Strandman Jaana

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tehdään turpeesta asiaa, ja se on kirvoittanut täällä jo tänä iltana monia merkittäviä puheenvuoroja. Kiitos aloitteen tekijälle tästä. Turve on määriteltävä uusiutuvaksi, ja se on turvattava kotimaisena energiana. Turpeella on Suomessa tärkeä rooli ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa ja energiantuotannossa sekä monissa muissa eri käyttötarkoituksissa. Kuiviketurpeen saatavuus on turvattava erityisesti siipikarjataloudessa. Turve sitoo tehokkaasti kosteutta ja ammoniakkia, parantaa tuotantotilojen ilmanlaatua ja tukee eläinten hyvinvointia. Energiahuollossa turve on säävarma, varastoitava ja kotimainen energiamuoto. Se on uusiutuva, kotimainen raaka-aine. Se tuo varmuutta tilanteisiin, joissa energiaa tarvitaan kovalla pakkasella ja muiden energialähteiden saatavuus vaihtelee. Hallitus on jo päättänyt jatkaa turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030 ja osoittanut siihen 10 miljoonaa euroa kuluvana vuonna. Lisäksi energiaturpeen tuotannon huoltovarmuutta vahvistetaan uudella tukimallilla vuodesta 2027 alkaen. Turpeella on myös mahdollisuuksia korkeamman jalostusasteen tuotteissa, kuten kasvualustoissa ja aktiivihiilessä, ja turpeen tutkimukseen kannattaa panostaa. On mainiota, että turpeella on myös vientipotentiaalia, ja sitä tulee meidän ehdottomasti lisätä merkittävästi. Nyt tarvitaankin turpeelle kunnianpalautus.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu sisäministeri! Suomalaisten ja Suomen turvallisuus vaatii edelleen toimivia lakeja ja vahvaa viranomaisvalmiutta itärajalla. Venäjä käyttää hybridivaikuttamista, ja välineellistetty maahantulo kuuluu tähän keinovalikoimaan. Suomi on rakentanut itärajalle raja-aitaa, vahvistanut valvontaa ja lisännyt viranomaisten valmiutta. Myös lainsäädännön pitää kestää vakavat turvallisuustilanteet. Rajaturvallisuuslain jatkaminen vuoteen 2028 antaa kotimaallemme tarvittavat keinot varautua nopeisiin muutoksiin. Lain merkitys korostuu juuri silloin kun turvallisuustilanne muuttuu nopeasti. Rajan takana on sotaa käyvä valtio. Tällaisessa tilanteessa Suomen pitää pystyä suojaamaan oma rajansa ja kansansa, ja tämän pitäisi olla selvä kaikille tässä salissa istuville. Suomen turvallisuus kuuluu Suomen valtion vastuulle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vieraili rajalla kolme viikkoa sitten, ja asia on päivän selvä, että itärajan on oltava kiinni. Kiitän sisäministeri Mari Rantasta erinomaisesta työstä Suomen rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin yksi promille. Suomen päästöt ovat laskeneet. Siksi ilmastotoimien pitää olla Suomen kannalta järkeviä, eivätkä ne saa nostaa kansalaisten arjen kustannuksia tai ajaa tuotantoa, työpaikkoja ja investointeja ulkomaille. Maatalous tuottaa ruokaa ja ylläpitää huoltovarmuutta. Ilmastotoimien pitää tukea viljelijöiden työtä ja maatalouden kannattavuutta. Suomalaisen ruuan tuotantoedellytykset on turvattava, eikä ilmastopolitiikka saa lisätä viljelijöiden kustannuksia. Metsienhoidossa on vahvistettava kasvua ja hiilinieluja ilman, että metsätalouden toimintaedellytyksiä heikennetään. Energiassa on turvattava huoltovarmuus. Turpeella on merkitystä kotimaisena ja säästä riippumattomana energialähteenä sekä varautumisessa. Turve on kotimainen luonnonvara, joka on hyödynnettävä. Liikenteessä biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöönottoa tulee edistää eri liikennemuotojen tarpeisiin. Suomen kansan ja kotimaamme edun tulee olla aina ensin kaikessa päätöksenteossa, ja tämä on jokaisen edustajan muistettava.

Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva esitys sotilastiedustelun lainsäädännön päivittämisestä parantaa kykyä havaita Suomeen kohdistuvia uhkia paremmin. Tavoitteena pitää olla mahdollisimman ajankohtainen tieto siitä, mitä Suomen turvallisuuteen vaikuttavassa toimintaympäristössä tapahtuu. Tietoliikennetiedustelu on osoittautunut tässä merkittäväksi. Haluan nostaa tässä esiin datakeskuksiin liittyvät kansalliset turvallisuuden haasteet. Suojelupoliisi ja turvallisuusviranomaiset ovat nostaneet esiin useita datakeskuksiin liittyviä riskejä, jotka kytkeytyvät muun muassa geopoliittisiin jännitteisiin, omistajuuteen ja sähköverkon kestävyyteen. Pidän erittäin tärkeänä, että turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksistä pidetään kaikin tavoin kiinni ja tunnistetaan riskit sekä toimintakyky nopeasti turvallisuustilanteen niin edellyttäessä. Tämä esitys on erittäin kannatettava.

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt napakasti toimeen, mikä on erinomaisen hyvä asia maamme taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen esityksessä tehdään muutoksia, jotka näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027, liikunta- ja kulttuurietua laajennetaan sekä työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työstä saatava vähennys kasvaa ja myös palkatun työn vähennys paranee. Tämä helpottaa remonttien, siivouspalvelujen, hoivapalvelujen ja muiden kotitalouksien tarvitsemien palvelujen ostamista. Kotitalousvähennys tulee voimaan kuluvana vuonna takautuvasti, ja sitä voi hyödyntää myös vuonna 2027. Rakennusala on ollut pitkään vaikeuksissa. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut odottamaan töitä, ja kotitaloudet ovat siirtäneet remontteja myöhemmäksi. Korotettu kotitalousvähennys kannustaa tilaamaan työtä juuri nyt, kun talous tarvitsee lisäkysyntää. Kotitalousvähennystä ei palauteta aikaisemmalle tasolle, vaan korotus koskee rajattua aikaa. Tarkoitus on tukea taloutta nykyisessä tilanteessa ja auttaa palvelualoja sekä rakentamista pääsemään vahvempaan vauhtiin. Arvoisa puhemies! Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi käyttää aiempaa useampaan harrastukseen, kuten kalastukseen ja metsästykseen, liittyviin palveluihin, kuten vaikkapa eräopaspalveluun. Liikunta ymmärretään usein melko kapeasti, vaikka suomalaisille luonto on tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Kalastus ja metsästys edellyttävät liikkumista, luonnontuntemusta ja aktiivista harrastamista. Ne ovat monelle elämäntapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsästyksellä on merkitystä myös riistakantojen hoidossa. Kalastus kuuluu Suomen vanhimpiin harrastuksiin, ja sitä harrastetaan eri puolilla maata rannikoilta sisävesille. Luontoharrastusten sisällyttäminen liikunta- ja kulttuurietuun tunnistaa paremmin suomalaiset harrastustavat ja kohtelee erilaisia liikuntamuotoja tasapuolisemmin. Näillä liikunta- ja kulttuurieduilla lisätään myös henkistä huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon. Monella paikkakunnalla oma auto on välttämätön työssäkäynnin vuoksi harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassamme, jossa polttoaineen ja liikkumisen kustannukset vaikuttavat suoraan toimeentuloon. Talouden kasvu on käynnistynyt, ja nämä nykyhallituksen päätökset ja toimet tukevat ja vauhdittavat tätä kasvua. Nyt kannattaa siis suomalaisten hyödyntää nämä esityksen toimet arjessaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen ruoka syntyy pellolla ja navetassa, ja sen merkitys näkyy jokaisen arjessa joka päivä. Kun kotimainen tuotanto toimii, kauppojen hyllyt täyttyvät ja koko maa pysyy liikkeessä. Maatalous kantaa samalla vastuuta huoltovarmuudesta, joka turvaa ruokahuollon myös vaikeina aikoina. Nyt käsillä oleva esitys tukee tätä tärkeää kokonaisuutta. Energiakustannusten nousu on kuormittanut monia tiloja. Lisäpalautus antaa helpotusta tilanteessa, jossa kustannukset ovat kasvaneet nopeasti. Tuki kohdennetaan toteutuneen polttoöljyn kulutuksen perusteella, joten se menee sinne, missä tarve on konkreettinen. Kyseessä on kymmenen miljoonan euron lisämääräraha, joka maksetaan vuoden 2026 aikana ammattimaisille maataloudenharjoittajille ja vesiviljelijöille. Taustalla on tavoite varmistaa, että kotimainen ruuantuotanto säilyy elinvoimaisena koko maassa. Kun tuotanto toimii, myös työpaikat ja yrittäjyys maaseudulla säilyvät. Hallitus on pitänyt kiinni linjasta, jossa alkutuottajien kustannuksia ei kasvateta omilla päätöksillä. Samalla on vahvistettu tuottajien asemaa markkinoilla, jotta oikeudenmukainen tulonmuodostus toteutuu paremmin. Tämä lisää luottamusta tulevaan ja kannustaa jatkamaan työtä, joka pitää Suomen omavaraisena. Velkaa joudutaan ottamaan lisää, ja kokonaisuus on hyvä tiedostaa. Silti panostus kotimaiseen ruokaan ja huoltovarmuuteen tuo turvaa, jota ei voi mitata pelkästään euroissa. Kyse on kyvystä pitää maa toiminnassa kaikissa oloissa. Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu ansaitsee teot, jotka näkyvät arjessa. Tämä esitys tukee viljelijää, yrittäjää ja koko Suomea.

Arvoisa puhemies! Hallituksen erittäin hyvä esitys koskee alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa. Ruokaketjun toiminta alkaa maatilalta ja päättyy kuluttajalle, mutta neuvotteluvoima ei jakaudu tasaisesti ketjun sisällä. Suomessa päivittäistavarakauppa on keskittynyt harvoille toimijoille. Tämä näkyy alkutuottajan arjessa siten, että sopimusehdot, toimitusvaatimukset ja hinnoittelu määräytyvät ostajapuolella. Tuottajan mahdollisuus vaikuttaa omaan tulokseensa jää rajalliseksi, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaikka vastuu tuotannosta on täysi. Alkutuottaja kantaa keskeiset tuotannon riskit. Sääolosuhteet, energian ja rehujen hinnat sekä maailmanmarkkinoiden vaihtelut vaikuttavat suoraan tilan talouteen. Näihin tekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta vaikutus kohdistuu suoraan tuottajan tulokseen. Arvoisa puhemies! Heikko neuvotteluasema siirtää riskit tuotannon alkuun. Tämä heikentää mahdollisuuksia suunnitella toimintaa, tehdä investointeja ja ylläpitää tuotantoa pitkällä aikavälillä. Kotimainen maatalous muodostaa Suomen huoltovarmuuden perustan. Ruokahuolto kriisitilanteissa riippuu siitä, että kotimaista tuotantoa on riittävästi ja tilat pysyvät elinkelpoisina myös normaalissa markkinatilanteessa. Esityksessä puututaan sopimuskäytäntöihin, joissa vahvempi osapuoli määrittää ehtoja yksipuolisesti tai siirtää riskejä heikommalle. Tavoite on lisätä tasapainoa sopimussuhteisiin ja parantaa ennakoitavuutta. Markkinoiden keskittyminen vähentää vaihtoehtoja alkutuottajille. Kun ostajia on vähän, tuottajan asema heikkenee ja riippuvuus yksittäisistä toimijoista kasvaa. Tämä voi ohjata tuotantoja ostajan tarpeiden mukaan, vaikka tuotannon lähtökohdat olisivat toiset. Arvoisa puhemies! Kaupan omien tuotemerkkien kasvu on muuttanut kilpailutilannetta. Se vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita markkinoille pääsee ja millä ehdoilla brändituotteet kilpailevat hyllytilasta. Tämä kehitys korostaa selkeitä ja tasapuolisia pelisääntöjä koko ketjussa. Alkutuottajan aseman vahvistuminen tarkoittaa parempaa mahdollisuutta suunnitella tuotantoa, tehdä pitkäjänteisiä investointeja ja kehittää toimintaa ilman jatkuvaa epävarmuutta sopimusehdoista tai niiden muutoksista. Kotimaisen alkutuotannon edellytykset ratkaisevat suomalaisen ruokahuollon tulevaisuuden. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu sisäministeri! Hallituksen esitys passien ja henkilökorttien enimmäisvoimassaoloajan pidentämisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen on tervetullut ja perusteltu uudistus. Se vastaa sekä kansalaisten toiveisiin että kansainväliseen kehitykseen ja tekee asioinnista sujuvampaa ilman, että turvallisuudesta tingitään. Nykyinen viiden vuoden voimassaoloaika tarkoittaa suomalaisille säännöllisiä käyntejä lupapalveluissa, hakemusmaksuja sekä aikaa vievää asiointia. Monelle perheelle tämä merkitsee huomattavia kustannuksia erityisesti silloin, kun useita passeja tai henkilökortteja uusitaan samanaikaisesti. Kun asiakirjan käyttöikä kaksinkertaistuu, myös uusimistarve harvenee merkittävästi. Uudistus hyödyttää myös viranomaisia. Lupapalveluissa käsitellään vuosittain suuri määrä passien ja henkilökorttien uusimisia. Kun hakemusten määrä pitkällä aikavälillä vähenee, viranomaisilla on paremmat mahdollisuudet kohdentaa resurssejaan muihin tehtäviin ja vastata ruuhkatilanteisiin tehokkaammin. Arvoisa puhemies! Esitys perustuu myös eurooppalaiseen käytäntöön. Valtaosassa Euroopan maita passin enimmäisvoimassaoloaika on jo kymmenen vuotta. Suomi palaa malliin, joka oli käytännössä myös ennen vuoden 2006 muutosta. Samalla on syytä huomata, että matkustusasiakirjojen teknologia, valmistusmenetelmät ja turvallisuusratkaisut ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Turvallisuuskysymykset on huomioitu huolellisesti. Alaikäisten passit ja henkilökortit säilyvät enintään viisi vuotta voimassa, mikä on perusteltua lasten nopean kasvun vuoksi. Lisäksi kasvokuvien toimittamista koskevia menettelyjä tarkennetaan ja asiakirjojen turvallisuutta seurataan jatkuvasti kansainvälisen yhteistyön kautta. Esitykseen sisältyvä huoltajatietojen merkitseminen alaikäisen passiin voi myös helpottaa perheiden matkustamista ja tukea lapsikaappausten ehkäisemistä kansainvälisessä liikenteessä. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus vähentää kansalaisten kustannuksia, helpottaa arkea, sujuvoittaa viranomaisasiointia ja yhdenmukaistaa Suomen käytäntöjä muun Euroopan kanssa. Kiitän lämpimästi sisäministeri Rantasta tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Järjestäytynyt rikollisuus, katujengit ja huumausainekauppa ja kansainväliset rikollisverkostot toimivat entistä ammattimaisemmin ja käyttävät hyväkseen teknologian tarjoamia mahdollisuuksia sekä lainsäädännön aukkoja. Viranomaisten on pystyttävä vastaamaan tähän kehitykseen tehokkailla ja ajanmukaisilla keinoilla. Hallituksen esityksellä vahvistetaan poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia selvittää vakavia rikoksia ja estää niiden aiheuttamia haittoja. Tavoitteena on varmistaa, että pakkokeinolaki tukee rikostorjuntaa nykyistä paremmin tilanteessa, jossa rikollisuus muuttuu jatkuvasti vaikeammin havaittavaksi ja tutkittavaksi. Merkittävä uudistus on mahdollisuus käyttää salaista paikkaan kohdistuvaa etsintää. Rikollisverkostot hyödyntävät toiminnassaan esimerkiksi varastoja, piilopaikkoja ja muita tiloja, joissa säilytetään huumeita, aseita tai rikoshyötyä. Viranomaisilla tulee olla mahdollisuus päästä käsiksi tällaiseen toimintaan silloin, kun rikoksen selvittäminen sitä edellyttää ja tuomioistuin arvioi toimenpiteen lainmukaisuuden. Arvoisa puhemies! Esityksessä mahdollistetaan myös osallistuvan tietolähteen käyttö. Tämä antaa viranomaisille aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tietoa rikollisryhmien torjunnassa. Sisäpiiritiedolla on usein ratkaiseva merkitys, sillä vakavat rikokset suunnitellaan suljetuissa verkostoissa, joihin viranomaisten on muuten vaikea päästä käsiksi. Lisäksi vangitsemisen edellytyksiä täydennetään uudella perusteella liittyen tilanteisiin, joissa on syytä epäillä henkilön aiheuttavan vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Tämä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua vakaviin uhkatilanteisiin ajoissa ja ehkäistä rikoksia ennen kuin vahinkoa on tapahtunut. Esityksessä on samalla huolehdittu oikeusturvasta. Salaisten pakkokeinojen käyttö sidotaan vakaviin rikoksiin, niiden käytölle asetetaan tiukat edellytykset ja päätöksenteko kuuluu pääsääntöisesti tuomioistuimelle. Arvoisa puhemies! Jälleen kiitos oikeusministeri Merelle tämän asian tuomisesta eduskuntaan. On Suomen etu, että meillä on perussuomalainen asiantunteva ja ahkera ministeri Meri ja ministeriöstä tulee lähes viikoittain maamme turvallisuutta lisääviä esityksiä ja työkaluja viranomaisille puuttua rikoksiin.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu pääministeri! Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisen, toimivien palveluiden ja vastuullisen talouden varaan. Hallitus on vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kyennyt tekemään ratkaisuja, jotka vahvistavat suomalaisten arkea, koulutusta, turvallisuutta ja terveyspalveluiden saatavuutta pitkällä aikavälillä. Suomen julkinen talous tarvitsee määrätietoisia ratkaisuja, ja nykyhallitus kantaa vastuunsa. Orpon—Purran hallitus on tehnyt miljardiluokan päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää myös tulevaisuudessa. Perussuomalaisille tärkeää on kohdistaa säästöjä toissijaisiin menoihin, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin. Kehitysapuun, hallintoon ja tehottomiin tukirakenteisiin tehdyt leikkaukset suojaavat suomalaisia palveluita ja työnteon edellytyksiä. Työn ja yrittämisen verotusta on samalla kevennetty kasvun vahvistamiseksi. Tehdään YEL-eläkevakuutusuudistus, joka vahvistaa erityisesti pienyrittäjien arkea. Arvoisa puhemies! Vuonna 2025 perusopetusta on kehitetty selkeästi ja käytännönläheisesti. Koulujen ja virastojen rakennetta on uudistettu, jotta työ sujuu paremmin ja palvelut toimivat yhtenäisesti. Peruskouluun on lisätty opetustunteja lukemiseen ja matematiikkaan, mikä antaa enemmän aikaa oppia perustaidot kunnolla. Oppimisen tukea on parannettu, jotta jokainen oppilas saa apua oikeaan aikaan. Koulupäivien aikana mobiililaitteiden käyttöä on rajoitettu, jotta keskittyminen opetukseen paranee. Varhaiskasvatuksen palveluja on tehty joustavammiksi, ja perheille on enemmän valinnan mahdollisuuksia. Osaamisen vahvistamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota, jotta oppimistulokset paranevat ja erot oppilaiden välillä vähenevät. Tavoitteena on, että jokainen lapsi Suomessa saa hyvät perustaidot ja tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja elämään. Kokonaisuus tukee lasten oppimista, arjen sujuvuutta ja koulun laatua koko maassa. Arvoisa puhemies! Myös terveyden palveluiden saatavuutta on parannettu konkreettisilla toimilla. Kela-korvausten valinnanvapauskokeilu on helpottanut yli 65-vuotiaiden pääsyä lääkäripalveluihin kohtuullisilla kustannuksilla, ja kokeilua laajennetaan edelleen. Nykyhallitus uudisti vuonna 2025 keliakiaa sairastavien tukea siten, että yli 16 vuotta täyttäneen keliakiaa sairastavan ylimääräisiä ruokamenoja voidaan huomioida toimeentulotuessa. Uudistuksella turvataan kaikkein pienituloisimmille mahdollisuus saada tukea keliakiasta aiheutuviin kustannuksiin. Hallitus on lisäksi vastannut maaseudun ihmisten pitkäaikaiseen huoleen hyväksymällä suden kiintiömetsästyksen. Tällä turvataan ihmisten turvallisuutta, vähennetään vahinkoja ja vahvistetaan luottamusta suurpetopolitiikkaan erityisesti niillä alueilla, joilla susikanta aiheuttaa jatkuvaa huolta kotieläimille ja ihmisten arjen keskelle. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee päätöksiä, jotka vahvistavat turvallisuutta, osaamista ja luottamusta tulevaisuuteen. Näitä ratkaisuja hallitus on vienyt eteenpäin vastuullisesti ja määrätietoisesti. Nykyhallituksen toimet ovat alkaneet purra. Monilta sektoreilta on tullut kasvulukuja, ja suomalaisten ostovoima on kohentunut. Tämä on erinomaista.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen vuoden 2025 kertomus osoittaa laajaa työtä Suomen talouden, turvallisuuden ja palvelujen vahvistamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu, ja samalla on lisätty panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja investointeihin. Puhtaan siirtymän hankkeita sekä teknologian kehitystä ja kilpailukykyä on edistetty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahvistettu hoidon jatkuvuutta ja kehitetty palveluja. Koulutuksessa on lisätty perustaitojen opetusta, uudistettu oppimisen tukea ja parannettu saavutettavuutta sekä parhaillaan käyttöön ollaan ottamassa opintoseteli. Työmarkkinoita on uudistettu, mistä teollisuudenalat jakavat kiitosta. Maahanmuuttoon ja kansalaisuuteen liittyviä linjauksia on tarkistettu ja järjestelmää tehostettu Suomen turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteessä ja energiassa on panostettu huoltovarmuuteen, verkkojen kunnossapitoon ja uusiutuviin ratkaisuihin. Maatalous on vahvistanut ruokaturvaa ja alueiden elinvoimaa. Yrittäjien YEL-vakuutus uudistetaan, mikä on erityisesti pienyrittäjille tärkeä ja odotettu päätös. Koko kokonaisuus tukee Suomen pitkän aikavälin kasvua ja vakautta.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla toimeenpannaan EU:n ennallistamisasetusta, kehitetään luonnonarvomarkkinoita sekä päivitetään suden suojeluasemaa vastaamaan EU:n luontodirektiivin muutoksia. Merkittävä ja tervetullut osa esitystä liittyy suteen. On tärkeää, että suden suojelustatus muuttuu ja että suden kannanhoidollinen sääntely siirtyy selkeästi metsästyslainsäädännön piiriin. Tämä tuo suurpetojen hallintaan enemmän realismia ja huomioi paremmin suomalaiset olosuhteet. Arvoisa puhemies! Suomessa maaseudun ihmiset ovat jo pitkään joutuneet elämään tilanteessa, jossa susikanta on kasvanut paikoin hallitsemattomasti. Se on aiheuttanut vakavaa huolta kotieläimistä, metsästyskoirista, elinkeinotoiminnasta ja ihmisten turvallisuudentunteesta. Kansalaisten luottamus viranomaisiin ja koko susikysymyksen hoitoon on kärsinyt. Siksi on erittäin tärkeää, että menneenä talvena 2026 toteutettu suden kiintiömetsästys tuotti hyviä tuloksia. Se vähensi paikallisia ongelmia, lisäsi hyväksyttävyyttä ja osoitti, että hallittu kannanhoidollinen metsästys toimii käytännössä. Samalla nähtiin, että tavoitteena on tasapaino luonnonsuojelun ja ihmisten arjen välillä. Nykyhallitus erityisesti perussuomalaisten vahvasti vaikuttaessa on onnistunut suurpetoasiassa, ja jatkoa on luvassa karhun kannanhoidollisen metsästyksen osalta. Valkoposkihanhi ja ilves tulee ottaa myös tarkasteluun ja päätöksentekoon pikimmiten. Suurpetokysymyksissä on kuunneltava maaseudun ihmisiä, eikä päätöksiä pidä tehdä yksin Brysselissä tai virastoissa kaukana paikallisesta todellisuudesta. Arvoisa puhemies! Ennallistamistoimissa on lisäksi huolehdittava siitä, etteivät toimenpiteet vaaranna suomalaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Metsätalous, maanomistajien oikeudet ja alueellinen elinvoima on turvattava. Talousmetsissä tehtävä monimuotoisuustyö ei saa johtaa pitkällä aikajänteellä kohteiden käytännön suojeluun takaoven kautta. Ennallistamisen tulee perustua ekologisen kestävyyden lisäksi myös taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Suomen ei pidä toteuttaa EU-velvoitteita tavalla, joka heikentää maamme kilpailukykyä, investointeja tai maaseudun tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esityksen tärkein osa koskee suden suojeluaseman muuttamista. Suomessa susikannan kasvu on lisännyt huolta ihmisten turvallisuudesta, kotieläimistä ja maaseudun arjesta. Monilla alueilla ihmiset kokevat pelkoa omassa elinympäristössään, ja nämä kokemukset on otettava vakavasti. Tammikuussa 2026 toteutettu suden metsästys onnistui ja toteutui hyvin. On hyvä, että suden suojelua koskeva sääntely siirtyy metsästyslainsäädäntöön. Muutos mahdollistaa joustavamman kannanhoidon ja helpottaa ongelmayksilöihin puuttumista. Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän kansallista päätösvaltaa suurpetopolitiikkaan, sillä suomalaiset olosuhteet poikkeavat monista muista Euroopan maista. Suomen metsästäjät toimivat vastuullisesti ja huomioivat kaikessa toiminnassaan suomalaisen luonnon. Susiasiassa on kuunneltava maaseudun asukkaita. Brysselistä ja täältä pääkaupunkiseudulta, kaukana paikallisesta todellisuudesta, on katsottava maaseudun suuntaan.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle tästä tärkeästä esityksestä. Vesilain uudistuksessa haetaan nyt ratkaisuja ongelmaan, joka on ollut tiedossa jo pitkään. Monilta vanhoilta vesivoimalaitoksilta puuttuvat kokonaan kalatalousvelvoitteet, vaikka niiden vaikutukset vaelluskaloihin ovat merkittäviä. Suomalaiset arvostavat puhtaita vesistöjä ja kotimaista kalaa. Kun lohi ja taimen pääsevät jälleen nousemaan jokiin, hyötyvät samalla luonto, kalastus ja matkailu. Monilla paikkakunnilla kalastusmatkailu tuo työtä ja elinvoimaa alueille. Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei uudistus kohtele kohtuuttomasti pieniä voimalaitoksia tai heikennä huoltovarmuutta. Vesivoimalla on tärkeä rooli sähköjärjestelmän vakaudessa. Siksi tarvitaan järkeviä, tapauskohtaisia ratkaisuja sekä toimiva korvausmalli niille toimijoille, joille muutoksista syntyy merkittäviä kustannuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tämä hallituksen esitys uudesta laista on erittäin tärkeä uudistus lapsen oikeuksien ja turvallisuuden näkökulmasta. Esityksen keskiössä on lapsen etu, lapsiystävällisempi oikeusprosessi sekä viranomaisten nykyistä tiiviimpi yhteistyö tilanteissa, joissa lapseen kohdistuu väkivaltaa tai muuta vakavaa rikollisuutta. Lapsiin kohdistuvalle väkivallalle kuuluu olla nollatoleranssi. Jokainen epäily on tutkittava tehokkaasti, nopeasti ja lapsen turvallisuus edellä. Esityksessä nykyinen laki uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän tarpeita. Soveltamisala laajenee koskemaan myös muita rikoksia kuin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia. Lisäksi laki huomioi alle 18-vuotiaat rikoksesta epäillyt lapset sekä tilanteet, joissa lasta kuullaan rikoksen todistajana. Tämä vahvistaa lapsen oikeusturvaa kaikissa vaativissa tilanteissa. Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksen keskeinen osa on moniammatillinen yhteistyö. Poliisi, syyttäjä, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä muut asiantuntijat kokoavat tietoa yhteen lapsen edun turvaamiseksi. Tarkoituksena on vähentää tilanteita, joissa lapsi joutuu kertomaan traumaattisista kokemuksistaan yhä uudelleen eri viranomaisille. Myös ensivaiheen psykososiaalinen tuki lapselle ja hänen läheisilleen on erittäin tärkeä osa kokonaisuutta. Kun apua saadaan nopeasti, voidaan ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tukea lapsen toipumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esitys vahvistaa lisäksi lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamista väkivallan tunnistamisessa sekä lapsen kuulemiseen liittyvissä tilanteissa. Tämä parantaa viranomaisten valmiuksia toimia vaikeissa ja herkissä tapauksissa. Yhteiskunnan velvollisuus on suojella lapsia tehokkaasti ja puuttua väkivaltaan määrätietoisesti. Kiitän ministeriä erittäin paljon tämän tärkeän asian valmistelusta ja tuomisesta eduskuntaan.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on sopimus, joka liittyy Suomen Nato-jäsenyyden käytännön järjestelyihin ja laajentaa sekä täydentää Pariisin sopimusta. Sopimus koskee sitä, miten Naton esikunnat ja niiden henkilöstö voivat toimia Suomessa silloin, kun tänne sijoitetaan liittokunnan toimintoja tai henkilöstöä. Käytännössä kyse on pelisäännöistä. Niillä sovitaan esimerkiksi siitä, miten maahantulo, verotus, tulliasiat, terveydenhuolto, työskentely ja virkatehtävien hoito järjestetään, kun Naton henkilöstö toimii Suomessa. Samalla sovitaan tilojen käytöstä ja muista käytännön asioista, jotta toiminta sujuu selkeästi ja ennakoitavasti. Tavoitteena on varmistaa, että yhteistyö Naton kanssa toimii mahdollisimman joustavasti ja että liittokunnan yhteiset tehtävät voidaan hoitaa Suomessa ilman turhia esteitä tai epäselvyyksiä. Tulen Etelä-Savosta Mikkelistä, päämajakaupungista, jossa Naton alaesikunta on osa liittokunnan johtamisrakennetta ja merkittävä osa Suomen roolia Naton yhteisessä puolustuksessa. Sen sijoittuminen Suomeen kuvastaa Suomen asemaa aktiivisena ja vastuuta kantavana liittokunnan jäsenenä. On hyvä todeta, että tämä esitys ei tarkoita automaattisia pysyviä tukikohtia Suomeen. Se ei myöskään vie Suomelta päätösvaltaa siitä, milloin ja millä tavalla ulkomaisia joukkoja tai toimintoja tänne voidaan sijoittaa. Päätösvalta säilyy siis Suomella. Kyse on siitä, että jo tehtyä Nato-jäsenyyspäätöstä viedään käytännön tasolle ja varmistetaan, että yhteistyö toimii arjessa sujuvasti ja turvallisesti. Suomi on osa liittokuntaa, jossa yhteinen puolustus perustuu siihen, että jokainen maa kantaa vastuunsa ja pystyy toimimaan yhdessä muiden kanssa. Tämä sopimus on yksi osa sitä kokonaisuutta. Tämä esitys on erittäin tärkeä ja kannatettava ja osa Suomen turvallisuuden lisäämistä. Arvoisa puolustusministeri, kysyn: kuinka Naton sotilasesikuntien järjestelyt ovat sujuneet tähän mennessä Mikkelissä, Rovaniemellä ja Riihimäellä? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ajokorttilain uudistuksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, vastata yhteiskunnan muutoksiin ja varmistaa, että ajokorttijärjestelmä on oikeudenmukainen, toimiva ja kansalaisten arkea tukeva. Liikenneympäristömme on muuttunut merkittävästi: ajoneuvoteknologia kehittyy, liikkumisen muodot monipuolistuvat ja samalla ikärakenteemme vanhenee. Näihin muutoksiin tarvitaan lainsäädäntöä, joka ei ainoastaan reagoi ongelmiin jälkikäteen vaan myös ennaltaehkäisee riskejä ja tukee turvallista liikkumista kaikissa ikäryhmissä. Keskeistä tässä uudistuksessa on liikenneturvallisuus. Erityisesti nuorten kuljettajien kohtuuton onnettomuusriski edellyttää, että kuljettajaopetuksen laatuun, harjoitteluun ja asenteisiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Samalla on huolehdittava siitä, ettei kustannuksia tai byrokratiaa sysätä kohtuuttomasti nuorten tai heidän perheidensä harteille. Nuorten yöaikaisen ajamisen kielto on erittäin perusteltu. Arvoisa rouva puhemies! Uudistuksessa on tärkeää myös turvata ajokortin merkitys työssäkäynnin, opiskelun ja arjen sujuvuuden kannalta erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Ajokortti ei ole kaikille vain oikeus vaan välttämättömyys. Tästä syystä sääntelyn tulee olla joustavaa ja alueelliset erot tunnistavaa, kuitenkaan siitä turvallisuudesta tinkimättä. Lisäksi ikääntyvien kuljettajien osalta on löydettävä tasapaino yksilön toimintakyvyn arvioinnin ja ihmisten yhdenvertaisen kohtelun välillä. Ikä ei itsessään saa olla este ajamiselle, mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, että ajokykyä arvioidaan riittävän ajoissa ja yksilöllisesti. Ajokorttilain uudistus on kokonaisuus, jossa onnistuminen mitataan lopulta tieliikenteessä: onko liikenne turvallisempaa, onko järjestelmä oikeudenmukaisempi ja kokevatko kansalaiset sen selkeäksi ja toimivaksi. Näihin tavoitteisiin meidän tulee pyrkiä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Kannatan tätä ajokorttilain uudistusta, joka perustuu tutkittuun tietoon, kuulee asiantuntijoita ja kansalaisia ja jossa liikenneturvallisuus asetetaan etusijalle ilman tarpeetonta byrokratiaa.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu sisäministeri! On Suomen onni, että meillä on perussuomalainen sisäministeri. Kiitos ministerille näistä tänä hallituskautena tehdyistä maahanmuuton kiristyksistä, jotka luovat maahamme turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tässä esityksessä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe, jolla varmistetaan, että Suomen kansalaisuuden saava henkilö tuntee yhteiskuntamme perusperiaatteet, oikeudet ja velvollisuudet. Kansalaisuus on osoitus sitoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, lakien ja asetuksien noudattamiseen sekä suomalaiseen elämäntapaan ja suomen kielen osaamiseen. Viime vuosina kansalaisuuden ehtoja on kevennetty liikaa. Tämän seurauksena kansalaisuus on voitu myöntää myös henkilöille, joiden kiinnittyminen yhteiskuntaan on jäänyt heikoksi. Nyt suuntaa korjataan. Kansalaisuus tulee nähdä päätepisteenä onnistuneelle kotoutumiselle, ja tästä kotoutumisesta on vastuussa maahantulija. On perusteltua edellyttää, että hakija hallitsee kielen lisäksi keskeiset tiedot yhteiskunnastamme. Kun Suomeen tullaan, täällä opetellaan kieli, lait ja kulttuuri. Tämä on keskeinen osa Suomeen tuloa, ja esitys vahvistaa Suomen kansalaisuuden arvoa ja merkitystä. Suomen kansalaisuus on ansaittava ja osoitettava. Arvoisa sisäministeri, kysyn kansalaisuuskokeen suorittamisesta: kuinka se käytännössä luotettavasti tehdään ja suoritetaan, ja mitä tapahtuu, jos henkilö ei saa suoritettua koetta? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Luonnonvarakeskuksesta annettua lakia sekä ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia. Lakia päivitettäisiin vastaamaan paremmin nykyistä toimintaa muuttamalla tehtäviä, organisaatiota ja johtamista sekä ratkaisuvallan käyttöä koskevaa sääntelyä. Ruoka- ja luonnonvaratilastoista annettua lakia täsmennettäisiin riistatalouden ja metsästyksen tilastoinnin osalta. Kyse on pitkälti nykytilan kirjaamisesta lainsäädäntöön, sillä Luonnonvarakeskus tuottaa näitä tilastoja jo nyt. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä ja varmistaa, että se vastaa käytännön toimintaa. Esityksessä on myös huomioitu tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietosuojavaltuutetun toimisto on lausunnossaan korostanut henkilötietojen käsittelyn riskejä ja perusoikeuksien turvaamista. Näitä arvioita on täsmennetty jatkovalmistelussa, ja Luonnonvarakeskus on määritelty aineiston rekisterinpitäjäksi. Lisäksi on painotettu, että aineiston keräämiseen osallistuminen on vapaaehtoista. Arvoisa rouva puhemies! Luonnonvarakeskus on valtion tutkimuslaitos, joka tuottaa tietoa maa- ja metsätaloudesta, kalataloudesta, riistasta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Sen tehtävä on tuottaa tutkimustietoa ja tilastoja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Käytännössä sen tuottama tieto vaikuttaa suoraan siihen, millaisia ratkaisuja tehdään esimerkiksi metsien käytöstä, maataloudesta ja riistapolitiikasta. Kun Luonnonvarakeskuksen roolia vahvistetaan ja sen tuottamaa tietoa hyödynnetään suoraan päätöksenteon pohjana, korostuu erityisesti tutkimustiedon luotettavuus ja avoimuus. Viime vuosina on nähty tilanteita, joissa keskeiset arviot ovat muuttuneet jälkikäteen merkittävästi. Tällaiset muutokset herättävät kysymyksiä siitä, miten arviot on alun perin laadittu ja kuinka hyvin ne ovat kestäneet tarkempaa tarkastelua. Erityisesti riistakantoihin liittyvissä arvioissa kentältä tuleva palaute on ollut toistuvasti ristiriidassa virallisten lukujen kanssa. Metsästäjien ja paikallisten toimijoiden havainnot viittaavat paikoin suurempiin kantoihin kuin mitä tilastoissa esitetään. Kun näihin arvioihin perustuen tehdään rajoituksia ja linjauksia, vaikutukset kohdistuvat suoraan ihmisten arkeen, turvallisuuteen ja elinkeinoihin. Tämä asettaa korkeat vaatimukset tutkimuksen laadulle. Tarvitaan läpinäkyviä menetelmiä, parempaa vuoropuhelua kentän väen kanssa sekä kykyä reagoida nopeasti, jos arviot eivät vastaa todellisuutta. Lisäksi on syytä tarkastella, miten tutkimustyötä ohjataan, ja varmistaa, että se on aidosti riippumatonta ja tieteellisesti kestävää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin tärkeänä myös uudistusta, jossa koko 17-vuotiaiden ikäluokalle järjestetään jatkossa yhteinen kutsuntainfopäivä ennen varsinaisia kutsuntoja. Uudistus tuo maanpuolustusta koskevan tiedon jokaisen nuoren ulottuville ja tasapuolisesti. Kutsuntainfopäivä on osa laajempaa kutsuntajärjestelmän kehittämistä, jonka tavoitteena on vastata nuorten toimintakykyyn liittyviin haasteisiin sekä vahvistaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Kutsuntainfopäivät otetaan käyttöön valtakunnallisesti vuosina 2027—28, ja ensimmäiset kokeilut käynnistyvät jo ensi syksynä Espoossa, Iisalmessa ja Jyväskylässä. On erittäin tärkeää, että koko ikäluokka tavoitetaan ajoissa ja nuorille annetaan kattava kuva maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja kokonaisturvallisuudesta. Tieto lisää ymmärrystä ja vahvistaa vastuunkantoa maastamme. Infopäivien aikana nuorille tarjotaan tietoa vapaaehtoisesta asepalveluksesta naisille sekä laajemmin yhteiskunnan varautumisesta ja turvallisuudesta. Lisäksi esillä ovat nuorten hyvinvointiin ja toimintakykyyn liittyvät kysymykset. Suomessa maanpuolustustahto on korkealla tasolla, ja siitä on pidettävä huolta. Ikäluokkien pienentyessä meidän on varmistettava, että jokainen nuori löytää paikkansa osana kokonaismaanpuolustusta. Kaikille riittää tehtävää, ja jokaisen panos on arvokas.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää asevelvollisuutta koskevaa oikeustilaa kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin kyse on Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden omaavien miesten asemasta. He ovat vapautettuja asevelvollisuudesta, mutta lainsäädäntö ei ole selkeästi mahdollistanut vapaaehtoista hakeutumista palvelukseen. Esityksen myötä tähän tulee selkeä menettely: halukas voi hakea vapautuksen kumoamista ja suorittaa asepalveluksen. Tämä mahdollistaa myös hakeutumisen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin. Toinen osa koskee tilanteita, joissa henkilö vahvistaa juridisen sukupuolensa kesken palveluksen tai sen jälkeen. Nykytilanne on ollut epäselvä. Esityksen mukaan palvelusta voi jatkaa normaalisti ja reserviin kuuluminen säilyy. Ratkaisu, jossa henkilö ilmoittaa muutoksesta itse Puolustusvoimille, tukee samalla yksityisyydensuojaa. Arvoisa rouva puhemies! Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö on tärkeä osa toimivaa asevelvollisuusjärjestelmää. Nykyisessä turvallisuustilanteessa maanpuolustuksen merkitys korostuu entisestään. Toimiva järjestelmä edellyttää, että säännöt ovat yksiselitteisiä, ja että kaikki, jotka haluavat osallistua maanpuolustukseen, voivat tehdä sen selkeiden pelisääntöjen mukaisesti. Tämä esitys parantaa järjestelmän toimivuutta, poistaa tulkinnanvaraisuuksia ja vahvistaa kokonaisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin kiitollinen, että tästä tärkeästä asiasta, liikunnasta, virisi näin mainio keskustelu tässä salissa. Liikuntaneuvostojen kokouksissa ei liikkuvuutta ja liikuntaa, fyysistä kuntoa kehitetä. Tämä hallituksen esitys on perusteltu ja erittäin oikeansuuntainen. Sitten mitä liikkumattomuuteen tulee, niin se on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista uhkista kansantaloudelle ja väestön hyvinvoinnille. Sen kustannukset ovat tällä hetkellä jo 4,5 miljardia euroa vuodessa, ja siihen liittyvät myös mielenterveyden haasteet, joidenka kokonaiskustannukset nousevat jopa 11 miljardiin euroon. Näihin lukuihin meillä ei ole varaa olla vastaamatta määrätietoisesti. Liikkuminen ja toimintakyky eivät ole vain yksilön valintoja vaan yhteiskunnan rakenteisiin kytkeytyviä tekijöitä. Ne vaikuttavat lasten oppimiseen, työikäisten työkykyyn ja puolustuskykyyn sekä huoltovarmuuteen. Toimintakykyinen väestö on osa kansallista turvallisuutta. Nuorten heikkenevä fyysinen kunto näkyy jo varusmiesten peruskunnossa. Kun peruskunto laskee, vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaan. Siksi liikkumisen edistäminen on nähtävä osana ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä politiikkaa. [Timo Suhonen: Samaa mieltä!]

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kiitän elinkeinoministeri Puistoa puheenvuorosta ja siitä, että olette paikalla tässä keskustelussa ja vastaamassa kysymyksiin. — Aluekehittämisen keskeinen tarkoitus on tukea tasapainoisen ja kilpailukykyisen Suomen rakentumista. Sen tulee edistää kasvua, vahvistaa kilpailukykyä ja ennen kaikkea turvata suomalaisten hyvinvointi koko maassa. On tärkeää, että alueita kehitetään niiden omista lähtökohdista käsin. Jokaisella alueella on omat vahvuutensa, osaamisensa ja elinkeinorakenteensa, joita tulee hyödyntää. Tämä tarkoittaa sitä, että toimet tukevat alueiden erikoistumista ja antavat tilaa paikallisille ratkaisuille. Viime vuosina on korostettu vahvojen kaupunkien roolia kasvun moottoreina ja innovaatioiden keskuksina. Tämä on perusteltua. Samalla on kuitenkin muistettava, että vahvat kaupungit ja elinvoimainen maaseutu kulkevat rinnakkain ja tukevat toisiaan. Arvoisa rouva puhemies! Suomi koostuu kasvukeskuksista ja laajoista maaseutualueista. Koko Suomi, myös maaseutu, on pidettävä asuttuna. Maaseudulla eletään, asutaan ja yritetään. Maalla tuotetaan ruokaa, hoidetaan metsiä, luodaan yritystoimintaa ja pidetään yllä yhteiskunnan kannalta välttämätöntä huoltovarmuutta ja varautumista. Aluekehittäminen on sidoksissa Euroopan unionin rahoituskehyksiin, jotka ohjaavat varojen käyttöä muun muassa innovaatioihin, sähköisiin palveluihin ja kilpailukykyyn. Tämä kaventaa kansallista liikkumavaraa. Siksi on tärkeää varmistaa, että myös harvaan asutut alueet huomioidaan riittävästi. On todennäköistä, että tulevalla rahoituskaudella aluekehitysrahoitus vähenee. Tämä lisää paineita erityisesti niillä alueilla, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvampia. Muuttunut geopoliittinen tilanne korostaa rajaseutujen merkitystä. Itäisen Suomen kehitys liittyy suoraan koko maan turvallisuuteen ja kestokykyyn. Tämän vuoksi alueiden, kuntien ja maakuntien yhteistyötä on tiivistettävä ja hallintoa kevennettävä, niin kuin ministeri on täällä jo tuonut esiin. Näin varmistetaan, että Suomi kehittyy tasapainoisesti ja että jokaisella alueella on mahdollisuus elinvoimaan ja tulevaisuuteen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Aluekehittämisen tulee olla oikeudenmukaista ja koko maata huomioitavaa. Näin varmistetaan, että Suomi kehittyy tasapainoisesti ja että jokaisella alueella on omista lähtökohdistaan mahdollisuus elinvoimaan ja tulevaisuuteen. Arvoisa ministeri Puisto, väestön merkittävä väheneminen on haaste. Perusopetusikäisten lasten määrä vähenee vuoteen 2032 mennessä lähes sadallatuhannella. Tämä väistämättä tuo palvelurakenteeseen muutoksia. Samoin myös valtionosuudet jakautuvat hyvin epäoikeudenmukaisesti kuntien kesken tällä hetkellä. Kuinka voimme konkreettisesti turvata ja taata, [Hannu Hoskosen välihuuto] että joka puolella Suomea eletään, asutaan ja yritetään? Tämä on huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, ja siksi toimia on tehtävä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, tarvitsemme yhteydet kuntoon raiteilla ja teillä. Tieverkko mahdollistaa liikkumisen, kuljetukset ja yhteydet koko maassa. Työmatkat, elinkeinoelämän kuljetukset ja palveluihin pääsy edellyttävät sujuvia yhteyksiä, jotta yhteiskunta toimii häiriöttä. Huomio kohdistuu siihen, että yhteydet kattavat koko maan ja säilyvät käyttökelpoisina myös harvaan asutuilla alueilla. Yritystoiminta, maatalous ja paikallinen elinvoima tukeutuvat tieyhteyksien varaan, jotka kestävät sekä raskasta liikennettä että vaihtelevia sääoloja. Liikenteen turvallisuus ja ennakoitavuus paranevat, kun verkkoa ylläpidetään järjestelmällisesti ja korjaukset tehdään oikea-aikaisesti. Tämä vähentää katkoksia ja parantaa liikkumisen sujuvuutta. Arvoisa puhemies! Hyvin toimiva tieverkko vahvistaa alueiden kehitystä, taloudellista toimintaa ja yhteiskunnan toimivuutta pitkällä aikavälillä. Asfaltti on tuoksunut tämän nykyhallituksen, kumipyörähallituksen, toimesta jo useana kesänä, ja hyvä niin. Panostukset ovat olleet merkittävät. Pääväylät, valtatiet, alkavat olla kunnossa. Seuraavaksi tulee toimet kohdentaa alempaan tieverkkoon. Maallakin asutaan, eletään ja yritetään. Metsäteollisuus tarvitsee puut metsästä jalostukseen, ja maatiloilta tarvitaan ruoka pöytiimme. Haluan nostaa esille myös suunnittelun määrärahan, jotta saamme kokonaiskuvan eri alueista ja kehittämistoimenpiteistä. Seuraavalle hallitukselle riittää siis puuhaa.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus rakentuu siitä, että yhteydet toimivat maalla, merellä ja ilmassa. Kun yritykset investoivat ja kasvavat, ne tarvitsevat yhteydet raaka-aineille, työvoimalle ja markkinoille. Liikennejärjestelmä, tiet, raiteet, satamayhteydet ja logistiikkaketjut määrittävät, kuinka sujuvasti tavarat ja ihmiset liikkuvat. Yhteyksien sujuvuus ja ennakoitavuus pitävät yritysten kustannukset hallinnassa ja vahvistavat kilpailukykyä. Liikenneverkon kehittäminen liittyy suoraan investointeihin, kasvuun ja alueiden elinvoimaan. Liikenneverkkoa tulee kehittää koko Suomessa. Haluan nostaa esiin erityisesti alemman tieverkon, joka mahdollistaa asumisen, työnteon ja elinkeinot eri puolilla maata. Huoltovarmuus, turvallisuus ja saavutettavuus kytkeytyvät suoraan toimivaan infrastruktuuriin. Tämän vuoksi jatkossa tulee erityisesti panostaa maaseudun teihin.

Arvoisa rouva puhemies ja kunnioitettu sisäministeri Rantanen! Perussuomalaisten vahtivuorolla maahanmuuttopolitiikkaa on kehitetty entistä johdonmukaisempaan ja kansallista turvallisuutta painottavaan suuntaan. Järjestelmän on toimittava selkeästi, ennakoitavasti, ja viranomaisille on turvattava riittävät välineet tilanteisiin, joissa maassa oleskelun edellytykset eivät täyty. Keskeinen kokonaisuus koskee maasta poistamisen ja karkottamisen menettelyjen sujuvoittamista. Esityksellä täsmennetään sääntelyä erityisesti rikoksiin syyllistyneiden ja turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden osalta. Tarkoituksena on vähentää tulkinnanvaraa ja varmistaa, että päätöksenteko perustuu yhtenäisiin ja selkeisiin kriteereihin. Arvoisa rouva puhemies! Jos Suomessa oleskelee ja toimii lainvastaisesti tai toistuvasti rikkoo yhteiskunnan sääntöjä, seurauksena on maasta poistaminen. Järjestelmän on oltava sellainen, että siihen voi luottaa ja että säännöillä on myös käytännön merkitys. Samalla pyritään nopeuttamaan täytäntöönpanoa tilanteissa, joissa maastapoistamispäätös on tehty. Hallinnollisten vaiheiden pitkittyminen on johtanut siihen, että osa päätöksistä jää pitkäksi aikaa odottavaan tilaan, mikä heikentää järjestelmän toimivuutta. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on myös yhdenmukaistamassa sääntelyä EU-tason kehityksen kanssa, jossa maahanmuuton hallintaa ja palautusjärjestelmiä uudistetaan useissa jäsenmaissa. Painopiste on siirtymässä aiempaa selkeämpään ja toimeenpanokeskeisempään suuntaan. Aiemmin järjestelmässä on korostunut varovaisuus ja tapauskohtainen harkinta, mikä on osin pidentänyt prosesseja ja lisännyt epävarmuutta päätösten toimeenpanossa. Nyt tavoitteena on vahvistaa järjestelmän ennakoitavuutta ja toimivuutta. Maasta poistamisten määrä on viime vuosina kasvanut, mutta edelleen on tilanteita, joissa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden poistaminen maasta ei toteudu riittävän tehokkaasti. Näihin tilanteisiin tarvitaan nyt selkeämpiä ja vaikuttavampia ratkaisuja. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa päätösten toimeenpano on tehokasta, viranomaisten toimivalta selkeää ja järjestelmä kestää myös vaikeimmat tapaukset. Edellisen hallituksen löperö maahanmuuttolinja avasi Suomen portit myös rikollisille maahanmuuttajille. Nykyhallitus sisäministeri Rantasen johdolla laittoi portin kiinni ja poistaa maasta ne, jotka täällä eivät osaa käyttäytyä. Tässä maassa ei ole tilaa milanjaffeille. Suomen ykkösasia on turvata suomalaisten turvallisuus. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Aiemmilla hallituskausilla maahanmuuttopolitiikka ja sen linja on ollut löperö, mikä on osaltaan mahdollistanut sen, että järjestelmän kautta on maahamme päässyt henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin tai muodostaneet turvallisuusuhan. Tämä on heikentänyt kansalaisten luottamusta maamme turvallisuuteen. Tämän hallituskauden ja perussuomalaisten esityksillä linjauksien painopiste siirtyy selvästi toiseen suuntaan: karkottamispäätösten täytäntöönpanoa nopeutetaan, muutoksenhaun vaikutusta selkiytetään ja viranomaisten keinovalikoimaa vahvistetaan. Tavoitteena on, että Suomessa oleskelu edellyttää sääntöjen noudattamista ja Suomen lakien ja asetuksien kunnioittamista. Suomessa lain ja järjestyksen tulee toteutua. — Kiitän erityisesti ministeri Rantasta tästä esityksestä.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei enää rajoitu sotilaalliseen puolustukseen, se rakentuu arjessa: energiassa, elintarvikehuollossa, logistiikassa, digitaalisessa infrastruktuurissa ja yritysten toimintakyvyssä. Tästä kokonaisuudesta on kyse, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuuskeskus on tämän järjestelmän keskiössä. Sen tehtävä on varmistaa, että Suomi toimii myös kriiseissä. Juuri siksi sen hallinnollinen asema, ohjaus ja vastuut eivät voi olla epäselviä. Nykyisessä tilanteessa Huoltovarmuuskeskus kantaa merkittävää operatiivista vastuuta, ja sen paikka osana kansallista turvallisuusjohtamista on tärkeä. Arvoisa puhemies! Hallinnon selkeyttäminen on välttämätöntä. Huoltovarmuuskeskuksen asema on määriteltävä niin, että se vastaa sen todellista roolia osana kansallista turvallisuutta. Huoltovarmuus on yhteiskunnan vakuutus. Vakuutuksen arvo mitataan vasta silloin, kun sitä tarvitaan, siksi sen järjestäminen ei voi perustua epäselvään ohjaukseen. Tarvitsemme kirkkaan hallinnon, selkeän johdon ja vahvan luottamuksen. Se on Suomen kokonaisturvallisuuden ydinkysymys. Tämä esitys on erittäin hyvä ja edennyt erinomaisesti eduskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kotimainen ruoka on tärkein osa Suomen huoltovarmuutta ja tulevaisuutta. Tulen Etelä-Savosta, Euroopan luomumaakunnasta, jossa syödään paljon muikkua, riistaa sekä metsän antimia. Ruoka on maakunnan keskeinen kärkiteema. Kotimainen ruoka on keskeinen osa varautumista kriiseihin ja poikkeusolosuhteisiin. Sen tuotantoedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Alkutuottajien asemaa ja kannattavuutta on vahvistettava ja tasapainotettava ruokaketju pellolta pöytään. Samalla meidän on hyödynnettävä paremmin suomalaisia, puhtaissa vesissä kasvavia järvikaloja — mikä onkaan hienompaa kuin kesäillassa istua laiturilla ongella ja yrittää napata ahvenia. Kaupassakin kannattaa valita sen norjalaisen lohen tilalle kotimainen kirjolohi. Se on kestävä, terveellinen ja kotimainen ravinnonlähde, jonka käyttöä voidaan lisätä merkittävästi. Arvoisa ministeri, miten järvikalojen käyttöä voidaan vahvistaa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on virallisesti itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Sen näkemykset eivät kuitenkaan ole kritiikin yläpuolella, vaan niitä on voitava arvioida avoimesti. Tällä hetkellä meillä on täällä käsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, ja nyt tässä salissa on paikka sen käsittelylle. Olisin toivonut, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut paikalla kuulemassa tätä keskustelua. Valitettavasti käsittelyssä olevan kertomuksen näkökulma herättää vakavia kysymyksiä. Kertomuksessa käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus” ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin, ei ole neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. On myös syytä huomata, että vaikka kertomuksessa nostetaan esiin monia aitoja ongelmia, kuten työelämän epäkohtia, kokonaiskuva kallistuu tietyiltä osin poliittisesti painottuneeseen suuntaan. Tämä näkyy erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa koskevissa linjauksissa. Arvoisa puhemies! Kertomuksen viesti on tältä osin käytännössä ”raja auki”. Se korostaa turvapaikkaprosessiin pääsyn ehdottomuutta kaikissa tilanteissa ja suhtautuu kriittisesti rajavalvonnan kiristyksiin sekä maasta poistamisten tehostamiseen. Samalla sivuutetaan se, että valtiolla on oikeus ja velvollisuus suojata omia rajojaan ja kansalaistensa turvallisuutta. Kun samaan aikaan kyseenalaistetaan rajamenettelyt, arvostellaan palautusten tehostamista ja vaaditaan lisää velvoitteita viranomaisille, kokonaisuus johtaa siihen, että maahanpääsy helpottuu ja maasta poistaminen vaikeutuu. Arvoisa puhemies! On ristiriitaista, että viranomainen, jonka tehtävä on toimia riippumattomasti, ottaa näin voimakkaasti kantaa poliittisesti kiistanalaisiin kysymyksiin. Samalla suuri osa sen omista yhteydenotoista liittyy muihin teemoihin, kuten vammaisuuteen ja ikäsyrjintään. Juuri näihin kysymyksiin tulisi keskittyä ensisijaisesti. Suomessa yhdenvertaisuutta tulee edistää lain pohjalta tasapuoliset ja yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Viranomaisen tehtävä on tuottaa tasapainoista ja objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Arvoisa puhemies! Luottamus viranomaisiin rakentuu puolueettomuudesta ja erityisesti maan kokonaiskuva siinä huomioiden. Siksi on perusteltua arvioida kriittisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja roolia.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä Suomen ruokaturvan ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Vakaa ja ennakoitavissa oleva alkutuotanto varmistaa, että kriisitilanteissakin ruokaa on saatavilla, vienti säilyy mahdollisena ja kansallinen huoltovarmuus vahvistuu. Tämä on yksi merkittävimmistä keinoista ennakoida tulevia haasteita ja varmistaa Suomen elintarvikeketjun kestävyys. Esityksessä ehdotetaan kastraatiokiellon kumoamista. Tämä estää merkittävät kustannukset ja tuotannon esteet, jotka voisivat vaarantaa alan elinkelpoisuuden. Lihateollisuuden arvion mukaan kielto olisi aiheuttanut satojen miljoonien eurojen kustannukset seuraavan 10 vuoden aikana ja vaikeuttanut vientiä Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Samalla eläinten lääkitsemistä koskeva muutos mahdollistaa paikallispuudutteen luovuttamisen myös tiloille, jotka eivät kuulu valtakunnalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan Tämä varmistaa porsaille asianmukaisen kivunlievityksen kirurgisen kastraation yhteydessä ja tukee tuottajien mahdollisuuksia hoitaa alkutuotantoa tehokkaasti. Suomalainen siantuotanto eroaa monista muista maista, sillä sikojen hännät säilytetään. Tämä korostaa kansallisen tutkimuksen ja paikallisten tuotantotapojen merkitystä. Muutokset tukevat alan sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja varmistavat, että vienti säilyy kilpailukykyisenä. Arvoisa puhemies! Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia, jotka vahvistavat maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta, tukevat kotimaisen ruokaketjun kestävyyttä ja edistävät alkutuotannon tehokkuutta. Suomalainen sianlihantuotanto pysyy kilpailukykyisenä, kestävänä ja turvattuna myös tulevaisuuden kriisitilanteissa, ja eläimistä pidetään huolta.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, ja se ei ole kritiikin ulkopuolella. Tämän vuoksi tämä kertomus on täällä salissa ja siitä voidaan kritiikkiä esittää. Olisin toivonut toki, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut täällä paikalla keskustelemassa ja vastaamassa näihin meidän kysymyksiin. Tässä käsittelyssä olevassa kertomuksessa herättää vakavia kysymyksiä käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus”, ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin. Tämä ei ole siis neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. Kertomus viestii käytännössä raja auki ‑linjasta, korostaa maahanpääsyn ehdottomuutta ja suhtautuu kriittisesti rajavalvontaan sekä maasta poistamiseen, samalla kun se sivuuttaa valtion velvollisuuden suojata rajojaan ja kansalaisten turvallisuutta. On ristiriitaista, että riippumattoman viranomaisen rooliin kuuluu näin voimakkaasti kannan ottaminen poliittisiin kysymyksiin. [Puhemies koputtaa] Luottamus viranomaisiin rakentuu puolueettomuudesta, ja siihen tulee aina pyrkiä tasapuolisesti ja lainmukaisesti. [Mauri Peltokangas: Hyvä kysymys! Missä on yhdenvertaisuusvaltuutettu?]

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys ehdottaa opiskeluoikeuden päättymistä tilanteissa, joissa opiskelija valmistuu, luopuu opiskeluoikeudestaan tai ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskelupaikan. Tavoitteena on selkeyttää korkeakoulujärjestelmää ja kohdentaa opiskelupaikat tehokkaammin niille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Ehdotetut säännökset vähentävät korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevien opiskeluoikeuksien määrää ja kannustavat opiskelijoita suunnitelmalliseen opintojen suorittamiseen. Tämä tukee tavoitteena olevaa tutkintojen valmistumista tavoiteajassa. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnot jäävät ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. On tärkeää korostaa, että uudistuksen vaikutus perustuu hakukäyttäytymisen muutokseen. Tarkoitus on ohjata opiskelijat hakemaan paikkoja suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti, mikä kohdentaa opiskelupaikat entistä paremmin niille, jotka ovat ensikertalaisia ja tutkintoa tavoittelevia. Arvoisa rouva puhemies! Tämä muutos on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään nostamaan maamme koulutustasoa. Keskeisiä toimia ovat korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen, kelpoisuuksien ja koulutuspolkujen kehittäminen sekä joustavien siirtymien ja opetusyhteistyön vahvistaminen. Lisäksi käynnissä on yliopistojen siirtohakumenettelyjen kehittämishanke, ja suunnitteilla on hallituksen esitys avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilusta, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa maksutta 30 opintopisteen laajuiset opinnot. Kokonaisuudessaan ehdotetut säännökset tukevat koulutusjärjestelmän oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Opiskelupaikat kohdentuvat niille, joilla ei vielä ole tutkintoa, ja samalla järjestelmä kannustaa suunnitelmalliseen opiskeluun sekä tutkintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Tämä vahvistaa korkeakoulutuksen vaikuttavuutta ja edistää nuorten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva koulutuspolku. Koulutus ja sivistys ovat osa Suomen turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta sekä rakentamislain muutoksista vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta. Muutokset mahdollistavat maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen ja käyttöönoton tehokkaasti turvaten kansainväliset velvoitteemme ja luottamuksellisen tiedon suojan. Nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa rajanaapurimme käy sotaa ja uhka lähestyy, kriittiset tuotantolaitokset, erityisesti kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät laitokset, täytyy saada toimintavalmiuteen nopeasti. Lainmuutokset mahdollistavat lupa- ja ilmoitusmenettelyjen joustavan käsittelyn, jotta merkitykselliset laitokset saadaan käyttöön tehokkaasti. Puolustusministeriön lausuntojen perusteella laitosten lupahakemukset käsitellään etusijalla, mikä nopeuttaa toiminnan käynnistymistä kriisitilanteessa. Rakentamislain muutokset tukevat tätä tavoitetta. Poikkeamislupien ja sijoittamisvaatimusten joustavuus mahdollistaa puolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen alueille, joilla ei ole voimassa asemakaavaa. Kunnan rakennusviranomainen voi myöntää luvan rakentamisen aloittamiseen ennen poikkeuslupien lainvoimaisuutta, mikä varmistaa kriittisen tuotannon käynnistymisen ilman viiveitä. Tämä laki vahvistaa Suomen ennakoivaa varautumista. Se turvaa kriittisten resurssien saatavuuden ja toimintakyvyn etukäteen, jotta puolustuskyky pysyy toimintavalmiudessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Ennakoimalla voimme suojata kansalaisten hyvinvoinnin ja Suomen turvallisuuden pitkäjänteisesti. Esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tänään käsiteltävänä on muutos, joka koskee Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusrahaston verotusta. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää toimintaa ja varmistaa, että Huoltovarmuuskeskuksen muutos valtion virastoksi sekä Huoltovarmuusrahaston toiminta toteutetaan johdonmukaisesti myös verotuksen näkökulmasta. Aiemmin Huoltovarmuuskeskusta on kohdeltu erillisenä verovelvollisena, mikä on mahdollistanut muun muassa vähennykset materiaalisesta huoltovarmuustoiminnasta. Nyt Huoltovarmuuskeskus muuttuu valtion virastoksi ja sen toimintamenot katetaan suoraan valtion talousarviosta. Samalla Huoltovarmuusrahasto siirtyy erilliseksi verovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Tällä järjestelyllä verotuskäytännöt selkiytyvät. Huoltovarmuusrahaston osalta uusi säännös mahdollistaa, että rahasto voi harjoittaa liiketoimintaa ilman epäselvyyksiä valtion verovelvollisuudesta. Vastaavasti Huoltovarmuuskeskuksen kohdalla poistuu erillinen verovelvollisuus ja sen toimintaan sovelletaan valtion virastojen verosääntöjä. Muutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan maltillisiksi. Materiaalisen varautumisen liiketoimien määrää on vaikea ennakoida. Muutos mahdollistaa sen, että Huoltovarmuusrahaston toiminnan kirjanpito ja verotus voidaan hoitaa hallitusti ja johdonmukaisesti. Tämä esitys on oikein kannatettava. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tehtävänä on turvata Suomen toimintakyky häiriötilanteissa, ja Huoltovarmuuskeskuksen työ on keskeistä tässä. Keskus suunnittelee, kehittää ja ylläpitää materiaalista varautumista sekä vastaa kriittisten raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnasta, varastoinnista ja jakelusta. Se koordinoi myös yhteistyötä viranomaisten ja yritysten kanssa, jotta yhteiskunta pystyy vastaamaan kriiseihin tehokkaasti ja kriittiset resurssit ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan. Muutoksen myötä verotus ja hallinto voidaan hoitaa selkeästi ja yhdenmukaisesti, mikä tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä Suomen huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Suomen on pidettävä sähkö, vesi, lämpö ja ruoka omissa käsissään ja päätösvallassaan. Yhteiskunta on haavoittuva, jos se ei hallitse omia perusresurssejaan. Omavaraisuus on vastuullista varautumista, ja päätehtävämme tässä talossa on tehdä toimia, jotta maamme pärjää tässä maailmantilanteessa. Kaikilla päätöksillä, kaikilla tasoilla tulee Suomen edun olla aina ykkösasia. Omavarainen ja huoltovarma Suomi luo arjen turvaa. Kyse on turvallisuudesta, itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen tarkoituksena on vahvistaa ennakoivaa terveyden edistämistä seniorineuvolamallin avulla. Tavoitteet liittyvät toimintakyvyn tukemiseen sekä sellaisten palvelujen kehittämiseen, jotka tukevat hyvää arkea pitkälle ikään. Samalla on tärkeää tarkastella, millä tavoin edetään kestävästi talouden ja rakenteiden kannalta. Hyvinvointialueilla on jo lainsäädännön mukainen vastuu ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisestä, ja jokaisella alueella on mahdollisuus muotoilla toimintamalli omien olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella Eloisassa on jo käytössä ikäneuvola, jossa painottuu ennalta ehkäisy, varhainen tuki ja ongelmien tunnistaminen, ja tämä toimii erittäin hyvin. Ikäystävällinen kunta tarkoittaa arjen sujuvuutta, osallisuutta, liikkumisen mahdollisuuksia, yhteisöllisiä ympäristöjä sekä helposti saavutettavia harrastuksia ja kohtaamispaikkoja. Ikääntyneet tukevat kuntien elinvoimaa monella eri tavalla — vapaaehtoisina, kulttuuritoimijoina, lastenlasten arjen apuna sekä monien yhdistysten ja yhteisöjen aktiivisina jäseninä, ja he käyttävät paikallisia palveluja ja osallistuvat yhteisen ympäristön rakentamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Teknologian kehitys vahvistaa terveyden seurantaa ja toimintakyvyn tukemista. Tekoäly, etäpalvelut ja ikäteknologia mahdollistavat ennakoivaa toimintaa, jossa terveysriskit tunnistetaan ajoissa. Näiden ratkaisujen avulla tuetaan myös turvallisuutta sekä arjen sujuvuutta ilman raskaita lisärakenteita. Samaan aikaan on tärkeää hyödyntää ikääntyneiden osaamista ja kokemusta entistä laajemmin. Sukupolvien yhteistyö, yhteisölliset asumisratkaisut, senioriyrittäjyys sekä osaamisen jakaminen vahvistavat paikallista työvoimaa ja alueiden elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Suomen väestörakenne muuttuu, ja muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Ikäihmiset muodostavat merkittävän voimavaran, joka rakentuu tiedosta, kokemuksesta ja yhteisöllisestä sitoutumisesta. Näiden vahvuuksien avulla rakennetaan elinvoimaista sekä kestävää tulevaisuutta. Kuntien strateginen suunnittelu hyötyy siitä, että ikääntyneiden panos tunnistetaan osaksi kehitystyötä palvelutarpeiden rinnalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää merkittäviä uudistuksia Rikosseuraamuslaitosta koskevaan lainsäädäntöön. Tärkein muutos liittyy koulutusjärjestelmän uudistamiseen, jonka tarve on selkeä ja kiireellinen. Nykyinen koulutusmalli tuottaa liian vähän osaavaa henkilöstöä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Vankimäärä on kasvussa, ja samaan aikaan henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen lisäävät rekrytointipainetta merkittävästi. Tulevina vuosina arvioidaan tarvittavan noin 200 uutta vartijaa vuosittain, kun taas tutkintokoulutuksesta valmistuu keskimäärin noin 154 vartijaa. Tämä näkyy jo käytännössä lisääntyneenä kuormituksena, kouluttamattomien osuutena ja henkilöstön työkuormana. Uudistuksen tärkeä osa on työssäoppimisen väylän käyttöönotto nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle. Sen avulla muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat täydentää osaamistaan työn ohessa ja pätevöityä rikosseuraamusalalle. Tämä mahdollistaa olemassa olevan osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja nopeuttaa uusien työntekijöiden kouluttautumista. Samalla nykyistä tutkintokoulutusta kehitetään joustavammaksi ja saavutettavammaksi. Verkko-opintoja lisätään merkittävästi, koulutus alkaa jatkossa kahdesti vuodessa, ja opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan nykyistä paremmin. Käytännön taitoja vaativat osa-alueet, kuten tarkastustoiminta, voimakeinojen käyttö, ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutus, säilyvät lähiopetuksessa, mikä takaa koulutuksen laadun. Työssäoppimisen ohjausta vankiloissa kehitetään ja opetushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuus päivittää käytännön taitoja säännöllisten työskentelyjaksojen avulla. Uudistuksen myötä voidaan varmistaa, että eri puolilla Suomea on riittävästi koulutettua ja pätevää henkilöstöä. Tämä vahvistaa rikosseuraamusalan toimintakykyä, lisää turvallisuutta ja tukee henkilöstön työhyvinvointia. Kyse on käytännön ratkaisuista, jotka turvaavat alan tulevaisuuden ja varmistavat, että tehtävät hoidetaan osaavasti ja turvallisesti. Siksi uudistus on tarpeellinen ja sen toteuttaminen on kiireellistä. Kiitos, oikeusministeri Meri, tästäkin esityksestä koko Suomen parhaaksi. On erittäin arvokasta, että meillä on Suomessa tällä hetkellä oikeusministeri, joka tuo viikoittain lakiuudistuksia sujuvoittamaan ja järkevöittämään oikeudellisia toimia maassamme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys uudistaa sakon muuntorangaistusmenettelyä, menettämisseuraamusten täytäntöönpanoa sekä rahamääräisten saatavien maksuajan myöntämistä. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen sujuvoittaa oikeusprosesseja ja tehostaa omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanoa. Uudistukset mahdollistavat sähköisten välineiden laajemman hyödyntämisen, selkeyttävät eri viranomaisten tehtäväjakoa ja vähentävät merkittävästi manuaalista työtä. Sakon muuntorangaistusasioiden käsittely muuttuu sähköiseksi, mikä poistaa nykyisen manuaalisen paperityön ja parantaa tietojen saatavuutta. Ulosottolaitoksen tehtävät vankilaan määräämisessä siirtyvät Rikosseuraamuslaitokselle, ja menettämisseuraamusten osalta Ulosottolaitos vastaa jatkossa eräiden omaisuuserien, kuten kiinteistöjen, täytäntöönpanosta. Nykyisin muuntorangaistuksen määrääminen on hidasta ja vaatii useiden viranomaisten työpanosta, mutta esityksen uudistukset selkeyttävät prosessia ja mahdollistavat sähköisen käsittelyn kautta nopeamman ja ennakoitavamman toiminnan. Lisäksi maksuajan myöntäminen rahamääräisissä saatavissa voidaan automatisoida nykyistä laajemmin, mikä nopeuttaa prosessia ja tuo ennakoitavuutta kansalaisille. Arvoisa rouva puhemies! Vuonna 2024 saapuneista täytäntöönpantavista asioista suurin osa oli liikennevirhemaksuja ja rikosuhrimaksuja, mutta merkittävä osa muodostui myös sakkomääräyksistä, tuomioistuimen määräämistä sakkorangaistuksista sekä valtiolle tuomituista korvauksista. Rahamääräisesti suurimmat kokonaisuudet olivat sakkomääräykset ja rangaistusmääräykset sekä erilaiset korvaukset ja menettämisseuraamukset. Nykyjärjestelmässä tiedonkulussa ja prosessinhallinnassa esiintyy ajoittain haasteita erityisesti tilanteissa, joissa omaisuuteen kohdistuu pantti- tai vakuusoikeuksia. Esityksen uudistukset selkeyttävät vastuuta ja mahdollistavat tehokkaamman, yhdenmukaisen ja oikeudenmukaisen täytäntöönpanon kaikissa tapauksissa. Arvoisa rouva puhemies! Kokonaisuudessaan esitys viimeistelee yli 20 vuotta vanhan sakon täytäntöönpanolain uudistuksen, tuo järjestelmät nykyaikaan ja säästää pitkällä aikavälillä sekä viranomaisten resursseja että kansalaisten aikaa. Moderni sähköinen käsittely parantaa läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta, tehostaa päätöksentekoa ja vahvistaa oikeusjärjestelmän luotettavuutta. Haluan kiittää oikeusministeriä hänen johdonmukaisesta ja määrätietoisesta työstään tämän merkittävän esityksen suhteen.

Arvoisa puhemies! Pahoittelut, salissa oli sen verran hälinää, että en kuullut, että minun puheenvuoroni on. Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys tullilain muuttamisesta mahdollistaa asioinnin Tullin kanssa entistä laajemmin sähköisesti. Tämän muutoksen myötä tiedoksiannot ja hallinnolliset prosessit voidaan hoitaa tehokkaasti, digitaalisesti ja keskitetysti. Samalla asiakkaiden valinnanvapaus säilyy. Halutessaan he voivat edelleen saada tiedoksiannot kirjeitse. Sähköinen asiointi vähentää paperityötä, vapauttaa resursseja hallinnollisiin tehtäviin ja tehostaa Tullin toimintaa. Arvoisa puhemies! Tulli valvoo tavaravirtoja, ehkäisee ja paljastaa rikoksia, [Hälinää — Puhemies koputtaa] varmistaa tullimaksujen asianmukaisen maksamisen ja tukee rajaturvallisuutta. Se toimii keskeisenä viranomaisena, joka yhdistää hallinnollisen työn ja käytännön valvonnan. Tulli hoitaa tehtävänsä valtakunnallisesti ja monipuolisesti, ja sen henkilöstön ammattitaito on korvaamatonta kaikissa työvaiheissa. Tullin merkitys on tärkeä, koska se ylläpitää Suomen sisäistä turvallisuutta. Paikan päällä työskentelevä henkilöstö varmistaa, että valvonta ja rikosten ehkäisy toimivat käytännössä, eikä sähköinen asiointi tähän yksin riitä. On olennaista, että Tullin ammattilaiset pysyvät töissä ja heidän osaamisensa on käytettävissä siellä, missä sitä tarvitaan. Jo heidän läsnäolonsa tuo turvaa. Näin voimme turvata tavaroiden laillisen liikenteen, ehkäistä rikollisuutta ja varmistaa valvonnan jatkuvuuden. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tullilain sähköistämisestä ja henkilöstön merkityksen huomioimisesta osoittaa, miten hallitus yhdistää hallinnon tehostamisen ja turvallisuuden. Meillä on mahdollisuus tehdä päätöksiä, jotka tukevat yrityksiä, tehostavat hallintoa ja turvaavat Suomen sisäistä turvallisuutta kokonaisuutena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä arvokkaasta keskustelusta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 § velvoittaa laatimaan jokaiselle oppilaitokselle opiskeluhuoltosuunnitelman, jossa määritellään opiskeluhuollon toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, oppilaiden sekä heidän huoltajiensa kanssa, ja sen tulee olla huoltajien nähtävissä. Suunnitelma päivitetään vuosittain samassa aikataulussa lukuvuosisuunnitelman kanssa. Opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää muun muassa arvion oppilashuollon kokonaistarpeista ja käytettävissä olevista palveluista, yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat, yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämisen, yhteistyön oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä suunnitelman toteuttamisen ja seurannan. Oppilashuolto toteutuu monialaisena yhteistyönä. Koulupsykologit ja kuraattorit osallistuvat koulujen oppilashuoltotyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä tekevät yhteistyötä opetushenkilöstön kanssa. Myös kouluterveydenhuolto tukee oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä säännöllisten terveystarkastusten, terveysneuvonnan ja varhaisen tuen kautta. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja vahvistaa koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollon tehtävä on turvata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus oppia, kasvaa ja voida hyvin. Siksi tiedonkulun on toimittava sujuvasti kuntien ja hyvinvointialueiden välillä lapsen ja nuoren parhaaksi. Arvoisa puhemies! Koulumaailmassa tapahtuu lasten ja nuorten kanssa monenlaisia tilanteita päivittäin. Kun tähän lisätään vielä kotien tilanteet ja roolit, on lainsäädännön oltava aukotonta. Nostan tässä tiedonkulun ongelmasta esille valitettavan ja järkyttävän kouluampumisen, jossa ampuja sai aika pitkän aikaa teon jälkeen kulkea ennen kuin hänet saatiin kiinni. Tieto ampumisesta ei saavuttanut poliisia riittävän nopeasti. Ennaltaehkäisevässä työssä tiedonkululla on merkittävä rooli. Tässäkin tapauksessa viitteitä esimerkiksi kouluampumisesta oli ollut ennen tapahtumaa. Tässäkin lapsen ja nuoren kanssa tekemisissä olevien ammattilaisten ja huoltajien yhteistyö ja tiedonkulku on avainasemassa. Tämä lakialoite on siten myös merkittävä turvallisuustoimenpide.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys koskee poliisilaissa ja pakkokeinolaissa säädettävää peitetoiminnan laajentamista tietoverkossa. Tavoitteena on varmistaa, että salaisia tiedonhankintakeinoja ja salaisia pakkokeinoja koskeva sääntely on mahdollisimman yhdenmukaista eri viranomaisten välillä. Tämä on keskeistä, jotta rikostorjunta toimii tehokkaasti ja selkeästi myös jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Verkossa tehtävällä peitetoiminnalla pyritään pääsemään sisälle suljettuihin rikollisryhmiin, huumekauppaan, asekauppaan sekä seksuaalirikosten valmisteluun, joita tapahtuu anonyymeillä keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa. Peitetoiminta mahdollistaa poliisille esimerkiksi valeoston, jossa laittomia aineita tai palveluita ostetaan peitehenkilöllisyyttä käyttäen rikoksen paljastamiseksi. Esitys ei laajenna peitetoiminnan aineellisia edellytyksiä, vaan täsmentää niiden soveltamista ja yhdenmukaistaa sääntelyä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä. Yhdenmukaisuus selkeyttää toimivaltuuksia, vahvistaa viranomaisten välistä yhteistyötä ja tehostaa toimintaa rikostorjunnan rajapinnoissa. Esityksellä ei samalla arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia yksityiselämän suojaan tai muihin perusoikeuksiin verrattuna voimassa olevaan lainsäädäntöön. Arvoisa puhemies! Tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus on voimakkaassa kasvussa, ja sen torjuminen edellyttää moderneja ja toimivia keinoja. Peitetoiminnan täsmentäminen ja yhdenmukaistaminen antaa viranomaisille riittävät valtuudet puuttua vakaviin rikoksiin, paljastaa rikollisia verkostoja ja suojella uhreja myös tilanteissa, joissa rikos tapahtuu verkossa ilman fyysistä kontaktia. Hallintovaliokunta on pitänyt esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lainsäädäntövarmuus, selkeät toimivaltuudet ja viranomaisten yhteistyön tehostaminen ovat avainasemassa, jotta rikostorjunta pysyy tehokkaana, ennakoivana ja ajantasaisena. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vahvistaa Suomen kykyä torjua tietoverkoissa tapahtuvaa rikollisuutta ja varmistaa, että viranomaisilla on käytettävissään modernit, toimivat ja lainmukaiset välineet tehtäviensä hoitamiseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Liikennejärjestelmäsuunnitelma määrittää pitkälle, miten arki maassamme toimii ja miten saavutettavuus, elinvoima ja turvallisuus toteutuvat pitkien etäisyyksien maassamme. Suomen eri alueiden yritystoiminta, teollisuus, matkailu, maa- ja metsätalous ja palvelut tarvitsevat toimivia ja ennakoitavia yhteyksiä. Kuljetuskustannukset, tieverkon kunto ja yhteyksien jatkuvuus heijastavat suoraan kilpailukykyyn ja työvoiman saatavuuteen. Nykyhallitus on tehnyt merkittävät pääteiden ja ‑ratojen parannukset. Seuraavaksi tulee korostaa alemman tieverkon merkitystä. Suuri osa tavara- ja palveluliikenteestä syntyy haja-asutusalueilla, ja alueiden elinvoima perustuu siihen, että liikkuminen ja kuljetukset toimivat vuoden ympäri. Myös monipaikkainen asuminen ja vapaa-ajan asutus lisäävät tämän verkon käyttöä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on osa koko maan tasapainoista kehitystä ja kokonaisturvallisuutta. Yhteyksien toimintavarmuus, saavutettavuus ja asutuksen säilyminen koko maassa vahvistavat huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Erityisen ilahtunut olen liikenneturvallisuuteen panostamisesta niin nuorten kuljettajien kuin taksienkin osalta. Kiitos, ministeri Ranne.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa liittolaisena toimimista ja kansainvälistä puolustusyhteistyötä. Toiminta kattaa useita eri tehtäväkokonaisuuksia, mutta Suomen panos painottuu merelliseen toimintaympäristöön ja erityisesti lähialueiden turvallisuuteen. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi, kun rajanaapurimme Venäjä jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tämä kehitys korostaa liittokunnan yhteisen puolustuksen, valmiuden ja yhteistyön merkitystä myös Suomen näkökulmasta. Suomen Nato-roolia vahvistavat myös kansalliset rakenteet. Mikkelissä toimiva Naton alaesikunta tukee liittokunnan suunnittelua ja johtamista, ja Rovaniemelle sijoittuvat maavoimajoukot ovat osa liittokunnan läsnäoloa Suomen alueella. Arvoisa puhemies! Vuonna 2027 Suomi osallistuu Naton pysyvän laivasto-osaston tehtäviin enintään 40 henkilöllä. Lisäksi Suomi osallistuu pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan 50 henkilöllä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa osallistumista alusten miehistöihin, esikuntatehtäviin sekä erikoistuneisiin tehtäviin, kuten raivaajasukeltajatoimintaan. Tehtävät sisältävät merivalvontaa, merireittien turvaamista sekä merimiinojen raivaamista. Toiminta-alue ulottuu Itämereltä Pohjanmerelle ja edelleen Pohjois-Atlantille. Nämä merialueet ovat keskeisiä sekä kansainvälisen kaupan että alueellisen turvallisuuden näkökulmasta. Naton pysyvät merivoimaosastot muodostavat keskeisen osan liittokunnan merellisestä valmiudesta. Ne ovat jatkuvassa käytössä ja mahdollistavat nopean reagoinnin erilaisiin tilanteisiin. Tarvittaessa ne voidaan liittää osaksi laajempia sotilaallisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen liittyy myös riskejä, jotka ovat pääosin samankaltaisia kuin muussa meripalveluksessa. Näitä ovat esimerkiksi vaativat sääolosuhteet, tapaturmat ja sairastumiset. Lisäksi toimintaan kohdistuu jatkuva tiedustelullinen kiinnostus. Arvoisa puhemies! Osallistumisen kustannukset ovat arviolta 5,8 miljoonaa euroa, ja ne katetaan puolustusministeriön hallinnonalalta. Päätökset tehdään kansallisen lainsäädännön mukaisesti tasavallan presidentin päätöksellä valtioneuvoston esityksestä. Suomen osallistuminen jatkaa aiempien vuosien toimintaa, jossa Puolustusvoimat on ollut mukana Naton merivoimaosastoissa, ilmavalvonnassa ja muissa tehtävissä. Toiminta on vakiintunut osaksi normaalia puolustusyhteistyötä liittolaisten kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Rauhan ajan tehtävien keskiössä ovat ennakointi, valmiuden ylläpito erityisesti reserviläisten toimesta, yhteistoimintakyvyn kehittäminen sekä liittolaisten välinen tiedonvaihto ja suunnittelu. Suomelle keskeistä on kyetä toimimaan saumattomasti liittolaisten kanssa. Tämä tarkoittaa muun muassa yhteisiä harjoituksia, tiedustelu- ja tilannekuvayhteistyötä, yhtenäistä puolustussuunnittelua sekä kokonaisturvallisuustavoitteita. Näin varmistetaan, että Suomi toimii osana suurempaa kokonaisuutta. Historialliseen päämajakaupunki Mikkeliin sijoittuva Nato-alaesikunta vahvistaa Suomen roolia liittokunnan alueellisissa rakenteissa. Alaesikunta sijoittuu osaksi Suomen vakaata turvallisuusarkkitehtuuria ja tukee koko Itämeren alueen puolustuksen suunnittelua. Samalla se vahvistaa Mikkelin asemaa turvallisuusosaamisen keskuksena ja luo tiiviitä yhteyksiä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden välille. Arvoisa ministeri, vierailin eilen Mikkelin Ihastjärven maanpuolustustalolla, jossa tehdään kansallisesti arvokasta maanpuolustustyötä reserviläisten toimesta ja lisäksi tärkeää drone-kehittelyä. Miten näette kansallisen drone-kehittämistyön osana Natoa?

Arvoisa puhemies! Ensiksikin haluan kiittää aloitteen allekirjoittajia, edustajia Rydman, Rintamäki, Niemi, Rasinkangas, Reijonen ja Laiho. Tekemäni lakialoite vahvistaa opiskeluhuollon ammattilaisten oikeuden saada opetuksen järjestäjältä ne tiedot, joita he tarvitsevat opiskelijan tuen arvioimiseksi, tilanteen seuraamiseksi, tukitoimien toteuttamiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi. Soteuudistuksessa opiskeluhuollon palvelut siirrettiin hyvinvointialueille, mutta tiedon luovutusta koskevaa lainsäädäntöä ei päivitetty vastaamaan uutta hallintorakennetta. Tämän seurauksena tiedonkulku perustuu erillisiin pyyntöihin, suostumuksiin ja alueittain vaihteleviin tulkintoihin, mikä heikentää tuen oikea-aikaisuutta ja luo eroja opiskelijoiden asemaan. Käytännön arjessa tämä näkyy siinä, että psykologit eivät monilla alueilla pääse tarkastelemaan pedagogisia asiakirjoja, vaikka ovat osallistuneet niiden laadintaan. Monin paikoin ei ole myöskään mahdollisuutta seurata poissaoloja tai viestiä opettajien ja huoltajien kanssa samoilla kanavilla kuin muu koulun henkilöstö. Tämä hidastaa tuen käynnistymistä, vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostumista ja heikentää huoltajayhteistyötä. Arvoisa puhemies! Koulutuksen järjestäjän ja hyvinvointialueen yhteistyö muodostaa opiskeluhuollon yhteisöllisen perustan. Opetushallituksen selvityksessä todettiin, että oppilaitoskohtaisissa opiskeluhuoltotyöryhmissä käsitellään edelleen yksittäisten opiskelijoiden asioita, jotka on tarkoitus käsitellä monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Tämä kertoo rakenteellisista epäselvyyksistä. Tietoa tarvitaan, mutta sitä haetaan välineillä, jotka eivät sovi nykyiseen sääntelyyn. Samalla ammattilaiset kuormittuvat menettelyistä, jotka eivät palvele opiskelijan etua. Tilannetta monimutkaistaa ennalta ehkäisevän ja yhteisöllisen työn kirjaaminen. Lainsäädännön näkökulmasta jokainen oppilas, jonka asioissa psykologi on mukana, tulkitaan potilaaksi, ja tästä avataan potilaskertomus. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ja ohjelmat on rakennettu yksilökohtaisia potilastietoja varten, eivätkä ne huomioi esimerkiksi luokkien ristiriitojen selvittämistä, ryhmien hyvinvoinnin tukemista tai opettajan konsultaatiota ilman oppilaan tapaamista. Ilman selkeitä ohjeita ennalta ehkäisevä työ jää näkymättömäksi, vaikka juuri sen vaikuttavuus näkyy poissaolojen vähenemisenä, oppimisen sujuvoitumisena ja varhaisena tukena ennen yksilökohtaisia toimia. Arvoisa puhemies! Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen on tässä keskeistä. Kun opiskeluhuollon ammattilaiset työskentelevät oppilaitoksen arjessa, yhteys opetukseen, oppilaan kokonaistilanteeseen ja huoltajiin on välitön. Tällä hetkellä tämä toteutuu vasta osassa oppilaitoksia, mikä lisää alueellista vaihtelua. Selkeä tiedonsaantioikeus tukee myös teknisiä ratkaisuja, kuten katseluyhteyksiä, joilla varmistetaan, että ammattilaiset näkevät välttämättömät tiedot tietoturvallisesti. Järjestämisvastuun palauttamista kunnille on esitetty mahdollisena ratkaisuna, mutta tämä ei poista tiedonsaannin haasteita, koska psykologien ja kuraattorien työ perustuu sotelainsäädäntöön organisaatiorakenteista riippumatta. Siksi ratkaisu on tehtävä lainsäädäntöön. Opiskeluhuollon ammattilaisten tiedonsaantioikeuden tulee olla selkeä, yhdenmukainen ja opiskelijan oikeuksia turvaava koko maassamme. Samalla on annettava valtakunnalliset ohjeet ennalta ehkäisevän ja yhteisöllisen työn kirjaamisesta, jotta työ näkyy, on arvioitavissa ja siirtyy tarvittaessa oikeille toimijoille oikea-aikaisesti. Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella vahvistamme opiskeluhuollon jatkuvuutta, parannamme tiedonkulkua ja varmistamme, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvitsemansa tuen oikeassa hetkessä. Tällä lakialoitteella on myös merkittävä turvallisuusrooli.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Taksipalvelu on monelle suomalaiselle tärkeä osa arjen liikkumista. Kun ihminen nousee taksiin, hänen on voitava olla täysin varma siitä, että matka on turvallinen ja että hän pääsee perille luotettavasti. Luottamus on koko taksialan perusta. Nyt käsiteltävänä oleva esitys vahvistaa taksialan turvallisuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Taksamittarin pakollisuus sekä erityinen taksirekisterikilpi helpottavat kuluttajien mahdollisuutta tunnistaa luvallinen taksi ja lisäävät samalla viranomaisten valvonnan tehokkuutta. Selkeä tunnistettavuus tekee taksipalvelun käytöstä turvallisempaa ja auttaa torjumaan harmaata taloutta. Arvoisa rouva puhemies! Merkittävä osa uudistusta on kuljettajien koulutusvaatimusten vahvistaminen. Jatkossa taksinkuljettajaksi aikovan on suoritettava vähintään 21 tunnin mittainen koulutus ennen kuljettajakokeeseen osallistumista. Lisäksi jo alalla toimiville kuljettajille säädetään velvoite suorittaa seitsemän tunnin täydennyskoulutus, jotta myös heidän osaamisensa pysyy ajan tasalla. Koulutuksen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella kuljettajalla on riittävät perustaidot toimia vastuullisesti ja ammattimaisesti. Koulutuksessa käsitellään muun muassa liikenneturvallisuutta, asiakaspalvelua, kuljettajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä erilaisten asiakasryhmien kohtaamista. Taksinkuljettaja kohtaa työssään hyvin erilaisia matkustajia ja tilanteita, joten ammattitaidon merkitys korostuu. Arvoisa rouva puhemies! Selkeät pelisäännöt, toimiva valvonta ja ammattitaitoiset kuljettajat ovat edellytys sille, että taksipalveluihin voidaan luottaa. Kun ihminen astuu taksiin, hänen ei pitäisi joutua epäilemään, onko kuljetus turvallinen tai onko kuljettajalla oikeus toimia tehtävässään tai mitä matka tulee maksamaan. Taksin tulee olla palvelu, johon voi nousta turvallisin mielin — palvelu, jossa voi luottaa siihen, että matka sujuu turvallisesti ja että perille pääsee varmasti. Kiitän liikenne- ja viestintäministeri Rannetta tämän esityksen valmistelusta. Tämä on myös yksi perussuomalaisten tärkeä arjen uudistus ja tavoite tälle hallituskaudelle. Turvallinen taksipalvelu on luottamusta suomalaisen arjen toimivuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulta tulee kotimainen ruoka, vahva maatalous, metsätalous, osaaminen ja yrittäjyys, ja ne tukevat Suomen taloutta ja turvallisuutta sekä koko maan varautumista, huoltovarmuutta ja vientiä. Maaseudulla toimii paljon osaavia yrittäjiä. Yrityksiä löytyy maa- ja metsätaloudesta, matkailusta sekä biotaloudesta. On tärkeää, että yrittämisen edellytykset säilyvät kannattavina ja työpaikkoja syntyy eri puolille maata. Suomi menestyy, kun koko maa pidetään asuttuna. Maaseutu on hyvä ja puhdas paikka elää — itsekin olen saanut viimeisen kymmenen vuotta elää keskellä metsää järven rannalla. Maalla asutaan, eletään ja tehdään työtä. Metsät ja luonto ovat lähellä, ja monille metsästys ja luonnossa liikkuminen kuuluvatkin arkeen. Suurpetoasiaa tämä hallitus on vienyt sudenmetsästyksen kautta eteenpäin, ja jatkoa on tulossa karhun ja ilveksen osalta. Myöskin valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys on tarkoitus tuoda kevään aikana eduskuntaan. Elinvoimainen maaseutu tukee koko Suomen taloutta. Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulla, kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on erittäin tärkeä rooli. Väestöön suhteutettuna järjestöjä toimii paljon erityisesti harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla. Vapaaehtoiset ylläpitävät monia yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja. Esimerkiksi sopimuspalokunnat ja meripelastus osallistuvat pelastustoimintaan, tieosuuskunnat huolehtivat yksityisteistä ja vesiosuuskunnat turvaavat paikallista vesihuoltoa. Myös riistanhoitoyhdistykset auttavat viranomaisia suurriistatehtävissä. Kyläyhdistykset vahvistavat paikallista turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi kyläturvallisuus- ja varautumistoiminnan kautta. Lisäksi ne ylläpitävät luontoreittejä, liikuntapaikkoja ja yhteisiä tiloja. Urheiluseurat, nuorisoseurat ja metsästysseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tukevat hyvinvointia. Maaseudun yhteisöllisyys syntyy ihmisten aktiivisuudesta ja yhteistyöstä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on metsien maa, ja maaseutumme vahvuus on aina ollut metsässä. Metsät tarjoavat työtä, toimeentuloa ja vakautta monille paikkakunnille. Metsäteollisuus on yksi kansantaloutemme tärkeimmistä aloista, ja se pitää maaseudun elinvoimaisena. Puusta valmistetaan monenlaisia tuotteita: paperia, kartonkia, pakkauksia sekä rakennusmateriaaleja. Puu on monipuolinen raaka-aine, jota voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Se on myös tulevaisuuden erinomainen vientituote, ja puun jatkojalostamista tulee vahvasti kehittää maassamme. Metsät ovat siis tärkeä, arvokas resurssi, jota tulee hoitaa järkevästi ja pitkäjänteisesti. Kun panostamme metsäteollisuuteen, varmistamme työpaikkoja, vahvistamme maaseudun taloutta ja hyödynnämme kotimaista raaka-ainetta. Metsät ovat Suomen vahvuus, ja niiden vastuullinen käyttö tukee koko kansakunnan hyvinvointia. Kun puuta jalostetaan pidemmälle kotimaassa, syntyy enemmän osaamista ja lisäarvoa suomalaiselle taloudelle. Metsien kestävä ja pitkäjänteinen käyttö on keskeistä tulevaisuudessa. Metsät kasvavat, uusiutuvat ja tuottavat hyvinvointia, kun niitä hoidetaan vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esille rehtorina ja erityisopettajana kyläkoulujen merkityksen tässä tulevaisuuden tilanteessa, jossa perusopetusikäisiä vähenee vuoteen 2032 mennessä 90 000 lasta. Kyläkoulujen lopettaminen on virhe, joka tulee muuttamaan yhteiskunnan rakennetta korjaamattomasti. Koko Suomi on pidettävä asuttuna turvallisuuden ja omavaraisuuden vuoksi. Tämä edellyttää, että kuntien tärkein peruspalvelu, koulutus, turvataan, jotta lapsemme ja nuoremme saavat vahvat perustaidot ja -tiedot jatko-opintoihin ja elämään. Kun suomalainen maaseutu elää, Suomikin voi elää.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomessa valmistellaan uutta digitaalinen lompakko -sovellusta, joka helpottaa sähköistä asiointia sekä viranomaisten että erilaisten palvelujen kanssa. Sovellus toimisi älypuhelimessa, ja sen avulla käyttäjä voisi tunnistautua turvallisesti verkossa, hallita omia henkilötietojaan sekä tehdä sähköisiä allekirjoituksia. Tavoitteena on tehdä digitaalisesta asioinnista sujuvampaa ja turvallisempaa sekä kansalaisille että organisaatioille. Lompakon käyttö olisi vapaaehtoista, eikä se korvaisi perinteisiä henkilöllisyystodistuksia. Digitaalinen henkilöllisyystodistus perustuisi kuitenkin voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin. Sovellusta ei voisi käyttää matkustusasiakirjana, mutta sitä voisi hyödyntää monissa sähköisissä palveluissa henkilöllisyyden todentamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Palvelun tarjoamisesta Suomessa vastaisi Digi- ja väestötietovirasto. Samalla myös yksityiset yritykset voisivat kehittää ja tarjota vastaavia ratkaisuja. Tämä mahdollistaisi kilpailun ja uusien innovaatioiden syntymisen digitaalisissa tunnistautumispalveluissa. Lisäksi eri viranomaisilla olisi omat roolinsa järjestelmän toiminnassa, esimerkiksi tietojen myöntämisessä ja palvelujen valvonnassa. Uudistuksen tarkoituksena on myös parantaa rajat ylittävää asiointia Euroopassa. Kun sähköinen tunnistautuminen toimii yhtenäisten sääntöjen mukaisesti eri maissa, kansalaiset voivat käyttää digitaalisia palveluja helpommin myös muissa Euroopan maissa. Tämä voi helpottaa esimerkiksi opiskelua, työntekoa tai viranomaisasiointia ulkomailla. Samalla uudistuksessa korostetaan turvallisuutta ja tietosuojaa. Käyttäjällä olisi enemmän mahdollisuuksia hallita omia tietojaan ja päättää, mitä tietoja hän jakaa eri palveluille. Viranomaiset puolestaan valvoisivat järjestelmää ja huolehtisivat siitä, että palvelu täyttää turvallisuusvaatimukset. Digitaalinen lompakko -sovellus edistää sujuvampaa ja turvallisempaa digitaalista yhteiskuntaa. Sen tavoitteena on helpottaa arjen asiointia, vahvistaa luottamusta sähköisiin palveluihin ja tukea kansalaisten mahdollisuuksia toimia digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa ministeri, miten varmistetaan, että uusi digitaalinen lompakko -sovellus on turvallinen ja että kaikkien kansalaisten yksityisyys sekä henkilötiedot pysyvät suojattuina? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Radioviestintä ja satelliittipaikannus ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä. Niitä käytetään muun muassa liikenteessä, pelastuspalveluissa, viranomaistoiminnassa sekä monissa digitaalisissa palveluissa. Myös metsästyksessä satelliittipaikannus on tärkeä, sillä metsästyskoiria seurataan usein GPS-pannoilla. Jos näitä yhteyksiä häiritään, seuraukset voivat olla vakavia. Käytännössä niin sanottuja häirintälaitteita eli jammereita käytetään esimerkiksi matkapuhelintaajuuksien, GPS-paikannuksen ja jopa lentoliikenteen signaalien häiritsemiseen. Itämeren alueella on viime aikoina havaittu runsaasti tällaisia häiriöitä. Arvoisa rouva puhemies! Nykytilanteessa ongelmana on ollut se, että vaikka häirintälaitteen käyttäminen on laitonta, itse laitteen hallussapito ei ole ollut selvästi rangaistavaa. Tämä on tehnyt viranomaisten työstä vaikeampaa. Esityksen myötä viranomaisilla olisi paremmat keinot puuttua tilanteeseen jo ennen kuin laitteita käytetään. Radioviestintä ja satelliittipaikannus ovat kriittisiä yhteiskunnan toiminnalle. Niiden häiriöt voivat vaikuttaa esimerkiksi liikenneturvallisuuteen, pelastustoimintaan ja kansalaisten arjen turvallisuuteen. On myös tärkeää, että samalla varmistetaan viranomaisten, tutkimuksen ja teollisuuden mahdollisuus käyttää tällaisia laitteita silloin, kun se on laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä. Esitys parantaa viranomaisten mahdollisuuksia puuttua häirintään jo ennalta ja vähentää laitteiden väärinkäyttöä. Erittäin merkittävä esitys, josta iso kiitos ministeri Ranteelle. On Suomen ja suomalaisten etu, että maassamme on aktiivinen ja ahkera liikenne- ja viestintäministeri.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta. Tämä on tärkeä tavoite. Suomessa on tehty pitkään määrätietoista työtä liikenneturvallisuuden eteen, ja tuloksia on saatu. Silti nuoret kuljettajat näkyvät onnettomuustilastoissa edelleen liian usein. Tilastot kertovat selvästi, miksi asiaan on syytä puuttua. 15—24-vuotiaat muodostavat noin 11 prosenttia väestöstä, mutta lähes kolmannes liikenteessä loukkaantuneista ja kuolleista kuuluu tähän ikäryhmään. Siksi on perusteltua tarkastella ajokorttisääntelyä ja sitä, miten nuoria kuljettajia voidaan ohjata turvalliseen ajamiseen. Esityksessä ehdotetaan useita muutoksia. Riskientunnistamiskoulutusta lisättäisiin, jotta uudet kuljettajat oppivat paremmin tunnistamaan vaaratilanteita ja ennakoimaan liikennettä. Ajokieltokoulutusta laajennettaisiin koskemaan nykyistä useampia ajoneuvoluokkia, jotta ajokieltoon määrätyt nuoret kuljettajat saavat tarvittavaa lisäopetusta. Arvoisa rouva puhemies! Merkittävä muutos koskee myös 17-vuotiaita kuljettajia. Esityksen mukaan alaikäisten henkilöautonkuljettajien ajo-oikeutta rajoitettaisiin yöaikaan kello 00—05 välillä. Onnettomuustutkinnat osoittavat, että suuri osa vakavista onnettomuuksista tapahtuu juuri yöaikaan ja usein vapaa-ajan matkoilla. Tämän vuoksi rajoitus on turvallisuuden kannalta perusteltu. Samalla tarkennetaan myös 17-vuotiaiden ajokortin poikkeuslupaa. Poikkeusluvan tarkoituksena on mahdollistaa liikkuminen silloin, kun siihen on todellinen ja jatkuva tarve esimerkiksi opiskelun, työn tai pitkien välimatkojen vuoksi. Esityksessä halutaan varmistaa, että lupa käytetään juuri tähän tarkoitukseen. Lisäksi alaikäisen kuljettajan ajoneuvo merkittäisiin tunnuksella, mikä helpottaa valvontaa ja muistuttaa myös muita tienkäyttäjiä siitä, että ratissa on nuori kuljettaja. Arvoisa rouva puhemies! On erityisen tärkeää, että nuorten turvallisuuteen panostetaan. Liikenneturvallisuus rakentuu lainsäädännön lisäksi liikennekasvatuksesta kotona, kouluissa ja autokouluissa. Jokaisen tienkäyttäjän vastuu on suuri. Suomi on sitoutunut tavoitteeseen, että liikenteessä ei menetetä ihmishenkiä vuonna 2050. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää jatkuvaa työtä. Tämä esitys vahvistaa nuorten kuljettajien turvallisuutta ja vie liikenneturvallisuutta oikeaan suuntaan. Suuret kiitokset, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne, siitä, että nuorten liikenneturvallisuus on otettu vahvasti huomioon tällä hallituskaudella, ja kiitos myös muuten tekemästäsi merkittävästä työstä.

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteessa esitetään muutosta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin siten, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi käyttää valtionavustusvaroja nykyistä joustavammin julkisen hallintotehtävänsä hoitamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että rahoitusta voitaisiin käyttää toimintamenojen lisäksi myös hankintoihin ja harjoitustoimintaan. Vapaaehtoinen maanpuolustus on keskeinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Muuttunut turvallisuusympäristö on lisännyt kansalaisten kiinnostusta koulutukseen, varautumiseen ja maanpuolustustaitoihin. Samalla MPK:n toimintaan kohdistuvat paineet ovat kasvaneet, kun kysyntä on lisääntynyt ja kustannustaso noussut. MPK hoitaa laissa säädettyä julkista hallintotehtävää. Se järjestää sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta, turvallisuus- ja varautumiskoulutusta sekä tukee viranomaisia ja Puolustusvoimia koulutustoiminnassa. MPK:n kursseille osallistuu vuosittain suuri määrä suomalaisia eri ikäryhmistä. Toiminta perustuu vahvaan vapaaehtoisuuteen, mutta samalla se on kiinteä osa kansallista varautumista. Jotta yhdistys voisi toteuttaa tehtäväänsä asianmukaisesti, sillä on oltava käytössään tarkoituksenmukaiset koulutusvälineet, varusteet ja mahdollisuus järjestää harjoituksia. Nykyinen sääntely on aiheuttanut tilanteita, joissa yhdistyksen on täytynyt hakea ulkopuolista rahoitusta sellaisiin menoihin, jotka liittyvät suoraan sen lakisääteiseen tehtävään. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista eikä hallinnollisesti selkeää. Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen tavoitteena on lisätä toiminnan ennakoitavuutta ja kestävyyttä poistamalla rahoituksen käyttöön liittyviä kapeikkoja. Kun valtionavustusta voidaan käyttää laajemmin julkisen hallintotehtävän toteuttamiseen, toiminta selkeytyy ja hallinnollinen taakka kevenee. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää nykyisessä turvallisuustilanteessa. On perusteltua arvioida, vastaako nykyinen lainsäädäntö käytännön tarpeita ja mahdollistaako se MPK:n tehtävien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen hoitamisen. Tämä lakialoite nostaa esiin tärkeän kysymyksen rahoituksen joustavuudesta ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamisesta osana Suomen kokonaisturvallisuutta. [Mika Kari: Kiitos!]

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Hoskonen käytti erittäin hyvän puheenvuoron täällä. Todellakin Suomen perusta rakentuu neljän kulmakiven varaan: sähkö, vesi, lämpö ja ruoka. Nämä ovat arjen turvallisuuden ja kansallisen vakauden ydinasioita. Siksi niiden on pysyttävä suomalaisessa päätösvallassa, ja kaikilla päätöksillä, kaikilla tasoilla tulee Suomen edun olla aina ykkösasia. Maailma ympärillämme on muuttunut epävarmemmaksi, ja energiakriisit, geopoliittiset jännitteet, tullit ja toimitusketjujen häiriöt ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva yhteiskunta on, jos se ei hallitse omia perusresurssejaan. Omavaraisuus ja varautuminen on vastuullista juurikin tässä ajassa.

Arvoisa rouva puhemies! Esityksellä vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Huoltovarmuusmaksun peruste sidotaan jatkossa energiasisältöön, mikä tekee järjestelmästä johdonmukaisemman ja läpinäkyvämmän. Samalla huoltovarmuusrahaston rahoitusta vahvistetaan tilanteessa, jossa polttoaineisiin perustuvat tulot vähenevät ja varautumisen tarpeet kasvavat. Huoltovarmuusmaksu on selkeästi veroluonteinen maksu, jossa kerätyt varat ohjataan suoraan huoltovarmuusrahastoon kansallisen varautumisen rahoittamiseksi. Näillä varoilla turvataan kriittisiä toimintoja, varastoja ja järjestelmiä, joihin yhteiskunta nojaa poikkeusoloissa. Korotus kohdistuu pääosin sähköön. Vaikka muutos näyttää prosentuaalisesti suurelta, vaikutus yksittäisen kotitalouden arkeen jää maltilliseksi. Rahoituspohjaa laajennetaan ja tasapainotetaan niin, että huoltovarmuuden kustannukset voidaan kattaa kestävällä tavalla. Turpeen osalta sääntelyä selkeytetään. Turve tuodaan nimenomaisesti huoltovarmuusmaksun piiriin, ja tilanteissa, joissa siitä ei kanneta energiaveroa, siitä ei peritä myöskään huoltovarmuusmaksua. Kyse on lainsäädännön täsmentämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Ehdotetut muutokset vahvistavat merkittävästi huoltovarmuusrahaston rahoituspohjaa tulevina vuosina. Tämä on vastuullista varautumista ajassa, jossa epävarmuudet ovat lisääntyneet ja omavaraisuuden merkitys korostunut. Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa sitä eräin täsmennyksin. Huoltovarmuus on kansallisen turvallisuuden ydintä, ja sen rahoituksen tulee olla turvattu kaikissa oloissa.

Arvoisa puhemies! Nuoruudessa työskentelin turvesuolla. Aamut alkoivat varhain, ja työpäivät rytmittyivät sään mukaan. Siellä oppi, kuinka paljon osaamista, sitkeyttä ja investointeja tämä elinkeino vaatii Suomen lyhyellä kesäkaudella. Edellisellä hallituskaudella turve ajettiin alas keskustan, SDP:n ja vihreiden toimesta väärillä perusteilla ja ideologialla. Turpeella on tärkeä strateginen rooli Suomen huoltovarmuudessa ja omavaraisuudessa. Se on kotimainen uusiutuva varastoituva polttoaine, jota voidaan käyttää silloin, kun tarve on. Se tukee lämmön ja sähkön tuotantoa kylminä talvina ja tasapainottaa järjestelmää tilanteissa, joissa muut tuotantomuodot eivät riitä. Samalla turve on keskeinen ja kriittinen raaka-aine kasvuturpeissa ja kuivikkeissa, joilla on suora yhteys maa- ja metsätalouteen ja kotimaiseen ruuantuotantoon. Turve merkitsee työtä, omavaraisuutta ja varautumista, ja se tulee ottaa käyttöön kaikissa muodoissaan ja kasvattaa sitä kautta Suomen vientiä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Suomeen saadaan vihdoin todellinen elinkautinen kaikkein vaarallisimmille rikollisille. Tämä on välttämätön korjaus liialliseen sinisilmäisyyteen rikospolitiikassa. Rangaistukset eivät ole vastanneet rikosten vakavuutta, ja Suomen tuomiot ovat monien vakavimpien rikosten kohdalla olleet liian lepsuja. Nykyisin elinkautinen tarkoittaa Suomessa usein 14—15:tä vuotta. Se merkitsee, että nuorena murhan tehnyt voi vapautua vielä suhteellisen nuorena. Pahimmillaan hän ehtii syyllistyä uusiin vakaviin rikoksiin vapautumisensa jälkeen. Olemme nähneet, mitä tapahtuu, kun vaarallisia vankeja päästetään lomille tai ehdonalaiseen: uusintarikollisuus voi alkaa välittömästi. Arvoisa rouva puhemies! Vankiaineksen profiili Suomessa on selvästi koventunut. Yhä useampi vanki on taustaltaan moniongelmainen, väkivaltainen ja uusintarikollisuuteen taipuvainen. Osa vangeista kuntoutuu ja palaa yhteiskuntaan. Pieni joukko ei kuntoudu. Juuri tämän kaikkein vaarallisimman ryhmän kohdalla järjestelmän on oltava ehdoton. Siksi otamme käyttöön varmuusvankeuden. Jos yhdistelmärangaistuksen loppuvaiheessa arvioidaan, että vapautuva vanki on edelleen ilmeinen vaara toisten hengelle, terveydelle ja vapaudelle, vankeutta voidaan jatkaa tuomioistuimen päätöksellä. Vapautta ei myönnetä, jos riski on todellinen. Vaarallisimmille ei anneta vapautta niin kauan kuin uhka on olemassa. Arvoisa rouva puhemies! Tämä ei ole kansainvälisesti poikkeuksellinen ratkaisu. Vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Saksassa, Norjassa ja Tanskassa. Kyse on siis arvovalinnasta, asetammeko etusijalle rikollisen vai mahdollisen uhrin. Meidän vastauksemme on selvä: yhteiskunnan ensimmäinen velvollisuus on suojella lainkuuliaisia kansalaisia. Vaaralliset vangit kuuluvat kiven sisään, eivät kaduille kävelemään. Maamme turvallisuus paranee tämän tärkeän esityksen johdosta. Tämä esitys on ollut perussuomalaisten tavoite, ja nyt se toteutetaan. Suuri kiitos oikeusministeri Leena Merelle hyvästä työstä Suomen turvallisuuden eteen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä vahvistetaan yhteiskunnan keinoja suojella erityisesti lapsia vakavalta haitalta ja rikoksilta. Raakaa väkivaltaa sisältävän kuvamateriaalin hallussapidon säätäminen rangaistavaksi on perusteltu ja ajankohtainen muutos. Lähes viikoittain olemme saaneet lukea näitä tapauksia mediasta. Digitaalinen ympäristö on muuttunut nopeasti, ja samalla myös haitallisen materiaalin saatavuus on lisääntynyt. Lainsäädännön on pysyttävä tämän kehityksen mukana. Esityksessä on myös tärkeä parannus, kun lasta seksuaalisesti esittävän materiaalin hallussapidolle säädetään törkeä tekomuoto. Tämä mahdollistaa nykyistä ankarammat rangaistukset tilanteissa, joissa rikos kohdistuu erityisen nuoreen lapseen, sisältää väkivaltaa tai on muuten kokonaisuutena vakava. Kyse on lasten koskemattomuudesta, turvallisuudesta ja oikeudesta häiriöttömään kehitykseen. Arvoisa rouva puhemies! Lakivaliokunnan esiin nostama huomio lapsiin kohdistuvaa raakaa väkivaltaa esittävän materiaalin hallussapidon rangaistustasosta on myös tärkeä. On perusteltua arvioida, vastaako nykyinen sääntely riittävästi teon vakavuutta. Jos materiaali sisältää erityisen raakaa lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, on aiheellista tarkastella, tulisiko seuraamuksena olla mahdollista määrätä myös vankeusrangaistus. Lainsäädännön tulee olla johdonmukaista ja heijastaa tekojen todellista vakavuutta. Samalla on tärkeää, että sääntely on tarkkarajaista ja huomioi hyväksyttävät käyttötarkoitukset, kuten journalismin, tutkimuksen ja rikosten todistamisen. Esitys huomioi nämä näkökulmat asianmukaisesti. Arvoisa rouva puhemies! Raa’an väkivallan leviämisellä on vaikutuksia myös laajemmin yhteiskuntaan. Erityisesti lapsille voi altistuminen väkivaltaiselle materiaalille aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta ja haitata kehitystä jopa koko loppuelämän. Säätämällä teko rangaistavaksi voidaan vaikuttaa materiaalin kysyntään ja sitä kautta myös sen tuotantoon, mikä osaltaan ehkäisee vakavia rikoksia. Kokonaisuutena esitys vahvistaa lasten suojaa, parantaa rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuutta ja vastaa muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.

Arvoisa rouva puhemies! Kunnioitettu ministeri! Yhteisaluelain uudistamisen tavoitteena on helpottaa osakaskuntien toimintaa ja parantaa osakkaiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Keskeinen muutos on etäosallistumisen mahdollistaminen osakaskuntien kokouksiin. Tämä on tärkeä ja ajassa kiinni oleva uudistus, joka vastaa ihmisten arjen tarpeisiin ja nykypäivän toimintatapoihin. Mahdollisuus osallistua kokouksiin etänä madaltaa osallistumiskynnystä, lisää kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen ja parantaa osakkaiden yhdenvertaisuutta. Samalla säilytetään mahdollisuus osallistua kokouksiin paikan päällä, mikä on tärkeää niille, joille digitaaliset välineet eivät ole luontevia tai helposti saavutettavia. Lisäksi lain käsitteitä selkeytetään ja erityisesti osakaskunnan kokousta koskevaa sääntelyä päivitetään. Tämä helpottaa lain soveltamista käytännössä ja tekee osakaskuntien toiminnasta sujuvampaa. Arvoisa puhemies! Etäosallistumisen mahdollistaminen korostaa myös toimivien tietoliikenneyhteyksien merkitystä eri puolilla Suomea. Jotta osallistumismahdollisuudet toteutuvat aidosti yhdenvertaisesti, on tärkeää, että yhteydet toimivat luotettavasti myös harvaan asutuilla alueilla. Digitaalisten palvelujen kehittämisen rinnalla on huolehdittava siitä, ettei kukaan jää osallistumismahdollisuuksien ulkopuolelle yhteyksien puutteiden vuoksi. Uudistuksella on merkitystä myös laajemmin yhteisten vesialueiden hallinnassa. Toimivat osakaskunnat mahdollistavat kalakantojen kestävän hoidon, kalastuksen järjestämisen sekä paikallisen elinkeinon kehittämisen. Samalla ne tukevat huoltovarmuutta ja kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä. Kalakantojen hyvä tila on myös osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Arvoisa rouva puhemies! Esitys helpottaa kokousten järjestämistä myös käytännön tasolla, kun tiedottamista voidaan tehdä nykyistä enemmän sähköisesti. Tämä vähentää kustannuksia ja tavoittaa osakkaita aiempaa paremmin. Kokonaisuutena uudistus on tarpeellinen, käytännönläheinen ja parantaa osakkaiden tasapuolista kohtelua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Suomessa suomeksi, kiitos. Äidinkielemme on suomi isänmaassamme. Suomi elää murroskohdassa, jossa kieleen liittyvät valinnat ohjaavat yhteiskunnan tulevaisuutta. Kieli toimii kulttuurin, identiteetin ja yhteenkuuluvuuden perustana. Suomen kieli yhdistää kansaa ja takaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti. Suomen kieli on kulkenut pitkän matkan. Varhaisina vuosisatoina hallinnon kielet olivat muita kuin suomi ja suomi eli arjessa. 1500-luvulla Mikael Agricola loi kirjakielen perustan, mikä mahdollisti ajatusten ilmaisun kirjoitetussa muodossa. Myöhemmin suomen asemaa vahvistettiin koulutuksessa, kirjallisuudessa ja julkisessa elämässä ja suomesta kehittyi laaja-alainen sivistyskieli, joka yhdistää ihmisiä sukupolvesta toiseen. Viime vuosien kehitys osoittaa, että englannin käyttö arjessa lisääntyy. Monilla aloilla se tukee kansainvälistä toimintaa, mutta suomen heikkeneminen arjen tilanteissa luo ongelmia. Osa ikäihmisistä välttelee paikkoja ja palveluja, joissa he eivät voi asioida suomeksi, ja tämä herättää huolta yhdenvertaisuudesta ja turvallisuudesta. Arvoisa rouva puhemies! Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tulee olla saatavilla suomeksi. Yhteinen kieli potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä on potilasturvallisuuden, hoidon laadun ja potilaan oikeuksien perusedellytys. Riittämätön kielitaito lisää väärinymmärrysten riskiä, vaikeuttaa hoidon toteutusta ja voi johtaa vakaviin vahinkoihin. Alkuvuodesta 2025 julkaistun kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia hoitajista kokee ulkomailta rekrytoitujen työntekijöiden kielitaidon riittämättömäksi ja yli puolet on kohdannut kielitaidon puutteista johtuneita vaaratilanteita. Työnantajan vastuu edellyttää selkeää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa koko maassa. On ilahduttavaa, että uusi sosiaali- ja terveysministeri Rydman aikoo puuttua tähän haasteeseen. Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksessa ja koulussa suomen kielen taito muodostaa oppimisen ytimen. Se mahdollistaa opetuksen ymmärtämisen, tärkeiden perustaitojen, lukemisen ja kirjoittamisen, oppimisen, ystävyyssuhteiden rakentumisen ja osallisuuden. Nykyhallitus on lisännyt kaksi vuosiviikkotuntia lukemiseen ja kirjoittamiseen, jotta nämä tärkeät perustaidot tulevat saavutettua. Jos kielitaito jää heikoksi, syntyy eriytymisen riski ja huomattavaa osaamistason vajetta, ja tällä on yhteys jatko-opintoihin ja työelämään. Tälläkin hetkellä on kaupunkeja, joissa perusopetuksessa on jopa yli 40 eri kieltä. Meistä jokainen ymmärtää, että tämä haastaa oppimisen, kasvamisen ja kehittymisen. Maahantulijalla ja ulkomaalaisella tulee olla oma vastuu sen maan kielen oppimisesta, jonne hän tulee. Kielen oppiminen on parasta kotiutumista ja sopeutumista yhteiskuntaan ja toiseen kulttuuriin sekä työllistymiseen. Ruotsin, saamen ja viittomakielten asemaa tulee kunnioittaa, mutta suomen kielen vahva asema on koko maan kehityksen perusta. Suomen kieli yhdistää, tuo turvaa ja rakentaa yhteistä todellisuutta. Arvoisa puhemies! Sanon tämän suomeksi, kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen hyvinvointi lepää vahvan teollisuuden varassa. Erityisesti metsäteollisuus on monen alueen elinehto. Metsät ovat Suomen talouden perusta, Suomi on Euroopan metsäisin maa ja Etelä-Savo Suomen metsäisin maakunta. Hakkuumäärien merkittävistä vähennyksistä on käyty paljon keskustelua, ja on syytä tiedostaa, että niiden vaikutukset heijastuvat suoraan teolliseen puunkäyttöön, työpaikkoihin ja kansantalouteen eri puolilla maata. Energiaratkaisujen ei pidä ohjata jalostuskelpoista puuta poltettavaksi vaan turvata teollisuuden raaka-aineet ja vientitulot. Ilmastotoimet eivät saa kurittaa sinivalkoisen Suomen elinvoimaa, ruoantuotantoa eivätkä vaarantaa kotimaista työtä, yrittämistä ja alueiden elinvoimaa. Päätösten on perustuttava realismiin, kokonaisvaikutusten arviointiin ja kansallisen edun johdonmukaiseen puolustamiseen kaikissa olosuhteissa. Tästä on esimerkkinä metsien hiilinielujen tutkimus. Suomen metsät ovat hiilinieluja ja nuoret hoidetut metsät niistä parhaimpia. Arvoisa ministeri, kuinka tämä metsien hiilinielun veivaaminen saadaan luotettavalle ja totuudenmukaiselle tasolle? [Hannu Hoskonen: Se vaatii päätöksiä eikä mitään muuta!]

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys sisältää useita teknisiä ja käytännön kannalta merkittäviä muutoksia maataloustukien toimeenpanoa koskevaan lainsäädäntöön. On tärkeää, että tukijärjestelmä on viljelijälle selkeä, ennakoitava ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Samalla järjestelmän toimivuus tukee suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta ja kotimaisen ruokaturvan varmistamista. Suomalainen ruoka on keskeinen osa kansallista varautumista, ja sen tuotannon turvaaminen edellyttää selkeitä ja toimivia tukijärjestelmiä, jotka eivät aiheuta epävarmuutta viljelijöille. Esityksen mukaan kuntien tehtäviin kirjataan nimenomaisesti toimivalta päättää pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien hakemusten yhdistämisestä tilanteissa, joissa hakija katsotaan yhdeksi tilaksi useista hakemuksista huolimatta. Tämä selkeyttää hallintoa ja vähentää epäselvyyksiä, jotka voisivat viivästyttää tukien maksamista viljelijöille. Hallinnon johdonmukaisuus koko maassa on keskeistä, jotta viljelijät voivat suunnitella toimintansa luotettavasti. Arvoisa puhemies! Hallinnollisten tarkastusten aikataulujen selkeyttäminen vähentää byrokratiaa ja vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa. Tukikelpoisen alan hallintaa koskeva täsmennys selkeyttää aktiiviviljelijän vastuuta ja varmistaa, että säännökset vastaavat EU-lainsäädäntöä ilman tarpeetonta tulkinnanvaraa. Pysyvien nurmien ennallistamismenettelyn kynnysarvon muuttaminen 5:stä 10 prosenttiin tuo joustoa hallintoon ilman, että ympäristötavoitteesta tingitään. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys parantaa tukijärjestelmän ennakoitavuutta ja toimivuutta, vahvistaa viljelijöiden oikeusturvaa ja tukee erityisesti maaseudun elinvoimaisuutta. Se turvaa suomalaisen ruuantuotannon jatkuvuuden ja kotimaisen ruokaturvan myös kriisitilanteissa edistäen kansallista huoltovarmuutta ja varmistamalla, että suomalainen ruoka pysyy turvallisena, laadukkaana ja riittävänä koko kansalle. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarvioesityksessä keskitytään kasvun, investointien ja työllisyyden tukemiseen. Hallitus sopeuttaa toimia tarpeen mukaan ja jatkaa rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa, jotka kantavat tulosta aikanaan. Kasvu‑ ja työllisyyspaketilla vahvistetaan kotimaista tuotantoa, energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Haluan nostaa tässä talousarviosta pari tärkeää nostoa. Ensimmäinen niistä on pk-yritykset. Pk-yrityksien ja pienyrittäjien investointeja tuetaan kansainvälistymisen, teknologian ja liiketoiminnan kehittämisen avulla. Hallitus haluaa luoda yrittäjille vakaat toimintamahdollisuudet, selkeyttää byrokratiaa ja varmistaa, että pienet ja keskisuuret yritykset voivat menestyä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Pienyrittäjät ovat keskeinen osa työllisyyttä ja kasvua, ja heidän toimintaedellytystensä parantaminen tukee koko Suomen taloutta. Pk-yritykset muodostavat 96 prosenttia Suomen kaikista yrityksistä, ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että pk-yrityksien investointeihin panostetaan. Toinen nosto on sähköverkko. Sähköverkko on yhteiskunnan perusrakenne ja koko arjen toiminnan edellytys. Ilman luotettavaa kantaverkkoa teollisuus, kotitaloudet ja julkiset palvelut eivät toimi. Fingrid vastaa tästä järjestelmästä, joka on keskeinen osa Suomen kriittistä infraa ja energiaomavaraisuutta. Siksi on perusteltua vahvistaa valtion ohjausvaltaa yhtiössä ja varmistaa, että päätösvalta säilyy Suomessa ja kansallisissa käsissä. Kyse on pitkäjänteisestä vastuunkannosta ja turvallisuudesta muuttuvassa maailmassa. Kun sähköjärjestelmän omistus ja ohjaus ovat vakaalla pohjalla, luodaan edellytykset investoinneille, kasvulle ja teollisuuden uudistumiselle. Yhdistämällä talous‑, energia‑ ja työllisyyspoliittiset toimet luomme pohjan paitsi teollisuuden ja suuryritysten menestykselle myös pk-yritysten ja pienyrittäjien kasvulle. Näin edistämme vakaata, kestävää ja turvallista yhteiskuntaa, jossa arjen toimivuus, yrittäjyys ja kotimainen työpaikkatuotanto kehittyvät rinnakkain. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys, joka selkeyttää ja vahvistaa poliisin salaisen tiedonhankinnan käyttöä. Tavoitteena on varmistaa, että poliisin toimivaltuudet ovat juridisesti selkeitä, toimivat käytännössä ja kestävät perustuslaillisen arvioinnin. Nykyisessä sääntelyssä esiintyy tulkintaongelmia, jotka voivat estää poliisia ryhtymästä tutkintaan tai estäviin toimenpiteisiin epäselvän sääntelyn takia. Esityksellä poistetaan nämä epäselvyydet, määritellään toimivaltuuksien rajat tarkasti sekä selkeytetään valvontaa ja lupamenettelyä. Keskeinen osa esitystä on peitetoiminnan laajentaminen siten, että poliisi voi käyttää yksinomaan tietoverkossa tapahtuvaa peitetoimintaa sellaisissa rikoksissa, joiden osalta poliisilla on muutoinkin oikeus kyseiseen toimintaan. Esitys vahvistaa myös viranomaisten välistä yhteistyötä. Yhdenmukaistamalla toimivaltuuksia poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä selkeytetään työnjakoa ja tehostetaan rikostorjunnan rajapintojen hallintaa. Lisäksi esitys parantaa käytännön tilannekuvaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa kohdentamaan resurssit oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä toimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Poliisihallitus pitää hallituksen esitystä kannatettavana ja perusteltuna. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa rikostorjunnan tilaa ja varmistaa, että salaisia tiedonhankinta- ja pakkokeinosäännöksiä uudistetaan yhdenmukaisesti ja selkeästi. Esitysluonnoksen muutokset tukevat käytännön poliisityötä ja lisäävät luottamusta viranomaisten toimintaan sekä turvallisuuden toteutumiseen koko yhteiskunnassa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys antaa poliisille selkeät ja oikeasuhteiset välineet toimia tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja ennakoivasti muuttuvassa rikollisuusympäristössä. Kiitän jälleen sisäministeri Mari Rantasta lujasta työstä kotimaamme turvallisuuden parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi. Kyse on turvallisuudesta, oikeusvaltiosta ja siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme lapsille ja nuorille Suomessa. Keväällä 2024 julkaistun tilannekuvan mukaan poliisi on tunnistanut Suomessa noin kymmenen katujengiksi luokiteltua yhteenliittymää, joihin liittyy yhteensä noin 350 henkilöä. Osa näistä on keskeisiä toimijoita, mutta ryhmien vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä. Tämä kehitys edellyttää varhaista ja tehokasta puuttumista. Meidän on estettävä se tie, jolle Ruotsi on ajautunut, jossa rikollisjengit rekrytoivat jopa peruskouluikäisiä vakaviin väkivaltarikoksiin ja ottavat haltuunsa yhteiskunnan toimintoja. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä poliisille annetaan paremmat välineet puuttua katujengirikollisuuteen ja rajat ylittävään järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Poliisin mahdollisuuksia seurata rikollisryhmien toimintaa, puuttua rikosten valmisteluun ja muodostaa kattava tilannekuva parannetaan. Samalla viranomaisten välistä tietojenvaihtoa selkeytetään ja vahvistetaan. Lisäksi esitys vahvistaa viranomaisten yhteistä tilannekuvaa ja parantaa käytännön yhteistyötä kentällä. Kun tieto liikkuu sujuvammin, päätöksenteko nopeutuu ja resurssit kohdentuvat oikein. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vähentää päällekkäistä viranomaistoimintaa ja parantaa rikostorjunnan vaikuttavuutta koko maassa. Esitys vastaa myös työperäisen hyväksikäytön kasvavaan ongelmaan. Hyväksikäyttö on usein piilossa, ja sen torjunta edellyttää poliisin, työsuojeluviranomaisten, verottajan ja Maahanmuuttoviraston tiivistä yhteistyötä. Kun tietoa voidaan yhdistää tehokkaammin, kiinnijäämisriski kasvaa ja rikollinen toiminta vaikeutuu. Arvoisa puhemies! Esityksessä täsmennetään poliisin toimivaltuuksia ennakollisessa rikostorjunnassa selkeästi ja oikeasuhtaisesti. Samalla huolehditaan perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta. Kyse on kokonaisuudesta, joka vahvistaa viranomaisten kykyä toimia ajoissa, ehkäistä vakavaa rikollisuutta ja lisätä ihmisten turvallisuudentunnetta koko maassa. Lopuksi haluan sanoa kiitokset vahvasta ja erinomaisesta työstä Suomen turvallisuuden parantamiseksi sisäministeri Rantaselle.

Arvoisa puhemies! Kunnioitettu ministeri! Esityksen tavoitteena on vahvistaa tuotteiden kyberturvallisuutta ja varmistaa Euroopan unionin kyberkestävyyssäädöksen sujuva ja yhdenmukainen toimeenpano Suomessa. Digitaalisen elementin sisältävät laitteet ja ohjelmistot ovat keskeisiä arjessa, elinkeinoelämässä ja yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa. Niiden turvallisuusvaatimusten toteutuminen on keskeistä, jotta suomalaiset yritykset ja kansalaiset voivat luottaa digitaalisiin palveluihin ja laitteisiin. Kyberturvallisuuden vahvistaminen tukee myös talouden toimivuutta ja vähentää häiriöiden riskiä kriittisillä aloilla. Markkinavalvontatehtävien keskittäminen Liikenne- ja viestintävirastolle tukee säädöksen yhdenmukaista soveltamista, selkeyttää vastuita ja helpottaa yritysten asiointia viranomaisten kanssa. Yhden viranomaisen malli mahdollistaa tehokkaan neuvonnan ja riskiperusteisen valvonnan, mikä parantaa valvonnan ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Arvoisa puhemies! Jotta valvonta toimii käytännössä, virastolla tulee olla riittävät resurssit. Tarvittavat investoinnit viraston testausvalmiuksiin, laboratoriotoimintaan ja mittauslaitteisiin tukevat laadukasta ja ennakoivaa markkinavalvontaa. Lisäksi virastolla tulee olla osaavaa henkilöstöä ja valmiudet toteuttaa tarkastuksia erityisesti kriittisimpien tuoteryhmien osalta. Virasto voi näin tarjota myös ohjausta yrityksille ja varmistaa, että tuotteet täyttävät asetetut vaatimukset jo kehitysvaiheessa. Esitys ulottaa sääntelyn myös julkisiin hankintoihin, kun kohteena on digitaalisen elementin sisältävä tuote. Samalla ehdotetaan laki kyberkestävyydestä ja kyberturvallisuussertifioinnista sekä muutoksia markkinavalvontaan ja sähköistä viestintää koskevaan lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintävirasto jatkaa kansallisena sertifiointiviranomaisena, ja korkean riskin tekoälyjärjestelmien valvonta toteutetaan erillisen lainsäädännön mukaisesti. Arvoisa puhemies! Esitys täydentää EU:n kyberturvallisuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa verkkotunnuksia koskien. Kyberkestävyyssäädöksen tehokas toimeenpano sisältyy Suomen kyberturvallisuusstrategian keskeisiin toimenpiteisiin. Hallitus vahvistaa turvallisuutta kriittisillä toimialoilla, tukee elinkeinoelämän valmiuksia ja toteuttaa EU-lainsäädännön johdonmukaisesti. Esitys tukee luottamusta digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä Suomen turvallisuutta ja kilpailukykyä digitaalisessa toimintaympäristössä. Kiitän ministeri Rannetta tästäkin ennaltaehkäisevästä ja varautumiseen perustuvasta esityksestä. — Kiitos.