Autto Heikki

Arvoisa herra puhemies! Meillä suomalaisilla on siitä etuoikeutettu tilanne, että maatamme arvioidaan lähes mittarilla kuin mittarilla, kun vaikkapa YK eri maita vertailee, sinne maailman maiden ehdottoman parhaimmiston joukkoon. Tämän hyvän yhteiskunnan rakentamisen perusta on vahvassa oikeusvaltiossa, siinä, että suomalaiset luottavat lakiin ja lainkäyttöön. Silloin on helppo luottaa myös eduskunnan ja koko valtiovaltaa käyttävän hallinnon toimintaan. Siksi on tärkeää, että pääministeri Orpon hallitus on tehnyt määrätietoista työtä oikeusvaltion lujittamiseksi, ja tämä nyt tässä toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys on myös osa tätä kokonaisuutta. Tämä on puheenjohtaja Eerolan johdolla käsitelty jo lakivaliokunnassa, ja eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä jo sisällöltään lain sisällön päättänyt, joten nyt tässä toisessa käsittelyssä voimme varmasti hyvillä mielin vielä sitten tämän viimeisen siunauksen tälle esitykselle antaa. Tässä edellä edustajakollegat Hänninen, Koponen ja myös Karlsson aivan viimeisimpänä puhuivat niin hyvin tästä lain sisällöstä, että en mene siihen sen syvemmin, varsinkaan kun tiedämme, että puhujalistalla vuoroaan odottaa jo myös taitavaksi tunnettu edustaja Kurvinen. Me muuthan olemme lainsäätäjiä, mutta edustaja Kurvinen on myös lainoppinut, joten on erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä hän sanoo nyt tässä toisessa käsittelyssä tähän esitykseen liittyen. Näen, että tämä on tärkeä esitys ja vie suomalaista oikeusvaltiota eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Venäjän laiton ja julma hyökkäyssota jatkuu, ja valitettavasti sen päättyminen ei ole näköpiirissä, joten voidaan olettaa, että tilanteita, joissa sodan vaikutukset saattavat läikkyä Suomen puolelle, voi tulla tulevaisuudessakin. Sitäkin silmällä pitäen on todella tärkeää, että väestövaroitusjärjestelmää entisestään kehitetään. Siksi suuri kiitos ministeri Rantaselle siitä, että hän on todella tiivistänyt tämän uuden cell broadcast -teknologian käyttöönoton aikataulua niin, että se saadaan nyt lokakuun lopussa koko väestön tasolta voimaan. On välttämätöntä, että meillä on järjestelmä, joka riittävän kohdennetusti mutta siellä kohdennetulla alueella riittävän kattavasti tavoittaa kaikki siellä oleilevat henkilöt, ja näin tieto mahdollisesta vaarasta saadaan juuri niille, jotka tuon tiedon sitten oman henkensä ja terveytensä suojelemiseksi tarvitsevat. Eli tämä on erittäin tärkeä ja hyvä hallituksen esitys, ja kannatan puhemiesneuvoston esitystä, että se lähetetään nyt hallintovaliokuntaan mietinnölle.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tältäkin osin hallituksen ohjelman hyvästä eteenpäin viemisestä. On todella tärkeää, että samalla kun Suomi panostaa voimakkaasti omaan puolustukseensa, niin suomalaisella osaamisella voidaan myös vastata siihen tarpeeseen, jota myös muilla liittolaismaillamme on panostaa puolustukseen, ja siten pystymme Suomessa puolustusmenojen ohella puhumaan myös puolustustuloista, joita saamme sitä kautta, että muut maat tekevät valtavia satsauksia, ja suomalainen vientiteollisuus sillä korkealla osaamisella, jota meillä on, pystyy siihen vastaamaan. On siis tärkeää, että vientivalvontalainsäädäntö on kunnossa. Tämän lain sisällön osalta voin, puhemies, yhtyä täysin esimerkiksi siihen puheenvuoroon, jonka edustaja Heinonen tuossa edellä käytti, niin voimme säästää sen osalta yhteistä aikaa. Ehkä totean vain juuri sen, että on tärkeää, että on yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt, jotta eurooppalaiset toimijat ovat reilussa kilpailutilanteessa tässä. Vakuutan koko puolustusvaliokunnan puolesta, että tulemme osaltamme tietysti hyvin tähän hallituksen esitykseen perehtymään ja sen asiallisesti ja ripeästi mutta perusteellisesti käsittelemään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministerille ilmastovuosikertomuksen esittelystä. Tämä teema on viime vuosina jäänyt ehkä geopoliittisen tilanteen muutoksen alle, mutta on hyvä, että eduskunta näin runsaasti on valmiina myös tästä teemasta keskustelemaan. Näen niin, että Suomen kannalta on todella tärkeää paitsi itse pyrkiä vähentämään erilaista saastuttamista, jossa tietysti ilmastoa lämmittäviksi todetut päästöt ovat keskeinen osa, myös ennen kaikkea pyrkiä varmistamaan omaa kilpailukykyämme niin, että kun meillä esimerkiksi sähköntuotanto pystytään tekemään jo nyt päästöttömästi, niin tuotantoa tulisi Suomeen mahdollisimman paljon. Suomalainen työ on aina globaalissa mittakaavassa ekoteko, ja silloin pystymme myös globaaleja päästöjä tehokkaammin vähentämään. Kun suomalaista osaamista ja teknologiaa viedään maailmalle ja meidän osaamisella toteutetaan maailmalla investointeja, niin silloin tuo kädenjälkemme on vielä suurempi. Eli talouden vahvistaminen on myös paras ilmastoteko.

Arvoisa puhemies! Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, että tietosuojavaltuutetun kertomuskin on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä nykyään. Datasuvereniteetti on kysymys, joka on aivan keskeinen osa Euroopan strategista autonomiaa. On monia kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen asti olevia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinni siitä, millä tavoin sitä dataa, jota meistä tuolla digitaalisessa ympäristössä on, käsitellään. Onkin tärkeää, että ei vain Suomi vaan Suomi osana Euroopan unionia huolehtii siitä, että meillä todella on sellainen datasuvereniteetti, että paitsi että meillä on oma datamme suojassa siltä osin kuin haluamme sen suojattuna pitää, meillä myös on aina erilaisiin palveluihin vaihtoehtoja tarjolla niin, että emme jää minkään yksittäisen toimijan tai yksittäisen maan toimijoiden varaan. Arvoisa puhemies! Kun ollaan lähetekeskustelussa tätä asiaa nyt valiokunnalle evästämässä, niin valiokunnassa varmaan on hyödyllistä pohtia tämän datasuvereniteettikysymyksen ohella sitä, miten tietosuoja ja toisaalta valtavalla vauhdilla kehittyvä tekoäly toimivat käsi kädessä, miten varmistetaan, että tietosuojasta ei tule järkevän toiminnan estettä, niin kuin ehkä toisaalta tietosuojasta on voinut joskus täällä reaalimaailmassa tulla, mutta toisaalta, miten varmistetaan samaan aikaan edellä jo kuvaamani datasuvereniteetti ja tietosuojan toteutuminen, jotta ne hyvät yhteiskunnallisen luottamuksen ulottuvuudet, joita vaikkapa edustaja Hänninen omassa mainiossa puheenvuorossaan kuvasi, toteutuvat. Eli miten huolehditaan siitä tasapainosta, että suomalaiset ja ylipäätään ehkä eurooppalaiset yritykset tässä kovassa kilpajuoksussa, jossa olemme suhteessa vaikkapa yhdysvaltalaisiin tai kiinalaisiin, intialaisiin yrityksiin, voivat käyttää niitä kaikkein parhaita uuden teknologian mahdollistamia työkaluja mutta samalla toimien niin, että tietosuoja oikealla tavalla toteutuu? Siinä on kyllä valiokunnalle pohdinnan paikka tässä ajassa.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle kertomuksen esittelystä ja kiitos koko eduskunnan pankkivaltuustolle kattavasta kertomuksesta. Kertomusvuonna maailma on totisesti Suomen näkökulmasta ollut melkoisessa myllerryksessä. Onkin todella ilahduttavaa, että vaikka elämme näin vaikeita aikoja, niin suomalaisten luottamus Suomen talouteen on selvästi vahvistunut, Suomen talouskasvu on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle, vienti vetää. Kun kotitalouksien kulutuskin saadaan sille tasolle, jonka ostovoima mahdollistaa, niin meillä myös työllisyyden käänne tulee Suomessa olemaan mitä ilmeisin. Nämä ovat kaikki hyviä uutisia. Mutta se, että Suomen talous vahvistuu, ei poista sitä tosiasiaa, että maailma ympärillämme on melkoisessa myllerryksessä. Tämän vuoksi tässä kertomuksessakin aivan hyvin esiin tuotu digitaalinen euro on tietysti tärkeä kysymys meille, niin suomalaisille kuin laajemmin eurooppalaisille, jotta voimme tavoitella sellaista avointa strategista autonomiaa, jossa meillä on valinnanmahdollisuuksia. Kaikissa tilanteissa on myöskin omissa käsissämme se, millä tavoin maksuliikenne Euroopassa hoidetaan. Tämän digitaalisen euron kehittämisen myötä varmasti on kutkuttava ajatus myös se, että aiempina vuosikymmeninä ja vuosisatoina tärkeä käteisen käyttö vähenisi, mutta tuo lienee nyt, kun lähetekeskustelussa ollaan, juuri sen kaltainen asia, jonka toivoisi valiokunnassa sitten nousevan keskeiseksi kysymykseksi: millä tavoin löydetään se oikea tasapaino siinä, kun yhä isompi osa pankkiasioinnista ja rahaliikenteestä on digitaalista — digieuro tulee myöskin paitsi vahvistamaan tätä avointa strategista autonomiaa meille eurooppalaisille myös tekemään entistä vaivattomampaa digitaalisesta maksuliikenteestä ja ylipäätään rahahuollosta — ja kuinka varaudutaan niihin tilanteisiin, joita esimerkiksi edustaja Strandman mielestäni hyvässä puheenvuorossaan nosti esiin, että voi tulla aivan tällaisia normaaliolojen häiriöitä, kuten vaikkapa sähkökatkoja, jotka haastavat todella koko digitaalisen maksuliikenteen, puhumattakaan siitä, että joku meille vihamielinen taho pyrkii tahallaan aiheuttamaan vaikkapa sähköjärjestelmän lamaantumista tai esimerkiksi kyberhyökkäyksien kautta lamaannuttamaan koko maksujärjestelmän? Elikkä tässä mielessä tätä tasapainoa digitaalisuuden ja toisaalta sitten huoltovarmuuden turvaavan käteisen välillä varmasti valiokunnassa on hyvä pohtia.

Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen on oikeassa siinä, että eduskunnan on tärkeää kiinnittää huomiota niin tässä kysymyksessä kuin muissakin eri vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä siihen, että myös ne vähemmistön sisällä olevat, vähemmistöön jäävät äänet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi, niin kuin kaltaisessamme oikeusvaltiossa ja liberaalissa demokratiassa kuuluu olla. Nyt laki on kuitenkin tämän eduskunnan toimesta säädetty tällaiseksi. Laki on laki, ja sen mukaan on mentävä. Siksi, arvoisa puhemies, haluan vielä korostaa sitä, että kun lailla vahvistettiin saamelaiskäräjien asemaa, saamelaiskäräjät näkee erittäin keskeiseksi kielen ja koulutuksen — ja se on hyvin ymmärrettävää tietysti, että saamen kielten tulevaisuuden kannalta nämä ovat niitä kriittisiä kysymyksiä — niin kyllä Suomen valtiovallan on nyt olennaista ja välttämätöntä investoida koulutukseen niin, että nuorilla on mahdollisuus saada koulutusta ja työtä siellä omalla kotiseudullaan ja että saamenkielisiin palveluihin on tulevaisuudessa riittävästi saamen kielen puhujia. Tämä ei koske ainoastaan sitä, että saadaan saamenkielisiä varhaiskasvatuksen opettajia, luokanopettajia, erityisopettajia, vaan tarvitaan myös esimerkiksi oppimateriaaleja ja niin edelleen. Tämän vuoksi esimerkiksi Lapin yliopiston resursointi, jotta nimenomaan Lapissa annetaan tätä yliopistotason koulutusta, niin että näitä saamenkielisiä osaajia on riittävästi tulevaisuudessakin, on aivan olennainen kysymys. Sieltä saamelaisten kotiseutualueelta kotoisin olevat nuoret ovat siinä mielessä nuoria kuin kaikki muutkin, että kun opintoihin lähdetään, niin mitä kauemmas lähdetään, sen todennäköisempää usein on, että ei enää palata sinne kotiseutualueelle. Siksi se, että Lappiin ja Lapin yliopistoon valtiovalta nyt voimakkaasti panostaa, on tietysti aivan kriittinen kysymys sen kannalta, että nämä tämän lain velvoitteet pystytään nyt ja tulevaisuudessa täyttämään. Tämä on ehkä sellainen kaikkein keskeisin kysymys, kun kyse kuitenkin on kulttuuri-itsehallinnosta, jossa lainkin mukaan siinä saamelaisuuden määritelmässä kielellä on se aivan keskeinen rooli, ja siihen panostetaan nimenomaan koulutuksen kautta tuolla pohjoisessa.

Arvoisa puhemies! Tämä nykyinen eduskunta on säätänyt Suomeen uuden saamelaiskäräjälain, ja nyt tämä uuden lain mukainen saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2025 onkin ensimmäinen tämän uuden lain mukainen kertomus, joka eduskunnan käsittelyyn tulee. Tämä saamelaiskäräjien kertomus eduskunnalle on laaja ja varmasti tärkeä katsaus siitä, miten saamelaiskäräjät näkevät saamelaisten aseman Suomessa. Kaiken kaikkiaanhan tämä lakiuudistus oli varsin merkittävä kokonaisuus. Sitä on monien hallitusten aikana tehty, ja nyt sitten tämän pääministeri Orpon hallituksen aikana se viimein tehtiin tavalla, joka myös saamelaiskäräjiä tyydytti. Lakiuudistuksen ympärillä on käyty tietysti kiivasta keskustelua siitä, onko uusi laki lopulta saamelaistenkaan etu siinä mielessä, että se pystyy parhaalla mahdollisella tavalla turvaamaan perustuslain tarkoittaman kulttuuri-itsehallinnon, jossa tärkeää on tietysti se, että kielet ja kulttuuri säilyvät tuleville sukupolville. Tässä mielessä on tietysti erittäin tärkeää tarkastella sitä, millä tavoin Lapissa, joka eittämättä tällä hetkellä on Suomen kasvumaakuntien ehdoton kärki — kun tuossa viime viikolla julkaistiin liikevaihtojen kasvuluvut pk-yritysten osalta, niin Lappihan oli siinä maakunnittaisessa vertailussa aivan omilla luvuillaan — onnistutaan sitten kanavoimaan tämä myönteinen talouskehitys Lapissa sellaiseksi kestäväksi kasvuksi, että se todella hyödyttää myös saamelaisten kotiseutualuetta ja koko laajaa Lapinmaata niin, että se mahdollistaa sen, että saamenkielisiä lapsia olisi mahdollisimman paljon niin päiväkodeissa ja kouluissa kuin sitten myös jatkamassa perinteisiä elinkeinoja ja siirtämässä kieltä ja kulttuuria taas edelleen tuleville sukupolville siellä Lapin selkosilla. Tässä mielessä, kun saamelaiskäräjät ovat saaneet uuden lainsäädännön myötä merkittävää toimivaltaa ja selvästi myös tässä kertomuksessa huomaamme, että tulevat tuota toimivaltaansa käyttämään, on sitten eduskunnan käsissä, kuinka hyvin näihin tarpeisiin vastataan. Toivottavasti vastataan siltä osin kuin siellä paljon erilaisia perusteltuja toiveita on. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että esimerkiksi tämä elinkeinojen kehittyminen tuo myös niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä ole asioista samaa mieltä saamelaiskäräjien kanssa, niille saamelaisille, jotka eivät välttämättä edes ole edustettuina saamelaiskäräjillä, ja muulle alueen paikalliselle väestölle yhtä lailla mahdollisuuden harjoittaa perustuslain turvaamia oikeuksiaan, kuten vaikkapa elinkeinovapautta. Lapin elinkeinojen kehitys kuitenkin vaikuttaa olevan tällä hetkellä koko isänmaan kannalta tärkeä kysymys. Sieltä tulee sellaisia vientituloja, joita Suomi nyt tällä hetkellä kipeästi kaipaa. Tässä mielessä siis on tärkeää, että kun saamelaiskäräjien rooli on vahvistunut, nyt koko eduskunta sitten mahdollisimman hyvin ja laajasti perehtyy siihen työhön, jota saamelaiskäräjät tekevät. Muun muassa tähän kertomukseen liittyen nyt sitten on kiitettävää, että täällä salissakin on nyt monia kollegoja aiheesta keskustelemassa. Arvoisa puhemies! Ehkä aivan viimeisenä konkreettisena asiana tähän keskusteluun nostaisin esille turvallisuuden, joka tietenkin tällä hetkellä on koko Euroopankin kohtaloa määrittävä kysymys tilanteessa, jossa sota Euroopassa jatkuu ja yleinen turvallisuustilanne maanosassamme on heikentynyt. Suomenkin turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Toki meidän osalta voidaan myös nähdä positiivisia kehityskulkuja, kun olemme nyt sotilaallisesti liittoutuneita. Puolustusvoimien toiminta, harjoitukset, infrastruktuuri ja kansainvälinen yhteistyö kaiken kaikkiaan tulevat lisääntymään tuolla pohjoisessa, ja on hirveän tärkeää, että eduskunta kiinnittää myös huomiota siihen, että tähän toimintaan liittyen kaikki menisi niin saamelaiskäräjien näkökulmasta kuin paikallisten ihmisten näkökulmasta muutenkin mahdollisimman kestävästi. Turvallisuuden vahvistaminen Lapissa on koko Suomen etu, ja samoin on pohjoisen ihmisten etu, että Suomen puolustus on mahdollisimman vahvaa. Arvoisa puhemies! Tässä joitakin ajatuksia näin keskustelun avaukseksi.

Arvoisa rouva puhemies! On todella ison kiitoksen paikka hallitukselle, että Uudenkaupungin autotehdas, sen työpaikat ja tuo moderni linjasto pelastettiin, koska tässä maailmanajassa, jossa — niin hullulta kuin se tuntuu, että joudutaan alkaa takomaan auroja aseiksi — Suomen puolustusteollisuus on nyt nousemassa maamme talouden uuden nousun aivan keskeiseksi osa-alueeksi. Se paitsi vahvistaa suoraan omaa puolustustamme myös varmistaa maamme huoltovarmuutta ja luo myös meille talouden kasvuun toivoa. Tässä mielessä on todella erikoista, että oppositio on näin voimakkaasti myös tämän asian yhdistänyt sitten yhdistelemällä itse asiassa kaikenlaisia toisiinsa täysin kuulumattomia palasia tällaiseksi ikään kuin epäilysten sumuverhoksi, jonka varjossa sitten esitetään todella voimakkaita syytöksiä hallituksen toimintaa kohtaan. Pääministeri on ollut koko tämän keskustelun ajan aivan avoin niin eduskunnan suuntaan kuin julkisuuden suuntaan. Tässä ei ole [Puhemies koputtaa] tapahtunut mitään senkaltaista, miksi meidän pitäisi olla täällä koolla, [Puhemies: Aika!] mutta arvostan kyllä puhemiestä siitä, että olemme koolla, koska kun esitetään vakavia syytöksiä, niin on tärkeää, että nämä käydään yhdessä läpi.

Arvoisa rouva puhemies! Todella tärkeää, että olemme keskustelemassa tästä isosta suomalaisten turvallisuutta vahvistavasta lakiesityksestä. Aikanaan tosiaan Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi ilman mitään rajoitteita, eli Suomi on liittynyt Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. On varmasti aivan juuri näin, kuten tässä tätä hylkäystä esittäneet edustajat, ainakin osa, ovat tuoneet esille, että sinänsä Nato ei edellytä Suomelta tätä lainsäädännön muuttamista. Tämä lakimuutos tehdäänkin nimenomaan Suomen omasta aloitteesta suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi osana liittokuntaa. Kolmen vuoden jäsenyyden aikana olemme oppineet, kun aiemmin kumppanimaana emme voineet päästä esimerkiksi ydinasesuunnitteluryhmään elikkä Nuclear Planning Groupiin ja sen alaryhmiin mukaan, miten voimme omalla toiminnallamme ja oman lainsäädäntömme muutoksilla maksimoida tämän Naton yhteisen turvan, jonka se Naton ydinasepelote voi suomalaisille parhaimmillaan tuoda. Siksi tätä lakimuutosta nyt on lähdetty edistämään. Hallituksen esitys lähtee tietysti siitä, että kun havaitaan tässä tapauksessa lainsäädännöllisiä muutostarpeita tai jos havaittaisiin joku toiminnallinen muutostarve, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, niin sitä tietysti viipymättä edistetään. No, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajana en pysty tietenkään vastaamaan muiden instituutioitten prosesseista, en valtioneuvoston prosessista enkä toisaalta esimerkiksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan prosessista, jotka ovat tässä saaneet aiemmissa puheenvuoroissa jonkin verran kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin puolustusvaliokunnassa, joka on toiminut mietintövaliokuntana, olemme kyllä voineet tätä asiaa tässä yhteydessä hyvin perusteellisesti käsitellä. Varmasti toki puolustusvaliokunta on ollut luonteva mietintövaliokunta, koska siellä on ollut tietysti myös parhaat aiempaan toimintaan liittyvät tiedot tästä kysymyksestä. Mutta olen ymmärtänyt ja tuossa valiokunnan prosessin aikana on käynyt hyvin ilmi, että kaikille kansanedustajille on kyllä puolustushallinnon toimesta tarjottu sitä mahdollisuutta, että jokainen on voinut päästä esimerkiksi niiden turvaluokiteltujen tietojen äärelle, jotka sitten ovat olennaisia sen itse ydinasepolitiikan osalta ja joita ei voida tietenkään julkisuudessa käsitellä. Tämä on siis se olennainen asia tähän lakimuutokseen liittyen, että vaikka sinänsä olemme, totta kai, täysimääräisesti Naton tuoman ydinasesuojan piirissä, niin omalla toiminnallamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka vahva tuo pelote on, ja sitä kautta voimme vaikuttaa siihen, että maksimoimme Suomen turvallisuuden nyt sitten tämän lakimuutoksen myötä, kun vahvistamme tätä yhteistä pelotetta ja sen tuomaa turvaa. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä vielä lyhyesti tästä puolustusyhteistyöstä, joka ainakin edustaja Honkasalon puheenvuorossa nousi esiin. On tosiaan tärkeää, että myös tämä puolustusyhteistyö mahdollistetaan. Meillä on myös muita eurooppalaisia liittolaisia, jotka ovat ydinasevaltoja, siis muita kuin Yhdysvallat, joka siis tuottaa tämän Naton yhteisen ydinaseturvan yhdessä liittolaisten kanssa — tämä Naton turva perustuu nimenomaan Yhdysvaltain ydinaseeseen. Tärkeimmät pohjoismaiset liittolaisemme, tietysti Ruotsi, Norja ja Tanska, ovat nyt ilmoittaneet olevansa mukana myös tässä Ranskan aloitteessa täydentää tätä Naton ydinaseiden tuomaa turvaa sitten tällä omalla eurooppalaisella suorituskyvyllä tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että voimme myös tässä asiassa olla nyt sitten yhteispohjoismaisessa linjassa tulevaisuudessa. Kun lainsäädäntömme muutenkin muutetaan yhteispohjoismaiseksi nyt tällä hallituksen esityksellä ja siitä puolustusvaliokunnassa laatimallamme mietinnöllä, niin voimme myös esimerkiksi tätä yhteistä eurooppalaista suorituskykyä olla tarvittaessa sitten yhdessä viemässä eteenpäin. Sen haluan todeta tässä koko eduskunnan ollessa koolla, että kaikki toimet, joita nyt Suomen puolustuksen vahvistamiseksi tehdään, tehdään vain ja ainoastaan siksi, että haluamme, että rauha säilyy tulevaisuudessakin.

Arvoisa puhemies! Tosiaan lyhyesti: Olemme edustaja Koskelan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että ne, jotka tarvitsevat alkoholiongelmiinsa apua, tarvitsevat nimenomaan vaikuttavaa apua. Siksi mielestäni oli erittäin hyvä nosto, että te otitte esiin vaikkapa tämän Minnesota-hoidon, jolla oikeasti henkilö, jolle alkoholi aiheuttaa ongelmia, pystyy saamaan sitten sen alkoholinkäyttönsä kuriin siten, että alkoholia ei enää nautita, koska sitä alkoholin nauttimista ei pystytä hallitsemaan vaan se sitten johtaa myös moniin muihin ongelmiin kuin niihin, joita se alkoholi suoraan esimerkiksi henkilön terveydelle aiheuttaa. Ja tämä, mitä edustaja Valtola varsinaisena asiantuntijana myös työterveyslääkäritaustansa kautta pystyi tuomaan esiin, oli erittäin tärkeää, eli että nämä hoidot, joita julkinen puoli tarjoaa, ovat menossa tähän oikeaan, vaikuttavaan suuntaan tältä osin. Eli kyllä tässä, uskoisin näin, toivoa on.

Arvoisa rouva puhemies! Alkoholi eittämättä aiheuttaa yhteiskunnalle monia ongelmia, ja silloin kun nuo ongelmat yksilöä koskettavat, niin ne ovat hyvin traagisia. On kuitenkin samaan aikaan selvää, että ne henkilöt, jotka alkoholin osalta apua tarvitsevat, tarvitsevat kohdennettua apua, eikä ole perusteltua koko yhteiskunnan osalta sitten ylläpitää senkaltaisia rajoituksia, jotka eivät auta heitä, jotka apua tarvitsevat, mutta hankaloittavat turhaan arjen sujuvuutta muiden ihmisten osalta. Sen vuoksi näen, että tämä hallituksen esitys on sinänsä maltillinen askel kohti aivan järkevää alkoholipolitiikkaa, jossa mieluummin kulttuuria muutettaisiin siihen suuntaan, että sen sijaan, että alkoholia hankittaisiin lavatolkulla kotiin ulkomaanmatkalta, jolloin sitten ei ole minkäänlaista kynnystä sen seuraavan juoman nauttimiseen, alkoholia mieluiten nautittaisiin tietysti anniskelupaikassa, mutta mikäli esimerkiksi ruokailu on kotona, niin sitten voidaan tilata se yksittäinen alkoholiannos kotiin ja opetellaan kulttuuria, jossa todella kotiin ei osteta kerralla suuria määriä alkoholia, jolloin valitettavasti kynnys siihen seuraavan annoksen ja ehkä sen yhden annoksen liikaa nauttimiseen on käytännössä olematon, vaan alkoholia ostetaan silloin, kun se aiotaan nauttia, ja sitä ei osteta varastoon. Kaiken kaikkiaan tosiaan näen, että alkoholin aiheuttamat yhteiskunnalliset ongelmat ovat siinä määrin merkittäviä, että suomalaisessa yhteiskunnassa todella edelleen on syytä tehdä alkoholipolitiikkaa ja pyrkiä kaikilla eri toimenpiteillä ohjaamaan alkoholinkäyttöä siihen, että se mieluiten tapahtuisi valvotuissa anniskeluolosuhteissa, joissa myös siihen liikakäyttöön voidaan puuttua. Tällaisia hyviä keinoja olisivat vaikkapa verotukseen puuttuminen niin, että se edistäisi anniskelupaikoissa tapahtuvaa alkoholin nauttimista suhteessa vaikkapa matkustajatuontiin. Tietysti myös EU:n yhteisellä politiikalla on merkitystä siinä, mikä alkoholin hintataso eri maissa on. Mutta sinänsä varmasti arkea helpottava asia on tämä hallituksen esitys. Sitten näkisin, kun edustaja Koskelakin tuli saliin, että yhteiskunnan tulee taas heille, joille alkoholi todella on ongelma, tarjota juuri vaikkapa sen Minnesota-hoidon kaltaista hoitoa, jotta ihmiset, joille alkoholi on ongelma, pystyvät nimenomaan hallitsemaan sitä juomattomuutta, [Vasemmalta: Te leikkaatte rahaa hyvinvointialueilta!] koska henkilölle, jolle alkoholi on ongelma, juomisen hallitseminen on usein täysin mahdotonta, [Puhemies koputtaa] jolloin sitten juomattomuuden täytyy olla se ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Mukava kuulla hyvää palautetta myös eduskunnan oppositiopuolueilta tämän hallituksen esityksen osalta. On todella helppo kannattaa tätä kotitalousvähennyksen parannusta. Tämä vastaa ehkä kahteen aivan olennaiseen näkökulmaan juuri tässä ajassa, eli tietysti ennen kaikkea siihen, että kun kotitalousvähennystä parannetaan, niin silloin edistetään suomalaista työtä. Sen edistäminen tietysti tässä tilanteessa, jossa talouden käännettä rakennetaan, on juuri nyt tärkeää. On hienoa, että tämä pystytään myös lainsäädäntöteknisesti tuomaan voimaan niin, että tämä tulee takautuvasti jo tämän vuoden alusta, jolloin sitten kotitaloudet tämän täyden hyödyn siis saavat tästä esityksestä. Se toinen näkökulma, joka on tietysti vähän pitkäkestoisempikin kysymys, on nimenomaan se, että kotitalousvähennys auttaa kyllä juuri tätä demografista haastetta, joka suomalaista yhteiskuntaa kohtaa. Eli toisaalta meillä on hyvin laaja ikääntyvä väestö, jonka kotona asumista täytyy pyrkiä kaikin tavoin helpottamaan niin, että siellä kotona jaksetaan ja kotona pärjätään ja kotona on turvallista ja hyvä olla myös siinä vaiheessa, kun ehkä ne omat fyysiset voimavarat alkavat luonnollisesti iän myötä heikkenemään. Tässä mielessä edustaja Lyly, joka täällä käyttää aina kyllä asiantuntevia puheenvuoroja, toi esille sen näkökulman, että vaikka sen hoivatyön osuus sinänsä prosentuaalisesti näistä vähennyksistä on pieni, niin kuitenkin myös remonteilla voidaan nimenomaan edesauttaa sitä, että siinä tilanteessa, kun sitten ikäännytään, siitä kodista saadaan kuitenkin remontoitua sillä tavoin tarkoituksenmukainen, että siellä sekä aivan omatoimisesti jaksetaan että sitten vaikka kotipalvelujen ja muiden on helppo käydä ja tukea sitä arkea. Elikkä sillä tavalla myös niillä remonteilla on usein tätä edistävä vaikutus. Vastaavasti sama taas siellä elämänkaaren alkuvaiheessa, lapsiperheissä: Meillähän on tilanteita, joissa nyt sitten kiinteistöjen osalta paljon tapahtuu sukupolvenvaihdoksia niin, että sinne vanhaan taloon tuleekin sitten se seuraavan polven lapsiperhe asumaan, ja tällöin on taas tärkeää, että saadaan siitä kodista mieleinen. Myös sitten tämän siivousavun esimerkiksi näin itsekin neljän lapsen isänä ja paljon töitä tekevänä koen kyllä arjessa todella välttämättömäksi, ja juuri soisin, että mahdollisimman monella suomalaisella perheellä olisi näihin mahdollisuus. Tätä nyt hallitus tässä edistää, ja se on kyllä hirveän hieno asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Onpa mukava kuulla eduskunnassa näitä edustaja Hemmilän asiantuntevia puheenvuoroja. Hän todella tuntee Suomen maaseutuelinkeinot, niin viljelyksen kuin vaikkapa metsätalouden, ja on todella tärkeää, että tätä asiantuntemusta nyt myös näillä valtiopäivillä jälleen saamme täällä hyödyntää. Itsekin haluan todeta nimenomaan tästä samasta teemasta, kun tässä tätä energiaveron palautusta käsitellään, eli siitä, miten Suomessa voisimme olla vähemmän riippuvaisia suhteessa näihin maailmanmarkkinahintojen heilahteluihin, joihin väistämättä aina törmäämme, kun sodat riehuvat alueilla, jotka ovat energiantuotannon kannalta keskeisiä. Näin ollen oikeastaan ainoastaan tällaisen kotimaisen omavaraisuuden lisääminen on se keino, jolla ihan viime kädessä varmistamme, että meillä on paitsi niitä kotimaisia energialähteitä myös toivottavasti tulevaisuudessa kotimaisia polttoaineita. On selvää, että se, minkä edustaja Hemmiläkin nosti esille viime vaalikauden suurena virheenä, oli se, että kotimainen turvetuotanto käytännössä ajettiin alas. Kun nyt juuri käsittelemme tätä toisen lisätalousarvion täydentämistä, niin onneksi nyt tässä itse lisätalousarviossa on tuotu hienosti esille se, että huoltovarmuuden kannalta turvetuotantoa Suomessa tarvitaan, ja sitä tämän lisätalousarvion toimenpiteillä myöskin edistetään. Mutta kyllä eduskunnan tulisi paneutua siihen, millä tavoin ihan isossa kuvassa energiapolitiikkaa voitaisiin muuttaa siihen suuntaan, että meille aukeaisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus kotimaisiin biopolttoaineisiin, jolloin siis saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita, joita esimerkiksi näissä maatalouskoneissa käytetään ja joita nyt on tässä keskustelussa käsitelty, jotta meillä olisi kotimaista tuotantoa. Uskon, että aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on se, että kotimaista turvetta hyödynnetään. Turve voi olla hyvä raaka-aine joko suoraan tällaisten nestemäisten polttoaineiden valmistukseen tai niin, että kun turvetta pystyttäisiin käyttämään yhdyskuntien lämmityksessä, sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, niin sitten taas sieltä energiapuuta vapautuisi niin, että siitä puujakeesta voitaisiin tehdä näitä kotimaisia biopolttoaineita. Kuinka hyvänsä, niin tämä on erittäin tärkeä ulottuvuus siinä, että kaikissa tilanteissa meillä on sitten Suomessa myös nestemäisiä polttoaineita saatavilla niihin toimintoihin, joilla sitten viime kädessä varmistetaan se, että esimerkiksi viljely onnistuu ja sitä kautta sitten kansakunnalla on ruokaa myöskin seuraavana talvena.

Arvoisa puhemies! Pakotepolitiikan tiukentaminen on välttämätöntä, jotta Venäjä saadaan painostettua pois sen jatkuvasta aggressiosta länttä kohtaan. On aivan hirvittävä epäonnistuminen koko kansainväliseltä yhteisöltä, että Venäjä voi jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja valitettavasti loppua ei näy. Pakotepolitiikka ennen kaikkea Venäjän energiavientiä kohtaan on selvää. Mutta vapautta rakastavien länsimaiden täytyy pystyä tiukentamaan pakotepolitiikkaa paitsi suoraan Venäjää kohtaan myös Venäjän kanssa energiakauppaa käyviä kolmansia maita kohtaan, koska muuten nämä Venäjän sotakassaa täyttävät ja sen sotakonetta voitelevat öljytulot eivät lopu. Edustaja Heinonen puhui hyvin siitä, että myös pienemmät kaupan virrat tulee tyrehdyttää. Ei ole mitään perustetta sille, että osaltamme olemme tukemassa venäläistä yhteiskuntaa edes sen arkitoiminnoissa, koska valitettavasti niin kauan kuin venäläisten arjessa ei riittävässä määrin näy se, että heidän hallintonsa toimii täysin laittomalla tavalla, täysin piittaamatta mistään kansainvälisestä oikeudesta tai toisen kansakunnan itsemääräämisoikeudesta, Venäjän hallinto pystyy jatkamaan tätä laitonta toimintaansa. Siksi myös erilaisissa kuluttajatuotteissa tulee tätä pakotepolitiikkaa tiukentaa. Arvoisa puhemies! Samalla täytyy todeta se, että Euroopan tulee myös päästä sellaiseen strategiseen autonomiaan, jossa emme missään nimessä ole nyt tai tulevaisuudessa riippuvaisia Venäjän erilaisista hyödykkeistä. Tällöin meidän tulee huolehtia siitä, että energiantuotantomme on riittävää. Meidän tulee huolehtia siitä, että ruoantuotantomme ja ruoan tuottamiseen tarvittavat tuotantopanokset, tässä tapauksessa varmaan ennen kaikkea lannoitteet, ovat omissa käsissämme. Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea se tietyllä tavalla kaikkein akuutein kysymys: Erilaiset teolliset arvoketjut, jotka ovat myös puolustusteollisuutemme pohja, lähtevät liikkeelle omista kaivannaisista. Tämän vuoksi kyllä myöskin Suomessa koko eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvosto todella toteuttaa sen kaltaista politiikkaa, joka edistää kaivosalan investointeja Suomeen. Meillä on osaaminen ja teknologia mutta myöskin maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joiden puitteissa toteutettuina nämä investoinnit vain paitsi hyödyttävät omaa kansantalouttamme myöskin rakentavat pohjaa turvallisuudelle sitä kautta, että edistämme omaa ja maanosamme strategista autonomiaa. Elikkä tällä sektorilla Suomen tulee kyllä mennä voimakkaasti eteenpäin eikä olla riippuvainen Venäjän kaivannaisista.

Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani tosiaan välihuutoja sieltä vasemmalta, oppositiosta, että tämä ei olisi tärkeä pääkaupunkiseudulle, [Aki Lindén: Ei kun minä sanoin, että se on tärkeätä!] mutta ainakin näin Lapin edustajana näen, että jokapäiväinen leipämme on valtavan tärkeä nimenomaan varsinkin kaupungeissa, joissa ei ehkä ole senkaltaista omavaraisempaa kotitarvemahdollisuutta siihen ruuan hankintaan ja tuotantoon kuin tuolla harvemmin asutuilla alueilla, elikkä kyllä maatalousasia on nimenomaan kaupunkien kysymys. Siksi onkin hienoa, että pääministeri Orpon hallitus myös tässä asiassa tulee suomalaista ruuantuotantoa vastaan sillä, että tosiaan tämä Lähi-idän sodan aiheuttama ja Hormuzinsalmen sulun aiheuttama energianhintojen nousu pystytään sitten osaltaan — tai no, ei tietenkään kokonaan kompensoimaan mutta osaltaan — kompensoimaan tiloille niin, että tämä energiaveron palautus osuu sinne, missä se varmaan kaikkein vaikuttavimmin auttaa siihen, että sekä kotimainen ruuantuotanto selviää tämän vaikean ajan yli mutta että samalla pystytään vaikuttamaan siihen, että kun kotimaista tuotantoa ja siellä kustannuspaineita pystytään tukemaan, niin myöskin kuluttajahintojen nousupaine on kohtuullisempaa. Ehkä vielä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Lohen sinänsä varmasti aivan ansiokkaaseen mutta hieman poleemiseen puheenvuoroon toteaisin sen, että on todella tärkeää huomata talouden suhdanteen ja talouden rakenteiden eroja. Pääministeri Orpon hallituksen keskeiset toimenpiteet perustuvat nimenomaan siihen, että talouden rakenteita Suomessa saadaan kuntoon ja että Suomessa päästään tulevaisuudessa sellaiselle työllisyysasteen tasolle, jolla pystymme sitten kestävästi rahoittamaan myös nämä hyvinvointiyhteiskunnan menot sekä muut tarpeelliset menot, joita voi eri tilanteissa tulla tässä levottomassa maailmanajassa. Erityisesti tietysti vaikkapa puolustusmenojen kasvuun meidän pitää pystyä kansakuntana panostamaan. Todella toivon tietysti, että tuo Lähi-idän tilanne rauhoittuisi, mutta sopisi toivoa kyllä myöskin Venäjän hallinnolta rauhantahtoa tulevaisuudessa, että paitsi tämä hyökkäys Ukrainaan, joka on Euroopan unionin arvion mukaan kaikkein voimakkaimmin vaikuttanut nimenomaan Suomen talouteen, loppuisi, mutta että myöskin kaikki muu aggressiivinen käytös länttä ja meitäkin kohtaan loppuisi, koska nämä ovat asioita, jotka aiheuttavat talouteen aivan turhaa epävarmuutta mutta myöskin lisäävät kustannuksia eri sektoreilla. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa puhemies! Jotta ehditään käydä nämä kaikki päiväjärjestyksessä olevat asiat suunnitellusti läpi, todella lyhyesti vain totean — tässä kollegat ovat puhuneet asiasta hyvin, ja lain sisältöhän on jo päätetty yksimielisesti — että on hyvä, että voimme nyt myös kakkoskäsittelyssä tätä valtavan tärkeää asiaa edistää. Jokapäiväinen leipämme on tietysti välttämättömyys, ja meillä suomalaisilla on siitä hieno asema ja asia, mistä saamme olla kiitollisia, että täällä Pohjolassa pystymme nauttimaan erittäin terveysturvallisista elintarvikkeista, todella laadukkaista, ravitsevista elintarvikkeista. Meillä kotimainen ruuantuotanto on asia, josta voimme olla ylpeitä. On hyvä, että tässä nyt lainsäätäjä on sillä tavoin sen alkutuottajan puolella, että tämä elintarvikeketjun kokonaisuus, jossa kaikkia lenkkejä tietysti tarvitaan, on sillä tavalla tasapainoinen, että se kotimainen tuotanto on turvattu myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä kuulla tämä prosessikritiikki, ja uskon näin, että tämä kuullaan varmasti myös valtioneuvostossa. Olennaista varmasti on se, että tästä itse asiasta taidamme sitten lopulta olla aika yksituumaisia. Ehkä tosiaan vielä tähän edustaja Furuholmin puheenvuoroon totean sen, että hän on täysin oikeassa siinä, että Suomi on siis aiemminkin ollut kyllä täysimääräisesti Naton 5 artiklan tuoman turvan piirissä, ja tuon turvan viimekätinen tuottaja on tietysti se ydinaseen tuoma pelote, ja näin on jatkossakin. Mutta se, mitä olemme oppineet ja miksi tämä lakimuutos on tärkeä, on se, että sillä, että poistamme omasta lainsäädännöstämme nämä ydinaseisiin liittyvät ydinenergialain 4 §:n mukaiset rajoitteet, niin että me voimme kantaa oman kortemme kekoon, että tuosta yhteisestä pelotteesta tulee mahdollisimman vahva. Ja kun yhteinen pelote on mahdollisimman vahva, silloin se tuo myös Suomelle maksimaalisen turvan. Siksi tämä on välttämätöntä tehdä, ja siksi tämä tehdään nyt, jotta Suomen turvallisuus lisääntyy.

Arvoisa puhemies! Mielestäni ei ole oikein sanoa, että tätä viedään kuin käärmettä pyssyyn, vaan tätähän viedään aivan normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa toki eduskunta on saanut sitten poikkeuksellisen paljon tietoa päätöksentekonsa pohjaksi. Puolustushallinto on tämän lain sinänsä normaalin lainsäädäntöprosessin aikana kyllä tarjonnut kaikille kansanedustajille mahdollisuuden päästä esimerkiksi turvaluokitellun tiedon ääreen. Tosiaan esimerkiksi mietintövaliokunnassa kuullut kaikki ne asiantuntijat, jotka ovat olleet sen tiedon äärellä, ovat puoltaneet tätä lakiesitystä. Siksi ehkä oli hyvä käydä läpi myös keskustelua siitä, millaisia asiantuntijalausuntoja valiokunnassa on saatu. Todella on tosiasia, että pelotteen tulee olla kunnossa juurikin rauhan aikana, jotta se voi toimia pelotteen logiikan mukaan eli tuoda sen turvan, mikä siitä on ajateltu olevan, että se itsessään estää painostusta, se itsessään estää tilanteiden kriisiytymistä ja viime kädessä estää sodan syttymisen. Siksi tämä muutos on tärkeää tehdä nyt eikä siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Suomi olisi painostuksen kohteena tai Euroopassa käytäisiin sotaa. Ja todella varmasti se tärkein tämän keskustelun huoli hälvennettäväksi on tosiaan se, että kuten ajankohtaisselonteossa, jonka mietinnön tänään ulkoasiainvaliokunta on saanut valmiiksi, todetaan, Suomi ei aio sijoittaa ydinaseita alueelleen. Ne prosessit, jotka tähän liittyvät, taas on käyty hyvin puolustusvaliokunnan nyt käsittelyssä olevassa mietinnössä läpi. Eli Suomen päätösvalta, Suomen suvereniteetti näihin asioihin tulevat jatkossakin turvatuiksi. Siinä mielessä ei eduskunnan eikä suomalaisten tarvitse olla huolissaan, että tapahtuisi mitään sellaista, mitä me emme toivo. Mutta se meidän kaikkein tärkein toive eli Suomen turvallisuuden vahvistaminen menee nyt monta askelta eteenpäin tällä lakimuutoksella.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lyly tunnetaan varsin aktiivisena ja taitavana salikeskustelijana, mutta nyt en aivan saanut kiinni, millä tavoin hän nyt tässä tarkoittaa, että tähän ei pitäisi mennä yksipuolisella päätöksellä. Eihän kukaan muu voi päättää Suomen lainsäädännöstä kuin suomalaiset, joille valta tässä maassa kuuluu, ja suomalaisia kokoontuvat edustamaan kansanedustajat tänne valtiopäiville, eli kyllä Suomen täytyy tietysti itse kantaa vastuu omista asioistaan, omasta lainsäädännöstään. Ehkä myös siihen, kun edustaja Kari esitteli näitä vastalauseen keskeisiä näkökulmia, haluaisin todeta sen, että tosiaan aiemmin, kun Suomi kumppanimaana ei ole päässyt mukaan tähän Nuclear Planning Groupin ja sen erilaisten alaryhmien toimintaan, meillä ei ole ollut sitä näkymää siihen, miten tämä pelote ja siihen liittyvät eri ulottuvuudet käytännössä muodostetaan. Nyt kun olemme Naton jäseniä, niin ymmärrys on kypsynyt siihen, että jotta tuo Naton yhteinen pelote — jonka piirissä totta kai jokainen Nato-jäsenmaa on, Suomikin on ollut tähän asti — minkä yhdessä rakennamme, on mahdollisimman vahva, Suomen turvallisuuden kannalta, turvallisuutemme vahvistamiseksi, Suomen edun mukaista on tehdä omaan lainsäädäntöömme nämä muutokset. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Yrttiaho puheessaan käsitteli tätä käytännön ydinasepolitiikan toteutusta. Mielestäni nämä ovat sen kaltaisia turvaluokiteltuja asioita, että niihin ei voi kyllä täällä salikeskustelussa oikein ottaa kantaa. Varmasti esimerkiksi ulkomainen lehdistö spekuloi erilaisia asioita, mutta mielestäni Suomen eduskunnan ei ole hyvä tällaisiin spekulaatioihin osallistua, vaan meidän tehtävämme on kuulla näissä asioissa maan parhaita asiantuntijoita ja perustaa omat päätöksemme siihen, mitä Suomen parhaat asiantuntijat pystyvät näistä sanomaan. Siksi, rouva puhemies, ehkä totean myös vielä sen, että todella ne asiantuntijat, jotka Suomessa ovat päässeet myös tämän turvaluokitellun tiedon äärelle, näkevät, että tämä lakimuutos vahvistaa Suomen turvallisuutta. Ehkä tässä oppositiopuolueiden vastalauseessaan esiin ottamat riskit ja viittaukset asiantuntijoihin, jotka ovat tuoneet tämänkaltaisia näkökulmia esiin, liittyvät sitten esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, jotka on siis perustettu vastustamaan esimerkiksi ydinaseita, tai tutkijoiden, jotka ovat tehneet työuraansa — sinänsä ansiokasta työuraa varmasti — juuri rauhantutkimuksen parissa eli lähtökohtaisesti vastustaen ydinaseita... Tämäntyyppisten toimijoiden toimesta. Sinänsähän kaikki asiantuntijalausunnot, jotka kaikille valiokunnille on toimitettu, ovat kyllä kirjallista aineistoa. Niihin voi tutustua sitten ja jokainen tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Mutta asiantuntijat, siis laaja enemmistö, ovat sitä mieltä, että tämä esitettävä lainsäädäntö vahvistaa kaikilta osin Suomen turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lyhyesti puolustusvaliokunnan pitkän mietinnön hallituksen esityksestä laiksi ydinenergialain sekä rikoslain muuttamisesta. Puolustusvaliokunnan mietinnössä ehdotettuja muutoksia ei perustella vain yhdellä syyllä vaan laajalla kokonaisuudella, joka liittyy Suomen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, Nato-jäsenyyteen, pelotteen uskottavuuteen, kansalliseen päätösvaltaan sekä Suomen asemaan osana läntistä puolustusyhteisöä — siis siihen, miten Suomi pidetään parhaiten turvassa. Nykyinen ydinräjähteitä koskeva sääntely on laadittu täysin toisenlaisessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä kuin siinä, missä Suomi nykyisin toimii. Ydinräjähteitä koskeva kielto säädettiin 1980-luvun lopulla aikana, jolloin sääntelyn taustalla vaikuttivat kylmän sodan olosuhteet sekä tarve estää Neuvostoliiton mahdollisuus käyttää YYA-sopimusta perusteena ydinaseiden tuomiselle Suomen alueelle. Suomen Nato-jäsenyyttä haettaessa arvioitiin, ettei jäsenyys sellaisenaan edellyttäisi ydinaseita koskevan kansallisen lainsäädännön muuttamista. Tilannekuva on kuitenkin tarkentunut jäsenyyden myötä. Suomella on nyt täysjäsenenä pääsy liittokunnan ydinasepolitiikkaa käsittelevän ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän, Nuclear Planning Groupin, työskentelyyn sekä ydinpelotetta koskevaan käytännön suunnitteluun. Jäsenyyden aikana saatu kokemus, lisääntynyt tieto ja parempi ymmärrys liittokunnan toimintatavoista ovat osoittaneet, että ydinräjähteitä koskevan lakitasoisen kiellon suhdetta Naton yhteiseen puolustukseen ja pelotteeseen on perusteltua arvioida uudelleen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, siihen liittynyt ydinaseuhkailu sekä Euroopan turvallisuusjärjestyksen murros ovat lisänneet ydinpelotteen merkitystä. Samanaikaisesti Nato on vahvistanut ydinpelotteeseensa liittyvää suunnittelua, harjoittelua ja toimintavalmiutta tavalla, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Valiokunta korostaa mietinnössään, että uskottava pelote rakentuu rauhan aikana. Sen perusteena ovat suunnittelu, harjoittelu, toimintavalmius sekä aivan erityisesti liittokunnan toimintavapaus erilaisissa turvallisuustilanteissa. Pelotteen tarkoituksena on ennalta estää kriisien ja sotien syntyminen. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavaihtoehtoja tai heikennä pelotteen uskottavuutta — pelotteen, joka on myös Suomen viimekätinen turva. Suomen asema Naton jäsenenä on poikkeuksellisen merkittävä. Suomi muodostaa noin puolet maarajasta Venäjän kanssa. Tämän vuoksi Suomen lainsäädännöllä on tavanomaista suurempi strateginen merkitys koko liittokunnan puolustuksen uskottavuudelle. Suomi voi omilla ratkaisuillaan joko vahvistaa tai heikentää yhteistä pelotetta, eikä vastuuta sen uskottavuudesta voida jättää yksinomaan ydinasevaltojen kannettavaksi. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta käsittelee mietinnössään laajasti myös Naton ydinasepelotteen luonnetta. Pelote ei muodostu pelkästään asejärjestelmistä, vaan siihen kuuluvat poliittinen päätöksenteko, operatiivinen suunnittelu, harjoitustoiminta, komentorakenteet sekä strateginen viestintä. Keskeinen osa pelotetta on niin sanottu strateginen epämääräisyys, kansankielellä voisi sanoa hähmäisyys. Mahdolliselle vastustajalle ei pidä syntyä varmuutta siitä, mitä toimintavaihtoehtoja liittokunnalla on käytettävissään eri tilanteissa. Mietinnössä arvioidaan myös Suomen ja Yhdysvaltojen välistä puolustusyhteistyösopimusta. Valiokunta toteaa, että sopimukseen sisältyvä konsultointimekanismi turvaa Suomen suvereniteetin ja kansallisen kannanmuodostuksen myös jatkossa. Lakimuutos ei poista Suomen päätösvaltaa eikä mahdollista toimintaa Suomen alueella ilman Suomen omaa hyväksyntää. Valiokunta katsoo, että Suomen täysivaltaisuus säilyy muuttumattomana. Tämä oli myös ulkoasiainvaliokunnan lausunnossaan esittämä arvio asiasta. Tärkeä osa mietintöä koskee kansallista päätöksentekoa. Nato toimii jäsenmaidensa yksimielisyyden pohjalta. Suomi muodostaa aina omat kantansa kansallisesti, ja tarvittaessa asiat käsitellään ylimmän valtionjohdon tasolla TP-UTVAssa. Eduskunnan tiedonsaantioikeus turvataan perustuslain mukaisesti. Valiokunta korostaa erityisesti ennakoivan, riittävän ja säännöllisen tiedonannon merkitystä eduskunnalle. Valiokunta on tarkastellut mietinnössään huolellisesti myös Suomen kansainvälisiä velvoitteita. Hallituksen esitys ei muuta Suomen asemaa ydinsulkusopimuksen mukaisena ydinaseettomana valtiona. Suomi ei hanki ydinaseita eikä luovu sitoutumisestaan asevalvontaan ja ‑riisuntaan, ydinaseiden leviämisen estämiseen tai ydinaseriisunnan edistämiseen. Uskottava puolustus ja aktiivinen asevalvontapolitiikka eivät ole ristiriidassa keskenään vaan täydentävät toisiaan. Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös pohjoismaiseen näkökulmaan. Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla ei ole Suomen nykyisen kaltaista ehdotonta lakitasoista kieltoa. Sääntelyn muuttaminen tuo Suomen lähemmäksi muiden Pohjoismaiden linjaa ja vahvistaa edellytyksiä yhteispohjoismaiselle puolustusyhteistyölle sekä yhteiselle turvallisuuspoliittiselle viestinnälle. Arvoisa rouva puhemies! Valiokunta toteaa yhteenvetona, että uskottava pelote rakentuu todellisesta suorituskyvystä, sen uskottavuudesta sekä siitä viestimisestä mahdolliselle vastustajalle. Lakimuutoksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kansallinen lainsäädäntö rajoita liittokunnan puolustuksen toimintavapautta tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut olennaisesti. Samalla valiokunta korostaa tarvetta viestiä kansalaisille selkeästi, ettei lakimuutos tee Suomesta ydinasevaltiota eikä itsessään tarkoita ydinaseiden sijoittamista Suomeen. On hyvä myös selkeästi todeta, että valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistö arvioi, ettei lakimuutos lisää riskiä ydinaseiden käytöstä Suomea kohtaan, vaan muutos kaikkinensa parantaa Suomen turvallisuutta. Näillä perusteilla puolustusvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lakiehdotukset mietinnössä esitetyssä muodossa. Sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto jättivät mietintöön yhteisen vastalauseen, jota heidän edustajansa varmasti tarkemmin keskustelussa avaavat.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan taitavana puheenjohtajana tunnettu edustaja Lohi on myös taitava retorikko, ja hänen puheitaan on aivan sujuvaa kuunnella. Mutta ei se tosiaan aivan täysin poikkeuksellista ole, että Suomessakin ollaan tilanteissa, joissa myös oppositiosta käsin joudutaan kantamaan käytännössä sitä vastuuta, joka hallitukselle kuuluu, esimerkiksi viime vaalikauden lopussa sen jälkeen, kun hallituspuolueet olivat totaalisesti riitautuneet keskenään. Itse asiassa riitautumisen syyhän oli hallituksen erimielisenä eduskuntaan tuoma saamelaiskäräjälaki. Sen jälkeenhän esimerkiksi tuolla suuressa valiokunnassa hyvin usein, kun muodostettiin eduskunnan kantaa EU:ssa käsiteltävänä oleviin asioihin, kyllä nimenomaan opposition kanssa liittoutunut keskusta silloin muodosti ne Suomen kannat, ei niinkään hallituksen pääpuolueista koostunut vähemmistö. Tämä nyt ei ollut muuta kuin tällainen kuriositeetti vain mainitakseni tähän edustaja Lohen sinänsä mainioon ja tärkeään puheeseen, jossa jaetaan se yhteinen huoli, joka meillä on todella tästä isänmaamme julkisen talouden tilanteesta. Myönnän sen, että hallituksen nyt tehdyt toimet olisivat tarvinneet paremman suhdannetilanteen voidakseen tuoda esimerkiksi ne lisätyöpaikat, jotka näillä tehdyillä rakenteellisilla toimilla laskennallisesti voidaan saavuttaa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä onkin mielestäni se kaikkein tärkein asia meidän kaikkien oivaltaa, että mikä on talouden rakenteen ja talouden suhdanteen ero. Euroopan unionikin arvioi, että Venäjän hyökkäyssota on kaikkein rujoimmin kohdellut EU-maista nimenomaan Suomen taloutta, ei välttämättä niinkään suorana talousvaikutuksena vaan heijastevaikutuksena sen kautta, että tärkein vientimaamme Saksa, sanotaanko perinteisesti tärkein vientimaamme Saksa, on kärsinyt niin rajusti tästä sodasta. Saksan lama on aiheuttanut lamaantuneen tilanteen myös Ruotsin ja Viron talouteen, jotka ovat aivan kiinteästi kytköksissä Suomen talouteen, ja näitten kerrannaisvaikutusten kautta nimenomaan Suomi on se Euroopan maa, joka on taloudellisesti kaikkein eniten kärsinyt tästä Venäjän hyökkäyssodasta. Totta kai sillä, että sota on jo tuossa Suomenlahden pohjukassa, on varmasti ollut suoriakin vaikutuksia, koska talous on hyvin pitkälle psykologiaa. Mutta nyt on hienoa, että Suomessakin on nähty talouden käänne ja ne rakenteiden uudistamiset, joita tämä pääministeri Orpon hallitus on tehnyt, pääsevät varmasti joko toivottavasti pikemmin tai vähintään myöhemmin puhkeamaan siihen kukkaan, joka todella sitten tuo myöskin sen julkisen talouden tuloksen, jolla varmistetaan, että verotulot lähtevät kasvuun ja sitä kautta julkisen talouden tasapaino paranemaan.

Arvoisa rouva puhemies! Kyllähän Suomessa sillä tavalla tietysti ollaan vakavassa tilanteessa, että kun velkasuhde lähestyy 100:aa prosenttia bruttokansantuotteesta, niin ei olla enää riittävällä turvamarginaalilla esimerkiksi vaikkapa suhteessa siihen, missä Kreikka eurokriisin aikaan oli, kun siellä jouduttiin niin EU:n, EKP:n kuin IMF:n holhoukseen. Ja vaikka Kreikka voi nyt tässä ajassa paistatella sellaisen talouskasvun auringon lämmössä, että he ovat Euroopan parhaan kasvun maita, niin kyllä se tie on ollut todella kivinen. On varmasti kaikkien meidän yhteinen intressi huolehtia siitä, että Suomessa pystymme pitämään asiat omissa käsissämme, ja siksi nämä talouden sopeuttamistoimenpiteet, joita on tehty, ovat tietysti välttämättömiä. On aivan selvää, että on — tai itse asiassa tällä vaalikaudellahan ei kyllä ole — kuultu vaihtoehtoisia esityksiä näille sopeutuksille. Tässä edustaja Kiuru kyseli sen perään, voisiko olla toisaalta vielä vaikuttavampia mutta myöskin paremmin kohdistuvia keinoja tehdä näitä sopeuttamistoimia, jotka sinänsä ovat välttämättömiä. Valitettavastihan niitä keinoja ei ole kuultu eikä ole sillä tavalla voitu käydä keskustelua siitä, mikä se vaihtoehto olisi ollut. Mutta tilanne, jossa siis nyt ollaan, on tämä, ja velkajarrun mukaisesti tietysti tulemme kaikki puolueet varmasti yhdessä tätä samaa työtä sitten jatkamaan. Ehkä jos saan, rouva puhemies, vielä, kun tulen tuolta pohjoisesta, tuoda kuitenkin semmoisen toiveikkaan näkökulman tähän keskusteluun, että kun katsoo naapurimaitamme Norjaa ja Ruotsia, niin siellä kestävällä tavalla ammennetaan omista luonnonvaroista vaurautta kansakunnille. Totta kai Norjaa nyt on siunattu tässä ajassa aivan erityisillä vahvuuksilla, ja he ovat tietysti saaneet viime vuosina aivan satumaisia tuottoja öljy- ja kaasuesiintymistään, mutta samalla on aivan hyvä muistaa se tosiasia, minkä edustaja Hoskonen täällä toi esille, että Suomessa esimerkiksi turvevaroihin sinänsä on sitoutunut vastaava määrä energiaa kuin mitä vaikka Norjalla on öljyvaroissa. Totta kai öljyn hyödynnettävyys on tietysti aivan eri tavalla tehokasta, ja sitä ei voi suoraan verrata, mutta Suomen metsät, meidän maaperän rikkaudet, niin malmit kuin vaikkapa maan pintaan sitoutuneet energiavarat, kaikki, on kyllä tärkeää pitää mielessä, kun haetaan sitä talouden ison pyörän pyörimistä, joka sitten taas tuottaa sitä korkeaa osaamista ja sen kautta monenlaisia erilaisia vientituotteita. Eli kasvua ei sovi unohtaa tässä samalla, kun pohdimme tätä velkataakkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut erittäin hyvää, ansiokasta, analyyttista keskustelua Suomen vaikeasta taloustilanteesta. Varmasti kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että tilanne on tällä hetkellä kestämätön. Siksi pääministeri Orpon hallitus on sitoutunut ohjelmansa mukaisesti tekemään tarvittavat toimet, että käänne saadaan aikaan, käänne niin, että kansantalous saadaan kestävään kasvuun ja toisaalta velkaantuminen taitettua laskuun. Tässä on käytetty, rouva puhemies, erittäin hyviä puheenvuoroja, ja kun itse tulin tähän täysistuntoon käytännössä suoraan tuolta Yhdysvalloista, Washingtonista, jossa olimme tapaamassa yhdysvaltalaisliittolaisia yhdessä tällaisen eurooppalaisten puheenjohtajakollegoiden koalition kanssa, niin muutama peilaus myöskin sinne Atlantin toiselle puolelle. Ensinnäkin on todella hienoa havaita se, kuinka kiihkottomasti pystymme käsittelemään tällaista valtion lainanottovaltuuden muuttamista. Kun vertaamme vaikka sinne Yhdysvaltoihin, jossa tämä lainanottovaltuuden sinänsä väistämätön muuttaminen johtaa aina siihen, että koko hallinto suljetaan ja lennonjohdot seisovat ja kansallispuistot eivät ole ihmisten saavutettavissa ja niin edelleen, niin on tietysti hienoa, että Suomessa tällaista ikävää tosiasiaa, jonka edessä ollaan, voidaan kuitenkin varsin rakentavasti käsitellä ilman, että tästä itse tilanteesta aiheutuu enempää tarpeetonta haittaa kenellekään. No, toinen asia: Ensinnäkin tietysti Yhdysvalloista tuli valtavaa arvostusta meille suomalaisille ihan yli puoluerajojen, varmaan vähän eri syistä: vaikkapa demokraattisenaattori Sandersilta kuin sitten republikaanisenaattori McConnellilta, mutta joka tapauksessa kaikki julistivat Suomea ihailevansa, ja se on tietysti meille hyvä merkki. Esimerkiksi keskusteluissa nousi monessa paikkaa esiin kuuma suomalaisyritys Iceye, ja vaikka tämä nyt on vähän tämmöistä mainospuhetta, niin saa sitä suomalainen rintaansa röyhistää, kun on kyseessä todella maailmanluokan osaamista, jota nyt Suomi pystyy myymään niin liittolaisille siellä Atlantin toisella puolella kuin myös liittolaisille täällä Euroopassa. Mutta on todella tärkeää muistaa, mistä esimerkiksi tämä yritys on aikanaan alkanut, eli siitä, että synteettisen apertuurin tutkateknologiaa on alettu hyödyntämään ahtojäissä kulkemisen helpottamiseen. Miksi siellä ahtojäissä pitää kulkea? Tietysti siksi, että Suomen metsäteollisuuden tuotteet ja metalliteollisuuden tuotteet pääsevät maailmalle ja toisaalta laivat tietysti myös tänne Suomeen päin. Siksi ne pitkät arvoketjut, joista esimerkiksi edustaja Hoskonen aiemmin puhui, ovat aivan kriittisen tärkeitä siinä, että meillä talouden iso pyörä pyörii niin, että se tuottaa myös näitä huippuosaamiseen nojaavia uusia vientituotteita, ja siksi tarvitaan koko tämän meidän pitkän ja hienon maan mahdollisuuksien hyödyntäminen tähän talouden kestävän käänteen aikaansaamiseen.

Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti siitä, kun tässä keskustelussa on noussut aivan oikein esille se, että tällä uudistuksella keskeisesti pyritään tosiaan vaikuttamaan siihen, että vähän suuremmalla osakesijoitusten painolla pystytään niitä odotettavissa olevia tuottoja kasvattamaan. Totta kai tätä keskustelua seuraavat myöskin sitten voivat ajatella, että kun haetaan suurempaa tuottoa, niin onko kyseessä suurempi riski, ja näin tietysti yksittäisten sijoitusten osalta myös on. On todella tärkeää, että lainsäädäntö lähtee siitä, että samalla kun eläkevaroja sijoitetaan tuottavasti, ne sijoitetaan jatkossakin myös turvaavasti niin, että tämä, voi sanoa, keskeinen kansallisvarallisuutemme on kyllä hyvin hoidettu. Ennen kaikkea sitten, kun sijoitukset, jotka ovat huomattavan merkittäviä, tehdään hajautetusti niin toimialojen kuin erilaisten sijoitusinstrumenttien kuin myös vaikkapa valuutta-alueiden tai maantieteen osalta, kyllä voidaan ajatella, että tämä riski saadaan minimoitua ja todella päästään hyödyntämään näitä jo edellisessä puheenvuorossa kuvaamiani markkinatalouden tuomia mahdollisuuksia saada pääoma tuottamaan niin, että se tekee töitä puolestamme ja huolehtii siitä, että eläketurva on suomalaisilla kunnossa pitkälle tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Edellä edustaja Heinonen puhui hyvin ajankohtaisesta talouden tilanteesta, ja näinhän se on, että myös eläkejärjestelmän osalta kriittisen tärkeää on se, että työn tekijöitä riittää, jolloin saadaan kerättyä riittävästi eläkemaksuja kattamaan myös heidän eläkkeensä, jotka ovat työnsä jo tehneet ja eläkkeensä ansainneet. Täytyy, arvoisa puhemies, kyllä antaa kiitosta aiempien sukupolvien viisaudelle siinä, että Suomeen on todella luotu tällainen osittain rahastoiva eläkejärjestelmä. Jotkut talousviisaathan sanovat tätä korkoa korolle -ilmiötä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, ja onhan se kieltämättä huikea keino, millä tavalla nytkin esimerkiksi Suomessa on viime vuosina voitu, samaan aikaan kun ulos maksettujen eläkkeiden määrä kasvaa kaiken aikaa, kun yhä isompi osa meistä suomalaisista on eläkkeellä, esimerkiksi eläkemaksuja alentaa sen ansiosta, että rahastoidun pääoman tuotto on niin hyvää, että todella tällaiseen eläkemaksujen alentamiseen on varaa. Ainakin nyt tuolla julkisella puolella Kevassa, josta itseltäkin on kokemusta, on näin pystytty toimimaan. Tosiaan vanhan kansan sanonta siitä, että raha tulee rahan luo, on kyllä tässäkin ajassa viisautta niin, että eläkejärjestelmässä on syytä vaalia näiden rahastojen kertymistä jatkossakin. Siksi nämä nyt tässä hallituksen esityksellä esitettävät ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä lainsäädäntöön tuotavat uudistukset ovat perusteltuja, jotta vaalitaan tätä eläkejärjestelmän kestävyyttä ja noiden rahastojen kasvua myös tulevaisuudessa. On suomalaisen eläkkeensaajan ja laajasti kaikkien meidän suomalaisten etu, että pääoma tekee työtä puolestamme ja siten pystymme turvaamaan nämä eläkkeet. Oikeastaan kun Suomen taloudesta olemme kantaneet kovasti huolta viime vuosina — nyt onneksi edustaja Heinonenkin puheessaan toi tuota huojentavaa viestiä sen osalta, että talous on kääntynyt kasvuun — niin joku osa-alue, josta ei ole kuitenkaan tarvinnut olla huolissaan, on nimenomaan tämä työeläkejärjestelmämme. Haluan myös vakuuttaa kaikille nyt esimerkiksi viikonloppuna koulunsa päättäville, että hekin tulevat kyllä aikanaan eläkkeensä saamaan. Suomalainen työeläkejärjestelmä seisoo vankalla pohjalla.

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa, että valiokunnassa on voitu käsitellä yksimielisesti tätä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa. Varmasti ministeri Multala ja ympäristöministeriön väki ansaitsevat kiitoksen siitä, että ne skenaariot ja sitä kautta tuotettu taustapohdinta ovat olleet ansiokkaita, kun valiokunnissa on voitu tällä tavoin tehdä työtä yhteen hiileen puhaltaen. On selvää, että ihmiskunnan täytyy pystyä elämään sovussa planeettansa kanssa. Uskon, että Suomella on tässä työssä sillä tavalla aivan erityinen rooli, että jos jo nykyisellään maailman maat toimisivat kuten Suomi, tuottaisivat energiansa päästöttömästi ja käyttäisivät resurssejaan viisaasti ja luonnonvarojaan kestävästi, niin meillähän olisi jo vallan hyvä tilanne suhteessa siihen, minkälaiset resurssit planeettamme tarjoaa hyvinvoinnin pohjaksi. Ja jotta yhä useampi maa ottaisi mallia Suomesta — jotta yhä useampi maa haluaisi seurata niitä arvoja, joiden osalta Eurooppa varmasti tässä ajassa on niitä harvoja toivon majakoita maailmassa, kun puhumme siitä, että Eurooppa edustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia, yhdenvertaista yhteiskuntaa, hyvinvointimallia mutta myös kestävää kehitystä — on todella tärkeää huolehtia siitä, että meidän yhteiskuntamme on myös taloudellisesti menestyvä yhteiskunta, jotta todella sitten maailman maat haluavat meidän esimerkkiämme seurata. Vain tuolloin pääsemme siihen positiiviseen vaikutukseen, että myös ilmastonäkökulmat ja laajemminkin ympäristönäkökulmat otetaan maailmassa huomioon samalla tavalla hyvin kuin niistä Suomessa perinteisesti on huolehdittu ja kuin olemme tulevaisuudessakin sitoutuneet näistä asioista huolehtimaan. Siksi on hirveän tärkeää, että samalla kun käymme tätä keskustelua niin ilmastotavoitteista kuin ylipäätään erilaisen saastuttamisen vähentämisestä ja ympäristönsuojelusta, joka on valtavan tärkeää, niin teemme sen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan niin, että samalla myös vahva sosiaalinen näkökulma ja taloudellinen näkökulma tulevat kaiken aikaa huomioiduiksi, jotta se meidän asettama toimintatapa on se esimerkki, jota myöskin muut maailman maat haluavat tulevaisuudessa seurata.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos hallintovaliokunnalle mietinnön laatimisesta. Kaiken kaikkiaan pääministeri Orpon hallitus on tehnyt mielestäni monia, voi sanoa, varsin maltillisia uudistuksia, joita voi myös kutsua tiukennuksiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Nämä ovat kuitenkin sellaisia, jotka vievät Suomea ehkä kohti tällaista yhteistä pohjoismaista linjaa, jossa itse asiassa uskon myös maahan muuttaneiden edun toteutuvan niin, että täällä Pohjolassa ja Suomessa eletään maassa maan tavalla ja on mahdollista todella tulla jäseneksi yhteiskuntaan ja löytää täältä oma paikkansa niin, että kouluttautuu, tekee työtä, osallistuu yhteiskunnan aktiivisena ja vastuullisena jäsenenä yhteiskuntaan. Mutta mikäli rikkoo yhteisiä pelisääntöjä vastaan, toimii piittaamattomasti niistä ehdoista, joilla maahan tullaan, niin silloin ei ole edellytyksiä jatkaa maassa oleskelua. Tässä mielessä on tärkeää, että Suomi seuraa myös muiden Pohjoismaiden linjaa. Pääministeri Orpon hallituksen varsin maltilliset uudistukset tässä mielessä ovat kuitenkin mielestäni askelia oikeaan suuntaan. Tässäkin hallituksen esityksen pohjalta hallintovaliokunta on mielestäni laatinut hyvän mietinnön, ja varmasti tältä pohjalta eduskunta voi aivan hyvillä mielin tämän lain sisällön nyt ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Erittäin lyhyesti vain haluan todeta sen, että edellisen komission aikana Euroopan unionilla oli hyvin kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa ympäristönsuojelun osalta. Ympäristönsuojelu on eittämättä tärkeä asia, mutta on tärkeää, että sääntelyä tehdään tarkoituksenmukaisella tavalla. Nyt kun sitten tällä nykyisen komission kaudella on hieman lähdetty tarkastelemaan sitä, miten voidaan huolehtia eurooppalaisesta kilpailukyvystä, tarkoituksenmukaisesta toiminnasta ja yritysten taloudellisesta kannattavuudesta, samalla kun pidämme huolta siitä, että nämä ympäristötavoitteet täyttyvät, niin tämä hiilirajamekanismi on mielestäni ehkä yksi parhaista esimerkeistä siitä, miten tinkimällä yhden prosentin verran ikään kuin siitä sääntelyn varsinaisesta tavoitteesta pystytään lähes 90 prosenttia kaikesta sääntelykuormasta kuitenkin keventämään yrityksiltä pois. Eli tämä on hyvä käytännön esimerkki siitä — hienoa, että tämä nyt voidaan viedä kansalliseen lainsäädäntöön — miten EU-lakeja voidaan myös tehdä tarkoituksenmukaisemmiksi.

Arvoisa puhemies! Tässä on pidetty erittäin hyviä puheenvuoroja tämän lain sisällöstä, joka jo aiemmin ensimmäisessä käsittelyssä onkin päätetty. Nyt toisessa käsittelyssä voimme koko eduskunta yksimielisesti hyvillä mielin hyväksyä tämän hallintovaliokunnan hyvän mietinnön mainiosta lakiesityksestä, jossa todella tämä reservipoliisikäytäntö luodaan. Tämä on tärkeä osa sekä Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamista että tässä maailmanajassa, jossa elämme, osaltaan myös ulkoisen turvallisuutemme eteen tehtävää työtä. Emme valitettavasti elä Euroopassa enää sellaista rauhanaikaa, johon aiempina vuosikymmeninä olemme tottuneet. Venäjän laiton hyökkäyssota, hirvittävä tuhoamissota, riehuu Ukrainassa jo viidettä vuotta, ja se on sellaista perinteistä sotaa, millaiseksi sodan julmat kasvot on aiempinakin vuosikymmeninä tunnistettu. Mutta valitettavasti Venäjä käy myös eräänlaista hybridisotaa lainsäädännön varjo- ja katvealueilla, millä se pyrkii horjuttamaan länsimaisia yhteiskuntia käyttämällä hyväksi erilaisia omankin lainsäädäntömme heikkouksia. Kun me kuitenkin toimimme lainsäädännön puitteissa kaikissa tilanteissa, niin viranomaistemme toimivaltuudet mutta myöskin resurssit on mitoitettu ja asetettu rauhanajan lainsäädännön mukaisiksi. Näin ollen esimerkiksi turvallisuudesta vastaa lähtökohtaisesti tietysti poliisiviranomainen, ja myös tilanteen eri tavoin kiristyessä tai vaikkapa erilaisten hybridioperaatioiden kohdatessa sen lisäksi, mitä tässä mainiot kollegat, esimerkiksi viimeisenä edustaja Heinonen, näistä aivan normaaleistakin rauhanajan tilanteista tuossa kertoivat, on tärkeää, että poliisilla on sitten kykyä kasvattaa tätä omaa toimintavalmiuttaan, ja sillä, että tällaista reserviä on olemassa, pystytään ehkä jo ennalta ehkäisemään myös niitä haitallisia vaikutusyrityksiä, joita Suomea kohtaan voitaisiin suunnitella. Kaikissa tilanteissa on tärkeää, että viranomaistemme toimivaltuudet ja myöskin resurssit ovat riittävät sen kaikkein tärkeimmän tehtävän täyttämiseen, että pidämme Suomen turvassa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvää, tärkeää keskustelua tällaisena aikana, kun voi sanoa, että geopoliittiset ja Euroopan turvallisuuspoliittiset mannerlaatat ovat tietynlaisessa liikkeessä. Kiitos siis kollegoille yli puoluerajojen ja yli hallitus—oppositio-rajan, ja ennen kaikkea kiitos maan hallitukselle siitä, että tämä ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta on tuotu eduskuntaan, jotta tätä keskustelua on meillä mahdollisuus käydä. Kun nyt tosiaan ollaan lähetekeskustelussa, niin kannatan tätä puhemiesneuvoston esitystä, ja puolustusvaliokunnan puolesta vakuutan, että tulemme ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon toimittamaan toivotussa aikataulussa, niin että ulkoasiainvaliokunta pääsee sitten mietintönsä tästä laatimaan ja eduskunta voi sitten yhdessä keskustelua edelleen jatkaa. Tosiaan, arvoisa rouva puhemies, on tärkeää, että selonteko tunnistaa toisaalta ne juuri tässä hetkessä olevat haasteet mutta myös ne isommat kehityskulut, jotka tulevat vaikuttamaan Suomen turvallisuuteen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisimpiin tavoitteisiin pitää Suomi konfliktien ulkopuolella ja pitää suomalaiset turvassa kaikissa tilanteissa, niin keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä. Suuria muutoksiahan Suomi ei omaan linjaansa joudu tekemään, koska ulkopolitiikkamme ja myös puolustuspolitiikkamme ovat olleet vakaalla pohjalla aiemminkin, mutta on selvää, että esimerkiksi tämän päivän keskusteluissa esillä ollut vaikkapa ydinasepolitiikan muutos Suomen on tehtävä. Olemme nyt olleet kolme vuotta puolustusliiton jäseniä ja oppineet sen, että samalla kun tietysti Naton yhteisen ydinasepolitiikan tuoma turva on totta kai maksimaalisesti Suomen turvana, niin voimme omalla toiminnallamme vahvistaa tuota turvaa. Silloin siis sillä, mitä päätämme esimerkiksi oman ydinenergialakimme osalta, voimme vahvistaa omaa turvallisuuttamme vahvistaessamme koko liittokunnan mahdollisuuksia toteuttaa vaikuttavaa ydinasepolitiikkaa ja sen luomaa pelotetta ja siten sen tuomaa turvaa niin Suomelle kuin koko maanosalle ja tälle Pohjois-Atlantin alueelle. Näin ollen puolustusvaliokunta samanaikaisesti siis laatii tuota mietintöä ydinenergialain muutoksesta, ja näin tämä selonteko ja tämä hallituksen esitys toinen toistaan tukien maksimoivat Suomen viimekätistä turvaa, jonka liittokunnassa yhdessä toimimalla voimme saada.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle tämän hallituksen esityksen esittelemisestä ja tuomisesta eduskuntaan, ja kiitos myös parlamentaariselle ryhmälle ja edustaja Vestmanille siitä, että tätä on hyvin laajassa parlamentaarisessa prosessissa viety eteenpäin. Nämä lait ovat paitsi välttämättömiä myös kiireellisiä Suomen turvallisuuden vahvistamisen kannalta. Ehkä sellainen näkökulma, jota ei ole vielä keskustelussa nostettu esiin, on se, että nämä siviiliviranomaisten toimivaltuudet liittyvät nykyään aivan olennaisesti myös kovan turvallisuuden tuottamiseen, koska valitettavasti Venäjä käy aggressiivista sotaa Eurooppaa ja länttä vastaan. Tuota sotaa käydään monin eri tavoin. Sitä kutsutaan hybridisodankäynniksi, ja yksi sen ilmenemismuodoista on se, että erilaisia crime as a service, järjestäytyneen rikollisuuden tarjoamia palveluksia saatetaan hyödyntää sitten näitten hybridioperaatioiden toteuttamiseen. Jotta meillä ei ole tällaisia crime as a service -palveluksia tarjolla meidän yhteiskuntamme horjuttamiseen, tarvitaan kyllä [Puhemies koputtaa] kaikkia näitä tässä esitettäviä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Kiitos paljon ministeri Häkkäselle tämän lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan. On selvää, että Suomi nauttii sitä turvaa, jonka Naton ydinasesateenvarjo meille voi tuoda täysimääräisesti, mutta niiden reilun kolmen vuoden aikana, jotka olemme olleet liittokunnan jäseniä, olemme oppineet, että omalla toiminnalla voimme myös vahvistaa tuota turvaa entisestään. Siksi on tärkeää, että nämä muutokset nyt tehdään ja ne rajoitteet, joita ministerin kuvaamalla tavalla Suomella aiemmin on omassa ydinenergialaissaan ollut, poistetaan tässä yhteydessä, jotta tuo yhteinen turva tulee mahdollisimman vahvaksi. Siten parhaiten takaamme sen, että rauha Euroopassa säilyy.

Arvoisa puhemies! Tosiaan liikennevaliokunnassa huolellisesti käsittelimme tämän mietinnön, ja yhdyn kyllä edustaja Eerolan kiitoksiin maan hallitukselle ja liikenneministeri Ranteelle siitä, että tämä esitys eduskuntaan tuotiin. Tässähän toki tietysti on paljolti kyse myös yhteisestä EU-lainsäädännön toimeenpanosta. Ja kun näin mukavasti on väkeä eduskunnan täysistuntoa seuraamassa myös täällä paikan päällä ja varmasti myös eri medioitten kautta, niin todella voin ehkä hieman avata sitä, että kabotaasiliikennehän siis tarkoittaa nimenomaan sitä, että muiden EU-maiden tai ylipäätään muiden maiden raskaan liikenteen ajoneuvot ajavat Suomen sisäisiä kuljetuksia. On tärkeää, että tässä nyt on sitten koko EU:n laajuista sääntelyä, jotta pelisäännöt ovat selvät, niin kuin tässä hyvin edustajakollegat ovat aiemmissa puheenvuoroissa peräänkuuluttaneet. Tähän liittyy kuitenkin edelleen tiettyjä kilpailuneutraliteettia vääristäviä näkökulmia, koska pääosassa EU-maita kerätään — voi ehkä sanoa — vastoin EU:n yleistä tavoitetta kuitenkin jäsenmaiden toimesta tienkäyttömaksuja. Suomalainen raskas liikenne välittömästi, kun se lähtee maamme rajojen ulkopuolelle, alkaa maksaa esimerkiksi tällaisia vinjetin nimellä kulkevia päivämaksuja tai jossain muualla sitten jollain eri perusteella määräytyviä maksuja. Mutta Suomessahan taas on ajateltu niin, että tieinfrastruktuurin rahoitus tapahtuu siten, että kun Suomessa tankkaavat niin raskas liikenne kuin me tavalliset autoilijat, niin maksamme sitten kalliita polttoaineen mukana kerättäviä veroja, ja tällä katetaan tämä. Mutta tosiaan Suomen tiestöä käyttävä ulkomailta tänne tuleva raskas liikenne ei täällä tankkaa, koska meillä polttoaine on kalliimpaa kuin naapurimaissamme. Näin ollen sitten tosiasiallisesti he eivät maksa mitään Suomen tiestön käytöstä, kun taas suomalaiset maksavat välittömästi lähtiessään muihin maihin ajamaan, vaikka suomalaiset eivät edes ajaisi kabotaasiliikennettä vaan veisivät vain suomalaisen teollisuuden tuotteita tai maailmalta sitten toisivat taas meille välttämätöntä tuontitavaraa. Tämä tällaisen raskaan liikenteen tienkäyttömaksun aikaansaaminen niin että se ei lisää oman kuljetusalamme kustannusrasitetta mutta toisi sitten maksuvelvoitteet niille toimijoille, jotka maailmalta tänne meille tulevat ja käyttävät tiestöämme, olisi kyllä sekä kilpailuneutraliteetin että yleisen oikeustajun mukaisesti todella tärkeää ja järkevää Suomeen saada.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan korostaa sitä, että Suomi käy puolustusvälinekauppaa ainoastaan demokraattisten maiden kanssa. [Välihuutoja vasemmalta] Puolustushankintoja tehdään maista, joissa hallinnot voivat vaihtua itse asiassa moneen kertaan, jopa jo sen hankintaprosessin aikana, puhumattakaan siitä, kuinka tiettyjä järjestelmiä voidaan käyttää jopa vuosikymmeniä. Näin ollen, kun tässä on mainittu yksittäisiä kumppanimaita tai liittolaismaita, voidaan nostaa vielä yhtenä esimerkkinä mukaan esimerkiksi sellainen sekä kumppani- että liittolaismaa kuin vaikkapa Unkari, jonka nykyinen hallinto on ollut hyvin ymmärtäväinen Venäjän harjoittamia julmuuksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia kohtaan ja jonka kanssa varmastikaan ei ulkopoliittisesta tilanteesta johtuen mielellään vielä kaksi viikkoa sitten olisi tehty minkäänlaisia yhteisiä hankkeita, [Puhemies koputtaa] mutta nyt siellä vaalien jälkeen varmasti nähdään mahdollisuuksia siihen, että Suomi voi jälleen hankkeita tehdä. [Puhemies koputtaa] Elikkä tämä demokraattisten maiden kanssa kaupan käymisen ulottuvuus on tärkeää huomioida.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta saada esitellä puolustusvaliokunnan mietintö, joka koskee kansalaisaloitetta puolustushankintojen sääntelystä. Kyseessä on hyvin ajankohtainen aloite ajassa, jossa puolustushankintoihin panostetaan niin kotimaassa kuin ympäri maailman. On tärkeää, että koko eduskunta pääsee näin keskustelemaan siitä, miten Suomi tekee puolustushankintoja, millaisia pitkäaikaisia riippuvuuksia niihin liittyy ja miten huomioimme kansainväliset velvoitteemme, kuten ihmisoikeudet ja humanitäärisen oikeuden. Kiitos siis aloitteen tekijöille aktiivisuudesta. On tärkeää todeta, että jo tämä aloite itsessään on arvokas, sillä se avaa keskustelua aiheesta, joka on perinteisesti ollut varsin suljettu ja asiantuntijavetoinen. Puolustushankinnat ovat keskeinen osa Suomen turvallisuutta. Niiden tehtävä on varmistaa, että Suomella on uskottava puolustuskyky kaikissa tilanteissa. Suomen puolustushankinnat nojaavat selkeisiin sääntöihin ja yhteiseen eurooppalaiseen lainsäädäntöön ja toimintatapoihin. Niitä ohjaavat tarkasti määritellyt kansalliset periaatteet, joiden keskiössä ovat suorituskyky, kustannustehokkuus ja sotilaallinen huoltovarmuus. Suomen hankkimien järjestelmien on sovelluttava reserviläisarmeijan käyttöön. On syytä korostaa, että sotilaallinen huoltovarmuus ei ole yksityiskohta vaan turvallisuuden ydin: kyky varmistaa, että järjestelmät toimivat ja ovat ylläpidettävissä kaikissa olosuhteissa, myös poikkeusoloissa ja puolustustilan aikana. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi vahvasti esiin se, että puolustushankinnat eivät ole hetkellisiä päätöksiä vaan ne sitovat Suomea usein vuosikymmeniksi. Siksi hankinnoissa arvioidaan laajasti elinkaaren aikaisia riskejä, toimitusvarmuutta ja riippuvuuksia. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetään, että puolustushankintoihin tulisi säätää lain tasolla nykyistä laajempi velvoite huomioida ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Valiokunta suhtautuu näihin näkökulmiin vakavasti. On selvää, että Suomi toimii kaikissa tilanteissa kansainvälisen oikeuden ja meitä sitovien velvoitteiden mukaisesti. Samalla valiokunnan kokonaisarvio on, että nykyinen sääntelykehys mahdollistaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisen eikä ainakaan estä niiden huomioimista päätettäessä puolustushankinnoista. Ulkoasiainvaliokunnan lausuntoa seuraten puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota tässä mietinnössä myös siihen, että aloitteen esittämää sääntelyä ei ole Suomen verrokkimaissa. Poikkeava kansallinen sääntely voisi kaventaa toimittajapohjaa, lisätä Suomen kustannuksia ja pahimmillaan viivästyttää kriittisten suorituskykyjen käyttöönottoa. Tässä turvallisuusympäristössä on keskeistä, että päätöksenteko on sekä tehokasta että ennakoitavaa. Suomen turvallisuus ei voi rakentua epävarmuuden varaan. Haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa myös muista tärkeistä näkökulmista, joita heidän lausuntoonsa sisältyy. Mietinnössä on näitä näkemyksiä tuotu laajasti esiin. Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta korostaa, että puolustushankinnoissa keskeistä on suorituskyky. Samalla järjestelmää on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Erityisesti sotilaallisen huoltovarmuuden, riippuvuuksien ja elinkaaririskien arviointia tulee syventää. Lisäksi kotimaisen teollisen ja teknologisen osaamisen vahvistaminen on keskeinen keino vähentää riippuvuuksia ja parantaa Suomen omaa toimintavapautta pitkällä aikavälillä. Puolustushankinnat ovat aina myös strategisia valintoja, jotka kytkevät Suomen laajempaan ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan. Niillä rakennetaan paitsi sotilaallista suorituskykyä myös pitkäaikaisia kumppanuuksia ja toimintakykyä osana liittokuntaa. Tässä kokonaisuudessa korostuu tarve tehdä ratkaisuja, jotka ovat sekä sotilaallisesti kestäviä että poliittisesti harkittuja. Valiokunta katsoo, että nykyinen järjestelmä mahdollistaa tämän tasapainon säilyttämisen. Samalla puolustusvaliokunta tunnistaa, että puolustushankintoihin liittyy väistämättä myös epävarmuuksia ja riippuvuuksia, joita ei voida kokonaan poistaa. Siksi keskeistä ei ole riskien täydellinen eliminointi vaan niiden hallinta. Tätä tehdään vahvistamalla sotilaallista huoltovarmuutta, monipuolistamalla hankintalähteitä sekä kehittämällä kotimaista osaamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä työtä jatketaan määrätietoisesti myös tulevaisuudessa. Arvoisa rouva puhemies! Edellä esitetyin perustein puolustusvaliokunta katsoo, että kansalaisaloitteessa esitettyä lainsäädäntöä ei ole perusteltua lähteä valmistelemaan. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää aloitteen. Samalla valiokunta korostaa, että puolustushankintojen kokonaisuutta on kehitettävä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä vastuullisesti, sotilaallinen huoltovarmuus turvaten ja Suomen turvallisuus etusijalla. Suomen turvallisuus rakennetaan kestävästi — ei kiireessä, ei riskillä vaan vakaasti harkiten. Arvoisa rouva puhemies! Kiitos mahdollisuudesta esitellä valiokunnan mietintö. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, vasemmistoliiton ja vihreiden edustajilta.

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen osalta olemme jo toisessa käsittelyssä. Lain sisältö ehdittiin ensimmäisessä hyväksyä, mutta ehkä puolustusvaliokunnan puolesta lyhyesti haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa, joka teki hyvän lausunnon meille puolustusvaliokuntaan tämän asian käsittelyn pohjaksi. Esityshän tosiaan käsittelee kahta perusoikeuksien näkökulmasta tärkeää ulottuvuutta eli toisaalta sitä, miten lainsäädännössä selkiytetään ahvenanmaalaisten mahdollisuutta suorittaa asepalvelus, ja toisaalta sitä, miten toimitaan tilanteessa, jossa nykyinen uudehko lainsäädäntö sukupuolen vahvistamisesta on tuonut tilanteen, jossa esimerkiksi asepalvelusta suoritettaessa tai reservissä oltaessa sukupuoli vahvistetaan muuksi kuin mikä se on ollut siinä vaiheessa, kun palvelukseen on astuttu. Perustuslakivaliokunnan pienten huomioiden pohjalta on puolustusvaliokunta tosiaan pystynyt laatimaan mietinnön, jolla näitä asioita ja sääntelyn tilaa saadaan selkiytettyä ja tuotua tähän aikaan niin, että yhä useammalla suomalaisella on tosiaan mahdollisuus sekä perustuslaillinen velvollisuutensa että myös hieno mahdollisuutensa toteuttaa. Eli olemme jokainen maanpuolustusvelvollisia, ja tässä nyt sitten asiantilaa asepalveluksen suorittamisen osalta näitten lainsäädännön näkökulmasta erityisten väestöryhmiemme kannalta sitten saadaan selkiytettyä niin, että edellytykset palveluksen suorittamiseen ovat myös juridisesti kunnossa.

Arvoisa puhemies! Tosiaan ensimmäisessä käsittelyssä tämän lain sisältö on saatu jo selväksi, ja nyt toisessa käsittelyssä varmasti koko eduskunta voi hyvillä mielin hyväksyä yksimielisesti tämän lakimuutoksen, jolla selkiytetään ja vahvistetaan Huoltovarmuuskeskuksen asemaa. Huoltovarmuuskeskushan tekee valtavan tärkeää työtä maamme huoltovarmuuden fasilitoimiseksi, mutta se, mikä tässä on kaikkein tärkeintä huomata, on se, että huoltovarmuuden turvaaminen on aivan koko yhteiskunnan asia. Meillä on viranomaiset ja tämän lain myötä vahvistuva asema viranomaisilla tätä työtä johtaa ja koordinoida, mutta on koko suomalaisen yhteiskunnan vastuu huolehtia siitä, että olemme valmiita kestämään kaikki mahdolliset tilanteet, myös sen kaikkein pahimman. Ja kun olemme hyvin valmistautuneita ja varautuneita, niin silloin todennäköisesti pystymme myös ne vaikeat tilanteet välttämään, eli tässä mielessä tämä hallituksen esitys on todella tärkeä. Tässä maailmanajassa on paljon tilausta sille, että huoltovarmuustoimintaa vahvistetaan, ja myös tällainen hallinnollinen selkiyttäminen totta kai sitä osaltaan tekee. Eli kiitos valtioneuvostolle asian edistämisestä ja talousvaliokunnalle ja asiasta talousvaliokunnalle lausuneille valiokunnille siitä, että voimme tänään toisessa käsittelyssä olla nyt hyvillä mielin tämän lain hyväksymässä.

Arvoisa rouva puhemies! On todella tärkeää, että olemme nyt päässeet tätä mietintöä käsittelemään. Koko eduskunnan puolustusvaliokunnan puolesta — olimme tässä valiokuntavaiheessa lausunnonantajina — haluan ilmaista kiitoksen ympäristövaliokunnalle siitä, että siellä on otettu hyvin ne keskeiset huomiot, joita puolustusvaliokunta toi esiin, tähän mietintöön mukaan. On tärkeää, että tämä hallituksen esitys nyt sitten etenee lainsäädännöksi. Arvoisa rouva puhemies! Euroopassa eletään vakavaa aikaa. Täysimittainen sota riehuu Ukrainassa viidettä vuotta. Venäjän aggressio kohdistuu paitsi Ukrainaan, joka taistelee meidän kaikkien puolesta, myös laajemminkin eri tavoin, voi sanoa, koko vapaata maailmaa kohtaan. Siinä mielessä on todella tärkeää, että Eurooppa pystyy nyt ripeästi nostamaan omaa puolustuskykyään niin, että olemme kykeneviä huolehtimaan siitä, että Euroopan turvallisuus voidaan taata ja pystymme palauttamaan rauhan maanosaamme. Siksi myös nämä Suomen puolustusteollisuuteen nyt tulevat konkreettiset investoinnit ovat tärkeitä. Ne ovat tietysti aivan kriittisen tärkeitä Suomen oman puolustuskyvyn ja huoltovarmuuden kannalta, mutta ne ovat osa laajempaa rauhantyötä Euroopassa, jolla varmistamme sen, että puolustuksemme on kunnossa. Siksi nämä tämänkaltaiset varsin maltilliset mutta määrätietoisesti lainsäädännön avulla hallinnollisia prosesseja uudistavat ja eteenpäin vievät muutokset ovat nyt tässä ajassa aivan välttämättömiä. On tärkeää, että eduskunta voi nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä tämän mietinnön hyväksyä ja päästään asioissa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä arvonlisäverolain muuttamisesta on, voi ehkä kuvata, pääasiassa tämmöinen hallinnollis-tekninen, mutta sinänsä on kyllä tärkeää se, että Huoltovarmuuskeskus muutetaan valtion virastoksi ja sen asemaa tällä tavoin entisestään vahvistetaan. Samalla on kuitenkin tärkeää ottaa esiin se tosiasia, jonka myös edustaja Lyly edellä hyvin kuvasi, että Suomelle huoltovarmuustoiminta on aina ollut senkaltainen asia, josta olemme pyrkineet viimeisen päälle huolehtimaan, ja silloin se ei ole yksin viraston asia vaan se on koko yhteiskunnan asia. On tärkeää, että Huoltovarmuuskeskus tämän toiminnan primus motorina on myös hallinnoitu hyvin ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja eri hallinnolliset menettelyt ovat kunnossa. Mutta kaikkein olennaisinta on se, että Huoltovarmuuskeskuksen työllä voidaan sitten varmistaa koko yhteiskunnan mukanaolo Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa. Tämä on aivan erityisen tärkeää tällaisena maailmanaikana, jota nyt elämme. Aika on monin tavoin vaikea, mutta, arvoisa herra puhemies, tässäkin salissa on käyty päin monia vielä vaikeampiakin aikoja, ja niistä on selvitty, joten Suomi varmasti hyvin selviää myös näistä maailmanpolitiikan myrskyistä, jotka nyt ympärillämme tuivertavat.

Arvoisa puhemies! Tässä edellä lakivaliokunnan taitavaksi tunnettu puheenjohtaja Eerola esitteli mietintöä hyvin ja kansanvallan väsymätön sankari, edustaja Hänninen, joka lienee eduskunnan ahkerimpia edustajia perehtymään hyvin seikkaperäisesti täällä käsiteltäviin mietintöihin ja ottamaan myös kantaa niihin, esittelivät tätä mietintöä niin hyvin, että oikeastaan sen pitemmittä puheitta voin vain todeta sen, että sananvapauden puolustaminen on varmasti yksi tärkeimpiä arvoja eurooppalaisissa yhteiskunnissa, ja se on yksi niitä tärkeimpiä työkaluja sellaisen liberaalin demokratian ylläpitämisessä, jossa keskustelun kautta voidaan saavuttaa parhaat yhteiskuntaa kehittävät ja eteenpäin vievät päätökset, jolloin tällaisiin SLAPP-kanteisiin puuttuminen tällä lainsäädännöllä on tärkeä keino varmistaa, että jokainen voi tuoda esiin julkiseen keskusteluun ne näkökulmat, jotka haluaa keskusteluun tuoda, ja sitten keskustelua päästään käymään kaikkien eri näkökulmien pohjalta. Toivottavasti aina paras argumentti voittaa, kuten tänäänkin täällä eduskunnassa, kun nyt todennäköisesti yksimielisesti voimme tämän mietinnön hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja, puheenjohtaja Elomaalle tämän mietinnön esittelystä ja kiitos maa- ja metsätalousvaliokunnalle ripeästä toiminnasta lakiesityksen kanssa, joka on tietysti sellainen, joka pitääkin kiireesti saada voimaan. Tosiaan Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle, jota sitten kokoontuu eduskunta tänne valtiopäiville edustamaan, ja eduskunnalle tietysti valtioneuvosto tuottaa sitten ministeriöidensä valmistelun kautta lakiesitykset. Joskus voi käydä niin, että kun tehdään todella isoja lakikokonaisuuksia, niin kuin nyt tässä vuoden alusta voimaan tulleessa hallinnon uudistuksessa, niin joku yksittäinen mutta lain toiminnan kannalta täysin kriittinen sana, kuten tässä tapauksessa ”Ruokavirasto”, jää sieltä lakiesityksestä puuttumaan ja sitä ei sitten yksikään silmäpari tässä prosessin aikana huomaa, vaikka se on satojen silmäparien ohi prosessin aikana kulkenut. On todella hienoa, että järjestelmämme toimii niin, että se pystyy nopeasti myös sitten tällaiset tarvittavat korjaukset tekemään, ja saadaan jälleen hallinto toimimaan tämän luonnonmukaisen tuotannon osalta kuten on ajateltu ja tarkoituksenmukaista on. Elikkä varmasti eduskunta voi nyt hyvillä mielin tässä ensimmäisessä käsittelyssä hyväksyä tämän maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön asiasta.

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä edellä vihreiden vastalauseeseen viitanneet edustajat kuvasivat, talousvaliokunnassa on todella poikettu hallituksen alkuperäisestä esityksestä, mutta, arvoisa puhemies, mielestäni aivan oikeaan suuntaan. Suomessa on eletty todella pitkää erittäin matalan kasvun aikaa, ja on tärkeää, että Suomessa tehdään toimia, joilla haetaan kestävää talouskasvua. Meidän ei tarvitse katsoa sen kauemmas kuin vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin, jossa osaltaan se, että laina-ajat ovat pitempiä, mahdollistaa sen, että kotitalouksilla on huomattavasti enemmän rahaa käytettävissään, ja tämä on edesauttanut kyllä talouskasvua. Toki Ruotsista voisimme ottaa mallia monessa muussakin asiassa siinä, mitä tulee investointimyönteisyyteen, yrittäjyyteen, myöskin erilaiseen verotuksen rakenteeseen ja niin edelleen. On totta, että ylivelkaantumista pitää välttää kaikissa tilanteissa, mutta tällä hetkellä Suomessa suurempi huoli — ehkä vielä suurempi kuin nämä edellä esimerkiksi edustaja Tynkkysen sinänsä ansiokkaassa pohdinnassaan ja puheenvuorossaan käyttämät huolet — on se, että julkinen taloutemme tämän talouden hitaan kasvun vuoksi on ajautumassa kestämättömään tilanteeseen. Sillä, että näitä takaisinmaksuaikoja nyt pidennetään, yhä useampi suomalainen ja ennen kaikkea varmasti perheet pääsevät sitten hankkimaan itselleen sen kaltaisen asunnon kuin elämäntilanne edellyttää. Toisaalta sitten, kun myös tätä omarahoitusosuutta on mahdollisuus Finanssivalvonnan suhdannetilanteen mukaan säädellä — ja tässä vaikeassa suhdannetilanteessa, jossa esimerkiksi nyt elämme, se voitaisiin kaikilta muiltakin kuin ensiasunnon ostajilta laskea tuohon viiteen prosenttiin — niin tällä saataisiin nyt tällaista nopeaa laman taittoa tapahtumaan ja sitä kautta kestävää kasvua kansantalouteen. Kyllä, mielestäni eduskunta voi aivan hyvillä ja myös turvallisin mielin tähän talousvaliokunnan enemmistön mietintöön yhtyä.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut niin monia hyviä puheenvuoroja, että niitä ei tarvitse toistaa. Edellä esimerkiksi edustaja Heinonen puhui erinomaisen hyvin tästä Tullin toimintaympäristön muutoksesta ja myös Tullin työn tärkeydestä tässä muuttuvassa ajassa. Arvoisa puhemies! Kannatan ilman muuta puhemiesneuvoston ehdotusta tämän asian valiokuntaan lähettämisen osalta. Tosiaan tämä digitaalinen tiedoksianto, jota tässä hallituksen esityksessä edistetään, on varmasti tätä päivää ja Tullin toiminnan kannalta ja ylipäätään vaikuttavan ja tehokkaan toiminnan kannalta järkevä askel asioissa eteenpäin. Mutta tosiaan tässä, kun koko eduskunta on koolla ja tullilakia käsitellään, haluan myös omasta puolestani ilmaista kiitoksen Tullin työntekijöille ja kaikille, jotka Tullin kautta Suomen yhteiskuntaa palvelevat ja turvallisuuttamme edistävät. Sellainen näkökulma, joka keskustelussa ehkä harvemmin esille nousee: Kun on tämä viime vuosien kehitys siitä, että olemme itäisen naapurimme toimesta monenlaisten ilkeyksien kohteena, niin tällainen crime as a service ‑ilmiö — joka on ehkä tuttu muista Euroopan maista, ei aiemmin Suomesta niinkään — on ilmiö, jota ei saa päästää Suomeen juurtumaan, koska se avaa sitten myös vaarallisia vaikuttamisen kanavia vihamielisille tahoille, jos meiltä löytyy senkaltaisia järjestäytyneen rikollisuuden toimijoita, jotka tällaisia crime as a service ‑palveluita voivat sitten näille vihamielisille tahoille tarjota. Sen vuoksi Tullin toiminta on aivan ensiarvoisen tärkeää, että pystytään esimerkiksi huumausaineiden laitonta markkinaa pitämään kurissa, koska usein nimenomaan tämä huumausainekaupassa liikkuva taloudellinen volyymi on sitten se käyttövoima tälle järjestäytyneen rikollisuuden kehittämiselle. Tämän vuoksi ne toimet, joista on ihan viime aikoinakin saatu uutisia — Tulli on alkuvuoden aikana pystynyt tekemään merkittäviä huumetakavarikoita, ja Tullin toiminnan kautta on pystytty sitten saamaan muut asianomaiset viranomaiset näiden rikollisliigojen jäljille niin Suomessa kuin kansainvälisesti — ovat aivan kriittisen tärkeitä sisäisen turvallisuutemme vahvistamisen kannalta, joka tässä maailmanajassa on yhä keskeisemmin sidoksissa myös siihen kovaan turvallisuuteen. Eli Tulli on todella tässä mielessä paljon vartijana, ja on hienoa kuulla tästä laajasta tuesta Tullin työlle ja toiminnalle yli puoluerajojen.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa edellisessä keskustelussa puhuttiin koulusta, ja siinäpä kouluvuodet palautuivat mieleen. Koulussa opimme, että energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllä se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten oikeastaan paljon tämän tärkeämpää keskustelua kuin tämä energiapoliittinen keskustelu ei eduskunnassakaan voi käydä. Energian osalta Suomi on aina joutunut tietysti täällä pohjolan raukoilla rajoilla toimimaan sillä tavoin viisaasti ja ennakkoluulottomasti, että olemme pitäneet oman energiantuotantomme monipuolisena, mutta samalla meille on ollut luontevaa toimia myös puhtaasti ja resurssiviisaasti. Tämän päivän Suomi todella voi ylpeillä sähköjärjestelmällä, jossa lähes kaikki käytetty sähkö on jo päästötöntä. Siitä iso kiitos kuuluu tietysti sille, että meillä halki vuosikymmenten on hyödynnetty myös ydinvoimaa sähköntuotannossa. No nyt, arvoisa rouva puhemies, tämä ydinenergialain kokonaisuudistus tuottaa meille tietysti hyvät lähtökohdat lainsäädännön näkökulmasta myös tulevaisuudessa huolehtia siitä, että pystymme tuottamaan kotimaista päästötöntä ydinsähköä mutta ehkä ennen kaikkea myös tulevaisuudessa juuri päästötöntä lähilämpöä ydinvoimaa hyödyntäen. Tämä on iso ja tärkeä muutos sitten myös sen Suomen turvallisuuden kannalta, joka lienee se eduskunnan toinen erittäin tärkeä tehtävä. Oikeastaan turvallisuuden varaanhan sitä kaikkea muuta kansakunnan menestystä sitten työtä tekemällä rakennetaan. Eli on todella tärkeää, että tällaisessa kylmässä pohjolan maassa on lämmönlähteitä paikallisesti emmekä ole keskitetyn sähkönjakelun varassa lämmön tuottamisessa vaan paikallisesti sähköä tuottamalla pystytään sitä lämpöä jakelemaan myös tilanteissa, joissa, esimerkiksi kriisitilanteessa, valtakunnallinen sähköverkko ei olisi käytettävissä. Eli siinä mielessä tämä lainsäädäntöuudistus on todella tärkeä myös Suomen turvallisuuden kannalta ja sen pitkäjänteisen turvaamisen kannalta. Aivan tähän lopuksi, rouva puhemies, haluan todeta, että tässä on esitetty järkeviä vetoomuksia oppositiopuolueitten puolelta, että hallitus Suomen EU-vaikuttamisessa huolehtii Suomen intressien toteutumisesta, ja näin taatusti tullaan tekemään. Mutta toki on hyvä muistaa, että Suomen äänenpaino neuvostossa, kun sitten määräenemmistöpäätöksiä tehdään, on vain 1,25 prosenttia äänistä, eli yksin emme voi sanella. Mutta Suomen on tärkeää huolehtia siitä, että olemme sellainen esimerkki, että tekemällä viisasta politiikkaa Suomessa näytämme mallia myös muille, [Puhemies koputtaa] että puhtaasta energiajärjestelmästä huolehtimalla voi kansakuntana muutenkin menestyä.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunta pääsee käymään näin perjantai-iltapäivänä tuiki tärkeää keskustelua tästä jätelainsäädännön muuttamisesta ja Euroopan unionin sääntelyn voimaansaattamisesta myös Suomen osalta. Tässä edustajakollegat ovat hyvin puhuneet tästä mietinnöstä, ja sen voimme varmasti hyvillä mielin tässä hyväksyä, mutta tähän teemaan liittyy myös muita näkökulmia, joita tässä voisin ehkä lyhyesti tuoda esiin. Edustaja Heinonen myös käytti hyvän puheenvuoron jätehuoltoon liittyen, mutta on tärkeää huomata, että kun tällä lainsäädännöllä nyt edistetään nimenomaisesti tätä akkujen kierrätystä, kiertotaloutta, niin yhteiskunnan sähköistyessä niin voimakkaasti kuin nyt tapahtuu — tässä muutamat edustajakollegat ovat hyvin kuvanneet tätä kehityksen voimaa — mitenkään ei saada riittävää määrää näitä kriittisiä raaka-aineita palautettua käyttöön näiden kiertotalouden keinojen kautta osana jätehuoltoa, vaan Suomenkin on pakko panostaa siihen, että saamme tuotettua myös oman kaivannaisteollisuutemme ja oman metalliteollisuutemme kautta niitä raaka-aineita, joita välttämättä yhteiskunnan sähköistyessä tarvitaan. Ne ovat akkumateriaaleja, mutta ne ovat myös muita metalleja, joita tarvitaan suoraan näiden erilaisten koneiden ja laitteiden valmistamiseen mutta tarvitaan ennen kaikkea tämän sähköistyvän yhteiskunnan energiainfrastruktuurin luomiseen ja kehittämiseen. Siksi, arvoisa rouva puhemies, tässä koko eduskunnan ollessa koolla haluan jakaa kyllä huolen siitä, millaisia uutisia olemme tässä alkuvuoden aikana ja viime vuoden puolellakin saaneet siitä, kuinka eri metallimalmikaivoksissamme on investointisuunnitelmia laitettu jäihin — viimeisimpänä Kevitsan kaivos tuolla Sodankylässä, mutta sama koskee myös vaikkapa Outokummun toimintoja Torniossa ja Kemissä, tai Kittilän kultakaivoksen yt-uutiset. Näiden viesti on kyllä Suomelle vakava. Jos haluamme paitsi vahvistaa Suomen omaa kansantaloutta myös olla osa sitä ratkaisua, jolla koko Eurooppa voisi parantaa omaa strategista autonomiaansa, niin kyllä Suomen täytyy olla aktiivinen esimerkin näyttäjä koko Euroopalle siinä, miten kaivannaisalan toimintaedellytykset turvataan kestävästi niin, että pystymme Eurooppana ottamaan oman tulevaisuutemme omiin käsiimme. Siinä tämä erilaisten teollisten arvoketjujen mahdollistaminen nimenomaan ihan sieltä eurooppalaisista alkuraaka-aineista lähtien [Puhemies koputtaa] on aivan kriittisen tärkeä kysymys.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo tunnetaan ahkerana työntekijänä mutta myös hyvin vaatimattomana henkilönä, ja hän ehkä siksi jätti tuomatta esiin nyt esimerkiksi tämän Suomen tämänpäiväisen kirjeen EU-komission puheenjohtajalle, jonka pääministeri on lähettänyt. Tuo kirje on aivan erinomainen. Tällä Suomen aktiivisella otteella tulemme todennäköisesti saamaan moniin suomalaisten arkeen vaikuttaviin asioihin ja yritystemme kilpailukykyyn vaikuttaviin asioihin konkreettista parannusta, kun EU:n tulevia omnibuspaketteja rakennetaan. Siellä on asioita kestävän rahoituksen taksonomiasta, puolustuksen parempien satsausten mahdollistamisesta, metsäpolitiikasta, monenlaisista asioista, yli 40:een eri EU-lainsäädäntöön konkreettisia ja hyviä ehdotuksia Suomesta, ja kiitos siitä pääministerille. Otan yhtenä pienenä arjen asiana esille dieselautoilijoita piinaavat AdBlue-reagenssiin liittyvät jäätymisongelmat Suomessa. Ne on nyt nostettu virallisella tasolla esille, ja kiitos pääministerille ja hallitukselle tästä asiasta.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Tosiaan siellä on niin kiivas keskustelu vielä vasemman laidan ja ministeriaition välillä, että tässä jää vähän sivuraiteille. — Toivoisin, että voin ottaa kiinni tähän vasemmisto-opposition esittämään kritiikkiin. Muistelkaa nyt, hyvänen aika, ketkä olivat säätämässä tätä uudistusta, jota te nyt kritisoitte. Kyllä te olitte nimenomaan ne puolueet keskustan ja sosiaalidemokraattien johdolla. Jo tuolloin tiedettiin ne vaikeudet, joita nyt tämä hallitus yrittää ratkoa, ja kiitos pääministerille siitä, että hallitus on todella sitoutunut turvaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä uudistus tiedettiin myös hyvin keskittäväksi, ja nyt on nähty, kuinka alueilla päättäjät ovat käytännössä tehneet päätöksiä, jotka keskittävät palveluita. Minullekin tulee paljon huolestuneita yhteydenottoja eri puolilta Suomea puolustusvaliokunnan puheenjohtajana, että vaarantavatko eri palveluiden verkkoihin kohdistuvat muutokset jopa Suomen huoltovarmuuden ja kriisinkestävyyden. Toivoisin, jos puhemies sallii, että sosiaali- ja terveysministeri Rydman voisi lyhyesti myös tätä näkökulmaa avata, [Puhemies koputtaa] että valtiovalta kuitenkin tämän asian ainakin viime kädessä varmistaa.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.

Arvoisa rouva puhemies! Todella mielenkiintoista ja hyvää keskustelua on päästy käymään siitä, voi sanoa tietyllä tavalla kansakunnan menestyksen kannalta kaikkein tärkeimmästä asiasta eli työn tekemisestä, koska työllähän se menestys on tulevaisuudessakin rakennettava. Siksi tietysti tämä pääministeri Orpon hallituksen työn linja on ainoa oikea linja Suomelle rakentaa valoisaa tulevaisuutta. On todella tärkeää ymmärtää talouden rakenteiden ja talouden suhdanteen välinen ero. Suomessahan tässä äärimmäisen vaikeassakin suhdannetilanteessa työllisyysaste on säilynyt eurooppalaisella keskitasolla, mutta on totta, että työttömyysaste on noussut, voi sanoa, kohtuuttoman korkeaksi. Tämä on meidän kaikkien yhteinen huoli. Kiitän opposition edustajien tavoin ministeriaition väkeä. On todella hienoa, että ministeri Marttinen tietysti työministerin roolissa mutta myös ministerit Multala ja Talvitie omissa rooleissaan ovat täällä keskustelemassa koko eduskunnan kanssa tästä äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Tosiaan tästä talouden rakenteen ja suhdanteen erosta: Kun ajatellaan maita, joita sieltä työttömyysprosenttien osalta listan väärästä päästä löytyy, niin Suomi ei sillä tavalla ole itse asiassa huonossa seurassa, jos ajatellaan, että sieltä löytyy myös vaikkapa Ruotsi tai esimerkiksi Viro. Itse asiassa kaikki Pohjoismaat, kaikki Baltian maat löytyvät sieltä vaikeimman työllisyystilanteen maiden joukosta, eikä kukaan kehtaa väittää, että esimerkiksi Ruotsi ei olisi kilpailukykyinen kansantalous. Eli kyllä tämä Venäjän hyökkäyssodasta johtuva eurooppalainen, ennen kaikkea rajusti Saksan taloutta koetellut lama aiheuttaa nimenomaan tänne Euroopan koilliskulmalle äärimmäisen vaikean suhdannetilanteen, josta myös tämä meidän talouden huono suhdanne ja sitä kautta nyt korkeaksi kasvanut työttömyys johtuu. Mutta niillä pääministeri Orpon hallituksen rakenteellisilla toimilla pystytään luomaan kansakunnalle sellainen näkymä, että kun suhdanne kääntyy, ja kääntyyhän se — niin kuin monissa hyvissä puheenvuoroissa, vaikkapa edustaja Valtolan hyvissä puheenvuoroissa, on kuultu — niin Suomen työllisyysaste tulee nousemaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle, jolla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja pystytään turvaamaan kestävällä tavalla. Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ollut hyviä puheenvuoroja. Esimerkiksi edustaja Hamarin puheenvuorossa oli monia hyviä näkökohtia, ja haluan siksi ottaa kiinni esimerkiksi siitä, mikä nyt sitten tällaisen kriisin keskellä, jota Eurooppa elää Venäjän hyökkäyssodan paineessa, voi olla Suomelle tietynlainen hopeareunus, ja se on puolustusteollinen osaamisemme tässä maassa, se, että meillä on vahva puolustusteollinen pohja. Puolustusteollisuushan on sellainen teollisuuden muoto, jossa harjoitetaan — ja esimerkiksi EU-lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuuden — äärimmäisen kovaa protektionismia. Siksi itse asiassa tämä edustaja Hamarin sinänsä hyvä ajatus siitä, että meillä olisi vaikkapa puolustusvälinehankinnoille tällainen ehdoton kotimaisuusastetavoite tai -vaatimus — niin hyvältä kuin se kuulostaakin — nimenomaan ei ole Suomen etu, koska meidän etuhan on se, että saisimme mahdollisimman vaikuttavia yhteisiä eurooppalaisia puolustushankintoja aikaan. Tällöin saisimme eniten ja nopeiten rakennettua sitä eurooppalaista yhteistä puolustuskykyä, josta aivan loistava esimerkki on vaikkapa tämä Patrian CAVS-hanke, jossa suomalaisesta pyöräajoneuvosta on muodostumassa eurooppalaisten Nato-liittolaisten, voi sanoa, standardi tällaisiksi miehistönkuljetusajoneuvoiksi. Tämä on saatu aikaan murtamalla tällaista protektionistista ajattelua, pääsemällä esimerkiksi suomalaisella tuotteella Saksan markkinoille. On saatu aikaan nopeaa eurooppalaisen puolustuskyvyn nostamista, joka on tietysti se ensisijainen Suomelle tärkeä asia, mutta samalla on saatu myös valtavia vientimahdollisuuksia. Itse asiassa tämä Pelkkä CAVS-hanke saattaa tulevaisuudessa olla arvoltaan yhtä iso kuin mitä esimerkiksi Suomen F-35-hankinta on arvoltaan. Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että kello käy kohtuuttoman nopeasti, kun olisi tärkeästä asiasta paljon sanottavaa, mutta onko se niin, että täytyy varata sitten uusi puheenvuoro tähän teemaan liittyen? Tehdään niin, koska tämä puolustusvälineteollisuuden nousu tulee tarjoamaan Suomelle valtavia mahdollisuuksia: työpaikkoja ympäri maata ja korkeaa osaamista, joka nimenomaan tuo Suomeen kyllä sitten myös menestystä. — Palaan vielä tähän teemaan, arvoisa rouva puhemies.