Rintamäki Anne

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Puheenaiheenamme on tänään keskustan välikysymys suomalaisen ruuan ja maaseudun tulevaisuuden vaarantumisesta. Kysymyshän on sinänsä ihan aiheellinen, ja olen kyllä maatalouden kannattavuuskriisistä samaa mieltä. Eihän sitä ole kiistäminen. Kuten välikysymyksessä todettiinkin, viime kaudella kannattavuuskriisiin vastattiin noin 400 miljoonan kriisipaketilla, ja nytkin vaaditaan uutta kriisipakettia. Haluaisin kysyä: korjasiko tuo viime kauden paketti todella kriisin, vai olisiko nyt niin, että tämä on vain jatkumoa samalle asialle? Eihän nyt tukipolitiikalla pystytä korjaamaan markkinapohjaista kannattavuutta. Tällainen rahan kippaaminen on korkeintaan tekohengitystä. Me tarvitsisimme pitkän aikavälin ratkaisuja. Elämme kuitenkin Euroopan unionissa, jossa suomalainen ruoka joutuu kilpailemaan koko Euroopan ruuan kanssa. Toki ruokamme on parasta, sen me itse tiedämme, mutta ei se todellakaan halvinta ole. Samalla annoimme 90-luvulla merkittävän osan maatalouspolitiikkaamme EU:n haltuun. Sitä niitetään, mitä kylvetään tässäkin asiassa. Ruokavientiä meidän kuitenkin on edistettävä. Siinä on ainakin yksi avain maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Onhan se jo hiukan piristynytkin, ja hyvä niin. Arvoisa puhemies! Tärkeä uudistus tällä kaudella on elintarvikemarkkinalaki, jota pidän onnistuneena, mutta onhan se selvää, ettei se yksin riitä näin vaikean tilanteen muuttamiseksi. Suomalainen maatalous pyörii polttoöljyllä, jota käytetään maatiloilla erityisesti työkoneissa, kuten traktoreissa ja puimureissa. Sen hinta on tällä hetkellä maailmantilanteen vuoksi aivan mahdottoman korkea. Samoin on tavallisen polttoaineenkin hinta, mikä vaikuttaa maaseudulla asuvien kukkaroon suoraan ja välittömästi. Sitten taas tämä sikarutto, jota tänä kesänä löytyi. Sen taltuttamiseen hallitus on kyllä sitoutunut, eikä sen asian kanssa ole käsien päällä istuttu. Se on vakava paikka, ja sillä on suora vaikutus myös vientiimme, josta aiemmin mainitsinkin. [Hilkka Kempin välihuuto] Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jos ketkä ymmärtävät suomalaisen maaseudun arvon. Meidän eduskuntaryhmästämmekin monella on tiiviit siteet suomalaiseen maaseutuun ja maatalouteen, itseni mukaan lukien. Ymmärrämme hyvin, mitä maaseutujen elinkeinojen katoaminen tarkoittaa. Se tarkoittaa näivettyvää maaseutua ja katoavaa maaseutukulttuuria. Meille on kuitenkin tärkeää se, että suomalaisilla olisi mahdollisuus valita myös maaseutumainen eläminen tai maatalous ammatikseen niin halutessaan. Olen aina pitänyt maanviljelijän ammattia suuressa arvossa, koska lapsuudenkodissani oli sekä maanviljelystä että maidon- ja lihantuotantoa. Keskustalaisille haluan tähän lopuksi sanoa, että jos toivotte esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella enemmän omannäköistänne maaseutupolitiikkaa, lähtekää siitä hallitusneuvotteluihin neuvottelemaan mielellään sellaisen kokoonpanon kanssa, jossa sitä todella on mahdollista edistää. Viime kauden näyttöjen perusteella vasemmistohallitus ei ole se koalitio. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yleistukilain, työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain sekä yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Kotoutumistukiesitys liittyy oleellisesti perussuomalaisten pitkäaikaisiin tavoitteisiin maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä sekä sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Tarkoitus on muuttaa lakia siten, että yleistukea maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa, on asunut Suomessa alle kolme vuotta edeltäneen kymmenen vuoden aikana ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Kotoutumistuen taso on yleistuen tasoa pienempi. Se vastaa suunnilleen yksin asuvan henkilön perustoimeentulotuen perusosaa. Yleistuen työskentely- ja asumisaikavaatimusta ei sovellettaisi tietyissä tapauksissa, joissa kielitaito on todennettavissa esimerkiksi koulutuksien kautta tai jos henkilön äidinkielenä sattuu olemaan suomi, ruotsi tai saame. Poikkeus tehdään, jos henkilö ei voisi vamman tai muun vastaavan syyn takia osoittaa kielitaitoaan. Arvoisa puhemies! Tavoittelemme lailla maahan muuttaneiden parempaa osallistumista työmarkkinoille sekä pääsyä kielikoulutukseen. Korostamme Suomeen muuttaneiden henkilöiden omaa vastuuta näistä. Se on aivan oikein. On korkea aika, että painopisteemme siirtyy tässäkin asiassa. Suomeen kotoutuu kaikkein parhaiten juuri työllä ja kielen oppimisella. Sanon kuitenkin, että tämä esitys ei pidemmän päälle riitä. Perussuomalaiset tulevat esittämään kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa myös jatkossa. Ennemmin tai myöhemmin muutkin siihen heräävät, se vain saattaa ottaa aikansa. Taloutemme ja maahanmuuttopolitiikkamme ongelmat eivät ilmeisesti ole tarpeeksi pitkällä muiden mielestä. Linjamme on selkeä: Suomen ja suomalaisten veronmaksajien tehtävä ei ole maksaa muiden maiden kansalaisten elättämistä täällä. Se tehtävä kuuluu heille itselleen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa eläinten hyvinvointia ja lähettää samalla tärkeää viestiä siitä, että eläinten kaltoinkohtelua ei meidän yhteiskunnassamme hyväksytä. Eläimet eivät voi puolustaa itseään eivätkä kertoa kokemastaan kärsimyksestä. Siksi lainsäädännön tehtävänä on suojella niitä tehokkaasti silloin, kun joku on osoittanut olevansa kykenemätön huolehtimaan niiden hyvinvoinnista. Eläimiä pahoinpitelevät tai kaltoin kohtelevat ihmiset eivät ansaitse pitää eläimiä. Poliisina olen kohdannut todella surullisia tapauksia, missä tuotantoeläimet on jätetty oman onnensa nojaan osalla piittaamattomuudesta tai taloudellisesta tilanteesta johtuen, osalla mielenterveydellisistä ongelmista johtuen. Toisaalta ilmoitukset vaikkapa lemmikkiänsä hakkaavasta ihmisestä saavat aina virkamiehen veren kiehumaan. Eläin ei koskaan ole omien turhautumisten purkamiseen tarkoitettu nyrkkeilysäkki. Niilläkin on tunteet. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin perusteltuna sitä, että eläintenpitokielto määrättäisiin jatkossa pääsääntöisesti myös perusmuotoisen eläinsuojelurikoksen yhteydessä, ellei kiellon määräämättä jättämiselle ole painavia perusteita. Kannatettavaa on myös kieltojen vähimmäiskestojen pidentäminen. Kolmen vuoden vähimmäiskesto perusmuotoisissa ja viiden vuoden vähimmäiskesto törkeissä eläinsuojelurikoksissa antaa paremmat mahdollisuudet varmistaa eläinten hyvinvointi. Samoin pidän tärkeänä, että eläintenpitokiellon rikkomiseen suhtaudutaan nykyistä vakavammin. On myös hyvä, että esitykseen sisältyy mahdollisuus arvioida kiellon muuttumista tai kumoamista tilanteissa, joissa uusimisriskiä ei enää ole. Arvoisa puhemies! On mainitsemisen arvoista, että tämän lain korjaamisesta ei ollut hallitusohjelmassa minkäänlaista kirjausta, mutta perussuomalainen ministeri Leena Meri on ajanut asiaan määrätietoisesti. Eläintenpitokieltojen määräämisen arvioidaan lisääntyvän 20 prosentilla, ja samalla sen arvioidaan vähentävän eläintenpitokiellon rikkomista. Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa eläinten asemaa, vahvistaa oikeusturvaa ja lisää seuraamusjärjestelmän uskottavuutta. Siksi pidän tätä esitystä onnistuneena ja kannatettavana. Oikeusministeri Leena Meri on todellinen puurtaja tuodessaan eduskunnalle näitä tärkeitä lakeja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että maamme rajoja kyetään suojelemaan myös silloin, kun maahantuloa käytetään painostuskeinona. Välineellistetty maahantulo ei ole tavanomaista maahanmuuttoa, vaan kyse on hybridivaikuttamisesta, jolla pyritään horjuttamaan kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan vakautta. Tämä esitys on vastuullista varautumista. Se antaa viranomaisille tarvittavat työkalut tilanteessa, jossa niitä mahdollisesti tarvitaan, mutta ei muuta lain sisältöä eikä laajenna toimivaltuuksia nykyisestä. Hallitus toimii tässä asiassa ennakoivasti, määrätietoisesti ja Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää ampuma-aselakiin useita käytännönläheisiä ja perusteltuja muutoksia. Esityksen tavoitteena on selkeyttää aselain elinkeinonharjoittajien ilmoitusvelvollisuuksia, parantaa sääntelyn toimivuutta sekä saattaa Suomen lainsäädäntö täysimääräisesti vastaamaan Euroopan unionin asedirektiivin vaatimuksia. On tärkeää, että lainsäädäntö tukee sekä viranomaisten valvontatyötä että vastuullisten kansalaisten, metsästäjien, reserviläisten, urheiluampujien ja asealan yrittäjien arkea. Tässä esityksessä pyritään juuri tähän tasapainoon. Asealan elinkeinonharjoittajien tiedostonpitoa selkeytetään ja asetietojärjestelmän tietoja täydennetään siten, että aseiden ja keskeisten osien seurattavuus paranee. Samalla korjataan niitä puutteita, joista Euroopan komissio on Suomelle lähettänyt huomautuksen. Ehdotetulla muutoksella täydennettäisiin asedirektiivin kansallista täytäntöönpanoa huomautuksen mukaisesti. Arvoisa puhemies! Pidän erityisen myönteisenä sitä, että deaktivoitujen eli pysyvästi ampumakelvottomiksi tehtyjen aseiden sääntelyä kevennetään. Kun kyse on aseista, jotka eivät enää ole käyttökelpoisia ampuma-aseina, ei niiden säilyttämisen tarvitse olla yhtä raskaan sääntelyn piirissä kuin toimintakuntoisten aseiden. Tämä vähentää tarpeetonta hallinnollista taakkaa kuitenkaan vaarantamatta turvallisuutta. Esitys myös yhdenmukaistaa lupien ja hyväksyntöjen peruuttamista koskevaa sääntelyä. Selkeä ja johdonmukainen lainsäädäntö vahvistaa oikeusvarmuutta sekä viranomaisten että luvanhaltijoiden näkökulmasta. Kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että samanlaisia tilanteita arvioidaan samojen periaatteiden mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomessa on pitkät ja vastuulliset perinteet metsästyksessä, ampumaurheilussa ja maanpuolustuksessa. Niiden harjoittamisen edellytykset on turvattava samalla, kun yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan. Tämä hallituksen esitys on hyvä esimerkki siitä, kuinka sääntelyä voidaan päivittää käytännön kokemusten pohjalta ilman tarpeetonta kiristämistä. Kiitän ministeri Rantasta asian esittelystä ja pidän hallituksen esityksen hyväksymistä kannatettavana. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Poliisilakia muutettaisiin siten, että lakiin lisättäisiin uusi luku, joka pitää sisällään säädökset rikostiedustelukeinoista ja niiden käytöstä uhkaperusteisessa rikostiedustelussa. Lisäksi esimerkiksi poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaan lukuun ehdotetaan poliisin rikostorjuntaa vahvistavia muutoksia. Tähän esityskokonaisuuteen toki liittyy monia muitakin yksittäisiä lakeja. Se syy, miksi näitä lakeja uudistetaan, löytyy siitä, että rikollisuuden todellisuus on Suomessa muuttunut merkittävällä tavalla viime vuosikymmenien aikana. Järjestäytynyt rikollisuus on kasvanut ja kansainvälistynyt, ja väkivaltaiset toimintamallit ovat yleistyneet. Tästä ikävänä esimerkkinä on niin sanottu katujengi-ilmiö, joka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla mutta jo muuallakin Suomessa on päätynyt otsikoihin. Digitalisaatiokaan ei ole yksisilmäisesti hyvä asia — se on luonut aivan uudenlaisia rikollisuuden muotoja. Esimerkiksi huumekaupan siirtyminen salattuun verkkoon ja kryptovaluutoilla käytäväksi on vienyt suuren osan kaupasta viranomaisille yhä vaikeammaksi selvittää. Arvoisa puhemies! Esitys ohjaa poliisin toimintalogiikkaa rikosperusteisuudesta kohti uhkaperusteisuutta. Se tarkoittaa sitä, että vakavaan rikollisuuteen voidaan päästä kiinni jo ennen kuin poliisi pystyy yksilöimään konkreettisen rikoksen, jonka voidaan perustellusti olettaa olevan tekeillä. Reagoinnin pitää olla ennaltaehkäisevää, mieluummin niin, että vakava rikos jää kokonaan tekemättä. Rikostiedustelun kohteeksi ei siis suinkaan ehdoteta mitä hyvänsä rikollisuutta. Alleviivaan, että puhumme turvallisuutta vakavasti uhkaavasta järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä muusta vakavasta rikollisuudesta — sellaisesta, joka pahimmillaan uhkaa suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä, oikeusvaltion perustoimintoja tai suuresti yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Pidän tätä esitystä erittäin tarpeellisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla välitysmenettelylailla tarkoitetaan osapuolten sopimukseen perustuvaa vaihtoehtoista riidanratkaisumenettelyä, jossa riita ratkaistaan tuomioistuimen sijaan välitysoikeudessa. Kuten niin monta kertaa aiemminkin myös tämä esitys on osa byrokratian keventämistalkoita. Esitys mahdollistaa muotovapaan välityssopimuksen, sähköiset välitystuomiot ja etäkuulemiset välitysmenettelyssä. Menettelyt siis helpottuvat ja nopeutuvat. Uusi välitysmenettelylaki vastaa aiempaa lakia paremmin kansainvälisen sääntelyn sekä liike-elämän moderneja tarpeita. Se edistää siis kansainvälisten toimijoiden luottamusta Suomen sääntely‑ ja toimintaympäristöön. Hallitus haluaa vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä tehdä Suomesta entistäkin houkuttelevamman investointikohteen. Samalla pyritään edistämään myös kansainvälisten yritysten haluja valita riidanratkaisupaikaksi Suomi, jotta siitä syntyviä tuottoja ja verotuloja saataisiin jäämään Suomeen. Esitys on kannatettava, ja sen vaikutusten arvioidaan olevan pääosin myönteisiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle hallintotuomioistuinten kokoonpanoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Ajatuksenahan tässä esityksessä on se, että hallintotuomioistuinten kokoonpanosäännöksiä uudistetaan, jotta tuomioistuinten voimavaroja voidaan kohdistaa entistäkin tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin. Hallinto-oikeuksissa on alueellista vaihtelua, mutta osa niistä — esimerkiksi täällä Helsingissä — on kovin ruuhkautunut. Oikeusturvaan kuuluu, että asia käsitellään asianmukaisesti ja ratkaistaan kohtuullisessa ajassa. Tähän esitys pyrkii siis osaltaan tuomaan helpotusta. Tarkoituksena on siis, että rutiininomaiset asiat voitaisiin ratkaista kevyemmissä tuomioistuimen kokoonpanoissa, kun taas oikeudellisesti vaativissa asioissa kokoonpanoja voitaisiin tarvittaessa laajentaa. Yhtenä esityksen tärkeänä tavoitteena on myös vähentää ulkomaalaisasioihin uppoavia resursseja. Korkeimman hallinto-oikeuden asiakannasta nämä muodostivat vuosina 20—25 jopa 50 prosenttia — aivan uskomaton työmäärä siis. Jatkossa näissäkin siis voitaisiin käyttää kahden jäsenen kokoonpanoa. Asiat ovat luonteeltaan esimerkiksi kansainvälistä suojelua koskevia valituslupa-asioita sekä kansainvälistä suojelua koskevia asioita. Nämä ehdotetut muutokset pohjautuvat parhaiden asiantuntijoiden näkemyksiin eli hallintotuomioistuimissa käytännön työssä havaittuihin tarpeisiin. — Hyvä esitys jälleen kerran. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Orpon hallitus on saanut paljon hyvää aikaiseksi, mutta tavallisen tallaajan kannalta kenties huonoin päätös on se, että ilmastolain ylikunnianhimoisesta tavoitteesta vuodelle 2035 ei luovuttu suosiolla. Sillä ei ole mitään tekemistä realismin kanssa. Se on ilmastoposeerauksen suomenennätys. Kalliiksi tuli ja tulee jatkossakin. EU:n oma tavoite 2050 on huomattavasti fiksumpi kuin pääministeri Marinin ja punavihreiden kumppaneiden. Sentään EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra sanoi, että Suomen metsien hiilinielujen laskentaan on luvassa joustoa. Se voi parhaimmassa tapauksessa tarkoittaa miljardiluokan kuluilta välttymistä — jonkinlainen pieni lohtu tai jotakin sinnepäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomusta vuodelta 2025, josta Kelan valtuutettujen puheenjohtaja Nieminen piti erinomaisen ja kattavan selvityksen. Itse toimin valtuutettuna, joten ajattelin hieman kommentoida kertomusta muutamilla omilla huomioilla. Säästöpaineitahan erinäisissä tuissa on ollut, kuten valtiontaloudessa laajemminkin, se on ihan selvää. Kansaneläkkeiden maksun lopettaminen ulkomaille on aiheuttanut joillekin ulkomailla eläville suomalaisille eläkeläisille sen, että he ovat joutuneet palaamaan takaisin Suomeen. Asian toinen puoli on kuitenkin se, että kansaneläke on sellainen tuki, jota saavat myös ulkomaiden kansalaiset, kunhan ovat 16 vuotta täytettyään asuneet Suomessa kolme vuotta. Tämä on jo itsessään löysää rahanjakoa, ja soisin kyllä muutosta tältäkin osin lainsäädäntöön. Sosiaaliturva kaipaa kansalaisperusteista rajaamista monin kohdin. Arvoisa puhemies! Yleiseen asumistukeen palautettiin varallisuusharkinta, mitä pidän sinänsä perusteltuna uudistuksena. Miksi valtion pitäisi maksaa asumistukea ihmiselle, jolla on itsellään varallisuutta hoitaa asumiskustannuksensa? Eihän sosiaaliturvan tehtävä ole olla kenenkään varallisuuden turva vaan inhimillisen elintason turva heille, jotka eivät juuri pysty sitä itse turvaamaan. Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden siirtämisestä yleiseltä asumistuelta takaisin opintotuen asumislisän piiriin on saatu varsinkin opiskelijajärjestöiltä pyyhkeitä. Sekin on ymmärrettävää, koska joissain tapauksissa tuen määrä on pienentynyt. Opintotuen asumislisässä on kuitenkin eräitä elementtejä verrattuna yleiseen asumistukeen, joiden vuoksi kannatan tätäkin uudistusta. Ensinnäkin yleisellä asumistuella ollessaan opiskelijalla on kaksi eri tulorajaa tarkasteltavanaan, opintotuen ja yleisen asumistuen. Asumislisällä ollessaan tarkastellaan vain opintotuen tulorajaa, joka on selkeä, kalenterivuosittainen, ja jota pystyy yksittäisiä tukikuukausia palauttamalla säätämään kätevästi, jos alkaa tienaamaan yli rajan. Ylipäätään opintotuen tuloraja on yleistä asumistukea korkeampi, mikä kannustaa työntekoon ja ahkeruuteen. Tosin tässäkin olisi vielä remontoitavaa, ja tulorajoja saisi vielä nostaa. Monelle opiskelijalle aiheutuu tilanne, jossa ei kannata tienata enempää, vaikka haluaisi ja jaksaisikin, kun tuloraja aiheuttaa kannustinloukun. Ahkeruudesta ei pitäisi rangaista. Työnteon pitäisi kannattaa aina myös opiskelijalle. Opintotuen asumislisää maksetaan myös henkilökohtaisesti, kun taas yleistä asumistukea ruokakuntakohtaisesti. Asumislisä mahdollistaa taloudellisesti siis paremmin yhteisasumisen esimerkiksi sellaisille pariskunnille, joista toinen on työelämässä ja toinen opiskelee. Puolison tulot eivät vaikuta opiskelevan osapuolen asumislisään tai opintotukeen. Arvoisa puhemies! Vaikka Kansaneläkelaitokseen on kohdistunut säästöjä muutenkin, on sen asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla. Yhtä asiaa kuitenkin jäin pohtimaan näissä toimintamenoissa. Laajat etätyömahdollisuudet säilyvät, mutta lähityötä tehdään vuoden 2026 alusta alkaen vähintään neljänä päivänä kuukaudessa. Jos tilanne on tosiaan tämä, että lähityötä tehdään vain noin kerran viikossa, onko perusteltua pitää toimistoja suurimpien kaupunkien keskustoissa vai voitaisiinko pohtia maantieteellisesti hajautetumpaa järjestämistä? Itselleni valtuutettuna on ehkä eniten tullut kriittistä palautetta Kela-taksien toimivuudesta, mutta muuten palaute on pääsääntöisesti ollut positiivista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustan välikysymys nuorisotyöttömyydestä ja nuorten tulevaisuudenuskosta on tärkeä ja aiheellinen. On totta, että liian moni nuori kokee epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan. Tämä on asia, johon meidän kaikkien on suhtauduttava vakavasti. Mutta on hyvä huomata, että tässä keskustelussa on nähtävissä myös toinen ilmiö, josta on syytä puhua suoraan: Oppositio maalaa jatkuvasti kuvaa Suomesta maana, jossa mikään ei toimi ja tulevaisuus näyttää synkältä. Samaa viestiä toistetaan päivästä toiseen osassa mediaa, jonka otsikot kertovat kriisistä, romahduksesta ja näköalattomuudesta. Vasemmistohenkiset toimittajat lyövät surutta hallituksen toimia maanrakoon mutta eivät ymmärrä, miten heidän agendansa vaikuttaa mediaa seuraaviin nuoriin, tämä yksipuolinen puhetapa kun ei vastaa koko totuutta. Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on jo nähtävissä kasvun merkkejä. Työllisyys on kehittynyt, yrityksissä on investointihalukkuutta, ja monilla aloilla etsitään tekijöitä. Suunta on oikea. Silti julkisessa keskustelussa tämä jää jatkuvasti varjoon. Etenkin Ylen asiaohjelmissa tuomiopäivän pasuunat puhuvat mielellään vain siitä, miten huonosti meillä meneekään. Arvoisa puhemies! Kysyn suoraan tämän välikysymyksen tekijöiltä, mitä tämä jatkuva negatiivinen viesti tekee nuorille. Jos nuori kuulee joka päivä, ettei Suomessa ole tulevaisuutta, ettei työpaikkoja ole ja ettei mikään kannata, niin totta kai usko horjuu. Ei tulevaisuudenuskoa rakenneta sillä, että koko ajan maalataan synkintä mahdollista kuvaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ongelmista saisi puhua. Pitää, mutta rehellisesti ja tasapainoisesti. Nuorille on annettava myös toivoa ja ennen kaikkea realistinen kuva siitä, miten omalla työllä voi edetä. Mihin on jäänyt viime vuosituhannella lanseerattu hokema ”Jokainen on oman onnensa seppä”? Perussuomalaisten näkökulmasta keskeinen kysymys on tämä: miten varmistamme, että suomalaisella nuorella on paikka tässä yhteiskunnassa? Se tarkoittaa sitä, että koulutus vastaa työelämän tarpeisiin. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäinen työpaikka on aidosti saavutettavissa. Ja se tarkoittaa sitä, että työn tekeminen kannattaa enemmän kuin tukien varassa eläminen. En ymmärrä ollenkaan vasemmistolaista agendaa pelkän tuen varaan heittäytymisestä ja puheita ideologisesta työttömyydestä. Arvoisa puhemies! Meidän on myös uskallettava tarkastella prioriteetteja. Kun nuoret kokevat epäoikeudenmukaisuutta siinä, että heidän mahdollisuutensa heikkenevät samaan aikaan, kun yhteiskunnan resursseja käytetään kohteisiin, joita he eivät ymmärrä, se jos jokin murentaa luottamusta. Siksi perussuomalaiset korostavat suomalaisen työn ja suomalaisen nuoren asemaa. Jokainen nuori ansaitsee mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan omassa kotimaassaan. Nuorten tulevaisuudenuskoa ei rakenneta pelkillä toimenpidelistoilla. Se rakennetaan ilmapiirillä — sillä, uskooko yhteiskunta itseensä. Maailmanmestaruus jääkiekossa on maassamme yksi valoisuuden aihe, joka toivottavasti antaa buustia myös muuhun. Näin kävi 30 vuotta sitten, miksei nytkin? Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme realistisen mutta toiveikkaan suunnan, emme jatkuvaa synkkyyden lietsontaa. Suomi ei ole toivoton tapaus. Suomi on maa, jossa on valtavasti mahdollisuuksia, kunhan pidämme suunnan oikeana. Nuorille meidän on sanottava selkeästi: tulevaisuus on rakennettavissa. — Kiitos. [Pertti Hemmilä: Hyvä puhe!]

Arvoisa puhemies! Oppositio maalaa jatkuvasti kuvaa Suomesta maana, jossa mikään ei toimi ja tulevaisuus näyttää synkältä. Samaa viestiä toistetaan päivästä toiseen osassa mediaa, jonka otsikot kertovat kriisistä, romahduksesta ja näköalattomuudesta. Vasemmistohenkiset toimittajat lyövät surutta hallituksen toimia maanrakoon mutta eivät ymmärrä, miten heidän agendansa vaikuttaa mediaa seuraaviin nuoriin, tämä yksipuolinen puhetapa kun ei vastaa koko totuutta. Me tarvitsemme realistisen mutta toiveikkaan suunnan, emme jatkuvaa synkkyyden lietsontaa. En tiedä, kuinka paljon nuorten eteen pitäisi tehdä töitä, kuten täällä jotkut vaativat. Palkkasin kahdeksan nuorta yritykseni tapahtumaan viime viikolla. Ensi kuussa on seuraava tapahtuma. Ei se sen kummempaa ole. Puheista tekoihin, kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle Elomaalle tämän asian esittelystä, ja on pakko sanoa, että viimeinkin. Nämä lintulajit ovat vahingollisia sekä maanviljelylle että kalataloudelle. Vaasan saaristossa näkee merimetsojen tekemiä tuhoja. Niitä lintuja on sananmukaisesti mustanaan luodoilla ja rannoilla, mistä kaikki elollinen kasvusto kuolee. Valkoposkihanhet ovat saaneet haitata maatalouden lisäksi myös uimarantoja. Olen usein ihmetellyt ääneen, kuinka meillä voidaan elättää tuollaisia vahinkoa tekeviä pulskia hanhia — ei muuta kuin pataan. Määrät ovat niin suuria, että harvennus on paikallaan. Mitä järkeä on maksaa miljoonia euroja korvauksia viljelijöille ja palkata väkeä siivoamaan uimarantoja ja puistoja hanhenjätöksistä? Maksetaan ongelmista, mutta ongelma on poistettavissa tai ainakin vähennettävissä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa lakiesityksessä on kyse tärkeästä kokonaisuudesta, jossa ratkaistaan, miten poliisi pystyy vastaamaan tämän päivän ja huomisen turvallisuusuhkiin. On selvää, että toimintaympäristö on muuttunut. Rikollisuus on yhä useammin järjestäytynyttä, kansainvälistä ja nopealiikkeistä. Tällaisessa tilanteessa poliisilta ei voi vaatia vanhoilla välineillä toimimista. Siksi esityksen peruslähtökohta, poliisin toimivaltuuksien ajantasaistaminen, on oikea ja välttämätön. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa esitetään kuitenkin merkittävää kritiikkiä. Niissä kannetaan huolta siitä, että poliisin valtuudet laajenevat liikaa, että sääntely jää tulkinnanvaraiseksi ja että ennakoiva toiminta voisi johtaa liialliseen puuttumiseen yksilön oikeuksiin. Osin on jopa esitetty koko esityksen hylkäämistä. On tärkeää, että perusoikeuksista pidetään kiinni. Tästä olemme samaa mieltä. Mutta perussuomalaisesta näkökulmasta opposition kritiikissä on myös ongelma. Se jää paikoin irti siitä todellisuudesta, jossa poliisi toimii tänä päivänä. Kun rikollisuus kovenee, myös viranomaisilta vaaditaan enemmän. Ei ole uskottavaa puolustaa kansalaisten turvallisuutta samalla, kun ollaan valmiita rajaamaan poliisin keinot liian kapeiksi. Jos viranomaiset eivät pysty toimimaan riittävän ajoissa, seuraukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa: lisää rikoksia, turvattomuutta ja lopulta heikentynyttä luottamusta koko oikeusvaltioon. Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa korostetaan epäilyä siitä, että ennakoivaa toimintaa käytettäisiin liikaa tai väärin. Tähän on syytä todeta selvästi: suomalainen poliisi toimii laillisuusvalvonnan alaisena, ja järjestelmää täydentävät sekä sisäinen että ulkoinen valvonta. Valiokunta on lisäksi vahvistanut näitä mekanismeja. Ajatus siitä, että poliisille ei voisi antaa riittäviä toimivaltuuksia siksi, että niitä mahdollisesti käytettäisiin väärin, johtaa helposti siihen, että poliisia rajoitetaan enemmän kuin rikollisia. Perussuomalaisessa ajattelussa lähtökohta on selvä: Lainkuuliaisten kansalaisten oikeus turvallisuuteen on etusijalla. Se tarkoittaa, että poliisilla täytyy olla todelliset mahdollisuudet puuttua rikollisuuteen — myös ennalta. Arvoisa puhemies! Uutena säännöksenä ehdotetaan poliisilain 4 luvun 5 §:ssä säädettäväksi tietojensaannista sosiaali- ja terveydenhuollosta. Onhan se ollutkin melko olematonta touhua: Esimerkiksi Vaasassa toimivasta Vanhan Vaasan sairaalasta lähetettiin pyyntö poliisille tulla tutkimaan huumekoiran kanssa huume-epäilyä. Tietoa siitä, kenen huoneesta on kyse, poliisi ei saanut salassapitosäännösten vuoksi. Kysymys on lopulta arvovalinnasta, asetammeko etusijalle teoreettisen riskin toimivaltuuksien liiallisesta käytöstä vai todellisen riskin siitä, että poliisi ei pysty estämään rikoksia ajoissa. Suomalaiset ansaitsevat turvallisen arjen, ja sen takaamiseksi poliisilla on oltava riittävät keinot. Tämä on erittäin tärkeä lakiesitys, jota perussuomalaiset ovat painottaneet. — Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Peltokankaalle asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite on tärkeä ja ajankohtainen uudistus perusopetukseen. Aloitteen keskiössä on teknisen työn ja teknologian aseman vahvistaminen ja nimenomaan niiden erottaminen omaksi itsenäiseksi oppiaineekseen. Olen itse allekirjoittanut tämän aloitteen, ja tein sen vakaasta uskosta siihen, että suomalaisen koulutuksen on pysyttävä kiinni ajassa ja katsottava rohkeasti eteenpäin. Perinteinen tekninen työ on ollut pitkään arvokas osa suomalaista koulua, mutta maailma sen ympärillä on muuttunut. Elämme teknologiavetoisessa yhteiskunnassa, jossa digitaaliset ratkaisut, automaatio ja insinööriosaaminen vaikuttavat lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin. Tässä todellisuudessa ei enää riitä, että teknologia on vain osana muita oppiaineita, sen on saatava oma selkeä ja vahva paikkansa. Tämä lakialoite tekee juuri sen. Se tunnistaa, että tekninen työ ja teknologia yhdessä muodostavat kokonaisuuden, joka kehittää oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja, luovuutta ja käytännön osaamista. Se antaa lapsille ja nuorille valmiuksia ymmärtää maailmaa, jossa he elävät, ei vain käyttäjinä vaan myös tekijöinä. Arvoisa puhemies! Aloitteen toinen keskeinen osa koskee opettajankoulutusta. On aivan ratkaisevaa, että meillä on riittävästi päteviä opettajia toteuttamaan tätä uudistusta. Siksi on erittäin perusteltua, että yliopistolakiin lisätään säännös, joka velvoittaa Turun yliopiston ja Oulun yliopiston järjestämään erillistä, vähintään 120 opintopisteen laajuista teknisen työn ja teknologian opettajankoulutusta. Tämä ei ole pelkkä hallinnollinen kirjaus, se on käytännön ratkaisu siihen, että uudistus voidaan toteuttaa laadukkaasti koko maassa. Ilman koulutettuja opettajia yksikään opetussuunnitelman muutos ei toteudu arjessa. Tällä varmistamme, että osaaminen rakennetaan kestävästi ja pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on investointi tulevaisuuteen. Se tukee osaamista, jota Suomi tarvitsee niin teollisuudessa, innovaatioissa kuin koko yhteiskunnan kehityksessä. Samalla se vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa: jokaisella lapsella on oikeus oppia ymmärtämään teknologiaa, ei vain harvoilla ja valituilla. Siksi pidän tätä aloitetta erittäin kannatettavana. Toivon, että eduskunta tunnistaa sen merkityksen ja vie uudistusta eteenpäin rakentavassa hengessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki CSC — Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön sidosyksikköaseman edellytyksistä, sen omistaman tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäytöstä sekä varautumisvelvollisuudesta. Esityksen ytimessä on CSC:n sidosyksikköaseman selkeyttäminen. Tämä on välttämätöntä, jotta julkinen sektori voi tehokkaasti hyödyntää CSC:n palveluja ilman tarpeetonta hallinnollista kuormaa. Samalla varmistetaan, että toiminta pysyy EU:n sääntelyn mukaisena ja avoimena. Hallituksen linja on perusteltu. Tutkimus- ja koulutussektorille on turvattava vakaa, kustannustehokas ja laadukas infrastruktuuri. Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen osa esitystä koskee tutkimusinfrastruktuurin yhteiskäyttöä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa datan määrä kasvaa nopeasti ja tutkimus edellyttää yhä enemmän suurteholaskentaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Yhteiskäytön periaatteet varmistavat, että infrastruktuuri palvelee laajasti eri toimijoita: yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja myös julkishallinnon tarpeita. Lisäksi esitys vahvistaa varautumisvelvollisuutta. Nykyisessä turvallisuusympäristössä tämä on välttämätöntä. CSC:n ylläpitämä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä. On oikein, että varautumista, jatkuvuuden hallintaa ja kyberturvallisuutta koskevat velvoitteet kirjataan selkeästi lakiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sekä siihen liittyvä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö ovat erittäin tärkeä ja tervetullut uudistus suomalaisessa työttömyysturvajärjestelmässä. Esityksen mukaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että 25 vuotta täyttäneellä työnhakijalla olisi mahdollisuus opiskella rajoituksetta avoimia korkeakouluopintoja työttömyysetuutta menettämättä yliopistossa, ammattikorkeakoulussa, kansalaisopistossa ja kesäyliopistossa. Työelämä ei ole enää suora polku yhdellä tutkinnolla eläkkeelle. Yhä useammin tarvitaan täydennyskoulutusta, uudelleenkouluttautumista ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Juuri tässä avoimet korkeakouluopinnot ovat keskeisessä roolissa. Ne mahdollistavat joustavan, nopean ja matalan kynnyksen tavan kehittää osaamista työnhaun rinnalla. Hallituksen esitys tunnistaa tämän todellisuuden. Se purkaa esteitä, jotka ovat aiemmin voineet estää työttömiä työnhakijoita tarttumasta opiskelumahdollisuuksiin. Samalla se kannustaa aktiivisuuteen eli siihen, että työnhakija ei jää passiivisesti odottamaan vaan kehittää itseään ja parantaa työllistymisedellytyksiään. Valiokunnan mietintö tukee tätä suuntaa. Se korostaa, että uudistus lisää järjestelmän ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Työnhakijan tilanne ei saa olla epäselvä tai epävarma sen suhteen, voiko hän opiskella vai ei. Selkeät pelisäännöt ovat sekä työnhakijan että viranomaisten etu. Arvoisa puhemies! Pidän tätä hallituksen esitystä ja valiokunnan mietintöä hyvin valmisteltuna ja tasapainoisena kokonaisuutena. Se tukee työllisyyttä, vahvistaa osaamista ja tekee järjestelmästä inhimillisemmän ja toimivamman. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän hallituksen esitykseen, joka koskee urheilijan tapaturma- ja eläketurvaa. Lain ajatuksena on, että urheilijoiden vanhuudenturva voidaan jatkossa järjestää henkivakuutusyhtiössä nykyisen laskuperustekorkoon sidotun eläkevakuutuksen lisäksi myös sijoitussidonnaisella vakuutuksella. Esityksellä on tarkoitus korjata markkinoiden epäkohta, joka vaatii nopeaa reagointia. Vakuutusyhtiöt eivät enää tarjoa perinteistä tuotetta markkinaehtoisella ratkaisulla. Tämän vuoksi osa urheilijoista on jäämässä ilman lakisääteistä vanhuudenturvaa. Sijoitussidonnainen malli tuo paremman tuotto-odotuksen pitkällä aikavälillä. Tämän lisäksi se lisää kilpailua, mikä laskee kuluja ja parantaa valinnanvapautta. Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää lain hyväksymistä pienin muutoksin ja yhdellä lausumaehdotuksella. Kiitos hallitukselle tästä laista. On tärkeää, että ammattiurheilijoiden vanhuudenturva saadaan varmistetuksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta on saanut mietinnön valmiiksi tähän esitykseen, joka koskee Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä 15:tä muuta lakia. Esityksen pääpointtina on se, että lakia muutettaisiin kuntoutusrahan maksukausia koskevan säännöksen osalta. Lisäksi sairausvakuutuslakiin lisättäisiin säännökset päivärahaetuutta koskevan päätöksen antamisesta sekä päivärahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä tai sen vähentämisestä muuttuneiden olosuhteiden vuoksi. Myös asiavirheen korjaamista koskevaa sääntelyä Kansaneläkelaitoksen soveltamissa etuuslaeissa esitetään muutettavaksi. Hallituksen esitys selkeyttää järjestelmää ja vähentää byrokratiaa. Tavoitteena on selkeyttämisen lisäksi yksinkertaistaminen ja yhtenäistäminen. Tämä on kannatettavaa, vastuullista sosiaaliturvapolitiikkaa. Arvoisa puhemies! Valiokunnan päätösehdotuksena onkin, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset, ja mietintö on yksimielinen. Lopuksi tahdon lausua vielä kiitokset hallitukselle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee henkilötietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lakivaliokunnan mietintö tukee hallituksen esitystä, ja pidän tärkeänä, että tässä yhteydessä nostamme erityisesti esiin viranomaisyhteistyön merkityksen ja sen, että yhteistyön on oltava ennen kaikkea tehokasta, sujuvaa ja kansalaisten turvallisuutta palvelevaa. Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietolakiin tehtävillä muutoksilla on tarkoitus sujuvoittaa Rikosseuraamuslaitoksen tietojen oma-aloitteista luovuttamista poliisille vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Rise ei toimi tyhjiössä. Se on osa viranomaisten kokonaisuutta, johon kuuluvat poliisi, rajaviranomaiset, tullilaitos ja syyttäjät. Kun puhutaan rikollisuudesta, erityisesti juuri vakavasta, järjestäytyneestä tai kansainvälisestä rikollisuudesta, tieto ja sen välittyminen on keskeisin väline rikosten estämisessä. Jos tieto ei kulje, viranomaiset toimivat sokkona. Juuri tästä syystä on välttämätöntä, että lainsäädäntö mahdollistaa riittävän tiedonvaihdon — ei byrokratian vuoksi, vaan siksi, että viranomaiset voivat tehdä työnsä eli estää rikoksia, puuttua niihin ajoissa ja turvata suomalaisten arkea. Esityksessä lisätään myös Rikosseuraamusviraston mahdollisuuksia saada tietoa muilta viranomaisilta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta saatavat tiedot olisivat käytettävissä myös rangaistusajan suunnitelman laatimisessa, ja Maahanmuuttovirastolta voitaisiin saada tietoja myös rangaistusta suorittavien osalta. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisesta näkökulmasta keskeistä on se, että viranomaisilla on oikeat työkalut. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tiedonvaihdon esteitä puretaan silloin, kun ne selvästi estävät rikosten torjuntaa. Ei ole kenenkään etu, jos viranomaisella olisi tieto, jolla voitaisiin estää rikos tai lisätä turvallisuutta, mutta sitä ei voida jakaa toisen viranomaisen kanssa liian kankean sääntelyn vuoksi. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tietojen käsittely on lainmukaista ja tarkkarajaista. Painopisteen on kuitenkin oltava selvä: turvallisuus ensin. Kansalaisilla on oikeus siihen, että viranomaiset toimivat tehokkaasti ja tekevät yhteistyötä ilman tarpeettomia esteitä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös sen, että Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittely ei ole vain hallinnollinen kysymys. Se liittyy suoraan uusintarikollisuuden ehkäisyyn ja siihen, miten pystymme seuraamaan rikoksentekijöitä ja arvioimaan heihin liittyviä riskejä. Jos tieto esimerkiksi vangin taustasta, verkostoista tai käyttäytymisestä ei siirry sujuvasti viranomaiselta toiselle, syntyy aukkoja, ja nämä aukot voivat konkretisoitua rikoksilla. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Lakivaliokunta on mietinnössään painottanut tasapainoa perusoikeuksien ja turvallisuuden välillä. Tämä on tärkeä lähtökohta, mutta on tärkeää todeta, että turvallisuus on kansalaisen perusoikeus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään lakia, jonka pitäisi vihdoin puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön, ilmiöön, josta on puhuttu vuosia mutta johon on liian pitkään suhtauduttu liian lepsusti. Totuus on se, että Suomessa on jo pitkään sallittu tilanne, jossa ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään häikäilemättä. Työntekijöille maksetaan liian vähän, teetetään liikaa töitä, ja pahimmillaan heidät sidotaan työnantajaan tavalla, joka muistuttaa jo nykyaikaista orjuutta, ja samaan aikaan rehellinen suomalainen yrittäjä ja työntekijä kärsivät. Arvoisa puhemies! Tämä esitys vie asioita oikeaan suuntaan. On hyvä, että epäselvä ja vaikeasti sovellettava rikosnimike korvataan suoraviivaisemmalla: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. On myös oikein, että rangaistuksia kiristetään. Kun törkeästä teosta voi saada jopa neljä vuotta vankeutta, viesti alkaa olla vihdoin oikeansuuntainen: Suomi ei ole hyväksikäyttäjien vapaasatama. Mutta emme voi sulkea silmiämme vastalauseessa esiin nostetuilta ongelmilta. Vastalauseessa todetaan aivan oikein, että pelkkä rikoslain kiristäminen ei riitä, jos samaan aikaan tehdään politiikkaa, joka lisää hyväksikäytön riskiä. Jos tuodaan ulkomailta lisää haavoittuvassa asemassa olevaa työvoimaa, joka jää ilman riittävää valvontaa, ilman kielen osaamista ja ilman todellisia mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan, koska maan käytännöt ovat vieraita, luodaan juuri niitä olosuhteita, joissa hyväksikäyttö rehotti jo valmiiksi. Tämä ei ole miellyttävä toteamus, mutta se on totuus. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään sanoneet, että työperäisen maahanmuuton pitää olla hallittua, ei riiston väylä eikä halpatyövoiman kanava. Työntekijöitä ei pidä tuoda Suomeen hyväksikäytettäväksi, ja jos järjestelmä mahdollistaa sen, silloin järjestelmässä on vikaa. Lakivaliokunnan mietintö tunnistaa ongelman, mutta emme saa tyytyä puolittaisiin ratkaisuihin. Arvoisa puhemies! Tarvitsemme kolmea asiaa: Ensiksi tiukemmat seuraamukset, mikä tässä esityksessä on oikea suunta. Toiseksi oikeasti toimiva valvonta — ilman valvontaa lait jäävät pelkäksi paperiksi. Ja kolmanneksi tarvitsemme politiikkaa, joka ei lisää hyväksikäytön riskiä — tämä tarkoittaa avointa keskustelua työperäisestä maahanmuutosta ja sen pelisäännöistä sekä siitä, onko työperäiselle maahanmuutolle tarvetta. Arvoisa puhemies! Suomessa pitää olla yksi selkeä pelisääntö: täällä tehtävästä työstä maksetaan suomalaisilla ehdoilla, eikä ketään kohdella toisen luokan työntekijänä. Työmarkkinoiden reiluus ei ole neuvottelukysymys. Arvoisa puhemies! Siksi tätä esitystä voi tukea, mutta ei voi laittaa päätään pensaaseen välttyäkseen näkemästä niitä ongelmia, joita vastalause tuo esiin. Työperäistä hyväksikäyttöä ei kitketä vain lakikirjaa muuttamalla, vaan muuttamalla koko toimintakulttuuri, ja siihen työhön tämän eduskunnan on vielä palattava. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön on jätetty vain yksi vastalause vihreiden toimesta. Vastalause vastustaa takseilta edellytettäviä kilpiä sekä taksamittareita. Syyksi tälle vastustamiselle ilmoitetaan esimerkiksi se, että ne vaikeuttavat alalle tuloa ja todennäköisesti nostavat taksikyytien hintoja. Tähän haluan ottaa kiinni. Taksialalle tulo on toden totta ollutkin nykylainsäädännöllä aivan liian helppoa. Kynnys on ollut liian matalalla heille, joilta puuttuu niin paikallistuntemus kuin kielitaitokin. Äärimmäisen kamalana bonuksena olemme saaneet ulkomaalaistaustaisista taksikuskeista johtuvat kasvavat seksuaalirikostilastot, jotka ovat syöneet koko taksialan luotettavuutta, ja tämä ongelma on suurin täällä pääkaupunkiseudulla. Vihreät nostavatkin esiin juurikin sen, että suurissa kaupungeissa taksien hinnat ovat laskeneet keskimäärin 25 prosenttia. Jokainen voi tykönään miettiä, kuittaako tämä hintojen alentuminen palvelun laadun heikentymisen sekä nämä rikokset. Itse olen kyllä valmis maksamaan sellaisesta kuskista muutaman euron enemmänkin, jonka kanssa pystyn kommunikoimaan suomeksi ja joka osaa viedä minut oikeaan osoitteeseen ilman, että joudun opastamaan takapenkiltä. Ja vaikka luonto näillä ikävuosilla jo suojeleekin, mediassa olleet jutut mamukuljettajien tekemistä rikoksista kieltämättä muistuvat mieleen etenkin silloin kun täällä pääkaupunkiseudulla on kyytiä vailla ja kun esimerkiksi Helsingin rautatieaseman tolpalta ei juurikaan Mattia tai Pekkaa löydy muuta kuin hyvällä tuurilla. Arvoisa puhemies! Pakko kyllä ihmetellä, mikä keskustalaisen Bernerin sai aikoinaan härkäpäisesti ajamaan nykylainsäädäntöä, jota tässä nyt pyrimme korjaamaan. No, tiedämme julkisuudesta toki, että kansainvälistä lobbausta oli laajamittaisesti takana. Luojan kiitos meillä on nyt sellainen liikenne- ja viestintäministeri kuin Lulu Ranne, joka ei ole altis näille lobbareille. Hienosti on pysynyt selkä suorassa, ja hyvä esitys on saatu pöytään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle tämän mietinnön esittelystä. Täytyy todeta tähän alkuun, että täällä on ollut väkeviä, hyviä puheenvuoroja, esimerkiksi edustaja Savolalla ja sitten siellä eturivissä... Nyt meni nimi mielestä... Eestilä, joo. Erittäin ammattitaitoinen ja hyvä puheenvuoro. Minä itse ajattelen, että kuinka ihmeessä on oltu edes ajamassa eteenpäin tätä lakia, jossa elinkeino- ja huoltovarmuus ollaan asettamassa kokonaan vaakalaudalle yksipuolisella kastraatiokiellolla, mutta tämähän ei sinällänsä yllätä yhtään, kun vasemmisto, yleensäkään vasemmistohallitus, ei kunnioita laillisia elinkeinoja. Tämäkin laki nuijittiin kiireellä, aivan viimeisenä toimintavuotena eteenpäin. Eli en kannata missään nimessä. Kyllä minä nyt oletan, että näillä asiantuntijoilla, joita oli vissiin ollut läjäpäin, pitää olla jonkinlainen käsitys siitä, mikä sika ylipäänsä on. [Välihuutoja] Pitää olla [Puhemies koputtaa] toiminut elukoitten kanssa pikkuisen enemmän kuin nähnyt kuvasta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi passilain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kiitos ministeri Rantaselle asian esittelystä. Esityksen merkittävin yksittäinen muutos on se, että passin ja henkilökortin enimmäisvoimassaoloaikaa pidennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Alaikäisten tapauksessa voimassaoloaika olisi kuitenkin enintään viisi vuotta. Alaikäisten passeihin lisättäisiin myös tieto hänen huoltajistaan. Tällä pyritään sujuvoittamaan perheiden matkustamista ja tukemaan lapsikaappausten ehkäisyä kansainvälisessä liikenteessä. Passien voimassaoloaikojen pidentäminen on ollut perussuomalaisten tavoitelistalla jo pidempään. Meidän mielestämme viiden vuoden aikaväli on ollut turhan lyhyt tavallisen suomalaisen mutta myös poliisin näkökulmasta. Tällä uudistuksella säästämme kansalaisten aikaa, vaivaa ja rahaa ja samalla vähennämme ruuhkautumista poliisin lupahallinnossa. Passin kymmenen vuoden voimassaoloaika vastaa yleisemmin Euroopassa käytössä olevia aikoja. Muutos on pieni mutta hyvin konkreettisesti ihmisten arkeen vaikuttava. Arjesta pyritään tekemään sujuvampaa. Kysymys onkin niin sanotusta normien purusta, jota tämä hallitus on muutoinkin toteuttanut.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että pakkokeinolaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla. Myös salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä on tarkoitus säätää, jotta mahdollistaisimme nykyistä laajempien pakkokeinojen käytön vakavaan rikollisuuteen liittyen. Hyvä näin, sillä viranomaiset ovat esittäneet kritiikkiä siitä, että nykyiset pakkokeinot eivät usein riitä vakavien rikosten paljastamiseen ja selvittämiseen. Järjestäytynyt rikollisuus ja rikollisverkostot ovat ammattimaistuneet, mikä edellyttää viranomaisilta laajempia operatiivisia tutkintavaltuuksia. Juuri tähän tämä esitys pyrkii vastaamaan. Salaiseen paikkaan kohdistuvalla etsinnällä pystytään puuttumaan esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa rikollisverkostot käyttävät toiminnassaan salaisia varastoja huumeiden tai aseiden säilyttämiseen. Rikollisporukat osaavat nykyään käyttää hyväksi nykyisen lain porsaanreikiä poliisin etsintävaltuuksissa. Todella merkittävänä uudistuksena on osallistuvan tietolähteen käyttö. Tietolähde voi toimia rikollisverkoston sisällä ja jopa osallistua rajallisesti sen toimintaan saadakseen tietoa viranomaisille. Tämä on erittäin tervetullut uudistus, sillä nykyisellä lainsäädännöllä tämä ei ole mahdollista. Arvoisa puhemies! Salaista koti- ja paikanetsintää saataisiin käyttää ainoastaan, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Salaisen erityisen kotietsinnän käyttäminen edellyttäisi sen sijaan, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi. Salaisesta koti- ja paikanetsinnästä päättäisi tuomioistuin salaiseen tiedonhankintaan erityisesti koulutetun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Kiiretilanteissa tulisi kyseeseen tuomioistuimen jälkikäteisvalvonta mutta koskien vain salaista paikanetsintää. Esitys ehdottaa myös, että salaisen etsinnän yhteydessä haltuun ottaminen ja jäljentäminen olisivat jatkossa mahdollisia. Tietolähdesäätelyllä vastataan kasvaneeseen katujengirikollisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä huumausainerikollisuuteen. Poliisilla on ollut ongelmia siinä, että he eivät pääse käsiksi ryhmien sisäiseen tietoon. Myös uusi vangitsemisperuste hengen, terveyden tai vapauden vaarantamisen uhan myötä mahdollistaa viranomaisten paremman reagoinnin tilanteisiin, joissa yksilö muodostaa vakavan riskin muille. Arvoisa puhemies! Täytyy jälleen kerran antaa kiitokset oikeusministeri Leena Merelle aiheellisesta ja hyvästä esityksestä. Viranomaiset tarvitsevat kaikki mahdolliset työkalut pakkiinsa rikollisuuden torjumiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee ulkomaalaislain sekä rikoslain 17 luvun 7 b §:n muuttamista. Hallintovaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän esitykseen. Kyse ei ole vähäisestä teknisestä päivityksestä vaan kokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkeyttää ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja kansallisen turvallisuuden takaamista kaikissa tilanteissa. Hallituksen esityksen keskeinen viesti on selvä: jos Suomessa ei ole asiallista syytä oleskella, on Suomesta lähdettävä pois. Hyvin yksinkertaista. Pyrimme esityksellä vaikuttamaan siihen, että karkottamispäätöksen saaneet palaavat tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Arvoisa puhemies! Vasemmisto ja vihreät ovat olleet tätäkin, kuten järjestään kaikkia muitakin maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä, vastaan. Vastalauseet mielestäni yksinkertaistavat ja osin jopa sivuuttavat sen ongelman, johon pyrimme esityksellä vastaamaan. En pysty käsittämään sitä tahtotilaa, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen halutaan välttämättä pitää Suomessa. Jotkut ihmiset ovat aivan aitoja turvallisuusriskejä, joista yhdenkään ei pitäisi tällä realisoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi, johon on saatu hallintovaliokunnan mietintö. Kuten arvata saattoi, on punavihreällä oppositiolla pari vastalausetta mietinnössä. SDP:llä se liittyy kansainvälistä suojelua hakevan oikeusavun saamiseen, mutta vasemmisto ja vihreät haluavat käytännössä löyhdyttää esitystä ja tarjota suurempia vastaanottorahoja maahantulijoille — ei kuulosta kovinkaan järkevältä. Jo nyt kipataan ihan tarpeeksi veronmaksajien rahoja koko touhuun. On todella hyvä, että Suomi ottaa tämän EU:n turvapaikkapaktin mahdollistamat tiukennuskeinot käyttöön ja on koko hallituskauden tehnyt muutenkin parempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Toivon todella, että tämä linja pitää ja jatkuu seuraavallakin kaudella. Tavoitteena täytyy olla koko EU:n turvapaikanhaun siirtäminen jonnekin unionin ulkorajojen ulkopuolelle. Tilastot osoittavat, että kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden palauttaminen on vaikeaa eikä se ilmaistakaan touhua ole, puhumattakaan siitä ajasta, minkä kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö viettää maassamme. Ongelman ainoa todellinen ratkaisu ei voi olla mikään muu kuin nykyisen mallin lopullinen romuttaminen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Tämän lain tarkoitus on ennen kaikkea raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäiseminen. Tämä on varsin tarpeellinen uudistus, sillä suomalaisten syntyvyys on tällä hetkellä hälyttävän alhaista, vaikka pientä nousua onkin havaittavissa. Orpon hallitus on tehnyt muutoinkin lapsiperhemyönteistä politiikkaa: työtulovähennyksen lapsikorotukset, lapsilisien korotukset, hedelmöityshoitojen Kela-korvattavuus, äitiyspakkauksen arvoa ja äitiysavustuksia on nostettu, vaippojen ja ruuan alvia on alennettu — ihan muutaman mainitakseni. Tämä lakiesitys jatkaa perussuomalaisille tärkeää sarjaa. Perheunelmat täytyy voida toteuttaa ilman, että tarvitsee pelätä syrjinnän ja pahimmassa tapauksessa työpaikkansa puolesta. Arvoisa puhemies! Esitys lisää syrjintäperusteisiin vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden, ja lisäksi syrjinnän kieltoa selkeytetään koskemaan myös määräaikaisia työsuhteita. Tämän lisäksi hyvitysvelvollisuus ulotettaisiin käyttäjäyrityksiin tilanteissa, joissa vuokratyöntekijää syrjitään esimerkiksi raskauden, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Määräaikaisuuden päättymisestä tai palvelussuhteen jatkamatta jättämisen syistä on työnantajan jatkossa annettava kirjallinen selvitys, jos työntekijä on ilmoittanut raskaudesta, perhevapaasta tai synnytyksestä. Tämä parantaa merkittävällä tavalla määräaikaisten työntekijöiden asemaa. Selkeämpi säätely on tietysti myös työnantajan etu. Eduskunta on juuri hyväksynyt esityksen, jolla helpotetaan perustelemattomien määräaikaisten työsuhteiden solmimista. Siinä kohtaa kuultiin, että esitystä syytettiin sen vaikutuksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään. No, tämä nyt käsillä oleva esitys vastaa osaltaan tähän huoleen. Opposition vastalauseessa esitetään käytännössä lisää sääntelyä ja kustannuksia. Hallituksen esitys on oikeasuhtainen ja täsmällinen. Ei sitä tarvitse tältä osin muuttaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Aihepiiri on mielenkiintoinen, ja se herättää vahvoja tunteita suuntaan ja toiseen ihan ymmärrettävästikin. Suomi on sidottu viime hallituskaudella äärimmäisen kunnianhimoiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen vuodelle 2035. Olisimme voineet aivan hyvin kulkea tässä muun EU:n vanavedessä ja tähdätä vuoteen 2050, joka on huomattavasti realistisempi tavoite ja antaa yhteiskunnalle paremmin aikaa kehittyä ja valmistautua tulevaan. Arvoisa puhemies! Tässä kun nyt kuitenkin ollaan, niin strategiat ja selonteot ovat sen mukaisia. Katsotaan eteenpäin. Jos todella tahdomme saavuttaa hiilineutraaliuden tässä jatkuvasti sähköntarvettaan kasvattavassa yhteiskunnassa, on avain nähdäkseni ydinvoimassa. Vaikka ydinvoiman 80-lukulaisesta demonisoinnista ollaankin päästy jo vihdoin eteenpäin, ei se silti ole vieläkään mediaseksikäs energiatuotannon muoto. Jotain sieltä Tšernobylistä on jäänyt kummittelemaan ihmisten takaraivoihin. Onneksi tällä hallituksella on ydinvoimaan positiivinen suhtautuminen, ja sen kyllä tästä selonteostakin voi helposti todeta. Tuulivoimaa hehkutetaan jatkuvasti kaikkialla. Samalla kuitenkin unohdetaan mielellään kaikki se haitta ympäristölle, luonnolle ja ihmisasutukselle, mitä juuri tuulivoimalat aiheuttavat. Lennolla Vaasaan tulee katsottua ikkunasta valtavia tuulivoimapuistoja, joiden alta on parturoitu suuret määrät hiilinieluja, aivan samoin kuin siirtolinjojen alta. [Timo Harakka: Menkää junalla!] Tiedä sitten, saimme lukea talvella suurimpaan sähkönkulutuksen aikaan, että joissakin voimaloissa siivet olivat jäätyneet. Ja hiljattain laskin Vöyrin tuulivoimapuistoa ohittaessani, että jopa neljän myllyn siivet olivat paikoillaan, vaikka olikin tuulinen päivä. Arvoisa puhemies! Datakeskukset ovat herättäneet keskustelua, ja ne kyllä huolestuttavat minuakin. Ne ovat melkoisia sähkösyöppöjä, ja pelkona tietysti on, että merkittävästi lisääntynyt sähkönkulutus vailla korvaavaa energiantuotantoa samassa suhteessa saattaa heijastua kuluttajahintoihin. Lappeenrannan LUT-yliopiston tutkijat vaativat maanantaina datakeskuksille velvollisuutta sekä rakentaa varavoimaa että rahoittaa runsaasti uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa. Tästä olen täysin samaa mieltä, eli datakeskuksia tulisi velvoittaa omavaraisuuteen sähkön suhteen. Edustaja Vestman taisikin laatia lakialoitteen datakeskuksiin liittyen. Jos tavoitteena on pitkällä aikavälillä sähköistää esimerkiksi liikenne ja kenties maatalouskin joskus todella pitkän ajan kuluttua, tarvitaan Suomeen runsaasti sähköntuotantoa. Muussa tapauksessa olisimme tuontisähkön varassa ja kuluttajahinnat jatkuvasti nousupaineessa. Sydäntalven pakkasjaksoja en haluaisi muistella kesäisenä päivänä, mutta ne tulee pitää kirkkaana mielessä, kun strategioita luodaan. Arvoisa puhemies! Suomi on pitkien välimatkojen maa, jossa sähköautoilu ei ole vielä pitkään aikaan joka pojan ilo vaan edelleenkin aivan liian kallista. Niin kauan kuin näin on, ja mikäli mikään uusi ja mullistava teknologia ei nopeasti yleisty, on polttomoottoriautot usein ainoa mahdollisuus pyörittää tavallista arkeaan Kehä kolmosen ja suurten kasvukeskittymien ulkopuolella ja toki sisälläkin. Siitä tosiasiasta emme pääse yli emmekä ympäri. Elämän täytyy olla mahdollista haja-asutusalueilla, puulämmitteisten pesien ja kiukaiden valta-alueilla ilmastotoimien tarpeellisuudesta huolimatta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Tämä esitys antaa työvoimaviranomaisille paremmat välineet edistää työllisyyttä, joka on tämänkin hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista. Työvoimaviranomaisten oikeutta hyödyntää tulorekisterin tietoja työvoimapalveluiden toimeenpanossa, palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden vaikuttavuuden seurannassa siis laajennettaisiin, mikä tukee tiedolla johtamista ja mahdollistaa yksilöllisemmät ja paremmin kohdennetut työllisyyspalvelut, jotka sopivat asiakkaan tilanteeseen parhaiten. Myös KEHA-keskukselle annettaisiin oikeus käyttää tulorekisteritietoja valtionavustuksiin liittyvien tehtävien, kuten maksatusten, valvonnan ja takaisinperinnän hoitamisessa. Arvoisa puhemies! Eräs toinen merkille pantava vaikutus tällä esityksellä on turhan byrokratian karsiminen. Tulorekisterin tietojen hyödyntäminen auttaa arvioimaan, mitkä palvelut todella johtavat työllistymiseen. Vaikuttavuuden parempi arviointi lisää luonnollisesti tehokkuutta, jota työllisyyspalveluissa ehdottomasti kaivataan. Lausuntopalautteessa nousi esiin aivan aiheellinenkin huoli tietojen käyttämisestä. On tärkeää huomata, että palautteen perusteella esityksessä onkin painotettu sitä, että tietoja voitaisiin käsitellä vain välttämättömissä käyttötarkoituksissa ja laissa säädetyin rajauksin. Suuremmassa kuvassa hallitus on jo aiemmin uudistanut työllisyyspalveluita esimerkiksi virkailijan harkintavaltaa lisäämällä, ja eduskunnan käsittelyssä on nyt sellainenkin esitys, jolla opiskelu työttömyysturvalla helpottuu. On siis useita toimia, joilla tätä kokonaisuutta yritetään saada parempaan suuntaan. Hallitus tiedostaa sen, että Suomi ei nouse talousahdingostaan millään muulla kuin työtä tekemällä. Mitä useampi Suomessa asuva löytää työtä, sen parempi yksilölle ja koko yhteiskunnalle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssämme olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on se, että potilaan lääkehoitoa koskevat tiedot tallennettaisiin nykyistä laajemmin Kanta-palveluiden Reseptikeskukseen. Tällä parannettaisiin erityisesti iäkkäiden ja monisairaiden henkilöiden lääkehoitojen turvallisuutta ja vaikuttavuutta sekä parannetaan tiedonkulkua lääkehoitoon osallistuvien terveyden‑ ja sosiaalihuollon palvelunantajien ja apteekkien välillä. Reseptikeskuksen tiedot tulisivat näkymään valtakunnallisella lääkityslistalla eli Kanta-lääkityslistalla, josta niitä voisivat hyödyntää lääkehoidon ammattilaiset ja kansalaiset. Reseptikeskukseen lisättäisiin seuraavat tiedot: potilasta koskevan lääkehoidon tarkastusmerkinnät, lääkehoidon huomiomerkinnät sekä potilaan itsehoitovalmisteen käyttöä ja potilaan laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt saisivat tarkastella Kanta-lääkityslistan tietoja silloin, kun se on heidän työnsä kannalta tarpeellista. Sosiaalihuollon palveluissa tarvitaan potilaan lääkitystietoa muun muassa, kun arvioidaan palvelutarvetta tai kun toteutetaan lääkehoitoa lääkkeen käyttäjän puolesta. Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveysministeriön Lääkkeet ja apteekkitalous ‑hanke korostaa rationaalista lääkehoitoa, lääkitysturvallisuutta ja kustannussäästöjä. Kysymys on siis paitsi tehokkuus‑ ja lääkitysturvallisuus‑ myös talouskysymyksestä. Lääkehoidon tiedonhallinnan kehittäminen nykyisestä lääkemääräyskeskeisestä tiedon käsittelystä koko lääkityslistan huomioivaan lääkehoidon tiedonhallintaan edellyttää pitkäjänteistä kehittämistyötä. Lausuntopalautteessakin esitysluonnokseen on kokonaisuutena yleisesti ottaen suhtauduttu myönteisesti. Kritiikki on koskenut lähinnä jatkovalmistelun tarpeita. Kaiken kaikkiaan esitys on varsin hyvä ja kannatettava. Oikeaan suuntaan ollaan tältä osin menossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Muutos on tarpeellinen, sillä työeläkejärjestelmän rahoituksessa tulevat korostumaan tulevina vuosikymmeninä rahastoitujen varojen määrä ja niille saatavat sijoitustuotot. Esityksen tarkoituksena onkin nimenomaan vahvistaa tätä työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä mahdollistamalla eläkelaitoksille korkeampi sijoitusriski lisäämällä vanhuuseläkkeiden rahastointia sekä ottamalla käyttöön indeksirajoitin vuodesta 2030 alkaen. Indeksirajoitin hillitsee kustannuksia siten, että työeläkkeet eivät voi nousta merkittävästi enempää kuin palkat. Tavoitteena on hillitä eläkemaksujen nousupainetta huoltosuhteen heikentyessä, parantaa nuorempien sukupolvien asemaa ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudistus vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin kahdella miljardilla eurolla. Se on aivan merkille pantava summa. Arvoisa puhemies! Korkeammalla riskinotolla pyritään luonnollisesti siihen, että tavoittelisimme korkeampia sijoitustuottoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään päätöntä uhkapelaamista veronmaksajien rahoilla. Sijoitusriskin lisäämisen vastapainona rahoitustekniikkaa muutettaisiin siten, että eläkelaitokset pystyisivät kantamaan kasvavan sijoitusriskin. Työeläkevakuutusyhtiöille laajennetaan luotonottomahdollisuus koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Lisäksi selkiytetään sääntelyä, jonka mukaan työeläkevakuutusyhtiö voi taata kiinteistöihin tai rakennuksiin sijoittavan tytäryhteisön luottoja. Luotonottomahdollisuudesta ehdotetaan uusia säännöksiä myös Merimieseläkekassalle sekä eläkesäätiöille ja eläkekassoille. Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta kannattaa uudistusta pienin teknisin muutoksin. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman ratkaisun arvioidaan pienentävän julkisen talouden kestävyysvajetta hallituksen asettamaa tavoitetta enemmän, noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän erinomaisen esityksen tuomisesta tänne saliin. — Esityksen tarkoituksena on tehdä nelivuotinen opintosetelikokeilu, joka alkaa heti ensi lukuvuoden alusta eli elokuussa 26. Kysymyksessä on aivan mielenkiintoinen ja hyvä kokeilu nuorten kouluttautumisen auttamiseksi. Opintoseteliin olisivat oikeutettuja 1.12.25—31.7.28 ensimmäisen toisen asteen tutkintonsa Suomessa alle 29-vuotiaana suorittaneet, jotka ovat osallistuneet korkeakoulujen yhteishakuun mutta eivät ole saaneet tai ottaneet vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Tuon opintosetelin voisi sitten käyttää yhteensä 30 opintopisteen laajuisiin, avoimena yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetuksena järjestettäviin suomen- tai ruotsinkielisiin opintoihin. Me perussuomalaiset haluamme olla tukemassa nuoria haastavassa elämänvaiheessa. Opintoseteli, jolla saa maksuttomia opintoja, madaltaa kynnystä lähteä opiskelemaan, aivan varmasti. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on panostanut turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteen tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomessa on onnistuttu vahvistamaan varautumista ilman, että yhteiskunnan vakaus tai kansalaisten luottamus instituutioihin olisi horjunut. Tämä on kansainvälisesti tarkasteltuna merkittävä saavutus. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että julkisen talouden haasteet ovat edelleen suuria: väestön ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta, velkaantuminen jatkuu ja hyvinvointialueiden talous on monin paikoin tiukilla. Hallituksen vuosikertomus osoittaa kuitenkin, että näihin ongelmiin ei ole suhtauduttu passiivisesti vaan uudistuksia on tehty määrätietoisesti. Tämän vuosikertomuksen tärkein viesti on se, että vaikeista oloista huolimatta Suomi kykenee uudistumaan. Hallituksen toimet ovat luoneet pohjaa vakaammalle taloudelle, paremmalle kilpailukyvylle ja kestävämmälle tulevaisuudelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt kun seuraavien eduskuntavaalien vaalikampanjat käynnistyvät, on hyvä muistuttaa jälleen kerran talouden realiteeteista. Miljardiluokan sopeutukset ovat edessä, vaikka niitä on jo takanakin. Ilman hallituksen tekemiä toimia olisi velanotto tällä hetkellä paljon suurempaa. Edellisen hallituksen olisi pitänyt ottaa talouden tila vakavissaan ja aloittaa sopeutustoimet, mutta tähän ei ollut kykyä tai halua. Edes koronakriisi ei muuttanut punavihreän hallituksen talouspolitiikan suuntaa. Ulkomaille oli varaa lähettää miljardikaupalla elvytysrahaa, ja tähän vanhaan meininkiin ilmeisesti haikaillaan takaisin, kun SDP:n puheenjohtaja Lindtman juuri viikonloppuna moitti perussuomalaisia Suomen EU-politiikan jarruttamisesta. Ei Suomella ole niin väliä, kunhan Espanjan taloudella menee hyvin. Kukas se olikaan, jonka mielestä oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista? [Pia Sillanpää: Tuppurainen!] Ei siis mitään uutta demarileiristä. Uusi demarivetoinen hallitus tarkoittaisi samaa politiikkaa kuin aiemminkin: löysää maahanmuuttopolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] EU-integraation syventämistä ja himoverottamista. Se on kyllä käynyt selväksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Saamme olla luottavaisin mielin sisäisen turvallisuuden asioissa, kun meillä on sisäministerinä Mari Rantanen ja sellainen hallitus, joka ottaa asian tosissaan. Koko kauden on panostettu sisäiseen turvallisuuteen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Poliisien resursseihin on panostettu, kriminaalipolitiikkaa on kiristetty. Samoin on kiinnitetty huomiota siihen, kenelle annamme luvan asua keskuudessamme, onko maahanmuuttaneilla perusteet olla maassamme — ellei ole, niin maasta pois. Tältä osin en voi olla kuin tyytyväinen. Ei siitä niin kauaa ole, kun meillä Suomessa oli sisäministeri, joka ei millään halunnut myöntää, että Suomessa on katujengejä. Pahinta asiassa oli se, että myös poliisihallintoon oli päässyt pesimään samanaatteisia henkilöitä, jotka komppasivat sisäministerin näkemystä, vaikka kentällä oli todellinen tieto katuturvallisuuden tilanteesta. Arvatenkin oli kiusallista huomata, että sisäistä turvallisuutta uhkaava katujengiongelma on avointen ovien maahanmuuttopolitiikan seurausta, jota tähän hallituskauteen asti on Suomessa harjoitettu ilman, että olisi mietitty yhtään, mistä häiriöindeksin kasvu kaduilla tai vaikkapa kouluissamme johtuu. Arvoisa puhemies! Suomalaisen vihervasemmiston ajama massamaahanmuutto on Suomelle haitallinen ilmiö. Se johtaa aivan takuuvarmasti segregaatioon, rikollisuuden lisääntymiseen ja pahimmassa tapauksessa koko maan kehitysmaalaistumiseen, mistä on nähtävissä huonoja esimerkkejä jo nyt esimerkiksi katusiisteydessä ja vaikkapa jätteiden kierrätyksen osaamattomuudessa. Myös moraalin rappio alkaa näkyä etenkin kasvukeskuksissa, koska moni kunnan vuokra-asunnossa asuva kantasuomalainen huomaa väkisinkin, miten naapuriasunnon maahanmuuttajaperhe elää taloudellisesti turvattua, tuettua elämää itseensä verrattuna. Se jos mikä aiheuttaa skismaa eri ihmisryhmien välillä. Saksasta näemme jo huolestuttavia merkkejä tästä. Monissa kaupungeissa jo 50—70 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Saksalaiset ovat tätä menoa vähemmistö omassa kansallisvaltiossaan. Tätä kehitystä emme Suomeen halua. Realistisempi ja turvallisuuspainotteinen lähestymistapa maahanmuuttoon näkyy myös tässä selonteossa. Se on aivan jotain muuta kuin mitä viime vuosikymmenellä nämä selonteot olivat. Kuten arvata saattaa, tämä on osalle oppositiosta epämieluisa asia tälläkin kertaa. Tähänkin mietintöön on jätetty vastalause. Maahanmuutosta kriittiseen sävyyn puhuminen on edelleen punainen vaate, ja ihmisoikeuskysymyksiä pyöritellään plus rasismista puhutaan, jos joku tuo raadollisia esimerkkejä esiin. Surullisinta tässä on se, että ”tieto lisää tuskaa” ‑lausahdus saa monet sulkemaan silmänsä ja korvansa. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajataustainen rikollisuus on tänä päivänä hyvin usein myös kansainvälistä rikollisuutta. Erityisesti uusruotsalaiset rikollisporukat ovat Suomesta kiinnostuneita ja tekevät rajaa ylittävää yhteistyötä tännepäin. Nämä jengit ovat vaarallisia. Ne käyttävät alaikäisiä surutta huumeiden liikuttamiseen ja jopa murhiin. Ruotsissa tilanne on vielä paljon pidemmällä. Sieltä näemme varoittavaa esimerkkiä. Vaasalainen kollegani oli vaihdossa Tukholman poliisissa, ja hän kertoi, että ollessaan partioimassa Tukholman kadulla tarmokkaana nuorena miehenä hän näki rikollista toimintaa vierellä ajaneessa autossa ja sanoi heti, että tuo auto pitää pysäyttää ja tarkistaa kaikki henkilöt. Partiokaveri oli kuitenkin jatkanut matkaa ja sanonut: ”Ei kannata. Noiden kanssa tulee aina vaikeuksia.” Kuljettaja ei ollut edes katsonut viereiseen autoon, joten hän ei nähnyt keskisormien heilutteluja, sylkemistä, saati käsimerkkejä, jotka osoittivat kaulankatkaisua — selvyyden vuoksi: nämä häiritsevästi käyttäytyneet tukholmalaismiehet eivät olleet Bengt, Åke ja Niklas vaan Muhammed, Abdi ja Ali. Mutta huoli pois, Ruotsissakin on joitain valonpilkahduksia, kun ruotsidemokraatit ovat pistäneet tuulemaan. Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa todetaan, on Suomen turvallisuuden tilanne yleisellä tasolla vakaa, vaikka ulkoinen toimintaympäristömme onkin muuttunut perustavalla tavalla ja pitkäkestoisesti. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen tänä päivänä aivan eri tavalla kuin ennen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Turvallisuustilanne on monessa Euroopan maassa pahasti järkkynyt hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi. Myös meillä on hälyttäviä esimerkkejä siitä, mitkä ryhmät ovat yliedustettuja esimerkiksi henkeen ja terveyteen liittyvissä rikoksissa. Meillä katujengit ovat pääsääntöisesti ulkomaalaistaustaisten rikollisryhmiä. Yhä nuorempia lapsia värvätään toimintaan, jotka ovat hyvinkin raakoja rikoksia. Alaikäisillä teetetään ryöstöjä ja jopa henkirikoksia. Tähän kehitykseen istuva hallitus on puuttunut lujalla kädellä, mutta paljon on tehtävää jäljellä. Turvallisuuden takaaminen kaduilla tai vaikkapa kouluissamme on erittäin tärkeä tehtävä, mistä emme voi päättäjinä laistaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä ennallistamisasetus kuulostaa korvaani kamalalta. Pelkään tämän tulevan erittäin kalliiksi — ennustan näin, toivottavasti olen väärässä. Tämän käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa täydentävät kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista koskevat säännökset. Toinen asia, mikä tuntuu kovasti puhuttavan, on tämä, että susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan sääntelyn soveltamisalasta ja sen suojelua koskevat säännökset sisältyisivät jatkossa ainoastaan metsästyslainsäädäntöön. Edustaja Kettunen pani merkille perussuomalaisten innon puhua tästä susiasiasta. Voin sanoa, että kaikki perussuomalaiset eivät metsästä. Itse olen metsästänyt ainoastaan kaksilahkeisia elämäni aikana. Se, mitä en tule koskaan ymmärtämään, on se, miksi tätä kannanhoidollista metsästystä vastustetaan niin raivokkaasti ja pelkästään susipolitiikasta puhuminen saa tietyt piirit aivan sekaisin. Useimmiten ne vastustajat ovat sellaisia, [Puhemies koputtaa] jotka eivät elä lähelläkään niitä alueita, missä [Puhemies koputtaa] susi on todella iso ongelma. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle eräiden sosiaaliturvaetuuksien valtionosuuksien maksamista koskevien säännösten muuttamisesta. Esityksen pihvinä on eräiden valtionosuuksien maksamisen yksinkertaistaminen useissa eläke- ja sosiaaliturvalaeissa. Nykyään sosiaali- ja terveysministeriö tekee erillispäätöksiä ennakoista ja tarkistuksista. Jatkossa menettely korvattaisiin toimeenpanijoiden tekemiin selvityksiin ja laskuihin perustuvalla automaattisemmalla maksamisella. Tavoitteena on tietenkin keventää hallinnollista taakkaa mutta myös nopeuttaa rahaliikennettä lähemmäs reaaliaikaista ja parantaa valtion kassaennustamista. Esityksellä ei ole vaikutuksia itse etuudensaajiin muutoin. Kysymyksessä on siis ennen muuta ylimääräistä byrokratiaa poistava lakiuudistus. Tarpeettoman paperityön vähentäminen on koko yhteiskunnan etu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Suomen punavihreä oppositio esittää jälleen välikysymyksen, tällä kertaa omien sanojensa mukaan epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Varmasti jokainen tässä salissa muistaa viime eduskuntavaalit, joissa nykyiset hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioimiin sopeutustavoitteisiin. Tämä hallitus on kuitenkin kyennyt myös myöhemmin hallituskauden aikana tarkastelemaan tilannetta ja tekemään uusia säästöjä tilanteen huonontuessa. Siihen nähden väite epäonnistuneesta talouspolitiikasta on jonkun populistin epäonnistunut arvio. Oppositio vaatii suunnanmuutosta, mutta uuden suunnan viittaaminen näyttää olevan hukassa. Käsi osoittaa vähän joka ilmansuuntaan. SDP riitelee jopa sisäisesti talouslinjastaan, niin vaikeaa sitä on koherenttia linjaa myöskään ulospäin tarjota. Edustaja Tuppurainen ei oikein pysynyt perässä, mitä puolue onkaan STEA-rahoituksesta vaihtoehtobudjetissaan linjannut, ja puolueen puheenjohtaja Lindtman ihailee Espanjan talouslukuja. Mukavaahan se on juhlia, kun suomalaiset ovat osana EU:n elvytyspakettia olleet pumppaamassa rahaa paitsi investointeihin näköjään myös eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksamiseen espanjalaisten tileille. Ja lisää pyydetään. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus, edellisestä punavihreästä hallituksesta poiketen, on kyennyt kaudellaan kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuuteen. Kaikki siitä ei ole vielä realisoitunut, esimerkiksi työllisyyttä vahvistavat rakenteelliset uudistukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Nämä toimet ovat saaneet kehuja IMF:ltä ja OECD:ltä, mutta näissä raporteissa sopeutustoimia vaaditaan entistäkin enemmän, ei suinkaan vähemmän. Meidän valtiontaloutemme on edelleen kroonisesti alijäämäinen. Näissä olosuhteissa talouspolitiikan keskeinen tehtävä ei ole ollut miellyttää lyhyellä aikavälillä vaan turvata pitkän aikavälin vakaus. Tilannetta ei ratkota huutelemalla pitkin kyliä, mistä kaikista hallituksen päätöksistä aiotaan peruuttaa, ainakaan tarjoamatta korvaavia säästöjä vastineeksi. SDP:n vaihtoehdon suunnasta konkretisoituu lähinnä se, että verotusta oltaisiin hallitukseen verrattuna mielellään kiristämässä monin paikoin. Edustaja Razmyar on mennyt lausunnoissaan jopa niin pitkälle, että on esittänyt, että ensi kaudella suurin osa sopeutuksista pitäisi tehdä veronkorotuksina, siis käytännössä miljardikaupalla. Järjetöntä. Näillä eväillä Suomi ei nouse. Samat ongelmat seuraava hallitus saa syliinsä kuin tämäkin — sodat ja maailmanpolitiikan epävarmuuden. Arvoisa puhemies! Katseeni kääntyy tässä kohtaa hieman keskustankin suuntaan. Olette pyrkineet luomaan pesäeroa vasemmistoon, mutta täällä sitä jälleen kerran ollaan vasemmistopolitiikan aisankannattajana. Välikysymys on niin laiska, ettei siinä edes pyritä tarjoamaan mitään vaihtoehtoa. Laiskalta näyttää keskustan politiikkakin: tunnin juna, tyhjä paperi ja kasa kivoja tavoitteita ilman konkretiaa. Olemme kuulleet nyt moneen kertaan, että keskusta ei halua uuteen punavihreään hallitukseen, mutta politiikkanne kertoo ihan muuta. Vasemmistoliitosta nyt ei tarvitse edes puhua enempää, kun ette ole koko velkajarruun ja talouspolitiikan realiteetteihin edes sitoutunut. Vihreätkin näköjään kipuilevat asian kanssa siihen malliin, että ehkä pyörtävät koko sitoutumispäätöksensä, kun kentältä tulee vähän painetta. Vastuun kantaminen ei vain kuulu joidenkin puolueiden pirtaan. Arvoisa puhemies! Edellä mainituilta porukoilta on varsin vaikea ottaa vakavalla naamalla vastaan kritiikkiä talouspolitiikasta. Vaihtoehdottomuus ja välikysymystyökalun jatkuva käyttäminen on melko onneton mutta toki varma tapa päästä iltapäivälehtien otsikoihin, kuviin ja tunnelmiin. Tähän loppuun on pakko siteerata oppositiopoliitikon puhetta. Yksi väitti, että hallitus ei ole tehnyt talouden eteen mitään toimia, että hanskat olisi laitettu tiskiin ja odotetaan vain vaaleja ja on pelkästään moitittu edellistä hallitusta. Voiko oikeasti puhua eduskunnan puhujakorokkeelta julki tuollaista sontaa? Näemmä voi, kun korvien välissä pakottaa vaalit. Joku oman elämänsä sankari olisi kirjoittanut tähän somessa: ”Kaikkia se leipä elättää.” Pakko olla kerrankin samaa mieltä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt saanut valmiiksi mietinnön tähän tärkeään esitykseen, jolla muutetaan lastensuojelulakia ja siihen liittyviä muita lakeja. Uudistus on hartaasti odotettu ja välttämätön korjaus, joka antaa lastensuojelun ammattilaisille vihdoin riittävät työkalut lasten suojelemiseen. Valiokunnan enemmistö on tarkastellut esitystä erityisesti viranomaisyhteistyön, oikeusturvan ja käytännön toimeenpanon näkökulmista. Keskeinen teema on ollut se, miten lastensuojelu, sosiaaliviranomaiset ja poliisi voivat toimia ajoissa ja johdonmukaisesti lasten suojelemiseksi. Kuten tiedämme, hatkanuoret ovat olleet vuosikausia alttiina hyväksikäytölle, rikoksille ja päihteille. Jälleen tänään saimme Helsingin Sanomista lukea oikeustapauksesta, kuinka kaksi miestä veivät alaikäiset tytöt asuntoon Helsingin Myllypurossa ja raiskasivat usean päivän ajan. Toinen tytöistä oli ottanut hatkat sijoituspaikastaan, toinen ihan vain kotoaan. Hatkalaiset eivät valitettavasti ymmärrä, että maahamme on pesinyt armottomia saalistajia. Tekijöiden nimetkään eivät suurta yllätystä tarjoa: Habiballah Kheirallah ja Habib Nazari. Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole pystynyt turvaamaan lapsiamme näiltä saalistajilta, vielä. Arvoisa puhemies! Nuorten kanssa työskentelevillä ei ole kerta kaikkiaan ollut riittäviä toimivaltuuksia puuttua hatkojen ottamiseen. Uudistuksen keskeinen tavoite on juuri tämä: laittaa rajoja ja joku roti tähän touhuun. Poliisin näkökulmasta esityksessä korostuu varhainen puuttuminen ja selkeä vastuunjako. Poliisi kohtaa työssään yhä useammin tilanteita, joissa lapsi on vaarassa vakavan laiminlyönnin, väkivallan, päihteiden käytön tai rikollisen toiminnan vuoksi. Näissä tilanteissa tiedonkulun sujuvuus ja toimivaltuuksien yksiselitteisyys ovat keskeisiä lapsen turvallisuuden kannalta. Valiokunnan mietinnössä on katsottu, että esityksessä tehtävät täsmennykset tukevat poliisin ja lastensuojeluviranomaisten yhteistyötä ilman, että poliisin roolia laajennetaan lastensuojeluviranomaiseksi. Ihmettelenkin suuresti vihervasemmiston yhteistä vastalausetta tähän asiaan. Aivan erityisesti pistää silmään tämä kohta, jossa heitetään epäilyksen varjo sen ylle, että poliisin virka-avun saaminen jotenkin vaikeutuisi tällä esityksellä. Ollaan myös huolissaan viranomaisvaltuuksien laajentumisesta ja lapsen oikeusturvasta. Poliisin näkökulmasta valiokunnan enemmistö on kuitenkin arvioinut, että esitys ei lisää pakkokeinoja eikä madalla puuttumisen kynnystä perusteettomasti, vaan selkeyttää olemassa olevia menettelyjä tilanteissa, joissa lapsen etu edellyttää viranomaistoimia. Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on tukea varhaista reagointia, toimivaa tiedonvaihtoa ja selkeitä vastuita. Näin voidaan puuttua tilanteisiin ennen kuin ne kärjistyvät vakaviksi rikoksiksi tai pysyviksi vahingoiksi lapsen elämässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Esityksessä ehdotetaan uutta lakia lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavista terveydenhuollon yksiköistä. Laki kumoaisi aiemman, vuoden 2008 seri-lain. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se koskisi muitakin kuin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia. Laki koskisi myös 16- ja 17-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä lapsia sekä lapsitodistajia. Yksiköiden tehtäviin lisättäisiin taustatietoyhteenvedon laatiminen, moniammatillinen asiantuntijaryhmä, ensivaiheen psykososiaalinen tuki sekä koulutus ja tuki lapsen kuulemiseen huoltoriidoissa. THL:lle annettaisiin valtakunnallinen ohjaus-, kehittämis- ja seurantavastuu. Arvoisa puhemies! Järjestämisvastuu säilyy yliopistollisten sairaaloiden yhteydessä toimivilla viidellä alueella: Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere, Turku. Ahvenanmaa kuuluu Turun vastuulle, ja Vaasassa toimii niin sanottu satelliittiyksikkö, joka on osa Turun OiPsy-yksikköä. Yksiköiden tehtäviin kuuluvat taustatietoyhteenvedon laatiminen, lääketieteelliset ja oikeuslääketieteelliset tutkimukset, avustaminen lapsen kuulustelussa, lausunnon antaminen ja haitan arviointi, ensivaiheen psykososiaalinen tuki lapselle ja huoltajille, koulutus ja tuki lasten kanssa työskenteleville sekä olosuhdeselvitysten tekijöille lapsen mielipiteen selvittämisessä. Tämän lisäksi perustetaan moniammatillinen asiantuntijaryhmä, joka käsittelee yhteenvedon tietoja lapsen edun edistämiseksi. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa kansallisessa Barnahus-hankkeessa tehty työ, ennen kaikkea moniammatillinen yhteistyö, pysyväksi osaksi OiPsy-yksiköiden toimintaa, jotka toimivat yliopistosairaaloiden yhteydessä mutta eivät ole osa tavanomaista terveydenhuollon toimintaa. Arvoisa puhemies! Meillä täytyy olla suomalaisessa yhteiskunnassa nollatoleranssi lapsiin kohdistuvassa seksuaali- ja väkivaltarikollisuudessa. Tämä lakiesitys vahvistaa ja alleviivaa tätä viestiä. Jos kuitenkin sellaista pääsee tapahtumaan, on rikokset selvitettävä tehokkaasti ja joutuisasti. Se on ennen kaikkea rikoksen uhrin etu. On myös hyvä, että lain soveltamisalaa nyt laajennetaan, jotta sitä voidaan soveltaa muunkin tyyppisiin rikoksiin. Lausuntopalaute on ollut positiivista: lakiuudistus nähdään laajasti tarpeellisena ja oikeansuuntaisena. Esitystä on helppo myös minun poliisina kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys koskee lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia eli toisin sanoen järjestelmää, joka on monelle lapsiperheelle arjessa ratkaisevan tärkeä. Kyse ei ole vain etuuksista tai hallinnollisista pykälistä vaan perheiden todellisista valinnanmahdollisuuksista, työn ja perheen yhteensovittamisesta sekä lasten hyvinvoinnista. Hallitus tuo tämän esityksen eduskuntaan selkeällä tavoitteella: turvata perheiden monimuotoiset hoitoratkaisut, vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä ja varmistaa, että tukijärjestelmä vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Perheet ovat erilaisia, elämäntilanteet vaihtelevat, ja myös tukijärjestelmän on oltava joustava mutta samalla oikeudenmukainen ja kestävä. Arvoisa puhemies! Esityksellä on myös tärkeä kotoutumista edistävä ulottuvuus. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että varhainen osallistuminen varhaiskasvatukseen tukee lasten kielenkehitystä ja ehkäisee eriytymistä. Norjassa on jo pitkään hyödynnetty mallia, jossa lapsia ohjataan varhaiskasvatukseen ja vanhempia aktiiviseen kotoutumiseen, kuten kielikoulutukseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten äitien työmarkkina-asema ja lasten koulupolku ovat parantuneet. Hallituksen esitys kulkee samaan suuntaan. Tavoitteena ei ole rajoittaa perheiden vapautta vaan kannustaa osallistaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sekä lapsen kehitystä että vanhempien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. On kaikkien etu, että kotoutuminen alkaa varhain ja että perheet eivät jää pitkäksi aikaa tukijärjestelmien varaan. Samalla hallitus tunnistaa julkisen talouden realiteetit. Tukijärjestelmän on oltava vaikuttava ja kestävä. Tämä esitys on osa vastuullista talouspolitiikkaa. Se selkeyttää kokonaisuutta, kohdentaa tukea paremmin ja tukee työllisyyttä ilman, että lasten etu vaarantuu. Arvoisa puhemies! Istuva hallitus rakentaa perhe- ja kotouttamispolitiikkaa käytännönläheisesti ja tutkittuun tietoon nojaten. Tavoitteena on Suomi, jossa lapsiperheet voivat luottaa tulevaisuuteen ja jossa jokaisella lapsella on aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään alkuun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2027—2030. Keskustelemme osaltaan siis jo sellaisista asioista, jotka pitkälti määräävät tahtia myös tulevina vuosina tämän hallituskauden jälkeiselle ajalle. Perusajatuksen luulisi olevan jo kirkkaana jokaisen kansanedustajan ja kansalaisen mielessä. Suomen julkisen talouden tila on edelleen huono, ja sitä se tulee olemaan pitkälle tulevaisuuteen. Rahaa ei kerta kaikkiaan ole yhtään heitettäväksi toissijaisiin menoihin. Talouspolitiikan raameja tulee ensi kaudellakin ohjaamaan velkajarru, johon kaikki puolueet täällä ovat sitoutuneet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta — tosin katsottuani ensimmäiset puheenjohtajatentit joku viikko sitten en täysin vakuuttunut siitä, että sen merkitystä olisi ainakaan salin vasemmalla laidalla sisäistetty. Edelleen sama jokaisen sopeutuskohteen moittiminen jatkuu, eikä todellista ja uskottavaa vaihtoehtoa ole esitetty. Täytyy korostaa, että ilman hallituksen tekemiä toimia olisimme vielä paljon syvemmällä tässä suossa. Määrätietoista työtä velkaantumisen taittamiseksi on jatkettava. Sille asialle ei ole vaihtoehtoa. Arvoisa puhemies! Ne, mitkä jätetään keskusteluissa usein ehkä tarkoituksenhakuisestikin ulkopuolelle, ovat ne kasvavat menoerät, joita meillä on valtiontaloudessa: sote-, korko- ja puolustusmenot. Ne realisoituvat mille hallituspohjalle hyvänsä, eikä mitään yksittäistä hopealuotia ole olemassakaan. Nyt tässä olevaa urakkaa olisi toki helpottanut, jos aikaisempi hallitus olisi tehnyt edes jotain julkisen talouden eteen, mutta mitään sopeutustoimia ei tehty, eikä edes kehyksistä pidetty kiinni, puhumattakaan nyt tästä soteuudistuskatastrofista. Aikaisempien näyttöjen perusteella olen huolissani siitä, että Suomeen tulee uusi punavihreä hallitus, joka ei osaa muuta kuin verottaa, Irwin Goodmania siteeraten. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on sen sijaan reagoinut ajassa. Jos aiemmat säästöt eivät toteudu arvioidusti, on ollut valmiutta tehdä niitä lisää. Se on vastuullista, ja siitä on hyvä ottaa mallia. Valtiovarainministeriö arvioi kuluvalle vuodelle vain 0,6 prosentin kasvua, ja tulevinakin vuosina ollaan keskimäärin puolessatoista prosentissa. Kasvu ei siis ole kovinkaan vahvaa, vaikka olemmekin pääsemässä yli heikomman vaiheen. Se, mitä me tarvitsemme, on lisää työllisiä. Työnteon ja yrittämisen on kannatettava aiempaakin paremmin. Sen eteen hallitus on tehnyt töitä. Työn verotusta on kevennetty kovalla rahalla, työmarkkinauudistuksilla on pyritty madaltamaan rekrytointien kynnystä. Seuraavaksi varsinkin pienyrittäjiä kurittava Marinin hallituksen YEL-uudistus lentää romukoppaan, ja ammattidiesel otetaan käyttöön pelastamaan kuljetusala EU:n päästökaupalta. Odotankin nyt oppositiolta avauksia, kun eduskuntavaalit lähestyvät. Jos kerran tarvitsemme uuden suunnan, voisiko joku kertoa, mikä se suunta on? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuulemani perusteella valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta on oppositiolle kuin Raamattu vanhalle vihtahousulle: silmä ei pysty, korva ei kuule, ja järki ei piisaa. Perussuomalaisesta näkökulmasta pääasia on tämä: Suomi ei voi jatkaa pysyvän velkaantumisen tiellä. Velaksi eläminen ei ole vastuullista eikä suomalaisten etu. Menot on saatava vastaamaan todellista kantokykyä. [Pia Viitasen välihuuto — Puhemies koputtaa] Hyvinvointivaltiota ei pelasteta jatkuvilla veronkiristyksillä vaan sillä, että työ kannattaa, väärinkäytöksiin puututaan ja julkinen sektori keskittyy ydintehtäväänsä. Jokainen euro on veronmaksajan euro, ei valtion omaa rahaa. Meidän on uskallettava tarkastella kriittisesti menoja, jotka syntyvät hallitsemattomasta maahanmuutosta ja tehottomasta tukijärjestelmästä. Julkinen talous kestää vain, jos turvallisuus, suomalaisten arki ja työn tekeminen asetetaan etusijalle. Tämä suunnitelma on askel kohti vastuullisempaa taloudenpitoa, [Puhemies koputtaa] mutta vain, jos siitä pidetään kiinni. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi. Kysymyksessähän on tämä EU:sta tullut uudistettu niin sanottu yhdistelmälupadirektiivi, joka yhdistää EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskelun ja työnteon yhteen lupamenettelyyn. Tämä siis selkeyttää tätä systeemiä osaltaan. Toinen asia on sitten tämä säännös, jonka mukaan sallittua työttömyysaikaa, jonka aikana oleskelulupaa ei saa peruuttaa, pidennettäisiin sellaisissa tapauksissa, joissa ulkomaalaisen työolojen perusteella on aihetta epäillä erityistä hyväksikäyttöä. On erittäin hyvä tavoite pyrkiä suojelemaan ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytöltä. Se on koko yhteiskuntamme etu. Näitäkin tapauksia valitettavasti nousee toisinaan esiin. Monesti hyväksikäyttäjän roolissa voi olla maahantulijan oma maanmies. Moni kaukomailta tuleva ei tiedä Suomessa työntekoon liittyvistä oikeuksistaan mitään. Samalla laissa säädettäisiin jatkossa nykyistä tarkemmin, miten kauan lupaviranomainen voi pidentää päätöksen tekemiselle varattua käsittelyaikaa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa hakemuksiin liittyy monimutkaisuuksia. Direktiiviin sisältyy uusia vaatimuksia kolmannen maan kansalaisten oikeuksia koskevien takeiden ja yhdenvertaisen kohtelun vahvistamiseksi suhteessa EU-kansalaisiin. Arvoisa puhemies! Myös työnantajan ilmoitusvelvollisuutta täsmennetään siltä osin, keistä palvelukseen otetuista ulkomaalaisista työntekijöistä työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle. Jatkossa ilmoittamisen voisi jättää tekemättä, jos työntekijä on EU- tai Eta-kansalainen. Ei olisi enää työnantajan tehtävänä miettiä, onko työntekijä EU- tai Eta-kansalaisen perheenjäsen, vaan ratkaisevaa on tosiaan se, onko työntekijä sitä itse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta. Kiitos ministeri Marttiselle asian esittelystä. Esityksen keskeinen muutos on, että jos opiskelija Suomessa oleskelunsa aikana turvautuu toimeentulotukeen, otetaan oleskelulupa nykyistä selkeämmin peruuttamisharkintaan tai uutta oleskelulupaa ei myönnetä. Tavoitteena on varmistaa, että Suomeen tulevilla opiskelijoilla on riittävä toimeentulo ilman, että suomalaisen yhteiskunnan pitää erikseen tulijoita elättää. Jos Suomeen haluaa tulla opiskelemaan, on pystyttävä itse elättämään itsensä, ei sen kummempaa. Tosiasia on se, että kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheidensä kasvanut määrä aiheuttaa julkiselle taloudelle haasteen, jonka ei perussuomalaisesta näkökulmasta pitäisi olla haaste ensinkään. Ongelman taustalla ovat viime hallituksen opiskelijamaahanmuuttopolitiikan merkittävät löysennykset, joiden seurauksena Suomeen on tullut paljon porukkaa varsinkin kolmansista maista. Arvoisa puhemies! En ymmärrä, miksi Suomessa on alun perinkään keksitty, että meidän koulujen täyttäminen kolmansista maista tulevilla henkilöillä olisi jotenkin mainio idea. Kuka siitä hyötyy? Luojan kiitos nyt on tehty uudistuksia, jotka ovat tiputtaneet hakijamääriä merkittävästi. Tämä esitys on hyvää jatkoa sille, että perimme nyt lukukausimaksuja kaukomailta tulleilta opiskelijoilta. Arvoisa puhemies! Esitys vahvistaa järjestelmän uskottavuutta ja ehkäisee väärinkäytöksiä, sillä toimeentuloedellytystä seurataan jälkikäteen, ei vain silloin, kun oleskelulupaa haetaan. Tämä uudistus ei kuitenkaan vielä ratkaise koko ongelmaa, mutta onneksi myöhemmin tänä vuonna saadaan vielä toinen lakipaketti, jolla puututaan näihin ongelmiin. Toimeentulo- ja kielitaitoedellytystä tullaan selkeyttämään ja perheenyhdistämistä rajoittamaan. Suunta on täysin oikea. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on vastaus hyvin konkreettiseen ongelmaan: rakentaminen on ollut hidasta, byrokraattista ja vaikeasti ennakoitavaa. Tämä lakiuudistus ei vähennä vastuuta, vaan selkeyttää pelisääntöjä ja sujuvoittaa prosesseja. Uudistuksen ytimessä on lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen. Kun viranomaistyö kevenee ja päällekkäinen sääntely vähenee, rakentaminen nopeutuu ilman että turvallisuudesta, laadusta tai ympäristönsuojelusta tingitään. Esitys koskettaa myös lyhytvuokrausta, joka on osa nykyaikaista asumista ja matkailua mutta vaatii selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. Rakentamislain tarkennukset tukevat kuntien mahdollisuuksia ohjata rakentamista ja käyttötarkoituksia niin, että lyhytvuokraus ei heikennä pysyvän asumisen edellytyksiä tai naapurustojen viihtyisyyttä. Samalla laki tukee hallituksen kasvutavoitteita. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä, ja ennakoitavampi toimintaympäristö antaa yrityksille varmuutta investoida myös heikommassa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on käytännöllinen ja tasapainoinen korjausliike. Se vahvistaa luottamusta, parantaa toimivuutta ja edistää kestävää rakentamista koko Suomessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkasti tätä ministerin esitystä, ja täytyy sanoa, että voi hyvänen aika sentään, että perussuomalaisia olisi tarvittu hallituksessa jo paljon, paljon aikaisemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Perussuomalaisille on ollut keskeistä, että maahanmuuttajan oma vastuu laitetaan kotouttamispolitiikan ytimeen. Kielen opiskelu, suomalaisen lainsäädännön ja yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen sekä aktiivinen osallistuminen palveluihin eivät ole vapaaehtoisia lisäosia vaan perusedellytyksiä. On täysin kohtuullista, että vastineeksi suomalaisesta sosiaaliturvasta ja palveluista edellytetään myös ponnisteluja ja sitoutumista. On myös todettava suoraan, että toimimaton kotoutuminen maksaa. Se maksaa kunnille, se maksaa veronmaksajille, ja se näkyy pahimmillaan syrjäytymisenä ja turvattomuutena. Siksi on tärkeää, että järjestelmää tehostetaan, päällekkäisyydet minimoidaan ja rahoitus kohdennetaan aidosti vaikuttaviin toimiin, ei loputtomaan byrokratiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta on saanut mietintönsä valmiiksi tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Mietintö ei tarjoa mitään sen suurempia yllätyksiä, mutta ajattelin nyt kuitenkin vielä erikseen kiittää tästä esityksestä ja tietysti yksimielisestä mietinnöstä. Terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on syytä tarkastella, selkeyttää ja uudistaa tällaisina aikoina, kun kohonnut riski terrorismiin on olemassa. Euroopassa on Suomea laajemminkin herättänyt huolta radikaali islam ja siihen kytkeytynyt terrorismi. Lisäksi poliittiset ääripäät aiheuttavat huolta turvallisuuspuolen viranomaisissa. Jokainen terrori-isku on kerta kaikkiaan liikaa. Sinisilmäinen ja löperö maahanmuuttopolitiikka on tämänkin taustalla vaikuttava osasyy. Supon mukaan Suomessakin on ihmisiä, joilla on kytköksiä Isisiin. Nyt kuitenkin, kun nämä ihmiset ovat jo Euroopassa ja osa on tietysti saanut kansalaisuuksiakin, täytyy syiden lisäksi hoitaa myös oireita. Suomalaisia suututti aivan valtavasti viime hallituskauden aikaan se, että monissa muissa Euroopan maissa Isis-äidit otettiin heti lentokentältä kiinni mutta Suomessa he saivat olla vapaalla jalalla. Julkisuudessa kuuluu jopa vaatimuksia, ettei Isis-äitien lapsia saa erottaa vanhemmistaan, siis näiden naisten, jotka veivät lapsiaan Isisin kalifaattiin, jossa lapsia käytettiin sotilaina poikkeuksellisen avoimesti ja järjestelmällisesti. Tuota aikaa nyt taaksepäin katsoessa ei voi kuin todeta, että olivathan ne aikoja. Arvoisa puhemies! Onneksi meillä on nyt oikeusministerinä Leena Meri, joka on saanut lisätolkkua myös terrorismilainsäädäntöön. Esityksen tärkein pihvi on mielestäni se, että rangaistukset terrorismirikoksista kovenevat ja nykyisen lainsäädännön porsaanreiät tilkitään. Mitään muuta suuntaa näiden kanssa ei pidäkään olla kuin jämäkkää toimintaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomeen saapuu päivittäin kymmeniätuhansia pikkupaketteja Kiinasta — halpaa krääsää, joka kiertää tullimaksut, ohittaa turvallisuusvaatimukset ja saastuttaa ympäristön. Kansalaisaloite nostaa esiin tärkeän ongelman, ultrapikamuodin ja krääsäkaupan epäreilun aseman suomalaisilla markkinoilla. Mielestäni tämä ei ole vain kuluttajansuoja- tai ympäristökysymys, vaan tämä on myös kansallinen kilpailukyky- ja turvallisuuskysymys. Arvoisa puhemies! Meillä on Suomessa yrityksiä, jotka noudattavat lakeja, maksavat veronsa ja kantavat vastuunsa työntekijöistä ja ympäristöstä. Samaan aikaan kiinalaiset verkkokaupat, kuten Temu ja Shein, myyvät tuotteita, jotka ovat usein laadultaan heikkoja, jopa vaarallisia, ja joiden markkinointi perustuu manipulaatioon, joka tarkoittaa tekaistuja alennuksia, ostokiirettä ja pelillistämistä. Tämä ei ole reilua kilpailua. Tämä on epäterve globalisaation ilmentymä, jossa suomalainen yrittäjä jää jalkoihin. Kun flikka tilas Sheiniltä kelttuja, niin määräsin koko paketin avaamattomana pakkaaseen vuorokaudeksi, jotta kissiä pienemmät kurkooset kuoloo. Koskaan ei voi tietää, mitä paketissa saa kylykiääsinä. — Tämä oli Pohjanmaan murteella, jotta te heräisitte, ja näköjään kaikki heräsivät. Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet siitä, miten EU:n ja kansainvälisen kaupan sääntely jättää suomalaiset yritykset altavastaajiksi. Nyt näemme sen konkreettisesti. Krääsätalous syö kotimaisen kaupan elinvoimaa, vie työpaikkoja ja lisää ympäristökuormaa. On täysin kohtuutonta, että suomalainen yritys joutuu kilpailemaan toimijan kanssa, joka ei noudata samoja pelisääntöjä. Me kannatamme kansalaisaloitteen tavoitetta rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaa. Lisäksi verotukselliset keinot, kuten pakettikohtainen tullimaksu tai ympäristöperusteinen lisämaksu, ovat harkinnan arvoisia. On aika palauttaa reiluus ja vastuu markkinoille. Arvoisa puhemies! Vaikka kansalaisaloitetta tai toimenpidealoitetta ei sellaisenaan nyt mietinnössä hyväksytäkään, on siinä kuitenkin neljä oleellista lausumaehdotusta. Ne edellyttävät jatkotoimien selvittämistä kansallisesti mutta myös EU:ssa halpatuontiin puuttuvien toimien edistämistä. Valtioneuvoston tulee myös selvittää mahdollisuudet kerätä tuottajavastuun maksut kolmansista maista suoraan kuluttajille myydyistä tuotteista tullimaksujen yhteydessä ja valmistella viipymättä tähän liittyvät ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Arvoisa puhemies! Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, tämä on myös kulttuurinen ja arvopohjainen kysymys. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kertakäyttöisyys ja halpatuotanto ohittavat laadun, kotimaisuuden ja vastuullisuuden? Perussuomalaisena sanon: ei kiitos krääsätaloudelle, kyllä kiitos suomalaiselle työlle ja yrittäjyydelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys liittyy Euroopan unionin poliisiyhteistyön kehittämiseen ja siihen, miten vakavaa ja rajat ylittävää rikollisuutta torjutaan yhä tiiviimmässä eurooppalaisessa yhteistyössä. Esityksessä pannaan täytäntöön EU:n niin sanottu Prüm II -asetus, jonka tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää poliisiviranomaisten välistä tietojen hakua ja vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Kyse on ennen kaikkea käytännön välineistä, joilla voidaan parantaa rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja tutkimista tilanteissa, joissa rikollinen toiminta ei pysähdy valtioiden rajoille. Erityisesti rajat ylittävän rikollisuuden selvittämisen kannalta on kustannustehokkaampaa se, että saadaan tieto tarvittaessa useammastakin relevantista jäsenvaltiosta, jossa samat tekijät ovat toimineet. Esityksen keskeinen sisältö koskee automaattista tietojenhakua erityisesti DNA-tunnisteiden, sormenjälkien, ajoneuvorekisteritietojen ja tietyin edellytyksin myös kasvokuvien osalta. Näitä tietoja voitaisiin hakea ja vertailla jäsenvaltioiden ja Europolin järjestelmistä nopeasti ja turvallisesti, kuitenkin aina yksittäistapauksissa ja kansallisen lainsäädännön puitteissa. Arvoisa puhemies! Tarkoituksena ei ole luoda uusia poliisivaltuuksia sinänsä vaan varmistaa, että jo olemassa oleva tieto on tehokkaasti käytettävissä silloin, kun sitä aidosti tarvitaan vakavan rikollisuuden torjunnassa. Samalla korostetaan manuaalista varmistusta, valvontaa sekä tiedonkäytön tarkkaa rajaamista käyttötarkoituksensa mukaiseksi. Esitys sisältää myös kansalliseen lainsäädäntöön tehtävät täydennykset. Lakiin henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa lisätään Prüm II -asetusta koskevat viittaukset ja täsmennykset, jotta sääntelykokonaisuus on ajantasainen ja johdonmukainen. Näin varmistetaan, että EU-sääntely ja kotimainen lainsäädäntö muodostavat selkeän ja toimivan kokonaisuuden viranomaisille. Arvoisa puhemies! Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan edelleen rikosasioiden tietosuojasääntelyä ja tietojen käyttöä rajaavat tarkat käyttötarkoitukset, lokitus, valvonta ja rekisteröidyn oikeudet. Turvallisuus ja yksilön oikeudet eivät ole toistensa vastakohtia. Toimiva ja luotettava poliisiyhteistyö edellyttää sekä tehokkaita välineitä että kansalaisten luottamusta siihen, että tietoja käsitellään lainmukaisesti ja vastuullisesti. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on luonteeltaan tekninen mutta merkitykseltään tärkeä esitys. Se vahvistaa Suomen kykyä osallistua eurooppalaiseen poliisiyhteistyöhön tilanteessa, jossa rikollisuus on yhä kansainvälisempää. Samalla se edellyttää huolellista toimeenpanoa ja jatkuvaa seurantaa, jotta tavoitteet saavutetaan oikeusturvasta ja tietosuojasta tinkimättä. Hallitusohjelman mukaan hallitus vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi ja hallitus poistaa tietojenvaihdon esteitä rikostorjunnassa. Lakiehdotuksella tuetaan nimenomaisesti näitä tavoitteita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Tässä se nyt on: hartaudella odottamamme hallituksen esitys kansalaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, jonka tarkoituksena on lisätä kansalaistamisen edellytykseksi niin sanotun kansalaisuuskokeen läpäiseminen. Kansalaisuuskokeella varmistetaan riittävä yhteiskuntaosaamisen taso ennen kuin voi saada itselleen Suomen kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. On hyvä sisäistää, että oikeuksien rinnalla siirtyvät myös kansalaisuuden tuomat vastuut ja velvoitteet. Tuoreilla Suomen kansalaisilla täytyy olla peruskäsitys siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Perussuomalainen näkökulma, jossa kansalaisuus on palkinto onnistuneesta kotoutumisesta, ei suinkaan automaattinen lahja, toteutuu tässä hallituksen esityksessä. Jo aikaisemmin kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty esimerkiksi asumisajan vaatimusta pidentämällä sekä toimeentulo- ja nuhteettomuusehtoja kiristämällä. Tämä kolmas osa on jatkoa tälle samaiselle sarjalle. Arvoisa puhemies! On vain oikeus ja kohtuus, että Suomen arvokkaan kansalaisuuden saamiseksi ulkomaalaisen tulee osoittaa sitoutumista yhteiskuntaamme ja sen perusarvoihin. Tämän voi osoittaa esimerkiksi näkemällä sen vaivan, että hankkii ne tiedot ja taidot, joita yhteiskunnan täysivaltaiselta jäseneltä voidaan edellyttää. Nämä nyt tuotavat edellytykset ovat erillisiä kielitaitoedellytyksistä, joita tietysti myös jatkossa edellytetään näiden lisäksi. Suomen kieli, tai rannikkoalueilla ruotsin kieli, on luonnollisesti yksi tärkeimmistä yksittäisistä avaimista suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Pelkkää yhteiskuntatiedon osaamista ei siis tietenkään sellaisenaan voi pitää ainoana kotoutumisen edellytyksenä esimerkiksi hakijan työllistymisen tai yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumisen näkökulmasta. Täytyy muistaa ne muutkin osat, joita tähän liittyy. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että meille tänne Suomeen saapuu paljon ihmisiä, jotka ovat lähtöisin aivan toisenlaisista kulttuureista. Se, mikä meillä ei ole lainkaan hyväksyttyä, on täysin normaalia jossain muualla. Esimerkiksi naisten asema on monessa muussa kulttuurissa erittäin surkea, ja tätä kehitystä emme Suomeen halua. Lisäksi rituaaliteurastaminen ei kuulu Suomen rajojen sisäpuolelle. Se on hyvä alleviivata myös tänne tulijoille. Kaikenlaisia tapoja ei pidäkään suvaita. Arvoisa puhemies! Suomi ei muutu näillä toimenpiteillä kansainväliseksi kummajaiseksi tai ei-houkuttelevaksi paikaksi ulkomaalaisille osaajille. Monessa muussakin, jopa Pohjoismaissa, on käytössä kansalaisuuskokeita, ja silti nämä maat ovat houkuttelevia kansainvälisille osaajille. Suomi ei ole sen houkuttelevampi ulkomaalaisten koulutettujen asiantuntijoiden parissa, vaikka alkaisimme erottautumaan yleispohjoismaisesta tiukentuvasta kansalaisuuspolitiikasta. Se houkuttelevuus tulee aivan jostain muualta kaikilla osaajilla, ja Suomeen töihin tulevilla ei ole aikomustakaan hankkia kansalaisuutta. Pitää muistaa sekin, että Suomi on verottamisessa maailman kärkeä, mikä osaltaan on suurempi este osaajien rekrytoinnissa maahamme. Muissa Länsi-Euroopan maissa on havaittu, että kansalaisuutta hakevat kaikista aktiivisimmin humanitäärisin ja perheperustein muuttaneet yksilöt, eivät niin sanotut osaajat. Meillä koto-Suomessakin on löysien ehtojen vuoksi kansalaistettu sellaista porukkaa, joka elää tulonsiirtojen varassa, ei osaa kunnolla suomea eikä osaa elää täällä meidän tapojemme ja sääntöjemme mukaisesti. Arvoisa puhemies! Suomalaisesta passista ja kansalaisuudesta on vuosien saatossa tullut melkein jakotavaraa. Tämä kehitys on onneksi pysäytetty, ja Suomen kansalaisuus on palautettu sille kuuluvaan arvoon. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys perusopetuslain muuttamisesta koskee suomalaisen peruskoulun ydintä: oppilaiden arviointia, opinnoissa etenemistä ja perustaitojen varmistamista. Esityksen mukaan oppilaan arvioinnin perusteita ja vähimmäisosaamisen saavuttamista koskevia menettelyjä yhtenäistettäisiin perusopetuksessa siten, että perustaidot voitaisiin varmistaa jokaiselle oppilaalle. Esityksen lähtökohta on selkeä ja tunnistettu. Suomessa on jo pidempään ollut huoli siitä, että perusopetuksen päättävät oppilaat eivät kaikissa kunnissa ja kouluissa saavuta riittäviä perustaitoja ja että arviointikäytännöt vaihtelevat liikaa. Tämä heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa siirtymistä toiselle asteelle. Tähän haasteeseen esitys vastaa niin sanotulla osaamistakuulla. Tarkoituksena on asettaa koko maahan yhtenäiset menettelyt sille, miten oppilaan osaamista arvioidaan ja millä edellytyksillä oppilas etenee vuosiluokalta toiselle. Arvioinnin perustana olisivat jatkossa selkeät oppiainekohtaisista tavoitteista johdetut arviointikriteerit sekä määritelty vähimmäisosaamisen taso. Tämä on merkittävä muutos nykytilaan. Jatkossa oppilaan eteneminen ei perustuisi ensisijaisesti paikallisiin tulkintoihin vaan valtakunnallisesti yhteisiin periaatteisiin. Tavoitteena on, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella olisi aidosti riittävät perustaidot jatko-opintoihin riippumatta siitä, missä päin Suomea hän on käynyt koulunsa. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että esitys ei rakennu rankaisemisen vaan tuen varaan. Esityksessä täsmennetään oppilaan oikeutta oppimiseen ja koulunkäynnin tukeen, ja tavoitteena on, että tuki kohdennetaan ajoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja peruskoulun päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa. Samalla esityksessä päivitetään sääntelyä perustuslain vaatimusten mukaiseksi ja selkeytetään Opetushallituksen toimivaltaa. Kyse on siis myös lainsäädännön täsmällisyydestä ja oikeusvarmuudesta. Uudistuksen aikataulu on vaiheittainen. Osa muutoksista, kuten oppilaskohtaista tukea ja kurinpitoa koskevat täsmennykset, on tarkoitus saattaa voimaan jo elokuussa 2026. Varsinaiset arviointia koskevat uudistukset tulevat voimaan myöhemmin, pääosin vuonna 28, jotta koulutuksen järjestäjillä ja opetushenkilöstöllä on riittävästi aikaa valmistautua. Arvoisa puhemies! Olen työssäni nähnyt senkin, että 15—16-vuotias nuori mies ei kuulustelussa osaa kirjoittaa viivalle nimeään, vaan hän laittaa puumerkin, joka on kuin jonkinlainen tägi. Voidaan kysyä, onko koululaitos onnistunut tällöin tehtävässään. Hallituksen esitys on rakenteellinen uudistus, jonka onnistuminen edellyttää huolellista toimeenpanoa, riittäviä tukitoimia ja seurantaa. Sen ydinajatus on kuitenkin selvä: suomalaisen peruskoulun on kyettävä takaamaan kaikille oppilaille yhdenvertainen mahdollisuus saavuttaa ne perustaidot, joita tulevaisuus edellyttää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse vain veroteknisestä sääntelystä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy Suomen energiahuoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja strategiseen omavaraisuuteen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet konkreettisesti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen on kyettävä tuottamaan riittävästi sähköä omalla alueellaan ilman riippuvuutta epävarmoista tuontiketjuista tai ulkopuolisista toimijoista. Merituulivoima tarjoaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Se lisää päästötöntä, kotimaista ja hajautettua sähköntuotantoa mittakaavassa, joka tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Nämä investoinnit syntyvät vain, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen veromalli merituulivoimalle, jotta yritykset uskaltavat sitoa Suomeen pääomia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä on huoltovarmuuden ydintä: omaa tuotantokapasiteettia, kotimaista osaamista ja kunnossapitoa Suomessa. Kiinteistöverotuksen osalta esitys tunnistaa meriympäristön erityisolosuhteet. Samalla varmistetaan, että kunnat saavat oikeudenmukaisen osuuden alueelleen sijoittuvasta tuotannosta. Vahva kuntatalous on myös osa huoltovarmuutta. Peruspalvelut, infra ja paikallinen elinvoima tukevat koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tuloverotuksen osalta hallitus korostaa teknologianeutraaliutta ja johdonmukaisuutta. Merituulivoimaa kohdellaan osana kokonaisuutta, jossa eri energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Huoltovarmuus ei synny yhdestä ratkaisusta vaan monipuolisesta ja toimintavarmasta energiajärjestelmästä. Merituulivoiman kehittäminen tukee huoltovarmuutta myös epäsuorasti. Kun Suomi pystyy tarjoamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähköä, vahvistamme samalla taloudellista itsenäisyyttämme ja kykyämme selviytyä kriiseissä omilla voimillamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Toimiva liikenneverkko on yhteiskunnan toimintakyvyn perusta. Ilman kunnossa olevia teitä, ratoja, siltoja ja satamia eivät toimi elintarvikehuolto, energiajakelu, teollisuuden kuljetukset eikä viranomaisten ja puolustusvoimien liikkuminen poikkeusoloissa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö tunnistaa keskeisiä ongelmia, ja se toteaa perusväylänpidon rahoituksen olevan riittämätöntä ja korjausvelan kasvun muodostavan vakavan riskin. Korjausvelan trendi on ollut viime vuosina valitettavasti nouseva. Jokainen lykkääntynyt korjaus kaventaa kuljetusten varmuutta ja viranomaistoiminnan vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Huoltovarmuus ei toteudu keskittämällä liikennettä harvoille pääväylille tai yksittäisiin kärkihankkeisiin. Suomalainen maatalous, teollisuus, energiahuolto ja logistiikka sijaitsevat eri puolilla maata. Siksi huoltovarmuus edellyttää koko maan kattavaa ja toimintavarmaa liikenneverkkoa sekä vaihtoehtoisia reittejä. Hajautettu ja kunnossa oleva järjestelmä on kriisitilanteissa vahvuutemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen muodostavien säädösten täytäntöönpanemiseksi. Tarkoituksena on siis tehdä tässä sopimuksessa edellytetyt muutokset kansainväliseen lainsäädäntöön. Suuri osa säädöksistä on suoraan sovellettavia asetuksia. Päällekkäinen kansallinen lainsäädäntö kumotaan. Kansallista liikkumavaraa sisältävien säännösten osalta säädettäisiin uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutettaisiin voimassa olevaa. Koska uudistamme tällä hallituskaudella jo muutenkin maahanmuutto- ja turvapaikkalainsäädäntöä, on luonnollista yhteensovittaa EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen eli paktin täytäntöönpano yhteen hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Kaikki sopimuksen säädösten sallimat tiukennukset otetaan käyttöön, millä saatamme Suomen turvapaikkapolitiikkaa keskeisiltä osin kohti yleispohjoismaalaista tasoa. On hyvä, että Suomessa on laajemminkin herätty massaturvapaikanhaun ongelmiin ja ruusunpunaiset lasit on otettu pois silmiltä. Tämä kehitys oli nähtävillä jo viime vuosikymmenen alkupuolella, mutta heräämiseen meni hiukan liian kauan. On aivan oikein, että EU nyt etenee aktiivisesti maahanmuuttopaktin soveltamisen alettua erityisesti turvapaikkaprosessien siirtämiseksi EU:n ulkopuolelle. Se on nähty vuosien varrella, että kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten palauttaminen EU:sta on vaikeaa. Olisi vain paljon parempi, etteivät nämä paikanhakijat edes alun perinkään pääse EU-rajojen sisäpuolelle. Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopakti tarjoaa EU:lle oikeudellisen kehyksen ja välineet, joilla unioni voi tehostaa ulkorajojensa valvontaa ja luoda nopeita ja tehokkaita turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Valvonnan tehostamiseen vastataan paktin seulonta-asetuksella, menettelyasetuksella ja paluurajamenettelyasetuksella. Se, mikä on oleellista, on se, että kaikki ilman maahantulon edellytyksiä olevat seulotaan ja heidän henkilöllisyytensä, heidän aiheuttamansa turvallisuusriski sekä heidän haavoittuvuutensa ja terveytensä tarkastetaan. Tämä koskee myös heitä, jotka otetaan kiinni unionin alueella ja joille ei ole vielä suoritettu seulontaa tai rajatarkastusta, sekä kaikkia niitä, jotka hakevat kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla. Tämän jälkeen sovelletaan pakollista rajamenettelyä henkilöihin, jotka todennäköisesti eivät tarvitse suojelua, aiheuttavat turvallisuusuhkaa tai johtavat toiminnallaan viranomaisia harhaan. Uudelleen laaditussa vastaanottodirektiivissä taas säädetään vastaanottovaatimusten vähimmäistasosta, jonka tarkoituksena on varmistaa kansainvälistä suojelua hakevien riittävä elintaso ja tasavertaiset elinolosuhteet kaikissa jäsenvaltioissa. Arvoisa puhemies! Suomen uuden linjan huomaa siinä, että emme ole valinneet pehmeää linjaa EU:n maahanmuuttopaktin toimeenpanossa, vaan tiukennuskeinoja on otettu ja otetaan laajasti käyttöön. Suomi myös toimii yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa EU:ssa, jotta turvapaikkaprosessin ulkoistaminen todella saataisiin etenemään. Maahanmuuttopolitiikka ei ole löystymään päin muuallakaan Euroopassa, päinvastoin. Tämä on hyvä oppositionkin sisäistää. Avoimien ovien politiikka, sen aika on ohi. Sen seurauksia on nähtävillä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa äärimmäisen surullisella tavalla. Tämä on erinomainen hallituksen esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen ja Suomen uuden linjan huomaa siinä, että emme ole valinneet pehmeää linjaa EU:n maahanmuuttopaktin toimeenpanossa, vaan tiukennuskeinoja on otettu ja otetaan laajasti käyttöön. Suomi toimii myös yhteistyössä samanmielisten maiden kanssa EU:ssa, jotta turvapaikkaprosessin ulkoistaminen todella saataisiin etenemään. Maahanmuuttopolitiikka ei ole löystymään päin muuallakaan Euroopassa, päinvastoin. Tämä on hyvä oppositionkin sisäistää. Jos pääsette valtaan, älkää valitko päinvastaista linjaa ja lähtekö enää harjoittamaan avoimien ovien politiikkaa. Sen seurauksia on nähtävillä niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa äärimmäisen surullisella tavalla. Tämä on erinomainen hallituksen esitys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on alkanut jo vaikuttaa hyvin konkreettisesti. Viime vuonna poliisin maasta poistamien ihmisten määrä kasvoi 34 prosentilla vuoden 24 tasoon nähden. Tämän nyt käsillä olevan uudistuksen myötä on odotettavissa yhä enemmän karkotuspäätöksiä, kun niitä voidaan tehdä yhä helpommin — tämä jos mikä on iloinen uutinen. En ymmärrä sitä, miten joskus menneisyydessä näitä lakeja on säädetty ja miten vaikeaa tässä maassa on ollut karkottaa ihmistä, jolla ei ole ollut asiallista perustetta olla maassamme. Onneksi tähän on tullut muutos ja kansallinen turvallisuus on laitettu maahanmuuttopolitiikan yhdeksi tärkeimmistä prioriteeteista. Emme voi hyväksyä sitä, että maassamme roikkuu potentiaalisesti vaarallisiakin ihmisiä, koska järjestelmä sen mahdollistaa. Kiitos ministeri Rantaselle jälleen uuden, erinomaisen esityksen tuomisesta tähän saliin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain seuraamussäännösten muuttamiseksi. Esityksen keskiössä on se, että viranomaisille ja julkishallinnon elimille voitaisiin määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu tietosuojalainsäädännön rikkomisesta. Laki koskisi pääsääntöisesti kaikkia viranomaisia eräin laissa säädeltävin poikkeuksin. Esitys pohjautuu Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa sanotaan, että hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen. Sen yhteydessä säädetään hallinnolliset sakot tietosuojaloukkauksista koskemaan julkista ja yksityistä sektoria yhtäläisesti. Tarkoitus on siis tältä osin yhtenäistää sovellettava seuraamusjärjestelmä. Lisäksi tietosuojalakiin lisätään säännökset, jotka koskevat rajoituksia rekisterinpitäjän velvollisuuteen ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisteröidylle. Säännöksiä siis selkeytetään. Mitään sen kummempia uusia velvoitteitahan näistä lakimuutoksista ei viranomaisille koituisi. Tietysti se voi aiheuttaa tarvetta organisaatioissa tarkistaa sisäisiä rekisterinpitoon liittyviä järjestelyitä. Voi olla, että joissain tapauksissa tämä saattaa kannustaa tietojärjestelmien uusimisiin tai päivittämisiin. Täten uudistuksella on tietosuojaa edistävää ja rikkomuksia ennaltaestävää vaikutusta, kun seuraamusmaksujen mahdollisuus tietysti lisää viranomaisten varovaisuutta ja huolellisuutta. — Kiitos ministerille tämän asian esittelystä. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, joka koskee kuluttajansuojaviranomaisten eräiden toimivaltuuksien ajantasaistamista. Esityksen lähtökohta on selkeä ja ajankohtainen: kuluttajamarkkinat ovat muuttuneet nopeasti, ja viranomaisten keinovalikoiman on pysyttävä tämän kehityksen mukana. Kuluttajien arki on yhä useammin digitaalista. Ostoksia tehdään verkossa, palveluja ostetaan alustojen kautta, ja markkinoille tulee uusia, rajat ylittäviä toimijoita. Samalla markkinointikeinot ovat entistä monimutkaisempia ja toisinaan harhaanjohtavia. Näissä oloissa kuluttajansuojan uskottavuus edellyttää, että valvontaviranomaisilla on riittävät ja ajantasaiset toimivaltuudet puuttua epäkohtiin tehokkaasti. Esityksen keskeinen tavoite on parantaa kuluttajansuojaviranomaisten mahdollisuuksia puuttua lainvastaisiin menettelyihin nopeasti ja ennakoivasti. Kun viranomaiset voivat toimia ajoissa, vältetään tilanteita, joissa suuri joukko kuluttajia ehtii kärsiä taloudellista haittaa ennen kuin toimintaan voidaan puuttua. Samalla on tärkeää korostaa, että esitys tukee myös rehellisesti toimivia yrityksiä. Selkeä ja tehokas valvonta luo tasapuoliset pelisäännöt markkinoille. Yritykset, jotka noudattavat lakia, eivät joudu kilpailemaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka hakevat etua harhaanjohtavilla tai lainvastaisilla toimintatavoilla. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena hallituksen esitys vahvistaa kuluttajien luottamusta markkinoihin ja edistää oikeudenmukaisia toimintatapoja. Kyse ei ole tarpeettomasta sääntelystä vaan siitä, että viranomaisilla on työkalut käyttää jo olemassa olevaa lainsäädäntöä tehokkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Toiseksi tämä esitys tukee kiertotaloutta ja kestävää talouskasvua. EU:n sääntely velvoittaa jäsenmaat edistämään tuotteiden korjattavuutta, varaosien saatavuutta ja pitkäikäisyyttä. Hallituksen näkökulmasta tämä ei ole pelkkä ympäristötoimi, vaan tämä on myös talouspoliittinen ratkaisu. Kuluttajansuoja on osa toimivan markkinatalouden perustaa. Kun kuluttaja voi luottaa siihen, että häntä suojellaan kohtuuttomilta ja lainvastaisilta menettelyiltä, hyötyvät sekä kansalaiset että yritykset. Tämän tavoitteen saavuttamista hallituksen esitys osaltaan tukee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee Kansaneläkelaitoksen tietojenvaihtoa ja sen ajantasaistamista vastaamaan tämän päivän viranomaistoiminnan tarpeita. Kyse on ennen kaikkea sujuvammasta ja oikea-aikaisemmasta tiedonkulusta tilanteissa, joissa etuuksien oikeellisuus, kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja julkisten varojen vastuullinen käyttö sitä edellyttävät. Esitys ei ole vain hallinnollinen tai tekninen uudistus, se on keskeinen väline väärinkäytösten torjunnassa ja viranomaisten yhteistyön tehostamisessa. Kun viranomaiset voivat lainmukaisesti vaihtaa tarpeellisia tietoja, vähennetään turhaa byrokratiaa ja ehkäistään virheitä sekä väärinkäytöksiä — sosiaaliturvaan liittyvät väärinkäytökset kun eivät ole yksittäisiä lipsahduksia vaan usein järjestelmällistä toimintaa, jossa hyödynnetään viranomaisten välisiä tietokatkoksia. Kun tieto ei liiku, rikollinen hyötyy. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuksia laajennetaan ja tietojen hankkimista tehostetaan siirtämällä pankkitiedustelut sähköpostista keskitettyyn valvontajärjestelmään. Arvoisa puhemies! Olen tutkinut työkseni niin sanottuja Kela-petoksia, joita tulee aika ajoin liikaakin rasittamaan poliisin päivittäisrikostutkintaa. Olen useasti ihmetellyt sitä, miten henkilö pystyy huijaamaan Kelalta jopa viisinumeroisia summia ennen kuin asia laitetaan rikosepäilyn vuoksi poliisille tutkintaan. Tällaisissa tapauksissa tukien väärinkäyttäjä on saattanut jo siirtyä toiseen maahan ja jälkien katoamisen vuoksi tutkinta joudutaan lopettamaan ja väärin perustein maksetut etuudet jäävät saamatta takaisin. Tässä hallituksen esityksessä Kela voisi jatkossa pyytää suoraan tietoja esimerkiksi laskuttajilta tilanteissa, joissa epäillään toimeentulotuen väärinkäyttöä. Nykytilanteessa tiedon saaminen kestää viikkoja, jopa kuukausia. Tänä aikana epäilty väärinkäyttö voi jatkua, todisteet voivat hävitä ja vahinko kasvaa. Nopeampi tiedonsaanti tarkoittaa nopeampaa puuttumista. Haluan nostaa esiin myös Kelan mahdollisuuden luovuttaa tietoja esimerkiksi Kela-taksien väärinkäytösten torjumiseksi. Pienistä yksittäisistä väärinkäytöksistä muodostuu ajan myötä merkittävä kokonaisuus. Ilman tiedonvaihtoa näitä kokonaisuuksia on vaikea havaita. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tarpeellinen. Se vahvistaa viranomaisten kykyä havaita ja torjua sosiaaliturvaan kohdistuvia väärinkäytöksiä, nopeuttaa tutkintaa ja parantaa julkisten varojen suojaa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tehokkuus ei syrjäytä oikeusturvaa. Hyvä lainsäädäntö tekee molemmat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministerit! Käsittelemme vihervasemmiston yhteistä välikysymystä köyhyydestä ja elinkustannuksien noususta. Sinänsä vasemmiston huolet ovat aivan aiheellisia, mutta perussuomalaisten näkökulma tilanteen ratkaisemiseen on aivan toisenlainen. Me emme nimittäin usko siihen, että tukiriippuvuus on se keino, jolla suomalaiset nousevat köyhyydestä. Toki ymmärrämme, että on ihmisiä, jotka eivät sairauden, vamman tai jonkin muun syyn takia kykene normaaliin työelämään, ja heistä onkin pidettävä hyvää huolta, mutta työikäisten ja työkykyisten ihmisten paikka on työelämässä. Juuri tämän vuoksi hallitus on parantanut työn ja yrittäjyyden edellytyksiä. Ne eivät näy vielä enempää konkreettisina työllisyyslukuina, koska maailmantilanne aiheuttaa meille jatkuvia haasteita. Arvoisa puhemies! Köyhyydestä puhutaan usein suurin sanoin, mutta liian harvoin katsotaan, mitkä ratkaisut oikeasti vähentävät köyhyyttä ja mitkä vain ylläpitävät sitä. Pelkkä rahan siirtäminen taskusta toiseen ei ole rakenteellinen ratkaisu. Se voi helpottaa hetkeksi, mutta jos työ, osallisuus ja arjen turva eivät vahvistu, köyhyys jää pysyväksi. Se ei ole kenenkään etu. Tarvitsemme politiikkaa, joka katkaisee köyhyyden periytymisen, purkaa kannustinloukkuja ja kohdentaa tuen niille, jotka sitä todella tarvitsevat, ei järjestelmää, joka palkitsee passiivisuudesta ja rankaisee yrittämisestä. Köyhyyden torjuminen vaatii myös rehellisyyttä. Kaikki hyvät aikomukset eivät ole hyviä päätöksiä, jos ne eivät kestä taloudellista todellisuutta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuu julkisista varoista kulkevat käsi kädessä tai eivät toteudu lainkaan. Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa hyvin usein sekoitetaan, ehkä tarkoituksenhakuisestikin, köyhyys ja pienituloisuus. Ne eivät ole synonyymejä keskenään, sillä pienituloisuudelle on olemassa ihan selkeä raja. Pienituloiseksi määritellään tällä hetkellä, kun käteen jäävät tulot ovat 1 530 euroa kuukaudessa. Pienituloinen on silloin, kun tulot ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuuden kasvu Suomessa 2020-luvulla on pitkälti matalapalkka-alojen ja ei-työperäisen maahanmuuton seurausta. Kuten arvata saattaa, tästä ei välikysymyksessä mainita halaistua sanaa. Suomalaistaustaisista pienituloisia oli 11,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 33,9 prosenttia. Näin tilastot meille kertovat. Viime hallituksen maahanmuuttopolitiikan löysennykset ovatkin selkeästi yksi tekijä koko asiassa, vaikka sitä on tietysti ikävä myöntää. Arvoisa puhemies! Haluan myös muistuttaa, että ylikunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten arkeen. Hyvänä esimerkkinä on paljon puhuttu polttoainepolitiikka. On aivan selvää, että tuo hinta näkyy muuallakin kuin bensapumpuilla yksityisautoilijalle. Maatalouskoneet, kuten traktorit tai vaikka ruuan logistiikka, pyörivät edelleen dieselin eli pohjalaisittain riisselin voimalla, eikä tähän ole mitään suurta murrosta aivan äkkiä tulossa. Maaseudun Tulevaisuudessa taisi viime vuonna olla juttu, että joku ruotsalainen maanviljelijä oli ostanut sähkötraktorin. Aika pitkä matka on siihen, että suomalainen maatalous pyörisi sähköllä, eikä meillä siihen ole tarvittavaa sähköntuotantoakaan. Kalliimpi polttoaine tarkoittaa siis myös esimerkiksi kalliimpaa ruokaa. Tosiasia tässä maailmanajassa on se, että polttoaineen korkea hinta heikentää työn vastaanoton kannusteita ja vaikuttaa suoraan vähän kaiken hintatasoon. Se kurittaa kaikkia, myös pienituloisia ja köyhiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on niin yksinkertaista matematiikkaa. Kyllähän te ymmärrätte sen, että kun kakku tehdään kymmenelle hengelle, niin jos sieltä tuleekin 15 tai 20 syöjää paikalle, niin se kakku ei piisaa. Ei voi piisata millään. [Välihuutoja vasemmalta] Jos koko ajan tulee ovista ja ikkunoista lisää väkeä, jotka eivät millään tavalla tuota eivätkä kerrytä verotuloja, mutta jaossa he ovat mukana, niin miten se pitäisi laskea, jotta sen ymmärtää myös siellä oppositiossa? — Kiitos. [Pia Sillanpää: Sitä ei vihervasemmisto koskaan tule ymmärtämään!]

Arvoisa puhemies! Keskustelu köyhyydestä on paikallaan, mutta miksi oppositio ei nosta maahanmuuton vaikutuksia pienituloisuuden ja köyhyyden kasvukäyrään? Onko se liian kiusallinen tosiasia, että 2020-luvulla tapahtunut pienituloisten määrän nousu johtuu käytännössä pelkästään siitä? Vuosien 20—24 aikana ulkomaalaisten pienituloisten määrä nousi noin 100 000 henkilöllä. Se on iso luku. Maahanmuuttajien silmiinpistävästä edustuksesta leipäjonoissa ovat kirjoittaneet monet eri mediat, ja tilastoistakin ilmiö on nähtävissä. [Välihuutoja vasemmalta] Tämä on edellisen hallituksen politiikan seurausta, ja tätä te tosiasiassa ajatte Suomeen lisää. Olisiko punavihreillä peiliin katsomisen paikka? Välikysymyksen voisi osoittaa teille itsellenne. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Laajat asiantuntijaselvitykset ovat osoittaneet, että täyskarjukasvatukseen pakottaminen aiheuttaisi merkittäviä riskejä eläinten hyvinvoinnille, tuotantoturvallisuudelle ja suomalaiselle lihateollisuudelle. Kustannukset voisivat nousta satoihin miljooniin euroihin muun muassa teurastamojen rakenteellisten muutosten vuoksi. Kuinka moni tässä salissa olevista lainsäätäjistä on ollut sianlihatuotannossa mukana elämänsä aikana? Ei taida montakaan kättä nousta. Itse olen ollut mukana tässä kastraatiotapahtumassa eli kansankielellä salvamisessa. Pidän karjun salvamista täysin normaalina käytäntönä, mikäli halutaan saada lihaa, joka ei haise tai maistu urealle. Lisäksi täysikasvuisten karjujen kanssa toiminta on tuottajalle melkoista onnettomuusriskiä päivästä toiseen. Kuinka ihmeessä kastraatiokieltoa on oltu ajamassa eteenpäin? Koko elinkeino ja samalla koko sianlihatuotanto ollaan asettamassa vaakalaudalle yksipuolisella kastraatiokiellolla, Suomi ainoana maana maailmassa. [Puhemies koputtaa] Kiitos ministerille maalaisjärjen palauttamisesta tähän lainsäädäntöön. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Viime kaudella vasemmistohallituksen päätös helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä pääsyä Suomeen on lisännyt köyhien määrää Suomessa. Edellinen hallitus halusi maahan ulkomaalaisia opiskelijoita, mutta tosiasiassa se loi tällä päätöksellä maahan uuden köyhälistön, joka kasvattaa tällä hetkellä lähinnä leipäjonoja. Nyt tämän päätöksen tehneillä puolueilla on pokkaa syyttää nykyhallitusta köyhyyden lisääntymisestä, vaikka ovat itse syyllisiä tilanteeseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Että kehtaatte!] Hallitus päätti viime vuoden lopulla, että kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä tullaan selkeyttämään ja kielitaitovaatimusta kiristämään ja perheenyhdistämiselle asetetaan odotusaika. Kysyn työministeri Marttiselta: milloin nämä muutokset tulevat eduskuntaan, ja tarvitaanko vielä lisää toimia, jotta maahan ei muodostu entistä suurempaa maahanmuuttajista koostuvaa köyhien luokkaa?

Arvoisa puhemies! Paljon on julkisuudessa herättänyt keskustelua niin sanottu lyhytvuokraus esimerkiksi Airbnb-tyyppisten kanavien kautta. On ollut tapauksia, joissa lyhytvuokrauksesta on aiheutunut haittaa taloyhtiössä vakituisesti asuville ihmisille, ja siksi on tietysti tarkoituksenmukaista puuttuakin havaittuihin haittapuoliin. Esitys mahdollistaakin sen, että yhtiö voi osakehuoneiston hallintaanotolla puuttua asuinhuoneiston lyhytaikaiseen vuokraamiseen, jos siitä aiheutuu yhtiölle tai osakkeenomistajille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa. Lisäksi huoneiston toisen käyttöön antaneen osakkeenomistajan olisi huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot huoneiston käyttöoikeuden saaneesta. Tällaisia tietoja olisivat muun muassa lyhytvuokralaisen tunniste- ja yhteystiedot. Yhtiö voi tarvita tällaisia tietoja lyhytvuokralaisen aiheuttamien mahdollisten vahinkojen selvittämiseksi. On myös tärkeää huomioida, että jo tällä hetkellä taloyhtiöllä on mahdollisuus kieltää asuntojen lyhytvuokraus kokonaan. Tähän mahdollisuuteen ei tule muutosta tällä esityksellä. Arvoisa puhemies! Lyhytvuokraus ja majoitustoiminta ylipäätään on aivan tavallinen ja laillinen elinkeino. Vaikka ongelmia on kiistatta jonkin verran ollut, suurin osa vuokraustoiminnasta on kuitenkin sellaista, joka ei sen suurempia ongelmia aiheuta. Ei ole siis mitään syytä rajata tätä elinkeinoa pois kaikilta. Suuri osa suomalaisista lyhytvuokraajista on yksityisiä henkilöitä, jotka majoittavat omaan kotiinsa tai säästämäänsä ja sijoittamaansa asuntoon. Ongelmiin pyritään kuitenkin puuttumaan, ja siksi uusi lainsäädäntö on täysin tarpeellinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Merelle asian esittelystä. Esityksen keskeisiin muutoksiin kuuluvat esimerkiksi häiriötilanteisiin puuttumiseen, osakehuoneiston hallintaanottoon, taloyhtiön hallittuun alasajoon sekä sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamiseen liittyvät säädökset. Erityisen tärkeänä itse pidän uutta häiritsevän elämän viettämiseen tai järjestyksen rikkomiseen rinnastuvan, erityisen painavan syyn perusteella tehtävää hallintaanottoa. Ehdotettu uusi hallintaanottoperuste voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa osakkeenomistajan tai muun osakehuoneistossa asuvan vieraat tai tämän johdosta yhtiön rakennuksessa tai kiinteistöllä muuten vierailevat henkilöt aiheuttavat toistuvasti muille osakkeenomistajille haittaa tai häiriötä taikka vahinkoa yhtiön omaisuudelle. Tässä on kyse ihan perusasioista: pitää osata elää ihmisiksi. Tämä on aivan mahtava uudistus. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain ja liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta. Yhä useampi asuu Suomessa vuokralla. Vuonna 24 vuokralla asujia oli peräti 1,6 miljoonaa. Jonkinlaista murrosta tässäkin asiassa on. Entistä harvempi haluaa enää omistaa asuntoa. Sitoutuminen johonkin tiettyyn asuinpaikkaan ei enää houkuta samalla tavoin kuin aikaisemmin. Nyt vielä voimassa oleva lainsäädäntö on yli 30 vuotta vanhaa ja monin osin vanhentunutta, joten lakia on hyvä nyt päivittää. Sääntely ei kaikilta osin enää vastaa nykyisiä vuokramarkkinoita, digitalisaatiota eikä käytännön ongelmatilanteita. Vuokraoikeuden perusperiaatteisiin ei kuitenkaan tällä esityksellä kajota. Asuntosijoittamisen kasvu, uudet vuokrauksen muodot sekä lyhytaikaisen vuokrauksen yleistyminen ovat taustalla vaikuttavia ilmiöitä. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksia ja velvollisuuksia sekä parantaa vuokramarkkinoiden toimivuutta. Selkeät ja laintasoiset säännöt on hyvä olla olemassa. Arvoisa puhemies! Huomattava käytännön kohta uudistuksessa on se, että vuokranantajan irtisanomisaikaa lyhennetään pitkissä vuokrasuhteissa kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Puoli vuotta voi olla joissain tapauksissa vuokranantajalle aika pitkä aika odottaa asuntonsa vapautumista, jos hän itse tai perheenjäsen haluaisi siihen muuttaa. Vuokralaisen osalta asemaa parannetaan esimerkiksi asettamalla vuokravakuuden palauttamiseen 14 vuorokauden määräaika. Esityksellä lakiin lisätään säännökset huoneistossa asuvien henkilöiden ilmoittamisesta, josta itselläni on muistissa hyvin tapaus takavuosilta, kun naapurit olivat ilmoittaneet vuokrahuoneiston oven olevan kuin pyöröovi porukan rampatessa edestakaisin. Kyseessä oli asunto, jonka ovessa oli yksi nimi, vuokranantajalla tiedossa kaksi nimeä ja sisälle mentäessä 12 patjaa lattialla. Lisäksi lakiin lisätään säännökset tupakointikiellosta, vuokralaisen kuoleman vaikutuksesta vuokrasuhteen päättymiseen sekä siitä, miten vuokrasuhteen päätyttyä asuntoon jäänyt omaisuus käsitellään, ja lisäksi vuokranmaksuvelvollisuutta selvennettäisiin myös oikeudenkäynnin jälkeen erääntyvien vuokrien osalta. Varsinkin tämä tupakoimisen kieltoa koskeva säätely on koettu käytännössä epäselväksi. Hyvä täsmentää tämäkin. Nykytilaan verrattuna laki sisältäisi myös aiempaa tarkemmat pelisäännöt vakuuden käyttämisestä sekä vuokran tarkistamisesta ja siihen liittyvästä ilmoitusmenettelystä. Lisäksi uudessa laissa tunnistettaisiin erikseen markkinoilla jo nyt yleisesti käytetty sopimusmalli, jossa vuokrasuhde on ensin määräaikainen ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena uusi lainsäädäntö hyödyttää melko tasapainoisesti sekä vuokralaisia että vuokranantajia. Lainsäädäntö turvaa vuokralaisen asemaa ja ehkäisee kohtuuttomien ehtojen käyttöä, mutta samalla myös vuokranantajat hyötyvät siitä, että pelisäännöt ovat laissa määritetyt ja selvät kaikille. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta on ennen kaikkea kasvua, työtä ja yrittäjyyttä tukeva uudistus. Se vastaa siihen todellisuuteen, jossa suomalaiset yritykset toimivat yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa ja jossa sääntelyn on oltava sekä selkeää että mahdollistavaa. Keskeistä tässä esityksessä on tarpeettoman byrokratian purkaminen ja toimintaympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Yrityksille tämä tarkoittaa vähemmän hallinnollista taakkaa, sujuvampaa lupaprosessia ja enemmän aikaa keskittyä siihen, mikä on olennaista, eli liiketoiminnan kehittämiseen, asiakaskokemukseen sekä työllistämiseen. Erityisen merkittävä uudistus on pienpanimoiden ja muiden kotimaisten juomatuottajien aseman vahvistaminen. He saavat paremmat mahdollisuudet tuoda tuotteitaan markkinoille, kasvattaa tuotantoaan ja rakentaa brändiään. Tämä ei ole vain yksittäisten yritysten etu, vaan se vahvistaa koko kotimaista elintarvike- ja juoma-alaa sekä lisää vientipotentiaalia. Suomalaiset tuotteet ovat laadukkaita, ja nyt annamme niille paremmat edellytykset menestyä. Arvoisa puhemies! Myös ravintola- ja matkailuala hyötyy merkittävästi tästä uudistuksesta. Joustavammat myyntikäytännöt ja selkeämpi sääntely mahdollistavat palveluiden kehittämisen asiakaslähtöisemmin. Tämä tarkoittaa parempia elämyksiä asiakkaille ja lisää kilpailukykyä erityisesti matkailusektorilla, joka on monille alueille elintärkeä elinkeino. On tärkeä ymmärtää, että kyse ei ole vain yksittäisistä sääntelymuutoksista vaan laajemmasta viestistä. Suomi on maa, jossa yrittämistä arvostetaan ja jossa lainsäädäntö tukee kasvua eikä jarruta sitä. Tämä lisää investointihalukkuutta ja luo uskoa tulevaisuuteen. Samalla haluan korostaa, että hallitus ei tingi vastuullisuudesta. Alkoholipolitiikan keskeinen tavoite, haittojen ehkäisy, säilyy ennallaan. Valvonta toimii, ja ehkäisevään työhön panostetaan. Näin varmistamme, että taloudellinen hyöty ja kansanterveys kulkevat käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Pidän tässä esityksessä kuitenkin valuvikana vuosituotantorajaa, joka on asetettu 100 000 litraan puhdasta alkoholia vuodessa. Tähän ei ole valitettavasti tehty muutoksia lausuntopalautteen perusteella. On syytä muistaa, että tuotantomäärä on eri kuin se määrä, joka menee Suomessa markkinoille. Monet suomalaiset juomatuottajat myyvät tuotteitaan myös ulkomaille. Jos vaakakupissa ovat ulosmyyntioikeus ja kapasiteetin kasvattaminen yli 100 000 litraan liiketoiminnan kasvattamiseksi, joutuu juomantuottaja vaikean valinnan eteen. Jos ymmärrän aivan oikein, asian pystyisi varmaan käytännössä kiertämään pilkkomalla yrityksen pienempiin, alle rajan tuottaviin osiin, mutta aivan turhalta säätämiseltä se yrittäjän näkökulmasta varmasti tuntuu. Muutoinkaan tämä raja ei loppujen lopuksi koske oikeasti kovin montaa yritystä Suomessa. Ulosmyyntiraja riittää varsin hyvin asian säätelemiseksi, sillä sehän lopulta määrittää sen, paljonko alkoholista todella jää Suomeen. Toiveeni olisi, että poistaisimme tämän turhan kasvun jarrun panimoiltamme. Me tarvitsemme lisää vientiä ulkomaille kansantaloutemme tilanteen parantamiseksi. —Kiitos.

Arvoisa puhemies! Keskustelemme maallemme tärkeästä asiasta, huoltovarmuuden turvaamisesta ja siihen liittyvistä lakimuutoksista. On hyvä todeta heti alkuun: huoltovarmuus ei ole mikään tekninen yksityiskohta, vaan se on kansallisen turvallisuuden ydintä. Se tarkoittaa sitä, että suomalainen yhteiskunta toimii myös kriisin keskellä, että sähkö tulee, ruoka riittää ja peruspalvelut pysyvät käynnissä. Perussuomalaisena kansanedustajana näen, että huoltovarmuus on ennen kaikkea omavaraisuutta, kansallista päätösvaltaa ja realismia. Tässä ajassa emme voi rakentaa turvallisuuttamme sen varaan, että joku muu hoitaa asiat puolestamme. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä täsmennetään Huoltovarmuusrahaston toimintaa ja muutetaan verotuksellista asemaa siten, että rahasto olisi arvonlisäverovelvollinen tietyissä toiminnoissa. Tämä on teknisesti perusteltu muutos ja selkeyttää järjestelmää sen jälkeen, kun Huoltovarmuuskeskus on muuttunut virastoksi. Onko tämä hallituksen esitys kuitenkin liian varovainen? Missä ovat konkreettiset toimet kotimaisen tuotannon vahvistamiseksi? Missä ovat ratkaisut siihen, että Suomi pystyy kriisitilanteessa tuottamaan itse ruokaa, energiaa ja keskeisiä hyödykkeitä ilman riippuvuutta ulkopuolisista toimitusketjuista? Huoltovarmuuden rahoitusta vahvistetaan muun muassa huoltovarmuusmaksua korottamalla ja siirtämällä sen painopistettä sähkönkulutukseen. Tämä tarkoittaa käytännössä lisälaskua suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. Onko oikein, että tavallinen suomalainen maksaa yhä enemmän samalla, kun huoltovarmuuden rakenteelliset ongelmat, kuten riippuvuus tuontienergiasta tai ulkomaisista tuotantoketjuista, jäävät ratkaisematta? Huoltovarmuus ei saa olla pelkkä rahasto tai hallinnollinen järjestelmä. Se on ennen kaikkea tuotantoa, varastoja ja osaamista Suomessa. Arvoisa puhemies! Mielestäni kotimainen ruoantuotanto on turvattava. Energiaomavaraisuutta on lisättävä, ei heikennettävä. Kriittinen infrastruktuuri on pidettävä suomalaisessa ohjauksessa. Huoltovarmuutta koskeva päätösvalta on säilytettävä kansallisissa käsissä. Arvoisa puhemies! Suomi ei voi nojata kriisissä pelkästään hyvään onneen tai kansainvälisiin lupauksiin. Meidän on pystyttävä seisomaan omilla jaloillamme. Se on kaikkien suomalaisten turvallisuuden edellytys. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Strandmanin laatimaa aloitetta, jonka itsekin olen allekirjoittanut. Aloitteen tavoitteena on siis käsityön oppiaineen korvaaminen kahdella erillisellä oppiaineella: teknisellä työllä ja teknologialla sekä tekstiilityöllä. Nykyinen yhdistetty oppiaine ei enää palvele opetuksen tavoitteita, sillä tekninen työ ja tekstiilityö vaativat erilaisia oppimisympäristöjä, erilaisia työmenetelmiä ja erilaista pedagogista asiantuntemusta. Kannatan aloitteen ideaa, sillä teknisen työn ja teknologian opetusta olisi todella syytä lisätä koulujen opetusohjelmiin. Teknisen työn asema on harmillisesti heikentynyt kouluissa. Esimerkiksi yläkoulussa pakolliset opinnot ovat vähentyneet muutamassa vuodessa jopa 67 prosenttia ja valinnaisuus 43 prosenttia. Moni oppilas jää vaille mitään käsitystä niistä tiedoista ja taidoista, joita tällainen työskentely edellyttää. On myös syytä huomata, että teknologinen merkitys Suomen taloudelle on aivan keskeinen. Suomen teollisuuden jalostusarvosta suurin osa perustuu teknisiin aloihin. Se on siis myös vientimme selkäranka. Menoja tällainen esitetty muutos ei kuitenkaan lisäisi, sillä tarkoitus on toteuttaa muutos nykyisen tuntijaon puitteissa. Arvoisa puhemies! Käsillään tekeminen on monelle oppilaalle todella mielekästä ja tarjoaa parhaimmillaan onnistumisen kokemuksia, ja sitä kautta voi löytyä mielenkiinto, joka voi tulevaisuudessa jalostua ammatiksi tai mielekkääksi harrastukseksi. Kaikki oppilaat eivät samalla tavalla syty kirjojen pänttäämisestä ja tunneilla kuuntelemisesta. Heidän potentiaalinsa voi hyvinkin olla jossain käytännön läheisemmässä. Tarjotaan heille hyvät mahdollisuudet jalostaa tällaisia kykyjä jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa riittävästi. Itseni pelasti aikoinaan käytännönläheinen poliisikoulutus, kun huomasin, että laskentatoimi ei ollut se aihe, johon olisin sitoutunut loppuiäkseni. Annetaan siis jokaiselle nuorelle mahdollisuus koulussa oppia kädentaitoja. Se on sijoitus tulevaisuuteen. Yhteiskuntamme tarvitsee käsillä tekemistä. Robotit eivät voi korvata kaikkea. — Kiitos. [Jaana Strandman: Erinomainen puhe!]

Arvoisa puhemies! Suomen väestö ikääntyy nopeasti, ja tämän kehityksen seuraukset näkyvät jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kuntien arjessa. Ikääntyneiden hyvinvointi ei ole vain tulevaisuuden haaste, vaan tämän päivän kysymys, johon meidän on vastattava. Lakialoite ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista pyrkii vahvistamaan rakenteita, jotka turvaavat hyvän ja arvokkaan vanhuuden jokaiselle suomalaiselle. On selvää, että toimintakyvyn tukeminen ajoissa on yksi tehokkaimmista tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä raskaampien palveluiden tarvetta. Kotona asumisen mahdollistaminen, turvallinen arki ja oikea-aikainen tuki ovat paitsi inhimillisesti tärkeitä myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja yhteiskunnalle. Tämän vuoksi on olennaista, että lainsäädäntö tunnistaa toimintakyvyn ja kuntouttavan otteen merkityksen nykyistä vahvemmin. Lakialoite korostaa myös palveluiden selkeyttä ja yhdenvertaista saatavuutta. Ikääntyneet ja heidän omaisensa tarvitsevat järjestelmän, josta tietää, mitä palveluja on mahdollista saada ja millä perusteilla. Selkeät oikeudet ja velvoitteet auttavat varmistamaan, että tuki on johdonmukaista ja että se vastaa todelliseen tarpeeseen. Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden määrän kasvu ei ole uhka, vaan osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Se edellyttää kuitenkin järjestelmää, joka on valmis vastaamaan kasvaviin ja monimuotoistuviin tarpeisiin. Kyse on siis seniorineuvolapalveluiden järjestämisestä, josta keskustelimme viimeksi eilen tässä salissa. Tuon lakialoitteen olin allekirjoittanut, mutta valitettavasti tämä edustaja Kiljusen lakialoite on mennyt silmieni ohi. Se, millaista vanhuutta haluamme tukea ja millaisen turvan haluamme taata suomalaisille myös elämän myöhemmissä vaiheissa, on mielestäni arvovalinta. Kiitän edustaja Kiljusta tästä lakialoitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Hallituksen esitys tuo eduskunnan käsittelyyn merkittävän kokonaisuuden, jolla uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen organisaatiota ja rikosseuraamusalan koulutusjärjestelmää. Esitys rakentuu laajalle valmistelulle ja jatkaa organisaatiouudistuksen toista vaihetta, jonka tavoitteena on vahvistaa Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävän suorittamista, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja parantaa esihenkilötyön edellytyksiä. Keskeinen muutos koskee koulutusjärjestelmää. Nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle ehdotetaan työssäoppimisen mallia, joka mahdollistaa tutkinnon suorittamisen esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tai turvallisuusalan koulutuksen pohjalta samalla, kun henkilö työskentelee määräaikaisena vartijana Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata riittävä ja osaava henkilöstö tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu ja vartijatarve kasvaa uusien vankilapaikkojen myötä. Arvoisa puhemies! On tärkeää avata lyhyesti, miten uusi malli eroaa aiemmasta. Aiemmin rikosseuraamusalan tutkintokoulutuksen saattoi suorittaa käytännössä vain Rikosseuraamuslaitoksen omassa koulutuskeskuksessa, jonka alueellinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle, resurssien niukkuus ja koulutusväylien rajoittuneisuus vaikeuttivat riittävän henkilöstön saatavuutta. Malli oli siis yksikanavainen ja vahvasti keskitetty. Uusi esitys tuo nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehtoisen väylän, jossa jo muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat pätevöityä työn ohessa. Tämä mahdollistaa aiempaa monipuolisemman rekrytoinnin, hyödyntää laajempaa osaamispohjaa ja avaa alan myös henkilöille, joilla on jo valmiiksi tehtävään soveltuva tutkinto, kuten turvallisuus- tai sosiaali- ja terveysalan koulutus. Uusi malli on siten joustavampi, saavutettavampi ja paremmin työelämälähtöinen kuin aikaisempi, yksiraiteinen koulutusjärjestelmä. Esitys myös selkeyttää sääntelyä yksityisiltä hankittavista tukipalveluista, jotka eivät sisällä merkittävää julkisen vallan käyttöä mutta tukevat Rikosseuraamuslaitoksen ydintehtävää esimerkiksi ruokahuollon ja päihdekuntoutuksen muodossa viranomaisen valvonnassa. Arvoisa puhemies! Uudistus vastaa selkeään tarpeeseen. Nykyisellä mallilla Rikosseuraamuslaitos ei saa riittävästi pätevää henkilöstöä ja koulutuksen keskittyminen sekä resurssipula ovat olleet merkittäviä rakenteellisia haasteita. Esitys tarjoaa konkreettisia ratkaisuja näihin ongelmiin ja vahvistaa rikosseuraamusjärjestelmän toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen. Kannatan esityksen etenemistä. Se vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta, luo toimivampia rakenteita ja parantaa viraston mahdollisuuksia rekrytoida osaavaa henkilöstöä koko maahan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksia sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Tavoitteena on ajantasaistaa lainsäädäntöä ja varmistaa, että rahamääräisten seuraamusten täytäntöönpano on selkeää, yhdenmukaista ja viranomaisten kannalta toimivaa. Esityksen mukaan sääntelykokonaisuutta ei ole tarkasteltu kokonaisuutena pitkään aikaan, mikä luo tarpeen lainsäädännön päivittämiselle. Nykytilanteessa täytäntöönpano perustuu useisiin erillisiin ja osittain hajanaisiin säännöksiin. Esitys yhtenäistäisi maksuajan myöntämistä koskevat periaatteet ja selkeyttäisi menettelyjä, mikä helpottaa sekä seuraamusten kohteena olevia henkilöitä että täytäntöönpanosta vastaavia viranomaisia. Sakon muuntorangaistusta koskeva sääntely on ollut pitkään lähes muuttumaton. Nyt esityksessä ehdotetaan sen täsmentämistä, jotta menettely olisi johdonmukaisempi ja ajanmukainen. Tämä parantaisi oikeusturvaa ja vastaavuutta käytännön tarpeisiin. Menettämisseuraamusten täytäntöönpano on nykyisin osin pirstaleista. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sääntelyä, yhdenmukaistaa käytäntöjä ja varmistaa, että viranomaisilla on selkeät perusteet seuraamusten täytäntöönpanoon. Esitys kytkeytyy myös käynnissä olevaan tietojärjestelmäuudistukseen. Oikeusrekisterikeskuksen Rajsa-järjestelmä on elinkaarensa päässä, ja lainsäädännön päivittäminen tukee uuden järjestelmän käyttöönottoa. Muutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan keväällä 28. Arvoisa puhemies! Esityksen kokonaisuus pyrkii vahvistamaan täytäntöönpanolainsäädännön selkeyttä, ennakoitavuutta ja toimivuutta. Tavoitteena on nykyaikainen ja yhdenmukainen säädöspohja, joka tukee muuttuvia seuraamusjärjestelmiä ja viranomaisten työtä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tilanne hyvinvointialueilla vaikuttaa koko viranomaiskenttään. Kun lasten ja nuorten palvelujen saatavuus vaihtelee tai päätöksenteko viivästyy, vaikutukset näkyvät sekä perheiden arjessa että viranomaisten työssä. Keskeistä on, että lastensuojelu pystyy vastaamaan tehtäviinsä oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti kaikilla alueilla. Viranomaisten välinen yhteistyö on yksi lastensuojelun onnistumisen edellytyksistä. Tarvitaan selkeitä vastuita, toimivat yhteydenpitokanavat ja yhtenäiset käytännöt siitä, miten lapsen tilanne arvioidaan ja miten tieto liikkuu eri toimijoiden välillä. Kun yhteiset toimintamallit ovat selkeät, myös perheiden kanssa toimiminen on johdonmukaisempaa ja turvallisempaa. Lastensuojelu on viimesijainen turvaverkko. Kun se toimii hyvin, ongelmiin voidaan puuttua ajoissa, perheiden kuormitus vähenee ja lasten hyvinvointi vahvistuu. Siksi on tärkeää, että hyvinvointialueilla varmistetaan palvelujen laillinen ja yhdenvertainen toteutus, riittävät resurssit ja toimiva viranomaisyhteistyö, jotta jokainen lapsi [Puhemies koputtaa] saa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme edustaja Mattilan lakialoitetta, jonka moni muukin meistä on allekirjoittanut. Kysymyksessä on lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta, jonka tarkoituksena on ehdottaa hyvinvointialueille lakisääteistä velvoitetta järjestää seniorineuvontapalveluja osana ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on vahvistaa iäkkäiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin, tukea kotona asumista, ylläpitää toimintakykyä sekä vähentää pitkällä aikavälillä kalliimpien hoitopalvelujen tarvetta väestön ikääntyessä. Väestön ikääntyminen onkin yksi keskeisistä yhteiskuntamme haasteista. Viime vuoden elokuussa näimme ensi kertaa tilanteen, jossa vähintään 70-vuotiaita oli peräti miljoona, siis 18 prosenttia koko väestöstämme. Arvoisa puhemies! Niin sanotuille seniorineuvolapalveluille ei tosiaan ole lakisääteistä velvoitetta tällä hetkellä. Tarjonta vaihtelee hyvinvointialuekohtaisesti, ja joillain alueilla palvelua onkin vapaaehtoisesti toteutettu. Kokemukset ovat olleet positiivisia, ja ikäihmiset ovat mielellään käyneet niissä käynneillä. Olisi hyvä, että tässä suhteessa yhdenvertaiset palvelut saataisiin kaikkialle. Käynneillä arvioidaan kokonaisvaltaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tilanne sekä annetaan yksilöllistä ohjausta. Toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi. Se tukee hyvinvointia ja vähentää raskaampien palvelujen tarvetta myöhäisemmässä vaiheessa. Ennaltaehkäisy on tässä avainsana. Ikääntyminen saattaa tuoda tullessaan esimerkiksi fyysisen suorituskyvyn heikkenemistä, tapaturma-alttiutta, unihäiriöitä, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja niin edelleen. On hyvä, että yhteiskunta ottaa koppia vanhuksista ennen kuin tilanteet pääsevät huonommiksi. Kiitos edustaja Mattilalle tästä tärkeästä aloitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvointi on suomalaisille tärkeä arvo, ja sen pitäisi näkyä myös lainsäädännössämme. Eläin ei voi itse puolustaa oikeuksiaan. Siksi meidän on huolehdittava siitä, että lainsäädäntö antaa viranomaisille ja tuomioistuimille selkeät ja vaikuttavat keinot puuttua eläimiin kohdistuviin rikoksiin. Tällä hetkellä voimassa oleva järjestelmä perustuu siihen, että eläinsuojelurikoksesta tuomittu henkilö voidaan määrätä eläintenpitokieltoon. Käytännössä näin kuitenkin tapahtuu vain noin joka toisessa tapauksessa. Lisäksi korkein oikeus on oikeuskäytännössään korostanut tuomioistuimen tapauskohtaista harkintaa. Lakialoitteessa esitetään, että eläintenpitokiellon rikkominen säädetään selkeästi rangaistavaksi teoksi. Nykytilanteessa valvonta ja seuraamukset eivät ole johdonmukaisia ja kiellon rikkominen voi jäädä lähes seurauksettomaksi. Arvoisa puhemies! Poliisina olen törmännyt hyvin julmiinkin eläinrääkkäystapauksiin. Syyllisten saatua teostaan tuomio, johon on liittynyt muun muassa eläintenpitokieltoa, on hyvin pian käynyt ilmi, että sosiaaliseen mediaan on laitettu kuvia uusista lemmikeistä. Jos haluamme, että eläintenpitokiellot toimivat, niiden rikkomisesta on oltava todellisia seuraamuksia. Rangaistavuuden täsmentäminen ei ole pelkkää normitekniikkaa, se on eläinsuojelurikosten ennaltaehkäisyä. Kiitän edustaja Elomaata tästä tärkeästä lakialoitteesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Käsittelyssämme olevassa hallituksen esityksessä on kyse niin sanotun poliisin reservin käyttöönotosta, joka on kysymyksenä ollut jo vuosikausia esillä, sillä sille on nähty olevan tarvetta. Reserviä olisi tarkoitus käyttää normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä puolustustilalaissa tarkoitetuissa puolustustilanteissa, jos se olisi välttämätöntä poliisin voimavarojen turvaamiseksi kaikissa tilanteissa. Reservi olisi tullut tarpeeseen esimerkiksi covid-pandemian aikaisessa Uudenmaan sulkuoperaatiossa. Aivan viimeisimmäksi tarve on tunnistettu sisäministeriön selvityksessä, jossa arvioitiin muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumista. Arvoisa puhemies! Poliisin yleinen reservi on tarkoitus rakentaa poliisikoulutuksen saaneista mutta muualla kuin poliisihallinnossa työskentelevistä henkilöistä. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi eläköityneet poliisit ja poliisiopiskelijat. Perussuomalaiset ovat kannattaneet poliisin oman reservin perustamista. Viime syksynä puolustusvaliokunnan perussuomalaiset linjasivat, että poliisin reservi toimisi sekä poliisin omana valmiuden säätelyvälineenä että osaltaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen liittyvänä varautumismekanismina. Tähän näkemykseen on helppo minunkin yhtyä. Esitys sisältää toisena omana asianaan poliisin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia koskevan muutoksen. Kelpoisuusvaatimuksia muutettaisiin siten, että Poliisiammattikorkeakoulu voisi ottaa opiskelijaksi myös henkilön, jolla Poliisiammattikorkeakoulu katsoisi muuten olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jolla olisi Suomessa saatu vähintään kolmen vuoden kokemus poliisina. Arvoisa puhemies! Poliisin reservi on äärimmäisen tärkeä uudistus saada läpi. Onhan poliisilla ollut jo vuosia käytössä mahdollisesti niin sanottu täydennyspoliisijärjestelmä, mutta se ei ole käytännössä toimintakykyinen eikä käytettävissä oleva. Se ei kerta kaikkiaan vastaa niitä vaatimuksia, joita alati muuttuva turvallisuusympäristö ja -tilanne meiltä vaativat. Suomessa poliisin henkilöstön määrä on väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienin, ja rajalliset voimavarat saattavat olla todella äärirajoilla hätätilanteen ollessa päällä. Esitys edistää siis suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, mikä on perussuomalaisille yksi tärkeimmistä teemoista. Poliisin voimavarat on turvattava kaikissa tilanteissa. — Kiitos.