hoitamaan, että jos ne nyt siirtyvät satojen kilometrien päähän, niin kyllä silloin mietitään jo sitä, kannattaako esimerkiksi aseita hankkia tai kannattaako sitä palvelua, lupaa lähteä hakemaan, jos se on niin kaukana, että siihen kuluu jo matka-aikaa ja kustannuksia myöskin. Ja se on, hyvät kansanedustajat, se tavallinen suomalainen, joka maksaa sen keskittämisen hinnan myöskin näitten poliisilaitosten ja lupapalveluitten osalta. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyt puheenvuoro siitä, mistä en äsken vielä tuossa muistanut mainita: Tässä tuli muutamissa puheenvuoroissa tämä jatkumo, ja oikeastaan tätä haluan vielä itsekin tässä alleviivata. Kuulostaa, että tälle on aika laajaa tukea eri ryhmissä, voisin olettaa. Tietenkin nyt on Orpon hallitusohjelman viimeinen vuosi käynnissä, ja onko realismia enää lakimuutosta saada tällä aikataululla eteenpäin, mutta kun kuuntelee keskustelua täällä, niin voisi hyvin olettaa, että tällä olisi sitten jatkossa hyvät mahdollisuudet edetä, kun meillä on vielä enemmän tietoa tästä perusopetuksen muutoksesta ja sitä kautta kuulostaa, että koko ajan tuki myöskin näitä toisen asteen rajoituksia kohtaan kasvaa. — Haluan vielä kiittää kaikkia erittäin hyvästä ja rakentavasta keskustelusta tämän aloitteen osalta.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitokset kaikille erittäin hyvistä puheenvuoroista. — Täällä on nostettu Holopaisen puheenvuorossa perusopetuslaki ja siellä nämä välitunnit. Kuulun itsekin samaan ryhmään, ja meidän porukalla olisi ollut valmiutta viedä tämä koskemaan myöskin niitä välitunteja siellä perusopetuksen puolella. Tietenkin itse, liikunnanopettajana varsinkin, ajattelen, että välituntien olisi hyvä olla myöskin sitä liikkumista varten, ja kännyköitten kanssa yleensä vähemmän liikutaan. Toki siellä on sitten perusteita myöskin sille, miksi olisi hyvä joissakin tilanteissa päästä puhelimelle, mutta yhtä kaikki mielelläni olisin kyllä perusopetuksen puolella valmis laajentamaan sitä koskemaan koko koulupäivää, myös ruokailuja ja välitunteja. Sitten käytiin keskustelua siitä, mistä tämä aloite lähti liikkeelle, ja oikeastaan omakohtaisesti tietysti opettajana oli aika tärkeä se viesti, mikä tuli opettajilta. Tietenkin siihen vaikuttaa yhtenä, niin kuin muun muassa Kaleva nosti esille aivan oikein, perusopetuksen kännykkäkielto, mikä on ollut erittäin hyvä säädös ja mikä taisi saada kannatuksen kaikilta ryhmiltä myöskin täällä eduskunnassa. Sen jälkeen on oikeastaan voimistunut keskustelu tästä toisesta asteesta. Ehkä siinä aluksi oli vähän epävarmuutta ja arkailua sen suhteen, onko järkevää lähteä laajentamaan toiselle asteelle. Siellä on jo vähän vanhempia oppilaita, joitten pitäisi ottaa itse vastuuta, mikä on ihan totta, mutta kuitenkin sielläkin puhutaan edelleen 16-vuotiaista ja siitä ylöspäin, nuorista. Kyllä me aikuisinakin tietenkin jokainen omakohtaisesti tiedetään se, että ei meistä varmaan kenellekään olisi pahitteeksi, että sitä kännykän käyttöä vähän rajoitettaisiin, varsinkin silloin, jos ollaan oppimassa, oppimistilanteessa, oppitunneilla. Kyllä opettajilta on tullut se... [Välihuuto] — Aivan, eduskunnassa varmaan jokainen meistä edustajista saa paljon viestiä tästä aiheesta. — Se opettajien viesti on ollut se, että kyllä tätä kannattaisi myöskin toiselle asteelle laajentaa, ja todellakin myöskin OAJ on tullut samaan loppupäätelmään. Näitä perusteluja vielä, miksi tätä aloitetta lähdettiin tekemään: Tietenkin se häiritsevä käyttö siellä oppitunneilla. Tämä nettikiusaaminen — kiusaaminen voi kuulostaa siltä, että se on enemmän alakoulujen ja perusopetuksen juttu, mutta kyllä sitä tapahtuu vanhempienkin keskuudessa nimenomaan siellä sosiaalisessa mediassa. Sitten ehkä tämäkin hyvä perustelu vielä, että tietyllä tavalla tulee nuorille myöskin selväksi se selkeä ero siinä, milloin ollaan kouluajalla, milloin ollaan vapaa-ajalla, milloin se kännykän käyttö on suotavaa, milloin se ei ole, kun päästään erottelemaan, että oppitunnilla kun ollaan, niin se on oppimista varten. Silloin jos sitä puhelinta ei käytetä oppimistarkoitukseen, niin sen on parempi olla sitten poissa käytöstä [Puhemies koputtaa] oppituntien aikana. Ja vielä tähän ammatilliseen koulutukseen liittyen, että kyllähän tämä on siellä monesti myöskin turvallisuuskysymys: jos siellä opitaan jotakin ammatillista taitoa, niin harvemmin niiden taitojen opetteluun kännykkää tarvitaan. Se myöskin vielä perusteena. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Tässä lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi lukiolain 40 §:ää ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ää. Tässä lakialoitteessa esitetään, että lukiolakia ja lakia ammatillisesta koulutuksesta muutetaan siten, että mobiililaitteiden käyttökieltoa oppituntien aikana laajennetaan koskemaan myöskin toisen asteen oppilaitoksia. Tämä kännykkäkielto peruskoulujen oppitunneilla astuu voimaan tämän vuoden elokuussa, ja sen mukaanhan oppilas ei saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka 31 §:ssä tarkoitettuna apuvälineenä. Perusopetuslaissa edellytetään myös, että järjestyssäännöillä tai järjestysmääräyksillä tulee määrätä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden säilytyksestä 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä työpäivän aikana muulloin kuin oppitunneilla. Kokemusten perusteella jo muutamassa kuukaudessa — itse asiassa nyt on jo muutama kuukausi lisää, kun syksyllä tämä aloite kirjoitettiin — on havaittu, että työrauha oppitunneilla on parantunut ja kännykällä tapahtuva kiusaaminen on perusopetuksessa vähentynyt. Opetushallitus on ottanut kännykkäkieltoon lakia tiukemman kannan ja suosittelee koulukohtaisesti järjestyssäännöillä laajentamaan kieltoa ja kokeilemaan myös opetuksetonta kouluaikaa, esimerkiksi välitunteja ja ruokailuja. Osassa peruskouluja on toimittukin näin. Arvoisa rouva puhemies! Näiden peruskoulun hyvien kokemusten perusteella on tarkoituksenmukaista ryhtyä valmistelemaan säädöksiä myös toisen asteen oppilaitoksiin. Työrauhan parantamiseksi tulisi kieltää mobiililaitteiden käyttö lukioissa, ammatillisissa opinnoissa ja tutkintoon johtavan koulutuksen oppitunneilla lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen taikka rehtorin tai opettajan luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon. Puhelimen näytön jatkuva tarkkailu vie kaiken huomioon ja heikentää oppilaan keskittymiskykyä. Koulussa tarkkaavaisuus siirtyy opeteltavan asian sijaan puhelimeen, ja koulutyössä on eduksi työrauhalle, keskittymiselle, opettamiselle ja oppimiselle se, että puhelimen käyttö kielletään oppituntien ajaksi, ellei siihen ole jotain erityistarvetta. Peruskoulun kännykkäkiellon tapaan mobiililaitteiden käyttö toisen asteen opinnoissa olisi sallittua oppitunneilla rehtorin tai opettajan luvalla oppimistarkoitukseen tai terveydellisistä syistä, kuten esimerkiksi diabeetikoilla verensokerin seurantaan. Sallittua kännykän käyttö olisi myös silloin, jos pitkäaikaissairaus tai tilapäinen terveydentilan muutos sitä edellyttää hoidon seurannan vuoksi. Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin tiedetään, toisella asteella on käytössä ainakin tällä hetkellä runsaasti sähköisiä oppimateriaaleja, ja mikäli niiden käyttämiseen ei ole muuta välinettä, kuten tietokonetta, voidaan uuden lainkin mukaan näissä tilanteissa edelleen hyödyntää oppilaan omaa mobiililaitetta. Joissakin toisen asteen oppilaitoksissa on laadittu järjestyssääntöjä tai sovittu yhteisesti mobiililaitteiden käytöstä, mutta selkeä säädöspohja takaisi yhtenäiset käytännöt ja järjestyssäännöt kaikkiin oppilaitoksiin. Mobiililaitekieltoa puoltaa myös niiden yleistynyt käyttö kiusaamisen välineenä. Kaikenlaiseen kiusaamiseen pitää puuttua välittömästi, ja tällä hetkellä valitettavasti opettajien on vaikea havaita ja puuttua sosiaalisen median kautta tehtyyn kiusaamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Kuten tiedetään, älypuhelimet ovat lisänneet erityisesti nuorten ja aikuisten ruutuaikaa, ja liiallisella ruutuajalla on runsaasti negatiivisia niin fyysisiä kuin psyykkisiä terveysvaikutuksia kaikenikäisille ihmisille. Se myös vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja vähentää kasvokkaista kanssakäymistä. Ruutuaika myös voi vaikeuttaa nukahtamista, lyhentää unta, heikentää unen laatua, lisätä väsymystä, hankaloittaa painonhallintaa liikunnan ja arkiliikkumisen vähentyessä sekä aiheuttaa kipuja ja särkyjä epäergonomisten ja staattisten käyttöasentojen ja liiallisen paikallaanolon myötä. Ruutuaika voi myös heikentää mielen hyvinvointia ja lisätä ärtyneisyyttä ja stressiä. Liikakäyttö vaikuttaa myös lasten ja nuorten kielelliseen kehitykseen, estää aivoja palautumasta ja vaikuttaa siten keskittymiskykyyn ja muistiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä aloite jätettiin yhdessä edustajakollegoiden kanssa jo viime syksynä, loppusyksystä. Sen jälkeen voin ilokseni todeta, että myös muun muassa Opettajien ammattijärjestö OAJ on tullut samoille linjoille ja puoltaa tällaista lakimuutosta, säädöspohjaa myös toisen asteen oppilaitoksiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia omasta puolestanikin tästä oikeuskanslerin kertomuksesta. — Ajattelin nyt keskittyä yhteen teemaan, tähän digitalisaatioon, josta tässä kertomuksessakin on paljon asioita. Tässä kertomuksen alussa on tietysti heti sitaatti tähän liittyen: ”Parhaimmillaan julkisen hallinnon digitalisaatio tuottaa sujuvaa arkea ja asioiden hoitoa sekä virheettömämpää päätöksentekoa.” Näinhän se juuri on. Paljon on mahdollisuuksia. On mahdollisuus saada säästöjä, on mahdollisuus saada helppoutta, tehokkuutta, kun tämä hoidetaan hyvin. Toki on tähän liittyen myöskin uhkia. Täällä muun muassa edustaja Lindén nosti esille kansalaisten taidot, että löytyykö riittäviä digitaitoja ja kuinka isolta osalta kansalaisista, tai oikeastaan niin päin, että kuinka monelta niitä ei löydy, esimerkiksi liittyen ikäihmisiin. Tämä tietysti aiheuttaa huolta, ja meidän täytyisi myöskin tässä talossa omalta osaltamme huolehtia siitä, että kansalaisilla, tavallisilla suomalaisilla ja ikäihmisillä, on mahdollisuuksia nämä taidot hankkia. Toinen edellytys digitalisaatiolle ja sen toimivuudelle ovat tietysti nämä riittävät yhteydet eri puolilla Suomea. Siinäkin on edelleen parannettavaa ja tietenkin siinä, mikä liittyy myöskin oikeuskanslerin työhön ja eduskunnan työhön, että kaikessa huolehditaan myöskin siitä riittävästä turvallisuudesta niin, että niin päätöksenteko kuin myöskin ihmisten asiointi onnistuu turvallisesti toimien.

Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Hamari käytti erittäin hyvän puheenvuoron, ja on muitakin kyllä ollut hyviä puheenvuoroja, ja itsekin ajattelin valtion liikuntaneuvoston lausuntoa nostaa vielä siinä mielessä esille, että tässä uudessa mallissahan käytännössä, jos oikein ymmärrän, valtion liikuntaneuvoston rooli tulisi kasvamaan mutta puolestaan tämä lausunto, minkä valtion liikuntaneuvosto on tästä uudistuksesta antanut, on aika kriittinen, yksi kriittisimpiä näistä lausunnoista, ja en sitäkään ihan huomiotta jättäisi, koska tässähän on nimenomaan näkökulmana se, että alueellisuutta ja alueellisten neuvostojen vaikutusvaltaa tulisi lisätä. No, täällä on sitten useammassa puheenvuorossa nostettu hyvin esille sitä, että satsataan siihen liikkeeseen ja liikuttamiseen eikä hallintorakenteisiin, mikä on ihan hyvä näkemys, mutta tässä ollaan kuultu, että aika pienistä säästöistä on kyse. Mitä itse tässä myöskin pelkään, on, onko jatkossa tämä alueellisen tuntemuksen ja osaamisen huomioiminen nyt enemmän sattumanvaraista. Tässähän yhtenä perusteluna on se, että kyllä näitä keskitetyn lupaviraston henkilöitä tulee toimimaan eri puolilla Suomea, ja kyllä varmasti tulee, mutta sehän on täysin sattumanvaraista, missä virkamiehet sitten kukakin asuvat ja onko sitä paikallista tuntemusta siltä osin olemassa. Kun tässä on näitä puheenvuoroja käytetty, niin kyllä kehottaisin myöskin perehtymään näihin eri alueitten lausuntoihin, vaikkapa Päijät-Hämeestä tai Pohjois-Pohjanmaalta tai Etelä-Savosta tulleisiin, miten tämä asia siellä paikallisesti nähdään. Siitä kyllä itsekin tässä kohtaa jo annan kiitosta, että tähän muutosta oli tehty jo niin, että maakuntaliitoilta kuitenkin lausuntoa pyydetään. Tietenkin näitten alueellisten liikuntaneuvostojen vahvuushan on ollut se, että siellä on ollut nimenomaan sitä liikuntaosaamista sieltä maakunnista ja eri alueilta, jota ollaan sitten pystytty hyödyntämään esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen määrärahojen ja niitten hankkeitten arvioimisessa, mitkä ovat kiireellisiä, mitkä tärkeitä ja niin edelleen. Tästä olen hieman huolissani, miten jatkossa käy.

Kiitoksia liikunta- ja urheiluministerille tästä esittelystä. Varmasti kaikki täällä salissa olevat voivat yhtyä näihin kiitoksiin siitä, että todellakin kaikki eduskuntapuolueet ovat yhtyneet tähän tavoitteeseen fyysisen toimintakyvyn nostamisesta. Se tietenkin tarkoittaa, että meiltä kaikilta täytyy olla siihen sitten myöskin aika jämäköitä esityksiä ja toimenpiteitä tulevaisuudessa, että tähän tavoitteeseen päästään. Olen samaa mieltä siitä, että liikunnasta ei koskaan tässä salissa puhuta liikaa, ja olemme samaa mieltä siitä, että on hyvä, että siitä päästään keskustelemaan. Mutta siitä, arvoisa ministeri, arvoisa puhemies, rohkenen olla eri mieltä, onko tämä esitys sitten iloinen asia liikunnan edistämisen ja alueellisuuden kannalta. Jos katsoo näitä lausuntoja, joihin tänään tuossa aika tarkasti tutustuin, niin kyllähän näissä tulee aika paljon kritiikkiä tästä hallituksen esityksestä. Toki osa suhtautuu siihen neutraalisti ja jotkut jopa myönteisesti, mutta kyllähän valtaosa näistä lausunnonantajista, jos katsotaan alueellisesti, suhtautuu tähän esitykseen erittäin kriittisesti. Ministerin esittelyssä tuli kommentti tästä alueellisuuden vahvistamisesta. Kyllä näissä lausunnoissa on iso kysymysmerkki ja iso huoli siitä, kuinka se jatkossa sitten varmistetaan. Näistä hyvin tulee esille se rooli, mikä alueellisilla liikuntaneuvostoilla on tähän mennessä on ollut. Tietenkin se on korostunut erityisesti siellä liikuntapaikkarakentamisen puolella, siellä olosuhteiden puolella asiantuntemuksena, minkä he ovat siihen päätösprosessiin tuoneet, mutta kyllä heillä on ollut myöskin muuta roolia sen alueellisen näkökulman, alueellisen tunnettavuuden esille tuomisessa. Jos huomioidaan se, että näitten alueellisten liikuntaneuvostojen lakkauttamisen suora säästö on se 25 000 euroa, niin puhutaan aika pienestä summasta, jos siinä sitten menetetään sitä alueellista osaamista ja asiantuntemusta, mitä sitten näitten alueellisten liikuntaneuvostojen myötä on tuotu esille. Ehkä hieman hämmästelen sitäkin toimintatapaa tai lähestymistapaa tähän asiaan, että nyt on tehty päätös, että nämä ollaan lakkauttamassa, ja samassa yhteydessä sitten kysytään, miten jatkossa olisi hyvä tämä alueellisuus huomioida. Tietenkin on hyvä, että kysytään alueiden mielipidettä, maakuntaliittojen mielipidettä, mutta olisiko tässä asiassa kuitenkin kannattanut edetä niin päin, että olisi alusta asti otettu keskusteluun mukaan alueet ja mietitty yhdessä sitä ratkaisua ja ehkäpä yhtenä vaihtoehtona jopa myöskin tätä nykyisen mallin jatkoa? Mutta, arvoisa puhemies, jatkan tästä vielä toisessa puheenvuorossa.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä maassamme yksi suurimpia ongelmia. Sen sai taas kuulla tuossa loppuviikon aikaan, kun kierteli tuolla maakunnassa. Pari esimerkkiä: Toisessa oli kyse maatilan sukupolvenvaihdoksesta, johon ei rahoitusta löytynyt. Toinen oli sitten tämmöinen, että huoltoasemalle olisi jatkaja mutta ei kerta kaikkiaan saa rahoitusta, että pystyisi pienessä kunnassa sitä yritystoimintaa jatkamaan. Jokainen meistä ymmärtää, mikä merkitys tämmöisellä pienellä huoltoasemalla ja huoltamon yrittäjällä on kunnalle, kunnan elinvoimalle ja niille palveluille. Nyt kun on tämä hallituksen esitys luottolaitosdirektiivin täytäntöönpanosta, niin näyttäisi, että on yksimielisyys siitä, että tulee lisää sääntelyä, tulee lisää byrokratiaa, mutta epävarmaa on se, helpottaako vai vaikeuttaako tämä nyt yritysten rahoituksensaantia tai maatilojen sukupolvenvaihdoksia tai esimerkiksi kotitalouksien haaveita rakentaa tai ostaa oma omakotitalo. Tähän pyytäisin vielä ministeriltä vastauksen: mikä on näkemyksenne, helpottaako tämä rahoituksensaantia vai vaikeuttaako?

Arvoisa herra puhemies! Tosi hienoa, että maaseudusta täällä puhutaan, ja on tuotu paljon esille niitä tärkeitä asioita, mihin maaseutua tarvitaan, muun muassa maan kasvu- ja vientiteollisuudesta on paljon puhetta riittänyt. Sieltä maaseudulta tulee ruoka, tulee puu, tulee energia ja ne monet kriittiset raaka-aineet: aineet, millä sitten tätä maata saadaan kasvuun. Kiitän myöskin, kun täällä käytettiin puheenvuoro siitä, että ei ole leikattu ruoantuotannosta, ruokaa tuottavasta maataloudesta, mutta onhan valitettavasti monia elämisen edellytyksiä, joista maaseudulta on leikattu. On tehty sairaalapäätöksiä, yöpäivystyksen lakkautuksia, aluekehitysrahoja on leikattu, yksityistieavustuksia, laajakaista-hankkeita, biokaasuinvestointeja on heikennetty, turpeen käyttöä on ajettu alas. Valitettavasti nämä ovat niitä päätöksiä, millä sitä kehitystä on viety väärään suuntaan, ja toivon, [Puhemies koputtaa] että yhdessä löydetään jatkossa entistä enemmän niitä päätöksiä, [Puhemies koputtaa] millä kiritetään sitä maaseudun kehitystä ja kasvua.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä erittäin hyvästä keskustelualoitteesta. Turve liittyy keskeisesti Suomen omavaraisuuteen. Sillä on edelleen merkitystä lämmöntuotannossa, mutta tietysti se aivan keskeinen merkitys ja rooli tällä hetkellä liittyy huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuspolttoaineena se on säävarma ja helposti varastoitava, ja ehdottomasti meidän pitää turve pitää edelleenkin mukana paletissa ja, niin kuin on tullut esille, ei pelkästään näistä syistä vaan myöskin kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden takia, sinne kasvihuoneille, sinne kotieläintiloille. Näistäkin syistä turpeen jatko pitää turvata. Tässä on ongelmana nämä luvitusongelmat, mitkä ovat nousseet esille. Ne on tärkeää ratkaista, ja ylipäänsä on tärkeää pystyä tekemään semmoisia päätöksiä, millä tämä strateginen huoltovarmuuspolttoaine pystytään myöskin jatkossa Suomessa turvaamaan. Arvoisa puhemies! Kun tässä on kuunnellut näitä perussuomalaisten puheenvuoroja, niin tulee mieleen, miksi näitä puheenvuoroja ei pidetty siellä hallitusohjelmaneuvotteluissa, [Puhemies koputtaa] koska kirjaukset täällä hallitusohjelmassa ovat kuitenkin niin, että turpeen energiatuotanto ollaan ajamassa alas. [Puhemies koputtaa] Herää tämä kysymys.

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, pääministeri, tästä ilmoituksesta ja myöskin tästä parlamentaarisesta ryhmästä. Tietysti tällä hetkellä se polttavin ongelma, mistä paljon julkisuudessakin on ollut, on tämä vanhustenhoivan tila, josta on paljon ikäviä uutisia kuultu. Viimeisin uutinen: eilen Yle kertoi, että vanhukset odottavat hoivapaikkaa luvattoman pitkään, ja tämä luvattoman pitkään tarkoittaa sitä, että monet vanhukset joutuvat odottamaan pidempään kuin tämän lakisääteisen kolmen kuukauden ajan. Itse asiassa näitä ympärivuorokautisia hoivapaikkoja jonottavien määrä on viimeisen puolen vuoden aikana kasvanut monilla alueilla. Eniten jonottajia on tällä hetkellä Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä. Pelkästään näillä alueilla lähes tuhat vanhusta on jonossa, siis jonossa odottamassa hoivapaikkaa. Eli näillä alueilla tilanne ei ole parantunut vaan se on huonontunut. Samaan aikaan, kun suunnitellaan näitä jopa sadan miljoonan euron lisäsäästöjä, on pakko kysyä: eihän hallitus nyt aio kohdistaa näitä lisäsäästöjä tänne vanhustenhoivaan?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Savon Sanomat uutisoi tänään: KYSin päivystyksen ruuhkat käyvät jo ylivoimaisiksi. Kymmenen vuotta yliopistollisen sairaalan päivystyksessä työskennellyt sairaanhoitaja kertoi näin: ”Ihmiset eivät halua hakeutua kauas hoitoon yöaikaan ja yrittävät sinnitellä kotona. He soittavat vasta viimeisillä voimillaan hätäkeskukseen, kun eivät enää pysy pystyssä.” Arvoisa puhemies! Tämän tilanteen taustallahan ovat nämä Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten lakkautukset, jotka kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset ja RKP ajoivat läpi, valitettavasti myöskin Salon ja Oulaskankaan osalta. Kyllä nyt on aika kantaa vastuuta myöskin tästä päätöksestä, ja kysyn vastaavalta sosiaali- ja terveysministeriltä: mikä on viestinne näille yöaikaan apua tarvitseville, niille ikäihmisille tai lapsiperheille, jotka eivät hakeudu hoitoon yöaikaan pitkän matkan vuoksi?

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri aloitti täällä monella sananlaskulla, ja rohkenen lisätä listaan vielä yhden: ”Ei suuret sanat suuta halkaise.” Sanakirjan mukaan tämä tarkoittaa, ettei kova lupailu tarkoita tekoja. Teiltä, pääministeri, ja hallitukselta kauden alussa kuultiin aika kovia lupailuja 100 000 uudesta työllisestä ja velkaantumisen lopettamisesta. Valitettavasti näissä olette epäonnistuneet, ja kyllä nyt ehdottomasti näitten lupausten sijaan tarvitaan tekoja. Me emme tässä keskellä lähde kilpalaulantaan näistä leikkauksista vasemmiston ja oikeiston kesken. Ajattelemme, että kasvu on nimenomaan se tärkein. Keskustan kasvupäivässä eräs pitkän linjan yrittäjä taisikin todeta, että leikkaaminen on lahjattomien hommaa, kun taas uuden kasvun luominen vaatii todellista lahjakkuutta. Viimeksi eilen me esitimme keskustassa lukuisan määrän näitä kasvutoimia yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kasvun tueksi. Kysynkin pääministeriltä: oletteko valmis tarttumaan näihin keskustan ehdotuksiin kasvun aikaansaamiseksi?

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on todella omassa ohjelmassaan ja juhlapuheissaan luvannut huolehtia koko Suomen elinvoimasta, mutta valitettavasti näyttää, että nämä Itä-Suomelle annetut lupaukset tullaan yksi kerrallaan pettämään. Tänään ilmeisesti saatiin tähän listaan yksi lisää, kun kysyttiin näistä erityistalousalueista. Todellakin, Itä-Suomen lähettiläs Harri Bromanin, jonka hallitus on itse nimittänyt, kärkitavoitteena oli tämä erityistalousalue. Ainakin valtiovarainministerin puheesta sai sellaisen kuvan, että näitä erityistalousalueita ei tule, ja se on kyllä valitettavasti iso pettymys itäiselle Suomelle. Ministeri nosti äsken myöskin nämä yhteydet. Ne ovat tärkeitä, ja tiedetään, että Itä-Suomessa pelkästään puhelin- ja nettiyhteyksissä on suuria ongelmia, vaikka tämä on myöskin hallituksen toimesta kiistetty, puhumattakaan tästä tiestön kunnosta. Elinkeinoministeri, nostitte tämän matkailun esille. Se on tärkeä asia. Mielelläni kuulisin, mitä olette matkailun eteen Itä-Suomessa tekemässä. Myöskin nämä rahoitusongelmat ja vakuusongelmat ovat Itä-Suomessa polttavia. Mitä hallitus aikoo tehdä näiden ratkaisemiseksi? [Antti Kurvinen: Nyt tuli faktaa, tosiasioita!]

Arvoisa herra puhemies! Näihin energia-asioihin liittyen aloitan ensin tuosta biokaasusta, josta jo aiemmin päivällä täällä puhuttiin. Ehkä hieman hämmästelinkin muutamia puheenvuoroja, kun täällä vähän vähäteltiin biokaasun merkitystä energiantuotannossa. Jos katsotaan, mihin maailma on menossa ja mihin maa on menossa energiantarpeen osalta, niin aivan varmasti biokaasullekin on paikkansa ja sitä tarvitaan. Jos katsotaan biokaasua, joka täyttää todella erinomaisesti nämä uusiutuvan energian tavoitteet tärkeänä lähteenä, niin kyllä se on valitettavasti jäänyt tässä hallituksen politiikassa hyvin vähälle ja ne toimenpiteet, mitä biokaasun osalta on tehty, ovat ennemminkin vieneet väärään suuntaan. Jos katsotaan, mitä tosiaan on esimerkiksi näitten maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamiseen ja toimintaan liittyen, niin hallitus on omalla toiminnallaan vaikeuttanut biokaasun tuloa ja biokaasun toimintaa. Nyt kannattaisi pikaisesti perehtyä tähän biokaasun tuotantoon sekä maatilatasoisten laitosten että myöskin näitten isompien laitosten osalta, joita nyt on onneksi suunnitteilla ja joitakin jopa rakenteillakin. Nämä jos mitkä toteuttavat kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa parhaimmillaan, ja kyllä minä kannustan hallitusta nyt tarttumaan toimeen biokaasun edistämisessä koko maassa. Sitten, arvoisa puhemies, vähän laajemmin sähköön ja sähköistymiseen. Niin kuin hyvin tiedetään, meillä on maahan suunnitteilla iso määrä sääriippuvaista sähköntuotantoa, mutta näyttää siltä, että tämä kokonaisuus ei ole oikein kenelläkään hallussa. Nyt pikaisesti kannustaisin maan hallitusta, sähköntuottajia ja ‑kuluttajia tiiviimpään yhteistyöhön niin, että tämä kokonaisuus olisi hallussa, vai väittääkö joku, että se tällä hetkellä olisi? Tuntuu, että erityisesti säästä riippuvaa sähköntuotantoa on paljon suunnitteilla, mutta sitten tätä säätövoimaa, jota moni on tänäänkin peräänkuuluttanut, ei ole kuitenkaan pystytty kiirehtimään — säätövoimaa, pumppuvoimaloita, sitä, että pystytään nimenomaan turvaamaan se hallituksenkin tavoittelema kohtuuhintainen sähköntuotanto myös pitkinä pakkasjaksoina. Jos joku väittää, että 80 senttiä kilowattitunnilta on kohtuuhinta, niin ei se kyllä sitä ole, kuten on tänäkin talvena nähty. Olisi pitänyt kiirehtiä säätövoimaa, pumppuvoimaloita. Tuntuu, että on kiirehditty vain tätä sähkön tehomaksua tavallisille omakotitaloasujille. Kyllä tässä on ollut väärät kiirehtimisen kohteet sähköntuotannon osalta. Arvoisa puhemies! Tietysti yksi tärkeä osa sähköverkkoihin liittyen on tietysti tämä omaisuudensuoja, miten pystytään varmistamaan, että sähköistämisen edetessä myöskin siirtoyhteyksiä rakennetaan. On äärimmäisen tärkeää tietysti kunnioittaa maanomistajien oikeuksia ja sitä, että vihdoin saadaan maanomistajille myöskin riittävä korvaustaso. Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä tästä turpeesta, josta on paljon puhetta riittänyt. Tässä käsittelyssä olevassa strategiassa todetaan, että Huoltovarmuuskeskus on perustanut polttoturpeen varmuusvaraston, jonka tavoitteena on ylläpitää vähintään vuodet 2022—2028 tätä varmuusvarastoa, mutta jatkosta ei ole tietoa. Sanotaan, että varmuusvarastojen ylläpidon jatkamista vuodesta 2028 eteenpäin arvioidaan geopoliittisen riskikuvan kehittyessä. Kyllä jokainen tässäkin kohtaa voi jo arvioida tätä geopoliittista riskikuvaa, että varmuusvarastoja tarvitaan myöskin jatkossa. Kyllä edelleen on voimassa tämä hallituksen linjaus siitä, että energiaturpeen käyttöä ollaan nykytilanteeseen verrattuna ajamassa alaspäin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kyllä tämä turpeen tilanne on edelleen se, että tarvitaan ehdottomasti huoltovarmuuspolttoaineena turvetta tässä maassa, ja tämä linja, jolla ollaan energiaturvetta ajamassa alaspäin, vaarantaa myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpean saatavuuden, mikä on sitten myöskin ruuantuotannon kannalta iso riskitekijä. En voi myöskään olla palaamatta niihin koviin lupauksiin, mitä tässäkin salissa istuvat kansanedustajat vielä ennen vaaleja kertoivat siitä, kuinka turve otetaan pois päästökaupasta, turpeen verotusta alennetaan. Mitään näitä konkreettisia toimia ei ole pystytty tekemään. Vähintä nyt olisi se, että tämä turpeen asema huoltovarmuuspolttoaineena yhdessä turvataan ja sitä kautta myöskin kasvu‑ ja kuiviketurpeen saatavuus. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Jokainen kansalaisaloite, varsinkin sellainen, joka päättyy tänne saliin asti, on saanut kannatusta, ja haluan tässä yhteydessä myöskin kiittää aloitteen tekijöitä tämän asian nostamisesta keskusteluun. Tässä kansalaisaloitteessahan esitetään, että Suomi ryhtyisi valmistelemaan lainsäädäntöä, joka laillistaisi kannabiksen ja sääntelisi sitä alkoholin ja tupakan tapaan niin, että kannabiksen käyttö, hallussapito, omatarveviljely, valmistus ja myynti sallittaisiin täysi-ikäisille. Siitä huolimatta, että aloite on saanut kannatusta ja tullut tänne saliin, voin jo tässä kohtaa oman kantani kyllä ilmoittaa: en kannata tämän kansalaisaloitteen mukaisesti kannabiksen laillistamista. Tämän aloitteen tekijöiden mukaan nykyinen rangaistavuus aiheuttaa käyttäjille haittoja ja syrjäytymistä, poliisin resurssit kuluvat tehottomasti, järjestäytynyt rikollisuus hyötyy kannabiksen laittomuudesta, lailliset markkinat parantaisivat tuotteen laatua ja vähentäisivät haittoja, laillistaminen lisäisi verotuloja ja nuorten suojaaminen onnistuisi paremmin valvotuilla markkinoilla. Arvoisa puhemies! Miksi sitten lakivaliokunta ehdottaa aloitteen hylkäämistä ja vastaa myöskin näihin aloitteen tekijöiden perusteluihin? Lakivaliokunta katsoo, ettei laillistaminen ole tällä hetkellä perusteltua, ja syitä siihen ovat sitten seuraavat: Ensinnäkin EU- ja kansainvälinen oikeus estää laillistamisen. YK:n huumausaineyleissopimukset ja EU:n puitepäätökset kieltävät kannabiksen tuotannon ja myynnin päihdekäyttöön. Saksan yritys luoda lailliset markkinat kariutui juuri tähän. Lakivaliokunnan mukaan aloitteen mukainen malli ei ole EU-oikeuden puitteissa toteutettavissa. No, seuraavaksi lakivaliokunta katsoo, että tämä laillistaminen lisäisi käyttöä ja haittoja. Tässä lakivaliokunta viittaa THL:n ja kansainväliseen tutkimukseen. 71 prosenttia tutkimuksista osoitti, että kannabiksen käyttö lisääntyy laillistamisen jälkeen, ja käyttö ei ole vähentynyt missään laillistaneessa maassa. Laillistaminen ei ole vähentänyt nuorten käyttöä esimerkiksi Kanadassa, käyttö on pysynyt korkealla. Laitonta markkinaa ei saataisi poistettua. Kanadan ja muiden maiden kokemusten perusteella laiton kauppa jatkaa toimintaansa laillistamisen jälkeenkin. Laillistaminen ei vapauttaisi merkittävästi poliisin resursseja. Sisäministeriö on arvioinut, että kannabis muodostaa itsessään syyn poliisitehtäviin hyvin harvoin. Käyttörikoksiin liittyy lähes aina jokin muu rikos, ja poliisi ei juurikaan käytä resursseja kotikasvatuksen selvittämiseen nykyisinkään. Nuorten ja lasten suojelemisen tavoitteet eivät toteutuisi. Saatavuuden kasvu todennäköisesti kasvattaa nuorten altistumista, ja nuorten kannabiksenkäyttö on yhteydessä mielenterveysongelmiin, koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen. Lisäksi hoitoonpääsyn parantaminen on tärkeämpää kuin nämä rikosoikeudelliset muutokset. Myöskin lakivaliokunta korostaa, että hoitoonpääsyn pitää olla ensisijaista. Rangaistavuuden poistaminen ei itsessään ratkaise hoitotarpeita. Arvoisa puhemies! Kansainväliset järjestöt ja muutkin tahot voivat antaa näkemyksiä, joihin kannabiksen vapauttamista ajavatkin vetoavat. Omalla lainsäädännöllään jokainen valtio, niin myöskin Suomi, viestii, mikä on sallittua ja mikä ei. Kaikenlainen vähättely huumausaineita kohtaan on sinisilmäistä, ja käyttäjien kannalta ei ole olemassa vaarallisia ja vaarattomia huumausaineita — kaikki huumausaineet ovat vaarallisia. Enemmän pitäisi olla huolissaan sallivammasta asennoitumisesta huumausaineisiin ja muihin päihteisiin. Medioista voidaan lukea juttuja huumausaineiden viihdekäytöstä, ikään kuin se olisi statussymboli nuorille menestyville. Monista tosielämän huumausainerikollisista on tehty dokumentteja. Tämmöinen myönteisempi kanta lainsäädännössä mietoja huumeita kohtaan voi lisätä viihdekäyttöä niiden ihmisten keskuudessa, jotka eivät nyt ole kokeilleet huumeita. Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa väitetään, että nykyinen käytön valvonta tuhlaa poliisin resursseja, mutta ei poliisin työkuorma mihinkään katoaisi tämän kansalaisaloitteenkaan myötä, koska poliisi joutuisi valvomaan laillisuutta silloinkin, jos kansalaisaloitteen ehdotukset toteutuisivat. Kannabiksen käytön ja myynnin salliminen ei vähentäisi huumausainerikollisuutta. Arvoisa puhemies! Huumeiden käyttö on erittäin huolestuttava ilmiö yhteiskunnassamme. Siihen liittyy läheisesti muuta rikollisuutta, päihderiippuvuutta, terveyshaittoja, perhekriisiä ja yleistä turvattomuutta. Keskusta ei — ja en itsekään henkilökohtaisesti — missään nimessä halua mitenkään lisätä huumeiden käyttöä, ja meidän tavoitteisiin ei kuulu myöskään huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen. Sen sijaan huume- ja päihderiippuvuuksien ehkäisyä on tuettava yhä vahvemmin, erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Arvoisa rouva puhemies! En kannata tätä kannabiksen laillistamista. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Todellakin tämän hallituksen esityksen tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuutta mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaikki varmasti täällä salissa tiedämme, että pääsy tähän tavoitteeseen ei ole viime vuosina edennyt niin kuin olisi toivottu. Suomi on polkenut paikallaan tässä korkeakoulutettujen määrässä, ja varmasti meillä on yhteinen huoli ja haaste siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Nyt tässä käsittelyssä olevassa esityksessä kohdennetaan aloituspaikkoja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Tämän esityksen mukaan opiskelijan saman- ja alemmantasoiset opiskeluoikeudet päättyisivät, jos hän ottaa vastaan uuteen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden. Tämän esityksen keskeisenä tavoitteena on tarjota mahdollisuus korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle, jolla tutkintoa tai aiempaa opiskeluoikeutta ei vielä ole. Se, mikä on tullut tässä esille, on se, että tämä esitys ei rajoita suoritettavien korkeakoulututkintojen määrää, vaan jatkossakin opiskelijan olisi mahdollista suorittaa useampi korkeakoulututkinto. Ja mikä on tosiaan äärettömän tärkeätä, on se, että jatkossakin olisi mahdollista vaihtaa alaa ja hakeutua opiskelemaan uudelle alalle. Arvoisa puhemies! Kun arvoisa ministeri on täällä paikalla, kiitokset siitä, niin tässä kohtaa tietysti herää vielä aika paljon kysymyksiä, että miten tämä nyt käsittelyssä oleva esitys sitten todellisuudessa tulisi tehoamaan tähän tavoitteeseen nähden. Siihen esittäisinkin tässä pari kysymystä: Elikkä mihin perustuu oletus, että nämä menetetyt, pois otetut opiskelupaikat toisivat samassa suhteessa uusia aloituspaikkoja? Ja toisena kysymyksenä sitten se, että kuinka monelle opiskelijalle tällä nyt olisi vaikutusta ja vaikuttavuutta, jos tätä opiskeluoikeutta lähdetään rajaamaan. Elikkä kuinka isoon joukkoon tämä sitten todellisuudessa tässä kohtaa vaikuttaisi, koska tämän esityksenkin mukaan nämä lain vaikutukset ovat epävarmoja suhteessa siihen tavoitteeseen? Siitä tietysti ollaan keskustassa myöskin erittäin, tai ei välttämättä, huolissaan, mutta toivotaan, että huomioidaan erittäin tarkasti sitten myöskin se, että jos opiskelija vaihtaa sitä alaa, jatkossa pystyy olemaan tämän esityksen läpi mennessä vain yksi opiskeluoikeus, niin millä tavalla näitä aiempia opintoja, aiempia kertyneitä opintosuorituksia sitten pystytään hyväksilukemaan uusissa opinnoissa. Me todellakin katsomme, että kun tämä työelämä muuttuu nopeasti, niin jokaisen korkeakoulun tutkintoihin tulisi voida lisätä joustavasti niitä työelämää tukevia ja työllistymistä edistäviä sivuaineita ja pienempiä osaamiskokonaisuuksia. Näitten opintojen ja tutkintojen joustavaa valinnaisuutta ja monitieteistä ristiinopiskelua toisiaan tukevilla tieteenaloilla tulee samaan aikaan edistää ja mahdollistaa, vaikkapa esimerkkinä nyt aineopettaja, joka haluaa työllistyäkseen täydentää opintojaan uusien opetettavien aineiden opinnoilla, saattaa joutua hakemaan kokonaan uudelleen pääaineopiskelijaksi ja vie näin taas paikan ensikertalaiselta opiskelijalta. Eli nämä ovat, arvoisa puhemies, niitä, mihinkä keskustassa halutaan kiinnittää huomiota, ja todellakin siihen, että varmistetaan se alanvaihtajien asema ja kiinnitetään huomiota näiden aiempien opintojen hyväksi lukemiseen. Arvoisa puhemies! Keskusta käy tätä asiaa vielä läpi valiokuntakuulemisissa, ja katsotaan sitten, päästäänkö tällä esityksellä niihin tavoitteisiin, mitkä sille on asetettu. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Nostan tähän keskusteluun vielä biokaasutuotannon ja sen tilanteen, koska meillä olisi valtavasti potentiaalia Suomessa biokaasun edistämiseen, mutta valitettavasti tuntuu siltä, että tällä hallituskaudella asiat eivät ole oikein edenneet. Sen palautteen mukaan, mikä on tuolta kentältä tullut, biokaasun tuotantoa ei ole pystytty edistämään, vaikka meillä tietenkin isoja hankkeita ympäri Suomea on suunnitteilla. On kuitenkin hyvä muistaa, niin kuin tuossa keskustan ryhmäpuheenvuorossa aiemmin tuotiin esiin, että biokaasu on kuitenkin se uusiutuva energiamuoto, mikä ei vaadi metsien raivausta, ja voidaan myöskin pellot pitää viljelyksessä ja myöskin hyödyntää kiertotalouden avulla ja tuottaa sitä biokaasua. Vähän ihmetyttää, että kun olisi hyvä edistää biokaasun tuotantoa, niin tuntuu, että ollaan tehty päinvastaisia ratkaisuja ja vaikeutettu esimerkiksi näitten maatilatasoisten biokaasulaitosten perustamista ja toimintaa. Haluaisin kysyä ministeriltä: aikooko hallitus nyt joitakin toimenpiteitä tehdä biokaasun edistämiseksi Suomessa?

Arvoisa herra puhemies! Suurtyöttömyys on kansallinen hätätila, ja varmasti meistä jokainen tällä hetkellä tuntee jonkun työttömäksi joutuneen. Ihminen voi lähettää kymmeniä ellei satoja työhakemuksia, eikä tärppää. Työttömyys koskettaa usein koko perhettä, ja Suomi on valitettavasti tällä hetkellä murheellisten työttömyystarinoiden maa. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, teidän vahtivuorollanne paitsi että Suomi velkaantuu ennätysmäisesti, niin valitettavasti meillä on myös Euroopan ennätystyöttömyys — siis tuplamestaruus velkaantumisessa ja työttömyydessä. Nämä konkurssin tehneet yrittäjät tai irtisanotut työntekijät eivät jaksa enää kuunnella selittelyjä, vaan he haluavat tietää, mitä te aiotte tehdä tässä ja nyt tämän työttömyyden nujertamiseksi. Keskustan mielestä kotitalousvähennys pitää palauttaa ennalleen. Näin vasarat alkaisivat paukkua siellä kotien remonteissa ja ikäihmiset voisivat hankkia siivousta ja hoivaa kotiin. Tämä auttaisi etenkin pienyrittäjiä ja toisi työttömille töitä. Tartutteko, ministeri Purra, tähän?

Arvoisa herra puhemies! Aika monessa kohtaa hallituksen sopeutustoimet ovat epäonnistuneet, mutta näitten sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkausten osalta kyllä pidetään niistä tavoitteista kiinni, niistä noin kahdesta miljardista eurosta. Miten näitä säästöjä on nyt toteutettu? Siellä on asiakasmaksujen pakkokorotukset, yöpäivystysten lakkautukset, kevennetty hoitajamitoitusta ja pidennetty hoitoon pääsyä. Nyt ilmeisesti myöskin sosiaalipalveluihin suunnitellaan noin 100 miljoonan lisäsäästöjä. Eilen täällä eduskunnassa kävivät mielenilmausta pitämässä itäsuomalaiset hyvinvointialueet, ja kyllä siellä selkeä viesti oli se, että toivottiin tämän rahoitusmallin uudistamista ja myöskin sitä lisäaikaa näille alueille, jotka sitä tarvitsevat. Nyt on hyvä, että muutamat alueet ovat saamassa lisäaikaa, mutta monet jäävät edelleen sitä odottamaan. Arvoisa puhemies! Siitä kiitän itsekin, että pääministeri Orpo ja hallitus ovat tarttuneet tähän keskustan ajatukseen rahoitusmallin uudistamisesta parlamentaarisesti. Tämä on erittäin hyvä asia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä työministeri toivoi laajaa tukea työllistämistoimille, samoin tässä edustaja Satonen peräänkuulutti myöskin keskustalta tukea työllistämistoimiin. Keskusta tukee ilman muuta järkeviä työllistämistoimia yrityksille työllistämiseen. Ja tässäkin esityksessä niitä hyviä elementtejä olisi ollut, mutta valitettavasti tämä on pilattu näillä muutamilla asioilla, erityisesti tähän raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen. Ovathan nämä lauseet todella kummallisia, että vaikutukset katsotaan vähäisiksi, jos ne koskevat naisia ja muutamia tuhansia synnytysikäisiä, koska tässä tilanteessa, jossa me tarvitsemme jokaisen lapsen ja syntyvyys on alhainen, ei meillä kerta kaikkiaan ole näissä lakiesityksissä varaa tuoda sellaisia esityksiä, jotka lisäävät perhevapaasyrjintää, niin kuin tämän esityksen mukaisesti on myöskin tasa-arvovaltuutettu lausunut.