Honkasalo Veronika

Bästa talman! Detta borde vara självklart för alla: Den ekologiska omställningen inom livsmedelsproduktionen är en nödvändighet även för jordbrukarna själva.

Arvoisa puhemies! Asia, josta täällä ei ole puhuttu tänään ollenkaan, on ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö, ja nyt on sääli, että työministeri Marttinen poistui juuri. Meillä on aika romantisoitu käsitys siitä, mikä se tilanne suomalaisessa maataloudessa on, ja itse ainakin olen todella huolissani tästä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä. Tällä hetkellä ulkopuolelta palkatusta työvoimasta puolet on jo ulkomaalaistaustaisia, ja suomalaisessa maataloudessa työskentelee paljon kausityöntekijöitä ja ulkomaalaista työvoimaa, joita ilman sadot jäävät korjaamatta. Usein näiden työntekijöiden puutteelliset työehdot ja heihin kohdistuvat väärinkäytökset jäävät pimentoon, ja he ovat erittäin hauraassa asemassa eivätkä pysty omia oikeuksiaan tuomaan esille — on pitkät työpäivät, epäselvät palkkaehdot ja niin edelleen. Toivoisin, että kun me puhutaan myös suomalaisesta maataloudesta, niin me uskalletaan nostaa nämä epäkohdat esille ja selkeästi sanoa se, että me ei hyväksytä ulkomaisen työvoiman riistoa.

Arvoisa puhemies! Eurooppa on kärvistellyt tappohelteissä koko kesän, ja kesän helteet aiheuttivat miljardiluokan satotappiot. Joissakin maissa viljelijöiltä kiellettiin veden pumppaaminen puroista ja ojista, kun jokien pinnat laskivat kriittisen alas. Myös karjaa kuoli kuumuuteen. Ilmastokriisi tosiaan on tässä ja nyt, ja se vain kiihtyy koko ajan. Seuraukset ovat ruuantuotannolle ja viljelijöille todella karut, jos me vain roikumme vanhassa emmekä tee kestävää siirtymää. Ruuantuotanto ja ilmastotyö kulkevat siis käsi kädessä. Ne eivät ole toistensa vastakohtia. Tosiaan kasvispohjaiseen ruuantuotantoon siirtyminen on välttämättömyys, ja tämä on ymmärretty Tanskassa erittäin hyvin. Siellä myös sikatalous ja ‑teollisuus ovat tulleet tiensä päähän. Viime vaalit Tanskassa [Puhemies koputtaa] olivat nimenomaan eläinten hyvinvointivaalit, ja kansa vaati [Puhemies koputtaa] eläinten hyvinvoinnin parempaa ymmärtämistä. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti myös hallitus ymmärtää, että tämä on se tie, joka myös Suomessa tulee valita.

arvoisa puhemies! Palestiinan tilanne ei koskaan ole ollut näin lohduton. Israelilaisten siirtokuntalaisten väkivalta Länsirannalla ei enää ole kenenkään hallussa. Gazassa tilanne on sietämätön. Samaan aikaan Suomen hallituksen osallisuus kansanmurhaan on entisestään syventynyt. [Välihuutoja oikealta — Juha Mäenpää: Törkeää!] On käsittämätöntä, että Suomen aloitteesta puolustusyhteistyötä tiivistetään, kun palestiinalaisia lapsia teloitetaan israelilaisten sotilaiden toimesta. [Juho Eerola: Ketkäs sen Daavidin lingon ostivat?] On käsittämätöntä, että Suomi ei aio jatkaa rahoitustaan palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWAlle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Terroristikytköksiä!] On käsittämätöntä, ettei Suomi ole tuominnut muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa UNRWAn tiloihin kohdistuvia iskuja. Ulkoministeri Valtonen, minä kiitän teitä julkilausumasta liittyen siirtokuntien pakotteisiin, mutta se on aivan minimi. [Puhemies koputtaa] Siksi kysyn: kuinka uskottavana pidätte Suomen YK:n turvaneuvostokampanjaa, [Puhemies koputtaa] kun Suomi itse ei johdonmukaisesti seiso kansainvälisen oikeuden puolella? [Ben Zyskowicz: Kaikki turvaneuvoston jäsenet seisovat, eikö niin?]

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Autto sanoi, että talouden vahvistaminen on paras ilmastoteko. No, näinhän se ei mene, vaan nimenomaan niin päin, että ilmastotekojen tekeminen on paras tae sille, että on ylipäänsä kestävää talouskasvua. On uskomatonta, jos täällä ei nyt viimeistään tänä kesänä ole herätty siihen, mitä maailmassa tapahtuu, kun ilmasto kuumenee — uskomattomat maastopalot ja tappavat helteet Euroopassa ja valtavat tuhotulvat Nepalissa. Pitäisi todella herätä siihen, että meillä Suomessakin kaivataan kipeästi ilmastotekoja ennen kaikkea siellä maankäyttösektorilla. Itse asiassa myös maatalousministeri Essayahin pitäisi mielestäni olla täällä paikalla, koska nimenomaan siellä hänen sektorillaan nämä kaikki merkittävät ilmastoteot on tällä hallituskaudella jätetty täysin tekemättä. Kysyisinkin nyt ministeri Multalalta: mitä hallitus aikoo vielä tehdä, jotta hiilinieluja saadaan vahvistettua ja jotta tätä hakkuutasoa saadaan merkittävällä tavalla maltillistettua?

Arvoisa puhemies! Ongelma tässä koko vyyhdissä, pääministeri Orpo, on se, että teidän ja kokoomuksen toimesta koko ajan viljellään puolitotuuksia Garden Helsinkiin liittyen. Olen Helsingin kaupunginvaltuutettuna seurannut hyvin läheltä Garden Helsinki -hanketta koko yli 14 vuotta kestäneen valtuustourani aikana. Toistan vielä, että tosiaan kaavamuutos päätettiin valtuustossa 2020 ja vasemmistoliitto esitti tähän hylkäystä, sillä näki hankkeen jo tuolloin täysin epäuskottavana ja epärealistisena, mutta kaavamuutoksen hyväksyneet valtuutetut eivät kuitanneet Garden Helsinkiä, se on selvää. Vuonna 2024 kaupunginvaltuusto päätti ehdollisesta tontin luovutuksesta — eli tontin luovutusta ei, pääministeri Orpo, ole siis tehty — eli kauppa tehtäisiin, jos ehdot hankkeen sisällöstä ja rahoituksen uskottavuudesta täyttyvät. Vasemmistoliiton esityksestä päätökseen lisättiin kohta, että ehdoksi valtuusto asetti rahoituksen ja omistajien julkisuuden. Tätä esitystä vastustivat kokoomus, perussuomalaiset ja RKP, kuinkas muutenkaan. Eli te, kokoomus, kannatitte myös Helsingissä sitä, että junaillaan salassa ja piilossa. Onneksi hävisitte. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] — Pitää. [Oikealta: Ei pidä!] — Pitää. Te ette äänestäneet sen puolesta, että Garden Helsingin rahoituskuviot olisivat julkisia. Onneksi enemmistö voitti. Arvoisa pääministeri Orpo, on ihan käsittämätöntä, että te täällä edelleen toistatte, että Helsinki tukee Garden Helsinkiä. Ei tue, sellaista päätöstä ei ole olemassa. Kokoomuslainen pormestari Sazonov on tänään sanonut lehtihaastattelussa, että Garden Helsinki -hankkeella on toive kaupungin vahvasta osallistumisesta hankkeeseen, mutta tällaiselle ei ole kokoomuslaisen pormestarin mukaan perustetta. Suora sitaatti: ”Hankkeen täytyy itse löytää vahvat rahoittajat.” Kokoomuslainen pormestari on siten tänään iltapäivällä julkaistussa haastattelussa sanonut toisin kuin nyt pääministeri täällä salissa tänään antaa ymmärtää. Arvoisa puhemies! Minua kyllä siis todella hämmästyttää se ylimielisyys, jolla hallituspuolueiden edustajat ja myös ministerit suhtautuvat tähän täysin poikkeukselliseen käsittelyyn ja keskusteluun. Mitä te luulette, että ne sadat ihmiset, jotka tällä hetkellä tätäkin keskustelua seuraavat verkossa, ajattelevat siitä, kun siellä ministeriaitiossa naureskellaan opposition aiheelliselle kritiikille? [Oikealta: Kuka on naureskellut?] Tämä osoittaa sen, kuinka kaukana te olette tavallisten ihmisten eletystä todellisuudesta. Nöyryyttä, ministerit, nöyryyttä. Vai onko niin, että kun te kylvette vaaleista vaaleihin erityisen runsaissa vaalirahoituksissa, toisin kuin monet muut puolueiden riviehdokkaat, niin olette kerta kaikkiaan rahan sokaisemia ettekä vain kerta kaikkiaan voi nähdä, kuinka vakava epäily rakenteellisesta korruptiosta on. Niin kuin, arvoisa puhemies, ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, korruption olemassaolo ei todellakaan välttämättä edellytä, että se olisi rikosoikeudellista, rangaistavaa korruptiota. Ja niin kuin toimittaja Salla Vuorikoski huomauttaa sosiaalisessa mediassa: ”Rakenteellinen korruptio tapahtuu usein laillisissa puitteissa. Ei osteta yksittäisiä päätöksiä, vaan tuttujen piirissä käytetään valtaa omien eduksi, kohdellaan omia eri säännöillä kuin muita, tehdään palveluita puolin ja toisin.” Eli kun kokoomus täällä nyt pitää täysin pöyristyttävänä — ajojahtina jopa — sitä, että Garden Helsingin kohdalla puhutaan rakenteellisesta korruptiosta, niin ei, se ei ole sitä. Ja jos te pidätte tätä opposition vaalishow’na, niin te vähättelette kyllä vakavalla tavalla kansalaisten laajaa huolta ja tutkivien toimittajien ansiokasta työtä.

Arvoisa puhemies! Koska kokoomuksen edustajat täällä ovat levittäneet jatkuvasti väärää tietoa Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksistä, niin pakko on kerrata helsinkiläisenä kansanedustajana. Helsinkiläiset päättäjät eivät ole valtuustossa tukeneet Garden Helsinki ‑hanketta. Valtuusto on ainoastaan hyväksynyt kaavan ja tontinluovutusehdot. Tontinluovutusehtojen yhteydessä valtuusto hyväksyi vuonna 2024 vasemmistoliiton apulaispormestari Arhinmäen lisäesityksen, että ennen mahdollisia ehdollisia tonttikauppoja pitää hankkeen rahoitus ja omistus julkaista. Valtuusto hyväksyi äänestyksessä tämän vasemmistoliiton esittämän ehdon, mutta — kiinnostavaa kyllä — kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastustivat tätä esitystä. Mutta on siis täysin harhaanjohtavaa väittää, että Helsingin kaupunginvaltuusto olisi kannattanut Garden Helsinki ‑hanketta. Lähes kaikki kansanedustajat ovat tai ovat ainakin tällä hetkellä valtuutettuja, ja jokainen tietää, että kaava ja tontinluovutusehdot vain mahdollistavat, mutta ne eivät ole kannanotto minkään hankkeen puolesta, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] oli kysymys asuintalosta, tehdashallista, kaupasta tai monitoimiareenasta, joten lopettakaa, kokoomus, myös tämä spinnaus. Se on luokatonta. Arvoisa puhemies! Minusta on yllättävää, että täällä edelleen pääministeri Orpo ja kokoomuslaiset antavat ymmärtää, että Garden Helsinki olisi kannattava hanke, kun median ansiokkaan työn seurauksena on käynyt täysin ilmi, miten tämä ei itse asiassa lainkaan pidä paikkaansa ja että myös hankkeen lobbaajat ovat antaneet vaikutusarvioista virheellistä tietoa esimerkiksi juuri Helsingin kaupunginvaltuustolle. Sen takia on esimerkiksi erittäin hyvä, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma on antanut Kuntalehdelle haastattelun, että Helsingin kaupunginhallitus saisi heti syksyn ensimmäisessä kokouksessa tilannepäivityksen Garden Helsinki ‑hankkeen todellisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Jos kokoomus nyt haluaa puhua Uniperista eli spinnata Uniperille, niin kannattaa muistaa, kuka oli sen takana: kokoomus ja Jan Vapaavuori. Vapaavuori toimi sähköverkoista vastaavana ministerinä, kun Caruna myytiin. Vasemmistoliitto vastusti kauppaa ja jätti asiasta eriävän mielipiteen. Orpo oli valtiovarainministerinä, kun Fortum näillä Carunan rahoilla osti Uniperin. Silloin täällä eduskunnassa vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat Uniper-kauppaa, eli se siitä Uniperista. Kokoomus, teidän spinnaus tästä Uniperista on pelkästään todella noloa, kun ette uskalla rehdisti puolustaa pääministeri Orpon, kokoomuksen ja koko hallituksen toimintaa Garden Helsinki ‑päätöksentekoon liittyen. Arvoisa puhemies! Vielä vaalirahoituksesta muutama sana. Kannatan lämpimästi edustaja Hopsun lakialoitetta näistä pakollisista ennakkoilmoituksista, ja toivon, että jokainen sen allekirjoittaa. Tiedän, että vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaille on kaikissa vaaleissa ollut kunnia-asia tehdä ennakkoilmoitus aina, ja siitä itse asiassa kilpaillaankin, kumpi puolue on ensimmäisenä valmis niitten ennakkoilmoitusten kanssa. Mutta sen lisäksi olen tehnyt itse lakialoitteen siitä, että kaikkiin vaaleihin tarvittaisiin myös kampanjarahoituksen suhteen vaalikatto. Tällä hetkellä vaalirahoitus vaikuttaa ihan liian paljon siihen, mitä mahdollisuuksia ehdokkaalla on tulla valituksi. Sitten vielä lopuksi korruptiosta. Sen olemassaolo ei välttämättä edellytä, että se olisi rikosoikeudellista, rangaistavaa korruptiota, esimerkiksi lahjuksen ottamista. Tästä on itse asiassa todella hyvä ketju Helsingin Sanomien toimittajan Salla Vuorikosken osalta Threadsissä, ja suosittelen, että luette sen. Nimenomaan rakenteellista korruptiota voi tapahtua myös silloin, kun se ei ole rikosoikeudellisesti tuomittavaa, ja hän sanoo, että itse asiassa tämä Garden Helsinki ‑keissi täyttää rakenteellisen korruption tunnusmerkit. Ja lopuksi, pääministeri Orpo, sydämeen sattui, kun siteerasitte Akseli Koskelaa aivan käsittämättömässä yhteydessä. Katsoin tämän elokuvan sattumoisin viime viikolla, [Puhemies koputtaa] ja on pakko sanoa, että nyt kun toivottavasti kesäloma koittaa, niin lukekaa se kirja, pääministeri Orpo. [Petteri Orpo: Monta kertaa luettu!] On myös niin, arvoisa puhemies, että pääministeriä sitoo perustuslaki [Puhemies koputtaa] — valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Eli se siitä luottamuksesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kaverikapitalismi kuvaa, pääministeri Orpo, teidän hallituksen koko taivalta. Koko hallitusohjelma on EK:n märkä uni. Terveysjätit hurraavat avokätisistä ja tehottomista Kela-korvauksista, ja rikkaat kokoomuksen kannattajat kiittävät mittavista veroalennuksista. Tiedättekö, pääministeri Orpo, äänestäjät ovat kerta kaikkiaan kyllästyneitä tähän politiikkanne ohjenuoraan, jossa rahalla saa. Se, miten rumasti Garden Helsinki on runnottu ja junailtu läpi kokoomuksen vaalirahoittajien toimesta, sai kansan kupin nurin lopullisesti. Ja mikä vakavinta, pääministeri Orpo, epäeettinen toimintanne syö uskottavuutta koko poliittiselta järjestelmältä, ja siitä kärsimme me kaikki. En tiedä, ymmärrättekö te, pääministeri, että kansa on saanut mittansa täyteen tästä suhmuroinnista samaan aikaan, kun pienituloisilta leikataan ja heitä kuritetaan. [Puhemies koputtaa] Siitä tässä kaikessa on kyse.

Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteon tarkoituksena on ollut täydentää vuoden 2024 ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Tämä tarve on ilmeinen, sillä maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut nopeasti ja monin tavoin. Selonteossa tunnistetaan keskeisiä muutoksia: Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen, Lähi-idän tilanteen kärjistyminen, arktisen alueen merkityksen kasvu sekä Yhdysvaltojen ulkopolitiikan muutos. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, mitä selonteossa mainitaan, vaan siinä, mitä siinä ei uskalleta sanoa ääneen. Siinä, missä Venäjän toimia kuvataan aivan oikein suorasukaisesti, Yhdysvaltojen osalta kielenkäyttö muuttuu varovaiseksi, jopa kiertäväksi. Puhutaan ennakoimattomuudesta ja koventuneesta retoriikasta, mutta vältetään sanomasta suoraan, että kyse on syvästä ja dramaattisesta muutoksesta Yhdysvaltojen politiikassa. Todellisuudessa Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Donald Trumpin johdolla muuttunut tavalla, joka vaikuttaa suoraan Euroopan turvallisuuteen, Ukrainan tilanteeseen ja Naton tulevaisuuteen. Asiantuntijat ovat tuoneet tämän esiin valiokunnassa, mutta heidän kriittiset huomionsa on käytännössä sivuutettu mietinnössä. Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat kyseenalaistaa arvoyhteyden eurooppalaisten liittolaisten kanssa, viivästyttää Ukrainalle tarkoitettua tukea, uhkaa vetäytyä Natosta ja siirtää joukkojaan pois Euroopasta. Puhumme politiikasta, jossa Yhdysvallat on jopa äänestänyt YK:ssa samoin kuin Venäjä. Tämä ei ole pieni nyanssiero. Tämä on valtava suunnanmuutos. Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa. Arvoisa puhemies! Selonteon ongelmat eivät rajoitu Yhdysvaltoihin. Lähi-idän osalta puhutaan iskuista, kun todellisuudessa kyse on hyökkäyksistä, jotka on tehty ilman liittolaisten konsultointia ja kansainvälistä oikeutta kunnioittamatta. Israelin toimista Libanonissa, Gazassa ja Länsirannalla vaietaan käytännössä kokonaan. Samaan aikaan humanitäärinen tilanne pahenee päivä päivältä, siviilit kärsivät, kansainvälisen oikeuden rikkomukset kasaantuvat — ja Suomi vaikenee. Tämä hiljaisuus heikentää uskottavuuttamme. Jos Suomi haluaa puolustaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, sitä on puolustettava johdonmukaisesti, ei valikoiden. Arvoisa puhemies! Selonteossa korostetaan arktisen alueen merkitystä, mutta Grönlannin tilanne sivuutetaan lähes kokonaan. Tämä on erikoista, kun samanaikaisesti on esitetty vakavia uhkauksia Tanskan suuntaan Yhdysvaltojen toimesta. Myös alkuperäiskansojen oikeudet puuttuvat arktisen turvallisuuden tarkastelusta. Tämä on vakava puute. Toinen keskeinen ristiriita liittyy ydinaseisiin. Hallituksen linja hämärtää tarkoituksella sitä, onko Suomessa tulevaisuudessa ydinaseita vai ei. Tämä ei lisää turvallisuutta, päinvastoin. Se lisää epävarmuutta, riskejä ja väärintulkintojen mahdollisuutta. Vasemmistoliiton näkökulmasta kirjaus siitä, ettei Suomi aio sijoittaa ydinaseita rauhan aikana, ei ole riittävä. Samanaikaisesti hallitus on purkamassa ydinaserajoitteita niin kuin tänään eduskunta päätti, mikä mahdollistaa ydinaseiden tuomisen maahan. Tämä kehitys vie Suomea väärään suuntaan. Ydinaseriisunta ei ole menneisyyden projekti. Se on tämän päivän kiireellinen turvallisuuskysymys. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny pelkästään puolustusmenoista tai sotilaallisista ratkaisuista. Se on laajempi kokonaisuus. Siihen vaikuttavat myös kehityspolitiikka, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja kansainvälinen yhteistyö. Nyt Suomi on kulkemassa toiseen suuntaan. Kehityspolitiikan painopiste on siirtynyt köyhyyden vähentämisestä vientiin samalla, kun rahoitusta leikataan. Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan vahvuuksia ovat perinteisesti olleet sen johdonmukaisuus, oikeusperustaisuus ja uskottavuus. Näistä meidän on pidettävä kiinni. Siksi esitän tässä saman vastalauseen, jonka jätin myös valiokunnan käsittelyssä. Lopuksi totean, että ulkopolitiikassa uskottavuus syntyy rehellisyydestä. Meidän on uskallettava sanoa tosiasiat ääneen myös silloin, kun ne ovat epämukavia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan käsittely oli perusteellinen, varsinkin tämä Yhdysvallat-osio. Meillä oli pitkät tutkijakuulemiset, ja nämä tutkijoiden lausunnot olivat erittäin hyviä ja kriittisiä, joten valiokunnan jäsenille kävi todellakin selväksi se, kuinka dramaattisesta muutoksesta on kyse Yhdysvaltojen hallinnossa ja politiikassa sekä sisäpoliittisesti että ulkopoliittisesti. Siksi onkin yllättävää, että tämä viesti ei tullut tänne valiokunnan mietintöön asti. Melkoinen ristiriita oli siinä, kun tämän valiokuntakäsittelyn jälkeen osallistuin tasavallan presidentin Kultaranta-keskusteluihin, joissa sekä tasavallan presidentti että kansainväliset vieraat suoraan totesivat tämän kritiikin ja hallinnon politiikan muuttumisen ja kansainväliset asiantuntijat olivat myös sitä mieltä, ettei Yhdysvaltoihin voi enää luottaa — tämä täysin selväsanaisesti. On kummallista, että ulkoasiainvaliokunnalta ei löydy rohkeutta kirjoittaa samaa faktaa omaan mietintöönsä.

Arvoisa puhemies! Puhuin lähetekeskustelussa jo tämän lakiesityksen sisällöstä, ja nyt hiukan tästä itse prosessista ulkoasiainvaliokunnan jäsenen näkökulmasta: On tosiaan surullista demokratian näkökulmasta, millä vauhdilla ja kuinka yllättäen tämä ydinase-esitys tuotiin eduskuntaan alun perin nimenomaan kokoomuksen runnomana. Olen useasti miettinyt, kuinka julmaa tämä on myös niitä edustajia kohtaan, joille Nato-jäsenyyden puolesta äänestämisen ehtona nimenomaan oli se, että Suomi pitää voimassa ydinaserajoitteet omassa lainsäädännössään. Näin sovittiin keväällä 2022, ja näin sovittiin uudestaan, kun DCA-sopimus hyväksyttiin. Vasemmistoliitto esitti Nato-jäsenyyden käsittelyn yhteydessä keväällä 2022, että puolueet tekisivät vielä yhteisen poliittisen linjauksen ydinaserajoituksista, mutta muut puolueet olivat sitä mieltä, ettei tällaista poliittista linjausta tarvita, sillä meillä on jo voimassa oleva ydinenergialaki ja siinä olevat rajoitteet, eikä sitä olla muuttamassa. Näin vakuutettiin. Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeää tuoda tosiaan esille tähän prosessiin liittyviä ongelmia sisällön lisäksi. Lakiesitys on alun perin todella kiireessä tehty, ja se näkyy. Kriittinen arviointi ydinaseiden ja niiden leviämisen negatiivisista vaikutuksista puuttuu lähes tyystin, eikä näitä näkökulmia haluttu myöskään ulkoasiainvaliokunnassa syvällisesti käsitellä, vaikka juuri tällainen kriittinen arviointi kuuluisi ulko- ja turvallisuuspoliittiseen arviointiin. Ulkoasiainvaliokunnassa kaikki kansalaisjärjestöt ja ydinaseisiin kriittisesti suhtautuvat tutkijat oli sullottu yhteen kuulemiseen, ja kuudelle asiantuntijapuheenvuorolle ja valiokunnan edustajien kysymyksille annettiin kokonaisuudessaan vain 40 minuuttia. Puolustuspoliittisia kuulemisia ei vastaavalla tavalla rajoitettu, ja asiantuntijat saivat puhua laveammin ja pidemmin. Tämä kertoo minusta muutenkin siitä kulttuurista, johon on siirrytty varsinkin tällä kaudella. Ulkoasiainvaliokunnassa usein monilta unohtuu nimenomaan ulkoasiainvaliokunnan toimiala ja substanssi. Minusta tämä kertoo myös siitä, ettei ydinaseisiin liittyviä kielteisiä ja kriittisiäkään näkökulmia yksinkertaisesti haluta kuulla, vaikka kyseessä ovat joukkotuhoaseet, joiden käyttö johtaisi massiiviseen ympäristökatastrofiin, yhteiskuntien romahtamiseen, humanitääriseen katastrofiin. Ajatus ydinaseiden rajatusta käytöstä ilman joukkotuhoa on naiivi. On esimerkiksi arvioitu, että ”Yksi ainoa strateginen ydinase riittäisi tuhoamaan Suomen pääkaupunkiseudun Keravalle saakka. Alue olisi säteilyn vuoksi asuinkelvoton vuosikymmeniä.” — Tämä artikkelista Yliopisto-lehdessä vuonna 2024, ja siihen oli haastateltu lukuisia asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi yhdestä yksityiskohdasta, joka ilmeni vasta ulkoasiainvaliokunnan käsittelyn loppumetreillä: Tämä lakiesitys sisältää tosiaan rikoslain kohdalla lisäyksen puolustusyhteistyöstä ilman määrittelyä siitä, että sen pitää liittyä nimenomaisesti Suomen puolustamiseen. Niin kuin ulkoasiainvaliokunnan eriävässä mielipiteessä todetaan, hallituksen esityksessä rikoslain ydinräjähderikosta koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että pykälässä säädettäisiin niistä poikkeusperusteista, jotka oikeuttaisivat ydinräjähteen tuomisen Suomeen taikka sen kuljettamisen, toimittamisen tai hallussapidon Suomessa. Teon tulisi tällöin perustua joko Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, jota toteutetaan osana Pohjois-Atlantin liiton yhteistä puolustusta tai puolustusyhteistyötä, Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen taikka puolustusyhteistyöhön. Nimenomaan tämä termi ”puolustusyhteistyö” on todella kiinnostava käsite, kun sitä ei tarkemmin rajata eikä määritellä. Eli se, että puolustusyhteistyö ilman tarkempaa määrittelyä ja sitomista esimerkiksi Suomen puolustamiseen on sisällytetty osaksi lakiesitystä, tarkoittaa käytännössä, että lakiesityksellä halutaan mahdollistaa ydinaseiden kuljettaminen Suomen alueella ja maaperällä myös rauhan aikana, jos se liittyy puolustusyhteistyöhön, joka viittaa esimerkiksi sotilaalliseen suunnitteluun, harjoitteluun, suorituskyvyn kehittämiseen. Eli lakiesityksessä on myös tarkoituksella jätetty spesifioimatta rauhanajan määrittely, mikä tekee siitä tarkoituksellisesti hämärää, mutta nyt meillä on epäselvää se, tullaanko Suomessa liikuttelemaan ydinaseita myös rauhan aikana silloin, kun se liittyy puolustusyhteistyöhön. Eli käytännössä lakiesitys menee siten ydinaseiden sallimisen suhteen vielä pidemmälle kuin esimerkiksi julkisuudessa on annettu ymmärtää, kun lain tarpeellisuutta on perusteltu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun tätä Suomi.fi-lainsäädäntöä säädettiin, niin itse asiassa minuun otti yhteyttä yksi viranomainen, joka sanoi, että hän on erittäin huolissaan siitä, millä tavalla ihmiset saavat tiedon siitä, että tänne Suomi.fi-palveluihin on tullut heitä koskevia asiakirjoja, koska jos on unohtanut klikata sieltä tiettyjä kohtia, niin voi olla, että siitä ei tietoa tule lainkaan, ja niin tein Helsingissä itse asiassa tämmöisen kunta-aloitteen, että Helsinki ottaisi käyttöön sellaisen järjestelmän, josta menee automaattisesti tekstiviestimuistutus ihmisille, koska voi olla niin, että se viranomaiskirje voi sisältää toimenpidevaatimuksia tälle henkilölle esimerkiksi työttömyysturvan suhteen ja jos ei sitä avaa, niin sitten voi joutua karenssiin ja menettää ne tuet. Tämmöistä tilannettahan me ei haluta, mutta tämä on nyt tilanne, joka näiden Suomi.fi-palveluiden suhteen on ympäri Suomea. Ei pitäisi olla niin, että joutuu kuntalaisaloitteita tekemään, jotta otetaan sitten nämä tekstiviestimuistutusjärjestelmät käyttöön. Se luo myös alueellista epätasa-arvoa. Tosiaan tärkeätä on, että voi tilanteen tullen myös asioida kasvotusten omia asioitaan, mutta nythän on myös niin, että kun hallitus leikkaa sotejärjestöiltä valtavat määrät ja leikkaa myös vapaasta sivistyksestä, niin itse kun olen tavannut esimerkiksi ruotsinkielisiä eläkeläisjärjestöjä, he ovat kertoneet, että se on suoraan pois näiltä tahoilta, jotka esimerkiksi kouluttavat ikäihmisiä digipalveluihin. Näillä järjestöleikkauksilla saattaa valitettavasti olla tällaisiakin ennalta arvaamattomia, todella kielteisiä vaikutuksia, ja tämän huomion halusin vain tässä keskustelussa tuoda esille.

Arvoisa puhemies! Sekä valkoposkihanhen että merimetson kannat ovat kasvaneet vahvoiksi, ja varsinkin valkoposkihanhen aiheuttamat tuhot viljelijöille ovat ilmeiset varsinkin Itä-Suomessa, mutta nyt valiokunnan mietinnössä annetaan täysin perusteettomat laajuudet näiden lintujen metsästykselle, esimerkiksi ilman alueellisia rajauksia, ja tämä on vahvasti ristiriidassa EU:n lintudirektiivin kanssa. Direktiivin mukaan suojeltujen lintujen metsästyksestä voidaan poiketa vain tarkoin rajatuissa tilanteissa silloin kun on kyse vakavan vahingon estämisestä eikä muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Alkuperäisen hallituksen esityksen ja nyt mietinnön suurin ongelma liittyy juuri tähän rajaukseen. Valkoposkihanhen osalta tämä esitys mahdollistaisi metsästyksen jo hyvin matalalla kynnyksellä, esimerkiksi valkoposkihanhien kohdalla hyvin pienen parven, eli viiden yksilön, perusteella. Esityksessä jää avaamatta, miksi juuri tämä määrä muodostaa vakavan vahingon määrän. Oli myös kiinnostavaa, että valiokunnan vastinekuulemisessa jäi myös täysin hämärän peittoon, mikä vaikutus tällä rajoittamattomalla hanhien tappamisen mahdollistamisella tosiasiallisesti olisi hanhiparviin ja satotuhoihin. Joidenkin arvioiden mukaan ne voivat jopa lisääntyä. Eli ei ole olemassa yksiselitteistä tutkimuspohjaa, joka tukisi enemmistön valitsemaa linjaa. Jäi myös epävarmaksi, millä tavoin metsästys paikallisesti toteutettaisiin, jos se on mahdollista 24/7. Alkuperäinen hallituksen esitys ja nyt myös siihen liittyvä mietintö ovat valitettavasti linjassa hallituksen todella eläinvihamielisen politiikan kanssa. Kiireellä pitää päästä ampumaan, eikä rajoitteita juuri ole. Kannatan, arvoisa puhemies, edustaja Elon tekemää esitystä ja sen sisältämiä pykälämuutosesityksiä.

Arvoisa puhemies! Olen ollut mukana käsittelemässä tätä esitystä valiokunnan jäsenenä, ja on pakko sanoa, että harvoin tulee vastaan esitystä, joka saa samalla tavoin voimaan pahoin ja joka on erittäin vastenmielinen. Samaan aikaan, kun olen tästä aiheesta kirjoittanut ulostuloja, olen saanut palautetta kirurgista kastraatiota puoltavilta ihmisiltä, että olisin vieraantunut tämänhetkisestä eläintuotannosta. Mutta ainakin itse, kun täällä ensimmäisessä keskustelussa kuvailin yksityiskohtaisesti sen, miten tämä kirurginen kastraatio tehdään 3—7 päivän vanhoille porsaille, sain palautetta sen jälkeen, että myöskään monet, jotka syövät lihaa, eivät olleet ymmärtäneet, kuinka julmasta toimenpiteestä on kyse ja kuinka paljon turhaa kärsimystä se aiheuttaa porsaille. Aivan kuten edustaja Pitko täällä totesi, niin puudutus- ja tulehduskipulääke ei poista kärsimystä ja kipua eikä komplikaatioriskiä myöskään tämän toimenpiteen jälkeen. Valiokunnan saamat asiantuntijalausunnot, esimerkiksi tuotantoeläinlääketieteen professorilta, kuvaavat erittäin seikkaperäisesti niitä lukuisia ongelmia, joita tähän toimenpiteeseen liittyy. Itse ajattelen niin, että tuntuu pikemminkin siltä, että monet ovat vieraantuneet siitä, minkälaisissa olosuhteissa tuotantoeläimet myös Suomessa tällä hetkellä elävät, ja sitten samanaikaisesti monet itse asiassa vaativat paljon kestävämpiä olosuhteita eläimille. Tosiaan tämä on täysin tarpeeton esitys, jonka hallitus on eduskuntaan tuonut. Tämä on täysin eläinvihamielinen esitys. Tämä on julma esitys. On hyvä muistaa, että esimerkiksi meidän asiantuntijalausunnossa tuotiin esille, että tutkimusten mukaan myöskään tuottajat eivät aina kannata kirurgista kastraatiota. Pitäisi antaa myös aikaa sille, että löydetään vaihtoehtoisia toimenpiteitä, mutta nyt hallituksella on kova kiire edistää lihateollisuuden agendaa ja saada tämä laki voimaan. Näiden kaikkien argumenttien perusteella kannatan edustaja Pitkon hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Tämä oli todellakin historiallinen tilanne maa- ja metsätalousvaliokunnassa, että saavutettiin yksimielisyys tässä tärkeässä asiassa. Tässähän on kyse loppujen lopuksi siitä, että tuottajat saavat reilun korvauksen ja että esimerkiksi ruokaa ei halpuuteta, mutta pakko sanoa se, että ei ihan terveellä pohjalla suomalainen elintarvikeketju tällä hetkellä ole, kun päivittäistavarakauppa on niin valtavan keskitettyä, ja Suomi eroaa siinä kyllä vahvasti muista Euroopan maista. Lähetekeskustelussakin nostin esille sen, että jotain tästä vinoumasta kertoo se, kuinka vaikeata valiokuntaan oli saada näitä tuottajia kertomaan omista kokemuksistaan. Eli ihan terveellä pohjalla tämä ei ole, kun luottamusta ei ole ja sitä omaa asemaa myös pelätään niin paljon. Siksi on niin tärkeää, että nyt kun tämä laki säädetään ja saadaan voimaan, niin sen toimivuutta myös sitten seurataan tarkasti, että todella puututaan näihin epäkohtiin, joihin tämä laki antaa mahdollisuudet. Mutta totta tosiaan nyt on niin, että päästään paremmin vahvistamaan nimenomaan heikomman osapuolen asemaa, ja vääryyksiin päästään puuttumaan, mutta tämä sitten myös edellyttää, että elintarvikemarkkinavaltuutetun rooli korostuu ja että hän myös käyttää sitä asemaansa, joka hänelle kuuluu, ja että todella aktiivisesti myös puuttuu näihin epäkohtiin ja myös valvoo tämän lain noudattamista. Tämä laki on erityisen tärkeä koko suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta. Tämä on meidän ruokaturvan kannalta aivan erityisen tärkeä, ja on todella hienoa, että lopulta tästä saavutettiin yksimielisyys valiokunnassa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hankintalakiesitys vaarantaa todella vakavasti kuntien mahdollisuuksia turvata kansalaisille palveluita, ja esitys ajaa sokean ideologista palveluiden yksityistämisen tavoitetta kuntien ja kuntalaisten edun kustannuksella. Vasemmistoliitto vastustaa tätä kehitystä ja puolustaa järkevää julkista palveluntuotantoa. Kuntien on voitava järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla paikallista itsehallintoa kunnioittaen. Vasemmistoliitto myös haluaa, että työntekijöiden oikeudet huomioidaan hankinnoissa kattavammin, myös alihankintojen ja vuokratyön käytön osalta. Julkisilla hankinnoilla ei saa tukea työehtojen polkemista ja hyväksikäyttöä. Näistä syistä kannatan lakiehdotusten hylkäämistä eli edustaja Yrttiahon hylkäysesitystä ja edustaja Yrttiahon tekemiä lausumaehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten puolueen varapuheenjohtajan, kansanedustaja Keskisarjan puhe osoitti, että ehkä sitä kansalaisuuskoetta pitäisi soveltaa sinne perussuomalaisiinkin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] että pysyisi keskustelu sivistyneenä. On järkyttävää kerta toisensa jälkeen kuulla tässä salissa näin rasistista ja naisvihamielistä puhetta. Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden saamisen ehtoja on todella tällä hallituskaudella kiristetty usealla esityksellä, ja käsittelyssä olevan kansalaisuuslain muutoksen julkilausuttuna tavoitteena on, että kansalaisuutta hakeva osoittaa onnistuneensa kotoutumisessa. Samaan aikaan Orpon hallitus on tuonut lukuisia lainsäädäntöesityksiä, joilla nimenomaan maahanmuuttajien asemaa on kiristetty. Samaan aikaan eduskunta käsittelee kotoutumislain muutoksia, joilla leikataan 36 miljoonaa euroa kotoutumisen rahoista kunnissa. Kuntaliitto on laskenut, että hallitus on leikannut tähän mennessä kotoutumisesta kaudellaan yhteensä jo 156 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunnat saivat kotoutumis- ja työllisyyspalvelut vastuulleen viime vuoden alussa. Palvelut siirrettiin kuntien vastuulle valmiiksi aliresursoituina, ja samalla kunnilta on leikattu massiivisia määriä muun muassa leikkaamalla peruspalveluiden valtionosuuksista. Leikkaukset kotoutumisen rahoitukseen vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia järjestää riittäviä, laadukkaita palveluita. Kotoutumisen vastuuta siirretään siis yksilöille ilman vastavuoroista yhteiskunnan sitoutumista tarvittavaan kotoutumisen tukeen. Tämä yhtälö on kestämätön eikä tue tämän kansalaislain muutosten tavoitteiden toteutumista. Kansalaisuuskoetta ei tulisi ottaa käyttöön tilanteessa, jossa hallitus on jo leikannut kotoutumispalveluista, kotouttamista tukevilta järjestöiltä sekä kunnilta, joilla kotoutumispalveluiden järjestämisvastuu on. Kannatan siksi edustaja Alametsän tekemää hylkäysesitystä.

Arvoisa puhemies! Tämä tosiaan on tuotu melkoisella kiireellä eduskuntaan, ja eilen oli ennakollisesti valiokunnan kuuleminen asiasta, ja kyllä se jätti monta kysymystä auki. Nimenomaan tämä paikkarajaus: miksi tämä sallitaan nyt koko Suomessa ilman sen täsmällisempiä rajoituksia? Sitten samanaikaisesti huolettaa myös tämän viiden yksilön rajaus: miksi viisi yksilöä valkoposkihanhien kohdalla ja merimetsojen kohdalla yksi — mistä nämä tulevat? Sitten jäi epäselväksi myös ampumisen vaikutukset, tavallaan se tutkittu näyttö siitä, että tämä todella on tehokas keino. Meillä oli esimerkiksi asiantuntijoiden keskuudessa ristiriitaista tietoa siitä, onko todella niin, että tämä on vaikuttavaa ja onko tästä tutkimusnäyttöä olemassa. Täysin selvää on se, että nämä hanhivahingot pitää korvata maanviljelijöille täysimääräisesti ja sen toiminnan pitää olla myös tehokkaampaa. [Puhemies koputtaa] Mutta tämä laki ja kiire, millä tämä on tuotu, jättää nyt kyllä todella monta kysymystä auki.

Arvoisa puhemies! Minusta on kyllä erittäin huolestuttavaa se, jos keskustalainen kansanedustaja on sitä mieltä, että on aivan ok esimerkiksi havitella Suomeen turkkilaisia lihantuottajafirmoja, jotka sitten tuottavat sitä lihaa Suomessa, ja voitot valuvat ulkomaille. Millä tavalla tämä vahvistaa suomalaista ruuantuotantoa ja nimenomaan kestävää ruuantuotantoa? Toivoisin myös, että perehdyttäisiin siihen, mitä edustajakollega sanoo, ja että argumentit sitten olisivat kohdallaan. Se on tosiasia, että meidän ilmasto ja luonto eivät tällä hetkellä kestä sitä määrää lihaa, mitä Suomessa tehotuotetaan tällä hetkellä, ja maailmassa ylipäätään. Meidän on pakko siirtyä kestävämpään ruuantuotantoon ja myös kestävämpään ruuankulutukseen. Itse asiassa nämä aloitteet, joita kunnissa on tehty, eivät ole kovin radikaaleja. Nimenomaan joukkoruokailun kautta me voidaan vaikuttaa siihen, että ihmiset söisivät terveellisesti ja siirtyisivät enemmän kasvispohjaiseen ruokavalioon.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää erityisesti edustaja Keto-Huovista erittäin hienosta, rakentavasta ja rauhallisesta puheenvuorosta. Toivottavasti hallituspuolueista löytyisi samanlaista ajattelua. Mutta pakko sanoa, että on hieman hämmentänyt se, miten tätä esitystä on perusteltu muun muassa sillä, että tämä lisää eläinten hyvinvointia. Tämähän nimenomaan ei lisää eläinten hyvinvointia vaan lisää eläinten kärsimystä. No, sen lisäksi... en tiedä, ovatko hallituspuolueiden edustajat saaneet samat puhenuotit, kun täällä on yllättävän paljon puhuttu sikojen saparoista ja kuinka hieno asia on se, että suomalaisella sialla on saparo ja sitä ei typistetä. [Mikko Savola: Se on tärkeä asia!] — No, totta kai se on hieno asia, mutta millä ihmeen tavalla tämä asia nyt liittyy siihen, että porsaiden erittäin kivulias kirurginen kastraatio halutaan jälleen Suomessa mahdollistaa? On kyllä kiinnostavaa, että tämä argumentointi menee tällä tavalla, että itse asiasta ei puhuta. Minusta edustaja Mikkonen piti tässä hyvän puheenvuoron nimenomaan siitä, mitä se kestävä ruuantuotanto ja siihen siirtyminen edellyttää, joten pidän tosi valitettavana sitä, että täällä myös tätä disinformaatiota levitetään esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton tavoitteista, koska tässähän on ideana nimenomaan myös se, että tuottajia tuetaan tässä kestävässä siirtymässä. Kyllä minä pidän erittäin huolestuttavana sitä kehitystä, että Suomeen tällä hetkellä havitellaan ulkomaisia lihantuottajia, että ikään kuin, kun ilmastonmuutos etenee ja esimerkiksi Etelä-Eurooppa muuttuu elinkelvottomaksi tehotuotannolle, niin sitten Suomesta voisi tulla tämmöisen tehotuotannon paratiisimaa, että ”tänne vaan kaikki”, kun sitä vastoin meidän pitäisi huomioida nimenomaan se, mitä tämä tehotuotanto tekee myös meidän luonnon monimuotoisuudelle. Kaiken kaikkiaan olisi tärkeää myös edustajien tutustua näihin asiantuntijalausuntoihin, mitä esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut. Siellä nimenomaan tutkimukseen pohjaava argumentaatio on se, että tälle kirurgiselle kastraatiolle ei löydy perusteita, ja sen sijaan se on erittäin kivulias toimenpide ja lisää eläinten kärsimystä huomattavalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Harvoin on eduskuntauralla tullut vastaan lakiesitystä, joka saa voimaan fyysisesti pahoin. Kastraatiokiellon kumoaminen on sellainen asia. Kun kirjoitin ulostulon hallituksen aikeista ottaa porsaiden kastraatio jälleen käyttöön Suomessa muutama kuukausi sitten, olin yllättynyt siitä, kuinka laajaa vastustusta se aiheutti myös niiden joukossa, jotka syövät lihaa. Mistä porsaiden kirurgisessa kastraatiossa on sitten kyse? Tästä: 3—7 päivän ikäinen porsas laitetaan metallitelineeseen. Eläin pyritään pitämään liikkumattomana. Kivespussin alue desinfioidaan. Alueelle injektoidaan tulehduskipulääke ja/tai puudutus. Tehdään viilto tai viiltoja kummankin kiveksen kohdalle, ja kives vedetään viillosta ulos. Siemenjohtimet katkaistaan. Haava jätetään avoimeksi, ja porsas palautetaan emän luokse. Olen varma, että harva pystyisi katsomaan toimenpiteen omin silmin. [Anne Kalmari: Entä kissoilla? — Mikko Savola: Mites kissat ja koirat? — Markku Eestilä: Ihan samalla tavalla! — Puhemies: No niin, antakaas puheenvuoro sen pitäjälle.] Nyt hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä ehdotetaan porsaiden kirurgisen kastraation kiellon kumoamista. Kiellon oli nykyisen lain mukaan määrä astua voimaan vuonna 2035, eli lakia ollaan muuttamassa jo ennen kuin uutta toimintamallia ehdittiin edes ottaa käyttöön taikka siihen liittyviä tutkimusprojekteja saada päätökseen. Hallituksen esitys porsaiden kastraatiokiellon kumoamiseksi on äärimmäisen ongelmallinen tästä ja monesta muusta syystä. Kuvaavaa on, että puoltajia hallituksen esitykselle ei lihateollisuuden ulkopuolelta juuri löydy. Suuri joukko maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemia asiantuntijoita, kuten Suomen Eläinlääkäriliitto ja Eläinten hyvinvointikeskus, argumentoivat vahvasti porsaiden kirurgisen kastraation täyskiellon puolesta. Tuotantoeläinlääketieteen näkökulmasta puolestaan valiokunnan kuulemisissa korostettiin, että on epäviisasta kumota kastraatiokielto nyt, kun tutkimushankkeet aiheeseen liittyen ovat vasta käynnissä ja vaihtoehtoiset menetelmät kehitysvaiheessa. Näissä lausunnoissa korostetaan myös, että paikallispuudutus ei missään nimessä ole ongelmaton, vaikka hallituspuolueet uskovat puudutuksen autuuteen. Porsaille joudutaan kastraatiossa tekemään kaksi kivuliasta toimenpidettä, ja lisäksi porsaat reagoivat negatiivisesti siihen, kun ne kiinnitetään kiinnipitotelineisiin. Lisäksi puudutus- ja tulehduskipulääkkeet eivät poista kipua toimenpiteen jälkeen. Lisäksi on tärkeää huomata, että tutkimuksissa on havaittu, etteivät tuottajatkaan nähneet puudutuksen käyttöä ongelmattomana sen aiheuttaman pistoskivun ja porsaiden käsittelyn pidentymisen vuoksi. Mutta tämä hallitus viis veisaa eläinten hyvinvoinnista. On irvokasta, että hallitus antaa lihatalojen ja lihateollisuuden kaupallisten intressien sanella lakia, jonka tarkoitus on varjella eläinten hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Tieteellinen tutkimus on siis osoittanut, että porsaiden kirurginen kastraatio on toimenpiteenä erittäin tuskallinen ja että paikallispuudutteiden käyttö ei ole missään määrin riittävä lieventämään siitä koituvaa kipua, vaikka porsaiden kastraatiota puoltavat näin antavat hanakasti ymmärtää. Kirurginen kastraatio altistaa porsaat tulehduksille ja nostaa kuolleisuutta. Siksi on hämmentävää, ettei hallituksen alkuperäisessä esityksessä ja valiokunnan mietinnössä edes vakavasti syvällisesti analysoitui immunokastraation mahdollisuutta, mikäli porsaat väistämättä halutaan kastroida. Parasta tietenkin olisi jättää porsaat kastroimatta kokonaan. On aivan selvää, että taloudellisten seikkojen ei tulisi olla ensisijaisia, kun punnitaan eläinten kärsimyksen lieventämistä. Kuitenkin on todettava, että myöskään lihateollisuuden pelko viennin vaarantumisesta kirurgisen kastraation kiellon myötä ei ole perusteltu. Täyskarjujen lihaa viedään jo useista Euroopan maista, ja esimerkiksi Tanska, joka on EU:n suurimpia sianlihatuottajia, aikoo kieltää porsaiden kirurgisen kastraation vuoden 2030 alussa. Arvoisa puhemies! Mikäli haluamme turvata tuotantoeläimille edes hyvinvoinnin vähimmäistason, seurata verrokkimaidemme eläinoikeuskehitystä ja noudattaa eläinten hyvinvointilain tarkoitusta, on kirurgisesta kastraatiosta luovuttava mahdollisimman nopeasti. Se on vähintä, mitä voimme tehdä moraalisen eläimiä koskevan vastuumme näkökulmasta. Näin ollen ehdotan, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.

Arvoisa puhemies! Sitä toivoisi, että voisi faktaperustaisesti puolustaa sitä esitystä ja mietintöä, joka täällä salissa on, eikä levittää täällä disinformaatiota, niin kuin edustaja Savola tässä teki, erittäin vakavalla tavalla. [Mikko Savola pyytää vastauspuheenvuoroa] Me kannatamme sitä, että siirrytään asteittain kestävämpään ruuantuotantoon, ja se tarkoittaa myös silloin tuottajien tukemista. Kukaan ei ole esittänyt, että kielletään lihansyönti. [Pia Sillanpään välihuuto] Aivan turhaa käydä tämmöisiä kulttuurisotia täällä eduskunnan täysistuntosalissa. Sen sijaan voisi lukea ne asiantuntijalausunnot, joita maa‑ ja metsätalousvaliokunta tähän asiaan on saanut. Todella, hyvin laaja määrä asiantuntijoita nimenomaan vastustaa tätä. Suomi kulkee nyt täysin väärään suuntaan myös Euroopan kontekstissa. Esimerkiksi Tanska, joka on iso siantuottajamaa, on menossa kestävämpään suuntaan, mutta Orpon hallitus on eläinvihamielinen hallitus. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Pia Sillanpää: Disinformaatiosta puheen ollen!]

Arvoisa puhemies! Italia, Ranska ja Kanada ovat pääministeritasolla tuominneet flotilla-aktivistien järkyttävän väkivaltaisen kohtelun, ja muun muassa Israelin lähettiläät on kutsuttu puhutteluun. Suomi on ulkoministeritasolla lähettänyt Israelille lähinnä selvittelypyynnön. Missä ovat poliittisen johdon ulostulot näin vakavassa asiassa, kun Suomen kansalaisiakin kohdellaan tällä tavalla? Edelleen odotamme. Mitä muuta Suomen ulkopoliittinen johto ja hallitus aikovat tehdä, kun Israelin väkivalta vain syvenee koko ajan? Pääministeri, te ette ole vielä antanut selkeää vastausta siihen, ajaako Suomi sitä, että Israelin ja EU:n välinen assosiaatiosopimus jäädytetään. Te olette sanonut, että sitä lähinnä arvioidaan. Missä ovat muut toimet Israelin painostamiseksi, [Puhemies koputtaa] jotta se lopettaa siviilien tappamisen?

Arvoisa puhemies! Tässä sisäisen turvallisuuden selonteossa, kun luin sen mietinnön, ehkä huomionarvoista oli se, kuinka vähäisen arvon perus- ja ihmisoikeudet siinä saivat, ja maahanmuutto kauttaaltaan kuvastuu siinä erityisesti uhkatekijöiden kautta [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksiköhän!] sen sijaan, että olisi käsitelty syvällisesti muun muassa väestöryhmien rinnakkaiseloa ja sitä, miten sitä pyritään edistämään. Lisäksi käsittelemättä siinä selonteon mietinnössä jäi täysin myös se, että kun hallitus on tuonut eduskuntaan tällä kaudella 16 eri lakiesitystä, joilla kiristetään ulkomaalaislainsäädäntöä, ja sen lisäksi vielä tuodaan tämä EU:n maahanmuuttolainsäädäntö ja se toimeenpannaan Suomeen tiukimmalla mahdollisella tavalla, niin tämä kiristää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa Suomessa. Olisi ollut syytä tässä selonteon mietinnössä kriittisesti arvioida sitä, minkälaisia uhkatekijöitä nämä muodostavat sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi oman asiantuntijataustan vuoksi on pakko todeta myös, että tässä selonteon mietinnössä nuorisorikollisuuden käsittely jäi valitettavan kapeaksi ja ohueksi, ja olisi ollut syytä analysoida syvemmin myös sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia nuorisorikollisuuteen liittyen. Kauttaaltaan ajattelisin niin, että sekä tässä selonteossa että tässä mietinnössä jäi myös käsittelemättä nimenomaan se, miten esimerkiksi nyt hallituksen toteuttama leikkauspolitiikka sekä sosiaaliturvaan että myös palveluihin itse asiassa lisää köyhyyden kierrettä, millä on sitten myös suoria vaikutuksia eriarvoisuuden syventymiseen Suomessa ja mikä siten myös vaikuttaa suoraan sisäiseen turvallisuuteen ja luottamuksen rakentumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Jos me halutaan Suomessa vahvistaa kansalaisten puolustustahtoa ja maanpuolustustahtoa, niin silloin on aivan olennaista se, että ihmiset kokevat, että tämä maa on todella puolustamisen arvoinen asia. Minusta on sääli, että tässä selonteon mietinnössä nämä aspektit, jotka tässä edellä luettelin, jäävät nyt melkein kokonaan käsittelemättä, varsinkin jos sitä vertaa vielä edellisen hallituskauden vastaavaan selontekoon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsälain päivittämiseksi lintujen pesimäaikaisten hakkuiden osalta tavoittelee kannatettavia asioita mutta jää ikävä kyllä sisällöltään sekavaksi ja puutteelliseksi. Tällaisenaan esitys ei täytä lintudirektiivin velvoitteita eikä vastaa EU-tuomioistuimen niin kutsuttua Voore Mets -ratkaisua, joka keskeisellä tavalla osoitti tarpeen täydentää kansallista lainsäädäntöä lintudirektiivin tulkinnan osalta. Käytännössä hallituksen esitys suojaa nyt vain pientä osaa lintujen pesinnöistä. Sen sijaan, että hakkuurajoitteista säädetään metsätyyppikohtaisesti, kaikkein selkein ja yksinkertaisin tapa säätää asiasta olisi ulottaa pesimäaikaisten hakkuiden kielto kaikkiin metsiin. Tutkimusten perusteella voidaan todeta, että jokaisella Suomen metsähehtaarilla on oletettavasti lintujen pesiä. Nyt esitetyt hakkuurajoituskohteet ovat riittämättömiä, koska niiden ulkopuolelle jää vielä paljon pesiä, itse asiassa enemmän kuin niiden suojaan. Erityisen ongelmallinen on myös pykälä, jolla hakkuista vastuussa oleva taho halutaan vapauttaa lintujen pesien tuhoamisen vastuusta silloin, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Tämä on ongelma, koska nuo sanotut edellytykset eivät tosiasiassa riitä teon tahallisuuden välttämiseen ja poissulkemiseen. Lintujen pesimäaikaan tehdyissä metsähakkuissa syntyy aina tilanne, johon sisältyy vähintäänkin lintujen pesien tuhoamisen mahdollisuus ja tuon mahdollisuuden hyväksyminen. Esitykseen sisältyy lisäksi edelleen merkittäviä epäselvyyksiä koskien sitä, millaisin tavoin hakkuista vastuussa olevan tahon tulee varmistaa, että linnuston tilannetta on selvitetty riittävällä tasolla. Esitys ei täytä lintudirektiivin vaatimuksia eikä vastaa EU-tuomioistuimen ratkaisua, ja siksi kannatankin edustaja Elon tekemiä ehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindén piti tässä hyvän puheenvuoron, jossa kertasi, miten tämä koko prosessi on mennyt. Tosiaan siis syksystä 2023 lähtien myös vasemmistoliitto on vaatinut monien asiantuntijoidenkin tavoin, että lisäaikaa hyvinvointialueille olisi annettu näitten alijäämien kattamiseen. Oikeistohallitus suhtautui näihin ehdotuksiin todella ylimielisesti hyvin pitkään ja torjui kaikki nämä ehdotukset kerta toisensa jälkeen, ja nyt tämä esitys on itse asiassa täällä salissa monta vuotta myöhässä, ja se on myös sisällöltään puutteellinen. Edelleen monet alueet jäävät talouden ja toimintansa suunnittelussa tyhjän päälle, kun ei tiedetä, saavatko ne lisäaikaa vai eivät, ja sitten toisaalta meillä on sellaisia alueita kuten Helsinki, josta itse olen kotoisin, joka on hoitanut kaikki niin kuin valtio on edellyttänyt, ja silti rangaistaan 90 miljoonan lisäleikkauksella, vaikka Helsingissä hoidetaan muuta Suomea keskimäärin halvemmalla sotepalveluita, eli tämä hallituksen toiminta ei myöskään ole millään tavalla motivoivaa tällä hetkellä. Tosiaan vielä noin vuosi sitten ministeri Purra tyrmäsi alijäämän kattamisvelvoitteen pidentämisen ja totesi, että antaisimme tällä väärän signaalin alueille, ja myös ministeri Juuso totesi aikaisemmin, että ei olla pidentämässä, että kerta kaikkiaan lisäaikaa ei anneta. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat yhdessä myös halunneet ajaa alueet holtittomaan leikkauskierteeseen ja irtisanomisiin. Tässä on hyvä muistaa se, että kun tämä esitys nyt tuodaan näin järkyttävän myöhässä tänne saliin, niin sitä tuhoa siellä alueilla on jo tapahtunut, muun muassa näitä merkittäviä irtisanomisia. Tässä kohtaa haluaisin vielä nostaa esille sen, että tosiaan näistä hyvinvointialueisiin kohdistuvista rahoitusleikkauksista yhdistettynä nyt sitten näihin asiakasmaksujen korotuksiin, jotka ovat aivan järkyttäviä, muun muassa Lääkäriliitto on todennut, että hoitoa saa jatkossa vähemmän ja se tulee maksamaan enemmän, ja Lääkäriliitto varsin pontevasti on asettunut vastustamaan muun muassa näitä massiivisia asiakasmaksujen korotuksia. Hyvä, että tämä esitys nyt vihdoin täällä on, mutta se on kyllä auttamattomasti liian myöhässä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä pätkätyölaki on yksi huonoimmista esityksistä, mitä tähän saliin on tuotu tällä hallituskaudella, ja se on paljon. Hallituspuolueiden jokainen selitys tämän esityksen tarpeellisuudelle on käytännössä ammuttavissa alas ihan vain lukemalla hallituksen esityksen vaikutusarviot. Ne osoittavat, että tämä esitys ei tule tutkimustiedon perusteella lisäämään työllisyyttä vaan ainoastaan työelämän epävarmuutta ja mahdollisesti omistajien voittoja, kun työntekijöiden neuvotteluvoima heikkenee. Ei olekaan ihme, että hallituksessa istuvat puolueet eivät ole onnistuneet vakuuttamaan edes omia tämän esityksen tarpeellisuudesta, vaan tosiaan kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt ovat tätä lakia kritisoineet. Kuten on moneen kertaan todettu, tämä esitys tulee lisäämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja heikentämään etenkin nuorten naisten työmarkkina-asemaa. Tätä todennäköisintä seurausta ei voi paeta toistelemalla sitä, että syrjintä on laitonta. Syrjintä on todella laitonta jo nykyään, mutta silti sitä todistettavasti tapahtuu, eikä se ole harvinaista, vaan valitettavan yleistä. Tällä esityksellä syrjintää myös käytännössä katsoen aktiivisesti edistetään, kun määräaikaiselle sopimukselle ei tarvita enää minkäänlaista perustetta. Käytännön elämässä tämä on yhtä kuin syrjivän perustelun mahdollistaminen, oli se juridisesti katsoen laitonta tai ei. Jos ja kun naisten syrjintä työelämässä tämän pätkätyölain myötä yleistyy, kukaan tämän puolesta äänestänyt edustaja ei voi ainakaan väittää, etteikö tämä olisi ollut etukäteen tiedossa. Siten tämän lain puolesta äänestäminen on aktiivinen ja tietoinen päätös syrjinnän ja epätasa-arvon lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Tästä syystä kannatan edustaja Lylyn tekemää hylkäysehdotusta.

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä suden suojelustatuksen heikentäminen ja satojen susien tappamisen mahdollistaminen oli todella surullinen, epädemokraattinen ja oikeusvaltiota halventava projekti viime vuonna. Koko prosessi oli syvästi ongelmallinen niin lainvalmistelun laadun kuin eduskunnan toimintatapojen ja perustuslain kannalta, ja se herätti myös laajaa paheksuntaa kansalaisten keskuudessa. Ja oli kyllä kiinnostavaa, että ministeri mainitsi tämän suden statuksen muuttamisen myös tämän luonnon monimuotoisuuden mainitsemisen yhteydessä. Tässähän mennään ihan väärään suuntaan, koska nyt tämä suden suojelustatuksen heikentäminen sinetöidään myös luonnonsuojelulakiin. On hyvä muistaa, että susikanta on Suomessa edelleen erittäin uhanalainen ja se tarvitsee elpyäkseen tiukan suojelun turvaa. Tässä peräänkuulutan myös tutkimus- ja tiedepohjaisen päätöksenteon tärkeyttä. Ministeri, eikö tässä mennä nyt luonnon monimuotoisuuden suhteen nimenomaan aivan väärään suuntaan?

Arvoisa puhemies! Iranin sota, Venäjän hyökkäyssota, Saksa, Yhdysvallat, Grönlanti, Lähi-itä, Venezuela, pelottelu, syyllistäminen, epärakentava keskustelu — aina löytyy joku muu syy sille, miksi Orpon hallituksen talouspolitiikka on ollut täysin epäonnistunutta ja miksi eriarvoisuus kasvaa, miksi lapsiperheköyhyys kasvaa, miksi nuorten aikuisten velkataakka kasvaa, miksi asunnottomien määrä kasvaa. Se, mikä minua häiritsee tässä salikeskustelussa, on myös se, että hallituspuolueiden edustajat eivät kerta kaikkiaan pysty puolustamaan Orpon hallituksen surkeaa talouspolitiikkaa, jonka satoa me nyt sitten tässä seuraamme. Mitä tulee nuorten asemaan ja nuorten toivoon ja toiveikkuuteen, niin kyllä se nyt vaan on niin, että Orpon hallitus on leikannut 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten. He maksavat sen laskun, ja he ovat nimenomaan huolissaan työstä ja toimeentulosta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! En kannata palautusta valiokuntaan.

Arvoisa puhemies! Ajattelisin, että tässä on allekirjoittaneella ja edustaja Partasella ja ministeri Grahn-Laasosella samat tavoitteet sen suhteen, että on hyvä, että saadaan yhä enemmän lapsia varhaiskasvatuksen piiriin ja pitäisi olla erityisen huolestunut niistä lapsista, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa. Mutta tämä esitys on monella tapaa ongelmallinen. Ensinnäkin tässä on jälleen kyse esityksestä, jolla itse asiassa asetetaan ihmiset eriarvoiseen asemaan syntyperän perusteella. Sen sijaan meidän pitäisi koko ajan kehittää meidän perhevapaajärjestelmää ja kotihoidon tukea kokonaisvaltaisesti. Itse ajattelen niin, että järkevää olisi esimerkiksi, jos perhevapaita vielä pidennettäisiin — silloin automaattisesti kotihoidon tuen käyttö vähenisi — mutta jos kotihoidon tukea ikään kuin mekaanisesti leikataan, niin se on suora toimeentulon leikkaus, usein niiltä perheiltä, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Tästä itse asiassa on myös tutkimusta olemassa. Niin kuin sanoin, varhaiskasvatukseen osallistumisen lisääminen on tosi tärkeä tavoite, mutta itse asiassa tämä keino, mitä tässä nyt esitetään, ei ole toimiva eikä tarkoituksenmukainen — varsinkaan samanaikaisesti, kun hallitus tekee todella isoja leikkauksia kotoutumispalveluihin, maahanmuuttajien työllistymiseen, kielen oppimiseen ja sitten tietenkin kuntien valtionosuusleikkausten kautta myös varhaiskasvatukseen — niin että itse asiassa tällä heikennetään niitä mahdollisuuksia nimenomaan maahanmuuttajaäideille esimerkiksi työllistyä. Tässä ovat perussuomalaiset käyttäneet nyt argumenttina sitä, että ei verovaroilla tule kustantaa tätä kotihoidon tukea, mutta itse asiassa tämä esitys lisää julkisia menoja lähes kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, ja tuntuu nyt, ettei ole ihan ymmärretty tätä logiikkaa, mikä tähän sisältyy. Eli perussuomalaiset ovat siis valmiita maksamaan kymmenen miljoonaa siitä, että Suomeen saadaan syrjivää lainsäädäntöä. Sitten lyhyesti näistä lausunnoista, mitä tästä on tehty, ja toivon, että tätä sitten eduskuntakäsittelyssä vielä arvioidaan. Tutkimustiedon valossa kotihoidon tuen saamiseksi asetettu asumisaikavaatimus ei Norjassa itse asiassa tuottanut merkittäviä työllisyys- tai käyttäytymisvaikutuksia, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Ehkä ministeri voi vastata, miten ajateltiin, että näitä vaikutuksia nyt sitten pitkällä aikavälillä tullaan seuraamaan, ja minkälaisia tukitoimenpiteitä tähän tullaan asettamaan sillä tavalla, että helpotetaan näiden perheiden tilannetta ja varsinkin äitien työllistymistä. No, sitten tässä arvioidaan, että voi olla myös kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvon kannalta. Niitä voi syntyä tilanteissa, joissa toinen vanhempi, useimmiten perheenäiti, jäisi hoitamaan lasta kotiin siitä huolimatta, ettei olisi oikeutettu kotihoidon tukeen. Tällöin henkilö hoitaisi lasta kotona ilman hänelle maksettavaa taloudellista tukea. Tämä asettaisi sitten nämä perheet erittäin haavoittuvaiseen asemaan. Voisi ajatella, että tämä kyllä vaikuttaa tosi kielteisesti erityisesti naisten taloudellisen autonomian toteutumiseen. Ja tosiaan tämä asumisaikavaatimus asettaa perheet epäyhdenvertaiseen asemaan. Mutta ehkä lyhyesti vielä: Ajattelisin niin, että me tarvitaan meidän perhevapaajärjestelmään kokonaisuudistus, todellakin. Ja ajattelisin, että sitä kotihoidon tuen käyttöä, jos näitä perhevapaita pidennetään, saadaan automaattisesti sillä tavalla vähennettyä, mutta meidän pitää satsata myös siihen, että autetaan ja tuetaan maahanmuuttajaäitejä erityisesti työllistymään ja oppimaan suomen kieltä. Se on aika vaikeaa tässä tilanteessa, jossa hallitus samanaikaisesti tekee mittavia leikkauksia kotoutumispalveluihin ja niihin palveluihin, joilla nimenomaan näitä äitejä voitaisiin tukea. Sitten ehkä vielä semmoinen nosto tästä paradoksista, mitä täällä keskustelussa on ollut: On kiinnostavaa, että perussuomalaisten edustaja Aittakumpu, joka täällä ei enää ole, nosti esille, että perheiden pitää voida valita, mikä hoitomuoto on paras omalle lapselle, ja näinhän se tietenkin on, mutta sitten jännästi ajatellaan, että maahanmuuttajavanhemmille tämä sama valinta ei yhtäläisesti ja yhdenvertaisesti kuuluisi. Siinä on kyllä minusta aika kiinnostava paradoksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! ”Me suomalaiset pärjäämme kyllä.” Näin sanoi Petteri Orpo riihen tiedotustilaisuudessa, ja jälleen kerran mietin, missä rinnakkaistodellisuudessa siellä hallituksessa eletään. Kun hallitus leikkaa järjestöiltä hallituskaudella yli puolet, niin hallituksen riveistä sanotaan, että tämä ei osu pienituloisiin, ja kun asiakasmaksuja nostetaan yli 80 prosenttia, esimerkiksi näitä poliklinikkamaksuja, niin sanotaan, että eivät nämäkään leikkaukset osu pienituloisiin. Minusta edustaja Kalli täällä erittäin hyvin konkretisoi tänään sitä, mitä nämä asiakasmaksujen ja poliklinikkamaksujen ja toimenpiteiden maksujen korotukset tarkoittavat pienituloisten ihmisten arjessa. Tällaisia konkreettisia esimerkkejä me nimenomaan tarvitaan lisää. Pikkuhiljaa hallitus on tekemässä Suomesta tämmöistä amerikkalaista yhteiskuntaa, [Puhemies koputtaa] jossa pienituloiset joutuvat pelkäämään sairastumista, koska se maksaa niin paljon.

Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan julkilausuttu linja on kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen — tätä toistavat usein sekä tasavallan presidentti että ulkoministeri, ja kyllä, minäkin ajattelen, että tämä on juuri se linja, jota pitää noudattaa ilman kaksoisstandardeja. Me kaikki tiedämme, että myös ja varsinkin ulkopolitiikassa sanat ovat tekoja, ja tekojen johdonmukaisuus vahvistaa luottamusta. Jos sanoo, että Suomi sitoutuu kansainväliseen oikeuteen, niin se tarkoittaa, että kansainvälisen oikeuden vastaiset iskut tuomitaan myös silloin, kun asialla on Yhdysvallat. Kansainvälistä oikeutta ei voi noudattaa valikoiden riippuen toimijasta. Yhdysvaltoja koskevat samat säännöt kuin muitakin — ei ole mitään ennalta ehkäisevien iskujen käsitettä, johon Yhdysvalloilla olisi erityisoikeus. Arvoisa puhemies! Suomalaisten luottamus Yhdysvaltoihin on alkuvuoden kyselyiden mukaan romahtanut. Esimerkiksi Evan tuoreen kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista on nyt sitä mieltä, että Yhdysvallat on epävakaa ja arvaamaton. Kaksi vuotta aiemmin näin ajatteli vain 35 prosenttia. Muutos on poikkeuksellisen suuri ja nopea. Suomalaiset näkevät sen, mitä Suomen ulkopoliittinen johto ei halua edelleenkään julkisesti myöntää ja jota ei tässä selonteon päivityksessäkään aukikirjoiteta. Yhdysvallat on laajentumishaluinen, röyhkeä suurvalta, joka ei kaihda mitään keinoja intressiensä saavuttamiseksi. Trumpin hallintoa kiinnostaa etupäässä omien kauppapoliittisten ja yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden intressien maksimointi globaalisti — näin esimerkiksi Grönlannissa, Iranissa, Venezuelassa ja Gazassa. Luonnonvarat halutaan riistää hinnalla millä hyvänsä, ja kahdenkeskiset diilit kiinnostavat ohi sääntöpohjaisen järjestelmän. Yhdysvaltojen tavoitteena on lietsoa eripuraa Euroopan sisällä ja vastustaa avoimesti Eurooppaa. Tämä tulee ilmi lukemalla niitä poliittisia strategioita, joita Yhdysvaltojen hallinnosta on viime aikoina tullut. Kaikki sanotaan julki, ja tätä ideologiaa myös jalkautetaan Euroopassa tukemalla paikallista äärioikeistoa sen pyrkimyksissä nousta valtaan. Hanke epäonnistui Unkarissa, mutta samaa yritetään myös muualla. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä olen ihmetellyt jo pitkään, miksi meidän analyysimme Yhdysvalloista on niin ohutta. Kun kaikki on ollut ennakoitavissa ja nähtävissä jo Trumpin ensimmäisellä kaudella, miten voi olla, että suomalaiset päätöksentekijät eivät ole paneutuneet esimerkiksi Project 2025 ‑ohjelmaan, jota Trumpin toisella kaudella toimeenpannaan vauhdilla? Entä miten voi olla, että me ikään kuin olemme täysin unohtaneet Trumpin masinoiman Capitolin väkivaltaisen hyökkäyksen loppiaisena 2021? Kaikki oli nähtävissä jo tuolloin, mutta silti vielä vuosi sitten, kun Trump ensimmäisen kerran uhkasi avoimesti YK:n peruskirjan vastaisesti Grönlantia ja Tanskaa, meidän ulkopoliittinen johtomme kehotti olla tarttumatta joka sanaan ja ymmärtämään, että Trumpin kohdalla puheet ovat puheita — eivät olleet. Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikan kaksoisstandardit koskevat tietenkin myös Israelia, jota ei tällä hetkellä pidättele enää mikään. Väkivalta Länsirannalla on kiihtynyt äärimmäisyyksiin asti, ja Libanonin miehitys etenee. Etelä-Libanonista on kehittymässä hyvää vauhtia uusi Gaza, kun siviiliväestöä evakuoidaan massoittain ja pommituksissa ei kaihdeta siviilikohteita. Silti sekä EU että Suomen ulkopoliittinen johto lähinnä vaativat passiivissa eskalaation vähentämistä mutta eivät edelleenkään ole valmiita tuomitsemaan Israelin toimia. Auki on jäänyt myös se, mikä Suomen kanta on EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämiseen. Jossain vaiheessa Suomen kanta tuntui olevan jopa jäädyttämisen vastustaminen, tämä viime kesänä. Tänäänkään emme saaneet tähän kysymykseen ulkoministeri Valtoselta vastausta, vaan hän sanoi, että Suomi suhtautuu asiaan avoimesti. Myös suhteessa Israeliin tuntuu, etteivät Suomen ulkopoliittisen johdon kannat seuraa kansalaisten mielipiteen muutosta Euroopassa. Jo yli miljoona eurooppalaista on allekirjoittanut eurooppalaisen kansalaisaloitteen assosiaatiosopimuksen jäädyttämiseksi. Mikä on Suomen vastaus EU:n kansalaisten vaatimuksiin? Entä mikä on se foorumi, jolla Suomi aikoo ilmaista arvopohjaisen realisminsa arvopohjan tai realismin sen paremmin? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Joskus sitä toivoisi, ja aika usein toivoisi, että perussuomalaiset tavallaan perehtyisivät siihen todellisuuteen, mistä he puhuvat. Itse vierailin esimerkiksi Tutkas-verkoston puheenjohtajana tuolla Itä-Suomen yliopistossa ja LUTissa. Siellähän on paljon kansainvälisiä opiskelijoita, ja he puhuivat paljon siitä, että kun opiskelijat valmistuvat, niin se vaatii myös yhteiskunnalta paljon työtä, että siihen kielitaitoon panostetaan jo opintojen ohessa ja sitten siihen integroitumiseen. Meillä on myös tutkimusta olemassa, että ei sen työpaikan löytäminen ole helppoa Suomessa, kun on ulkomaalaistaustainen nimi. On ongelma, että jopa 50 prosenttia niistä kansainvälisistä opiskelijoista, jotka ovat opiskelleet Suomessa, lähtee Suomesta pois, eli Suomi investoi koulutuksen kautta heihin mutta sitten he päättävät jättää Suomen. Tämä ei ole Suomen kasvun ja tulevaisuuden näkökulmasta millään lailla hyvää politiikkaa, vaan nimenomaan kannattaisi investoida ja satsata näihin kansainvälisiin opiskelijoihin ja siihen, että he jäisivät tänne. Tutkimukset ja selvitykset osoittavat myös, että kun on panostettu siihen, että nämä opiskelijat saavat harjoittelupaikkoja esimerkiksi yrityksistä, niin silloin sitä suuremmalla todennäköisyydellä he myös löytävät töitä ja pystyvät jäämään Suomeen. Meitä kaikkia voivat tietenkin kohdata erilaiset haastavat elämäntilanteet, ja valmistuneet kansainväliset opiskelijat ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa kuin esimerkiksi valtaväestöön kuuluvat opiskelijat.

Arvoisa puhemies! Ei tässä kyllä olla luomassa semmoista lainsäädäntöä, joka auttaisi näitä haavoittuvassa asemassa olevia kv-opiskelijoita. Eihän sen takia tätä syynäysjärjestelmää tässä olla luomassa, vaan nimenomaan, jotta tämä toimeentulotukeen turvautuminen sitten veisi pois sen mahdollisuuden oleskelulupaan. Nyt, ministeri Marttinen, kysyisin teiltä: Meidän eduskuntaryhmä järjesti tänään erittäin laajan kuulemistilaisuuden tästä työperäisestä hyväksikäytöstä, ja siinä myös kuultiin sitten kv-opiskelijoiden asemasta. Nyt tosiasia on se, että meillä toimii erittäin epärehellisiä agenttifirmoja, jotka lupailevat kaikenlaista, ja se on suoranaista riistoa, täysin epäeettistä toimintaa. Näihin agenttifirmoihin ja siihen toimintaan pitäisi päästä puuttumaan. Korkeakoulut saattavat myös tehdä sopimuksia tällaisten firmojen kanssa. Minkälaisia keinoja nyt ollaan kehittämässä, ja mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näiden epärehellisesti toimivien agenttifirmojen toimintaan päästään puuttumaan? He saattavat luvata vaikka mitä siitä, minkälainen tulevaisuus Suomessa odottaa. Onhan se yksilöiden kannalta erittäin traagista, varsinkin sitten, jos muuttaa Suomeen perheen kanssa ja sitten se todellisuus on jotain aivan muuta. On myös niin, että kun eletään taloudellisessa taantumassa, niin nämä kv-opiskelijat joutuvat ikävään asemaan, koska me tiedetään, että työtä on vaikea saada sen valmistumisen jälkeen, ja sitten he joutuvat mahdollisesti hyväksikäytön kohteeksi. Tämä on todella viheliäinen ja moniulotteinen ongelma. Mitä hallitus aikoo tehdä puuttuakseen näiden agenttitoimijoiden epärehelliseen toimintaan?

Arvoisa puhemies! Kun tätä hallituksen esityksen lausuntopalautetta kävin läpi, niin kyllähän se on aika karua luettavaa, varsinkin mitä korkeakoulut ja yliopistot tästä lausuvat. Hallitus on tuonut erittäin paljon lakiesityksiä, jotka nimenomaan kohdistuvat kv-opiskelijoiden asemaan monesta eri suunnasta, ja kokonaisarviointia ei ole tehty, niin kuin ei ole tehty myöskään ulkomaalaislainsäädännön lukuisista eri muutoksista. Niitä lakiesityksiä on tullut yhteensä 16 ja sen lisäksi vielä tämä EU-pakti. Kyllä tämä tekee meidän ulkomaalaislainsäädännöstä tilkkutäkin, jota on erittäin vaikea myös tulkita tällä hetkellä. Tavallaan lähtökohtahan on se, että kun kv-opiskelija Suomeen tulee, niin se oma toimeentulo pitää pystyä todistamaan. Niin kuin edustaja Lyly täällä sanoi, tosiaan tämän jälkiarvioinnin mukaan 40 000:sta kv-opiskelijan oleskeluluvasta vain 333 tapausta oli sellaisia, joissa oli turvauduttu toimeentulotukeen, ja tämä on siis 0,8 prosenttia tästä 40 000:sta. Eli nyt puhutaan lakimuutoksesta, jolla puututaan tähän 0,8 prosenttiin, ja sitten tulisi onneksi tämä kohtuullisuusarviointi siihen ja lapsen edun arviointi. Nyt ongelma on se, että meiltä puuttuu kokonaan tieto siitä, miksi nämä ihmiset ovat turvautuneet toimeentulotukeen, mitä ovat ne tilanteet siellä taustalla. Nimenomaan täällä hyvinvointialueiden lausunnoissa, korkeakoulujen lausunnoissa, yliopistojen lausunnoissa mutta myös ihmisoikeusjärjestöjen lausunnoissa puututaan siihen, että ketä tahansa meistä voi kohdata kriisi ja voi tulla yllättäviä kustannuksia. Ajatellaanko me todella silloin niin, että ihmiset eivät olisi oikeutettuja siihen toimeentulotukeen, ja mitä siitä seuraisi, jos he eivät sitä apua ja turvaa saisi? Jossain korkeakoulun lausunnossa sanottiinkin, että tämä on signaalilainsäädäntöä: tämä ei puutu sinänsä konkreettisiin ongelmiin, vaan tämän tarkoitus on jälleen kerran lähettää maailmalle viesti siitä, että me emme halua teitä tänne. Nyt olen onnellinen siitä, että täällä salissa istuu vihdoinkin RKP:n edustaja, kun käsitellään taas kerran näitä maahanmuuttolainsäädännön kiristyksiä tai kiristyksiä, jotka koskevat nimenomaan ulkomaalaistaustaisia. Jos Suomen tulevaisuus edellyttää sitä, että meidän pitää saada kansainvälisiä osaajia ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta me saadaan myös kansainväliset opiskelijat jäämään tänne ja tekemään töitä ja rakentamaan Suomea, niin miten se onnistuu tällaisella politiikalla, [Puhemies koputtaa] jossa montaa eri kautta kiristetään heidän elämäänsä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman, eivät nämä Yhdysvaltojen toimet ole vain pelkkiä sanakäänteitä. Ne ovat sotilaallista toimintaa kansainvälisen oikeuden vastaisesti, iskuja siviileihin. On uskomatonta, että täällä edelleen käytetään ikään kuin tätä sanapartta, että olisi kyse vain puheista. On sääli, että ministeri Puisto ei ole täällä paikalla, kun Helsingin Sanomat kirjoitti viikonloppuna siitä, että Suomi on nyt liittynyt Yhdysvaltojen tekoälyliittoumaan. Eikö, ministeri Valtonen, tämä ole täysin ristiriidassa sen kanssa, että riippuvuutta Yhdysvalloista nimenomaan pitäisi myös digitaalisella tasolla purkaa? Nyt me tiedämme, että Kela on siirtämässä dataansa yhdysvaltalaisiin pilvipalveluihin. Vaalitiedon osalta peruutettiin jo. Kyllä tässä pitäisi olla nyt joku semmoinen yhtenäinen linja, miten tätä riippuvuutta aidosti puretaan. Jos ministeri Valtonen voisi tähän vastata, koska näen, että tämä on myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä kysymys.

Arvoisa puhemies! Suomen ulkopoliittinen johto ihan oikein toistaa usein sitä, että sääntöpohjaisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden puolustaminen on pienen maan etu. Me kaikki tiedetään, että sanat ovat politiikassa myös tekoja, ja tässä se ongelma onkin, koska Suomen ulkopoliittisen johdon viestinnässä on vahvat kaksoisstandardit silloin, kun on kyse kansainvälisen oikeuden räikeistä rikkomuksista: kun asialla on Yhdysvallat tai Israel, niin Suomen ulkopoliittinen johto ei ole valmis tuomitsemaan näitä iskuja. Se, mitä Israel tällä hetkellä tekee esimerkiksi Etelä-Libanonissa, on aivan järkyttävää, ja ihmettelen sitä, että tässäkään ei ole ollut valmiutta tuomitsemiseen. Olisinkin kysynyt ulkoministeri Valtoselta: Mikä on Suomen linja nyt osana EU:ta? Tukeeko Suomi sitä, että tämä assosiaatiosopimus EU:n ja Israelin välillä nyt jäädytetään, ja ajaako Suomi tätä aktiivisesti?

Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä hallituksen esitys, joka tänne on tuotu, ei ole mikään vaatimus, mikä Naton osalta olisi tuotu esille. Silloin kun Nato-jäsenyys eduskunnassa hyväksyttiin vahvalla enemmistöllä, vakuutettiin, että ydinasepelote on erittäin vahva ja että se on se keskeinen syy, miksi halutaan liittyä Naton jäseneksi. Nyt herää epäilys siitä, ajattelevatko hallituspuolueiden edustajat, ettei se pelote olekaan sitten niin vahva. Herää myös kysymys siitä, että jos kerran näitä ydinaseita ei tänne olla tuomassa, ei olla täällä liikuttelemassa, ei olla harjoitustoimintaan tuomassa, ei olla kauttakulkua mahdollistamassa, miksi ihmeessä tätä ydinenergialakia sitten pitää avata. Kyllähän on myös täysin selvää, jos me katsotaan Suomen geopoliittista tilannetta, että tällainen hallituksen esitys, joka tuodaan näin pikavauhdilla ja ilman parlamentaarista ennakkovalmistelua, nimenomaan ei ole Suomen turvallisuuden kannalta millään tavalla hyvä asia.

Arvoisa puhemies! Siihen nähden, kuinka valtavan isosta ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta tässä on kyse, on ehkä hieman sääli, että meitä edustajia on täällä salissa tässä vaiheessa enää näin vähän ja debattikin oli vain 45 minuuttia. Siksi toivon, että tämän asian käsittelylle uhrataan sitten aikaa valiokunnassa ja me todella saadaan kuulla kaikkia niitä asiantuntijoita, joita me toivotaan, että voidaan kuulla. Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt pitkään tietoisia ja vastuullisia valintoja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja näitä on tehty yli puoluerajojen ja yhdessä. Yksi näistä keskeisistä valinnoista on ollut se, että Suomi on pidetty ydinaseettomana maana. Nykyinen ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen, hallussapidon ja käytön, ja tämä ei ole ollut sattumaa vaan tietoinen linjaus suomalaisen turvallisuuden, vakauden ja kansainvälisen vastuun puolesta. Nyt hallitus esittää tämän kiellon purkamista pikavauhdilla ja vailla parlamentaarista yhteisymmärrystä. On tärkeää sanoa tämä selvästi: ydinaserajoitteiden purkaminen ei ole mikään tekninen tai rutiininomainen muutos, eikä Nato meiltä myöskään tällaista päätöstä vaadi. Tämä on poliittinen päätös, joka merkitsisi dramaattista irtiottoa Suomen pitkästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta. Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee esitystä Nato-integraatiolla, mutta tämä perustelu ei kestä tarkastelua. Nato-jäsenyyttä hyväksyttäessä todettiin nimenomaisesti, ettei Suomelta edellytetä muutoksia ydinaseisiin liittyvään lainsäädäntöön. Myöskään DCA-sopimuksen käsittelyssä ei nähty tarvetta tällaiselle muutokselle. Kyse ei siis ole Naton vaatimuksesta vaan hallituksen omasta poliittisesta linjauksesta. Kokoomus on väittänyt, että ydinaserajoitteiden purkaminen olisi Nato-maalle kuuluva rutiiniasia. Tosiasiassa näin ei ole. Monilla muilla Pohjoismailla on selkeitä poliittisia rajoituksia ydinaseiden suhteen, ja Norjan ja Tanskan DCA-sopimuksissa nämä linjaukset on kirjattu suoraan sopimustekstiin. Pohjoismaissa on ymmärretty, että turvallisuutta rakennetaan myös pidättyvyydellä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä Suomen on oltava jatkossakin ydinaseeton maa. Ydinaseet eivät lisää Suomen turvallisuutta, päinvastoin ne lisäävät sotilaallisen eskalaation riskiä ja tekevät Suomesta entistä merkittävämmän ensi-iskun kohteen kriisitilanteessa. Rauhaa ei rakenneta lisäämällä joukkotuhoaseita, rauhaa rakennetaan vähentämällä niitä. On myös hälyttävää, että hallituksen esityksessä sivuutetaan lähes kokonaan ydinaseisiin liittyvät riskit. Lausuntokierroksella useat tahot — oikeuskansleri, Suomen Punainen Risti, lääkärit, oikeustieteen professorit, rauhanjärjestöt ja kansalaisjärjestöt — kiinnittivät huomiota puutteelliseen vaikutusten arviointiin. Humanitääriset, terveydelliset ja ympäristövaikutukset jäävät lähes kokonaan käsittelemättä. Myös eduskunnan tiedonsaantioikeuteen ja kansalliseen päätöksentekoon liittyvät kysymykset ovat jääneet epäselviksi. Arvoisa puhemies! Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia keksintöjä. Niiden käyttö tai edes onnettomuus aiheuttaisi katastrofaaliset seuraukset siviiliväestölle, ympäristölle ja tuleville sukupolville. Juuri siksi Suomi on ydinaseettomana maana sitoutunut ydinsulkusopimukseen ja sen tavoitteisiin, ydinaseiden leviämisen estämiseen ja ydinaseriisunnan edistämiseen. Valitettavasti ydinaseriisunta ei ole edennyt toivotulla tavalla, päinvastoin. Ydinasevaltiot modernisoivat arsenaalejaan, ja ydinasepelote on palannut maailmanpolitiikan keskiöön. Tässä tilanteessa Suomen tulisi olla osa ratkaisua, ei osa ongelmaa. Siksi vasemmistoliitto katsoo, että Suomen on jatkossakin toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi, pidettävä kiinni ydinenergialain ydinkieltoja koskevasta sääntelystä ja varmistettava, ettei Suomeen tuoda ydinaseita, ei pysyvästi eikä väliaikaisesti. Meidän tulee myös liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen ja toimia Naton sisällä sen puolesta, että Pohjola, koko Pohjola, pysyy ydinaseettomana alueena. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei synny siitä, että avaamme oven ydinaseille. Todellinen turvallisuus syntyy ennakoitavuudesta, luottamuksesta ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisesta ja siitä, että pidämme kiinni linjauksista, jotka vähentävät jännitteitä, eivät lisää niitä. Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa, ja siitä linjasta meidän ei pidä luopua. Lopuksi, arvoisa puhemies, tästä itse prosessista, joka ei siis ole kunnioittanut näitä parlamentaarisia perinteitä. Nimenomaan kun keväällä 2022 käytiin keskustelua tästä Nato-jäsenyydestä ja siinä se käsittely oli perusteellinen, niin monille edustajille itse asiassa, arvoisa puhemies, oli erittäin tärkeää se, että Suomi pitää kiinni tästä ydinenergialaista. Se oli monille kansanedustajille silloin myös ehto, että he pystyivät äänestämään tämän Nato-jäsenyyden puolesta. Sama tilanne oli myös silloin, kun tästä DCA-sopimuksesta sovittiin, eli oli nimenomaan todella tärkeätä, että se Suomen linjaus pysyy, että Suomi pitää omasta lainsäädännöstään kiinni. Kyllä minusta on erittäin häpeällistä nimenomaan näitä edustajia kohtaan nyt, että kokoomuksen värisuora tuo pikavauhtia ja epädemokraattisesti tällaisen näin radikaalin esityksen eduskuntaan, ja se on ihan aidosti myös erittäin julmaa näitä edustajia kohtaan, joille Nato-jäsenyyden puolesta äänestäminen ei ollut mitenkään hirveän helppoa ja joille nimenomaan tärkeätä tässä päätöksessä oli se, että Suomi pitää kiinni omasta ydinenergialaistaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä Hormuzinsalmen tilanne osoittaa nimenomaan sen, että kun irtaudutaan fossiilisista, niin se on nimenomaan kestävää huoltovarmuutta. On minusta merkillistä nähdä tämä näin, asettaa vastakkain huoltovarmuus ja ilmastoteot. Ilmastotekoja nimenomaan tarvitaan sen takia, että meidän huoltovarmuutta voidaan vahvistaa, ja tässä esimerkiksi maataloudessa on valtavasti tekemistä. Kasvispohjainen ruuantuotanto on tulevaisuuden avain myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Tässä suhteessa on minusta käsittämätöntä, että esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei suostu tätä myöntämään eikä hallitus myöskään investoi tähän mahdollisuuteen niin paljon kuin pitäisi nimenomaan huoltovarmuuden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Nyt on pakko kyllä sanoa, että edustaja Fagerströmin puheenvuoro oli kyllä surullista kuultavaa sekä turpeen osalta että tämän AMOC-ilmiön osalta. [Juha Hänninen: Totuus tekee surulliseksi!] Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä piti iltakoulun nimenomaan tästä AMOCista, ja suosittelen lämpimästi, että esimerkiksi ympäristövaliokunta nyt järjestäisi kiireen vilkkaa tutkimuspohjaisen kuulemisen tästä asiasta, että vältyttäisiin tällaisen tiedon levittämiseltä täällä täysistuntosalissa. Pakko tässä on myös sanoa, että itse kun istun maa- ja metsätalousvaliokunnassa, niin aika yksin saamme olla siellä vihreiden edustajan kanssa. Kyllä tässä oppositiokin voi katsoa peiliin. Nyt ei ole SDP:stä muita kuin edustaja Lyly paikalla, mutta siellä edustaja Elon kanssa olemme ainoita, jotka jätämme näihin ilmastovihamielisiin mietintöihin ja lausuntoihin eriäviä mielipiteitä. Kyllä tässä olisi ryhtiliikkeen paikka ilmastopolitiikan suhteen ihan oppositiossakin. Hallitus tekee erittäin huonoa politiikkaa meidän ilmaston ja luonnon näkökulmasta, mutta ei oppositiossakaan tässä kyllä olla mitenkään mestarillisia. Kyllä tämä tilanne kaiken kaikkiaan on todella surullisella tolalla.

Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ei ole mikä tahansa asiakirja. KAISU on ilmastolain alainen suunnitelma, jonka tarkoitus on viitoittaa Suomen tie kansallisten ja EU-tason päästövähennysvelvoitteiden saavuttamiseen. Suunnitelman pitäisi osoittaa keinot päästöjen vähentämiseen muun muassa liikenteessä ja maataloudessa siten, että Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa, mukaan lukien vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen. Mutta, arvoisa puhemies, käsillä oleva suunnitelma jää todella kauas tästä sille osoitetusta tarkoituksesta. Suunnitelman toimenpidepaketti on täysin riittämätön suhteessa ilmastotavoitteisiimme. Esitetyillä toimilla Suomi ei ole uskottavasti matkalla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Toisaalta uskottavaan ilmastopolitiikkaan Orpon hallitus ei kyllä ole missään hallituskautensa vaiheessa tähdännytkään. Kehysriihessä hallitus päätti edistää turvetta 18 miljoonalla eurolla — siis turvetta, jonka energiakäyttö saastuttaa kivihiiltäkin enemmän ja jonka nostaminen tuhoaa suoelinympäristön. Sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista on ollut ”pakko” leikata, mutta jostakin laarin pohjalta kyllä löytyy aina miljoonia ympäristöhaitallisiin tukiin. Ja ollaanpa selviä tässä asiassa: Tämä 18 miljoonaa on jäävuoren huippu. Ympäristöhaitalliset suorat ja epäsuorat verotuet lasketaan sadoissa miljoonissa. Liikenteen osalta tämän hallituksen toiminta on suorastaan häpeällistä. Esitetyt lisätoimet tieliikenteen päästövähennysten edistämiseksi eivät kompensoi edes niitä liikenteen lisäpäästöjä, joita hallituksen muut politiikkatoimet ovat aiheuttaneet. Hallituksen toimien seurauksena liikenteen päästöt ovat kääntyneet kasvuun, ja tätä linjaa jatkettiin ylpeästi myös viimeisimmässä kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa maankäyttösektorilla on valtava merkitys. Siksi taakanjakosektoria ja maankäyttösektoria ei voida käsitellä toisistaan irrallisina. Kuten todettua, KAISUssa esitetty päästövähennyskokonaisuus on yksinkertaisesti liian pieni. Tämä koskee tilannetta jo ennen kuin edes huomioidaan romahtanut hiilinielu ja sen aiheuttama lisätoimien tarve. Maankäyttösektorille on muodostumassa massiivinen päästövähennyskuilu. Asiantuntijat ovat olleet selväsanaisia: ilman hakkuutason maltillistamista ja nielujen voimakasta vahvistamista me emme saavuta hiilineutraaliustavoitettamme ja hiilinegatiivisuutta sen jälkeen. No, hallitus ei tästä välitä. Hallituspuolueiden edustajat mieluummin asettavat riippumattomien asiantuntijapaneeleiden tieteellisen tiedon kyseenalaiseen valoon ja siten tarkoitushakuisesti väistävät vastuuta vastuun kantamisen sijaan. Röyhkeydellä ei tosiaan ole rajaa. Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman läpileikkaava piirre on epävarmuus. Kaikkiin toimiin sisältyy epävarmuuksia, niiden toteuttamiselle ei ole varattu riittävää rahoitusta, eikä kokonaisuus jätä liikkumavaraa sille, että jokin toimi ei täytä sille arvioitua päästövähennysvaikutusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on todennut, että ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite ei ole merkittävällä tavalla ohjannut ilmastosuunnitelmien valmistelua. Vaikka ministereillä on ollut käytössään tieto siitä, etteivät valmistelussa olevat toimet tule johtamaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, linjaa ei ole muutettu. Kuten puheeni alussa totesin, hallitus ei edes yritä näyttäytyä ilmastopoliittisesti uskottavana. Se tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa. Hallitus ennen kaikkea laskee EU-maiden kollektiivisen epäonnistumisen varaan, jotta ilmastopoliittista tavoitetasoa on ”pakko” laskea ja päästövähennyskuilu voidaan lakaista maton alle. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme ilmastopolitiikkaa, joka vie meitä johdonmukaisesti kohti ilmastolain tavoitteita, emme ilmastopolitiikkaa, joka vain vesittää olemassa olevaa sääntelyä joka käänteessä. Näistä syistä kannatan edustaja Holopaisen tekemää kannanottoesitystä.

Arvoisa puhemies! Osallistuin itse näihin kuulemisiin, joita edustajille järjestettiin. En tullut vakuuttuneeksi siitä, että nimenomaan näin järeitä toimenpiteitä tarvitaan, vaikka on totta samanaikaisesti, että kohtaamme yhä viheliäisempiä turvallisuusuhkia ja turvallisuusongelmia. On surullista, että olemme tilanteessa, jossa yksityisyydensuojaa koskevaan perustuslain kymppipykälään ollaan kajoamassa jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Edellisen kerran saman pykälän rajoitusperusteita laajennettiin vuonna 2018 tiedustelulakien säätämiseksi, ja valitettavasti ei voi välttyä siltä, että yksityisyydensuojaa kiirehditään heikentämään aina, kun kokoomus ja perussuomalaiset pääsevät yhdessä hallitukseen. Yksityisyyden ja kotirauhan rajoittaminen rikostorjunnassa ilman kytkentää yksilöitävissä oleviin rikoksiin tai tekijöihin mahdollistaisi aiempaa huomattavasti heikommin kohdennetut ja väljemmin perustellut viranomaistoimivaltuudet.

Arvoisa puhemies! Kansallinen turvallisuus on niin vakava asia, että se ei koskaan saisi olla taikakortti, johon turvaudutaan silloin, kun sisäpolitiikassa menee huonosti ja gallupluvut näyttävät matalaa kannatusta. Mutta näin näyttää kokoomuksen värisuoran suhteen olevan, ja tuodaan täysin epädemokraattisesti [Sanna Antikainen: Nyt on jo sen verran älytöntä!] ja ilman parlamentaarista keskustelua näin merkittävä periaatteellinen muutos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä on aivan ennenkuulumatonta. Mutta kokoomuksellahan on tästä kokemusta myös maamiinojen osalta. Suurin piirtein samanlainen prosessi oli se. Täällä ihmeteltiin, mikä se vasemmiston linja ydinaseiden suhteen on ollut tai on. Se on ollut vuosikausia sama. Me olemme ajaneet ydinaseetonta Pohjolaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ja ydinaseetonta Suomea. Tämä päätös on täysin hallituksen oma poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään tekemistä Nato-integraation kanssa. [Puhemies koputtaa] Nato ei meiltä tällaista päätöstä vaadi.

Arvoisa puhemies! Jos minä olisin helsinkiläinen kokoomuksen edustaja, niin kyllä hävettäisi olla täällä salissa ja se, kuinka huonosti se oman alueen edunvalvonta on mennyt. Siis 90 miljoonan euron leikkaus pelkästään Helsingille. Helsinki on hoitanut asiat juuri niin kuin on pyydetty ja vielä keskimääräistä halvemmalla, ja silti näin jättimäinen leikkaus samaan aikaan, kun tällä hetkellä palveluntarve Helsingissä kasvaa 30 prosenttia mielenterveyspalveluissa ja asunnottomuuspalveluissa. Nämä kaikki ovat seurausta nimenomaan hallituksen leikkauksista. Lääkäriliitto antoi näistä sotejärjestöjen leikkauksista kannanoton, jossa todettiin lopussa, että Orpon hallituksen leikkausten seurauksena hoitoa saa Suomessa vähemmän ja se maksaa enemmän. Nyt edustaja Väyrynen on salista poistunut, mutta ei asiakasmaksujen korottaminen ole todellakaan mikään ratkaisu siihen, että leikataan palveluista.

Arvoisa puhemies! Tämä maahanmuuttopakti on valtava kokonaisuus, ja se tuodaan nyt todella merkittävällä kiireellä eduskuntaan. Tuskinpa täällä istuntosalissa edustajat ovat edes perusteellisesti siihen perehtyneet. Tämä ongelma on juuri se, mikä tässä keskustelussa on nostettu esille, eli byrokratia lisääntyy merkittävästi, kun luodaan tämmöinen valtava valvontaorganisaatio. Se maksaa todella paljon ja on loppujen lopuksi tehotonta, kun tuomioistuimet ruuhkautuvat merkittävästi. Tämäkin kokonaisuus lisää paperittomuutta, se syventää varjoyhteiskuntaa, ja tässä todella suurena vaarana on myös se, miten lapsen etu ja oikeusturva yleisesti turvataan, ja tähän lapsen etuun ministeri ei vastannut mitään. Olisin sen sijaan nyt tässä kohtaa kysynyt ministeriltä: Onko Suomi mukana neuvottelemassa nyt yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa siitä, että turvapaikkaprosessit kokonaisuudessaan ulkoistettaisiin niin sanottuihin kolmansiin turvallisiin maihin? Voisitteko eduskunnan edessä nyt kertoa, miten tämän asian kanssa edetään?

Arvoisa puhemies! Niinhän siinä käy, kun ei kuuntele sitä puheenvuoroa, jota kommentoi. Sanoin, että järjestelmä toimii siinä mielessä, että tällä hetkellä vakaviin rikoksiin syyllistyneitä voidaan karkottaa ja poistaa maasta. Tämä on ollut se tilanne tässä jo useamman vuoden ajan, ja näin pitääkin olla, että maasta poistaminen on mahdollista näissä tilanteissa. Tämä on se kanta, jota puolueeni edustaa. Sen sijaan Orpon hallitus on tuonut tänne eduskuntaan vissiin tähän mennessä 16 eri lakiesitystä, joilla on muutettu meidän ulkomaalaislakia, ja on käytännössä tehnyt ulkomaalaislainsäädännöstä tällä hetkellä erittäin vaikeasti tulkittavaa, niin kuin edustaja Hopsu täällä sanoi. Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikan ideana on nimenomaan se, että tänne ei haluta ihmisiä, ja se, että varsinkin niiden ihmisten, jotka ovat erittäin haavoittuvassa asemassa, asemasta tehdään niin hankalaa kuin mahdollista. Itse olen todella huolissani esimerkiksi siitä, [Puhemies koputtaa] miten lapsen etu toteutuu nyt esimerkiksi tässä kyseisessä lakiesityksessä.

Arvoisa puhemies! Tässäkin ulkomaalaislain muutoksessa on jälleen kyse tehostamisesta, joka itse asiassa vaarantaa oikeusturvaa merkittävällä tavalla. Huomioisin erityisesti lapsen edun ja lasten aseman, joista myös on annettu asiantuntijalausuntoja. Perussuomalaiset yrittävät täällä luoda kuvaa, että esimerkiksi meidän puolue vastustaisi kategorisesti maasta poistamista. Näin ei tietenkään ole, vaan rikosperustaisia karkotuspäätöksiä tehdään nyt ja on tehty tiuhaan tässä viime vuosien aikana, mutta tämä lakiesitys itse asiassa uhkaa lisätä paperittomuutta ja harmaata taloutta ja vahvistaa varjoyhteiskuntaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Muun muassa ulkoministeriö on huomauttanut, että esityksessä ei käsitellä lapsen kuulemista tarpeeksi vakavalla tavalla, ja kun lapsiasiainvaltuutettu on myös kiinnittänyt tähän huomiota, niin kysyisinkin ministeriltä: miten lapsen edusta tässä lakiesityksessä huolehditaan?

Arvoisa puhemies! Olisin vielä tarttunut joihinkin argumentteihin, mitä täällä on esitetty. Monet ovat puheenvuoroissa korostaneet, että eivät kannata tämän kansalaisaloitteen hyväksymistä, koska kansallinen turvallisuus on kaikki kaikessa, ja että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on Suomen itsenäisyyden puolustaminen. Itse näen niin, että toki nämä ovat erittäin tärkeitä periaatteita, mutta eivät ne ole riippumattomia ihmisoikeuksista ja kansainvälisen oikeuden noudattamisesta. Tässä geopoliittisesti herkässä ajassa nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittiset kysymykset nivoutuvat monesti yhteen. Olen nähnyt myös vähän semmoista tendenssiä tuolla ulkoasiainvaliokunnassa, että valiokunta on ikään kuin muuttunut tällä tavalla, että puolustuspolitiikka on ottanut siellä valtaa ja se ulkopoliittinen arviointi on jäänyt vähemmälle. Jos me tarkastellaan niitä geopoliittisia konflikteja ja kriisejä, joiden keskellä me nyt esimerkiksi tällä hetkellä eletään, niin todellakaan ei ole Suomen kansallisen turvallisuuden etu, että me sidotaan valtavien puolustushankintojen ja asekaupan kautta itsemme valtioon, joka polkee systemaattisesti ihmisoikeuksia. Se on itse asiassa riski Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Ihan samalla tavalla kuin se, että kun Israel tällä hetkellä Yhdysvaltojen kanssa käy laitonta hyökkäyssotaa Iranissa, ei ole Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta järkevää, että Suomi näihin sotatoimiin millään tavalla sekaantuisi. Sen takia ajattelen, että kaikkia operaatioita, jotka liittyvät nyt esimerkiksi Hormuzinsalmen tilanteen turvaamiseen, pitää arvioida myös Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. On todella tärkeää, että Suomi pysyy etäällä tämmöisistä toimenpiteistä ja sotilaallisesta toiminnasta varsinkin silloin, kun sotatilanne on päällä. Eli tässä puheenvuorossa haluan korostaa sitä, että kansallinen turvallisuus ei ole mikään erillinen entiteetti, joka ei liittyisi ihmisoikeuksiin, sääntöpohjaiseen järjestelmään ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen ilman kaksoisstandardeja.

Arvoisa puhemies! Ehkä kertaan tässä vielä joitakin argumentteja, mitä tässä keskustelussa on esitetty, ja tartun niihin: Täällä monet edustajat, jotka eivät ole kannattaneet kansalaisaloitetta, ovat sanoneet, että he luottavat siihen, että hankintoja tehdään jo nyt vastuullisesti. Samaan aikaan me tiedetään, että ainoastaan kerran vuosina 2001—2025 ulkoministeriöltä tämmöinen arviointi on pyydetty, enkä itse ihan ymmärrä, miksi sitten vastustettaisiin, että vastaavanlainen arviointi tehtäisiin, niin kuin tehdään myös silloin, kun aseita viedään. Ajattelen itse tosiaan niin, että tämän arvioinnin pitäisi koskea myös puolustusyhteistyötä. Me tiedetään tällä hetkellä, että Suomi on tiivistänyt puolustusyhteistyötä myös Israelin kanssa, mikä liittyy koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan, ja tästä pitäisi minusta puhua paljon enemmän. Sitten täällä on viitattu Israeliin demokraattisena valtiona. Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka sortaa yhden ihmisryhmän kansalaisoikeuksia jatkuvasti? Mikä se sellainen demokraattinen valtio on, joka mahdollistaa kuolemantuomion palestiinalaisille sekä Israelissa että Länsirannalla, joka suorittaa kansanmurhaa Gazassa ja harjoittaa silmitöntä väkivaltaa näissä siirtokunnissa? Eli minusta kyllä voi kyseenalaistaa sen, onko kyseessä demokraattinen valtio lainkaan. Minusta tällaiset piirteet eivät demokratiaan kuulu lainkaan. Vähän ihmettelen myös näitä lausumia, joita täällä on esitetty. Ne ovat siis toki kannatettavia, mutta en ihan ymmärrä sitten sitä, että jos vastustaa tätä kansalaisaloitetta mutta kannattaa lausumia, niin miksi ei voisi sitten kannattaa myös tätä kansalaisaloitetta. Varsinkin vihreiden kohdalla jää nyt minusta auki se, miten heidän ryhmänsä tähän kansalaisaloitteeseen suhtautuu, eli kannattaako koko vihreiden eduskuntaryhmä tätä kansalaisaloitteen hyväksymistä, koska minusta oli tulkittavissa joistakin puheenvuoroista, että he kannattavat osittain kansalaisaloitetta, ja sitten ei käynyt kaikkien osalta selväksi, kannattavatko he vain näitä lausumia vai myös kansalaisaloitteen hyväksymistä. Ehkä siihen olisi hyvä saada myös selkoa. Kiitän myös kansalaisaloitteen tekijöitä, ja pidän erittäin tärkeänä sitä, että tästä kansalaisaloitteesta tätä aktiivista keskustelua on eduskunnassa käyty ja nämä asiantuntijakuulemiset ovat olleet myös valiokunnissa. Toivon, että tämä keskustelu myös jatkuu nyt aktiivisena tämän jälkeen, koska tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sille todellakin on tarvetta tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Minusta on nyt melko naurettavaa saivartelua tämmöinen. Te tiedätte hyvin, että vasemmistoliitto ainoana puolueena vastusti tämän ilmatorjuntajärjestelmän hankkimista, [Jari Ronkainen: Mutta te olitte hallituksessa!] ja kuvasin tässä yksityiskohtaisesti myös sitä prosessia, miten tämä meni, ja sitä, että niitä demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia nimenomaan ei tässä prosessissa ollut ja että tämä varsinainen päätös tehtiin sitten vaalien jälkeen. Minusta tämä on kummallista: Kun yksi puolue on koherentisti ja systemaattisesti vuosikausia vastustanut asekauppaa Israelin kanssa, niin mikä siinä on niin pelottavaa, että demokraattisessa järjestelmässä meillä on näin, kun enemmistö sitten ajaa sitä, että niitä aseita voidaan jatkossakin hankkia kansanmurhaa harjoittavasta valtiosta? Miksi ihmeessä pitää näin saivarrellen tarttua sitten tähän prosessiin, jonka juuri kuvasin?

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä ihmisoikeusarvioinnin ja humanitäärisen oikeuden tavoitteiden huomioimisen tulisi olla osa kaikkea asekauppaa, ei vain asevientiä. Kansalaisaloite puolustushankintojen sääntelystä tulisi meidän mielestämme hyväksyä, ja koko ryhmä on tämän takana. Kansalaisaloitteen viesti on selkeä ja kannatettava. Meidän on luotava lainsäädäntö, jossa kaikki puolustustarvikehankinnat arvioidaan ihmisoikeuksien ja humanitäärisen oikeuden toteutumisen näkökulmasta. Arviointi vahvistaisi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Muutos tukisi siirtymää kohti tulevaisuuteen katsovaa riskiperustaista, tehokasta ja yhdenvertaista puolustushankintojen lupahallintoa sekä vahvistaisi Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä uskottavuutta. Aloitteen edistäminen eduskunnassa olisi tärkeää tässä ajassa, kun kansainvälisen oikeuden puolustajia on yhä vähenevissä määrin. Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijät painottavat, että Suomen puolustuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomella on käytössään paras mahdollinen materiaalinen puolustus. Teknisen suorituskyvyn lisäksi puolustushankinnoissa on näin ollen arvioitava monialaisesti toimittajien luotettavuutta, hankintojen kautta syntyviä riippuvuuksia ja niiden ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Lisäksi hankintamenettelyn on tarkasteltava puolustushankintojen ihmisoikeusvaikutuksia, jottei Suomen turvallisuus enää vastaisuudessa nojaa epävakaisiin ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomiin toimijoihin. Puolustushankinnat sitovat Suomen turvallisuuden toimittajamaihin jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tällaisen riippuvuussuhteen luominen esimerkiksi Israeliin on täysin kestämätöntä. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta Israelin valtio on syyllistynyt laajaan joukkoon systemaattisia rikkomuksia, ja sen johtajista on annettu kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys. Näistä tosiasioista huolimatta Suomi on 2000-luvulla hankkinut aseita ja puolustustarvikkeita Israelista jo yli miljardin euron arvosta. Tämä alleviivaa sitä ongelmaa, joka syntyy, kun Suomen puolustuksen kannalta olennaisia ratkaisuja tehdään nojaten epävakaisiin, aggressiivisiin ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomiin valtioihin. Arvoisa puhemies! Nykytilanne puolustushankinnoissa on kestämätön sekä Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta että ulkopoliittisen linjamme kannalta. Siksi kannatankin edustaja Furuholmin tekemiä ehdotuksia. Sitten edustaja Heinonen täällä väitti, että kaikki puolueet olisivat Marinin hallituksen aikana hyväksyneet tämän ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinnan Israelista, ja nyt haluan korjata tämän virheellisen tiedon, joka täällä on esitetty. Vasemmistoliitto ainoana puolueena ei hyväksynyt tätä hankintaa. Ongelmana tässä prosessissa oli nimenomaan se, että tämä ei tullut demokraattiseen päätöksentekoon, jolloin myös mahdollisuus esittää kirjallisesti se, että vastustaa tätä hankintaa, oli rajallinen, ja se osoittaa laajemmin, mitä ongelmia meillä on asekauppaan liittyen. Tosiaan tämä valmistelu ilmatorjuntajärjestelmän suhteen aloitettiin puolustusministeriössä 2017 alkaen, ja prosessi eteni puolustusministeriön hankkeena ja ministeriön toimivallassa. Lokakuussa Puolustusvoimien logistiikkalaitos lähetti tarjouspyynnöt viidelle yritykselle: saksalaiselle, kahdelle israelilaiselle, norjalaiselle ja sitten isobritannialaiselle. Toukokuussa 2021 vanhempainvapaalla ollut opetusministeri ja puolueemme varapuheenjohtaja Li Andersson vaati edelleen — on vaadittu jo vuosikausia — Suomea lopettamaan asekaupan Israelin kanssa, ja tämä linja toistettiin. Sen jälkeen alustavat tarjoukset saatiin marraskuussa 2021, ja tuolloin puolustusministeri Kaikkonen kertoi ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan siirtyvän vuodelle 2023 muun muassa koronapandemian takia. Maaliskuussa 2022 Kaikkonen sitten ilmoitti, että tämä valinta tapahtuisi kahden israelilaisen järjestelmän välillä, ja asiaa ei tuolloinkaan käsitelty valtioneuvoston yleisistunnossa tai muulla poliittisella päätöksentekofoorumilla. Lopulta tämä valinta tosiaan kohdistui Rafael-yhtiön israelilais- ja yhdysvaltalaisyhteistyön tuloksena syntyneeseen Daavidin linkoon. Lopulta valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi rahoituksen myöntämistä tälle kaupalle istunnossaan 5.4.2023, ja tuossa istunnossa vasemmistoliiton ministerit eivät olleet paikalla. Huomionarvoista on myös se, että tämä istunto pidettiin eduskuntavaalien jälkeen, jolloin Marinin hallitus ei enää saanut tehdä mitään uusia poliittisia linjauksia. Tässä on nyt lyhyesti kuvattu se prosessi, miten tämä meni, ja halusin myös pöytäkirjoihin, arvoisa puhemies, korjata tämän väärän tiedon, mitä täällä levitettiin. Vasemmistoliitto tosiaan ei missään vaiheessa ole hyväksynyt tämän israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän puoltamista. Sitten vielä ehkä lyhyesti tästä prosessista, kun istun itse ulkoasiainvaliokunnassa: Arvostan myös sitä, että tämä keskustelu täällä salissa on ollut pääosin rakentavaa ja ihan arvokasta, mutta kyllä minusta asian kokoon nähden ja periaatteellisuuteen nähden oli ulkoasiainvaliokunnassa varsin suppeaa se tapa, miten näitä kuulemisia kiirehdittiin ja millä tavalla myös pyrittiin suoraan vaikuttamaan siihen, että esimerkiksi akateemisia tutkijoita ei kuultaisi tässä kysymyksessä. Se oli minusta melko yllättävää, ja oli myös melko yllättävää se prosessi, jolla tätä ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa muokattiin ja kirjoitettiin. Tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ajassa tuntuu, että jos mainitsee kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeusarvioinnin, niin se heti ikään kuin koetaan riskinä kansalliselle turvallisuudelle. Tällainen puhetapa, arvoisa puhemies, myös kaventaa sitä liikkumatilaa, jossa me voimme ylipäätään käydä keskustelua ihmisoikeuksista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan puolustushankinnoista ja kun puhutaan myös puolustusyhteistyöstä, niin on selvää, että esimerkiksi Israelin kohdalla kyse on myös aseteknologian kehittämisestä, tutkimustoiminnasta, jota myös Suomi näillä asehankinnoillaan vahvistaa. Me tiedetään myös näiden asiantuntijalausuntojen pohjalta, joita ulkoasiainvaliokunta sai, että näitä aseita ja tätä aseteknologiaa myös testataan toistuvasti ja on testattu pitkään esimerkiksi Gazassa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että jos meidän ulkopoliittinen johto korostaa, että pienen maan etu on sääntöpohjaisen järjestelmän noudattaminen, kansainvälisen oikeuden noudattaminen, niin sitä ei voida tehdä valikoiden. Suomi on nimenomaan viime vuosina kasvattanut ja tiivistänyt riippuvuutta Israelista, ja tämä on myös Suomen oman edun näkökulmasta täysin kestämätöntä. [Timo Heinonen: Sehän tapahtui juuri, kun te olitte vallassa!]

Arvoisa puhemies! Täällä on nyt laajasti tuotu esille, että tätä arviointia tehdään jo nyt, mutta tämä ei puolustushankintojen osalta pidä paikkaansa. Ulkoasiainvaliokunta sai esimerkiksi asiantuntijalausunnon, jossa tuotiin esille, että 2001—2025 vain yhden kerran on ulkoministeriöltä pyydetty ulko- ja turvallisuuspoliittista arviointia puolustushankinnoista. Itse asiassa tämä kansalaisaloitteen esitys ei edes ole kovin radikaali. Siinä esitetään, että kaikkea asekauppaa, mitä Suomi käy, koskisi sama velvoite kuin mikä koskee tällä hetkellä asevientiä. Sinänsä tämä kansalaisaloite ei tähtää siihen, että se eksplisiittisesti määrittelisi, että jonkun tietyn maan kanssa ei sitä asekauppaa tule tehdä. On täysin selvää, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ulko- ja turvallisuuspolitiikka nivoutuvat tiiviisti toisiinsa, ja sen takia tämmöinen ihmisoikeusarviointi olisi ensiarvoisen tärkeätä myös silloin, kun tehdään puolustushankintoja ja myös puolustusyhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2025 nuorisobarometrin tulokset olivat hälytyssignaali. Nuoret on lannistettu. Ensimmäistä kertaa nuorisobarometrin historiassa puolet nuorista suhtautui pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Noin puolet nuorista koki erittäin paljon tai melko paljon epävarmuutta ja turvattomuutta yhteiskunnassa vallitsevista arvoista ja asenteista, maailmanpoliittisesta tilanteesta ja työllisyydestä. Avoimissa vastauksissa yleisimmin toistuva teema oli, että nuorten kokemia paineita tunnutaan aliarvioivan. Toiseksi yleisin teema oli työllisyydestä aiheutuvat huolet. Vastauksissa nuoret toivat esille ensimmäisen työpaikan saamisen vaikeudet sekä sen, miten tutkinto ei enää takaa työpaikkaa. Huoli on täysin perusteltu. Nuorten työttömyys on suurempaa kuin koko väestön. 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli helmikuussa karmeat 22,9 prosenttia. Tätä taustaa vasten on tolkuttoman julmaa, että Orpon hallituksen leikkauspolitiikasta kärsivät ennen kaikkea 18—24-vuotiaat nuoret ja erityisesti opiskelijat erityisenä ryhmänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksenkin mukaan nuorten kokemat taloudelliset huolet ovat lisääntyneet 2020-luvulla. Taloushuolet vievät voimia, nuorten elämänpiiri kaventuu tai pahimmillaan perustarpeet eivät tule katetuiksi, tämän päälle on vielä massiiviset koulutusleikkaukset, opiskelijoiden pakottaminen ottamaan lainaa opintojen rahoittamiseksi sekä ilmastotoimien tekemättä jättäminen. Minusta voi suoraan sanoa: Orpon hallitus, te olette pettänyt nuoret totaalisesti. Ei ole ihme, että nuoret eivät enää usko siihen pajunköyteen, mitä heille syötetään. Miksi ihmeessä nuorten pitäisi uskoa, kun oikeisto väittää tekevänsä kipeitä päätöksiä turvatakseen lasten ja nuorten tulevaisuuden? Arvoisa puhemies! Hallituksen eriarvoistava ja köyhyyttä lisäävä politiikka on erityisen julmaa sekä nuorten että lasten näkökulmasta. 31 000 uutta köyhää lasta joutuu kärsimään suomalaisen oikeiston eriarvoistavasta poliittisesta projektista. Muistutan jokaista hallituspuolueessa istuvaa: Te voisitte jättää rikkaiden ja yhteisöveron alennukset tekemättä. Te voisitte huolehtia nuorten ja lasten toimeentulosta. Te voisitte olla leikkaamatta toimeentulotuesta. Te voisitte resursoida mielenterveys- ja työllisyyspalvelut kunnissa ja hyvinvointialueilla. Te voisitte olla leikkaamatta koulutuksesta. Teidän päätöstenne vuoksi Suomessa tullaan näkemään lisääntyvää ylisukupolvista köyhyyttä. Teidän päätöksenne lisäävät osattomuutta. Lapsen edun tulisi olla ensisijaista. Arvoisa puhemies! Köyhyydellä on välittömiä vaikutuksia lapsuuteen. Jo lähes 15 vuotta sitten Kelan teettämä tutkimus osoitti, että lapset kokevat vahvasti taloudellisen eriarvoisuuden ja lapset liittävät köyhyyteen jopa yhteiskunnallista stigmaa. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että taloudellisesti heikommassa asemassa olevat lapset eivät voi esimerkiksi viettää vapaa-aikaansa samoin kuin muut ikätoverit. Köyhyys uhkaa jo lapsuudessa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja sulkee lapsia yhteisön ulkopuolelle. On selvää, että ulkopuolisuuden ja osattomuuden tunne uhkaa jatkua lapsuudesta aina nuoruuteen ja aikuisuuteen asti. Arvoisa puhemies! Perusturvaleikkausten yhteydessä keräsimme kansalaisten kokemuksia leikkauspolitiikan vaikutuksista. Luenkin nyt yhden kansalaisen lähettämän viestin: ”Pelkään tulevaisuuttani. Olen sairas, osatyökykyinen, enkä ilman ihmettä voi ikinä työskennellä kestävästi 50:tä prosenttia suuremmalla työajalla. Pelkään, että terveydentilani huononee ja että tulevaisuudessa ei ole enää edes pahimmassa tilanteessa toimeentulotukea, johon olen aikaisemmin joutunut tukeutumaan. Olen nuori ja koko aikuiselämäni joutunut laskemaan jokaisen euron. En usko, että pystyn elämään tässä jatkuvassa rahastressissä koko loppuelämääni, mutta ei taida paljon muitakaan vaihtoehtoja olla kuin olla tuomittu köyhyyteen sen takia, koska olen ollut lapsesta asti sairas.”

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvan alikäyttö on valtava ongelma Suomessa, ja tämä tarkoittaa sitä, että moni ei hae sitä tukea, johon he ovat oikeutettuja. Arvioidaan tällä hetkellä, että tämä koskee jopa 20—50:tä prosenttia etuuksiin oikeutetuista. Mikä on se syy siellä taustalla, miksi sitä tukea ei haeta? Se johtuu muun muassa siitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa leimataan työttömiä ihmisiä tai niitä, jotka joutuvat turvautumaan tukeen, ja moni ei tiedä, miten tukea haetaan, tai ei ole jaksamista ja resursseja hakea. Tässä kontekstissa näen erittäin raskauttavana nimenomaan sen, että työttömiin viitataan sieltä ministeriaitiosta käsin nukkuvina naapureina. Työttömät ihmiset kokevat jo ihan tarpeeksi stigmaa ja häpeää, ja itse asiassa monesti ne lapset, jotka elävät perheissä, kokevat sitä häpeää, stigmaa myös. Se, että hallitus tietoisesti kasvattaa köyhien lasten määrää, on erityisen julmaa siitä näkökulmasta, että lapset eivät valitse sitä perhettä, johon he syntyvät, ja heitä ei voi syyllistää [Puhemies koputtaa] niistä vaikeuksista, mitä perheet kohtaavat.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa ennen vaaleja, ja nyt kun te päätöksillänne lisäätte työttömien määrää ja köyhien määrää valtavilla määrillä, niin yhtäkkiä te syyllistätte työttömiä ihmisiä tästä katastrofaalisesta politiikasta, mitä te teette. [Oikealta: Eikä syytetä!] Kävin läpi vielä uudestaan ministerin vastauksen. Siellä tosiaan yhden kerran viitataan suoraan työttömään ihmiseen, ja tämä tapahtuu sillä tavoin, että viitataan häneen nukkuvana naapurina. On tosiasioiden vääristelyä, että te sanotte, että te panostatte lapsiin ja nuoriin, kun tosiasiassa te leikkaatte 18—24-vuotiailta nuorilta kaikkein eniten ja te kasvatatte nuorten hyvinvointivelkaa tulevaisuudessa. On ihmisiä, jotka eivät kykene tekemään töitä, ja on ihmisiä, jotka eivät saa töitä, vaikka he kuinka hakisivat niitä töitä, [Puhemies koputtaa] ja on työssäkäyviä ihmisiä, jotka elävät syvässä köyhyydessä, ministeri Grahn-Laasonen. [Puhemies koputtaa]

Arvoisa puhemies! Suomi voisi olla niin kuin Tanska, joka pyrkii maailman johtavaksi kasvisruuan ja vihreän proteiinin tuottajaksi. Maa on kanavoinut yhteensä noin 170 miljoonaa euroa kasvipohjaiseen ruokamuutokseen. Tällä tuetaan muun muassa viljelyitä ja investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen. Nykyinen, pääasiassa eläintuotantoon perustuva Suomen ruokajärjestelmä ei ole tulevaisuudenkestävä. Se myötävaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen, ja se heikentää myös ruuantuotannon ja maanviljelijöiden omia pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Ministeri Essayah, voisiko Suomi ottaa esimerkkiä Tanskasta, jolla kasvispohjaiseen ruokajärjestelmään siirtyminen oli myös puheenjohtajamaan päätavoitteita?

Arvoisa puhemies! Kansallinen ruokastrategia ja sitä koskeva ruokapoliittinen selonteko ovat tärkeitä asiakirjoja. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros on yksi kokonaisvaltaisimpia siirtymiä, joka meidän tulee tehdä ilmastonmuutoksen etenemisen torjumiseksi ja planeettamme suojelemiseksi. Käydään läpi ruokastrategian tavoitteet. Ne ovat ruokajärjestelmän kannattavuuden ja reiluuden parantaminen, huoltovarmuuden lisääminen, luonnon kantokyvyn ja elinvoimaisen ruokakulttuurin vahvistaminen, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia. Mieleen tulee heti keino, joka edistää tehokkaasti näistä aivan jokaisen saavuttamista: nimittäin kasvipohjaisen ruuantuotannon vahvistaminen ja tehoeläintuotannosta pois siirtyminen asteittain siirtymäajan jälkeen. Kasvipohjaiseen ruuantuotantoon siirtyminen on suurin yksittäinen teko, ja itse asiassa välttämätön sellainen, jos haluamme saavuttaa tulevaisuudenkestävän ruokajärjestelmän. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä on sellainen, joka toimii planeetan kantokyvyn rajoissa, joka ei myötävaikuta ilmaston kuumenemiseen ja ympäristön tuhoutumiseen, ja jolla on edellytykset toimia ja tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle myös pitkällä aikavälillä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä turvaa maanviljelijöiden toimintaedellytykset maailmassa, joka muuttuu jo nyt ilmaston kuumenemisen takia. Se tarjoaa maanviljelijöille reilun palkkion työstään ja kompensaation siirtymästä. Tulevaisuudenkestävä ruokajärjestelmä tukee kansanterveyttä. Se mahdollistaa ihmisille kotimaiset, terveelliset ja turvalliset ruokavalinnat. Arvoisa puhemies! Strategian visiona on tehdä Suomesta kestävien ruokajärjestelmien johtava kehittäjä vuoteen 2040 mennessä. Silti strategiassa mainitaan kasvipohjainen ruoka vain kolmeen otteeseen, tässä selonteossa neljään otteeseen. Kasvipohjaisuutta ei edelleenkään nähdä ruokajärjestelmän muutoksen lähtökohtana, vaan se nähdään yhtenä pienenä osasena nykyisen, tehoeläintuotannon varaan rakentuvan järjestelmän sisällä. Kansallinen ruokastrategia jättää siten Suomen kauas kestävien ruokajärjestelmien ”johtavasta kehittämisestä”. Tätä varten tarvitsisimme hallitukselta paljon nykyistä murroksellisempaa ajattelua. Kasvipohjaisen siirtymän olisi pitänyt olla strategian olennaisin pilari, jonka varaan kaikki muu rakentuu. Nyt sitä lähinnä sivutaan. Siirtymä ei tarkoita kaiken eläintuotannon kieltoa, mutta johtaisi laajoihin muutoksiin. Lihantuotantoa perustellaan usein huoltovarmuudella, ruokaturvalla ja omavaraisuudella. Samalla sivuutetaan se tosiasia, että lihantuotantomme on monilta osin riippuvaista ulkomaisista tuotantopanoksista, kuten lannoitteista, rehusta ja fossiilienergiasta. Myös ruokaturvan näkökulmasta tehoeläintuotanto on itse asiassa tehotonta, sillä eläinten kasvattaminen vaatii tuotettuihin kaloreihin nähden erittäin paljon resursseja. Jos oikeasti halutaan saavuttaa ruokajärjestelmän huoltovarmuus, omavaraisuus ja ruokaturva, katse tulee kääntää kasviproteiineihin. Sitran ja Luken selvityksen mukaan Suomen on mahdollista saavuttaa proteiiniomavaraisuus kokonaan kasviperäisesti vuoteen 2040 mennessä niin, että myös ravitsemussuositukset täyttyvät. Jos taas mietitään taloudellista kuvaa, niin ruokasektorin kasvupotentiaalista jopa 53 prosentin arvioidaan tulevan kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Kasvipohjainen sektori pitää sisällään aivan valtavasti innovaatiomahdollisuuksia ja kestävän talouskasvun siemeniä. Siihen panostaminen on miljardiluokan mahdollisuus kasvattaa vientiä, luoda uutta työtä ja vahvistaa kansantaloutta. Arvoisa puhemies! Kasvipohjaisen siirtymän puolesta puhumisessa ei ole mitään ideologista. Kasvipohjainen siirtymä on tieteellisen tutkimuksen valossa välttämätön ratkaisu, jolla vastataan ruokajärjestelmämme kohtaamiin haasteihin. Kaikkien näiden luettelemieni faktojen sekä myös jo muuttuvien kulutustottumusten edessä ideologiselta minusta vaikuttaa ennen kaikkea joidenkin pakonomainen pyrkimys pitää tehotuotettu liha ihmisten lautasilla hinnalla millä hyvänsä ja jopa havitella ulkomaalaista lihantuotantoa Suomeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yli kolmen vuoden ajan me ollaan täällä nähty, että tavallisten suomalaisten etu ja Suomen etu ei todellakaan ole se, että perussuomalaiset istuvat hallitusvastuussa ja leikkaavat sekä sotepalveluista että ihmisten toimeentulosta ja ajavat tuhansia ihmisiä köyhyyteen [Jaana Strandman: Höpö höpö!] — yli 30 000 lasta köyhyyteen — [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ja ovat pettäneet kaikki vaalilupaukset, joita tehtiin ennen eduskuntavaaleja 2023. [Miko Bergbom: Ei pidä paikkaansa!] Ymmärrän, että nyt sattuu kovasti ja täällä pitää sitten huutaa maahanmuutosta niin paljon kuin sielu sietää. Pitäisi sen verran olla sitä paksua nahkaa, että kestää sen, kun teidän hallituksenne lakiesityksiä ja niiden seurauksia kritisoidaan monesta eri näkökulmasta. Hyvät perussuomalaiset, tämä kuuluu demokratiaan ja tämä kuuluu oikeusvaltioperiaatteeseen, että näitä lakiesityksiä tosiaan voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnan ja tehtävien näkökulmasta yksi ongelma on se, että resurssit ovat rajalliset ja pienet suhteessa siihen, kuinka paljon tehtäviä tällä virkamiehellä ja tällä toimistolla on, ja nyt ne tehtävät ja valvontatehtävät kasvavat koko ajan myös tämän muuttuvan EU-lainsäädännön myötä. Samalla tavalla ajattelen, niin kuin täällä edelliset edustajat ovat nostaneet esille, että oikeusvaltion ja demokratian näkökulmasta on erittäin vaarallinen sellainen kehitys, että hyökätään avoimesti rienaamalla meidän riippumattomia viranomaisia kohtaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu avaa näitä tehtäviään myös tässä vuosikertomuksessa erittäin laajasti, ja se tehtäväkenttä on erittäin monimutkainen. Siellä yhtenä aihealueena on esimerkiksi työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa, ja esimerkiksi tässä tematiikassa luulisi, että siellä laitaoikeistoakin kiinnostaisi se, että tällaiset ilmiöt saadaan Suomesta kitkettyä.

Arvoisa puhemies! Suomessa kastroidaan noin miljoona porsasta joka vuosi. Kastraatiokiellon peruminen tarkoittaa sitä, että miljoonien älykkäiden ja tuntevien eläinten kipu ja kärsimys tulee nyt jatkumaan. Kirurgiselle kastraatiolle on olemassa vaihtoehtoja, joita on onnistuneesti toimeenpantu useissa Euroopan maissa, mutta hallitus ei näytä näistä piittaavan. Kaiken lisäksi kastraatiokiellon toimeenpanoon myönnetty pitkä siirtymäaika on erittäin antelias: lihateollisuudelle annettiin aikaa sopeutua vuoteen 2035 asti. Nyt kysyisin ministeriltä: Miksi hallitus ei edistä kastraatiolle vaihtoehtoisten menetelmien käyttöönottoa, vaikka näitä on olemassa, vaan ottaa mieluummin valtavan askeleen taaksepäin eläinten hyvinvoinnin edistämisessä? Onko niin, että eläinten hyvinvointia tärkeämpää hallitukselle on lihatalojen Kiinan-viennin edistäminen?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, hallituksenne politiikan takia Suomessa kasvaa joukko ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa tai riittävästi, vaikka tarvetta olisi. Ikäihmiset jäävät liian usein ilman ympärivuorokautista hoivaa, kotihoitoa vähennetään ja omaishoidon tukea kiristetään, kun hoidettavien määrä kasvaa. Kun palveluita ja toimeentuloa leikataan, siirtyy vastuu yhä useammin omaisille, useimmiten naisille. Hoivasta on tulossa yhä useammin kysymys siitä, onko ihmisellä läheisiä, aikaa, rahaa ja jaksamista. Rikkaat maksavat hoivasta, köyhät sinnittelevät. Kaiken huipuksi hallitus kaavailee nyt uusia asiakasmaksukorotuksia vanhuspalveluihin. Kysyn, pääministeri Orpo, teiltä: oletteko todella sitä mieltä, että hoivaköyhyyttä tulee Suomessa lisätä ja naisten hoivataakkaa edelleen kasvattaa?

Arvoisa puhemies! On tosiaan tärkeää, että alkutuottajien ja tavarantoimittajien neuvotteluasemaa parannetaan nykyisestä. Suomen päivittäistavaramarkkinat ovat eurooppalaisessakin mittakaavassa poikkeuksellisen pienet ja keskittyneet, ja toimitusketjussa toimivat yritykset ovat siten erittäin riippuvaisia kaupan alan suurista toimijoista. Tämä asettaa erityisesti alkutuottajat haavoittuvaiseen asemaan. Ajattelisin, että tässä on erittäin tärkeätä, että valiokunta tekee nyt erittäin huolellista työtä. Ajattelisin myös niin, että valiokunnan puheenjohtajan huolet tulee ottaa todesta mutta luoda valiokunnassa luottamuksellinen ilmapiiri niin, että luottamuksellisesti voidaan tuottajia ja heidän huoliaan sitten kuulla. Samaan aikaan ei päästä pois siitä kysymyksestä lainkaan, että hallituksen politiikka on nimenomaan lisännyt työttömyyttä. Köyhyys lisääntyy, ja moni pelkää sitä, että ruuan hinta nousee. Se, mitä Lähi-idässä tällä hetkellä tapahtuu, Hormuzinsalmen tilanne, entisestään lisää painetta siihen, että ruuan hinta nousee. Kyllä on tärkeätä arvioida, että tämän lakiesityksen myötä emme sitten ajaudu sellaiseen tilanteeseen, että ruuan hinta nousisi. Pidän myös erittäin valitettavana, [Puhemies koputtaa] että kauppa tätä argumenttia käyttää.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tärkeää tarkastella Orpon hallituksen politiikkaa nimenomaan kokonaisuutena, mitä se tekee sukupuolten tasa-arvolle. Pidin sinänsä arvokkaana esimerkiksi edustaja Biaudet’n puheenvuoroa, mutta se näyttäytyy ristiriitaiselta, kun me tiedetään, että näillä sosiaaliturvaleikkauksilla on sukupuolivaikutuksia, todella merkittäviä, erityisesti pienituloisiin naisiin, ja me tiedetään myös tutkimuksista, että nimenomaan pienituloisten naisten perhehaaveet eivät toteudu niin kuin niiden pitäisi. Sitten meillä on nämä työelämäheikennykset, joita on lukuisia ja jotka nimenomaan osuvat naisten työmarkkina-asemaan. Nyt kysyisinkin ministeri Grahn-Laasoselta: oletteko tehneet oman hallituksenne politiikasta sukupuolivaikutusten arviointia myös näistä sosiaaliturvaleikkauksista yhdistettynä sitten näihin kaikkiin muihin, muun muassa sote-palveluiden leikkausesityksiin, koska nämä kaikki vaikuttavat heikentävästi sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ja nimenomaan nuorten naisten asemaan?

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä tasa-arvolain muutos on tosiaan floppi, joka ei tuo tosiasiallisia uusia keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen. Työnantajan kirjallinen selvitysvelvollisuus määräaikaisuuksien päättymisen yhteydessä, joka on vapaamuotoinen, on säädetty aivan liian löyhästi, ja muuten esitykseen sisältyvät muutosehdotukset ovat pitkälti kosmeettisia. Eduskunnan samaan aikaan käsittelemä perusteettomien määräaikaisuuksien laillistaminen tulee lisäämään perhe- ja raskausvapaasyrjintää, eikä tasa-arvolain kosmeettisilla muutoksilla pystytä välttämään tätä kehitystä. Mikäli hallitus pyrkisi aidosti ohjelmansa mukaisesti puuttumaan syrjintään, vetäisi se pätkätyölain pois. Huomionarvoista on myös se, niin kuin täällä ovat edeltävät puhujat tuoneet esille, että hallitus on tosiaan tehnyt erittäin paljon työelämäheikennyksiä tähän asti, ja lisäksi hallituksen leikkaukset nimenomaan osuvat nuoreen ikäpolveen ja nimenomaan nuoriin naisiin. Vaikka ministeri täällä sanoi, että tämä ikään kuin lisää niitä perhehaaveita, niin tässähän käy aivan toisinpäin. [Puhemies koputtaa] Eivät ihmiset, nuoret naiset, uskalla toteuttaa perhehaaveitaan, koska tulevaisuus on niin epävarma.

Arvoisa puhemies! Täällä on ollut mielestäni tosi hyvää ja tasapainoista keskustelua ja myös keskustelua hatkanuorten tilanteesta. Itse näen, että on tosi tärkeätä myös, että meillä on tutkimustietoa hatkaavista nuorista. Esimerkiksi Pesäpuu teki kolmevuotisen tutkimushankkeen, jossa yksi tulos oli se, että nuoret olivat hatkassa sen takia, koska ei ollut turvallisia aikuisia, joihin luottaa, kun ammattilaiset myös resurssipulan vuoksi vaihtuvat niin tosi usein. Me tiedetään myös, että hatkaavat nuoret ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. He ovat alttiita väkivallalle ja hyväksikäytölle, ja heillä myös teetetään rikoksia aikuisten nuorten toimesta, joten on tosi tärkeätä, että heidän tilanteeseensa nyt kiinnitetään huomiota. Edustaja Niemi nosti täällä erittäin hyvän esimerkin poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyöstä, ja Helsingin poliisissakin tätä työtä on pitkään tehty nuorisoryhmien muodossa. Nyt kun ministeri Meri on täällä paikalla ja olen siinä käsityksessä, että nuorisoryhmien työtä on itse asiassa ajettu valtakunnallisesti alas, kun sen suunnan pitäisi olla ihan eri, [Puhemies koputtaa] niin jos voitte vähän avata sitä tilannetta, miten tällä hetkellä toimivat nämä poliisin nuorisoryhmät.

Arvoisa puhemies! Niin sanotulla grooming-ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa aikuinen valmistelee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä luomalla lapseen luottamussuhdetta. Tämä voi lähteä esimerkiksi lapsen kehumisesta ja huomion antamisesta. Tekijät ovat usein hyvin taitavia manipuloinnissa, ja tästä syystä alaikäinen voi olla vapaaehtoisesti mukana luomassa suhdetta. Grooming ei ole uusi ilmiö, mutta erityisesti sosiaalisen median kautta se uhkaa yhä useampia nuoria. Siksi tähän ilmiöön on puututtava määrätietoisesti. Esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten tietoa groomingin yleisyydestä tulee lisätä ja vahvistaa seksuaaliväkivallan puheeksiottoa esimerkiksi kouluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös tietoisuutta netissä olevista matalan kynnyksen ilmoituskanavista tulee lisätä laajasti sekä lasten että aikuisten keskuudessa. Ministeri Rydman, tunnistaako hallitus grooming-ilmiön vaarallisuuden, ja mitä toimenpiteitä hallitus on valmis tekemään lasten suojelemiseksi? [Puhemies koputtaa] Usein on myös niin, että monet nuoret voivat olla toisten nuorten [Puhemies koputtaa] hyväksikäytön kohteena.

Arvoisa puhemies! Nuorisotutkijana sattuu sieluun joka kerta, kun kuulen, kuinka Orpon hallituksen ministerit perustelevat omia päätöksiään nuorilla ja nuorten aseman vahvistamisella, kun samaan aikaan se ryhmä, jolta te leikkaatte kaikkein eniten, on 18—24-vuotiaat nuoret. Te leikkaatte heidän toimeentulostaan, te leikkaatte heidän koulutuksestaan. Te teette päätöksiä, jotka nostavat lapsiperheköyhyyttä tässä maassa. Te leikkaatte sote-palveluista, joita nuoret käyttävät. Ministeri Marttinen, aivan niin kuin edustaja Tynkkynen täällä sanoi, meillä on tässä maassa hätätilanne nuorisotyöttömyyden suhteen. Nyt haluan kuulla teiltä niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita te aiotte tehdä, jotta tähän tartutaan. Missä ovat ne konkreettiset toimet? Työllistymisseteli on hyvä, mutta sen ulkopuolelle jää tosiaan 95 prosenttia työttömistä nuorista. [Puhemies koputtaa] Työllisyysrahoja te leikkaatte. Missä ovat konkreettiset toimet?

Arvoisa puhemies! Trump on tosiaan vedonnut liittolaisiinsa sotilaallisen avun toimittamiseksi Hormuzinsalmen avaamiseksi. Viime viikonloppuna Trump uhkasi Nato-maita huonolla tulevaisuudella, jos ne eivät auta. [Ben Zyskowicz: Trump on hölmö!] Tämä kaikki siitä huolimatta, että Yhdysvallat aloitti laittoman hyökkäyssotansa Iraniin Israelin kanssa ilman että se olisi sen koommin ilmoittanut siitä liittolaisilleen, hakenut mandaattia YK:lta tai piitannut kansainvälisestä oikeudesta. Nyt liittolaisten pitäisi ilmeisesti siivota karmea sotku tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei itsekään tunnu tietävän, mikä sen päämäärä ja tavoite ylipäätään tässä operaatiossa on. Kysyisinkin ministeri Häkkäseltä: Mikä Suomen kanta avunpyyntöön on? Miksi Suomen ensimmäinen reaktio oli, että me harkitsemme asiaa? Edustaja Kiuru oli täällä oikeassa, että Naton asia tämä ei ole, enkä näe myöskään järkevänä, ottaen huomioon, mikä meidän geopoliittinen sijainti on, että me osallistuisimme tällaiseen operaatioon.

Arvoisa puhemies! Suomi osallistui vuonna 2024 ensimmäisen kerran Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, ja vuonna 2027 osallistumista on tarkoitus edelleen jatkaa. Eduskuntaa on kuultu selontekomenettelyllä alusta asti, kuten pitääkin. On tärkeää, että eduskuntaa kuullaan asian suhteen ja sen vaikutusmahdollisuudet turvataan. Selonteon mukaan Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän laiton hyökkäyssota ja sen seurauksena Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat myös osallistuvat rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla. Arvoisa puhemies! Kun ulkoasiainvaliokunta ensimmäistä kertaa käsitteli Puolustusvoimien osallistumista vuoden 2024 Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, totesi ulkoasiainvaliokunta mietinnössään seuraavaa: ”Valiokunta toteaa, että vaikka ennakkoon tehtävistä tehty uhka-arvio on matala, voi tilanne muuttua nykyisessä turvallisuusympäristössä nopeasti. Riskittömiä tehtävät eivät ole. Mikäli uhka-arvio tehtävien suorittamisen suhteen merkittävästi muuttuu, pyytää valiokunta valtioneuvostoa informoimaan eduskuntaa tästä asianmukaisesti.” Lisäksi ulkoasiainvaliokunta totesi: ”Valiokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin tärkeänä sitä, että näiden tehtävien päättyessä on hyvä arvioida saatuja kokemuksia ennen kuin seuraavasta osallistumiskierroksesta tehdään päätöksiä.” Nämä ovat vasemmistoliiton mielestä keskeisiä asioita myös päätettäessä Suomen osallistumisesta vuoden 2027 tehtäviin. Arvoisa puhemies! On arvokasta, että eduskunnassa käydään myös avointa keskustelua siitä, millainen Nato-maa Suomesta on kehittymässä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että Suomi Nato-jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja ydinaseriisunnan edistäjänä maailmalla. Ydinaserajoitteiden purkaminen on täysin hallituksen poliittinen linjaus, jolla ei ole mitään todellisia Nato-integraation edellyttämiä lainsäädännön uudistamisen tarpeita. Nato-jäsenyys ei edellytä Suomelta muutoksia ydinenergialakiin. Suomen on oltava ydinaseeton. Ydinaserajoitusten purkaminen ei lisää Suomen turvallisuutta, ja se antaisi aivan väärän signaalin tässä maailmantilanteessa. Rauhaa ei edistetä lisäämällä ydinaseita vaan vähentämällä niitä. Arvoisa puhemies! Lisäksi arktiseen alueeseen on myös Naton toiminnan osalta kiinnitettävä huomiota muutenkin kuin pelkästään sotilaallisesta näkökulmasta. Suomen on Natossa aktiivisesti edistettävä sitä, että kaiken toiminnan arktisella alueella tulee perustua luonnon kantokykyyn, ilmaston suojelemiseen ja kestävän kehityksen periaatteisiin sekä alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko todeta tässä aika raskaan päivän jälkeen, että edustaja Garedew voisi miettiä, kun pitää tällaisia puheita, että täällä salissakin istuu ihmisiä, joita teidän väkivaltaiset sananne koskettavat. Transveljen sisarena pidän käsittämättömänä sitä, että te kyseenalaistatte näiden ihmisten oikeuden olla olemassa ja elää täyttä elämää Suomessa. Arvoisa puhemies! Maaliskuussa 2025 eduskunta teki kantansa selväksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat eheytyshoidot ovat lähtökohtaisesti syrjiviä ja uhkaavat valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden terveyttä ja hyvinvointia. Rikkomaton-kansalaisaloitteen ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä hyväksyttiin selvin numeroin. Lakivaliokunta korosti lisäksi ripeää lainvalmistelua. Mietinnön hyväksymisestä lähtien tarinassa ei kuitenkaan ole paljoakaan kehumista. On suorastaan häpeällistä, että käsittelemme nyt jälleen eheytyksen kieltoa salissa, jossa jo kertaalleen eduskunta on vaatinut lainvalmistelun aloittamista. Kiitän kuitenkin kollegoitani, erityisesti edustaja Hyrkköä, nyt sekä hallituksesta että oppositiosta siitä, että saimme yhdessä kerättyä yli sata nimeä lakialoitteeseen. Yli sata kansanedustajaa vaatii jälleen, että eheytyksen kriminalisointi on saatettava lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Eheytys on tieteenvastaista, julmaa ja äärimmäisen vahingollista väkivaltaa, joka kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin ja liittyy usein valtasuhteiden väärinkäyttöön. Kenenkään sukupuoli-identiteetti tai suuntautuminen ei ole ominaisuus, jonka voisi tai joka pitäisi korjata. Eheytys rikkoo ihmistä. Haitat ovat todellisia, vaikka ne usein jäävät tunnistamatta. Rangaistavuutta selkeyttämällä voidaan samalla tehostaa ilmiön tunnistamista ja torjuntaa. Vaikka nykyinen rikoslaki voi tietyissä tilanteissa kattaa osan teoista, on kansalaisaloitteen käsittelyssäkin tuotu esiin, että nykyisten rangaistussäännösten soveltaminen psyykkisen väkivallan tilanteisiin on usein hyvin haastavaa. Siksikin nykyistä oikeustilaa on selkiytettävä. Siksi tarvitaan nimenomainen kriminalisointi. Arvoisa puhemies! Lakialoitteen valmistelussa on hyödynnetty laajasti asiantuntijoita ja järjestöjä. Lisäksi mallina on hyödynnetty Norjan vastaavaa lainsäädäntöä, mutta pykälät on laadittu kotimaiseen rikosoikeusjärjestelmään sopiviksi. Lakimuutoksella Suomi toimisikin osana laajempaa eurooppalaista ihmisoikeuskehitystä. Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komitea on kehottanut Suomea säätämään kattavan kiellon tällaisille käytännöille. Lisäksi EU:n LHBTIQ+-strategiassa eheytyspyrkimykset tunnistetaan syvästi vahingollisiksi toimiksi, jotka aiheuttavat vakavaa kärsimystä ja pitkäaikaisia psykologisia haittoja. Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on tänä vuonna kehottanut jäsenmaita kieltämään nämä käytännöt viipymättä. Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien turvaamisen ei pitäisi olla hallitus—oppositio-kysymys. Kyse on ihmisen koskemattomuudesta, yhdenvertaisuudesta ja jakamattomasta ihmisarvosta. Suomessa jokaisen ihmisen on saatava elää omana itsenään ilman pelkoa siitä, että hänen identiteettiään yritetään väkivalloin muuttaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Me lisäämme rahaa soteen. Tätä viestiä Orpon hallitus toitottaa papukaijana. Tosiasia on se, että lisää rahaa tarpeiden mukaan ei tule, mikä johtaa massiivisiin leikkauksiin. Tuhansia sotealan työntekijöitä on irtisanottu ympäri Suomen, ja tilanne on todella järkyttävä. Eduskunnassa on edelleen käsittelyssä esitys, joka leikkaisi vanhuspalveluista 50 miljoonaa. Esityksessä sanotaan suoraan, että se tarkoittaisi 800 työntekijän vähentämistä. Tämä siis lukee hallituksen omassa esityksessä. Vastaus kritiikkiin on ollut puhua digitaalisista ratkaisuista niin, että niillä vapautetaan hoitohenkilökuntaa hoivatyöhön. Tämä ei pidä paikkaansa, ministeri Rydman, yhtäkään hoitajaa ei tule lisää, vaan esitys vähentää 800 työntekijää. Miksi tätä ei voi sanoa rehellisesti ja avoimesti suoraan? [Wille Rydman: Koska tuo ei ole totta!]

Arvoisa puhemies! Tässä saatiin oikein esimerkkipuheenvuoro siitä, miten tieteellinen asiantuntijatieto ikään kuin kategorisesti kyseenalaistetaan yhdellä politiikkasektorilla. Kyllä minua myös tieteentekijänä erittäin paljon huolestuttaa nyt tämä trendi, erityisesti mitä tulee maa- ja metsätalouteen ja siellä tarvittaviin ilmastotoimiin, että jatkuvasti nimenomaan kyseenalaistetaan avoimesti asiantuntijatieto ja myös asetetaan asiantuntijat naurunalaisiksi. Tätä tapahtuu ihan jatkuvasti esimerkiksi Ilmastopaneelin puheenjohtajan kohdalla. Kyllä minusta me kaikki kansanedustajat myös ollaan vastuussa siitä, miten me suhtaudutaan tutkittuun tietoon. Tietenkin on niin, että me olemme niitä päätöksentekijöitä, jotka sitten loppupeleissä tekevät sen päätöksen parhaimman tiedon pohjalta, mutta kun me avoimesti kyseenalaistetaan asiantuntijatietoa ja myös tieteentekijöitä, [Puhemies koputtaa] niin minä pidän sitä kehitystä erittäin huolestuttavana.

Arvoisa puhemies! Maankäyttösektori on varsinainen murheenkryyni päästöjen näkökulmasta, siitä ei pääse mihinkään, mutta nyt näyttää siltä, että suurin energia myös tässä salissa laitetaan laskelmien ja asiantuntijatiedon kyseenalaistamiseen jatkuvasti kuin että aidosti edistettäisiin hyväksi havaittuja ilmastotoimia esimerkiksi maataloudessa. Ilmastosuunnitelmissa esitetään maataloussektorille vain vähän uusia politiikkatoimia, eikä niillä saavuteta merkittäviä päästövähennyksiä. Lisäksi suunnitelmissa toimia ei ole konkretisoitu, ja niille ei ole osoitettu asianmukaisia resursseja. Tärkeimmät ja samalla kustannustehokkaimmat toimet, kuten turvepeltojen vettäminen ja kosteikkoviljelyiden tukeminen, jäävät toteuttamatta. Nyt kysyisinkin ministeriltä: miksi turvepeltojen vettämisen suhteen ei ole päästy kunnolla edes kartoituksiin ja suunnitelmiin, saatikka että tähän olisi suunnattu resursseja, sillä halua kyllä tähän olisi?

Arvoisa puhemies! En pidä siitä, että ministeri ikään kuin kertoo toisenlaista totuutta siitä, mitä sanoin. Sanoin puheessani, että vain oikeistolainen kehottaa ajattelemaan positiivisesti ja keskustelemaan rakentavasti, kun samaan aikaan istuu hallituksessa, joka leikkaa pienituloisilta, et cetera et cetera. En missään nimessä ole vastustanut rakentavaa keskustelua. Totta kai meidän kaikkien pitää pyrkiä siihen. Mutta samaan aikaan, kun te istutte hallituksessa, joka menee rasismikohusta toiseen ja josta nimenomaan sitä asenteellista, erittäin kielteistä ilmapiiriä tähän yhä levitetään, niin koen hyvin elitistisenä ja myös paternalistisena kehottaa ihmisiä vain ajattelemaan positiivisesti. Saan jatkuvasti yhteydenottoja myös pienituloisilta ihmisiltä, miten he pärjäävät, miten he saavat leipää lapsille, menettävätkö he oman asuntonsa. Edustaja Limnell, minä ajattelen niin, että toivo syntyy siitä, että voi luottaa huomiseen. Tällä hetkellä te olette leikanneet esimerkiksi 18—24-vuotiailta nuorilta niin paljon, että he eivät usko huomiseen. [Puhemies koputtaa] Se toivo syntyy tekemällä parempaa politiikkaa ja rakentamalla parempaa maailmaa.

Arvoisa puhemies! Vain oikeistolainen kehottaa ajattelemaan positiivisesti tai keskustelemaan rakentavasti, kun samaan aikaan istuu hallituksessa, joka leikkaa pienituloisilta, leikkaa koulutuksesta, leikkaa sotepalveluista ja ajaa läpi ennennäkemättömän rasistisen maahanmuuttopolitiikan ja siihen liittyvät lakiesitykset. En luule, että pienituloisia lohduttavat lainkaan edustaja Anderssonin kehotukset kerta toisensa jälkeen täällä salissa, että keskustellaan rakentavasti. [Otto Andersson pyytää vastauspuheenvuoroa] Se itse asiassa peittää alleen sen, mitä te politiikalla tässä maassa aiheutatte, kun teidän päätöksenne ansiosta tähän maahan syntyy 30 000 uutta köyhää lasta. Ja kaikkein kurjinta teidän politiikkanne on nuorten ihmisten näkökulmasta. Muutaman viikon päästä julkaistaan tutkimusraportti, joka tuo esille, että nuorten tulevaisuudenusko on romahtanut.

Arvoisa puhemies! Sotepalveluiden ahdinkoa ei siellä ministeriaitiossa tunnuta otettavan vakavasti. Hallitus on leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta yli 500 miljoonalla, ja valmisteilla olevat leikkaukset uhkaavat jopa tuplata nämä leikkaukset. Kun hallitus vie yhdellä lakiesityksellä hyvinvointialueilta jopa 400 miljoonaa euroa, olisi rehellistä kertoa ääneen, mitä se tarkoittaa: [Sanna Antikainen: Olisi rehellistä kertoa, että 400 miljoonaa lisää!] hoitohenkilöstöä irtisanotaan ympäri Suomen, hoitoonpääsy viivästyy ja vanhuspalvelut rapautuvat entisestään. Te saivartelette jatkuvasti, että "rahoitushan kasvaa joka vuosi". Tämä älyllinen epärehellisyys ei auta työttömäksi jääneitä soteammattilaisia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pelkästään Helsingissä uudet sadan miljoonan leikkaukset vastaisivat tuhannen lääkärin irtisanomista tai 1 500 vanhusten hoivapaikan poistamista. Kysynkin hallitukselta: onko tämä [Puhemies koputtaa] todella teidän ratkaisunne sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin?

Arvoisa puhemies! Tosiaan useamman vuoden ajan olemme täällä vasemmistossa esittäneet, että antaisitte hyvinvointialueille lisäaikaa kattaa alijäämät, jotta tuhoisat leikkaukset palveluihin ja henkilökunnan irtisanomiset olisi vältetty. Olemme tosiaan saaneet vastaukseksi lähinnä ylimielisyyttä, ja nyt tämä esitys tulee saliin valitettavan myöhään. Mutta ei tässä vielä kaikki. Nyt te olette laittaneet lausunnoille myös rahoituslain muutosesityksen, joka leikkaisi yksin Helsingin sotesta 100 miljoonaa. Helsinki on hoitanut omaa talouttaan juuri niin kuin on toivottu, ja nyt te rankaisette pääkaupunkia niin massiivisella leikkauksella, että se on yhtä kuin että irtisanoisi 1 000 lääkäriä tai vähentäisi 1 500 vanhusten hoivapaikkaa. Onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukainen ratkaisu, ministeri Ikonen?

Arvoisa puhemies! Työntekijöiden asemaa heikentäviä hallituksen esityksiä on tullut lukuisia, ja yhdessä sosiaaliturvaleikkausten ja koulutukseen ja sotepalveluihin kohdistuvien leikkausten kanssa on selvää, että Orpon hallitus tekee tasa-arvovihamielistä politiikkaa. Tämän lakiesityksen kohdalla voidaan suoraan sanoa, että kyse on naisvihamielisestä esityksestä. Tämä esitys, ministeri Marttinen, on märkä rätti nuorten naisten naamaan. Kun määräaikaiset työsuhteet tämän esityksen myötä lisääntyvät, on odotettavissa, että työmarkkinoiden syrjintätapaukset, kuten raskaussyrjintä, lisääntyvät, niin kuin täällä on tuotu esille. Herää kysymys siitä, miksi, ministeri Marttinen, on niin, että teidän kaikki työelämää koskevat uudistukset ovat nimenomaan työntekijöiden asemaa heikentäviä esityksiä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on omienkin arviointiensa mukaan leikannut kaikkein eniten 18—24-vuotiailta nuorilta, ja opiskelijat ovat yksittäinen ryhmä, johon nämä leikkaukset ovat osuneet erittäin pahasti. Tuntuu, että mikään määrä kurittamista ei riitä Orpon hallitukselle. Toimeentulotuen muutosten myötä hallitus pakottaa opiskelijat valitsemaan ruuan ja oman tulevaisuuden väliltä. Oikeisto rakastaa byrokratiaa silloin, kun se kohdistuu pienituloisiin ihmisiin. Mitä vaikeampi byrokratialoukku, sen parempi. Nyt hallitus on rakentanut opiskelijoille kesäaikoja koskevan byrokratialoukun, jossa opintopaikasta kiinni pitäminen voi tarkoittaa putoamista lähes kokonaan toimeentulon ulkopuolelle. Hyvä hallitus, mitä aiotte tehdä tälle järjettömyydelle? Tämä herättää erittäin paljon keskustelua tällä hetkellä nuorten keskuudessa. [Krista Kiuru: Tähän ei saatu mitään hallitukselta!]