Lahdenperä Milla

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvän esityksen tuomisesta tänne saliin. On hyvä, että byrokratiaa puretaan, mutta tärkeämpää on huomioida, ettei tupakansavu tunne asunnon rajoja. Erityisesti lapsella ei ole mahdollisuutta valita, kulkeutuuko naapurin tupakansavu hänen kotiinsa. Suomessa ravintoloiden sisätiloissa tupakointi kiellettiin jo lähes 20 vuotta sitten. Silloin pidettiin selvänä, ettei kenenkään pidä joutua altistumaan toisen tupakansavulle. Siksi on oikeastaan aika erikoista, että omassa kodissaan ihminen on voinut joutua kärsimään naapurin tupakansavusta vuodesta toiseen. Kodin pitää olla paikka, jossa saa hengittää puhdasta ilmaa. Tämä esitys vahvistaa asuntoyhteisöjen omaa päätösvaltaa, vähentää kuntien tehtäviä ja suojaa samalla ihmisten terveyttä. Erittäin hyvä uudistus. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Kempin kanssa, mutta jos muistetaan, niin ennallistamisasetuksen keskeiset neuvottelut EU-tasolla käytiin keskustan ollessa hallituksessa, ja vielä maa- ja metsätalousministerinä. Suomi ja kokoomustaustainen ministeri vastustivat tätä asetusta. Kyllä nyt lähtökohtanani kokoomuksen näkökulmasta on, että Suomi käyttää täysimääräisesti kaikki asetuksen mahdollistamat kansalliset joustot. Meille on tärkeää yksityisomaisuuden suoja ja omaisuuden kunnioittaminen. Se on toimeenpanon keskeinen reunaehto. Yksityisillä mailla lähtökohtana on vapaaehtoisuus, kannustimet ja korvaukset, jos semmoiseen mennään, mutta me pyritään käyttämään kaikki kansalliset joustot. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa kannattaa muistaa, että maatalouden kannattavuus ja viljelijän heikko asema ruokaketjussa eivät ole syntyneet tämän hallituskauden aikana. MTK ja maatalousyrittäjät ovat tehneet vuosien ajan työtä tilanteen korjaamiseksi. Myös keskusta on ollut pitkään hallitusvastuussa ja vaatinut aivan samoja asioita: viljelijän markkina-aseman vahvistamista, elintarvikemarkkinalain kehittämistä ja ruokaketjun voimasuhteiden korjaamista. Nyt tämä Petteri Orpon hallitus on tehnyt nämä kaikki, mutta niiden vaikutuksethan tulevat viiveellä, kuten me tiedetään. Sato korjataan myöhemmin. Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden kannattavuus on huoltovarmuuden, alueiden elinvoiman ja koko Suomen turvallisuuden kannalta ratkaiseva kysymys. Olen itse asunut aina maatilalla, vilja- ja kasvinviljelytilalla, lukuun ottamatta opiskeluvuosia, joten ymmärrän ja haluan edistää maataloutta ihan sisäsyntyisesti. Viljelijät ovat joutuneet kantamaan viime vuosina poikkeuksellisen suuren taakan, kun energian, lannoitteiden, kuljetusten ja rahoituksen kustannukset ovat nousseet, mutta nousseita kustannuksia ei ole voitu siirtää täysimääräisesti tuotteiden hintoihin. Tässä on maatalouden kannattavuusongelman ydin. Tämän päivän maanviljelijä on osaava yrittäjä. Tiloilla hyödynnetään teknologiaa, kehitetään viljelymenetelmiä ja etsitään jatkuvasti uusia keinoja parantaa tuottavuutta ja kestävyyttä. Viljelijät kyllä osaavat työnsä. Eduskunnasta käsin taas pyritään luomaan edellytykset yrittäjän tekemälle työlle. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on, että Suomessa pystytään tuottamaan omaa ruokaa myös poikkeusoloissa. Maa, joka pystyy huolehtimaan omasta ruokaturvastaan, on vahvempi ja turvallisempi maa. Siksi meidän on vahvistettava tuottajan markkina-asemaa, vähennettävä riippuvuuttamme tuontipanoksista, edistettävä ravinteiden kierrätystä sekä huolehdittava energian, lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten saatavuudesta myös kriisitilanteissa. Keskustan välikysymys nostaa esiin todellisia haasteita, mutta kuva hallituksen toimettomuudesta ei pidä paikkaansa. Luvattua suunnanmuutosta on tehty. Sille emme voi mitään, että Ukrainan sota ja Lähi-idän kriisi ovat aiheuttaneet kustannussokkeja. Hallitus on vahvistanut maatalouden toimintaedellytyksiä muun muassa korottamalla energiaveron palautusta kahdeksi vuodeksi, EU:n kriisitukien kohdentamista maatalouteen, tukimaksatusten aikaistamista, investointien rahoituksen parantamista ja elintarvikemarkkinalain uudistusta. Samalla on edistetty kotimaista lannoitetuotantoa, ravinnekiertoa ja ruokavientiä. Myöskään ruokaa tuottavasta maataloudesta ei ole leikattu, vaikka lähes kaikkialta muilta hallinnonaloilta on jouduttu säästämään. Pitkällä aikavälillä ratkaisu ei kuitenkaan voi perustua uusiin tukipaketteihin. Kestävä ratkaisu syntyy siitä, että ruokamarkkina toimii nykyistä oikeudenmukaisemmin ja viljelijä saa tuotteestaan sellaisen hinnan, joka yhdessä tukien kanssa kattaa kustannukset, turvaa toimeentulon ja mahdollistaa investoinnit. Siksi meidän on vahvistettava tuottajien markkina-asemaa, huolehdittava huoltovarmuudesta ja vähennettävä riippuvuutta tuontipanoksista. Samalla on turvattava suomalaisen maatalouden riittävä rahoitus myös tulevissa EU-neuvotteluissa. Kokoomuksen lähtökohta on selvä: viljelijän työn pitää kannattaa, ja suomalaisella ruuantuotannolla pitää olla tulevaisuus. Tämä hallitus on tehnyt konkreettisia toimia tämän tavoitteen eteen, ja työtä jatketaan edelleen määrätietoisesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskusta ymmärtänee Suomen taloustilanteen tällä hetkellä. Rahaa ei voida siinä määrin joka paikkaan laittaa kuin esimerkiksi teidän viime hallituskaudella on laitettu. [Välihuuto keskeltä] — Tunnin junatkin ovat aika kriittisessä tilanteessa. Tällä hallituskaudella tullaan päällystämään noin 11 000 kilometriä uutta asfalttia. Tienpidon rahoitusta on ohjattu yli 1,9 miljardia euroa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle elikkä nimenomaan sinne maaseudulle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Euroopan kuivuus ja kuumuus sekä maailman epävarmuus muistuttavat, että ruoka ei ole itsestäänselvyys. Suomessa meillä on valtava vahvuus: On puhdasta vettä, peltoa ja erittäin osaavia viljelijöitä. Tiloilla toteutetaan viljelykiertoa, huolehditaan maan kasvukunnosta, suunnitellaan lannoitus tarkasti ja hyödynnetään uutta teknologiaa. Mutta osaaminenkaan ei auta, jos tuotantopanoksia ei ole saatavilla tai tuotanto ei ole kannattavaa. Siksi lannoitteiden ja energian saatavuus, ravinteiden kierrätys ja kotimainen ruuantuotanto ovat myös huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksiä. Maa, joka pystyy tuottamaan oman ruokansa myös kriisin aikana, on vahvempi maa, ja sen vuoksi maatalouden kannattavuuskysymys on koko maan asia. Sen on syytä olla myös kaikkien yhteinen huolenaihe. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käytämme täällä paljon energiaa siihen, kuka viljelijän puolesta puhuu kovimmalla äänellä ja hienoimmilla sanakäänteillä, mutta meidän pitäisi yhdessä ratkaista se, miten viljelijä saa työstään sellaisen hinnan, että suomalainen ruuantuotanto kannattaa myös tulevaisuudessa. Keskustan välikysymys nostaa esiin todellisia huolia, mutta väite hallituksen toimimattomuudesta ei pidä paikkaansa. Hallitus on tukenut alan toimintaedellytyksiä muun muassa energiaveron palautuksella, kriisituella, investointirahoituksella ja vahvistamalla tuottajien asemaa ruokaketjussa. Samalla maataloudesta ei ole leikattu, vaikka säästöjä on tehty laajasti muualta. Oleellista on myös elintarvikevienti, kuten edustaja Kinnari äsken mainitsi. Pitkällä aikavälillä ratkaisu ei ole tukipaketista toiseen siirtymisessä, vaan se, että viljelijä saa työstään reilun korvauksen. Kokoomukselle asia on yksinkertainen: suomalaisen viljelijän työn pitää kannattaa, jotta suomalaisella ruualla on tulevaisuus. Sen eteen me täällä töitä teemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ytimenä on kysymys siitä, millä ehdoilla tiedettä saa tehdä Suomessa, millä edellytyksillä tutkija pääsee toteuttamaan tutkimustaan, miten tutkimuseettinen ennakkoarviointi järjestetään ja miten tutkimusaineistoja voidaan hyödyntää. Esitys koskettaa myös laajemmin tiedepolitiikkaa, tutkimusetiikan koulutusta, tutkimusinfrastruktuurin käyttöä ja Suomen kilpailukykyä tutkimusympäristönä. Tämä kokonaisuus kuuluu mielestäni luontevasti sivistysvaliokunnan asiantuntemuksen piiriin. Olisi siis loogista, että esitys lähetetään sivistysvaliokuntaan mietinnön laatimista varten ja lausunnolle sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Tämä ei tarkoita, etteikö StV:n asiantuntemus asian käsittelyn osalta olisi esityksen suhteen tarvittavaa. Toivon kuitenkin sivistysvaliokunnan jäsenenä, että myös SiV kuulee laajasti asiantuntijoita tästä kyseisestä rajapinnasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen eduskuntaan tuomisesta. Pidän tämän esityksen tavoitetta erittäin tärkeänä. Suomella on poikkeuksellisen hyvät edellytykset korkeatasoiselle lääketieteelliselle tutkimukselle. Meillä on osaamista, on laadukkaat terveys- ja rekisteriaineistot sekä biopankit. Liian usein tutkimuksen tekemistä ovat kuitenkin vaikeuttaneet pirstaleiden sääntely, päällekkäiset menettelyt ja epäselvät tulkinnat. Tällä esityksellä näitä esteitä puretaan. Erityisen tärkeänä pidän biopankkien mahdollisuuksien parempaa hyödyntämistä, tutkimusaineistojen saatavuuden selvittämisen helpottamista sekä eettisten arviointimenettelyjen selkeyttämistä. Tutkittavien oikeuksista, tietosuojasta ja tutkimuksen eettisyydestä ei tietenkään tingitä, mutta vahva tutkimusetiikka ja sujuva tutkimusympäristö eivät ole toisiensa vastakohta. Suomen kannattaa tavoitella paikkaa maana, jossa lääketieteellinen tutkimus on sekä korkeatasoista että turvallista ja sujuvaa tehdä. Se tuo meille tutkimusta ja investointeja, mutta ennen kaikkea uusia hoitoja, parempaa diagnostiikkaa ja terveyshyötyä suomalaisille. Tämä esitys vie meitä oikeaan suuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämän uudistuksen keskeinen tavoite on varmistaa, että taiteen perusopetus säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Jos pidämme kiinni yli 25 vuotta vanhoista rakenteista muuttamatta mitään, emme vastaa niihin haasteisiin, joita väestönmuutos, alueellinen eriytyminen ja lasten harrastamisen muuttuminen meille asettavat. On hyvä, että opetus säilyy tavoitteellisena ja jatko-opintoihin valmentavana koulutusmuotona. Samalla rahoituksessa huomioidaan jatkossa nykyistä paremmin oppilaat, opetuksen vaikuttavuus ja alueellinen saavutettavuus eikä ainoastaan opetustuntien määrä. Moni on ollut huolissaan yhden oppimäärän mallista, mutta itse näen siinä myös suuren mahdollisuuden: selkeämpi rakenne helpottaa perheiden, oppilaiden ja oppilaitosten toimintaa sekä vahvistaa koulutusmuodon asemaa koko Suomessa. Tärkeintä on, että yhä useammalla lapsella ja nuorella on mahdollisuus päästä laadukkaan taideopetuksen pariin asuinpaikasta riippumatta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja tällä hetkellä tuntuu, että pysyvästi. Venäjä on käyttänyt välineellistettyä maahantuloa keinona painostaa Suomea, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö sitä voitaisi käyttää uudelleen. Siksi rajaturvallisuuslain jatkaminen on välttämätöntä. Tilanne itärajalla voi muuttua nopeasti, ja viranomaisillamme on oltava riittävät keinot vastata hybridivaikuttamiseen ja turvata Suomen rajat. Kansallinen turvallisuus on asetettava etusijalle. Päätös siitä, ketkä Suomeen saapuvat, kuuluu vain ja ainoastaan Suomen päätösvaltaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää asealan elinkeinonharjoittajien velvollisuuksia, parantaa aseiden ja niiden osien jäljitettävyyttä sekä korjata ne puutteet, joihin Euroopan komissio on kiinnittänyt Suomen osalta huomiota. On tärkeää huomioida, ettei tässä olla tavallisen metsästäjän tai ampumaurheilijoiden toimintaa merkittävästi rajoittamassa, vaan esityksessä keskitytään ennen kaikkea valvonnan selkeyttämiseen, lupajärjestelmän johdonmukaisuuteen ja käytännössä havaittujen ongelmien korjaamiseen. Samalla deaktivoituja aseita koskevaa sääntelyä myös kevennetään tarkoituksenmukaisilta osin. Pidän tärkeänä, että aseiden laillinen käyttö, viranomaisten tehokas valvonta ja kansalaisten oikeusturva ovat tasapainossa. Tämä esitys tukee näitä tavoitteita ja varmistaa, että Suomen lainsäädäntö vastaa sekä kansallisia tarpeita että EU-velvoitteita. Tämän vuoksi kannatan hallituksen esityksen hyväksymistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Järjestäytynyt rikollisuus, vakava jengirikollisuus, huumekauppa ja erilaiset hybridivaikuttamisen muodot ovat uhkia, joihin meidän on pystyttävä puuttumaan nykyistä aikaisemmin, ja juuri se on tämän esityksen keskeinen ajatus. Rikollisuus on entistä kansainvälisempää, verkottuneempaa, ja se toimii yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä. Myös rikollisuuden ja ulkoisten turvallisuusuhkien välinen raja voi hämärtyä. Siksi poliisilla ja erityisesti keskusrikospoliisilla on oltava ajantasaiset keinot saada tietoa vakavista uhkista ennen kuin rikos ehtii toteutua. Erityisen tärkeänä pidän mahdollisuutta puuttua vakavaan huumausainerikollisuuteen aikaisemmin. Jos pystymme estämään uusien ja erityisesti vaarallisten huumausaineiden päätymisen Suomeen, estämme samalla rikoksia, riippuvuutta ja inhimillistä kärsimystä. Arvoisa puhemies! Vahvat toimivaltuudet edellyttävät aina vahvaa oikeusturvaa ja tarkkaa valvontaa, mutta lähtökohdan on oltava selvä: viranomaisilla on oltava keinot toimia ajoissa. Kannatan lakiesitystä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Moni viljelijä tunnistaa tilanteen, jossa tuotantokustannukset nousevat, investointeja pitäisi tehdä ja samalla neuvottelupöydän toisella puolella on huomattavasti suurempi toimija. Silloin sopimusvapaus ei aina tarkoita sitä, että osapuolet olisivat aidosti tasavertaisia. Siksi pidän tärkeänä, että elintarvikemarkkinalakia vahvistetaan. Suomalainen viljelijä ei kaipaa erityiskohtelua vaan reiluja pelisääntöjä. Kun kotimainen ruoka on kaupan hyllyllä, sen takana on pitkä ketju työtä, riskejä ja investointeja, ja jos ketjun alkupää ei pärjää, ei pärjää lopulta koko kotimainen ruokajärjestelmäkään. Tämä esitys parantaa tuottajien asemaa, lisää läpinäkyvyyttä ja antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua epäkohtiin. Tämä on tärkeää viljelijöiden toimeentulon sekä suomalaisen huoltovarmuuden kannalta. Kotimainen ruoka syntyy pelloilla, navetoissa, kasvihuoneissa ja kalastuksen kautta. Siksi on kohtuullista, että myös tuottajan asemaa vahvistetaan siellä, missä hinnoista ja ehdoista päätetään. Haluan myös osaltani kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä vahvistamme Suomen kykyä torjua rahanpesua, järjestäytynyttä rikollisuutta ja terrorismin rahoittamista. Rikollinen rahahan ei tunne valtionrajoja, eikä lainsäädäntömme voi jäädä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Esityksen keskeinen tavoite on saattaa Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU:n uutta sääntelyä sekä parantaa viranomaisten mahdollisuuksia havaita ja estää rikollisen rahan liikkeitä. Samalla viranomaisten tiedonsaantia ja yhteistyötä vahvistetaan. Esityksellä ei olla hankaloittamassa rehellisten yrittäjien toimintaa, vaan rikollisilta suljetaan niitä väyliä, joiden kautta rikoshyötyä voidaan naamioida osaksi laillista taloutta. Suomen tulee olla maa, jossa rehellinen yrittäminen kannattaa ja jossa rikollinen toiminta ei saa suojaa puutteellisesta sääntelystä. Siksi pidän hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä korjataan kyllä pitkään tunnistettu ongelma. Valkoposkihanhien ja merimetsojen kannat ovat kasvaneet voimakkaasti, ja niiden aiheuttamat vahingot maataloudelle, kalataloudelle sekä paikoin myös lentoturvallisuudelle ovat lisääntyneet. Merimetsoista myös huomaa, kun tuolla Turun saaristossa kesäisin merellä liikkuu, että kyllä ne aiheuttavat merkittävää paikallista ympäristökuormitusta. Saarten kasvillisuus on tuhoutunut, puusto on tuhoutunut, arvokkaiden saaristoluontokohteiden tila on heikentynyt ravinnekuormituksen seurauksena. Onneksi tällä esityksellä valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin ja vahinkojen torjumiseen luodaan nykyistä toimivammat keinot. Vastuullinen suojametsästys on selkein ja käytännössä ainoa toimiva keino vähentää näitä haittoja. Lainsäädännön tulee kyetä huomioimaan sekä luonnonsuojelu että ihmisen elinkeino, ja tässä haetaan tätä tasapainoa. Samalla palautetaan tutkittuun tietoon perustuvaa käytännön järkeä suomalaiseen metsästyspolitiikkaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan. Suomessa salmonellaa torjutaan tiukemmin kuin missään muualla Euroopassa, ja tämä on ollut tietoinen valinta, joka näkyy siinä, että suomalainen sianliha on kansainvälisesti poikkeuksellisen puhdasta. Mutta tällä valinnalla on myös hintansa. Jos salmonellatartunta todetaan, seuraukset ovat rajut: koko sikalo voidaan joutua tyhjentämään, tuotanto keskeytyy, ja yrittäjän toimeentulo romahtaa yhdessä yössä. Tällä hetkellä tämä riski on pitkälti yksittäisen yrittäjän harteilla. Vakuutusturva on heikentynyt, eikä julkinen järjestelmä kata näitä vahinkoja riittävästi. Siksi hallitus ehdottaakin ratkaisuksi sika-alan omaa salmonellavahinkorahastoa, joka on pääosin alan itse rahoittama järjestelmä, jossa toimijat maksavat vuosittaisen maksun ja jakavat riskin yhdessä. Valtio mahdollistaa rahaston käynnistymisen alkupääomituksella. Tämä rahasto mahdollistaa sen, että yrittäjä uskaltaa jatkaa, valvonta pysyy tiukkana ja kuluttaja voi luottaa ruokaan. Tämä on myös investointi siihen, että suomalainen ruoka säilyy turvallisena ja kotimaisena myös tulevaisuudessa. Kiitos esityksestä, joka on hyvin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on selkeästi priorisoitu työllisyyteen, turvallisuuteen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja kasvuun. Samalla huomioidaan julkisen talouden hyvin rajallinen liikkumavara. Tärkeää on nuorten työllistyminen. Nuorten rekrytointituen avulla yli 3 000 nuorta pääsee töihin. Työttömyyden pilotit ja kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisääminen sekä osaamisseteli pitkäaikaistyöttömille mahdollistavat työelämään kiinnittymisen. Turvallisuudessa ja puolustuksessa droonitorjunta, Puolustusvoimien kalusto ja varustus sekä kotimainen puolustustuotanto ovat vastausta muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja prioriteetti rahoituksen osalta. Oikeusvaltiossa oikeuden on toteuduttava ajallaan, ja siksi tuomioistuimet ja syyttäjälaitos saavat rahoitusta ruuhkien purkuun. Kasvun ja infran osalta väylä- ja liikennehankkeet eri puolilla maata jatkuvat edelleen. Satamaradat ja tiet laitetaan kuntoon, ja näin tuetaan yrityksiä ja alueellista elinvoimaa. Erittäin hyvä arvio. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kalmari äsken ansiokkaasti luetteli, Suomessa eläinten hyvinvointi on hyvällä tasolla ja myös hyvin valvottua. Suomessa tuotanto-olosuhteet poikkeavat monista muista maista, koska sikojen häntiä ei typistetä, ja siksi niitä ei voi suoraan verrata toisten maitten toimintatapoihin. Esimerkiksi Suomen ja Tanskan sianlihantuotannot eivät ole suoraan verrannollisia. Myös muualla Euroopassa häntiä typistetään, kun Suomessa on pitkät hännät. Kastroimattomien karjujen kasvatukseen liittyy tutkimusten mukaan lisääntynyttä aggressiivisuutta, häiriökäyttäytymistä sekä eläinten välisiä konflikteja ja vaurioita. Ja kun sian häntää purraan verille, seurauksena on vakavia tulehduksia, ontumista, halvaantumista. Hännän haava toimii bakteerille sisäänkäyntinä, ja tällöin tulehdus voi levitä verenkiertoon, niveliin, luihin ja sisäelimiin. Tällöinhän tulee suuresti hyvinvointiongelmia ja kipua eikä todennäköisesti kelpaa edes teuraaksi. Tässä täytyy katsoa kokonaisuutena eikä ajatella näitä pistemäisesti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko tulee tässä ajan hetkessä tarpeeseen. Turvallisuusympäristö muuttuu nyt nopeammin kuin lakeja ehditään päivittää, vaikkakin kyllä kohtuullisen hyvin olemme pysyneet tässä tahdissa. Tämän selonteon antamisen jälkeen olemme nähneet uusia merikaapelivaurioita Itämerellä, Iranin sodan heijastusvaikutuksia Eurooppaan sekä Ukrainasta harhautuneita drooneja Suomen ilmatilassa. Tämä ei ole enää kaukaista turvallisuuspolitiikkaa uutislähetyksessä vaan koskettaa suoraan myös suomalaisten arkea. Siksi on tärkeää ymmärtää, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus eivät enää ole erillisiä asioita. Suomessa viranomaisten välinen yhteistyö poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja pelastuslaitoksen sekä Puolustusvoimien välillä on sujuvaa. Tiedonkulkua ja yhteistyötä on harjoiteltu. Kun kaapeleita rikotaan merellä, drooni ilmestyy Suomen puolelle tai kriisi osuu siviileihin, viranomaisilla on selkeä työnjako ja yhteistyön toiminnan kulku. Sisäinen turvallisuus on käytännössä koko yhteiskunnan etulinjaa, ja on ymmärrettävä, että viranomaiset voivat turvata suomalaisten arjen vain silloin, kun heillä on riittävät toimintavaltuudet käytössään. Turvallisuus rakennetaan viranomaisten osaamiselle, toimintavaltuuksille ja resursseille. Tilannetta, jossa rikollisilla ja vihamielisillä toimijoilla on käytössään uusin teknologia mutta viranomaiset joutuvat toimimaan vanhentuneella lainsäädännöllä, ei voida hyväksyä. Siksi rikostiedustelun kehittäminen, kyberuhkien torjunta, viranomaisten tiedonvaihdon parantaminen ja miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvä sääntely ovat täysin välttämättömiä toimia. Tässä hallitus on tehnyt oikeita ratkaisuja. Poliisien määrää nostetaan 8 000:een, suojelupoliisin suorituskykyä vahvistetaan, Karhu-ryhmän toimintakykyä parannetaan, itärajan esteaita valmistuu tavoiteltua nopeammin, sekä väestönsuojiin, CBRNE-valmiuteen eli niin sanottujen vaarallisten aineiden aiheuttamiin uhkiin ja pelastustoimeen investoidaan. Selonteko nostaa aivan oikein esiin myös nuoriso- ja jengirikollisuuden kasvun. Suomessa ei saa syntyä kehitystä, jossa väkivaltainen katujengikulttuuri juurtuu osaksi yhteiskuntaa, kuten monessa muussa Euroopan maassa on käynyt. Tarvitaan sekä ennaltaehkäisyä että selkeitä seuraamuksia: perheiden tukemista, harrastuksia ja moniammatillista yhteistyötä mutta myös kovempaa suhtautumista vakavaan rikollisuuteen ja alaikäisten hyväksikäyttöön rikoksenteossa. Samalla on tunnistettava hybridivaikuttamisen ja laittoman maahantulon turvallisuusulottuvuus. Valtion ensimmäinen velvollisuus on huolehtia omien kansalaistensa turvallisuudesta. Arvoisa puhemies! Suomen vahvuus on ollut korkea luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Jotta luottamus säilyy, on ihmisten koettava, että yhteiskunta pystyy suojelemaan heitä myös vaikeina aikoina. Siksi sisäisen turvallisuuden viranomaisista huolehtiminen on yksi tärkeimmistä päätöksistä, joita tässä salissa voidaan tehdä. Lopulta kaiken pohjalla on myös vahva talous. Velkaantunut valtio on aina turvallisuudeltaan heikompi valtio. Turvallisuus, huoltovarmuus ja vakaa talous kulkevat käsi kädessä. Paras vastaus epävarmaan maailmaan on vahva, toimintakykyinen ja luottamusta herättävä suomalainen yhteiskunta: yhteiskunta, joka tuntee ja arvostaa historiaansa, kulttuuriaan, ja ymmärtää, että tämän maan turvallisuus on rakennettu sukupolvien työn, sitkeyden ja yhteisen vastuunkannon varaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Metsänomistajille oma metsä on usein sukupolvien työn tulos, turva tulevaisuuteen ja osa suomalaista identiteettiä, eli metsä ei ole vain taloudellinen kysymys. Siksi omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni myös silloin, kun lainsäädäntöä päivitetään EU-velvoitteiden vuoksi. Tässä esityksessä on tärkeää se, ettei Suomessa lähdetä ylimitoitettuun tulkintaan tai tarpeettomaan hakkuiden pysäyttämiseen. Hallitus on hakenut ratkaisua, jossa luonnonsuojelu ja metsätalous voidaan sovittaa yhteen käytännönläheisesti ja ennakoitavasti. Metsänomistajan pitää voida tietää, millä säännöillä toimitaan. Epäselvä lainsäädäntö on myrkkyä oikeusvarmuudelle, investoinneille ja koko metsäalalle. Suomessa metsänomistajat ovat jo pitkään kantaneet vastuuta luonnosta erittäin hyvin. Se näkyy metsien kasvussa, sertifioinneissa ja kestävän metsätalouden korkeassa tasossa. On myös tärkeää, ettei tavallista metsätaloutta kriminalisoida jälkikäteen tilanteissa, joissa kaikkia luonnon olosuhteita ei voida käytännössä täydellisesti ennakoida. Tahallinen piittaamattomuus on eri asia kuin normaali metsänhoito. Arvoisa puhemies! Metsät tuovat työtä, vientituloja, huoltovarmuutta ja hyvinvointia koko maahan. Siksi lainsäädännön pitää suojella myös omistajan oikeuksia ja uskoa siihen, että suomalainen metsänomistaja on osa ratkaisua, ei ongelma. Tarvitsemme luonnonsuojelua, mutta tarvitsemme myös tervettä järkeä. Molemmat voivat mahtua samaan metsään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuslaisella maaseudulla tiedetään hyvin, ettei satoa saada ilman kylvöjä, työtä ja joskus vaikeitakin ratkaisuja. Hyvän sadon kylväminen ei myöskään näy pellolla heti, mutta jos mitään ei kylvä, ei myöskään satoa ole syksyllä kerättävänä. Ei peltoa auta katsella kädet taskussa ja toivoa parasta. Sama pätee valtiontalouteen, politiikassa vaan satokausi on vähän myöhemmin. Tämä hallitus on tehnyt vaikeita päätöksiä velan kasvun hillitsemiseksi, tehnyt päätöksiä, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Velkaa otettiin viime hallituskaudella valtavasti. Talous silloin vielä kasvoi. Pelkästään tänä vuonna nyt tätä satoa joudutaan Suomen taloudesta korvaamaan: menee yli kolme miljardia velkojen korkoihin, siis kolme miljardia rahaa, jolla ei saada yhtään hoitajaa, opettajaa tai poliisia lisää. Siksi on aika erikoista yrittää väittää, että tämä olisi Orpon hallituksen aiheuttama ongelma. [Puhemies koputtaa] Tämä hallitus on päinvastoin tehnyt vaikeita päätöksiä velan kasvun hillitsemiseksi.

Arvoisa puhemies! Kaikki alkaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Siksi on tärkeää, että niiden vahvistamiseen kohdennetaan 50 miljoonan euron lisäys. Jos oppimisen perusta horjuu jo varhain, ongelmat näkyvät koko koulutuspolun ajan. Myös toisella asteella vahvistetaan oppimisen tukea ja kehitetään koulutusta vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Nuorilla pitää olla aito mahdollisuus löytää oma polkunsa ja rakentaa tulevaisuutta osaamisen kautta. Korkeakouluihin ei kohdistu leikkauksia. Indeksit huomioidaan täysimääräisesti, ja koulutus- ja osaamistason nostoon kohdennetaan yhteensä 100 miljoonaa euroa. Samalla tutkimus- ja kehittämistoimintaa vahvistetaan merkittävästi. Yliopistojen tutkimukseen lisätään 39 miljoonaa euroa, ammattikorkeakoulujen tutkimukseen 15 miljoonaa, Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen pysyvä 55 miljoonan euron lisäys. Arvoisa puhemies! Nämä ovat investointeja siihen, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa osaamisella, tutkimuksella ja innovaatioilla. Ja toisin kuin täällä väitetään, tämä hallitus on satsannut koko hallituskauden ajan koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nykyinen perustuslain 10 § suojaa vahvasti kotirauhaa ja viestin salaisuutta, joka on demokratian ydin, mutta nykymuodossaan se luo myös katvealueita, joissa vakavaa rikollisuutta ja vieraan valtion vakoilua voidaan valmistella viranomaisen ulottumattomissa. Tiedustelu ja rikostorjunta edellyttävät varhaista uhkaperusteista tiedonhankintaa, ja juuri tähän nykyinen perustuslaki asettaa liian tiukat rajat. Nyt tehtävä muutos ei ole pois kansalaisten oikeuksista, vaan niiden puolesta. Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa turvaamaan perusoikeudet. Järjestäytynyt rikollisuus ja vieraan vallan vaikuttaminen uhkaavat äärimmillään ihmisten henkilökohtaista turvallisuutta, vapautta ja koskemattomuutta. Näiden uhkien torjuminen on osa perusoikeuksien suojelua. Tämä perustuslain muutos on keino päivittää oikeusvaltion välineet vastaamaan nykytodellisuutta, ja mielestäni asia on kiireellinen molemmilta kanteilta.

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen linja on selkeä: pidämme kiinni rauhan tavoitteesta, kansainvälisistä sopimuksista ja ydinaseettomasta Suomesta, mutta emme heikennä suomalaisten turvallisuutta. Tämä lakimuutos ei tuo ydinaseita Suomeen, mutta se varmistaa, ettei Suomen oma lainsäädäntö heikennä sitä turvaa, jonka Nato-jäsenyys meille tarjoaa. Haluamme maailman, jossa ydinaseita on vähemmän, se on selvä. Siksi Suomi toimii aktiivisesti asevalvonnan, ydinsulkusopimuksen ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Lakimuutos ei muuta tätä linjaa eikä vie Suomea pois ydinaseriisunnan tavoitteesta. Kiitos ministerille esityksen tuomisesta eduskuntaan — hyvin kannatettava esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalainen peruskoulu on pitkään ollut tasa-arvon ja mahdollisuuksien kivijalka, mutta järjestelmä ei tällä hetkellä takaa kaikille lapsille riittäviä perustaitoja. Tämän tietävät opettajat, tutkijat ja perheet varsin hyvin. Tämän vuoksi Petteri Orpon hallitus on tehnyt jo useita koulutusta koskevia korjausliikkeitä. Tänään käsiteltävä esitys lähtee yhdestä yksinkertaisesta periaatteesta: jos siirrytään luokalta seuraavalle, on osattava sen luokan vähimmäistaso. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, ja juuri siksi on pysäyttävää, että nykyjärjestelmä ei tätä luotettavasti takaa. Perusopetuksen osaamistakuu lähtee yksinkertaisesta mutta ratkaisevasta periaatteesta: jokaisella nuorella on oikeus sellaisiin perustaitoihin, joiden varaan voi rakentaa jatko-opintoja ja omaa tulevaisuuttaan. Nykytilanne on epäreilu ennen kaikkea lapsille. Tutkimuksista tiedämme, että samalla osaamistasolla oleva oppilas voi saada eri kouluissa täysin eri arvosanan. Me tiedämme, että arvosanat ovat inflaation kourissa. Me tiedämme, että peruskoulusta voi edetä jopa ilman kunnollista lukutaitoa. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta eikä lapsen etu. Tämä ei ole reilua myöskään niille nuorille, jotka hakevat samoihin jatko-opiskelupaikkoihin eri puolilta Suomea. Tässä esityksessä tehdään kolme olennaista asiaa: Ensinnäkin arvioinnin perusteet nostetaan lain tasolle. Arviointi sidotaan selkeästi tavoitteisiin ja kriteereihin, ei paikallisiin tulkintoihin tai koulukohtaiseen arviointikulttuuriin. Eli arvioinnista tehdään selkeämpää ja yhdenvertaisempaa. Oppilaan oppimista ja osaamista arvioidaan jatkossa entistä selkeämmin suhteessa oppiaineiden tavoitteisiin ja niistä johdettuihin arviointikriteereihin. Arviointi ei saa riippua koulusta tai kunnasta. Toiseksi vähimmäisosaaminen määritellään kansallisesti eli jokaisella on oikeus oppia riittävästi. Arvosanan on kerrottava todellisesta osaamisesta. Hyväksytyn ja hylätyn rajan on oltava selkeä ja sama kaikkialla Suomessa. Arvosanaan on voitava luottaa. Kolmanneksi uudistus tukee opettajien työtä. Nykyiset arviointikriteerit koetaan laajasti tulkinnanvaraisiksi ja raskaiksi. Osaamistakuu edellyttää, että opetussuunnitelman perusteissa tavoitteita ja sisältöjä selkeytetään ja karsitaan. Tämä helpottaa arviointia ja antaa opettajille vahvemman tuen selkänsä taakse. Arvoisa puhemies! Uudistuksen ydin on siinä, että ongelmat tunnistetaan ajoissa ja niihin puututaan ajoissa. Tuki tulee aina ensin. Se on lapsen etu, ja se on myös opettajan etu. Vasta kun tukea on annettu riittävästi ja järjestelmällisesti, voidaan arvioida etenemistä. Osaamistakuu vahvistaa perusopetuksen yhdenvertaisuutta, lisää arvioinnin luotettavuutta ja tukee opettajia heidän perustehtävässään. Ennen kaikkea se varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus oppia toteutuu. Siksi tämä esitys on välttämätön, ja siksi sitä tulee tukea. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille tämän esityksen eduskuntaan tuomisesta. Kansalaisuus on side yhteiskuntaan, oikeuksia ja velvollisuuksia ja ennen kaikkea luottamusta. On vaikea perustella tätä järjestelmää, jossa kansalaisuuden saisi ilman, että ymmärtää yhteiskunnan pelisääntöjä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Se ei ole reilua meidän yhteiskuntaa kohtaan eikä myöskään niitä kohtaan, jotka ovat tehneet työn kotoutuakseen, oppiakseen kielen ja rakentaakseen elämää Suomeen. Tämä esitys tuo selkeyttä. Kansalaisuus ei ole vain oleskelun kestoa vaan myös osoitus siitä, että ihminen kykenee toimimaan osana suomalaista yhteiskuntaa. Tämän uudistuksen rinnalla on hyvä huolehtia toimivasta kotoutumisesta, saavutettavasta koulutuksesta ja siitä, että jokaisella on todella mahdollisuus täyttää nämä vaatimukset. Tässä esityksessä on oikein oikea suunta. — Kiitos vielä ministerille.

Kiitos, rouva puhemies! Joo, hyvä keskustelu. Tämä lakikokonaisuus on tosi laaja, ja se on jo silloin päätetty, ja nyt ovat tosiaan auki tässä nämä tietyt kohdat, joita lähtökohtaisesti kannatetaan. Tässä laissa on myös paljon hyvää, mitä odotetaan myös tulevan voimaan, mutta sitten nämä silakan rysäkalastajat ovat tässä se niin sanottu ongelmakohta. Sen vuoksi tässä on ollut hankaluutta nyt ylipäätään ajatella, että tämä koko laki saataisiin auki, mutta hiukan tässä uutena edustajana myös ihmettelen, miksi näin. Mutta en tiedä tarkemmin sitten tähän niitä taustoja. Joka tapauksessa toivon, että parempi huominen odottaa tämän osalta jossakin.

Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan nyt laki on auki näitten muutamien asioitten osalta. Nämä edustaja Mauri Konnun esittämät asiat on päätetty Marinin hallituksen aikana 2022, jolloin on päätetty näistä toimijakohtaisista kiintiöistä luopuminen, ja tämä astuu voimaan nyt vuoden 2026 alusta. Nämä toimijakohtaiset kiintiöt ovat olleet vuodesta 2017 saakka käytössä. Nyt meillä ovat tästä vuonna 22 päätetystä laista auki ne kohdat, joissa puhutaan näistä lainavakuuksista ja tiettyjen troolikiintiöitten ja rysäkalastajakiintiöiden muuttamisesta. Olisin yhtä lailla iloinen, jos me pystyttäisiin nyt tässä kohtaa muuttamaan tätä jo 2022 päätettyä ja 2023 tammikuussa tehtyä muutosta, joka ei ole siis meidän, Petteri Orpon hallituksen tekemä laki vaan tosiaan edellisen hallituksen tekemä laki. Tässä valiokunnalle onkin Suomen Ammattikalastajaliitto tehnyt toiveen ja esittänyt, että jos me pystyisimme avaamaan tämän koko YKP-lain ja palauttamaan nämä silakan rysäkalastuksen toimijakohtaiset kiintiöjärjestelmät siihen malliin kuin missä ne olivat silloin 22. Mutta me emme valiokunnassa ole voineet nyt sitten näitä avata, ja sen vuoksi henkilökohtaisesti toivon, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa, keitä siellä sitten onkaan, otetaan tämä asia käsittelyyn. Erinomaista on se, että me saimme yhteisymmärryksessä valiokunnassa nämä lausumat, jotka myöskin edellyttävät, että vuoden 27 loppuun mennessä katsotaan, kuinka kävi, ja myös pystyisimme arvioimaan sitten näitä menetyksiä niille kalastajille, jotka nyt joutuvat luopumaan niistä kiintiöistä, jotka ovat aikoinaan niin sanotusti työllään saaneet ja niistä myös maksaneet, tai niistä tulee taloudellisia menetyksiä, koska he ovat näihin satsanneet. Pystytään katsomaan sitä taloudellista vaikutusta ja kenties korvausta heille. No, itse olen perehtynyt tähän asiaan varsin hyvin, koska tulen Taivassalosta, jossa meillä on Suomen käytännössä ainoa kalanjalostamo, joka tuottaa siitä silakasta 97 prosenttia ruokapöytään elikkä elintarvikkeeksi. Nyt kun me ollaan menossa tähän vuonna 22 päätettyyn kiintiöistä luopumiseen, niin meillähän asettuu täällä samanlainen tilanne kuin Ruotsissa, elikkä tulee kilpakalastus kysymykseen. Meidän kalanjalostustehdas ei pysty ottamaan sitä määrää kalaa, kun se tuodaan kerralla, jolloin sitä ylimääräistä kalaa ei saa lain mukaan laittaa takaisin mereen. Elikkä minne se sitten menee, se on hyvä kysymys. Siihen ei oikein ole vastausta, mutta ehkä... — Onko muuten niin, että minä joudun lopettamaan nyt, kun tulee kolme minuuttia täyteen? Kiitos! — Eli jatkan tätä puhettani täältä pöntöstä nyt sitten. Meillä on siellä tosiaan tehdas, joka on toimintaansa näitten vuosien ja vuosikymmenten aikana tehnyt sillä tavalla, että he pystyvät jalostamaan sen määrän, mitä rysillä tuodaan ja jakamaan sitä toimikauttaan eri kuukausille. Mutta nyt kun mennään vuoden 27 alusta tähän niin sanottuun kilpakalastukseen, niin meillä tulee sitten tehtaalle kertalaakista niin iso satsi, että sitä ei pystytä myöskään käsittelemään. Silloin myös tätä ruokapöytään tulevaa kalaa on mahdotonta käsitellä, ja me emme tiedä, mihin tämä menee, todennäköisesti kalajauhotehtaalle tai lähtee sitten Viroon tai jonnekin. Silloin 22 on annettu paljon lausuntoja, mutta tämä on todella vaikea asia, ja minä ymmärrän, että valiokunnassa ja täällä eduskunnassa ei ole ehkä ihan ymmärretty, mitä tästä seuraa. Nyt tällä toisella kierroksella, kun käsittelimme vähän näitä samoja asioita, saimme ehkä yhteisymmärryksessä käsityksen, että ehkä on tullut silloin virhe tehtyä, ja sen vuoksi saimme nämä lausumat sitten sinne mietintöön tehtyä. Todellakin nyt, kun on tämä mahdollisuus siihen, että jokainen voi kalastaa, kiintiön täyttymisen jälkeen siellä meressä voi olla jopa 300 kappaletta niitä rysiä ja siinä tulee aika paljon myös ekologista ongelmaa siinä, miten sen ylimäärän kanssa sitten tehdään. No, uusia kalastajia ei pysty tulemaan alalle, koska se kiintiö täyttyy niin nopeasti, että ei siinä uusia tarvita. Lisäksi pankit eivät nyt myönnä lainaa, koska heillä ei ole enää sitä toimijakohtaista kiintiötä, jonka vakuudeksi tavallaan he sitä lainaa saisivat. Tämä on sillä tavalla epätasa-arvoista, koska trooli- ja lohikalastuksella on kuitenkin ne omat kiintiönsä ja he taas sitten pystyvät saamaan sitä lainaa ja kehittämään toimintaansa. Ehkä tässä nyt todetaan, että laki astuu voimaan ja me olemme saaneet lausumat, ja katsotaan sitten 2027 alusta, kuinka siinä kävi. Toivottavasti seuraavassa hallitusohjelmassa avataan tämä koko laki ja ehkä sitten todetaan asioita toiseksi, tai sitten, jos tästä ei tullut huonoja seuraamuksia, voidaan jatkaa tällä. — Ei muuta, kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihenkilölainsäädäntöä ja vastaa ennen kaikkea yhteen kysymykseen: onko Suomella riittävät ja joustavat edellytykset vastaanottaa kansainvälistä apua sosiaali- ja terveydenhuollossa poikkeus- ja kriisitilanteissa? Esityksen ydin on hallitusohjelman mukainen. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että kansainvälisen avun yhteydessä Suomeen saapuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat toimia ilman normaaleja lupa- ja rekisteröintimenettelyjä, kun toiminta perustuu Suomen viranomaisen tekemään päätökseen avun vastaanottamisesta esimerkiksi poikkeusoloissa, suuronnettomuustilanteissa tai muussa kriisitilanteessa. Esityksellä vahvistetaan Suomen valmiutta, huoltovarmuutta ja kansainvälistä yhteistyökykyä. Tässähän ei ole kyse pysyvästä muutoksesta ammattihenkilöjärjestelmään eikä kansallisen valvonnan purkamisesta, vaan soveltamisala on tarkasti rajattu kansainväliseen apuun, sen laajuuteen ja kestoon. Kansainvälisten ammattihenkilöiden toiminta kytkeytyy aina viranomaispäätökseen, eivätkä he toimi itsenäisinä ammatinharjoittajina tai kansallisen järjestelmän ulkopuolella. Normaalioloissa ja kotimaisessa palvelujärjestelmässä ammattihenkilöitä koskeva sääntely säilyy ennallaan. Minusta tämä on myös hyvin perusteltu ja kannatettava uudistus. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten edustaja Valtola äsken erinomaisesti vertaili, niin tätä esitystä on kyllä helppo puoltaa. Sehän selkeyttää terveydenhuoltolakia ja asiakastietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä erinomaisesti. Esityksen ydin on tärkeä ja hyvin yksinkertainen, eli mahdollistetaan aidosti ennakoiva ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto hyvinvointialueilla. Nykytilassahan on ollut epäselvää, missä määrin hyvinvointialueet voivat hyödyntää jo olemassa olevia potilastietoja ohjaamiseen tai tarpeelliseen yhteydenottoon, seulontoihin ohjaamiseen ja muuhun hoitovajeen tunnistamiseen. Tämä esitys korjaa tuon epäselvyyden ja mahdollistaa potilastietojen käsittelyn lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi lääketieteelliseen tarpeeseen perustuen. Samalla on toki keskeistä, että potilaan yksityiselämän suoja, tietosuoja ja itsemääräämisoikeus turvataan täysimääräisesti, tietojen käyttö on rajattua, käyttötarkoitussidonnaista ja valvottua ja voimassa oleva tietosääntely säilyy. Tämä esitys tukee hyvin hallitusohjelman tavoitetta siirtää painopistettä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen ja erityisesti ennaltaehkäisevään toimintaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jos järjestelmää pystyy käyttämään väärin, niin kyllä sitä silloin joku myös käyttää. Jokainen väärinkäyttö nakertaa luottamusta sekä vie resursseja pois niiltä, jotka tukea oikeasti tarvitsevat. Siksi on oikein, että tiedonvaihtoa Kelan ja viranomaisten välillä sujuvoitetaan, ja näin päätökset perustuvat oikeaan ja ajantasaiseen tietoon. Kyse on myös veronmaksajien oikeustajusta, nimittäin ihmiset hyväksyvät kyllä sosiaaliturvan mutta eivät sitä, että järjestelmää voidaan kiertää ilman seuraamuksia. Tämä esitys ei heikennä turvaa, vaan se vahvistaa sitä, koska kun väärinkäytöksiä ehkäistään, järjestelmä säilyy kestävänä ja oikeudenmukaisena myös tulevaisuudessa. — Kiitos ministeri Grahn-Laasoselle tämän esityksen eduskuntaan tuomisesta.

Arvoisa puhemies! Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Siksi on aivan oikein, että lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita. Tässä esityksessä ovat keskeisiä kolme asiaa. Ensinnäkin asevelvollisuusjärjestelmää ajantasaistetaan. Muutoksilla selkeytetään sääntelyä ja sujuvoitetaan prosesseja. Asevelvollisuuslain menettelyjä yksinkertaistetaan — esimerkiksi päätöksentekoa, ilmoituksia ja käsittelyjä — ja näin viranomaisilla on jatkossa paremmat mahdollisuudet hoitaa asioita sujuvammin ja nopeammin. Myös terveydentilan ja palveluskelpoisuuden arviointi tarkentuu tavoitteena, että oikeat ihmiset sijoittuvat oikeisiin tehtäviin ja olisi vähemmän tilanteita, jotka johtavat väärällä sijoittelulla keskeytyksiin. Toiseksi vahvistetaan yhdenvertaisuutta erityisesti naisten vapaaehtoisen asepalveluksen osalta. On tärkeää, että palvelukseen hakeutuminen ja siellä toimiminen ovat mahdollisimman selkeitä, ennakoitavia ja tasapuolisia. Naisten vapaaehtoiseen palvelukseen liittyviä käytäntöjä yhtenäistetään asevelvollisten kanssa. Keskeyttämiseen ja palveluksen alkamiseen liittyviä pelisääntöjä selkeytetään. Kolmantena on kokonaisturvallisuuden näkökulma. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja siksi myös asevelvollisuusjärjestelmän pitää tukea paremmin reservin osaamista, valmiutta ja sijoittumista. On tärkeää, että koulutetaan ja että osaaminen pysyy myös käytössä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä tavoitellaan sitä, että mahdollisimman monella nuorella olisi mahdollisuus päästä ensimmäiseen korkeakoulupaikkaan eikä paikkoja seiso varattuna ilman, että niitä oikeasti käytetään. Tällä hetkellä järjestelmässä on mahdollisuus pitää useampaa opiskelupaikkaa varastossa samaan aikaan, kun moni nuori odottaa ensimmäistä opiskelupaikkaansa. Tällä esityksellä tilanne muuttuu ja opiskelija voi pitää vain yhtä paikkaa kerrallaan hallussaan. Tämän esityksen keskeinen vaikutus perustuu siihen, että hakukäyttäytyminen muuttuu. Jatkossa opiskelupaikat kohdentuvat paremmin ilman opiskelupaikkaa oleville ja useampi pääsee opiskelemaan. Vaikutus voi olla määrällisesti maltillinen mutta suunnaltaan täysin oikea. Tämä esityshän ei estä edelleenkään kahden tutkinnon suorittamista, alanvaihtoa tai täydennyskouluttautumista, jatkuvan oppimisen periaatetta. Edelleen siirtohaut säilyvät, opintoja voidaan täydentää ilman uutta tutkintoa, avoin korkeakoulu ja ristiin opiskelu mahdollistavat joustavat ratkaisut. Korkeakoulut kehittelevät myös edelleen avoimen korkeakoulun opintotarjontaansa vastaamaan nykypäivän ja alueiden tarpeita. Tämä esitys on yksi osa laajempaa kokonaisuutta, jolla koulutustasoa nostetaan ja opintopolkuja sujuvoitetaan. Samalla tehdään myös muita konkreettisia toimia, kuten lisätään aloituspaikkoja erityisesti ensikertalaisille, kehitetään sotepalveluiden kaksoistutkintoja, sujuvoitetaan siirtymiä ja lisätään korkeakoulujen yhteistyötä, vahvistetaan jatkuvaa oppimista ja avoimen korkeakoulun opintosetelikokeilu antaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden aloittaa opinnot heti. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys korjaa yhtä sotejärjestelmän keskeistä ongelmaa eli sitä, että tieto ei kulje. Ilman toimivaa tiedonkulkua ei ole sujuvaa hoitoa eikä tehokasta resurssien käyttöä. On järkevää selkeyttää sääntelyä niin, että ammattilaisella on oikeus käyttää tietoja silloin, kun se hoidon kannalta on välttämätöntä, mutta samalla varmistaa potilaan tietosuoja. Potilaan ja asiakkaan tiedon pitää olla käytettävissä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyvinvointialueiden, yksityisten ja eri toimijoiden välinen tiedonvaihto helpottuu. Tämä on tärkeää, ettei potilaan tarvitsisi joka paikassa kertoa samoja asioita uudelleen ja uudelleen. Uudistuksella hoito nopeutuu ja päällekkäinen työ vähenee. Asiakastietojen käyttö selkeytyy. Lainsäädännöllä täsmennetään, kuka saa katsoa tietoa ja millä perusteella. Parannetaan tietosuojaa ja oikeusturvaa. Samalla kuitenkin mahdollistetaan järkevä tiedonkäyttö. Esityksessä myös kansalliset tietojärjestelmät ovat keskiössä. Kanta-palvelujen ja muitten järjestelmien käyttöä selkeytetään, ja tavoitteena on yhtenäinen järjestelmä eikä 20 erilaista järjestelmää. Tämän hallituksen tavoitteena on usealla eri sektorilla palveluiden sujuvoittaminen ja niin myös sote-puolella. Hoitopolut on saatava selkeämmiksi, ja niin myös ammattilaisten työ helpottuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruokastrategiakeskusteluun kuuluu mielestäni myös koulutus, osaaminen ja tutkimus, ja pidän tärkeänä, että meidän koulutusjärjestelmä on ajan tasalla. Meillä on ajantasaista viljelyosaamista, teknologian käyttöä, liiketoiminnan osaamista vahvistetaan. Meillä on myös hyvin innovatiivinen ja tavoitteellinen, tulevaisuuteen katsova ote tutkimuksessa uusiin viljelymenetelmiin, parempien ja kestävämpien lajikkeiden kehittelyyn, ravinnekiertoon, pyrkimyksessä lannoiteomavaraisuuteen, ympäristötehokkuudessa, ruokaviennissä ja monessa muussa. Haluan osoittaa kiitokseni toisen asteen ja korkeakoulun koulutusjärjestelmälle ja myös tutkimusrahoitukselle, mitä sinne on saatu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko antaa rehellisen kuvan suomalaisen ruokajärjestelmän tilasta ja niistä ratkaisuista, joita nyt tarvitaan. Alkutuotannon heikko kannattavuus on keskeinen ongelma. Tuottajan osuus ruuan hinnasta ei ole seurannut kustannusten nousua, ja neuvotteluvoima on epätasapainossa. Siksi hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain muuttamisesta on oikeansuuntainen. Kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja velvoite neuvotella poikkeuksellisessa tilanteessa vahvistavat alkutuottajan asemaa ja reilumpaa arvonlisän jakautumista. Huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Omavaraisuuden parantaminen ja tuotannon hajauttaminen ovat välttämättömiä, kun geopoliittiset ja ilmastoriskit kasvaessaan vaikuttavat. Luonnon kantokyvyn osalta ratkaisut on rakennettava yhdessä viljelijöiden kanssa siten, että ne tukevat sekä päästöjen vähentämistä että tilojen pitkän aikavälin kannattavuutta. Tärkeää on myös huomata, että ruokapolitiikka on osa kansanterveyttä. Kasvisten, kalan ja täysjyväviljatuotteiden käyttö on tällä hetkellä liian vähäistä. Julkisella ruokapalvelulla on merkittävä ohjausvelvoite. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään kansallisesta ruokastrategiasta. Kansallisen ruokastrategian tarkoituksena on luoda yhteinen, pitkän aikavälin suunta suomalaisen ruokajärjestelmän kehittämiselle. Ruoka on ravintoa ja osa kulttuuria, mutta Suomessa se on myös huoltovarmuutta, turvallisuutta ja osa kansallista kestokykyä. Hallituksen ja meidän kansanedustajien tehtävänä on varmistaa, että suomalaisten perheiden lautasella on ravitsevaa ja maukasta ruokaa joka päivä, myös silloin, kun maailma ympärillämme kuohuu tai elämme poikkeusoloissa. Elämme aikaa, jolloin ruokaturva ei ole itsestäänselvyys. Geopoliittiset jännitteet ovat muuttuneet ruuantuotannon toimitusketjuissa, ilmastonmuutos haastaa ruokatuotantoa tavoin, joita emme täysin pysty ennakoimaan, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muistuttanut meitä rajulla tavalla siitä, miten haavoittuvainen ruokajärjestelmä voi kriisin iskiessä olla. Näissä oloissa kotimaisen alkutuotannon arvo nousee entistäkin suuremmaksi. Arvoisa puhemies! Suomessa ruuan omavaraisuusaste on hieman laskentatavasta riippuen noin 80 prosenttia. Se on kansainvälisesti katsoen vahva luku. Omavaraisuus ei synny tyhjästä, eikä se säily itsestään. Sen takana ovat suomalaiset viljelijät, kalastajat, puutarhaviljelijät ja elintarvikeyrittäjät — ihmiset, jotka tekevät työtä säässä kuin säässä ja useimmiten ilman varmuutta toiminnan kannattavuudesta ja sen jatkuvuudesta. Arvoisa puhemies! Orpon hallitukselle ja kokoomukselle on selvää, että alkutuottajat ovat palkkansa ansainneet. Sen sijaan, jos tietyt oppositiopuolueet saisivat päättää, leikattaisiin maataloudesta jopa satoja miljoonia. Me valitsimme toisin. Erittäin hankalasta julkisen talouden tilasta huolimatta hallitus ei ole leikannut maataloudesta. Sen lisäksi, että olemme säilyttäneet kotimaisen ruuantuotannon rahoituksen, olemme tehneet useita ruuantuotantoa ja ruokaturvaa parantavia uudistuksia. Juuri nyt eduskunnan käsittelyssä oleva jo toinen elintarvikemarkkinalain uudistus on hyvä esimerkki Orpon hallituksen toimista. Elintarvikemarkkinalain uudistuksella pyritään tasaamaan neuvotteluasemaa elintarvikeketjun sisällä ja parantamaan erityisesti alkutuottajan asemaa neuvotteluvoimaltaan varsin keskittyneessä elintarvikemarkkinassa. Lisäksi olemme käynnistäneet sikojen salmonellarahaston, joka takaa turvallisen sianlihatuotannon Suomessa jatkossakin. Olemme myös määrittäneet kasvu‑ ja kuiviketurpeen strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, joka on kriittisen tärkeää erityisesti puutarhaviljelylle. Arvoisa puhemies! Haluan puhua myös kalastuselinkeinosta, joka ansaitsee enemmän näkyvyyttä kuin yleensä saa. Suomi on vesistöiltään poikkeuksellinen maa. Meillä on kymmeniätuhansia järviä ja laajat merenranta‑ ja saaristoalueet sekä runsaat kalakannat. Ammattikalastus on monilla rannikkoalueilla ja sisävesillä tärkeä osa paikallista elinkeinorakennetta ja ruokakulttuuria. Muistaa kannattaa myös kotivarakalastuksen merkitys. Kotimainen kala on maukasta, ekologista ja helposti saatavilla olevaa proteiinia. Kalastuselinkeino kohtaa kuitenkin vakavia haasteita. Hylkeet ja merimetso ovat aiheuttaneet rannikkokalastajille merkittäviä taloudellisia menetyksiä: pyydykset vaurioituvat, ja saaliit pienenevät. Onneksi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen mahdollistava lakiesitys etenee, ja se toivottavasti saadaan pian eduskunnan käsiteltäväksi. Kotimaisen ruuan tarve ei tule vähenemään tulevaisuudessa. Suomalaiset haluavat ostaa kotimaista ruokaa, ja uskon, että puhtaalle ja laadukkaalle suomalaiselle ruualle on kysyntää myös ulkomailla. Meidän pitää vain saada viestimme paremmin maailmalle. Hallituksen tavoite on kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta realistinen. Ruokaviennin kasvattaminen on välttämätöntä myös suomalaisen ruuantuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi. Arvoisa puhemies! Ruokaturva koostuu siitä, että koko ruokatuotannon ketju on tasapuolinen ja että ruokatuotanto on kannattavaa. Meidän tehtävämme on pitää huoli siitä, että pelikenttä on reilu suomalaiselle ruuantuotannolle niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva elintarvikemarkkinalain uudistusta koskeva lakiesitys on tärkeä ja pitkään odotettu askel suomalaisen ruokaketjun tasapainottamisessa. Kyseessä on koko ruokajärjestelmän oikeudenmukaisuus, huoltovarmuus ja kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuus. Suomalainen ruokaketju on viime vuosina muuttunut merkittävästi. Kauppa on keskittynyt, kaupan omien merkkien osuus on kasvanut, ja kustannusten voimakas vaihtelu on kohdistunut erityisesti alkutuotantoon ja elintarviketeollisuuteen. Ketjun alkupää kantaa usein suurimman riskin, mutta neuvotteluvoima on pienin. Tämä ei ole pitkällä aikavälillä kestävää talouden, huoltovarmuuden eikä kotimaisen ruoantuotannon kannalta. Elintarvikemarkkinalain uudistuksen tavoitteena on korjata näitä pitkään jatkuneita markkinahäiriöitä. Läpinäkyvämmät sopimukset, kohtuuttomien sopimusehtojen kielto ja kaupallisten kostotoimien selkeä kieltäminen ovat tärkeitä muutoksia. Lakimuutoksella suojataan yritysten liikesalaisuuksia ja estetään se, ettei tavarantoimittajilta vaadita tarpeettomia ja kalliita tietoja esimerkiksi kustannusrakenteesta tai tuotantotavoista. Kaupallisiin kostotoimiin liittyen yhteistyö ei voi jatkossa heikentyä sen vuoksi, että toimittaja käyttää oikeuksiaan tai vie asian viranomaiselle. Yksi tärkeä muutos on, että poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kustannusten voimakkaasti noustessa, heikommalla osapuolella olisi oikeus pyytää sopimuksen ehtojen uudelleenneuvottelua. Tämä on tärkeää erityisesti maataloudessa, jossa kustannukset voivat muuttua nopeasti mutta sopimukset ovat pitkiä. Mielestäni erityisen merkittävää uudistuksessa on käänteinen todistustaakka, joka helpottaa väärinkäytösten esiin tuomista. Tämä parantaa alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden asemaa neuvotteluissa ja lisää luottamusta koko ketjun sisällä. Eli jos epäillään vahvemman osapuolen käyttäneen valtaansa väärin, heikomman ei tarvitse todistaa väärinkäyttöä. Sen sijaan vahvemman pitää osoittaa toimineensa oikein. Keskustelua on käyty erityisesti kauppojen omista merkeistä, ja sehän on selvää, että kaupan omat tuotteet ovat monelle perheelle tärkeä osa arkea sekä monelle teollisuuden toimijalle myös vakaa sopimusvalmistuksen kautta tuleva tulonlähde. Näitä kaupan omia merkkejä ei ole tällä lailla tarkoitus kieltää eikä rajoittaa kohtuuttomasti. Ongelma syntyy tilanteessa, jossa ostaja on samaan aikaan myös kilpailija. Tällöin markkina-asetelma on epätasapainoinen, ja siksi pelisääntöjen on oltava selkeät ja reilut kaikille. Tärkeää on varmistaa, että sääntely on oikeasuhtaista. Laki ei saa johtaa siihen, että kauppa siirtyy käyttämään ulkomaisia tavarantoimittajia tai että ruuan hinta nousee tarpeettomasti. Arvoisa puhemies! Tässä on itse asiassa kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin sopimusehdoista tai markkinasääntelyistä, eli säilyykö Suomessa kotimainen ruuantuotanto, elintarviketeollisuus ja ruokahuoltovarmuus myös tulevaisuudessa. Reilu ja tasapainoinen ruokaketju on koko Suomen etu, ei vain yksittäisten toimijoiden. Kun ruokaketju toimii oikeudenmukaisesti, voittavat lopulta kaikki: tuottaja, teollisuus, kauppa ja kuluttaja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on tärkeä uudistus edistämään paikallista yrittäjyyttä ja kotimaisten panimojen, tilaviinin tuottajien ja tislaamojen toimintaedellytyksiä. Uudistus laajentaa pientuottajien ulosmyyntioikeuksia, myös pientislaamojen, joilla tätä oikeutta ei aikaisemmin ole ollut. Ne voisivat myös jatkossa myydä tuotteita suoraan kuluttajalle valmistuspaikalta. Lakimuutos edistää paikallisuutta, lähellä tuotettua sekä matkailun edellytyksiä, pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoilla monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Ihmiset haluavat nykyään tietää, mistä tuotteet tulevat, ja ostaa suoraan tekijältä. Uudistus tukee matkailua, elinvoimaa ja antaa yrittäjille mahdollisuuden kehittää toimintaa. Lisäksi kyse on niin sanotuista artesaanituotteista, jotka ovat premium-erikoistuotteita ja ehkä hiukan kalliimpia, joten en näe, että tämä välttämättä nostaa alkoholin kokonaiskulutusta. Tämä on myös tärkeää elintarvikeviennin pohjaa ja työpaikkoja alueille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tällä lailla vahvistetaan Suomen huoltovarmuutta ja Huoltovarmuuskeskuksen roolia erityisesti kriiseissä ja poikkeusoloissa eli varmistetaan, että Suomeen mahdollisesti tulevissa kriiseissä ruokaa, energiaa, polttoainetta, lääkkeitä, kuljetuksia ja kriittisiä tuotteita ja materiaaleja löytyy ja sitten tätä kokonaisuutta myös johdetaan. Nyt on kolme konkreettista muutosta: Huoltovarmuuskeskuksen tehtäviä ja toimivaltaa täsmennetään. Huoltovarmuuskeskus voi jatkossa tehdä sopimuksia yritysten kanssa varautumisesta, hankkia ja varastoida kriittisiä tuotteita, rahoittaa huoltovarmuutta parantavia hankkeita ja ohjata varautumista tietyillä aloilla. Eli valtiolla on enemmän mahdollisuuksia varmistaa, että yhteiskunta toimii kriisin hetkellä. Huoltovarmuusrahaston käyttöä ja päätöksentekoa selkeytetään. Huoltovarmuusrahastosta rahoitetaan muun muassa varmuusvarastoja, varautumishankkeita ja kriittisen tuotannon turvaamista Suomessa. Tällä lailla helpotetaan rahaston käyttöä ja sitten päätöksentekoa. Sitten tuohon arvonlisäverolakiin tulee muutoksia, elikkä Huoltovarmuuskeskuksen tekemät hankinnat ja varmuusvarastointi voidaan tehdä ilman arvonlisäveroa tietyissä tilanteissa, jotta varautuminen ei turhaan kallistu verojen takia. Eli jos valtio varastoi kriisitilanteita varten tavaraa, niin ei ole järkeä sitten myöskään maksaa siitä itselleen veroa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on meillä sivistysvaliokunnassa juuri käsittelyssä. Tässä on tietysti monenlaisia kannanottoja, mutta nyt tärkein on tämä, että kun meillä on sairaanhoitajia, jotka ovat siis valmistuneet ensihoitajiksi, terveydenhoitajiksi tai kätilöiksi ja haluavat jatkossa vaihtaa sitä omaa koulutussuuntaa elikkä tavallaan täydennyskouluttautua, niin he joutuvat niin sanotusti aloittamaan alusta. He saavat kyllä hyväksiluettua koulutuksen aikana näitä aiemmin suoritettuja opintoja mutta sitten toisaalta vievät sen uuden opiskelijan paikan, koska heillä on jo se tutkinto. He pääsevät nyt sitten jatkossa nopeammin tämän täydennyskoulutuksen tekemiseen eivätkä vie sitä ensimmäistä paikkaa. Eli toisin sanoen he pystyvät opiskelemaan nopeutetusti siihen toiseen tutkintoon, vuodessa tai puolessatoista vuodessa riippuen siitä, mikä tutkinto on kyseessä. Lisäksi tähän tutkintotodistukseen tulee selkeästi, että he suorittavat sairaanhoitajakoulutuksen, jonka lisäksi he valmistuvat ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi. Tämä selkeyttää näitten koulutuksien kokonaisuuksia ja vie sitten uudelleenopiskelussa nopeammin siihen päämäärään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esityksen ydin on hyvin yksinkertainen: eli korkeakoulutuspaikat pitää kohdentaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja vaikuttavasti. Tällä esityksellä selkeytetään opiskeluoikeuksia ja otetaan käyttöön yhden samantasoisen tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden periaate. Nykytilannehan on se, että osa opiskelupaikoista on niin sanottuja säilytyspaikkoja, eli saatu opiskeluoikeus pidetään varalla, mutta opintoja ei kuitenkaan edistetä, ja samalla moni ensikertalainen jää kokonaan ilman paikkaa. Tämä esitys ohjaa paikkoja niille, joilla ei ole vielä tutkintoa, ja se tukee koulutuspolkujen sujuvuutta ja nopeuttaa siirtymistä työelämään sekä nostaa myös korkeakoulutettujen määrää. On myös hyvä muistaa, että se ei estä alan vaihtoa eikä estä jatko-opintoja eikä estä kansainvälisiä ja kaksoistutkintoja. Arvoisa puhemies! Meillä on samaan aikaan pula osaajista, nuoria ilman opiskelupaikkaa ja työmarkkinoita, jotka tarvitsevat tekijöitä. Tässä tilanteessa ei ole perusteltua ylläpitää mallia, jossa tutkintopaikkoja voidaan varastoida. Tämä esitys tuo selkeyttä, tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta. Siksi pidän esitystä perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen koulutuslinjaa. Enemmän tutkintoja, sujuvammat polut ja parempi vastaavuus työelämän tarpeisiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston energia- ja ilmastostrategia rakentuu realismille. Tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2035, mutta samalla muistetaan huoltovarmuus, kohtuuhintainen energia ja kilpailukykyinen teollisuus. Tämä selonteko tunnistaa sen tosiasian, että ilmastotyö onnistuu vain, jos ihmiset ja yritykset pysyvät mukana. Strategia nojaa vahvasti puhtaaseen sähköön, erityisesti tuuli- ja ydinvoimaan, energiatehokkuuteen sekä kotimaisiin ratkaisuihin. Samalla se korostaa sähköistyvää yhteiskuntaa ja vetytalouden mahdollisuuksia. Tämä on järkevää, koska Suomi ei voita ilmastoa sillä, että ajamme oman teollisuutemme alas, vaan sillä, että tuotamme puhdasta energiaa ja ratkaisuja myös vientiin. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että selonteossa nähdään metsien ja maankäytön merkitys osana kokonaisuutta. Hiilinielut, puun kestävä käyttö ja biotalous eivät ole ilmasto-ongelma vaan osa ratkaisua. Esimerkiksi puusta on moneksi, ja siksi metsäteollisuus ei ole ongelma vaan osa vastausta. Kestävä ja kannattava metsätalous voidaan yhdistää ilmastotavoitteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen. Tätä ymmärretään nyt yhä paremmin myös EU-tasolla, missä suuri osa metsää koskevasta sääntelystä syntyy. Metsät ovat Suomen tärkein luonnollinen hiilinielu, ja niiden merkitys kasvaa entisestään, kun yhteiskunta sähköistyy ja fossiilisista materiaaleista irtaudutaan. Ja jotta tiedämme, missä oikeasti mennään, tarvitsemme paremman tilannekuvan hiilinieluista. Siksi hallitus panostaa nyt metsien hiilinieluja koskevaan tutkimukseen ja siihen, että päätöksenteko perustuu faktoihin. Tutkimusten mukaan aktiivisesti hoidettu kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä. Lisäksi puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä koko elinkaarensa ajan ja korvaavat samalla betonin, teräksen ja muovin kaltaisia fossiilisia ja erittäin päästöintensiivisiä materiaaleja. Tämä on kaksoishyöty, jota ei voi ohittaa ideologisella kädenheilautuksella. Myös Luonnonvarakeskus on todennut, että metsien hiilinielujen vahvistaminen edellyttää sekä kasvun ylläpitämistä että puun kestävää käyttöä. Pelkkä hakkuukieltopolitiikka ei rakenna nieluja vaan pitkäjänteinen metsänhoito, uudistaminen ja jalostusasteen nostaminen. Siksi on tärkeää, että ilmastopolitiikasta tunnustetaan koko ketju. Metsä sitoo hiiltä, puutuotteet varastoivat, ja samalla syntyy vientiä, työpaikkoja ja alueellista elinvoimaa. Tämä on juuri sitä ilmastotyötä, joka toimii myös taloudellisesti. Esitys huomioi myös ennaltaehkäisyn merkityksen ja metsätuhojen riskin. Kuten tiedämme, hoitamaton tai ylikypsä metsä voi lisätä tuholaisen riskiä. Tähän sopiikin lausahdus, joka mielestäni pohjautuu myös esityksen viestiin, eli emme halua tuhoa ja täitä vaan tuloja ja töitä. Strategia tunnistaa myös huoltovarmuuden merkityksen. Viime vuosien kriisit ovat opettaneet, että energia ei ole vain markkinakysymys, se on myös turvallisuuskysymys. Kotimainen tuotanto, toimivat verkot ja varautuminen ovat välttämättömiä. Pidän tärkeänä, että linja on teknologianeutraali. Emme lukitse itseämme yhteen ratkaisuun, vaan annamme tilaa innovaatioille, yrityksille ja alueellisille vahvuuksille. Näin syntyy työpaikkoja myös kasvukeskusten ulkopuolella. Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on askel oikeaan suuntaan. Se yhdistää ilmastotavoitteet talouskasvuun, tunnistaa alueelliset erot ja rakentaa Suomen vahvuuksien varaan. Siksi pidän selontekoa perusteltuna ja kannatettavana osana Petteri Orpon hallituksen linjaa: puhdasta energiaa, vahvaa huoltovarmuutta ja ilmastopolitiikkaa, joka ei unohda ihmisiä eikä elinkeinoja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet lukuisia hyviä puheenvuoroja tänään, ja jos niistä tehdään yhteenveto, niin voisi tiivistää niin, että kannabis on huume ja huumeet ovat Suomessa kiellettyjä eikä tätä peruslinjaa ole syytä murentaa. Kannabiksen laillistamista perustellaan usein sillä, että kielto ei ole toiminut. Mutta jos joku sääntö ei toimi täydellisesti, ratkaisu ei ole luopua siitä vaan tehdä siitä toimivampi. Kannabis ei ole harmiton aine, kuten täällä jo on monesti todettu. Se heikentää nuorten aivojen kehitystä, altistaa mielenterveysongelmille ja lisää psykoosiriskiä. Suomessa on jo nyt nuorilla paljon pahoinvointia, koulupudokkuutta ja mielenterveyspalvelut ruuhkautuvat. Ei siis ole vastuullista lisätä uutta laillista päihdettä tähän kokonaisuuteen. Laillistamista perustellaan myös verotuloilla, mutta julkisen talouden paikkaaminen päihteillä on moraalisesti ja yhteiskunnallisesti arveluttava tie. Alkoholin ja tupakan kohdalla tiedämme jo, että haittavaikutuskustannukset syövät merkittävän osan verotuloista. Kannabis ei olisi poikkeus. Usein sanotaan, että laillistaminen veisi pohjan rikollisuudelta. Kansainväliset kokemukset ovat kuitenkin ristiriitaisia. Laiton kauppa ei ole kadonnut maissa, joissa kannabis on laillistettu. On myös ymmärrettävä, että kun jokin aine laillistetaan, yhteiskunta samalla normalisoi sen käytön. Nuorille tällaista hyväksyttävää viestiä en ole valmis antamaan. Päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla haittojen vähentäminen ja ihmisten auttaminen irti riippuvuuksista, ei uusien markkinoiden avaaminen. Sisäinen turvallisuus rakentuu myös ennakoinnista, haittojen vähentämisestä ja rikollisuuden torjunnasta, ei uusien päihdemarkkinoiden avaamisesta. Siksi en voi tukea kannabiksen laillistamista, ja kiitän lakivaliokuntaa tekemästään päätöksestä hylätä aloite. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksen esittelystä. Tässä on varmasti hyviä elementtejä, mutta huolestuneita viestejä on tullut tuolta meidän alueelta Saaristomeren rysäkalastajilta, jotka eivät koe, että tämä olisi täysin oikeudenmukainen. Siellä kuitenkin nämä rysäkalastajat edustavat 80:tä prosenttia koko silakan rysäkalastuksesta valtakunnallisesti, ja he eivät koe, että tämä tuleva muutos olisi täysin oikeudenmukainen. Siinä menetetään kalastuskiintiöitä vastikkeetta. He ovat kokeneet, että tämä toimijakohtainen kiintiö mahdollistaisi pitkäjänteisen suunnittelun ja investoinnit ja myös sitten sukupolvenvaihdokset, koska nythän tämän myötä rysäkiintiö ei kelpaa lainan vakuudeksi. Se pahentaa myös ekologista riskiä ja perustuu liian kapeaan selvityspohjaan, mikä tähän lausuntokierroksella on ollut. Rysäkalastajien silakasta suurin osa menee ruokapöytään, mutta näitten kiintiövenkslailujen myötä kalastusmäärä saattaa tulla niin suureksi, että sitten suuri osa menee ehkä kalanjauhotehtaille. Tässä tietysti nyt sitten maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa, kun kuullaan näitä eri asiantuntijoita, päästään vielä yhteisesti paremmin tästä kärryille. On pieni skeptisyys, mutta toivottavasti päästään hyvään lopputulokseen. — Kiitos.