Rakentaminen

Arvoisa herra puhemies! Meillä suomalaisilla on siitä etuoikeutettu tilanne, että maatamme arvioidaan lähes mittarilla kuin mittarilla, kun vaikkapa YK eri maita vertailee, sinne maailman maiden ehdottoman parhaimmiston joukkoon. Tämän hyvän yhteiskunnan rakentamisen perusta on vahvassa oikeusvaltiossa, siinä, että suomalaiset luottavat lakiin ja lainkäyttöön. Silloin on helppo luottaa myös eduskunnan ja koko valtiovaltaa käyttävän hallinnon toimintaan. Siksi on tärkeää, että pääministeri Orpon hallitus on tehnyt määrätietoista työtä oikeusvaltion lujittamiseksi, ja tämä nyt tässä toisessa käsittelyssä oleva hallituksen esitys on myös osa tätä kokonaisuutta. Tämä on puheenjohtaja Eerolan johdolla käsitelty jo lakivaliokunnassa, ja eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä jo sisällöltään lain sisällön päättänyt, joten nyt tässä toisessa käsittelyssä voimme varmasti hyvillä mielin vielä sitten tämän viimeisen siunauksen tälle esitykselle antaa. Tässä edellä edustajakollegat Hänninen, Koponen ja myös Karlsson aivan viimeisimpänä puhuivat niin hyvin tästä lain sisällöstä, että en mene siihen sen syvemmin, varsinkaan kun tiedämme, että puhujalistalla vuoroaan odottaa jo myös taitavaksi tunnettu edustaja Kurvinen. Me muuthan olemme lainsäätäjiä, mutta edustaja Kurvinen on myös lainoppinut, joten on erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä hän sanoo nyt tässä toisessa käsittelyssä tähän esitykseen liittyen. Näen, että tämä on tärkeä esitys ja vie suomalaista oikeusvaltiota eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Ladies and gentlemen! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Turvallisuus ei tarkoita ainoastaan rajojen puolustamista tai viranomaisten toimivaltuuksia. Turvallisuus tarkoittaa myös sitä, että kansalaiset voivat luottaa siihen, että viranomaiset käsittelevät kaikkein arkaluontoisimpia tietoja asianmukaisesti ja turvallisesti. Tässä esityksessä on kyse juuri siitä. Se vahvistaa Syyttäjälaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä, täsmentää rekisterinpitovastuita ja lisää suojatoimia tilanteissa, joissa käsitellään rikosasioihin liittyviä erittäin arkaluonteisia tietoja. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa todistajansuojeluun, tietolähteiden suojaamiseen sekä rikosprosessin osapuolten yhteystietojen turvallisuuteen. Ne ovat kaikki tärkeitä turvallisemman Suomen rakentamisessa. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa turvallisuusympäristössä viranomaisiin kohdistuu yhä enemmän vaikuttamisyrityksiä, häirintää ja uhkailua. Siksi on tärkeää, että rikosprosessissa mukana olevien henkilöiden tiedot ovat paremmin suojattuja ja vastuut tietojen käsittelystä ovat yksiselitteisiä. Esitys myös selkeyttää oikeushallinnon valtakunnallisen tietovarannon rekisterinpitoa. Kun vastuut ovat selvät, myös tietoturva, tietosuoja ja virkavastuu toteutuvat nykyistä paremmin. Tämä vahvistaa kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon ja viranomaistoimintaan. Arvoisa puhemies! Ei ole ollenkaan ihme, että lakivaliokunta on hyväksynyt esityksen muuttamattomana. Pidän sitä perusteltuna. Tässä esityksessä kyse on ennen kaikkea oikeusvaltion kyvystä suojata sekä kansalaisia että rikosprosessin toimivuutta tilanteessa, jossa henkilötietojen turvallinen käsittely on yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lylylle — piti katsoa tuossa noita muistiinpanojakin: tosiaankin Googlellahan on tuolla Amerikassa yhteistyösopimus Kairos Powerin kanssa, jolla on 500 megawatin sähköntuotannon SMR-laitos, teknologiasopimus olemassa, elikkä kyllä näitä pystytään tekemään myös sähköntuotantoon. Olen suomalaisten asiantuntijoiden kanssa käynyt tätä samaa keskustelua, ja totta on, että lämmöntuotantoon nämä vaikutukset tulevat ensin, mutta kyllä ne myöskin sinne sähköntuotantoon ovat tulossa. [Lauri Lylyn välihuuto] — Elikkä 500 megawatista on kysymys tuossa projektissa, mikä on siellä Yhdysvalloissa työn alla. Mutta tästä Suomen neuvotteluasemasta. Tämän lakialoitteen myötä varmasti tällainen Suomen neuvotteluaseman pohtiminenkin on tullut tässä eteen monelle: mikä on Suomen vahvuus ja kuinka paljon tänne lopulta halutaan. Aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille myös kuntien mahdollisuudesta ja järkevyydestä asettaa ehtoja, ja minusta tämä on hyvää keskustelua siitä, että kyllä Suomella näitä vahvuuksia on, että ei tässä tarvitse rengin asemaan eikä reservaattiasemaan joutua, että tavallaan oltaisiin vain ehdoitta mukana kaikessa. Niin kuin aikaisemmin puheessani mainitsin, kyllä tässä on syytä valita, on varaa valita ja on järkevää valita kumppaneita, joiden kanssa Suomi haluaa edetä. Energiaa on rajallisesti, ja jokaisesta kilowatista ja megawatista on saatava maksimihyöty meidän yhteiskunnalle. Tuossa aikaisemmin edustaja Mikkonen mainitsi näistä isoista tehtaista ja tavallaan haitasta luonnolle. Olen keskustellut myös vihreitten valtuutettujen kanssa tuolla Kainuunkin suunnalla, ja osa on kyllä ollut aika tyytyväisiä siihen, että tulee datakeskuksia mieluummin kuin lisää sahoja tai sellutehdashanketta tai muuta, kuten esimerkiksi Paltamossa on tämä sellutehdashanke käynnissä. Lopulta nämä vaikutukset ympäristöön eivät välttämättä kovin suuret ole, jos ajatellaan sitä datakeskusta. Toki ne sähkölinjat aiheuttavat tietysti oman haasteensa, mutta kuitenkin. Edustaja Mikkosella oli hyvä nosto tuo puurakentaminen. Kyllä. Olisi hyvä suomalaista rakentamistakin ja suomalaista raaka-ainetta kanavoida näihin. Se tuo työtä tuonne maaseudulle. Itse olen ollut puukerrostaloyhtiön toimitusjohtajana, ja kyllä voin taata, että ristiinlaminoidusta puusta saadaan hyviä rakennuksia. Itse asiassa Kajaanissa tällä hetkellä XTX:llä on rakennuksia tulossa tästä ristiinlaminoidusta puusta, joten kyllä tämä puurakentamisen tuominen tähän elementiksi, kun tässä ympäristöasioistakin puhutaan, on hyvin luontainen osa tätä kokonaisuutta.

Arvoisa puhemies! Todellakin on hyvä katsoa muihin maihinkin silloin, kun tehdään näitä omia kriteereitä. Tanskassa tilanne varmaan on jo se, että kun sinne on tullut niin paljon datakeskuksia ja se on tavallaan huomattavasti edellä meitä, niin siellä katsotaan, että niitä on jo riittävä määrä, ja sen takia ne ovat siellä viimeisessä luokassa. Olen ihan samaa mieltä, että meidän pitää uskaltaa ja kyetä laittamaan ehtoja, koska kyllä muuten tilanne menee helposti siihen, että meitä hyväksikäytetään siinä mielessä, että datakeskukset vievät meidän verkon kapasiteetin ja uusiutuvan energian. Sitten meille jäävät tulematta sentyyppiset investoinnit, jotka toisivat paljon enemmän työpaikkoja, joilla me saataisiin meidän vihreää siirtymää edistettyä. Sen takia nämä ehdot ovat minusta ihan oleellinen kysymys, ei vain nyt liittyen tähän sähköntuotantoon ja joustoihin, vaan kyllä myös niihin ehtoihin, mitkä liittyvät ympäristöön. Haitat tulee kompensoida, ja haittoja pitää tietysti minimoida mahdollisimman paljon. Minusta yksi oleellinen kysymys on se, että se hukkalämpö, joka sieltä syntyy, todellakin saadaan järkevään käyttöön ja silläkin sitten korvataan sitä nykyistä fossiilista tai polttoon perustuvaa lämpötuotantoa. Sen takia nyt on oikeastaan viimeinen hetki asetella näitä ehtoja, jotta me päästään kuskin paikalle tässä datakeskusbuumissa. Myös on oleellista, että kun meillä on ainakin nyt vielä toistaiseksi niin, että se on kunta, joka sijoittamispaikassa on isossa roolissa, ja totta kai kaavoitus on kunnan monopolissa, niin kyllä kuntapäättäjienkin pitäisi uskaltaa laittaa ehtoja: laittaa ehtoja ekologisesta kompensaatiosta, laittaa ehtoja esimerkiksi puurakentamisesta tai jostain tämmöisestä, niin että varmistetaan, että sitten, jos datakeskus alueelle tulee, niin siinä todella myös huomioidaan ekologista kestävyyttä ja myös esimerkiksi ehtoja siihen sijoittumiseen niin, että hukkalämpö todellakin saadaan hyödynnettyä. Tietysti haaste on se, että kun kunta tietysti siitä saa myös paljon taloudellista hyötyä kiinteistöveron kautta, niin on houkuttelevaa saada näitä investointeja, varsinkin jos ei sitten muun tyyppisiä investointeja ole saatavilla. Siinä nyt tulee tavallaan yksi ristiriita valtion ja kuntien välille, ja tähän pitäisi myös kyetä yhdessä löytämään ratkaisuja, jotta kokonaiskestävyys säilyy. Ei voi olla niin, että kunnat katsovat vain kapeasti omasta näkökulmastaan, vaan tässä pitää pystyä katsomaan myös kokonaisetua. Mutta se on ilahduttavaa, että selvästi nyt on tässäkin talossa ymmärretty, että näitä sääntöjä pitää uskaltaa laittaa, ja toivotaan todella, että hallitus tässä pystyy nopeasti etenemään.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähköntuotanto on entistä sääriippuvaisempaa. Kun se aikaisemmin oli aika lailla ennustettavaa ja tiedettiin, millä voimalaitoksilla tuotettiin ja noin poispäin, niin tuuli ja aurinko ovat tehneet tästä tuotantopuolesta entistä riippuvaisempaa säästä. Voi sanoa, että ennen kulutus oli sääriippuvaisempaa ja pakkaset ja milloin oli aurinkoa ja lämmintä vaikutti paljon, mutta nyt myöskin tämä tuotantopuoli on tässä, ja tämä on tehnyt tästä haasteellisen ympäristön. No, miksi Suomeen nyt sitten näitä datainvestointeja tulee, niin on kaksi hienoa asiaa: meillä on sähkön hinta kohtuullisen edullinen, Euroopan halvimpia, ja sitten meillä on erittäin puhdasta sähköntuotanto. Nämä molemmat tekijät ovat tässä ne meidän kilpailuvaltit. Edustaja Polvinen puhui näistä pienydinvoimalaitoksista, ja ne ovat ratkaisu käytännössä meillä lämmöntuotantoon. Ne eivät ole sähköntuotantoon liittyviä investointeja käytännössä. Ne ovat kuitenkin muutaman kymmenen megawatin hankkeita, jos tämmöisiä moduulisia tehdään. Sitten kun mennään satoihin megawatteihin, silloin voidaan puhua sähköntuotannosta. Ne ovat yleensä lämmöntuotantoon liittyviä asioita. Sitten rajojen yli menevät verkot pitää saada vahvaksi. Ruotsihan on vähän ongelmissa, koska se sisäinen verkko ei ole niin hyvä kuin meillä Suomessa. Norja on erikoisasemassa. Niillä on erityisen hyvä tilanne sen takia, että niillä on paljon vesivoimaa ja se on erittäin säädettävää tuotantoa. Olen kateellinen jopa, että niillä on niin hieno tilanne sen osalta. Sitten niillä on erittäin hyvät tuuliolosuhteet, kun katsoo sieltä Atlantin suunnasta. He saavat tämän pelittämään erittäin hyvin. Niin että kyllä me joudumme kilpailemaan tästä todella paljon, jos näitä hankkeita yleensä lisää tulee, ja niitä varmasti tulee. Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen on aika pitkässä kaaressa, ja sitten kuka markkinaehtoisesti rakentaa tänne ydinvoimalaitoksen? Mielestäni yhteiskunnan ei pidä sotkeutua siihen markkinaehtoiseen tuotantoon. Sen pitää sitten olla sellainen, että se täällä markkinoilla toimii. Meillä eivät mitkään rahat riitä, jos yhteiskunta rupeaisi ydinvoimalaitostuotantoa tukemaan. Itse kritisoin sitä, että me jouduttaisiin semmoista asiaa tekemään. Meillä on omaa osaamista, jolla me pystytään tätä hyvin hoitamaan. Meillä on hyvä insinööritaito, ja meillä on tämä verkko esimerkillisessä mallissa maailman mittakaavassa. Nyt meidän pitää vain saada nostettua tuotantotasoa ja säädettävyyttä lisää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän tämän aloitteen ensimmäistä allekirjoittajaa, edustaja Vestmania, erinomaisesta aloitteesta, jonka olen itsekin saanut allekirjoittaa. Käsiteltävänä oleva lakialoite on merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa, tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissamme, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoaan sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinneille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat mutta tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. Kannatan esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on energiajärjestelmä, jonka moni haluaisi: meillä on aika monipuolinen ja puhdas energiatuotanto, ja meillä on kohtuullisen hyvä verkko. Mutta tähän sähköntuotantotarpeeseen ei vastata kovin nopeasti, ja se on meidän isoin ongelma. Meillä on näitä hidastavia pullonkauloja, ja sen vuoksi meidän pitää miettiä tätä, kuinka me selviämme tästä ajallisesti kymmenkunta vuotta. Jos ajattelen niin, että tässä nyt datakeskuksia tulee ja sähköä tarvitaan kahden kolmen vuoden päästä aika paljon — meillä on vuosituotanto jotain 85 terawattituntia, ja ennustetaan, että lähimmän kymmenen vuoden aikana sitä pitäisi kasvattaa kymmeniä prosentteja — niin jokainen ymmärtää, että se ei tapahdu kovin nopeasti energia-alalla. Siellä on kaksi tekijää: Voimalaitosten rakentaminen kestää yleensä kymmenkunta vuotta. Ne ovat pitkiä projekteja, pääomavaltaisia projekteja. Mutta minä sanoisin, että ehkä suurin pullonkaula meillä on näissä sähköverkoissa ja kantaverkon osalta. Siinä luvitusprosessit ja muut tällaiset suunnitteluprosessit vievät todella kauan aikaa, valituksineen puhutaan 7—10 vuodesta, ja sähköä tarvitaan kolmen neljän vuoden päästä. Voi ajatella, että meille tulee tämmöinen gäppi, joka on kolmesta vuodesta seitsemään tai kahdeksaan vuoteen ja jossa meillä on hyvin helposti todella pula sähköstä. Tämä on mielestäni se ongelmakohta tässä meidän järjestelmässä. Itse uskon, että meidän energiajärjestelmä, kun on kysyntää, pystyy kyllä vastaamaan, ja uskon, että tuuli- ja ydinvoima ja muut ovat siellä keskeisiä vaihtoehtoja. On hyvä, että tässä Google-hankkeessa laitetaan ydinvoiman osalta sitä suunnittelua liikkeelle, mutta se ei synny kovin nopeasti. Meillä on esimerkiksi ydinvoimalaitokseen sopivia tontteja. Loviisassa on jo struktuuri ja infra olemassa. Siellä on ostettu tontti, niin että sinne voidaan koska tahansa käytännössä ruveta rakentamaan ydinvoimaa. Hanhikivi on tuolla Keski-Pohjanmaalla, tyhjä tontti, ja niin poispäin. Meillä on tässä mahdollisuuksia, mutta nyt ajattelisin näitä muutamaa vuotta, jotka meillä tässä ovat haasteellisinta aikaa. Tässä mielessä tämän säätövoiman ja muun rakentaminen on tärkeää. Tuulivoimaa pystytään rakentamaan yllättävänkin nopeasti, mutta tämä perusvoima, ydinvoima ja tämäntyyppiset, vie pitkään. Tämä aloite, mikä tässä on, ainakin pistää miettimään, miten niitä hankkeita tehdään, koska nämä ovat miljardiluokan hankkeita. Toivottavasti nämä datakeskushankkeet eivät syö meiltä sitten näitä puhtaan energian teollisuusinvestointeja. Me tarvitaan myöskin niitä. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Henkilökohtaisesti en allekirjoittanut tätä lakialoitetta, mutta tämän lakialoitteen hengessä haluan kuitenkin kiittää edustaja Vestmania siitä, että toi tällaisen lakialoitteen tänne keskusteluun, koska olen itse kokenut, että datatalouteen, datakeskusteollisuuteen, liittyvää keskustelua ei ole tässä salissa käyty läheskään niin paljon kuin olisi kuulunut käydä tähän mennessä. Kuten aiemmin edustaja Mikkonen tuossa kuvasi, hallitus taidettiin vähän housut kintuissa yllättää tämän datateollisuuden kasvun kanssa nyt, kun tämä tuli eteen. Tein jo vuonna 2025 kirjallisen kysymyksen ministerille siitä, milloin tehdään datakeskusstrategia tähän maahan, kuinka me valmistaudutaan tähän datakeskusbuumin tulemiseen, että olemme valmiita sinä päivänä, kun tämä tulee meille eteen. Kyseessähän on siis positiivinen asia: Googlen investointi 13 miljardia euroa. Onneksi näin suuri investointi tuli juuri sieltä suunnasta. Voimme käydä keskustelua yhdysvaltalaisen yhtiön kanssa, joka on globaalisti tunnustettu vastuulliseksi yritykseksi, toimijaksi, vakavaraiseksi. Jos tämä investoinnin suunta olisi ollut vaikka Kiinasta käsin tai muutoin idästä, niin oltaisiin vähän toisenlaisessa tilanteessa. Siinä mielessä tämän mahdollisuuden myötä on hyvä käydä tätä keskustelua. Itse tulen Kajaanista, Kainuusta. Olin maakuntavaltuuston puheenjohtaja viisi vuotta tämän datatalouden nousun aikana, ja meillä on siellä LUMI-supertietokone. Nyt on tulossa uusi yhteiseurooppalainen tekoälytehdas. Meillä on siellä kansallisia supertietokoneinvestointeja ollut tänä aikana. Meille on tullut nyt työn alla oleva XTX, 1,1 miljardia euroa kokonaisinvestointi Kajaaniin datakeskuksen osalta. Googlen investointi 13 miljardia Suomeen, siitä osa myöskin Kajaaniin. Olemme Kajaanissa rakentaneet jo kaukolämpöverkkoon liitännät ja mahdollisuudet siihen, että koko Kajaani lämpiää tällä hukkalämmöllä, mitä datakeskuksista tulee. Se ekosysteemi, mikä sinne on rakennettu, on meidän maakunnan ylpeys. Se on nykyaikaa, se on aivan tämän päivän teollista kärkeä koko maailmassa. Muistan, kun CSC:n toimitusjohtaja sanoi, että on Amerikka ja Kiina ja sitten on Kajaani. Niin se on jatkossakin, mutta tämä järjestys voi vaihtua siinä, miten hyviä me Suomessa ollaankaan. Siinä mielessä voi olla myös maakunnastamme ylpeä. Siitä näkökulmasta haluan sanoa, että kun tämä datakeskusbuumi nyt käynnistyy, niin hallituksen olisi aika riprap-liikkein otettava haltuun tämä kokonaisuus, koska tähän ei yksin liity vain tämä energiapoliittinen kysymys. Tähän kuuluu sähkö, tähän kuuluu tietoliikenne, tähän kuuluvat työvoima, pääomat, maankäyttö, jäähdytys. Tähän kuuluu kiinteänä osana turvallisuus, meidän kansallinen turvallisuus, mahdollinen ulkovaltojen tahto käyttää näitä datakeskuksia omiin tarpeisiinsa tämän asian osalta. Tähän kuuluu osana myös ulkopolitiikkaa. Näin kriittisen infran rakentaminen Suomeen on todella positiivinen asia. Suomeen luotetaan Nato-maana, Suomeen luotetaan alustana investoida näin suuria investointeja kahdessa vuodessa. — On huomioitava, että tämä 13 miljardia oli siis kahdessa vuodessa. Voisin uskoa, että tulevaisuus tuo jotain tullessaan. — Lisäksi tämä mahdollistaa Suomessa vahvan alihankintakentän ja sellaisen osaamisen, mitä voimme viedä myös ulkomaille. Mutta on tärkeää, että voimme valita. On tärkeää, että voimme valita, kenen kanssa me suomalaista tuotettua energiaa käytämme. Kenelle sitä annetaan? Minkälaisia hyötyjä tämä kansakunta saa? Sen takia aiemmin tänään täällä salissa käyty keskustelu, jossa kyselytunnilla ministeri Puisto toi esille, että voisi olla tällainen valintakriteeristö tai mahdollisuus priorisoida näitä datakeskustoimijoita, on mielestäni erittäin tervetullut. Suomalainen sähköntuotanto ei riitä kaikille, mutta on tärkeää valita ne toimijat, joiden kanssa haluamme pelata, joilta Suomi saa parhaan hyödyn. Ja eihän sähkö tähän lopu. Sähköähän voidaan tuottaa, energiaa voidaan tuottaa. Olen tehnyt jo noston siitä, että Suomeen voitaisiin harkita pienydinvoimaloita jokaiseen maakuntaan, niin että ei tarvitsisi vetää noita piuhoja pitkin peltoja ja metsiä, joista maan- ja metsänomistajat ovat olleet osin myöskin näreissään, koska korvaukset niistä eivät ole riittäneet heille eivätkä ne ole olleet kohtuullisia. Eli energiapolitiikka, datakeskustalous, datakeskuspolitiikka, muu teollisuuspolitiikka kiteytyvät tämän asian ympärille voimakkaasti, joten nyt täytyisi valtion nousta niskan päälle, hallituksen niskan päälle tässä asiassa, ja keskustella kuntien, yritysten ja kansalaisten kanssa voimakkaasti siitä, mikä on Suomen näkemys tähän asiaan. Olen keskustellut viimeksi tänään Kainuun kuntien kanssa, ja eteen nousi kysymys siitä, kuinka paljon kunnille tulee tietoa siitä, mitä datakeskukset ovat. Kuulostaa siltä, että kaikkiin kuntiin on tulossa jotain datakeskustoimintaa, ja kuntapäättäjillä on haaveita siitä, että saisi datakeskuksia. Heille ei ole tullut sellaista informaatiota, että he voisivat tehdä näitä päätöksiä kovinkaan selkeästi. Ainakaan hallituksen ja valtion osalta ei ole tullut sellaisia normistoja, joiden mukaan voisi tätä asiaa vahvasti arvioida. Meillä pitäisi olla valtion puolesta koneisto, joka yhdessä arvioisi näitä investointeja kuntien kanssa. Sama kansalaisten kanssa. Nyt kansalaiset kysyvät, riittääkö sähkö. On aika helppo heittää, että no ei riitä ja sähkön hinta nousee, pelotella ensi talvena kaikki siihen, että nyt on niin kallista, kun tämä datakeskusbuumi on päällä, jos vaikka saataisiin joku äänestäjä sitten äänestämään sen takia, kun on kallista sähköä. Nyt olisi tärkeää hallituksen tuoda esille uskottava tarina siitä, kuinka tämä asia hallitaan niin, että ei ole niin kallista sähköä. Myöskin näille yrityksille tulee Suomessa antaa informaatiota siitä, millaista on olla datatoimijoitten alihankkijana, että saadaan uutta tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, uusia yritystoimintoja, jotka palvelevat datakeskustoimijoita, ja saadaan Suomeen nämä työpaikat. Koulutuspoliittisesti täytyy tehdä avauksia siitä, että pääsemme kouluttamaan ihmisiä tälle kasvavalle alalle, mikä mahdollistaa tuhansien, kymmenientuhansien ihmisten työllistämisen. Jos näin yhteenvetona sanon, niin otetaan tämä asia valtiona haltuun. Kiitos, Vestman, tästä aloitteesta siinä mielessä, että nyt keskustellaan tästä lakialoitteesta, mutta myös laajemmin tätä voi nostaa. Otetaan tämä asia haltuun valtiona, niin me pärjätään tämän kanssa. Jos me ajelehditaan tämä mukana, katsotaan sivusta ja reagoidaan perästä, niin välttämättä tämä ei Suomelle ihan parasta tulosta tuo. Olen kyllä tämän datakeskusbuumin kannattaja ja olen iloinen tästä, mutta nyt on valtiolla pelin paikka ja tilaisuus ottaa asia haltuun.

Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Vestmania tästä lakialoitteesta, joka on hyvin ajankohtainen. Se on itse asiassa tänään vielä ajankohtaisempi kuin viikko sitten, kun tästä samasta aloitteesta aloitettiin keskustelu, joka jäi silloin kesken, sillä datakeskusbuumi todellakin puhuttaa ihmisiä. Toissa päivänä avattiin kansalaisaloite, joka vaatii asettamaan datakeskuksille ehdot ja rajoitukset sähköverkkoon liittymiselle ja toiminnan harjoittamiselle, ja se saa jo viimeistään huomenna, ellei jopa tämän vuorokauden aikana, nuo vaadittavat 50 000 nimeä täyteen. Suomi houkuttelee datakeskuksia edullisen sähkön, kylmän ilmaston ja tilan vuoksi. Datakeskukset kilpailevat muiden investointien kanssa sähkökapasiteetista, ja siksi on ihan perusteltua kysyä, millaisia datakeskuksia, kuinka monta ja millä ehdoilla niitä Suomeen mahtuu. Ei se, että kyselee investointien ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen perään, tarkoita sitä, että väheksyisi datakeskuksen tuomia työpaikkoja. Kyse on siitä, että meidän pitää itse olla kuskin paikalla, ja tämä on hallitukselta täysin unohtunut. Tuntuu siltä, että datakeskusbuumi yllätti hallituksen housut kintuissa, sillä vielä hetki sitten hallitus helpotti datakeskusten kaavoitusta ja aivan äsken hallitus vielä mietti yritystukia datakeskuksille — hyvä, että niistä sentään älyttiin luopua. Mutta sen sijaan, että nyt seurataan sivusta, kuinka sähkösyöppöjä datakeskuksia syntyy ympäri maata kuin sieniä sateella, on aika tehdä kokonaissuunnitelma ja asettaa reunaehdot datakeskuksille. Edustaja Vestmanin lakialoitteessa halutaan asettaa reunaehtoja yhteen datakeskusten tuomaan haasteeseen, valtavaan sähköntarpeeseen. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset ovat nostamassa Suomen sähkönkulutusta aivan merkittävästi jo lähivuosina. Samalle sähkölle on kysyntää, kun teollisuus on irtautumassa fossiilisista. Huoli on noussut myös siitä, riittääkö sähköä kotitalouksille ja muulle teollisuudelle kohtuulliseen hintaan. Siksi vaatimus siitä, että datakeskusten tulisi itse tuottaa tarvitsemansa sähkö, on perusteltu. Uhkana on, että se uusiutuva sähkö, jota on lisättävä vihreän siirtymän läpiviemiseksi, valuukin datakeskusten myötä lisääntyneeseen kulutukseen. Lakialoitteen toinen vaatimus on, että datakeskusten pitää tarjota joustokykyä sähköjärjestelmään. Tämä on niin ikään perusteltu vaade. Ajattelen, että lakialoitteessa esitettyjen vaatimusten lisäksi datakeskusinvestoinneille on syytä laittaa muitakin ehtoja. Itse asiassa näiden sekä lakialoitteen vaatimusten tulisi olla keskustelussa kaikenlaisissa investointihankkeissa. Yksi vaatimus on hukkaenergian hyödyntäminen. Toinen on kysymys sähköverkkokapasiteetin käytöstä. Erityyppisten datakeskusten työllisyysvaikutukset ja niiden tuottama lisäarvo vaihtelevat. Erot näissä voivat olla suuria suhteessa muihin tarjolla oleviin investointeihin. Sen vuoksi pitäisi pystyä priorisoimaan sitä, millaisia investointeja rajalliseen sähköverkkoon liitetään. Nyt tilanne on se, että nopeat syövät hitaat ilman sen kummempaa harkintaa. Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta se ei ole fiksua. Lisäarvoa tuottavien ja pysyviä työpaikkoja synnyttävien hankkeiden tulee olla etusijalla. Datakeskukset vaativat myös valtavasti tilaa. Siksi paras olisi, että ne sijoitettaisiin jo valmiiseen infraan, kuten tyhjentyneisiin tehdasrakennuksiin. Todellisuudessa datakeskuksille on kaavoitettu ympäri maata laajoja alueita pelloille sekä metsiin, jotka hakataan alta pois. On huolehdittava, että luontohaitta jää mahdollisimman pieneksi ja se kompensoidaan täysimääräisesti toisaalla. Nyt viimein on otettava käyttöön maankäytön muutosmaksu, sillä laajoja alueita tuottavaa metsämaata uhkaa hävitä datakeskusten alta. Juuri tänään saimme kuulla, että Googlen epäillään aloittaneen laittomat hakkuut Kajaanissa ja Muhoksella datakeskustyömaille. Ei näin voi toimia. Yhtiöiden on toimittava lakiemme mukaan, ja lakien noudattamisen pitää olla itsestäänselvyys myös datakeskusten rakennustyömailla. Valitettavasti senkin suhteen on ollut ongelmia. Datakeskusten työmailla on ollut epäilyjä työvoiman hyväksikäytöstä. On myös varmistettava, että verot maksetaan Suomeen, ja monikansallisten datakeskusten aggressiiviseen verosuunnitteluun pitää pystyä puuttumaan. Arvoisa puhemies! On kuitenkin hyvä muistaa, että ei ole kestävää tuottaa loputonta määrätä sähköä, vaikka se päästötöntä olisikin. Kaikella energiantuotannolla on ympäristövaikutuksia. Maapallon kestävyyskriisi ei ratkea sillä, että vaihdamme energian uusiutuvaan mutta lisäämme kulutusta entisestään. Tarvitaan neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämistä ja energiansäästöä. Siksi datakeskustenkin osalta tarvitaan kohtuullisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on ongelma, jota ei ole tunnistettu palkansaajapuolella ongelmaksi ollenkaan. Siellä ei nähdä tätä ongelmaa. Tässä yhteydessä kun tätä on kuultu tuolla työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, liittojen lausunnoissa ja palkansaajapuolen lausunnoissa, niin he sanovat, että tämä nykyinen säästövapaa toimii erittäin hyvin ja se ei ole tämmöinen ongelma. Näyttääkin siltä, että tämä on joittenkin yksittäisten työnantajien ongelma, jotka eivät ole kyenneet tätä asiaa siellä yrityskohtaisesti ratkaisemaan, ja sitten tätä pitää lainsäädännöllä ruveta korjaamaan. Ajanpuutteen vuoksi en viitsi mainita sen valtio-omisteisen yhtiön nimeä, joka lentelee tuolla maailmalla, mutta tämä tilanne on vähän sellainen, että siellä on ollut ilmeisesti ongelmia, muita ei ole hirveästi näkynyt julkisuudessa. Tässä taas lakiesitys on semmoinen, joka kuvaa sitä, että työnantajapuoli kannattaa ja palkansaajapuoli vastustaa ja työnantajadirektiota tässä lisätään. Ensinnäkin pääsääntö on ollut, että ne sopivat näistä säästövapaitten ajankohdista, ja se on hyvin toiminut. Niitä yhteisesti katsotaan, mihin ne sopivat, ja jos niistä ei ole päästy sopimukseen, niin sitten työntekijällä on ollut mahdollisuus neljä kuukautta ennen ajankohtaa kertoa, milloin hän haluaisi pitää säästövapaan. Tämä on ollut toimiva malli, ja kyllä ne ratkaisut ovat löytyneet yleensä sopimalla. Oikeuskäytäntöä ja valituksia tästä ei ole ollut tuolla neuvonnassa. Tämä neljän kuukauden aika on niin pitkä, että sinä aikana pitäisi pystyä järjestelemään korvaavat käytännöt. Sitten pitää muistaa, että tämä on henkilön omaa vuosilomaa, jonka hän olisi voinut pitää määrättynä aikana, silloin kesäaikana, nyt siirtää sitä muuhun ajankohtaan. Hän olisi silloin ollut töissä kesällä, kun tätä vuosilomaa olisi voinut pitää, ja nyt tämä siirtyy säästövapaana myöhemmäksi. Arvoisa rouva puhemies! Tästä muutostarpeesta ei ole mitään tutkittua tietoa. Tämä on enempi tämmöinen väittämä, että näitä ongelmia on ollut. Arvoisa rouva puhemies! Myös tämä siirtosääntö on tässä erittäin ongelmallinen. Nyt jos on sovittu vaikka vuoden 2027 jälkeiseen aikaan, loppuvuoteen, tai vuodelle 2028 säästövapaan, niin tämä siirtosääntö mitätöi sen, ja siinä mielessä se oikeussuoja, joka tämmöisessä keskinäisessä tilanteessa on ollut, nyt sitten romuttuu, ja työnantajapuoli voi sen yksipuolisesti muuttaa. Tämä ei ole hyvää lainsäädäntöä, ja tämä on ollut ainoita asioita, joilla työntekijä on voinut huokoistaa ja vähän tuoda niitä vapaita siihen ajankohtaan, milloin se perhesyistä tai rakentamisen tai muitten osalta on ollut tarpeellista. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Vielä näistä henkilöstörahastoista, jotka yhteistoiminta-asiamies on neuvonnalla hoitanut. Niitä nyt on meillä vajaa 500 tällä hetkellä, ja 200 000 ihmistä on niitten parissa. Yhteistoiminta-asiamies on neuvonnan hoitanut ja ohjeistuksen hoitanut erittäin hyvin, ja heillä ei ole sen asian kanssa ollut ongelmia. Jos me toivotaan, että henkilöstörahastoasiaa viedään eteenpäin, niin se vaatii tämäntyyppisiä henkilöitä, ja yt-asiamies on ollut tässä erittäin oiva henkilö. Nyt kun tätä siirretään tuonne Patentti- ja rekisterihallitukseen, niin sielläkin pitää olla resurssi näitten asioitten hoitamiseen, ja sinne pitää palkata näitä henkilöitä, että pystytään näitä tekemään. Eli tässä siirretään moneen paikkaan nämä asiat, jotka ovat olleet yhdessä paikassa. Arvoisa rouva puhemies! Erityisen huolissani olen tässä siitä, että tämä on semmoinen hanke, jossa selvästi palkansaajapuoli tätä haluaisi pitää, työnantajapuoli ei, ja silloin kun erityisen paljon halutaan ja tarvittaisiin yhteistoimintaa ja sitä yhteistyön rakentamista suomalaisessa työelämässä, niin näitä tehtäviä lakkautetaan tältä osin. Se vielä, että yhteistoiminta-asiamies on palvellut erityisesti pieniä yrityksiä, mutta tehän nostittekin sitä rajaa jo 50:een, niin että ne eivät ole enää yt-lain piirissä. Tämä ehkä sitten selittää osittain, että sillä olisi vähän kevennetty sitä yhteistoiminta-asiamiehen tehtävää, joka nyt lakkaa. Mutta ne resurssit pitää siirtää Lupa- ja valvontavirastoon, ja siellä ne kaipaavat uutta resurssia. Siellä ei ole semmoista auktoriteettia olemassa, joka tulee tässä ainakaan nopeasti siihen vastaamaan. Tässä mielessä olisi kannattanut vielä tämä asia pohtia, ja esitänkin, että ministeri vetäisi tämän lakiesityksen pois ja käsittelisi tämän yt-asiamiehen ja tämän työneuvoston pääsihteerin esityksen siitä, että ne yhdistettäisiin ja sillä tavalla tehtäisiin se 200 000 euron säästö ja järkeistettäisiin tätä työskentelyä ja lavennettaisiin sitten alustatalouteen, johon te joudutte joka tapauksessa jonkinlaisen resurssin taas rakentamaan, ja tässä sitä olisi käytettävissä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan taas sanomalla sen, että tämä datakeskusinvestointi on myönteinen uutinen. Lupaan sen, että hallitus tekee kaikkensa, että syntyy uutta energiantuotantoa täyttämään se tarve, mikä on, ja teemme kaikkemme, että kansalaisten sähkölaskut pysyvät kohtuullisella tasolla. Nythän tämä saa liikkeelle sen, että ydinvoiman kehittäminen lähti liikkeelle välittömästi Loviisassa. Fortum aloittaa siellä jatkolupien hakemisen ja tämän tehon nostamisen. Myöskin aiesopimus uuden ydinvoimalan rakentamisesta sinne naapuritontille on liikkeellä. Uusiutuvan energian projekteja lähtee varmasti liikkeelle, kun kysyntä kasvaa. Sitten nämä ovat aivan oleellisia, mitä ministeri Puisto sanoi, varsinkin tämä viimeinen, nostan sen esille, eli tämä priorisointimalli. Eli silloin me voidaan konkreettisesti katsoa, minkä verran meidän sähköverkkoon ja sähköjärjestelmään mahtuu näitä datakeskuksia. Me tarvitaan siis paljon toimia, mutta meidän täytyy luottaa itseemme siinä... Vaikka ette hallitukseen luota, niin luottakaa suomalaisiin erinomaisiin viranomaisiin siinä, että taatusti syntyy säätövoimaa, perusvoimaa. Verkkoon investoidaan miljardeja tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] Kokonaisuus on hyvin tarkkaan valtioneuvoston kokonaisuudessaan kontrollissa.

Arvoisa puhemies! Suomeen tosiaan on syntynyt datakeskusbuumi. Investoinneista toivotaan apua alavireiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Erityisesti yksittäisille kunnille kysymys voi olla mahdollisuudesta rahoittaa asukkaidensa palveluja. Buumin myötä syntyy kuitenkin merkittäviä haasteita ja kysymyksiä, joihin on osattava vastata. Kansalaiset ovat huolissaan muun muassa sähkön riittävyydestä ja sen hinnasta sekä datakeskusten ja sähköverkkojen rakentamisen seurauksista ympäristölle. Supo taas on todennut ääneen turvallisuuteen liittyviä riskejä. Ulospäin näyttää, ettei hallitus ole harkinnut näitä asioita riittävästi. Kysyisinkin pääministeriltä nyt tarkennusta: Kuka tätä datakeskuskokonaisuutta hallitsee ja erityisesti miten, ja riittävätkö nämä edustaja Puiston toteamat toimet? Ja ennen kaikkea voitteko todellakin luvata, ettei laskua tästä joudu lopulta maksamaan tavallinen kansalainen?

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee edustajan puhetta, niin tuntuu suurin ongelma olevan, että kyseessä on amerikkalainen yhtiö. Mutta itse asiaan: Kyllä minä olen erittäin iloinen Suomen puolesta tästä meidän teollisen historiamme yhdestä suurimmasta investoinnista Suomeen. Ne ovat Googlen arvioita, mutta joka tapauksessa puhutaan kymmenistätuhansista työpaikoista rakennusaikana, ja niitä töitä tehdään. Puhutaan tuhansista vakituisista työpaikoista. Jos siinä onnistutaan, että tähän ympärille syntyy vielä laajemmin datataloutta, ekosysteemiä, niin silloin me päästään siihen, mitä halutaan. Kuulkaa kun tämä on se tie, millä Suomi nousee tästä työttömyydestä. Suurin murhe ei ole nyt se, pitäisikö joku tuki vielä olla, vaan se, että saadaan aitoja työpaikkoja niille meidän ihmisille, jotka ovat käyneet kouluja. Niille nuorille ja työttömille ihmisille syntyy mahdollisuuksia päästä töihin. Tämä on erinomainen asia, ja hallitus huolehtii siitä osaltaan. Ja teemme kaikkemme, että Suomessa riittää sähköä ja se pysyy kohtuullisen hintaisena. Me emme voi luopua [Puhemies koputtaa] tästä sen takia, että meitä pelottaa tulevaisuus. Tartutaan tähän, [Puhemies koputtaa] ja pidetään huolta, että asiat menevät oikein. [Ben Zyskowicz: Ei kelpaa vasemmistolle työpaikat!]

Puhemies! Pääministeri Orpo, teidän työllisyyslupauksenne ovat olleet varsin virtuaalisia. Nyt esittelette Googlen ja muiden amerikkalaisten jättiyhtiöiden datakeskukset ja niiden työllisyysvaikutukset toistamalla papukaijana näiden yhtiöiden omia myyntipuheita. Sivuutatte järjestään datakeskusten ongelmat. Ensinnäkin sähkön hinta tietysti nousee — suomalaiset kotitaloudet ja teollisuus maksavat. Fortumin ydinvoimasta olette luvanneet jopa puolet Googlen käyttöön. Unohdatte myös mielellänne, että datakeskukset työllistävät lähinnä rakennusaikana — silloinkin runsaasti ulkomaista halpatyövoimaa. Nimenomaan Google jäi kiinni Haminan konesalityömaalla työperäisestä hyväksikäytöstä. Halpatyön hyväksikäytön estämiseksi ei hallitus ole tehnyt yhtään mitään vaan on päinvastoin heikentänyt työntekijöiden oikeuksia koko kautensa ajan. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Pääministeri Orpo, Suomi näyttää olevan alennusmyynnissä amerikkalaisille yhtiöille. Miten varmistatte suomalaisille riittävän ja edullisen sähkön, ja miten estätte ulkomaisen halpatyön hyväksikäytön datakeskustyömailla?

Arvoisa rouva puhemies! Aivan ensimmäiseksi kiitos maa- ja metsätalousministeri Essayahille tästä illasta. Ajattelin tähän illan päätteeksi tehdä kysymyksen myös ministerille [Pertti Hemmilä: Oliko tuo lupaus?] asiasta, siitä, onko tulossa hallitukselta näihin siirtolinjoihin, johtokäytäviin tämä esitys siitä, miten saadaan maanomistajille oikea korvaus siitä, että jopa ulkomaiset yhtiöt siirtävät sähköä maanomistajan maan kautta ja tällä hetkellä käytännössä ryöväämällä sen maapohjan. Elikkä tämä maanlunastuslain uudistus, mikä tehtiin — ja mekin valiokunnassa sitä hyvin pitkään käsiteltiin — ei näitä johtokäytäviä elikkä nauhamaisia lunastuksia korvaa, kun tämä korvaus ei toteutunut, elikkä ne eivät tule korvauksen piiriin, maanlunastuslain uudistuksen piiriin. Tämä olisi nyt erittäin tärkeää, koska tämä tilannehan on sillä tavalla karannut vähän niin kuin käsistä, että meillä on tällä hetkellä tosiaan 147 datakeskusta suunnitteilla Suomeen ja nämä kaikki edellyttävät jonkunlaista linjan rakentamista. Me tiedämme sen, että Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan Suomen tuulivoimasta 43 prosenttia tällä hetkellä. Se käytännössä tarkoittaisi sitä, että sitä sähköä tuodaan tänne etelään. Fingrid on sanonut, että me tarvittaisiin kolme vähintään 400-kilovolttista linjaa vierekkäin Pohjois-Pohjanmaalta tänne etelään, elikkä se on noin 300 metriä johtokäytävää, jotta me se sähkömäärä siirrettäisiin. Sen takia tietysti toivomme, että ne investoinnit tulisivatkin sinne, missä se sähkö tuotetaan, niin että ei näitä valtavia johtokäytäviä tarvitsisi tehdä. Kiitokset kaikille. Omasta puolestani tämä on minun kohdaltani viimeinen puheenvuoro, ja varmasti tämä ilta on antanut monelle ajattelemisen aihetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lupasin edellisessä puheessa, että otan konkretiaa esille, ja nyt sitä sitten tulee. Ensinnäkin kaksi asiaa, mitkä tässä illan aikana ovat tulleet ministerin ja hallituksen puheissa esille: Yksi niistä on se, että hallitus ei omilla toimillaan nosta viljelijän arjen kustannuksia — siis hallitus ei omilla toimillaan nosta viljelijän arjen kustannuksia. Sitten toinen on se, että hallitus on edistänyt luvituksen saantia sekä biokaasun ja turpeen tuottamista. Nyt minun on pakko vähän tarkentaa näitä asioita. Käydäänpä ensin tämä luvitusasia läpi. Tämän hallituksen toimesta perustettiin uusi Lupa- ja valvontavirasto, jonka pääpaikka on siis Tampereella. Siinä yhteydessä kaikesta keskustan vastustuksesta huolimatta tähän Lupa- ja valvontavirastoon sisällytettiin yleisen edun valvontayksikkö — siis yleisen edun valvontayksikkö. Nyt on ollut hyvinkin tarkkaan yrittäjien kanssa keskustelua tästä asiasta, ja siellä on muun muassa peruttu jo olemassa olevia turvetuotantolupia, jotka olisivat kuiviketurpeen tuottamiseen. Muun muassa malminetsintäluvat on myös tämä yleisen edun valvontayksikkö valittanut kumoon. Se, mikä tässä minusta on oikeastaan vielä merkittävämpää maatalouden osalta, on se, että tämän uudistuksen yhteydessä nostettiin lupamaksuja aivan valtavasti. Eli nythän pitää tämmöisen kotieläintilan, niin kuin meidänkin tilan, maksaa ympäristölupaa vähintään 21 000 euroa. Mutta minun mielestäni siellä turvetuotannon puolella tämä lupien nosto oli aivan valtava. Elikkä jos on alle 10 hehtaarin turvetuotantoalue, niin pitää maksaa jo 20 800 euroa luvasta, ja jos noustaan 50 hehtaariin turvetonta aluetta, niin se lupamaksu on jo vajaa 50 000 euroa. Miettikääpä, hyvät ystävät, kollegat, että jos tämmöisestä pelkästä paperista, joka ei mitään muuta kuin oikeuttaa tekemään jotain työtä, pitää maksaa 50 000 euroa, niin kyllä pitää olla jo valtava hinku siihen työntekoon, että lähdet yrittämään, jos siitä lupapaperista maksat niin paljon. No niin, sitten toinen kohta. Lupasin nämä kolme kohtaa tuoda esille. Toinen kohta on tämä biokaasu. Täällä tuli ministerin puheessa ihan oikein, että sitä biokaasutilannetta on parannettu. Kyllä, ulosmyyntirajan nostolla parannettiin sitä mahdollisuutta, että kun on saanut maatalouden investointitukia, niin voidaan myydä ulos energiaa 50 prosenttia, eikä tämä investointituki leikkaudu pois, ja se on positiivinen asia. Mutta samalla hetkellä hallitus on vaikeuttanut pienimuotoista biokaasutoimintaa viidellä eri asialla, joista neljä on tapahtunut talousvaliokunnan puolella ja yksi ympäristövaliokunnan puolella. Nämä neljä kohtaa ovat todentamisvaatimus alle kahden megawatin laitoksille, mitä ei muun muassa Ruotsissa edellytetä mutta Suomessa edellytetään, ja se laitos tuo noin 7 000 euroa kustannusta per yrittäjä. Sitten biometaanin osuutta vähennettiin neljästä prosentista kahteen prosenttiin, mikä vähensi biometaanin kysyntää. Eilen oli Biotalouspäivät tuolla Seinäjoella, ja tämä asia tuli varmasti, että näin on käynyt. No, sitten on joustomekanismi kolmantena. Siellä joustomekanismin osalta, josta me jätettiin eriävä, oli se, että kun nestekaasua eli fossiilista korvataan biometaanilla, niin pitää tuottaa tätä biometaania kaksinkertainen määrä, mikä on aivan järjenvastaista. Näin vaan on. Sitten on vielä tämä kasvilajimääritelmä, että pääkasvia ei tullut lakiin, jolloinka jää tulkinnanvaraiseksi se, saako viljelijä siitä joustomekanismin kautta sitä tukea, mitä kuuluisi saada, uusiutuvan energian tukea. Sitten on vielä tämä ympäristölupa. Elikkä ennen sai tehdä biokaasulaitoksen navetan päähän rakennusluvalla. Tästä lähtien tämä hallitus ajoi ympäristölupauudistuksen niin, että jokainen biokaasulaitos, navetan päähänkin pikkunen pömpeli, vaatii ympäristöluvan, ja se maksaa. [Tuomas Kettunen: Käsittämätöntä!] Vielä eräänä kohtana on tämä turve. Elikkä koska maatalouteen liittyy niin olennaisena osana tämä kuiviketurve, [Puhemies koputtaa] niin tämän kasvu- ja kuiviketurpeen osalta sanon vain sen, että siellä myös nämä konkreettiset parannukset ovat jääneet tekemättä, elikkä sielläkin nämä lupamaksut [Puhemies koputtaa] ovat aivan valtavat, ja sitä jo kävinkin läpi. Minun mielestäni yrittäjänä ajattelen näin, että tässä on mahdoton ajatus semmoinen, että puheet ja teot ovat ristiriidassa, [Puhemies koputtaa] vaan niiden pitää vastata toinen toisiaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä yleisö, kollegat! Hallituksen esitys tuloverolain muuttamisesta sisältää kolme ajankohtaista muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat kotitalousvähennyksen roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Se on hyvin tärkeä asia. Samalla se parantaa kuluttajien ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut ja on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arjen turvallisuus syntyy myös taloudellisesta vakaudesta. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia, sillä se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Näitä me Suomessa tarvitsemme nyt, kun talous on alkanut kasvaa. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee pian jo käyttöön. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö täydentää esitystä. Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja se on meidän tärkein tehtävämme. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Kun edustaja Mikkonen kertoi tuolta Savonlinnasta, niin itselläni on nyt sitten Etelä-Savosta toinen kaupunki elikkä Mikkeli elävänä esimerkkinä. Mikkelin musiikkiopisto järjestää tällä hetkellä taiteen perusopetuksen varhaisiän opetusta erilaisina musiikkileikkikouluryhminä, soitinvalmennuksena ja erityisryhmille. Vuoden 2025 tilastoinnissa kokonaisoppilasmäärästä varhaisiän osuus oli 44 prosenttia. Oppilasmäärä on yhteensä noin 900, joista varhaisiän oppilaita on siis noin 400. Musiikkileikkikoulua opettaa yksi päätoiminen opettaja ja kolme sivutoimisesti. Soitinvalmennusta opettavat muun opetuksen rinnalla lähes kaikki opiston noin 40 soitonopettajaaa. Opetussuunnitelman mukainen varhaisiän musiikkikasvatus on olennainen osa musiikin taiteen perusopetuksen kokonaisuutta ja muodostaa perustan myöhemmälle oppimiselle. Musiikkipohjan rakentamisen lisäksi musiikkileikkikoululla on paljon muitakin tutkittuja hyötyjä. Varhaisiän musiikkikasvatus on ollut hyvin suosittua ja tavoittaa ison joukon perheitä. Jos musiikkileikkikoulu jää VOS-rahoituksen ulkopuolelle, joutuu opisto rahoittamaan sitä muulla tavoin, esimerkiksi asiakasmaksujen nostolla, mikä vähentää leikkikoulun saavutettavuutta merkittävästi. Arvoisa puhemies! Mikkelin musiikkiopisto tekee aktiivista yhteistyötä toisten taiteen perusopetuksen oppilaitosten kanssa toimialueellaan. Opistossa arvostetaan kaikkia taiteenaloja. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että eri taiteenlajien saavutettavuustavoitteet toteutuvat ja toiminta voi mahdollistua myös uusille toimijoille. Tähän tarvitaan kuitenkin uutta rahoitusta, jotta myös nykyisten oppilaitosten järjestämä opetus jatkuu elinvoimaisena. Mikkeliin ollaan käynnistämässä kaupungissa toimivien taiteen perusopetuksen oppilaitosten kesken yhteistyötä, jossa on mukana viisi oppilaitosta ja kuusi eri taiteenlajia. Lisäksi musiikkiopiston toimipisteissä Hirvensalmella, Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjussa tehdään aktiivista yhteistyötä paikkakunnalla toimivien muiden oppilaitosten kanssa. Mikäli hallituksen lakiesitys toteutuu esityksen mukaisesti ja ilman lisämäärärahaa, johtaa se musiikin valtionosuusrahoituksella annettujen tuntien vähenemiseen Suomessa arviolta 33 000 tunnilla niiden siirtyessä muille taiteenaloille. Tämä vähentää musiikin taiteen perusopetuksen saavutettavuutta ja laatua, mikä on selvästi ristiriidassa lain tavoitteiden kanssa. Arvoisa puhemies! Lakiesityksen myötä valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävän enimmäissuoritemäärän jako musiikin ja muiden taiteenalojen välillä eli musiikin oma rahoitusmomentti on poistumassa, ja tilalle ehdotetaan kaikille taiteenaloille yhteistä suoriterahoitusmallia. Esityksen mukaan lisäosa, joka perustuu oppilaiden ja oppimäärän suorittaneiden määrään, voisi enimmillään olla jopa 25 prosenttia tuntiperusteisesta vuosirahoituksesta. Uusi rahoitusmalli suosii niitä taidelajeja, joita opetetaan pääasiassa tai kokonaan ryhmäopetuksena. Mikkelin musiikkiopistossa on viime vuosina kehitetty ryhmäopetusta, kuten musiikkileikkikouluopetusta sekä esimerkiksi Tempo-orkesterivalmennusta ja muita ryhmäopetusmuotoja. Näillä on turvattu mahdollisimman monelle tutustuminen musiikin maailmaan. Ryhmäopetus toimiikin hyvin kiinnostuksen herättelijänä lajin pariin ja alkeissoittotaitojen hankkimiseen, mutta pitkällinen ja syvällinen instrumentin hallinta syntyy yksilöopetuksessa, johon musiikin opetus lopulta perustuu. Jos musiikin rahoitus vähenee, tulee se näkymään niin Mikkelin musiikkiopistossa kuin lukuisissa muissa musiikkiopistoissa nykyistä pidempinä jonoina instrumenttiopetukseen ja todennäköisesti myös soitinvalikoiman kaventumisena. Mikkelissä on tehty paljon töitä sen eteen, että oppilaspaikkaa odottavien jonot olisivat mahdollisimman lyhyet eri toimipisteissä ja että instrumenttien laaja kirjo näkyy ja kuuluu koko toimialueella. Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksessa on myös hyvää, ja koko prosessi on saanut koko taiteen perusopetuksen kentän ajattelemaan kauemmas tulevaisuuteen. On luotu uusia kontakteja ja ideoitu yhdessä, miten voidaan parantaa entisestään taiteen perusopetusta uuden lain ja uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Myös opettajien kelpoisuus on kirjoitettu lakiesityksessä siten, että turvataan opetuksen laatu tulevaisuudessakin. Rahoitusmallin mahdollistama koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaaminen on kuitenkin se, mikä on koko Suomessa tärkeää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Erittäin mielenkiintoinen aihe tänään käsittelyssä: edustaja Vestmanin aloite, jossa iso määrä allekirjoittajista. Se huoli sähkön hinnasta suomalaisille on ihan aito, ja sitä kannattaa tässä pohtia. Jos katsotaan Suomen sähköntuotantokapasiteettia, niin käytännössä tällä hetkellä 40 prosenttia meidän sähköstä tuotetaan ydinvoimalla, 28 prosenttia tuulella, vesivoimalla 16 prosenttia ja biomassalla 11 prosenttia. 95 prosenttia meidän tuotannosta on niin sanottua puhdasta, vain 5 prosenttia hiili- ja fossiiliperäistä. Eli me ollaan todella hyviä, ja tämä puhdas tuotanto on ollut yksi kilpailuvaltti, kun Google on tänne hakeutunut. Se, miten tästä sitten... Google — iso investointi, erittäin hyvä teknologian, työllisyyden ja rakentamisinvestointien osalta, siinä mielessä erittäin hyvä, ja jatkossa työllistää 7 000 ihmistä. Tämä on todella merkittävä ja iso hanke. Se, miten Google on varmistanut nyt sähköntuotantoaan, se on ostanut Loviisan ydinvoimalaitoksesta, entisestä työpaikastani, puolet siitä sähkötehosta 22 vuodeksi. Se on aika iso kauppa ja tavallaan vie sitä tehoa, perusvoimaa, todella paljon Suomen markkinoilta. Tässä arvioidaan, että Googlen sähkötehon tarve on noin 500 megawattituntia, noin karkeasti ottaen. Eilen eräs professori arvioi televisiossa tätä suuruusluokkaa — varmaan aika lähellä. Jos mietitään pelkästään tätä, niin tämä yksistään ei varmaan ole sellainen, joka tätä Suomen sähköjärjestelmää heiluttaisi niin paljon, että pitäisi olla huolissaan, mutta näitä hankkeita on aika paljon. Siinä mielessä meidän pitää miettiä, miten näitä sitten Suomessa voidaan jatkossa rakentaa lisää niin, että suomalaisten sähkön hinta pystyttäisiin turvaamaan. Tässä on monta yksittäistä asiaa, jotka vaikuttavat tietenkin tilanteeseen. Mihin näitä nyt sijoitetaan? On totta kai Googlellakin ollut se, että niitä on sijoitettu sinne Pohjois-Suomeen kantaverkon lähelle ja myöskin olosuhteisiin, joissa pystytään tätä hyvin hoitamaan tässä mielessä, ja sitten tuonne Haminaan. Itse asiassa kävin Lappeenrannassa datakeskusesittelyssä. Siellä oli iso työmaa meneillään, ja tästä datakeskuksen tehon tarpeesta tuli aika mielenkiintoinen informaatio, se, että se datakeskus ei ole koko aikaa täydellä teholla, vaan siellä tehot vaihtelevat sen kapasiteetin mukaan, ja se on aika joustavaa, kuinka isoa osaa ne ottavat aina käyttöön siitä datakeskuksesta. Siinä mielessä se teho myöskin vaihtelee siellä niin, että se ei ole ihan koko aikaa sama. Nämä vaikuttavat tähän tilanteeseen ja miten tätä tarvetta pitää korvata. Se, miten tässä katsotaan tulevaisuutta, liittyy tähän ajalliseen tilanteeseen. Meillä on 85 terawattituntia suurin piirtein ollut 20 vuotta sitten Suomen sähköntuotanto, ja se on ollut viime vuonna suurin piirtein samalla tasolla. Se ei ole 20 vuoteen muuttunut, ja nyt sen pitäisi nousta näitten hankkeitten myötä noin 40—50 prosentilla lähivuosina. Mutta tässä on ajallinen ongelma erittäin iso, ja se ajallinen ongelma liittyy siihen, että kun me rakennetaan voimalaitoksia, tai kantaverkkoa vahvistetaan, niin se vie vähintään seitsemästä kymmeneen vuoteen ennen kuin meillä on mitään uutta tarjolla. Isoin ongelma liittyy kantaverkon ja verkon vahvistamiseen siinä, että pitäisi olla suunnitelmat ja kaavoitus tehty, että niitä rakentamisia voidaan viedä. Kyllä se verkko rakennetaan aika nopeasti sen jälkeen, kun ovat nämä suunnitelmat ja kaavoitus kunnossa. Kaavoitusprosessit vievät meillä vuosia, ja tästä tulee se ajallinen viive. Sitten tämmöisten perusvoimalaitosten rakentaminen vie vähintään lähelle kymmenen vuotta, jos ajatellaan isoa voimalaitosta rakentaa. Eli meillä niistä tulee se viive, ja meidän sähkön tarve on kolmen neljän vuoden päästä. Meillä on tässä mielessä tämmöinen tilanne, joka tuo siihen ongelmia. On tärkeätä, että tuulivoimaa pystytään rakentamaan nopeasti. Niitä saadaan lisää, mutta niitä pitää olla kaavoitettuina ja sitten yhteydet niistä valtakunnan verkkoon. Myös tämä säätövoimakysymys. Tuossa Googlen tapauksessa oli yli 90 megawatin akkukuvio siihen rakennettu. Suomen kantaverkon yhteyteen ja verkon yhteyteen nytten aika paljon on akkutehoa rakenteilla. Se, kuinka nopeasti se tulee tämän säätövoiman osalta, on tärkeää. Vesivoima on parasta säätövoimaa, ja siinä mielessä vesivoiman osalta myöskin sellaiset hankkeet, joissa pumppuvoimaa tai muuta pystyttäisiin saamaan aikaiseksi, olisivat nyt tarpeellisia. Mutta nekin kaikki vievät kauan aikaa. Minä näen tässä isoimpana ongelmana, että meillä ei ole tätä sähkönkulutuksen kasvua huomioitu tässä ja ei ole ollut niitä investointeja ja suunnitelmia riittävän nopeasti, niin että meille tulee tämmöinen ajallinen ongelma tässä. Toivoisin, että pystyttäisiin saamaan semmoinen energiapolitiikka aikaiseksi, että me vastataan sitten siihen kulutukseen, mitä tulee. Itse näen, että nämä ovat yllättävän isoja ja työllistäviä ratkaisuja, mitä nämä datakeskukset tuovat. Siellä Haminassakin puhutaan 500 ihmisen työpaikasta, noin välillisesti, mitä siinä on myöskin. Eli todella isoista hankkeista on kysymys. Mutta kaiken kaikkiaan itse en ole ihan niin synkkänä tämän sähköntuotantokapasiteetin ja muun verkon kanssa, jos me saataisiin näitä meidän omia prosessejamme nopeutettua niin, että me saataisiin niitä liikkeelle nopeammin ja sitä kautta ratkaisuja aikaiseksi. Mutta tässä on tämä muutaman vuoden vaikea ajanjakso, joka voi vaikeuttaa ja voi muodostaa pullonkaulan sille, että tänne ei tule näitä datakeskusinvestointeja ja muutenkin sähkönkulutusta tarvitsevaa teollisuutta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä olen tämmöinen tietokoneiden parissa kasvanut aikuinen, ja nuorena tuli kaikki aika vietettyä tietokoneiden rämppäämisessä. Luin tätä lakialoitetta silloin kun edustaja Vestman kiersi tässä ja pyysi siihen nimiä, ja itse en kirjoittanut nimeä tähän lakialoitteeseen. Eilen kun tuli tämä jättimäinen Googlen investointi Suomeen, heti aloin miettimään, mitähän Google vastaisi, miten tämä lakialoite olisi vaikuttanut siihen investointiin, jos tämä olisi ollut voimassa silloin kun he suunnittelivat tätä investointia. Päätin sitten kysyä heiltä tätä asiaa, ja minulla on tässä heidän vastauksensa. He vastasivat minulle, tuli heiltä pari paperia tähän liittyen, ja he ottivat ekana kantaa tähän liittymistehoa vastaavaan uuteen sähköjärjestelmän joustoon, ja heidän vastauksensa oli tämmöinen: ”Jos tavoitteena on alentaa hintavaihtelua tai piikkihintoja tukku- tai reservimarkkinoilla, varavoimalaitosten luvitus- sekä polttoaine- ja päästöoikeuksien kustannukset ovat niin korkeat, että niiden kyky palvella näitä tavoitteita on hyvin rajallinen.” Sitten he vastasivat tähän datakeskusten kulutuksen kattamiseen varttitasolla sähköntuotannolla ehtona liittämisluvalle. ”Varttitasolla sähköntoimitusten kohdentaminen kulutukseen johtaisi kohtuuttoman suuriin hallinnollisiin kustannuksiin sekä viranomaisten että operaattorin taholla ja tarkoittaisi, että esimerkiksi tuuli- ja aurinkosähkön käyttö datakeskuksen sähkönhankinnassa olisi miltei mahdotonta. Vastaavaa vaatimusta ei ole käytössä Suomen kontekstissa myöskään uusiutuvan vedyn kohdalla, sillä Euroopan komission asetus vaikuttaa...” — en jatka loppuun tuota. ”Ehdotettu vaatimus on myös merkittävästi tiukempi kuin Irlannissa”— mistä äsken mainitsit — ”kun Irlannissa käytössä oleva vaatimus kattaa 80 prosenttia vuosikulutuksesta, ei varttitason täsmäytystä. Riittävän lisäisen sähkönhankinnan käyttäminen liittämisen ehtona johtaisi helposti kohtuuttomiin tilanteisiin projektiriskin myötä. Uuden sähköntuotannon kehityksessä ja rakentamisessa voi syntyä sähkön ostajasta riippumattomia viiveitä, jotka kyseisen vaatimuksen myötä estäisivät datakeskuksen liittämisen verkkoon.” Sitten he vastasivat vielä kysyntäjoustosta: ”Pakollinen jousto on este investoinneille. Kriittisen infrastruktuurin velvoittaminen kulutuksen rajoittamiseen muissa kuin tehopulatilanteissa ei ole kaupallisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja heikentää investointihalukkuutta. Suurin osa datakeskuksista ylläpitää reaaliaikaisia viiveherkkiä sovelluksia, joille on määritelty tiukat, 99,99 prosentin käytettävyystasoa koskevat palvelutasosopimukset.” Eli siis siitä vastauksesta tuli mielestäni ilmi hyvin selkeästi, että tämän kaltainen, näin tiukka, mitä te esitätte, voisi estää tämmöisiä investointeja. Itse ymmärrän, että tähän on tärkeää rakentaa Suomeen jotain selkeätä ja parempaa, mutta tämä tämmöisenään olisi ollut heille hyvin haastava. [Heikki Vestman: Hyvin haastava, mutta sanoiko se, että se estää? Missä se lukee, että se estää?] — No, tässä on ihan siis, että ”pakollinen jousto on este investoinneille”. Heidän vastauksissaan lukee tämmöinen lause. Olen miettinyt tässä pari vuotta tätä datakeskushommaa, se on kiinnostanut, ja ajatellut, että tätä ehkä pitäisi verrata jonkun verran esim. metsäteollisuuteen, jossa on rakentunut iso teollinen ekosysteemi. Nämä ovat nyt minun omia ajatuksiani, ei enää Googlen. Mielestäni meillä tähän datakeskusten ympärille, mitä on nyt aivan massiivisesti rakenteilla ja suunnitteilla, on myös rakentunut ja on rakentumassa tämmöinen samanlainen teollinen ekosysteemi. Meillä on useita upeita firmoja, mitkä ovat mukana tässä. Otin tähän ylös erilaisia, mitkä ovat kasvaneet valtavasti tämän datakeskusrakentamisen myötä, esim. teollisia nostimia rakentava IXOLIFT, suunnitteluun erikoistunut Granlund, sähkönhallintalaitteet, tämmöinen kuin Eaton, joka rakentaa niin sanottuja UPS-laitteita elikkä turvaa sähkönsaantia, sitten tämmöinen yritys kuin T-Drill, joka on erikoistunut putkien liitoksiin, lämmöntalteenottolaitteita rakentava Nohewa, sitten sanomattakaan ne kaikki lukuisat maansiirtoyritykset, mitä on jatkuvasti työskentelemässä. Nämähän ovat siis valtavia työmaita. Meidän yleinen kuva Suomessa on vähän semmoinen, että ne ovat halleja, mutta oikeasti ne ovat valtavan suuria työmaita. En nyt muista, mutta niissä on siis kymmeniä ja kymmeniä työkoneita yhtä aikaa työstämässä valmiiksi alustaa sitä rakennusta varten. Mielestäni tästä Googlen vastauksesta selvisi se, että Suomeen ei investoida vain huvikseen ja sen takia, että meillä on hirmu hyviä saunoja ympäri Suomea, vaan siksi, että meillä on äärettömän laadukas kantaverkko — johon tarvitaan satsauksia, niin kuin täällä on puhuttu, ja olen täysin samaa mieltä siitä, mitä joku sanoi tässä —, meillä on sähkön hinta ja sähkön saatavuus, ja olen ihan täysin samaa mieltä, että pitää saada lisää sitä. Meillä on ilmasto, mikä on niin viileä, että ei tarvitse jäähdyttää niin paljon — sehän on valtava ongelma jossain Arizonassa Jenkeissä tai jossain tuolla, missä ilmasto on niin lämmin, että laitteitten jäähdyttäminen on niin isoa. Sitten meillä on paljon osaavia ammattilaisia, ja tämä meidän systeemi kasvaa koko ajan. Ja sitten meillä on ennakoitava poliittinen ympäristö. Vaikka tämä nyt välillä näyttää vähän semmoiselta kahnaukselta, niin meillä on silti maailman mittakaavassa tosi ennakoitava ympäristö. Ja mielestäni tämä lakialoite on liian jyrkkä siirto tähän kohtaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Vestmania tästä todella ajankohtaisesta aloitteesta. Suomi tarvitsee investointeja. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja, kasvua sekä puhtaan siirtymän hankkeita, jotka vahvistavat Suomen asemaa teknologian ja datatalouden edelläkävijänä. Juuri siksi on erittäin myönteistä, että tällä viikolla Google ilmoitti mittavasta investointiohjelmasta Suomeen. Tämä investointi kohdistuu datakeskus- ja infrastruktuurihankkeisiin muun muassa Haminaan, Kajaaniin, Muhokseen ja Vaalaan. Kyseessä on yhtiön historian suurin yksittäinen investointi Euroopassa, ja sen arvioidaan tukevan rakennusvaiheen aikana yli 37 000 työpaikkaa sekä tuovan miljardeja euroja lisäystä Suomen kansantalouteen. Arvoisa puhemies! Juuri tämän vuoksi nyt käsiteltävänä oleva lakialoite on erityisen merkittävä. Datakeskukset ovat mahdollisuus, mutta niiden sähkönkulutus on valtava. Tämä tarkoittaa sitä, että datakeskuspolitiikka on samalla energiapolitiikkaa. Jos suuret datakeskukset käyttävät olemassa olevaa sähköntuotantoa ilman, että järjestelmään syntyy uutta tuotantoa, perusvoimaa tai uutta joustokapasiteettia, säätövoimaa, seurauksena voi olla korkeammat sähkönhinnat, kasvavat kustannukset kotitalouksille sekä heikentyvä kilpailukyky suomalaiselle teollisuudelle. Juuri tästä meidän on oltava huolissaan, ja siihen tämä lakialoite antaa ratkaisuja. Aloitteen ydinajatus on yksinkertainen: jos ja kun datakeskus käyttää merkittävästi sähköä, sen tulee myös osallistua ratkaisun rakentamiseen. Aloitteessa esitetään, että suurilta datakeskuksilta voitaisiin edellyttää sähkönkulutusta vastaavaa uutta sähköntuotantoa sekä sähköjärjestelmää tukevaa joustokykyä ennen verkkoon liittämistä. Lisäksi datakeskukset velvoitettaisiin tarjoamaan joustoa sähkömarkkinoille. Tämä on investointien mahdollistamista kestävällä tavalla. On kaikkien etu, että Suomeen syntyy uusia datakeskuksia, mutta on myös kaikkien etu, että samalla syntyy uutta sähköntuotantoa, uusia energiainvestointeja, uusia akkukapasiteetteja ja uusia ratkaisuja sähköjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Tuore Googlen investointi osoittaa meille, että investointien ja energiavastuun yhdistäminen ei ole este investoinnille. Se voi olla jopa kilpailuetu. Suomella on nyt mahdollisuus olla maa, jossa datakeskukset kasvavat, mutta kasvavat tavalla, joka vahvistaa koko sähköjärjestelmää ja tukee huoltovarmuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Haluan, että me Suomen päättäjät teemme kaikkemme, jotta sähkön hinta on suomalaisille kohtuullinen. Datakeskusbuumi ei saa realisoitua isoksi sähkölaskuksi suomalaisille kodeille, yrityksille ja koko kansantaloudelle. Datakeskukset ovat Suomelle mahdollisuus vain, jos ne tuovat mukanaan tarvitsemansa sähkön. Tätä datakeskuksilta on vaadittava. Se on tämän lakialoitteen keskeinen sisältö. Tämän lakialoitteen tavoitteena on siis turvata sähkön kohtuullinen hinta suomalaisille sekä sähköjärjestelmän toimintavarmuus tilanteessa, jossa datakeskuksista johtuva sähkönkulutus kasvaa hyvin voimakkaasti lähivuosina. Lakialoitteen on allekirjoittanut 105 edustajaa kaikista eduskuntapuolueista. Suomalaisten sähkönkäyttäjien asia on siis meille yhteinen. Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sähkömarkkinalakiin säännökset datakeskusten sähköverkkoon liittämisen erityisistä ehdoista sekä datakeskusten joustavan sähköntuotannon ja kulutusjouston osallistumisesta sähkömarkkinoille. Näiden säännösten tarkoituksena on varmistaa, että sähköjärjestelmän toiminnan kannalta merkitykselliset datakeskukset kattavat sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla sekä tarjoavat joustokykyä sähköjärjestelmään. Puhemies! Kantaverkonhaltija Fingridin tuoreen arvion mukaan liittymissopimuksen omaavien datakeskusten yhteenlaskettu sähköteho on jo yli 5 000 megawattia. Se on aivan massiivinen määrä uutta, tasaista sähkönkulutusta lähivuosina. Vertailun vuoksi tuo sähköteho vastaa kymmenen Loviisan ydinreaktorin sähkötehoa. Rakenteilla ja suunnitteilla olevat datakeskukset voivat nostaa Suomen sähkönkulutusta lähivuosina jopa 30 prosenttia. Datakeskukset ovat Suomen kansantaloudelle siis mahdollisuus, kunhan säännöt ovat kunnossa. Datakeskukset tarkoittavat investointeja sekä työpaikkoja rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Eilen julkistettiin Suomen historian suurin investointi Suomeen. Google tekee 13 000 miljoonan euron datakeskusinvestoinnin Suomeen. Tämä tuo työtä ja toimeentuloa maahamme. Talouden kasvun ja puhtaan siirtymän kannalta merkittävää on, että datakeskusten kysyntä voi lisätä uutta sähköntuotantoa. Samalla datakeskusten suuri ja joustamaton sähkönkulutus muodostaa merkittävän riskin sähkön hinnalle ja riittävyydelle. Datakeskusten sähkönkulutus on luonteeltaan tasaista. Se ei siis lähtökohtaisesti jousta sähkön hinnan tai tehotilanteen mukaan ilman erityisiä ratkaisuja. Datakeskukset toisin sanoen kuluttavat myös silloin, kun Suomen sähkönkulutus on talvipakkasilla jo valmiiksi huipussaan ja tehotilanne vaikea. Tosiasia on, että kun sähkön kulutus kasvaa, sähkön hinta nousee, ellei sähkön tuotantoa lisätä. Tämä on sähkömarkkinan laki. Arvoisa puhemies! Sähkön hinnan ja riittävyyden ratkaisee siis datakeskusbuumissa se, rakennetaanko uutta sähköntuotantoa samaan tahtiin, kun datakeskusten sähkönkulutus kasvaa. Nykyisin vain osa datakeskuksista hankkii sähkönsä uutta tuotantoa koskevilla sähköntoimitussopimuksilla eli PPA-sopimuksilla. Osa datakeskushankkeista ostaa käyttöönsä siis olemassa olevaa sähköntuotantoa Suomesta. Tämä on pois markkinoilta. Datakeskusten sähkönkulutus tulisi kattaa myös silloin, kun ei tuule. Ilman uutta säätövoimaa tai datakeskuksen muuta joustokykyä datakeskus ei kykene kattamaan omaa kulutustaan joka hetki. Tämä johtaa siihen, että koetaan sähkön hintapiikkejä. No, miksi siis uusi sähkönkulutus ei luonnostaan sähkömarkkinoilla synnytä käsi kädessä uutta sähköntuotantoa? Syynä ovat sähkömarkkinamalliin liittyvät kannustinongelmat: Ensinnäkään se ei ota riittävästi huomioon sähkön erityispiirteitä hyödykkeenä. Sähköä ei voida laajamittaisesti, pitkäaikaisesti ja kustannustehokkaasti varastoida nykyteknologialla, minkä vuoksi riittävä sähköntuotanto on turvattava lähtökohtaisesti joka hetki. Sähkömarkkinoilla ei kuitenkaan makseta kyvystä tuottaa sähköä, vaan siellä maksetaan tuotetusta sähköenergiasta. Tuotantokapasiteettia ei siis kannata rakentaa varastoon. Toiseksi, investoinnit uuteen sähköntuotantoon vievät tavanomaisesti vuosia. Jos sähkönkulutus kasvaa nopeasti — siis lyhyessä ajassa — ilman, että sääntely vaatii vastaavasti sähköntuotannon tai kulutusjouston kasvua, seurauksena voivat olla pitkäaikaisesti hyvin korkea sähkön hinta sekä vakavat tehopulatilanteet. Ellei datakeskusten sähköverkkoon pääsylle aseteta ehtoja, datakeskusten sähkön kulutuksen voimakas ja nopea kasvu voi siten nostaa sähkön hintaa huomattavasti lähivuosina. Tämä heikentäisi sähköistyvän teollisuuden kilpailukykyä sekä kasvattaisi kotitalouksien kustannuksia, jopa kohtuuttomasti. Lisäksi se voisi vakavimmillaan johtaa tehopulaan. Tuoreessa valtioneuvoston julkaisemassa selvitysmies Mattilan raportissa puhutaan jopa yli 80 sentin kilowattituntihinnoista kahden vuorokauden ajan, yli 50 sentin kilowattituntihinnasta neljän vuorokauden ajan ja yli 15 sentin hinnasta yli kahden viikon ajan tilanteessa, jossa Suomen sähköjärjestelmään lisätään datakeskusten it-tehoa yli kaksi ja puoli tuhatta megawattia. Kuten totesin, Fingrid on nyt kertonut, että liittymissopimuksia on tehty tähän nähden jo tuplamäärä, uutta datakeskustehoa Suomen sähköjärjestelmään. Jokainen voi tehdä tästä matematiikan. Kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähkö on yksi Suomen tärkeimmistä kilpailueduista. Lisäksi se on välttämättömyyshyödykkeenä kohtuuhintaisen asumisen ja arjen keskeinen tekijä. Kohtuuhintainen sähkö on kerta kaikkiaan turvattava. Siksi tässä lakialoitteessa ehdotetaan sähkömarkkinalakiin lisättäväksi pykälät, jotka edellyttävät, että sähköverkkoon liitettävän datakeskuksen on katettava sähkönkulutuksensa uudella sähköntuotannolla tai kulutusjoustollaan. Ehdotetut pykälät vastaavat Irlannin käyttöön ottamaa sääntelyä. Esittelen ne hieman tarkemmin myöhemmin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Niin, ja mitä tähän suhdanteeseen ja rakentamiseen liittyy, niin mehän kritisoimme jo muutama vuosi sitten sitä, kun rakennusala oli suuressa ahdingossa, eikä vieläkään ole toipumista näkynyt, ja silloin jo tarjosimme näitä suhdannetoimia. Rakentamisen puolella meillä oli tietyt esitykset, rakentamisen tukipaketti, jossa myös oli tämän kotitalousvähennyksen lisäksi toki tämä korjausavustus. Me esitimme korjausavustuksia kodeille, jolloin niistäkin kuulimme hallituksen vastauksen, että ei käy ja SDP:llä ei ole tyyliin vaihtoehtoa, mutta hyvä, että nyt sitten muutama vuosi myöhässä hallitus myös tähän SDP:n esitykseen tarttuu ja esittää nyt itse näitä korjausavustuksia. Mitä tulee asuntopolitiikkaan ja rakentamiseen, niin kun katsotaan hieman pitemmälle tähtäimelle, niin kyllähän tällä kaudella on tehty järisyttäviä muutoksia sinne ihan perusteisiin: Valtion asuntorahasto on lakkautettu ja erityisryhmien investointiavustus, jolla rakennetaan koteja ikäihmisille ja opiskelijoille, on leikattu minimiin. Tällä ei tosiasiassa pystytä enää valitettavasti rakentamaan muuta kuin joillekin vammaisryhmille ja asunnottomille ehkä muutamia kohteita, mikä sinänsä on hyvä, mutta koko ikäihmisten asumiskysymys, joka on varsin laaja ja iso, on kokonaan nyt sitten vedetty hallituksen toimesta sivuun. Eli jos puhutaan asuntopolitiikasta plus rakentamisen tukemisesta, niin kyllähän ne toimet ovat pikemminkin kokonaissaldoltaan menneet miinuksen puolelle siihen nähden, mitä sitten tulevina vuosina näistä kaikista alasajamisista tulee seuraamaan.

Arvoisa puhemies! Vaikka vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa esityksen muita muutoksia, emme kannata kotitalousvähennykseen esitettäviä muutoksia. Hallituksen pyrkimys elvyttää työllisyyttä on kyllä kannatettava, mutta valittu keino eli kotitalousvähennyksen väliaikainen korottaminen on valitettavan tehoton. Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että kotitalousvähennyksen korotuksen elvyttävä vaikutus on todennäköisesti vaatimaton ja kotitalousvähennyksen hyödyt painottuvat ja kumuloituvat erityisesti suurituloisille. Aikana, jolloin hallitus on merkittävästi heikentänyt tuloverotuksen progressiota, ei ole perusteltua antaa lisää hyvätuloisille suunnattuja verohelpotuksia. Koska kyseinen vähennys kohdistuu tuloveroon, pienituloisimmat eivät käytännössä pysty käyttämään tukea. Myös korotuksen takautuvuus on ongelmallinen. Koska korotusta sovellettaisiin takautuvasti myös vuoden 2026 osalta, sillä olisi todennäköisesti vielä vähemmän olennaisia käyttäytymisvaikutuksia, sillä päätökset tämän vuoden hankinnoista on jo pitkälti tehty. Esitettyjen muutosten ajoitusta on siis vaikea pitää tavoitteeseen nähden perusteltuna. Kyse on takautuvasti myönnettävästä veronkevennyksestä suurituloisille, ja sen työllisyyttä elvyttävä vaikutus on kyseenalainen. Kuten hallituksen esityksessä todetaankin: ”Tutkimuksen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutukset palveluiden kysyntään ja työllisyyteen ovat keskimäärin hyvin pieniä, eikä tutkimuksessa havaittu vaikutuksia veronkierron määrään. Tästä seuraa, ettei ehdotetulla muutoksella arvioida olevan merkittäviä pysyviä työllisyys- tai tuotantovaikutuksia.” Samalla kotitalousvähennykseen tehtävät muutokset kuitenkin vähentävät verotuloja ja syventävät alijäämää 77 miljoonaa euroa vuodessa vuosilta 26—27 kumulatiivisesti yhteensä 154 miljoonaa euroa. Näin ollen kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus ei vaikuta erityisen kustannustehokkaalta keinolta työllisyyden elvyttämiseen. Arvoisa puhemies! Mitä tulee rakennusalan ahdinkoon, joka on kiistämätön, suuri ongelma, joka on jatkunut jo monta vuotta, vasemmistoliitto on esittänyt useita huomattavasti tehokkaampia toimia, joilla rakennusalan elpymistä voisi tukea. Vaihtoehtobudjetissa on esitetty esimerkiksi 100 miljoonaa euroa rakennusalan suhdanneavustusta asuinyhteisöille sekä 100 miljoonaa euroa väliaikaista suhdanneavustuspakettia kunnille ja hyvinvointialueille tarpeellisten rakennushankkeiden toteuttamiseen. Näiden lisäksi emme olisi lakkauttaneet Valtion asuntorahastoa vaan pikemminkin kasvattaneet siitä jaettavia valtuuksia, kuten energia-avustusta, erityisryhmien investointiavustusta sekä hissi- ja esteettömyysavustusta. Näillä toimilla voitaisiin työllisyyttä elvyttää huomattavasti tehokkaammin ja suoremmin kuin kotitalousvähennyksen määräaikaisella korotuksella. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen jatkuvat muuttamiset ovat kuin narulla työntämistä. Olisikin syytä muiden työkalujen käytön lisäksi harkita kotitalousvähennysjärjestelmän kokonaisvaltaista remontoimista. Ruotsissa on ymmärtääkseni käytössä järjestelmä, jossa kotitalousvähennys ja remonttivähennys toimivat niin, että vähennys näkyy asiakkaalle heti laskulla alennettuna hintana. Asiakas maksaa vain oman osuutensa, ja palveluntarjoaja hakee loppuosan suoraan Ruotsin verovirastolta. Ruotsin malli olisikin sikäli parempi, että suoraan laskulla näkyvä hyöty kannustaisi todennäköisesti enemmän käyttämään palveluita ja se auttaisi paremmin myös pienituloisia. Jälkikäteen tuleva verohyöty on heikolta tuntuva kannustin suoraan alennettuun hintaan verrattuna. Mutta joka tapauksessa: mikäli eduskunta on tosissaan julkisen talouden sopeuttamispyrkimysten kanssa, ei jatkuviin veropohjaa nakertaviin erilaisiin verovähennyksiin yksinkertaisesti enää ole varaa. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hyrkön tekemää esitystä.

Arvoisa puhemies! Suomen luonto on maamme vanhin hyvinvointikeskus — avoinna 24/7 — jonka ovet ovat olleet avoinna suomalaisille metsästäjille ja kalastajille jo yli 11 000 vuotta. Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin tervetulleena ja kannatettavana. On erittäin myönteistä, että työnantajan tarjoaman verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää korotetaan nykyisestä 400 eurosta 540 euroon. Suomalaisten arki on muuttunut. Luontainen hyötyliikunta on vähentynyt. Monella on luontosuhde katkennut, kun on joutunut muuttamaan kaupunkiin koulutuksen ja työn vuoksi. Työntekijät on vangittu istumaan penkkeihinsä palkkaa vastaan, ja samalla liikkumattomuuden ongelmat ja terveysongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti. Siksi jokainen kannustin, joka auttaa ihmisiä liikkumaan enemmän ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on askel oikeaan suuntaan. Ihmiset ovat erilaisia. Kaikille hyvinvointia ei tuo kuntosali tai liikuntahalli. Joku löytää tasapainon juoksupolulta, toinen kulttuurista tuijottamalla taulua museossa ja kolmas Suomen luonnosta ruskavaelluksella tai telttaretkellä erämaajärven rannalla. Työntekijät voivat käyttää tätä etua aiempaa monipuolisemmin juuri niihin harrastuksiin, jotka parhaiten tukevat heidän omaa hyvinvointiaan. Arvoisa puhemies! Erityisen iloinen olen siitä, että tämä korotettu rahallinen tuki ulotetaan koskemaan kalastusta ja metsästystä. Nämä ovat monille suomalaisille paljon enemmän kuin harrastuksia. Ne ovat osa suomalaista elämäntapaa, kulttuuria ja luontosuhdetta. Suomessa on metsästetty ja kalastettu yli 11 000 vuotta, ennen kuin yhtäkään museota oli vielä perustettu mielenterveyden ylläpitämiseksi. Kalastus ja metsästys vievät ihmiset pois ruutujen äärestä metsään, vesille ja luonnonrauhaan. Samalla ne pakottavat liikkumaan jalkaisin, viettämään aikaa ulkona sekä ylläpitämään sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Tutkimustiedonkin mukaan luonnossa oleskelu vähentää stressiä, parantaa mielialaa, tukee mielenterveyttä ja vahvistaa kokonaisvaltaista terveyttä. Tätä taustaa vasten tekisi mieli kysyä, miten taideteosten tuijottelu lisää fyysistä työkykyä keski-iän ylittäneillä istumatöitä tekevillä henkilöillä. Uudistus tukee samalla myös kotimaista luonto- ja erämatkailua. Kun työhyvinvointirahaa voidaan käyttää laajemmin erilaisiin luontoharrastuksiin, syntyy kysyntää palveluille, joita tarjoavat kalastusmatkailun yrittäjät, opaspalvelut, eräalan yritykset ja monet muut paikalliset toimijat maaseudulla ja syrjäseudulla ympäri Suomen. Tämä tuo elinvoimaa kaupunkien ulkopuolelle, vahvistaa yritystoimintaa ja luo taloudellista aktiivisuutta sinne, missä sen rakentaminen on kaikkein haasteellisinta. Pidänkin tätä uudistusta samanaikaisesti sekä hyvinvointi- että kasvutoimena. Se vahvistaa työssäjaksamista, kannustaa aktiiviseen elämäntapaan, tukee suomalaisten luontosuhdetta ja luo kaupunkien kulttuuritarjonnan sijaan mahdollisuuksia myös kotimaiselle matkailu- ja palveluelinkeinolle. Arvoisa puhemies! Suomalaiset tulee kannustaa pois neljän seinän sisältä, tulee katkoa kahleet toimistotuolista ja ohjata kohti kaikille tarjolla olevaa luontoa ja hyvinvointia. Tämä esitys tukee juuri sitä. Muistetaan, mistä olemme lähtöisin: kaupungista siis nyt kalastamaan, metsiin liikkumaan ja luonnon äärelle palautumaan. Siksi kannatan lämpimästi tätä hallituksen esitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoinen tilanne meneillään sen takia, että hallitus unohtaa omat tekemisensä. Kotitalousvähennys oli 3 500 euroa aiemmin, sitten se pudotettiin vuoden 25 alusta 1 600 euroon, ja nyt sitä palautetaan 2 100 euroon. Tämä historia unohtui äskeisissä puheenvuoroissa kokonaisuudessaan. Samalla leikattiin työkorvausta 60 prosentista 35 prosenttiin. Nyt hiukan palautetaan näitä lukuja takaisinpäin, joka on oikea suunta. Nyt on kuunneltu sitä opposition pitkään puhumaa ääntä, että kotitalousvähennystä pitäisi käyttää tämän aneemisen taloustilanteen kääntämisessä niin, että kotitaloudet tekisivät niitä töitä kotona ja kunnostaisivat kotiaan ja muita asioita. Tämä suunta on tässä oikea, mutta nyt palautetaan vain osa siitä, minkä hallitus aiemmin leikkasi. Nyt tämä ajankohta on vielä se, että tämän olisi pitänyt olla 2025 eteenpäin koko ajan käytössä, koska meillä on ollut rakentamisessa ja kotitaloustöissä ja työllisyydessä todella heikko tilanne. Tässä mielessä nyt kun täällä todetaan, että nyt on suuri uudistus tehty, niin korjataan omaa leikkausta. Arvoisa puhemies! Nämä muutokset ovat siinä mielessä hyviä. SDP esittää sen takia vähän isompia, työkorvausvähennyksiä 60 prosenttiin tästä 40 prosentista ja niin poispäin, että me saataisiin vähän enempi vaikuttavuutta vielä tämän osalta. Arvoisa puhemies! Vielä tämän osalta, mitä puhutaan: Meillä tänään salissa puhuttiin aika paljon matkakuluista ja polttoainehinnoista tuossa kyselytunnilla, ja voi sanoa, että tuolla maaseudulla kuitenkin kun liikutaan työn perässä aika pitkälle, tämä matkakuluvähennys, 7 000 euroa maksimissaan, tulee aika nopeasti täyteen ja sen korottaminen 8 400:aan olisi nimenomaan palvellut näillä polttoainehinnoilla niitä pitemmälle työn perässä liikkuvia, ja siihen olisi pitänyt mennä. Meillä on myös hieman suurempi tämä vähennyksen omavastuun pienennys kuin hallituksella, eli omavastuu tulisi alentaa 750 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä nostaa 8 400 euroon. Tässä mielessä nämä eroavat. Tämä hallituksen omaehtoisen liikunta- ja kulttuuritoiminnan nosto on hyvä asia ja oikeastansa tähän vuosikausia olleeseen tilanteeseen auttaa kustannusten nousua vastaavasti käytännössä, ja siinä mielessä ollaan hyvällä tiellä sen osalta. Se liikuttaa ihmisiä ja tuo kulttuuritarjontaa paremmin esille. Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Viitasen tekemää vastalauseen 1 mukaista ehdotusta.

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tehdään useita tärkeitä suoraan suomalaisten arkeen liittyviä veromuutoksia. Kotitalousvähennystä korotetaan määräaikaisesti vuosiksi 2026 ja 2027. Enimmäismäärä nousee 2 100 euroon ja yritykselle maksetuista työkorvauksista tehtävä vähennys 40 prosenttiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kotitalous teettää esimerkiksi 3 000 eurolla remontti- tai siivoustöitä, verovähennys kasvaa nykyisestä 900 eurosta 1 050 euroon. Hyötyä tulee siis 150 euroa. Suurimmillaan vähennyksen kasvu voi tarkoittaa 500 euron lisähyötyä kotitaloudelle tavallisen ihmisen arkeen. Määräaikainen korotus tukee kotitalouksien palvelujen ostamista ja samalla rakentamisen ja remontoinnin kysyntää. Talouden epävarmassa tilanteessa tämä tukee kulutusta ja työllisyyttä. Myös matkakuluvähennyksen omavastuun alentaminen 900 eurosta 800 euroon helpottaa työmatkoista aiheutuvia kustannuksia. Tämä on merkittävää erityisesti niille, jotka tarvitsevat autoa työssäkäyntiin. Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 400 eurosta 540 euroon. Erityisen hyvänä pidän sitä, että edun piiriin tulevat myös metsästys ja kalastus. Metsästyskortin suorittaneita on Suomessa noin 300 000. Kyse on suuresta joukosta suomalaisia. Myös kalastus on monelle suomalaiselle tärkeä harrastus ja tapa liikkua luonnossa. Kokonaisuutena esitys tukee kotitalouksien ostovoimaa, palveluiden kysyntää ja työllisyyttä. Arvoisa puhemies! Erikoista jälleen tässä salissa on, että tämäkään esitys ei SDP:lle käy, vaan pitäisi saada enemmän sitä, tätä ja tuota kertomatta, mistä se raha otetaan. Tämä on hyvin tyypillistä SDP:n toimintaa — suomalaisten veronmaksajien rahoja käytetään vastuuttomasti.

Arvoisa puhemies! Ilmeisestikin hyvä on tämä esitys, mutta riittämätön. Näin se meni, niin kuin saattaa olettaakin. Käsittelemme tänään esitystä tuloverolain muuttamisesta. Se sisältää kolme muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisen ihmisen arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluja. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotona pitempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluja. Nyt esitettävät väliaikaiset enimmäismäärän ja säädettyjen vähennysprosenttien korotukset vahvistavat tätä roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Samalla se parantaa ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on tiukalla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia ja työn sekä perheen yhteensovittamista. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia. Se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta, ja siksi myös valiokunnassa on puollettu esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka on tietenkin myös pitkäjänteistä politiikkaa, ja uusien asuntojen rakentaminen käynnistyy pitkälti silloin, kun niille on paljon kysyntää. Tämä signaali muun muassa eilisen jälkeen siitä, että tämäntyyppisiä investointeja tulee ja työtä on tarjolla ympäri Suomen, varmasti myös käynnistää kysyntää aivan uudella tavalla, ja sitä kautta myös uudet projektit pääsevät käynnistymään. Uskon kyllä, että kysyntä luo tarjontaa tässä suhteessa nopeastikin. Tämähän on ollut tämänhetkinen haaste, miksi uutta asuntorakentamista ei ole syntynyt niin paljon tähän mennessä. Sen lisäksi haluan kertoa siitä, että korjausrakentamista vauhditetaan nyt merkittävästi hallituksen toimesta. Tänään juuri valtioneuvostossa hyväksyttiin energia-avustuksen ehdot ja tukea sille, ja tätä pääsemme nyt tänä syksynä jo jakamaan taloyhtiöille, jotta voidaan tehdä energiaremontteja ja korjata taloyhtiöitä siihen kuntoon, että niissä entistä paremmin voidaan asua. Meidän takauslainan avulla tämä on mahdollista myös sellaisilla seuduilla, jotka eivät esimerkiksi niin helposti saa pankista rahoitusta. Eli tuomme moninaisia keinoja, joilla asuntoja voidaan myös nopeammin korjata. Tämä toivottavasti auttaa myös tähän paikalliseen asuntopulaan.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi on tarpeellinen ja pääsuunnaltaan oikea. Rikostiedustelutieto on rikostorjunnan silmät ja korvat. Ilman riittävän varhain saatua tietoa viranomaiset joutuvat toimimaan vasta silloin, kun rikos on jo valmisteltu, uhri on jo joutunut hyväksikäytetyksi tai vahinko on jo tapahtunut. Nykyinen turvallisuusympäristö edellyttää aikaisempaa reagointia. Laittoman maahantulon järjestäminen ja ihmiskauppa ovat kansainvälistä, järjestäytynyttä ja suurelta osin piiloon jäävää rikollisuutta. Verkkoalustoja voidaan käyttää nopeasti uusien reittien, palvelujen ja tekotapojen markkinoimiseen. Rikollisverkostot muuttavat toimintaansa heti, kun kiinnijäämisriski kasvaa. Rajavartiolaitos paljasti vuonna 2025 yhteensä 72 laittoman maahantulon järjestämisrikosta. Näistä 23:ssa oli syytä epäillä törkeää tekomuotoa ja viidessä tapauksessa myös ihmiskauppaa tai törkeää ihmiskauppaa. Nämä luvut kertovat, ettei kyse ole teoreettisesta uhkasta. Esitys mahdollistaisi uhkaperusteisen rikostiedustelun jo ennen kuin tiedossa on riittävän yksilöity rikos tai rikoksesta epäilty henkilö. Rajavartiolaitos voisi käyttää nykyisiä salaisia tiedonhankintakeinoja aikaisemmassa vaiheessa sekä hyödyntää automaattista tiedon keräämistä avoimista lähteistä. Tavoitteena on havaita rikollisuusuhka, tunnistaa sen taustalla olevat verkostot ja estää rikoksen toteutuminen. Arvoisa rouva puhemies! Toimivaltuudet eivät kuitenkaan yksin tuota yhtään tiedustelutietoa. Sen tekevät koulutetut ihmiset, toimivat tietojärjestelmät ja riittävä analyysikyky. Esityksen mukaan toiminta voitaisiin käynnistää kohdentamalla uudelleen Rajavartiolaitoksen nykyisiä voimavaroja. Alkuvaiheen suorituskyvyn luomisen ja teknisten järjestelmien rakentamisen arvioidaan sitovan 2—3 henkilötyövuotta. Pidemmällä aikavälillä esitys itse tunnistaa tarpeen vahvistaa toimintaa kymmenellä henkilötyövuodella. Tämän vuotuinen kustannus on noin 800 000 euroa. Tämä rahoitus on tulevissa talousarvioissa myös osoitettava. Jos uusi tehtävä hoidetaan vain siirtämällä henkilöstöä rajavalvonnasta tai nykyisestä rikostorjunnasta, emme lisää turvallisuusviranomaisten todellista suorituskykyä, jaamme ainoastaan niukkuutta uudelleen. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on myös lakiteknisiä virheitä, jotka on korjattava valiokuntakäsittelyssä. Esitutkintalain 4 luvun 15 §:ään ehdotetussa muutoksessa viitataan Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain 57 t ja 58 j §:iin. Lakiehdotuksen perusteella oikeat viittaukset näyttävät olevan kuitenkin 57 u ja 58 k §:t. Ensimmäinen koskee asianosaisjulkisuuden rajoittamista ja toinen rikostiedustelukeinon käytöstä ilmoittamista. Esityksen yleisperusteluissa puolestaan todetaan, että keskusrikospoliisin päällikön tekemä verkkoperusteista peitetoimintaa tai valeostoa koskeva päätös saatettaisiin tuomioistuimen arvioitavaksi. Tätä menettelyä ei kuitenkaan löydy vastaavalla tavalla ehdotettujen 57 h ja 57 i §:ien lakitekstistä. On selvitettävä, onko virhe perusteluissa vai lakiehdotuksessa. Tuomioistuinkontrollin ulottuvuus ei voi jäädä tulkinnan varaan. Esityksen perusteluissa viitataan myös 57 u §:ään tiedustelutoiminnan yhteensovittamista koskevana säädöksenä, vaikka lakiehdotuksessa yhteensovittamista käsitellään 57 y §:ssä. Lisäksi 57 q §:n perusteluissa puhutaan yhdessä kohdassa poliisin oikeudesta luovuttaa tietoja, vaikka kysymys on Rajavartiolaitoksen toimivallasta. Nämä vaikuttavat aikaisemmasta luonnoksesta jääneiltä virheiltä. Salaisia toimivaltuuksia koskevassa laissa viittausten ja päätöksentekomenettelyjen on kuitenkin oltava poikkeuksellisen täsmällisiä. Esitys on myös sovitettava huolellisesti yhteen hallituksen esitykseen 98/2026, hallituksen esitykseen 127/2026, poliisin rikostiedustelua koskevaan hallituksen esitykseen 121/2026 sekä valmisteilla olevan Tullin rikostiedustelulainsäädännön kanssa. Näissä muutetaan osittain samoja lakeja ja jopa samoja lainkohtia. Erityisen tarkasti perustuslakivaliokunnan on arvioitava pakkokeinolain 10 luvun 56 §:n 4 momenttiin ehdotettua muutosta. Suojelupoliisi on lausunnossaan epäillyt, voidaanko ylimääräisen tiedon käyttöä koskeva muutos toteuttaa ennen perustuslain 10 §:n muuttamista. Hallitus ei muuttanut ehdotusta tämän huomion johdosta. Oikeustilan täytyy olla ennen lain hyväksymistä yksiselitteinen. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan tämän esityksen tavoitteita. Rajavartiolaitos tarvitsee välineet vakavan rikollisuuden havaitsemiseen ja torjumiseen ennen vahinkojen syntymistä. Samalla valiokuntien on korjattava esityksessä havaitut virheet, varmistettava perusoikeuksien suoja, täsmennettävä viranomaisten työnjako ja huolehdittava riippumattomasta valvonnasta. Ennen kaikkea on muistettava, että hyväkään laki ei toteuta itseään. Kun toimivaltuuksien rinnalle annetaan riittävät ihmiset, järjestelmät ja pysyvä rahoitus, tämä uudistus voi aidosti vahvistaa Suomen rikostiedustelukykyä ja yhteiskunnan turvallisuutta. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Otin varmuuden vuoksi molempien asiakohtien puheet, että menee varmasti kohdalleen. Mutta joitain poimintoja lausuntopalautteista on hyvä tässä nostaa esille, vaikka meitä ei täällä montaa olekaan. Ensimmäisenä: Sahateollisuus ry pitää rakennusten elinkaaripäästöjen huomioimista sääntelyssä kannatettavana ja tarpeellisena. Sääntelyn onnistuminen riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, että laskentamenetelmä tunnistaa ja kuvaa selkeästi materiaalien todelliset ilmastovaikutukset koko elinkaaren ajalta. Oikein toteutettuna sääntely ohjaa rakentamista aidosti vähähiilisiin ratkaisuihin, edistää kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen käyttöä ja sen jalostusarvon kasvua ja luo edellytyksiä investoinneille ja kestävälle kasvulle. Edelleen elinkaaripäästöjen sääntelyn toimivuus riippuu ratkaisevasti käytettävästä laskentamenetelmästä. Laskentamenetelmien tuleekin olla käytännössä sovellettavia ja tuottaa johdonmukaisia tuloksia, jotka vastaavat materiaalien todellisia ilmastovaikutuksia. Edelleen Sahateollisuus ry katsoo, että laskentamenetelmän tulee huomioida puutuotteiden hiilivarasto koko rakennuksen käyttöiän ajalta; käsitellä biogeeninen hiili johdonmukaisesti osana elinkaaritarkastelua; kattaa rakennuksen koko elinkaari — niin tuotanto, käyttö kuin elinkaaren loppuvaiheet —; ottaa huomioon materiaalien valmistusvaiheen päästöerot, jotka ovat keskeinen osa kokonaisvaikutusta; perustua läpinäkyviin, ajantasaisiin ja yhtenäisiin tietokantoihin ja oletuksiin; olla yhdenmukainen EU-tason laskentakehikon ja standardien kanssa, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia; ja mahdollistaa eri materiaalien ilmastovaikutusten keskenään luotettava ja vertailukelpoinen arviointi. Mikäli puutuotteiden keskeisiä ilmastohyötyjä, kuten hiilivarastoa, ei huomioida, vertailu eri materiaalien välillä voi vääristyä ja johtaa siihen, että puu näyttäytyy ilmastovaikutuksiltaan todellista heikompana. On keskeistä, että laskentamenetelmä tuottaa tuloksia, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin eri materiaalien todellisia ilmastovaikutuksia ja niiden välisiä eroja. Tämä tarkoittaa sekä valmistuksen päästöjen että materiaalien hiiltä sitovien vaikutusten huomioimista. Lisäksi on tärkeää, että sääntely ei ohjaa suunnittelua yksipuolisesti esimerkiksi ulkoseinien, eristeiden tai ikkunoiden vaatimusten kautta vaan mahdollistaa kokonaisuutena toimivat ja vähähiiliset ratkaisut koko elinkaaren näkökulmasta. Erityisen olennaista on, että jo alkuvaiheen laskentamenetelmät ja -periaatteet muodostavat kestävän pohjan tulevalle ohjaukselle, koska raja-arvojen kiristyessä niiden vaikutus materiaalivalintoihin korostuu. Puurakentamisen ilmastohyödyt perustuvat kestävään metsänhoitoon ja puutuotteiden käyttöön pitkäikäisissä kohteissa, minkä vuoksi nämä tekijät tulee huomioida asianmukaisesti elinkaaripäästöjen tarkastelussa. Rakennusten suunnittelussa tuleekin edistää muuntojoustavuutta eli rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista ilman suuria rakenteellisia muutoksia, korjattavuutta, materiaalien uudelleenkäyttöä, puun käytön edistämistä osana vähähiilisiä rakennusratkaisuja. Nämä tekijät tukevat elinkaaripäästöjen vähentämistä ja vahvistavat vähähiilisten rakennusratkaisujen roolia osana kestävää rakentamista. Arvoisa puhemies! Toisena lausuntopalautteena on Bioenergia ry, joka haluaa erityisesti tuoda esiin biohiilen merkittävät positiiviset näkymät rakennussektorilla. Biohiili on biomassoista valmistettava, hyvin pysyvä hiilipohjainen materiaali, jolla on potentiaalia toimia sekä rakennustuotteiden raaka-aineena että pitkäaikaisena hiilivarastona. Biohiili soveltuu esimerkiksi betoni- ja muiden rakennusmateriaalien täyte- ja lisäaineeksi, kevyiden rakennustuotteiden ja erilaisten komposiittien valmistukseen ja maarakenteisiin ja rakenteellisiin täyttöihin. Säätelykokonaisuudessa hiilikädenjälkeen sisältyvä rakennustuotteiden pitkäaikainen eloperäinen tai tekninen hiilivarasto luo hyvän perustan sille, että biohiilen pysyvä hiilensidonta voidaan huomioida osana rakennushankkeen ilmastohyötyjä. Bioenergia ry katsookin, että biohiili täyttää hyvin tällaiselle hiilivarastolle asetettavat kriteerit erityisesti pysyvyyden ja mitattavuuden osalta. Arvoisa puhemies! Vielä kolmantena Metsäbiotalouden tiedepaneeli, joka pitää myönteisenä kehitystä, jossa rakennusten ilmastoselvitystä ja vähähiilisyyden arviointimenetelmiä kehitetään yhtenäiseksi EU-jäsenmaissa. Metsäbiotalouden tiedepaneeli pitää tärkeänä, että säädöskehitys johtaisi nykyistä nopeammin käyttämään rakentamisessa yhä enemmän vähähiilisiä, uusiutuvia ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja päästö- ja energiaintensiivisten rakennusmateriaalien sijaan. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta 2040-luvulla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä päästövähennyksiä sekä vähähiilisiä ratkaisuja myös rakennusten ja rakentamisen osalta, sillä niiden osuus kokonaispäästöistä on huomattava. Tärkeää on myös korostaa hiilikädenjäljen osuutta ilmastoselvityksessä, koska se lisää tietoisuutta rakennusmateriaalien valintojen vaikutuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsäbiotalouden tiedepaneelin uuden tutkimushankkeen ”Vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön vaikutus puurakentamiseen” tulokset osoittavat, että puun käytön lisääminen rakentamisessa tukee Suomen hiilineutraaliustavoitetta ja auttaa vastaamaan EU:n kiristyvään ilmastosääntelyyn. Puun käyttö rakentamisessa tulisikin paneelin mukaan ottaa osaksi maamme ilmastopolitiikkaa. Mitä energiatehokkaampia rakennuksia rakennetaan, sitä suurempi suhteellinen merkitys on rakennusmateriaalien valinnalla. Puun käyttöä pitää ohjata nykyistä enemmän pitkäikäisiin ja korkean arvonlisän käyttökohteisiin, kuten rakentamiseen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on vahvistaa asumisoikeusyhteisöjen taloudellista kestävyyttä ja pienentää järjestelmään liittyviä riskejä muuttuvissa markkinaolosuhteissa. Samalla turvataan asukkaiden asema tilanteissa, joissa yksittäisen talon pitäminen asumisoikeuskäytössä ei ole enää taloudellisesti kestävää. Tämä lakimuutos tarvitaan tilanteessa, jossa asumisoikeusjärjestelmän toimintaympäristö on muuttunut. Onko? Anteeksi, puhemies. Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvä, että olette tarkkana. Aina välillä näitä esityksiä on niin paljon. No niin, aloitetaanpa uudestaan. — Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta. Esityksellä toimeenpannaan uudistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksen keskeiset muutokset koskevat energiatodistuksen sisältöä, todistuksen laatimista ja päivittämistä sekä uutta rakennuksen perusparannuspassia. Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin. Arvoisa puhemies! Energiatodistuksen sisältöä esitetään laajennettavan uutta direktiiviä vastaavasti, mikä tarkoittaisi, että energiatodistus tulisi sisältämään jatkossa laajemmin tietoa muun muassa rakennuksen uusiutuvan energian osuudesta, omasta energiantuotannosta, rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä sekä älykkäistä rakennusjärjestelmistä. Lisäksi todistukseen liitettäisiin sen laatijan suositukset energiatehokkuuden ja sisäympäristön kehittämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailu ja edistää energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä. Energiatodistusten soveltamisalan olisi tarkoitus pysyä pääosin nykyisellään. Esimerkiksi vapaa-ajan rakennuksien osalta ei ehdoteta muutettavan nykytilaa. Energiatodistuksen esittämisvelvollisuus laajenisi kuitenkin hieman nykyistä useampiin tilanteisiin. Energiatodistus vaadittaisiin jatkossa myös laajamittaisen korjauksen yhteydessä rakentamislupaa haettaessa sekä vuokrasopimusta uusittaessa. Lisäksi yhä useammalle julkisen elimen omistamalle tai käyttämälle rakennukselle vaaditaan jatkossa energiatodistus, joka on laitettava näkyvälle paikalle nähtäville. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että nykyisen lain mukaisia energiatodistuksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti uuden lain vaatimusten täyttämiseen. Arvoisa puhemies! Lakiin esitetään lisättävän myös säännökset vapaaehtoisesta perusparannuspassista, jonka tarkoituksena olisi tukea rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista. Perusparannuspassi on rakennuksen pitkän aikavälin korjaus- ja energiatehokkuussuunnitelma, joka liitettäisiin energiatodistukseen. Sen voisi laatia pätevä energiatodistuksen laatija energiatodistuksen laatimisen yhteydessä. Samalla esitetään energiatodistusmenettelyn sujuvoittamiseksi mahdollisuutta selvittää energiatodistuksen laatimisessa tarvittavia tietoja tietyissä tilanteissa virtuaalisen kohdekäynnin avulla. Lisäksi esitetään, että energiatodistus voitaisiin tietyissä tilanteissa päivittää ilman täydellistä uudelleenlaskentaa niin sanotulla yksinkertaistetulla menettelyllä. Uusien työkalujen ja menettelyiden tarkoituksena olisi vähentää energiatodistusmenettelystä aiheutuvia kustannuksia digitalisaatiota hyödyntämällä. Arvoisa puhemies! Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rakentamislain rakennuksen vähähiilisyyden ohjaukseen tarvittavat muutokset direktiivin rakennuksen elinkaaren aikaista ilmastonlämmityspotentiaalia koskevien vaatimusten täytäntöön panemiseksi. Direktiivi edellyttää, että jatkossa myös rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot olisi ilmoitettava energiatodistuksessa. Jotta tiedot olisivat saatavilla, ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laatimisvelvoitetta esitetään laajennettavan direktiivin vaatimuksia vastaavaksi. Lisäksi rakentamislaissa tarkoitettujen uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvojen soveltamisalaa on tarkoitus laajentaa direktiivin edellyttämällä tavalla siten, että ne koskisivat vuodesta 2030 alkaen kaikkia rakennuksia, ellei rakennusta ole erikseen rajattu velvoitteen ulkopuolelle. Esimerkiksi erillispientaloihin rakentamislain velvoitteet tulisivat esityksen mukaan sovellettaviksi 1.1.2030 alkaen. Arvoisa puhemies! Esitys on tarpeen käsitellä kiireellisenä, sillä direktiivin täytäntöönpanon määräaika on ehtinyt umpeutua toukokuun 2026 loppupuolella. Valtioneuvosto on vastaanottanut heinäkuun 2026 puolivälissä Euroopan komission virallisen huomautuksen, joka koskee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisen täytäntöönpanon viivästymistä. Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Laki rakentamislain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2028. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtajana kiitän ministeri Merta tästä esityksestä. — Osuuskunnat ovat tärkeä osa suomalaista taloutta ja yhteiskuntaa. Ne tarjoavat ihmisille ja yrityksille mahdollisuuden tehdä yhdessä, omistaa yhdessä ja rakentaa pitkäjänteisesti yhteistä toimintaa. Siksi myös osuuskuntien sääntelyn pitää olla selkeää, toimivaa ja oikeudenmukaista. Tässä esityksessä on kyse ennen kaikkea siitä, että osuuskuntien arki helpottuu, ja niiden toimintaedellytykset säilyvät tasavertaisina osakeyhtiöiden kanssa. Monet muutoksista ovat teknisiä ja hallinnollisia, mutta juuri tällaiset muutokset voivat käytännössä vähentää turhaa työtä ja antaa enemmän aikaa itse toiminnalle. Pidän tärkeänä sitä, että jäsenyyteen ja jäsenten asemaan liittyviä säännöksiä selkeytetään. Tämä koskee esimerkiksi tilanteita, joissa yksi jäsenyys kuuluu useammalle henkilölle, yhteisölle tai verotusyhtymälle. On hyvä, että käytännön toiminta kirjataan selkeämmin lakiin ja samalla säilytetään osuuskuntien tärkeä periaate: yksi jäsenyys, yksi ääni. Myös edustajistoihin liittyviä säännöksiä ja jäsenen vastuuta maksamattomasta osuusmaksusta selkeytetään. Selkeät pelisäännöt vahvistavat jäsenten luottamusta ja helpottavat osuuskuntien hallintoa. Arvoisa rouva puhemies! Esityksessä on myös tärkeä taloudellinen uudistus. Osuuskunnan ylijäämää voidaan jatkossa jakaa tilikauden aikana vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiöissä voidaan jakaa väliosinkoa. Tämä lisää osuuskuntien taloudellista joustavuutta. Lisäksi hallinnollista taakkaa kevennetään ja osuuskuntien lopettamista helpotetaan. On järkevää, ettei toimintansa jo päättänyt osuuskunta jää tarpeettomasti roikkumaan rekisteriin. Tärkeää on, että yritysten toimintaa helpotetaan tavalla, joka vahvistaa eikä heikennä oikeudenmukaisia toimintaedellytyksiä. Tässä esityksessä hyvä lähtökohta on yhdenvertaisuus. Osuuskunnilla ja osakeyhtiöillä tulee olla mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja työllistää. Meidän on pidettävä huolta siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa erilaisille tavoille tehdä työtä, yrittää ja omistaa. Osuuskunnat ovat tästä hyvä esimerkki. Kun sääntely on selkeää ja turha hallinto vähenee, voimavaroja jää enemmän ihmisten, yhteisöjen ja talouden rakentamiseen. Tämä uudistus vie osuuskuntien sääntelyä oikeaan suuntaan: vähemmän turhaa hallinnollista taakkaa, selkeämmät pelisäännöt ja tasavertaiset toimintaedellytykset. Se on hyvää lainsäädäntöä ja vastuullista talouspolitiikkaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittäminen on keskeinen osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja sisäistä turvallisuutta. Toimivalla vaaratiedottamisella voidaan varoittaa väestöä ja suojata ihmisiä tehokkaasti niin normaaliolojen onnettomuuksissa, erilaisissa häiriötilanteissa [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuin poikkeusoloissakin. Suomessa väestön varoittaminen ja vaaratiedottaminen perustuu monikanavaisuuteen, jolla pyritään tavoittamaan väestö mahdollisimman kattavasti. Nykyinen järjestelmä perustuu radioon ja televisioon siten, että vaaratiedote annetaan aina radiossa ja sen lisäksi televisiossa, jos vaaratiedotteen antava taho niin päättää. Näiden lisäksi vaaratiedote julkaistaan 112 Suomi ‑sovelluksessa, Yle-palvelusovelluksessa, teksti-tv:n sivulla 112 sekä sivustoilla pelastustoimi.fi, yle.fi ja 112.fi. Väestön varoittamisen tukena ovat myös kiinteä väestöhälytinjärjestelmä ja tarvittaessa kaiutinautot. Vaaratiedottamisen järjestelmiä täytyy kuitenkin kehittää ja parantaa nykyisessä turvallisuusympäristössä ja teknologian kehittyessä. Saatujen kokemusten ja tehtyjen selvitysten perusteella on havaittu tarvetta parantaa entisestään väestön tavoitettavuutta mobiilivaroittamisessa sekä nopeuttaa varoitusten perillemenoaikaa. Sisäministeriö sai vuoden 2025 toisessa lisätalousarviossa kuuden miljoonan euron määrärahan vaaratiedottamisen ja väestön varoittamisen kehittämiseen. Valtaosa rahoituksesta kohdennetaan uuden matkapuhelimia hyödyntävän vaaratiedotejärjestelmän rakentamiseen. Suomeen rakennetaan lokakuun 2026 loppuun mennessä uusi FI-Alert-vaaratiedotejärjestelmä, joka täydentää nykyisiä väestön varoittamisen järjestelmiä. Uuden järjestelmän avulla vaaratiedotteet voidaan välittää matkapuhelimiin nykyistä nopeammin ja aiempaa tarkemmin rajatulle maantieteelliselle alueelle. FI-Alert-järjestelmä perustuu cell broadcast ‑teknologiaan sekä EU-Alert-konseptiin. Vastaava järjestelmä on käytössä tai rakenteilla yli 20:ssä Euroopan maassa, ja se on muodostumassa yleisimmäksi matkapuhelimia hyödyntäväksi varoitusjärjestelmäksi. Uuden järjestelmän käyttöönotto edellyttää vaaratiedotelain muuttamista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan lakia muutettavaksi siten, että vaaratiedote voitaisiin välittää yleisölle myös solulähetysjärjestelmän eli cell broadcast ‑järjestelmän avulla. Samalla Hätäkeskuslaitokselle säädettäisiin velvoite välittää vaaratiedote myös tähän solulähetysjärjestelmään. Esityksen tavoitteena on täydentää Suomen monikanavaiseen viestintään perustuvaa väestön varoittamis- ja vaaratiedotejärjestelmää. Tämä mahdollistaa nopean, viiveettömän ja maantieteellisesti rajatun vaaratiedotteen välittämisen vaara-alueilla oleville kaikkien mobiilioperaattoreiden päätelaitteille. Solulähetysjärjestelmä parantaa väestön varoittamisen kattavuutta ja siten myös ihmisten turvallisuutta. Merkittävää on myös se, että järjestelmän käyttö ei edellytä kansalaisilta erillisen sovelluksen asentamista. Viesti välittyy yhteensopiviin päätelaitteisiin automaattisesti. Toisin kuin tekstiviesteissä, viestejä ei lähetetä yksittäisiin puhelinnumeroihin, eikä niiden välittäminen edellytä vastaanottajarekisteriä. Esitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitetta vaaratiedotejärjestelmän uudistamisesta sekä vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa varautumaan entistä paremmin erilaisiin turvallisuusuhkiin ja häiriötilanteisiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. marraskuuta 2026. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Rouva ministeri, itse kyllä tarkoitin, että tämän oikeudenkäyntimaksun korottaminen olisi ihan reilua kaikkien osalta, koska eihän sitä maksua joudu maksamaan, ellei se valitus ole aiheeton. Nehän, jotka valittavat aiheellisesti — eli valitus menestyy, liittyy se sitten verotukseen tai kaavoitukseen tai mihin tahansa — eivät joudu maksamaan mitään oikeudenkäyntimaksua. Minun mielestäni tämä 310 euroa on todella vähän, vaikka kuinka olisi omasta mielestään hyvät perusteet valittaa, jos se valitus kuitenkin osoittautuu aiheettomaksi. Eli tätä tässä tarkoitin. Tämä ei välttämättä liittynyt juuri sarjavalittajiin, mutta niihin sarjavalittajiin liittyen on hienoa, että olette päättäneet ryhtyä toimiin. Siltä osin vain toivomukseni siis oli se, että toimet todella purisivat. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ilmastolain tavoitteet on syytä pitää voimassa, ja niitten tavoitteitten, mitkä me ollaan tässä kirjattu, eteen pitäisi tehdä töitä. Näyttää siltä, että — kuten tässä edellisessäkin puheenvuorossa hyvin tuotiin esiin se, kuinka paljon ilmastovelkaa meille jää seuraaville kausille — tässä mielessä kaikki ratkaisut, mitä tälläkin kaudella tehdään, vaikuttavat sitten pidemmälle. Edustaja Tynkkynen hyvin kuvasi käytännönläheisesti sitä tonnien ottamista tuolta ilmakehästä, sitä, kuinka paljon sillä on vaikutuksia kaikkialla, ja se on tosi tärkeä huomio. Arvoisa rouva puhemies! Otin tämän puheenvuoron sen vuoksi, että meidän pitää olla edelläkävijä puhtaassa energiassa ja muissa toimenpiteissä, joilla tällä alueella toimitaan. Muun muassa EK:n toimitusjohtaja tänä aamuna taisi puhua tämän asian puolesta niin, että me ei saada olla perässähiihtäjiä vaan meidän pitää olla edelläkävijä näissä asioissa. Olen siitä samaa mieltä, ja se on meille pitkässä juoksussa kuitenkin kilpailuetu. Arvoisa rouva puhemies! Kannan vähän huolta: Kun me ollaan aika pitkälle nyt päästy sähköenergian tuotannossa puhtaan energian maaksi, eli meillä on 96 prosenttia sähköenergian tuotannosta puhdasta energiaa — siellä on ydinvoimaa, vesivoimaa, aurinkoa ja tuulta pääasiassa — niin se kertoo siitä, että energiasiirtymää pystytään tekemään. Nyt meillä on tulossa datakeskuksia, ja on arvioitu, että sähkön energiankulutus kasvaa noin 50 prosentilla tässä lähivuosina. Sitten me tiedetään, kuinka vaikeaa se energian tuotantomäärä on kattaa monesta syystä: Ydinenergian rakentaminen, joka on perusvoimaa, vie vähintään kymmenen vuotta ennen kuin se on käytännössä meillä käytettävissä. Moduuliydinvoimalaitokset ovat lähinnä lämmöntuotantoa. Ne eivät ratkaise tätä. Tuulikapasiteettia ja aurinkoa saadaan rakennettua aika nopeasti, mutta sitten verkko on semmoinen pullonkaula. Jos me halutaan verkkoa vahvistaa, niin se vie vähintään seitsemän kahdeksan vuotta ennen kuin me saadaan verkkoa vahvistettua noin laajassa mittakaavassa kantaverkonkin osalta. Meillä on tällaisia pullonkauloja, ja jos nämä datakeskusten sähkön tarpeet tulevat nopeasti, niin se tuo meille hankaluuksia tässä sähkön hinnassa. Mutta myöskin sitten se, millä tavalla se 50 prosenttia energiasta tuotetaan, on tässä erittäin iso kysymys. Siihen tietyllä tavalla toivoisi tietenkin vastauksia että, saadaanko ne tuotettua tällä puhtaalla energialla, niin kuin me ollaan tähänkin asti nyt saatu tuotettua, ja siinä mielessä ne energiainvestoinnit pitäisi saada aikaiseksi. Nämä merituulivoimalaitokset ja muut tällaiset, tuulivoimalaitosten sijoittelu ympäri Suomea ja verkon vahvistaminen tuonne Norjaan ja Ruotsiin auttavat meitä siinä, mutta se, mitä muuta pitää tehdä, liittyy varmasti nopeisiin ydinenergiaratkaisuihin. Arvoisa rouva puhemies! Kun katsoo sitten tätä hyvää vuosikertomusta tässä, niin sivulla 91 nähdään energialähteistä vuosina 2005—2024, kuinka selkeästi me olemme hiilestä päässeet laskusuuntaan erittäin voimakkaasti. Maakaasu on käytännössä tuolta poistunut, öljy on laskenut, ja sillä tavalla me päästään koko ajan näihin tavoitteisiin. Nämä, mitä me tässä tehdään, ovat niitä suoria toimenpiteitä. Täällä sivulla 92 on yksi mielenkiintoinen tilasto, joka kertoo tieliikenteen energiankulutuksesta energianlähteittäin. Kun täällä on vuosien 2005 ja 2025 kulutus, niin kokonaisterawattina laskettuna kulutus on pienentynyt sieltä 45:stä tuonne 40:een, ja varmasti liikennesuoritteiden määrä on kasvanut. Siellä on varmasti polttoainetehokkuutta parannettu ja kaikkea muuta, mutta sähkön osuus on pikkuhiljaa tuolla alkanut näkyä. Se ei ole vielä kovin suuri, ja toivoisin, että sitä pystyttäisiin tekemään voimakkaammin ja päästäisiin näihin meidän tavoitteisiin hyvin. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tässä lopuksi tästä Suomen merkityksestä näissä per henkilö: Kun katsotaan tätä eurooppalaistakin tilastoa, 27 maan tilastoa, niin me ollaan täällä keskitasolla, ja nettopäästöissä me ollaan aika lailla korkealla tasolla. Kyllä meillä työtä riittää, ja se on tässä tosi tärkeää huomata, että me emme ole tässä yksin. Sitten jos katsotaan globaalisti tätä tilannetta — EU ja Yhdysvallat, Kiina ja muu maailma — niin varmaan pitää katsoa myöskin sitä, kuinka paljon populaa on eri puolilla, ja sekin vaikuttaa tähän niin, että se vähän hämärtää nämä suhdeluvut. Kaikilla meillä tulee olemaan töitä. Viimeiset uutiset: Kun katsotaan Nepalin onnettomuutta, Panaman kulkuyhteyksiä siellä kanavassa, EU:n lämpenemistä, ne ovat niitä konkreettisia näkymiä, mitä tästä ilmastonmuutoksesta ja lämpenemisestä on. Ihmiset eivät huomaa sitä puoltatoista astetta tai mitä tämä on, mutta nämä he huomaavat, ja minä luulen, että ihmiset näitten perusteella myöskin noteeraavat sen, että me teemme niitä toimia, ja erityisesti meidän nuoret ja lapset odottavat, että me teemme niitä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtion ilmastovuosikertomus. Ilmastolain mukaisesti ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle vuosittain. Sen tarkoituksena on tarjota eduskunnalle ja kansalaisille ajantasainen kokonaiskuva Suomen ilmastopolitiikan etenemisestä, päästö- ja nielukehityksestä sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkymistä. Tällä tavalla myös eduskunnalle tulee mahdollisuus käydä keskustelua ilmastopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä tuoreimman tiedon pohjalta. Vuosikertomuksessa raportoidaan päästöjen ja hiilinielujen kehityksestä sekä arvioidaan toimien riittävyyttä ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi tarkastellaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ja kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa. Tässä kertomuksessa tilannetta tarkastellaan sellaisena kuin se oli keväällä 2026. Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat vuonna 2025 seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskivat sekä päästökauppasektorilla että taakanjakosektorilla. Päästökauppasektorilla päästöt laskivat 11 prosenttia. Kehitystä selittää erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen sähkön nettotuonnin ja tuulivoiman tuotannon kasvettua. Erityisesti vähenivät kivihiilen poltosta aiheutuvat päästöt kivihiilen käytön päätyttyä keväällä 2025. Suomi kulkee tässä etunojassa, ja siitä voimme kyllä kaikki olla ylpeitä. Taakanjakosektorilla, joka kattaa päästökaupan ulkopuoliset päästöt, kuten liikenteen ja osan maatalouden päästöistä, päästöt laskivat viisi prosenttia. Päästövähennykset syntyivät erityisesti liikenteessä polttoaineiden bio-osuuden kasvun ja polttoaineiden kulutuksen vähenemisen seurauksena. Maankäyttösektori oli tänäkin vuonna nettopäästölähde, sillä metsien hiilinielu on trendinomaisesti heikentynyt jo vuosien ajan. Kuitenkin viljelysmaiden päästöt vähenivät hieman ja puutuotteiden nielu vahvistui, mikä vähensi sektorin nettopäästöjä edellisvuoteen verrattuna. Vuosikertomuksen politiikkatoimiskenaarion mukaan ilmastolain vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa, mikäli suunnitellut toimet toteutuvat ja huomioidaan hiilen talteenottoon perustuvat ratkaisut. Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vuonna 2035 edellyttää kuitenkin edelleen lisätoimia kaikilla sektoreilla, erityisesti maankäyttösektorilla. EU:n taakanjakoasetuksen mukaisella sektorilla Suomi ylitti vuoden 2025 päästökiintiön. Tämänhetkisen arvion mukaan suunnitellut toimet, aiemmilta vuosilta kertynyt päästöyksiköiden ylijäämä sekä käytettävissä olevat joustokeinot riittävät kuitenkin koko vuosien 21—30 velvoitekauden tavoitteiden saavuttamiseen. Maankäyttösektorilla tilanne on haastavampi. Maankäyttösektorin EU-velvoitteet jakautuvat tällä hetkellä kahteen erilliseen velvoitekauteen. Alustavien arvioiden mukaan Suomi saattaa saavuttaa vuosien 2021—2025 EU-velvoitteensa riippuen metsien vertailutasoon hyväksyttävistä korjauksista. Lopullinen tilanne varmistuu vuonna 27, mutta tarkkakorvaiset ehkä kuulivat eilen ilmastokomissaarin vierailun jälkeen, että Suomen viesti siitä, että myös geopoliittisen tilanteen muutokset ovat vaikuttaneet merkittävästi puun käyttöön Suomessa Venäjän puuntuonnin loputtua, antaa hyvää ennakkotietoa tästä kysymyksestä. Sen sijaan vuosille 26—30 velvoitteiden saavuttaminen on edelleen epävarmaa ja edellyttää lisätoimia. Arvoisa puhemies! Hallitus hyväksyi joulukuussa 2025 kansallisen energia- ja ilmastostrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Näissä linjasimme toimia puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi sekä nielujen kasvattamiseksi. Päästökauppasektorilla keskeinen ohjauskeino on EU:n päästökauppa ja siitä seuraava hinta päästöille. Hallitus on lisäksi pyrkinyt vauhdittamaan puhtaan siirtymän investointeja. Hallitus on esimerkiksi antanut esityksen uudeksi ydinenergialaiksi, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana ydinenergian tuotannon ja uusien laitosten rakentamispaikkana. Lisäksi hallitus edistää bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa investointiavustuksilla ja on vauhdittanut suuria teollisia puhtaan siirtymän investointeja ottamalla käyttöön investointien verohyvityksen, jota on tarkoitus jatkaa vuoden 27 loppuun asti. Jatkossa myös hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö olisi mahdollista hyvittää tällä verohyvityksellä. Taakanjakosektorilla keskeisiä energiaperäisiin päästöihin kohdistuvia poikkileikkaavia toimia ovat biopolttoöljyn jakeluvelvoite ja EU:n laajuinen polttoaineen jakelun päästökauppa, joka käynnistyy täysimääräisesti vuonna 2028. Useita liikenteen ja rakennussektorin toimia rahoitetaan osittain EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta, jonka tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä päästökaupan laajetessa koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä. Liikenteessä päästöjä vähentävät sekä lupaavasti etenevä sähköistyminen että jakeluvelvoite. Maankäyttösektorilla hallitus on käynnistänyt metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketin. Toimenpiteillä edistetään muun muassa metsien uudistamista, metsän kasvua, kieltoaikojen pidentämistä, metsätuhojen ehkäisyä, lannoitusta sekä metsäpinta-alan laajentamista. Hallitus on osoittanut tähän yhteensä noin 27 miljoonan euron rahoituksen tukemaan metsänomistajien toimia. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla jatketaan myös sopeutumistyötä. Kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa on edistetty laajasti eri sektoreilla. Sopeutumisen näkökulma on vahvistunut osana yhteiskunnan varautumista, ja ilmastoriskien hallintaa on kehitetty alueellisella sekä paikallisella tasolla. Samalla on panostettu tietopohjan vahvistamiseen, ennakointiin ja viestintään, jotta me Suomessa voimme välttää haitallisimmat vaikutukset. Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus osoittaa, että päästövähennyksissä on edistytty monella sektorilla ja että työtä tehdään aktiivisesti myös maankäyttösektorin tilanteen parantamiseksi. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa puhtaan siirtymän edelläkävijänä ja houkuttelevana investointiympäristönä. Hallituksen linjaamilla toimilla luomme yrityksille vakaata ja ennustettavaa toimintaympäristöä investoida puhtaisiin ratkaisuihin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turvallisuus on myös sitä, että ihmiset voivat luottaa omien tietojensa pysyvän turvassa ja käyttää digitaalisia palveluja ilman pelkoa väärinkäytöksistä. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2025 korostaa, että tietosuoja on olennainen osa kokonaisturvallisuutta ja demokratian toimintakykyä. Se on työtä, joka ansaitsee meiltä kiitoksen. Tämä kertomus osoittaa, että turvallisuuden rakentaminen vaatii myös vahvaa tietosuojaa, toimivia viranomaisia ja jatkuvaa valppautta muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristömme on muuttunut voimakkaasti. Tekoäly yleistyy nopeasti, yhteiskunnan digitalisaatio etenee, ja geopoliittinen tilanne vaikuttaa yhä enemmän myös tietosuojaan ja tiedonsiirtoihin. Myös henkilötietojamme kysytään meiltä yhä useammin. Tässä kertomuksessa osoitetaan meille arvokas kysymys siitä, kuka hallitsee tietoja ja kenellä on pääsy niihin. Tämä on nykyään ennen kaikkea turvallisuuspoliittinen kysymys. Tästä meille kertoo myös se, että kertomuksessa käsitellään tapauksia, joissa henkilötietoja on siirtynyt Euroopan ulkopuolelle tai joissa on jouduttu arvioimaan kansainvälisten teknologiayritysten toimintaa. Nämä havainnot osoittavat, että tietosuoja ei ole enää pelkästään yksityisyydensuojaa koskeva kysymys. Se liittyy kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kykyyn säilyttää päätösvalta omista tiedoistaan. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, että tietoturvaloukkausten määrä jatkaa kasvuaan. Vuonna 2025 tietosuojavaltuutetulle ilmoitettiin yli 7 300 tietoturvaloukkausta. Muuttuva toimintaympäristö ja kasvava vireille tulevien asioiden määrä haastavat meitä tässä hetkessä, kun valtiomme toimii niukkuudessa. Turva, suoja ja luottamus ovat yhteiskuntamme kulmakiviä. Toisena kertomuksessaan tietosuojavaltuutetun toimisto on kiinnittänyt erityistä huomiota viranomaisten kasvaviin tiedonsaantioikeuksiin. Rikollisuuden torjunta ja turvallisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Tärkeää kuitenkin on, että toimivaltuuksien laajentaminen on tarkkarajaista, välttämätöntä ja oikeasuhtaista. Turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä on löydettävä kestävä tasapaino. Arvoisa puhemies! Vahva tietosuoja ei ole turvallisuuden este vaan sen edellytys. Kansalaiset luottavat viranomaisiin, yrityksiin ja digitaalisiin palveluihin vain silloin, kun he voivat luottaa siihen, että heidän tietojaan käsitellään turvallisesti ja lainmukaisesti. Tämä luottamus on yksi Suomen tärkeimmistä turvallisuusvahvuuksista. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisat edustajat! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä huomioista. Tosiaan tämä pankkivaltuuston kertomus on tämmöinen oikea runsaudensarvi, josta voi saada monia näkökulmia. Juuri näin, niin kuin tässä monessa puheenvuorossa todettiin: Nyt Suomen talous — itse asiassa jo hiukan pitempään, kun vasta hetken aikaa sitten tultiin — on saanut vetoapua kansainväliseltä taloudelta. Tietysti se, mitä tässä varmasti nyt sitten kiivaasti odotetaan, on se, milloin tämä heijastuu työllisyyteen. Nythän todella tilanne on ollut se, että jos vuoden 2024 syksystä bkt on ollut kasvussa mutta edelleen työllisyydessä poiketaan euroalueesta, niin kyllähän se pistää miettimään, mikä tässä oikein on. Toivotaan, että kun lisää tietoa ja dataa saadaan, niin tähänkin jonakin päivänä selitys saadaan. Yksi asia, jonka kävin tuossa puheessa läpi, on se, että varmasti on niin, että meillä taitaa olla Viron ohella eniten sidottu kotitalouksien mutta myös yritysten luottoja vaihtuviin korkoihin, mikä tarkoittaa sitä, että tämä erittäin nopea rahapolitiikan kiristyminen välittyy nopeammin, ja sitten on myös tämä turvallisuusympäristö tässä tekijänä. Mutta sitten todella se, mihin edustaja Lyly kiinnitti huomiota, on tämä asuntomarkkinoiden tilanne, ja tämä on todella poikkeavaa. Tämä poikkeaa muusta euroalueesta lähes yhtä paljon, ehkä enemmänkin, kuin nämä meidän työllisyysluvut. Jos katsoo vielä, niin oikeastaan kaikkialla euroalueella asuntojen hinnat lähtivät nousuun suurin piirtein vuoden 2015 jälkeen samaan aikaan, ja vaikka pelkästään pääkaupunkiseutuunkin verrataan, niin euroalueella tämä asuntojen hintojen nousu oli itse asiassa vielä nopeampaa kuin Suomessa. Tämän jälkeen sitten sodan alettua tämä tasaantui, ja muualla euroalueella sitä kesti toista vuotta, noin pari vuotta, ja sen jälkeen se lähti taas kasvuun, ja meillä on nyt tämmöinen yksi historian pisimmistä kausista asuntojen hintojen laskussa. Totta kai sillä täytyy olla vaikutusta, niin kuin tuossa kävin läpi. Me tiedetään jo nyt, että sillä on vaikutus kotitalouksien varallisuuskokemukseen ja sitä kautta kulutukseen. Sillä on vaikutus ikään kuin näihin ihmisten omarahoitusosuuksiin, vakuusarvoihin, jotka voivat luoda lukkoa sinne asuntomarkkinoille. Sitten totta kai tällä kaikella on tietenkin vaikutus rakentamiseen. Niin kauan kuin asuntomarkkinoilla tilanne on tämä, että huomenna on edullisempaa kuin tänään, niin silloinhan monella kuluttajalla on ihan loogista lykätä sitä asunnonhankintaa. [Puhemies koputtaa] Näin se hintaero repeää, ja sen takia uudet hankkeet eivät oikein tahdo käynnistyä. Tähän tarvitsisimme todella käännettä aikaiseksi, jotta tämä luottamus heijastuisi kotimarkkinoille ja sitä kautta työllisyyteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos pankkivaltuuston puheenjohtajalle esittelystä. — Minua kiinnostaa, kun täällä on erittäin hyvät taulukot, että täällä hyvin voi verrata sitä, mitä Suomessa tapahtuu, kun katsotaan tätä euroaluetta. Mielenkiintoisia kriisejä, joita meillä on ollut tässä: koronakriisi näkyy meillä täällä kokonaistuotannossa, inflaatio näkyy korkeana Ukrainan sodan myötä. Nämä sattuivat viime hallituskaudelle molemmat, ja siellä ostovoima sen takia sakkasi tämän inflaation osalta. Mutta se, mikä täällä on mielenkiintoista, on se, että kun katsotaan näitä korkoja suhteessa muiden maiden ja euroalueen korkoihin, niin voi tietyllä tavalla sanoa, että valtion kymmenen vuoden korko on aika lailla sama kuin Saksassa ja euroalueella, eli sillä tavalla Suomessa on vielä pysytty sillä tasolla, mikä Euroopassa noin kokonaisuudessaan on. Mutta sitten kun katsotaan kotimarkkinoiden asuntolainojen hintoja ja asuntojen hintoja ja sitten asuntolainakannan muutosta, niin lainakannan muutos tapahtui euroalueella alaspäin samaan aikaan kuin Suomessa, ja kaikilla tuli alaspäin, mutta siellä on nopeampaa nousua siitä. Mielenkiintoista on ollut, että euroalueella asuntojen hinnat eivät ole laskeneet, mutta Suomessa ne ovat tulleet alas. Tässä on aika iso ero euroalueessa, ja tässä on semmoinen luottamuskysymys siitä, voiko omasta asunnosta saada minkälaisen hinnan. Se vaikuttaa varmasti siihen, että meillä kotimarkkina ei toimi asuntojen osalta vielä pitkään aikaan. Syy ei ole koroissa. Kun katsotaan meidän uusien asuntolainojen korkoja, niin ne ovat jopa matalammat kuin tuolla euroalueella. Siinä mielessä emme voi tätä määritellä. Sitten yrityslainakannan osalta voi myös todeta, että meillä uusien yrityslainojen korko on aika lailla sama kuin Euroopassa ja Saksassa. Sitten korkotason osalta liikutaan samoissa luvuissa. Tässä mielessä emme anna kilpailuetua muille, vaan meillä on aika lailla toimintaympäristö sama. Mutta tuo asuntojen hintakehitys on se, joka varmasti lyö semmoisen iskun, että asuntoihin ei kovin äkkiä tulla sijoittamaan. Ihmiset miettivät aika pitkään, haluaako asua vuokralla vai omistusasunnossa, ja pitää varmaan olla aika vakiintunut olotila, että omistusasuntoja ruvetaan hankkimaan. Se hidastaa meidän talouskasvua, kun rakentaminen sakkaa näin voimakkaasti. Tässä on yksi syy. Täällä on mielenkiintoiset tilastot, kun katsotaan euroaluetta, ja näitä kannattaa hyödyntää. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ensin vielä muutama vastauksen tapainen, ja sen jälkeen vähän yhteenvetoa: Ensinnäkin tähän Tampereen areenan vertaukseen täytyy sanoa se, että siinähän kokoluokan ja julkisen tuen määrä oli merkittävästi suurempi kuin mitä tässä esitettiin. Se, mitä tällä haettiin, oli se, että me saadaan nimenomaan yksityinen raha liikkeelle kustantamaan tämän suuren hankkeen. Siinä mielessä tämä päätös puolustaa tässäkin suhteessa paikkaansa. Kuitenkin tässä oli se, että Tampereellakin demaritkin näkivät tämän tyyppisen hankkeen hyvin perusteltuna. Mutta ehkä kuitenkin voisi sen verran vetää yhteen siitä, että kun olen kuunnellut tätä, niin harvoissa puheenvuoroissa on itse areenahanketta tai jonkinlaisen areenan rakentamista kukaan täällä vastustanut. Jos yritettäisiin hakea niitä yhteisiä näkemyksiä, niin se varmasti on aika pitkälle tämän salin näkemys, että pääkaupunkiseutu ja Suomi ansaitsisivat tällaisen areenan. Nyt kun me ollaan luomassa prosessi, kun näitä hankkeita on tullut siis 15 kuukauden aikana lisää, niin se antaa mahdollisuuden nyt rakentaa sellaisen menetelmän, jota siis ei ole tällä hetkellä olemassa, että ei tarvita erikoismenettelyjä, vaan kaikki tietävät, miten näille suurille hankkeille voi rahoitusta valtiolta hakea, vielä järjestelmällisemmin, vielä selkeämmillä ohjeilla. Minusta tämä on siis hyvä asia, että näin nyt päädytään tekemään. No, sitten tähän prosessiin: Edustaja Koskela, joka on ollut siis suurimman osan päivästä jossain muualla, taas kysyi tästä, miten tämä on mennyt, ja minä vielä kerran haluan sen toistaa, että tämä päätös oli ehdollinen ja se tehtiin kasvuriihessä, jonka tehtävänä oli löytää sekä lyhyemmän että pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyystoimia siinä talouden tilanteessa, missä Suomi oli keväällä 25: ei tietoakaan talouden kasvusta. Kaikkialta haettiin ideoita siitä, mistä kasvua saadaan aikaan, oppositioltakin kysyttiin, ja yksi suuri huolenaihe oli rakennusalan tilanne. Garden-hankkeessa oli potentiaalia ja hankkeen näkemys siitä, että he saavat sen liikkeelle tämän vuoden aikana. Me annoimme siihen mahdollisuuden, ehdollisen rahoituksen, jos sillä olisi saatu tämä yksityinen rahoitus aikaan, mutta hanke ei ole siinä onnistunut. Se oli kokeilemisen väärtti, mutta he eivät ole siinä onnistuneet. Nyt hallitus tosiaan katsoi nopeutetussa aikataulussa... Edustaja Kurvinen, se ei ollut Paluu tulevaisuuteen eikä Menneisyyden vangit, vaan kyse oli siitä, että me katsoimme nyt, kun tämä keskustelu on käynyt niin kiivaana, nopeutetummassa aikataulussa sen, mikä on päätöksenteon pohja, ja totesimme, että hanke ei ole siinä kunnossa eikä olisi muuttunut kuukauden tai puolentoista aikana, joten totesimme sen jo ennen tätä eduskunnan käsittelyä, jotta asia on selvä, että meillä ei ole edellytyksiä tehdä tätä päätöstä tämän vuoden budjettiprosessin aikana eli tämän hallituskauden aikana. Mielestäni se olisi hyvä tuoda tietoon eduskunnalle. Vielä ehkä edustaja Koskelalle totean, että se sitaatti oli vastaus opposition juuri tekemään epäluottamuslauseeseen, oli se sitten onnistunut tai epäonnistunut, mutta se oli oppositiolle vastine. [Pia Lohikoski: Se ei mitenkään sopinut tilanteeseen, ei mitenkään!] Mutta sitten: Ymmärrämmekö sen, että suomalaisilla on vaikea ymmärtää sitä, jos samaan aikaan säästetään ja sitten käytetään rahaa muualle? Ymmärrän. Haluan jälleen kerran ja vielä kerran toistaa sen, että nämä eivät ole toisiaan poissulkevia. Julkisen sektorin velkaantuminen ja menotaso ovat niin korkeita, että säästöjä on jouduttu tekemään ja joudutaan tekemään ensi vaalikaudella lisää riippumatta hallituksen kokoonpanosta, mutta samaan aikaan pitää saada aikaan kasvua ja työllisyyttä Suomeen, ja sitä kasvuriihessä on haettu. Ja kun nyt alkavat toimimaankin ne keinot, mitä hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, niin tämä oli yksi niistä, millä haettiin kasvulle toimia, ja kun se on investointi, se on kertaluonteinen. Minä ymmärrän sen, että ihmisillä on tätä vaikea hahmottaa, ja minä toivoisin, niin kuin edustaja Zyskowicz hyvässä puheenvuorossaan, että me kaikki, riippumatta siitä, onko hallituksessa tai oppositiossa, myöskin selventäisimme suomalaisille näiden eroa. Mutta, hyvät edustajat, minä haluan vielä vakuuttaa sen, että tähän päätökseen ei vaikuttanut se, kuka sitä ajoi. Hallitus teki päätöksen puhtaasti talouden kasvun, työllisyyden eli suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi myöskin tulevaisuudessa. Meillä ei ole ollut mitään muita motiiveja tässä työssä. Suomalaiset voivat luottaa siihen, mitä tämäkin keskustelu osoittaa, että Suomessa päätökset tehdään asiallisesti, ja jos jokin epäilyttää, niin sitten kokoonnutaan vaikka keskellä kesää niitä asioita puimaan. Tämä keskustelu on ollut tärkeä. Haluan kiittää siitä. On taidettu käyttää 181 puheenvuoroa. Olette tehneet kymmeniä kysymyksiä. Osaa on toistettu, mutta toisto on tärkeää, ja joka ainoaan kysymykseen on vastattu. [Vasemmalta: Ei ole vastattu!] — On vastattu, ja uskon, että tämä on ollut tarpeen. En epäile, etteikö keskustelu jatkuisi, mutta toivon, että tämä on selkeyttänyt tilannetta. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tästä kokoontumisesta ja tästä keskustelusta.

Arvoisa puhemies! Nämä puheenvuoropyynnöt tulivat itse asiassa jo jonkin aikaa sitten. Pyysin silloin, kun edustaja Kiljunen esitti täällä kysymyksiä ja kysyi tällaista ennakoivaa suhtautumista muun muassa Vantaan hankkeeseen. Ehkä haluan tähän alkuun nyt siteerata — tämä tietysti olisi löytynyt aika nopealla tutkimuksella tänne internetin syövereihin — kun tänään itse asiassa hanke on lausunut näin: ”Meidän hanke ei ole koskaan pohjautunut julkiseen avustukseen.” He toteavat tässä myös, että hankkeessa on tarkoitus aloittaa rakentaminen jo syksyllä, joten tuskin se edes ehtisi minkäänlaiseen uuteen avustushakuun osallistua. Kuten täällä edustaja Heinonen ja myös ministeri Poutala kävivät läpi näitä kriteereitä, niin sellainen hanke, jossa rakentaminen aloitetaan, ei tietenkään sitten jälkijättöisesti voi enää tukea saada. Sen lisäksi haluan vielä kerrata tähän sen, että tämä päätöksentekotilanne vuonna 25 keväällä oli aivan toinen kuin tällä hetkellä tilanne on tämän hankkeen osalta, saatikka sitten Garden Helsinki ‑hankkeen osalta. Sen vuoksi valtioneuvosto tekikin tässä eilen päätöksen tästä selvityksestä. Totean vielä sen, että kun puhutaan näin yleisesti tässä Vantaan päättäjistä, joihin toki itsekin valtuutettuna kuulun — en ole ollut toki kaupunginhallituksen jäsen enää moneen vuoteen — siellä oli ehdollinen päätös siitä, että Vantaan kaupungin virkajohto selvittää Vantaan hankkeen rahoituksen taustat ennen kuin he solmivat tämän tontinvuokrasopimuksen, joka tehtiin joko loppuvuodesta 25 tai alkuvuodesta 26 eli selvästi sen jälkeen, kun on ollut kehysriihi 25. Eli tämä on hyvä huomata tämänkin hankkeen osalta. Se, että on ollut käynnissä hanke, ei millään tavalla voi olla peruste sille, että valtioneuvosto lähtisi myöntämään tällaista tukea. Kuten tässä edustaja Heinonen hyvin kävi läpi Garden-hankkeen osalta, se on ollut liikuntaneuvoston listoilla valtakunnalliseksi hankkeeksi jo vuosikausia, joten siltä osin voidaan todeta, että aika erilaisessa tilanteessa nämä olivat vielä keväällä 25. Nyt tilanne on toinen.

Arvoisa rouva puhemies! Tampereen areenan osalta tässä on se ero tähän hankkeeseen, että meillä oli suunnitelmat ja rahoituslaskelmat valmiina. Sitten valtio otti osaa tähän hankkeeseen, kun nämä laskelmat oli tehty, ja sitä kautta saatiin myöskin OKM:n tuki tälle hankkeelle, että nämä olivat kaikki sillä tavalla puhtaat. Sitten EU-notifikaatio tehtiin sen jälkeen, ja sen jälkeen vasta tehtiin rakentamispäätös. Sitten myöhemmin valtion rahat tulivat, kun tätä rakennettiin. Tässä on oleellista myös se, että Tampereen kaupunki sitoutui itse sijoittamaan tähän osakepääomaan 40 prosenttia, ja se tarkoitti suoraan neljän miljoonan osakepääomaa. Sitten kaupunki antoi 22 miljoonaa juniorilainaa tälle hankkeelle ja rakensi siihen sen kannen, joka oli noin 23 miljoonaa euroa, joka sitten vuokrattiin tälle halliyhtiölle. Tämän lisäksi 14—15 miljoonaa tehtiin investointeja siihen infraan ja niin poispäin. Tämä on se Tampereen kaupungin noin 60 miljoonaa euroa, mitä siihen on laitettu, ja sillä on käynnistetty. Sitten sen ympärille yksityistä rahaa on käytetty, yhteensä tämä hanke on varmaan joku 400—500 miljoonaa, mitä kaikkea siihen ympärille sitten valmistui. Mutta itse areena on maksanut noin 120 miljoonaa suuruusluokaltaan. Siellä käy noin puolitoista miljoonaa kävijää vuodessa, ja 60 prosenttia on muualta kuin Pirkanmaalta, eli sinne tullaan muualta. Sen takia se on kansainvälisen tason areena, joka täällä aina unohtuu. Se on myös yksi niistä asioista, jotka kannattaa muistaa tässä yhteydessä. Kun tämä on tehty pitkän valmistelun ja laskelmien pohjalta, niin sen takia tämä on saanut tämän tuen, ja itse näen... [Ben Zyskowicz: Miten teillä oli varaa laittaa tähän miljoonia, kun samaan aikaan piti säästää?] — Silloin me käytettiin suoraan rahaa tämä neljä miljoonaa osakepääomaan, ja sitten tämä laina, kaksi miljoonaa, on sille areenayhtiölle lainaa, josta me saadaan korkotuloja, ja se maksetaan aikanaan pois. Sitten nämä infraratkaisut ovat 14—15 miljoonaa, jotka ovat kaupungin taseesta. Täytyy muistaa, mitä kautta sitä rahoitetaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän myös hyvin, että nyt olisi jo aika päästä kohta äänestämään, mutta haluan myöskin puuttua samaan asiaan kuin edustaja Zyskowicz viimeksi, koska tässä edustaja Koskelan puheenvuorossa jäi minuakin niin paljon mietityttämään tämä asia, onko tosiaan näin, että tätä asiaa ei voida ihmisille avata. Nyt kun edustaja Lyly on pyytänyt puheenvuoron, niin minä pyydän, että vastaatte, kun tiedän, että te olitte yhdessä ministeri Ikosen kanssa keskeisiä henkilöitä tässä Tampereen Nokia-areenan päätöksessä. Oliko niin, että kun siihen Tampereen Nokia-areenaan Tampere pisti — oliko se peräti 60 miljoonaa? — kovan panoksen omilla rahoillaan, niin ihmiset, päätöksentekijät... Minä luulen, että kukaan niistä päätöksentekijöistä, jotka siellä olivat, mistään puolueesta ei ollut sitä mieltä, että se areenan rakentaminen on tärkeämpää kuin huolehtia terveydenhoidosta tai koulutuksesta, vaan se raha annettiin siihen areenaan sen takia, että se areena tuo työpaikkoja. Kun niitä turisteja käy, se tuo hotelleille, ravintoloille, kaupoille työpaikkoja. Sitä kautta se tuo verotuloja myös Tampereen kaupungille ja Suomen valtiolle, ja näin on Tampereella käynyt. Nyt on enemmän rahaa laittaa terveydenhoitoon ja koulutukseen. Tästä siinä oli kyse. Tämä on se investoinnin ja käyttömenon välinen ero, ja minä nyt toivoisin, että sen jokainen täällä jo vähitellen ymmärtäisi. [Minja Koskela pyytää vastauspuheenvuoroa]

Arvoisa rouva puhemies! Olen pahoillani, että joudun käyttämään vielä tämän puheenvuoron ja käymään nämä pöytäkirjat läpi. Kun tässä oppositio antaa sellaisen kuvan, että tätä asiaa ei ole missään käsitelty, tätä ei ole millään tavalla virallisesti hoidettu, vaan tätä on jotenkin hähmäisesti siellä täällä hoideltu ja salaa tuotu ja kavereiden toimesta ratkottu, niin siksi tämä on syytä käydä nyt huolellisesti läpi. Nyt olen käynyt läpi muutamia pöytäkirjoja vaalikaudelta, jolloin päähallituspuolueena olivat sosiaalidemokraatit ja valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki. Jatkoin tälle vaalikaudelle, jolloin itse olen toiminut valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Viimeksi olemme Garden Helsinkiä käsitelleet 12.5., ja silloin käsittelimme julkisen talouden suunnitelmaa, eikä tässä kukaan kyseenalaistanut, kun totesimme, että hallitus esittää Garden Helsingille ehdollista 35 miljoonan tukea. Kukaan ei kyseenalaistanut sitä, ei jättänyt eriävää mielipidettä, ei halunnut muutosta siihen, vaan yksimielisesti totesimme, että näin on. Tämä oikeastaan tähän. No, sitten tähän, kun on tuotu esille, miksi ei ollut esimerkiksi rakennuslupaa tai jotain muuta tämän käsittelyn yhteydessä, niin ei siinä vaiheessa ole näistä muistakaan hankkeista ollut. Ensin on tehty poliittinen linjaus, jota aiemmissa puheenvuoroissani kuvasin. Taisi Olympiastadionin kohdalla syntyä hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan puhdas poliittinen päätös, että Olympiastadion on kansallisesti arvokas paikka, se laitetaan kuntoon. Näin linjattiin, ja näin päätettiin. Se oli poliittinen tahdonilmaus, jonka jälkeen prosessi lähti eteenpäin. Samanlainen päätön tämän pitkän, perusteellisen, lähes 20 vuotta kestäneen valmistelun pohjalta tehtiin Garden Helsingistä kehysriihessä, ja se oli myös ehdollinen, ihan samalla lailla kuin Olympiastadionin hankkeessa todettiin, että on mahdollisuus sitä rahoittaa ehdollisesti, kun muut ehdot täyttyivät, niin kuin Olympiastadioninkin kohdalla. Sen jälkeen emme ole päässeet pidemmälle tässä prosessissa, jossa seuraavana oli lähdössä liikkeelle opetus- ja kulttuuriministeriössä ihan normaali valmistelu tämän asian pohjalta. Siinä oltaisiin tarkistettu, että Helsinki on kaavansa hyväksynyt. Se on kaavan mukainen, paikasta tulee rakennusluvan ja muun luvituksen mukaisesti sellainen, mitä laki ja säädökset vaativat, ja tämä olisi ollut sitä seuraavaa valmistelua. Vasta sen jälkeen oltaisiin tehty se virallinen hakemus, joka sitten olisi käsitelty, ja tehty päätös siitä valtion tuesta. Tähän vaiheeseen ei päästy tässä hankkeessa, kun tämä haluttiin nyt tällä tavalla sitten käsitellä. Kun täällä on sen jälkeen kysytty, että no, nyt on joku toinen hanke lähtenyt jo liikkeelle, niin kannattaa sen verran meidän lainsäädäntöön tutustua, että sellaista hanketta, jossa on kuokka lyöty maahan, ei ole mahdollista enää tukea. Eli hanketta ei ole lupa aloittaa ennen rahoituspäätöksen tekemistä, ja se päätös oltaisiin tehty tässä. Arvoisa puhemies! Itse olen harmissani. En ole Helsingin IFK:n kannattaja, mutta kyllä Hifki ja Helsinki, pääkaupunki, tämän areenan ehdottomasti olisivat ansainneet. Tämän areenan olisi ansainnut ja ansaitsisi minun mielestäni myös suomalainen kulttuuri, meidän suurtapahtumat, konsertit ja muut. Olen hyvin vakuuttunut, että ne rahat, joita aikanaan osoitettiin esimerkiksi Tampereen Kansi-areenaan, Nokia-areenaan, ovat jo hyvin pitkälti tulleet takaisin näiden kaksien jääkiekon MM-kisojen, salibandyn, erilaisten tapahtumien, koripallon, EM-juttujen ja muiden myötä ja tulevat jatkossakin. Niistäkin rahoista, joita aikanaan annettiin Harkimon areenalle, kyllä valtion laittamat panokset ovat tulleet takaisin lukuisina hienoina tapahtumina, mitä Hartwall-areenalla aikanaan järjestettiin, ja näin poispäin. Olympiastadionilla oli oma aivan poikkeuksellinen asema. Itse ajattelin siitä eri lailla silloin, kun niitä päätöksiä tehtiin, mutta silloin demokraattisesti syntyi päätös, että me peruskorjaamme sen tällä tavalla. Miten se tehtiin? Siinä olisi muuten medialle selvitettävää, missä vaiheessa sieltä päätöksistä poistui yksi kohta: alkuperäinen sitoumus valtiolta oli niin, että valtio sitoutuu siihen 50 prosentilla ja ”kuitenkin enintään”, ja sitten oli summa. Jossain vaiheessa prosessia putosi pois se ”kuitenkin enintään”. Olisi mielenkiintoista tietää, minkälaisella prosessilla se sieltä poistui.

Arvoisa rouva puhemies! Käytän puheenvuoron nyt liittyen tähän päätöksentekoprosessiin, kun ei ole nyt oikein julkisuudessa halunnut kiinnostaa se, miten tämä on mennyt teknisesti kokouksissa ja kuinka pitkään tätä hanketta on tehty. Helsinki Garden -hanke nousi esille ensimmäisen kerran monitoimiareenana ja kaupunkikeskuksena, ja sen suunnittelu käynnistyi siis jo 2010, eli tätä hanketta on hyvin pitkään, pian 20 vuoden ajan, monella tavalla oltu edistämässä. No sitten tulen näihin valtion liikuntaneuvoston päätöksiin, joita on tehty. Katsoin tuossa läpi nyt tämän ja viime vaalikauden eli kahdeksan vuoden valtion liikuntaneuvoston asiat, ja palaan näissä muutamalla sanalla myös aiempiin puheenvuoroihin. Viime vaalikaudella, pääministeri Sanna Marinin vaalikaudella, valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajana toimi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki, ja silloin tätä käsiteltiin muutamia kertoja ihan normaalin prosessin kautta: rahoitussuunnitelma syksyllä ja sitten rahoituspäätökset keväällä. Puheenjohtaja Arhinmäki esteellisenä ei osallistunut näiden käsittelyyn, se on hyvä tässä todeta, mutta muuten kaikki puolueet olivat tämän päätöksenteon osallisina. 18. marraskuuta 21 valtion liikuntaneuvosto kokoontui, ja seuraavat tahot olivat silloin hakeneet valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi rahoitussuunnitelmaan vuosille 22—25: Myllypuron jääurheilukeskus, Jyväskylän Hippos, Kuortaneen uintikeskus, Ruutikankaan ampumaurheilukeskus, Garden Helsinki, Projekti GH Oy, ja Turun Ratapiha, Ratapihan Kehitys Oy. Nämä olivat hakeneet. Emme voineet käsitellä mitään muita kuin niitä, jotka olivat hakeneet valtakunnallista statusta. Sen jälkeen niitä käsittelimme, ja päätökseksi syntyi yksimielinen: ”Valtion liikuntaneuvosto hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä esitetyt hankkeet valtakunnallisiksi huippu-urheilun hankkeiksi.” Lisäksi valtion liikuntaneuvosto nosti valtakunnalliseksi huippu-urheilun hankkeeksi Kuortaneen uimakeskuksen. Tämä oli päätös marraskuussa 21. No sitten marraskuussa 22 oli seuraava käsittely, ja täällä viitataan suunta-asiakirjaan, jossa kerrotaan aika tarkasti se, millä tavalla nämä valtakunnalliset hankkeet voivat korotettuja tukia saada, ja kun tähän useampaan kohteeseen on viitattu, niin suunta-asiakirja toteaa: ”Kun vireillä on useita samaa lajia, samoja lajeja palvelevia mittavia hankkeita, voi ainoastaan yhdellä olla mahdollisuus niin sanottuun valtakunnalliseen statukseen ja tämän myötä normaalia suurempaan harkinnanvaraiseen valtionavustukseen.” Tällä kertaa eli marraskuussa 22 seuraavat tahot ovat ehdottaneet hankettaan valtakunnalliseksi rakentamishankkeeksi vuosille 23—26: Helsingissä Myllypuron jääurheilukeskus ja Helsinki Garden, Hippos Jyväskylä, Kuortaneen uinnin valtakunnallinen harjoituskeskus, Ruutikangas, Lappeenrannan Aviasport Areena ja Turun Ratapihan Kehitys eli Turun Ratapiha ‑hanke. Näistä todettiin silloin valtion liikuntaneuvostossa, että Helsingissä hallitilanne on hieman epäselvä tämän Helsinki-areenan, Hartwall-areenan, Venäjä-seikkailujen myötä, ja sitten totesimme kuitenkin yksimielisenä päätöksenä, että liikuntaneuvosto toteaa, että pääkaupunkiseudulle tarvitaan nykyaikainen urheilu- ja tapahtuma-areena. No sitten minusta tuli puheenjohtaja tällä vaalikaudella, pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella, ja olemme jatkaneet tätä samaa käsittelyä, josta nyt on syntynyt kuva, ettei tätä ole koskaan käsitelty missään. Me käsittelimme tätä seuraavan kerran 14. joulukuuta 23. Kansanedustajia on ollut tässä kokouksessa paikalla lisäkseni Ritva Elomaa, Pauli Kiuru, keskustasta Markku Siponen ja Mari-Leena Talvitie, joka on nyt ministerinä. Silloin käsittelimme tätä, ja jälleen opetus- ja kulttuuriministeriöön saapuneissa rahoitussuunnitelmaehdotuksissa yhteensä kahdeksalle hankkeelle on haettu valtakunnallisen hankkeen statusta, ja sitten liikuntaneuvosto on puoltanut tämän virkavalmistelun pohjalta valtakunnallisiksi hankkeiksi rahoitussuunnitelmaan ehdotettujen kohteiden Garden Helsinki, Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen valaistus, Kontiolahti, Puijon hyppyrimäen peruskorjaus, Kuopio, Hakametsän Sport Campus, Tampere, Turun Ratapiha, valtakunnallinen status. Tämä on käsitelty silloin... [Vasemmalta: Viisi ja puoli minuuttia! — Puhemies koputtaa] —Selvä. — Otetaan uusi puheenvuoro, ja palataan sitten tuohon pöytäkirjaan.

Arvoisa herra puhemies, hyvä pääministeri, muut ministerit, edustajakollegat ja täysistuntoa seuraavat! Käytän tämän puheenvuoron nyt kansanedustajana mutta myös pitkäaikaisena valtion liikuntaneuvoston jäsenenä. Olen toiminut valtion liikuntaneuvostossa pian 20 vuoden ajan, vuodesta 2007 lähtien, toimien sen varapuheenjohtajana aikanaan, mutta myös rakentamisjaoston puheenjohtajana ja tällä hetkellä liikuntaneuvoston puheenjohtajana. Tämä instanssi on se, joka Suomessa näitä liikuntapaikkarakentamisen hankkeita yhtenä päätyönään käsittelee. Meidän ministereistä monet ovat olleet mukana tässä toimielimessä, edustajakollegoistakin monet. Aloitan kuitenkin puheenvuoroni sillä, että me tarvitsemme tähän maahan toimia, jotka vahvistavat meidän taloutta, matkailua. Tapahtumateollisuudesta on tänään puhuttu aivan liian vähän minun mielestäni. Ja näitä varten tämäntyyppisiä hankkeita Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enempi. Matkailun merkitys maamme taloudessa on vahvistunut merkittävällä tavalla. Matkailun bkt-osuus nousi kahteen ja puoleen prosenttiin, ja se työllistää lähes 150 000 henkeä. Matkailuala kasvoi itse asiassa viime vuonna kaikista OECD-maista Suomessa eniten, 16,5 prosenttia. Tämä tuo työpaikkoja, tämä tuo verotuloja. Ja sitten tietysti tapahtumateollisuus tämän ympärillä merkittävänä toimijana työllistää vakituisesti noin 24 000—25 000 ihmistä, välillisesti jopa 200 000. Yrityksiä tapahtumateollisuudessa toimii noin 3 200, ja alan arvo on jopa kolme miljardia. Tästä puhutaan, kun tähän maahan halutaan kulttuuria, teattereita, tapahtuma-areenoita ja muuta, näitä tukevaa infraa. Sitten ajattelin, että käyn hivenen läpi sitä, mitä valtion liikuntaneuvostossa on tämän asian ympärillä tehty. Suunta-asiakirja on asiakirja, joka ohjaa siis meidän liikuntapaikkarakentamista. Siellä aikanaan parisenkymmentä vuotta, vajaa 20 vuotta sitten, syntyi tilanne, että tämä normaali tuki, joka on noin 700 000—800 000 per hanke — puhutaan uimahalleista, jäähalleista, tämäntyyppisistä — ei enää toiminutkaan tietyissä isommissa hankkeissa. Esille nousi Olympiastadionin peruskorjaustarve, Kansi-areena eli nykyinen Nokia-areena, muutamia talviurheilukeskuksia, mäkihyppypaikkoja ja muita, ja näiden pohjalta luotiin järjestelmää tunnistaa tällaisia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita. Tämän prosessin kautta on edetty tässä Garden-kysymyksessä, mutta myös muissa hankkeissa, joita tässä esille toin. Haluan alleviivata sitä, että nämä ovat aina harkinnanvaraisia, eli kaikille areenoille ei valtion ole välttämätöntä tukea osoittaa, vaan ne ovat aina harkinnanvaraisia, kokonaisharkintaan perustuvia hankkeita. Sen takia pääkaupunki Helsinki on yhtenä aivan konkreettisena noussut tässä esille. Kaikkia on kohdeltu tismalleen samalla tavalla, myös tämän Helsinki Garden -hankkeen kohdalla. Käyn sitä kohta läpi tuossa muutamien pöytäkirjanotteiden kautta. Ja kun täällä on puhuttu vakiintuneista toimintatavoista, niin voin senkin todeta, että ne ovat olleet tismalleen samanlaisia. Katsoin, millä tavalla esimerkiksi Olympiastadionin suuri hanke on lähtenyt liikkeelle. Se koettiin silloin niin massiiviseksi hankkeeksi, että saman tien totesimme, että ei, se ei onnistu täältä normaalista valtion liikuntapaikkarakentamisesta. Sen jälkeen käytiin laaja keskustelukierros kaikkien puolueiden kanssa. Se taisi nousta peräti hallitusohjelmaan kirjaukseksi ja päätökseksi, että näin lähdetään tekemään, ja 16.5.2012 talouspoliittinen ministerityöryhmä teki siitä päätöksen. Ja hyvät edustajakollegat, sekin päätös, jonka teki silloin vasemmistoliittolainen urheiluministeri, oli myös ehdollinen. Tässä kerrottiin, että kyllä, Suomen valtio osallistuu Olympiastadionin remonttiin, mutta Helsingin kaupungin pitää osallistua siihen puolella. Se oli ehdollinen tismalleen samalla tavalla. Kukaan ei sanonut, että raha tulee automaattisesti, niin kuin ei tässä Garden-hankkeessakaan. Tämä on hyvä tässä kokonaisuudessa muistaa. En, arvoisa puhemies — ja puhemieskin ehti tässä puheenvuoroni aikana vaihtua — päässyt näihin pöytäkirjoihin vielä lainkaan. Palaan niihin hetken kuluttua. Ne vievät tässä jonkun tovin sitten sen jälkeen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun viime viikolla julkisuuteen tuli tieto siitä, että eduskunta kutsutaan koolle kesken kesätauon käsittelemään Garden Helsinki -hanketta, kävi nopeasti selväksi, kuinka tarkasti kansalaiset ovat tätä asiaa seuranneet. En muista viime päiviltä juurikaan sellaista kohtaamista kaupassa, torilla tai tapahtumissa omassa vaalipiirissäni, jossa tämä asia ei olisi noussut esiin. Lähes jokainen halusi myös antaa evästystä tätä keskustelua varten, ja erityisesti pääministerille. Minulle sanottiin, että kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys yhdestä rahasummasta. Kerro pääministerille, ettei tässä ole kysymys siitä, tarvitaanko sitä Garden-hallia vai ei. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys avoimesta ja reilusta päätöksenteosta. Kerro pääministerille, että tässä on kysymys luottamuksesta. Kansalaisten tuohtumus on tosiaan koskenut luottamusta, avoimuutta ja päätöksenteon tasapuolisuutta. Tämän vuoksi olen kuunnellut hieman hämmästyneenä tämän päivän keskustelua. Täällä salissa on kuultu hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa paljon spinnausta, huomion siirtämistä muihin asioihin, edellisen hallituksen syyttelyä ja oppositioon kohdistuvaa arvostelua. En usko, että kansalaiset odottivat tällaista keskustelua. He odottivat saavansa vastauksia siihen, mitä tässä hankkeessa on tapahtunut ja mitä tästä prosessista on otettu opiksi. Arvoisa puhemies! Kansalaiset eivät odota virheettömyyttä, mutta he odottavat kykyä tunnistaa virheet, oppia niistä ja korjata toimintaa. He odottavat vastuun kantamista. Arvoisa puhemies! Hallitus näyttää edelleen tarkastelevan tätä ensisijaisesti yksittäisenä hankkeena. Kansalaisten näkökulmasta kysymys on tosiaan kuitenkin paljon laajempi. Kysymys on siitä, voivatko ihmiset luottaa siihen, että kaikkia hankkeita arvioidaan samoilla perusteilla, että vaikuttamistoiminta on avointa ja että päätöksenteko kestää aina päivänvalon. Arvoisa puhemies! Suomea pidetään syystäkin yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Sitä ei kuitenkaan tule pitää itsestäänselvyytenä. Sen perustana ovat hyvä hallinto, avoin päätöksenteko, läpinäkyvyys ja vahva luottamus instituutioihin. Hallitus on hyväksynyt vuonna 2025 kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman. Strategiassa todetaan, että Suomessa korruptio ilmenee usein rakenteellisina ja vaikeasti tunnistettavina ilmiöinä, kuten suosimisena, eturistiriitoina, epävirallisena vaikuttamisena ja hyvä veli -verkostoina. Riskialueiksi tunnistetaan muun muassa poliittinen päätöksenteko, julkiset hankinnat, rakennusala, maankäyttö ja kaavoitus sekä puolue- ja vaalirahoitus. Tämän pohjalta tässä hallituksen hyväksymässä paperissa on ehdotettu 47:ää eri toimenpidettä tämän järjestelmän kehittämiseksi ja pelisääntöjen selventämiseksi. Korruptionvastaisen työn keskeisiksi tavoitteiksi on mainittu muun muassa korruptiotietoisuuden lisääminen, tutkimuksen vahvistaminen tähän aiheeseen liittyen, kansallisen korruptiotilannekuvan tuottaminen sekä koulutuksen lisääminen. Tämän vuoden toukokuussa julkaistun ensimmäisen kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan kansalaiset pitävät merkittävimpinä ongelmina avoimuuden puutetta, esteellisyyttä, suosintaa ja epäeettisiä verkostoja. Haluankin nyt esittää kysymyksen: onko hallitus sitoutunut vahvasti tämän oman korruptionvastaisen strategiansa toteuttamiseen, ja onko se vauhdittamassa näitten toimenpiteitten toteutumista? Tämän päivän keskustelun perusteella näyttää siltä, että suurimmat puutteet näyttävät tosiaan liittyvän korruptiotietoisuuteen ja kykyyn tunnistaa niitä ilmiöitä, joita myös hallituksen omassa korruptiontorjuntastrategiassa kuvataan. Mikäli korruptio ymmärretään vain lahjuksiksi tai rikolliseksi toiminnaksi, jää suuri osa suomalaisen järjestelmän haasteista tunnistamatta. Suomalaisen korruption torjuntatyössä on todettu, että suomalaisen korruption riskit ovat usein rakenteellisia ja vaikeasti tunnistettavia. Garden-prosessi herättää kysymyksen siitä, onko hallituksella ollut riittävä kyky tunnistaa näitä avoimuuteen, vaikuttamistoimintaan, eturistiriitoihin ja hyvä veli -verkostoihin liittyviä riskejä. Sitten muutama ehdotus tämän tilanteen korjaamiseksi ja luottamuksen vahvistamiseksi: Ehdotan, että hallitus voisi nyt päättää vauhdittaa näiden kansallisen korruption torjuntastrategian ja toimenpideohjelman tavoitteiden toteuttamista. Ehdotan myös, että hallituksen ministereille ja erityisavustajille järjestetään koulutusta korruption torjunnasta, avoimuudesta, sidonnaisuuksista ja rakenteellisen korruption tunnistamisesta. Lisäksi pidän tärkeänä sitä, että hallitus myös raportoisi eduskunnalle tämän korruptiontorjuntatyön etenemisestä ja toimenpiteiden toteuttamisesta. Arvoisa puhemies! Vihreät ovat tänään jättäneet Inka Hopsun johdolla lakialoitteen, jolla vaalirahoituksen ennakkoilmoituksesta tehdään pakollinen. Toivon tuolle aloitteelle vahvaa tukea tästä salista. Toivon, että tulevaisuudessa tämä nykyinen päivämäärä, 21. heinäkuuta 2026, tullaan muistamaan suomalaisen avoimuuskeskustelun merkkipaaluna. Kyse on kansalaisten luottamuksesta siihen, että päätöksenteko on avointa, läpinäkyvää ja pelisäännöt kaikille samanlaiset. Luottamus palautetaan avoimuudella, tehtyjen virheiden tunnistamisella ja toimintatapojen aidoilla muutoksilla.

Arvoisa herra puhemies! Täällä varmaan vallitsee täysi yksimielisyys pääministerin ensimmäisistä sanoista: ”Suomi tarvitsee kasvua.” Ja toiset sanat olivat: ”Pääkaupunkiseutu tarvitsee kansainväliset mitat omaavan tapahtuma-areenan.” [Timo Heinonen: Pääkaupunki!] Minä luulen, että tämä koko sali jakaa nämä pääministerin ajattelevat sanat. [Vasemmalta: Ei jaa koko sali!] — Jos ei jaa koko sali, niin valtaosa salista todennäköisesti jakaa nämä. — Tämän hankkeen ja keskustelun ongelma ei siis ole siinä itse substanssissa, että näitä aktiviteetteja tarvitaan täällä pääkaupunkiseudulla. Kuhmosta oleva edustaja Kekkonen, siis Kettunen, täällä... [Naurua — Eduskunnasta: Tuleva Kekkonen!] — Hetkinen, joo, tuleva Kekkonen, ja joo, sieltä Kekkonen on, niiltä kulmilta kyllä. — Edustaja Kettunen tässä toi esille Vantaan Sanomien artikkelin ja Helsingin Uutisissakin olleen artikkelin siitä, että tässä on kaksi eri hanketta, jotka täällä pääkaupunkiseudulla selvästi kilpailevat toistensa kanssa. Arvoisa puhemies! Minä halusin tähän seikkaan vantaalaisena edustajana nyt tuoda oman näkemykseni, ja meillä on myöskin vantaalainen ministeri tässä paikalla, ministeri Multala, joka erinomaisen hyvin tietää tämän vantaalaisen suurhankkeen. Itse asiassa kysymys on hankkeesta, jota on jo melkein vuosikymmen oltu käynnistämässä yksityisellä rahoituksella, kansainvälisellä rahoituksella. Vantaan kaupunki on tarjonnut tontit, ja kaavoituksen ratkaisut on aivan aidolla tavalla tehty. Tämä hanke on jo niin pitkällä, että se ensimmäinen kuokka on isketty maahan. Me oletamme, että Pohjoismaiden kolmanneksi suurin tapahtuma-areena syntyy tuonne Kivistöön, ja se on absoluuttisesti Suomen suurin. Kapasiteetti on se, että 21 000 katsojaa pääsee paikalle, se on se laskelman mittakaava. Me puhumme Suomen mittakaavassa todella jättiareenahankkeesta, ja myöskin kaupungin siunauksella tätä tehdään, eli me olemme kaikki vahvasti olleet tätä tukemassa — tiedän myöskin ministeri Multalan tukevan tätä hanketta. Minä kysyin sitä seikkaa, että kun 2025 tehtiin päätöstä kehysriihessä tästä Helsinki Garden ‑hankkeesta, niin kuinka paljon ja kuinka tehokkaasti ministeri Multala silloisessa roolissaan lobbasi tätä hanketta, koska olemme kuulleet — edustaja Valkonen tässä juuri totesi — että lobbaajat ovat olleet vääriä tai epäonnistuneet. Vaikuttaako siltä, että myöskään tässä toisessa hankkeessa lobbarit eivät ole onnistuneet, vai onko niitä ollenkaan ollut liikenteessä? Tätä kysymystä jää pohtimaan. Ministeri Multala äsken meille vastasi, ja varmaan ihan oikeinkin, että kun tätä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin, niin sen vetäjät ovat julkisesti todenneet, että hakivat jo vuodesta 2019 opetus- ja kulttuuriministeriöstä — tiedustelivat sitä, onko mahdollista saada — valtion rahoitusta. Silloin vastaus oli ”ei”, ja ministeri vastasi äsken, että pohjana oli se, että haettiin rahaa näiden normaalien liikuntahankkeiden rahoituksesta, ja siinä hankkeessa on mittakaava niin suuri, että siinä täytyisi olla joku erityyppinen rahoitus. Vastaus on varmaan ihan oikein, ja pääministerikin tässä äsken sanoi, että vuonna 25 tämä Vantaan Kivistön hanke ei ollut samassa vaiheessa kuin tämä Garden. Teknisesti se kyllä oli pidemmällä, se on ollut paljon pidemmällä vuonna 25 kuin tämä Garden-hanke konsanaan, mutta lobbauksen osalta ei. Se on aivan varmasti totta. Mutta nyt tämä vantaalaishanke, Kivistön hanke, tietysti on saanut pontta tästä keskustelusta, ja nyt minun on pakko kysyä tietysti tästä ministeriltä, kun Vantaan päässä nyt pohditaan sitä ihan aktiivisesti — tämän areenayhtiön edustajat pohtivat sitä — että kyllä, jos kerran valtion rahaa on saatavissa, ollaan tekemässä suoraan anomus, ei opetus- ja kulttuuriministeriölle, josta saatiin ”ei”, vaan valtioneuvostolle. Nyt minun kysymykseni on: Jos valtioneuvostolle tulisi tästä näin paljon pidemmälle valmistellusta hankkeesta nyt anomus, niin mikä olisi teidän näkemyksellinen kantanne tässä vaiheessa siitä, olisiko tämä Kivistön hanke nyt juuri sellainen, jossa olisivat kaikki nämä, mistä te, pääministeri, puhuitte — saadaan taloudellisia vaikutuksia, talouskasvua, saadaan tapahtuma-areena tänne ja sitä kautta myöskin elvytettyä pääkaupunkiseudun sekä työllisyyttä että taloutta, mutta ennen kaikkea saataisiin tämmöinen kansainvälisen mittaluokan areena? Olisitteko tukemassa tätä Kivistön hanketta? [Timo Heinonen: Ei sitä voi tukea, jos se on aloitettu!]

Arvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti tähän Kempin kysymykseen, mitkä ovat ne ehdot. Ensimmäinen ehto on tietenkin se, että EU-lainsäädännön notifikaatioprosessi pitää käydä, ja se esiprosessi oli aloitettu jo. Sen lisäksi meillä on kansainvälistä lainsäädäntöä. Meillä on liikuntalaki 390/2015, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1766/2009 ja valtionavustuslaki 688/2001. Liikuntapaikkarakentamisessa meillä on erityisesti kolme kohtaa: Hanketta koskevien rahoitusasioiden on oltava kunnossa, hankkeen oman rahoituksen tulee olla selvillä. Se on ensimmäinen asia, ja tämähän oli yksi niistä, mikä ei ollut vielä. Hankkeen hakijan on hallittava rakennuspaikkaa. Hanketta koskevien kunnallisten päätösten on oltava lainvoimaisia. Hankkeella on oltava rakennusvalmius eli rakennuslupa tai rakennusvalvontalausunto rakennusluvan vireillä olemisesta ja saannin edellytyksistä, ja hankkeesta ei saa olla keskeneräisiä valituksia oikeudessa. Hankesuunnitelma. Hankkeesta on esitettävä hankesuunnitelma, johon sisältyy pääpiirteittäin selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteutumisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarviot. Nämä ovat siis liikuntapaikkarakentamisen perusedellytyksiä, ja nämä, totta kai, olisivat koskeneet myös tätä, vähintään nämä.

Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että Helsinki Garden käsitellään avoimesti. Samalla on hyvä todeta, että hankkeelle ei ole annettu euroakaan eikä olisi annettu ilman huolellista virkamiesvalmistelua. Koska täällä on nyt oikeastaan Helsinki Gardeniin liittyen kaikkiin kysymyksiin jo saatu vastaukset ainakin minun ymmärrykseni mukaan, niin ajattelin tuoda omia näkemyksiäni poliitikon työhön etenkin, kun täällä on puhuttu paljon prosesseista, lobbauksesta, valtion roolista investoinneissa ja virkamiesvalmistelusta. Olen äärimmäisen ylpeä työstäni ja siitä, että saan rakentaa vahvempaa Suomea ja ennen kaikkea puolustaa omaa aluettani ja sen asukkaita, ja siksi toivon, että tämä puheenvuoroni kasvattaa luottamusta meitä kaikkia edustajia kohtaan. Tähän työhön kuuluu lobbaaminen ja vaikuttaminen. Ilman niitä poliitikko ei välttämättä saisi riittävällä tavalla viestejä eri kohteista, jotka ovat tärkeimpiä saada kuntoon. Eikä se vaikuttaminen ole aina mitään organisoitua, se voi olla vaikka keskustelua kaupan hyllyjen välissä, viestin saamista ja sen eteenpäinviemistä. Viestin viemisessä tulee esiin myös politiikka eli se, mitkä kohteista ovat minun tai minun puolueeni mielestä Suomelle tärkeimpiä, siis eteenpäinviemisen arvoisia. Tämä on sitä poliittista harkintaa, mitä äänestäjätkin kai toivovat. He äänestävät tänne Arkadianmäelle niitä ihmisiä, joiden kokevat olevan oikeita tekemään heitä koskevia päätöksiä, siis edustuksellista demokratiaa. Virkamiesvalmistelun rooli tässä työssä luonnollisesti on tärkeä, mutta päätöksen tekee ja vastuun kantaa poliitikko. Arvoisa puhemies! Tunnustan, että olen itsekin ollut vaikuttamisen kohteena ja sen tekijänä. Siksi ajattelin ottaa omalta edustajauraltani muutaman esimerkin, joissa yhdistyvät lobbaus, virkamiesvalmistelu ja poliittinen harkinta, ja koska täällä on hieman menty muissakin puheenvuoroissa aiheen ohi, niin saattaa sitä esiintyä omassakin puheessani. Aikoinaan Sipilän hallitus keskustalaisen ministeri Rehulan johdolla päätti antaa Kouvolan Ratamokeskuksen yöpäivystykselle vain määräaikaisen poikkeusluvan vuosille 2018—2024. Siis virkamiesvalmistelun kautta syntyi poliittinen päätös. Seurannut Sanna Marinin hallitus päätti poliittisesti olla ottamatta tähän asiaan kantaa ja päätti siten olla korjaamatta tätä poikkeuslupaa pysyväksi. Kääntäen siis vastusti kouvolalaisten oikeutta pysyvään yöpäivystykseen, kun heidän oma hallituskautensa on päättynyt. Orpon hallituksen alkutaipaleella virkamiestyöryhmä laati selvityksen, jonka mukaan Ratamokeskuksen yöpäivystys piti lopettaa ja Kotkan—Kymenlaakson keskussairaala ehdotettiin myöhemmässä vaiheessa supistettavaksi. Siis virkamiesselvitys esitti näin toimittavan. Tämä heiltä hyväksyttäköön, mutta tässä huomaa sen todellisuuden, josta tänäänkin on täällä keskusteltu ja asiaa pyöritelty. Toistan siis itseäni: virkamiesvalmistelu on tärkeää, mutta poliitikot tekevät päätökset ja kantavat niistä vastuun. Vaikka joku voi Orpon hallituksen prosessia tässä yöpäivystysasiassa kritisoida, lopputulos oli, että Kymenlaakson keskussairaala jatkaa toimintaansa ja Ratamon yöpäivystys sai pysyvän toimintaluvan. Lobbauksen roolia päätökseen voidaan vain arvailla, mutta lujaa se oli. Tätä on politiikka: valintoja, välillä vaikeita, välillä helppoja, välillä vastoin virkamiesnäkemystä. [Jouni Ovaskan välihuuto] Otan toisen, vastaavanlaisen esimerkin poliitikkojen roolista omalla työurallani. Marinin hallitus eli SDP ja keskusta pääroolissa äänestivät useana vuonna Kymenlaakson valtatie 15:n määrärahoja vastaan. He siis poliittisesti totesivat, että itäisen Suomen kannalta yksi keskeisimmistä vientiä mahdollistavista väylistä ei tarvinnut parantamista. Tämä oli heidän poliittinen valintansa. Tämä investointi ei heidän mielestään ollut niin tärkeä, että sille olisi kannattanut ohjata määrärahoja. Oppositiosta käsin jouduin tätä viime kaudella vain arvailemaan, miksi. Yleisesti voi todeta, että investoinnit, kuten esimerkiksi tiehankkeet, ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa on virkamiespohjalta laskea vaikutus- ja hyötyarvioita. Mitä tuottaa, että vientimme pärjää tämän tien kunnostamisen ansiosta paremmin, tai mitä tuottaa, että Pohjois-Kymenlaaksosta pääsee turvallisemmin ja nopeammin keskussairaalaan? Arvoisa puhemies! Olen tavannut edustajavuosieni aikoina satoja alueeni yrityksiä ja yrittäjiä. He ovat lobanneet minua, kertoneet siis omaa tarinaansa esimerkiksi tämän tien merkityksestä heidän yritystoiminnalleen. Olen ollut hyvinvointialueen, kaupunkien, elinkeinoyhtiöiden lobattavana asiasta, kuunnellut, [Puhemies koputtaa] lisännyt omaa tietomäärääni ja lobannut asiaa eteenpäin, vaikuttanut, kuten oletan äänestäjienkin toivovan. Ja oletan, että näin me kaikki tässä salissa toimimme. Toisin kuin Marinin hallitus, Orpon hallitus päätti, että rahat tielle myönnetään. Tämä oli poliittinen päätös, joka perustui siihen uskoon, [Puhemies koputtaa] että elinkeinoelämä tarvitsee tien kunnostuksen, [Anne Kalmari: Voisiko kertoa tieasioista jossain muualla?] että kymenlaaksolaiset ansaitsevat turvallisen tien sotepalveluiden ääreen. Vaikutusarvioista huolimatta tai niiden takia. [Puhemies koputtaa] Tulevaisuus näyttää, miten arviot osuivat. [Puhemies: Edustaja Kaunisto, nyt aika on loppunut!] Arvoisa puhemies, lopetan tähän. Asiat pitää käsitellä avoimesti. Virkamiestyötä pitää arvostaa. Vaikutusarvioita on vaikea tehdä. Lopulta poliitikkojen tehtävä on päättää. [Puhemies: Edustaja Kaunisto! Aika on nyt käytetty!] Helsinki ja laajemmin myös Suomi hyötyisivät suuren kulttuuri- ja urheiluareenan rakentamisesta Suomeen. Valitettavasti sen aika ei ollut vielä. [Puhemies: Edustaja Kaunisto!] — Anteeksi, herra puhemies, minulla olisi yksi lause jäänyt. [Puhemies: Aika on nyt käytetty!] — Sitten totean, että lopetan tähän. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sananvapaus ja erilaiset näkökulmat kuuluvat toki demokratiaan. Minun mielestäni on hyvä, että me olemme täällä tänään keskustelemassa, kun avoimuuden hengessä mennään. Mutta toisaalta täytyy sanoa, että viime viikkojen keskustelua mediassa — sekä virallisessa että epävirallisessa — seuranneena ei voi välttyä ajatukselta, että mittasuhteet ovat keskustelussa ajoittain kadonneet. Nyt kun olemme täällä lähes seitsemän tuntia tätä asiaa käyneet läpi, niin olen kyllä miettinyt, mitä se monesti mainittu tavallinen suomalainen tässä hetkessä miettii, ja luulenpa, että miettii kolmea asiaa. Ensinnäkin sitä, että tuskinpa olisimme täällä, jos ensi vuoden keväänä ei olisi eduskuntavaaleja. Kyllä tästä paistaa vahvasti politiikka läpi, ja veikkaanpa, että oppositiolla on jo vahva suunnitelma siihen, miten tämä keskustelu jatkuu tämän päivän jälkeen. [Välihuutoja vasemmalta] Toinen asia, mitä luulen, että se suomalainen miettii, on se, että hyvä, että avoimesti kansanedustajat ja ministerit keskustelevat siitä, miten julkisesti verovaroja käytetään. Minun mielestäni se, kuten on tullut täällä tänään esille, että hallitus on valinnut avoimuuden linjan, on aivan oikea, se, että me avoimesti näistä asioista keskustelemme. Kuten pääministeri on useaan kertaan vastauspuheenvuoroissaan todennut, niin julkisen rahan käytöstä saa ja pitääkin aina kysyä. Päätösten perusteiden on oltava avoimia, menettelytapojen näkyviä. Ja kyllä poliittisten päättäjien, kuten kaikki me tiedämme, pitää myös vastata vaikeisiin kysymyksiin, eikä tästä saa tinkiä milliäkään. Sen takia minun mielestäni myös se valtioneuvoston tiedonanto siitä, että jatkossa valmistellaan entistä selkeämpää ja läpinäkyvämpää mallia siihen, miten suuria ja kansallisesti merkittäviä hankkeita arvioidaan, on erittäin hyvä asia. Ja se kolmas asia: Ainakin minulle, kuten täälläkin on monesti tullut tänään esille, politiikan ehkä tärkeimpiä sanoja, jollei tärkein, on sana ”luottamus”. Siitä on puhuttu varmasti jokaisen puolueen toimesta tänään. Uskon, että me kaikki myöskin jaamme huolen siitä, että edelleenkin mielipidetutkimusten mukaan kansalaisten luottamus meihin poliitikkoihin on aika alhaalla. Se on luonnollisesti meidän yhteinen tehtävämme, että me politiikan arvostusta suomalaisessa luottamusyhteiskunnassa kykenemme vahvistamaan. Ja kyllä siinä on jokaisella vastuu: hallituksella, pääministerillä, kansanedustajalla, mutta on myöskin oppositiolla. Totta kai pitää haastaa, se kuuluu sananvapauteen ja demokratiaan, mutta minun mielestäni kuitenkaan asialliseen keskusteluun ja luottamuksen rakentamiseen ei liity tarkoituksellinen vihjailu, syylliseksi julistaminen tai ajoittain jopa julkinen ajojahti. Sanoisin tämän aivan samalla tavalla, jos itse olisin opposition kansanedustaja. [Aki Lindén: No sehän aika koittaa kyllä!] Samalla, niin kuin täällä on puhuttu, meidän pitää myöskin puhua kasvusta. Kyllä me tarvitsemme niitä investointeja. Toki se areena voi tulla Espooseenkin, edustaja Lindén, mutta veronmaksajien rahoista on pidettävä tarkasti huolta. Kyllä minä toivon, että kun tämä keskustelu ei tähän todennäköisesti jää, niin emme jatkossa kilpaile siitä, kuka esittää kovimman syytöksen, vaan siitä, kuka pystyy tuomaan tosiasioita esille ja ei revi erimielisyyksiä railoiksi. Kuten tiedämme, kun maailman uutisia luemme, niin kyllä me sellaista yhtenäisyyttä tarvitsemme, sillä turvallisuuspoliittisesti meillä saattaa olla aika haastavat vuodet edessä. — Kiitos.

Herra puhemies! Asiat usein ovat juuri niin, kuin miltä ne näyttävät. Kysymyksiä on tänäänkin jäänyt rutkasti ilmaan, ja yksi niistä on se, voiko päätöksiä tästä talosta ostaa rahalla. Tänään kuuntelin Oskari Onnisen haastattelua, jossa Karoliina Partanen, ministeri Partanen, vastaa, että keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on. Ja juuri siitähän tässä on kyse. Kyllä ne keinot löytyvät, jos on poliittista tahtoa. Tässä haastattelussa puhuttiin tasa-arvoasioista, mutta kyse on nimenomaan siitä samasta asiasta. Siinä puhuttiin siitä, että jos halutaan ohittaa EU-lainsäädäntöä, niin kyllä keinot löytyvät, jos poliittista tahtoa on. Kysymys on tässä kokonaisuudessa siitä, olisiko Garden-hankkeelle löytynyt 35 miljoonaa rahoitusta, jos Vapaavuori ei olisi sitä ollut lobbaamassa. Olisiko se raha löytynyt? Tähänhän voi vastata vain hallitus, kokoomus, pääministeri. Olisiko tälle hankkeelle tässä riihessä tullut rahaa, jos Jan Vapaavuori ei olisi ollut sitä lobbaamassa? Tätä pääministerin ja kokoomuksen on syytä miettiä aivan itse. Tätä vielä perustellaan työllisyysvaikutuksilla ja rakennusalan elvyttämisellä. Tänään saimme työttömyysluvut, joissa Keski-Suomi on maamme pahimmassa tilanteessa työttömyyden suhteen. Olisiko siinä kohtaa voinut miettiä, onko tämä se kaikista tärkein 35 miljoonan euron työllisyyshanke ja rakennusalan edistämisen keino? Oikeuskanslerin kysymykset ovat aidosti vakavia, ja vastaukset tulevat aikanaan, mutta itseäni kiinnostaa tässä kokonaisuudessa erittäin kovasti se, aikooko pääministeri Orpo tämän jälkeen tehdä johtopäätökset, ja jos moitteita tulee, niin aikooko hän erota tehtävästään itse. On aivan päivänselvää, että täällä halutaan hyökätä ja halutaan puhua vaikka SDP:stä ja SAK:sta. Tässä edustaja Koulumies aiemmin tänään, niin kuin edustaja Kaumakin, halusi selvittää, kuinka SDP ja SAK ovat sopineet asioista. Otetaanpa tämä ammattiyhdistysliikkeen verohuojennus, -vähennys. Me olemme puhuneet tästä vuosi ennen vaaleja. Vaaleihin, tuleviin vaaleihin, on tällä tietoa vielä melkein vuosi aikaa. Me olemme kertoneet tämän tahtotilamme ennen kuin yhtäkään euroa on jaettu. Tämä on meidän sydämen asia, ja emme olisi kuuna päivänä sitä päätöstä tehneet. On todellakin eri asia puhua siitä, että nyt vaalirahoittajanne ovat saaneet yksittäiseen hankkeeseen tällaisen tuen. Muistan, kun lapsena meillä kotona tehtiin sellaista, että kämmeneen pyöritettiin ja harakka huttua keittää. Tässä voisi sanoa, että Orpo huttua keittää, antaa EK:lle, antaa SY:lle, antaa Kokkilalle, mutta eipä annakaan työntekijöille eikä oikeudenmukaisuudelle. [Kokoomuksen ryhmästä: Voi luoja! — Pia Kauma: Ollaanko nyt eduskunnassa tosiaan? — Kokoomuksen ryhmästä: Lastentarhassa! — Välihuuto vasemmalta] — Juuri näin. Mutta kun puhutaan vaalirahoituksesta, eihän se ole yksi kerta, kun meillä vaikka valiokunnassa ovat joutuneet virkamiehet sanomaan, että tämä on ollut poliittinen päätös. Virkamiehet eivät ole voineet ottaa kontolleen kaikkia hallituksen esityksiä, kun on ollut poliittinen päätös. Ja juuri siitähän tässä kokonaisuudessa on kyse. On tehty poliittisia päätöksiä: jos tahtoa löytyy. Ja tahtoa on löytynyt tehdä leikkauksia sotejärjestöihin, leikata hoitoonpääsystä, leikata työntekijöitten oikeuksista, ja kun poliittista tahtoa on, niin kääntyvät vaikka uppoavat laivat.

Arvoisa rouva puhemies! Esitin tässä aiemmin keskustelun lomassa kysymyksen pääministeri Orpolle ja työministeri Marttiselle koskien toista niin sanottua kuumaa perunaa, joka tässä salissa tänään on esille noussut, nimittäin tätä Uudenkaupungin autotehtaan pelastusta. Siihen ei työministeriltä eikä pääministeriltä vastausta saatu. Ilmeisesti omistajaohjausministeri Strand oli tähän vastannut jotain, mutta edelleenkään sitä oleellista vastausta kysymykseen ei ole saatu, joten uusin kysymykseni ja kysyn, miksi Tesin eli valtion hybridilainan korot mitätöitiin, mikä oli epäedullista valtiolle mutta edullista juuri Pontokselle. Tässä edelleenkään ei ole kyse siitä, ettei autotehdasta olisi tullut pelastaa. Näin varsinaissuomalaisena olen tismalleen sitä mieltä, että tuli pelastaa, mutta se, kuka siitä hyötyy, on tässä nyt se oleellisin kysymys ja se, miten se pelastettiin. Tähän kaipaisin vastausta, ja mielellään korjatkaa, jos olen saanut väärää tietoa tästä. Mutta sitten myös tähän toiseen kuumaan perunaan, josta on enemmän keskusteltu, nimittäin tähän Garden Helsinki ‑hankkeeseen: On hyvä, että pääministeri ja hallitus ovat nyt vihdoinkin ottaneet tämän asian vakavasti ja tähän valtiontukeen liittyvät epäselvyydet pyritään nyt tuomaan esiin myös oikeuskanslerin kautta. Julkisuudessa esiin tulleet tiedot ovat herättäneet aiheellisia kysymyksiä siitä, miten tällaisia päätöksiä valmistellaan ja millä perusteella veronmaksajien rahaa kohdennetaan. Oikeuskanslerinkin reagointi myös tähän asiaan osoittaa, että kaikki ei näyttäisi olevan mennyt tämän hankkeen osalta ihan kuten pitää. Siitä osoituksena on myös se, että hallitus eilen tosiaan veti tämän esityksensä tai tukensa pois tältä hankkeelta. Tämä hallituksen eilinen ilmoitus ei kuitenkaan poista niitä kysymyksiä, miltä koko jupakka näyttää, ja kuten sanonta kuuluu, niin politiikassa moni asia on sitten juuri niin kuin miltä se näyttää. Tavallisen suomalaisen silmissä tilanne näyttää edelleen siltä, että hallituksessa runtataan ja junaillaan rahaa yksittäisen urheiluhankkeeseen tavalla, joka ohittaa normaalin virkavalmistelun ja asiantuntija-arvioiden painoarvon. Juuri tällaiset mielikuvat nakertavat luottamusta päätöksentekoon. Tämän hankkeen osalta näyttää vahvasti siltä, että kyse ei ole pelkistä mielikuvista. Tavallisen suomalaisen oikeudentajua saattaa myös koetella se seikka, että hallitus on leikannut huonoon taloustilanteeseen vedoten huomattavasti pienempiäkin summia milloin mistäkin, mutta jotka ovat osuneet todella kipeästi muun muassa lapsiperheiden, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Yhtä lailla tavallinen suomalainen ihmettelee sitäkin seikkaa, että samaan aikaan, kun hallitus on valmis myöntämään huomattavan summan yhdelle hankkeelle epäselvin perustein, se on leikannut noin puolet koko maan liikuntapaikkarakentamisen avustusmäärärahasta. Tämä on hallituksen hehkuttaman Suomi liikkeelle ‑ohjelmankin näkökulmasta erikoinen arvovalinta, sillä me kaikki tiedämme, miten paljon meillä olisi tehtävää saada suomalaiset liikkeelle, ja se tarvitsee eri olosuhteita, ei jättihalleja. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoima liikuntapaikkarakentamisen tuki, josta nyt puolet eli 15 miljoonaa leikattiin, on nimenomaan läpinäkyvä, tasapuolinen ja selkeisiin kriteereihin perustuva järjestelmä. Sen kautta tuetaan kuntien ja yhteisöjen hankkeita ympäri Suomen: uimahalleja, jäähalleja, palloiluhalleja, kuntoratoja, lähiliikuntapaikkoja ja muita liikuntapaikkoja, joissa liikkuvat tavalliset suomalaiset lapset, nuoret, perheet ja ikäihmiset. Siksi on aiheellista kysyä, miksi hallitus on tehnyt tällaisen arvovalinnan. Miksi toisella kädellä leikataan tavallisten suomalaisten liikuntapaikoista ja toisella kädellä ollaan valmiita ohjaamaan huomattavasti suurempi summa yksittäiseen hankkeeseen? Tässä keskustelussa tällaisina aikoina ei ole kyse ainoastaan liikuntapaikoista vaan myös työpaikoista. Rakennusala on kärsinyt viime vuosina poikkeuksellisen vaikeasta tilanteesta. Yrityksiä on kaatunut eri puolilla Suomea, työmaita on jäänyt käynnistymättä, ja alan työllisyys on heikentynyt merkittävästi. Siksi on aiheellista pohtia myös sitä, miten julkisella rahalla voitaisiin saada mahdollisimman laaja vaikutus rakentamiseen ja työllisyyteen, jos esimerkiksi Helsinki Garden ‑hankkeen kaltainen 35 miljoonan euron suuruinen tukipaketti olisikin annettu näille koko maan liikuntapaikkarakentamisen kohteille.

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio aluksi ja sitten muutama vertaus Nokia-areenaan, koska se on täällä aika ajoin mainittu, ja sitten lopuksi muihin kysymyksiin. Arvoisa rouva puhemies! Garden Helsinki -hanke näyttää siirtyvän taas eteenpäin ja siirtyy seuraavalle hallitukselle, niin kuin tältä hallitukselta nyt aika moni asia jää kesken. Työttömyys on ennätyslukemissa. Tänään tulivat KEHA-keskuksen viimeisimmät luvut: 352 000 työtöntä, 31 000 enemmän kuin vuosi sitten, eli todella synkkä tilanne. Velka kasvaa ennätysmäisesti, alijäämä valtiolla, julkisella taloudella, on todella iso, eli paljon asioita siirtyy seuraavalle, ja tämäkin näyttää menevän sinne eteenpäin. Valtio on sanonut monille hankkeille, että rahaa ei ole, ja varmasti se yksi osa tämän asian osalta on ollut se, että kun tässä on aika monia asioita leikattu sosiaaliturvasta, annettu alennuksia hyväosaisten verotukseen, yritysveroja lasketaan ja niin poispäin, niin oikeudenmukaisuuskysymys tulee olemaan tässä se keskustelun kohde, minkä takia kansalaiset tästä ovat erityisen kiinnostuneita — myös siitä, mikä täällä ei ole kovin paljon ollut esillä: miksi tämä meni ohi muiden hankkeiden, ja mitä olivat ne muut hankkeet, jotka silloin puolitoista vuotta sitten ovat olleet esillä. Sitten mielenkiintoinen kysymys: Kun valtio osallistuu tämmöisiin urheiluareenoiden hankkeisiin, niin yleensä kunnat ovat niissä mukana. Tässä hankkeessa Helsinki ei ole ollut mukana muuta kuin kaavoittamassa tätä tilaa ja sillä tavalla edesauttamassa, mutta he eivät ole olleet rahallisesti mukana tässä. Toisaalta olisi kuvitellut, että kun se on tämmöinen aluetalouskysymys, niin myös Helsingin olisi pitänyt olla siinä mukana. Ehkä keskeinen syy on se, että talousasiat eivät ole kunnossa tässä hankkeessa ja se vaatii kehittämistä. Jotain hyvää tästä varmaan voi seurata. Toivottavasti tämä Garden-hanke kehittyy siihen suuntaan, että siitä joskus tulee jotain. Läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta tässä kaivataan. Arvoisa rouva puhemies! Nokia-areenaan vertailuna täytyy sanoa, että hanke kesti kymmenen vuotta, kun se saatiin eteenpäin. Tampereen kaupunki on siinä 40 prosentilla osakkaana, ja 60 prosenttia on yksityistä pääomaa. Tampere on siihen sijoittanut osakepääomaa, antanut juniorilainaa 22 miljoonaa ja sitten rakentanut kannen ja osallistunut infraan. Noin 60 miljoonaa on se koko potti, mitä siihen on laitettu. Yksityinen puoli on antanut juniorilainan, osakaspääoman, ja sitten valtio antoi 18 miljoonaa euroa. Loppu on lainattu markkinoilta. Sitten tärkeintä on ollut se, että kun tämä koko projekti on ollut kuitenkin erittäin avoin ja kaikki on ollut käsittelyssä laskelmineen, niin tämä myöskin notifioitiin 2017, ja tammikuussa 2018 rakentamispäätös tehtiin, ja tätä kautta saatiin läpinäkyvä hanke. Minua vähän harmittaa tässä se, että puhutaan kansainvälisen tason areenasta. Nokia-areena on kansainvälisen tason areena, ja se aina unohtuu tässä. Se oli modernein areena silloin, kun se valmistui. Pelkästään se, että pääkaupunki tarvitsee areenan, ei ole varmaan se syy. Ei Köln ole pääkaupunki, ja sielläkin on kansainvälisen tason areena. Täytyy muistaa, että niitä voi olla myös muualla. Nokia-areenalla on ollut puolitoista miljoonaa kävijää vuositasolla, 120—160 tapahtumaa vuosittain, ja noin kahden vuoden myynti tiedetään etukäteen. Tässäkin aina pitää muistaa se, että myös siellä muut... Tässä puhutaan kansainvälisistä artisteista. Myös kotimaiset artistit ja kotimainen kulttuuri tarvitsevat areenoita, ja ne jäävät tässä taka-alalle. Se työllistää satoja ihmisiä joka päivä ja sitä kautta tuo tapahtumateollisuutta. Tässä yhteydessä olisi hyvä ollut käydä läpi, miten Nokia-areena tai Veikkaus-areena ovat noin 15 000:n areenoita, käytännössä niiden vaikutukset tässä tulevat. Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin vielä tässä lopuksi pääministeriltä, että nyt kun täällä on 20 kysymyksen lista oikeuskanslerilta tulossa teille vastattavaksi, niin miten ne vastaukset tulevat eduskunnan käsiteltäväksi jatkossa, kun nämä asiat tulevat sitten kirjallisesti vastattuina? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama sana rakentamisen vauhdittamisen toimista. Ensinnäkin heti alkuun haluan korjata: Täällä edustaja Pitko esitti, että hallitus ei olisi jatkanut energiaremonttiavustusta. Päinvastoin, mehän teimme juuri nyt kehysriihessä merkittävän päätöksen, korjausrakentamisen energiaremonttiavustuksiin 110 miljoonaa, jotka ovat käytettävissä tämän ja ensi vuoden aikana, ja uskomme, että näillä saadaan merkittävä määrä rakennusalan työllisyyttä parantavia remontteja käyntiin jo mahdollisimman pian, kun tämä asetus saadaan voimaan. Sen lisäksi olemme päättäneet alkukaudesta pitää korkotukilainavaltuudet korkealla tasolla, jotta sillä voidaan vastasyklisesti tukea asuntorakentamista. Tänä vuonna, vaikka korkotukilainavaltuudet sinällään laskevat, 250 miljoonaa menee opiskelija-asuntotuotantoon. On kestämätön tilanne, että näitä korkotukilainavaltuuksia ikuisesti pidetään korkealla tasolla, sillä tälläkin hetkellä meillä on, viimeisin luku taisi olla jopa 11 000 tämmöistä tuettua asuntoa tyhjillään, ja sekään ei tietenkään ole järkevää julkisen rahan käyttöä, että tällainen tilanne on. Tämän lisäksi me ollaan pistetty lupaprosessit kuntoon, käsittelyaikatakuu rakennusten rakentamisluville, ympäristöluvituksen yhden luukun periaate, tehty merkittäviä parannuksia asp-rahoituslainsäädäntöön, muun muassa nostettu lainaosuus 95 prosenttiin, pidennetty kaikkien asuntolainojen kokonaiskestoa 40 vuoteen, ja samoin asuntolainoihin nyt meidän tekemän lainsäädännön perusteella Finanssivalvonta mahdollistaa 95 prosentin lainakaton asuntolainoihin, eli paljon on tehty monenlaista. Sen lisäksi, totta kai, myöskin erinäiset liikennehankkeet, joita muun muassa näiden MAL-sopimusten kautta edistetään, ovat omiaan vauhdittamaan asuntorakentamista hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Joten paljon on tehty myös muita päätöksiä, eikä sillä tavalla pidä luoda sellaista kuvaa, että tämä yksittäinen päätös olisi jotenkin nyt ainoa, jota tässä hallitus on pyrkinyt tekemään. Kuten tässä todettua, kevään kehysriihessä 25 pyrittiin löytämään moninaisia keinoja. Tässä ministeri Purra jo luetteli myös sen muun investointipaketin läpi, josta valtaosa oli liikennehankkeita. Liikennehankkeillakin on merkittävä vaikutus siihen, millä tavalla tähän maahan asioita pystytään rakentamaan, olivat ne sitten teollisia investointeja, joiden ympärille syntyy sitä työllisyyttä ja sitä kautta myös houkuttelevuutta muuttaa asumaan ja sitä kautta rakentaa uusia asuntoja. Asioilla on vaikutuksia toisiinsa, ja siksi myös korostan sitä, että investoinnit ovat nimenomaan niitä, kuten edustaja Zyskowicz hyvin täällä kuvasi, joilla pyritään saamaan lisää kasvua, työllisyyttä ja verotuloja. Sen vuoksi niitä ei pidä sekoittaa pysyvien menojen pysyvään lisäykseen tai leikkaukseen.

Arvoisa puhemies! Suomi tunnettiin ainakin joskus julkisen ja yksityisen sektorin hyvästä yhteistyöstä. Taisimme 90-luvulla olla se triple helix ‑mallimaa, jota tultiin kaukaa maailmasta katsomaan. Nyt näin ei valitettavasti enää ehkä ole. Talouskasvua, työllisyyttä, kaikkea sitä me tahdomme, ja toivottavasti sitä tulee, mutta kun tässä kesällä on ollut aikaa katsoa tilastoja, kyllä se 0,9 prosenttiakin valitettavasti, arvoisa hallitus, tulee F-35-veroista ja tulee ehkä sähkön hinnan noususta. Vaikka me kuinka toivomme, niin se ei aina riitä eikä se aina auta. Tilastot eivät valitettavasti valehtele, eikä tulostaulu. Tässä olisi ehkä tilaisuus puhua teollisista investoinneista, joita valitettavasti, todellisia sellaisia, ei Kemin tai Äänekosken jälkeen ole näkynyt, enkä siitä hallitusta syytä — ehkä Vaasaan jotain pientä. Mutta se, mistä haluan sanoa, on, että ainakin aika moni valtiomies tai valtionainen minua on joskus opettanut, että kesken hallituskautta on hyvä arvioida, mikä toimii ja mikä ei toimi, ja toivon teiltä vielä sitäkin, tälläkin hallituskaudella. Itse olen ainakin yrittänyt kuunnella vanhempien ja viisaimpien neuvoja. Mutta sitten, arvoisa puhemies, tähän itse asiaan. Kyllähän nyt on niin, että jos katsotaan suomalaista systeemiä, Suomen järjestelmää, niin kyllähän meillä järjestelmä liikuntapaikkarakentamiseen on ollut jo pitkään olemassa. Asiantuntijat — valtion liikuntaneuvosto, Olympiakomitea ja muut — lausuvat, kunnat ja muut tekevät, ja liikuntapaikkarahoitus on ollut se kulmakivi vivuttaa työllisyyttä, rakentamista kunnissa, kaupungeissa ja alueilla. Nyt se valitettavasti on supistunut jopa 13 miljoonaan euroon, kun otetaan Stadionin pari miljoonaa sieltä pois tulevalta vuodelta, ja se oli 30 miljoonaa, kuten aikaisemmin salissa sanoin. Se, mikä tässä tietysti on uutta, on tällainen rinnakkainen systeemi, että ohituskaistaa pitkin tullaan ja mennään ja päästään lähes maaliin, niin kuin nyt on nähty. Eli kun on Helsinki Gardenin 35 miljoonaa ja Urheiluliiton yleisurheilun EM-kisahaun 10 miljoonaa, yhteensä 45 miljoonaa, versus se 13 miljoonaa, niin ei ole ihme, että muut lajit, lajiliitot, urheiluväki, liikuntaväki ovat olleet ihmeissään, ja taisin itsekin huhtikuussa tätä Helsingin Sanomissa ihmeissäni kysyä ja kommentoida. Joten se on kyllä jotain muuta kuin se Suomi, mihin meidät on kasvatettu ja missä me olemme tulleet päätöksentekoon. Siinä mielessä tämä kaikki kyllä viestii siitä, millainen maa Suomi on ja miten me halutaan sitä oikeudenmukaisesti rakentaa ja rakennetaanko me sellaista järjestelmää, jossa on yhteiset pelisäännöt, jotka koskevat kaikkia, vai sellaista, jonka rinnalle syntyy poliittinen ohituskaista. Arvoisa pääministeri, mikä jatkossa ylipäätään on asiantuntijalausuntojen merkitys? Onko liikuntaneuvosto tästä lausunut? Jos on — se on parlamentaarinen elin — niin käydään se läpi, katsotaan se. Ketkä ovat lausuneet? Puhun nyt yleisellä tasolla hankkeista, en tästä yhdestä hankkeesta, jota on ehkä jo vähän liikaakin käsitelty. Alleviivaan, että minä haluan hankkeita, mutta kysymys on siitä, millä tavalla ne hankkeet tehdään ja kuinka oikeudenmukaisesti. Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Kun puhutaan tästä Suomen systeemistä ja tästä järjestelmästä, niin kuten tänään ehkä yritin sanoa, kyllähän meillä isoillekin hankkeille on järjestelmä. Olympiastadion on hyvä esimerkki. Se on mennyt tämän myllyn läpi. Mutta kulttuurissa meillä ei ole sitä järjestelmää, eikä meillä ole sitä rahoitusjärjestelmää sen liikuntapaikkarahoituksen ulkopuolelle, koska, niin kuin me tiedämme, se opetus- ja kulttuuriministeriön momentti on ollut erittäin pieni aikaisemminkin ja nyt se on aivan liian pieni. Ja kuten edustaja Harakka viittasi, kyllä meillä investointinyrkki löytyy, osaavia virkamiehiä löytyy. Kyllähän he valmistelevat, jos on tahtotilaa ja sellainen malli, mitä voi toteuttaa. Eli vielä kerran: On kolme tasoa — kunnat, alueet, valtiotaso. Liikuntapaikkarakentamisessa systeemi on olemassa, virkavastuulla. Se on toiminut, se on tuonut tuloksia. Ainoa iso ongelma, arvoisa puhemies, on, että tyhjästä on vaikea nyhjäistä. Siellä ei yksinkertaisesti ole rahaa vivuttaa, käynnistää uusia hankkeita tähän maahan.

Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen rahoituksen käsittely hallituksessa näyttää surullisen hähmäiseltä. On hyvä, että niin eduskunta kuin oikeuskansleri käsittelevät sitä. Olisi ihan vähintä, että kun liikuntapaikkarahoitusta leikataan hallituksen toimesta, olisi hallihankkeesta, jota sitten aiotaankin samaan aikaan tukea, kunnolliset, avoimet tausta-arviot tehtynä. Jos tavoite oli tukea rakentamista ja työllisyyttä, on pääkaupunkiseudullakin jo käynnissä pidemmällä olevia hankkeita, ainakin Vantaan Kivistön hallihanke ja meillä Espoossa Espoon stadion -hanke, joissa nämä rakentamisen työllisyysvaikutukset olisivat olleet nopeammin saatavissa. Mistä löytyy tällainen alueellinen vertailu eri hankkeista hyötyineen, kustannuksineen ja kannattavuusarvioineen? Täällä edustaja Harkimo nosti varsin hyvin esiin sen, miten vaikeaa usean hallihankkeen on mahdollista pärjätä samalla alueella. Tukipäätösten pitäisi olla hyvin harkittuja, sillä niillä on myös kilpailuvaikutuksia. Tästä puhui myös edustaja Vuornos. Valitettavasti ilman perusteluja ja vertailuja näyttää todellisuus siltä, että kaverin hanke kiilasi jonon ohi. Helsingin päättäjiä on täällä salissa hallituspuolueista spinnattu kantamaan vastuuta tuesta Garden Helsinki -hankkeelle. On kuitenkin aivan eri asia, hyvät kollegat, tukea hanketta paikallisessa päätöksenteossa kuin jakaa sille valtion rahoitusta — ja nimenomaan yksittäiselle hankkeelle ilman vertailuja muihin vastaaviin hankkeisiin. Kyllä tämä tiedetään, ja siksi tämä keskustelu näyttää tällaiselta harhautukselta. Kuten debattipuheenvuorossani totesin, tarvitsisimme demokratiaa ja luottamusta poliittiseen päätöksentekoon vahvistavia toimia. Siksi teimme yhtenä kiireellisenä toimenpide-esityksenä lakialoitteen vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen pakolliseksi muuttamisesta. Valitettavasti nyt suunta on ollut vaalirahoituksen osalta jopa päinvastainen, kun alinta ilmoitettavaa summaa on päätetty nostaa. Kannatan myös edustaja Honkasalon puheenvuorossaan nostamaa vaalirahoituskattoehdotusta. Näemme maailmalta, mitä suuriksi kasvaneet vaalirahoitukset demokratialle viime kädessä tarkoittavat. Arvoisa puhemies! Seuraavaksi luen kappaleen rakenteellisesta korruptiosta ja korruptiosta Suomessa. Tämän on kirjoittanut oikeusministeriö, sillä oikeusministeriölle kuuluu meillä korruption vastaisen työn koordinointi: ”Kuten monissa muissakin maissa, korruptio on myös Suomessa esiintyvä ongelma. Tutkimusten mukaan Suomessa esiintyy katutason lahjonnan sijasta suuremman mittaluokan rakenteellista ja vaikeammin havaittavaa korruptiota, joka usein ilmenee elinkeinoelämän ja viranomaisten toiminnan rajapinnassa. Korruption keskeisinä riskialueina pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja ja tarjouskilpailuja, yhdyskuntasuunnittelua, poliittista päätöksentekoa ja puolue- ja vaalirahoitusta. Korruptio esiintyy usein oikeudettomien etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena.” Oikeusministeriö on koostanut myös kansallisen korruptionvastaisen strategian ja toimenpideohjelman. Siellä on hyviä toimenpidesuosituksia, ja suosittelen hallitusta tarttumaan niihin nopeasti. On huolestuttavaa, että pääministeri ja hallitus eivät näytä näitä riskejä tunnistavan päätöksenteossa. Jääviyskysymys on kuitenkin aina viime kädessä meidän päättäjien omissa käsissä.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasalo ei ole nyt paikalla, mutta vastaan kuitenkin hänelle, koska hän esitti erikoisen puheenvuoron, jossa sanoi, että ei Helsingin valtuusto ole tukenut tätä hanketta, ja syytti jälleen kerran asian tulkitsemisesta ikään kuin väärin. Jos Helsingin kaupunginvaltuusto on luovuttanut tontin Garden-hankkeelle ja kaavoittanut sille maa-alueen, niin mitä muuta se on kuin tähän hankkeeseen positiivisesti suuntautumista ja tukemista? Minun on aivan mahdoton käsittää tätä, varsinkin kun se tulee edustajalta, joka jatkuvasti syyttää allekirjoittanutta ja hallitusta väärän tiedon antamisesta. Mielestäni tämä oli kyllä erikoinen suoritus. Sitten vielä luen kyseisestä valtuustosta Paavo Arhinmäen puheenvuorosta yhden sitaatin: ”Ymmärtääkseni vasemmistoliitto on tuonut täällä ilmi, ettei itse hallia vastusteta eikä sitä, että yksityinen toimija rakentaa hallin.” Menee outoon valoon. No sitten, edustaja Siponen, miksi tämä arvio on muuttunut? No, se on muuttunut siksi, että kun 15 kuukautta sitten tehtiin tämä päätös, niin se hanke on muuttunut sen jälkeen. Se on pienentynyt, se ei ole lähtenyt silloin kuvatussa aikataulussa liikkeelle, sen rahoitus ei ole vielä kunnossa ja myöskään sen vaikuttaminen ei ole täyttänyt avoimuuskriteerien vaatimuksia, eli se on muuttunut monella tavalla. Näistä syistä meidän arviomme on muuttunut, ja tätä 35:tä miljoonaa ei näin ollen voida toteuttaa. Edustaja Diarran kanssa jaan saman pahan mielen siitä, että tämä hieno hanke ei tällä erää etene. Minä todellakin toivon, että se hanke laitetaan myöskin siellä hankeyhtiössä sellaiseen kuntoon, että tämäntyyppisiä keskusteluja ei tarvitse käydä, vaan se saadaan kuntoon, sille löytyy yksityinen rahoitus, markkinat toimivat ja Helsingin kaupunki tekee osansa ja se lähtee liikkeelle. Se olisi upeaa. Eikö niin? Jos tässä yhteydessä viitataan Vapaavuoreen ja hänen viesteihinsä, toimintamalliinsa ja kysytään, hyväksynkö sen, niin en. Ei kuulu tämän hallituksen toimintakulttuuriin ja tapoihin runtata, junailla. Me keskustelemme hallituskumppaneiden kanssa yhdessä joskus vähän kiivaamminkin, mutta me haetaan yhteisiä ratkaisuja, ja niin on tehty tässäkin tapauksessa. Vielä: Edustaja Mikkosella oli lukuisa määrä erilaisia kysymyksiä. Olen vastannut niihin lukemattomia kertoja, ja toivon... Ymmärrän, että tässä on niin paljon asioita, ettei kaikkea ehdi lukemaan, mutta kun otitte vaikka tämän kysymyksen, onko tämä EU:n kilpailulainsäädännön mukainen, niin sehän on nimenomaan siinä notifikaatioprosessissa tällä hetkellä, tai olisi ollut. Esimerkki, että isoon osaan tai mielestäni kaikkiin täällä esitettyihin kysymyksiin löytyy asialliset vastaukset. Sitten vielä edustaja Harakalle: Kunnia tietenkin sille, että olette tehnyt joskus ansiokasta toimittajatyötä, mutta ei tässä nyt ole samanlaista kipinää eikä käryä. Ei tässä ole kyse mistään hämärästä, vaalirahoituksella ei ole ollut vaikutusta. Onnea asian tutkiskeluun.

Arvoisa rouva puhemies! Yhtäkään euroa veronmaksajien rahaa ei ole maksettu Garden-hankkeelle, ei ensimmäistäkään. Kyse oli ehdollisesta varauksesta, ei toteutuneesta menosta, ei maksetusta tuesta eikä kadonneesta rahasta. Lisäksi hallitus on nyt todennut, ettei Garden-hankkeelle ole enää poliittista tukea. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja kyseisen hallihankkeen tilanne on muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Tässä keskustelussa pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan: Ensimmäinen kysymys on se, tarvitseeko Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason tapahtumakeskuksen. Kokoomuksen vastaus on: kyllä. Me tarvitsemme kykyä kilpailla suurista urheilu- ja kulttuuritapahtumista muiden Pohjoismaiden ja Baltian pääkaupunkien kanssa. Suuret tapahtumat tuovat työtä rakennusalalle, hotelleihin, ravintoloihin, matkailuun, logistiikkaan ja palveluihin. Ne tuovat näkyvyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta. Tämä tavoite ei ole kadonnut mihinkään, vaikka yksi hanke ei etenekään. Toinen kysymys on se, millä ehdoilla valtio voi tällaisia hankkeita tukea. On selvää, että sääntöjen pitää olla avoimet, yhtenäiset ja tasapuoliset. On hyvä, että hallitus nyt käynnistää työn, jolla tämän kokoluokan hankkeelle luodaan selkeät kriteerit. Arvoisa rouva puhemies! Kysymys opposition edustajille: mistä tässä lopulta on kyse? Jos kyse on siitä, että hallitus on käyttänyt budjettivaltaansa ja tehnyt poliittisia valintoja kasvun, työn ja investointien edistämiseksi, niin se ei voi olla yllätys. Sitä hallitukset tekevät. Virkamiehet valmistelevat, mutta poliitikot päättävät. Jokainen hallitus tekee kautensa aikana suuren määrän tällaisia arvovalintoja. Jos taas kyse on siitä, että Garden-hankkeen omat toimijat ovat epäonnistuneet tekemisissään, niin kysymykset pitää osoittaa ensisijaisesti heille. Hallitus ei johda yksityistä hankeyhtiötä, ei vastaa sen rahoituksen etenemisestä, eikä voi kontrolloida sitä, millaisia viestejä hankkeen ympärillä yksittäiset ihmiset lähettelevät. Arvoisa rouva puhemies! Opposition arvostelussa häiritsee mittasuhteiden katoaminen. Me puhumme 35 miljoonan euron ehdollisesta varauksesta, josta ei ole maksettu euroakaan ja jolta on nyt poistunut poliittinen tuki. Samaan aikaan tämä maa on nähnyt päätöksiä ja epäonnistumisia, joissa veronmaksajalle on syntynyt miljardiluokan vahinkoja. Tämä ei tarkoita, etteikö 35 miljoonaa euroa olisi merkittävä summa. Julkisen rahan käyttöä pitää aina arvioida tarkasti. Kenelläkään ei ole mandaattia tuhlata euroakaan veronmaksajien rahoista. Mutta jos eduskunta kutsutaan kesätauolta koolle maksamattoman ja nyt käytännössä peruuntuneen ehdollisen varauksen vuoksi, on perusteltua kysyä, että missä sama kiire ja periaatteellisuus ovat olleet silloin, kun kyse on ollut toteutuneista miljardiluokan menetyksistä. Arvoisa rouva puhemies! Minusta tässä keskustelussa on vaarana, että tärkeä asia peittyy poliittisen teatterin alle. Suomella on oikeita ongelmia ratkaistavana. Tarvitsemme kasvua, tarvitsemme työtä, tarvitsemme investointeja, tarvitsemme rakennusalalle hankkeita, tarvitsemme kykyä houkutella kansainvälisiä tapahtumia Suomeen, eikä vain vierestä katsomista, kun Tukholma, Kööpenhamina tai Tallinna menevät edellä. Jatkossa vastaaville hankkeille tarvitaan paremmat, selkeämmät ja yhdenmukaiset pelisäännöt.

Arvoisa puhemies! Korruption keskeisinä riskialueina Suomessa pidetään rakennusalaa, julkisia hankintoja, maankäyttöä ja kaavoitusta, poliittista päätöksentekoa sekä puolue- ja vaalirahoitusta. Näin todetaan korruption vastaisessa strategiassa, joka laadittiin ensi kertaa viime hallituskaudella ja jota Orpon hallitus on jatkanut. Nämä esiin nostetut riskit ovat kaikki läsnä, kun puhutaan Garden Helsinki -hankkeesta. Kaverihallin päätöksenteon ympärillä on sellaista hähmäisyyttä, joka vaatii eduskunnan yhteistä keskustelua. Tai kuten puhemies koolle kutsumista harkitessaan totesi: ”kyse on korruptioepäilystä, veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta asiaan liittyvissä keskusteluissa”. Eduskuntaa ei siis ole kutsuttu koolle keskustelemaan siitä, pitääkö Garden Helsinki -hanketta tukea vai ei, vaan keskustelemaan päätöksenteon avoimuudesta, rehellisyydestä ja läpinäkyvyydestä. Kokoomus on tottunut junailemaan ja runttaamaan isojen poikien kesken tilataksissa. Siksi ei olekaan ihmeellistä, että pääministeri ei vielä tänäänkään näe mitään poikkeavaa siinä tavassa, miten hallitus päätti tukea kaverihallia ohituskaistalla hähmäisin perusteluin ja ohi virkavalmistelun. Päinvastoin pääministeri on moneen kertaan todennut, että hänestä kyse on aivan normaalista prosessista, maan tavasta, eikä hän ole kokenut toimineensa millään tavalla väärin tai kyseenalaisesti. Eikä kyse ole pelkästään pääministeristä. Koko hallitus ja kaikki hallituspuolueet siunasivat runttauksen ja suhmuroinnin. Se, mitä hallituskumppanit ovat saaneet vastalahjaksi, ei ole ainakaan vielä tullut julkisuuteen. Se kuitenkin on selvää, että viimeinenkin SMP:n perintö perussuomalaisissa on kadonnut. Siinä, missä Veikko Vennamo jahtasi rötösherroja ja hyvä veli -kerhoja, perussuomalaiset antavat tänään tällaiselle toiminnalle tukensa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet ovat tänään valinneet taktiikakseen hyökkäyksen. Se on tunnetusti paras puolustus. Se ei edelleenkään näe mitään ongelmaa omassa toiminnassaan. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon, emmekä ole saaneet niihin vastauksia. Jäämme odottamaan oikeuskanslerin selvitystä. Me emme edes olisi täällä tänään keskustelemassa, jos pääministeri olisi saanut valita. Kun asia tuli julkisuuteen median ansiokkaan kaivelun ansiosta, niin pääministeri yritti ensin vaieta asian kuoliaaksi katoamalla medialta, sitten heitettiin pussin alle hankkeen lobbari Vapaavuori. Vielä muutama päivä sitten asiassa ei ollut pääministerin mielestä mitään poikkeavaa. Kyllä se oli julkinen paine ja suomalaisten osoittama vahva epäluottamus, mikä pakotti pääministerin taipumaan avoimuuteen, ei suinkaan valitsemaan sitä. Mutta hyvä edes niin. Arvoisa puhemies! Toivon, että me jokainen tässä salissa ymmärrämme, kuinka tärkeää on säilyttää kansalaisten luottamus päätöksentekoon. Se vaatii päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena hallituksen päättämässä korruption vastaisessa strategiassa nostetaan läpinäkyvyyden lisääminen kaikessa päätöksenteossa. Esiin nostetaan muun muassa hankintojen ja vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön avoimuuden ja läpinäkyvyyden edistäminen. Toivon, että tämän päivän keskustelun myötä maan tapa muuttuu, mutta valitettavasti tästä keskustelusta on jäänyt sellainen kuva, että edelleenkään hallitus ei näe siinä mitään väärää vaan puolustaa toimintaansa, eikä hallitus näy ymmärtävän, kuinka sen toiminta on romuttanut kansalaisten luottamusta päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien on tehtävä työtä paremman hallinnon edistämiseksi, rakenteellisen korruption kitkemiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Ensimmäinen askel olisi muuttaa vaalirahoituslakia niin, että ilmoitusvelvollisuutta kiristetään. Vihreät ovat jättäneet tänään asiasta lakialoitteen, ja toivon, että se saa tuen koko eduskunnalta. Toivon myös, että hallitus itsekin ymmärtää sen ja ryhtyy konkreettisesti edistämään itse hyväksymänsä korruption vastaisen ohjelman toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Jokainen esitetty kysymys on oikeutettu, arvokas ja tarpeellinen. Jokainen esitetty ja vastattu kysymys lisää ja vahvistaa avoimuutta. Turvallisuus rakentuu luottamuksesta, ja vain läpinäkyvästi ja avoimesti keskustelemalla voimme lujittaa luottamusta ja rakentaa turvallista Suomea. Siksi olemme tänään tänne kokoontuneet. Emme siksi, että keskustelisimme yksittäisestä hallihankkeesta, vaan kolmesta erityisestä syystä: luottamuksesta, vastuullisuudesta ja tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Tässä ajassa on ymmärrettävä, että mahdolliset tukipäätökset herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Kansalta on pyydetty malttia, ymmärrystä ja joustamista, kun kovia ja vaativia sopeutuksia on jouduttu tekemään. Ymmärrän sen, kuinka kohtuuttomalta ja väärältä voi tuntua näiden sopeutusten keskellä lukea uutisia tällaisista päätöksistä, kuinka paljon kysymyksiä se jättää mieliimme. Siksi hallitus valitsi avoimuuden. Me valitsimme vastata kutsuun keskustella aiheesta, ja valtioneuvosto teki kovasti töitä, jotta tämä keskustelu voidaan käydä jo tänään. Juuri tästä toiminnasta tiedämme olevamme todellisessa oikeusvaltiossa. Päätöksistä tulee saada kysyä, kysymyksiin tulee vastata avoimesti, ja riippumattoman tahon on tutkittava asia huolella ja rauhassa. Siksi oikeuskanslerikin tekee juuri tällä hetkellä töitä. Vahvan ja välittävän Suomen etu on toimiva oikeusjärjestelmä. Arvoisa puhemies! Kysymysten seassa olemme kuulleet moniakin väitteitä Garden Helsinki -hankkeesta. Totuus on, että aiemman tukipäätöksen perusteet olivat selvät. Ne olivat avoimia, julkisia ja linjassa aiemmin tukea saaneiden areenahankkeiden kanssa. Keväällä 2025, reilu vuosi sitten, päätimme osana erillistä valtion investointiohjelmaa hankkeen ehdollisesta tuesta, jonka tarkoituksena oli helpottaa rakennusalan ahdinkoa, parantaa Suomen kilpailukykyä kansainvälisistä suurtapahtumista ja saada pääkaupunkimme kautta koko Suomeen elinvoimaa, matkailua ja kasvavia verotuloja. Eilisessä istunnossaan valtioneuvosto päätti, että poliittista tukea Garden Helsinki ‑hankkeelle ei enää ole, koska hankkeen sisältö on muuttunut, aikataulu viivästynyt ja hallihankkeiden kilpailutilanne on tänä päivänä toinen. Meille on alusta asti ollut tärkeintä se, että Suomi menestyy ja Suomeen syntyy kasvua. Siksi tämä päätös oli vastuullinen. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että pelkkä tavoite ei avaa yhtäkään ovea — ei ole avannut ennen eikä avaa tulevaisuudessakaan. Arvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa on kyse tulevaisuudesta. Suuret investoinnit tuovat elinvoimaa pitkään, vaikka se ei heti ensimmäisinä vuosina näkyisikään kaupungin kassassa. Suomeen on saatava kasvua ja kansainvälisiä suurtapahtumia. Siksi kevään 2025 kasvuriihessä ollut tavoitteemme ei ole muuttunut. On hyvä, että nyt käynnistämme vielä tämän hallituksen aikana selvitystyön tämän kokoluokan hankkeiden tukemisesta tulevaisuudessa. Kun tuen hakemiselle on yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö, voidaan suunnitteilla olevia hankkeita verrata avoimesti Suomessa ja koko Suomen parhaaksi. Siksi tässä asiassa ei ole huolta eikä syytä epäilylle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Keskustelut suomalaisten kanssa tänä kesänä vahvistavat sen, että ihmisille on todella tärkeää, että päätökset tehdään avoimesti ja reilusti. Epäilykset julkisten varojen junailusta tai jonkinlaisesta päätöksenteon suhmuroinnista nostattavat ihmisissä vahvan reaktion. Ehkä moni muukin on tänä kesänä sen huomannut, kun olemme kesätapahtumissa ja toreilla liikkuneet. Suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen. Meillä on nollatoleranssi päätöksenteon suhmuroinnille. Siksi on tärkeää, että hallitus paitsi toimii reilusti myös varmistaa, että asiat näyttävät siltä, että toimitaan reilusti. Nyt on herännyt kysymyksiä molemmista, sekä siitä, miltä asiat on saatu näyttämään, kun asioihin ei esimerkiksi vastata heti, kun kysymyksiä syntyy, että toisaalta myös itse prosessista. Kyllä meiltä päättäjiltä myös odotetaan johdonmukaisuutta teoissa. Jos me sanomme, että valtiontalous on tiukalla eikä hyviin hankkeisiin riitä rahaa, niin kyllä meiltä myös odotetaan sitä, että rahaa todella käytetään vastuullisesti. Hyvään hallintoon kuuluu myös avoin valmistelu ja päätösten perustelu. Kymmeniä miljoonia kaverin hallihankkeelle ilman avointa hakua ei sitä ole eikä myöskään prosessi, mitä ei ole perusteltu tarpeeksi tarkasti niin kuin tässä tapauksessa, ja tämän toki pääministerikin on myöntänyt. Sitten nämä kytkeytymiset vaalirahoitukseen ja vaalirahoittajiin eivät kyllä myöskään näytä kovin hyviltä. Rakenteellinen korruptiohan on sitä, että päätöksenteossa suositaan sisäpiiriä hyödyntäen laillisia porsaanreikiä päätöksenteossa. Vaalirahoituksen vastikkeellisuus on totta kai iso kysymys. Me emme tietenkään tässä voi sanoa, että sitä olisi rikottu, mutta koska me tiedämme, kuinka vahvasti näihin hankkeisiin ja tähän hallihankkeeseen kytkeytyvät pääministeripuolueen vaalirahoittajat, olisi todella tärkeää pystyä todistamaan se, että näin ei ole tapahtunut. Itse toivoisinkin, että hallitus pystyisi kertomaan tässä eduskunnan täysistunnossa niistä konkreettisista toimista, millä aiotaan varmistaa, että tällainen rakenteellinen korruptio ei elä Suomessa, niin että kavereiden hankkeiden suosimisesta ei tarvitsisi enää epäillä meidän oppositiossa tai suomalaisten, ja että näiden huonon hallinnon käytänteiden lopettamiseksi tehdään toimia. Nostin myös esille tuossa debatissa ihmettelyni näistä väitteistä, että tämä hanke olisi tehty sen rakennusvaiheen aikaisten vaikutusten vuoksi. Me tiedämme, että rakennusalalla on ollut todella vaikeat vuodet viime aikoina. Me olemme myös oppositiossa vaatineet ja yhteiskunnassa on vaadittu hallitukselta tämmöisiä elvyttäviä toimia. Olen itse koko hallituskauden ajan kysellyt sitä, miksi hallitus on joitakin näitä tukielementtejä lakkauttanut, millä on ollut suora vaikutus rakennusalan työllisyyteen, esimerkiksi energiaremontit, opiskelija-asuntorakentaminen ja esimerkiksi myös tämä liikuntapaikkarakentaminen, mistä nyt ollaan myös leikattu. Olen aina saanut vastauksen, että tämmöisiin investointitukiin meillä ei ole varaa, koska meillä on niin huono taloudellinen tilanne. Nyt sitten kuitenkin on löytynyt 35 miljoonaa rahaa investointitukeen yhdelle hankkeelle, jota perustellaan sen rakennusalaa elvyttävällä vaikutuksella. Tämä on varsin ristiriitaista. Liikuntapaikkarakentamisen investointituilla sekä opiskelija-asuntorakentamisen investointituilla nimenomaan rakentamisen vaikutukset olisivat olleet tässä heti, koska siellä oli hankkeita, jotka olivat rakennusvalmiita, mutta niitä laitettiin jäihin. Vaikutuksia olisi ollut ympäri Suomen sen sijaan, että laitettaisiin rahaa vain yhteen hankkeeseen — ja vieläpä niin, että tämän Helsinki Garden ‑hankkeen työllisyysvaikutuksista ja sen vaikutuksista rakentamisalaan ei oltu tehty ulkopuolisia selvityksiä, ja silti niillä perusteltiin sitä. Ajattelen niin, että suomalainen yhteiskunta todellakin perustuu luottamukseen. Ihmiset haluavat varmistaa, että tämänkaltaista toimintaa ei tapahdu tulevaisuudessa. Itsekin ajattelen niin, että näitä areena‑ ja tapahtumahankkeita tarvitaan Suomeen, mutta niiden täytyy tapahtua niin, [Puhemies koputtaa] että varat jaetaan läpinäkyvällä ja kaikille hankkeille yhdenvertaisella tavalla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yritän tiivistää tuohon minuuttiin, sillä täällä tuli minullekin myös suoria kysymyksiä, muun muassa rakentamiseen liittyen. Totean kuitenkin tähän suoraan kysymykseen, jossa edustaja kyseli tästä Kivistön hankkeesta, että tässä on nyt hyvä erottaa kaksi tilannetta: se tilanne, jossa 2025 tätä ehdollista päätöstä Gardenin osalta tehtiin, ja nykytilanne. Tässä viimeisen vuoden aikana Kivistön hanke on, hienoa kyllä, ottanut merkittäviä askeleita eteenpäin, mutta kuten varmasti itsekin Vantaan kaupungin päättäjänä tiedätte, keväällä 2025 tämä hanke ei ollut sellaisessa tilanteessa. Kysyin myös tässä vieressäni istuvalta ministeri Poutalalta, millä tavoin OKM:ssä on selvitetty heidän kyselyitään. Kysymys on siitä, että he ovat hakeneet tämmöistä liikuntapaikkarakentamisen avustusta — tai kysyneet sen perään, eivät varsinaisesti hakeneet — ja sellaista ei tämäntyyppiselle tapahtuma-areenalle ole kuulemma mahdollista myöntää. Nyt kuitenkin, koska tilanne on aivan eri, nimenomaan sen vuoksi valtioneuvosto teki päätöksen selvityksen käynnistämisestä. On hyvä, että nyt tämä tuki arvioidaan avoimesti ja luodaan selkeät, avoimet prosessit, joilla tämänkaltaiset hankkeet, jotka ovat niin tapahtumiin, kulttuuriin, liikuntaan kuin moneen muuhunkin tarkoitukseen mahdollisia, voivat jatkossa tukea saada. Kaikista hienointa toki on, jos tällaisia hankkeita voi toteutua aivan markkinaehtoisesti, kuten nyt tämän Kivistön areenan tapauksessa näyttää olevan. Totean vielä jatkona myös sen, kun kysyttiin näistä rakentamisen toimista, että niitähän hallitus on tehnyt nimenomaan hallituskauden alusta saakka, muun muassa nostamalla alkukaudesta tuetun rakentamisen määrärahat korkealle tasolle. Niitä on tuotu alaspäin, mutta tänä vuonna erityisesti opiskelija-asumisen osalta, mitä täällä erityisesti kritisoitiin, on tuotu enemmän rahoitusta valtion tukemaan asuntotuotantoon ja myös tuotu tämä 100 prosentin korkotukilainamahdollisuus. [Puhemies koputtaa] Eli opiskelija-asumista pystytään nyt edistämään entistä vauhdikkaammin.

Arvoisa puhemies! Vielä kerran tästä, onko kaikki tehty riittävän tiedon varassa: toistan toistamistani, kun kysytte kysymistänne, että tämä päätös tehtiin ehdollisena. Se vain on merkittävä sana, koska se käynnistää sen, että mitään tukea ei voida myöntää, ellei hanke täytä sille asetettuja tavoitteita. Ne poliittiset tavoitteet olivat se, että hanke lähtee liikkeelle, ja kaikissa tapauksissa, jos puhutaan satojen miljoonien rakennushankkeesta, kyse on tuhansista työpaikoista. Oli aivan selvää, että kun se virkavalmistelu siitä lähtee, jotta voidaan lopullinen päätös tehdä, niin nämä kaikki arviot tullaan tekemään virkatyönä, mutta on aivan selvää, että kyse olisi ollut rakennusaikana tuhansista työpaikoista. No, emme siis ole peruneet tätä hanketta. Se ei ole meidän asiamme. Me olemme todenneet, että tätä kehysriihen päätöstä ei ole mahdollista edistää yksinkertaisesti niistä syistä, jotka olen maininnut. Hanke on muuttunut, se on pienentynyt, se on viivästynyt ja sen aikataulu on venynyt. Me olisimme tulleet tekemään luultavasti tämän aivan saman päätöksen syyskuussa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, kun olisimme saaneet nämä tiedot, mutta nyt, kiitos tämän vilkkaan kesäkeskustelun, näitä asioita on selvitetty vielä nopeammassa tahdissa, ja siksi totesimme tämän tosiasian, että tämä ei vastaa sitä, mitä me keväällä 25 päätimme. Mutta hanke on edelleenkin kannatettava, ja toivottavasti se jonain päivänä etenee. Siksi me tarvitaan se väline, jota ei ole tällä hetkellä, jossa nämä suuret areenahankkeet voivat hakea jonkun mallin mukaisesti, ettei niitä tarvitse erillisinä päätöksinä tehdä. Mutta kun jatkuvasti toistetaan virkavalmistelun ohittamista, niin ei ole, vaan tehtiin poliittinen päätös, joka käynnistää virkavalmistelun. No, sitten vielä: ei sähköpostilla tilailla meiltä mitään päätöksiä. Me teemme päätökset Suomen työllisyyden ja talouden näkökulmasta itsenäisesti. Lobbauksella ei ollut merkitystä, ja se, mistä summa muodostui, oli vertailukelpoinen Tampereen areenan tukeen. [Krista Kiuru: No miksi kukaan ei sitten tiedä, kuka tämän päätöksen esitti?]

Arvoisa puhemies! Ihmettelen itse teidän perusteluanne siitä, että tämä päätös on tehty rakennusalan tukemiseksi. Me tiedämme, että rakennusalalla on tällä hetkellä ja on ollut viimeiset vuodet erittäin vaikea tilanne, ja jos te olisitte hallituksessa halunneet rakennusalaa tukea, niin tämähän ei ole se tehokkain päätös. Tehokkain päätös olisi ollut jättää tekemättä niitä päätöksiä, millä te olette saaneet hankkeita aikaisemmin tällä hallituskaudella jäihin, esimerkiksi nämä opiskelija-asumisen investointituet, jotka suoraan laittoivat hankkeita jäihin ja peruivat niiden aiotut rakennusvaikutukset. Myöskin tässä liikuntapaikkarakentamisen kentässä, mistä te ylipäänsä olette leikanneet, on rakennusvaikutuksia. Miksi ainoastaan Garden Helsingin rakennusvaikutukset ovat sellaisia, että hallitus on siihen halunnut sijoittaa? Tämä perustelu ei ole siis ollenkaan relevantti, vaan se nimenomaan korostaa sitä, että tässä on jotain, mitä ei haluta kertoa, koska ne ääneen lausutut perustelut eivät ole uskottavia. Suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen, ja toivoisin, [Puhemies koputtaa] että hallitus pystyy kertomaan, minkälaisia muutoksia te tulette tekemään omassa toiminnassanne, [Puhemies: Aika!] että tämä luottamus voidaan palauttaa.

Arvoisa puhemies! Täällä on pitkin vuotta ja hallituskautta kuultu huolestuneita puheenvuoroja siitä, kuinka rakennusala on ahdingossa ja investointeja kaivataan kipeästi pääkaupunkiseudulle. Garden Helsinki on yksi niistä hankkeista, minkätyyppisiä hankkeita tänne on kaivattu. Nyt kuitenkin oppositio käy todella rajusti hankkeen kimppuun. On totta, että prosessi ei ulospäin näytä tyylikkäältä, mutta kun lähdetään käymään historian suurimpia talousmokia läpi, tämä ei yllä edes mitalisijoille, vaikka euroakaan ei ole siirretty. Näissä historian suurimmissa poliittisissa talousmokissa pyörii tiettyjen puolueiden tiettyjä poliitikkoja: sieltä löytyy Vanhasta, Sipilää, Vapaavuorta, Rehniä. Ja nyt, ikävä kyllä, sinne on tulossa todella pienillä euroilla myös Orpo, vaikka siihen ei varsinaista syytäkään ole. Prosessi on ollut epätyylikäs ulospäin, mutta se on kuitenkin hoidettu asiallisesti. Ja tässä on pyritty hakemaan sitä kasvua, mitä oppositio nimenomaan on kaivannut tähän maahan.

Arvoisa herra puhemies! Olen nämä kaikki vastaukset kertonut jo julkisesti, mutta kerron ne mielelläni vielä eduskunnassa: Todellakin valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri suhtautuivat tähän hankkeeseen kriittisesti. Ministeriö on päällikkövirasto, jossa virkamiehet eivät blokkaa investointeja ilman, että ministeri sitä ohjaa. Minun oli hyvin helppo virkamiesten valmistelun perusteella olla sitä mieltä, että valtiontakaus ei ole tässä tilanteessa edistettävä asia, ja sen vuoksi tämä asia ei edennyt valtiovarainministeriöstä. En suorastaan ymmärrä, minkä takia täällä oppositio viittaa ainoastaan virkamiehiin, ikään kuin ministeri olisi tässä yhteydessä ollut virkamiehistönsä kanssa jotenkin eri mieltä. Tämähän ei pidä paikkaansa. [Keskeltä: Ja silti kuittasitte!] Puoliväliriihestä kysyttiin, ovatko valtiovarainministeriön virkamiehet olleet siellä saatavilla. Kyllä, he osallistuvat kaikkiin riihen oleellisiin neuvotteluihin, mistä seuraa se, että ministeriön kannat ja linjat ovat hallituksen käytettävissä. Hallitus päätti laajentaa investointipakettia 200 miljoonalla eurolla. Tämä kokonaisuus hallituksen kaudella on tosiaan noin 4,7 miljardia euroa. Me näimme, että investointipaketin laajentaminen on perusteltua, koska taloudellinen tilanne, taantuma, sitä juuri puolsi. Rakennusalan tukeminen konkreettisilla investoinneilla ja ylipäätänsä sen tekeminen, mikä on hallituksen omissa käsissä, esimerkiksi julkisten investointien vauhdittaminen ja edistäminen mahdollisimman nopeasti, oli meidän mielestämme järkevää, ja ymmärrän, että oppositio on kannattanut tätä näkökulmaa. Hallitus tekee päätöksiä joistain investoinneista, ja joitain se jättää edistämättä. Tämä on täysin normaalia poliittista toimintaa joka hallituksessa, myös edellisessä ja todennäköisesti myös seuraavissa. Koko hallituskauden oppositio on täällä arvostellut esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattua päätöstä länsiradasta. Vastaavasti jotain muuta hanketta ei olla päätetty edistää. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, että hallitus päättää tehdä joitain investointipäätöksiä, tukea joitain hankkeita, jättää toisia tukematta. Tämä on hyvin tavanomaista toimintaa. No, sitten täällä kysytään, mitä muut hallituspuolueet saivat. Meidän puoliväliriihen investointiohjelman listaus on teille julkisesti hyvin saatavilla, mutta voin lukea nämä kaikki puoliväliriihessä tehdyt päätökset: vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, raideleveysselvitys, kantatie 67 ja vt 19, vt 13, Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen Satamatien liittymä ja Tähtelän liittymä, Kotkan akkuklusteri-investoinnit, Vuohimäen eritasoliittymä, Kelan risteys, Lieksajoen silta, Joroisten Famifarmin risteys, liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla, Kaavin raakapuuterminaali, vt 25 osuus Meltola—Mustio, maantie 152, Hämeenlinnan väylä, Tuusulan väylä. Lisäksi osoitetaan ehdollisena Helsingin Garden-hankkeelle 35 miljoonaa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan viisi miljoonaa sekä maanpuolustuskoulutukseen yksi miljoona. Ja nämä ovat hallituksen yhteisiä päätöksiä. [Välihuutoja]

Ärade talman! RKP:ssä ajattelemme, että kulttuuri- ja tapahtumateollisuuden merkitys tulee olemaan suurempi tulevaisuudessa, ja haluamme tukea sen kasvua mahdollisimman paljon. On hyvä pohtia sitä, millä tavoin voisimme kantaa myös omalta osaltamme vastuuta sen kasvamisesta. Helsingin elinvoimalle tällaisen hallin rakentaminen, ainakin helsinkiläisten päättäjien mukaan, on erittäin tärkeää. Voi olla, että kesälläkin on syytä... Ymmärrän, että oppositio haluaa keskustella avoimuudesta, oikeusvaltiosta ja asiallisesta valmistelusta ja myös lobbareiden merkityksestä, ja mielestäni se on ihan aiheellinen keskustelu, mutta loppujen lopuksi kuitenkin, vaikka lobbarit toimivat omien malliensa mukaisesti, vastuu on kuitenkin hallituksen ja ministereiden päätöksen varassa. Siinä mielessä ajattelen, että kysymys on nimenomaan poliittisesta arviosta ennen kaikkea. Päätös on ollut ehdollinen, ja sen vuoksi onkin hyvä syy pohtia sitä, miksi ehkä nyt hallitus päätti perua tämän päätöksen, koska olisin toivonut, että... [Puhemies koputtaa] Ymmärrän tällaisen jäädytyksen, mutta peruminen on ehkä hieman surullinen asia Helsingin kannalta. [Antti Kurvinen: Perussuomalaiset on Biaudet’n linjalla!]

Arvoisa puhemies! Me olemme täällä keskustelemassa siksi, että me haluamme vaalia sitä, että investointipäätökset tehdään läpinäkyvästi ja avoimesti. Tässä on viitattu myöskin Vantaan areenaprojektiin. Sen rahoituksen on tarkoitus perustua ensisijaisesti yksityiseen rahoitukseen. Vantaan kaupungin tuki on tähän asti ollut kaavoitusta, tonttia, maanvuokrajärjestelyjä sekä hankkeen valmistelun mahdollistamista. Mittaluokaltaan tämäkin hanke — se on varmaan hieno hanke — olisi yksi Suomen suurimmista yksittäisistä tapahtuma- ja kiinteistöinvestoinneista, ja toteutuessaan siitä tulisi myös Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Pääpiirteittäin rahoitusmalli on se, että se on yksityinen hankeyhtiö, joka vastaa rahoituksen järjestämisestä, mutta hankkeen mukaan yhtenä rahoittajana on kansainvälinen sijoitusyhtiö EPower Capital, rekisteröity Dubaissa. Arvoisa puhemies! Kun kyse on kymmenien miljoonien tai satojen miljoonien eurojen hankkeista, on kohtuullista kysyä, ketkä ovat lopulliset rahoittajat, millaisia oikeuksia he saavat [Puhemies koputtaa] ja ovatko sopimukset riittävän avoimia tässä tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset todellakin ansaitsevat asiallista asioiden hoitoa. Tämä keskustelu on varmasti herättänyt paljon kysymyksiä. Voin toistaa tämän, mitä olen aikaisemminkin sanonut, mutta haluan nytkin vakuuttaa, että kun tämän asian käy läpi ja tämän perkaa, niin tämä on hoidettu asiallisesti — tämä on hoidettu asiallisesti. Ja vaikka edustaja Koskela ehti jo tämän nonsaleeraamaan, niin sana ”ehdollisuus” on kaiken ydin, sitä ei voi sivuuttaa tässä keskustelussa. Euroakaan ei ole maksettu eikä olisi maksettu ennen kuin hanke olisi ollut aloitusvalmis, ennen kuin kaikki siihen liittyvät vaikutusarviot olisi käyty huolellisesti läpi, tehty virkavalmistelussa virkavastuulla normaalin tavan mukaan. Tässä ei ole mitään kummallista. Edelliset lukemattomat hallitukset ovat tehneet poliittisia päätöksiä, joilla käynnistetään valmistelu erilaisista investointihankkeista, ja niin tulevat tekemään muuten seuraavatkin hallitukset. Sen jälkeen aloitetaan virkavalmistelu, jonka pohjalta tehdään lopullinen päätös. Me olisimme tehneet päätöksen Gardenista talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa, mutta koska tätä keskustelua on nyt nopeutetulla tahdilla käyty tämän kesän ajan, olemme käyneet tätä asiaa läpi nopeutetummin ja tulleet siihen tulokseen yhdessä, että koska hanke on muuttunut, hanke ei ole lähtenyt liikkeelle ja sen rahoitus on auki, niin me emme edistä nyt tätä kehysriihen päätöstä. Mutta edelleen sanon, että toivon, että Garden tai vastaava meidän maamme pääkaupunkiin tulee. Suomalaiset ansaitsisivat tällaisen kansainväliset mitat täyttävän hallin. [Suna Kymäläinen: Siitä ei nyt ole kysymys!] Mutta, edustaja Harkimo, se tulee sitten sen kautta, saako se hanke sen yksityisen rahoituksen, pystyykö virkavalmistelu puoltamaan tätä. Ja jos te olette oikeassa — niin kuin varmaan kaikki tuntevat teidän hallihistorianne, todella tiedätte paljon näistä asioista — niin silloinhan se ei toteudu eikä yhtään euroa veronmaksajien rahaa käytetä minnekään. Tämä on aivan päivänselvä asia, ja luulisi se ymmärrettävän. No, oliko sitten vaalirahoituksella jotain merkitystä tässä päätöksessä? Ei ollut. Me haimme vain ja ainoastaan suomalaisten etua, sitä, että Suomeen tulee työpaikkoja, niitä tuhansia työpaikkoja, joita rakennusaikana näin massiivinen hanke olisi laittanut liikkeelle, ja niitä valtavia määriä työpaikkoja, jotka syntyisivät pitkällä aikavälillä, kun Suomessa olisi tapahtumia, olisi tilaisuuksia, olisi kulttuuria, urheilua, liikuntaa. Se toisi matkailutuloja, turismia. Sitä me haettiin. Ei kai siinä ole mitään väärää, sen on täällä moni sanonutkin. Minusta tämä kannattaa kaikkien muistaa. Sitten se, että sotketaan tarkoituksellisesti käyttömenot ja investoinnit. Sitä minä en voi hyväksyä. Annetaan tarkoituksella ihmisille sellainen kuva, että jos me leikkaamme pysyviä menoja, [Eduskunnasta: Työpaikoilla ei niin väliä!] niin se olisi verrattavissa siihen, että me annetaan kertaluonteinen investointi, joka rahoitetaan valtion omaisuustuloilla. Ne ovat kaksi eri asiaa. Tämä 35 miljoonaa, jos se olisi annettu, ei olisi pois yhdestäkään sosiaali- ja terveystoimen palvelusta. Päinvastoin, sen mukanaan tuomilla verotuloilla ja kasvulla rahoitettaisiin niitä ihmisten palveluita. Tämä meillä on mielessä. Minä voin vakuuttaa teille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei demarit ymmärrä tuommoista!] että ei itselläni eikä hallituksella ole mitään muita motiiveja, kun me tämän päätöksen olemme tehneet. Sitten tähän selvitykseen ja jatkotyöhön. Kuinkahan moni teistä ylipäänsä on lukenut sen selvityksen, mihin täällä viitataan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kukaan!] Ilmeisesti ei kukaan, koska se selvitys ei anna vastauksia niihin kysymyksiin, joita me haluamme tässä selvittää. Me haluamme tietää kapasiteettiarvioita näiden areenoiden rakentamisesta, kv-vertailua, kilpailutilannetta, kriteeristöä. Ei siitä selvityksestä löydy näihin vastauksia, arvon edustajat, niin että älkää silloin asettako näitä näin rinnakkain. Se on harhaanjohtamista ja väärän tiedon antamista. Ei sieltä löydy näihin vastauksia. Mutta on selvää, että nyt kun kilpailutilanne on muuttunut, areenahankkeita on useampia, [Puhemies koputtaa] niin kannattaa tehdä kriteerit, kun tähän nyt jatkoaika tulee, kannattaa tehdä selvitys, koska toivon, että Suomeen tällainen areena syntyy.

Arvoisa puhemies! Eduskunta ei ole tänään kokoontunut siksi, että 35 miljoonaa euroa olisi kadonnut, nimittäin yhtään euroa ei ole liikkunut. Totuus on paljon tylsempi ja rehellisempi. Keskustelemme nyt heinäkuussa 2026 päätöksestä, joka on tehty keväällä 2025. Olemme koolla siksi, että päätöksestä on herännyt kysymyksiä, ja pääministeri Petteri Orpo on valinnut avoimuuden. Hän on halunnut tulla eduskunnan eteen ja avata päätöksen perusteet. On hyvä, että asia käsitellään tänään perusteellisesti ja avoimesti. Julkisen rahan käyttöä saa ja pitää vahtia tarkasti. Me olemme valmiita vastaamaan ja perustelemaan. Garden Helsingin ehdollista tukea koskeva poliittinen päätös tehtiin kasvun ja työllisyyden edistämiseksi. Siinä ei ole mitään salattavaa. Suomen pitää pystyä houkuttelemaan suuria urheilu- ja kulttuuritapahtumia sekä kilpailemaan niistä muiden maiden kanssa. Sen tavoitteen takana me seisomme ylpeästi edelleen. Arvoisa puhemies! Kasvu syntyy työmailla, tehtaissa, yrityksissä ja siinä, että joku uskaltaa sijoittaa Suomeen. Siksi hallitus on päättänyt lähes viiden miljardin euron investointiohjelmasta. Sillä korjataan teitä, ratoja ja siltoja kaikkialla Suomessa. Sillä irrotetaan Suomi hiilestä ja nostetaan rakennusalaa siitä kuopasta, jossa se on syvimmillään ollut vuosikymmeniin. Tätä myös oppositio on vaatinut. Se on vaatinut hallitukselta kasvutoimia, investointeja ja rakennusalan pelastamista, mutta kun hallitus tekee päätöksiä näiden tavoitteiden eteen, oppositio löytääkin niistä pelkkää epäiltävää. Ehdollinen tuki Garden Helsingille oli yksi pieni osa tätä valtavaa kokonaisuutta. Sitä varten ei päätetty uudesta velasta, sitä varten ei päätetty uusista leikkauksista. Oppositio ei tuolloin vastustanut hanketta sanallakaan, mutta ei saivarrella siitä. Miksi tämä päätös tehtiin? Koska me haluamme, että kun maailman suurimmat artistit, arvokisat ja valtavat tapahtumat etsivät paikkaa Pohjolasta, vastaus voisi vihdoin olla Helsinki, ei Tukholma, ei Kööpenhamina, ei Tallinna, sillä joka kerta, kun suuri tapahtuma päätetään järjestää Suomen sijaan rajojemme ulkopuolella, mukana valuvat myös matkailijat, työpaikat ja verotulot. Se oli koko päätöksen ydin: työtä rakennusalalle juuri silloin, kun ala sitä kipeimmin tarvitsee, ja pysyvää vetovoimaa Suomelle vuosikymmeniksi eteenpäin. Arvoisa puhemies! Valtio ei ole maksanut Garden-hankkeelle euroakaan, koska päätös tuesta oli ehdollinen. Hallitus valitsi avoimuuden, koska mitään salattavaa ei ole. Pääministeri Orpo on vastannut kysymyksiin kirjallisesti, pääministeri Orpo on vastannut kysymyksiin suullisesti. Hän on pyytänyt puhemiestä kutsumaan koko eduskunnan koolle, jotta hän voi seisoa tämän salin edessä vastaamassa avoimesti kysymyksiin. Asiakirjat ovat kaikkien nähtävillä, ja oikeuskansleri selvittää päätöksen lainopilliset kysymykset. Pääministeri on itse pyytänyt oikeuskansleria selvittämään asiaa mahdollisimman pian. Hallitus, jolla olisi jotain peiteltävää, ei toivottaisi tällaista tarkastelua tervetulleeksi — me toivotamme. Näin oikeusvaltiossa kuuluukin toimia. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin toimista kanneltiin viime kaudella oikeuskanslerille yli 200 kertaa. [Oikealta: Oho!] Kokoomus toi hankkeen neuvotteluun sen sisällön vuoksi: vauhdittamaan rakennusalaa ja tuomaan Suomeen tapahtumia, jotka tekevät maasta elävämmän. Arvoisa puhemies! Jos jollakulla tässä salissa on näyttöä muusta, nyt on aika esittää se, ja jos ei ole, on aika lopettaa vihjailut ja kertoa ääneen, mistä syytätte ja mihin syytöksenne perustuu. Muuten kyse ei ole tosiasioista vaan vaalipelistä suomalaisten luottamuksen kustannuksella. Keskellä kauneinta kesää täällä levitetään silmänkääntötemppuna savuverhoa, jolla pyritään peittämään sitä tosiasiaa, ettei oppositiolla ole mitään uskottavia vaihtoehtoja Suomen kasvun, työllisyyden tai talouden vahvistamiseksi. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] Arvoisa puhemies! Avoimuutta on syytä vaatia myös oppositiolta. Kansa nimittäin ihmettelee, miksi sosiaalidemokraatit ovat tukeneet areenahanketta Helsingin päätöksenteossa, mutta sama areena muuttui valtakunnan vaarallisimmaksi hankkeeksi vasta silloin, kun kokoomusjohtoinen hallitus päätti sitä edistää. Kaiken huippu on se, että oppositio vaati eduskuntaa koolle hankkeesta, johon ei ole laitettu euroakaan suomalaisten rahaa kiinni. Missä oli huoli silloin, kun Uniperissa katosi miljardeittain veronmaksajien rahaa? [Välihuutoja] Silloinen pääministeri jatkoi lomaansa, ja keskustalainen puhemies arvioi, ettei koollekutsumisen kynnys täyttynyt, ja kyseessä olivat Suomen taloushistorian suurimmat tappiot. Siinä, että hallitus yhdessä tekee poliittisen valinnan investoinnista koko Suomen eduksi avoimesti ja perustellusti, ei ole mitään hämärää. Se on demokratiaa. Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla avoimesta päätöksenteosta ja hallinnosta. Se on asia, josta ei tule tinkiä piiruakaan. Hähmäisyydelle tai epämääräisyydelle ei tule jatkossakaan antaa jalansijaa. Garden Helsingille ei ole enää poliittista tukea, koska hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä ja hallihankkeiden tilanne on muuttunut. Tämä olisi tullut esiin myös normaalissa käsittelyprosessissa syksyllä. Mutta tavoite ei ole muuttunut mihinkään: Suomi tarvitsee tapahtumia, Suomi tarvitsee kulttuuria, Suomi tarvitsee rakentamista, Suomi tarvitsee vetovoimaa myös tulevaisuudessa. Siksi on hyvä, että hallitus laittaa pääministerin johdolla käyntiin työn, jossa määritellään yhdenmukaiset ja selkeät säännöt ja kriteerit, jotta vastaavat hankkeet voivat hakea valtiolta tukea. Kokoomus puolustaa sitä, että Suomeen kannattaa rakentaa ja investoida, että Suomen ei tarvitse olla aina se perää pitävä Pohjoismaa, joka katsoo vierestä, kun muut porskuttavat edellä, olipa kyse työelämästä, tapahtumista tai taloudesta. Me seisomme pääministerin ja hänen hallituksensa takana, koska jonkun on uskallettava tehdä päätöksiä Suomen kasvun, työpaikkojen, turvallisuuden ja paremman huomisen puolesta. Ja nyt talous kasvaa, kiitos Orpon hallituksen toimien — ne tehoavat. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kanta on selvä: pääministeri Petteri Orpo ja hallitus nauttivat täyttä luottamustamme. Suomi ansaitsee hallituksen, joka uskaltaa tehdä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle tiedonannon hallituksen puoliväliriihen Garden Helsinki ‑hanketta koskevasta ehdollisesta tukipäätöksestä ja Suomen kulttuuri- ja liikuntapaikkarakentamisesta. On poikkeuksellista, että eduskunta kutsutaan kesken istuntotauon käsittelemään tämänkaltaista tiedonantoa. Julkinen keskustelu aiheesta on osoittanut, että on tarpeen, että eduskunta saa järjestäytyneesti oikeat ja tarkat tiedot siitä, mistä tässä ehdollisessa tukipäätöksessä on kysymys ja mistä siinä ei ole kysymys. Pääministerinä olen aina eduskunnan käytettävissä. Palaan ensin tilanteeseen, jossa hallitus kokoontui puoliväliriiheensä keväällä 25. Julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi hallitus oli joutunut tekemään lukuisia vaikeita säästöpäätöksiä. Talouskasvu ei ollut käynnistynyt. Niin hallituksessa kuin tässä salissa oli vahva näkemys siitä, että yksin säästämällä Suomi ei nouse. Tarvittiin vielä uusia kasvua vauhdittavia ratkaisuja. Ideoita pyydettiin laajasti yhteiskunnasta. Puoliväliriihi oli kasvuriihi. Kasvupaketti pohjautui pitkälti Risto Murron työryhmän esityksiin. Tämän lisäksi hallitus päätti muista kasvua ja työllisyyttä tukevista hankkeista. Pyrimme myös löytämään hankkeita, joilla voisi vauhdittaa rakennusalaa. Tässä kokonaisuudessa hallitus teki poliittisen päätöksen ehdollisesta valtionavustuksesta Garden Helsinki -hankkeelle. Garden Helsinki on lähes 20 000 hengen urheilu- ja tapahtuma-areena. Iso hanke toisi paitsi työtä rakennusaikana myös vetovoimaa pääkaupungille vuosikymmeniksi eteenpäin. Poliittisia päätöksiä tekee mandaatillaan jokainen hallitus. Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen ehdollisesta tuesta on käyty laajaa julkista keskustelua. Huolia on noussut muun muassa siitä, onko hallihankkeita kohdeltu tasapuolisesti, onko hallituksen päätös perustunut riittäviin vaikutusarviointeihin ja onko hanketta lobattu avoimesti. Hallituksen päätös ei ole ollut sidoksissa siihen, kuka tai ketkä työskentelevät hankkeessa. Vaikuttaminen ja vuoropuhelu kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon. Suomessa on käytössä avoimuusrekisteri, jotta vaikuttamistyö poliitikkoja kohtaan olisi läpinäkyvää. Vastuu avoimuusrekisterin kirjauksista on aina vaikuttamistyötä harjoittavalla taholla. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että Garden Helsinki -hankkeen edustajat eivät ilmoittaneet vaikuttamistyötä avoimuusrekisteriin. Siksi pidän tarpeellisena, että VTV kampaa hankeyhtiön toiminnan tältä osin tarkasti läpi. Hallituspuolueet tekivät tukipäätöksen yhdessä. Tavoitteemme oli vain ja ainoastaan saada Suomeen kasvua, työllisyyttä ja vetovoimaa. Keskustelun toinen päälinja on ollut se, toimiko hallitus päätöstä tehdessään oikein. Pidän hallituksen päätöksentekoon sekä minun toimintaani kohdistuvia epäilyjä vakavina. Siksi pidän tärkeänä, että oikeuskansleri selvittää tehdyt kantelut joutuisasti. On myös esitetty, että vaalirahoituksella olisi ollut vaikutusta hallituksen suhtautumiseen hankkeeseen. Ei pidä paikkaansa. Olen ja olemme toimineet vaalirahoituslain edellyttämällä tavalla. Olemme toimineet avoimesti ja luovuttaneet päätökseen liittyvät materiaalit julkisuuteen. Olen avannut päätöstä ja sen taustoja lukuisissa haastatteluissa ja erikseen kirjallisella lausunnolla. Lisäksi on keskusteltu siitä, miten hallitus tiukassa taloudellisessa tilanteessa osoitti 35 miljoonaa euroa areenahankkeelle. Ehdollisen valtionavustuksen tarkoituksena oli parantaa hankkeen mahdollisuuksia saada muu rahoitus kuntoon ja hanke käynnistymään. Garden Helsinkiä piti päästä rakentamaan tänä vuonna. Euroakaan tukea ei olisi maksettu ennen hankkeen toteutumista. Päätös hankkeen ehdollisesta tuesta on osa hallituksen investointiohjelmaa, joka on noin 4,7 miljardia euroa. Sillä tuetaan muun muassa investointeja huoltovarmuuteen, hiilestä irtaantumiseen sekä liikenneinfrastruktuurin peruskorjaukseen ja investointien kehittämiseen kaikkialla Suomessa. Investointiohjelma rahoitetaan valtion omaisuutta hyödyntämällä, eli investoinnit eivät lisää velkaantumista tai vaadi uusia säästöjä. Oppositio on tarkoitushakuisesti laittanut vastakkain hallituksen pysyviä menosäästöjä ja kertaluontoisia kasvuinvestointeja. On suomalaisten harhaan johtamista esittää, että perumalla yhden vuoden kertaluonteinen kasvuinvestointi voitaisiin välttää menosäästö toisaalla. Kasvuinvestointeja tehdään, jotta talous kasvaisi eikä olisi painetta tehdä niin raskaita säästöjä. Tässä salissa on vaadittu useasti valtion taseen laittamista töihin. Tästä on nyt kyse. Arvoisa puhemies! Palaan vielä puoliväliriiheen. Garden Helsinki -hankkeen toimijat olivat hakeneet valtiolta joko suoraa tukea tai valtiontakausta vieraalle pääomalle. Hanke toimitti valtiovarainministeriölle vapaamuotoisen hakemuksen valtiontakauksesta syksyllä 24. Valtiovarainministeriö suhtautui areenahankkeisiin kriittisesti ja nosti esiin erityisesti valtiontakaukseen liittyen useita huolia. Se ilmoitti hankkeelle kielteisestä kannastaan valtiontakaukseen loppuvuodesta 24. Puoliväliriihessä esityksiä tekivät niin valtiovarainministeriö, muut ministeriöt kuin hallituspuolueetkin. Hankkeen nostamiseen riihessä oli perusteltu syy: positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset. Kivistön hanke, johon Garden Helsinkiä on verrattu, oli puoliväliriihen aikaan täysin erilaisessa tilanteessa kuin nyt. [Kimmo Kiljunen: Paljon pidemmällä!] Hallituksella ei ollut puoliväliriihessä Kivistön hankkeesta vastaavaa tietoa kuin Garden Helsingistä. Gardenista oli jätetty valtiontakaushakemus, jossa käytiin hankkeen yksityiskohtia ja taloudellisia edellytyksiä kattavasti läpi. Vaikka valtiontakausta ei myönnetty, oli hallituksella hakemuksen yhteydessä annetut tiedot käytettävissä. Hallihankkeet eivät puoliväliriihessä siis kilpailleet keskenään. Neuvotteluissa haettiin sopu, jonka hallituspuolueiden puheenjohtajat ja koko hallitus hyväksyivät. Päätöksistä tiedotettiin julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Puoliväliriihessä hallitus päätti, että valtio varautuu ehdollisesti rahoittamaan Garden Helsinki -hankeen monitoimiareenan ja jäähallin osuutta kymmenen prosentin suoralla tuella eli 35 miljoonalla eurolla. Täsmällisemmät ehdollisuuden kriteerit jätettiin virkakunnan jatkovalmisteluun. Arvoisa puhemies! Garden Helsinki -hankkeen suunnitelmia on päivitetty puoliväliriihen päätöksen jälkeen. Hanke on viivästynyt, sen rahoitus on epäselvä, ja hallihankkeiden kilpailutilanne on muuttunut. On selvä, että hallitus olisi arvioinut päätöstään uudelleen. Näin oli tarkoitus syksyn ensimmäisessä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehdä. Selvää on myös se, että tukipäätöksen yllä on varjo, jota avoimuus ei ole hälventänyt. Siksi hallitus on päättänyt, että ehdolliselle tukipäätökselle vuoden 25 puoliväliriihestä ei ole enää tukea. Garden Helsinkiä vastaavat hankkeet ovat edenneet harvoin ilman valtion tukea. Erittäin suuria, kansallisesti merkittäviä hankkeita ei pystytä rahoittamaan liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksista. [Vasemmalta: Joita on myös leikattu!] Siksi niitä käsitellään omina erillisinä kokonaisuuksinaan. On Suomen ja suomalaisten etu, että saamme kansainvälisiä urheilu- ja kulttuuritapahtumia noin 20 000:n yleisökapasiteetin areenalla. Meidän on pystyttävä kilpailemaan muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden pääkaupunkien kanssa. Tässä valossa Garden on edelleen erittäin tärkeä hanke. Valtiolta on puuttunut selkeä ja läpinäkyvä polku tämän kokoluokan hankkeiden tukemiseen. Siksi valtioneuvosto käynnistää nyt selvitystyön, jonka tavoitteena on se, että vastaavien hankkeiden valtiontuen hakemiselle määritellään yhdenmukainen ja selkeä väylä sekä kriteeristö. Ja samalla selvitetään, millainen kapasiteettitarve Suomessa on ison kokoluokan tapahtumapaikalle, millaisia kansainvälisiä esimerkkejä Suomen lähialueilla on ja millaisia hankkeita Suomessa on parhaillaan suunnitteilla. Selvitys valmistuu keväällä 27 ja on käytettävissä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. [Arto Satonen: Erittäin hyvä! Eiköhän tämä ole tällä selvä!]

Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että taloudessa on pieniä viriämisen merkkejä. Talouslukuja ja kasvulukuja voidaan hieman korottaa, ja se on hyvä asia, mutta valitettavasti nämä luvut eivät näy meillä vielä työllisyysluvuissa. Ne tulevat varmaan viiveellä jossain kohtaa, vaikka tässä hetkessä näyttää siltä, että koko ajan työttömyys on jokainen kuukausi vuoden takaiseen vastaavaan mennyt kaikilla mittareilla huonompaan suuntaan. Siinä kokonaistyöttömyys on kasvanut, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, nuorisotyöttömyys on kasvanut, ja palveluissa on entistä vähemmän ihmisiä. Tämä on se huolestuttava piirre, että meiltä puuttuu aktiivinen työllisyyspolitiikka. Nyt tässä lisätalousarviossa tulee nuorten työllistämiseen 20 miljoonaa, mikä on hyvä asia nuorisosetelin osalta, ja muitakin aktivointitoimia lisätään, mutta ongelma on, että ne tulevat aika myöhään. Täällä eduskunnassa kuultiin noin viikko sitten ministeriltä laskelma: noin 500 nuorisoseteliä oli mennyt alkuvuoden aikana, puolen vuoden aikana, ja meillä kohderyhmä on 76 000 alle 30-vuotiasta työtöntä, joihin tämä seteli voisi kohdistua — 500 ja 76 000. Tässä mielessä se nuorisoseteli on palkkatuettua työtä, ja se olisi ehkä ollut parempi heti alun perin laittaa palkkatuetuksi työksi ja sillä tavalla saada se nopeammin käyntiin, ja se olisi ollut siellä käytössä, kun aktivointiasteet ovat tosi alhaalla. Se myös kertoo näissä työttömyys- ja työllisyystilanteissa, että meidän avoimien työpaikkojen määrä on edelleen ollut huonompi kuin on ollut aikaisempi, vuosi sitten oleva tilanne. Me ei olla sielläkään vielä nähty merkkejä. Minulle käänne tapahtuu siinä, kun työttömyystilanteessa mennään parempiin lukuihin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, ja sitten voidaan sanoa, että jotain käännettä on tapahtunut. Niin kauan tässä ollaan aika huolestuttavassa tilanteessa. Työttömyys on meille muutenkin kansantaloudellisesti tosi iso asia, inhimillisesti jokaisen työttömän osalta, mutta meidän työttömyysturvamenot ovat noin neljä miljardia euroa vuodessa, eli puhutaan valtavasta summasta. Arvoisa puhemies! Näistä hallituksen talouspolitiikan kolmesta isosta tavoitteesta — talouskasvun aikaansaamisesta, velan taittamisesta, alijäämän alentamisesta siihen yhteen prosenttiin — ollaan vielä tosi kaukana, niistä alkuperäisistä tavoitteista. Alijäämä on noin neljän prosentin luokkaa. Meillä on 13 400 miljoonaa valtion budjetin alijäämä, ja nämä lisäbudjetit, ensimmäinen ja tämä toinen lisäbudjetti, ovat kasvattaneet velanottoa 1,6 miljardilla eurolla. Eli vielä tässä julkisessa taloudessa, niin kuin edustaja Lohi tässä hyvin toi esiin, ei näy näitä hyviä lukuja. Toivoisin, että ne pystytään näyttämään. Sitten nämä työllisyystoimet: Nyt kotitalousvähennyksen kasvattaminenkin — tavallaan se oli 2 350 euroa, hallitus pudotti sen 1 600:aan ja nyt palautti 2 100:aan — on ollut semmoinen toimenpide, joka tulee myöhään. Ja miksi yleensä tiputettiin, koska rakennusalan työttömyyteen sillä voidaan jonkin verran vaikuttaa, koska 75 prosenttia kotitalousvähennyksistä menee rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyviin vähennyksiin? Eli tässä mielessä toimet ovat aika pieniä siihen nähden, mikä ongelma on, ja tarvittaisiin enemmän aktiivista politiikkaa työllistämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Nyt ne toimet ovat tällä kertaa puuttuneet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän omasta puolestani hallitusta tästä ehdotuksesta merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä hallituksen esitys selkeyttää nykytilannetta ja edesauttaa merelle sijoittuvan tuulivoiman suunnittelua ja todennäköisesti myös nopeuttaa merituulivoimaloiden rakentamista ja toteutumista. Ja kuten edustaja Hänninen tässä edellä hyvin totesi, niin Suomen sähköomavaraisuuden kannalta nämä merituulivoimalat ovat tärkeitä, lisäävät meidän huoltovarmuuttamme ja ovat kaikilta osin tässä mielessä kannatettavia. Arvoisa puhemies! Täällä nousi esille keskustelu kuntien ja valtion osuudesta näistä tulevista tuotoista. Henkilökohtaisesti pidän perusteltuna sitä, että valiokunta päätti kasvattaa kuntien jako-osuutta 20 prosentista 30 prosenttiin. On tärkeää paikallisen hyväksyttävyyden kannalta, että kunnat saavat suuremmat verotulot kuin tässä alkuperäisessä, kaiken kaikkiaan hyvässä hallituksen esityksessä oli ehdotettu, aiheuttavathan merituulivoimalat muun muassa ympäristöhaittoja ja tässä tapauksessa haittoja myös elinkeinoille, kuten kalastukselle. Mielestäni tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö on kaikilta osin hyvin perusteltu, ja siinä on myös tekstiosuudessa otettu hyvin kantaa näihin mahdollisiin ongelmakohtiin.

Arvoisa puhemies! On korkea aika, että merituulivoiman verokohtelua korjataan. Merituulivoimalla on merkittävä rooli päästöttömän sähköntuotannon lisäämisessä, Suomen energiaomavaraisuuden vahvistamisessa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Se on tärkeä osa puhtaan teollisuuden, sähköistyvien investointien ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamista. Ennakoitava ja tarkoituksenmukainen sääntely- ja verotusympäristö on välttämätön edellytys sille, että Suomeen syntyy merituulivoimahankkeita ja niihin liittyviä investointeja. Hallituksen esityksen tavoite selkeyttää merituulivoiman verotusta ja saattaa se yhdenmukaisemmaksi maatuulivoiman verotuksen kanssa on siis kannatettava. Esityksessä tunnistetaan perustellusti, että nykytilassa merelle ja maalle rakennettujen tuulivoimaloiden verotusarvot eivät ole oikeassa suhteessa niiden tuotannolliseen arvoon nähden, mikä on heikentänyt merituulivoiman asemaa. Mitä tulee kiinteistöverotuottojen jakautumiseen valtion ja kuntien välillä, oli hallituksen esitys siltäkin osin mielestäni perusteltu. Valiokuntakäsittelyssä valtion osuutta kiinteistöverojen tuotosta kuitenkin syystä tai toisesta laskettiin. Jätimme tältä osin valiokunnassa vastalauseen, jossa tuimme hallituksen alkuperäistä esitystä. On ymmärrettävää, että hyötyjinä olevat kunnat kannattavat jako-osuuden muuttamista kuntien kannalta edullisemmaksi. Valtion näkökulmasta tai kokonaisuuden kannalta muutokselle ei kuitenkaan ole vedenpitäviä perusteita. Suomen talousvyöhykkeelle sijoittuva merituulivoima poikkeaa maatuulivoimasta ja myös aluevesille sijoittuvasta tuulivoimasta. Suomen talousvyöhyke on kuntien alueen ulkopuolinen merialue, eikä siihen kohdistu samanlaisia kunnallisia tehtäviä esimerkiksi alueiden käytön, yhdyskuntarakentamisen tai julkisten infrastruktuuri-investointien osalta kuin kunnan omalle alueelle toteutettaviin hankkeisiin. Valtio puolestaan vastaa merialueiden kokonaisohjauksesta, luvituksen edellytyksistä sekä merituulivoiman valtakunnallisesta kehittämisestä. Valtion vastuulla on huolehtia merituulivoiman hyödyntämiseen, kilpailutukseen, lupamenettelyihin ja valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä sekä talousvyöhykkeen suunnittelusta, käytöstä, valvonnasta ja suojelusta. Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausuntojen perusteella maa- ja merituulivoiman verokohteluun jää esityksen jälkeenkin eroja, joita on syytä arvioida myöhemmin uudelleen osana merituulivoiman kokonaisvaltaista edistämistä. Verotuksen tulee kohdella uusiutuvan energian tuotantomuotoja johdonmukaisesti mutta samalla tunnistaa niiden erilaiset olosuhteet, kustannusrakenteet ja julkisen vallan roolit. Esitän hyväksyttäväksi monisteella jaettua lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallitusta jatkamaan merituulivoiman verokohtelun kehittämistä siten, että valtion osuutta merituulivoiman kiinteistöverotuloista nostetaan ja merituulivoiman poikkeukselliset olosuhteet ja rakentamiskustannukset huomioidaan.

Arvoisa puhemies! Tunnistettava henkilöllisyys on turvallisen arjen perusta. Henkilöllisyys on myös asia, joka on meille jokaiselle kaikkein tärkein. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain kokonaisuudesta, joka täydentää teknisiä muutoksia sähköistä asiointia koskevaan käytäntöön. Kyse on paljon tärkeämmästä, nimittäin uudesta tavasta osoittaa henkilöllisyys turvallisesti, luotettavasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa. Jatkossa kaikki EU:n jäsenmaat velvoitetaan tarjoamaan eurooppalainen digitaalinen tapa todentaa henkilöllisyys puhelimella yhtä luotettavasti kuin nykyiset vahvan sähköisen tunnistamisen välineet. Tällaiseen lompakkoon voitaisiin liittää myös muita henkilöön liittyviä vahvistettuja tietoja, kuten ajo-oikeus tai tutkintotiedot. Näin lain myötä syntyvä järjestelmä mahdollistaisi siitä tulevaisuuden asiointivälineen myös laajemmin viranomaispalveluissa ja muussa yksityiselämässä. Arjen turvallisuus syntyy siitä, että asiointi on helppoa. Juuri tällaiset uudet tavat toimia vahvistavat arjen turvallisuutta, kun ne luodaan huolellisesti ja vahvoiksi. Digitaaliset järjestelmät eivät saa altistaa meille tärkeimpiä tietoja, kuten henkilöllisyyttämme, uuden ajan vaaroille. Arvoisa puhemies! Toimiakseen luotettavalla tavalla tämä esitys vaatii myös uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka olisi järjestelmän kautta käytettävä viranomaisen myöntämä sähköinen asiakirja. Se perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin, joten sen luotettavuus olisi samalla tasolla kuin nykyisten fyysisten asiakirjojen. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden todistaa henkilöllisyytensä myös ilman muovikorttia. mikä lisää arjen asioinnin helppoutta. Huomiota on kuitenkin annettava myös sille, että sähköisten palvelujen kehittämistä ei tule jarruttaa. Vahvan sähköisen tunnistamisen turvallisuutta on parannettava entisestään ja digitaalisen järjestelmän turvallisuus taattava. Tällä esityksellä vahvistetaan vaatimuksia tunnistusvälineiden myöntämisen turvallisuudesta sekä mahdollistetaan passin tai henkilökortin voimassaolon tarkistaminen velvoittavammin kuin nykyisin, mikä myös ehkäisee identiteettivarkauksia ja verkkorikollisuutta. Siksi tämä esitys on selkeä toimi turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntökokonaisuus tekee Suomesta edeltäkävijän digitaalisen identiteetin käyttöön ottamisessa. Se parantaa kansalaisten mahdollisuuksia asioida sujuvasti, luotettavasti ja turvallisesti sekä kotimaassa että muualla Euroopassa. Lisäksi hallintovaliokunta on korostanut, että tällaisessa merkittävässä uudistuksessa keskeistä ei ole pelkästään uusi teknologia vaan sen luotettavuus ja hyväksyttävyys. Valiokunta painottaa erityisesti henkilötietojen vahvaa suojaa, tietojen käsittelyn säilyttämistä kotimaassa sekä selkeää ja oikeasuhtaista valvontaa ja seuraamusjärjestelmää. Näillä varmistetaan, että digitaalinen identiteetti rakentuu luottamukselle, jota ilman tämä uudistus ei voi onnistua. Samalla kukaan ei kuitenkaan ole velvoitettu ottamaan tätä uudenlaista digitaalista lompakkoa käyttöön. Kyseessä on vain vapaaehtoinen lisä, jonka tarkoitus on helpottaa arkea, ei vaikeuttaa sitä. Jokainen voi jatkaa asiointia myös aivan kuten ennenkin, omalla tutulla ja turvallisella tavalla. Siksi tämä uudistus on ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamista. Sen myötä meillä on ajantasaiset välineet rakentaa entistä turvallisempaa ja toimivampaa digitaalista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen sähkönkulutus kasvaa, ja me olemme sikäli onnellisessa asemassa, että me ollaan tehty sähköenergian tuotannon osalta viisaita ratkaisuja. Meillä on puhdasta sähköenergian tuotantoa, 95-prosenttisesti puhdasta sähköä. 40 prosenttia siitä tulee ydinvoimalla, noin 28 prosenttia tuulella, 16 prosenttia vedellä ja sitten biolla loput, niin että ollaan sillä tasolla. Me ollaan hyvässä tilanteessa tässä mielessä. Nyt kun tässä tuulivoiman rakentaminen on aika lailla hiljaista ollut viime aikoina, niin on erittäin hyvä, että me avaamme näitä reittejä ja luomme ennustettavuutta tuulivoimainvestoinneille. Tälläkin veroratkaisulla näytetään se, minkälainen verokohtelu tuulivoiman osalta on, kun sitä rakennetaan, ja se on tässä hyvä asia. Meidän pitää edesauttaa niitä hankkeita myös tällä tavalla. Toinen asia, joka tässä on tärkeä energiahuollon kannalta, liittyy siihen, että meillä on eri puolilla Suomea erilaiset tuuliolosuhteet. On hyvä, että niitä on joka puolella Suomea, ja merellä yleensä tuulee tasaisemmin. Se pienentää säätövoiman tarvetta myös tätä kautta, jos me saadaan tuulivoimaa vietyä merelle. Tuulivoiman rakentaminen merelle on varmasti kalliimpaa kuin maalle rakentaminen, ja siinä mielessä ymmärrän tämän kevennetyn jälleenhankinta-arvoasian, mikä tässä esityksessä on. Eli mielestäni tämä tuo verotukseen ennustettavuutta ja voi katsoa, että tällä edesautetaan hankkeille investointivarmuutta. Meillä ei ole käytännössä yhtään tämäntyyppistä voimalaitosta vielä. Toivoisin, että nämä lähtevät liikkeelle. Tämä on hyvä esitys siihen tahtotilaan nähden ja sähköenergian tulevaan tarpeeseen nähden. Me tarvitsemme siihen voimalaitoksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen julkisen talouden tila on rehellisesti sanottuna huolestuttava. Vaikka tämä hallitus on koko kauden tehnyt ankarasti töitä ja vaikeita päätöksiä, velka kasvaa silti edelleen nopeasti. On totta, että mitkään pikatoimet eivät riitä paikkaamaan sitä vuosien toimettomuutta ja viime hallituskauden velkarallia. Kaikesta huolimatta on yhtä tärkeää sanoa ääneen sekin, että kiitos nykyisen hallituksen hyvien toimien tilannekuva ei tänä päivänä ole enää yhtä yksipuolinen. Suomen taloudessa on nähtävissä käänne parempaan. Teollisuus kasvaa, vienti vahvistuu, ja talous on jälleen lähtenyt liikkeelle. Tänä keväänä olemme saaneet lukea useita uutisia siitä, kuinka Suomeen uskalletaan nyt investoida ja talous on alkanut osoittaa kasvun merkkejä. Tämä antaa meille tärkeän viestin siitä, että suunta voidaan vielä muuttaa. Se kertoo siitä, että olemme tehneet oikeita asioita vaikeassa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella tehneet mittavia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi. Ne ovat olleet miljardiluokan sopeutuksia sekä pysyviä rakenneuudistuksia, joiden vaikutukset näemme pitkällä aikavälillä. Yksittäinen päätös tai yksi vaalikausi on kuitenkin vaikutuksiltaan liian heikko, mikäli Suomi jatkaa entistä poukkoilun linjaa. Siksi keskeinen kysymys, jota tämä selonteko liiallisen alijäämän korjaamisessa peräänkuuluttaa, on se, löytyykö Suomelta pitkäjänteinen ja yli hallituskausien kantava sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan. Juuri siihen perustuu kansalaisyhteiskunnan luottamus, ja ilman luottamusta velkaantuminen muuttuu nopeasti kalliimmaksi. Meidän on yhtä aikaa pidettävä menot hallinnassa, vahvistettava kasvua ja luotava ihmisille usko siihen, että huominen on parempi kuin tämä päivä. Ilman toivoa ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja se on totta, että ilman kestävää taloutta meillä ei ole kykyä vastata kriiseihin, ei kotimaassa eikä kansainvälisesti. Siksi talouden kuntoon laittaminen on yksi tärkeimmistä toimista turvallisemman Suomen rakentamiseksi. Arvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kun korkomenot kasvavat, jokainen korkoihin menevä euro on pois koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta — se on pois tulevaisuudelta. Siksi me emme voi himmentää tulevaisuuden toivoa elämällä velkarahalla tänään. Me emme voi siirtää tämän päivän laskua lastemme ja heidän lastensa maksettavaksi. Siksi tämän selonteon keskeinen viesti on tärkeä, ja valtiovarainvaliokunnan arvio siitä on yksimielinen. Se perustuu realistiseen tilannekuvaan. Hallituksen toimet ovat toistaiseksi olleet riittäviä korjaavan polun noudattamiseksi, mutta julkisen talouden haasteet ovat pitkäaikaisia ja edellyttävät ylivaalikautista sitoutumista sekä lisätoimia tulevina vuosina. Suomen talouden suunta on vielä meidän omissa käsissämme. Se ei käänny väittelemällä siitä, onko velkajarru tarpeellinen vai ei. Se edellyttää meiltä kaikilta vaikeita päätöksiä ja ennen kaikkea yhteistä poliittista tahtoa pitää Suomi vakaana, turvallisena ja tulevaisuuteen luottavana yhteiskuntana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Pidän minäkin valitettavana sitä, että hallituksen toistuva yksipuolinen sooloilu ja sanelu ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla on johtanut tämän yhteisen linjan säröilyyn. Erityisen huolestuttavaa on se, että se tapahtuu juuri ydinaseiden kohdalla. Koen, että Suomen linjassa laajemminkin kokonaisvaltainen turvallisuuskäsitys on jäänyt jonkin sortin paitsioon. Lisäksi olemme ajautuneet kaksoisstandardien tielle. Suomen tulee puolustaa oikeusvaltiota ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä johdonmukaisesti, ei valikoiden. Selkeä ristiriita on nähtävissä koskien Israelin toimintaa Gazassa, Länsirannalla ja Libanonissa. Suomen ja kansainvälisen yhteisön tulee tuomita räikeät ja toistuvat kansainvälisen oikeuden rikkomukset ja käyttää painoarvoaan nykyistä huomattavasti voimakkaammin Israelin painostamiseksi lopettamaan nämä toimet ja kestävän rauhan rakentamiseksi. Palestiinan valtio tulee niin ikään tunnustaa. Suomen turvallisuus on meille kaikille tässä salissa tärkeä asia. Ei voi olla kuitenkaan niin, että vain tietyt näkökulmat ja näkemykset turvallisuudesta hyväksytään ja muut leimataan epäisänmaallisiksi. Vahvassa demokratiassa myös kriittinen keskustelu on sallittua ja jopa suotavaa, eikä se ole myöskään ristiriidassa yhteisen linjan hakemisen kanssa. Kannatan edustaja Hopsun esitystä.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Eräänlaisena yhteenvetona ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä on se, että yhdymme pääosin selonteon johtopäätöksiin ja toivomme valtioneuvostolta jatkuvaa strategista arviointia yhdessä eduskunnan kanssa. Valiokunnan kokonaisarvio on, että Suomen turvallisuusympäristön muutos on syvempi kuin mitä yksittäiset kriisit antavat ymmärtää. Rakenteellinen epävarmuus on syventynyt, kun Euroopan turvallisuusjärjestys, transatlanttisten suhteiden ennakoitavuus ja kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä ovat aiempaa voimakkaammin koetuksella. Venäjästä on tullut pitkäkestoinen strateginen uhka, minkä lisäksi teknologinen kilpailu ja taloudelliset riippuvuudet ovat muodostuneet osaksi turvallisuuspolitiikkaa. Kyse ei ole tilapäisestä turvallisuuspoliittisesta häiriöstä, vaan Euroopan turvallisuusympäristön pitkäkestoisesta rakenteellisesta muutoksesta. Ulkoasiainvaliokunta korostaa jatkuvan strategisen tilannekuvan ylläpidon merkitystä. Tämän selontekomenettelyn ohella tarvitaan säännöllistä eduskuntakeskustelua ja pitää seurata ja avata kansainvälisen politiikan keskeisiä kysymyksiä niin eduskuntakeskusteluun kuin laajemmin julkiseen keskusteluun. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon johtopäätöstä siitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset perustavoitteet säilyvät muuttumattomina. Tärkein tavoite on turvata Suomen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus, kansalaisten turvallisuus ja yhteiskunnan toimintakyky. Valiokunta muistuttaa edustustoverkoston olevan keskeinen väline Suomen etujen edistämisessä maailmalla, ja sitä pitää tukea riittävän kattavana. Venäjän aggressiivinen ja imperialistinen toiminta muodostaa edelleen vakavimman uhan Suomen ja Euroopan turvallisuudelle. Euroopan on kannettava aiempaa suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu toisiaan täydentävistä elementeistä, kuten vahvasta kansallisesta puolustuksesta osana Naton pelotetta ja puolustusta, Euroopan unionin poliittisesta ja taloudellisesta vaikutusvallasta, pohjoismaisesta integraatiosta, yhteiskunnan kriisinkestävyydestä sekä toimivista kansainvälisistä kumppanuuksista. Selonteon arvio Venäjästä on synkkä. Siinä todetaan, että Venäjä muodostaa pitkäkestoisen uhan euroatlanttiselle turvallisuudelle. Valiokunta tähdentää Ukraina-tuen jatkamista sekä painostuksen lisäämistä Venäjää kohtaan pakottein ja muin taloudellisin keinoin. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Lisäksi on tärkeää vahvistaa toimia Venäjän varjolaivaston aiheuttamien turvallisuus- ja ympäristöriskien torjumiseksi sekä Venäjän energiatulojen rajoittamiseksi. Ulkoasiainvaliokunta on huomioinut eurooppalaisten liittolaisten parissa alkaneen keskustelun Venäjä-suhteiden rakentamisesta osana rauhanratkaisua sekä hyökkäyssodan päätyttyä. Suomen tulee olla vaikuttamassa tähän keskusteluun ja myös siihen, että Eurooppa on mukana niissä pöydissä, joissa ratkaisuja tehdään. Myös eduskunta tulee kytkeä keskusteluun oikea-aikaisesti mukaan aikanaan. Selonteossa todetaan, että Ukrainan selviäminen on koko Euroopalle merkittävä turvallisuuspoliittinen intressi. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä arviota keskeisenä. Ukrainan tukeminen ei ole Suomelle ainoastaan solidaarisuuskysymys tai ulkopoliittinen arvovalinta, vaan myös välitön turvallisuuspoliittinen intressi. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon kirjausta, että Ukraina päättää itse hyväksyttävissä olevista rauhan ehdoista eikä Euroopan turvallisuusjärjestystä koskevia ratkaisuja voida tehdä Euroopan ohi. Valiokunta painottaa myös EU:n yhtenäisyyden merkitystä maanosan kannalta olennaisia ratkaisuja tehtäessä. Sellainen rauhanjärjestely, joka käytännössä palkitsisi hyökkäyssodan aloittajan, heikentäisi kansainvälisen oikeuden uskottavuutta ja loisi vaarallisen ennakkotapauksen. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Rauhan ehtojen ohella valiokunta korostaa olevan olennaista, että Ukraina säilyy elinkelpoisena ja toimintakykyisenä valtiona, jolla on kyky huolehtia omasta puolustuksestaan myös sodan jälkeen. Muistutamme, että Ukrainan EU-jäsenyysperspektiivi on strategisesti merkittävä Euroopan turvallisuudelle, vaikka jäsenyysprosessi tullee olemaan pitkä ja institutionaalisesti vaativa. EU:n tulee säilyttää poliittinen sitoutumisensa tähän tavoitteeseen. Valiokunta pitää selonteon analyysia transatlanttisen toimintaympäristön muutoksesta perusteltuna. Tämä Atlantin ylittävä suhde on edelleen Suomen ja Euroopan turvallisuudelle keskeinen. Samalla transatlanttiseen toimintaympäristöön on tullut arvaamattomuutta, ja sitä värittävät nopeat muutokset sekä koventunut retoriikka. Yhdysvaltojen nykyhallinnon politiikka on vauhdittanut pidemmän aikavälin kehitystä, jossa Eurooppa ja transatlanttisten suhteiden vahvistaminen eivät valitettavasti kuulu Yhdysvaltojen tärkeimpiin painotuksiin. Amerikka ensin ‑lähestymistavassa korostuu transaktionaalisuus ja kansallisten etujen edistäminen, keinoina esimerkiksi taloudellinen protektionismi ja valmius kovaankin voimankäyttöön. Valiokunta yhtyy selonteon kirjaukseen siitä, että transatlanttista suhdetta lähestytään omista arvoista ja intresseistä käsin keskittyen Suomen vahvuuksiin. Kiinan osalta valiokunta pitää globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi välttämättömänä sitä, että Suomi ja Kiina käyvät dialogia niin kahdenvälisistä kuin kansainvälisistäkin kysymyksistä. Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Samalla Kiinan tavoitteet kriittisten tuotanto- ja toimitusketjujen kontrolloimiseksi haastavat myös Suomea, ja Kiina-riippuvuutta on määrätietoisesti vähennettävä. Lähi-idästä: Valiokunta pitää Lähi-idän turvallisuustilanteen heikkenemistä merkittävänä Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavana tekijänä. Alueen selkkaukset lisäävät kansainvälisen järjestelmän epävakautta ja kasvattavat energiaturvallisuuteen, maailmantalouteen ja merikuljetuksiin kohdistuvia riskejä. Valiokunta toteaa olevan tärkeää, että EU kaikilla toimillaan edistää rauhaa, vakautta ja siviilien suojelua Lähi-idässä ja edistää humanitaarisen avun esteetöntä perillepääsyä koko Gazassa, Etelä-Libanonissa ja muutoinkin Lähi-idän alueella. YK:n roolia alueen rauhan edistämisessä tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan vahvistaa. Naton osalta valiokunta jakaa selonteon arvion eurooppalaisen vastuunkannon vahvistamisen tärkeydestä Natossa. Eurooppalaisempi Nato ei tarkoita vaihtoehdon rakentamista transatlanttiselle yhteistyölle, vaan eurooppalaisen sotilaallisen ja teollisen ja poliittisen kantokyvyn vahvistamista. Valiokunta korostaa koko liittokunnassa puolustusmenositoumusten ja suorituskykytavoitteiden täysimääräistä toimeenpanoa. Valiokunta muistuttaa lisäksi, että eurooppalaisemman Naton kehittäminen on myös riskienhallintaa tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen strateginen huomio kohdistuu kasvavasti muihin toimintaympäristöihin. Selonteossa todetaan, että Suomi on sitoutunut täysimääräisesti yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen sekä osallistuu Naton ydinpelotetta koskevaan työhön. Valiokunta muistuttaa Suomen liittyneen Natoon vuonna 23 ilman rajoitteita ja ennakkoehtoja. Valiokunta pitää tärkeänä selonteon kirjausta Suomen jatkuvasta sitoutumisesta ydinsulkusopimukseen ja muihin kansainvälisiin velvoitteisiinsa. Tässä ydinasepolitiikassa oli tunnetusti ainoa isompi erimielisyys selonteon eduskuntakäsittelyssä, ja siitä jätettiin sitten kolme vastalausetta, ja sieltä löytyvät tarkemmin nuo erot koskien juuri äsken äänestettyä asiaa ydinaseiden sallimisesta Suomen alueella. Saadun selvityksen mukaan Suomi jatkaa pitkäaikaista ja aktiivista politiikkaansa asevalvonnan ja aseriisunnan edistämiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomi painottaa asevalvontasopimusten noudattamista ja luottamusta lisääviä toimia. Ulkoasiainvaliokunta noteerasi kriisinhallinnan pitkäaikaisen aseman Suomen ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välineenä ja pitää tärkeänä myös jatkossa pyrkiä riittävään osallistumistasoon sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. EU:n merkitys kasvaa myös turvallisuuspolitiikassa. Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että tarvitsemme ripeämpää päätöksentekoa, ja valiokunta kannattaa määräenemmistöpäätöksentekoon siirtymistä unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää EU:n jäsenyyskriteereihin perustuvan ja uskottavan laajentumispolitiikan toimeenpanoa ja EU:n omaa valmistautumista uusien maiden vastaanottamiseen. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä EU:n työtä arktisen alueen vakauden, turvallisuuden ja kestävän kehityksen vahvistamiseksi ja sitä, että edistetään EU:n arktista politiikkaa, ja sitten tietysti arktisten maiden välistä yhteistyötä ja Grönlannin osalta kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Pohjoismainen yhteistyö myös turvallisuuspolitiikassa on tiivistynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä, ja entistä useammalla alalla näemme, että pohjoismainen integraatio menee entistä syvemmälle ja on meille eduksi. Suomi edistää myös laajemmin pienten ja keskisuurten maiden välistä yhteistyötä. Muuttuvassa maailmanjärjestyksessä vaikutusvalta syntyy yhä enemmän kyvystä rakentaa verkostoja, yhdistää osaamista ja luoda yhteisiä ratkaisuja. Valiokunta edelleen korostaa, että muuttuneessa toimintaympäristössä kauppa, teknologia ja turvallisuus kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin toisiinsa ja tarvitsemme Euroopan unionissa sitä vahvempaa strategista kilpailukykyä ja myös autonomian kehittämistä. Lopuksi valiokunta korostaa vahvasti sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Se on tärkeä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Pienenä valtiona Suomi hyötyy kansainvälisestä järjestyksestä, jossa suhteet perustuvat sääntöihin eivätkä voimakkaimman oikeuteen. Suomi puolustaa johdonmukaisesti kansainvälisen oikeuden toteutumista kansainvälisen yhteisön jäsenenä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Polvisen loistava puheenvuoro on aivan täysin totta. Nimittäin minun ikäluokastani, minun ikäisistäni miehistä vain puolella on lapsia, ja lähes kaikki ovat toivoneet niitä. Siinähän näkyy hyvin selvästi myös alueellisia eroja. Kun esimerkiksi ministeri Poutala on puhunut hienosti perheellistymisestä ja sen merkityksestä nuoren elämässä, siinä tulee huomioida myös tämä tasapainoinen aluekehitys ja se, miten palvelut saadaan pidettyä kaikkialla Suomessa. Sen puolesta pitää yhdessä taistella, ja voi olla niin, että se on yhden puolueen juttu tässä talossa. Haluan loppuun kiittää Akavan opiskelijoiden puheenjohtajaa Kasper Laaksosta tästä heidän evästyksestään tähän välikysymyskeskusteluun ja nuorten työllisyyden hoitamiseksi. Samalla haluan toivoa ääneen, että myös muut nuorisojärjestöt ja opiskelijajärjestöt ottaisivat kantaa aiheeseen ja julkaisisivat näkemyksiään tämän ongelman selättämiseksi. Kasperin ulostuloista pisti silmään se, että hän toteaa näin: ”Se varmasti madaltaa tulevaisuudenuskoa, jos päätöksiä tehdään puolestasi, eikä voi luottaa siihen, että niitä tehdään sinun parhaaksesi.” Tämä kommentti pysäytti, koska olen täysin samaa mieltä, ja sitten aloin miettimään, että kyllähän edustuksellisessa demokratiassa nimenomaan tulisi vahvistaa luottamusta. Luottamus on kaiken a ja o. Meillä on ollut sukupolvisopimus tässä maassa, että sukupolvet pitävät huolta toisistaan ja nuorten tulevaisuus on aina vähän parempi kuin edellisen sukupolven. Nyt kun tämä ei enää tilastollisesti näyttäydy sellaisena ja nuorten usko, selvästikin, siihen, että me kykenemme huolehtimaan heidän parhaastaan, on ainakin jokseenkin kärsinyt, niin minusta tämä nuorten tulevaisuususkon kriisi on hallituksen yksi keskeisimmistä kriiseistä. Toivon siksi, että hallitus ottaa tämän keskustelun tosissaan ja tekee myös aktiivisesti toimia sen eteen, että sukupolvisopimuksen, luottamuksen rakentamiseksi voitaisiin tehdä korjausliike Suomessa. Se tarkoittaa korjausliikettä työmarkkinoilla, sopua työnantajien ja työntekijöiden välillä. Se tarkoittaa korjausliikettä aluepoliittisesti. Se tarkoittaa korjausliikettä sukupuolien välillä siinä, että arvomaailmat kohtaisivat ja me rakentaisimme enemmän siltoja kuin eriyttäisimme ihmisiä klikkiotsikoiden aikana erilaisiin somekupliin ja äppeihin. Se edellyttää sitä, että me rakennamme tasapainoa Suomeen, ja se ei tule riitelyllä — se ei tule riitelyllä — vaan se tulee yhdessä tekemällä ja sopupolitiikan keinot löytämällä, ja siihen haluan hallitusta kannustaa.

Arvoisa puhemies! Nuori, joka valmistuu koulusta, etsii ensimmäistä työpaikkaansa tai pohtii omaa suuntaansa elämässä, ei tarvitse ensisijaisesti juhlapuheita. Hän tarvitsee mahdollisuuden: mahdollisuuden tehdä työtä, opiskella, yrittää, onnistua ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Siksi nuorisotyöttömyys ei ole vain taloudellinen ongelma. Se on ennen kaikkea inhimillinen ongelma. Jokainen pitkäksi aikaa työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäävä nuori on menetetty mahdollisuus ennen kaikkea hänelle itselleen mutta myös koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Nuorisobarometri kertoo huolestuttavasta ilmiöstä: nuorten usko omaan tulevaisuuteen on heikentynyt. Samalla työmarkkinatilanne on vaikea. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on ollut viime kuukausina 20 prosentin tuntumassa laskutavasta riippuen, ja työttömiä työnhakijoita on ollut kymmeniätuhansia enemmän kuin parempina aikoina. Ensimmäisen työpaikan saaminen on monelle nuorelle aiempaa vaikeampaa. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä nähdä myös kokonaisuus. Suomen talous elää edelleen pitkään jatkuneessa matalassa suhdanteessa, investoinnit ovat vähentyneet, rakentaminen on ollut historiallisen heikkoa, ja yritykset ovat lykänneet rekrytointejaan epävarmuuden vuoksi. Valtiolla on samalla lähes 190 miljardin euron velkataakka, ja velkaa on viime vuosina jouduttu ottamaan huomattavasti lisää. Pelkästään velan korkomenot ovat nousseet jo useisiin miljardiin euroihin vuodessa — rahaa, joka on pois koulutuksesta, nuorten palveluista ja tulevaisuuden investoinneista tai muista yhtä tärkeistä asioista. Siksi kasvua ja työllisyyttä vahvistavat uudistukset eivät ole vain talouspolitiikkaa, ne ovat myös nuorisopolitiikkaa. Kokoomukselle paras sosiaalipolitiikka on tunnetusti työ. Työ tuo toimeentuloa, mutta se tuo myös yhteisön merkityksellisyyttä, itseluottamusta ja uskoa omaan tulevaisuuteen. Tämän hallituksen tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että Suomeen syntyy enemmän yrityksiä, enemmän investointeja, enemmän työpaikkoja. Työn vastaanottamisen kannustimia vahvistetaan, työmarkkinoiden toimivuutta on uudistettu ja uudistetaan ja yritysten kasvun esteitä puretaan. Kun yritykset uskaltavat investoida ja palkata, syntyy myös nuorille niitä ensimmäisiä työpaikkoja, joista kokonainen työura voi alkaa. Hallitus ei ole jäänyt seuraamaan nuorisotyöttömyyden kasvua sivusta vaan on tehnyt konkreettisia päätöksiä nuorten työllistymisen tukemiseksi. Kevään 2026 kehysriihessä päätettiin 20 miljoonan euron lisärahoituksesta nuorten työllistymisseteliin, jonka arvioidaan mahdollistavan vähintään noin 3 300 nuorten työllistymistä. Lisäksi hallitus osoitti 15 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin niillä alueilla, joilla ongelma on erityisen suuri, sekä suuriin kaupunkeihin, ja neljä miljoonaa valtionhallinnon kesätyö- ja harjoittelupaikkojen lisäämiseen, jotta yhä useampi nuori saisi sen ensimmäisen työpaikkansa. Nämä eivät yksin ratkaise nuorisotyöttömyyttä, mutta ne kertovat suunnasta. Kokoomukselle tärkeintä on, että nuori saa ensimmäisen työpaikan, ensimmäisen onnistumisen kokemuksen ja ensimmäisen mahdollisuuden näyttää osaamisensa, sillä juuri ensimmäinen työpaikka ratkaisee paljon. Hallitus rakentaa myös pidemmän aikavälin kasvua. Työllisyyttä ei vahvisteta vain tukitoimilla vaan myös parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja vauhdittamalla investointeja. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskoa ei rakenneta pelkillä tukijärjestelmillä. Se rakentuu siitä, että yhteiskunta uskoo nuoriin ja tarjoaa heille mahdollisuuden onnistua. Laadukas koulutus, toimivat mielenterveyspalvelut, sujuva siirtymä opinnoista työelämään ja vahva talous muodostavat yhdessä perustan, jonka varaan tulevaisuudenusko rakentuu. Nämä eivät yksin ratkaise nuorisotyöttömyyttä, mutta ne kertovat suunnasta, kuten todettua. Arvoisa puhemies! Nuoret eivät tarvitse lisää epävarmuutta. He tarvitsevat uskoa siihen, että heidän ponnistelunsa kantavat hedelmää. Nuorten tulevaisuudenusko ei palaudu velkaantumista lisäämällä vaan rakentamalla Suomea, jossa yritykset investoivat, ihmiset työllistyvät ja jokaisella nuorella on nykyistä enemmän mahdollisuuksia, sillä juuri sitä kautta syntyy myös enemmän toivoa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Arvoisa nuorisoministeri, lupasin kysyä teiltä nämä minulle kansalaisen toimittamat kysymykset: ”Miten hallitus voi samaan aikaan puhua nuorten tulevaisuuden rakentamisesta, kun opiskelijoiden perusturvaa heikennetään ja yhä useampi joutuu elämään köyhyysrajan tuntumassa? Miten opiskelijan pitäisi keskittyä opintoihin, jos arki rakentuu jatkuvalle toimeentulostressille, velkaantumiselle ja epävarmoille työkeikoille? Miksi opiskelijoiden yleinen asumistuki haluttiin heikentää asumislisäksi, vaikka tiedossa oli, että muutos pudottaa monen toimeentuloa jopa sadoilla euroilla kuukaudessa? Onko hallituksen mielestä realistista, että opiskelijat paikkaavat leikkaukset työnteolla tilanteessa, jossa töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla riittävästi? Millä konkreettisilla toimilla hallitus aikoo estää sen, ettei korkeakouluopinnoista tule yhä enemmän vain hyväosaisten mahdollisuus? Nuorilta odotetaan nopeampaa valmistumista. Miten se onnistuu, jos opiskelijat joutuvat käyttämään yhä enemmän aikaa toimeentulon paikkaamiseen? Ja vielä kysymys: Näkeekö ministeri riskin, että nykyinen politiikka lisää nuorten uupumusta, mielenterveysongelmia ja opintojen keskeyttämistä?”

Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin tässä välikysymyksessä on kyse nuorisotyöttömyydestä. Nuorisotyöttömyys on yhteiskunnallisena ilmiönä, jos katsotaan historiaa vähän taaksepäinkin, aina ollut vakava asia. Aina siellä, missä on toimettomia parikymppisiä nuoria, varsinkin nuoria miehiä, tulee vaikeuksia. Niin tuli 2015, kun Lähi-idästä lähti joukoittain näitä kohti Eurooppaa ja ihan tänne Suomeenkin asti päätyi. Siitä seurasi monenlaisia haasteita ja ongelmia, jotka näkyvät ehkä edelleen. Näin tapahtui 1800-luvun lopulla, kun oli paljon nuoria miehiä vailla työtä ja tekemistä, kun kaikki maat oli jaettu. Etelä-Pohjanmaalla syntyi puukkojunkkarit-niminen ilmiö. Aina historiassa, kun on nuoria vailla tekemistä, vailla roolia yhteiskunnassa, vailla tarkoitusta elämälle, syntyy isoja yhteiskunnallisia ongelmia. Nyt Suomessa on viimeiset pari kolme vuotta vallinnut tämä taloudellinen matalasuhdanne, joka on myös johtanut tähän nuorisotyöttömyyden merkittävään pahenemiseen. Me keskustassa toivomme todella hartaasti, että talouskasvu alkaisi mahdollisimman pian, helpottaisi tätä Suomen katastrofaalista julkisen talouden tilannetta, helpottaisi tätä inhimillistä tilannetta, helpottaisi työttömyyttä ja nuortenkin työttömyyttä. Mutta nyt kun on tätä talouskasvua näillä uudistuksilla — monilla hyvillä hallituksen tekemillä uudistuksilla kylläkin — yritetty saada aikaiseksi, niin sitä ei siltikään ole tullut. No, nyt sitten me esitämme ja ehkäpä jotkut muutkin tahot tässä yhteiskunnassa ovat esittäneet korjaavia toimenpiteitä, joilla voisimme tätä nuorten tilannetta helpottaa, antaa tekemistä, antaa paikan yhteiskunnassa, antaa tarkoituksen elämälle. Nyt sitten saimme kuulla ihan ministeriaitiosta, että nämä meidän ehdotukset ovat sosialisimia, vasemmistolaisia. Minä sanon, että vaikka kuinka olen itse markkinatalousmyönteinen, vaikka kuinka uskon aina lähtökohtaisesti siihen, että ihmisen oma-aloitteisuus, toimeliaisuus on se, jolleka yhteiskuntaa pitää rakentaa, niin kyllä tällaisessa tilanteessa, jossa meillä on näin vakava ilmiö kuin tämä paha nuorisotyöttömyys, jokaisen pitää uskaltaa olla, vaikka se sitten olisi vasemmistolaista, ja tehdä niitä asioita, joilla saadaan näille nuorille tarkoitus ja tehtävä elämään, ettei pääse syntymään näitä pitkittyviä, hankalia sosiaalisia ongelmia, kun nuoret eivät sitä paikkaansa löydä. Se ensimmäinen työpaikka on valtavan tärkeä. Se on ihan valtavan tärkeä. Niin kuin sanoin tuossa nopean keskustelun aikana, se on aivan eri asia 40-vuotiaalle, 50-vuotiaalle olla vuosi työttömänä kuin 20-vuotiaalle vastavalmistuneelle. Se on aivan eri asia. Edellytykset päästä ensimmäistä kertaa työelämään ovat todella vaikeat. Siksi tätä keskustelua täällä nyt käydään tänään, ja siksi olemme näitä toimenpiteitä ehdottaneet. Toivoisimme, että näihin ongelmiin hallitus nyt vielä tässä loppukaudella tarttuisi, ettei ensi vuosi olisi samanlainen. Tässä nuorten tulevaisuudenuskossa tai pikemminkin sen puutteessa on ehkä laajemminkin kyse siitä, mitä nuoret näkevät edessään — mitä näkee edessään vastavalmistunut 19—20-vuotias, kun hänellä on ammattitutkinto, ja mitä korkeakoulusta valmistunut. Näkeekö hän edessään tien, moottoritien, jossa voi kiihdyttää ja mennä lujaa eteenpäin? Näkeekö hän vaikka nyt sitten vähän hankalan ja liukkaankin kapean polun vai näkeekö hän vuorenseinän? Jos hän näkee edessään vuorenseinän, niin kuin nyt moni nuori tällä hetkellä näkee, niin tiedämme, että ei sitä vuorenseinää helposti lähdetä kapuamaan ylöspäin. Väitän, että paljon enemmän kuin vaikka 20 vuotta sitten, enemmän kuin vaikka 40 vuotta sitten, saati sitten 70- tai 80-luvuilla, kun nämä niin sanotut suuret ikäluokat olivat tässä vaiheessa, nuoret tänä päivänä näkevät näitä vuorenseiniä. Nyt kysymys kuuluu, mitä poliitikot, mitä päättäjät, mitä tämä koneisto on valmis tekemään, jotta nuoret näkisivät edes näitä polkuja, joita pitkin pääsee eteenpäin, sen vuorenseinän sijaan. Sanotaanko nyt näin, että ei tässä Suomen poliittinen järjestelmä ole kauhean hyvin onnistunut, ja syy ei ole tietysti pelkästään tämän nykyisen hallituksen, vaan voi sanoa, että jo aikaisemminkin on tietyissä asioissa epäonnistuttu. Arvoisa puhemies! Nostan vielä yhden asian esille, jonka haluan liittää tähän keskusteluun, ja kyllä se on se finnish dream, ’suomalainen unelma’, joka on oma koti. 80 prosenttia suomalaisista haluaa yhä edelleen omistaa oman kotinsa. Silti se on mahdollista yhä harvemmalle, valitettavasti näin. Se on mahdollista yhä harvemmalle täällä väestökeskittymissä, joissa asumisen hinta on korkea, työssäkäyvän keskituloisen, saati pienituloisen nuoren pariskunnan tai vähän vanhemmankin, on tosi vaikea saada rahoitusta asunnon hankintaan. Sama koskee maaseutua. Vaikka olisi hyvätkin tulot, niin se, että pankki antaa lainaa talon hankkimiseen maaseudulta, on todella vaikeata. [Puhemies koputtaa] Tässä on yksi esimerkki, jossa ennen Suomi onnistui paremmin luomaan niitä polkuja tai leveämpiä teitä, leveämpiä kaistoja eteenpäin, polkuja [Puhemies koputtaa] omaan asuntoon, omistamiseen, oman kodin, elämän rakentamiseen. Tässäkin meidän pitää pystyä tulevaisuudessa parempaan kuin mihinkä me olemme nyt tähän asti pystyneet.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ei ole vain synkkä tilasto. Se on monelle nuorelle tosi kipeä pettymys. Se on huoli tulevasta, ja se on syrjäytymistä. Nuorten työttömyys on Suomessa todella vakava ongelma, ja kuten tiedämme, kesätyöpaikankin saa todella liian harva. Liian moni jää silloin rannalle. Mutta tämä keskustan välikysymys ja keskustan vaihtoehdot valitettavasti eivät tuo Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, eivät vala nuorille tulevaisuudenuskoa, eivät tuo talouskasvua. Talouskasvu on kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin, niin valitettavasti tuntuu siltä, että tämä keskustan aatemaailma junnaa yhä edellisessä vasemmistohallituksessa, jossa työllisyystavoitteita edistettiin osin tempputyöllistämisellä ja laskennallisilla vaikutuksilla. Kun katsotaan esimerkiksi vuotta 2023, niin 15—24-vuotiaiden työttömyysaste nousi useina kuukausina yli 20 prosenttiin, ja minä ihmettelenkin, miksette te, arvon keskusta, silloin toimineet. Miksette silloin tehneet näitä toimenpiteitä, mitä te olette nyt välikysymyksessänne esittäneet? Miksette te nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi tehneet näitä pitkään kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, niitä uudistuksia, joita meidän verrokkimaissa on tehty jo aikaa sitten? No, me olemme nyt tehneet, ja talouskasvu on alkanut. Arvoisa puhemies! Kestävin ratkaisu nuorisotyöttömyyteen on todella talouskasvu. Siksi Orpon hallitus on toteuttanut mittavan kasvupaketin, keventänyt työn verotusta, uudistanut työmarkkinoita. Ja niin kuin todettu, hallituksen toimet todella tuottavat tulosta. Tämä ei ole mielipide, te olette varmaan kaikki lukeneet. Monta, monta viikkoa Suomen bkt kasvoi alkuvuodesta keskimääräisesti eniten koko Euroopassa. Eikö se ole hyvä asia? [Mikko Savola: Kyllä hyvin menee!] Ettekö te voisi tästäkin kertoa nuorille ettekä vain synkistellä ja pelotella heitä, maalata sitä synkkää kuvaa? Kertokaa nuorille, että tämä on erinomainen uutinen, että talouskasvu kiihtyy nyt odotettua nopeammin. Kertokaa, että se on siksi loistava uutinen nuorille, että yleensä työllisyys kohenee viiveellä perässä. Kertokaa näistä hyvistä asioista nuorille. Se olisi todellinen teko. Arvoisa puhemies! Toisin kuin on väitetty täällä tänään, Orpon hallitus ei ole lyönyt hanskoja tiskiin. Orpon hallitus on tehnyt monia kohdennettuja toimia nuorten hyväksi, kuten ollaan tänään kuultu monta kertaa. Käyttöön on otettu nuorten työllistymisseteli, jonka avulla työnantaja voi saada tukea 18—29-vuotiaiden nuorten palkkaamiseen. Seteli kattaa jopa puolet palkkakustannuksista. Me olemme myös madaltaneet yritysten kynnystä palkata työntekijöitä. Ja kun te maalaatte uhkakuvaa pätkätöistä, niin me sanomme, että määräaikainen työsuhdekin on parempi kuin se, ettei ole työtä ollenkaan. Se on hyvä asia. Kertokaa sekin meidän nuorille. Isojen kaupunkien kanssa käynnistetään nuorisotyöttömyyspilotteja. Tavoitteena on löytää uusia vaikuttavia tapoja tavoittaa ja tukea erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Lisäksi, kuten ollaan tänään kuultu, valtionhallintoon palkataan 500 nuorta työntekijää. Arvoisa puhemies! Koulutuksen osalta välikysymys sivuuttaa täysin sen, että hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia osaamistason nostamiseksi. Hallitus on muun muassa sitoutunut nostamaan korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Itse sanon sen, että on aivan erinomainen uutinen, että alle 29-vuotiaat ilman korkeakoulupaikkaa jääneet voivat jatkossa suorittaa maksutta, siis maksutta, 30 opintopistettä avoimessa korkeakoulussa. Tämä on todella hyvä uutinen. Ei tarvitse pelätä tulevaa, ei tarvitse miettiä, mitä teen välivuotena. Voit opiskella. Ensi syksystä lähtien tarjolle tulee yli tuhat uutta korkeakoulun aloituspaikkaa erityisesti niille aloille, joilla työvoiman tarve on suurin. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista asettaa tavoitteekseen korkeakoulututkinnon suorittamisen. Tämä jos mikä kertoo siitä, että nuoret eivät ole luopuneet tulevaisuuden rakentamisesta. Synkistelyn sijaan on tärkeää rakentaa nuorille todellakin reittejä koulutukseen ja työelämään, vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja luottoa siihen, että kaikilla, joka ikisellä nuorella, on mahdollisuus terveeseen, turvalliseen ja merkitykselliseen elämään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys ja nuorten tulevaisuudenuskon heikentyminen ovat vakavia asioita, joihin tulee puuttua määrätietoisesti. Nuorten tulee voida keskittyä tulevaisuuteensa ja unelmiensa rakentamiseen sen sijaan, että he kuuntelisivat jatkuvaa puhetta velasta, sopeuttamisesta ja niukkuudesta. Tulevat sukupolvet tarvitsevat sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän Suomen, jossa voi opiskella, tehdä töitä, yrittää ja uskoa tulevaan — siihen, että elämä kantaa ja toivoa on myös vaikeina aikoina. Hallitus ottaa nuorten tilanteen vakavasti. Harjoitteluun, kesätyöhön tai ensimmäiseen työpaikkaan pääseminen valmistumisen jälkeen vaikuttaa suoraan siihen, miten nuori näkee oman tulevaisuutensa. Nuorisobarometrin 2025 mukaan nuoret kokevat paineita työstä, toimeentulosta, koulutuksesta ja maailmantilanteesta, mutta heillä on edelleen vahva halu kouluttautua, tehdä töitä ja luoda omaa tulevaisuuttaan. Tulevaisuudenuskoa ei kuitenkaan luoda synkistellen tai pelottelemalla vaan rohkaisemalla ja kannustamalla. Jokainen nuori haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja on tärkeää, että me aikuiset olemme aidosti läsnä ja kuuntelemme sitä, mitä nuoret haluavat meille sanoa. Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne Suomessa on haastava ja kasvanut koko työmarkkinalla. Nuorten työmarkkina-asemaan vaikuttavat erityisesti heikko suhdannetilanne ja yritysten vähentyneet rekrytoinnit. Talouden piristyminen on positiivista myös nuorten kannalta, sillä kun talous ja suhdanne ovat kääntyneet kasvuun, myös työpaikkoja syntyy lisää. Työllisyystilanteen heikkeneminen ei kuitenkaan tarkoita, että koulutuksen arvo olisi laskenut merkittävästi. VATTin tuoreen Datahuone-seurannan mukaan vastavalmistuneiden työllisyys on pysynyt varsin vakaana vuosina 2019—2025. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 prosenttia työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt merkittäviä uudistuksia ja päätöksiä tämän vaikean tilanteen helpottamiseksi. Hallitus lisää 20 miljoonaa nuorten työllistymisseteliin, johon osoitettiin syksyn 2025 budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa. Isojen kaupunkien kanssa käynnistetään nuorisotyöttömyyspilotteja, ja valtionhallintoon palkataan 500 nuorta kesätöihin. Lisäksi hallitus ottaa käyttöön opintosetelit elokuussa 2026. Näin ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat suorittaa 30 opintopistettä avoimissa korkeakouluissa maksutta. Myös korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty tuntuvasti, jotta yhä useampi nuori saa opiskelupaikan, ja työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan, jotta omaa osaamista voi kehittää myös työttömänä ollessa. Tärkeä uudistus on myös lasten ja nuorten terapiatakuu, minkä myötä apua mielenterveysongelmiin pystytään tarjoamaan varhaisessa vaiheessa. Arvoisa puhemies! Nuorten tulevaisuudenuskoa ei vahvisteta uhkakuvilla vaan konkreettisilla toimenpiteillä ja kannustavalla ilmapiirillä. Hallitus on tarttunut nuorten kokemiin haasteisiin ja tehnyt määrätietoisia toimia sen eteen, että tulevaisuuden Suomessa olisi entistä parempi tehdä töitä, yrittää ja toteuttaa unelmiaan. Nuorille haluan sanoa, että epäonnistumista ei kannata pelätä liikaa. Pieni epäonnistumisen pelko on ihan tervettä. Se tuo tietynlaista huolellisuutta ja rauhallisuutta. Ongelma syntyy silloin, kun pelko alkaa rajoittaa tekemistä liikaa. Olkaa rohkeita, ahkeria ja tavoitelkaa unelmianne. Suuntaa voi myös aina muuttaa. Yrityksille haluan sanoa, että uskaltakaa palkata nuoria. Itse olen työllistänyt tuhansia nuoria, ja voin ehdottomasti suositella. Nuoret tuovat rohkeita ja uudenlaisia näkemyksiä sekä ideoita. Lisäksi he ovat innokkaita oppimaan ja tuovat työyhteisöön hyvää energiaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On hienoa, että olemme koko eduskunta kokoontuneet keskustelemaan tärkeästä aiheesta: Suomen tulevaisuudesta, meidän nuorista. Kun olen viimeisen vuoden aikana kiertänyt Suomea, tavannut lähes 23 600 nuorta ja keskustellut heidän kanssaan, sama viesti on toistunut: tulevaisuus tuntuu monesta nuoresta yhä epävarmemmalta. Opetus‑ ja kulttuuriministeriössä tehdyssä selvityksessä tunnistettiin neljä nuorten tulevaisuususkoon vaikuttavaa kehityskulkua: globaalit kriisit, yhteiskunnalliset muutokset, yksilökeskeisyyden vahvistuminen ja kokemukset sukupolvien välisestä epäoikeudenmukaisuudesta — sekä se, miten nuorista ja tulevaisuudesta puhutaan. Selvitystyön mukaan useimmat nuoret haaveilevat edelleen pysyvän työn, omistusasunnon, ydinperheen, hyvinvointivaltion ja elinkelpoisen ympäristön kaltaisista asioista. Aiemmille sukupolville ne ovat näyttäytyneet itsestään selviltä. Tänä päivänä nuoret pohtivat yhä useammin, ovatko ne enää heille mahdollisia. Jo hallitusohjelmaa rakennettaessa nuorten hyvinvoinnin parantamiseen kiinnitettiin erityinen huomio. Yhteiskunnassa voidaan niin hyvin kuin perheissä voidaan. Nuoret itse kertovat kaipaavansa vanhempiensa läsnäoloa ja yhteistä aikaa. Perheiden hyvinvointia ja tärkeää kasvatustyötä tukemalla voidaan vahvistaa nuorten uskoa tulevaan. Perheet tarvitsevat tukiverkkoja, joihin nojautua arjen haasteiden keskellä. Lapsiperheiden palveluiden uudistuksessa nykyinen kasvatus‑ ja perheneuvonta, perhetyö, tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus kootaan yhdeksi yhtenäiseksi palvelukokonaisuudeksi. Hallituksen tavoitteena on uudistaa palveluita siten, että perheet saavat tarvitsemansa avun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhdestä paikasta ilman eri palveluiden välillä pompottelua. Yksi asia, joka toistuu nuorten kohtaamisissa, on se, miten tarkasti nuoret kuuntelevat meitä aikuisia. Nuoret toivovat enemmän kohtaamista ja vähemmän vastakkainasettelua. Tulevaisuususkoon vaikuttaa se, miten me aikuiset puhumme nuorille ja nuorista. Meidän vastuullamme on rakentaa keskustelukulttuuria, joka antaa tilaa toivolle, mahdollisuuksille ja onnistumisille ja jossa epäonnistuminenkin on turvallista ja sallittua. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on keskeinen osa tulevaisuususkon rakentamista. Hallitus on ottanut käyttöön lasten ja nuorten terapiatakuun, jonka myötä alle 23-vuotiaat pääsevät hoitoon viimeistään kuukauden kuluessa maksuttomasti. Nopea ja oikea-aikainen apu ehkäisee ongelmien kasaantumista, tukee arjen haasteissa ja vahvistaa luottamusta tulevaan. Nuoret toivovat, että jokaisella olisi mahdollisuus myös harrastaa. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä jokaiselle nuorelle. Harrastus ei ole pieni asia, vaan se voi olla ratkaiseva kokemus — hetki, jolloin kokee onnistumisen, löytää kaverin ja huomaa kuuluvansa joukkoon. Hallitus on lisännyt Harrastamisen Suomen mallin rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla, ja mallia pilotoidaan nyt myös toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluissa nuorten viesti on ollut selkeä: arjen pienet asiat ratkaisevat. Puhutaan oppimisrauhasta, jaksamisesta ja siitä, että jokainen kohdataan yksilönä. Siksi hallitus on panostanut kouluun: perustaitojen vahvistamiseen, oppimisen tuen uudistamiseen ja oppimisrauhan parantamiseen kieltämällä kännykät oppitunneilla. Samalla liikunnallinen elämäntapa on tuotu osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita, S2 -kielen opetusta vahvistettu sekä panostettu koulutukselliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Arvoisa puhemies! Jokaisella nuorella Suomessa on oltava edellytykset hyvään elämään sekä mahdollisuus tavoitella unelmiaan. Hallitus edistää koko maassa saavutettavia peruspalveluja: nuorisotyötä, koulutusta, mielenterveyspalveluja ja harrastusmahdollisuuksia. Samalla vahvistetaan nuorten osallisuutta. Tuleva tulevaisuusselonteon toinen osa tuo tähän lisää konkreettisia linjauksia, erityisesti nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamisella. Monelle nuorelle etsivä nuorisotyö tai työpaja on käännekohta suunnan löytymiselle. Nuorisotyöntekijä on usein se aikuinen, jonka kanssa on helppo puhua — joku, joka ei kysy vain, mitä kuuluu, vaan jää myös kuuntelemaan vastauksen. Nuorten työpajatoiminta parantaa nuoren valmiuksia koulutukseen, tutkinnon suorittamiseen ja työelämään pääsyyn. Palvelujärjestelmän muutosten myötä ohjaus nuorten työpajoille on vähentynyt, vaikka tarve ei ole kadonnut — itse asiassa päinvastoin. Tästä syystä hallitus käynnistää selvityksen, jossa jäsennetään haasteet ja kehitetään konkreettiset toimintamallit varmistamaan nuorten parempi pääsy työpajoihin. Tämän lisäksi olen käynnistänyt nuorisotyötä koskevan visiotyön osana laajempaa nuorisopolitiikan kehittämistä. Tavoitteena on rakentaa yhdessä kentän kanssa kunnianhimoinen visio 2040-luvulle. Työn tiimoilta tulen kutsumaan koolle parlamentaarisen keskustelun nuorisotyön merkityksestä ja tulevaisuudesta. Hallituksen tavoitteena on turvata hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky tuleville sukupolville. Tällä hallituskaudella vaikeita ratkaisuja ei ole tehty kevyin perustein. Nuorille ei voi jättää perinnöksi vain velkaa. Meidän päättäjien vastuulla on varmistaa, että Suomessa on jatkossakin mahdollisuus hyvinvointiin, koulutukseen ja työhön. On selvää, että tämänhetkinen työttömyystilanne ei ole hyväksyttävä. Liian moni nuori lähettää hakemuksia saamatta vastausta. Kestävä ratkaisu nuorisotyöttömyyteen löytyy talouskasvun vahvistamisesta. Hallitus on tehnyt laajasti toimia kasvun edistämiseksi: ratkaisuja verotuksessa, rahoituksen saannissa, investointien vauhdittamisessa, tki-panostuksissa ja luvituksessa. Ympäri Suomea on saatu positiivisia uutisia investoinneista. Teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Bruttokansantuotteen kasvu oli Suomessa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia — nopeammin kuin missään muussa EU-maassa ja OECD-maiden toiseksi nopeinta tahtia. [Oikealta: Kuulitteko, edustaja Tuppurainen?] Työttömyyden saaminen laskuun ja työllisyyden kasvuun on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita. Vanhempien työllisyyden tukeminen on tehokkain tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Juuri työn ja työllistämisen, yrittäjyyden ja kasvun edellytyksiä hallitus on tällä kaudella edistänyt, ja tulokset alkavat nyt näkyä. On tärkeää, että nuori pääsee valmistuttuaan mahdollisimman nopeasti työn syrjään kiinni. Hallitus on ohjannut 50 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, jolla helpotetaan nuoren pääsyä työpaikkaan. Alueet ovat viestineet työllistymissetelin käytön vilkastumisesta. Työllistymissetelin ehtoja joustavoitetaan kolmen kuukauden työllistymisjaksoihin ja laajennetaan sen käyttömahdollisuudet järjestösektorille mahdollistaen työllistymissetelin käytön yhä useammalle nuorelle. Samalla työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Lisäksi hallitus toteuttaa 11 suurimmassa kaupungissa naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistuvan pilotin nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Pilottiin on kokonaisuudessaan varattu 15 miljoonaa euroa. Pilottien avulla tuemme kaupunkeja ja työllisyysalueita toimimaan vahvemmin nuorten työllistymisen ja koulutuksen puolesta alueilla, joilla on erityisen hankala tilanne. Arvoisa puhemies! Koulutus on edelleen paras keino työllistyä. Nuorisobarometrin mukaan 81 prosenttia nuorista haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon. Hallituksen tavoitteena on mahdollistaa tämä yhä useammalle nuorelle. Jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi korkeakoulu. Tällä hallituskaudella yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin on lisätty yli 2 000 aloituspaikkaa kohdistuen erityisesti osaajapula-aloille ja talouskasvun edellytyksiä vahvistaviin koulutuksiin. Syksyllä käynnistyy opintosetelikokeilu alle 29-vuotiaille nuorille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Kokeiluun on varattu yli 50 miljoonaa euroa. Opintoseteli mahdollistaa opintojen aloittamisen avoimessa korkeakoulussa, eri alojen kokeilemisen ja vähentää painetta tehdä täydellinen valinta heti. Tämä on tärkeää, sillä yksi tulevaisuususkoa heikentävä tekijä on kokemus siitä, että epäonnistuminen yhdessä valinnassa sulkee ovia pysyvästi. Me haluamme viestiä päinvastaista: mahdollisuuksia ja reittejä eteenpäin on monia. Opintotuen uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu ja tukea opintojen sujuvaa etenemistä. Uudistuksessa vähennetään alaikäisten velkaantumista ja turvataan perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa. Näillä toimilla lisätään luottamusta siihen, että kouluttautuminen on kaikille mahdollista — tinkimättä haaveesta perheellistyä. Harjoittelupaikat ovat keskeinen osa sujuvaa siirtymää työelämään. Valtio kantaa tässä vastuunsa palkkaamalla tänä vuonna 500 nuorta määräaikaisiin tehtäviin. Vastaavia avauksia tarvitaan laajasti koko yhteiskunnassa. Kriittisin tilanne on aloilla, joilla harjoittelu on edellytys valmistumiselle. Ministerien Talvitie ja Rydman johdolla koottiin hiljattain keskeiset sotealan toimijat yhteen etsimään ratkaisuja, jotta opiskelijat pääsevät suorittamaan opintonsa loppuun ja siirtymään työelämään ajallaan. Tarvitsemme uudistuksia, kuten harjoittelujen tasaisempaa ajoittautumista ympäri vuoden, sekä valtakunnallisen koordinaation vahvistamista, jotta paikat ja opiskelijat kohtaavat nykyistä paremmin. [Timo Heinonen: Kuulostaa järkevältä!] Hallitus on uudistanut seuratukea, jonka myötä tänä kesänä 1 250 nuorta pääsee kesätöihin urheiluseuroihin. [Arto Satonen: Oikein!] Uudistuneella seuratuella monet nuoret saavat ensimmäisen kesätyömahdollisuutensa urheiluseurassa ja puolestaan urheiluseurat pääsevät lisäämään entisestään lasten ja nuorten kesätoimintaa. Suomen kilpailukykyä vahvistetaan panostamalla hallituskauden aikana miljardi lisää tutkimus‑ ja kehitystoimintaan. Teemme suuria investointeja esimerkiksi tohtorien kouluttamiseen. Näin luodaan tietoa ja osaamista, kasvatetaan tuottavuutta, luodaan työpaikkoja ja hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Näissä tuhansissa kohtaamisissa nuorten kanssa, mitä olen käynyt, yksi asia nousee ylitse muiden: se, kuinka upea ja osaava sukupolvi tässä maassa on kasvamassa. Nuoret ovat valveutuneita, ja he haluavat vaikuttaa. Tulevaisuususko rakentuu tässä ja nyt: turvallisessa vuorovaikutuksessa, merkityksellisessä tekemisessä sekä koulutus‑ ja työmahdollisuuksissa. Vaikka haasteet ovat todellisia, Suomessa on runsaasti vahvuuksia, joiden varaan rakentaa. Hallitus toimii [Puhemies koputtaa] nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseksi laaja-alaisesti. Samalla haluan korostaa: Tämä ei ole vain hallituksen tehtävä. Tämä on meidän kaikkien [Puhemies koputtaa] yhteinen tehtävä. Nuorilla on oikeus uskoa tulevaisuuteen. Meidän tehtävämme on tehdä päätöksiä, jotka vahvistavat tätä luottamusta ja avaavat mahdollisuuksia. Haluan lopuksi sanoa erityisesti nuorille, jotka mahdollisesti seuraavat tätä keskustelua: [Vasemmalta: Onpa pitkä vastaus!] Olet ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin olet. [Puhemies koputtaa] Tämä maa tarvitsee sinun osaamistasi ja unelmiasi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Olin itse paikalla 1977 helmikuussa, kun ensimmäinen ydinvoimalaitos laitettiin valtakunnan verkkoon. Olin silloin myös töissä ydinvoimalaitoksella, olin siellä yli 12 vuotta töissä, ja tunnen kohtuullisen hyvin ydinvoimalaitoksen toimintaa ja sitä, kuinka siellä toimitaan. Se vain kertoo siitä, että kun silloiset ydinvoimalaitokset rakennettiin 25—30 vuodeksi ja niitten kustannukset laskettiin sellaiselle ajalle, niin nyt ne ovat kohta toimineet 50 vuotta. 49 vuotta on Loviisan voimalaitos, vanhin voimalaitos, toiminut. Eli tässä mielessä me olemme tehneet erittäin turvallista ja hyvää energiahuoltoa Suomessa ja varmistaneet suomalaisten kohtuuedullisen sähkönsaannin, ja se on myöskin sillä tavalla, että kun tarvitaan koko ajan perusenergiaa, joka ei ole sääriippuvaista, niin kuin tuuli ja aurinko käytännössä ja vesivoimakin tietyllä tavalla ovat, tässä on yksi tapa sitä tehdä, ja se on myös puhdas tapa. Aina se ei ole ollut näin suosittua kuin tällä hetkellä se on. Se, minkä tällä hetkellä voisi sanoa tämänkin lain osalta, on se, että täällä tuodaan nyt esiin näitä moduuliydinvoimalaitoksia ja niitten rakentamista. Kuitenkin tämä energia-ala on semmoinen, että tämmöiset investoinnit, ydinvoimalaitoksen rakentaminen, vievät vähintään kymmenen vuotta ja tämmöiset pienemmätkin moduuliset vievät useita vuosia. Ensin kun saadaan se ensimmäinen moduuli aikaiseksi, niin siihen menee pitkä aika, ja me joudumme näitä odottamaan vielä jonkun aikaa ennen kuin niitä Suomessa on. Tässä mielessä on hyvä kehitystyö meneillään. Itse toivon, että se kaukolämmön osalle tulee ja voidaan puunpolttoa vähentää ja muuta, että saadaan sillä tavalla sitäkin tehtyä. Lämpöä muutenkin voidaan varastoida. Meidän pitää näihin säänvaihteluihin pystyä enempi reagoimaan, eli säätövoimaa tarvitaan. Sitten edustaja Polvinen toi hyvin esiin sen, että jos meille näitä datakeskuksia tulee, ja toivottavasti tulee, niin sähkön kulutus kasvaa ja tuotettava määrä kasvaa — on ennakoitu, että 50 prosentilla — ja sen tuottamiseen tarvitaan kyllä ydinvoimalaitoksia, iso ydinvoimalaitos vähintään, ja sitten paljon tuulivoimaa ja muuta sähköntuotantoa, mutta ennen kaikkea säätövoimaa monella tapaa, ja myös verkkoa pitää vahvistaa, koska siirtoyhteyksien pitää olla voimassa. Eli tässä tulevat miljardien investoinnit lähivuosina, jos me näihin kaikkiin pystytään vastaamaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jatkamme ydinenergian käsittelyn piirissä. Tässä lakiesityksessä on monia hyviä asioita ydinenergian käyttöön. Meillä Suomessa 40 prosenttia sähkön perustuotannosta tulee ydinenergialla, ja tässä mahdollistetaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ja myöskin näitten moduulisten pienempien lämpöydinvoimalaitosten rakentaminen, ja se on hyvä asia. Sinänsä viedään asioita oikeaan suuntaan. Myös tämä jätteiden huolto on vanhan lain pohjalta tässä tehty, ja siinä mielessä se on hyväksi todettu. Suomi on siinä maailman huippua, koska me ollaan ensimmäinen maa, jossa ydinjätteet on käsitelty ja käsitellään asianmukaisesti, ja on olemassa tapa, millä se tehdään turvallisesti. Arvoisa puhemies! Ydinenergia on meidän sähköntuotantojärjestelmässä, joka on puhdas 95-prosenttisesti. Siellä on tuulivoimaa ja vesivoimaa. Voi sanoa, että nämä kolme muodostavat meidän sähköntuotannon rungon, ja siinä mielessä voimme olla aika tyytyväisiä, että me ollaan aika omavaraisia emmekä ole tuontienergiasta sähkön osalta niin riippuvaisia, vaikka tilapäisesti aina yli rajojen tarvitsee sähköä siirtää. Tässä lakiesityksessä on paljon ydinenergian käyttöön, rauhanomaiseen käyttöön, liittyviä asioita, mutta tästä puuttuu oleellisin asia, joka vanhassa laissa oli, eli ydinaseiden osalta siellä oli selkeät lain pohjalta olevat kirjaukset, joilla kuljetusta, säilytystä ja muuta oli määritelty. Sen vuoksi tämä lakiesitys on puutteellinen, ja tässä menee vähän lapsi pesuveden mukana, koska tämä muu lakipaketti on tässä ihan asianmukainen. Tämän ydinaseita koskevan pykälän poistumisen myötä esitän, että lakiehdotus hylätään. Arvoisa puhemies! Esitän lisäksi eduskunnan hyväksyttäväksi edustaja Razmyarin ennakkoon toimittamaa lausumaa, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii aktiivisesti sitovien kansainvälisten ydinaserajoitusten sekä kattavan ydinasevalvonnan puolesta.” Tämmöisen lausuman esitän tähän hylyn lisäksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto tunnistaa, että ydinvoimalla on roolinsa ilmastokestämättömästä sähköntuotannosta luopumisessa. Kun yhteiskuntaa ja energiaintensiivisiä teollisuudenaloja tullaan ilmastotavoitteiden mukaisesti sähköistämään, ilmastokestävää sähköntuotantoa on lisättävä, ja ydinvoima on osa kokonaisratkaisua. Erityisesti pienydinvoimaloihin liittyy potentiaalia edellyttäen, että niiden käyttöönotto tapahtuu vastuullisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Hallituksen esitystä emme kuitenkaan voi hyväksyä. Lakiuudistuksessa esitetyillä muutoksilla tähdätään ennen kaikkea hanketoimijoiden taloudellisen edun parantamiseen, ei yhteiskunnan kokonaisedun ja ydinenergiaan liittyvän riskienhallinnan parantamiseen. Eduskunnan tulee jatkossakin saada päättää ydinvoiman rakentamista koskevan periaatepäätöksen kumoamisesta tai voimaan jättämisestä. Eduskunta edustaa koko yhteiskuntaa, eikä sitä näin ollen tule voida ohittaa yhteiskunnan kokonaisetua koskevassa harkinnassa. Periaatepäätös ei jatkossa vaatisi myöskään enää suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- ja naapurikuntien lausuntoa, ja yva-lakia sovellettaisiin vasta rakentamislupavaiheessa. Näillä muutoksilla heikennetään demokratian perusperiaatteita ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia itseään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi esityksessä ollaan sallimassa ulkomaisen ydinjätteen käsittely, väliaikainen varastointi ja loppusijoittaminen Suomessa. Tätä emme voi hyväksyä. Ydinjätteet ovat luonteeltaan täysin oman riskiluokkansa kysymys, ja ne säilyvät vaarallisina jopa satojatuhansia vuosia. Tähän liittyy painava ylisukupolvinen ulottuvuus, jota ei tule ohittaa. Lopuksi: Me emme voi hyväksyä ydinenergialain muutosta, koska siitä on hallituksen toisen ydinenergialain esityksen mukaisesti poistettu ydinräjähteiden maahantuonnin, valmistamisen ja käytön kieltämistä koskeva pykälä. Vasemmistoliitto toimii ydinaseettoman maailman ja aseistariisunnan puolesta. Me vaadimme pohjoismaisen ydinaseettomuuden linjan ylläpitämistä ja vahvistamista. Näin ollen ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.

Arvoisa rouva puhemies! Yleensä on tapana, että mietintö esitellään ensimmäisessä käsittelyssä, ja olen pitänyt kunnia-asiana aina oman valiokuntani mietinnöt esitellä, mutta kun viime viikolla sattui sitten sellainen tilanne, etten päässyt, niin esittelenpä sen siis nyt. Tässä nimenomaisessa esityksessä on kyse suullisen todistelun tallentamisesta ja vastaanottamisesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta. Esityksessä ehdotetaan, että uudistus tulisi voimaan lokakuun 1. päivä tänä vuonna. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä selkeytyksiä erityisesti määräaika- ja vireilletulosäännöksiin yleisten tuomioistuinten osalta. Esityksen taustalla on se, että eduskunnan vuoden 2022 alussa hyväksymillä laeilla oikeudenkäyntimenettelyä yleisissä tuomioistuimissa uudistettiin siten, että käräjäoikeudet tekevät jatkossa vastaanottamastaan suullisesta todistelusta kuva- ja äänitallenteen, jolta sitten todistelu lähtökohtaisesti otetaan vastaan muutoksenhakuasiain käsittelyssä sekä hovioikeudessa että myöskin korkeimmassa oikeudessa, jos sinne saakka mennään. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa muutoksenhaussa tapahtuvan näytön arvioinnin oikeellisuutta ja tehostaa muutoksenhakumenettelyä sekä edelleen myöskin vähentää muutoksenhausta näille asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia sekä muuta haittaa. Tähän uuteen menettelyyn, arvoisa puhemies, siirtyminen edellytti kuitenkin kuva- ja äänitallenteiden tekemiseen ja esittämiseen käytettävän videotallennusjärjestelmän suunnittelua ja rakentamista, ja siksi lakien voimaantulo jätettiin säädettäväksi erikseen lailla. Tässä nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistuksen voimaantuloa, kuten sanoin, 1.10.2026. Lakivaliokunnan saaman selvityksen valossa nämä tekniset ja muut uudistuksen voimaantulon edellyttämät valmiudet ja toimet tulisivat olemaan kunnossa siten, että uudistus voi tällöin tulla voimaan. Lakivaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena tämän uudistuksen voimaantuloa esityksen mukaisesti ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. — Kiitokset.

Arvoisa puhemies! Vain toteaisin tässä edustaja Kaunistolle, että meillä on jo kaikissa vaihtoehtobudjeteissa ollut esitykset siitä, miten me asioita hoidetaan, ja joka kerta on velanottoa vähemmän kuin hallituksella ja tasapaino on ollut parempi. Eli tässä lyhyt vastaus siihen. Voimme jatkaa tätä keskustelua vaikka koko illan. Arvoisa puhemies! Tässä on vain mielenkiintoista, että tätä kotitalousvähennystä, joka oli 2 250 vuosina 23 ja 24, pudotettiin ensin 1 600 euroon ja nyt sitä pidetään suurena voittona, kun sitä palautetaan 2 100 euroon. [Timo Heinonen: Se on monelle ihmiselle iso!] — Mutta miksi te laskitte sitä? Tämä on se kysymys. Nyt sitä laskettiin juuri silloin, [Timo Heinosen välihuuto] — kuulkaa, edustaja Heinonen — kun rakentaminen oli kaikkein syvimmillään lamassa vuoden 25 aikana. Kun katsotaan tätä, mihin tätä vähennystä eniten käytetään, niin sitä käytetään asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen. 75 prosenttia kotitalousvähennyksestä menee siihen. Vain 20 prosenttia menee kotitaloustyöhön, hoiva- ja hoitotyöhön vain vajaa neljä prosenttia. Eli se painopiste on näissä remonteissa, ja siinä mielessä tämä palauttaminen nyt takaisinpäin on tässä rakentamistilanteessa hyvä asia. Tässä puhutaan kuitenkin erittäin isosta rahamäärästä Suomen kannalta. Kun katsotaan, niin vähennyksen kokonaismäärä oli 538 miljoonaa vuonna 24. Se on aika iso määrä. Keskimääräinen vähennys on vähän yli tuhat euroa. Kyllä tässä puhutaan isosta luvusta. 520 000 ihmistä sai sitä vuonna 24. Me ei puhuta mistään pienestä vaikutuksesta tässä asiassa, jonka ympärillä tässä nyt puhutaan. Arvoisa puhemies! Edelleenkin sanon sen, että tämä matkavähennyksen 100 euron alentaminen on hyvä, mutta se merkittävämpi vaikutus olisi ehkä ollut sillä ylärajan nostolla, niin että oltaisiin menty vähän pitemmälle hakemaan töitä. Se on nyt siellä 7 000:ssa, kun se oli aikaisemmin 8 400. Olisi palautettu se siihen, niin että se olisi vähän pitempimatkalaisille, jotka autolla kulkevat työn perässä, vaikuttanut erittäin positiivisesti, ja tässä mielessä se olisi ollut hyvä asia. Kaiken kaikkiaan nämä esitykset, jotka tässä ovat meillä käsittelyssä — hallituksen esitys 113 — ovat kaikki kannatettavia, ja siinä mielessä voi sanoa, että ne ovat niitä esityksiä, joita on helppo myös tukea täällä.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, esityksessä korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, ja onhan tämä äärimmäisen hienoa, että tämä asia etenee. Siis kysymys on suoraan siitä, että pystytään helpottamaan suomalaisten arkea konkreettisesti, on kyse sitten arjen avun, siivouksen, remonttien, hoivan, fysioterapian tai kotona tehtävien palvelujen ostamisesta. Kun niitä pystytään tuomaan lähemmäs ihmisen ostokykyä, niin mikä sen parempaa. Samalla siis tuetaan myös yritysten toimintamahdollisuuksia, ja ennen kaikkea se osuu niihin pienempiin yrityksiin, yksinyrittäjiin ja rakennusalaan ja parantaa toimintamahdollisuuksia palvelualoilla, toivottavasti myös sitä kautta työllistää. Se, mitä itse kuitenkin haluaisin tuoda esiin, toiveen, tai on se sitten vaikka haave, niin kyllä itse unelmoin siitä, että meillä Suomessa joskus olisi sellainen yleinen verotaso — on sitten vaikka ansiotuloverotuksesta kysymys — niin alhainen, että Suomessa palveluiden ostaminen onnistuisi ilman vähennyksiä ja ihmisillä oikeasti jäisi rahaa niin paljon omasta työstään eli palkastaan käteen, että se palveluiden ostaminen onnistuisi ilman tämänkaltaisia vähennysjärjestelmiä. Me nähdään Suomessa, että tällä hetkellä ne ovat tarpeellisia, mutta ennen kaikkea pystyttäisiin Suomea rakentamaan sitä kohti, että tämä ei olisi se tapa, millä Suomessa palveluita voi ostaa. Ehkä tähän viitaten itseäni hieman harmittaa se, että demareiden tapa nostaa tällainen yksittäinen vähennys nyt täällä nousee esiin, kun samaan aikaan he ovat siis itse esittäneet lähes koko Suomen pysäyttävää veromoukaria, että yrittäminen ei enää kannattaisi, ja sitä kautta siinä ei enää ehkä kotitalousvähennyskään olisi asiaa parantamassa. Tämä on minulle jälleen kerran siihen omaan unelmaani selkeä viesti, eli se, että me lähdetään tielle, jolla yrittämisen ja työn tekemisen verotusta korotetaan merkittävästi, on kyllä aivan ensimmäinen askel sille, että meillä ei palveluita enää pystytä ostamaan. Eli tämä on mielestäni se iso kuva, missä meidän pitäisi uskaltaa edetä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa on ollut mielestäni arvokasta ja hyvää keskustelua, kun on puhuttu suomalaisen maatalouden tulevaisuudesta ja nyt todellakin maatalouden energiaveron tilapäisen lisäpalautuksen tuomisesta johtuen ennen kaikkea Lähi-idän kriisin vaikutuksista kustannusten nousuun. Täytyy sanoa, että tämän salin keskustelu on osoitus siitä, että suomalaisen maatalouden puolustaminen ja siitä puhuminen ovat kyllä monella tavalla paremman huomisen rakentamista. Sanon tämän nyt tässä yhteydessä, että kun tulen Kouvolasta, joka on siis Suomen maatalouden suuri kaupunki, on se sitten maatilojen, viljelyalan tai tuotannon arvoon sidottua, niin onhan tämä hienoa, että me ymmärretään näitä asioita ja näitä nostetaan esiin. Toki Kouvolasta on joskus jotain muutakin, vähän ei niin hyvää nostettu esiin, niin että on pakko siinä mielessä vastata yleiseen väärinkäsitykseen. Ehkä haluaisin myös laventaa tätä aihetta vähän siihen suuntaan kuin edustaja Auttokin: Kun puhutaan siis maailman kriiseistä, jotka vaikuttavat Suomeen, niin kyllähän me nähdään se, että itsestään huolen pitäminen maailman myrskyissä on aivan keskeistä, on sitten kyse kilpailukyvystä tai turvallisuudesta. Nyt oli kysymyksessä Hormuzinsalmen sulku, joka ehkä on ohi, ehkä ei ole ohi, ja sen vaikutus energian hintoihin, mutta nähdään myös lannoitteiden hintojen nousua ja lannoitteiden saatavuusongelmia esimerkiksi eteläisessä Amerikassa, millä on sitten taas vaikutuksia globaalisti niin suuresti, että Suomen on vaikea siinä tasapainoilla. Toisaalta voimme katsoa vaikka Aasiaa. Siellä on toinen salmi, Taiwaninsalmi. Mitä Taiwaninsalmen sulku saattaisi tarkoittaa Suomen pärjäämiselle tässä suuressa maailmassa? Kyllä se näin menee, että suomalaisten asia, on kyseessä sitten maatalouden, kilpailukyvyn tai teollisuuden puolesta puhuminen, pitää tässä salissa kyllä pitää koko ajan isosti esillä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kehysriihen päätöksiä laitetaan nyt napakasti toimeen, mikä on erinomaisen hyvä asia maamme taloudellisessa tilanteessa. Hallituksen esityksessä tehdään muutoksia, jotka näkyvät tavallisten ihmisten arjessa. Kotitalousvähennystä korotetaan vuosiksi 2026 ja 2027, liikunta- ja kulttuurietua laajennetaan sekä työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työstä saatava vähennys kasvaa ja myös palkatun työn vähennys paranee. Tämä helpottaa remonttien, siivouspalvelujen, hoivapalvelujen ja muiden kotitalouksien tarvitsemien palvelujen ostamista. Kotitalousvähennys tulee voimaan kuluvana vuonna takautuvasti, ja sitä voi hyödyntää myös vuonna 2027. Rakennusala on ollut pitkään vaikeuksissa. Moni yritys ja yrittäjä on joutunut odottamaan töitä, ja kotitaloudet ovat siirtäneet remontteja myöhemmäksi. Korotettu kotitalousvähennys kannustaa tilaamaan työtä juuri nyt, kun talous tarvitsee lisäkysyntää. Kotitalousvähennystä ei palauteta aikaisemmalle tasolle, vaan korotus koskee rajattua aikaa. Tarkoitus on tukea taloutta nykyisessä tilanteessa ja auttaa palvelualoja sekä rakentamista pääsemään vahvempaan vauhtiin. Arvoisa puhemies! Liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Samalla etua voi käyttää aiempaa useampaan harrastukseen, kuten kalastukseen ja metsästykseen, liittyviin palveluihin, kuten vaikkapa eräopaspalveluun. Liikunta ymmärretään usein melko kapeasti, vaikka suomalaisille luonto on tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Kalastus ja metsästys edellyttävät liikkumista, luonnontuntemusta ja aktiivista harrastamista. Ne ovat monelle elämäntapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Metsästyksellä on merkitystä myös riistakantojen hoidossa. Kalastus kuuluu Suomen vanhimpiin harrastuksiin, ja sitä harrastetaan eri puolilla maata rannikoilta sisävesille. Luontoharrastusten sisällyttäminen liikunta- ja kulttuurietuun tunnistaa paremmin suomalaiset harrastustavat ja kohtelee erilaisia liikuntamuotoja tasapuolisemmin. Näillä liikunta- ja kulttuurieduilla lisätään myös henkistä huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! Työmatkojen matkakuluvähennyksen omavastuu laskee väliaikaisesti 900 eurosta 800 euroon. Monella paikkakunnalla oma auto on välttämätön työssäkäynnin vuoksi harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassamme, jossa polttoaineen ja liikkumisen kustannukset vaikuttavat suoraan toimeentuloon. Talouden kasvu on käynnistynyt, ja nämä nykyhallituksen päätökset ja toimet tukevat ja vauhdittavat tätä kasvua. Nyt kannattaa siis suomalaisten hyödyntää nämä esityksen toimet arjessaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Lisää kotitalousvähennyksestä: Kotitalousvähennyksen määräaikainen korotus on juuri tähän suhdannetilanteeseen sopiva toimi. Rakentaminen on ollut pitkään vaikeuksissa, kotitalouksien palvelukysyntä on heikentynyt ja monet remontit sekä muut hankinnat ovat jääneet odottamaan. Nyt kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan vuosiksi 26—27 sinne 2 100 euroon. Samalla yritykselle maksetusta työkorvauksesta tehtävä vähennys nousee 40 prosenttiin ja palkasta tehtävä vähennys 15 prosenttiin. Korotus helpottaa remontti-, siivous-, hoiva- ja muiden kotitalouspalvelujen ostamista. Samalla se tukee suomalaisia pienyrityksiä, rakennusalaa ja palvelualojen työllisyyttä. Parhaimmillaan se kannustaa kotitalouksia toteuttamaan hankintoja, jotka muuten jäisivät tekemättä tai siirtyisivät myöhemmäksi. Arvoisa herra puhemies! On kuitenkin tärkeää muistaa tässäkin tilanteessa julkisen talouden vaikea tilanne. Kotitalousvähennys on tärkeä ja myös hyödyllinen osa verojärjestelmää, mutta sekään ei voi olla täysin sopeutustoimien ulkopuolella. Hallitus leikkasi kotitalousvähennystä vuoden 2025 alusta osana välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamista. Nyt tätä aiempaa leikkausta ei peruta. Aiemmin päätetty alempi perustaso säilyy voimassa, kyse onkin vain määräaikaisesta korotuksesta vuosille 26 ja 27. Enimmäismäärää ei palauteta vanhalle 2 250 euron tasolle, vaan se nostetaan maltillisemmin 2 100 euroon. Myös 150 euron omavastuu säilyy ennallaan. Tässä ei siis palata vanhaan eikä luovuta julkisen talouden sopeuttamisesta. Kyse on tarkasti rajatusta suhdannetoimesta, jolla vastataan rakentamisen vaikeuksiin ja kotitalouksien heikkoon palvelukysyntään. Samaan aikaan lisätalousarviossa on myönnetty määräraha taloyhtiöiden energiaremonttien vauhdittamiseen. Taloudesta on viime aikoina kuulunut positiivisia uutisia, joten tällaiset määräaikaiset ja myös kohdennetut toimet ovat enemmän kuin paikallaan. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Tuloverolain muutoksilla korotetaan määräaikaisesti kotitalousvähennystä, parannetaan matkakuluvähennystä ja nostetaan verovapaan liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää. Kotitalousvähennyksen korotus tekee arjessa tarvittavan avun ostamisesta edullisempaa. Sitä kannattaa hyödyntää esimerkiksi kotona tehtävän siivouksen, remonttien ja fysioterapian ostamisessa. Kotitalousvähennyksen korotus lisää palveluiden kysyntää. Se tukee erityisesti pieniä yrityksiä ja rakennusalaa. Kotitalousvähennystä koskeva muutos tulee voimaan takautuvasti jo vuoden 2026 alusta ja on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Nyt kannattaa siis teettää esimerkiksi remontteja ja piha- ja puutarhatöitä. Työnantajan tarjoaman verovapaan omaehtoisen liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä nousee puolestaan 400 eurosta 540 euroon. Jatkossa liikuntaedun piiriin voidaan sisällyttää myös fyysistä aktiivisuutta edellyttäviä luontoharrastuksia, kuten kalastukseen ja metsästykseen liittyviä palveluja. Korotus tukee kulttuuri-, urheilu-, tapahtuma- ja eräalan yrittäjiä. Talouden kasvu on käynnistymässä, ja näillä päätöksillä annetaan lisää vauhtia taloudellisen toimeliaisuuden paranemiselle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään esitystä tuloverolain muuttamisesta. Se sisältää kolme muutosta, joista keskeisin koskee kotitalousvähennyksen korottamista ja sääntelyn kehittämistä siten, että se tukee paremmin tavallisten ihmisten arkea. Kotitalousvähennys on monelle Suomessa tärkeä keino hankkia arjen palveluita. Se auttaa esimerkiksi ikäihmisiä asumaan kotonaan pidempään, tukee lapsiperheitä arjen keskellä ja kannustaa käyttämään laillisia palveluita. Nyt esitettävä sääntely, väliaikaiset enimmäismäärän ja vähennysprosentin korotukset, vahvistaa tätä roolia entisestään. Tämän muutoksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kotitalouksien palvelukysyntää ja elvyttää rakentamisalaa. Samalla esitetään työmatkavähennyksen omavastuuosuuden väliaikaista alentamista sekä liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärän korottamista arjen tarpeiden turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että yhä useampi voi hyödyntää vähennystä ja sen taloudellinen merkitys kasvaa. Tämä keventää suoraan kotitalouksien kustannuksia tässä vaikeassa ajassa. Samalla se parantaa ostovoimaa tilanteessa, jossa monien perheiden talous on ollut tiukilla. Siksi kyse ei ole vain yksittäisestä veromuutoksesta vaan konkreettisesta tavasta helpottaa ihmisten arkea. Kun arjen palvelut ovat paremmin saavutettavissa, se tukee jaksamista, hyvinvointia sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennyksen korottamisella on myös laajempia vaikutuksia. Se lisää kysyntää palveluille ja tukee työllisyyttä erityisesti pienissä yrityksissä. Samalla se torjuu harmaata taloutta, koska palveluja ostetaan virallisten kanavien kautta. Siksi on hyvä, että tämä pitkäaikainen tavoite on vihdoin saatu esitykseksi ja etenee. Esityksen muut tuloverolain muutokset tukevat samaa tavoitetta. Tavoitteemme on tehdä verotuksesta selkeämpää, oikeudenmukaisempaa ja paremmin arjen tilanteisiin vastaavaa. Kun sääntely on ymmärrettävää ja ennakoitavaa, se lisää luottamusta järjestelmään. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä esimerkki siitä, miten veropolitiikalla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten arkeen. Se tuo helpotusta kotitalouksille, tukee työtä ja yrittäjyyttä sekä vahvistaa reilua kilpailua. Siksi esityksessä on lopulta kyse turvallisen arjen takaamisesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä ensihoidon ja ambulanssikuljetusten järjestämisestä sekä niiden rahoituksesta. Esityksessä on myös hyvää. Oman maakuntani Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde pitää perusteltuna sitä, että hyvinvointialue vastaa jatkossa itse ensihoitopalveluiden ja ambulanssikuljetusten järjestämisestä. Järjestämisvastuun selkeyttäminen ja monikanavarahoituksen purkaminen ovat tavoitteita, joita voidaan kannattaa. Samalla on sanottava ääneen se, mistä Pohdekin lausunnossaan varoittaa: hyvä tavoite ei saa johtaa siihen, että rahat loppuvat kesken ja ihmisten turvallisuus vaarantuu. Siksi voi hyvällä syyllä pitää ministeri Rydmanin käytöstä ministerin arvovallalle täysin sopimattomana, kun hän vääristeli viime viikon kyselytunnilla Pohteen lausuntoa antaen ymmärtää, että Pohde kannattaa lakiesitystä kokonaisuudessaan. Pohde selkeästi ilmoittaa vastustavansa rahoitusleikkausta, mikä tulee vaarantamaan alueen kyvyn tuottaa ensihoidon palveluja. Arvoisa puhemies! Pohjois-Pohjanmaalla tässä esityksessä on kyse ihmisten arjesta, turvallisuudesta ja jopa hengestä. Kun ihminen sairastuu keskellä yötä Haapavedellä, Pyhäjoella, Siikajoella, Ylivieskassa tai missä tahansa Oulun eteläisen alueen kunnassa, hän ei voi enää luottaa siihen, että lähin yöpäivystys löytyy omasta sairaalasta. Raahen yöpäivystys on lopetettu. Oulaskankaan yöpäivystys on lopetettu. Ihmisille kerrottiin silloin, ettei turvallisuus vaarannu. Heille vakuutettiin, että ambulanssit kulkevat ja apua saa edelleen nopeasti. Nyt sama hallitus tuo esityksen, joka leikkaa Pohjois-Pohjanmaan rahoitusta 3,4 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen arvion mukaan tämä tarkoittaa vähintään kolmen ympärivuorokautisen ensihoitoyksikön poistumista tilanteessa, jossa tämän kevään aikana on jo vähennetty kolme muuta ensihoidon yksikköä. Kysynkin, mitä ihmisille pitäisi nyt sanoa. Ensin päivystys vietiin kauemmas, nyt uhataan heikentää myös kuljetuksia niiden päivystysten luo. Arvoisa puhemies! Pohteen lausunto on poikkeuksellisen vakava. Hyvinvointialue toteaa suoraan, että alueella on jo jouduttu vähentämään ensihoitovalmiutta. Se toteaa myös, että lisäleikkaukset vaarantaisivat olennaisesti ensihoitopalvelun tuottamisen. Tätä viestiä ei pidä sivuuttaa olankohautuksella. Pohjois-Pohjanmaalla välimatkat eivät ole mielipidekysymys, ne ovat maantiedettä. Kun sydän pysähtyy, kun aivoverenkiertohäiriö iskee tai kun vakava tapaturma tapahtuu, ratkaisevaa ei ole se, mitä budjettikirjassa lukee. Ratkaisevaa on se, kuinka nopeasti ensihoito ehtii paikalle. Monessa kodissa tiedetään jo nyt, miltä tuntuu odottaa ambulanssia sydän syrjällään. Siksi on kohtuutonta, että juuri alueella, jossa palveluja on jo keskitetty ja välimatkat ovat pitkiä, ollaan tekemässä ratkaisuja, jotka heikentävät ensihoidon toimintakykyä entisestään. Arvoisa puhemies! Erityisen huolestuttavaa on se, ettei hallitus näytä olevan valmis käyttämään kokonaisharkintaa rahoitusmallin rakentamisessa. Pohjois-Pohjanmaan toimintaympäristö on muuttunut nopeasti sairaalaverkon uudistusten vuoksi. Juuri siksi alueen todelliset kustannukset ja palvelutarpeet olisi pitänyt huomioida paremmin. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös vielä yhden käytännön asian, josta alueen ihmiset puhuvat paljon. Kun Raahen ja Oulaskankaan yöpäivystykset suljettiin, monen ihmisen kynnys soittaa ambulanssi paikalle nousi. Moni miettii yöllä, onko tilanne riittävän vakava. Moni pohtii, pitääkö lähteä pitkän matkan päähän päivystykseen. Moni ikäihminen ei halua olla vaivaksi. Samaan aikaan hallituksen esityksessä ollaan muuttamassa myös asiakasmaksuja tavalla, joka Pohteen mukaan voi nostaa kustannuksia erityisesti pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Meidän pitäisi madaltaa avun hakemisen kynnystä, ei nostaa sitä. Arvoisa puhemies! Kyse ei ole lopulta vain euroista eikä hallinnollisista rakenteista, kyse on arvovalinnasta. Kuinka paljon yhden syrjäkylällä asuvan ihmisen turvallisuus painaa? Kuinka paljon ikäihmisen mahdollisuus saada apua ajoissa on meille arvo? Kuinka paljon Pohjois-Pohjanmaan ihmisten henki ja terveys merkitsevät valtion budjetissa? Siksi vetoan hallitukseen ja erityisesti niihin kansanedustajiin, jotka on valittu puolustamaan Pohjois-Pohjanmaan ihmisiä. Kuunnelkaa alueen asiantuntijoita, kuunnelkaa Pohdetta. Kuunnelkaa niitä ihmisiä, jotka elävät pitkien etäisyyksien Suomessa. Jos järjestämisvastuuta uudistetaan, rahoituksen on vastattava todellisia kustannuksia. Jos ambulansseista tulee entistä tärkeämpi osa palveluketjua, niiden toimintakykyä ei saa heikentää. Jos ihmisille on luvattu turvallisuus sairaalaverkon muutoksista huolimatta, tuo lupaus on myös pidettävä. Pohjois-Pohjanmaan ihmiset eivät vaadi erityiskohtelua, he vaativat oikeudenmukaista kohtelua.

Arvoisa rouva puhemies! On ydinenergiasta kysymys, ja kun itse olen työskennellyt ydinvoimalaitoksella 12,5 vuotta, niin on pakko tulla puhumaan näin tärkeästä asiasta kuin ydinenergialaki, joka nyt tässä ollaan uudistamassa. Ydinenergian käyttö on meillä sähköntuotannossa niin, että 40 prosenttia meidän perussähköntuotannosta tulee ydinvoimasta. Tuulivoima tuottaa 28 prosenttia ja vesivoima 16 prosenttia. Voidaan sanoa, että meidän sähköenergiantuotannosta puhdasta energiantuotantoa on 95 prosenttia ja me ollaan aika omavaraisia tältä osin. Jatkossa varmasti tarvitsemme lisää ydinvoimaa, ja tässä annetaan edellytykset lisäydinvoiman rakentamiseen, niin isojen ydinvoimalaitosten rakentamiseen kuin sitten näitten lämpöä tuottavien modulaaristen laitosten rakentamiseen. Tässä on rakennettu niille säädöstä, jolla niitä voidaan tehdä. Selkeästi lupajärjestelyt tässä paketissa helpottuvat, ja niitten osalta viedään matalammalle tasolle näiden lupien antamista kokonaisuudessaan. Tämmöiset voimalaitosinvestoinnit ovat aina mittavia. Se kestää parhaimmillaan, tämmöinen ydinvoimalaitoksen isompi rakentaminen, kymmenen vuotta. Ne ovat myös todella pitkiä projekteja ja erittäin pääomavaltaisia. Nyt tätä prosessia saadaan tässä varmasti yksinkertaistettua ja ehkä vähän nopeutettuakin tältä osin. Modulaaristen voimalaitosten tuotantokokeilujen saaminen Suomessa liikkeelle tuottaa myös semmoisen asian, että voidaan polttoa vähentää, eli esimerkiksi biojätettä ei tarvitse olla niin paljon, että saadaan sitä lämpöä tuotettua. Nämä pienemmät ovat yleensä lämpöä tuottavia laitoksia. Itse tässä paketissa on myös otettu kantaa jätteenhuoltoon eli tähän ydinenergian, uraanin, loppusijoitukseen — täytyy sanoa, että Suomi taitaa olla ainut maa, jossa tämä on ratkaistu, ja meillä on Olkiluodossa se loppusijoituspaikka näitten osalta olemassa. Siinä mielessä se puoli tässä lakipaketissa säilyy ennallaan noin käytännöllisesti katsoen. Suurimmat muutokset ovat tässä tähän lupamenettelyyn ja sitten näitten ajantasaistamiseen ja näitten modulaaristen voimalaitosten rakentamisen mahdollistamiseen. Isoja ydinvoimahankkeita tarvittaisiin Suomessa, koska tässä perusenergiantuotantossa sähköpuolella, jos on datakeskuksia tai muita teollisuuden kaipaamia, sähköntuotantoa tarvitaan ja meillä ei ole oikein monia tapoja, joilla me voidaan sellaista sähköenergiantuotantoa saada aikaiseksi, joka on säästä riippumatonta. Tämä on meidän nykyjärjestelmässä se ongelma, että meidän kulutus on ollut aina säästä riippuvaista. Kulutus heiluu sen mukaan, onko lämmintä tai kylmää tai tuulta tai ei. Nyt myös tuotantopuoli on aika lailla säästä riippuvainen, joten me tarvitsemme paljon semmoista tuotantoa, joka ei ole säästä riippuvaista. Tuuli heiluu ja aurinko paistaa aika ajoin. Ne ovat sääriippuvaisia tuotantomuotoja, ja sen takia näitä tarvitaan — ja sitten säätövoimaa, joka on oma kysymyksensä. Arvoisa rouva puhemies! Me kannatamme tätä lakiesitystä pääpiirteittäin, mutta meillä on vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutosehdotukset täällä. Nämä pykälämuutokset koskevat sitä, että haluaisimme pitää ydinaseiden osalta entiset pykälät, mitkä meillä on nykyisessä ydinenergialaissa. Niihin emme halua muutoksia, ja nämä pykälämuutokset ovat täällä. Eli vastalauseen 1 mukaiset pykälämuutokset esitän tässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että yhdessä vaalikaudessa ei niitä maatalouden kroonisia ongelmia saada tietenkään ratkaistua, ja tuskin kukaan sellaista missään mielikuvatasollakaan haluaisi luoda. Ilman muuta työtä jää edelleenkin jälkeen. Siitä huolimatta olen ylpeä, että esimerkiksi Finnveran takausrooliin otettiin tälle kaudelle mukaan myös maatalous, joka on nimenomaisesti investoiville tiloille taas yksi tärkeä pieni elementti. Kun näitä monistetaan riittävän monta, niin niitten yhteisvaikutus on sitten aina parempi. Ehkä se, mikä on ollut erikoista, on ollut se keskustan vastustus tätä yhteisöveron alentamista kohtaan, koska kyllä sillä verokannan laskulla on maatalousyrittäjille, ja nimenomaan omistajayrittäjille, joilla on tarvetta rahoittaa tulevia investointeja, kokonaisverotustakin keventävä vaikutus, ja se mahdollistaa puskureitten rakentamista tulevaisuuteen. Ehdottomasti järkevä ja jälleen yksi iso uudistus, joka koskettaa maatalousyrittäjiä. Tästä voi olla ylpeä.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikollisverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa käyttöönsä paremmin tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 4 mukaista kannanottoehdotusta. Hallituksen vuosia 2027—2029 koskeva julkisen talouden suunnitelma jatkaa Orpon hallituksen ideologista projektia pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajamiseksi sekä eriarvoisuuden kasvattamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen työttömyystilanne on EU:n huonoin ja myös työllisyysaste on heikentynyt. Tosiasiassa pienituloisuus, eriarvoisuus, asunnottomuus ja työttömyys ovat, kaikki, kasvaneet tällä hallituskaudella. Hallitus on myös rapauttanut julkisen talouden tulopohjaa ja syventänyt alijäämää keventämällä erityisesti suurituloisten ja yritysten verotusta. Hallitus pitää yhä kiinni päätöksestään alentaa yhteisöveroa noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Euroopan komissio on todennut yhteisöveroalennusten olevan kallis ja tehoton toimi, ja valtiovarainministeriökin on korjannut arviotaan sen itserahoittavuudesta merkittävästi alaspäin. Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisessä tasossaan EU:n keskiarvon alapuolella ja näin ollen erittäin kilpailukykyinen muihin EU-maihin verrattuna. Tässä julkisen talouden tilanteessa Suomella ei ole varaa kokonaisveroasteen laskuun. Suomen veroasteen kolmen prosenttiyksikön lasku viimeisen 25 vuoden aikana on heikentänyt julkisen sektorin tulopohjaa suurin piirtein 8—9 miljardia euroa. Ottaen huomioon, että Suomen velkaantumiskehityksen taustalla on erityisen heikko kasvu, tulisi kyllä sopeutustoimien olla sellaisia, että ne haittaavat talouskasvua mahdollisimman vähän. Mutta mitä tekee hallitus? Leikkaa muun muassa koulutuksesta, joka on kasvun tärkein elementti. Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet työttömyyskriisiin vastaamisessa ovat riittämättömiä suhteessa kriisin mittakaavaan. Hallitus on jo aiemmin leikannut työllisyysmäärärahoja, ja nyt kuntiin kohdistetaan jälleen uusi valtionosuusleikkaus. Työllisyyden hoidosta vastaavat kunnat joutuvat tälläkin hetkellä toimimaan kasvavan asiakasmäärän kanssa ja riittämättömin resurssein. Työllisyyspalveluiden jatkuva heikentäminen uhkaa kasvattaa rakenteellista työttömyyttä, kun osa työttömistä syrjäytyy työmarkkinoilta pitkäaikaisesti tai pysyvästi. Pahenevalla pitkäaikaistyöttömyydellä tulee olemaan kauaskantoisia seurauksia. Vasemmistoliiton mielestä kuntien työllisyyspalveluiden resursseja on lisättävä. Myös kuntien palkkatukityöllistämiselle asetetut rajoitteet pitäisi poistaa ja palkkatuen käyttöä lisätä kaikilla sektoreilla. Lisäksi työvoimakoulutuksen tarjontaa voitaisiin lisätä jäädyttämällä kuntien niin sanotut sakkomaksut koulutukseen osallistumisen ajalta. Vasemmistoliitto vaatii myös suojaosien palauttamista työttömyysturvaan, asumistukeen ja toimeentulotukeen, jotta olisi mahdollista ottaa vastaan osa-aikaisia ja lyhytkestoisia töitä. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on vaatinut rakennusalan tukitoimia jo kolme vuotta. Hallituksen päätös kohdentaa 110 miljoonaa euroa korjausrakentamisen tukemiseen on myönteinen mutta tulee pahasti myöhässä. Rakennusalan on annettu jo vuosia kyntää taantumassa, mikä on vaikuttanut aivan koko Suomen talouteen. Hallituksen asuntopolitiikka on pienituloisten kannalta tuhoisaa. VARin ja ARAn lakkauttaminen on ollut osa laajempaa kokonaisuutta, jonka myötä valtio on vetäytymässä roolistaan kohtuuhintaisten asuntojen edistäjänä. Leikkaukset yleiseen asumistukeen, erityisryhmien investointiavustusten alasajo, asumisoikeusasumisen uudistuotannon lopettaminen ja niin edelleen vaikuttavat haitallisesti asuntopolitiikkaan. Tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa asumisen hintaan, joka tulee nousemaan. Rakennusala kärsii vaikeimmasta lamastaan sitten 90-luvun, ja olisi syytä edelleen korottaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon varauksia ja valtuuksia. Lopuksi totean, arvoisa puhemies, että leikkaukset koulutukseen kuntien valtionosuuksien kautta ovat omasta mielestäni ehkä kaikkein haitallisimpia, mitä voidaan ajatella Suomen talouden kasvuedellytyksille tulevaisuuden osalta. Meidän nuorissa on tulevaisuus, ja on kyllä todella erikoista, että koulutuksesta lähdetään etsimään jälleen lisää säästöjä. Koska koulutuksen, tutkimuksen ja osaamisen merkitys talouskasvulle on täysin kiistaton, niin sen takia erityisesti tämä hallituksen leikkaus ihmetyttää itseäni kovasti. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi kannatan edustaja Eeva Kallin hetki sitten tekemää erinomaista esitystä. Suomen julkisen talouden tilanne on todella huolestuttava, ja julkisen talouden suunnitelma kertoo sen aika alastomasti. Bruttokansantuotekasvu on tällä hetkellä 0,6 prosenttia nousten tällä suunnitelmakaudella 1,5 prosenttiin. Se on liian vähän ollakseen velanmaksukykyyn hyvä lähtötilanne. Se, mikä tässä on kaikista pahinta, hyvät Suomen kansan edustajat, on se, että emme näe oman tilanteemme vaarallisuutta. Tämä on todella vaarallinen tilanne, kun katsomme Suomen rajojen ulkopuolelle, mitä tuolla muualla maailmassa tapahtuu. Sitten, arvoisat edustajakollegat, se iso ongelma, mikä meillä on, on tämä meidän älytön ilmastopolitiikkamme. Katsotaanpas vähän lukuja: Suomen osuus maailman ilmastopäästöistä on hieman alle 0,8 promillea, ja koko Euroopan päästöt ovat kuusi prosenttia maailman päästöistä. Suomen osuus Euroopan unionin alueella, meidän päästömme, on 1/750, lähes 1/1 000, jos tarkasti lasketaan. Tämän takia me olemme kepittäneet omaa talouttamme alas muka parantamalla maailman ilmakehää. Höpö höpö, ja huomenna lisää. Jokainen järkevä ihminen, joka osaa matematiikkaa, edes kymmeneen asti laskea, ymmärtää, että se on ihan järjetöntä touhua. Kun katsoo tällä hetkellä tätä meidän ilmastopolitiikkamme seurausta, niin olemme onnistuneet tuhoamaan halvan energian. Kun turpeesta tehtiin valheellisilla perusteilla fossiili, se on aiheuttanut sen, että kaukolämmön hinta on noussut pilviin. Kun Suomi on, niin kuin tiedämme, talvella kylmä alue, pohjoinen maa, jossa tarvitaan paljon kaukolämpöä, se on johtanut siihen, että meidän kaukolämpölasku nousee aivan valtaviin summiin, ja kai energian hinta on se, joka tätä maata pyörittää, onko se halpaa vai kallista. Sitten kun olemme tämän CHP-sähkön tuhonneet tällä keinoin kalliilla turpeella, kun teemme siitä tahallaan fossiilin, niin se on aiheuttanut sitten sen, että me poltamme noin 5—6 miljoonaa mottia runkopuuta kattiloissa tukista lähtien. Menetys Suomen kansantaloudelle on suurin piirtein miljardi, kun se jalostusarvo on mennyttä. Se pienentää meidän kansantalouden kasvua koko ajan. Viime vuonna metsäteollisuuden vienti edusti 17:ää prosenttia Suomen tavaraviennistä, ja sen arvo oli hieman alle 13 miljardia euroa. Mutta jos uskallatte laskea, arvoisat kollegat, mitä metsäteollisuuden takana on: valtava metalliteollisuus, valtava rakentaminen, kemianteollisuus, energiantuotanto ja vaikka mitä. Ei ole yhtä hetkeä tässä maassa, ettei metsäteollisuuden tuotteisiin törmää jossakin. Se on koko meidän elintasomme lähtökohta yli sadan vuoden ajan. Tätä me tuhoamme täällä ilmastohumpan takia, tuon 1/750:n takia, mikä Euroopassa on, ja maailmassa se on niin vähän, että en uskalla edes ruveta sanomaan, se on niin vähän. Sillä ei ole mitään merkitystä. Olemme Euroopan ainoa hiilineutraali maa. Se on fakta, kun laskemme päästöluvut oikein. Näitäkin Luonnonvarakeskus pyörittelee, aivan käsittämättömiä lukuja. Kysyn teiltä, arvoisat edustajakollegat: onko se oikein, että eduskunnan rahoilla pelaava Luonnonvarakeskus syöttää aivan väärää tietoa päästöistämme meille ja ennen kaikkea Euroopan unionin päätöksentekoelimille, jotta meille tulee kammottavia esityksiä sieltä? Tänä päivänä käsittelimme ennallistamissuunnitelmaa perustuslakivaliokunnassa. Sen kustannus suomalaisille tulee olemaan 20 vuoden aikana minimissään 0,9 miljardia eli 900 miljoonaa euroa per vuosi, maksimissaan 1,5 miljardia eli 1 500 miljoonaa vuodessa, jos se suunnitelman mukaan menee. Ei minkäännäköistä järkeä tässä Suomen hommassa enää ole. Työttömyys on aivan valtaisaa. Suomalaista omaisuutta siirtyy ulkomaiseen omistukseen tai lopettaa kokonaan toiminnan. Metsäteollisuus supistaa toimintaansa. Arvoisat kansanedustajat, muistakaa se, mitä Björn Wahlroos varoitti hiljattain. Hän on sanonut jo monta, monta kertaa: Suomesta pistetään tehtaita kiinni, ja kohta sammuu joku iso sellutehdas. Tätäkö me haluamme? Emme varmasti halua. Kun katsotaan sen päälle vielä, mitä meidän pitäisi tehdä, niin turve on saatava heti takaisin ja pois päästökaupasta. Se kansalaisaloite tulee ensi viikolla tänne eduskuntaan. Toivon, että kukaan edustaja ei sille naura, koska nyt on tosi kysymyksessä. Meillä on maatalous menossa kolinalla alamäkeä. Tänä päivänä on sellainen tilanne, että emme pysty huolehtimaan edes omasta ruokaturvallisuudestamme ja omavaraisuudestamme. Energiaomavaraisuus on käytännössä menetetty jo, ja täällä vain leikitään ilmastohumppaa. Kyllä minä sanon, arvoisat edustajakollegat, että jos me emme tätä byrokratiaa, tämän Suomen, rakkaan isänmaan, purkamista ala lopettaa suosiolla eli ajamme byrokratian alas, panostamme oikeaan työhön ja annamme yrittäjille mahdollisuuden tehdä töitä ja palkata ihmisiä töihin, ikinä emme tästä tilanteesta selviä. Nyt on ihan oikeasti jo keltainen valo vaihtunut punaiseksi. Pitää tehdä töitä, kun syksyllä palaamme tähän taloon takaisin töihin. Nyt on selittelyn aika ohi. Se aika oli ja meni.

Arvoisa rouva puhemies! Orpon hallituksen talouspolitiikan keskeinen ongelma on yksinkertainen: tavoitteet ja tulokset eivät kohtaa. Nyt käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa tämän karulla tavalla, ja tämä ei ole vain hallituksen suuri epäonnistuminen vaan kaikkien suomalaisten yhteinen ongelma ja murhe. Hallitus on luvannut tasapainottaa julkista taloutta, parantaa työllisyyttä ja taittaa velkaantumisen. Tähän mennessä yksikään näistä tavoitteista ei valitettavasti ole toteutunut. Suomalaisille luvattiin paljon enemmän kuin nyt on saatu todistaa. Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi 100 000 uutta työllistä. Todellisuus on ollut toinen. Työttömyys on noussut lähes sysimustiin lukemiin, pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, ja nuorten työllisyystilanne on murheellinen. Yhä useampi suomalainen joutuu kysymään, missä ovat ne työpaikat, joita hallitus lupasi. Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen. Nyt velkasuhde kasvaa edelleen, ja julkisen talouden alijäämä on karannut hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista. Hallitus lupasi vauhdittaa investointeja. Silti rakentaminen on ajautunut historialliseen ahdinkoon, asuntokauppa on pysähdyksissä ja yritykset lykkäävät investointejaan epävarmassa toimintaympäristössä. Me kaikki toivomme, että talouden orastavat pienet valonpilkahdukset kääntyvät kestäväksi kasvuksi, mutta sen varaan ei voi vain laskea toivotaan toivotaan -meiningillä, vaan Suomi tarvitsee uskottavan kasvustrategian. Arvoisa puhemies! Taloudessa luottamus on usein ratkaisevin tekijä. Kun ihmiset luottavat tulevaisuuteen, he uskaltavat kuluttaa, investoida, rakentaa ja yrittää. Kun yritykset luottavat toimintaympäristöönsä, ne uskaltavat palkata ja investoida. Viime vuosina luottamuspääoma on kuitenkin rapautunut erittäin huolestuttavalla tavalla. Hallituksen olisi syytä tunnistaa tässä asiassa vastuunsa. Verolinjaukset ovat muuttuneet kesken matkan. Yritykset ovat saaneet ristiriitaisia viestejä investointien edellytyksistä. Energia- ja ilmastopolitiikan ratkaisut ovat aiheuttaneet epävarmuutta monilla toimialoilla. Suomella olisi mahdollisuudet nousta esimerkiksi puhtaan energian, biokaasun ja kiertotalouden edelläkävijäksi, mutta investointeja hidastavat epäselvät linjaukset, hallinnollinen byrokratia ja jatkuvasti muuttuvat pelisäännöt. Investoinnit eivät synny maahan, jossa poliittinen riski kasvaa ja toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti. Siksi hallituksen tärkeimpiä ja kiireellisimpiä tehtäviä olisi palauttaa vakaus, ennakoitavuus ja luottamus päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Tarvitsemme uskottavat toimet velkasuhteen vakauttamiseksi ja kääntämiseksi pysyvästi alenevalle uralle. Tarvitsemme konkreettisen ohjelman alijäämän pienentämiseksi. Tarvitsemme vaikuttavat toimet 100 000 uuden työllisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitsemme kasvutoimia, joilla Suomen talouskasvu voidaan vähintään kaksinkertaistaa nykyisiin ennusteisiin verrattuna. Tarvitsemme politiikkaa, joka palauttaa luottamuksen, vahvistaa työnteon kannustimia, tukee yrittäjyyttä ja tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen. Tarvitsemme enemmän työtä, enemmän kasvua ja enemmän tulevaisuudenuskoa. Arvoisa rouva puhemies! Suomen vahvuus on aina ollut siinä, että vaikeinakin aikoina olemme kyenneet yhdistämään taloudellisen vastuullisuuden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja uskon tulevaisuuteen. Nyt tarvitsemme jälleen tätä samaa kykyä. Siksi esitän, että eduskunta hyväksyy vastalauseen numero 2 mukaisen kannanoton.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on epäonnistunut keskeisissä itselleen asettamissa talouspolitiikan tavoitteissa. Se on julkisen talouden suunnitelman pohjalta aivan selvää. Myös pienituloisuus, eriarvoisuus, asunnottomuus ja työttömyys ovat kasvaneet. Suomen työttömyystilanne on EU:n huonoin, ja myös työllisyysaste on heikentynyt. Samaan aikaan julkisen talouden velkasuhde on kasvanut osittain, koska hallituksen harjoittama finanssipolitiikka on pitkittänyt talouden matalasuhdannetta. Hallitus on myös rapauttanut julkisen talouden tulopohjaa ja syventänyt alijäämää keventämällä erityisesti suurituloisten ja yritysten verotusta. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 27—30 osoittaa, ettei hallituksen keskeisin tavoite eli Suomen velkaantumisen taittaminen tule toteutumaan. Julkisen talouden suunnitelman mukaan velkasuhde ylittää tänä vuonna 90 prosentin rajan ja jatkaa kasvuaan vuoteen 2030 saakka. Taloudessa on alkuvuoden aikana näkynyt myönteisiä merkkejä, mikä on positiivista. Mahdollisesti käynnistynyt kasvu ei kuitenkaan vielä näy työttömyyden vähenemisenä tai julkisen talouden kohentumisena. Hallituksen kehysriihipäätökset ja vuosia 26—29 koskeva julkisen talouden suunnitelma jatkavat hyvinvointivaltion ja sen rahoituspohjan heikentämistä. Hallitus esittää uusia leikkauksia muun muassa kuntien valtionosuuksiin, valtionhallintoon sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Samalla se pitää kiinni päätöksestään alentaa yhteisöveroa noin 800 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallituksen toimet työttömyyskriisiin vastaamisessa ovat riittämättömiä suhteessa kriisin todelliseen mittakaavaan. Kehysriihessä nähtiin joitain myönteisiä päätöksiä liittyen esimerkiksi nuorten työllistämistoimiin ja rakennusalan tukemiseen, mutta toimien mittakaava on riittämätön, varsinkin kun otetaan huomioon, että hallitus on jo aiemmin heikentänyt työllisyydenhoidon edellytyksiä ja sosiaalisen asuntotuotannon edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen nettosopeutus jää kauas sen viestimästä kymmenen miljardin sopeutuskokonaisuudesta. Valtiovarainministeriön valtiovarainvaliokuntaan toimittaman lisäselvityksen mukaan hallituksen toimet vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa arviolta 2,8 miljardilla eurolla vuodessa vuonna 2027. Toisaalta hallitus toteuttaa julkisen talouden tulopohjaa rapauttavia toimia. Merkittävin näistä on yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin vuonna 27. Valtion verotulot vähenevät tämän päätöksen myötä noin 800 miljoonalla eurolla vuosittain. Suomen yhteisöverokanta on jo nykyisellä tasollaan EU:n keskiarvon alapuolella ja näin ollen kilpailukykyinen muihin EU-maihin verrattuna. Yhteisöveron alennus ei siis todennäköisesti juuri vauhdita talouskasvua, mutta se tulee syventämään julkisen talouden vuosittaisia alijäämiä ensi vuodesta eteenpäin. Valtiontalouden ohjausjärjestelmä tulisikin pikaisesti uudistaa niin, että se ottaa tulot ja menot tasapuolisesti huomioon. Nykyinen, yksipuolisesti menoja raamittava ohjausjärjestelmä vinouttaa politiikkaa ja on omiaan heikentämään valtion tulopuolta ja siten syventämään velkaantumista. Tämän huomaamme konkreettisesti hallituksen yhteisöveron alennuksesta. Koska veronalennukset hyödyttävät yleensä varakkaampia ja valtion menojen lisäykset huonommassa asemassa olevia, ovat nykyisen kehysjärjestelmän kannustimet siitäkin näkökulmasta vinoutuneet. Myöskään tässä julkisen talouden tilanteessa Suomella ei ole varaa kokonaisveroasteen laskuun. Suomen veroasteen kolmen prosenttiyksikön lasku on heikentänyt julkisen sektorin tulopohjaa viimeisen 25 vuoden aikana, mikä vastaa suurin piirtein 8:aa—9:ää miljardia euroa. Kokonaisveroasteen ennustetaan laskevan edelleen kehyskaudella. Vasemmistoliitto näkee, että julkisen talouden sopeuttaminen tulisikin tehdä pääasiassa verokeinoilla ja tulisi palata kohti 2000-luvun taitteen veroastetta, jotta ikääntyvästä väestöstämme voitaisiin huolehtia. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että hallitus on sitoutunut Naton määrittämään puolustusmenotasoon, joka on viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 35 mennessä. Puolustusvoimien määrärahoja nostetaan asteittain siten, että vuonna 2030 Naton määritelmän mukaiset puolustusmenot ovat arviolta 3,2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Julkisen talouden suunnitelman mukaan puolustusministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskauden alussa 6,7 miljardia ja kehyskauden lopussa 9,2 miljardia. Sotilasmenot ylittävät vuoteen 2030 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahat valtion budjetissa. Puolustusmenojen kasvattaminen on ymmärrettävää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Kuitenkin on tunnistettava, että sotilasmenojen kasvattaminen lisää Suomen talouden ongelmia. Talous kaipaisi tuottavia investointeja ja panostuksia koulutukseen, hyvinvointiin ja vihreään siirtymään. Sotavarustelu ei juuri tue Suomen taloutta, sillä sotateolliset tuotteet hankitaan pääasiassa ulkomailta. Vasemmistoliitto ei ole sitoutunut korotetun bkt-sidonnaisen puolustusmenotavoitteen soveltamiseen, emmekä näe, että bkt-osuudet kertoisivat täyttä kuvaa puolustuskyvystä. Me näemme, että puolustusmenoja on kyllä jossain määrin lisättävä, mutta sitä ei pidä tehdä ylikorkeiden bkt-prosenttien perusteella. Suomen tulisi laskea asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset osaksi omia puolustusmenojaan ja näin osaltaan vähentää painetta puolustusmenojen kasvattamiseen. On selvää, että parlamentaarisen ryhmän viime viikolla hahmottelema puolustusmenojen vielä korkeampi taso on mahdoton. Tämän taisivat raportin julkaisun jälkeisten kommenttien perusteella huomata muutkin ryhmät. [Pia Lohikoski: Näin oli!] Puolustukseen laitettavat rahat ovat jostain muualta pois. Siksi piikki ei voi olla auki edes Puolustusvoimille. Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy vasemmistoliiton vastalauseen 4 mukaisen kannanoton.

Arvoisa puhemies! Maamme taloudessa näkyy nyt pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Niitä satelee, hyviä viestejä useilta tahoilta, varovaisia mutta myönteisiä yhtä kaikki. Ilta-Sanomat kertoi jokin aika sitten, että suomalaiset alkoivat kuluttaa, vähittäiskauppa kääntyi keväällä kasvuun. Tavara liikkuu, talous kasvaa, ja itse asiassa maamme teollisuustuotanto ylitti odotukset ja nousi maaliskuussa korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2008. Myös rakentamisen suhdanteen elpyminen on jatkunut vähitellen, ja datakeskushankkeet ja infrarakentaminen vetävät. Investoinnit jopa plus 14 prosenttia, Euroopan nopein kasvu bkt:ssä, plus 0,9 prosenttia, pk-yritysten vienti plus 46 prosenttia, tilauskirjat täyttyvät, plus 7,7 prosenttia, ja mikä parasta, Marinin hallituskauden syvä droppi ostovoimassa on nyt viimein korjaantunut ja ihmisten ostovoima on palautunut. Tässä on paljon hyviä merkkejä. Pidetään yhdessä huolta, että ne kantavat eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon puhuttu tästä 0,9 prosentin kasvusta. Tuossa kävin läpi 2020-luvun kvartaalien kasvulukuja. Vuoden 21 kvartaali kakkosessa oli puolentoista prosentin kasvu, kvartaalissa 3 samana vuonna oli 1,1 prosentin kasvu ja 2024 kvartaalissa 2 oli 0,8 prosentin kasvu. Itse toivoisin, että näitä kasvulukuja tulisi tässä koko ajan enempi, mutta tämä 0,9 ei ole mitenkään poikkeuksellinen, kun katsotaan tässä taaksepäin. Kun jollain kyselytunnilla mainittiin, että tällaisia lukuja ei ole nähty pitkään aikaan, niin niitä on nähty 2020-luvullakin jo. Näkökulma on, että toivoisin niitten seuraavienkin kvartaalien olevan todella positiivisia, jotta päästäisiin työttömyydestä pikkuhiljaa taittamaan sitä kulmaa. Täällä lisätalousarviossa sanotaan, että työttömyys pysyy viime vuoden tasolla ja tässä ei ole tapahtumassa mitään isoa muutosta. Sitten nämä työllisyystoimet, jotka koskevat tätä nuorille annettavaa 20:tä miljoonaa euroa. Se 3 300 nuorta voi saada tästä apua, mutta unohdetaan, että näitä alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria on 76 000, ja tämä 3 300 on aika pieni osa, jos halutaan aktivoida laajemmin sitä porukkaa. Aika pientä osaa tämä koskee. Jos lasketaan se aikaisempi 30 miljoonaa siihen, niin puhutaan 5 000—7 000 nuoresta, ei edes kymmenestä prosentista nuorista siinä ikäryhmässä. Sama koskee pitkäaikaistyöttömiä, jonne laitetaan 20 miljoonan euron osaamisseteli kokonaisuudessaan. Jos se olisi vaikka 2 000 euroa, se osaamisseteli per työtön, se tarkoittaisi noin kymmentätuhatta maksimissaan, ja kun meillä on 140 000 pitkäaikaistyötöntä, niin tämä toimenpide on aika pieni tässä synkässä työttömyystilanteessa. Olisi toivonut, että olisi satsattu enempi tähän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Se on tältä hallitukselta puuttunut. Onneksi nyt laitetaan rakentamishankkeita liikkeelle, ja toivon mukaan se näkyy työttömyyden vähentymisenä. Kaiken kaikkiaan tämä ei isoa muutosta tuo tähän nykytilanteeseen. Velkaa otetaan enempi, ja alijäämä kasvaa. Pientä peruutusta arvonlisäveron tuotossa, mutta muuten ollaan aika aneemisessa julkisen talouden tilanteessa edelleen. — Kiitos.

Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelemme tätä lisätalousarviota, ja lisätalousarvion hintalappu on 289 miljoonaa euroa. Sehän tarkoittaa sitä, että otetaan velanottoa tuo kyseinen summa tällä lisätalousarviolla. Siellä on kyllä hyviä asioita, niin kuin edustaja Rasinkangas toi esille. Toivotaan, että tällä satsauksella sitten tosiaan tämä korjausrakentaminen lähtee, ja niin kuin puhuitte, sillä olisi jopa miljardin mahdollisuuksia tulopuolelle lisää, niin toivotaan näin, että se tapahtuu. Herra puhemies! Mutta minä ihmettelen tätä maahanmuuton roimaa rahoituskorotusta tässä lisätalousarviossa. Minä tätä kysyin valtiovarainministeri Riikka Purralta aikaisemmin päivällä keskustelussa, mutta pohjustan nyt tässä omassa puheenvuorossani sitä, mihin tämä perustui. Siis tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy aika roimat korotukset pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottorahoitukseen. Siihen vastaanottorahoitukseen tulee lisärahaa 66,7 miljoonaa euroa, sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin tulee vielä lisäkorotus 15,3 miljoonaa euroa. Näitä molempia korotuksia, herra puhemies, voidaan pitää huomattavina, koska varsinaisessa talousarviossa tälle vuodelle, vuodelle 2026, summat olivat 80,8 miljoonaa euroa sekä 18,4 miljoonaa euroa. Eli nyt hallitus pyytää lisäämään määrärahoja lähes tuplaten. Tässä hallituksen esityksessä tätä korotusta perustellaan seuraavasti: ”Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotetaan yhteensä 82 miljoonaa euron määrärahalisäystä. Tarvearvioinnin nousu aiheutuu maahanmuuttoa koskevan ennusteen päivityksestä sekä sen mukaisesta vastaanoton piirissä olevien henkilöiden arvioidun määrän kasvusta.” No, minä kysyin tätä valtiovarainministeri Purralta, ja hän sitten totta kai toi esille tämän, että nämä rahat liittyvät ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin, minkä hän uskoi myös minun tietävän. Herra puhemies! Minähän tiesin sen, mutta minä kysyin valtiovarainministeri Purralta, mihin perustuu tämä, että puoleenväliin ollaan tätä budjettikautta päästy ja ollaan pyytämässä sitten perussuomalaisen valtiovarainministerin toimesta lisärahoitusta tänne maahanmuuton suuntaan. Tässä vaiheessa minä haluan nyt muistuttaa perussuomalaisia, että oppositiossa ollessaan perussuomalaiset vaativat kaikenlaisten maahanmuuttorahojen nollaamista ja oppositiossa ollessaan perussuomalaiset rakensivat vaihtoehtobudjettiinsa sitten siitä koituvaa jakovaraa, että kun maahanmuutosta leikataan, niin sitten on jakovaraa muualle. Ratkaisu oppositiossa ollessaan perussuomalaisilla oli se, että laitetaan Suomen rajat kiinni, ja nyt hallitusvastuussa, vaikka paalupaikka on nollata — huom. nollata — maahanmuuton rahoitus valtiovarainministeri- ja sisäministeripuolueena, kuitenkin sadat miljoonat eurot virtaavat hallituksen budjeteissa, ja nyt sitten vielä pyydetään lisää rahaa lisätalousarvioesityksen mukaisesti. Sisäministeri Rantanen totesi vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen, että Suomi ei voi kansainvälisten velvoitteiden takia sulkea rajoja turvapaikanhaulta. Nyt kyllä täytyy todeta, että perussuomalaisten puheiden ja tekojen välillä on aika selkeä ero. Minä haluan muistuttaa tästä, että 82 miljoonaa laitetaan lisää rahaa tuonne maahanmuuttoon, meillä on samaan aikaan lapsiperheköyhyys Suomessa, se lisääntyy koko ajan, ja vanhukset jäävät vaille asianmukaista hoivaa hallituksen leikkausten takia, mutta kyllä lisätalousarviossa löytyy rahaa 82 miljoonaa euroa sitten tähän maahanmuuton suuntaan. Mutta se kysymys vaan oli valtiovarainministerille, miksi tätä laskuoppia ei käyty jo silloin viime syksynä, kun budjettia tehtiin tälle vuodelle, vaan — yllätys, yllätys — sitten löytyi lisärahoitus tähän suuntaan. — Herra puhemies, olen puhunut.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen toinen lisätalousarvio on kokonaisuus, joka vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja työllisyyttä ja vauhtiin lähtenyttä talouskasvua. Erityisen myönteistä on se, että lisätalousarvio sisältää merkittäviä panostuksia puolustukseen ja turvallisuuteen. Määrärahoja kohdennetaan muun muassa droonien torjuntaan ja puolustuskyvyn vahvistamiseen. Hallituksen tehtävä on varmistaa, että viranomaisilla ja Puolustusvoimilla on käytössään tarvittavat välineet vastata uusiin uhkiin. Lisätalousarvio sisältää myös useita maahanmuuttopolitiikan kiristysten toimeenpanoon liittyviä lisämäärärahoja. Maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin osoitetaan lisää resursseja, ja ulkomaalaislain muutosten toimeenpanoon varataan määrärahoja. Maasta poistamiseen ja karkottamiseen käytettävät lisämäärärahat maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin, sillä maasta poistettu henkilö ei enää aiheuta Suomessa asumiseen, vastaanottojärjestelmään, sosiaalipalveluihin, viranomaisiin tai muihin julkisiin palveluihin liittyviä kustannuksia. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisen tärkeä ratkaisu on kymmenen miljoonan euron määräraha turpeen varmuusvarastointiin. Turve on kotimainen energialähde, jonka saatavuus kriisitilanteissa voidaan turvata omilla päätöksillämme. Siksi turpeen saanti on huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. Suomessa on oltava riittävä varautuminen tilanteisiin, joissa tuontienergian saatavuus heikkenee tai energiajärjestelmään kohdistuu vakavia häiriöitä. Hallituksen päätös turpeen varmuusvarastoinnista sekä tuleva uusi tukimalli vahvistavat Suomen kriisinkestävyyttä ja energiaomavaraisuutta. Talouskehityksen osalta lisätalousarvio sisältää myös rohkaisevia uutisia. Tuloarviota voidaan korottaa, ja erityisen huomionarvoista on arvonlisäverokertymän arvioitu 122 miljoonan euron lisäys. Tämä kertoo siitä, että talouden suunta on vihdoin kääntynyt. Suomen talous kasvoi alkuvuonna Euroopan nopeinta tahtia, ja maksukorttidata osoittaa yksityisen kulutuksen elpyvän. Vaikka haasteita edelleen on, on suunta kääntynyt. Talouskasvu syntyy työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä vahvistamalla. Hallituksen politiikka alkaa purra, ja se näkyy myös talouden tunnusluvuissa. Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa käynnistetään myös määräaikainen korjausrakentamisen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vauhdittaa jopa miljardin euron edestä taloyhtiöiden remontteja. Ratkaisu on järkevä. Rakennusalalla vaikeudet johtuvat tällä hetkellä ennen kaikkea uudisrakentamisen heikosta kysynnästä. Sen sijaan, että valtio pyrkisi keinotekoisesti synnyttämään uutta rakennuskuplaa, suunnataan toimenpiteet olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja ylläpitoon. Samalla lisätalousarviossa käynnistetään uusia liikennehankkeita eri puolilla Suomea. Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on yksi Suomen sitkeimmistä ongelmista. Siksi on perusteltua kohdentaa 20 miljoonaa euroa pitkäaikaistyöttömien osaamisseteliin. Talouskasvukaan ei automaattisesti auta niitä ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Osaamisen vahvistaminen antaa mahdollisuuden löytää uusi työpaikka ja parantaa omaa asemaa työmarkkinoilla. Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio vahvistaa Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta ja parantaa entisestään talouskasvun edellytyksiä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarttuu aitoon ja akuuttiin ongelmaan. Esitystä täydentää ja parantaa valiokunnan mietintö. Tämä korjaus on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen. Se korjaa tilanteen, jossa urheilijoille säädetty lakisääteinen eläkevakuutus on jäänyt markkinoilla vaille tarjoajaa. Tämä ei ole urheilijan valinta eikä urheilijan vika. Se on rakenteellinen ongelma, joka kuuluu lainsäätäjälle. Nyt tehdään siis se, mitä vastuullisen yhteiskunnan kuuluu. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lakisääteinen turva on myös tosiasiallisesti saatavilla. Tämä on pieni laastari oikeaan ruhjeeseen. Siksi meidän tulee jatkossa selvittää muitakin tapoja urheilijan vakuutusturvan, vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Turvallisuus ei voi olla vain tekstiä ilman todellisia käytäntöjä. Mahdollisuus käyttää sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia vastaa tätä päivää ja vakuutusmarkkinoiden todellisuutta. Samalla se antaa urheilijalle pidemmän aikavälin kannalta paremman mahdollisuuden saada työstään myös vanhuudenturvaa. Arvoisa puhemies! Urheilijoiden urat ovat yleensä varsin lyhyitä, minkä vuoksi monilla eläkekertymät jäävät pieniksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys mahdollistaa pienten eläkesäästöjen maksamisen kertasuorituksena sekä eläkkeen maksamisen määräaikaisena urheilijan omalla suostumuksella. On vaikea perustella, miksi suomalaisen urheilijan olisi saatava eläkettä muutamia kymppejä kuukausierinä, kun järkevä kertakorvaus auttaisi uuden elämän rakentamisessa. Siksi tämä ei ole holtitonta vapautta vaan realismin tuomista järjestelmään, joka on aiemmin kohdellut urheilijoita mekaanisesti vain paperilla. Arvoisa puhemies! Urheilu opettaa vastuunkantoa, ja tämä esitys kunnioittaa sitä. Urheilija saa valinnanvapautta mutta myös vastuun, koska sijoitussidonnainen malli ei lupaa ilmaista varmuutta vaan antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! On ollut mukava kuunnella tätä keskustelua tästä oppivelvollisuudesta ja kouluihin panostamisesta. Voi sanoa sen, että ei varmaan yhtä semmoista totuutta ole, onko isossa tai pienessä koulussa enempi niitä palveluja ja muita tarjolla, ja taas pienessä koulussa on se läheisyys ja muut olosuhteet toisenlaiset. Kyllä se, miten se arki saadaan sujumaan siellä kouluympäristössä, on aika tärkeässä roolissa. Se, että lapset saisivat riittävän osaamisen, että he voisivat edetä toisella asteella ja sieltä sitten korkea-asteelle, on sitä kivijalan rakentamista, ja sen takia tämä on niin tosi tärkeätä keskustelua. Tämä on vuosikymmenten asia, että me pärjätään tässä kansainvälisessä ja muussa kilpailussa, mikä meitä kohtaa. Osaamista tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin vähemmän, ja tavallaan tässähän sitä rakennetaan just näillä elementeillä. Arvoisa rouva puhemies! Kuntien rahoituksen osalta voi olla, että perusopetukseen on laitettu 200 miljoonaa, mutta vastaavasti myöskin työllisyyden hoidossa työllisyyspalvelut siirrettiin kuntiin 200 miljoonaa alimitoitettuna. Täytyy näissä aina muistaa, että kuntien rahoitus tulee isoon kuvaan ja sitä käytetään siellä kunnissa, ja tässä mielessä kuntien rahoitusasema ei ole kauheasti parantunut. Työttömyys on ollut tosi korkealla tasolla, ja se näkyy nyt kuntien menojen kasvamisena, työttömyysturvamenoissa, ja sitten tulojen pienenemisenä, eli siellä on monenlaisia vaikutuksia. Tämä näkökulma tässä on, kun yhdestä samasta europotista, mitä siellä kunnissa on käytettävissä, hoidetaan perusopetusta ja työllisyyspalveluja ja näin poispäin. Ne ovat arvovalintoja, ja kunnat joutuvat aika koviin paikkoihin, kun näitä asioita viedään. Tässä mielessä voin sanoa, että tämä keskustelu on ollut siinä mielessä hyvää, että on niin yksituumaista, että meidän kannattaa satsata tähän koulutuksen laatuun. Meillä paikkoja on yllättävänkin paljon, kun katsotaan tästä eteenpäin ikäluokkia. 46 000 on syntyvyys, ja jos katsotaan, niin tällä hetkellä noin 60 000 siirtyy toiselle asteelle. Niitä aloituspaikkoja on siellä 78 000, ja korkea-asteella meillä on 56 000 aloituspaikkaa. Kyllä meillä koulutuspaikkoja on. Kysymys on, osaammeko me tällä koneella tehdä parempaa tulosta kuin mitä me nyt tänä päivänä tehdään laadullisesti. Määrää meillä alkaa olla paikkojen osalta. — Tämä on hyvä keskustelu. Kiitos siitä.

Arvoisa herra puhemies! Oppimistuloksia meidän peruskoulusta on tämän eduskuntakauden aikana tutkittu ja selvitetty nyt esimerkiksi tämän tarkastusvaliokunnan perusopetuksen oppimistuloksia koskevan selvityksen pohjalta. Teimme myös sivistysvaliokunnassa omana asiana tästä selvitystä liittyen Pisa-tuloksiin. Eli varmaan tässä myös tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä olla jonkinlaista koordinaatiota valiokuntien välillä siinä, mitä katsotaan. Meillä on todella paljon tietoa kansallisesti olemassa, ja lainsäädäntökin ohjaa siihen, että meidän Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi toteuttaa sitä omaa tehtäväänsä, mikä on arvioida varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laatua sekä oppimistuloksia Suomessa, kehittää arviointia, tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä laadun hallinnassa ja tuottaa tietoa koulutuspolitiikan ja kehittämisen tueksi. Eli ihan siis lakisääteinen tehtävä tähän. Sen lisäksi meillä on erilaisia tietovarantoja, Koski ja Vipunen, missä on tietoa meidän koulutusjärjestelmään liittyen. THL tekee kouluterveyskyselyn. Opetuksen järjestäjillä on erilaisia itsearviointikyselyitä ja ulkoisia arviointeja. Eli kyllä meillä on valtavasti tietoa meidän koulutusjärjestelmän toimimisesta. Sen lisäksi on Pisa-arvioinnit ja muut. Tämän tarkastusvaliokunnan selvityksen esittämä tämmöinen datainfrastruktuurin rakentaminen olisi ehkä tämmöinen tårta på tårta toimenpide tässä esityksessä. On tärkeää, että oppimistuloksista keskustellaan ja pohditaan asioita. Niin kuin aikaisemmin sanoin, kyllä Orpon hallituksella on ollut keskeisenä tavoitteena oppimistulosten parantaminen ja kääntäminen kasvuun näiden toimenpiteiden osalta, mitä nyt esimerkiksi perusopetukseen on tehty.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä haetaan ratkaisua tilanteeseen, joka on pitkään jatkunut ja monella tavalla kärjistynyt. Valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet merkittävästi, mutta nykyinen sääntely ei ole kyennyt vastaamaan ongelmaan tyydyttävällä tavalla. On syytä todeta selvästi, että kyse ei ole ollut varsinaisesti resurssien puutteesta, nimittäin yhteiskunta käyttää valkoposkihanhikonfliktin hallintaan vuosittain yli seitsemän miljoonaa euroa. Viljelyvahingot ovat noin nelisen miljoonaa euroa, hanhipeltokorvaukset 2,87 miljoonaa euroa ja karkotus sekä hanhipaimennus noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävästä taloudellisesta panostuksesta huolimatta vahingot eivät ole poistuneet. Arvoisa puhemies! Esityksellä tuodaan käytännön ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. Valkoposkihanhi ja merimetso siirretään metsästyslain piiriin riistalajeiksi, mutta ne säilyvät edelleen lintudirektiivin mukaisesti rauhoitettuina. Samalla säädetään lain tasolla selkeät tilanteet, joissa tästä rauhoituksesta voidaan poiketa. Eli valkoposkihanhen osalta tämä tarkoittaa mahdollisuutta suojametsästykseen pelloilla, kun pellolla on korjaamatonta satoa, mahdollisuutta toimia lentoasemilla lentoturvallisuuden turvaamiseksi, myöskin saaliin hyödyntämistä mutta myynnin kieltoa sekä velvollisuutta tehdä saalisilmoitus. Merimetson osalta tämä esitys tarkoittaa mahdollisuutta puuttua tilanteisiin kalanpyydysten läheisyydessä sekä lentoasemilla, toimien selkeää alueellista ja ajallista rajaamista ja vastaavaa raportointivelvollisuutta kuin myöskin sitten valkoposkihanhella. Merimetson kyseessä ollen taustalla ovat ennen kaikkea paikalliset kalatalousvaikutukset, jotka voivat olla kalastajille ja myöskin alueen kalakannoille merkittäviä, vaikka vaikutukset eivät aina näy koko rannikon mittakaavassa. Kyse on siis nimenomaan paikallisesti kohdennetusta haittojen hallinnasta. Arvoisa puhemies! Lausuntokierroksella tuli odotetusti esille erilaisia näkemyksiä. Osa piti esitystä tarpeellisena ja käytännössä toimivana ratkaisuna, osa katsoi, että nykyistä lupajärjestelmää tulisi edelleen kehittää tai että esitys olisi liian pitkälle menevä. Lisäksi osa lausunnonantajista kyseenalaisti tutkimusnäytön riittävyyttä ja vaikutuksia muuhun linnustoon. Nämä näkökohdat on kaikki valmistelussa arvioitu huolellisesti. Suomalaisessa hanhipeltotutkimuksessa on havaittu, että vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Joissakin tapauksissa keväinen suojametsästys ja hanhien aiheuttaman laidunpaineen väheneminen ovat parantaneet muun muassa pellolla pesivien kahlaajien, kuten vaikkapa kuovin, pesintämenestystä. Tämä osoittaa, että kohdennettu sääntely voi myöskin tukea muuta lajistoa. Arvoisa puhemies! Esityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota luonnonsuojeluun. suurten petolintujen, kuten merikotkan ja kalasääsken, pesäpaikkojen suoja pesimäaikana turvataan, eikä esitys mahdollista sellaista toimintaa, joka vaarantaisi näiden lajien pesinnän. Toimenpiteet ovat rajattuja sekä ajallisesti että alueellisesti. Arvoisa puhemies! Lausunnoissa tuotiin esille myöskin huoli EU-oikeudesta ja Århusin sopimuksesta. Hallituksen arvio on tässä selkeä. Esitys perustuu lintudirektiivin sallimiin poikkeuksiin. Siinä turvataan oikeusturva ja myös Århusin sopimuksen keskeiset vaatimukset. Erityisesti osallistuminen ja muutoksenhaku täyttyvät. Tältä osin on tärkeää todeta, että suoraan laissa säädettävien poikkeusten lisäksi myös metsästyslain 41 b §:n mukainen poikkeuslupamenettely säilyy rinnalla. Niissä tilanteissa, jotka eivät kuulu yleispoikkeusten piiriin, haetaan edelleen yksilöllinen lupa, ja siihen liittyy edelleen normaali valitusoikeus. Aivan keskeinen osa tätä kokonaisuutta on viljelijöiden korvausjärjestelmän turvaaminen. Esityksessä lähdetään siitä, että valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen jatkuu rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain, niin sanotun RauLaKo-lain, mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että viljelijöiden oikeus saada korvausta säilyy ennallaan ja että vahinkojen kustannuksia ei siirretä yksittäisten toimijoitten kannettavaksi. Samalla järjestelmä mahdollistaa edelleen myös ennaltaehkäisevien toimenpiteitten tukemisen. Hanhipeltoelementti tulee myös säilymään konfliktin hallinnassa. Arvoisa puhemies! Esitykseen liittyen on arvioitu huolellisesti myös perusoikeudet ja säätämisjärjestys. Johtopäätös on, että sääntely on täsmällistä, tarkkarajaista ja oikeasuhtaista. Näin ollen hallitus katsoo, että esitykseen sisältyvät lait voidaan säätää tavallisina lakeina. Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Kyse on lopulta valinnasta: jatketaanko mallilla, jossa käytetään vuosittain miljoonia euroja ilman riittävää vaikuttavuutta, vai siirrytäänkö malliin, jossa voidaan toimia ajoissa, vähentää vahinkoja, turvata ruuantuotantoa ja kalastusta ja käyttää julkisia varoja vastuullisemmin? Hallituksen esitys valitsee näistä jälkimmäisen. Se on tasapainoinen ja käytännönläheinen ratkaisu. Pyydän arvoisaa eduskuntaa käyttämään tarvittavan ajan, mutta tiedämme, että kesätauko lähenee, joten ripeyskään ei ole haitaksi. Haluan vielä todeta, arvoisa puhemies, että tämän esityksen ydin on yksinkertainen: nykyinen järjestelmä on kallis eikä riittävän vaikuttava, ja uudistuksella mahdollistetaan todellakin nopea reagointi, vähennetään vahinkoja, käytetään yhteiskunnan varoja järkevämmin, ja samalla suojelutaso säilyy, oikeusturva toteutuu ja EU-velvoitteet täyttyvät. Kyse ei ole siis suojelusta luopumisesta vaan toimivamman järjestelmän rakentamisesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskusteluista. Oikeastaan jo tämä peruslähtökohta, se, miten sosiaalidemokraatit ja keskusta, osin myös vasemmistoliitto, lähtivät tätä käsittelemään, kertoo siitä samasta, mitä me olemme koko vaalikauden täällä todistaneet. Kiinnititte aivan oikein huomiota siihen, että alijäämä kasvaa, velka kasvaa, ja edustaja Lindén kaikkein suorimmin totesi, miksei keskitytä velan hallintaan. Samaan aikaan luulen, että tässä lisätalousarviossa ei todennäköisesti ole yhtään menolisäystä, jota te vastustaisitte. Tässä lisätalousarviossa keskitytään turvallisuuteen, puolustukseen, droonitorjuntaan, aseisiin, huoltovarmuuteen, turpeeseen, energiahuoltovarmuuteen, Ukrainan merkittävään tukemiseen, korjausrakentamiseen, rakennusalan korjauspakettiin, nuorisotyöttömyyden korjauksiin, valkoposkihanhiin ja merimetsoihin, infrahankkeisiin Kouvolaan ja Kuopioon ja vähän muuallekin. No, ehkä voin ymmärtää, että sosiaalidemokraatit ja keskusta varmasti vastustavat näitä maahanmuuton kiristyksiin liittyviä menolisäyksiä eli kansalaisuuskoetta ja maasta poistamisen lisärahaa, mutta mikäli te kykenette... [Keskustan ryhmästä: Eihän vastusteta!] — Ette sitäkään vastusta. Eli te ette vastusta yhtään ainoata menolisäystä tästä talousarviosta, mutta sen sijaan te moititte sitä, että se lisää alijäämää. — Tässä oikein alleviivattuna opposition yleinen kanta: kritiikkiä, joka ei perustu kerta kaikkiaan yhtään mihinkään. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Edustaja Räsänen, tiedän, että oppositiolle ei ole aina helppo ymmärtää brutto- ja nettosopeutuksen eroa, mutta jälleen kerran kerron teille nämä luvut, jotka olen täällä useampaan otteeseen kertonut. Te kysyitte, mihin tämä 6,5 miljardia nyt viittaa. No, muun muassa valtioneuvoston yleisistunnossa 21.5. mainitaan valtioneuvoston selonteossa liiallisen alijäämän korjaamisesta. Ensimmäisellä sivulla lukee: ”Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella noin 10 miljardilla eurolla.” Sama luku löytyy julkisen talouden suunnitelmasta, johon itsekin viittasitte. Sieltä löytyy suora sitaatti: ”Hallitus on päättänyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta. Toimenpidekokonaisuudesta noin 5 miljardia euroa muodostuu vuoden 2027 tasolla julkisen talouden menoja sopeuttavista toimista ja noin 1,5 miljardia euroa verotoimenpiteistä.” [Joona Räsänen: Se on brutto! — Keskustan ryhmästä: Se on brutto!] Eli voitte hyvin vahvasti viitata tähän 6,5:een. Ja juuri tähän minä viittasin, että teille ei tunnu olevan selvää, mikä on brutto- ja nettosopeutuksen ero. [Pia Viitanen: Bruttosopeutus!] Mitä näistä lisätalousarvion menopuolen toimista te vastustatte: puolustusta, turvallisuutta, Ukrainaa, huoltovarmuutta, työttömyyden korjaamista, korjausrakentamista, infraa, maasta poistamista, kansalaisuuskoetta. Mikäli te ette pysty kertomaan yhtään panostusta, jota te vastustatte, teillä ei ole yksinkertaisesti logiikkaa tässä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaietkaa iäksi!] Arvoisa puhemies! Yritystukiin edustaja Hyrköltä tuli hyvä puheenvuoro. Tämä hallitushan on sopeuttanut yritystuista yli 400 miljoonaa euroa bruttona. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkääpä perässä!] Kyllä, me olemme myös lisänneet niitä, joten netto jää huomattavasti pienemmäksi. Suurin yritystukikokonaisuus, johon me olemme rahaa laittaneet, on puhtaan siirtymän verohyvitys. En usko, että vihreät sitä vastustavat, [Petri Huru: Totta kai vastustaa!] mutta samaan aikaan olen sitä mieltä, että näitä pitää pystyä edelleen merkittävästi perkaamaan. Kysyttiin lisäksi nuorten työllistämisestä. Tietenkin talouden kasvu on se kaikista tärkein, joka koskettaa kaikkia ihmisryhmiä ja parantaa heidän työllistymistään, mutta tässä lisätalousarviossa on myös näitä muita toimenpiteitä eli nuorten rekrytointituki, nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteja, valtionhallinnon kesätyöntekijöitä, harjoittelijoita ja pitkäaikaistyöttömien osaamisseteli. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi edustaja Kettuselle: Kysyitte, mihin perustuvat nyt nämä merkittävät maahanmuuton lisäykset. Ne liittyvät ukrainalaisiin, [Tuomas Kettusen välihuuto] kuten uskon, että te tiesittekin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli vastustatteko sitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kettunen! — Puhemies koputtaa] ukrainalaisten siirtymiseen vastaanottopalveluihin ja muualle. Sen sijaan tässä lisätalousarviossa kyllä laitetaan joitakin miljoonia myös niihin maahanmuuton kiristyksiin, jotka edellyttävät toimenpiteitä, jotka olen nyt jo moneen kertaan maininnut, eli maasta poistamiseen. Poliisi tarvitsee lisää resursseja, että se saa tästä maasta poistettavia ulkomaalaisia palautettua omiin kotimaihinsa, ja sen lisäksi kansalaisuuskokeen valmisteluun. Mielestäni puheenvuorossanne tunnuttiin myös vastustavan näitä meidän turvetoimenpiteitä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mitä jälleen ihmettelen, koska keskusta ei näiden asioiden eteen kyennyt viime kaudella tekemään yhtään mitään. Mielestäni nämä eivät ole aivan mitättömiä: 10 miljoonaa euroa tässä lisätalousarvioehdotuksessa Huoltovarmuuskeskukselle, lisäksi ensi vuodelle uusi tukivalmistelu, jossa ensi vuodelle tulee 8 miljoonaa euroa, josta puolet suoraan turpeelle ja puolet esimerkiksi EHP-laitosten käyttöiän pidentymiseen, [Petri Huru: Tätäkään ei keskusta saanut viime kaudella aikaiseksi!] mikä on edellytys sille, että energiaturvetta kyetään hyödyntämään. Te tunnuitte myös vastustavan sitä, mitä me teemme merimetsojen ja hanhien ja muiden osalta. Muistuttaisin myös, että tämä hallitus tekee nimenomaan [Puhemies koputtaa] metsästyksen riistapolitiikan kannalta erinomaisia toimenpiteitä, joita ei ole tässä maassa muuten aiemmin nähtykään. [Timo Heinonen: Purra löi Kettusen kanveesiin! — Sanna Antikainen: Aivan täysin!]

Arvoisa herra puhemies! Toden totta, meillä on hurja velkatilanne, ja velkavuori sen kun kasvaa, ja työllisyystilanteemme on äärimmäisen huono. Juuri siksi SDP on kolme vuotta esittänyt useita keinoja, joilla työllisyystilannettamme parannettaisiin, [Timo Heinonen: Olisi esittänyt neljä vuotta sitten!] ja on erittäin hyvä, että hallitus on nyt tarttunut joihinkin näistä SDP:n esittämistä vaihtoehdoista, kuten tähän energiatehokkuusavustukseen asuinrakennuksille. Esitimme tätä jo kolme vuotta sitten, koska rakennusala oli kriisissä ja tarvitsi paljon tukea, tarvitsee edelleen, ja silloin hallitus raivoisasti vastusti tätä SDP:n esitystä. Mutta on ihan hyvä, ministeri, että olette tähän nyt tarttuneet, sillä toden totta, tämänkaltaisia tukitoimia edelleen tarvitaan. SDP:hän tuolloin esitti myös kotitalousvähennyksen parantamista, jota hallitus raivokkaasti vastusti, mutta on hyvä, että siihenkin päätitte tarttua. SDP esitti työmatkavähennyksen parantamista, jota hallitus vastusti raivokkaasti, mutta on hyvä, että siihenkin päätitte siellä kehysriihessä tarttua. Eli joistain hyvistä asioista olette ottaneet koppia, ja toivottavasti sitten niiden avulla [Puhemies koputtaa] tämä työllisyyskin kohenee.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt vuoden 2026 [Hälinää — Puhemies koputtaa] toisen lisätalousarvioehdotuksen. Taloudessa kuuluu parempaa, ja hallituksen talouspolitiikka on alkanut viimein tuoda tulosta. Ekonomistit eli kansantalouden asiantuntijat ovat laajasti sitä mieltä, että talouskasvu on viimein käynnistynyt meillä Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa kasvu on edelleen hyvin nihkeää. Saksan nihkeys ei voi olla vaikuttamatta Suomeen, kuten ei Iranin sotakaan, joka valitettavasti otti eilen jälleen uusia kierroksia. Kasvu on siis haurasta, mutta joka tapauksessa sitä kuitenkin laaja-alaisesti kaikilla päätoimialoilla tapahtuu. Talouspolitiikkaa tuleekin tehdä pidemmän aikavälin tarkasteluhorisontilla. Olemme sopeuttaneet taloutta suorilla toimilla 6,5 miljardilla, tervehdyttäneet työmarkkinoiden rakenteita, uudistaneet sosiaaliturvaa ja muun muassa nyt viimeisimpänä korjanneet Marinin hallituksen yrittäjien eläkelain. Paljon on silti vielä tehtävää. On myös syytä muistaa, että tekemämme uudistukset vaikuttavat viiveellä ja talouskasvua seuraava työttömyyden lasku tulee samoin viiveellä. Tuleva vuosi on varmasti jo valoisampi myös työmarkkinoilla ja tuo helpotusta työttömien vaikeaan tilanteeseen. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa teemme uusia toimia tilanteen helpottamiseksi. Nuorten rekrytointitukeen ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Määräraha riittäisi vähintään 3 300 työttömän nuoren työllistämiseen. Nuorisotyöttömyyden ehkäisemisen pilotteihin ehdotetaan 15 miljoonaa. Valtionhallinnon kesätyöntekijöiden ja harjoittelijoiden lisärekrytointiin ehdotetaan neljä miljoonaa euroa. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan yhteensä 20 miljoonaa euroa. Ison korjausrakentamisen paketin lisäksi teemme julkisia investointeja infraan ja väyliin. Tämä on järkevää ja vastuullista suhdannepolitiikkaa. Toisaalta sopeutamme toissijaisista menoista. Muun muassa järjestöjen tuki vähenee edelleen, samoin kehitysavun määrä. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa jatketaan ja laajennetaan. Kehysriihessä satsasimme edelleen lisää Puolustusvoimiin. Maavoimien uudistaminen vaatii resursseja. Toivon, että kotimainen puolustusteollisuutemme saa myös vauhtia merkittävistä panostuksistamme puolustusvälineiden hankintoihin. Arvoisa puhemies! Meillä on ensi kertaa käsissämme lisätalousarvioehdotus, jossa pääsemme korjaamaan verotuloarviota ylöspäin. Tämä on seurausta alkaneesta talouskasvusta ja hallituksen talouspolitiikasta. Verotuloissa arvonlisäveron kertymää ehdotetaan korotettavaksi 122 miljoonalla perustuen huhtikuussa julkaistuun kokonaistaloudelliseen ennusteeseen. Sekalaisten tulojen arviota korotetaan 113 miljoonalla. Lisätalousarvio sisältää kevään kehysriihessä linjattuja työllisyystoimia sekä panostuksia droonien torjuntaan ja puolustukseen laajemmin. Vuoden 2026 toisessa lisätalousarvioesityksessä määrärahatarve kasvaa 420 miljoonaa euroa, varsinaisten tulojen lisäys on 131 miljoonaa, ja nämä yhdessä lisäävät nettolainanoton tarvetta 289 miljoonaa euroa. Nettolainanoton valtiolla vuonna 2026 arvioidaan olevan noin 11,1 miljardia euroa. Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa säteilee meille, sillä drooneja voi lentää jatkossakin erehdyksessä ilmatilaamme. Siksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 44 miljoonan euron lisärahoitusta ja poliisille vastaavasti 6,2 miljoonaa droonitorjuntakyvyn vahvistamiseen. Lisäksi Rajavartiolaitokselle ehdotetaan resursseja miehittämättömien valvontajärjestelmien hankintaan ja käyttöönottoon perustetun hankkeen käynnistämiseen. Kansainvälisen tilanteen vuoksi hallitus tekee myös panostuksia huoltovarmuuteen energian osalta. Ehdotamme 10 miljoonan määrärahaa Huoltovarmuuskeskukselle energiaturpeen varmuusvarastointia varten. Lisäksi olemme tuomassa ensi vuoden talousarvioon uutta kahdeksan miljoonan euron kokonaisuutta talvienergiatukeen, josta neljä miljoonaa euroa menee turpeen varmuusvarastointiin ja tuotantovarauksiin ja toiset neljä miljoonaa euroa voimalaitosten käyttöjen jatkamiseen muun muassa CHP-voimaloiden osalta. Näin turve säilyttää asemansa energiapaletissa. [Keskustan ryhmästä: Neljä miljoonaa!] Puolustussatsauksia tehdään siis edelleen lisää. Puolustusvoimille ehdotetaan 25 miljoonan euron lisärahoitusta materiaalin kunnossapitoon ja varustamiseen. Puolustusministeriön toimintaedellytysten parantamiseksi muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-jäsenyyden myötä lisääntyneiden resurssitarpeiden kattamiseen ehdotetaan kahden miljoonan euron lisäystä. Lisäys katetaan siirtona Puolustusvoimien toimintamenoista. Puolustusmateriaalihankintojen vuoden 2020 tilausvaltuuden enimmäismäärään ehdotetaan lisää 1 057 miljoonaa euroa materiaalihankintoihin, jotka ajoittuvat vuosille 2026—2032. Tilausvaltuuksien lisäyksistä vuosille 26—28 kohdentuvista maksuista 562 miljoonaa katetaan aiemmin myönnetyillä määrärahoilla. Kotimaisen puolustusteollisuuden tukemiseen ehdotetaan 18,3 miljoonaa euroa avustuksena. Ukrainan tukemiseksi tarkoitettuihin aloitteisiin osallistumiseen ehdotetaan 44,3 miljoonan euron lisärahoitusta. Kotimaiselta teollisuudelta Ukrainan tarpeisiin tehtäviin hankintoihin liittyvää tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 50 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa vastaavalla määrällä vuoden 2026 puolustusmateriaalihankintojen määrärahaa. Ukrainaan toimitettuun 31. tukipakettiin sisältyneen puolustusmateriaalin korvaaviin hankintoihin tarkoitettua Ukrainan tukemisen tilausvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 96,8 miljoonaa. Tähän liittyvät maksut ajoittuvat vuoteen 2028. Lisäksi Puolustusvoimille ehdotetaan 5,7 miljoonan euron lisäystä Ukrainalle annettavan koulutus- ja materiaalituen kustannusten kattamiseen. Näin ollen voidaan huomata, että lisätalousarvion lisämenotarpeet kohdistuvat erittäin voimakkaasti turvallisuuteen, Ukrainaan, puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Arvoisa puhemies! Suhdannepoliittisesti hallitus päätti 110 miljoonan euron rakennuspaketista korjausrakentamisen elvyttämiseen. Tänä vuonna siis toivon mukaan taloyhtiöt tekevät päätöksiä energiatehokkuutta parantavista remonteista, sillä niihin on saatavissa valtiolta avustuksia tänä vuonna ja myös ensi vuonna. Rakentaminen on keskeinen osa talouttamme, ja nollakorkoaikana luotiin niin iso rakentamisen kupla asuntomarkkinoille, että korjausrakentamisen tukeminen on oikea tapa tukea rakentamisen elpymistä. Tässä lisätalousarvioehdotuksessa varaamme korjausrakentamisen pakettiin 25 miljoonaa euroa, ja loppurahoitus varataan syksyn lisätalousarvioon ja ensi vuoden talousarvioon. Näin saamme rakentamisen käyntiin ja työtä laajasti suomalaisille. Hallitus ehdottaa myös panostuksia lukuisiin uusiin väylähankkeisiin. Lisäksi useiden jo päätettyjen liikennehankkeiden valtuuksiin ehdotetaan korotusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan sisältyy uusi kansalaisuuskoe liittyen kansalaisuutemme saamiseen. Suomen kansalaisuus pitää ansaita osoittamalla, että sitoutuu suomalaisiin arvoihin ja yhteiskuntamme yhteisiin pelisääntöihin. Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin ehdotetaan 4,2 miljoonan euron lisäystä kansalaisuuslain muuttamista valmistelevaan hankkeeseen. Käytännössä rahoitus menee uuden kansalaisuuskokeen tekemiseen ja sen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Ulkomaalaislain muutokseen liittyviin kertaluonteisiin kustannuksiin ehdotetaan kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi maastapoistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin ehdotetaan lisäystä 1,5 miljoonaa. Maasta poistamiset ovat kasvaneet, hyvä niin, sillä lainsäädäntömme on tältäkin osin merkittävästi kiristynyt. Arvoisa puhemies! Vielä joitakin nostoja esityksestämme. Tuomioistuimille ehdotetaan 4,7 miljoonaa ja Syyttäjälaitokselle 2,2 miljoonaa euroa ruuhkan purkuun. Oikeudenhoidon resursseja ja niiden oikeasuhtaisuutta arvioidaan laajemmin osana valmisteilla olevaa oikeudenhoidon selontekoa. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ehdotetaan 4,4 miljoonaa lisäystä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen korjaamiseksi. Ja aivan lopuksi: Suomen riistakeskus saa lisää resursseja valkoposkihanhien ja merimetsojen poikkeuslupapäätösten käsittelyyn sekä tietojärjestelmämuutoksiin näiden lajien siirtyessä syksyllä metsästettäviksi riistalajeiksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Loistava päätös!]

Arvoisa puhemies! Minulle urheilu ei ole ollut pelkkä harrastus. Se on ollut työ, elämäntapa ja kova koulu. Se on ollut merkittävä osa elämääni. Vaikka lopetin kilpaurheilun, nyrkkeily ja liikunta ovat pysyneet vahvasti elämässä mukana. Urheilu-ura opettaa kurinalaisuutta, vastuuta ja itsensä likoon laittamista, mutta sen se opettaa myös, että mikään ura ei kestä ikuisesti, ei urheilijan ura eikä kansanedustajan ura. Harva huippu-urheilija päättää uransa juhlapuheeseen. Tiedän sen, kuinka ura päättyy hiljaa loukkaantumiseen, iän tuomiin rajoihin tai muuhun yhtä yleiseen syyhyn. Sen jälkeen edessä on uusi elämä, usein vielä kohtuunuorena, mutta ilman sitä turvaa, joka monilla muilla työntekijöillä on itsestäänselvä. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarttuu aitoon ja akuuttiin ongelmaan. Se on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen. Se korjaa tilanteen, jossa urheilijoille säädetty lakisääteinen eläkevakuutus on jäänyt markkinoilla vaille tarjoajia. Tämä ei ole urheilijan valinta eikä urheilijan vika. Se on rakenteellinen ongelma, joka kuuluu lainsäätäjälle. Nyt tehdään siis se, mitä vastuullisen yhteiskunnan kuuluu. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lakisääteinen turva on myös tosiasiallisesti saatavilla. Tämä on pieni laastari oikeaan ruhjeeseen. Siksi meidän tulee jatkossa selvittää muitakin tapoja urheilijan vakuutusturvan vakauden ja ennakoitavuuden lisäämiseksi sekä kehittää urheilijan sosiaaliturvaa pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Turvallisuus ei voi olla vain tekstiä ilman todellista käytäntöä. Mahdollisuus käyttää sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia vastaa tätä päivää ja vakuutusmarkkinoiden todellisuutta. Samalla se antaa urheilijalle pidemmän aikavälin kannalta paremman mahdollisuuden saada työstään myös vanhuudenturvaa. Arvoisa puhemies! Urheilijoiden urat ovat lyhyitä, minkä vuoksi monilla eläkekertymät jäävät hyvin pieniksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys mahdollistaa pienten eläkesäästöjen maksamisen kertasuorituksena sekä eläkkeen maksamisen määräaikaisena urheilijan omalla suostumuksella. On vaikea perustella, miksi suomalaisen urheilijan olisi saatava eläkettään muutamien kymmenien eurojen kuukausierinä, kun järkevä kertakorvaus auttaisi uuden elämän rakentamisessa. Siksi tämä ei ole holtitonta vapautta vaan realismin tuomista järjestelmään, joka on aiemmin kohdellut urheilijoita mekaanisesti vain paperilla. Arvoisa puhemies! Urheilu opettaa vastuunkantoa, ja tämä esitys kunnioittaa sitä. Urheilija saa valinnanvapautta mutta myös vastuun, koska sijoitussidonnainen malli ei lupaa ilmaista varmuutta vaan antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. Tämä on linjassa urheilijan arvojen kanssa. Yhteiskunta, joka nauttii urheilijoiden työstä, saavutuksista ja heistä kasvaneista esikuvista, ei saa kääntää heille selkäänsä silloin, kun urheilu-ura päättyy. Siksi tämä esitys vie meitä askeleen lähemmäs reilumpaa järjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin on syytä muistaa, että oli hoitotakuu yhtä tai toista, niin olennaista on se, päästäänkö siihen. Hoitotakuitahan voi asettaa vaikka minkälaisiksi, mutta jos ei niihin päästä, [Välihuutoja vasemmalta] niin silloin meillä on ongelma jossakin muussa päässä kuin siinä, mikä se hoitotakuu on. Nyt on syytä edelleenkin alleviivata sitä, että tosiaan hoitoonpääsy erikoissairaanhoidon puolella, siis niiden vaativimpien sairauksien ja muiden puolella, on nimenomaisesti parantunut. [Krista Kiuru: No mutta ei se tästä hallituksesta johdu!] Nykyisin pääsee nopeammin ja helpommin hoitoon. — Ilmeisestikin, täällä kun oppositio huutaa, että se ei johdu hallituksesta, niin kaikki myönteinen johtuu aina jostain muusta kuin hallituksesta, mutta negatiivinen johtuu sitten hallituksesta. Näinhän se menee. Yhtä kaikki olennaista on se, että te olette aivan oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon puolella valitettavasti järjestelmämme tällä hetkellä on sellainen, että se ajaa tilanteisiin, joissa hoitoonpääsy ei ole niin nopeaa kuin sen kuuluisi olla. Juuri tähän haluamme puuttua, ja siihen meidän keskeisin työkalumme on tämän uuden omalääkärimallin rakentaminen yhdessä alueiden kanssa.

Arvoisa puhemies! Hyvää lainsäädäntötyötä on se, että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa selkeytetään ja sujuvoitetaan. Tämä esitys mahdollistaa jatkossa sen, että rikoksiin voidaan puuttua ajoissa ja vankilaturvallisuutta voidaan vahvistaa. Siinä täsmennetään Rikosseuraamuslaitoksen oikeutta saada tietoja muilta viranomaisilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta sekä Maahanmuuttovirastolta, jotta rangaistusten täytäntöönpano voidaan toteuttaa turvallisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitokselle annetaan mahdollisuus pyytää keskusrikospoliisilta lausunto siitä, onko vangin tai yhdyskuntaseuraamusta suorittavan henkilön työnantajaksi ilmoitetulla yrityksellä kytköksiä vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jotta rikosverkostojen vaikutus vankiloihin ja seuraamusten täytäntöönpanoon voidaan estää tehokkaammin. Siksi tämän esityksen ytimessä on turvallisemman yhteiskunnan rakentaminen. Arvoisa puhemies! Turvallisempi arki ei kuitenkaan rakennu vain sillä, että Rikosseuraamuslaitos saa paremmin käyttöönsä tärkeää tietoa. Tässä esityksessä selkeytetään myös sen mahdollisuuksia luovuttaa tietoja poliisille niin pyynnöstä kuin oma-aloitteisestikin tilanteissa, joissa on kyse vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta. Lakivaliokunta on tätä koskien esittänyt täsmennyksiä siihen, miten nämä luovutettavat tietosisällöt määritellään laissa. Onkin selvää, että tässä esityksessä viranomaisten välinen toimiva ja oikeutettu tiedonvaihto on turvallisemman yhteiskunnan keskiössä. Toimiva yhteydenpito siten parantaa turvallisuutta myös muiden rikosten selvittämisen osalta. Turvallisessa yhteiskunnassa ei ole sijaa työperäiselle hyväksikäytölle, harmaalle taloudelle, ihmiskaupalle eikä muullekaan rikolliselle toiminnalle. Nyt säädettävät muutokset mahdollistavat entistä paremmin riskiperusteisen valvonnan ja tehokkaamman puuttumisen epäkohtiin niin työelämässä kuin yhteiskunnassa yleisesti. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on ehdoitta tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Se on lakivaliokunnan huolellisen käsittelyn myötä entistä täsmällisempi ja tarkkarajaisempi, kun käsitellään salassa pidettäviä henkilötietoja, minkä vuoksi se myös suojelee jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia tarpeellisella tavalla. Se on siten tasapainossa yhteisen turvallisuuden ja yksilölle kuuluvien perusoikeuksien välillä. Siksi tämä esitys on vahva ja kannatettava. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä parannetaan työntekijöiden oikeuksia. Esityksellä puututaan työperäiseen hyväksikäyttöön nykyistä tehokkaammin, vahvistetaan työntekijöiden oikeusturvaa sekä turvataan rehellisesti toimivien yritysten asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla. Työperäinen hyväksikäyttö on iso ongelma nyky-Suomessa työmarkkinoilla, joissa yleensä maahanmuuttajia käytetään pitkälti muiden maahanmuuttajien toimesta hyväksi. Samalla kärsii myös suomalainen työntekijä, joka ei luonnollisestikaan pysty kilpailemaan työmarkkinoilla, joilla riistetään kiskuripalkalla työntekijää. Pitkässä juoksussa tämä myös heikentää työehtoja. Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme nähneet lukuisia käytännön esimerkkejä siitä, miten vakavasta ilmiöstä on kyse. Ravintola-alalla on tullut paljon ilmi tapauksia, joissa ulkomaalaisilla työntekijöillä on teetetty pitkiä työpäiviä huomattavasti työehtosopimusten mukaista palkkaa alemmalla korvauksella. Rakennusalalla on havaittu tilanteita, joissa työntekijä on ollut täysin työnantajansa varassa asumisen ja toimeentulon osalta. Marjanpoimintaan ja kausityöhön liittyvissä tapauksissa on puolestaan nähty, kuinka työntekijöille annetut lupaukset työstä ja ansioista eivät ole vastanneet todellisuutta. Suomeen on syntynyt tilanteita, joissa osa työnantajista rakentaa liiketoimintaa halpatyövoiman hyväksikäytön varaan. Samalla rehelliset yrittäjät joutuvat kilpailemaan yritysten kanssa, jotka hankkivat kilpailuetua rikkomalla sääntöjä. Arvoisa puhemies! Suomessa toimii valtava määrä yrittäjiä, jotka maksavat työntekijöilleen asianmukaiset palkat, noudattavat työehtosopimuksia ja kantavat vastuunsa. Heidän ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa kilpailija voi voittaa tarjouskilpailun tai kasvattaa markkinaosuuttaan siksi, että se maksaa työntekijöilleen lainvastaisesti liian vähän tai käyttää hyväksi heidän haavoittuvaa asemaansa. Kyse on siis paitsi työntekijöiden suojelusta myös reilun kilpailun turvaamisesta. Rehellinen yrittäjä ei saa olla markkinoilla heikommassa asemassa kuin se, joka rikkoo sääntöjä. Arvoisa puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on ollut yksi työperäisen maahanmuuton merkittävimmistä lieveilmiöistä. Liian usein hyväksikäytön uhrit ovat olleet ulkomailta Suomeen saapuneita työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, eivät osaa kieltä tai ovat muuten riippuvaisia työnantajastaan. Monissa tapauksissa hyväksikäyttäjänä on ollut toinen ulkomaalaistaustainen yrittäjä, joka käyttää hyväkseen työntekijöiden haavoittuvaa asemaa. Arvoisa puhemies! Pidän erittäin kannatettavana, että esityksessä säädetään uutena rikoksena törkeä kiskonta työelämässä perusmuotoisen kiskonnan lisäksi. Rangaistus kiskonnasta työelämässä on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Törkeästä kiskonnasta työelämässä voidaan tuomita vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Kokonaisuutena esitys on erinomainen ja hyvin valmisteltu. Iso kiitos oikeusministeri Leena Merelle tämän esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan, ja kiitos valiokunnalle hyvästä mietinnöstä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys perustuu EU:n Omnibus I -pakettiin, jonka tavoitteena on vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Tavoite on jälleen kerran sinänsä kannatettava, mutta tämän esityksen seurauksena kestävyysraportointivelvollisten yritysten määrä Suomessa vähenee 1 300 yrityksestä noin 130 yritykseen. Muistutan myös, että globaalit ympäristö- ja ihmisoikeushaasteet eivät ole vähentyneet, päinvastoin juuri tällaisessa tilanteessa tarvittaisiin ennakoivaa ja pitkäjänteistä sääntelyä, joka tukee vastuullista liiketoimintaa ja luo yrityksille vakaan toimintaympäristön. Kestävyysraportoinnin tarkoituksena on lisätä avoimuutta yritysten toiminnasta. Se antaa sijoittajille, kuluttajille, työntekijöille ja muille sidosryhmille tietoa siitä, miten yritykset huomioivat ympäristövaikutukset, ilmastoriskit, ihmisoikeudet ja hyvän hallinnon periaatteet. Läpinäkyvyys on luottamuksen rakentamista ja kestävyys suomalaisyritysten kilpailuetu. On syytä huomata, että suuri joukko suomalaisia yrityksiä on jo investoinut näihin raportointijärjestelmiin, henkilöstön kouluttamiseen ja uuden sääntelyn käyttöönottoon. Monet yritykset ovat valmistautuneet raportointiin vuosien ajan. Suomessa perinteisesti on nähty vastuullisuus kilpailuetuna. Kansainvälisillä markkinoilla asiakkaat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit vaativat yhä enemmän tietoa tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta. Siksi laajaa raportointia voidaan myös pitää suomalaisyritysten vahvuutena ja vientivalttina. Arvoisa rouva puhemies! Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen on tärkeää, mutta sitä ei pidä tehdä avoimuuden, vastuullisuuden ja pitkän aikavälin kilpailukyvyn kustannuksella. Näistä edellä mainituista syistä teen vastalauseen 1 mukaisen ehdotuksen eli ehdotan, että lakiehdotukset hylätään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun Suomen kotieläintuotannolle on tehty lisävaatimuksia, niin olisin toivonut sieltä vasemmalta laidalta joskus jonkun kehuvan niitä, nostavan suomalaista tuotantoa, sanovan, että kulutetaan suomalaista lihaa, kun se on tehty niin laadulla. Te kaikki tiedätte sen, että Suomessa tilavaatimukset ovat aivan toista luokkaa kuin muualla Euroopassa. Te tiedätte, että meillä possu saa pitää saparonsa, meillä tiineytyshäkit on kielletty siirtymäajalla ja porsitushäkkien rakentaminen on kielletty, mutta olenko kuullut yhtään kehua sieltä vasemmalta laidalta? En, koska te ette joka tapauksessa haluaisi, että sitä lihaa tuotetaan. [Mikko Savola: Tämä on se ydin!] Ja kun esimerkiksi immuunikastraatio on mahdollinen — sitähän ei kielletä, vaikka siinä toki pistetään pari kertaa isommalla neulalla ja pistetään hormonipätkää eläimeen — niin toki tällä menetelmällä varmasti tuotetaan tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Kehutteko sitten suomalaista sianlihaa, [Puhemies koputtaa] jos joku tuottaa sillä menetelmällä?

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Merta jälleen kerran tämän tärkeän asian edistämisestä. Tämä hallituksen esitys on suoraan turvallisuuden ytimestä. Turvallinen yhteiskunta ei ole sellainen, jossa vaarallisista rikoksista epäillyt voivat kulkea vapaana. Siksi teemme nyt muutoksia pakkokeinolakiin. Viime vuosina yhä useampi vaarallisesta rikoksesta, kuten henkirikoksesta tai vakavasta väkivallasta, epäilty on jouduttu päästämään vapaalle odottamaan oikeudenkäyntiä tai tuomiota. Poikkeuksen on tehnyt kyky osoittaa pakenemisen tai rikollisen toiminnan jatkamisen riski, mutta tämä käytäntö on osoittautunut hyvin ongelmalliseksi. Yksiselitteisesti kuitenkin on niin, että ei näiden rikollisten paikka ole vapaudessa. Arvoisa puhemies! Tässä muutoksessa on ennen kaikkea kyse siitä, millaiset työkalut annamme maamme viranomaisille rikollisuuden torjumiseksi ja turvallisen yhteiskunnan takaamiseksi. Kyse on siitä, miten pidämme kiinni oikeusvaltion periaatteista. Keskeisenä uudistuksena ehdotetaan nyt vangitsemisen edellytyksiin lisättäväksi uusi, niin sanottu turvallisuusperuste, jonka nojalla henkilö voitaisiin vangita erittäin vakavissa rikoksissa, jos hänen arvioidaan muodostavan vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Samalla korostetaan, että rikoksen vakavuus ja ankaran rangaistuksen todennäköisyys pysyvät keskeisinä arviointikriteereinä ja kaikkein vakavimmissa rikoksissa vangitsemisen kynnys on jo lähtökohtaisesti matalampi. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa mahdollisuutta tietyin perustein salaisiin paikkaetsintöihin ilman ilmoitusvelvollisuutta, sääntelyä osallistuvan tietolähteen käytöstä rikollisryhmien toiminnan paljastamiseksi sekä toimia ampuma-aserikosten tutkinnan tehostamiseksi. Tämä on oikeustajun mukaista, turvallisemman Suomen rakentamista. Arvoisa puhemies! Vakavin rikollisuus on muuttunut. Se on yhä useammin järjestäytynyttä, suunnitelmallista ja vaikeasti havaittavaa, eikä perinteisillä keinoilla pystytä enää kaikilta osin vastaamaan näihin ilmiöihin. Kun rikollisuus toimii piilossa, myös viranomaisten on pystyttävä toimimaan riittävän tehokkaasti. Tällä esityksellä pyritään siihen, että rikoksia voidaan paljastaa aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa, viranomaiset pääsevät paremmin käsiksi suljettuihin rikosverkostoihin ja vakaviin rikoksiin, ja näihin voidaan puuttua jo ennen niiden toteutumista, mikä on ennaltaehkäisyn näkökulmasta turvallisuustyön ydintä. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena tämä esitys vahvistaa Suomen turvallisuutta parantamalla viranomaisten kykyä torjua vakavaa rikollisuutta, mahdollistamalla puuttumisen vaarallisiin tilanteisiin ajoissa ja tekemällä sen oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen. Siksi kyse on lopulta hyvin yksinkertaisesta asiasta, nimittäin siitä, että ihmisten on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta suojaa heitä ja että se tekee sen oikeudenmukaisesti. Siksi tärkein tehtävämme on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Tarpeellinen esitys: rahoituksellisen kestävyyden parantaminen tilanteessa, jossa huoltosuhde heikkenee ja on muitakin paineita, on perusteltu. Se, mitä edustaja Heinonen tuossa puhui taloudesta, oli kyllä tärkeä huomio ja sellainen huomio, joka luo uskoa ja toivoa talouteemme. Sehän ei ole nyt mielipide, vaan siihen on tilastollista faktaa. Käänne on tapahtumassa ja osin tapahtunut, ja tilauskirjat, kulutuskysyntä ja rakentaminen alkavat elpyä. Se, mikä on surullista, on se, että tässä vaalien lähestyessä tuntuu siltä, että kaikki eivät aivan edes toivokaan taloudellista käännettä, koska se luo erilaisen asetelman ennen vaaleja. Onneksi tämä joukko ihmisiä on pieni vähemmistö.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Me pidämme kokoomuksessa kyllä erittäin tervetulleena ja tärkeänä tätä yrittäjien YEL-järjestelmän uudistamista. Se on odotettu ja tarpeellinen korjaus, joka nyt on lopulta saatu eteenpäin. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu siis pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan huoltosuhteen heikkenemisen sekä talouden kehitykseen, eläkevarojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehitykseen liittyvän epävarmuuden takia valmisteltiin kolmikantaisesti tarvittavia työeläkelainsäädännön muutoksia rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Näiden nyt käsittelyssä olevien muutosten tavoitteena on siis työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden parantaminen pääosin sijoitustuottoja lisäämällä. Nämä tehtävät muutokset pienentävät myös julkisen talouden kestävyysvajetta noin 0,8 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Säännöksiä rahoitustekniikkaan muutetaan siis siten, että se mahdollistaa paremmin osakeriskin lisäämisen, ja vakavaraisuussäännöksiä muutetaan taasen niin, että sijoitusriskiä voidaan ottaa enemmän kaikissa sijoituslajeissa. Lisäksi esityksessä laajennetaan myös luotonottomahdollisuutta koskemaan tytäryhteisöjen kiinteistösijoituksia. Rahastointia vahvistetaan siis jatkossa niin, että vuosittain rahastoidaan enemmän vanhuuseläkkeitä varten tulevien eläkkeiden rahoittamiseksi. Tällä uudistuksella siis vastataan myös talouden tilanteeseen. Totta se on: Suomen talouden käännettä on odotettu pitkään ja hartaasti, ja Tilastokeskukselta saimme tänään hyviä uutisia. Ilta-Sanomat otsikoi oman uutisensa näin: ”Nyt se tapahtuu: Suomen talous kääntyy kasvuun. Kasvu on nyt jopa vauhdikkaampaa kuin Euroopassa.” [Oikealta: Loistavaa!] Suomen bruttokansantuote kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä tänä vuonna 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ennakkotietojen mukaan, mikä on voimakkain kasvu lähes viiteen vuoteen — lähes viiteen vuoteen voimakkain kasvu. Kasvua tapahtui siis kautta linjan: investoinneissa, yksityisessä kulutuksessa ja viennissä. Yksityisessä kulutuksessa mitattiin itse asiassa jo kolmas peräkkäinen kasvuneljännes, ja nousutahti näytti vain kiihtyvän. Teollisuuden hyvän tilanteen lisäksi rakentamisen alalla on kasvun merkkejä nähtävillä jo kahden peräkkäisen vuosineljänneksen ajalta, ja bruttokansantuotteen tasoa nostivat myös puolustusinvestoinnit. Eli meillä on onneksi nyt pitkän odotuksen jälkeen taloudessa erittäin paljon myönteisiä merkkejä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. — Tosiaan muutamia kysymyksiä ja huomioita, joihin tässä yritän vastata: Todellakin tämä ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä on aika monimutkainen, ja tätä ollaan parantamassa. Työ on aloitettu niin, että sitten seuraavalla hallituspohjalla, joka neuvotteluissa istuu, olisi paremmat tiedot käytettävissä, ja myös näen, että tiedot siitä, jos tätä ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää halutaan muuttaa, sillä se toki edellyttää sen lain päivittämistä. Nyt on edetty sen nykylain mukaisesti. Siinähän edellytetään tätä pitkän aikavälin suunnitelmaa tehtäväksi, ja nyt se tehtiin ensimmäistä kertaa, kerran kymmenessä vuodessa. Sitten tämä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma tehdään joka hallituskausi ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma joka toinen hallituskausi. Sen vuoksi emme kokeneet, että tätä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa nyt olisi ollut tarpeen päivittää, koska edellinenkään hallitus ei vielä kyennyt siihen kaikkia resursseja osoittamaan ja nyt olemme pyrkineet siihen tuomaan myös lisää resursseja ja toisaalta toimeenpanemaan sitä, koska siinäkin oli vielä vajetta, joten siinä mielessä pidän tärkeänä, että nämä toimet ovat myös pitkäjänteisiä. Sitten tätä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman päivittämistä varmasti kannattaa miettiä heti siellä hallitusneuvotteluissa, kuten tietysti kaikkien muidenkin näiden suunnitelmien edellyttämien toimien tai käytännössä sen meidän hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämien toimien. Tämä meidän oma ilmastopolitiikkahan ei tietenkään ole ainoa asia, joka näitä päästövähennyksiä ohjaa, vaan päinvastoin meillähän on erittäinkin vahvaa lainsäädäntöä Euroopan unionista, ja on tietysti hienoa, että tässä mietinnössään talousvaliokunta myös korostaa päästökaupan merkitystä ilmastopolitiikan keskeisenä ohjauskeinona. Sehän on ollut myös hallituksen linja, että siitä tulee jatkossakin pitää kiinni, ja sitä vaikuttamistyötä ollaan tehty ihan pääministeritasolta asti sinne Eurooppaan, että näin olisi myös jatkossa. Se on suomalaisten yritysten etu ja ylipäätään eurooppalaisten yritysten etu, että meidän investointiympäristö pysyy vakaana ja se on ennustettava ja näitä investointeja päästöttömiin ja vähäpäästöisiin teknologioihin kannattaa tehdä. No, kiertotaloudesta: Joo, tässä on todellakin monta asiaa liikenteessä. Tätä jäteveron laajennusta valmistellaan tuolla VM:ssä. En osaa ihan tarkasta aikataulusta sanoa, mutta sen pitäisi siellä edetä. Meillä on myöskin tämä jätelain uudistus, jossa ensimmäisessä vaiheessa avataan markkinoita mutta toisessa vaiheessa olisi tarkoitus vielä tällä hallituskaudella saada sieltä eteenpäin joitakin sellaisia elementtejä, joilla päästäisiin jätelaista enemmän kiertotalouslain suuntaan. Sen lisäksi on näitä tällaisia ehkä teknisempiä yksityiskohtia, kuten se, miten määritellään näitä ”ei enää jätettä” -kriteereitä ja tämän tyyppisiä, mikä välillä on esteenä, niin että vaikkapa tällä hetkellä meidän yhdellä isoimmista aloista, kaivannaisteollisuudessa syntynyttä kuonaa tai jätettä — tai tällä hetkellä jätteeksi määriteltävää — on vaikea hyödyntää vaikkapa lähialueilla tien rakentamiseen tai muuhun vastaavaan. Tähän pyritään hakemaan joustavuutta. Totta kai myös rakennusala on erittäin tärkeä tässä, koska siellä syntyy paljon käyttökelpoistakin jätettä, ja siellä on myös osaamisen päivittämisen tarvetta siinä, että osataan sitten purkaa esimerkiksi rakennuksia siten, että niitä voidaan uudelleen hyödyntää. Sen lisäksi on vielä tietenkin EU-tasolla tämä heidän oma — tai tietysti meidänkin siihen vaikuttama — kiertotalousasetus, Circular Economy Act, joka on tarkoitus tietysti sitten Suomessakin toimeenpanna, mutta se on vielä tuloillaan. Kiertotaloutta totta kai haluamme vauhdittaa, se on ihan selvä, koska se on yksi avain siihen, että saadaan samanaikaisesti vähennettyä päästöjä ja vähennettyä luonnonvarojen käyttöä, hyödynnettyä ne, mitä on kerran hyödynnetty, mahdollisimman tehokkaasti ja pitkään. Sitten vielä oli muutama kysymys tai oikeastaan enemmänkin maininta siirtokapasiteetista: Fingridhän on tästä tehnyt nyt oikeastaan aika informatiivisenkin suunnitelman, jolla on ehkä helpompi viestiä myöskin niistä suunnitelmista. Toki on nyt saatu sillä hallituksen päätöksellä lisätä investointikapasiteettia ja myöskin saatu vauhditettua niitä. Sen haluan kuitenkin todeta, että tällä hetkellä tuotantoliittymäkyselyitä on ollut noin 400 gigawatin verran ja kulutusliittymäkyselyitä noin 70 gigawatin verran. Meidän tuotantokapasiteetti tällä hetkellä on 25 gigawattia, ja toisaalta huippukulutus viime talvena oli sen 15,5 gigawattia. Tämä kertoo siis siitä, että nyt kun ollaan huolissaan siitä, tuleeko meillä ikään kuin liikaa sähkönkulutusta, niin vaikuttaa siltä, että ei, vaan enemmänkin kysymys on juurikin siitä, että tämä uusi kulutus sitten saa liikkeelle myös näitä sähköntuotantoinvestointeja. Itäisen Suomen osalta kehysriihessä on linjattu, että elinvoimakeskukset ottavat nyt vastuuta työryhmien esittämän toimeenpanosta siitä, että tätä työskentelyä organisoidaan niin, että kun näitä investointeja halutaan edistää alueellisesti, niin sinne tulee tämmöisiä alueellisia yhteistyötiimejä, joissa voidaan sitten paremmin suunnitella sitä, [Puhemies koputtaa] miten nämä julkiset ja yksityisen sektorin toimijat voivat yhteensovittaa verkkoon liittymistä ja myös tuotantoinvestointeja, kulutusinvestointeja ja niin edelleen. Eli pyritään tätä suunnittelua helpottamaan tätä kautta ja siten tuomaan tietysti myös varmuutta näille investoinneille, kun tiedetään ne Itä-Suomen tietyt rajoitteet, mitä siellä on vaikkapa tuulivoimarakentamiseen liittyen. — No, ehkäpä lopetan, kun puhemies koputtaa, niin että päästään kaikki katsomaan jääkiekkoa.

Arvoisa puhemies! Käytän nyt minäkin tässä vielä toisen puheenvuoron. Ajattelen myös, että on sinänsä arvokasta, että niin ympäristövaliokunta kuin talousvaliokuntakin ovat tässä pystyneet muodostamaan yhtenäisen kannan tähän pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaan, ja näissä kannoissa myös on nostettu sitä kritiikkiä, mikä täällä on esiin noussut ja mikä toivottavasti sitten osaltaan vie tätä suunnitteluprosessia eteenpäin. Olennaista on tosiaan sen myöntäminen, että nykyisillä toimilla Suomi ei ole pääsemässä näihin asetettuihin tavoitteisiin, ja siksi lisää toimia tarvitaan. Ympäristökriisien taustalla se ydinongelma on luonnonvarojen ylikulutus. Kulutamme enemmän kuin tämä planeetta kestää, ja siihen pitäisi Suomessakin pystyä puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Kiertotaloushan on tässä sinänsä avainasemassa, ja tässä meillä on petrattavaa, ja toivon, että se nyt vielä näkyisi loppukaudella hallituksenkin politiikassa nykyistä vahvemmin. Käytänkin nyt tilaisuutta hyväkseni kysyäkseni, että kun muistaakseni hallitus päätti tästä jäteveron nostosta kymmenellä miljoonalla, niin onko tämä nyt etenemässä ja tulossa sitten käytäntöön? Se nyt on yksi keino siihen, että saadaan kiertotaloutta vauhditettua. No, rakentaminen on yksi keskeinen sektori. Edustaja Kallio tässä hyvin nosti puurakentamista, jossa meidän Suomessakin pitäisi pystyä olemaan parempia. Itse ajattelen, että tämä ei ole sellainen teema, joka jakaa poliittisesti, vaan ennemminkin tätä ovat kaikki halunneet osaltaan vauhdittaa, ja toivottavasti siihenkin niitä keinoja löytyy. Se on juuri sitä metsätalouden jalostusarvon nostoa, mitä myöskin peräänkuulutetaan näissä valiokuntien kannanotoissa. Eli jotta me siitä rajallisesta, arvokkaasta puuraaka-aineesta saataisiin enemmän irti, niin sitä jalostusarvoa pitäisi pystyä nostamaan, ja puurakentaminen on yksi osa sitä, jossa toivon tosiaan, että päästäisiin eteenpäin. Kiinnostavaa kuulla, jos ministerillä on tähän jotain uutta kerrottavaa.

Arvoisa rouva puhemies! Pahoittelen nyt niille, jotka haluaisivat ennättää katsomaan sitä ottelua, mutta nyt vielä kun harvoin pääsee aiheesta puhumaan. — Tässä kun tuli edustaja Junnilalta hyvin tämä jääkiekko, niin katsoin sitten ihan anekdoottina hieman, että formula ykkösillä on tavoitteena olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, ja he käyttävät nyt sataprosenttisesti synteettistä polttoainetta. Toki päästöjä aiheutuu sitten, niin kuin monessa urheilulajissa, itse sen urheilun sinänsä sijaan siitä, kun siellä katsojia ja muita liikkuu. Mutta joo, hyvä, että kaikilla on tavoitteita. Edelleen jatkan tästä puurakentamisesta: Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimuksen mukaan rakennettu ympäristö aiheuttaa tosiaan kolmanneksen kaikista Suomen päästöistä. Tässä heidän tutkimushankkeessaan on laadittu tämmöisiä skenaarioita, joissa puun käytön lisäämisellä rakentamisessa voisi vähentää rakennetun ympäristön vuosittaisia kokonaispäästöjä jopa reilusti yli kymmenen prosenttia verrattuna nykyiseen tasoon. Tiedepaneelin mukaan puurakentamisen lisäämisellä saavutettavat päästösäästöt ovat merkittävän suuruisia suhteessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettyihin muihin päästövähennystoimiin — nyt puhutaan tietysti tästä pitkästä aikavälistä, mutta kaikki nämä liittyvät toisiinsa — ja puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastopolitiikassa ei Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan ole otettu Suomessa vielä riittävän hyvin huomioon. Esimerkiksi Tanskassa rakennusten päästörajojen kiristyminen on lisännyt biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan vapaaehtoisia hiilivarastomarkkinoita, jotka voivat toteutuessaan parantaa puupohjaisten ratkaisujen kilpailukykyä. Arvoisa puhemies! Puurakentamisen alalta arvostellaan, että Suomessa vuosikymmeniä puhuttu puurakentamisen edistäminen usein vesitetään päätöksenteossa. Arvostelu kohdistuu jopa yksittäisiin virkamiehiin, joiden nähdään jarruttavan puurakentamisen kehittymistä. Myös tulossa olevan rakennuslain muutoksen materiaalien päästöjä koskevia kriteerejä pidetään puurakentamisen toimijoiden taholta niin löysinä, etteivät ne edistä rakentamisen päästöjen vähentämistä ainakaan riittävällä tavalla. Alan mukaan rakennusten hiilijalanjälkilaskenta on luotu tavalla, joka peittää materiaalivalintojen merkityksen. Tätä toimijat perustelevat sillä, että koska hiilijalanjälki lasketaan koko elinkaarelle 30:stä 50:een vuoden ajalta, laskelma korostaa energian käyttöä eivätkä materiaalivalinnat näy laskennassa riittävästi. Arvoisa puhemies! Kaikki rationaaliset argumentit tukevat puurakentamisen edistämistä. Politiikan ongelmana on liian usein asioiden politisoituminen, ja ristiriitaiset ja riitaisat näkemykset metsien käytöstä haittaavat myös puurakentamisen edistämistä ja näkymää pidemmälle tulevaisuuteen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja toi esille, tämä mietintö on tosiaan yksimielinen, eikä siihen oikeastaan sen enempää. Niitä kriittisiä kohtia tuli myös siellä esille, niin kuin on tullut näissä muissakin puheenvuoroissa. Kiitos myös ministerille, että olette täällä paikalla. Ei ollut tarkoitus siitä Fingridistä mainita, mutta kun toitte sen esille, niin kyllä me edelleen itäisessä Suomessa hieman ollaan huolissaan siitä, mikä se Fingridin todellinen tahto siellä investointeihin on, koska se uusiutuvan energian tuotanto on kriittinen tekijä meillä investointien liikkeelle lähtöön. Vaikka varsinaista kritiikkiä tähän itse mietintöön ei ole mutta on mahdollisuus puhua puurakentamisesta, niin käytän tilaisuuden hyväkseni. Siellä suunnitelmaluonnoksen palautteessahan oli maininta, että puutuotteiden ja puurakentamisen roolia päästövähennys- ja nieluratkaisuna olisi myös voinut käsitellä suunnitelmaluonnoksessa enemmän, niin että tästä jokunen sana: Tämä puurakentaminen on ollut hieman semmoinen ihmetyksen aihe täällä. Siitä aika paljon puhutaan myönteisessä mielessä, mutta ihan hirvittävästi ei ole nähtävissä semmoisia konkreettisia toimenpiteitä. Otan joitain tutkimuksia tässä siihen liittyen esille, joista kaksi on Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa tehtyjä tutkielmia. Ensimmäinen on tämmöinen Markus Lehtosen Kannattaako puusta rakentaa Suomessa?, ja siinä todetaan, että Suomessa metsien kasvu riittää hyvin kattamaan rakennusteollisuuden tarvitseman puumäärän. Lehtosen mukaan Suomesta ei puu lopu rakentamalla puurunkoisia taloja ja rakennusteollisuus voisi lisätä merkittävästi puun käyttöä. Tutkielmassa todetaan edelleen, että puurakentamisella on mahdollista vähentää merkittävästi rakentamisen kokonaishiilipäästöjä. Erityinen merkitys tutkielman mukaan on pitkäaikaisten hiilivarastojen muodostumisen ja korvausvaikutusten kannalta. Rakennettaessa puusta muodostuu kymmenien ja jopa satojen vuosien ikäisiä hiilivarastoja, jotka ovat pois ilmakehän hiilestä. Lehtosen tutkielman johtopäätökset ovat, että puurakentamisen korvausvaikutus muodostuu siitä, että käyttämällä puisia rakennustuotteita voidaan korvata muista rakennusaineista valmistettuja tuotteita ja näin laskea rakentamisen kokonaishiilijalanjälkeä merkittävästi. Puurakentamisen kasvua jarruttaviksi tekijöiksi Lehtosen tutkielmassa todetaan rakennusalan tiedon ja kokemuksen puute korkean puurakentamisen osalta, puutteellinen puurakennustuotteiden standardointi sekä puurakennushankkeiden kokeminen taloudellisena riskinä. Arvoisa puhemies! Toinen samaisen Tampereen yliopiston tutkimuksista on Karoliina Alatalon tutkielma Kokemuksia 2000-luvun alun Suomen suurista puukouluista. Siinä ovat esimerkkeinä Pudasjärven, Tuupalan ja Mansikkalan koulut. Siellä tutkittiin, miten puun käyttö koulurakennuksessa näkyy ja miten se koetaan. Tästä tutkielmasta ilmenee, että uusien koulujen rakentamisen taustalla on usein entisen koulun sisäilmaongelma, halu tukea paikallista toimijaa ja toimia ekologisesti sekä arkkitehtuurin yhteneväisyys. Käyttäjäpalautteissa kaikissa kouluissa painottuivat sisäilma, akustiikka ja viihtyvyys. Kävi myös ilmi, että puu koettiin terveellisenä ja miellyttävänä vaihtoehtona sisäilmaongelmien jälkeen. Kunnat myös pitivät puurakentamista ilmastotietoisena valintana, ja päätöksenteossa haluttiin painottaa paikallisten toimijoiden tukemista. Kunnat näkivät nämä myös asioina, joilla ne voivat brändätä itseään ja kohottaa kunnan itsetuntoa. Alatalon mukaan puun akustiset ominaisuudet koettiin erityisen hyvinä koulurakennuksissa, koska ne vähensivät merkittävästi yleistä melua. Yhteistä puukouluille oli puun laaja ja näkyvä käyttö, luonnonvalon hyödyntäminen sekä ekologisuuden lisääminen rakentamalla myös käytävät ja aulat toiminnallisiksi tiloiksi. Alatalon tutkielman johtopäätökset olivat, että puiset koulurakennukset koettiin erittäin onnistuneiksi ja puun käyttöä aiotaan jatkossakin jatkaa kunnissa. — Kiitos.

Kiitos, puhemies! Haluan kiittää ministeri Multalaa paitsi kärsivällisyydestä myöskin siitä, että osoitatte tätä tinkimätöntä ja johdonmukaista linjaa siinä, että päästövähennykset ja hiilineutraalisuustavoite ovat itse asiassa suomalaisen kasvun ja hyvinvoinnin tae pikemminkin kuin sen este. Siksi haluan siihen kannustaa varsinkin tilanteessa, jossa kaikki lähiympäristössänne eivät ole tästä samaa mieltä. Haluan tässä vain todeta sen, että kukaan ei ole halunnut esimerkiksi edellisessäkään hallituksessa sitä, että meillä olisi näin monimutkainen ja monen päällekkäisenkin raportoinnin mukainen ilmastoraportointi, vaan kyllä siinä on edelleen sitten eri ministeriöiden väliset ikään kuin reviirien ajatukset pakottaneet siihen tilanteeseen, että näitä näin monta on. Uskon, että todellakin ajan kuluessa tästä alkuperäisestä reviirivartiosta päästään lähemmäs sitä ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän ehkä alkuperäisintä ajatusta siitä, että tämä olisi yhteinen yhteiskuntapolitiikan tavoitteenasetanta, eikä niin, että eri sektorit ikään kuin puuhaavat omiaan. Osasyyhän tähän tietenkin on juuri tämä eurooppalainen ajattelutapa, joka on jakanut nämä ilmastotoimet sitten taakanjakosektoriin ja maankäyttösektoriin ja niin edelleen, mikä sitten on aiheuttanut meille ongelmia tietenkin sen mielekkäimmän ja kustannusvaikuttavimman ilmastopolitiikan rakentamisessa, koska siihen kullekin on asetettu omat tavoitteensa. Tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi liikennesektorin päästövähennykset ovat huomattavasti kalliimpia kuin maankäyttösektorin päästövähennykset, mutta niin kauan kuin niitä pidetään erillään eikä toimita samaan suuntaan, ei päästä parhaaseen lopputulokseen. Vielä ehkä pöytäkirjoja varten on pakko korjata sellainen virheellinen väite sähköautoilun kustannuksista: On aivan selvää, että sähköautoilu on käyttökustannuksiltaan huomattavasti monin verroin edullisempaa kuin perinteinen polttomoottoriautoilu. Tosiaan toissa päivänähän autoa sai siis ladata käytännössä ilmaiseksi, kun sähkön hinta oli niin matalalla. Jokainen paljon autoa käyttävä, myöskin haja-asutusalueilla, on päässyt jo pikkuhiljaa siihen tilanteeseen, että vaikka ehkä hankintahinta on edelleen himpun korkeampi kuin polttomoottoriautolla — joiden hankintahinta laskee juuri sen takia, että niitä ei kohta kukaan enää halua — niin päivittäisessä käytössä ne säästävät oman hintansa varsin nopeasti. Vielä aivan loppuun, arvoisa puhemies, havainto siitä, että on aivan merkityksellistä tietenkin se, että kauppasopimuksessa käydään tätä keskustelua myöskin ilmastotoimista kaikkien osapuolien kanssa. Ikävintähän on tietysti se, että meidän kaikkein tuorein kauppasopimus on tehty maan kanssa, joka on irtautunut Pariisin ilmastosopimuksesta, eli Yhdysvaltain kanssa, mutta ehkä me muu maailma sitten koetamme pitää edistyksen lippua korkealle. — Kiitos.

Puhemies! Pääministeri Petteri Orpon hallitus on nostanut energia- ja ilmastostrategian keskiöön energiajärjestelmän ja teollisuuden sähköistymisen, järjestelmäintegraation, vetytalouden, teknisten nielujen investoinnit, merituulivoiman sekä ydinenergian investoinnit. Strategian lähtökohtana on teollisuuden puhtaan siirtymän vauhdittaminen, ei enää ilmastonmuutoksen hidastaminen ja pysäyttäminen kuten edellisessä strategiassa. Hallituksen lähtökohta on pikemminkin varmistaa suuryhtiöiden voitot sen sijaan, että yhtiöille asetettaisiin velvoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Orpon hallitus sysää toimimattomuudellaan seuraavalle hallitukselle lähes mahdottoman ilmastopoliittisen urakan. Vaikuttava ilmastopolitiikka edellyttää yksityisen rahan kanavoimista ja lisäksi julkisen vallan taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa, joita tässä selonteossa ei ole esitetty. Ilmastotoimien rahoitusta estää osaltaan myös voimakas sotilasmenojen lisääminen ja Pohjois-Atlantin liitto Naton viiden prosentin bruttokansantuotetavoitteen hyväksyminen Suomenkin tavoitteeksi. Se merkitsee, että paitsi hyvinvointivaltion rakenteet myös ilmastonmuutoksen vastaiset toimet vaarantuvat vakavasti. Puhemies! Nopeaan ja laajamittaiseen teollisuuden ja yhteiskunnan sähköistymiseen liittyy myös mittavia ongelmia. Hallituksen strategiassakin todetaan, että vetytalouden, datakeskusten ja sähköpolttoaineiden tuotannon mahdollinen nopea laajeneminen saattaa johtaa energian kokonaiskulutuksen ja talouskasvun välisen kytkennän voimistumiseen nykyisestä. Puhemies! Sähköistymisen ohella vähintäänkin yhtä keskeistä olisikin energian kokonaiskulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Muun muassa tässä mielessä datakeskuksiin liittyviä haasteita ei ole noteerattu riittävästi hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa. Kaikista Euroopan datakeskusinvestoinneista peräti kymmenen prosenttia on suunnitteilla Suomeen, mikä tarkoittaa toteutuessaan valtavaa sähkönkulutuksen lisääntymistä. Datakeskusinvestoinnit tulevat syömään sähköä ja sähköliittymiä muilta, kansantaloudellisesti hyödyllisemmiltä vihreän siirtymän investoinneilta. Datakeskukset eivät rakentamisensa jälkeen juurikaan tuota taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Suurin osa suunnitteilla olevista datakeskushankkeista pyrkii käyttämään olemassa olevaa vakaata sähköntuotantoa. Tällä on merkittäviä seurauksia perusvoiman saatavuudelle. Koska datakeskukset eivät jousta sähkönkulutuksessaan, kuluttajat päätyvät todennäköisesti maksamaan niukaksi käyneestä sähköstä hyvin korkeaa hintaa. Koska datakeskukset vaativat sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri, perusvoimaa on oltava riittävästi. Käytännössä tämä tulee todennäköisesti johtamaan paineeseen lisätä ydinvoimaa, johon liittyy sitten puolestaan muita merkittäviä yhteiskunnallisia ja ympäristöllisiä ongelmia. Suomeen rakenteilla olevat uudet datakeskukset vaativat arviolta kahden ydinvoimalan verran sähköä. Uusi ydinvoima on paitsi erittäin kallista myös ongelmallinen energiantuotantomuoto turvallisuuden, ydinpolttoaineen hankinnan ja jätteen kannalta. Ydinvoima on lisäksi suurten energiayhtiöiden hallinnassa ja tarkoittaa lisääntyessään hyvin keskitettyä energiajärjestelmää ja energiamarkkinaa. Se on iso ongelma kuluttajien oikeuksien ja aseman, markkinakilpailun, toimitusvarmuuden sekä energiapolitiikan päätöksenteon demokraattisuuden näkökulmasta. Puhemies! Datakeskushankkeiden sääntely on keskeisessä asemassa sähkönkulutuksen kasvun hillitsemisessä. Kun sähkönkulutus lisääntyy merkittävästi, tulisi datakeskusyhtiöltä edunsaajina edellyttää kompensaatiota yhteiskunnalle niiden aiheuttamista haittavaikutuksista. Luontevimmin tämä tapahtuu tietysti kireämmän verotuksen avulla. Lisäksi datakeskukset tulisi tietenkin velvoittaa omiin sähköntuotantojärjestelyihin. Suomen konesalihankkeista hyötyvät ensisijaisesti niitä omistavat digialusta- ja tekoäly-yhtiöt sekä energiayhtiöt. On hyvin kyseenalaista, tuovatko suurien digijättien datakeskukset lainkaan hyötyä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle niiden rakennusvaiheen jälkeen. Arvoisa puhemies! Ehdotan lopuksi, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanottoehdotuksen. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Erinomaisia puheenvuoroja. Siitähän tulevaisuusvaliokunta on tosissaan tunnettu, että me keskustelemme, ja se on tässä ajassa aika iso signaali ulospäin. Meidän roolihan edustajina, on sitten tulevaisuusvaliokunnan jäsen tai ei, on aika merkittävä, on sitten kysymyksessä yhteisen tulevaisuuden rakentaminen tai sen kuilun kaventaminen, mikä ehkä välillä poliittisessa keskustelussa tuntuu olevan esillä, mutta myös sen tulevaisuustyön tekeminen, sitä mitenkään vähättelemättä. Siis tämä on erinomaista, että tulevaisuusvaliokunta haluaa vaikuttaa kokonaisuutena tulevaisuuden rakentamiseen, mutta itse näen, että meidän jokaisen edustajankin rooli on omassa puolueessa, omissa viiteryhmissä viedä niitä viestejä, mitä me tulevaisuusvaliokunnasta saadaan. Ne syötteet ovat aivan mahtavia. Ei ole sellaista keskustelua ollut itselläni poliittisella uralla, jota ei olisi voinut aloittaa jollain tavalla viitaten tulevaisuusvaliokunnan työhön ja niihin ajatuksiin, mitä olen päässyt kuulemaan. Eli sekin työ, se vaikuttavuustyö, täytyy tehdä monella eri tasolla, ja siinä on kyllä hienoa ollut seurata kollegoiden työtä. Ehkä vielä haluan sanoa teknologiasta ja sen kehityksestä, että kun me puhutaan nyt tekoälybuumista ja siitä pystysuorasta kehitysseinästä ja tietyllä tavalla eksponentiaalisesta kehityksestä, niin on tärkeää, että usein juuri sillä hetkellä, kun luullaan, että tämä ylämäki tai kehityksen määrä ei ikinä lopu, tulee suvantovaihe, tulee sellainen hetki, jossa katsotaan, millä tavalla tämä teknologia itse asiassa otetaankaan yhteiskuntaan ja miten se tulee yhteiskuntaan, ja sitten siellä tulee niitä uusia kehityskulkuja, jotka pohjautuvat siihen teknologiaan. Eli tälläkin hetkellä on äärimmäisen tärkeää, että tätä kokonaisuutta mietitään ja niin kuin edustaja Vähämäen hienossa työssä, monta vuotta jatkuneessa työssä, nostetaan esiin sitä, mitä kaikkea muuta pystyy siihen ympärille rakentumaan. Ennen kaikkea siihen mielestäni pitää sitoa se Suomen rooli: millä tavalla Suomi voi olla ei pelkästään menestystarina tässä kokonaisuudessa vaan ennen kaikkea yksi voima, joka pystyy maailmalla osoittamaan niitä ratkaisuja, mitä meillä haasteisiin on. Ja väkisin, kun teknologiasta puhutaan, on se tekoälyä tai mitä vain teknologiaa, niin se puhtaan energian rooli nousee keskiöön ja myös ne innovaatiot sillä puolella. Uskon, että Suomella on aika paljon annettavaa tähän, ja se toimii myös pohjana sille teknologiselle kehitykselle, mitä maailmalla tehdään. Itse näen niin, että puhutaan sitten ilmastonmuutoksesta tai ekologisesta kriisistä, niin tässä on niitä ratkaisun avaimia, millä Suomi pystyy todella maailmalla tuomaan toivoa ja myös kotiuttamaan tulovirtaa sitä kautta, että me olemme ratkaisemassa kaupallisilla keinoilla maailman ongelmia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on ajankohtainen ja tärkeä asiakirja. Se ei ole vain analyysi Suomen paikasta maailmassa vaan ennen kaikkea väline, jolla rakennamme yhteistä ymmärrystä siitä, mihin suuntaan Suomi on menossa sekä miten ja missä määrin voimme ohjata tätä kehitystä. Valiokunta kuuli mietintöä varten asiantuntijoita kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin itse selontekoa, jota pidettiinkin korkeatasoisena, systemaattisena ja strategisen ennakoinnin kriteerit täyttävänä kokonaisuutena. Sellaisena se rakentaa yhteistä tilannekuvaa ja tukee ennakoivaa hallintoa. Toisaalta asiantuntijat nostivat esiin myös useita kehityskohteita. He kiinnittivät huomiota esimerkiksi siihen, että selonteossa valittu näkökulma korostaa varsin yksipuolisesti valtioiden roolia toimijoina. Valtionhallinnolle tämä on tietysti luontevaa, mutta samalla se väistämättä kaventaa näköalaamme. Kansainvälinen toimintaympäristö on tärkeä, mutta yhtä tärkeää olisi tarkastella omaa yhteiskuntaamme: taloutta, osaamista, alueellista kehitystä, hyvinvointia ja väestön tulevaisuusnäkemyksiä. Tulevaisuus ei nimittäin synny vain hallinnossa vaan myös kansalaisyhteiskunnassa, yrityksissä, kulttuurisissa muutoksissa ja ihmisten arjessa. Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn toiveeseen, että skenaarioiden todennäköisyyksiä ja vaikuttavuutta tulisi arvioida systemaattisemmin, jotta ennakointi palvelisi paremmin myös käytännön päätöksentekoa. Politiikka on jatkuvaa valintojen tekemistä, ja tässä työssä on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon erilaisten tulevaisuuskuvien todennäköisyyksiä ja mitä sen toteutuminen käytännössä tarkoittaisi: mitä kunkin toteutuminen käytännössä tarkoittaisi esimerkiksi perheille, työntekijöille, vielä syntymättömien sukupolville tai jonkun muun lajin yksilöille. Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisten toisessa vaiheessa valiokunta keskittyi muutamaan teemaan. Niitä tarkasteltiin 25 vuoden päähän tulevaisuuteen. Kuulemisten perusteella valiokunta tiivisti mietintönsä keskeiset viestit. Kauaskantoisin näistä havainnoista on, että olemme siirtyneet vakauden ajasta jatkuvien kriisien ja epävarmuuden aikaan. Olemme siirtyneet vakauden ajasta jatkuvien kriisien ja epävarmuuden aikaan. Kriisit eivät ole enää poikkeuksia, kuten ne ovat olleet siinä maailmassa, mihin nykypäivän työikäiset ovat kasvaneet. Niistä on tulossa normaali. Tämä muuttaa kaiken ja erityisen perustavanlaatuisesti sitä, miten meidän tulee ajatella politiikkaa ja päätöksentekoa. Jatkossa yhteiskuntien on rakennettava järjestelmiään sillä oletuksella, että erilaisten šokkien jälkiä korjataan samanaikaisesti kun jo reagoidaan uusiin. Ennakointi ei voi enää perustua yhteen todennäköiseen tulevaisuuteen, vaan meidän on varauduttava useisiin, jopa keskenään ristiriitaisiin, kehityskulkuihin. Hyvä esimerkki tästä on ilmastonmuutos. Meidän on varauduttava verraten nopeaan lämpenemiseen mutta myös kylmenemiseen, mikäli skenaariot merivirtojen hidastumisesta käyvät toteen. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme ratkaisuja, jotka toimivat useissa eri tulevaisuuksissa. Toinen keskeinen viesti liittyy maailmanjärjestyksen muutokseen. Emme ole siirtymässä vain moninapaiseen maailmaan vaan sirpaloituvaan maailmaan, jossa erilaiset arvot, järjestelmät ja toimintalogiikat kilpailevat keskenään. Tämä ei vähennä yhteistyön tarvetta mutta tekee siitä entistä haastavampaa. Kolmas viesti koskee ekokriisiä. Siinä, missä hallinto ja politiikka on rakennettu työskentelemään teema ja sektori kerrallaan, nyt meidän pitäisi saada koneesta irti epäsovinnaisia rajojen ylityksiä ja yhteistyötä. Ekokriisissä on kyse moniulotteisesta kokonaisuudesta, joka vaikuttaa muun muassa ympäristöön, talouteen, turvallisuuteen ja ihmisten arkeen. Muutoksen suuntaan ja nopeuteen voidaan vaikuttaa — joskin vuosi vuodelta rajallisemmin — mutta se edellyttää ennakointia, sopeutumista ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Erilliset ilmasto-, metsä-, vesistö- ja infrastruktuuriohjelmat eivät riitä. Tarvitaan kokonaisuuksien ja keskinäisriippuvuuksien tunnistamista ja niitä huomioivaa päätöksentekoa. Neljäs viesti liittyy ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Ruokajärjestelmämme on altis laadullisesti hyvin monenlaisille häiriöille, ja siksi myös sen kestävyyttä on vahvistettava monipuolisesti niin perinteisen maa- ja metsätalouden kuin uusien teknologioiden ja tuotantotapojen kautta. Viides viesti koskee teknologian murrosta, erityisesti tekoälyä. Tekoäly voi tuoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia mutta myös lisätä eriarvoisuutta, horjuttaa työmarkkinoita ja mahdollistaa vihamielisiäkin vaikuttamisen muotoja. Tämä murros tapahtuu nopeasti, ja siihen varautuminen on välttämätöntä ja kiireellistä. Arvoisa puhemies! Näiden havaintojen pohjalta tulevaisuusvaliokunta esittää joukon ponsia. Kolme niistä koskee prosesseja eli lähinnä sitä, miten ennakointia tulisi tehdä. Valiokunta esittää, että tulevaisuusselonteon kahden osan järjestystä muutetaan. Jatkossa laajan virkamiestyönä kootun toimintaympäristöanalyysin tulisi valmistua ennen vaaleja yhteiseksi tietopohjaksi. Tällöin kulloinenkin hallitus voisi laatia temaattisesti rajatun toimenpideosuuden heti vaalikauden alussa. Tämä kytkisi tulevaisuustyön tiiviimmin hallitusohjelmaan ja potentiaalisesti lisäisi sen vaikuttavuutta. Lisäksi valiokunta korostaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja esittää sukupolvivastuulain edistämistä. Tavoitteena on varmistaa, että päätöksenteossa huomioidaan systemaattisesti myös demokratian vahvistaminen ja tulevien sukupolvien oikeudet ja hyvinvointi. Loput valiokunnan ponsista kohdistuvat sisältöihin. Valiokunta korostaa tarvetta vahvistaa varautumista epävarmuuteen ja tekoälyn tuomiin muutoksiin ja nostaa esiin kilpailukyvyn, osaamisen, teknologian hyödyntämisen ja kestävän kasvun merkityksen. Se painottaa uudistavaa resilienssiä, jossa yhteiskunta ei vain selviydy kriiseistä vaan hyödyntää niitä oppimiseen ja uudistumiseen. Edelleen valiokunta korostaa ruokaturvaa ja kriittisten toimintojen jatkuvuutta muuttuvassa ympäristössä. Se haluaa myös painottaa lasten ja nuorten osallisuutta, ei vain päätöksenteon kohteina vaan aktiivisina toimijoina tulevaisuuden rakentamisessa. Hyvät kollegat, arvoisa puhemies! Jos mietinnön punainen lanka tiivistetään yhteen ajatukseen, se on tämä: Tulevaisuus ei voi olla vain varautumista. Se on lastemme maailma, jota rakennamme kriisien keskellä mutta toivottavasti tietoisesti, ennakoivasti ja yhdessä. Tämä edellyttää meiltä kykyä kohdata epävarmuus, hyväksyä, että emme tiedä kaikkea ja silti on tehtävä päätöksiä, ja samalla kykyä uudistua, nähdä kriiseissä myös mahdollisuuksia ja rakentaa niiden pohjalta parempaa yhteiskuntaa. Tulevaisuusvaliokunnan mietintö on kutsu tähän työhön. Se on kutsu vahvistaa ennakointia, lisätä osallistumista ja ottaa pitkä aikaväli vakavasti päätöksenteossa. Politiikalle ja ehkä ihmisluonnolle yleisemminkin on tyypillistä, että pienet tämän päivän asiat hautaavat alleen suuret huomisen asiat. Parhaillaan elämme kuitenkin aikaa, jossa tällainen lyhytnäköisyys on ylellisyyttä. Jos emme kykene arvioimaan erilaisten kehityskulkujen tai omien päätöstemme pitkän aikavälin vaikutuksia, supistuu politiikka tulipalojen sammutteluun. On selvää, että pienen maan mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa on rajallinen. Valiokunta kuitenkin kannustaa hyödyntämään maksimaalisesti sen toiminnan tilan, joka meillä on. Se edellyttää vahvaa tutkimukseen perustuvaa ennakointia ja kehityskulkujen analyysiä sekä tietysti melko paljon rohkeutta myös meiltä poliitikoilta. — Kiitos.

Kunnioitettu herra puhemies! Paikalla. — Tosiaan tästä edustaja Lindénin puheenvuorosta on hyvä taas, jälleen kerran, jatkaa. Kiitoksia ansiokkaasta puheenvuorosta, ja yritän myös pysyä tässä isossa kuvassa. Se, mikä on todellisuutta, on se, että vuoden 2024 tilinpäätös oli miinus 12,1 miljardia, viime vuoden tilinpäätös meidän valtiolla on miinus 12,7 miljardia euroa, tämän vuoden arvio on miinus 10,8 miljardia, ja sitten julkisen talouden suunnitelman vuodesta 2027 sinne vuoteen 2030 asti yhteenlaskettu summa alijäämän osalta on miinus 63,9 miljardia euroa. Elikkä tarvitsee jotain tehdä, ja niin kuin edustaja Hoskonen totesi, kun me käsittelemme nyt selontekoa liiallisen alijäämän korjaamisesta, niin kyllä me olemme oikeasti vakavan paikan edessä. Mutta niitä ratkaisujahan kyllä olisi ja on, kun niitä vain käytettäisiin. Kun tuossa jo edustaja Hänninen omassa puheenvuorossaan puhui sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, niin kyllä tarvitsee tehdä asioita oikein, että me saamme tämän julkisen talouden tasapainoon. Kun katson, herra puhemies, tätä hallituksen vuosikertomusta vuodelta 2025, niin mietteliääksi se pistää. Siellä on muun muassa kestävän julkisen talouden osalta useampi kappale ja valtiontaloudesta viime vuodelta luvut selvillä. Mutta mitä pitää tehdä ajatellen tulevaisuutta: Kyllä edustaja Hoskonen on siinä aivan oikeassa, että tämä energiapoliittinen kysymys on käytävä vielä kertaalleen lävitse. Ei voi mennä niin, että tavallinen kansa alkaa maksamaan vieläkin isompia energiamaksuja sähkön osalta ja polttoaineen osalta, ja rahat ovat jo nyt tässä ajassa tiukilla tavallisella kansalla. Jos me lähdemme vielä näillä päätöksillä lisäämään menoja, niin kyllä alkaa ihmisillä ostovoima loppumaan aivan tyystin. Mitä tulee energiapolitiikkaan ja tulevaisuuteen, niin näitä datakeskuksiahan on tulossa. Tällä yhteiskunnalla on oltava strategia, että jos näitä datakeskuksia tulee nyt niin kuin sieniä sateella... Näitä investointejahan on tulossa, sehän on hyvä asia, että datakeskuksia tulee, koska se tuo sen mukanaan myös rakentamista ja uusia työpaikkoja, mutta tämä energiakysymys on ratkaistava, ettei käy niin, että kun energiasta alkaa olemaan pulaa, niin sitten kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti alkaa käymään niin, että tavalliselle kansalle energian hinta alkaa olemaan liian iso. No, isoa kuvaa vielä, herra puhemies... — Jahas, kolme minuuttia tulee täyteen, enkä tule nyt puhujanpönttöön, jotenka otan toisen puheenvuoron ja paikaltani sitten kerron vielä hieman liittyen tähän teollisuuspolitiikkaan siitä, mitä tämän päivän uutiset ovat meille tuoneet.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Malttakaa vielä hetken, sillä varmaan puheenvuoroja riittää ihan kaikille hetken kuluttua. — Suomen julkisen talouden tila on rehellisesti sanottuna huolestuttava. Vaikka tämä hallitus on koko kauden tehnyt ankarasti töitä ja vaikeita päätöksiä, velka kasvaa silti edelleen nopeasti. On totta, että mikään ja mitkään pikatoimet eivät riitä paikkaamaan sitä vuosien toimettomuutta ja viime hallituskauden velkarallia. Kaikesta huolimatta on yhtä tärkeää sanoa ääneen sekin, että kiitos nykyisen hallituksen hyvien toimien tilannekuva ei enää tänä päivänä ole yhtä yksipuolinen. Suomen taloudessa on nähtävissä käänne parempaan. Teollisuus kasvaa, vienti vahvistuu, ja talous on jälleen lähtenyt liikkeelle. Tänä keväänä olemme saaneet lukea useita uutisia siitä, kuinka Suomeen uskalletaan nyt investoida ja talous on alkanut osoittamaan kasvun merkkejä. Tämä antaa meille tärkeän viestin siitä, että suunta voidaan vielä muuttaa. Se kertoo siitä, että olemme tehneet oikeita asioita vaikeassa tilanteessa. Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella tehneet mittavia päätöksiä velkaantumisen hillitsemiseksi. Ne ovat olleet miljardiluokan sopeutuksia sekä pysyviä rakenneuudistuksia, joiden vaikutukset nähdään pidemmällä aikavälillä. Yksittäinen päätös tai yksi vaalikausi on kuitenkin vaikutukseltaan liian lyhyt ja heikko, mikäli Suomi jatkaa entistä poukkoiluaan ja sen linjattomuutta. Siksi keskeinen kysymys, jota tämä selonteko liiallisen alijäämän korjaamisesta peräänkuuluttaa, on siinä, löytyykö Suomelta pitkäjänteinen ja yli hallituskausien kantava sitoutuminen vastuulliseen talouspolitiikkaan. Juuri siihen perustuu kansalaisyhteiskunnan luottamus, ja ilman luottamusta velkaantuminen muuttuu nopeasti kalliimmaksi. Arvoisa puhemies! Puhumme paljon velkaantumisen taittamisesta. Se ei ole kohtuutonta eikä kylmää, kun päätökset tehdään vastuullisesti. Talouspolitiikka ei ole vain säästämistä, se on tulevaisuuden rakentamista. Meidän on yhtä aikaa pidettävä menot hallinnassa, vahvistettava kasvua ja luotava ihmisille usko siihen, että huominen on parempi kuin tämä päivä. Ilman toivoa ei ole kestävää talouspolitiikkaa, ja se on totta, että ilman kestävää taloutta meillä ei ole kykyä vastata kriiseihin, ei kotimaassa eikä kansainvälisesti. Siksi talouden kuntoon laittaminen on yksi tärkeimmistä toimista turvallisemman Suomen rakentamiseksi. Arvoisa puhemies! Lopulta tässä asiassa kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Kun korkomenot kasvavat, jokainen korkoihin menevä euro on pois lapsilta, nuorilta, koulutuksesta, hoivasta ja turvallisuudesta. Se on pois tulevaisuudelta. Siksi emme voi himmentää tulevaisuuden toivoa elämällä velkarahalla tänään ja huomenna. Me emme voi siirtää tämän päivän laskua lastemme ja heidän lastensa lapsille maksettavaksi. Siksi tämä selonteon keskeinen viesti on tärkeä. Suomen talouden suunta on vielä meidän omissa käsissämme. Se ei käänny väittelemällä siitä, onko velkajarru tarpeen. Se edellyttää meiltä kaikilta vaikeita päätöksiä ja ennen kaikkea yhteistä poliittista tahtoa pitää Suomi vakaana, turvallisena ja tulevaisuuteen luottavana yhteiskuntana. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Yksi huolestuttavimmista asioista Orpon hallituksen toteuttamassa politiikassa on ollut se, että se heikentää nuorten uskoa tulevaisuuteen. Vaikutukset eivät näy vain tänään, vaan ne näkyvät pitkään tulevaisuudessa, koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnissa ja vakaudessa. Hallitus on perustellut kovat leikkaukset sillä, että ne palauttaisivat luottamuksen talouteen. Nyt näemme, ettei näin ole tapahtunut. Velka kasvaa, työllisyystavoitteet karkaavat, ja samaan aikaan hallitus käyttää miljardeja euroja veronkevennyksiin kaikkein hyvätuloisimmille. Kysymys kuuluu: kuka tästä politiikasta todella hyötyy, kun tavalliset suomalaiset maksavat laskun? Leikkaukset kohdistuvat opiskelijoihin, lapsiperheisiin, pienituloisiin, sairaisiin ja ikäihmisiin. Hyvinvointialueilla palveluiden saatavuus heikkenee, hoitojonot kasvavat ja eriarvoisuus lisääntyy. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet leikkausten kasautumisesta samoille ihmisille, mutta hallitus ei ole vieläkään tehnyt kokonaisarviota päätöstensä vaikutuksista. Nuoret katsovat ympärilleen ja näkevät epävarmuutta. Opiskeluun kohdistetaan leikkauksia, aikuiskoulutustuki lakkautetaan, mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä ja ensimmäisen työpaikan löytäminen on entistä vaikeampaa. Samaan aikaan hallitus kertoo, että nuorten pitäisi kantaa entistä enemmän vastuuta omasta pärjäämisestään. Miten rakennetaan tulevaisuudenuskoa tilanteessa, jossa yhteiskunnan viesti nuorille on se, että turvaa vähennetään, mahdollisuuksia kavennetaan ja epävarmuus kasvaa? Arvoisa rouva puhemies! Hallitus puhuu työllisyydestä ja kasvusta, mutta todellisuus on toinen. Työpaikkoja on menetetty, rakennusala on kriisissä, ja monen nuoren tie työelämään on entistä vaikeampi. Koulutusleikkaukset ja jatkuvat säästötoimet osuvat juuri niihin rakenteisiin, joiden pitäisi antaa nuorille mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä. Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuudenusko ei synny juhlapuheista. Se syntyy siitä, että yhteiskunta pitää huolta, tarjoaa mahdollisuuksia ja näyttää, että huominen voi olla parempi kuin tämä päivä. Sitä tehtävää tämä hallitus ei ole onnistunut täyttämään. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen politiikka on lisännyt vastakkainasettelua ja epävarmuutta työelämään. Työehtojen heikentäminen ja epävarmuuden lisääminen ovat ajaneet työmarkkinat kaaokseen. Hallitus puhui sadastatuhannesta uudesta työpaikasta, mutta todellisuudessa työpaikkoja on menetetty kymmeniätuhansia. Erityisesti rakennusalan kriisiin reagoitiin aivan liian myöhään. Kasvun sijaan hallitus on leikannut tulevaisuudesta. Koulutusleikkaukset, aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja maahanmuuton kiristäminen heikentävät Suomen mahdollisuuksia saada osaavaa työvoimaa ja uusia investointeja. Samalla hallitus peruuttaa ilmastopolitiikassa aikana, jolloin juuri vihreä siirtymä voisi luoda Suomelle uusia työpaikkoja. Arvoisa rouva puhemies! Suomi tarvitsee politiikkaa, joka rakentaa luottamusta, vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja luo kasvua tulevaisuuden investoinneilla — ei politiikkaa, joka lisää eriarvoisuutta ja syventää epävarmuutta. Erityisen tärkeää olisi tehdä toimia nuorten tulevaisuususkon parantamiseksi. Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä?

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antaa vuosittain eduskunnalle kertomuksen hallituksen toiminnasta ja valtiontalouden hoidosta, kuten perustuslaissa on säädetty. Vuosikertomus on valmisteltu yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kesken valtioneuvoston kanslian johdolla. Hallitus on johdonmukaisesti vienyt hallituskauden ajan eteenpäin uudistuksia, joilla vahvistetaan Suomen tulevaisuutta kilpailukykyisenä hyvinvointivaltiona — ‑yhteiskuntana, tarkemmin sanottuna —, uudistuksia, jotka olisi pitänyt Suomessa tehdä jo vuosikymmeniä sitten. Suomen julkisen talouden menot ja tulot ovat olleet rakenteellisessa epätasapainossa jo pitkään. Hallitus on jatkanut vaarallisesti velkaantuneen julkisen talouden tervehdyttämistä valtiovarainministeriön laskelmien mukaan yhteensä kymmenen miljardin euron sopeutustoimilla. Vaikka vuoden 2025 talouskasvu jäi vaisuksi, sopeutustoimet paransivat tilannetta suhteessa aiempaan vuoteen. Julkisyhteisöjen menojen kasvu jäi runsaaseen prosenttiin. Viimeksi menojen kasvu on ollut hitaampaa vuonna 2017. Mittavista sopeutustoimista huolimatta julkinen talous on edelleen vaikeassa tilanteessa. Sopeutustoimet eivät koske vain tätä hallitusta, ne jatkuvat seuraavilla vaalikausilla. Haluan kiittää kaikkia eduskuntapuolueita, jotka sitoutuivat parlamentaariseen velkajarruun. Velka pidetään kurissa, oli hallitus minkä värinen tahansa. Velkajarru on tae suomalaisille siitä, että me poliitikot pidämme yhteisistä rahoistamme huolta. Näistä ja tulevista sopeutuksista huolimatta Suomi on ja säilyy edelleen hyvinvointiyhteiskuntana. Meillä on vahvat turvaverkot, ja apua saa, kun sitä tarvitsee. Maailma ympärillämme on levoton. Suurvaltakilpailu on kiristynyt. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Viimeaikainen Iranin sota on lisännyt epävarmuutta maailmanmarkkinoilla. Turbulenssi näkyy myös suomalaisten arjessa. Suljettuna pysyvä itäraja vaikeuttaa entisestään Suomen asemaa Euroopan pohjoisena saarena — saarena, jonka yksi reuna on suljettu. Tukemme Ukrainalle jatkui myös vuonna 2005 horjumatta. Avustimme Ukrainaa kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, materiaaliavun ja puolustustarviketuen muodossa noin 550 miljoonalla eurolla. Turvallisuusympäristön muutos, tunnistetut riskit ja suorituskykyvaatimukset ovat edellyttäneet myös turvallisuusviranomaisten resurssien varmistamista niin puolustusmenojen kasvattamisen kuin poliisin, suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen rahoituksen turvaamisen osalta. Arvoisa puhemies! EU-politiikassa keskityimme ennakkovaikuttamaan komission esitykseen EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Komission esityksessä Suomelle osoitettua turvallisuuden ja sisäasioiden rahoitusta onkin yli miljardi euroa enemmän nykykauteen verrattuna. Rahoituskehysesityksen lisäksi ennakkovaikuttamisen pääprioriteetteja olivat Euroopan kokonaisturvallisuus. Kutsuin joulukuussa koolle eastern flank ‑huippukokouksen. Kahdeksan jäsenvaltiota sitoutui yhdessä edistämään itäisen sivustan lippulaivahanketta ja eurooppalaista droonipuolustusaloitetta. Rakenteellisten uudistusten ja talouden sopeutustoimien ohella hallitus on tehnyt lukuisan määrän kasvua vauhdittavia toimia, joiden myötä Suomessa olisi työtä ja kasvua, mahdollisuuksia jokaiselle suomalaiselle rakentaa parempaa tulevaisuutta. Puoliväliriihessä hallitus päätti laskea yritysten yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin Edellisen kerran yhteisöveroa laskettiin vuonna 2014 valtiovarainministeri Urpilaisen johdolla 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Hallitus teki historiallisen suuret kevennykset työn verotukseen. Kevennykset tulevat kaikille tulotasoille painottuen pieni- ja keskituloisiin. Lapsiperheiden vanhemmille ja eläkeläisille on tehty tuntuvat verokannustimet työntekoon. Me uudistimme Tesin, ja me pääomitimme sitä. Me nostimme perintöveron ja lahjaveron alarajaa. Alensimme perintöveron maksuajalta maksettavaa korkoa. Päätimme toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille maksuttoman 30 opintopisteen opintosetelin avoimeen korkeakouluun. Tämä on erityisen ilahduttava asia näin ylioppilasjuhlien kynnyksellä. Esitys on lähetekeskustelussa tämän keskustelun jälkeen, ja sivistysvaliokunta on luvannut käsitellä esityksen mahdollisimman pian, jotta nuoret saisivat tämän mahdollisuuden heti tulevana syksynä. [Jaana Strandman: Kyllä!] Joka vuosi ylioppilaiksi valmistuneista jopa kymmeniätuhansia jää vaille opiskelupaikkaa. Sen lisäksi aikaisemmilta vuosilta pyrkimisjonossa on kymmeniätuhansia nuoria. Tämä on itse asiassa paljon suurempi asia kuin moni on ajatellut. Nyt kuluvan vuoden huhtikuussa pidetyssä kehysriihessä me jatkoimme panoksia kasvuun ja tulevaisuuteen. Haluan tässä yhteydessä suunnata katsettani myöskin tämän vuoden tekemisiin, koska ne rakennetaan tämän hallitusohjelman mukaisesti ja viime vuoden päätösten päälle ajassa: Me päätimme korjata viime vaalikaudella tehdyn epäonnistuneen yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmän. Uudistuksella helpotetaan erityisesti pieni- ja keskituloisten sekä yksinyrittäjien asemaa. Me vauhditamme rakennusalan nousua ja työllisyyttä. Päätimme määräaikaisesta asuinrakennusten korjausavustuksesta. Me helpotamme oman asunnon ostamista nostamalla valtion takaaman asp-asuntolainan enimmäislainamäärää ja yhtenäistämme asp-lainan takaisinmaksuajan enimmäispituuden 40 vuoteen. Uudistamme työsuhdeoptioiden verotusta, ja vahvistamme siten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavia työntekijöitä. Suomi on noussut ainakin pohjoismaisittain vertailtuna kasvuyritysten ja startupien ja kärkimaaksi houkuttelevuudeltaan. 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan fysioterapiakäynteihin iäkkäiden ihmisten arjen toimintakyvyn turvaamiseksi. Me päätimme myös panostuksista tärkeisiin väylähankkeisiin, korjausvelan purkuun ja raidehankkeiden edistämiseen. Kohdistimme uutta rahoitusta muun muassa Karjalan radan kehittämiseen. Ja vaikka suomalaisten ostovoima on tämän vaalikauden aikana pitkästä aikaa taas vahvistunut, hallitus päätti kasvattaa kotitalousvähennystä, jotta yhä useampi koti rohkaistuisi käyttämään muun muassa siivous- tai hoiva-apua tai teettämään remontteja. Nämä ovat konkreettisia päätöksiä, jotka luovat ja vauhdittavat Suomen kasvua. Hallituksen työ ei ole mitenkään maalissa vaan jatkuu. Arvoisa puhemies! Kuluneen kevään aikana olemme saaneet lukuisia positiivisia uutisia taloudesta. Pankkikonserni Nordean korttidatan mukaan ihmiset ovat alkaneet kuluttaa. Suomalainen hissiyhtiö Kone on nousemassa maailman suurimmaksi hissivalmistajaksi. Viime vuonna suomalaiset startupit ja kasvuyritykset keräsivät ennätyssuuren summan rahoitusta, yhteensä lähes kaksi miljardia euroa. Tämä on enemmän kuin koskaan ennen. Ulkomaiset investoinnit Suomeen kasvoivat viime vuonna 14 prosenttia. Suomen kasvu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Euroopan nopeinta, ei siis hitainta. Julkisten menojen hillitseminen ja laajat kasvutoimet tuottavat nyt tulosta. Arvoisa puhemies! Vuonna 25 hallitus antoi eduskunnan käsiteltäväksi yhteensä 204 esitystä, niistä kevätistuntokaudella 77 esitystä ja syysistuntokaudella 127. Esitykset kohdistuivat laajasti yhteiskunnan kaikille sektoreille. Esityksillä muun muassa vahvistettiin osaamista ja panostettiin koulutukseen. Lisäsimme alaluokilla äidinkielen ja matematiikan opetusta, eli perustaitoja meidän lapsille ja nuorille. Käynnistimme tohtorikoulutuksen pilottihankkeen ja annoimme yliopistoille lisärahoituksen tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseksi. Lisäsimme korkeakoulujen aloituspaikkoja ja toteutimme vihdoin pitkään kaivatun lasten ja nuorten terapiatakuun. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus sai käsiinsä vaarallisesti velkaantuneen Suomen. Talous ei ollut kasvanut, uudistukset oli jätetty tekemättä, ja velkaa pidettiin lähes ilmaisena. Tätä politiikkaa oli harjoitettu vuosikymmeniä, ja nyt se oli tullut tiensä päähän. Koska maailmantilanne ei juuri meitä auta, meidän on tehtävä ja me olemme tehneet sen, mikä on meidän käsissä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi on erinomainen paikka perustaa perhe, oppia, tutkia, tehdä työtä, yrittää ja investoida. Me saamme Suomen kasvun tielle. Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä vuonna 2025.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko kuvaa selkeästi sitä taloustilannetta, jossa Suomi on viime vuosina ollut. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantuminen olivat kasvussa jo ennen viime vuosien kriisejä, mutta pandemia, Venäjän hyökkäyssota, korkojen nopea nousu, rakentamisen syvä kriisi, viennin vaikeudet sekä heikko kansainvälinen kysyntä ovat entisestään pahentaneet tilannetta. Nollakorkojen aika näyttää olevan takana, ja jokaisen velkaeuron korkomenot ovat pois tulevaisuuden mahdollisuuksista, pois koulutuksesta, pois sosiaali- ja terveyspalveluista, pois turvallisuudesta sekä välttämättömistä investoinneista. Julkisen talouden tasapainottaminen ei ole mielipidekysymys eikä ideologinen valinta vaan välttämättömyys. Emme voi rakentaa hyvinvointia velaksi lastemme ja lastenlastemme kustannuksella. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous on ajautunut tilanteeseen, jossa pitkään jatkuneen velkaantumisen seurauksena alijäämä ylittää EU:n rajat. Suomi on EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä, mikä edellyttää uskottavia toimia velkaantumisen hillitsemiseksi ja alijäämän pienentämiseksi. Selonteon viesti on selvä: julkisen talouden suunta on käännettävä kestävälle uralle, ja tämä edellyttää sekä sopeutustoimia että talouskasvua tukevia ratkaisuja. Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkista taloutta on sopeutettu useiden miljardien kokonaisuudella: menojen kasvua on hillitty, rakenteita uudistettu ja vaikeitakin päätöksiä tehty. Pelkillä leikkauksilla tilannetta ei korjata, vaan rinnalle tarvitaan kasvua ja rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on vahvistanut työnteon kannustimia, uudistanut työmarkkinoita ja parantanut yritysten toimintaedellytyksiä. Yritysten hallinnollista taakkaa on pyritty keventämään ja investointiympäristöä vahvistamaan. Lisäksi tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on panostettu. Myös investoinnit infrastruktuuriin, liikenneverkkoihin, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen ovat merkittäviä. Turvallinen ja vakaa toimintaympäristö on keskeinen edellytys talouskasvulle ja Suomen kilpailukyvylle. Arvoisa puhemies! Voimme nyt todeta, että suunta on kääntymässä ja toimet alkavat näkyä talouden kehityksessä. Vaikka julkisessa keskustelussa ovat korostuneet talouden ongelmat, on tärkeää nähdä myös ne myönteiset signaalit ja valonpilkahdukset, joita taloudessa on havaittavissa. Bruttokansantuote on kääntymässä kasvuun, ja kasvun ennustetaan vahvistuvan tulevina vuosina. Kasvu on vielä maltillista, mutta suunta on oikea. Myös yksityinen kulutus elpyy, ja inflaation hidastuminen helpottaa kotitalouksien arkea. Hintojen nousun hidastuminen ja korkotason vakaantuminen lisäävät luottamusta tulevaisuuteen. Rakennusalalla tilanne on edelleen vaikea, mutta merkkejä suunnan kääntymisestä on nähtävissä. Investoinneissa alkaa näkyä piristymistä, ja teollisuuden näkymät ovat monin paikoin vahvistuneet. Erityisesti puolustusteollisuus, energiateknologia ja puhtaan siirtymän investoinnit tarjoavat uusia kasvun mahdollisuuksia. Myös vientiteollisuudessa on myönteisiä signaaleja. Suomalainen osaaminen kiinnostaa edelleen maailmalla. Metsäteollisuus, teknologiateollisuus ja meriteollisuus ovat esimerkkejä aloista, joilla Suomella on vahvaa kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateille on tärkeää, että perheet pärjäävät, lapsilla ja nuorilla on turvallinen kasvuympäristö ja ikäihmiset saavat tarvitsemansa hoivan. Talouspolitiikan onnistumista ei mitata vain kasvuluvuilla, vaan myös sillä, kokevatko ihmiset yhteiskunnan turvalliseksi, oikeudenmukaiseksi ja toiveikkaaksi. Tämän eteen teemme työtä. Selonteon keskeinen viesti on: Suomi on tällä hetkellä oikealla uralla liiallisen alijäämän korjaamisessa. Lähivuosiin liittyy edelleen riskejä, ja kehityksen jatkuminen edellyttää johdonmukaisia toimia. Tähän työhön meidän on yhdessä sitouduttava. Suomen mahdollisuudet ovat edelleen vahvat. Meillä on koulutettu väestö, korkea osaaminen, vahvat instituutiot ja kyky uudistua. Historiamme osoittaa, että vaikeistakin ajoista noustaan.

Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on epäonnistunut talouspolitiikan tavoitteissaan. Hallitus lupasi parantaa suomalaisten elintasoa, nostaa työllisyyttä 100 000 työllisellä, pysäyttää velkasuhteen kasvun ja supistaa alijäämän. Todellisuus on kuitenkin toinen. Pienituloisuus, eriarvoisuus ja asunnottomuus ovat kasvaneet. Suomi on joutunut EU:n liiallisen alijäämän menettelyn lisäksi sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Suomen työttömyystilanne on EU:n ja OECD-maiden huonoin. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan vuonna 27 noin 4,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde ylittää pian 90 prosentin rajan. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaalilupaus kuului: ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen.” Tällä lupauksella nykyinen hallitus on perustellut leikkauksia pienituloisilta ja sairailta suomalaisilta. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin löytänyt lähes miljardin verran rahaa suuryrityksille. Velkaantuminen ei näytä olevan ongelma silloin, kun velkaa otetaan yhteisöveron alennukseen. On erikoista, ettei hallituksen selonteossa edes mainita yhteisöveron alennusta, vaikka se heikentää verotuloja lähes miljardilla eurolla vuodessa. Selonteko ei anna kattavaa kuvaa hallituksen politiikan vaikutuksista julkiseen talouteen, vaan kertoo ideologisesti värittyneestä tarkastelusta. Vasemmistoliitto katsoo, että Orpon hallituksen päättämä tehoton ja talouspoliittisesti vastuuton yhteisöveron alennus on peruttava. Jos nykyinen hallitus ei sitä tee, niin seuraavan hallituksen on se tehtävä. Arvoisa puhemies! Kuvaus verotuksesta on myös ideologisesti värittynyt. Selonteossa todetaan, että julkisen talouden sopeutus häiritsee talouden kehitystä vähemmän, kun se toteutetaan hillitsemällä menojen kasvua. Kuitenkin jopa Euroopan komissio on todennut, että verotoimilla on pienempi negatiivinen kerroinvaikutus talouteen kuin menoleikkauksilla. Silloin kun verotoimet kohdistuvat suurituloisimpiin, niiden haitallinen vaikutus kysyntään jää vähäiseksi. Kun taas leikkaukset kohdistuvat pienituloisiin, ne haittaavat kysyntää paljon enemmän, koska pienituloiset kuluttavat lähes kaikki tulonsa. Ja juuri heikko yksityinen kulutuskysyntä on ollut yksi Suomen talouskasvun jarruista. Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomeen kohdistuu sopeutuspaineita EU-sääntöjen vuoksi. Vasemmistoliitto katsoo, ettei kireiden EU-sääntöjen päälle pidä rakentaa vielä tiukempaa kansallista lisäsääntelyä vaan politiikkaa pitää tehdä ajassa. Muut puolueet ovat jo alustavasti sopineet ensi vaalikaudelle 8—11 miljardin euron sopeutuksista, vaikka komission viiteura ei ole vielä tiedossa. EU-sääntöjen toimeenpano on kuitenkin käytännössä neuvotteluprosessi. Tälläkin vaalikaudella komission alkuperäinen 15 miljardin sopeutusvaade laski 9 miljardiin. Samaan aikaan Orpon hallituksen verrannollinen nettosopeutus on jäämässä valtiovarainministeriön tietojen perusteella noin 4 miljardiin euroon. Myös tässä selonteossa hallitus pyrkii vaikuttamaan sääntöjen tulkintaan. Selonteossa hallitus vetoaa, että komission tulisi arvioidessaan Suomen toimia huomioida Lähi-idän kriisin seurauksena muuttunut taloustilanne ja kohoava inflaatio. Siksi on erikoista, että hallitus, joka itse on hakenut joustoa EU:n vaatimuksiin, haluaa nyt sitoa tulevan hallituksen käsiä mahdollisimman tiukkaan tulkintaan. Vielä erikoisempaa on, että muut puolueet ovat tähän suostuneet. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä hallituksilla täytyy olla mahdollisuus mitoittaa talouspolitiikka talouden, yhteiskunnan ja maapallon kantokyvyn mukaan. Suhdannetilanne, työllisyys, oikeudenmukainen siirtymä, ihmisten toimeentulo ja palveluiden kestävyys on voitava huomioida. Väärin toteutettu sopeutus voi tappaa talouskasvun ja näin jopa kasvattaa velkasuhdetta. Sovittu kansallinen lisäsääntely lisää tätä riskiä. EU:n finanssipoliittisten sääntöjen varjolla ei pidä tuhota hyvinvointivaltiota. Tiukkoihin EU-vaatimuksiin ei kaikissa tilanteissa välttämättä päästä, ja myös EU-vaatimukset ja niiden tulkinnat voivat muuttua. Suomen pitää toimia aktiivisesti, jotta sääntöjen tulkintaan saadaan järkevää joustoa. Esimerkiksi puolustuspoikkeuslausekkeen jatkuminen tässä vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa on todennäköistä. Suomen tulisi aktiivisesti esittää puolustuspoikkeuslausekkeen jatkoa ja muokkaamista. Myös mikäli valtion ARA-takauksia uudelleen strukturoidaan ja lainojen tilastointikäytänteitä sen johdosta muutetaan, on sillä vaikutuksia EU:n edellyttämään velkasuhteen alentamistahtiin. Ratkaisua on haettava siksikin, ettei Suomen toimivaa sosiaalisen asuntotuotannon mallia ajeta alas tilastointikäytäntöjen vuoksi. Kiitän ministeri Multalaa asian esiin nostamisesta. Arvoisa puhemies! Todettakoon selvästi, että julkista taloutta on sopeutettava. Vasemmistoliitto on valmis miljardiluokan sopeutuksiin, mutta sopeutusten pitää olla oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä. Me tulemme esittämään vaihtoehdon, jossa painottuvat verosopeutukset, kuten miljönäärivero ja yhteisöveron korotus, sekä ympäristöhaitallisten tukien karsiminen. Lisäksi esitämme puolustusmenojen kasvun hillintää laskemalla asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset osaksi puolustusmenoja. Vasemmistoliitto ei hyväksy politiikkaa, jossa hyvinvointivaltiota puretaan EU-vaatimusten varjolla samaan aikaan, kun suurituloisille ja suuryrityksille jaetaan uusia veroetuja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Selonteko vahvistaa sen, minkä olemme kaikki tienneet jo varsin pitkään: julkisen talouden tilanne ei korjaannu hallituksen päätöksillä. Hallituksen velkalaiva jatkaa seilaamistaan. Alijäämä ja velkaantuminen ovat enemmänkin mittareita seurauksista kuin koko talouden kestävyyden mitta. Olennaista on se, vahvistavatko päätökset talouden kestävää kasvua, työllisyyttä ja julkisen sektorin pitkän aikavälin rahoituspohjaa. Mistä hallituskauden talouspolitiikan epäonnistumiset johtuvat? Kyllä, osittain Hormuzinsalmesta, Venäjän aloittamasta sodasta, rakennusalan hiljenemisestä korkojen noustua ja suhdanteista, mutta tämä ei ole koko totuus. Katseet voi kääntää hetkeksi toiseen Pohjoismaahan Tanskaan. Tanskan valtiontalous on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vahva. Maa on tehnyt selviä budjettiylijäämiä, ja velkasuhde on pysynyt kohtuullisen matalana. Taustalla ovat erityisesti vahva työllisyys sekä lääke- ja vientiteollisuuden kasvu. Mitä Tanska on tehnyt? Tanskassa on investoitu tutkimukseen. Se pystyy tekemään strategisia investointeja. Se panostaa koulutukseen. Suomessakin kannattaa investoida koulutukseen ja tutkimukseen, uuden korkean lisäarvon elinkeinorakenteeseen. Näin on sovittu jo viime kaudella parlamentaarisesti, ja tästä sovusta tulee pitää kiinni, jos ja kun Suomi haluaa nousta ylös tästä suosta. Mitä Orpon hallitus on tehnyt? Ensinnäkin romahduttanut suomalaisten luottamuksen ja ajanut politiikallaan ihmiset säästämään sukanvarteen. Toisekseen hallitus on perustellut lähes jokaisen leikkauksensa välttämättömyydellä. Heikoimmassa asemassa olevilta leikkaamista on kutsuttu vastuulliseksi. Hallitus on toistuvasti väittänyt, ettei oppositio ole esittänyt vaihtoehtoja, vaikka ne on pääministerille henkilökohtaisesti toimitettu. — Pääministeri ei nyt enää ole paikalla, mutta ne on hänelle toimitettu. [Juho Eerola: Se on varmaan lukemassa niitä!] Arvoisa puhemies! Onkin syytä kysyä hallitukselta: Jos hallituksen leikkauslinja oli välttämätön julkisen talouden pelastamiseksi, miksi Suomi on silti liiallisen alijäämän menettelyssä? Jos juuri näitä leikkauksia oli välttämätöntä tehdä velkasuhteen vakauttamiseksi, miksi se silti kipuaa kohti 100 prosentin rajaa? Arvoisa puhemies! Tämä selonteko kertoo ennen kaikkea hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta. Hallitus sanoi tekevänsä sopeutuksia kymmenen miljardin edestä. Selonteon perusteella hallituksen menoja pienentävien sopeutustoimien vaikutus on noin 3,7 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla. Rahaa on riittänyt tehottomiin veroalennuksiin, ja lisää on tulossa. Veroalennuksia on kohdistettu fossiilisten polttoaineiden tukemiseen ja suurituloisimmille. Valtiovarainministeriön arvio tulevan yhteisöveroalennuksen itserahoittavuudesta on pudonnut noin 40 prosenttiin, kun vielä vuosi sitten arvio oli 60 prosenttia. Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, tuli EU-maiden korkeimmat työttömyysluvut. Samaan aikaan hallitus siirtää jo katsetta seuraavalle vaalikaudelle ja tuleviin sopeutustarpeisiin. Hallitus väittää korjaavansa taloutta, mutta todellisuudessa se siirtää laskua eteenpäin. Tämä on selonteon ydin. Hallitus on leikannut, mutta se ei ole saanut taloutta kuntoon. Hallitus on heikentänyt perusturvaa, mutta se ei ole saanut työllisyyttä nousuun. Hallitus on kurittanut pienituloisia, opiskelijoita, työttömiä ja lapsiperheitä, mutta ei ole kääntänyt Suomen suuntaa. Talouspolitiikassa tarvitaan vaikuttavia, ei kurjistavia toimia. Arvoisa puhemies! Vihreiden vaihtoehto ei ole velkaantumisen sivuuttaminen. Julkista taloutta on vahvistettava. Velkaantumista ei voi jättää seuraavien ongelmaksi. Mutta taloutta voidaan vahvistaa toisin. Me karsisimme ympäristölle haitallisia tukia sen sijaan, että lasku kasataan aina heikoimmassa asemassa olevien ihmisten päälle. Me palauttaisimme työttömyysturvan, toimeentulotuen ja asumistuen suojaosat ja loisimme perustulomallin, jotta työn tekeminen olisi kannattavampaa. Me rakentaisimme kasvua koulutuksesta, tutkimuksesta, osaamisesta ja vihreästä siirtymästä, emme leikkaisi Suomen tulevaisuuden pohjaa alta. Me loisimme edellytyksiä uudelle työlle ja yrittäjyydelle. Kiertotalous, vihreät investoinnit, luovat alat ja pienyrittäjyys ovat juuri sitä tulevaisuuden kasvua, jota Suomen pitäisi nyt rakentaa. Ja me torjuisimme köyhyyttä, koska se on sekä inhimillisesti oikein että taloudellisesti järkevää. Suomen talous ei nouse vain leikkaamalla, vaan sillä, että tänne syntyy uutta työtä, uusia yrityksiä ja uusia ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Talous on väline. Sen tehtävä on turvata lasten mahdollisuudet, luonnon elinvoima ja tulevien sukupolvien oikeus parempaan tulevaisuuteen. Vihreät eivät hyväksy hallituksen tehotonta linjaa, jossa talouden korjaamisen nimissä tehdään päätöksiä, jotka siirtävät laskua eteenpäin ja lopulta tulevien sukupolvien maksettavaksi. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa olevassa selonteossa käsitellään hallituksen toimia Suomen julkisen talouden liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Selonteko on laadittu julkisen talouden hoitamista koskevan lain mukaisesti. Suomen julkisen talouden tilanne on kahtiajakoinen: yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä ovat varsin lupaavia, toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee lähes sataan prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Yleisesti taloustilannetta leimaavat epävarmuus ja utuisuus, mutta toiveikkuutta on myös syytä korostaa. Taloutemme kasvaa pitkästä aikaa, ja kyllä, osa siitä on hallituksen talouspolitiikan ansiota. Julkisen talouden heikkoa tilannetta vahvistaakseen tämä hallitus on sopeuttanut julkista taloutta suoraan yli 6,5 miljardilla eurolla. Velkasuhteen kasvuun vaikuttavia päätöksiä hallitus on tehnyt vaalikaudella yli kymmenellä miljardilla eurolla. Ennustettua heikomman reaalitalouden kehityksen vuoksi hallitusohjelmassa sovittujen sopeutusten lisäksi hallitus on päättänyt uusista sopeutustoimista keväällä 2024, keväällä 2025, syksyllä 2025 sekä viimeisimpänä tämän kevään kehysriihessä. Kehysriihessä hallitus päätti vielä noin 540 miljoonaan euroon vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Olemme samalla joutuneet laittamaan miljardeja lisää sotilaalliseen maanpuolustukseen, mikä on aivan välttämätöntä tässä maailmantilanteessa. Huomattavaa on, että menoleikkausten ohella hallitus on toteuttanut merkittäviä rakenneuudistuksia työmarkkinoilla sekä keventänyt työn ja yrittämisen verotusta. Puolustusmenoja on nostettu puolustusselonteon mukaisesti turvallisuusympäristön heikkenemisen vuoksi sekä Natossa yhteisesti hyväksytyn uuden tavoitetason saavuttamiseksi. Suhdannepoliittiseen tilanteeseen on vastattu käynnistämällä väylähankkeita sekä aikaistamalla julkisia investointeja. Kehysriihessä arvioitiin, että velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden aikana edellyttäisi niin merkittäviä, nopeasti toimeenpantavia uusia säästötoimenpiteitä, etteivät ne tässä suhdannetilanteessa ole perusteltuja. Vaalikauden alun nopea inflaatio, korkealla pysynyt korkotaso, rakentamisen toimialan hidas palautuminen asuntorakentamisen kuplan puhkeamisesta sekä merkittävät epävarmuudet kauppapolitiikassa ovat hidastaneet yksityistä kulutusta, investointeja sekä vientikysyntää. Tällä hetkellä sodat Ukrainassa ja Iranissa luovat merkittäviä epävarmuuksia, jotka heikentävät kansainvälistä toimintaympäristöä. Yksityinen kulutus on kuitenkin virkoamassa, investointeja virtaa maahan, teollisuustuotanto on uudessa huipussaan, monella alalla menee koko ajan paremmin, ja pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan alkavan sulaa kesän aikana. Arvoisa puhemies! Suomi asetettiin EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn 20. tammikuuta kuluvaa vuotta. Samalla Suomelle annettiin suositus tilanteen korjaamiseksi. Suomi on raportoinut komissiolle alijäämän korjaamiseksi toteutetuista toimista 30. huhtikuuta vuotuisen edistymisraportin yhteydessä. Tämän jälkeen Suomen tulee raportoida suosituksen täytäntöönpanon edistymisestä puolivuosittain, kunnes liiallinen alijäämä on katettu. Komission ensimmäinen arvio tuloksellisiin toimiin ryhtymisestä saadaan kesäkuun alussa. Tuloksellisten toimien arviointi komissiossa perustuu neuvoston suosituksen mukaisen niin sanotun korjaavan nettomenopolun noudattamiseen. Valtioneuvoston arvion mukaan vuoden 2026 osalta riittäviin tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi on ryhdytty ja Suomi noudattaa korjaavaa nettomenopolkua puolustuspoikkeuslauseke huomioiden. Vuoden 2027 osalta on riski, että korjaavaan nettomenopolkuun syntyy pieni poikkeama. Seuraamme tilannetta ja arvioimme tarvetta ryhtyä syksyllä toimiin. On selvää, että puolustusmenojen kasvupaine, huoltosuhteen heikkeneminen ja korkotason normalisointi huomioiden valtiontalouden menojen priorisointia on jatkettava ja talouden rakennemuutosta tulee edelleen tukea. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan julkista taloutta huomattavasti, sillä kymmeniin vuosiin tässä maassa ei ole saatu aikaiseksi oikeastaan mitään merkittävää menojen kasvun taittamiseksi. Korkotason normalisoituminen tarkoittaa, että korkomenomme ovat vuosikymmenen lopulla jo kuusi miljardia euroa. Alijäämä valtiontaloudessa on kehyskauden lopulla jo 17 miljardia euroa vuodessa. Nokian vuosien jälkeen eri hallitukset ovat pääasiassa lisänneet pysyviä menoja — lisää tukia, lisää väliaikaisia menoja, lisää oikeuksia. Vastuunkanto on ollut sanalla sanoen 2000-luvulla vähissä. Eräät puolueet ovat puhuneet jakovarasta tilanteessa, joka on kuitenkin ollut koko ajan selvillä. Olen pitänyt systemaattisesti esillä tarvetta jatkaa sopeutusurakkaa myös seuraavalla vaalikaudella. Näiden kolmen vuoden aikana, ja viimeisen viikon aikana erityisesti, on tullut selväksi, että suurin oppositiopuolue SDP ei kykene sopeuttamaan valtiontaloutta kuin korkeintaan korottamalla veroja miljardeilla euroilla vuodessa. Nämä veronkorotukset tappaisivat kaikki mahdollisuudet talouskasvuun Suomessa. Maassamme on tällä hetkellä yksi maailman korkeimpia kokonaisveroasteita. Meillä ei ole olemassa verovajetta, joka pitäisi kattaa korottamalla edelleen verotusta. SDP:n esittämät menoleikkausehdotukset ovat vaatimattomia ja mielikuvituksellisia. Helsingin yliopiston tutkijatkin ovat niitä viime aikoina moittineet kunnianhimottomuudesta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, sillä kyseiseen aatteeseen menoleikkaukset istuvat hyvin huonosti. Saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni, oli kyse sitten laittomasti maassa olevien siirtolaisten kansaneläkkeistä tai järjestötukien viidakosta. Mikään lasku veronmaksajalle ei ole liikaa, ja kaikki on tietenkin tarpeellista. SDP:n johdossa puhutaan unelmien rahoittamisesta — tässäpä kansalaiselle hyvin kalliiksi käyvä utopia. Arvoisa puhemies! Kuitenkin on niin, että tulevan kauden noin kymmenen miljardin sopeutus on välttämätöntä. Sen vaativat jo EU:n finanssipoliittiset säännöt, ja niihin tässä salissa on sitoutunut jokainen puolue. Sopeutuksen ja talouden korjaamisen todellinen tarve syntyy kuitenkin jostain muualta kuin Euroopan unionista, nimittäin siitä, että emme voi päästää tätä maata syvenevään velkakierteeseen. Teemme ennen muuta korjauksia itsemme vuoksi, meidän suomalaisten tulevaisuuden vuoksi. Sopeutuksen mittaluokka ensi kaudelle lyödään kiinni parlamentaarisesti ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja. Olemme nyt kokonaan uudessa tilanteessa, kun kaikki puolueet joutuvat aidosti kertomaan kansalaisille, mistä säästetään. EU:n säännöt vaativat, että tuo noin kymmenen miljardin sopeutus on toteutettava suorin leikkauksin tai veronkorotuksin. Rakennetoimia, uudistuksia, puhumattakaan tulevaisuusinvestoinneista tai taikaseinistä, ei siis voi laskea mukaan tuohon kymmenen miljardin sopeutukseen. Toisin sanoen suurin osa opposition toistaiseksi esittämistä toimista karsiutuu pois keinovalikoimasta. Säästöt pitää konkretisoida budjettiin — siis todellisia toimia, todellisia lukuja, todellista punakynää, eikä mitään höpöhöpöjuttuja. Arvoisa puhemies! Kevään 2027 eduskuntavaalien jälkeen aloittava uusi hallitus laatii vaalikaudelle uuden keskipitkän aikavälin suunnitelman. Suunnitelma laaditaan kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön mukaisesti siten, että suunnitelman luonnos, pitäen sisällään nettomenopolun ja pidennyksen perustana olevat rakenteelliset uudistukset ja investoinnit, sisältyy hallitusohjelmaan. Komission viiteura pyydetään marras—joulukuussa 2026 kansallista tavoitteenasettelua varten. Komission viiteura noudattaa korjaavaa nettomenopolkua liiallisen alijäämän viimeiseen vuoteen eli vuoteen 2028 saakka. Arvoisa puhemies! Oppositio on nyt kritisoinut hallituksen talouspolitiikkaa jo kolme vuotta. Kuitenkin oma vaihtoehto on oikeastaan käsittämätön: lähinnä veronkorotuksia työhön ja yrittämiseen. Konkreettiset menoleikkauskohteet ovat vaihtoehtobudjeteissa jääneet klassisiin taikaseiniin, kuten harmaaseen talouteen. [Timo Harakka: Yritysvero!] Lisäksi edelleenkin vaikuttaa siltä, että oppositio ei ymmärrä, että kymmenen miljardia ensi kaudella tarkoittaa käytännössä suoraa valtiontalouden sopeuttamista. Siis toiveiden tynnyrit ja kasvukaivot eivät tähän riitä. Konkreettinen sopeuttaminen leikkauksin budjetin momentteihin ei ole helppoa. Me olemme sitä urakkaa tehneet tällä hallituskaudella useamman ylimääräisen kerran, samalla kun oppositio SDP:n johdolla on vastustanut jokaista toimea, ja tämä on tosiasia. Joka tapauksessa tämän hallituksen rakenneuudistukset työmarkkinoilla, kasvutoimet ja puoliväliriihen ylimääräiset kasvupanostukset kantavat hedelmää. On selvää, että osa näistä hedelmistä näkyy kasvuna vasta vuoden kahden kuluessa, mutta me tavoittelemme kasvua yksityiselle sektorille, ja sinne se syntyy, kunhan edellytykset ovat sopivat. Julkista puolta meidän pitää viilata. Tämän hallituksen talouspolitiikan linjan ohjenuorana on ollut keventää työn verokiilaa, keventää siis työn ja yrittämisen verotusta. Se on verraten parempi talousoppi kuin vasemmiston veromoukari ja yhä kasvava valtioriippuvuus.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan edustaja Heinosta lohduttaa, että muun muassa ympäristövaliokunnassa, joka on mietintövaliokunta tämän edellä mainitun rakentamislain osalta, ovat hyvin laajat kuulemiset käynnissä koskien nimenomaan tätä lyhytvuokrausta, ja siinähän olennainen huomio on tämä, mihin edustaja viittasi, että kun kyse on kaavan vastaisesta toiminnasta, missä määrin sitä sallitaan tai ei sallita. Siitähän on nyt varmasti kansalaiskeskustelua käyty myös niin, että pitäisikö olla mahdollisuus kuntakohtaisesti tarvittaessa mennä hallituksen esitystä kireämpiin vuorokausirajoituksiin ja toisaalta sallia toisen tyyppiset, korkeammat vuorokausimäärät. Varsinainen puheenvuoroni tai miksi sen pyysin koski tätä edustaja Kiurun nostamaa huomiota: On juurikin näin, että koko ajan häiriöiden ikään kuin luonne on monimuotoistunut, mutta samalla hyvä asia, mikä tähän hallituksen esitykseen sisältyi tämän asunto-osakeyhtiölain puitteissa, on se, että kun tällä hetkellä nimenomaan jos lyhytvuokraus esimerkiksi aiheuttaa häiriötilanteita käytävässä ja siellä rapussa, siihen on ollut hyvin hankalaa tai käytännössä mahdotontakin puuttua, ja jatkossa myös tämän tyyppiset häiriöt ovat sitten sääntelyn piirissä. Eli varmaan askel kerrallaan parempaan tässäkin mennään, mutta oli oikein hyvä tämä edustaja Kiurun huomio myös.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kiitoksista. Tämä on tärkeä hanke, ja tämä kuvastaa sitä, että meitä oli tässä aika monta keräämässä. Edustaja Satonen, edustaja Bergbom ja edustaja Ovaska ovat tässä olleet keräämässä näitä nimiä. Täytyy sanoa, että se oli sillä tavalla helppoa, että kaikki tunnistivat tämän ongelman. Nämä valittamiseen liittyvät ongelmat ovat ympäri Suomea. Siinä kärsivät viattomat ihmiset. Siinä kärsivät aina semmoiset ihmiset, jotka eivät ole tällaisten asioitten parissa. Sitten kun katsotaan tätä, että ensin tehdään oikaisuvaatimus, sitten viedään siitä, kun oikaisuvaatimus ei johda tulokseen, hallinto-oikeuteen ja viime kädessä jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin tämä prosessi on tosi pitkä ja se vie kauan aikaa. Sen vuoksi tämän oikeusprosessin pituuteen pitäisi pystyä myös vaikuttamaan sillä tavalla kuin tässä on tuotu esiin, että yhden tuomarin käsittelyssä hallinto-oikeudessa pystyttäisiin käsittelemään, niin saataisiin aika nopeita käsittelyjä aikaiseksi. Kunnat pystyvät tämän oikaisuvaatimuksen käsittelemään aika nopeasti lautakunnissa ja muissa elimissä, niin että sillä lailla tämä menee hyvin. Minä toivon, että tämä lakiesitys tulee tällä kaudella vielä todeksi ja vietäisiin tätä ripeästi liikkeelle. Meillä olisi hyvin aikaa tämä tehdä. Nyt kun on lakihanke myöskin oikeusministeriössä ja ministeri Ikosen ja Multalan ympäristöministeriössä, niin minä luulen, että ne tukevat tätä hanketta ja tämä antaa poliittisen tuen niillekin hankkeille, koska minä luulen, että ne liikkuvat aika lailla samoilla alueilla. Tämä myös tuo sellaiseen tilanteeseen, että kun näitä valituksia on ollut esimerkiksi Tampereella, niin siellä on nytten luovuttu niistä tonteista ja muista. Rakentaminen ei ole edennyt ollenkaan, kun siitä on ruvettu valittamaan ja tämä on tuonut siihen hankaluuksia niille ihmisille. Hanke ei ole edennyt ollenkaan sitten niitten yksittäisten ihmisten osalta, jotka haluavat rakentaa kodin. Se on myöskin tuonut paljon byrokratiaa tähän käsittelyyn. Sitä käsittelyä pitää viedä kunnan organisaatiossa ja oikeuskäsittelyssä, ja sitä työtä tulee aika paljon. Sitten kuntien kannalta, kun kuntia ja kaupunkeja pitää tehdä joka päivä, niin tämmöiset valitusprosessit, jotka eivät ole aitoja, hidastavat niitten kehittämistä. Pitää pystyä valittamaan, ja kaavavalittaminen on entisellä tasolla. Tämä koskee vain näitä tontin luovuttamistilanteita, myyntitilanteita, ja sillä kohtaa ne, jotka ovat olleet siinä hakemassa niitä, vuokraamassa niitä, ostamassa niitä, ovat tässä asianosaisia, noin lyhyesti. Tässä yritetään sitä puolta tuoda. Itse näen tämän lakiesityksen erittäin tarpeelliseksi ja toivon tälle menestystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lylyn 1 000. puheenvuoron kunniaksi puhun nyt tältä puolelta salia, yleensä puhun tuolta toiselta. Tosiaan tässä on edustaja Lylyn alulle laittama — ja muitakin aktiivisia tosiaankin on ollut — lakialoite, jonka tavoitteena on, että perusteettomien tai kiusantekomielessä tehtyjen oikaisuvaatimusten ja kunnallisvalitusten määrää saataisiin vähennettyä. Nykyinen ja kaikille kuntalaisille kuuluva laaja valitusoikeus mahdollistaa muutoksenhaun myös tilanteessa, jossa valittaja ei ole asianosainen eikä hänellä ole todellista oikeussuojan tarvetta. Valitus voi silti aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä ja kustannuksia sekä kunnalle että yksityisille. Tällä lakialoitteella edellä mainittuun tavoitteeseen pyrittäisiin rajaamalla valitusoikeutta, mutta niin kuin täällä on tuotu esille, rajoitukset olisivat kuitenkin rajattuja. Esitetty muutos koskisi vain kunnan ja yksityishenkilöiden välisiä kiinteistö‑ ja vuokrasopimuksia. Se ei vaikuttaisi valitusoikeuteen muissa asioissa. Lisäksi asianosaisen oikeus hakea muutosta säilyisi ennallaan. Näin ollen kuntalaisten osallistumisoikeus ei katoaisi, mutta se kapenisi rajatuissa asioissa, joissa valittajalla ei olisi suoraa asianosaisen asemaa. Arvoisa puhemies! Myönteisenä vaikutuksena tässä voidaan pitää hallinnon tehostumista, hankkeiden nopeampaa toteutumista sekä kustannusten vähenemistä kunnissa ja tuomioistuimissa. Lisäksi yksityishenkilöiden asema paranisi tilanteissa, joissa heidän hankkeensa eivät enää viivästy ulkopuolisten valitusten vuoksi. Kielteisenä vaikutuksena olisivat kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen, kansalaisvalvonnan heikkeneminen sekä riski siitä, että virheellisiin päätöksiin ei puututa, jos kukaan asianosainen ei hae muutosta, mutta nämä ovat tässä toissijaisia — en tiedä, onko toissijainen nyt oikea termi, mutta on täällä salissa käytetty toissijainen-termiä monta kertaa muulloinkin. Arvoisa puhemies! Tosiaan, mitä mieltä tästä aloitteesta voi olla? Tämä on kannatettava, kuten edustaja Kontu jo toi aiemmin esille, mutta tässä vielä näkökulmaa siihen. Elikkä lakialoite on perusteltu, vaikka sillä puututaan kunnallisen itsehallinnon perinteiseen ytimeen siinä, että kunta on asukkaidensa itsehallintoa. Lakialoite on rajattu koskemaan tietynlaisia asioita, mikä tekee siitä hyväksyttävän perustuslain kannalta. Sillä puututtaisiin häiriö‑ tai kiusantekotarkoituksessa tehtyihin valituksiin, joissa valittajalla ei ole aitoa oikeussuojan tarvetta. Samalla se siirtäisi osallistumisen painopistettä kohti ennakollisia vaikuttamiskeinoja, kuten kuulemisiin, kaavoitusprosesseihin ja poliittiseen päätöksentekoon osallistumiseen. Kuntalaisten rooli muuttuisi jälkikäteisistä päätösten kyseenalaistajista etukäteen vaikuttajiksi. Arvoisa puhemies! Julkisuuden perusteella niin sanottu sarjavalittaminen on Suomessa keskittynyt muutamiin yksittäisiin valittajiin ja muutamiin kuntiin, kuten täällä on tuotu esille. Vaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä erityisesti silloin, kun valitukset kohdistuvat rakentamiseen tai muihin aikataulutettuihin hankkeisiin. Vielä ei ehkä voida puhua niin sanotusta systeemiongelmasta, vaikka ilmiö on koko voimallaan täyttä totta sellaisissa kunnissa, joissa asuu sarjavalittajia. Oikeuteen tehdä kunnallisvalitus riittää pelkästään kunnan jäsenyys. Se on osa suomalaista oikeusturvaa ja demokratiajärjestelmää tällä hetkellä. Sen avulla kuntalaiset ovat voineet valvoa kunnan päätöksenteon laillisuutta. Siksi sitä on pidetty kunnallisen itsehallinnon kulmakivenä. Oikeuksiin liittyy kuitenkin vaatimus, että sitä ei pidä käyttää väärin. Kunnallisvalituksen käsittelevät hallinto-oikeudet, joiden päätöksiin voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tehdyssä valituksessa tutkitaan, onko kunnan tekemä päätös syntynyt virheellisessä järjestyksessä, onko päätöksen tehnyt viranomainen ylittänyt toimivaltansa ja onko päätös muuten lainvastainen. Niin sanottuihin tarkoituksenmukaisuuskysymyksiin eli siihen, onko kunnan päätöksessä järkeä vai ei, eivät hallintotuomioistuimet ota kantaa. Hallintotuomioistuimet voivat hylätä valituksen tai kumota päätöksen ja palauttaa asian kunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Tästä voi helposti tulla vuosikausia kestävä oravanpyörä ilman todellista valitusperustetta, joka valitukselta edellytetään. Hallintotuomioistuimet joutuvat aina vähintään tutkimaan tehdyt kunnallisvalitukset. Arvoisa rouva puhemies! Julkisuudessa esiin nousseet tapaukset osoittavat, että samat henkilöt voivat tehdä poikkeuksellisen suuren määrän valituksia, mikä aiheuttaa nyt ongelmia paikallistasolla. Kuten täällä on tuotu esimerkiksi tämä Tampereen tilanne: On tehnyt yli 100 valitusta kaupungin päätöksistä ja vienyt niistä yli 80 hallinto-oikeuteen. Valitukset ovat kohdistuneet erityisesti tonttien luovutuksiin ja rakentamiseen liittyviin päätöksiin. Ne ovat viivästyttäneet yksityisten asuntorakentamista ja kaupungin hankkeita. Toinen esimerkki löytyy pääkaupunkiseudulta, jossa yksi henkilö teki lähes 100 valitusta opettajavalinnoista useiden yhdistysten nimissä. Hallinto-oikeus katsoi lopulta, ettei valituksia voitu pitää aidosti yhdistysten tekeminä vaan niiden taustalla oli yhden ja saman henkilön toiminta. Tapaus osoitti, miten järjestelmää voidaan käyttää toistuvasti väärin ja miten yksittäinen valittaja voi kuormittaa oikeusjärjestelmää laajasti. Lisäksi julkisuudessa on viitattu useisiin paikallisiin sarjavalittajiin, jotka ovat tehneet kymmenittäin valituksia esimerkiksi kaavoituksesta, rakentamisesta tai kunnallisista hankkeista. Kaikki nämä tapaukset ovat muodostaneet yhdessä ilmiön, jossa pieni joukko aktiivisia valittajia käyttää muutoksenhakuoikeutta kyseenalaisesti ja, voi sanoa, väärin. Tätä on pidetty yhtenä syynä siihen, miksi aihe on noussut poliittiseen keskusteluun ja lainsäädäntöhankkeisiin ja poikinut puheena olevan lakialoitteen, mistä kiitos edustaja Lylylle.

Onnittelut edustaja Lylylle! — Itsekin olen allekirjoittanut tämän lakialoitteen. Arvoisa puhemies! Vaikka ensisilmäyksellä tämä lakialoite ei ole turvallisuuspoliittinen, tarkemmin tarkasteltuna se kuitenkin liittyy sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan toimintakykyyn. Käsittelemme nyt lakialoitetta, joka ehdottaa rajattavaksi kuntalain 16 luvun mukaista oikeutta tehdä oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus niistä päätöksistä, jotka koskevat kunnan ja yksityishenkilön välistä kiinteistön tai asuinhuoneiston kauppaa, vaihtoa tai vuokrasopimusta. Tässä lakiesityksessä turvallisuus ei ole vain viranomaistoimintaa, vaan se tarkoittaa sitä, että yhteiskunta toimii ilman perusteettomia viivytyksiä ja väärinkäytöksiä. Arvoisa puhemies! Lakialoitteen keskeinen tavoite on rajata valitusoikeutta tietyissä tilanteissa vain asianosaisille. Taustalla on selkeä havainto siitä, että nykyinen laaja valitusoikeus mahdollistaa myös haitan‑ tai kiusantekotarkoituksessa tehtävät valitukset. Tällaiset valitukset voivat viivästyttää esimerkiksi yksityisten ihmisten rakentamista ja asumista koskevia hankkeita ilman todellista oikeudellista perustetta. Kun valituksia käytetään väärin, seuraukset eivät jää juridisiksi vaan ne näkyvät arjessa. Hankkeet viivästyvät, kustannukset kasvavat, ja luottamus järjestelmään heikkenee, mikä puolestaan kytkeytyy suoraan turvallisuuteen. Yhteiskunnan turvallisuus perustuu myös siihen, että päätöksenteko on sujuvaa, oikeusjärjestelmää ei voida kuormittaa perusteettomasti ja viranomaiset pystyvät hoitamaan tehtävänsä tehokkaasti. Jos järjestelmää voidaan tarkoituksellisesti kuormittaa, se heikentää koko yhteiskunnan toimintakykyä. Tällainen ilmiö voidaan nähdä myös osana laajempaa hybridivaikuttamisen kenttää, jossa järjestelmän heikkouksia pyritään hyödyntämään. On meidän velvollisuutemme varmistaa, että laillisia keinoja ei voida käyttää väärin yhteiskunnan toiminnan hidastamiseksi tai häiritsemiseksi. Arvoisa puhemies! Samalla meidän on muistettava oikeusturvan merkitys. Kunnallisvalitus on keskeinen osa demokratiaa ja kansalaisten mahdollisuutta valvoa julkista päätöksentekoa. Siksi tässä asiassa on kysymys tasapainosta. Yhtäältä on ehkäistävä väärinkäyttöä, mutta toisaalta on turvattava aito muutoksenhakuoikeus. Lakialoitteessa tätä tasapainoa haetaan rajaamalla valitusoikeutta vain niissä tilanteissa, joissa yleinen oikeudellinen intressi on vähäinen ja asianosaisen oikeusturva riittää. Joka tapauksessa turvallisuuden näkökulmasta keskeinen viesti on selkeä: yhteiskunnan rakenteita suojataan myös väärinkäytöltä. Meidän on huolehdittava siitä, että viranomaisprosesseja ei voida lamauttaa, oikeusjärjestelmää ei kuormiteta tarkoituksellisesti ja yksittäisten ihmisten oikeudet eivät joudu kohtuuttoman toiminnan kohteiksi. Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite ei yksin ratkaise kaikkia näitä haasteita, mutta se osoittaa suuntaa. Se tunnistaa muuttuneen turvallisuusympäristön, jossa vaikutus voi syntyä myös viivästyttämisen ja kuormittamisen kautta. Sisäinen turvallisuus rakentuu lopulta luottamuksesta. Se on luottamusta siihen, että järjestelmä toimii, oikeudet toteutuvat ja väärinkäytöksiin puututaan. Tätä luottamusta meidän on vahvistettava myös tämänkaltaisilla lainsäädännön muutoksilla. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitokset ihan ensimmäiseksi tämän kansalaisaloitteen tekijöille siitä, että ovat nostaneet eläinten oikeudet eduskunnan keskusteluun ja olemme käyneet tämän hyödyllisen keskustelun, mitä olen saanut kuulla tässä salissa. Itse asiassa kysymys ei ole ainoastaan tästä keskustelusta, mitä me juuri nyt käymme, vaan myöskin perustuslakivaliokunta käsitteli erittäin huolella tämän kysymyksen, todella huolella. Me kuuntelimme asiantuntijoita useampaan eri kertaan ja pohdimme niitä kysymyksiä, jotka liittyvät eläinten oikeuksiin luomakunnassa, yhteiskunnassa tässä tapauksessa, kun on puhe kerran perustuslain uudistamisesta, ja se eteni kyllä hyvin syviin vesiin, mikä on arvokasta. Tässä haluaisin sanoa pelkästään sen yleisen ison lähtökohdan, että jos on — ja kun on — luonnonvalinta, evoluution kylmä sääntö, että vahvimmat pärjäävät, ja se pätee luonnossa, niin voi samalla myöskin sanoa, että tämä kylmä sääntö — vahvimmat pärjäävät — joka pätee luonnossa, kertoo yhdestä lajista eli ihmisistä, jotka ovat aidosti myöskin nousseet tämän luonnonvalinnan yläpuolelle. Itse asiassa ihminen kykenee yhteisönä tukemaan myöskin heikompia. Ideana on siis se, että kaikille pyritään tarjoamaan elämisen edellytykset. Sehän on se luonnonvalinnankin idea, mutta vahvimmin pärjäämisen kautta lisäksi ihminen pystyy tukemaan myöskin heikompia. Ihminen on elämästä tuntoisista olennoista — täällä käytetään sitä termiä, on käytetty tässä keskustelussa aivan tietoisestikin tätä termiä — ilmeisesti tietoisuudeltaan kehittynein. Ainakin sillä tietoisuudella, mikä meillä tällä hetkellä on, näin asia on. Sen vuoksi ihmiselle tietysti lankeaa vastuu luomakunnassa myöskin siitä, että sen lisäksi, että se huolehtii omista heikommista jäsenistään, se pystyy myöskin tukemaan heikompia luomakunnan olentoja, niiden selviytymistä ja elämisen edellytyksiä, ja siitähän tämä keskustelu tässä parhaillaan käydään. Ehkä kuriositeettina tähän haluaisin sanoa vain sen ajatuksen, että en ole ihan varma ihmisestä itsestään. Nimittäin saattaa olla, että luomakunnan lajeista ihminen on ainoa, joka tietoisesti ja määrätietoisesti panostaa henkisiä osaamispanoksiaan siihen, että se kykenee mitä tehokkaimmin tuhoamaan kaltaisiaan lajitovereita. Tämä on tietenkin järkyttävä kontrasti siihen nähden, mikä tämä tietoisuus meillä on elämän säilyttämisestä, että me kaikki tehokkaimmat välineemme, osaamisemme, käytämme nimenomaan kaltaistemme lajitovereiden tuhoamiseen, mutta se on eri teema. Se ei ole tämä teema, josta me nyt puhumme. Nyt me puhumme eläinten oikeuksista elämään ja hyvinvointiin. Tässä käytiin valiokunnassa pitkä keskustelu siitä, että ensinnäkin tämä kansalaisaloite aloitemuodossaan ei ollut toimiva. Tässä salissahan kaikki ovat puheenvuoroissaan myöskin todenneet tämän saman asian, että tällaisenaan tämä kansalaisaloite ei täytä niitä edellytyksiä, että se voitaisiin lainsäädäntöön, perustuslakiin, tietenkään siirtää. Sehän ei tässä varmaan ollut — eikä olekaan ollut — tarkoitus tällä kansalaisaloitteella, vaan me lainsäätäjinä täällä sen arvioimme sitten, minkä muotoisen formuloinnin itse lakeihin me teemme. Pohdintaa oli myöskin siitä, ulotammeko tämän eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädäntömme, jota meillä on tällä hetkelläkin oikeus tehdä ja säätää, myöskin perustuslain tasolle. Valiokunta päätyi tässä kohdassa siihen, että nyt tässä esitetyssä muodossa tässä asiassa ei edetä. Sitten tässä on eriävä mielipide esitetty siitä, että kehotettaisiin valtioneuvostoa käynnistämään selvitystyö myöskin tämän perustuslakiulottuvuuden rakentamiseksi. Itse sanoisin näinpäin, että sisimpäni ja tuntoni sanoisi, että tuo valmistelutyö voitaisiin hyvinkin käynnistää. Järkeni sanoo tässä kohdassa, että ainakaan nyt tässä formaatissa se ei toimi oikein hyvin. Toimitaan nyt joka tapauksessa konkreettisella tasolla niin, että eläinten hyvinvointi varmistetaan lainsäädännöllä hyvin tietoisesti. Olen myöskin tietoinen siitä asiasta, että niin se elämä vain menee eteenpäin ja oikeusjärjestyksetkin muuttuvat aikanaan. Orjakauppa tai noitavainot ja monet muut toiminnot historiassa ovat historiallisia ilmiöitä, jotka ovat jossain vaiheessa olleet käypiä ratkaisuja. Kuolemanrangaistus on hyvä tyyppiesimerkki vastaavantyyppisistä järjestelyistä. Sitten me päädymme ratkaisuihin, jotka ottavat uudella tavalla elämästä kiinni ja muotoilevat lainsäädäntöä. Tunnistan tässäkin saman haasteen olemassaolon.

Arvon puhemies! Piisisen pannahinen meinasi viedä jalat suusta, mutta kysyn nyt kuitenkin. — Julkista keskustelua pitkään hallinnut taantumapuhe on jättänyt lukuisat talouden valonpilkahdukset varjoonsa, ja tässä onkin muutama kiintoisa tilastotieto viime viikolta: Erityisesti naisten ostovoima on kasvanut viimeiset kolme vuotta. Eurostatin arvion mukaan Suomen talouskasvu oli alkuvuonna EU:n kärkikastia. Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden takaiseen verrattuna lähes kuusi prosenttia ja palvelut yli viisi prosenttia. Vuosien ajan mörninyt vähittäiskauppa on vihdoin kääntynyt kasvuun, ja ulkomaiset teollisuusinvestoinnit ovat korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Tietyillä aloilla työn puute on muuttunut tai muuttumassa työvoiman puutteeksi. Siksi kysynkin valtiovarainministeri Purralta: Eikö näiden tietojen valossa ole käymässä just se, mihin oikeistohallitus alusta lähtien tähtäsi, että kun viimein rohjetaan tehdä niitä kauan välteltyjä uudistuksia, alkaa myös se kauan kaivattu talouskasvu?

Arvoisa puhemies! Vielä täydennän äskeistä puheenvuoroani siten, että esityksessä on todella kolmaskin puute olemassa, elikkä tämä hallituksen esitys ei määrittele kalatalousvelvoitteiden toteuttamistapojen keskinäistä järjestystä. Tämmöisen järjestyksen luominen lakiin olisi ollut tarpeen. Näkisin, että prioriteettijärjestyksen tulisi olla se, että ensisijaisesti suositaan aina luonnonmukaisia ohitusuomia, sitten vasta teknisiä kalateitä, kolmanneksi voidaan harkita sitten kalataloudellisia kunnostuksia ja vasta viimesijaisena näitä istutuksia. Näistähän toki kalatalousviranomainen, joka lähtee tätä lupaa päivittämään, tekee sen arvion, mikä on kulloiseenkin paikkaan asianmukaista, mutta en katso riittäväksi sitä, että tässä lakiin ei ole kirjattu selkeästi tällaista ensisijaisuusjärjestystä. Toki ymmärrän sen, että paikkakuntakohtaisesti voi näitä poikkeuksiakin sitten viranomainen tehdä, mutta laissa olisi ollut syytä tämä tahtotila selkeämmin ilmaista. Mitä tulee edustaja Mikkosen kysymykseen Palokista, niin sen verran markkinatalouden perusteita me varmaan jokainen ymmärretään, että vaikka hallituksella on tahto ostaa, niin jos ei omistajalla ole halua myydä, niin silloin ollaan konkelossa. Näin ollen varmaan veisin terveiset sinne omistajakuntien suuntaan, että yhtiökokouksissa haluttaisiin ilmaista yhä tiukempi kanta siitä, että halutaan tulla puolivälin krouviin vastaan hallitusta tässä asiassa. Meillä on hallituksen investointiliitteessä neuvoteltuna määrärahatkin siihen Palokin hankkimiseen. Valtioneuvostoon en toki kuulu, mutta sen ohjelmaa sen verran tarkkaan olen lukenut, että ymmärrän, että nämä määrärahat kyllä ovat varattuna, jos omistajalla tahtoa vain on myydä. Se, mitä olen ihmetellyt tässä keskustelun aikana näissä lukuisissa vihreiden puheenvuoroissa, on se, että he toistuvasti mainitsevat, että tällä esityksellä ei tuotaisi yhtään uutta kalatietä. No, näinhän asia minun ymmärtääkseni ei ole, koska jos kalatalousviranomainen hakee vesiluvan päivitystä, niin nämä kalatalousvelvoitteet käsitteenä sisältävät myös kalatiet. Se, mihinkä kohteeseen kalatalousviranomainen hakee minkäkinlaista ratkaisua sen vaelluskalaongelman ratkaisemiseen, jää sitten myöhempään harkintaan, mutta kyllä tämä minun mielestäni antaa oikeudellisen mahdollisuuden siihen, että edellytetään kalatien rakentamista. Meillähän on jo nyt kokemusta jo olemassa olevalta lainsäädäntökaudelta siitä, että kalatalousviranomainen on hakenut muutoksia näihin velvoitteisiin pohjoisen isojen jokien osalta. Tämähän oli merkittävä päätös, että Kemijoen ja Iijoen osalta kalatalousvelvoitteita nimenomaan viranomaislähtöisesti haluttiin lähteä tiukentamaan, ja se on aiheuttanut nyt mielenkiintoisiakin ketjureaktioita pohjoisessa. Minulla on sen verran luottamusta viranomaisten harkintakykyyn jatkossakin, että he tämän uuden lain myötä kykenisivät sitten myös näitä energiantuotannoltaan vähämerkityksellisiä voimaloita päivittämään vesilupien osalta. Totta kai on varmistettava se, että viranomaisresursseja on riittävästi, niin että heillä on aikaa tehdä näitä hakemusmuutoksia. Toinen asia, mitä ehkä ihmettelen, on tietysti se, kun sanotte vihreissä, että tässä kestää niin tavattoman kauan, jopa vuosikymmeniä. [Puhemies koputtaa] Ei kai se ole mikään syy olla aloittamatta, että jossakin asiassa kestää kauan.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kauan odotettu vesilain uudistus, jonka taustalla on luontojärjestöjen ja vapaa-ajankalastajien ajatus siitä, että vesivoimalaitokset velvoitetaan mahdollistamaan vaelluskalojen nousu voimalaitoksen ohi esimerkiksi kalateillä. Suuri osa Suomen virtavesistä on vuosikymmenten aikana valjastettu tuottamaan vesivoimaa, ja se on tapahtunut vesiluonnon ja vaelluskalojen kustannuksella. Vaelluskalakantamme ovat voimakkaasti taantuneet, ja edellytys niiden elpymiselle on, että kalat pääsevät nousemaan jokiin, kutemaan myös niissä joissa, joihin on rakennettu vesivoimaa. Tällä hetkellä Suomessa on edelleen lukuisia vesivoimaloita, joilla ei ole lainkaan velvoitetta turvata vaelluskalojen kulkua ja kalakantojen elinvoimaa. Tämä hallituksen esitys vesilain päivittämiseksi koskee siis pitkäaikaista tavoitetta vaelluskalojen nousuesteiden poistamiseksi. Tarkoituksena on ollut mahdollistaa kalatalousvelvoitteiden lisääminen myös vanhoihin vesivoimalupiin, siis esimerkiksi velvoite kalateiden rakentamiseen tai muihin toimiin, joilla kalojen luontainen elinkierto voidaan turvata. Tätä vesilain päivitystä on todella odotettu pitkään, ja onkin suuri pettymys, että sitä on Orpon hallituksen toimesta valmistelun aikana vesitetty pahasti eikä se tule parantamaan vaelluskalojen ahdinkoa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi joko uusi kalatalousvelvoite, kalatalousmaksu tai näiden yhdistelmä sellaiselle vesivoimalaitokselle, johon näitä ei nykytilassa sisälly. Lakiesitys jättää liian monta voimalaitosta uudistuksen ulkopuolelle, Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan noin 150 voimalaa. Esityksessä uusien velvoitteiden määräämisestä tehdään myös edelleen liian vaikeaa. Tässä on nyt selvästi käynyt niin, että luonto ja vaelluskalat jäävät jälleen kerran energiayhtiöiden etujen jalkoihin. Keskeinen ongelma on, että tämä laki ei velvoita mihinkään eikä vaellusesteiden poistamiselle ole asetettu mitään aikataulua. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko totesi täällä aiemmin ansiokkaassa puheenvuorossaan, että näin vesitetyssä muodossa lakia ei olisi kannattanut eduskuntaan lainkaan tuoda. Suomen luonnonsuojeluliiton kannanoton mukaan myös lakia käyttävät kalaviranomaiset ovat sitä mieltä, että tällä lakiesityksellä ei saada voimalapatoihin kalateitä eikä patoja purettua. Hallituksen esityksen suurin heikkous on, että jatkossakaan kalateiden rakentamista ei voida määrätä pienten voimaloiden kalatalousvelvoitteisiin. Velvoitteiksi voitaisiin määrätä vain kalatalousmaksu tai kalanistutus, joilla ei mahdollisteta uhanalaisen vaelluskalakannan lisääntymistä. Huomionarvoista on, että monilla pienillä, vanhoilla voimaloilla on nykyään vain vähäinen merkitys sähköntuotannolle mutta suuret haitalliset vaikutukset jokiluontoon ja uhanalaisiin vaelluskaloihin. On myös arvioitu, että kalateiden rakentamisella olisi vain pieni vaikutus vesivoimalla tuotetun energian määrään, eikä aiheuttaja maksaa -periaate tässä myöskään toteudu. Kyllä lähtökohdan tulee olla, että mikäli vesivoimalaitos aiheuttaa vahinkoa uhanalaisille kalakannoille, kalatien rakentamisen kustannukset kuuluvat yhtiölle, eivät valtiolle. Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo on tunnettu kalastusharrastuksestaan, mutta niin vain vesivoimaloiden suojelu voitti vaelluskalakantojen elvyttämisen. Tämä on todella suuri pettymys luonnon ystäville. Tässä salissa on tänäänkin kuultu hyviä, tärkeitä puheenvuoroja siitä, miten tärkeä merkitys vaelluskalakannoilla on paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös virkistykselle ja kalastukselle ja myös matkailuelinkeinolle. Sen takia olisi suonut hallituksen tuovan tänne esityksen, joka todella parantaa näiden vaelluskalakantojen asemaa ja tilannetta.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on tärkeä ja ajankohtainen. Vaelluskalakantojen heikko tila on ollut pitkään tiedossa, ja niiden elinolosuhteiden parantaminen on välttämätöntä, jos haluamme turvata vesiluontomme monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville. Keskusta pitää hyvänä sitä, että lainsäädäntö päivitetään vastaamaan tätä tarvetta ja että myös niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin voidaan jatkossa kohdistaa kalatalousvelvoitteita. Samalla on kuitenkin muistettava kokonaisuus: vesivoima on Suomelle strategisesti merkittävä energiamuoto. Se on kotimaista, uusiutuvaa ja ennen kaikkea tärkeä osa sähköjärjestelmämme säätökykyä ja huoltovarmuutta. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisia uusia velvoitteita tarkastellaan huolellisesti ja että niiden vaikutukset sähköntuotantoon ja järjestelmän toimintavarmuuteen arvioidaan realistisesti. Arvoisa puhemies! Keskustalle keskeinen periaate tässä asiassa on kohtuullisuus ja ennakoitavuus. Luvanhaltijoiden oikeusvarmuutta ei saa vaarantaa. Investoinnit vesivoimaan ovat pitkäjänteisiä, ja toimijoiden on voitava luottaa siihen, että sääntely-ympäristö ei muutu ennakoimattomasti tai kohtuuttomasti. Onkin tärkeää, että esitykseen sisältyvät mekanismit, jotka rajaavat kohtuuttomia velvoitteita ja mahdollistavat korvaukset tilanteissa, joissa toiminnan edellytykset oleellisesti heikkenevät. Pidämme hyvänä myös sitä, että päätöksenteko säilyy tapauskohtaisena. Vesistöt, voimalaitokset ja niiden vaikutukset ovat erilaisia eri puolilla Suomea, kuten tiedämme. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa jäykkää, kaikille samanlaista mallia. Sen sijaan tarvitaan harkintaa, jossa punnitaan sekä ympäristön tila että elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin myös alueellisen näkökulman. Vesivoimalaitokset sijaitsevat usein paikkakunnilla, joilla niillä on merkittävä rooli elinvoiman, työllisyyden ja verotulojen kannalta, mutta samaan aikaan juuri näillä alueilla vesiluonnon tila ja kalakannat ovat osa paikallista identiteettiä ja virkistysmahdollisuuksia. Siksi on erityisen tärkeää löytää ratkaisuja, jotka vahvistavat molempia, sekä alueellista elinvoimaa että luonnon tilaa. Tässä suhteessa kalateiden rakentaminen ja muut ratkaisut voivat parhaimmillaan tuoda myös uusia mahdollisuuksia esimerkiksi matkailuun ja vapaa-ajankalastukseen. Nämä myönteiset vaikutukset syntyvät kuitenkin aikaa myöten, ja siksi uudistusten on syytä edetä hallitusti ja pitkäjänteisesti. Arvoisa puhemies! Myös keskusta kiinnittää huomiota viranomaisten resursseihin. Elinvoimakeskusten rooli on keskeinen koko prosessin toimivuuden kannalta. Jos resursseja ei ole riittävästi, vaarana on, että käsittely venyy ja kohdentuu epätasaisesti. Tämä ei ole kenenkään etu. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että uudistukselle luodaan toimivat edellytykset myös käytännössä. Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja: Tämä esitys voi olla hyvä askel kohti tasapainoisempaa vesivarojen käyttöä. Kun luonnonsuojelu, energiantuotanto ja alueellinen elinvoima sovitetaan yhteen kestävällä tavalla, saavutamme parhaat tulokset. Keskusta haluaa rakentaa tätä tasapainoa maltillisesti ja oikeudenmukaisesti koko Suomea ajatellen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meritaimen ei kude meren suulla. Se nousee sivujokiin, pieniin puroihin, kaukaisille latvavesille, joskus satoja kilometrejä sisämaahan. Siellä se kutee, siellä meritaimenen poikaset kasvavat, ja sieltä ne laskeutuvat takaisin merelle, tai ainakin ne yrittävät. Liian usein matkalla on pato tai voimalaitos, joka tuottaa sähköä vain yhteen lähikauppaan tunnissa, ja se katkaisee meritaimenen elinkierron kokonaan. Tästä on kyse tänään. Yleensä suomalainen oikeusjärjestys tunnistaa periaatteen, josta harvat ovat eri mieltä: aiheuttaja maksaa — ei valtio, ei luonto, ei naapuri, vaan aiheuttaja. Osa vesivoiman tuottajista kantaa tämän vastuun jo nyt. Ne avaavat luonnonmukaisia ohitusuomia, rakentavat kalateitä, osallistuvat kunnostushankkeisiin, mutta osa ei tee mitään, koska laki on antanut myöten. Tämä epätasa-arvo ei palvele ketään, ei luontoa, ei niitä yhtiöitä, jotka ovat toimineet vastuullisesti, eikä myöskään niitä latvavesialueen omistajia, joiden oikeus vapaaseen virtaavaan vesistöön on vuosikymmeniä sivuutettu. Arvoisa puhemies! Olen saanut itse olla mukana useissa hankkeissa, jotka ovat tähdänneet vaelluskaloille parempiin olosuhteisiin. Eräs niistä oli Kuusamon Kuusinkijoen voimalaitoksen ostaminen pois käytöstä, jolloin vesi ohjattiin voimalaitoskanavasta takaisin vanhaan jokiuomaan. Se uoma ei ollut kadonnut, se oli metsittyneenä kasvien peitossa odottamassa, ja kun se ennallistettiin, vesi löysi sen uudelleen. Tämä on tärkeä huomio myös lainsäädännöllisesti: monessa paikassa voimalaitoskanavan rinnalla on yhä maastossa jäänne alkuperäisestä jokiuomasta. Se ei välttämättä aina näy kartalla, se saattaa näyttää ojalta tai tiheiköltä, mutta se on siellä, ja se voidaan avata, jos omistaja on siihen halukas tai heidät velvoitetaan siihen. Se on konkreettisin esimerkki siitä, mitä tarkoittaa luonnonmukainen ratkaisu: ei betonia, ei teknistä kalatietä, vain vesi, joka palaa omalle reitilleen. Tämä vaatii tahtoa, ja se on mahdollista. Arvoisa puhemies! Tahtoa on tässä asiassa todellakin tarvittu. Vielä Kataisen hallituksen aikaan virtavesi- ja vaelluskala-aktivistit joutuivat puolustamaan kestävää merikalastusta. Silloisen hallituksen linjalla pyrittiin neuvottelemaan Itämerelle korkeampia kalastuskiintiöitä kuin mitä komission tieteellinen neuvonanto olisi edellyttänyt. Luonto oli neuvoteltavissa, ei itsessään arvo. Sipilän hallituksen aikaan vastaavasti flirttailtiin ajatuksella purkaa koskiensuojelulaki lisävesivoiman rakentamiseksi, onneksi se kaatui kokoomuksen vastustuksesta. Rinteen ja Marinin vasemmistohallituksen aikaan tämä sama vesilain päivitys oli kirjattuna kyllä lainsäädäntösuunnitelmiin, ja sitä selviteltiinkin ministeriössä. Eduskuntaan se ei koskaan ehtinyt. Sitä lykättiin ja lykättiin ja lykättiin, kunnes se kuoli pystyyn. Lokakuussa 2024 Euroopan komissio käynnisti Suomea vastaan rikkomusmenettelyn — ei huomautusta, vaan rikkomusmenettelyn. Komissio katsoi, että Suomi on laiminlyönyt vesipolitiikan puitedirektiiviä velvoitteiden osalta, kun se ei ollut tarkastanut vesilupia. Onneksi tämä hallitus nyt ohjelmassaan neuvotteli Säätytalolla kirjauksen: ”Hallitus päivittää vesilakia siten, että nollavelvoitelaitoksille voidaan asettaa kalatalousvelvoitteita.” Olin itse mukana neuvottelemassa tuota kirjausta, ja nyt olemme täällä salissa käsittelemässä tätä esitystä, joka toteuttaa kirjausta, mutta harmikseni varsin puutteellisesti. Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on yksi sana, joka kietoo ympärilleen kaiken. Se sana on ”kohtuuton”. Lakiesitys sanoo siis: ”Kalatalousvelvoite ei saa aiheuttaa luvanhaltijalle kohtuuttomia kustannuksia. Kohtuuttomuutta aiotaan arvioida laitoksesta odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen perusteella.” Nähdäkseni arviointiin tulisi ottaa myös tasapainottava näkökulma. Yksittäinen laitos on saattanut tuottaa jo vuosikymmenien ajan taloudellista hyvää ilman luonnon kunnioittamista. Vertailun vuoksi on sanottava, että Ruotsissa tehtiin vuonna 2019 päinvastainen valinta: siellä toiminnanharjoittajan oikeus saada korvausta luvan tarkistamisesta poistettiin kokonaan. Ruotsi päätti, että ympäristövastuu ei ole neuvottelukysymys. Valitettavasti tässä kotimaisessa esityksessä ei mennä samaan. Kyse on poliittisesta valinnasta, joka tehtiin valmistelussa, ja se suosii niitä, jotka ovat jo vuosikymmeniä pelanneet aikaa. Eikä siinä vielä kaikki, esitys menee vielä tätäkin pidemmälle: jos kalatalousvelvoite vähentää vesivoiman tuottoa olennaisesti, valtio maksaa yhtiölle korvausta. Veronmaksajat siis korvaavat vesivoimayhtiölle sen, että yhtiö joutuu noudattamaan ympäristölakia. Tämä on aivan järjetöntä. Tämä on kaiken talousajattelun perusteiden vastaista. Voitot olisivat yksityisiä, mutta ulkoishaitat, ne ympäristövahingot, joita on kerrytetty vuosikymmenien ajan ilman kalatalousvelvoitteita, muuttuvat yhtäkkiä julkisiksi, yhteiskunnan maksettaviksi. Mitä pidempään luvanhaltija on hyötynyt vesivoimasta ilman kalatalousvelvoitteita, sitä korkeammaksi sallittujen kustannusten raja tulisi asettaa, ei matalammaksi. Tämä olisi oikeudenmukainen periaate, ja se ei valitettavasti nyt tässä laissa näy. Aiheuttaja maksaa -periaate ei tarkoita sitä, että aiheuttaja maksaa, mutta jos se tuntuu liian kalliilta, valtio korvaa erotuksen. Se tarkoittaa sitä, että aiheuttaja kantaa vastuunsa kokonaan.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Patenttilain uudistaminen on tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Suomi menestyy vain, jos osaamme suojata uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja rohkeita keksintöjä. Innovaatiot ovat tämän ajan voimavara ja osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Ne vahvistavat kilpailukykyä, tukevat talouden kasvua ja rakentavat Suomen turvallisuutta, sillä teknologinen etumatka on osa kansallista varautumista. Voimassa oleva patenttilaki on yli 50 vuoden takaa. Se ei enää vastaa tämän ajan toimintaympäristöä. Käsitteet, menettelyt ja rakenteet ovat osin vanhentuneita. Siksi laki on tarpeen päivittää. Nyt käsittelyssä oleva esitys selkeyttää lakia ja tuo sen linjaan nykyajan eurooppalaisen patenttisääntelyn kanssa. Samalla parannamme yritysten mahdollisuuksia suojata keksintöjään tehokkaasti ja ennakoitavasti. Toisin sanoen varmistamme yrityksille keinot osallistua turvallisemman Suomen rakentamiseen uusien innovaatioiden avulla. Arvoisa puhemies! Suomen talous nojaa yhä vahvemmin tutkimukseen ja kehitykseen. Kun yritykset investoivat uuteen, ne tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työnsä tulokset ovat turvassa. Patenttisuoja antaa keksijälle oikeuden hyödyntää omaa työpanostaan ja mahdollisuuden rakentaa sen varaan uutta liiketoimintaa. Selkeä ja ajantasainen patenttilaki vahvistaa luottamusta, joka ohjaa investointeja Suomeen. Erinomaista on, että tämä esitys yksinkertaistaa hakuprosesseja ja keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Se tukee yrityksiä, joilla ei välttämättä ole laajoja resursseja tai erikoistunutta patenttiosaamista. Näin myös pienemmät toimijat voivat osallistua kehitykseen ja hakea suojaa keksinnöilleen. Tämä lisää tasa-arvoa innovaatioiden kentällä ja vahvistaa koko talouden dynamiikkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn tuossa edellä puhuneen edustaja Kallion näkemyksiin siitä, että on hankalaa, että näitä esityksiä palastellaan. Täällä on nyt muun muassa tätä lyhytvuokrausta koskien useita eri esityksiä talossa käsiteltävänä, pääosin tässä rakentamislaissa mutta sitten myös tässä asunto-osakeyhtiölain muuttamisessa. Hyvää tässä on se, että huoneiston häiriöön on mahdollista puuttua aikaisempaa paremmin tämän lain nojalla, mutta edelleen näkisin tärkeänä, että tämä lyhytvuokrauksen rekisteröinti olisi välttämätöntä. Asunto-osakeyhtiöiden, paloviranomaisten, verottajan ja valvontaviranomaisten tulee tarvittaessa saada tieto, missä asunnossa lyhytvuokrausta harjoitetaan ja keitä asunnoissa majoittuu. Rekisteri on välttämätön myös palveluita käyttävien asiakkaiden turvallisuuden vuoksi, ja rekisteröinti ja asianmukainen asiakkaiden henkilötietojen kirjaaminen ja tietojen säilyttäminen on tärkeää myös kansalliselle turvallisuudelle. Turvallisuusviranomaisten tulee tarvittaessa saada tietoa siitä, keitä lyhytvuokrausasunnoissa oleskelee.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on saattaa asunto-osakeyhtiölaki ajan tasalle eräiden käytännössä ilmenneiden uusien haasteiden osalta. Esityksen tavoitteena on erityisesti helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, osakehuoneiston hallintaanottoa, yhtiön hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Taloyhtiöiden hallittua alasajoa koskevat ehdotukset, kuten osakehuoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen, voivat helpottaa yhtiön päätöksentekoa kiinteistön ja rakennuksen kunnossapidosta, kehittämisestä ja kulujen rajoittamisesta. Ehdotetut muutokset voivat tehostaa yhtiön toiminnan tehokkuutta sekä kiinteistöjen asianmukaista ylläpitoa. Esimerkiksi ehdotetut uudet hallintaanottoperusteet voivat ehkäistä haittoja tehokkaammin, kun yhtiöllä on parempi mahdollisuus puuttua erilaisiin häiriötilanteisiin. Ensin osakkeenomistajan tiedonsaannista hallituksen päätöksistä ja huoneistoa koskevista asiakirjoista: Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeutta hallituksen päätöksestä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että osakkeenomistajalla on hallituksen päätösten lisäksi oikeus saada viivytyksettä tieto yhtiöllä olevasta osakehuoneistoa koskevasta asiakirjasta, jolla on merkitystä huoneiston käytön ja kunnossapidon tai niistä aiheutuvien kustannusten arvioinnin taikka osakkeenomistajan oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamisen kannalta. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin kannatettavana ja katsoo, että kynnyksen olemassa olevan asiakirjan luovuttamisesta kieltäytymiselle on oltava hyvin korkealla. No, sitten lyhytvuokraukseen liittyvien haittojen hallinnasta: Hallituksen esityksen tarkoituksena on varmistaa asunto-osakeyhtiölain puitteissa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistaa samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Laissa ei tarpeettomasti rajoiteta sellaista asuinhuoneiston lyhytvuokrausta, jonka vaikutukset eivät vähäistä suuremmissa määrin poikkea tavanomaisesta asumisesta. Ehdotetun lyhytvuokrausta koskevan sääntelyn tavoitteena on, että osakkeenomistaja voi käyttää osakehuoneistoaan haluamallaan tavalla asumiseen sekä pidempi- tai lyhyempiaikaiseen vuokraamiseen siten, ettei siitä aiheudu yhtiölle, osakkaille ja asukkaille asuinkäytöstä poikkeavia lisäkustannuksia tai muuta haittaa. Huomion arvoisena valiokunta haluaa korostaa, että lyhytvuokraukseen liittyvää lainsäädäntöä käsitellään erityisesti myös eduskunnassa käsiteltävänä olevassa rakentamislaissa. Tässä laissa huoneiston hallintaanottoa voidaan käyttää keinona puuttua lyhytvuokrauksesta aiheutuvaan haittaan. Tässä tarkoituksessa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 kohta, jonka perusteella asuinhuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan lyhytvuokrauksesta aiheutuvien asuinkäytöstä poikkeavien lisäkustannusten tai haitan perusteella. Uusia asunto-osakeyhtiöitä perustettaessa on mahdollista yhtiöjärjestyksessä määrätä, onko tai missä mittakaavassa lyhytvuokraus olisi sallittua, kun taas olemassa olevien yhtiöiden osalta tämä edellyttää jatkossakin kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Osakkeenomistajan voidaan osakkeet hankkiessaan katsoa perustellusti olettaneen, että osakehuoneistoa voidaan käyttää asuinkäyttöön rinnastuvaan lyhytvuokraukseen, eikä tällaista oikeutta voida yhtiöjärjestyksen muutoksella rajoittaa ilman suostumusta. Tämän johdosta lausunnoissa ehdotettu lyhytvuokrauksen kielto yhtiöjärjestyksessä ilman osakkeenomistajan suostumusta olisi ongelmallinen omaisuudensuojan ja osakeomistuksen ennakoitavuuden kannalta. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn näkemykseen siitä, että lyhytvuokrauksen sääntelyä on kehitettävä aktiivisesti ilmiön kehittymisen myötä. Sääntelytarpeet ovat monitahoisia koskien asuntomarkkinoiden hallintaa, naapureiden kokemia häiriöitä lähialueilla ja rakennusten sisällä, kaavoituksen ja rakentamisen järjestelmän sopeuttamista, tietojen antamista kunnallisille viranomaisille sekä sen rajan hakemista, milloin ja millä ehdoilla lyhytvuokrausta voidaan harjoittaa asumisen sivutoimintana ja milloin se muuttuu luonteeltaan omanlaistaan ohjaamista ja sääntelyä vaativaksi majoitustoiminnaksi. Tämän johdosta valiokunta katsoo, että lyhytvuokrausta koskevan eri lakeihin sisältyvän sääntelyn toimivuutta ja riittävyyttä on tarpeen arvioida kokonaisuutena seuraavien vuosien aikana. Tämän lakiehdotuksen mukaan huoneiston toisen käyttöön antaneen osakkeenomistajan on huolehdittava, että hänellä on tarvittavat tiedot huoneiston käyttöoikeuden saaneesta. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena ei ole laajentaa osakkeenomistajan velvollisuutta vuokralaista koskevien tietojen keräämiseen eikä osakehuoneiston käytön seurantaan ja dokumentointiin yli sen, mihin osakkeenomistajalla jo voimassa olevaan lakiin perustuvan huolellisuusvaatimuksen johdosta on velvollisuus. Valiokunta korostaa, että uusi tietojenantovelvollisuus ei tarkoita osakkeenomistajan vastuun lisäämistä vuokralaisen toiminnasta vaan ainoastaan sanamuotonsa mukaisesti varmistaa yhtiön tiedonsaantioikeuden osakkaan vuokralaisista tarvittaessa. Huoneiston häiriötilanteista on tarkoitus säätää niin, että sääntely mahdollistaa jatkossa puuttumisen sellaiseen osakkeenomistajan tai asukkaan menettelystä johtuvaan vähäistä suurempaan häiriöön tai haittaan, jota yhtiön, osakkaiden ja asukkaiden ei voida katsoa olevan velvollisia sietämään mutta joka jää voimassa olevien hallintaanottoperusteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin kannatettavana. Asumishäiriöiden määrä on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja sääntely on asumisrauhan turvaamiseksi tarpeen. Valiokunta toteaa, että kohtuuttoman häiriön määrittely tyhjentävästi laissa on kuitenkin mahdotonta, joten hallintaanottoperusteita on arvioitava tapauskohtaisesti, ja siten vasta oikeuskäytännön myötä saadaan selvyyttä sääntelyn käytännön toimivuudesta. Myös uuden hallintaanottoperusteen soveltamista käytännössä on tärkeää seurata ja arvioida mahdollisia muutostarpeita. Asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohtaa ehdotetaan täydennettäväksi siten, että osakehuoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan myös silloin kun osakkeenomistaja tai muu osakehuoneistossa asuva ei noudata, mitä terveyden säilymiseksi yhtiön tiloissa on tarpeen. Säännöksestä seuraa, että esimerkiksi tupakkalakiin perustuvan tai lain perusteella määrätyn tupakointikiellon rikkominen voi olla asunto-osakeyhtiölaissa säädetyin edellytyksin huoneiston hallintaanoton peruste. Asuntoyhteisöjen asuinhuoneistoja ja niiden parvekkeita ja ulkotiloja koskevat tupakointikiellot merkitsevät perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan verrattain syvälle käyvää puuttumista henkilön itsemääräämisoikeuteen ja yksityiselämän suojaan. Arvioitaessa yhtiön mahdollisuutta tupakointikiellosta päättämiseen asuinhuoneistoissa ja niiden parvekkeilla ja ulkotiloissa sen perusteella, että niistä voi rakenteiden tai muiden olosuhteiden vuoksi muuten kuin poikkeuksellisesti kulkeutua savua muiden asukkaiden vastaaviin tiloihin, on huomioitava perusoikeuksien rajoittamisen ohella tupakointikieltopäätöksen tekevä taho. Arvioitavana on siten myös se, voiko tupakointikieltopäätöksen ylipäänsä tehdä muu kuin viranomainen, jos tupakointikiellon määräämisen tulkitaan olevan perustuslain kontekstissa merkittävää julkisen vallan käyttämistä. Näistä syistä mahdolliset lainsäädännön muutokset on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi toteuttaa tupakkalaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan tupakkalain uudistamista. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että tupakoinnista naapureille aiheutuvaan haittaan puututaan nykyistä tehokkaammin. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että vuonna 2024 teetetyn kyselytutkimuksen mukaan kerrostaloasukkaista ilmoitti altistuvansa tupakansavulle 62 prosenttia ja rivi- ja paritaloasukkaista 58 prosenttia. Tämä osoittaa, että on olemassa tarve puuttua tupakansavuhaittaan nykyistä tehokkaammin. Valiokunta kiirehtiikin tupakkalain muuttamista koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle ja katsoo, että sen ja asunto-osakeyhtiölain muutoksen yhteisvaikutuksia tulee seurata ja arvioida, helpottavatko ne käytännössä riittävästi tupakointikieltojen asettamista asuinyhteisöissä siten, että naapureiden ei enää tarvitse kärsiä tupakansavusta aiheutuvaa haittaa. Tästä valiokunta esittää lausumaa. Sitten vielä häiriöiden näyttötaakasta ja yhdestä pienemmästä asiasta: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty laajasti huomiota siihen, että häiriöiden määrä on lisääntynyt asumisessa merkittävästi. Kun häiriöiden taustalla ovat huumeet, tilanteisiin liittyy väkivallan uhka, eivätkä naapurit uskalla tehdä häiriöilmoituksia nimellään. Silloin kun naapureita ei pystytä kutsumaan oikeudenkäyntiin todistajaksi, on oltava muita keinoja esittää riittävä näyttö hallintaanottoperusteen tai vuokrasopimuksen purkuperusteen olemassaolosta. Poliisin hätäkeskusraporttien tai vastaavan tiedonsaannin saatavuutta on parannettava, jotta häiriöihin voidaan puuttua riittävällä tavalla ja siten turvata muille asukkaille asumisrauha sekä asumisen turvallisuus. Valiokunta yhtyy näissä asiantuntijalausunnoissa esitettyyn huoleen ja esittää lausumaa tähän liittyen. Vielä lopuksi konkurssiin liittyen: Asunto-osakeyhtiölakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimivalta yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin on lähtökohtaisesti yhtiökokouksella. Muutoksen myötä toimivalta vastaa voimassa olevaa lakia paremmin yhtiökokouksen yleistoimivaltaa päättää yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta epätavallisista ja laajakantoisista toimista. Haluan vielä korostaa, että tässä säädetään myös asunto-osakeyhtiön konkurssin vaikutuksista osakkeenomistajien hallintaoikeuteen ja vastikkeenmaksuvelvollisuuteen ja 4 momentissa asuntoyhtiön konkurssin vaikutuksista osakkeenomistajan ja tämän vuokralaisen väliseen vuokrasuhteeseen. Hallituksen esityksen mukaan osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava vuokralaiselle hallintaoikeutensa lakkaamisesta ja vuokrasopimuksen päättymisestä laissa tarkoitettuna ajankohtana. Valiokunta esittää hyväksyttäväksi kolme lausumaa, ja mietintö on yksimielinen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vesilakia hallitusohjelman mukaisesti. Ehdotetut muutokset helpottaisivat kalataloudellisten velvoitteiden asettamista sellaisille vanhoille vesivoimalaitoksille, joilla tällaisia ennestään ei ole. Säännösten tarkoituksena on tukea kansallisten vaelluskalakantojen elvyttämistä ja vaalia Suomen arvokasta luontoa. Uudempien vesitaloushankkeiden luparatkaisussa vesiluonnolle ja vesikalakannoille aiheutuvat vaikutukset on tyypillisesti tunnistettu ja niiden ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi hankkeesta vastaavalle on asetettu erilaisia lupamääräyksiä. Sen sijaan vanhempien hankkeiden kalakantoja turvaavat määräykset saattavat olla hyvin yleisluontoisia tai puuttua jopa kokonaan. Tällaisesta laitoksesta käytetään tässä esityksessä ilmaisua ”nollavelvoitelaitos”. Sananen historiasta: Virtavesien patoaminen ja vesivoiman käyttöön ottaminen on alun perin tapahtunut myllyjen ja sahauslaitosten tarpeisiin. Sähköntuotannon tarpeisiin vesivoimaa ryhdyttiin hyödyntämään 1800-luvun loppupuolella, ja myllyn tai sahan voimanlähteenä palvelleet kosket on sittemmin otettu energiantuotantoon. Varhainen sääntely turvasi vahvasti vesistöissä kulkemista ja samalla myös kalankulkua rajoittaen tehokkaasti pysyvien patorakenteiden sijoittumista vesistöihin. Sääntelyn kehittyminen voimataloutta suosivaan suuntaan alkoi 1930-luvulla sähkön tarpeen lisääntymisen myötä. Muutos erilaisia intressejä tasapainottavaan suuntaan tapahtui vasta vuosikymmeniä myöhemmin, 1961, vesilain soveltamiskäytäntöjen vakiintumisen myötä. Vesilaki on perinteisesti turvannut hyvin vahvasti vesitaloushankkeesta vastaavaa jälkikäteiseltä lupaan puuttumiselta, eikä nykyisen vesilain voimaantulo vuonna 2012 tähän olennaista muutosta tuonut. Lupaan on voitu puuttua hankkeesta vastaavan tahdosta riippumatta vain laissa säädettyjen, varsin tiukkojen edellytysten täyttyessä. Sääntelyllä on alun perin pyritty kannustamaan toiminnanharjoittajia investoimaan sellaisten yhteiskunnan näkökulmasta hyödyllisten hankkeiden toteuttamiseen, johon valtiolla itsellään ei ole ollut mahdollisuuksia. Sittemmin ajattelu on laajentunut muunkintyyppisiin rakentamishankkeisiin. Yhteiskunnallisen muutoksen ja Euroopan unionin lainsäädännön kehittymisen myötä lupien tarkastamista koskevaa lainsäädäntöä, erityisesti vesilainsäädäntöä, on pidetty epätyydyttävänä erityisesti nollavelvoitelaitosten osalta. Kalatalousvelvoitteiden asettaminen näille laitoksille on käytännössä osoittautunut hyvin hankalaksi ilman luvanhaltijan myötävaikutusta. Arvoisa rouva puhemies! Vesilakiin ehdotetaan sisällytettäväksi säännökset uuden kalatalousvelvoitteen, kalatalousmaksun tai niiden yhdistelmän määräämisestä nollavelvoitelaitoksille. Muita vesivoimalaitoksia tai muuntyyppisiä vesitaloushankkeita säännökset eivät koskisi. Sähköverkkoon kytkettyjä vesivoimalaitoksia on Suomessa noin 220 kappaletta. Näiden lisäksi on suuri joukko, ehkä arviolta 460 kappaletta, hyvin pieniä, alle 0,1 megawatin laitoksia, jotka palvelevat yksityistä käyttöä eivätkä tuota sähköä jakeluverkkoon. Sähköverkkoon kytkeytyvistä laitoksista nollavelvoitelaitoksia arvioidaan olevan noin 65 kappaletta, ja verkkoon kytkemättömistä laitoksista nollavelvoitelaitoksia arvioidaan olevan 76 kappaletta. Tiedot pienemmistä laitoksista ovat kuitenkin puutteelliset, joten nollavelvoitelaitoksia saattaa olla enemmän. Uuden lupamääräyksen asettamista koskeva asia voisi tulla vireille kalatehtäviä hoitavan elinvoimakeskuksen aloitteesta. Yleisen edun valvonta kalatalousasioissa kuuluu kalataloustehtäviä hoitavalle elinvoimakeskukselle, jolla on parhaat edellytykset arvioida, millaiset toimenpiteet edistäisivät vaelluskalakantojen elinolosuhteiden parantamista kokonaisuutena. Muilla viranomaisilla, kansalaisjärjestöillä tai asianosaisilla ei olisi oikeutta panna vireille ehdotettua menettelyä. Uutta kalatalousvelvoitetta tai maksua määrättäessä lupaharkinnassa olisi otettava huomioon kalakantojen elinolosuhteiden ja vaellusyhteyden turvaamisen ja palauttamisen mahdollisuudet vesistössä, muut vesistössä toteutettavat toimenpiteet ja laitoksen merkitys energiahuollon kannalta. Uuden velvoitteen asettamisen tarpeellisuutta ja sisältöä koskeva harkinta olisi korostetun tapauskohtaista, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi kahdelle sinänsä samankaltaiselle voimalaitokselle erisisältöisiä velvoitteita. Esitystä valmisteltaessa on tunnistettu kalatalousvelvoitteiden, varsinkin kalateiden, rakentamisen voivan aiheuttaa vesivoimalaitoksen omistajalle huomattavia kustannuksia. Lähtökohtana on, että toiminnanharjoittajat vastaavat toimintansa aiheuttamista kustannuksista. Perusoikeusjärjestelmän on kuitenkin katsottu asettavan rajoitteita sille, kuinka pitkälle meneviä määräyksiä toiminnanharjoittajalle voidaan jälkikäteen asettaa. Tämän vuoksi esityksessä on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan toiminnanharjoittajalle ei voisi asettaa sellaista kalatalousvelvoitetta, josta voisi aiheutua niillä saavutettavaan hyötyyn nähden kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnanharjoittajan asemaa turvaisi myös luvanhaltijalle ehdotettu oikeus saada eräissä tilanteissa valtiolta korvausta velvoitteesta aiheutuvasta vesivoiman menetyksestä johtuvasta hyödyn olennaisesta vähentymisestä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 27. Lain voimaantulosta ei aiheutuisi vesivoimalaitoksen omistajille tai viranomaisille välittömästi mitään toimintavelvoitetta. Lupaviranomaisissa aiemmin vireille pannut asiat käsiteltäisiin aiemman voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Laissa ei säädettäisi ajanjaksosta, jonka kuluessa uusien velvoitteiden asettamisen nollavelvoitelaitokselle tulisi tapahtua, vaan uusien velvoitteiden asettaminen etenisi siten kuin elinvoimakeskukset harkitsisivat aiheelliseksi ryhtyä toimimaan. Esitystä valmisteltaessa on sidosryhmien toimesta tuotu hyvin selkeästi esiin toisaalta perustuslain 20 §:n ympäristöperusoikeuteen palautuva vaelluskalakantojen nykyistä paremman suojan tarve ja toisaalta vesivoimalaitosten sekä vesialueiden omistajien omaisuudensuojaan liittyvät tarpeet. Nämä näkökohdat on esityksessä pyritty sovittamaan yhteen. Asian merkitykseen ja esitykseen sisältyvien valtiosääntöoikeudellisten kysymysten vuoksi hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että olisi tarpeellista pyytää perustuslakivaliokunnan arvio. Arvoisa puhemies! Hanke on alun perin käynnistetty kansallisista sääntelytarpeista lähtien, mutta hankkeella on yhteys myös Euroopan unionin lainsäädäntöön, erityisesti EU:n vesipuitedirektiiviin. Direktiivin ympäristötavoitteet edellyttävät muun muassa, että pintavesien tilan huononeminen estetään ja että pintavesille määritetyt hyvän tilan ja hyvän ekologisen potentiaalin tavoitteet saavutetaan vuoteen 2015 mennessä ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Komissio on Suomen vesienhoitosuunnitelmia koskevassa palautteessaan sekä Suomea vastaan käynnistämässään valvontamenettelyssä kiinnittänyt huomiota direktiivin vaatimuksiin muun ohella yleisemminkin vesivoimalaitosten lupien ajantasaistamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla näihin voitaisiin osaltaan vastata. Nyt puheena oleva hanke koskee kuitenkin ainoastaan nollavelvoitelaitoksia, ei muita vesivoimalaitoksia. Arvoisa puhemies! Esityksessä on pyritty arvioimaan ehdotettujen muutosten vaikutuksia. Muutosten taloudelliset vaikutukset kohdistuisivat ennen kaikkea vesivoimalaitosten omistajiin. Ehdotetut muutokset kohdistuisivat pääasiallisesti alle viiden megawatin suuruisiin voimalaitoksiin. Viranomaisten osalta ehdotetut muutokset vaikuttavat erityisesti asioiden vireillepanosta vastaavien elinvoimakeskusten ja asioiden ratkaisemisesta vastaavan Lupa- ja valvontaviraston työmäärään. Esitys on mahdollistava, eikä lakiin ehdoteta säädettäväksi lupamääräysten tarkistamishankkeiden aikataulusta tai kohteiden valintaa koskevista säännöksistä. Nämä jäisivät elinvoimakeskusten harkinnan varaan. Esityksessä on arvioitu, että uuden velvoitteen asettamista koskevia asioita voisi tulla vuosittain vireille noin 3—4 hakemusta. Tehtävät hoidettaisiin talousarvioehdotuksissa määriteltyjen määrärahatasojen puitteissa. Kalatalousvelvoitteiden toteuttaminen vähentäisi vesivoimalla tuotetun sähkön määrää, joka korvautuisi muista lähteistä peräisin olevalla sähköllä. Kalatalousvelvoitteiden täytäntöönpanosta aiheutuva vähennys vesivoimalla tuotetun sähkön määrään on siten vähäinen, eikä uusien kalatalousvelvoitteiden täytäntöönpanolla ole arvioitu olevan vaikutuksia sähköjärjestelmän käyttö- tai huoltovarmuuteen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvä kollega ja juuri poistuva yleisö siellä ja väki nettien ääressä! Patenttilain uudistaminen on tärkeä osa Suomen tulevaisuutta ja turvallisuutta. Suomi menestyy vain, jos osaamme suojata uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja rohkeita keksintöjä. Innovaatiot ovat tämän ajan voimavara ja osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Ne vahvistavat kilpailukykyä, tukevat talouden kasvua ja rakentavat Suomen turvallisuutta, sillä teknologinen etumatka on osa kansallista vaurastumista. Voimassa oleva patenttilaki on yli 50 vuoden takaa. Se ei enää vastaa tämän päivän toimintaympäristöä. Käsitteet, menettelyt ja rakenteet ovat osin vanhentuneita. Siksi laki on tarpeen päivittää. Nyt käsittelyssä oleva esitys selkeyttää lakia ja tuo sen linjaan nykyajan eurooppalaisen patenttisääntelyn kanssa. Samalla parannamme yritysten mahdollisuuksia suojata keksintöjään tehokkaasti ja ennakoitavasti, toisin sanoen varmistamme yrityksille keinot osallistua turvallisemman Suomen rakentamiseen uusien innovaatioiden avulla. Arvoisa puhemies! Suomen talous nojaa yhä vahvemmin tutkimukseen ja kehitykseen. Kun yritykset investoivat uuteen, ne tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työnsä tulokset ovat turvassa. Patenttisuoja antaa keksijälle oikeuden hyödyntää omaa työpanostaan ja mahdollisuuden rakentaa sen varaan uutta liiketoimintaa. Selkeä ja ajantasainen patenttilaki vahvistaa luottamusta, joka ohjaa investointeja Suomeen. Erinomaista on, että tämä esitys yksinkertaistaa hakuprosesseja ja keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Se tukee yrityksiä, joilla ei välttämättä ole laajoja resursseja tai erikoistunutta patenttiosaamista. Näin myös pienemmät toimijat voivat osallistua kehitykseen ja hakea suojaa keksinnöilleen. Tämä lisää tasa-arvoa innovaatioiden kentällä ja vahvistaa koko talouden dynamiikkaa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa keskustelua on ehkä hyvä palata retrospektiivisesti kaksi vuotta taaksepäin. Silloinhan hallitus oli vuoden ikäinen ja oli nähtävissä, mihin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka johtaa. Petteri Orpon ja Riikka Purran oikeistohallitus asetti keskeiseksi tavoitteekseen velkasuhteen kääntämisen laskuun ja alijäämän nopean alentamisen. Vuoden jälkeen, siis 24 loppukeväästä, alkukesästä oli selvää, että tavoitteet eivät valitulla talouspolitiikalla onnistu. Sinä vuonna velka kasvoi yli 12 miljardia euroa, ja silloin ennustettiin, että vaalikauden lopussa, ensi vuonna, velkaa otettaisiin lisää useita miljardeja. Nyt me tiedämme, että tällä menolla siihen laitetaan ykkönen eteen, että toistakymmentä miljardia edelleen olisi tuo velan kasvu. No, jo tuolloin kaksi vuotta sitten tavoitteiden karkaamista selittivät erityisesti kasvun tyrehtyminen ja työllisyyden heikentyminen, mutta myös leikkausten väärä kohdentaminen. Piti tulla jo sinä vuonna 60 000 työpaikkaa lisää, vaan eipä tullut kuin päinvastoin 40 000 työtöntä ja kymmeniätuhansia uusia toimeentulotuen tarvitsijoita. Mikä sitten meni pieleen alusta lähtien? Ensinnäkin talouskasvun ja työllisyyden vaalimiseen ei satsattu. Sopeutusta alettiin tehdä vain sosiaaliturvaa leikkaamalla ja julkisia palveluja supistamalla. Jaeltiin perusteettomia veronkevennyksiä hyväosaisille eikä haettu verotuloja vajaasti verotetuista suurista pääomatuloista. Toiseksi suhdanteen tasaamista laiminlyötiin eikä rakennusalan romahdukselle tehty mitään. Asuntopolitiikkaa on jopa ajettu määrätietoisesti alas. Täälläkin keskustelussa on viitattu, että asuntorakentamisen vauhdittaminen olisi väärin. Sekään ei olisi kokonaan väärin, mutta silloinhan oli kysymys ennen kaikkea siitä, että esimerkiksi julkista rakentamista olisi tullut nopeasti lisätä ja saada käyttöä sille työttömänä olevalle rakennusalan väelle. Kolmanneksi työmarkkinat kriisiytettiin yksipuolisilla työlainsäädännön heikennyksillä, jotka mursivat vuosikymmenten kolmikantaisia sopimustraditioita. Hienot saavutukset saivat väistyä oikeistohallituksen ajaman isojen työnantajien isäntävallan tieltä. Suomalaisten työmarkkinoiden vahvuutena pidetty sopimuskulttuuri väännettiin pilalle ja tulevien kasvumahdollisuuksien epävarmuustekijäksi. Suomella ei ollut silloin eikä ole nyt varaa tällaiseen. Pitäisi hakea yhdessä niitä kasvun eväitä ja työllisyyden parantamista. Vuoden 24 alussa presidentti Niinistö uudenvuodenpuheessaan penäsi puolueiden parlamentaarista yhteistyötä niin velkaongelmien, talouden ongelmien kuin työllisyysongelmien voittamiseksi. Silloin oppositiopuolueet olivat valmiita tähän, mutta hallitus ei lähtenyt tälle yhteisen linjanhaun tielle. Vasta tänä vuonna on sitten tehty tämmöisiä osaratkaisuja, että halutaan neuvotella jonkin verran yhdessä ja valmistella, mitä pitäisi tehdä soteuudistukselle pidemmällä aikavälillä. Sitten velkaongelman ratkaisemiseen kyllä lopulta velkajarrutyöryhmien kautta haetaan yhteisiä tavoitteita, mutta se on vain kolme vuotta liian myöhään, jotta ne olisivat tehokkaita, jotta olisi enemmän keinovalikoimia käytössä näiden vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi. On korkea aika kuitenkin hakea sellaista selviytymisen tietä, joka Suomelle näiden 17 alisuoritusvuoden jälkeen osoittaa tietä tulevaan, joka olisi paremman kasvun ja työllisyyden tie ja myöskin auttaisi sitten näiden avulla selviytymään myös julkisen talouden alijäämistä ja velkaongelmista.

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksen ydinväite on se, että hallitus olisi syyllinen Suomen heikkoon taloustilanteeseen, mutta tämä väite ei saa tukea edes talousasiantuntijoilta. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n ylijohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo on todennut, ettei hallituksen onnistumisia tai epäonnistumista pidä arvioida nykyisten lukujen perusteella, koska rakenteellisten uudistusten vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Myös professori Johanna Wallenius muistuttaa, että Suomen heikko talouskasvu on jatkunut jo lähes kaksi vuosikymmentä. Väestön ikääntyminen ja korkojen nousu, puolustusmenojen kasvu, Ukrainan sota ja maailmantalouden kriisit eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia. Juuri tässä on keskustelun ydin. Tämä hallitus ei ole saanut perinnöksi tervettä taloutta vaan pitkään jatkuneen rakenteellisen velkaantumisen, heikon tuottavuuskehityksen ja jäykän talousrakenteen. Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomissa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toteaa lisäksi, että teollisuuden ja rakentamisen liikevaihdot kasvoivat maaliskuussa liki kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Palveluissa kasvu oli 5,4 prosenttia. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi maaliskuussa 7,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Samalla Suomen teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Näin Suomen teollisuustuotanto on palautunut Nokian ja metsäteollisuuden romahdusta edeltäneisiin lukemiin 18 vuoden matalalennon jälkeen. Suomen kotitaloudet ovat eläneet säästöliekillä. Nordean korttidata antaa viitteitä siitä, että kuluttajat ovat innostuneet kuluttamaan, koska hallitus on palauttanut ostovoimaa. Palkkasumma on noussut jo vuodesta 24 lähtien, mutta kuluttajan jalka nousee vasta nyt kaasulle, ja edessä on hyviä näkymiä. Vähittäiskaupan määrä on jo kasvanut alkuvuonna ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Elikkä kyllä tässä meillä on todella hyviä näkymiä, jos te haluatte lukea oikeasti, mitä meidän asiantuntijat myöskin kertovat tällä hetkellä. Arvoisa puhemies! Opposition ongelma on se, että se vastustaa lähes kaikkia näitä meidän hyviä uudistuksiamme, joita asiantuntijat ovat jo pitkään pitäneet välttämättöminä — uudistuksia, joita ei ole tehty; uudistuksia, jotka on jo tehty Euroopassa mutta joita ei ole tehty täällä. Sen takia matelemme täällä sitten kaikkien muitten haasteiden edessä. Jos opposition verojen kiristämisvaihtoehdot olisivat ratkaisseet Suomen ongelmat, me olisimme jo tällä Euroopan tiellä. Todellisuudessa Suomi tarvitsee kilpailukykyä ja investointeja, yrittäjyyttä ja työnteon kannusteita — ei paluuta vanhaan politiikkaan, jossa velkaa otetaan lisää ja rakenteelliset ongelmat lakaistaan jälleen eteenpäin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyllä on nyt hämmästeltävä näitä asuntopolitiikkaan ja rakentamiseen liittyviä kommentteja. Nimittäin silloin, kun tämä hallitus aloitti, se ensi töikseen alkoi romuttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon välineitä. Meillä on lakkautettu monia sellaisia peruspilareita, jotka Suomessa ovat olleet poikkeuksellisen hyviä — ja mikä on tulos? Kun asumisneuvontakin lakkautettiin, niin häädöt ovat lisääntyneet ja asunnottomuus lisääntynyt niin ikään. Mutta kunnat oli varsinainen aihe, miksi pyysin puheenvuoroni. Aivan oikein edustaja Siponen tässä totesi, että kunnissa ollaan todella tiukilla. Me kaikki tiedämme varmasti, että VOS-uudistus kaatui. Toisaalta samaan aikaan hallitus on edelleen edistämässä hankintalakia, josta aiheutuu aivan mammuttimaiset kustannukset kunnille, 0,6 miljardista jopa 3 miljardiin. Millä rahalla kunnissa voidaan peruspalveluita tasa-arvoisesti enää tarjota ihmisille, jos tämä todella päästetään menemään kaiken kukkuraksi vielä läpi?

Arvoisa rouva puhemies! Valitettavasti juuri kokoomusedustaja poistui. Olisin kommentoinut hänen puheenvuoroaan, kun hän tuossa luetteli, että tehtiin sopeutuksia ja jouduttiin tekemään lisää sopeutuksia, niin kyllähän tämä johtuu juuri siitä, että se hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Sen takia jouduttiin aina hakemaan uusia sopeutuksia, koska niihin tavoitteisiin ei ole päästy, niin kuin täällä salissa on monta kertaa kuultu. Onneksi kuitenkin muutamia virheitä on lähdetty korjaamaan. Kotitalousvähennyksen romutitte heti alkutekijöissä, onneksi siinä palasitte ja toitte sitä lähemmäksi ennalleen — yksi virhe on tunnustettu. Toinen oli tietysti tämä rakentamisen käynnistäminen ja siihen toimien tekeminen. Siinäkin meni valitettavasti monta vuotta, ennen kuin tähän heräsitte. Arvoisa rouva puhemies! Vielä tähän ministerin puheenvuoroon näistä kuntien valtionosuusleikkauksista. Nämä eivät kyllä ole ollenkaan vähäpätöisiä. Jos ajatellaan sivistystoimea ja koulutustoimea: siellä on esimerkiksi tämä oppimisen tuen uudistus, jossa on nyt jo ollut ongelmia. Kyllähän nämä valtionosuusleikkaukset, mitä sinne tehdään: hyvä tarkoitus tässä uudistuksessa, mutta valitettavasti on riski, että ne vesittävät näitä matkan varrella tehtyjä hyviä uudistuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmin käytiin keskustelua Orpon hallituksen toimintakyvystä ja siitä, miten hallituskauden alussa, hallitusneuvotteluissa VM toi ennusteet, että kuuden miljardin sopeutus riittäisi. Taloudellinen tilanne oli sitten huonompi kuin oli arvioitu. Orpon hallitus sopeutti miljardin lisää, ja kun se ei riittänyt, tilanne jatkui vaikeana, niin sopeutusta nostettiin vielä kolmella miljardilla, ja tässäkin riihessä sopeutustoimenpiteitä jatketaan. Eli sillä tavalla tämä tilanne on kulkenut. Rakennusala on asuntorakentamisen osalta todella hankalassa tilanteessa, ja pitää muistaa — jos ihan rehellisesti katsotte tilastoja — että ongelmat rakennusalalla, nimenomaan asuntorakentamisessa, alkoivat Marinin hallituksen aikana, [Piritta Rantanen: Mutta te ette tehneet sille mitään paitsi nyt!] ja ne keinot, millä pyysitte ja toivoitte niitä korjattavan, olisivat pahentaneet tilannetta eli pahentaneet ylitarjontaa asuntomarkkinoilla.

Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä haastavia aikoja. Se vaatii meiltä vastuullista politiikkaa, ja hallitus on sitoutunut jatkamaan sitä työtä myöskin tästä eteenpäin. Kommentoin muutamaa asiaa, mitä täällä on noussut esiin. Puhuttiin tässä kuntien leikkauksista. Niiden osalta haluan korostaa sitä, että kuitenkin tällä kaudella, kun on jouduttu sopeuttamaan monesta paikasta, hallitus teki kautensa alussa perusopetuslupauksen, että perusopetusta vahvistetaan tällä kaudella. Sen tähden on pidetty kiinni siitä, että on koko ajan katsottu, että niillä toimilla, joita teemme kuntataloudessa, meillä pysyy kuitenkin se kuntataloutta vahvistava linja tässä hallituksessa. Eli vaikka siellä nyt tätä indeksijarrua hieman korotettiin, niin edelleenkin hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta seuraavan kolmen vuoden aikajaksolla. Sitten toisena täällä puhuttiin itäisestä Suomesta ja onko sinne satsattu. Kyllä on. Sinne on tehty liikenneinvestointeja, sinne on lisätty aloituspaikkoja koulutuksiin, on perustettu uudet elinvoimakeskukset ja niihin nimenomaan itäisessä Suomessa tämmöiset investointinyrkit, on käynnistetty tämä itäisen Suomen ohjelma, ja nyt valmistellaan myöskin näitä erityistalousalueita Itä-Suomeen. Ihan muutamia asioita mainitakseni. Itäistä Suomea on pohdittu hyvin paljon tässä näin. Sitten täällä on puhuttu järjestöistä tänään, ja haluan sanoa myöskin sen, että kyllä arvostamme järjestöjen tekemää työtä korkealle. Kyllä sinnekin on jouduttu tekemään sopeutuksia, mutta on hyvä nähdä tästä ensi vuoden kehyspäätöksessä tehdystä linjauksesta, että siellä kanavoidaan nyt jatkossa rahoitusta järjestöille myöskin hyvinvointialueitten kautta ja järjestöille ollaan lisäämässä tällainen uusi verovähennysmahdollisuus, joka mahdollistaa varainkeruun uudella tavalla järjestöjen toimintaan. Eli myöskin näillä haluamme helpottaa. Sitten vielä viimeisenä teemana, joka täällä on noussut esiin, jonka poimin tähän: nuorten työttömyys. Se on asia, josta uskon ja toivon, että kannamme kaikki huolta. Se on iso haaste meidän tämän hetken yhteiskunnassa, ja sitä varten on myöskin siihen haettu erikseen ratkaisuja. On tuotu näitä nuorten työllisyysseteleitä, ja niitten määrää nyt vielä kehysriihessä kasvatettiin. Ollaan laittamassa liikkeelle tällaisia työllisyyspilotteja myöskin kaupunginosiin näissä kaupungeissa, missä on haastavia tilanteita. Nuorille on lisätty aloituspaikkoja, ja niillekin, jotka eivät aloituspaikkoja saa, hallitus on kertonut tuovansa tällaiset opintosetelit, eli on mahdollista myöskin esimerkiksi avoimen puolella aloittaa opintoja. Koetamme eri tavoin katsoa sitä, että luomme mahdollisuuksia nuorille. Ajattelen, että koko meidän talouspolitiikan ydin... Täällä käytettiin ilmaisua jossakin puheenvuorossa: ”lasten kukkarosta lainaaminen”. Ajattelen, että se on hirveän hyvä tematiikka, ja se on nimenomaan se, mitä me haluamme välttää. Emme vie lasten kukkarosta, vaan koetamme tehdä tätä yhteiskunnan rakentamista niin, että tämä on kestävä ja että meidän lapsillamme olisi tulevaisuudessa paremmin. Sitä varten me koko tätä muutostyötä teemme. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Kun en pysty omassa puheenvuorossani hirveästi hallitusta kehumaan, niin aloitetaan nyt kuitenkin positiivisesta. Arvostan kovasti sitä, että ministeri Ikonen on täällä kello 21.30 ja täällä on ministeri Grahn-Laasonenkin paikalla ja ministeri Multala ja moni muu. Tämä on parlamentarismia parhaimmillaan, koska niin se on, että hallitus nauttii tämän talon luottamusta, eikä niin, että hallitus kertoo tälle talolle, miten täällä pitää elää. Pitää muistaa parlamentarismi, ja nythän parlamentarismia suoritetaan tänä iltana siinä kaikista puhtaimmassa muodossaan. Koko oppositio on jättänyt yhteisen välikysymyksen talouspolitiikasta ja hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta, ja huomenna sitten kello 14 katsotaan, nauttiiko valtioneuvosto, nauttiiko hallitus, enää tämän talon luottamusta vai ei. [Eduskunnasta: Toivottavasti ei!] — Niin, toivottavasti ei. — Kerron, miksi joudun tästä ministerien ahkeruudesta huolimatta tämän ehdotuksen tekemään, ja sille on perusteet. Arvoisa puhemies! Aluksi kommentoin hieman hallituspuolueiden kansanedustajien — täällä ovat lähinnä kokoomuslaiset olleet äänessä viimeisten tuntien aikana — puheenvuoroja, ja sitten kerron tiiviisti keskustan ajatuksia siihen, miten talouspolitiikka saataisiin terveemmälle tolalle. Taisi olla edustaja Valtola, joka aiemmin varmaan tuossa puolitoista, kaksi tuntia sitten sanoi — vai oliko se edustaja Jäntti, kuitenkin kokoomuksen teräviä kansanedustajia, jompikumpi — että oli kolme vuotta sitten väärät luvut valtiovarainministeriöllä hallitusneuvotteluissa. Minäkin sen kyllä huomasin, mutta eihän se ole perustelu sille, että on eletty sillä tavalla ja toimittu sillä tavalla kuin on toimittu. Tässä on ollut monen monta kehysriihtä, monen monta budjettiriihtä, aikaa suuntaa muuttaa. Itse asiassa jo silloin vajaa kolme vuotta sitten, ensimmäisenä syksynä 23, keskustakin esitti toimenpiteitä, joilla talouskasvua saisi liikkeelle. Esitimme toimenpiteitä, millä rakentamista saataisiin vauhditettua, kun nähtiin, että rakennusala ajoi päin seinään. Oli aika mielenkiintoista, että pääministeri Orpo valtavasta nollakorkoilmiöstäkin syytti edellistä hallitusta tänään päivällä niin, että se oli edellisen hallituksen vika, että rakennusalalla syntyi kieltämättä jonkinlainen kupla, ja sitten rakennusala ei ole toipunut tästä toimintaympäristön muutoksesta. Kyllä se suurin muutos tapahtui siinä, että korot pompsahtivat nopeasti ylöspäin, ja sitä liiketoimintamallia ei vieläkään ole Suomessa löytynyt. Olemme ilmeisesti oikeastaan läntisistä teollisuusmaista ainoita, joissa asuntojen hinnat edelleenkin laskevat. Kolme vuotta olisi ollut aikaa näitä toimenpiteitä tehdä, ja niitä toimenpiteitä ei ole tehty. Jos jotakin on tehty, ne on tehty liian myöhään, ne on väärin kohdennettu ja ne ovat olleet väärän kokoisia. Varmasti, rouva puhemies, on ollut hyvää tahtoa, ja keskustakin on tukenut vaikkapa työlainsäädännön muutoksia, hyvin montaa niistä, lähes kaikkia. Mutta kun katsotaan tuloksia, kun katsotaan hallituksen talouspolitiikan tuloksia, niin kaikki ovat negatiivisia. Ei ole yhtään mittaria, ei ole asuntokaupassa, ei ole konkursseissa, ei ole uusissa työpaikoissa... Kun kaikki mittarit sojottavat alaspäin, niin kyllä silloin täytyy sanoa, että jotakin tehdään väärin. Se on ollut niin uskomatonta, niin kuin edustaja Ovaska täällä totesi, että aina kaikkeen syy on ollut se, että ”edellinen hallitus”. Sitten kun se alkaa maistua puulta, niin toinen minuutti käytetään siihen, että ”koska Trump” ja ”koska Putin”. Kyllä Trump ja Putin aiheuttavat haasteita kaikille muillekin EU-maille, ja ei siellä ole tällaista tilannetta. Rouva puhemies! Haluan sanoa myös sen asian, että ei täällä nyt kannata sellaista kuvaa maalata, että se, että vuosi pitää odotella seuraaviin vaaleihin, olisi jotenkin Suomen vakaudelle ja turvallisuudelle välttämätöntä. Kaikesta tästä paineesta ja vastakkainasettelusta huolimatta, mitä tällä kaudella on ollut, onneksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa meillä on säilynyt yhtenäisyys hallituksen ja opposition välillä. Ainut, mikä sitä on oikeastaan välillä horjuttanut, on ollut se, että kokoomuksen värisuora on välillä aiheuttanut sekaannusta, kun ei ole muistettu mainita muille puolueille, että nyt tapahtuu joitakin asioita. [Johannes Koskinen: Keulii!] — Keulii, juuri näin. — Mutta muuten meillä ei ole mitään hätää siinä. Mikäli kerran on tilanne niin kuin pääministeri Orpo sanoi, että ei ole enää mitään muuta tehtävissä ja kaikki on tehty, mikä on mahdollista [Eduskunnasta: Kaikki on tehty oikein!] — ja kaikki on tehty oikein ja valmiiksi — niin silloin suosittelisin kyllä hallitukselle eronpyynnön jättämistä. Hallituspuolueethan voivat hoitaa homman painamalla huomenna punaista nappia luottamuslauseäänestyksessä. Mitä keskustan mielestä pitäisi tehdä paremmin, kun on syytetty, ettei ole vaihtoehtoja? Me olemme useita veroratkaisuja ehdottaneet yritysverotuksiin pienille yrityksille, useita ratkaisuja työllisyyspolitiikkaan, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistämiseen, ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, erityistalousaluemalleja. Meidän vihreässä kirjassamme on ollut monta vaihtoehtoa, [Puhemies koputtaa] joilla olisi voinut tätä tilannetta parantaa. Totean, rouva puhemies, kun täällä on vielä hallituspuolueista heitelty, että no mitäs jos hallitus nyt kaatuu, niin mitäs sitten tapahtuu: Meidän kokenein kansanedustajamme Mika Lintilä sanoi Timo Haapalan show’ssa jo tuossa pari viikkoa sitten, että syksylle uudet vaalit. Itse olen jo valmis flaijereita painamaan ja lähtemään tapaamaan ihmisiä, [Puhemies koputtaa] vaikka syksyllä voi kylmä välillä ollakin. Pidetään vaalit jo syksyllä, koska Orpo on sanonut, että mitään muuta hallitus ei enää saa aikaiseksi. [Vasemmalta: Olipa hyvä puheenvuoro! — Kauhavan torille!]

Arvoisa rouva puhemies! Onhan se ihanaa, että täällä juhlitaan Nordean arviota, joka on yksi prosentti — yksi prosentti oli se tämän päivän uutinen. No, mitä tulee sitten rakentamiseen, niin tätä rakentamisen pakettiahan me itse asiassa ehdotimme teille jo monta vuotta sitten. Ja kun täällä tänään on peräänkuulutettu näitä toimia, on peräänkuulutettu sitä, mitkä ovat niitä SDP:n vaihtoehtoja, niin yksi oli se rakentamisen paketti, toinen oli se alv:n muutos ja kolmantena oli se kotitalousvähennys. Onhan se mahtavaa — ja kiitos hallitukselle siitä — että vihdoin nämä SDP:n lääkkeet ovat teillekin maistuneet, mutta auttamattomasti liian myöhään. Sen takia, koska nämä ovat näin myöhässä, nämä menivät näpertelyksi tähän riiheen, joka teiltä tuli vaalibudjettina ulos, ja tämän takia tässä ei ole enää mitään villoja ympärillä — pieniä, pieniä viilauksia. Mutta se, mikä tänään on tullut kyllä erityisen selväksi, on, että leikkaaminen jatkuu, kuten valtiovarainministeri on sanonut tuolla aitiossa tänään, ja veronkevennykset rikkaille tulevat jatkumaan, jos ja kun hallitus jatkaa istumistaan — toivottavasti ei, ja sen takia tämä välikysymys on tehty. Ja, kyllä, me teemme ihan kaikkemme sen eteen, että hallitus saadaan kaadettua, että tämä meno ei tule jatkumaan.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä aikaa kuvaa hyvin se, kuinka jo pelkkä sana ”oikeudenmukaisuus” tuntuu toisten mielestä radikaalilta vasemmistolaisuudelta. Sellaiseksi on poliittinen keskusteluilmapiiri muuttunut. Empatia leimataan heikkoudeksi, kohtuullisuus vanhanaikaisuudeksi ja oikeudenmukaisuus jonkinlaiseksi ongelmaksi. Tuntuu, että sellaisin ajatuksin tätä Suomea johdetaan. Orpon—Purran hallituksen vastaus lähes kaikkeen on ollut sama: leikataan, heikennetään, kiristetään, murennetaan. Leikataan sosiaaliturvaa, heikennetään työelämän turvaa, kuritetaan opiskelijoita, työttömiä, sairaita ja lapsiperheitä ja samalla jaetaan kuitenkin velkarahaa, veroaleja, heille, joilla jo valmiiksi menee itse asiassa vähintäänkin hyvin. En tiedä, mistä lähtien tämä sanoma on riittänyt talouspoliittiseksi saati yhteiskunnalliseksi visioksi, enkä ainakaan ajattele niin, että se riittäisi korvaukseksi kasvavasta lapsiperheköyhyydestä, asunnottomuuden lisääntymisestä tai esimerkiksi siitä turvattomuuden tunteesta, jota ikäihmiset kokevat. Julkisen talouden tilanne on Suomessa vakava, sitä ei SDP kiistä. Ei sitä tarvitse mitenkään vähätellä tai kierrellä, koska jokainen velanhoitoon kuluva euro voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutukseen, ihmisten hyvinvointiin, hoitoon ja hoivaan, turvallisuuteen, työllisyyteen, kestävään kasvuun. Mutta ei taloutta pidä tasapainottaa millä tahansa keinoilla: ei niin, että pienituloisilta leikataan samalla, kun suuryrityksille tarjotaan kallista yhteisöveroalennusta; ei niin, että julkisia palveluita ajetaan ahtaalle samalla, kun rahaa ohjataan yksityiseen terveysbisnekseen; eikä niin, että tavallisten ihmisten arjesta tehdään epävarmempaa. Ja sitten ihmetellään, miksi kulutus ei vedä, miksi luottamus murenee ja miksi kasvu ei todella käynnisty. Ilman luottamusta on yhteiskunnassa vaikea tehdä oikeastaan yhtään mitään. Jos ei luota siihen, että huominen on turvattu, ei uskalla kuluttaa, vaihtaa työtä, yritys ei uskalla investoida, ihminen ei uskalla opiskella. Sen takia myös talouspolitiikan pitäisi rakentaa suomalaisessa yhteiskunnassa luottamusta eikä murentaa sitä. Puhemies! Tämä hallitus on epäonnistunut kaikissa kolmessa keskeisessä tavoitteessaan: velkaantumisen taittamisessa, työllisyyden edistämisessä ja kasvun käynnistämisessä. Eikä ole siksi ihme, että täällä salissakin on tänään kovin paljon haluttu puhua lähinnä SDP:stä, Espanjasta, sosialisteista ja milloin mistäkin. Huudetaan oravaa niin paljon, ettei vahingossakaan tarvitsisi kantaa vastuuta ja puhua siitä, mitä hallitus on itse saanut omilla päätöksillään aikaan. Käsillä on ennennäkemätön hyökkäys suomalaista hyvinvointivaltiota, sotejärjestelmää, järjestöjä, julkisia palveluita ja ihmisten perusarjen turvallisuudentunnetta kohtaan. Näin taannoin uutisotsikon, jossa luki, että moni suomalainen toivoo seuraavalta eduskunnalta, sinne valittavilta päättäjiltä, ennen muuta ymmärrystä ihmisten tavallisesta arjesta, enkä yhtään ihmettele, minkä takia. Ihmiset eivät koe niin siksi, että joku sanoi televisiodebatissa jotakin, vaan siksi, että päätökset eivät täsmää ihmisten arjen kanssa. SDP:lle talous ei ole mitään elämästä irrallista mekaniikkaa, joka tapahtuu jossakin siellä, vaan se on väline rakentaa turvallisuutta, vapautta, vahvaa yhteiskuntaa, mahdollisuuksia ihmisille ja yrityksille. Sen takia meidän vaihtoehtommekin rakentuu kolmelle periaatteelle: oikeudenmukaisuudelle, työllisyydelle, kestävälle kasvulle. Oikeudenmukaisuus ei tokikaan tarkoita sitä, että ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään, vaan se tarkoittaa sitä, että tehdään reilusti ja kohtuullisesti. Valtaosa suomalaisistakin ymmärtää, että julkista taloutta pitää tasapainottaa, mutta he aivan perustellusti odottavat, että ne päätökset ovat edes jotenkin kohtuullisia, että samoilta ihmisiltä ei oteta kerta toisensa jälkeen. Ja kyllä se oikeudenmukaisuus tässä tilanteessa tarkoittaa myös sitä, että täytyy käyttää laajaa keinovalikoimaa. Ei voi olla ideologisesti sokea ja valita vain tiettyjä toimia, koska se johtaa siihen tilanteeseen, jossa Suomi tällä hetkellä on. Sitten toinen periaate eli työllisyys: Sen varaan koko suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu, mutta sekä työllisyyttä että sopimusyhteiskuntaa on kaikki kolme edellistä vuotta pyritty murentamaan. Se ei ole oikea eikä se ole hyvä tie. Se on myös suomalaisten yritysten etu, että täällä kilpaillaan reilusti: ei etsitä halpatyövoimaa, poljeta työehtoja, vaan noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Ja lopulta se kasvu: Millään muulla tavalla ei tästä suosta tulla ylös kuin kestävällä kasvulla. Täytyy sanoa, että se ei tule pelkästään toivomalla. Se tulee pitkäjänteisellä politiikalla, sillä, että me luotetaan ihmisten hyvinvointiin, osaamiseen, kaikkiin niihin peruspilareihin, joita Suomessa on olemassa, koska meillä on täällä kaikki valttikortit käsissämme, kunhan me vain itse käyttäisimme niitä. Ei tehdä sellaista politiikkaa, joka murentaa ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja sen yhdessä rakentamiseen.

Arvoisa rouva puhemies! Valtaan liittyy vastuu. Tämän periaatteen mukaan vastuun määrä kasvaa vallan kasvaessa. Kun tämä eduskunta on aikanaan antanut tälle Orpon—Purran hallitukselle luottamuksensa ja sen myötä vallan johtaa Suomen talouspolitiikkaa, samalla se on edellyttänyt hallituksen kantavan vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuunalaisuudessa ei ole kovin paljon sijaa selityksille eikä lainkaan tekosyille. Mikään hallitus ei selviä neljää vuotta ilman odottamattomia tapahtumia, ilman kriisejä. Vuonna 2019 aloittanut pääministeri Marinin hallitus törmäsi muutaman kuukauden kuluttua maailmanlaajuiseen pandemiaan. Koronakriisi lamautti suuren osan palvelusektorista. Palvelualat ovat ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Koronapandemiasta ei oltu kunnolla selvitty, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan laajeni täysimittaiseksi suursodaksi. Sota vaikutti monella tavoin: kauppa Venäjän kanssa väheni rajusti, Itä-Suomen matkailu romahti, ja energian raju kallistuminen vaikutti sekä suoraan kustannuksiin että suomalaisen viennin kysyntään. Marinin hallituksen puolueet kantoivat poliittisen vastuunsa vaaleissa. Valtaan nousivat puolueet, jotka olivat koronakriisin keskellä vaatineet enemmän valtion rahaa valtiolta mutta jotka vaalien alla kokivat kääntymyksen ja lupasivat talouden tasapainottuvan. Hallitus kantaa vastuuta talouspolitiikan tuloksista. Tätä vastuuta ei kierretä vaatimalla oppositiolta parempia lukuja, parempia tuloksia. Sosiaalidemokraatit ovat koko hallituskauden tuoneet esille reilumman vaihtoehdon säästötoimille ja varoittaneet jo hyvän aikaa sitten rakennusalan erityisongelmista, mutta eihän oppositiolla ole kuitenkaan päätösvaltaa. Siksi hallitusta koskee periaate ”tulos tai ulos”. Hallituksen työn tulokset ovat näkyvissä. Mikään pääministerin vakuuttelu siitä, että kohta valoa tulee näkyviin, ei auta. Hallitus on saanut leiviskänsä ja huonon palvelijan tavoin haudannut sen maahan. Kansalaiset kokevat tämän arjessaan kasvavina hoitojonoina ja työttömyytenä. Arvoisa puhemies! Jos hallitus ymmärtää jättää paikkansa, avautuu horisontti ja voimme vapaammin suunnata katseemme tulevaisuuteen. Sosiaalidemokraateilla on luottamusta siihen, että tulevaisuus on valoisampi, että selviämme kyllä nykyisistä ongelmista ja pystymme varautumaan tuleviin vaikeuksiin. Emme me kuitenkaan voi luvata ihmeitä. Me tiedämme, että julkisia menoja ei voi rajattomasti kasvattaa. Emme voi luvata tämän tai tuon veron poistoa. Koko oppositio on meidän tavoin sitoutunut mittaluokaltaan samansuuruiseen julkisen talouden tasapainottamiseen, mikä edellyttää sekä meno- että tulopuolen tarkastelua. Mutta sosiaalidemokraattien talousvaihtoehdossa julkista sektoria ei nähdä pelkkänä kulueränä. Meille toimiva julkinen terveydenhoito antaa yksilölle takuun hoitoonpääsystä ja samalla toimii koko yhteiskunnan ja myös työmarkkinoiden voimavarana. Meille laadukas varhaiskasvatus ja vanhustenhoivan turvaaminen ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnin vuoksi ja ikäihmisten kunniallisen vanhuuden vuoksi. Samalla ne mahdollistavat sen, että työikäiset ihmiset voivat huoletta antaa työpanoksensa yhteiskunnalle. Meillä ajattelussamme ihmiset eivät ole vain omaistensa armoilla vaan julkinen hoito ja hoiva turvaavat viime kädessä kaikille hoidon. Meille koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä sivistyksen ymmärryksen lisäämiseksi. Samalla ne ovat pitkän tähtäyksen sijoituksia talouden kasvupotentiaaliin. Kulttuuri ja taide ovat ensiarvoisen tärkeitä, ja samalla niistä kasvaa uutta luovan talouden pohjaa. Näin varmasti tulee käymään myös Oulussa, joka on tänä kuluvana vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki. Arvoisa rouva puhemies! Meillä on jo tiedossa ongelmat, jotka ovat seurausta räjähdysmäisestä velan kasvusta. Tiedämme myös, että kansainvälisen kaupan toimintaympäristö on lähivuodet arvaamaton. Siksi meidän pitää varautua lisäksi siihen, että osa ongelmista tulee täytenä yllätyksenä. Näihin kaikkiin tarvitsemme voimavaroja. Tarvitsemme sosiaalista pääomaa, luottamusta itseemme ja ja toisiin, meihin suomalaisiin. Tarvitsemme poliittista pääomaa, luottamusta siihen, että päättäjien sanaan voi luottaa. Meidän ei pidä etsimällä etsiä ongelmia ja heikkouksia vaan ymmärtää vahvuuksia ja tarttua tilaisuuksiin, ja kyllä meillä vahvuuksiakin riittää. Suomessa on vuosien mittaan kasvanut uusia yrityksiä, joilla on uusia toimivia liiketoiminta-ajatuksia. Niiden skaalaaminen eli niiden laajuinen kasvattaminen on ajankohtaista lähivuosina. Näiden turvaaminen edellyttää kuitenkin, että talouspolitiikka on vastuullista, että hallituksen toiminta ei tuo lisää riskejä. Rouva puhemies! Vallan myötä tulee vastuu: vastuu tehdyn politiikan tuloksista ja myös vastuu tulevaisuuden turvaamisesta. Tämän Orpon—Purran hallituksen näytöt on nähty. Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio väittää, että Orpon hallitus olisi epäonnistunut talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Se on kova mutta myös väärä väite, varsinkaan kun itse ei ole esitetty mitään vaihtoehtoa hallituksen linjalle. Kumoan nyt tämän väitteen kolmella selkeällä seikalla: Ensinnäkin talouspolitiikka on aivan oikeanlaista tähän äärettömän vaikeaan tilanteeseen. Toiseksi hallituksen työllisyys- ja rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen Suomen tulevaisuuden takia, ja Suomessa ei ole 90-luvun kaltaista työttömyyskriisiä. Kolmanneksi hallitus on panostanut vahvasti koulutukseen ja tulevaisuuden osaamiseen, joiden kautta rakentuu Suomen menestys myös tulevaisuudessa. Aloitetaan taloudesta. Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti 18 vuoteen. Olemme velkaantuneet vaarallisesti, ja valtiontalous on ollut kroonisesti alijäämäinen. Meitä ovat lisäksi ravistelleet pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiakriisi ja korkojen nopea nousu, Trumpin aiheuttamat tullisekoilut ja nyt viimeisenä Iranin sota ja Hormuzinsalmen sulku. Nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia ongelmia, mutta ne on hallituksen vastuulla ratkaista. Orpon hallitus on tehnyt talouspolitiikassa juuri niitä päätöksiä, joita vastuullinen hallitus tekee vaikeina aikoina. Se on lähtenyt määrätietoisesti vakauttamaan julkista taloutta. Velkaantumisen kasvu on tunnistettu ongelmaksi, eikä sitä ole lakaistu maton alle. On tehty päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka ovat välttämättömiä: menojen sopeutusta, rakenteiden tarkastelua ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamista. Kehyksiä ei ole rikottu tai hallituksen sisäisiä riitoja ei ole ratkottu jakamalla lisärahaa, kuten edellinen hallitus teki. Samalla hallitus on panostanut kasvuun. Yritystoiminnan edellytyksiä on parannettu, investointeja on pyritty houkuttelemaan Suomeen ja verotuksen rakennetta on kehitetty työhön ja yrittämiseen kannustamiseksi. Työn verotusta ollaan alennettu kaikilla tulotasoilla. Nyt kehysriihessä tehtiin vielä täsmätoimia muun muassa rakennusalan ahdingon helpottamiseksi ja kotitalouksien kulutuskysynnän lisäämiseksi. Orpon hallitus on tehnyt oikeita valintoja sen puolesta, että Suomi pärjää myös huomenna ja tulevaisuudessa. Toinen pointti, työllisyys: Usein työllisyyspolitiikkaa arvioidaan lyhyellä aikavälillä, katsotaan tämän kuukauden lukuja ja tehdään johtopäätöksiä, mutta todellinen työllisyyspolitiikka on pitkän aikavälin työtä, se on rakenteiden uudistamista. Juuri tässä Orpon hallitus on toiminut määrätietoisesti. Työmarkkinoita on uudistettu joustavammiksi, kannustinloukkuja on purettu, jotta työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Sosiaaliturvaa on uudistettu niin, että se tukee paremmin siirtymistä työelämään. Lisäksi on tehty toimia, joilla lisätään paikallista sopimista ja yritysten mahdollisuuksia työllistää. Kun yrityksillä menee paremmin, syntyy myös uusia työpaikkoja. Nämä eivät ole nopeita ratkaisuita. Ne eivät näy otsikoissa heti ainakaan positiivisesti, mutta ne rakentavat perustaa tulevaisuuden työllisyydelle. Työttömyystilanne on Suomessa vaikea, mutta työllisyys ei ole juuri laskenut. Meillä on edelleen lähes sama määrä ihmisiä töissä kuin Marinin hallituskauden lopulla. Mistä sitten työttömyys johtuu, jos ei se johdu työpaikkojen määrän vähenemisestä? Se johtuu työvoiman tarjonnan kasvusta muun muassa maahanmuuton ja hallituksen työllisyystoimien takia. Elämme siis hyvin toisenlaista aikaa kuin 90-luvun lamassa. On helppo vaatia nopeita tuloksia. On vaikeampi tehdä päätöksiä, joiden hyödyt näkyvät vasta vuosien päästä. Orpon hallitus on valinnut tämän vaikeamman mutta vastuullisemman tien, tien, jonka myötä yhä useammalla suomalaisella on tulevaisuudessa työtä. Kolmas ja ehkä kaikkein tärkein pointti: koulutus. Suomen menestys ei ole koskaan perustunut halpaan työvoimaan tai luonnonvaroihin. Se on perustunut osaamiseen. Edelleen Suomessa koulutus on paras tae työllistymiselle ja pohja hyvän elämän rakentamiselle. Orpon hallitus on tunnistanut tämän. Koulutusjärjestelmää on kehitetty kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on panostettu niin, että jokainen lapsi saa vahvan perustan. Perusopetukseen on lisätty tunteja perustaitojen oppimiseen. Oppimisen tukea on vahvistettu. Toisen asteen koulutuksessa on kehitetty sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta, jotta nuorilla olisi aidosti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Ammatillisessa koulutuksessa on käynnistetty toiminnanohjauskokeilu, jossa annetaan mahdollisuuksia ohjata koulutusta nopeammin tarvealoille. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on uudistettu enemmän oppilaiden työllistymistä palkitsevaksi. Korkeakoulutuksessa on panostettu laatuun, tutkimukseen ja kansainvälisyyteen. Orpon hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole miellyttäviä, mutta ne ovat vastuullisia päätöksiä ja vievät Suomea oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Tuossa debatissa kuului tuolta oikeasta laidasta aika monta puheenvuoroa, että hallitus on onnistunut loistavasti — Vähämäki, Koskela ja keitähän kaikkia siellä on — mutta tulostaulu näyttää lopputulosta 0—3. Yksikään hallituksen päätavoitteista ei ole onnistunut. Kyllä minä päävalmentajana nostaisin käden pystyyn ja toteaisin, että eiköhän tämä riitä, vai vaihdetaanko joukkuetta. Pelkästään leikkaamalla ja sopeuttamalla ja työmarkkinoita romuttamalla ei talouden muutosta saada aikaan. Tämä malli on vienyt suomalaisen luottamuksen tulevaisuudennäkymiin, ja se heijastuu erityisesti sisämarkkinoihin ja talouteen. Kolme vuotta olemme esittäneet joka vuosi ison joukon vaikuttavia toimenpiteitä, joilla tätä talouskasvua ja kasvua voitaisiin rakentaa. Niin kaikki muutkin oppositiopuolueet. Ja edelleen kuuluu täältä ministeriaitiosta, että ”ei ole esitetty vaihtoehtoja”. Suojaosien poiston palautus, työttömyysturva, asumisen veronkevennysten kohdentaminen pieni- ja keskituloisiin, pienten kasvuyritysten alv-rajan nosto, tukipaketti rakennusalalle, joka nyt lopultakin sitten pienimuotoisena tuli, sekä vihreän siirtymän kasvuyritysten investointikannustimet. Näitä esimerkiksi olemme useamman vuoden ajan jo esittäneet. Hallitus on keskittynyt pääasiallisesti haukkumaan oppositiota. Sillä ei ole vaihtoehtoja, niin kuin ei tänäänkään. Kyllähän tämä näyttäytyy ulospäin enemmänkin jälkien peittämisenä hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan osalta. Parhaillaan valiokuntakierroksella oleva julkisen talouden suunnitelma osoittaa sen, että hallitus on epäonnistunut totaalisesti talous-, kasvu- ja työllisyyspolitiikassa. Hallitus ei ole pystynyt rakentamaan uskottavaa polkua alijäämien hallintaan ja kestävään kasvuun. Velkaantumisen osalta Orpon budjettitalouden alijäämäkertymä tulee olemaan hallituskauden lopussa ennusteen mukaan yli 54 miljardia. Parjatulla Marinin hallituskaudella korona, käynnistyneet sotatoimet Ukrainassa ja energiakriisi painoivat velkasaldon 46 miljardiin. Pelkästään vuonna 2020, pahimpana koronavuonna, jouduimme ottamaan näihin toimenpiteisiin 18,3 miljardia velkaa, ja sen pääosin laaja enemmistö eduskunnassa hyväksyi, jotta saisimme Suomen pyörät pidettyä pyörimässä ja suomalaiset hoidettua ja suojattua koronalta ja koulut ja julkiset palvelut toimisivat. Jos tämän laskun ottaa pois tuosta Marinin hallituksen velasta, niin tämä hallitus on tehnyt kaksinkertaisesti velkaa kuin mitä edellinen hallitus. Suurin syy hallituksen epäonnistumiseen on ympäröivän maailman vaikutusten rinnalla työllisyystoimien ja kasvun rakentamisen täydellinen epäonnistuminen. Hallitus on tosiaan pääasiallisesti keskittynyt työllisyystoimissaan työntekijän aseman heikennyksiin, niin sanottuun työmarkkinakentän uudistamiseen sekä sosiaaliturvan heikennyksiin, joilla kuviteltiin luotavan kymmeniätuhansia työpaikkoja tähän maahan. Hallituksen tavoite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on muuttunut vain höttöiseksi unelmaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt 140 000:een eli 50 000 enemmän kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste on laskenut kaksi ja puoli prosenttia, ja alle 30-vuotiaitten työttömien osuus on jo 80 000. Kehysriihessä ensi vuodelle ajoitettujen noin 400 miljoonan euron aiempien säästöpäätösten kohdentamisten lisäksi hallitus päätti myös noin miljardin kasvu- ja muista toimista. Osa niistä on määräaikaisia ja kumulatiivisia. Ne ajoittuvat myöhemmin kehyskaudelle. Näitä toimia ei hallitus käytännössä rahoita mitenkään. Orpon hallitus on myös päättänyt ensi vaalikaudelle ajoittuvista merkittävistä menolisäyksistä, esim. puolustus- ja investointikannustuksista ja veronkevennyksistä, mutta niiden rahoitukseksi ei ole tehty päätöksiä. Nykyisen hallituksen päättämien menojen lisäysten ja veronkevennysten rahoittamisen lykkääminen tulevalle hallitukselle on kyllä täysin vastuutonta.

Arvoisa puhemies! Äsken epäiltiin opposition aitoa huolta, ja täytyy todeta, että kyllä meillä on aito huoli valtiontaloudesta, mutta niin on myös niistä ihmisistä, joiden arkeen hallituksen toimet ovat osuneet ja kovaa. Välikysymys on aiheellinen ja myös hyvä hetki keskustelulle tämän hallituksen saavutuksista. Suomen talouden ja työllisyyden tilanne edellyttää tällä hetkellä vakavia toimia ja rehellistä keskustelua. Keskeiset mittarit kertovat samansuuntaisia viestejä: Työttömyys on noussut korkeaksi. Talouskasvu on jäänyt vaimeaksi. Julkinen talous on alijäämäinen, ja velkaantuminen jatkuu nopeana. Samalla konkurssien määrä on kasvanut, ja erityisesti rakentamisen toimiala on kohdannut poikkeuksellisen voimakkaan laskun. Nämä eivät ole yksittäisiä ilmiöitä vaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka heijastuu ihmisten arkeen ja tulevaisuudennäkymiin. Hallitus asetti kautensa alussa kunnianhimoiset tavoitteet: kestävän talouskasvun vahvistaminen, julkisen talouden tasapainottaminen sekä velkaantumisen kääntäminen laskuun. Lisäksi tavoitteena oli merkittävä työllisyyden kasvu. Nyt vaalikauden edetessä on ikävä kyllä todettava, että kehitys on kulkenut toiseen suuntaan. Talouskasvu ei ole vahvistunut odotetulla tavalla, velkaantuminen on jatkunut nopeana, eikä työllisyys ole kehittynyt tavoitteiden mukaisesti. Julkisuudessa esitettyjen sopeutustoimien mittaluokka ja toteutuneet toimet eivät myöskään kaikilta osin vastaa toisiaan. Kyse ei ole yksittäisistä epäonnistumisista vaan siitä, että asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy. Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden tilanne ansaitsee myös erityistä huomiota. Työttömyys on kasvanut, pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy, ja nuorten asema on heikentynyt. Samalla työllisten määrä on vähentynyt ja työttömyysaste laskenut. On ilmeistä, että työllisyyspolitiikan keinovalikoima on jäänyt kapeaksi. Aktiivisiin työvoimapalveluihin ja osaamisen kehittämiseen ei ole panostettu riittävästi, ja painopiste on ollut vain etuuksien leikkauksissa. Kestävä työllisyyden kasvu edellyttää kuitenkin sekä kannustimia että myös toimivia palveluja. Puhemies! Talouspolitiikka on aina myös arvovalintoja. Päätökset siitä, miten julkisia varoja kohdennetaan ja miten sopeutusta toteutetaan, vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen. Lapsiperheköyhyyden kasvu on tästä erityisen huolestuttava esimerkki. Tutkimus osoittaa, että perheiden toimeentulovaikeudet heijastuvat lasten hyvinvointiin ja oppimiseen. Kun arki on epävarmaa, se näkyy myös koulussa. Oppimistulokset heikkenevät, ja eriytyminen lisääntyy. Tämä ei ole vain sosiaalinen kysymys vaan myös pitkän aikavälin talouskysymys ja kehityssuunta, jota on myöhemmin hyvin vaikea korjata. Samanaikaisesti julkisen terveydenhuollon resursseja on leikattu, kun taas yksityisen sektorin roolia on vahvistettu. Tämä herättää kansalaisissa perusteltuja kysymyksiä järjestelmän tasapainosta ja oikeudenmukaisuudesta. Suomen menestys on perinteisesti rakentunut osaamisen, työn ja yhteistyön varaan. Työelämän murros, erityisesti teknologian ja tekoälyn kehitys, korostaa entisestään osaamisen merkitystä. Siksi on välttämätöntä vahvistaa mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, työuran aikaiseen kouluttautumiseen sekä uudelleenkouluttautumiseen työttömyyden aikana. Tuottavuuden kasvu syntyy investoinneista osaamiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun. Samalla työmarkkinoiden toimivuus edellyttää luottamusta ja yhteistyötä. Arvoisa puhemies! On todettava jälleen, että talouden keskeinen perusta on luottamus — luottamus tulevaan omaan työhön ja toimeentuloon sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Tällä hetkellä tämä luottamus on monin paikoin heikentynyt. Kun tarkastelemme kokonaisuutta — talouskehitystä, työllisyyttä, velkaantumista ja tehtyjä valintoja — on perusteltua todeta, että hallitus ei ole saavuttanut itselleen tälle kaudelle asettamiaan keskeisiä tavoitteita.

Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu värikkäitä puheenvuoroja tämän koko välikysymyskeskustelun aikana. Niitä en lähde referoimaan, mutta me ollaan kuultu nyt kymmenissä puheenvuoroissa, mitkä olivat hallituksen tavoitteet ja kuinka ne tulostaulut nyt näyttävät todella tummanpunaisilta, että tässä ei olla onnistuttu. Edustaja Piisisen esitykseen näistä hyvistä luvuista: totta kai me oppositiossakin iloitsemme niistä, jos tilanne paranee, ja kaikki tietysti teemme sen eteen töitä, mutta tällä hetkellä se tilanne on aika murheellinen. Itse olen toiminut yrittäjänä yli 30 vuotta, ja voin kokemuksesta sanoa, että työpaikat syntyvät päivän tekemisissä arjessa erityyppisissä yrityksissä ympäri Suomea. Suomi tarvitsee nyt semmoista suunnanmuutosta, että yrittäjyys ja sen merkitys tunnustetaan. Suomessa on kaikki yritykset mukaan lukien yli 600 000 eri kokoista yritystä, joista 97 prosenttia on pienyrittäjiä ja mikroyrittäjiä. Työpaikat syntyvät etenkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja nopeammin alle 10 henkilön mikroyrityksiin. Keskustan eduskuntaryhmässä meillä on ratkaisu: me tehtiin suunnitelma Pienyrittäjyydellä työpaikkoja ja Suomi nousuun -toimenpideohjelma. Tuoreen barometrin mukaan jopa 14 prosenttia mikro- ja yksinyrittäjistä olisi valmis palkkaamaan työntekijän vuoden sisällä, ja tämä jo itsessään tarkoittaisi 40 000:ta uutta työpaikkaa. Tähän meillä on yksinkertaisesti muutamia ratkaisuja. Ensinnäkin yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen siten, että työnantajan sivukulut puolitetaan ensimmäisen vuoden ajaksi. Tämä madaltaisi kynnystä ryhtyä työnantajaksi. Toiseksi yrittäjien eläketurvan eli YEL-järjestelmän perusteellinen uudistaminen. YEL-maksun on perustuttava yrittäjän todellisiin verotettaviin ansiotuloihin, ei laskennallisiin työtuloihin. Sitten aloittaville yrittäjille esitämme portaittain nousevaa maksua, jotta yritystoiminnan alkuvuodet olisivat helpompia. Tähän suuntaan hallitus kehysriihessään on tehnyt ratkaisuja, mutta erikoista on se, että se alkaisi vasta seuraavan hallituskauden aikana, vuonna 2028. Kysymys on, eikö sitä voisi toteuttaa tässä jo seuraavan vuoden aikana. Sitten kolmanneksi verotuksen painopisteen siirtäminen kasvun tukemiseen. Yhteisöveron yleisen alentamisen sijaan me verottaisimme yritykseen sisään jätettävää tulosta vähemmän ja lisäksi nostaisimme arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon kasvun kannustamiseksi. Ja neljänneksi turhan byrokratian purkamista, ja siitäkin tässä tänään on keskusteltu. Otetaan käyttöön periaate yksi uusi normi sisään, mutta poistetaan vanhoja kaksi. Ja yritys on myöskin voitava saada pystyyn yhdessä päivässä. Arvoisa puhemies! Työllisyyttä voidaan parantaa myös vauhdittamalla rakentamista ja korjaamista. Suomessa riittää monenlaista korjattavaa homekouluissa, teissä ja silloissa. Keskusta esittää taloyhtiöille kymmenen prosentin korjausavustusta ja kotitalousvähennyksen palauttamista ennalleen, jotta etenkin remontti- ja hoiva-alojen yrittäjät voisivat työllistää. Nuorille tarvitsemme takuutyön. Työn puutteeseen auttaa parhaiten työpaikka, ja meidän on käytettävä rahaa työllisyyden edistämiseen mieluummin kuin työttömyyden hoitoon. Arvoisa puhemies! Suomen suunta on tällä hetkellä väärä, siihen tarvitaan muutos. Toivomme, että nämä yrityksiin kohdistuvat asiat huomioitaisiin hallituksessa vielä tämän vuoden aikana heidän työkalupakkiinsa. Tehdään tätä opposition kanssa yhdessä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys ja keskustelu siitä sattui varsin sopivaan aikaan — kiitokset siitä kysymyksen tekijöille. Nyt on juuri hyvä hetki väliarvioida hallituksen saavutuksia, kun voin lainata Tilastokeskuksen 8.5.2026 tiedotteiden seuraavat otsikot: ”Rakentamisen liikevaihto kasvoi vuoden 2026 maaliskuussa 5,7 prosenttia vuodentakaisesta”, ”Teollisuuden liikevaihto kasvoi 5,6 prosenttia vuoden 2026 maaliskuussa”, ”Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat vuoden 2026 maaliskuussa 7,7 prosenttia vuodentakaisesta”, ”Teollisuustuotanto kasvoi maaliskuussa 2026 sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisesta”, ”Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 13 prosenttia edellisvuotta enemmän vuonna 2025”. Kevään talousdataa on arvioinut myös Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi Iltalehden haastattelussa 30.4.2026 seuraavasti: ”Kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida.” Siis enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida. Nordea Pankin tämän aamun tiedotteessa puolestaan todetaan seuraavaa: ”Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä alkanut talouskasvu jatkui, kun Tilastokeskus ennakoi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kasvun taustalla on yksityisen kulutuksen virkoaminen, mikä näkyy vähittäiskaupan myynnin kääntymisenä positiiviseksi neljän laskuvuoden jälkeen.” Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kertoo, että ”maalis-huhtikuun korttidata viittaa siihen, että kulutus on jatkunut vahvana polttoaineen hintojen ja korkojen noususta huolimatta”. Nordea odottaa myös työllisyyden paranevan: ”Odotamme taloudessa nähdyn käänteen välittyvän asteittain myös työmarkkinoille tämän ja ensi vuoden aikana. Ennustamme työttömyysasteen laskevan 8,5 prosenttiin vuoden 2027 lopulla.” Nordean ekonomisti arvioi edelleen: ”Kotimaisen kulutuksen lisääntyminen tukee jatkossa kaupan ja palvelualan työllisyyttä. Teollisuudessa työllisyys on jo kääntynyt selvään kasvuun, ja uusien tilausten hyvä kehitys ennakoi teollisuuden kehityksen vahvistuvan edelleen loppuvuotta kohden.” Arvoisa herra puhemies! Olen edellä lainannut kolmen hallituksesta riippumattoman tahon, Tilastokeskuksen, Keskuskauppakamarin sekä Nordea Pankin, tuoreet tutkimukset sekä näkemykset Suomen taloustilanteesta ja kehitysnäkemyksistä. Tilastot ja arviot puhuvat selvää kieltään. Hallitus on onnistunut kääntämään Marinin hallituksen jäljiltä syvällä uineen valtiolaivan uuteen, parempaan suuntaan. Hallitus ei ole hakenut pikavoittoja tai sortunut oppositiota vaivaavaan populismiin. Johdonmukainen ja pitkäjänteinen työ alkaa tuottaa tulosta. Suomen taloudessa on vuodenvaihteen ja kevään aikana tapahtunut käänne. Tuotanto ja kulutus ovat nousussa, ja niiden odotetaan vetävän työttömyyden laskuun tulevan vuoden aikana. Hyvä oppositio, hyvät välikysymysten tehtailijat, toivoisin, että myös te voisitte iloita asiantuntijoiden mukaan Suomen jopa odottamattoman voimakkaasta talouskasvusta, ettekä näyttäisi hapanta naamaa hallituksen saavutuksille. Nyt käynnistynyt voimakas talouskasvu on hyvä asia koko Suomelle ja kaikille Suomen kansalaisille puoluekannasta riippumatta. On syytä laittaa kädet kyynärpäitä myöden ristiin ja toivoa ja ennen kaikkea tehdä työtä entistä kovemmin sen eteen, että taloutemme jatkaisi kasvuaan. Arvoisa herra puhemies! Lopuksi on kiitettävä ja kannustettava hallitusta entistäkin parempiin suorituksiin loppukauden aikana. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tätä keskustelua on tärkeää käydä, mutta samalla on puhuttava rehellisesti myös siitä keskusteluilmapiiristä, jossa Suomessa tällä hetkellä olemme. Edellisellä hallituskaudella Suomi kohtasi koronapandemian kaltaisen poikkeuksellisen kriisin. Silloin ymmärrettiin, että päätöksiä jouduttiin tekemään vaikeissa oloissa ja epätäydellisen tiedon varassa. Myös tämä hallitus on joutunut toimimaan erittäin haastavassa tilanteessa turvallisuuden, talouden ja velkaantumisen paineissa. Siksi olisi tärkeää, että sama ymmärrys muistettaisiin myös tämän hallituskauden päätösten kohdalla. Olemme tehneet vaikeita mutta välttämättömiä ratkaisuita, muun muassa vahvistaneet puolustusta, tehneet työllisyystoimia ja auttaneet yrittäjiä ja maaseutua, panostaneet huoltovarmuuteen sekä tasapainottaneet julkista taloutta. Säästöpäätökset eivät ole helppoja, mutta vastuullinen politiikka vaatii myös kykyä tehdä vaikeita ratkaisuja ajoissa, jotta hyvinvointiyhteiskunnan perusta kestää myös tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee ennen kaikkea vakautta, yhteistyökykyä ja oikeasti toimivia ratkaisuja, vähemmän riitelyä ja enemmän yhteistä työtä turvallisen, vakaan ja taloudellisen, kestävän Suomen rakentamiseksi. Kuitenkin viime aikoina olemme kuulleet oppositiolta, erityisesti SDP:ltä, mielenkiintoisia vertauksia. On nostettu esiin Espanjan talouskehitys ja annettu ymmärtää, että Suomessa voitaisiin saavuttaa samat tulokset, jos vain valitsisimme heidän tiensä. Mutta, arvoisa puhemies, totuus tulee usein yksityiskohdissa. Maiden tilanteet eivät ole verrannollisia. Espanja on saanut käyttöönsä valtavan määrän EU:n elvytysrahaa, aivan eri mittakaavassa kuin Suomi. Me täällä Pohjolassa olemme joutuneet tekemään ratkaisuja huomattavasti tiukemmissa taloudellisissa ja turvallisuuspoliittisissa oloissa. On suoraan sanottuna väärin antaa suomalaisille sellainen kuva, että samat ratkaisut toimisivat täällä samalla tavalla, ja meidän on pärjättävä omalla työllämme ja omalla vastuullisella taloudenpidollamme. Arvoisa puhemies! Ehkä kaikkein erikoisin opposition tarjoama kasvutoimi on kuitenkin pk-yritysten verotuksen kiristäminen lähes puolella miljardilla eurolla. SDP tuntuu uskovan, että verotuksen kiristäminen on tie kasvuun. Tässä herääkin kysymys, että jos kerran yritysten verotusta kiristämällä saadaan kasvua aikaan, niin miksi ihmeessä te tyydytte vain siihen puoleen miljardiin. Eikö kannattaisi kiristää suoraan miljardilla tai kahdella, että saataisiin talous kerralla kunnolla kasvuun? Me kaikki tässä salissa tiedämme, ettei talous niin toimi. Yritysten verottaminen ei luo kasvua, se leikkaa yritysten kykyä tarjota työtä, se leikkaa investointeja, se leikkaa uskoa tulevaisuuteen. Tässä tilanteessa, kun talous näyttää taas merkkejä piristymisestä, meidän pitäisi tukea yrityksiä eikä lyödä niille lisälaskua käteen. Suomen talouden moottori on yritystemme kyky pärjätä maailmanmarkkinoilla. Hallituksen linja on selvä: olemme purkaneet kasvun esteitä, tehneet niitä välttämättömiä päätöksiä, joilla suomalaisen työn ja osaamisen kilpailukyky on palautettu. Juuri nämä toimet varmistavat, että yrityksillämme on rohkeutta investoida, palkata ja viedä osaamistaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Arvoisa puhemies! Suomi on käännekohdassa. Me emme voi palata sille tielle, joka vei meidät tähän velkaiseen tilanteeseen. On käymässä yhä selvemmäksi, että tämä työ ei tule valmiiksi kahdessa vuodessa. Suomi tarvitsee oikealle katsovaa hallitusta. Suomi tarvitsee työn linjaa, yrittäjyyden linjaa ja vastuun linjaa. Sitä me tarjoamme nyt, ja sitä me tulemme tarjoamaan myös tulevaisuudessa.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse keskityn tehtäväni puolesta kasvun agendaan, ja on ollut hienoa lukea uutisia nyt tältä päivältä teollisuuden tuotannosta, joka kasvoi maaliskuussa 7,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihdot kasvoivat maaliskuussa liki 6 prosenttia vuoden takaisesta. Palveluissa kasvu oli 5,4 prosenttia. Minä ajattelen, että täällä on takana muutama sellainen ilmiö, jotka tulevat yllättämään meidät vielä positiivisesti. Toinen liittyy startup-kenttään. Siellä jo viime vuonna startup-yrityksillä oli itse asiassa ennätysinvestoinnit, ja tämä kenttä alkaa olemaan siinä tilanteessa, että monet näistä yrityksistä pystyvät aikaisempaa paremmin skaalaamaan todella isosti maailmalle, ja me uskotaan, että tässä tulee kasvua tapahtumaan vielä pitkälle ensi vuosikymmenelle. Eli nämä startup-yritykset kehittyvät kymmenien, satojen miljoonien suuruusluokkaan, osa menee miljardiluokkaan ja päälle sen, kasvavat jopa suuriksi globaaleiksi yrityksiksi. Toinen asia liittyy siihen, mitä me oikeastaan nähdään erilaisilla vienninedistämismatkoilla, oikeastaan missä tahansa me liikutaankin. Viimeksi olin Kanadassa tasavallan presidentin kanssa. Siellä oli mukana 42 suomalaista yritystä, ja suomalaisille yrityksille, elinkeinoelämälle kohdistui tosi kova kysyntä. Me ollaan tosi vahvoja monilla keskeisillä sektoreilla, on se sitten energiateknologiaa tai vaikka verkkoteknologiaa, laivanrakennusta. Meillä on just sellaisia vahvuuksia sellaisilla aloilla, millä löytyy kysyntää, mutta toisaalta tämä maailman vaikea tilanne myös korostaa suomalaisia vahvuuksia. Kun haetaan nyt turvallisuutta, toimitusvarmuutta, niin suomalaiset ovat pitkään keskittyneet laatuun, tekevät korkealaatuisia tuotteita toimitusvarmasti, ja meillä tämä taloudellinen turvallisuus tai huoltovarmuus on jotain, mitä me ollaan oikeastaan aina ajateltu ja kehitetty ja tehty tuotekehitystä. Minä ajattelen, että tämä on semmoinen vahvuus, millä me tullaan menestymään myös haastavissa olosuhteissa.

Arvoisa puhemies! Ensin muutama vastaus. Aloitan tästä ilmastopolitiikasta. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että Suomi on ollut EU:n päästökauppajärjestelmän vahvin puolustaja, koska sekä se on tuottanut tulosta ilmastopoliittisesti että meidän taloutemme on selkeästi jo hyötymässä siitä. [Oras Tynkkynen: Oikein!] Eli toivottavasti jotain hyvää voitte nähdä täälläkin suunnassa. Sitten tähän Itä-Suomi-kysymykseen. Taisi kysyjä lähteä jo. [Välihuuto] — Aha, kyllä, joo. Ajattelin, että kävikö niin kuin mainitsemallenne ministerille, mutta siellä olittekin vielä. — Pelkästään kehysriihen päätöksiä oli se, että meillä on selkeät kirjaukset nyt maakuntalentojen jatkovalmistelusta. Ne päättyvät 28, ja todettiin, että se valmistelu pitää tehdä nyt, jotta ei tule taukoa. Karjalan radan seuraava vaihe, sitten Huutokoskella se kantaverkon kunnon linja, joka oli investointilistan häntäpäässä, mutta Itä-Suomen takia se sieltä on käsin nostettu niin, että se etenee nopeammassa aikataulussa. Erityistalousalueet: selkeä kirjaus, ja valmistelu jatkuu niin, että meillä olisi toivottavasti syksyllä valmiiksi päätettäväksi ne asiat. Sitten tähän koko keskusteluun. Onhan se totta, että taloudessa on eletty erittäin vaikeaa aikaa. Se alkoi viime hallituskaudella koronan ja Ukrainan sodan myötä. Sitä ennen meillä on ollut pitkä taantuma-aika finanssikriiseineen ja eurokriiseineen, mutta tämä on ollut erityisen vaikeaa aikaa. Meidän hallituksella ei ollut enää mahdollisuutta käyttää velkaelvytystä. Me olemme joutuneet silti ottamaan velkaa, mutta me emme ole voineet juurikaan velalla elvyttää. Tämä on ollut vaikeaa, mutta me ollaan puskettu sen takia näitä kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia eteenpäin, koska me halutaan varmistaa, että tulevat vuosikymmenet ovat kasvun vuosikymmeniä. Se on juuri niin kuin edustaja Lyly sanoi: jos kasvu olisi toteutunut yhden prosenttiyksikön korkeampana 23 lähtien, niin kuin valtiovarainministeriö käytännössä ennusti, minkä pohjalle hallitus teki oman taloussuunnitelman, niin tämä olisi aivan erinäköinen. Mutta kun valitettavasti ei voi kasvuksi muuttua, niin silloin tämä on erinäköistä. Nyt on ollut jatkuvaa taistelua siirtyviä maalitolppia vastaan, uusia säästölistoja, uusia kasvutoimia. Minä uskallan väittää, ja koetan nyt jättää opposition moittimisen vähemmälle tässä viimeisessä puheenvuorossani mutta sanon, että oppositio yrittää täydellisesti häivyttää toimintaympäristön muutokset syynä siihen, että Suomen talous kohtaa merkittäviä vaikeuksia. Vasemmistoliitosta suorastaan naureskellaan sille, kun minä mainitsen, että on ollut kauppasotaa, Trumpin poukkoilevaa politiikkaa, Grönlantia, Venezuelaa, Irania. Minä en näe siinä mitään naurettavaa, se vain valitettavasti iskee. No, voi mennä sitten vaikka sinne bensapumpulle katsomaan, niin kyllä se siellä näkyy. Totta kai tämä on siis vaikuttanut tähän. Toistan sen, minkä olen monta kertaa sanonut: kun ne pilvet ovat siellä maailmalla vähän hälventyneet turvallisuuden näkökulmasta, niin välittömästi Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Mutta nyt on jotain erityistä. Hormuzinsalmen tilanteesta huolimatta Suomen talous on tällä hetkellä kovemmassa kasvussa kuin se on ollut. Tämä kertoo suuresta muutoksesta, ja siitä ekonomistit ja eri tutkimuslaitokset ja pankit puhuvat. Tämä tapahtuu tämän epävarmuuden vallitessa. Ja minä olen tietenkin sitä mieltä, että siihen vaikuttavat hallituksen lukemattomat toimet kilpailukyvyn parantamiseksi. Siihen vaikuttaa se, että ihmisten ostovoima on parantunut, ja siihen vaikuttaa se, että kotitalouksilla on tällä hetkellä potentiaalia, eli pankkitileillä on enemmän rahaa suomalaisilla kodeilla kuin on ollut koskaan. No, toki sekin vääristeltiin. Se väännettiin siihen kulmaan, että kaikilla ei ole. No, se on totta. Mutta kotitalouksilla on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa. Meillä on potentiaalia. Nyt kun me nähdään myöskin luottokorttitiedoista, että myöskin kotitalouksien kysyntä on lähtenyt liikkeelle ja myöskin korjausrakentaminen on lähtenyt liikkeelle, ja kun me piristetään asuntokauppaa, niin tässä on kaikki mahdollista — tässä on kaikki mahdollista. Ne eväät on ja se perusta on rakennettu, kilpailukyky on laitettu kuntoon. Jos joku maailman kriisi meidät nyt tästä taas lannistaa, niin Suomi tulee olemaan todella suurissa vaikeuksissa, ja silloin jos vaihtoehtona on nykyhallituspohjan linjan sijaan vasemmiston olematon linja, niin se ei ole kylläkään ratkaisu silloin siihen tilanteeseen. Ainut tie on pistää perusta kuntoon ja korjata kilpailukykyä, uskoa siihen, mitä tehdään, ja uskoa niihin vahvuuksiin, mitä Suomella on. Meillä on valtavia vahvuuksia: suomalaiset ihmiset, luonto, ympäristö, kyky sopia asioita, puhdas energia, osaaminen, huippuyrityksiä. Meille on kaikki mahdollista, kun lopetettaisiin ylenpalttinen voivottelu.

Arvoisa puhemies! Täytyy tässä ihan alkuun korjata: Edustaja Honkonen esitti täällä erikoisen väitteen, että tämä korjausrakentamisen avustus, joka on yksi keskeisimmistä asuntorakentamista ja korjausrakentamista vauhdittavista päätöksistä, joita kehysriihessä teimme, olisi jotenkin suunnattu vain sijoitusasunnoille. Tämähän ei mitenkään pidä paikkaansa. Tämä on suunnattu kaikille asunto-osakeyhtiöille. Tällä pystytään tekemään taloyhtiöihin peruskorjauksia, joita on jo suunniteltu tai joita voidaan nyt sitten vauhdikkaasti laittaa keväällä liikkeelle. Toivottavasti jo heti alkusyksyllä meillä ovat nämä avustukset käytössä ja tätä kautta saadaan korjausrakentaminen erilaisissa taloyhtiöissä käyntiin. Sen lisäksi myös kotitalousvähennystä parannettiin, ja sitä kautta myös esimerkiksi pientaloasukkaat voivat korjata omia kotejaan paremmin, saada siitä verohyvitystä itselleen. Erittäin hyviä päätöksiä tietysti korjausrakentamisen vauhdittamiseksi, ja myös erittäin hyvä panos—tuotos-suhde. Sen lisäksi meillä on tietysti myös öljylämmityksestä luopumisen avustus edelleen saatavilla niin pientaloasukkaille kuin muillekin öljylämmittäjille. Täällä esitettiin erittäin hyvä ajatus siitä, että sen lisäksi, että me ollaan tässä vaiheessa luvitusta jo yksinkertaistettu ja pyritty prosessia vauhdittamaan ja nopeuttamaan, niin kyllä, ehdottomasti me haluamme jatkaa tätä työtä. Me itse asiassa tätä jo hieman kehysriihessäkin linjasimme, ja tarkoituksena on nimenomaan vauhdittaa entisestään näitä investointeja eri puolille Suomea. Haluan sanoa joillekin keskustan edustajille, jotka kritisoivat, ettei maakuntiin tule investointeja, että sehän ei suinkaan pidä paikkaansa. Itse asiassa juuri tänään pidin palaveria Pohjois-Pohjanmaan kuntien kanssa, ja he kertoivat, kuinka valtavasti sinne on tullut ja on vielä tulossa lisää näitä energiaa käyttäviä investointeja. Sitä me haluamme tässä hallituksessa myös entisestään vauhdittaa. Siihenhän meillä on olemassa muun muassa näitä puhtaan siirtymän investointien verohyvityksiä, suoria investointitukia, energiatukia ja niin edelleen, ja jatkossa haluamme, että muun muassa tämä demonstraatiotuki on mahdollista saada myös pienydinenergiainvestoinneille. Sitten haluan myös kommentoida ihan lyhyesti sitä, kun tiedeministeri ei ole paikalla, että nuorten tulevaisuususkoa uskon kyllä vahvistavan paljon sen, että tulemme avaamaan korkeakoulupaikkoja nuorille entistä vahvemmin: korkeakoulupaikkoja lisätään, ja opintoseteli tulee nyt ensimmäistä kertaa kaikille niille nuorille, [Puhemies koputtaa] jotka eivät saa yhteishaussa korkeakoulupaikkaa. Tämä on erittäin tärkeä toimi niille nuorille, jotka eivät ensimmäisellä kerralla saa sitä toivomaansa paikkaa. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti tätä viestiä kerrotaan yhdessä nuorille.

Arvoisa puhemies! Oppositio moitti hallitusta useassa ryhmäpuheessa rakentamisen lamasta, mutta Tilastokeskus kertoo jo valoisammista näkymistä. Maaliskuussa 26 rakentamisen liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia ja myynnin määrä 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Rakentamisen liikevaihto kasvoi kaikilla toimialoilla. Talorakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi vuoden 26 maaliskuussa 2,9 prosenttia ja myynnin määrä 3,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia ja myynnin määrä 9,3 prosenttia vuoden takaisesta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 6,5 prosenttia ja myynnin määrä 6,9 prosenttia vuoden takaisesta. Vaikka opposition mielestä tämä kasvu on saatu aikaan väärän hallituksen toimesta, olisiko kuitenkin syytä iloita tästä syntyneestä kasvusta yhdessä? Se nimittäin hyödyttää aivan jokaista suomalaista puoluekannasta riippumatta. [Anne Kalmari: Paljonko on kasvanut hallituskauden alusta?]

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lähdetään nyt liikkeelle siitä, että totta kai, jos tehdään säästöjä, minä ymmärrän, että se on jostain pois. Totta kai se silloin koskee niitä ihmisiä, joihin säästöt kohdistuvat. Mutta Suomen tilanne ei todellakaan ole niin lohduton kuin oppositio antaa ymmärtää. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta edelleen. Meillä on vahvat turvaverkot. Meillä saa apua vaikeina hetkinä ja silloin, kun apua tarvitsee. Jos joku muuta väittää, niin mielestäni vääristelee asiantilaa. Suomessa käytetään sosiaaliturvaan ja tuloerojen tasaamiseen paljon rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Me ollaan Euroopan ja koko maailman kärkipaikoilla. Pitäisi taas olla joku raja siinä, kuinka pahaksi maailmaa maalaa. Mutta se on selvä myöskin, etteivät tilastot ihmisten tilannetta paranna vaan työ, ja siihen tämä hallitus on alusta lähtien keskittynyt. Uskallan väittää, että työllisyystilanne olisi huonompi ilman niitä hallituksen lukemattomia uudistuksia, joita me ollaan tehty. Me ei tänä päivänä nähtäisi niitä orastavia kasvulukuja, joita me nähdään, jos hallitus ei olisi tehnyt näitä kasvua ja työllisyyttä tukevia uudistuksia. [Antti Lindtman: Päinvastoin, päinvastoin!] Tämä ei näyttäisi nyt paremmalta, kun katsoo eteenpäin, jos me emme olisi panostaneet puhtaaseen energiaan, tekoälyyn, korkeaan teknologiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, yritysten toimintaympäristöön, kilpailukyvyn parantamiseen, työmarkkinauudistuksiin, luvituksen nopeuttamiseen, byrokratian purkuun, verotuksen keventämiseen. Meillä on aivan selkeä linja toisin kuin SDP-oppositiolla, jolla linjaa ei ole tai niitä sitten on niin monta, että ei erota. Me emme todellakaan tiputa kintaita emmekä muuten myöskään lapasia. Me teemme töitä. Me teimme kehysriihessä selkeän työlistan loppuvaalikaudelle. Kotitalousvähennys, YELin korjaaminen, asuntomarkkinat, rakentamisen paketti ja niin edelleen — [Antti Lindtman: Sieltä ne tulivat, SDP:n vaihtoehdot!] lukemattomia töitä, jotka ovat juuri tähän hetkeen ne, mitä Suomi tarvitsee, jotta lisätään luottamusta, jotta saadaan pyöriä pyörimään, jotta talous lähtee kasvuun. Tämä on aivan selkeä työohjelma tähän loppuun, ja siihen päälle kaikki se, mitä on hallitusohjelmassa vielä kesken, tehdään. Edelleen minä haluan sanoa sen, että kaiken synkkyyden keskellä me nähdään tällä hetkellä, että meidän taloudessa tapahtuu jotain poikkeuksellista. Tämäkään ei ollut oma sanoitus, vaan tämä on ekonomistien toteamaa. Meidän talous kasvaa tällä hetkellä hyvin lupaavasti, ja toivotaan nyt edes yhdessä todellakin, että tämä talouden kasvu kestää. Katsotaan niitä lukuja. Katsotaan, miten me voidaan niitä vielä parantaa. Ei kannata vielä niin paljon niitä gallupeja katsella, vaikka kuinka hyvältä näyttää. Todelliset gallupit katsotaan sitten vuoden päästä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri puheessaan kaipaili niitä kymmentä miljoonaa mottia puuta Suomeen — aivan oikein, erinomainen kommentti. Sitten toinen asia: Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja tässä äsken totesi, että turve ja turkis eivät tätä maata nosta. [Jari Koskela: Kyllä nostaa!] Muuten nostavat, nimittäin siltä osin kuin me tarvitaan, eivät ne kaikkea nosta. Te ajatte tuonne Loviisan satamaan afrikkalaista myrkkyä ja italialaista vielä pahempaa myrkkyä ihan kylmänviileästi, reagoitte ihan ylimielisesti, että me voimme tehdä mitä vain. Se on teidän vihreä siirtymänne, kun te ajatte vihreää moskaa. Ette tuo niitä tähän kaupunkiin, vaan viette naapurikaupunkiin, jossa kiinteistöjen arvot laskevat. Se on se teidän vihreä siirtymänne. Se, mihin me turve tarvitaan takaisin, on se, että kaikki metsistämme hakattavat puut pitää saada jalostettavaksi sahoille ja sellutehtaille ja muihin tuotantoihin eikä poltettavaksi energiaksi. Tämä on typerää hommaa, jos me jatkamme tätä. Metsäteollisuus noin 13 miljardin viime vuoden viennillään on yksi Suomen vahvimpia selkärankoja, ja se tuo meille tähän maahan myös kemianteollisuuden, metalliteollisuuden, rakentamisen ja monta, monta muuta. Tästäkö me haluamme luopua? Jos haluatte luopua, niin suosittelen, että ette kokeile.

Arvoisa rouva puhemies! Aamun uutisia lukiessa havaitsin, että tässä välikysymyskeskustelussa vastaus tulee ennen istunnon alkua. Siteeraan hieman näitä pääkohtia: Suomen taloudessa näkyy alkuvuonna selviä elpymisen merkkejä. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden liikevaihdot ovat kasvaneet. Teollisuustuotanto nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2008. Kotitalouksien kulutus on lähtenyt kasvuun. Vähittäiskauppa kasvaa ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Teollisuuden uudet tilaukset ovat lisääntyneet alkuvuonna, ja rakennuslupien määrä on kasvussa. Ja jos nämä epävakaudet maailmalla, Lähi-idän tilanne, Iran ja näin poispäin, rauhoittuvat, niin Suomen talouskasvulla voi olla ennustettua vahvempi tulevaisuus. Nyt kannattaa olla luottavainen tulevaisuuden suhteen. Nämä muutokset voivat lähteä vetämään hyvinkin nopeasti myös työllisyyslukuihin. Ja mitä tulee Espanjaan, niin vertailukohtana se on erittäin heikko, kun ottaa huomioon, minkälaisissa olosuhteissa siellä tomaattiviljelmillä tehdään töitä 3—5 euron hinnalla ilman mitään sosiaaliturvaa.

Arvoisa puhemies! Keskusta on monesta asiasta eri mieltä kuin vasemmisto. Siitä olemme kuitenkin samaa mieltä, että tämä hallitus joutaa nyt mennä. [Vasemmalta: Kyllä!] Maamme talous on valitettavan surkeassa jamassa, ja nykyinen hallitus epäonnistuu historiallisella tavalla. Eikä se tule saavuttamaan ensimmäistäkään itse itselleen asettamaansa talouden tavoitetta. [Antti Kurvinen: Ei ensimmäistäkään!] Talouden piti kasvaa. Piti tulla 100 000 työpaikkaa. Velaksi elämisen piti loppua. Mutta onkin käynyt niin, että Suomi on lamassa, suurtyöttömyydessä ja entistäkin syvemmällä velkasuossa. Ihmisiä on töissä vähemmän kuin hallituksen aloittaessa, vaikka pääministeri kuinka muuta väittäisi. Tämä totuus ei pala tulessakaan. Velkasuhteen piti vakautua ja kääntyä laskuun. Sen sijaan se nousee koko kehyskauden ajan. Alijäämän piti vaalikauden lopulla olla korkeintaan prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ennusteessa se on 4,6 prosenttia. Tuo kuilu on 11 miljardia euroa — 11 miljardia euroa. Suhdanteet eivät tätä karmeutta selitä. Ne koskevat myös muuta Eurooppaa. Silti Suomi erottuu työttömyydessä ja velassa, ja täysin väärään suuntaan. Milloin tunnustetaan tosiasiat? Milloin kannetaan vastuu? Arvoisa puhemies! Kestävä taloudenpito on vastuullisen päättäjän velvollisuus. Velan kasvattaminen ei ole oikeudenmukaisuutta. Se on laskun siirtämistä lapsillemme. Hallituspuolueet sanovat sitoutuvansa velkajarruun, mutta ovat käytännössä painaneet velkakaasua. Suuryritysten veroalea rahoitetaan velkavivulla. Sellaista taloudenpitoa ei voi hyväksyä. Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että talous pitää laittaa kuntoon. Kovatkin päätökset ollaan valmiita kestämään, jos ne ovat oikeudenmukaisia. Hallitus leikkaa vanhus- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja yhteiskunnan heikoimmilta. Se ei ole oikeudenmukaista. [Antti Kurvinen: Kokoomus lupasi vaaleissa ihan muuta!] Ja tämän politiikan seurauksia joudutaan korjaamaan vielä pitkään. Arvoisa puhemies! Myönteistä oli, että kehysriihessä hallitus kohtuullisti leikkaustaan kotitalousvähennykseen ja osittain perui työmatkakulujen omavastuun heikennyksen. Mutta, ikävä kyllä, tämä hallituksen talouskokonaisuus ei edelleenkään kanna. Moni päätös tulee liian myöhään. Esimerkiksi ammattidiesel ja yrittäjien eläkeuudistus ovat tulossa vasta vuonna 2028. Talouden kasvu ei odota ministereiden kalenteria. Kasvu syntyy koko yrittäjäkentästä: yksinyrittäjistä, pk-yrityksistä, perheyrityksistä, kasvuyrityksistä. Työpaikat syntyvät arjessa, yrityksissä, eri puolilla Suomea, maalla ja kaupungeissa. Tarvitsemme kasvupaketin, joka vauhdittaa rakentamista, korjaamista ja työllisyyttä koko maassa. Homekouluissa, teissä, silloissa, raiteissa ja muussa infrassa riittää korjattavaa. Arvoisa puhemies! Suomessa on jo noin 80 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Se on kansallinen hätätila. Nuorille tarvitaan takuutyö. Työn puutteeseen auttaa parhaiten työpaikka, eivät temput eivätkä pamput. Samalla helpottaisimme ensimmäisen työntekijän palkkaamista mikroyrityksissä. Kun yrittäjä työllistää, syntyy kasvua, verotuloja ja tulevaisuudenuskoa. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava. Työttömällä pitää olla mahdollisuus ottaa vastaan mitä tahansa työtä ja työn tekemisen pitää aina kannattaa. Suomi nousee työnteolla, ei odottamalla. Arvoisa puhemies! Maamme tilanne ei ole toivoton, mutta suunta pitää muuttaa. Suunta muuttuu sillä, että yritykset uskovat Suomeen ja sen vakaaseen toimintaympäristöön, ja sillä, että ihmiset luottavat siihen, että työ kannattaa, palvelut toimivat ja tulevaisuus on tätä päivää parempi. Keskustan vaihtoehto on työn, turvan, yrittämisen ja tulevaisuudenuskon tie. Kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa todettiin kokoomuksen suulla, että kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi on jo tehty, joudun kannattamaan edustaja Tuppuraisen tekemää epäluottamusesitystä.

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on nyt tämä: Euroopan korkein työttömyys ja heikoin työllisyyskehitys, kehittyneiden maiden heikoin talouskasvu, valtion velkaantuminen ennätystahtia, valtiontalouden alijäämä yli neljä prosenttia, ennätysmäärä yritysten konkursseja, rakennusala romahdutettu, työmarkkinoiden toimintaa sotkettu yksipuolisesti, lapsiperheköyhyys kasvaa kymmenillätuhansilla. Arvoisa puhemies! Kesäkuussa 2023 hallituspuolueet asettivat itselleen hallitusohjelmassaan tavoitteita taloudesta ja työllisyydestä: ”Hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on saada aikaan kestävää kasvua. Hallitus kuroo umpeen kuilua julkisen talouden tulojen ja menojen välillä sekä kääntää Suomen velkaantumisen laskuun.” ”Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä. Työllisyyden kasvulla tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli kahdella miljardilla eurolla.” Kolme vuotta myöhemmin Orpon—Purran hallitus on tilanteessa, jossa valtion velkaantuminen on ennätysmäisen hurjaa, alijäämätavoite ei toteudu, talouskasvu on nollan pinnassa ja uusien työllisten sijaan on aiheutettu 100 000 uutta työtöntä lisää. Hallitus on myös toistuvasti puhunut kymmenen miljardin euron sopeutustoimistaan. Vuoden 2025 VTV:n finanssipolitiikan raportissa ja eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä todennettavien sopeutusten määrä on kuitenkin vain kolme ja puoli miljardia euroa. [Arto Satonen: Paljonkos Marinin hallituksella oli?] Orpon—Purran hallitus on epäonnistunut itse asettamissaan tavoitteissaan. Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen kaudella työttömyys on noussut 1990-luvun alun lamavuosien lukemiin. Olemme työttömyyskriisissä. Jokainen kuukausi on ollut huonompi kuin vuotta aiemmin vastaava kuukausi koko hallituskauden ajan. Viimeisimmän KEHA-keskuksen tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita on yli 340 000. Heistä pitkäaikaistyöttömiä on 140 000. Hallituksen aloituksesta heidän määränsä on lisääntynyt yli 50 000:lla. Alle 30-vuotiaita nuoria on työttömänä 80 000. Työllisten määrä on laskenut teidän hallituksenne kaudella yli 60 000:lla. Työllisyysaste on tällä hetkellä kaksi ja puoli prosenttiyksikköä alempana kuin aloittaessanne. Hallitus ei tule pääsemään kautensa aikana asettamaansa 100 000:n työllisyystavoitteeseen. Orpon—Purran hallitukselta on puuttunut aktiivinen työllisyyspolitiikka. Panostuksia työllisyyden hoitoon ja palveluihin ei ole tehty. Työttömyyden on annettu vain pahentua. Työllisyystoimina on käytetty pääosin sosiaaliturvaleikkauksia. Arvoisa puhemies! Tulemme tarvitsemaan enemmän osaamista tulevassa tekoälyn muuttuvassa työelämässä. Osaamisen vahvistamisen ja tuottavuuden kasvun hakemisen pitäisi olla kaikilla työlistan kärjessä. Tarvitsemme panostuksia työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja työttömyyden aikaiseen kouluttautumiseen. SDP on esittänyt tähän aneemiseen taloustilanteeseen muun muassa keinopaketin tuottavuuden vauhdittamiseksi ja paketin ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseksi, ja olemme esittäneet työttömyysturvan suojaosan palauttamista työllistymiskynnyksen madaltamiseksi. Jokainen vaihtoehtobudjetti kolmen vuoden aikana on ollut tasapainoisempi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi kuin istuvalla hallituksella. SDP on esittänyt toistasataa yksittäistä keinoa talouden kohentamiseksi. Onneksi olette nyt vihdoin viimein tarttuneet osaan niistä kehysriihessä. Panostuksia vihreään siirtymään, puhtaaseen energiaan ja kasvuyrityksiin olisi lisättävä. Tarvitsemme myös työmarkkinoiden yhteistyön palauttamista. Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä todellakin aiheellinen välikysymys. [Puhemies koputtaa] Hallituksen toimet ovat vieneet kuluttajien luottamuksen. Ei ihme, että ihmiset ovat epävarmoja tulevaisuudesta. Tarvitsemme suunnanmuutoksen. [Aki Lindén: Veti salin hiljaiseksi!]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Hallitusohjelmassa määriteltiin selkeä visio Suomelle. Hallitus asetti itselleen keskeiset tavoitteet: saada aikaan kestävää kasvua, parantaa suomalaisten elintasoa, taittaa uhkaavaa velkaantumiskehitystä sekä tehdä päätökset, jotka vauhdittavat työllisyyttä. Hallitus ja sen ohjelma rakennettiin niiden puolueiden varaan, jotka ymmärsivät velkaantumisen vaaran Suomen tulevaisuudelle ja olivat valmiita uudistamaan yhteiskuntaa. Ne puolueet, jotka eivät halunneet vastuuta kantaa, ovat oppositiossa. Hallituksen strategian ytimessä on talouskasvun vauhdittaminen ja työllisyyden vahvistaminen yhdessä sopeutusten kanssa. Passivoivaa sosiaaliturvaa ja verotusta on uudistettu, jotta työn vastaanottaminen kannattaa. Maailman jäykimpiin kuuluvia työmarkkinoita on vuosikymmenten vastustamisen jälkeen uudistettu. Työvoimapalveluita on uudistettu. Me olemme tehneet sitä, mitä muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikymmeniä sitten. Valtio ei synnytä työpaikkoja, vaan luo niiden syntymiselle edellytykset. Työ syntyy yrityksiin. Siksi investointeja on vauhditettu, jotta saisimme tuotantoa ja tehtaita. Suomesta on rakennettu puhtaan siirtymän suurvaltaa vauhdittamalla fossiilivapaata energiantuotantoa. Kasvuyritysten toimintaympäristöön on tehty historiallisen laajat uudistukset. Ulkomaisten huippuosaajien lähdeveroa on kevennetty. Startupien toivoma työsuhdeoptioiden verotus uudistetaan. Yksityisen kasvupääoman tieltä raivataan sääntelyä. Teollisuussijoitusta on sitouduttu pääomittamaan, jotta kasvuun riittää sinivalkoista pääomaa ja yritykset voisivat jäädä Suomeen kasvamaan. Tätä strategiaa hallitus on toteuttanut koko vaalikauden ajan. Hallitus on mitoittanut ja ajoittanut sopeutukset valtiovarainministeriön virka-arvioon perustuen. Arvoisa puhemies! Tämänkin kauden jälkeen meillä on vahva sosiaaliturva ja palvelut. On vastuutonta vääristelyä ja ihmisten pelottelua väittää muuta. On selvää, että sellaisia sopeutustoimia ei ole, jotka eivät näkyisi kenenkään arjessa. [Välihuutoja vasemmalta] Suomi on yksi maailman tasaisimman tulonjaon maista. Keskeisin tekijä lapsiperheiden heikentyneen taloustilanteen taustalla on se, että työstä on pulaa. On koko perheen etu, että lasten vanhemmilla on töitä. Siksi me työskentelemme vimmaisesti kasvun puolesta. Olemme tehneet välttämättömän, jotta hyvinvointiyhteiskuntaa riittäisi myös tuleville sukupolville. Arvoisa puhemies! Keväällä 23 valtiovarainministeriö ennusti talouskasvun käynnistymistä. Jo samana kesänä näkyi merkkejä Euroopan teollisuuden heikosta vedosta. Suomen rakennussalan alakulo ei piristynytkään. Korkotaso pysyi korkealla, ja se kaatoi nostokurjet. Hallitus reagoi heti. Jo syksyn 23 budjettiriihessä sovimme mittavista asunto- ja rakennusmarkkinoita tukevista toimenpiteistä. Esimerkiksi korkotukivaltuuksia kasvatettiin tukemaan asuntorakentamista. Oppositio vaatii edelleen valtion tukeman asuntorakentamisen laajamittaista lisäämistä. Ongelma vain on, että tällä tavalla edellinen, vasemmistojohtoinen hallitus pumppasi rakentamiseen kuplaa. Markkinoilla on tälläkin hetkellä liikaa valmiita, myymättömiä asuntoja. Nyt oppositio on huolissaan asuntojen hintojen laskusta. Opposition keinoilla hinnat olisivat laskeneet vielä enemmän, ja rakentamisen piristyminen siirtyisi entistä pidemmälle tulevaisuuteen. Venäjän hyökkäyssota: Se on iskenyt Suomen talouteen voimakkaasti. Jouduimme sulkemaan itärajamme loppuvuodesta 23. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen loppuivat. Metsäteollisuudelta poistui tätä myötä 10 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta. Odotettua selvästi heikomman kehityksen seurauksena myös julkisen talouden tilannekuva muuttui. Valtiovarainministeriön suosituksesta hallitus teki kehysriihessä 24 päätökset uusista kolmen miljardin euron suorista sopeutuksista. Jälleen ryhdyttiin odottamaan kasvua, mutta Euroopan teollisuus ei lähtenytkään elpymään. Saksassa ja Ranskassa koettiin hallituskriisit, ja epävarmuus velloi. Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi, ja kauppapolitiikka muuttui. Tullit iskivät teollisuuden vientimahdollisuuksiin kovaa, ja epävarmuus kasvoi. Hallitus toimi jälleen kerran. Kasvun haurauden vuoksi puoliväliriihessä päätettiin lähes 50:stä uudesta kasvutoimesta. Toimet tehtiin toimitusjohtaja Risto Murron kokoaman talouden huippuasiantuntijaryhmän suositusten pohjalta. Julkista taloutta heikentävät päätökset katettiin uudelleenkohdennuksilla. Viime vuoden lopulla valtiovarainministeriön ennustama kasvu hiipui — jälleen kerran. Hallitus reagoi taas nopeasti. Budjettiriihessä päätettiin uudesta miljardin sopeutuskokonaisuudesta. No tämän vuoden alkuun ovat osuneet Venezuela, Grönlanti, kauppasodan uhka ja viimeisimpänä koko maailmantaloutta ravistanut Iranin sota. Siksi hallitus teki kehysriihessä luottamusta ja kasvua vauhdittavia uusia päätöksiä. Edelliseltä hallitukselta hirveään kuntoon jäänyttä yrittäjäeläkelakia korjataan, kotitalousvähennystä parannetaan, korjausrakentamista sekä julkisia investointeja vauhditetaan. Turvallisuustilanne ja maailman tapahtumat: ne huolestuttavat suomalaisia, ja siksi varautuminen kodeissa on ymmärrettävää. Asuntomarkkinoiden palautuminen: se ottaa myös aikaa. Kaikista näistä syistä kuluttajien luottamus on ollut odotettua vaimeampaa. Julkista taloutta samaan aikaan haastavat kasvaneet korkomenot ja välttämättömät panostukset puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on lisätty neljä miljardia euroa. Tänä vuonna säästöjä toteutetaan reilun miljardin edestä, ja ensi vuonna velkaa taitetaan lähes miljardin kokonaisuudella. Mikäli valtiovarainministeriö olisi kehysriihessä suosittanut uusia sopeutuksia, olisi hallitus niitä tehnyt. [Antti Lindtman: Mites se velkatavoite?] Vaikka velkasuhdetavoitteen saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä, me olemme onnistuneet pitämään, edustaja Lindtman, kohtalon omissa käsissämme. Jos kymmenen miljardin sopeutuksia ei olisi tehty, viime kaudella alkanut velkaantumiskehitys olisi jo ajanut meidät hallitsemattomalle uralle. [Antti Lindtman: Hyvä, että myönsitte! — Välihuutoja] Joka kerta, kun maailman kriisit ovat hieman hellittäneet, on kasvu lähtenyt käyntiin. Tämä kertoo meidän kilpailukykymme vahvuudesta. Kun suhdanne kääntyy, reformimme alkavat voimakkaasti tukemaan kasvua ja kansalaisten hyvinvointia. Arvoisa puhemies! Hallitus vastaa nyt kahdeksanteentoista välikysymykseen. Välikysymyksen tarkoituksena on kaataa toimiva hallitus. Kun koko vasemmisto-oppositio tähän järeään aseeseen tarttuu, suomalaisilla on oikeus odottaa, että oppositiolla on selvä vaihtoehto hallituksen politiikalle. Sellaista ei ole. [Välihuutoja] Oppositio on viimein ryhtynyt olemaan huolissaan velkaantumisesta, mutta ei esitä uusia sopeutuksia. Sen sijaan se on vastustanut jokaista säästöesitystä. Oppositio on huolissaan työllisyyskehityksestä, mutta on vastustanut jokaista työllisyyttä parantavaa uudistusta. [Välihuutoja] Omia ehdotuksia ei ole. Oppositio on huolissaan talouskasvusta, mutta ehdotuksia talouskasvun edellytysten parantamiseksi on nolla — nolla. Te oppositiossa luotte kuvaa, että talouskehitys olisi ollut aivan erilaista, jos olisitte olleet vallassa. Mitä te siis olisitte tehneet toisin? Hallitus on tehnyt kaiken, mikä on omissa käsissämme. Esimerkiksi EU-komissio ja luottoluokittajat ovat pitäneet hallituksen toimia oikeina, mutta te sanotte tietävänne asiantuntijoita paremmin. Arvoisa puhemies! Ympärillämme tapahtuu paljon hyvää juuri nyt. Yrityskauppoja syntyy runsain mitoin. Esimerkiksi Koneesta tehdään maailman suurinta hissiyhtiötä. Tänään Nordea kertoi, että Suomen teollisuus on viimein elpynyt lähes 20 vuoden kuopasta, ja kuluttajatkin ovat heräämässä. Kasvuyritykset ovat keränneet historiallisen paljon sijoituksia. On risteilijä- ja jäänmurtajakaupat. Työttömyys on kasvanut, kun työmarkkinoille osallistutaan ennätysmäärin. Työllisyysaste on kuitenkin hyvää eurooppalaista keskitasoa, ja työllisten määrä on pysynyt hyvällä tasolla. Työllisyyttä on onnistuttu kannattelemaan poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Kuluttajien ostovoima on palautunut Marinin kauden aikana kaivetusta kuopasta. Suomalaisten tileillä on rahaa, ja palkat ovat nousussa. Hallituksen mittavat veronkevennykset jättävät lisää euroja kotitalouksille. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tuotanto kasvaa kaikilla teollisuuden aloilla nyt. Ennakkotiedot kasvusta ovat suorastaan räjähtäviä. Meillä jokaisella on vastuu nyt siitä, että emme omilla puheilla laula kasvua taas suohon. Nähdään se hyvä, mitä meillä on, ja, hyvä oppositio, rakennetaan sen päälle.

Arvoisa puhemies! Voin jatkaa tästä kollega Bergbomin puheenvuorosta ja kiittää siitä, että nyt tässä viimeisessä kehysriihessä myös tänne rakentamiseen ja asuntomarkkinoiden kokonaisuuteen hallitukselta toimenpiteitä tuli. Olisi totta kai ollut toivottavaa, että niitä olisi jo huomattavasti aiemmin tullut, koska tämä tilannehan alkoi jo eskaloitumaan silloin itse asiassa jo viime kauden lopulla ja viimeistään syksyllä 23 oli kaikille selvää, mitä tässä tulee tapahtumaan. Jos tästä halutaan mennä eteenpäin, niin kyllähän se keskeisin keino on juuri saada kauppa käyntiin. Ilman että meillä itse asiassa nimenomaan siellä vanhemmassa asuntokannassa alkavat hinnat nousemaan, tämä kokonaisuus ei lähde tästä liikkeelle, koska nyt markkinassa on liian suuri hintaero uudistuotannon ja vanhemman asuntokannan välillä. Sitä kautta, jotta me saataisiin se kauppa käymään siellä vanhemmassa asuntokannassa, on juuri järkevää kannustaa markkinalle sellaisia ryhmiä, joilla on nimenomaan taloudellisesti mahdollista ostaa se ehkä vähän vanhempi asunto. Tästä tullaan esimerkiksi tähän ensiasunnon ostajien ja nuorten kokonaisuuteen. Tässä asp-lainojen kokonaisuudessa oli hyvä, että poistettiin se ero, mikä nyt syntyi sitten sen johdosta, että muita ehtoja on muutettu, niin että tuodaan asp-lainatkin jälleen hieman kilpailukykyisemmiksi, mutta olisi ollut toivetta kyllä siihen, että tässä riihessä olisi ollut viimeinen mahdollisuus myös tehdä sitten isompia liikkujia ensiasunnon ostajien osalta: esimerkiksi varainsiirtoverovapauden palauttaminen, joka voitaisiin tehdä ihan hyvin kustannusneutraalisti siinä meidän varainsiirtoverojärjestelmän puitteissa, ja toinen asia olisi, että varsinkin tässä korkomarkkinassa harkitsisin kyllä sitä, että oltaisiin määräaikaisesti myös jonkunnäköinen korkovähennysoikeus tänne lainojen osalta tuotu, jolla nimenomaan oltaisiin kannustettu nuoria lähtemään markkinaan, koska tällä hetkellähän itse asiassa on kyllä ostajan markkinat. Valitettavasti vain kauppa ei käy, ja ilman että kauppa käy varsinkin täällä vanhemmissa asunnoissa, ei myöskään se uudisasuntotuotanto lähde liikkeelle. Mutta toivotaan, että tämä tässä pikkuhiljaa lähtisi paranemaan. Sitten, arvoisa puhemies, tähän loppuun on hyvä todeta myös näistä muista päätöksistä, joita kehysriihessä tehtiin, ja toisesta asiasta, mistä voi kyllä kiittää, eli kotitalousvähennykseen tehtävistä parannuksista, että siinä nyt hallitus tuli hieman enemmän sille linjalle, mitä oppositio täällä on pyytänyt. Mutta jäin kyllä kaipaamaan, että varsinkin tänne kotipalveluiden kokonaisuuteen olisin tuonut huomattavasti suuremman vähennyksen käytettäväksi, jotta esimerkiksi meidän tämän maan ikäihmisillä olisi mahdollisuus entistä paremmin ostaa kotiin palveluita, joilla pystyisivät omaa toimintakykyään siellä kodissa parantamaan, ja sitä kautta pystyttäisiin helpottamaan myös sitä palvelutarpeen kasvua, joka kohdistuu meillä esimerkiksi hoivapalveluihin. Sen takia sitä jäin kyllä vielä kaipaamaan, ja tätä kotipalveluiden kotitalousvähennystä olisi ollut syytä kyllä parantaa.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on erittäin hyvä keskustelu siitä, miten täällä pitäisi kasvua saada aikaiseksi. Kuuntelin erästä alustusta, ja Suomi eroaa aika lailla siinä, mihin meillä investoidaan. Meillä investoidaan aika paljon rakennuksiin ja koneisiin ja muualla maailmassa enempi aineettomaan pääomaan. Tavallaan tämä ero on meillä muuhun maailmaan, että me laitetaan seiniin niitä meidän investointeja. Tässä mielessä varmaan pitää jatkoa ajatella, miten me saadaan niitä muita investointeja liikkeelle enemmän kuin tänä päivänä suhteessa tähän kovaan rakentamiseen. Sitäkin tarvitaan, ja se näkyy heti työllisyydessä ja rakennusteollisuudessa ja palveluissa paljon, jos sitä saadaan liikkeelle. Mutta tämä suhde on se, josta pitäisi miettiä, miten me saadaan sitä paremmaksi. Täytyy sanoa tästä näkymästä, joka meillä on tämän teollisuuden osalta, että esimerkiksi teknologiateollisuus ajaa voimakkaasti vihreän siirtymän viemistä eteenpäin. Se on kilpailuetu tällaiselle maalle kuin Suomi on, ja tässä mielessä sillä tiellä varmasti pärjää paremmin tuolla maailman kovalla kilpakentällä, ja meidän pitää sille antaa tilaa. Esimerkkinä meillä on erityisesti tämä sähköntuotanto, jossa me ollaan jo 95-prosenttisesti puhtaan energian maa, ja sen osalta me ollaan erittäin kilpailullinen alue. Meillä on Euroopan halvin sähkö, ja meillä on puhtain sähkö. Tämä on aika hyvä konsepti, jolla me voidaan saada semmoista kilpailuetua, jota meillä ei monesta alueesta ole. Sitten jos me pystytään tähän osaaminen kasvattamaan laajassa mittakaavassa, niin ne ovat niitä investointeja, jotka varmasti sitten jatkossa kantavat. Arvoisa rouva puhemies! Eilen meillä oli täällä keskustelussa tämä opiskelijoitten toimeentulotuki ja siihen liittyvät asiat. Muistaakseni oli niin, että kun Migri oli tehnyt selvityksen 37 000 opiskelijasta, niin 333 taisi olla toimeentulotuen tarpeessa ollut. Se määrä oli siinä. Ministeri Marttinen esitteli sitä lakia ja myönsi, että tämä on pieni tällä hetkellä, mutta tämä on jatkoa varten tarpeellinen uudistus. Niitä määrityksiä haettiin siinä, että opiskelijalla on tänne tullessaan semmoinen toimeentulo, siinä on minimi 800 euroa kuussa, että hänellä on omaa varallisuutta niin, että ei tarvitsisi tukeutua tähän toimeentulotukeen. Eli tavallaan sekin mittaluokaltaan taas ei ole niin iso ongelma kuin se on aina tullut esiin, mutta siinä on ongelmia, ja se on hyvä noteerata. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden alussa suomalaisille maalattiin kuva suunnanmuutoksesta. Meille kerrottiin, että velka pysäytetään, työllisyys vahvistuu ja talous lähtee kasvuun. Keinovalikoimaksi valittiin veronkevennykset kaikkein suurituloisimmille, leikkaukset sosiaaliturvaan ja työmarkkinoiden yksipuolinen kiristäminen. Nyt kolme vuotta myöhemmin tulokset ovat nähtävissä, eikä niitä voi kaunistella. Työllisyystavoitteeksi asetettu 100 000 uutta työpaikkaa jäi saavuttamatta. Päinvastoin työttömien määrä on noussut lähes 350 000:een. Se on hälyttävä taso, joka heijastuu suoraan ihmisten arkeen ja koko kansantalouteen. Samalla julkinen velka kasvaa edelleen voimakkaasti, vuositasolla yli 17 miljardia euroa alijäämää vuosikymmenen loppuun, eikä velkaantumisen taittumisesta ole näkyvissä uskottavaa polkua. Hallitus on toistuvasti vakuuttanut, että sopeutustoimet kohdistuvat kohtuullisesti. Todellisuus kertoo toista: pienituloisten määrä on kasvanut noin 120 000 ihmisellä, joista yli 30 000 on lapsia. Tämä ei ole vain tilastotieto, tämä on kuva siitä, miten politiikan seuraukset kohdistuvat kaikkein haavoittuvimpiin. Epävarmuus ei kuitenkaan kosketa vain pienituloisia. Kun työttömyys kasvaa ja turvaverkkoja heikennetään, huoli leviää myös keskiluokkaan. Kun ihmiset pelkäävät työnsä puolesta, he siirtävät hankintoja, lykkäävät asunnon ostoa ja säästävät varmuuden vuoksi. Tämä näkyy suoraan taloudessa: kotimainen kysyntä hiipuu, ja kasvu jää syntymättä. Arvoisa puhemies! Hallitus perustelee epäonnistumistaan useilla kansainvälisillä tekijöillä, ja on totta, että maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa kaikkiin, mutta se ei selitä sitä, miksi Suomi on jäänyt jälkeen muusta Euroopasta. Syyt löytyvät myös hallituksen omista päätöksistä. Työmarkkinapolitiikan vastakkainasettelu on heikentänyt luottamusta. Julkisten palveluiden leikkaukset ovat lisänneet työttömyyttä entisestään. Samaan aikaan veronalennukset hyväosaisimmille ovat pienentäneet valtion tuloja ja kasvattaneet velan korkokustannuksia, koska nämä hyvätuloisten veroalet rahoitetaan velaksi. Ja esimerkiksi työttömyysturvan suojaosan poistaminen on heikentänyt kannustimia ottaa vastaan lyhytaikaista työtä. Terveydenhuollossa linja on ollut erityisen ristiriitainen. Julkisen puolen jonot kasvavat ja asiakasmaksuja korotetaan, samalla kun satoja miljoonia euroja ohjataan yksityisiin palveluihin, joista hyötyvät eniten suurimpien kaupunkien hyvätuloiset. Arvoisa puhemies! Tälle suunnalle on olemassa vaihtoehto. SDP on koko vaalikauden ajan esittänyt vaihtoehtoista talouspolitiikkaa, jossa velkaa otetaan vähemmän mutta sopeutuksen taakka jaetaan oikeudenmukaisemmin. Jokaiselle hallituksen esittämälle leikkaukselle, jota emme ole voineet hyväksyä, olemme esittäneet korvaavan ratkaisun. Tämä osoittaa, että vaihtoehtoja on. Kyse on valinnoista. Meidän linjamme ytimessä on luottamuksen palauttaminen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palautamme työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat emmekä hyväksy kohtuuttomia korotuksia terveydenhuollon maksuihin. Se tarkoittaa myös panostuksia kasvuun, erityisesti puhtaan energian investointeihin, joissa Suomella on todellista potentiaalia. Lisäksi asuntomarkkinoiden pysähtyminen on katkaistava. Tarvitsemme toimia, joilla asuntokauppa saadaan jälleen liikkeelle ja rakennusala elpymään. Veropolitiikka on keskeinen osa kokonaisuutta. Sen tehtävä ei ole ainoastaan rahoittaa yhteiskunnan menoja vaan myös kaventaa eriarvoisuutta. Siksi esitämme muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamista, tehottomien yritystukien karsimista sekä sitä, että suurituloisten verotuksen progressio säilytetään vähintään nykyisellä tasolla. Erityisen tärkeää on perua hallituksen ajama yhteisöveron alennus, joka heikentää julkista taloutta ilman varmaa työllisyysvaikutusta. Arvoisa puhemies! Hallituksen viimeinen kehysriihi oli hukattu tilaisuus. Talouden vakava tilanne olisi vaatinut suuria ja vaikuttavia ratkaisuja, mutta nyt nähtiin lähinnä pieniä ja hajanaisia toimia. Tämän seurauksena seuraavalle hallitukselle jää raskas taakka, korkea velka, heikko työllisyys ja rapautunut luottamus. Samalla tämä hallitus vaatii oppositiolta vastauksia tulevaisuuden haasteisiin, vaikka ei ole itse kyennyt niitä ratkaisemaan. Tämän Orpon hallituksen suunta on karannut. Se jatkaa linjaa, joka lisää eriarvoisuutta ja kasvattaa velkaa, samalla kun se jakaa viime hetken veronkevennyksiä omille kohderyhmilleen. Suomi tarvitsee paremman suunnan. Meidän on rakennettava taloutta, joka perustuu oikeudenmukaisuuteen, luottamukseen ja kestävään kasvuun. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden lähivuosien suunnitelmasta antaa harhaanjohtavan kuvan hallituksen politiikasta jo sisällysluettelossa. Sen kolmas luku on otsikoltaan ”Talouspolitiikan linja”, mikä antaa olettaa, että hallituksella olisi sellainen, vaan kun ei ole. Hallitusohjelmaan kirjattiin keskeiseksi tavoitteeksi velkaantumisen taittaminen. Se oli toki johdonmukaista pääministeripuolue kokoomuksen vaalikampanjan valossa. Tänä keväänä hallitus joutuu tunnustamaan sen, mikä on kaikille muille ollut selvää: päätavoite ei toteudu. Velkaantumisessa tehdään kaikkien aikojen ennätys. Talouspolitiikan linjattomuus ei näy vain tuloksissa vaan myös toimenpiteissä. Aluksi oltiin säälimättömästi leikkaamassa, jotta valtiontaloutta tasapainotettaisiin. Sitten oltiinkin antamassa veronkevennyksiä siinä uskossa, että kasvu käynnistyisi, ja ensiksi annetaan rakennusalan näivettyä, kunnes vuotta ennen vaaleja aletaan nopeasti kyhätyillä toimilla elvyttämään asuntokysyntää. Valtion oman hallinnon kohtelu on myös hyvä esimerkki linjattomuudesta. Hallitusohjelmassa valtionhallinnon toimintamenoihin kirjataan kohtalainen säästösumma. Se oli ihan ymmärrettävää, sillä jostakin pitää säästää, ja, mene ja tiedä, ehkä hallinnossa on leikattavaa. Mutta kun tämän jälkeen toimintamenoihin tehdään vielä neljä leikkauslistaa, on selvää, että ei takana ole strategiaa tai linjaa. Hallitus on vain riihessään kursinut oman säästötavoitteensa kasaan mielivaltaisilla menoleikkauksilla, kun varsinaiset ideat ovat olleet vähissä. Ennakoimaton menettely haittaa virastojen toimintaa ja näkyy tuotoksissa: vähemmän tilastoja, vähemmän tutkimusta, vähemmän valtiota kannattelevia rakenteita. Ja tämä tekee valtiosta myös aikaisempaa huonomman työnantajan. Arvoisa puhemies! Ei valtionhallinto ole suurin huolenaihe, ja myös valtion valtavasta velasta varmasti selvitään, jos meillä olisi osaamista ja aidosti yhteistä tahtoa. Suomalaisen hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii terveen valtiontalouden ohella poliittista ja sosiaalista pääomaa. Poliittinen pääoma säilyy ja kasvaa, mikäli olemme yksimielisiä tavoitteesta turvata hyvinvointivaltio. Valitettavasti viime vuodet ovat rapauttaneet uskoa tämän tavoitteen yksimieliseen kannatukseen. Hallituspuolueet ovat etääntyneet hyvinvointivaltion tavoitteesta ja sen mukaisista arvoista. Empatia ei kuulu hallituspuolueiden politiikkaan. Ne arvostavat kovuutta, vahvimpien oikeutta. Siitä hyvinvointialojen järjestöjen kurittaminen kertoo paljon. Me sosiaalidemokraatit olemme tässäkin ymmärtäneet, että kyllä säästää pitää myös järjestökentällä, mutta hallitukselle näiden heikompiosaisille palveluita tuottavien järjestöjen rankaisu vaikuttaa itseisarvolta. Hallituspuolueet eivät ymmärrä, eivät hyväksy, että jotkut haluavat auttaa syrjäytyneitä, ongelmissa olevia ihmisiä. Hyvinvointivaltion poliittisen pääoman tuhlaaminen vaikuttaa myös sosiaaliseen pääomaan. Kun alamme epäillä, jakavatko päättäjät yhteiset arvot, alamme epäillä kaikkea. Kyseenalaistamme yhteiskunnan instituutiot, alamme pitää luottamusta hyväuskoisuutena. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kehysmenettelyn tarkoitus on ulottaa suunnittelua paitsi kokonaiselle hallituskaudelle myös vaalikausien yli. Parhaimmillaan se alustaa vaalikamppailua ja hallituksen muodostamista. Jos koko poliittisella kentällä on samat numerot jo vuotta ennen uuden hallituksen aloittamista, voidaan välttää tilanne, jossa ennen vaaleja luvataan ja vaalien jälkeen ääneen ihmetellään sitä, kuinka kassa onkin tyhjä. Lähes kaikki puolueet kirjasivat yhteisen arvion tasapainotavoitteesta alkuvuonna, ja tämän tavoitteen julkilausumasta pois jäänyt vasemmistoliitto on ilmoittanut sitoutuvansa samansisältöiseen EU:ssa määriteltyyn finanssipolitiikkaan. Mutta tämä kehysriihi osoittaa, että hallituspuolueet lipsuvat tästä yhteisestä tavoitteesta. Suomi uhkaa poiketa korjaavalta nettomenopolulta 2027, mikä tarkoittaisi tulevalle hallitukselle vuonna 2028 miljarditason lisäsopeutustarvetta. Arvoisa puhemies! Tämänkin valossa opposition tehtävä on tuoda vaihtoehtoja, opposition tehtävä on arvostella. Olemme tänään esittäneet välikysymyksen ja ilmaisemme luottamuksen puutetta. Toivomme kuitenkin, että hallituksessa, hallituspuolueissa, olisi vilpittömyyttä tunnustaa omasta puolestaan talouspolitiikan epäonnistuminen. Toivomme, että hallitus tunnustaa, ettei se ole onnistunut, ja jättäisi eronpyyntönsä. Vilpittömyys olisi hyvä pohja tulevien vuosien yhteistyölle. Koko oppositio oli tänään esitetyn välikysymyksen takana. Toivomme, että hallitus itse arvioisi toimintaansa ja tekisi siitä rehellisesti johtopäätökset.

Arvoisa rouva puhemies! Toimintaympäristö on ollut haastava koko hallituskauden, niin kuin edelliselläkin kaudella, mutta kyllähän tässä on pakko todeta, että on melkoinen pohjanoteeraus tämä tulostaulun luku, mitä nyt sitten katsotaan: ennätysvelka, ennätystyöttömyys. Erityisesti harmittaa, että niitä kasvupanostuksia nyt sitten tässä viimeisessä kehysriihessä rakennetaan. Sitä ehkä tuolla myöhemmin arvioin, onko niillä nyt sitten suuresti vaikutusta. Enitenhän tämä sosiaalidemokraattina koskee sitä, että tämä epäonnistunut talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka kaadetaan pienituloisten ja heikompiosaisten niskaan. Riihessähän tuli lisää kuormaa rajujen asiakasmaksujen osalta sekä sotejärjestöjen leikkauksina, koska erityisesti pienituloiset käyttävät niitä palveluita paljon. Ihmetystä tietysti herättää, että Euroopassa kumminkin talous kehittyy kohtalaisesti ja ei semmoista romahdusta kuin Suomessa ole tapahtunut eikä työllisyysluvuissakaan. Eilen illalla kävin läpi monenkin keskeisen Euroopan maan tilannetta, ja siellä nyt kumminkin kohtuudella talous ja työllisyys kehittyvät. Ne odotetut kasvu- ja työllisyysvaikutukset, mitkä nyt sitten työmarkkinoiden ja sopimusyhteiskunnan romuttamisen jälkeen kuviteltiin, eivät kyllä ole näkyvissä, ja sopiihan tuota epäillä, mitkä niitten vaikutukset sitten loppujen lopuksi ovat. No, jos nyt sitten tähän kasvuun ja riiheen: Nämä panostukset asuntorakentamiseen, korjausrakentamiseen ja asp-lainojen ehtojen muuttamiseen sekä kotitalousvähennykseen ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä, mitä nyt on itse asiassa kolme vuotta oppositiosta toivottu. Ovatko nämä liikkeet sitten riittäviä, koska eihän näillä asuntorakentaminen itse asiassa lähde liikkeelle? Mutta korjausvelkaa on tuolla asunto-osakeyhtiöitten puolella. Toivottavasti nämä nyt sitten auttavat sillä puolen ja tavallaan ne pienet pk-yritykset, -rakentajat pääsevät sitten työn sarkaan taas kiinni. Asuntorakentaminen ei lähde liikkeelle ennen kuin työllisyys paranee, ihmisillä on töitä ja usko tulevaisuuteen palaa. No, sitten näistä valtionhallinnon leikkauksista. Siitä ollaan varmaan samaa mieltä, että niin aluehallinnon kuin valtionhallinnon osalta tehostamista tarvitaan, ja nyt on aika isot leikkaukset, 700 miljoonaa euroa. Mutta pitää myös pystyä arvioimaan se... Esimerkiksi Traficomin ja Väyläviraston tilanne on nytten näitten lisäleikkausten jälkeen — ja huomenna heitä kuullaan — aika hankala. Traficomille on tehtäviä löytynyt valvontaviranomaisena paljon lisää ja samaan aikaan kakkoskierros nyt tulee sitten yt-neuvottelujen osalta. Sama on Väylävirastolla. On hienoa, että väyliin investoidaan, mutta heidän suunnitteluresurssinsa ja kohteitten valmistelunsa kärsivät tällä hetkellä — 40 htv:tä meni yt:issä muutama viikko sitten, ja lisää on tulossa. Tätä arviointia on syytä kyllä tehdä. No, sitten tähän Itä-Suomeen. Kolme vuotta tässä on odoteltu ja körötelty, milloin tähän Itä-Suomen heikkoon aluekehitykseen reagoidaan. Nyt tuli pientä valoa pöydälle, ja toivottavasti nämä hankkeet etenevät. Pitkältihän esimerkiksi näissä energiaratkaisuissa erityistalousalue, samoin lentoliikenteen jatko jäävät tulevan hallituksen rahoitettaviksi. Mutta on hyvä, että näitä saatiin. Sitten nämä ministeri Ranteen poskettomat puheet: kaikkien aikojen investoinnit, paljon enemmän kuin edellinen hallitus. Kun katsoin valtion talousarvion budjettikirjasta momenteista, niin reilun miljardin edellinen hallitus pisti esimerkiksi perusväylänpidon momentille, missä on investoinnit, enemmän rahaa, kehittämishankkeissa oli 2,1 miljardia, ja tällä hetkellä saldo nykyisellä hallituksella on 1,5 miljardia. Joku raja nyt ministereilläkin pitää olla, kun näitä heitellään. Edellinen hallitus teki kuulemma vain siltarumpupolitiikkaa. Olihan se 200 miljoonaa Karjalan radallekin varmaan siltarumpupolitiikkaa. Kyllä ovat Väyläviraston investointeja kaikki nämä, mitä edellinen hallitus vei yhteistyössä suunnittelusta. Toivoisin ihan aidosti ministeriltä, että puhuttaisiin oikeilla luvuilla [Puhemies koputtaa] ja totuutta tältä pöntöstä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On todettava suoraan ja rehellisesti: Hallitus on luovuttanut kaikissa tavoitteissaan. Hallitus on epäonnistunut keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Velkaantuminen ei ole taittunut, työllisyys ei ole vahvistunut, ja talouskasvu on jäänyt syntymättä. Maamme on ajautunut tilanteeseen, jossa velka ja köyhyys kasvavat, työttömyys on EU:n heikoimpia ja konkurssin määrä on ennätystasolla. Se, mistä hallitus ei ole luopunut, on kaikista vaikeimmassa asemassa olevilta leikkaamisesta. Kaikki keskeiset lupaukset on petetty, ja mikä vakavinta, epäonnistuneen politiikan lasku on laitettu niiden maksettavaksi, joilla on vähiten. Palveluista leikataan, sosiaaliturvaa heikennetään ja asiakasmaksuja nostetaan, ja mikä huolestuttavinta, ihmisten luottamus tulevaan on romahtanut. Hallitus lupasi, ettei keneltäkään vaadita kohtuuttomia. Silti pienituloisten määrä kasvaa 120 000 ihmisellä. Heistä yli 30 000 on lapsia. Tämä on suunta, jota ei voi hyväksyä. Eilen Warkauden Lehdessä oli Varkauden Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtajan kirjoitus, josta luen osan: ”Yhdistyksemme tukee Varkauden seudulla vuosittain satojen lasten ja nuorten harrastamista. Haluamme näin osaltamme olla tukemassa lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvää kehitystä. Viime vuonna yhdistyksemme jakoi yhteensä noin 30 000 euron verran harrastustukea, johon tuki saatiin keskusjärjestöjen kautta sekä lahjoituksina paikallisilta yrityksiltä. Erityisen huolestuttavana merkkinä perheiden tiukentuneesta tilanteesta pidämme ruoka-avun tarpeen kasvua. Perheiltä saamissamme viesteissä kerrotaan ruuan puutteesta, minkä lisäksi myös hygieniatarvikkeista saattaa olla pulaa — pikkulapsiperheissä ei esimerkiksi ole aina varaa vaippoihin. Tämä on lapsen oikeuksien näkökulmasta hälyttävää. Huolenamme on, että toimeentulotuen kiristysten myötä tilanne tulee vaikeutumaan vielä entisestään. Keskusjärjestöjen kautta jaettava tuki ruokalahjakortteihin on liian pieni alueellamme olevaan tarpeeseen nähden. Etenkin koululaisten lomien aikaan perheillä on suuri taloudellisen tuen tarve ruokaan.” Arvoisa rouva puhemies! Kehysriiheltä odotettiin käännettä, mutta sitä ei tullut. Tarvittavien rakenteellisten ratkaisujen sijaan nähtiin näpertelyä. Pienet kasvutoimet eivät riitä tilanteessa, jossa talous laahaa ja työttömyys kasvaa. Samalla hallitus tekee päätöksiä, jotka pahentavat ihmisten arkea. Sote-asiakasmaksuja korotetaan tilanteessa, jossa ulosottoon päätyi koko viime vuoden osalta maassa yhteensä noin 507 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua. Tämä kertoo karua kieltä siitä, kuinka moni ei enää selviä maksuistaan. Kuntien valtionosuuksia leikataan lisää, ja se osuu suoraan peruspalveluihin: koulutukseen, varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön ja työllisyyspalveluihin, juuri niihin palveluihin, jotka tukevat arkea ja ehkäisevät ongelmia. Myös järjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät kansalaisyhteiskuntaa. Moni tärkeä toiminto on vaarassa loppua kokonaan. Arvoisa rouva puhemies! On myös todettava, että yksittäisiä oikeansuuntaisia toimia kehysriihestä löytyi. Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden tukemiseen esitetyt toimet sekä nuorten työllistämiseen suunnatut panostukset ovat askelia oikeaan suuntaan, mutta ne ovat riittämättömiä kokonaisuuteen nähden, ja ne tulevat liian myöhään. Edellisen hallituksen syyttely ei enää riitä selitykseksi. Vastuu on tällä hallituksella. Tämä hallituskausi on talouspolitiikan osalta menetetty, ja seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämän valtavan velka- ja työttömyysperinnön. SDP on esittänyt joka vuosi punnitun vaihtoehdon, jossa velkaa otetaan hallitusta vähemmän ja sopeutustoimet jaetaan oikeudenmukaisemmin. Ihmiset kaipaavat nyt vaihtoehtoa. SDP on esittänyt kasvu- ja työllisyystoimia: suojaosien palauttamista, asuntomarkkinoiden vahvistamista, vihreän siirtymän investointien tukemista ja kasvuyritysten vahvistamista. Julkisen talouden sopeutus tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Siksi olemme esittäneet listaamattomien yritysten osinkoverotuksen uudistamista, yritystukien perkaamista ja suurituloisten verotuksen progression pitämistä vuoden 2025 tasolla ja erityisesti hallituksen ajaman yhteisöveroalennuksen perumista. Nämä edellä kuullut vaihtoehdot eivät hallitukselle kelpaa. Arvoisa rouva puhemies! Kysymys kuuluu: kuinka paljon vahinkoa ehditään vielä tehdä ennen kuin hallitus vaihtuu?

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään käytetty valtava määrä puheenvuoroja liittyen julkisen talouden tilaan. En lähde nyt näitä asioita laajemmin kommentoimaan vaan keskityn tällä kertaa energiasektorin asioihin — nehän ovat omassa valiokuntatyössä lähes päivittäin esillä. Hallitus on herättänyt turveyrittäjien keskuudessa valtavasti hämmennystä omalla erittäin kyseenalaisella viestinnällään kehysriihessä ja sen jälkeen. Valtiovarainministeri Purra julisti, että se tekee turpeen kunnianpalautuksen. Purra julisti, että energiahuoltovarmuuden parantaminen nimenomaan energiaturpeen kautta etenee merkittävästi. Elinkeinoministeri Sakari Puisto taas kirjoitti Facebook-päivityksessään hallituksen kohdentavan kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa talvienergiatukeen ja energiaturpeeseen. Tämä kaikki kuulostaa tietysti todella hyvältä, mutta mikä on totuus? Mikä on totuus? Arvoisa puhemies! Tässä julkisen talouden suunnitelmassa kerrotaan, aivan kuten kaikissa muissakin virallisissa asiakirjoissa, näin: ”Tuella mahdollistetaan muun muassa biokaasukäyttöisten kaasuturbiinien rakentaminen ja bioenergiaa käyttävien CHP-laitosten käytön jatkuminen pidempään.” Kysyn siis ministeriltä: Millä tavalla tämä lisää energiaturpeen käyttöä? Millä tavalla tämä lisää energiaturpeen käyttöä? Ja vastaan itse: Ei millään tavalla — ei millään tavalla. Turpeen osalta teitte päätöksen pidentää huoltovarmuusvarastointia myös vuosille 2028—2030. Tämä oli hyvä päätös, mutta se ei tuo mitään uutta saatikka lisää alalle. Ei ihme, että turveyrittäjät tuntevat itsensä petetyiksi juuri nyt, erityisesti nyt, kun tänään uutisoitiin, että Helsingin kaupunki lämpiää afrikkalaisilla pähkinänkuorilla. Arvoisa puhemies! Olen usein pitänyt tässä salissa esillä biokaasutuotannon merkitystä ja sitä, miten paljon käyttämätöntä potentiaalia meillä on. Nyt kiitän hallitusta siitä, että se on päättänyt käynnistää selvityksen biokaasutuotantoa edistävistä toimista — onhan sekin jotain. Se, mitä ala tarvitsee, on selkeät kannustimet biokaasun tuottamiseen, siis erilaisten byrokratiarajoitteiden ja täysin tarpeettomien maksujen poistaminen. Hallitus on kyllä tämän reilun kolmen vuoden aikana keskittynyt ennen kaikkea biokaasualan heikentämiseen. Ja voin luetella: On tuotu todentamismenettelyvaatimus pienille laitoksille. Uusiutuvien polttoaineiden, biometaanin, osuutta on laskettu. Maakaasua korvatakseen pitää biokaasua tuottaa kaksinkertainen määrä. Pilaantunutta viljaa biokaasulaitokseen laittava tila ei saa uusiutuvan tikettiä mutta vastaavasti kauppaliike saa. Vielä lopuksi: Pienikin maatilan kokoinen laitos tarvitsee jatkossa ympäristöluvan. Ei tarvitse ihmetellä, että pienten biokaasulaitosten rakentaminen on loppunut lähes kokonaan Suomessa, vain muutamaa suurta rakennetaan, ja nekin osittain ulkomaisten toimijoitten ansiosta. Haapavetinen yritys rakentaa Ruotsiin laitoksia, kun siellä on yrittäjäystävällisempi meininki. Laitosten rakentamista tuetaan paremmin, ja biometaanille maksetaan tuotantotukea vielä lisäksi. Ruotsi hyödyntää potentiaalin biokaasun tuotannossa. Meillä energiayhtiöt mieluummin roudaavat Afrikasta pähkinänkuoria. Oi aikoja, oi tapoja! — Kiitos.

Se on sanomattakin selvää, että tämä vaikuttaa meidän julkisen talouden tilanteeseen. Tällä hetkellä moni kriisi Suomen ulkopuolella vaikuttaa suoraan ennen kaikkea meidän talouteen. Geopoliittinen tilanne on ollut haastava aina siitä, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Meillä on ollut siitä lähtien, kun Yhdysvalloissa on ollut uusi presidentti, usea konflikti, joka on vaikuttanut suoraan suomalaisten luottamukseen tulevaisuuteen. On sanomattakin selvää, että hallitus on joutunut tekemään myöskin tämän julkisen talouden suunnitelman todella haastavassa tilanteessa. Tästä huolimatta on pyritty löytämään sellaisia ratkaisuja, jotka ennen kaikkea vahvistaisivat julkista taloutta, ja löytyisi edellytyksiä ennen kaikkea talouskasvuun, koska tosiasia on se, että se, mitä me tarvitsemme tällä hetkellä Suomeen, on lisää yrittäjyyttä ja myöskin työpaikkoja. Minä uskon, että jokainen meistä tässä salissa, riippumatta siitä, edustaako hallituspuoluetta tai oppositiota, kantaa huolta tämänhetkisestä työttömyystilanteesta. Tähän hallitus tämän julkisen talouden suunnitelman yhteydessä pyrkii löytämään ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka saisivat mahdollisimman nopean vaikutuksen lyhyellä aikavälillä. Mainittakoon tässä muutama. Me tulemme korottamaan kotitalousvähennystä. Tätä myöskin moni oppositiopuolue on vaatinut, ja se nyt toteutetaan. Rakentamissektorille tulee erillinen toimenpidepaketti. Sitäkin on pyydetty oppositiosta, se myöskin tehdään tällä kaudella. Sen takia on ollut erikoista tänään kuulla tätä keskustelua, kun oppositio kritisoi kaikkia hallituksen toimia, koska ainakin muutama viikko sitten, kun näistä asioista keskusteltiin tässä salissa esimerkiksi kyselytunnilla, oli aika laajamittainen konsensus siitä, että tällaisia toimia pitäisi tehdä. Näistä voisi esimerkiksi myöskin kiittää hallitusta, että ne nyt tehdään. Aiemmin on linjattu nuorten työllisyyssetelin käyttöönotosta, ja nyt tähän tehdään myöskin uusia panostuksia, ja on toivottavaa, että työllisyysalueet eri puolilla Suomea aktiivisesti viestivät tästä, koska on ollut selkeästi nähtävissä, että moni nuori ei ole ollut tietoinen tällaisesta hienosta mahdollisuudesta, ja sama koskee myöskin yrittäjiä. Hallitus panostaa myöskin todella aktiivisesti siihen, että maan infrastruktuuria pistetään kuntoon. Suomi on harvaan asuttu maa, ja mitä tulee teollisuuteen mutta myöskin huoltovarmuuteen, niin on äärimmäisen tärkeää, että meidän tiestö on kunnossa. Itä-Suomeen tulee panostuksia, Länsirannikolle tulee panostuksia, kuten myöskin Etelä-Suomeen. Itse olen tyytyväinen siitä, että esimerkiksi kantatie 51 saa tällä hallituskaudella yli 30 miljoonan panostukset juuri liikenneturvallisuuden parantamiseen, mistä on suoraa hyötyä elinkeinoelämän näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Ennen kaikkea toivoisin, että me kansanedustajat ymmärtäisimme sen, että tämä tilanne on Suomelle Euroopassa kuitenkin poikkeuksellisen haastava, ja sen myöskin OECD on tuonut esiin. Tämä on sellainen realiteetti, johon kukaan meistä ei voi mitään. Sen takia toivoisin kuitenkin, että me tästä salista saataisiin sellainen viesti ulospäin suomalaisille, että kyllä me tästä päästään yli, koska tämä maa on ollut vieläkin haastavammissa tilanteissa aiemmin historian saatossa, ja aina on päästy niistä eteenpäin. Mutta tällä hetkellä se suurin haaste, joka me hallituksessa nähdään, liittyy nimenomaan siihen, että yrityksille pitää saada nyt luottamusta liittyen tulevaisuuteen. Tässä on myöskin toivetta pankkien suuntaan siitä, että yritysten pitäisi saada rahoitusta, jotta yritykset pääsevät investoimaan pääsevät investoimaan ja palkkaamaan työntekijöitä. Luvitusta on tällä hallituskaudella sujuvoitettu, ja itselläni olen kokemusta omalta kotikunnaltani Inkoosta, jossa esimerkiksi hallinto-oikeus pystyi erään yrityskaavan valituksen käsittelemään vain kuudessa kuukaudessa. On tehty konkreettisia toimia, joilla pyritään saamaan kasvua aikaiseksi. Itse, rouva puhemies, haluan päättää sanomalla, että uskon sen, että jos katsoo sitä poliittista tilannetta, joka meillä Suomessa tällä hetkellä on, meillä on eduskuntavaalit vajaan vuoden kuluttua, ja on ymmärrettävää, että keskustelu käy jo kuumana, mutta on sanomattakin selvää, että lähes kaikki puolueet tästä salista ovat mukana niin sanotussa velkajarrussa, jolloin seuraavan hallituksen pitää sopeuttaa 8—11 miljardia. Se on sen kokoluokan summa, että se on varmaan vaikea käsittää. Se tarkoittaa sitä, että ilman talouskasvua me ei tästä suosta päästä eteenpäin. Sen takia olisi toivottavaa, että kun tänne tulee vaihtoehtoja, jokaista asiaa ei kritisoitaisi. Pitää myöskin miettiä sitä, että jos verottamalla tämä maa nousee jaloilleen, se olisi tapahtunut jo aikoja sitten.

Arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 27—30 on aika järisyttävää luettavaa. Jotta pääsemme ulos siitä suosta, mitä moni on maininnut, niin ensimmäinen, mikä pitää tehdä, on se, että energian hinta on saatava tässä maassa alas ja hyvin äkkiä. Ensinnäkin sähkön hinta: Huomennahan sähkö maksaa melkein 27 senttiä kilowattitunnilta. Siihen päälle siirtomaksu, arvonlisävero ja sähkövero. Jokainen ymmärtää, että ei tällaisella sähkön hinnalla tässä maassa tapahdu mitään muuta kuin talouden alasajoa. Sama koskee tietenkin myös kaukolämpöä. Kun olemme tämän onnettoman tilanteen luoneet itse omilla virheellisillä päätöksillä, niin poltamme tällä hetkellä arvokasta runkopuuta, tukkipuuta ja kuitupuuta kattiloissa kaasuna taivaalle aiheuttaen valtavat päästöt — pahemmat päästöt muuten kuin turpeen poltosta, vaikka moni ei sitä tunnusta, mutta se on muuten fysikaalinen tosiasia, ihan VTT:n mittaus. Tämän takia olemme luoneet itsellemme sellaisen kannusteloukun, joka aiheuttaa valtiolle ja koko meidän yhteiskunnalle valtavia tappioita joka päivä. Neljästä kuuteen miljoonaa mottia palaa arvokasta puuta vuositasolla. Viime talvi oli meille varoitus. Kova pakkanen aiheutti sen, että olemme polttaneet kaikki ne jäljellä olevat turvevarastot, mitä vielä oli. Huoltovarmuusvarastoissa vielä voi jotakin olla, mutta reserviä seuraavalle talvelle ei ole. Toivottavasti tänä kesänä jotain saadaan ylös. Tämän takia meidän pitää saada hyvin äkkiä turve takaisin energiapalettiimme. Maailman taloustilanne ja ennen kaikkea sotatilanne Hormuzinsalmella on sellainen, että se voi tapahtua vaikka ensi yönä se iso leviäminen, jolloin sota lähtee kasvamaan joihinkin uusiin mittoihin ja olemme todella vaikeuksissa. Meidän hormuzinsalmemme on tuo Itämeri. Kun tämä arvopuun polttaminen on jatkunut jo pitkään, niin se tarkoittaa sitä, että olemme tehneet itsellemme valtavan vahingon: vientitulot pienenevät, verotulot pienenevät, kauppa vähenee. Ja kun päästökaupalla on turve tapettu pois markkinoilta, niin meidän on päästökaupan väärät luvut myös oikaistava. Siellä on kaiken kaikkiaan lähemmäs 30 miljoonan hiilitonnin väärät luvut pelissämme, kun kaikki lasketaan mukaan. Kun ne oikaisemme, niin olemme hiilinegatiivinen maa ja energian hinta laskee alas ja kansantalous elpyy. Mutta kun tästä ei saa tässä talossa edes kunnolla puhua, niin onhan tämä käsittämätöntä. Kun energian hinta laskee, niin suomalainen talouselämä elpyy, kotitaloudet elpyvät, kauppa vilkastuu, asuntokauppa käy ja niin edelleen. Ja mikä tärkeintä, kun teemme tämän uudistuksen viisaasti, niin samalla hoidamme myös huoltovarmuutta. Meillä ei ole energian huoltovarmuusvarastoja tällä hetkellä juuri ollenkaan. Sähkötehoa olemme purkaneet sen yli viisituhatta megaa valtakunnan verkosta pois, ja siitä me kärsimme pitkään. Puheet siitä, että saamme muutamassa vuodessa energiantuotantoa lisää, eivät pidä paikkaansa. Ydinvoimalan rakentaminen lähemmäs kymmenen vuotta kestää. Joku kuvittelee, että se tehdään vuodessa. Ei tehdä, eikä viidessäkään vuodessa, kaikkine luvituksineen. Sitten yksi iso murhe meillä on Euroopan unionin jatkuva byrokratia, joka tunkee Suomeen hurjalla vauhdilla. Itse olemme tehneet valtavan byrokratian tähän maahan, ja julkisen talouden menot koko bruttokansantuotteesta — siinä olemme Euroopan ykkösiä — ovat 57,8 prosenttia. Se on myös otettava huomioon ja ruvettava purkamaan byrokratiaa määrätietoisesti, muuta keinoa meillä ei ole: esimerkiksi kaavoituksen saaminen yksinkertaisemmaksi, valitusoikeuksien karsiminen ja ennen kaikkea kaiken turhan EU-byrokratian poistaminen. Ne ovat direktiivejä, mitkä meille tulevat, ja ne voidaan myös tässä maassa säätää lainsäädäntöön sillä tavalla, että niistä ei Suomelle isoa vahinkoa tule. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies, jotta me pystyisimme tästä murheen alhosta nousemaan ylös, niin meidän on tehtävä sellainen päätös tässä talossa jo nyt, että rahoituskehyksessä mainitut Euroopan unionin tavoitteet saada verotusoikeus itselle, samoin tämä tavoite ottaa yhteisvelka enemmänkin käyttöön Euroopan unionin rahoitusta määriteltäessä — niistä pitää sanoutua irti. Minä varoitin tästä silloin elvytyspaketti ykkösen aikana. Sielläkin valtioneuvoston selonteossa näkyi tämä yhteisvelka ja sitten tämä toinen murheenkryyni, verotusoikeus. Ne näkyivät jo silloin siellä. Minulle naurettiin silloin, mutta ei naureta enää. Tämän takia olkoon tämä hallitus se, joka tekee — toivon, että kerkeää — sen päätöksen, että verotusoikeutta ei anneta eikä ikinä tule sitä tilannetta, että yhteisvelkaan lähdetään mukaan. Jos ei tämä hallitus tee, niin tehköön seuraava. Sillä asialla ei saa leikkiä, että luovumme itsenäisyydestä ja täysivaltaisuudesta tässä maassa ja teemme valtavan vahingon elinkeinoelämälle. Sitä ei saa tapahtua. Se on meidän omissa käsissämme vielä toistaiseksi. Jos rupeamme lepsuilemaan taas tässä asiassa, meidän käy huonosti.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden tila on vakava. Sitä ei pidä kaunistella, eikä sitä pidä vähätellä. Julkinen talous on edelleen syvästi alijäämäinen, velka kasvaa, ja korkomenot vievät vuosi vuodelta suuremman osan veronmaksajien rahoista. Jokainen korkoihin käytetty miljardi on pois turvallisuudesta, palveluista, koulutuksesta, väylistä ja suomalaisten veronkevennyksistä. Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitus ei ole tätä velkaongelmaa luonut. Kun tämä hallitus aloitti, tilanne oli jo vaikea. Nyt maksetaan laskua vuosista, jolloin rahaa käytettiin ikään kuin korkoja ei olisi olemassa. Puolustusmenoja on ollut pakko kasvattaa, koska Suomen turvallisuudesta ei tingitä. Korkotaso on noussut, suhdanne on ollut heikko. Nämä ovat tosiasioita, eivät selityksiä. Mutta yhtä lailla tosiasia on se, että ilman tämän hallituksen päätöksiä Suomen tilanne olisi selvästi huonompi. Hallitus on tehnyt sopeutusta, kasvutoimia ja työllisyystoimia. Hallitus on pysynyt kehyksissä ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen puitteissa. Jokaisessa kehysriihessä on kyetty löytämään uusia säästökohteita. Perussuomalaisille on tärkeää, että sopeutusta tehdään ensisijaisesti karsimalla valtion toissijaisia menoja. Tämän vaalikauden aikana valtionhallinnosta on päätetty säästää liki 700 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa vähemmän byrokratiaa ja vähemmän päällekkäistä hallintoa. On myös oikein, että kehitysavusta säästetään. Varsinaisesta kehitysavusta on tällä kaudella säästetty jo merkittävästi. Kehitysyhteistyössä painopistettä on myös siirretty Ukrainan tukemiseen, mikä on Suomen kannalta perusteltu ratkaisu. Arvoisa puhemies! Taloutta ei tietysti pelasteta pelkillä säästöillä. Tarvitsemme työtä, yrittäjyyttä ja kasvua. Siksi hallitus keventää työn verotusta, alentaa yhteisöveroa ja parantaa yrittämisen edellytyksiä. Työn verotusta kevennetään yhteensä noin 1,8 miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Tämä tukee vahvasti ostovoiman kasvua. Toistaiseksi ongelma on toki ollut kasvaneen ostovoiman siirtyminen kulutuksen sijaan säästöön. Yrittäjien kannalta erityisen tärkeä päätös on YEL-järjestelmän korjaaminen. Marinin hallituksen YEL-uudistus aiheutti monelle pienelle yrittäjälle kohtuuttoman tilanteen — nyt tätä korjataan. Jatkossa yrittäjä voi valita, perustuuko YEL-maksu yritystoiminnan veronalaisiin ansiotuloihin vai nykyiseen laskennalliseen YEL-työtuloon. Tämä keventää monen pienen ja keskisuuren yrittäjän maksutaakkaa ja antaa ihmisille paremmat mahdollisuudet työllistää itsensä ja myöskin muita. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on tehnyt myös konkreettisia päätöksiä arjen kustannusten helpottamiseksi. Ajoneuvoveroa kevennetään lisää. Polttoaineveroa on kevennetty 270 miljoonalla eurolla. Ammattidiesel otetaan käyttöön vuonna 28. Suomessa on paljon alueita, joilla auto ei ole ylellisyys vaan enemmänkin välttämättömyys. Kasvua tuetaan myös rakennusalalla. Korjausrakentamiseen suunnataan merkittävä paketti, jolla pyritään vivuttamaan yksityistä rahoitusta liikkeelle. Tämä on järkevää suhdannepolitiikkaa. Kun uudisrakentamiselle ei ole riittävästi kysyntää, kannattaa tukea sitä, että olemassa olevaa rakennuskantaa korjataan ja pidetään kunnossa. Samalla työtä syntyy suomalaisille yrityksille ja työntekijöille. Hallitus panostaa myös nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Työllistämissetelit, osaamissetelit ja kaupunkien pilotit eivät yksin ratkaise kaikkea, mutta ne ovat osa kokonaisuutta, jossa työn vastaanottaminen ja työn tarjoaminen tehdään helpommaksi. Arvoisa rouva puhemies! Opposition vaihtoehto näyttää olevan se, että lähes jokaista säästöä vastustetaan ja lisämenoja esitetään sinne sun tänne. Uskottavaa rahoitusta ei kuitenkaan esitetä. Velkaantumista kauhistellaan juhlapuheissa, mutta kun pitäisi tehdä päätöksiä, vastuu väistetään. Sellaisella politiikalla Suomi ei suosta nouse, mutta se suo ja turve voivat pelastaa Suomen. — Kiitoksia.

Kiitoksia, rouva puhemies! Vielä muutama sana tästä omasta vastuualueestani ja käydystä keskustelusta. Sen päälle, mitä jo aiemmin toin vastauspuheenvuorossani esille, haluan kyllä korostaa samaa mitä ministeri Purra toi esille, infrarakentamisen merkitystä ja sitä kokoluokkaa, mitä maan hallitus on tekemässä. Itse asiassa tällä hetkellä, kun katsotaan työttömyyslukuja toimialoittain, niin rakennussektorillahan työllisyys on lähtenyt jo virkoamaan ja kohenemaan. Sen taustalla lienee ennen kaikkea paitsi se, että infrarakentamisen taso on tällä hetkellä hyvin korkealla, myös toisaalta se, että meillä taas sitten toimitila- ja teollinen rakentaminen etenee tällä hetkellä varsin mukavasti Suomessa. Se kysymys, joka tällä hetkellä on siis kaikista hankalin nimenomaan rakennussektorin sisällä, on se, miten se asuntorakentamisen tilanne saadaan vastaavasti ratkaistua. Hallitus vastaa nyt nimenomaan korjausrakentamisen kautta tähän tilanteeseen, koska se myös työllistää hyvin nopeasti. Meidän tarkoituksena on myös saada nämä toimenpiteet hyvin nopeasti voimaan, jotta sitä vaikuttavuutta saadaan taas vastaavasti tähän vuoteen. Mutta epäilenpä niin, että kun puhutaan tästä uudisasuntotuotannosta, siellä kuitenkin tämä elpyminen tulee kestämään vielä pidempään, koska tällä hetkellä kuitenkin tämä niin sanottu tasetaantuma, joka on iskenyt asuntomarkkinaan, hidastaa taas vastaavasti tätä elpymistä. Mutta ennen kaikkea korjausrakentamisen kautta uskon, että tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi myös työllisyyteen ja siihen, että ennen kaikkea suomalaiset pk-yritykset tulevat saamaan lisää töitä. Uskon, että tämä tavoite... — Ainakin nyt SDP:n edustajat ja ryhmäpuheenjohtaja Tuppurainen jopa varovasti nyökyttelevät. On hienoa, että löydämme kuitenkin näitä yhteisiä kokonaisuuksia kaikkinensa. Mutta yhtä kaikki, kasvun ja työllisyyden näkökulmasta ei ole kyse mistään yhdestä yksittäisestä asiasta, vaan tarvitaan kymmeniä, hyvin laajasti eri toimenpiteitä, joita maan hallitus tällä hetkellä toimeenpanee.

Arvoisa puhemies! Näistä luvuista: Tilastokeskuksen verkkopalvelun mukaan Marinin hallituskaudella vuonna 2022 toteutunut julkisen talouden alijäämä oli 0,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli lähellä tasapainoa. Tälle vuodelle ennustettu alijäämä on miinus 4,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sitten pääministeri Orpo totesi, että työllisyysaste olisi säilynyt hyvänä, mutta saamieni lukujen mukaan työllisyysaste on hallituskauden aikana laskenut 78,6 prosentista 75,5 prosenttiin eli laskua kolmella prosenttiyksiköllä. Sitten sopeutustoimista: Orpon hallituksen pysyvä nettosopeutus on ymmärtääkseni 4,5 miljardia, ei 10 tai kuusi miljardia. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristö on erittäin haastava, sitä en kiistä. Ulkoiset haasteet eivät kuitenkaan riitä selittämään talous- ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisia, kun muualla Euroopassa kehitys on samoissa olosuhteissa parempaa. Mutta on hyvä, että hallitus nyt kehysriihessä päätti rakennusalaa tukevista toimista, parempi myöhään kun ei milloinkaan, sillä rakennusala on vetänyt alas koko taloutta ja hidastanut elpymistä.

Arvoisa rouva puhemies! Valtiontalouden kehyksien kannalta on valtavan suuri huoli siitä, mikä vaikutus julkiseen talouteen on tällä valtavalla byrokratialla, jonka olemme itse vuosien saatossa rakentaneet. Eihän se voi olla niin, että jos joku yritys hakee vaikka uusia investointeja varten lupia... Tiedän pahimman tapauksen: 16 vuotta olivat erään turveyrittäjän luvat haussa. Kun haki uutta aluetta saadakseen kauppaan, markkinoille kuivike- ja kasvuturvetta, niin 16 vuotta olivat luvat kanissa siellä. Sitten myös joku pieni omakotitalorakentaja on ihmeessään, kun hänen lailliselle paikalle rakentamassa talossa menee toista vuotta, kun luvan saa. Tai navettaa jos joku meinaa vielä tähän maahan rakentaa, maanviljelijä katsoo eteenpäin, niin senkin luvan saanti alkaa olla melkein vaikeampaa kuin atomivoimalan rakentaminen. Eihän tässä ole mitään järkeä enää. Veronmaksajien rahat ovat kyllä juomassa aivan turhaan vettä. Tämä homma pitää purkaa niin, että alle kahdessa viikossa tulevat pienet rakennusluvat ja isommat puoli vuotta korkeintaan ja tämmöiset turvealueet korkeintaan vuosi. Sillä me nousemme. Siellä on kymmenien miljardien investoinnit tulossa, jos vain annamme niiden syntyä. Tämä on hallituksen homma, ja on ollut toki edellistenkin, mutta toivotaan, että tämä onnistuu.

Arvoisa herra puhemies! Tulostaulu ei valehtele. Hallitus on epäonnistunut talouspolitiikassaan, niin työllisyyden, talouden kuin erityisesti myös kasvun rakentamisessa. Muistaakseni ainakin kaksi vuotta meille on luvattu viikoittain, että se kasvu on tuossa nurkan takana. [Pia Viitanen: Ei ole tullut pois sieltä!] Ei se ainakaan tuolla Etu-Töölössä ole näkynyt. Hinnan hallituksen epäonnistuneesta talous‑ ja työllisyyspolitiikasta ikävä kyllä kantavat heikompiosaiset tällä hetkellä, ja lisää kuormaa on tulossa riihessä. Rajut sotemaksujen korotukset iskevät pahiten juuri pienituloisiin ja heikompiin ihmisiin. Lisäksi siellä on sotejärjestöjen leikkaukset, jotka myös kohdentuvat aika paljon heidän palveluihinsa. Samaan aikaan ihmetellään, miksi suomalaisten luottamus on kateissa. Tätä voi kysyä. Sana ”aluepolitiikka” on myös ollut aika hakusessa Itä-Suomen osalta, ja se minun mielestäni näkyy sitten tiettynä jarruna myös Suomen kasvunäkymissä. Onneksi nyt kehysriihessä on hiukan herätty Itä-Suomen osalta ja pientä toivon kipinää luodaan, [Puhemies koputtaa] mutta miksi tätä on odotettu kolme vuotta? [Puhemies koputtaa] Pääosin toimenpiteet jäävät nyt sitten seuraavan hallituksen hoidettaviksi.

Arvoisa herra puhemies! Asuntotarjonta on Suomessa yhtä alhaalla kuin mitä se on edellisen kerran ollut 1950-luvulla, ja rakentaminen on alempana kuin jopa 90-luvun kovassa lamassa. Haluan kiittää: hallitus teki hyviä päätöksiä, esimerkiksi tämä asp-mallin ja tilin kehittäminen on hyvä ja myöskin tämä asunto-osakeyhtiöiden peruskorjausavustus. On vain sanottava, että se tulee valitettavasti vuoden tai jopa kaksi vuotta aivan liian myöhään, niin syvällä tämä asuntorakentaminen tällä hetkellä menee. Keskustan mielestä asuntopolitiikan pitää tähdätä siihen, että rakennetaan ihmisille koteja, ennen kaikkea omistuskoteja, ei sijoittajille — Suomessahan rakennettiin valtavasti sijoittajille sekä lisäksi näitä hyvin vanhanaikaisen ARA-tuotannon vuokra-asuntoja. Tästä pitää rohkeammin siirtyä omistusasumisen tukemiseen. Mutta se, mikä nyt pitäisi käydä läpi, on se, että onko meillä Suomessa menty pankki- ja finanssisektorin sääntelyssä pitemmälle kuin ehkä muilla, joita tämä sama eurooppalainen lainsäädäntö koskee, [Puhemies koputtaa] ja jarruttaako se olennaisilta osin esimerkiksi yksityisten ihmisten asuntorahoituksen saatavuutta. [Puhemies koputtaa] Toivon, että hallitus selvittää tämän vielä ennen vaalikauden loppua.

Arvoisa herra puhemies! Energian hinta on se, joka on Suomen suurin kirous tällä hetkellä. Huomenna sähkö maksaa kalleimmillaan 27 senttiä kilowattitunnilta, ja siihen kun lasketaan päälle alvi, arvonlisävero, sähkövero ja sitten vielä siirtomaksu, niin ollaan lukemissa, joiden tautta tässä maassa ei kohta mikään kannata. Tämä on meidän itse aiheuttamamme päänsärky. Olemme purkaneet sähköntuotantotehoa verkosta yli 3 000 megaa. CHP-sähkö on lähes tuhottu, 2 000 megaa kovalla pakkasella. 5 000 megan edestä olemme poistaneet sähköntuotantotehoa verkostamme. Nyt olemme täysin maailman vietävissä, kun ei meillä ole sitä omaa sähköä. Täällä puhutaan datakeskusten rakentamisesta ja monesta muusta — aivan unennäköä. Samalla olemme tehneet kauhean palveluksen, että meillä ei ole ensi talvelle minkäännäköisiä energiavarastoja. Viime talvi söi meiltä kaikki turpeet, kaikki puut. Poltamme arvokasta tukkipuuta, mikä tuhoaa metsäteollisuutta koko ajan. Kuunnelkaa, hyvät ministerit, mitä sanoo metsäteollisuuden johto tänä päivänä. Monta tehdasta on pantu kiinni, ja sama kehitys jatkuu. Jos tällä keinoin menemme, niin olemme maailman valuuttarahaston huomassa koko valtio ja varmasti alijäämämenettelyssä. [Puhemies koputtaa] Elikkä nyt on viimeiset hetket herätä. Keinoja ei muita enää valitettavasti ole.

Arvoisa herra puhemies! On myönnettävä, että Suomen julkinen talous on vakavassa tilanteessa. Hallitus on tehnyt merkittäviä sopeutus-, työllisyys- ja kasvutoimia, jotka kantavat parhaiten hedelmää talouden noususuhdanteessa. Korkomenojen kasvu, puolustusmenojen nousu ja kansainvälisen tilanteen epävarmuus pitävät kuitenkin alijäämän suurena. Riihen päätöksellä hallitus tähtää muun muassa rakentamisen kasvuun tavoitteena käynnistää jopa miljardiluokan korjausrakennushankkeet. Kotitalousvähennyksen korotuksella pyritään työllistämään pienyrittäjiä ja helpottamaan kotitalouksien arkea. Opposition jatkuva hallituksen sopeutustoimien vastustus on ollut omiaan laskemaan kuluttajien mielialaa, [Timo Harakka: No nii-i!] ja se heikentää orastavaa kasvua. Samalla teidän omat esitykset julkisen talouden sopeuttamiseen ovat olleet kovin kevyitä ja vailla osoitettua rahoitusta. [Timo Harakka: Peili on keksitty!]

Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Pitää kuitenkin aloittaa siitä, missä maailma menee, koska sillä on suuri vaikutus avoimeen pienen Suomen talouteen. Eli Venäjän sodan vaikutukset ovat meille erittäin suuria, vaikuttaneet bkt:hen negatiivisesti vuosia, alkaen jo viime hallituskaudelta, mutta kriisi on syventynyt ja ongelmat pahentuneet. Nyt näitä kriisejä on seurannut toinen toisensa jälkeen, ja Iranissa, Persianlahdella käytävän sodan vaikutukset ovat taas erittäin suuria. Mutta siihen kiinnitän huomiota, että aina kun — viimeisen vuoden, puolentoista, kahden aikana — pilvet ovat harventuneet maailmalla, Suomen talous on lähtenyt kasvuun. Siitä voi tehdä sen johtopäätöksen yksinkertaistetusti, että kilpailukykymme ja taloutemme alkavat olla hyvässä kunnossa — siitä pitää olla tyytyväisiä — ja uskallan väittää, että se on suurelta osin siinä kunnossa, koska hallitus on tehnyt kilpailukykyä parantavia uudistuksia, parantanut yrittämisen ja investointien kannusteita ja kannustanut ihmisiä tekemään töitä ja ottamaan vastuuta. Lukemattomia kasvu-uudistuksia. Ne näkyvät siinä nousukäyrässä. Nyt tietenkin teemme kaikkemme, jotta maailmalla kriisit saataisiin ratkottua niin Ukrainassa kuin Persianlahdella, jotta me saataisiin todella tilaa meidän viennille ja uskoa suomalaisille tulevaisuuteen. Sitä he tarvitsevat. Minä ymmärrän oikein hyvin sen, että moni kantaa huolta työttömyydestä tai siitä, että sitä tulevaisuusnäkymää ei kaikilla ole. Mutta samaan aikaan, kaiken tämän synkistelyn keskellä, hyvät edustajat, Suomessa työllisten määrä on lähes sama kuin silloin, kun hallitus aloitti. Se kertoo minulle siitä, että Suomen talous on dynaaminen, koska vaikka me ollaan nähty aivan liikaa yt-neuvotteluja, konkursseja, niin jonnekin koko ajan syntyy uusia työpaikkoja. Iloitaan siitä yhdessä. Suomen talous on dynaaminen, uusia työpaikkoja on syntynyt. Työvoiman määrä on kasvanut, ja se sitten taas osin selittää meidän työttömyyttä, joka on liian korkea. Hallitus keskittyi kehysriihessään, joka on yksi päätöksenteon paikka hallituksen päätöksenteon ketjuissa, ratkomaan ongelmia. Ensinnäkin me jatkettiin velan jarruttamista: lähes miljardin, yli 700 miljoonan lisäsäästöt, jotka on sovittu aikaisemmin tai sovittiin riihessä. Valtiovarainministeriön asiantuntijat plus monet muut ekonomistit sanoivat, että nyt ei ollut oikea aika tehdä miljardin luokassa enää uusia säästöjä, ja uskon, että se oli järkevää. Mutta me viemme loppuun sen 10 miljardin ohjelman, minkä me olemme aloittaneet. Sen lisäksi me tehtiin toimia työllisyyden parantamiseksi ja työttömien auttamiseksi: kymmenillä miljoonilla toimia nuorisotyöttömien auttamiseksi, työllistämisseteli, tukea koulutukseen, samoin pitkäaikaistyöttömille, yhteistyö suurten kaupunkien kanssa, joissa työllisyyden ongelmat ovat suurimpia. Minusta nämä ovat erinomaisia ratkaisuja. Yritysten puolesta teimme ratkaisuja: YEL-uudistus, ministeri Grahn-Laasosen valmistelema, hallituksen hyväksymä, todella tervetullut kasvutoimi yrittäjien, pienyrittäjien ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Me teimme rakennusalalle paketin, jota täälläkin on monet kerrat pyydetty. Nyt me saatiin valmiiksi, ja se on kiitelty. Kasvuyritysten verotuksen uudistaminen. Kolmanneksi me tehtiin toimia suomalaisten kotien tulevaisuudenuskon ja luottamuksen parantamiseksi. Kotitalousvähennyksen vahvistaminen: tästäkin on täällä monet kerrat puhuttu. Asp:n ehtojen parantaminen, jotta yhä useammalle, itse asiassa tuhansille suomalaisille nuorille, aukenee helpompi tie oman asunnon hankkimiseen, ja sitä kautta asuntomarkkinat piristyvät. Työmatkavähennyksen parantaminen tässä polttonesteiden korkeiden hintojen maailmassa. Me tehtiin siis täsmätoimia, tärkeitä sellaisia. Ymmärrän, että näistä ei oppositio halua paljon puhua. [Timo Harakka: Me ehdotimme niitä!] — Siitäkään huolimatta. Mutta nämä ovat hyviä, vai mitä, edustaja Harakka? Mutta se, mitä me teemme tällä hetkellä isommassa kuvassa: se, että me panostamme puhtaan energian suurvalta-ajatteluun ja uuteen energiantuotantoon, se, että me panostamme korkeaan teknologiaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tekoälyyn laajasti eri projekteilla, se, että me tuetaan meriteollisuutta, puolustusteollisuutta, kaivannaisteollisuutta — juuri 40 miljoonan sijoitus Finnish Minerals Groupille Keliberiin litiumin kaivamisen edistämiseksi — se, että me panostetaan matkailuun, turismiin, osaamiseen. Me tehdään juuri niitä asioita, joilla Suomi tulee pärjäämään tulevaisuudessa, joilla me saadaan ihmisille töitä. Meillä on selkeä strategia, ja se toimii. Te näette uutisista, miten näiltä aloilta me kuulemme hyviä investointipäätöksiä, enemmän investointeja Suomeen kuin pitkiin aikoihin, sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin, ja pitkään aikaan Euroopan suurin yrityskauppa. Meillä on paljon hyvää ilmassa, on lupa myöskin uskoa parempaan tulevaisuuteen, [Puhemies koputtaa] vaikka samaan aikaan meillä on isoja ongelmia, joita me joudumme ratkomaan. [Timo Heinonen: Olisipa Lindtman nyt kuulemassa!]

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen suurin kasvun potentiaali löytyy teollisuuden vihreästä siirtymästä. Kyse on miljardien eurojen investoinneista, työpaikoista ja uusista verotuloista. Lisäksi se on yksi tehokkaimpia keinoja hillitä ilmastonmuutosta. Vihreän siirtymän hankkeita on nyt onneksi vireillä koko rannikon pituudelta Kokkolasta Kotkaan. Vihreän siirtymän edistämiseksi hallitus on ottanut käyttöön voimakkaan verokannustimen, mutta jotta tässä siirtymässä onnistutaan, me tarvitaan myös paljon puhdasta kotimaista sähköä. Siksi on todella tärkeätä, että hallitus on kehysriihen yhteydessä vahvasti linjannut uuden ydinvoiman rakentamisen edistämiseksi. Voisitteko, ministeri Multala, koko eduskunnalle avata, millä eri keinoin hallitus nyt pyrkii siihen, että me saadaan sekä pienempiä että isomman mittakaavan uusia ydinvoimaloita Suomeen?

Arvoisa puhemies! Niin kuin edellinen puhuja sanoi, kevään kehysriihi käytiin poikkeuksellisessa ajassa. Mutta kaikesta siitä pessimismistä huolimatta, jota oppositio levittää, Suomen taloudessa näkyy kuitenkin selviä merkkejä kasvun vahvistumisesta. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan vuoden alku on ollut poikkeuksellisen vahva täällä Suomessa, jopa EU:n kärkeä. Kasvua tukevat muun muassa piristynyt yksityinen kulutus, palveluiden ja kaupan liikevaihdon kasvu sekä teollisuuden ja rakentamisen myönteiset näkymät. Hallituksen tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten arjesta, turvallisuudesta ja tulevaisuudenuskosta. Tätä vastuuta kannettiin kehysriihessä päätöksillä, jotka rakentavat työtä, turvaa ja toivoa. Kehysriihessä päätimme lisätä työllisyystoimia erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Vahvistamme nuorten työllistämisseteliä, toteutamme nuorisotyöttömyyden vähentämisen pilotteja ja tuemme paluuta työelämään täydennyskoulutuksen osaamisseteleillä. Lisäksi valtio palkkaa 500 kesätyöntekijää ja harjoittelijaa. Näillä toimilla avaamme ovia työelämään ja annamme ihmisille mahdollisuuden rakentaa omaa tulevaisuuttaan työn kautta. Uudet työpaikat syntyvät yrityksissä, ja siksi yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen oli keskeinen osa kehysriihtä. Teemme yrittämisestä kannattavampaa keventämällä yrittäjien verotusta, korottamalla yrittäjävähennystä ja uudistamalla YEL-järjestelmää oikeudenmukaisemmaksi. Parannamme myös kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaajia uudistamalla työsuhdeoptioiden verotusta ja viemme eteenpäin raskaan liikenteen ammattidieseljärjestelmää. Kristillisdemokraatit ovat johdonmukaisesti ajaneet lapsiperheiden opintotuen vahvistamista. Kehysriihessä päätimme opintotuen kokonaisuudistuksesta ja teemme siitä kannustavamman. Vahvistamme perheellisten opiskelijoiden asemaa, uudistamme opintolainahyvitystä ja parannamme huoltajakorotusta siten, että siihen vaikuttaa jatkossa lasten lukumäärä. Sisaruskorotuksella helpotamme lapsiperheiden arkea ja madallamme kynnystä yhdistää opiskelu ja perhe-elämä. Lisäksi helpotamme asumista ja arkea korottamalla kotitalousvähennystä, parantamalla asp-lainojen ehtoja ja tukemalla taloyhtiöiden korjausrakentamista. Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat pitkäjänteisesti ajaneet maatalouden toimintaedellytysten turvaamista. Kehysriihessä päätimme maksaa maatalouden energiaveronpalautuksen EU-sääntelyn salliman maksimin mukaisesti. Varaudumme vahvistamaan maatalouden tuotantopanosten huoltovarmuutta, vakinaistamme ravinnekiertotuen ja edistämme fossiilisista raaka-aineista irtautumista panostamalla biokaasutuotantoon. Nämä päätökset turvaavat kotimaisen ruuantuotannon myös kriisien keskellä. Lisäksi hallitus ryhtyy valmistelemaan määräaikaista kokeilulainsäädäntöhanketta erityistalousalueiden käynnistämiseksi osana itäisen Suomen ohjelmaa. Panostamme tie- ja raideinfraan sekä vahvistamme alueen energia- ja sähköjärjestelmän suunnittelua valtion ja paikallisten toimijoiden yhteisillä työryhmillä. Sujuvat yhteydet, investoinnit ja kannustimet luovat edellytyksiä elinvoimalle, työpaikoille ja turvallisuudelle myös itäisessä Suomessa. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus on osoittanut, että vaikeassakin ajassa voidaan tehdä päätöksiä, joilla vahvistetaan työtä, yrittäjyyttä, perheitä ja huoltovarmuutta. Suurempaan muutokseen tarvitaan vielä maailmantilanteen tasapainottumista ja meidän kaikkien yhteistyötä. Mutta kun loppuvuoden ja alkuvuoden merkkejä tarkastellaan yhdessä, kokonaiskuva alkaa hiljalleen kääntyä valoisampaan suuntaan. Useilla sektoreilla nähdään samanaikaisesti piristymistä: kulutuksessa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Toivo syntyy usein juuri tällaisista pienistä mutta toistuvista myönteisistä signaaleista. Kun ne alkavat vahvistaa toisiaan, syntyy käänne, joka ei näy vain tilastoissa vaan myös arjessa: työpaikkoina, investointeina ja luottamuksena tulevaan.

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan: ”Orpon hallituksen tavoitteena on parantaa suomalaisten elintasoa, kääntää Suomen talous kestävään kasvuun ja taittaa hyvinvointia uhkaava velkaantumiskehitys.” Noista tavoitteista olemme varmasti kaikki yhtä mieltä, mutta Orpon hallituksen keinoilla noiden saavuttaminen on jäänyt täysin piippuun. Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikka on pahentanut Suomen tilannetta jokaisella keskeisellä mittarilla. Julkisen talouden velkasuhde ei taitu eikä edes vakaannu Orpon hallituksen aikana. Kestävästä kasvusta tai 100 000 uudesta työllisestä ei näy jälkeäkään. Sen sijaan Suomi kyntää pitkittyneessä matalasuhdanteessa, joka on saatu aikaan pitkälti hallituksen omilla valinnoilla. Hallituksen päätökset leikata sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista sekä kykenemättömyys vastata ajoissa rakennusalan alhoon ovat leikanneet ostovoimaa ja pitkittäneet taantumaa. Korostan, puhemies, että kyse on ollut valinnoista, vaikka hallitus on alkumetreiltään saakka verhoillut omia valintojaan pakkoretoriikkaan. Vähäisiä ansioitaan hallituspuolueet mielellään juhlivat äänekkäästi, mutta kun tulisi ottaa vastuuta petetyistä lupauksista ja itse aiheutetusta talouden alhosta, hallitus käyttäytyy kuin ei olisi ollut paikallakaan viimeiseen kolmeen vuoteen. Tällaisesta epärehellisyydestä maksavat tällä hetkellä kaikki suomalaiset, myös tulevat sukupolvet. Arvoisa puhemies! Kasvaneen velkasuhteen lisäksi Orpon hallitus jättää seuraavalle hallitukselle mittavan työttömyysvelan. Suomessa on muusta Euroopasta poikkeava työttömyyskriisi. Suomen työttömyysaste on melkein kaksi kertaa niin korkea kuin EU:ssa keskimäärin. Kansainväliset kriisit vaikuttavat talouteen, mutta Suomen muusta Euroopasta poikkeava kehitys kertoo, etteivät ulkoiset olosuhteet riitä tilanteen selitykseksi. Hallituksen on kannettava tilanteesta vastuunsa. 90-luvun lamasta olemme oppineet, että laajan työttömyyden taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat pahimmillaan ylisukupolvisia, ja niiden korjaaminen kestää kauan. Hallituspuolueiden muisti tuntuu olevan varsin lyhyt, kun tuon ajan virheet halutaan väkisin toistaa. Tuttujen sanontojen mukaan samoilla konsteilla on turha odottaa uutta lopputulosta ja viisas oppii muiden virheistä. Viisaus ei totisesti tässä hallituksessa asu. Arvoisa puhemies! Hallitus valitsi jälleen laittaa suuryritysten edut tavallisten ihmisten arjen edelle. Asiantuntijat ovat laajasti todenneet, että yhteisöveron laskulla ei ole toivottua talousvaikutusta. Velka ei vähene, työpaikat eivät lisäänny, eikä kasvua synny. Hallitus siis puhtaasti valitsee tehdä miljardin euron kädenojennuksen osakkeenomistajille tavallisten suomalaisten selkänahasta. Maksajiksi joutuvat sairaat ja vanhukset, kun hallitus korottaa sotepalveluiden ja vanhuspalveluiden asiakasmaksuja. Maksajiksi joutuvat myös lapset ja nuoret. Kuntien valtionosuuksista leikataan jälleen, mikä on suora leikkaus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Maksajiksi joutuvat lapsiperheet, pienipalkkaiset työntekijät ja jopa menehtyneiden omaiset. Hallitus leikkaa kaikilta niiltä, joita pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa on ollut tapana puolustaa. Tätä on vaikeaa muutenkin oikeuttaa, mutta näiden leikkausten mitätön, suorastaan haitallinen vaikutus julkisen talouden tilaan tekee hallituksen valinnoista erityisen julkeita. Arvoisa puhemies! Näin mittavilla leikkauksilla julkisista palveluista hallitus sahaa koko Suomen oksaa. Hallituksen leikkauspolitiikan tien päässä on valtio, jossa jokainen on omillaan ja yhteisvastuu on korvattu jokaisen henkilökohtaisella vastuulla, sellainen valtio, jossa ihmistä turvaa hyvinvointivaltion rakenteiden sijasta vain hyvä tuuri. Sellainen valtio ei voi hyvin, eikä pahoinvoinnista seuraa myöskään taloudellista menestystä. Hallitus kylvää suolaa peltoon ja ihmettelee, kun satoa ei tule. Arvoisa puhemies! Vuoden päästä tähän aikaan muodostetaan uutta hallitusta, jonka tehtävänä on viimein tuoda meille sitä toivoa, jonka perään Petteri Orpo on epätoivoisesti huhuillut hallituksensa leikkuutoimien lomasta. Meidän on tehtävä toimia, jotka aidosti vahvistavat julkista taloutta kestävällä tavalla. On taattava työllisyyttä, on taattava resurssit hoitoonpääsyyn ja on taattava tulevaisuudennäkymiä kaikille tässä yhteiskunnassa. Vasemmistoliitto vahvistaisi julkista taloutta muun muassa perumalla yhteisöveron alennuksen, korottamalla suurten omaisuuksien ja suurten tulojen verotusta, verottamalla ympäristöhaittoja ja karsimalla ympäristöhaitallisia tukia. Puhemies! On uskallettava vaatia politiikkaa tavallista ihmistä varten, sellaista politiikkaa, joka on tällä hallituskaudella jäänyt kokonaan näkemättä.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus antaa eduskunnalle nyt viimeisen varsinaisen julkisen talouden suunnitelmansa vuosille 2027—2030. Talouden tilanne on kahtiajakoinen: Yhtäältä viimeiset arviot tämän vuoden toteutuneesta talouskehityksestä olivat poikkeuksellisen lupaavia. Toisaalta valtiovarainministeriön ennuste ennakoi, että julkisen velan suhde bkt:hen nousee 100 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtiontalouden alijäämä on ennusteen mukaan vuosikymmenen lopulla yli 17 miljardia. Virallisen luottoluokituksemme näkymä vaihtui negatiiviseksi hiljattain. Se ennakoi luokituksen laskua lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden luvut ovat hirvittäviä ja tarkoittavat sitä, että säästämiseen ei todellakaan ole tulossa muutosta, toisin kuin politiikan seireenit ovat lupailleet. Ensi kauden yli kymmenen miljardin säästöurakka on valtaisa ja tulee tarkoittamaan sekä vaikeita päätöksiä että muita hankaluuksia mille tahansa hallitukselle. Hallitus on sopeuttanut julkista taloutta vuoden 2027 tasossa suoraan noin 6,5 miljardilla eurolla. Samaan aikaan meidän on ollut pakko lisätä puolustusmenojen momenteille rahaa — edelleen lisää tässä riihessä. Soteen olemme laittaneet lisää rahaa yli neljä miljardia euroa. Korkomenot ovat nousseet rajusti, koska yleinen korkotaso on normalisoitunut ja kymmenien vuosien velkaantuminen alkaa näkyä. Yli kuusi miljardia pelkkiin valtionlainan korkomenoihin vuosikymmenen lopussa on posketon määrä — toivottavasti sen huomioivat kaikki nekin, jotka kertoivat, että velkoja ei tarvitse maksaa takaisin, ja ne, jotka luottivat nollakorkojen ihmeelliseen vetovoimaan. Lisäksi olemme kyenneet alentamaan verotusta ja tekemään kunnianhimoisia kasvutoimia ja uudistuksia. Jatkoimme säästötalkoita ja vastuullista talouspolitiikkaa kehysriihessä. Päätimme noin 540 miljoonaan vuoden 2030 tasolla kasvavista uusista säästötoimista. Nämä korvaavat eli kohdentavat uudelleen yksittäisiä aiemmin linjattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuneita säästöjä sekä tuloihin vaikuttaneita toimia. Uusilla julkista taloutta vahvistavilla toimilla myös rahoitetaan nyt päätettyjä panostuksia ja kasvutoimia. Merkittävimmät säästöt kohdistuvat valtionhallintoon. Menojen tasoja alennetaan, ja lisäksi vuodesta 2027 lähtien otetaan käyttöön asteittain kasvava tuottavuuteen kannustava määrärahavähennys. Säästövaikutus on ensi vuonna 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2030 nousee 166,5 miljoonaan euroon. Koko kaudella olemme tehneet valtionhallinnon säästöpäätöksiä jo 700 miljoonalla, mutta on selvää, että näitäkin tullaan ensi kaudella jatkamaan. Kyllä, kun viilaamme valtiota pienemmäksi, sillä on myös jonkinlainen negatiivinen vaikutuksensa kasvuun, nimittäin lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta maan, jonka julkiset menot ovat yli 58 prosenttia bkt:stä, sietääkin kyllä viilata valtiota pienemmäksi. Olemme toki havainneet, että vasemmalla näin ei ajatella. Tämä hallitus tavoittelee kuitenkin kasvua ennen muuta yksityiselle sektorille. Arvoisa puhemies! Suhdanne on ollut poikkeuksellisen heikko tälle hallitukselle. Tullisodat, jatkuva Ukrainan sota, Persianlahti, vaikeuksissa oleva Eurooppa — epävarmuutta riittää. Olemme tehneet hankalissa oloissa kuitenkin myös kasvupolitiikkaa ja tarpeellisia uudistuksia koko kautemme ajan. Vielä viimeisestä kehysriihestä saimme liikkeelle hyviä päätöksiä, joilla pyrimme notkistamaan jähmeää tilannetta: Aloitamme isoja väylähankkeita. Satojen miljoonien tiehankkeiden lista on taas kehysriihen päätösten myötä pidempi. Panostamme erityisesti Itä-Suomeen. Hallitus päätti myös isosta korjausrakentamisen paketista. Taloyhtiöiden korjausrakentamista vauhditetaan yli 100 miljoonalla eurolla tavoitellen yli miljardin sykäystä rakentamiseen. Kotitalousvähennyksen määrää korotetaan väliaikaisesti. Rakentamisen paketissa teemme asiat fiksusti. Tuemme juuri korjausrakentamista, emme uusien, tyhjäksi jäävien asuntojen rakentamista. Ydinvoimassa etenemme samoin. Hallituksen tahtotilana on edistää pienten modulaaristen ydinreaktoreiden nopeaa käyttöönottoa esimerkiksi puhtaan kaukolämmön tuotannossa. Samoin nuorten asunnonhankintaa helpotetaan asp-lainojen ehtoja keventämällä. Otamme viimein käyttöön raskaan liikenteen ammattidieselin. Maanpuolustukseen laitetaan lisää melkein kaksi miljardia ja droonitorjuntaan poliisille ja Rajavartiolaitokselle yhteensä 50 miljoonaa. [Välihuutoja] Arvoisa puhemies! Päätimme myös korjata viime kaudella katastrofaaliseksi säädetyn yrittäjien eläkelain. Uudistuksemme vahvistaa yrittäjyyden edellytyksiä ja antaa yrittäjille tilaa kasvattaa liiketoimintaansa. Yritystoiminnasta tulee houkuttelevampaa, ja valinnanvapaus kasvaa. Yrittäjä voi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Uudistuksemme korjaa merkittävän epäkohdan: se laskee YEL-maksuja valtaosalla yrittäjistä, erityisesti alimpien tulojen kohdalla. Kun eläkeyhtiöiden laskurit eivät enää pakota pienituloisia yrittäjiä ylisuuriin maksuihin, käteenjäävä tulo kasvaa. Uudistus ei ole täydellinen, mutta se on tässä tilanteessa paras mahdollinen ja ennen kaikkea parannus vanhaan. Muitakin yrittämisen hyviä päätöksiä saimme tehtyä: Päätimme nostaa yrittäjävähennyksen viidestä prosentista 5,5 prosenttiin pienempiä yrityksiä tukemaan. Lisäksi teimme startup-kentän pitkään toivoman muutoksen työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohtaan. Saimme aikaan myös merkittäviä muita päätöksiä, liittyen esimerkiksi työllisyystoimiin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille, liikenteen tukemiseen ja energiahuoltovarmuuden turvaamiseen uudella turvetuotannon kokonaisuudella. Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa siis järkevän talouspolitiikan tiellä. Sopeutamme valtion käyttötaloutta ja toisaalta vauhditamme julkisia investointeja matalasuhdanteessa ja jatkamme kasvutoimia. Vuosi sitten päätimme mittavista veronkevennyksistä työhön ja yrittämiseen. Karsimme edelleen toissijaisia menoja muun muassa järjestöavustuksista ja kehitysavusta. Vasemmisto-oppositio ei sen sijaan ole tuonut yhtä ainoaa uskottavaa vaihtoehtoa julkisen talouden tasapainottamiseen. [Timo Harakka: No joo!] SDP ei ole varma edes itsensä kanssa siitä, pitäisikö vaatia lisää leikkauksia vai vastustaa niitä. Sillä ei ole vaihtoehtoa tämän hallituskauden toimille eikä linjaa seuraavalle. Jopa iltapäivälehdessä kerrottiin, että SDP:n talouspolitiikan linjasta ei ota selvää erkkikään, ja se on jo aika paljon se. [Timo Harakka: Jopa iltapäivälehdessä!] Minä ymmärrän, arvoisa puhemies, tätä opposition eksistentiaalista kriisiä. Nimittäin sitoutuminen näihin parlamentaarisiin velkasääntöihin tarkoittaa yli kymmenen miljardin sopeutusta ensi vaalikaudella. Jos on nyt kolme vuotta vastustanut jokaista hallituksen säästöä ja huutanut kurkku suorana kylmää ja kovaa saksipolitiikkaa, saattaa vähän kylmältä tuntua lähteä tekemään vielä suurempaa ”reilua vaihtoehtoa” ilman yhtään vaihtoehtoa. Siksi oppositio hyökkää niin kovaa. Sillä peitetään täydellinen neuvottomuus. Ja jos ei leikata, sitten verotetaan. Ehkä crémant-sosialismissa halutaan kerätä miljardit työstä, yrittämisestä, innovoivilta ja tuottavilta yrityksiltä ja kansalaisilta, kuten vasemmiston ajatuspaja ehdotti, kun ei sitä EU:ltakaan saada — toisin kuin SDP:n mallivaltiokseen ottamassa sosialistien johtamassa Espanjassa. En usko, että vasemmisto-opposition puolueet kykenevät sopeuttamaan kymmenen miljardin edestä. [Hälinää] Se on käsitteellinen mahdottomuus, jos kerran punainen lanka on ollut aina menojen ja verojen lisääminen, ei vastuullinen talouspolitiikka, jossa mietitään tulevia sukupolvia. Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on vaarallista, ja luottoluokituksen tippuminen kertoo siitä, että valtion velkaantumisesta pitää olla aidosti huolissaan. Minulla ja koko maalla olisi helpompaa, jos huoli olisi ymmärretty ajoissa. Niin ei tapahtunut. [Timo Harakka: Teillä on valta!] Nyt me sitten säästämme ja rakennamme kasvua tilanteessa, jossa mitään puskureita ei ole. Eikä kyse ole lopulta edes EU:n alijäämämenettelystä. Kyse on Suomen tulevaisuudesta, luottamuksesta järjestelmään, siitä, että valtio saa lainaa markkinoilta ja kohtuullisella korolla. Suomen valtionvelan korkoero on jo lähtenyt eriytymään Saksan koroista, ja se kertoo siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se pitää paikkansa!] Oppositio peräänkuuluttaa hallituspolitiikalle suunnanmuutosta. Kuitenkin kaikki kovan tason kansainväliset talousinstituutiot, kuten IMF, pitävät talouspolitiikkamme linjaa lähtökohtaisesti oikeana. Tätä kaikkea ei tarvita siis suinkaan vähemmän, vaan tätä kaikkea tarvitaan enemmän. Sieltä se sitten kovalla työllä aukeaa, parempi tulevaisuus — ei valittamalla, ei huutamalla, vaan kovalla työllä ja rohkealla vastuunkannolla. Suomen ei pidä joutua ulkopuolisten talutusnuoraan, ei ulkopolitiikassa, ei talouspolitiikassa. Suvereniteettimme turvaamiseen tarvitaan vakavasti otettava talouslinja, ei seireenien laulua. — Kiitos. [Välihuutoja]

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos oikein poikkeuksellisen hyvästä keskustelusta, joka mielestäni tunnistaa hyvin nykyisen tilanteen haasteet mutta toisaalta myös sen, että kun tämmöinen ilmiö, jota ei ole aiemmin säännelty, yritetään nyt sitten saada lainsäätelyn piiriin, niin voi olla myös niin, että aivan kerralla ei osuta täysin oikeaan. Mutta yritetään nyt edetä tässä askel kerrallaan. Ehkä muutama vastaus näihin tiettyihin huoliin, joita muun muassa edustaja Kivelä nosti. Olemme valmistelleet ministeriössä nyt lakiesityksen, jolla yksiselitteisesti kiellettäisiin lyhytvuokraus valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Eli silloin esimerkiksi se, että nämä kohdentuvat aidosti heille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista asumista kaupunkiseuduilla, varmistettaisiin tällä lainsäädännöllä. Tämä lähtee lähiaikoina lausunnoille. Tähän on nyt haluttu puuttua myös lainsäädännön keinoin, jotta varmistetaan näiden asuntojen kohdentuminen oikein. Niitä ei todellakaan ole tarkoitettu majoituskäyttöön vaan nimenomaan pysyvään asumiseen vastaamiseen. Siinä on sitten tietenkin omat asukasvalintakriteerit. Sen lisäksi myöskin opiskelijat on huomioitu sillä tavoin, että olemme lisänneet valtion tukemissa korkotukilainavaltuuksissa nimenomaisesti opiskelija-asumisen korkotukilainavaltuuden määrää, koska olemme havainneet, että näissä todellakin on kysyntää ja tarvetta monilla seuduilla ja nykyinen tarjonta ei kaikilta osin pysty vastaamaan siihen kysyntään, jota on. Se on tietenkin hyvä asia, että opiskelijoita on, ja he myöskin haluavat sitten tietenkin sellaista asumista, joka heidän budjettiinsa soveltuu. Nämä näihin kahteen huoleen. No, sitten tämä valvontakysymys, jota moni tässä pohtii. Varmastikin on näin, että se ei täydellistä tule jatkossakaan olemaan. Tämän lainsäädännön avullahan me emme sinällään muuta sitä tapaa, jolla valvotaan, eli rakennusvalvonta jatkossakin on se, joka ikään kuin valvoo tätä lyhytvuokrausta, onko se lainmukaista vaiko ei. Millä tavalla valvontaan mahdollisesti päädytään? Ennakoin, että hyvin samalla tavoin kuin tälläkin hetkellä. Jos muut asukkaat, jotka esimerkiksi asuvat talossa tai sitä rakennusta käyttävät, havaitsevat, että tässä mahdollisesti on nyt muunlaista toimintaa kuin lainmukaista toimintaa, niin he voivat siitä sitten ilmoittaa rakennusvalvonnalle. Mutta mitä erilaisiin asumishäiriöihin tulee, niin niihin tämä lainsäädäntö ei varsinaisesti ole se oikea tapa puuttua. Meillä on tämän lisäksi valmisteltu tämä asunto-osakeyhtiölaki, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Se on valmisteltu oikeusministeriössä, ja siinä tulee tiettyjä helpotuksia esimerkiksi asunnon haltuunottoon tällaisissa tapauksissa, joissa tulee asumishäiriöitä. Sen lisäksi on huomioitava, että meillä on korkeimman oikeuden linjaukset siitä, että esimerkiksi se asunto, missä siis asutaan, on omaisuudensuojan piirissä. Sen vuoksi siihen ei tule mitään rajoituksia myöskään lyhytvuokrauskäyttöön. Eli jos ihminen on kirjoilla asunnossa, niin silloin sitä voi vuokrata silloin, kun siellä ei itse asu. Tietenkin taustalla on oletus siitä, että siellä silloin todellakin itse myös asutaan, jolloin tätä lyhytvuokrauskäyttöä ei niin paljon olisi. Sitten tuli kysymyksiä ja kiitoksiakin tuli, ja kiitos tietysti niistä. Myöskin rekisteröinnistä kysyttiin. No, sekin on kysymys, jota pitää vielä jatkoselvittää. Siinähän ei ole kysymys pelkästään ikään kuin lyhytvuokrauksen rekisteröinnistä, vaan puhutaan monesta muustakin asiasta. Siinä on hallinnonalat ylittäviä kysymyksiä, ja varsinaisesti sen edistäminen tai selvittäminen ei edes kuulu omaan vastuualueeseeni. Mutta itse olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että siihen suuntaan varmasti voisi olla hyvä myöhemmin edetä, mutta otetaan nyt tämä askel tässä vaiheessa ja tuodaan nämä pelisäännöt tähän lyhytvuokraustoimintaan. Tuodaan tämä ikään kuin sääntelyn piiriin nyt. Tähän astihan tämä on ollut todellakin sääntelemätöntä, ja käytännössä rakennusvalvonnat ovat voineet sitten määrätä esimerkiksi uhkasakkoja näihin asuntoihin, jotka on kaavoitettu asumiskäyttöön mutta jotka ovat olleet esimerkiksi pysyvästi lyhytvuokrauskäytössä. Nyt tämän lainsäädännön tarkoitus on todellakin tuoda tähän selkeät pelisäännöt. Sitten kysymyksiin siitä, miten tämä tulee muuttamaan erilaisia tilanteita. No, tämä nimenomaisesti muuttaa nyt erityisesti niitten asuntojen tilannetta, joissa tällä hetkellä ei ole sääntöjä. Eli tällä hetkellä siis niiden vuokra-asuntojen kohdalla, jotka ovat esimerkiksi sijoitusasuntoja, käytännössä meidän lainsäädäntö ei tunnista niitä tilanteita, vaikka niitä paljon käytetäänkin lyhytvuokrauskäyttöön. Käytännössä tällä hetkellä rakennusvalvonnoilla on ollut mahdollisuus kieltää se lyhytvuokraustoiminta, vaikka se olisi ollut vain joitakin päiviä. Eli nyt tämä muuttaa sen tilanteen niin, että tuodaan se 90 vuorokautta. Sen saa lyhytvuokrata vuodessa esimerkiksi sijoitusasuntoja, ja jos kunta haluaa muuttaa esimerkiksi jollakin asemakaava-alueella tätä rajaa korkeammaksi, niin näin voidaan tehdä. Mutta siinäkin yhteydessä pitää sitten kuulla asukkaita, ja se päätös pitää tehdä kunnan monijäsenisessä toimielimessä. Kunta voi toki sen itse sitten päättää, onko se lautakunta vai esimerkiksi koko valtuusto, joka tällaisen rajan tekee. Tämä ongelma, mistä tässä moni puhuu, liittyy totta kai paljon erityisesti pohjoiseen ja varmasti erityisesti paljon Rovaniemeen. Tietysti toivon, että tämä nyt tuo sinne selkeitä pelisääntöjä. Sitten kunnassa voidaan itse pohtia myös sitä, onko tarpeen tehdä joitakin muutoksia tähän perustilanteeseen, esimerkiksi joillakin asemakaava-alueilla nostaa sitä rajaa, ja miten sitten edetään sen kanssa. Se jää nyt sitten kunnan harkintavaltaan. Todellakin harmaasta taloudesta vielä pari sanaa. Totean sen, että totta kai on niin, että kun ihminen omistaa asunnon, jota hän haluaa vuokrata, oli se sitten sijoitusmielessä tai lyhytvuokrausta, niin meillä tämä verotus muutenkin perustuu aika lailla luottamukseen, mutta silloin kun sinulla on se asunto nimissäsi ja siitä vuokratuloja tulee, niin nykyäänhän meillä tulorekisterin kautta nämä menevät aika lailla niin sanotusti automaattisesti. Varmasti [Puhemies koputtaa] erilainen harmaakin talous on mahdollista, mutta kyllä meillä aika hyvin nyt automaattisuus huolehtii siitä, [Puhemies koputtaa] että vero pitää maksaa silloin, kun tällaisesta toiminnasta tuottoja tulee, tietenkin joissain määritellyissä puitteissa. Mutta se on sitten verolainsäädäntöä eikä niinkään rakentamislain alaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on tuonut käsiteltäväksi eduskuntaan tämän rakentamislain muutoksen, jossa lyhytvuokraukseen puututtaisiin. Me tiedämme, että siinä on monta tasoa: se, mitä taloyhtiöt voivat tehdä, mitä kunta voi tehdä ja mitä voimme lainsäätäjinä tehdä, ja on tunnistettu, että pelisääntöjä tarvitaan. Valvonta tulee olemaan hankalaa niin, että se ei ole byrokraattista. Enkä edes pahoittele sitä, jos kerralla emme osu maaliin, koska tämä on uusi ja vähän muuttuva tilanne ja tilanteet erilaisissa kaupungeissa, eri alueilla ovat erilaisia, ja siitä onkin hyvin tunnistettu se, milloin rakentamismääräyksen osuminen menee taajaman ulkopuolelle ja milloin se on sitten enemmän vuokralaisten ja kunnan, ehkä häiriöiden, kannalta haasteellista. Mutta tätä varmasti eduskunnassa puidaan tarkalla kammalla eri näkökulmia huomioiden, kielteistä kantaa tämmöiseen ilmiöön, joka kuitenkin on tuonut myös hyvää ja mahdollisuuksia monille asunnonpitäjille, vaikkapa opiskelijoillekin, saman tilan käyttäminen moneen, sehän on ideana hyvä. Sitten tässä tuodaan myös Suomen lainsäädäntöön EPBD ja RED III, ja halusin niistä käyttää lyhyen puheenvuoron, kun olen saanut niitä olla aikanani säätelemässä. Onhan niin, että meillä on eurooppalaiset rakennusmarkkinat ja meillä on rakentamistuotteiden markkinat, ja kun me teemme erilaisia tukipäätöksiä, niin määritelmät täytyy tehdä siitä, mikä on energianollatalo ja mikä on uusiutuvien energioiden prosessi, ja näitä en pidä niin pahana kuin täällä kammoksuttiin EU:n lainsäädännön tuomista myös tälle alalle selkeyttämään tilannetta, jotta voimme yhdessä mennä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Se ei ole missään nimessä etu, että ihmiset eivät tiedä, millaisissa asunnoissa asuvat tai mitä asuntoja ovat ostamassa esimerkiksi niiden energiatehokkuuden suhteen tai uusiutuvien käyttömahdollisuuksien suhteen. Näillä me saamme myös järkevyyttä koko markkinaan. Missään nimessä ilmastonmuutokseen vastaamisessa ei saa olla niin, että köyhemmällä on sitten esimerkiksi pidempi energialasku tulollansa. Tässä kohdin on hyvä, että tämä sovitetaan suomalaiseen lainsäädäntöön myös tässä yhteydessä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille tämän lakiesityksen esittelypuheenvuorosta. Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä rakennuslain muuttamiseksi, ja on hyvä, niin kuin tuossa debattipuheenvuoron aikana jo totesin, että tätä nykyistä lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan muuttuvaa asumisen ja rakentamisen todellisuutta vastaavaksi. On aivan selvää, että lyhytvuokraamisessa on paljon myönteistä ja hyviäkin puolia. Tästähän ei ole suinkaan kyse, ja tasapainoahan tähän nykytilanteeseen tietenkin pyritään hakemaan, mutta tosiasia on todella se, että lyhytvuokraus ei ole enää nykyisellään Suomessa moninkaan paikoin marginaalinen ilmiö, vaan se on paitsi muuttunut ammattimaiseksi myös muuttanut kokonaisia asuinalueita tavalla, jossa asuntoja siirtyy pysyvästä asumisesta matkailu- ja majoituskäyttöön, vuokratasot nousevat, tavallisille paikallisille asukkaille tai opiskelijoille ei enää asuntoja riitä ja myös taloyhtiöiden arki on voinut muuttua merkittävässä määrin levottomammaksi. Eli kyse ei ole vain yksittäisistä häiriöistä vaan laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta asuntomarkkinoilla. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä tosiaan tunnistetaan tarve selkeyttää nykyistä sääntelyä, jota siis käytännössä tämän lyhytvuokraamisen osalta ei juurikaan ole, mutta kysymys todella kuuluu, ovatko nämä esitetyt keinot nyt riittäviä, ja toivon, että tässä talossa, valiokuntakäsittelyssä näitä tullaan aidosti pohtimaan. Jos sääntely nojaa jatkossakin pitkälti tapauskohtaiseen arviointiin ja jälkikäteiseen puuttumiseen, on olemassa se riski, että silloin epäselvä vastuu jää nimenomaan taloyhtiöille, naapureille ja kunnille eli niille, joilla voi olla paitsi vähiten resursseja aidosti valvoa tätä ilmiötä ja toimintaa myös vähiten keinoja puuttua näihin tilanteisiin. Monissa Euroopan kaupungeissa on jo nähty, mihin tämä johtaa, eli asuinalueet voivat hiljalleen niin sanotusti hotellisoitua, yhteisöllisyys heikkenee ja pysyvä asuminen väistyy lyhytaikaisen tuoton tieltä. Suomessa me olemme todella nyt vielä tilanteessa, jossa tähän kehitykseen voidaan vaikuttaa, ja siksi tämä lainsäädäntö on niin tärkeää. Arvoisa rouva puhemies! Jäin pohtimaan sitä, olisimmeko me kuitenkin vielä tarvinneet ensinnäkin selkeämmän rajanvedon siihen, milloin lyhytvuokraus on satunnaista ja milloin se on käytännössä majoitustoimintaa, sillä jos tämä raja on epäselvä, niin sääntelykin saattaa jäädä harmaalle alueelle tavalla, jota on hyvin vaikea lopulta sitten valvoa. Toiseksi on tärkeää varmistaa se, että kunnilla on myös todellisesti toimivat työkalut. Siis pelkkä mahdollisuus puuttua ei riitä, jos käytännön keinot jäävät hitaiksi ja raskaiksi. Tämä koskee toisaalta myös taloyhtiöitä. Niiden aseman on oltava riittävän vahva. Nykytilanteessahan yksittäinen osakas on voinut käytännössä muuttaa asunnon jatkuvaan lyhytvuokrauskäyttöön, vaikka se aiheuttaisi merkittävää haittaa muille asukkaille. Pohdittavaksi voisi tulla sellainenkin, että kun puhutaan esimerkiksi uusista, rakennettavista taloyhtiöistä, niin voisiko esimerkiksi tämmöisellä kahden kolmasosan määräenemmistöllä kieltää sitten lyhytvuokrauksen, mikäli se yhtiöjärjestykseen näin kirjattaisiin. Tällöin ei välttämättä tämmöistä omaisuudensuojaan taannehtivasti koskevuuden ongelmaa olisi — pohdinnaksi ehkä tämäkin. On siis täysin perusteltua, että ihmiset voivat vuokrata omaa asuntoaan tilapäisesti, mutta se ei ole kestävää, jos nämä asunnot siirtyvät pysyvästi pois nimenomaan asumiskäytöstä ilman selkeää kokonaiskuvaa siitä, kuinka tämä tilanne on mahdollista pitää hallinnassa. Asuntopolitiikan keskeisenä tavoitteenahan on nimenomaan turvata kohtuuhintainen ja vakaa asuminen. Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa tämä esitys itsessään on askel oikeaan ja toivottavaan suuntaan, ja toivon sille todella perusteellista valiokuntakäsittelyä, jotta saamme todella sitten parhaan mahdollisen muodon lainsäädännöstä tästä talosta ulos. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Rakentamislain uudistuksen toinen osa liittyy asuntojen lyhytvuokraukseen. Lyhytvuokraustoiminta on kasvanut vuosien kuluessa hyvin nopealla tahdilla, mutta suomalainen lainsäädäntö ei ole pysynyt tämän toiminnan kehityksen mukana. Se on aiheuttanut epäselviä tilanteita heille, jotka harjoittavat asuntojen lyhytvuokrausta, mutta samalla myös taloyhtiöille ja kunnille. Toimintaa olisikin lainsäädännöllä tarkoitus säännellä, jotta toimintaan saataisiin kaikille selvät pelisäännöt. Esityksen mukaan asemakaava-alueella sijaitsevaa ei-vakituisessa käytössä olevaa asuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti ilman lupaa enintään 90 päivää vuodessa. Kunnille annettaisiin mahdollisuus nostaa tätä rajaa tarvittaessa 180 päivään, jolloin paikallinen tilanne voidaan ottaa vuokraustoiminnassa huomioon. Silloin asukkaita tulee kuulla siitä, mitä he ajattelevat vuokrauksen vuorokausirajasta, ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon päätöstä tehdessä. Arvoisa puhemies! On kuntia, joissa lyhytvuokraustoiminta paikkaa puuttuvaa hotellikapasiteettia ja on vain hyväksi paikallisille yrityksille. Jos majoitustilaa ei ole tarpeeksi, se tarkoittaa vähemmän matkailijoita ja vähemmän tuloja yrittäjille, mikä osaltaan vaikuttaa negatiivisesti myös työntekijöiden palkkaamiseen. Lyhytvuokrauksella on siis mahdollista saavuttaa paljon hyviä elementtejä paikallisesti. Se tuo myös mahdollisuuden yksityisihmisille tienata ylimääräistä tuloa. Toisaalta lyhytvuokrauksessa on ollut omat haasteensa. Joissakin kunnissa asuntoja ei riitä opiskelijoille ja tavallisille vuokraajille pitkäaikaisiksi kodeiksi, kun suurin osa kunnan asunnoista on vain ja ainoastaan lyhytvuokraustoimintaan. Lisäksi taloyhtiöillä on ollut haasteita puuttua ongelmiin, kun vaihtuvat asukkaat ovat aiheuttaneet häiriöitä, rikkoneet paikkoja tai muuten häirinneet talon muiden asukkaiden elämää. Siksi moni on kaivannut tätä lakia, ettei lyhytvuokraustoiminta olisi kuin villi länsi. Meidän täytyy huomioida toiminnan hyödyt ja haitat ja sen pohjalta rakentaa pelisääntöjä, jotta jokainen osapuoli tietää rajat toiminnalle. Arvoisa puhemies! Uuden lain myötä meidän täytyy seurata hyvin tarkasti, miten pelisäännöt toimivat käytännössä: onko niillä ollut minkälaisia vaikutuksia asumiseen, taloyhtiöihin, vuokraustoimintaan ja toisaalta myös paikalliseen elinkeinoelämään, ja ovatko vaikutukset olleet hyviä vai huonoja. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaisuus koskee rakentamislain muutoksia, joilla pannaan täytäntöön keskeisiä EU-säädöksiä sekä vastataan kotimaassa tunnistettuihin sääntelyn puutteisiin. Esityksessä yhdistyy kolme kokonaisuutta: rakennusten energiatehokkuus, rakennustuotteiden sääntely sekä asuinrakennusten lyhytvuokrauksen selkeyttäminen. Nämä ovat tarpeellisia ja odotettuja muutoksia rakennuslaissa. Arvoisa puhemies! Energiatehokkuuden osalta kyse on siitä, että Suomi toimeenpanee rakennuksia ja niiden energiatehokkuutta koskevien direktiivien velvoitteet sekä saattaa voimaan uuden EU:n rakennustuoteasetuksen. Etenkin meillä täällä pohjoisessa vuodenaikojen vaihtelujen myötä rakennukset kuluttavat merkittävän osan energiasta ja aiheuttavat siksi suuren osan päästöistä, minkä takia niiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on keskeinen. Siksi nyt täsmennämme päästöttömän rakennuksen määritelmää, vahvistamme uusiutuvan energian vähimmäisosuutta rakennuksissa sekä varmistamme, että uudet rakennukset suunnitellaan kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Samalla tämä esitys vahvistaa rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta, edistää kiertotaloutta ja varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet täyttävät turvallisuutta ja ympäristöä koskevat vaatimukset, joiden valvonta ja rikkeistä koituvat seuraamukset ovat uskottavia ja yhdenmukaisia koko EU:ssa. On meidän tehtävämme huolehtia siitä, että vaatimukset ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Arvoisa puhemies! Eniten tässä esityksessä on herättänyt huomiota tavoite selkeyttää lyhytvuokrauksen sääntelyä asemakaava-alueilla. Lyhytvuokraus on yleistynyt nopeasti, mutta sitä koskeva lainsäädäntö ja oikeustila on ollut epäselvä sekä asukkaille, asuntojen omistajille että viranomaisille. Näin ei voi jatkua. Tämän esityksen lähtökohtana on selkeys ja ennakoitavuus. Siinä asetetaan lyhytvuokraukselle rajat omaisuudensuojaa kunnioittaen. Ennen kaikkea tällä ratkaisulla haetaan tasapainoa. Yhtäältä turvataan asuinalueiden elinympäristö ja asumisviihtyvyys ja toisaalta mahdollistetaan lyhytvuokraus erityisesti niillä alueilla, joilla sillä on merkittävä rooli matkailussa ja paikallistaloudessa. Esitys ei kiellä lyhytvuokrausta vaan tuo sille selkeät ja laissa säädellyt pelisäännöt, kuten kuuluu ollakin. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena tämä esitys vahvistaa sääntelyn selkeyttä, parantaa oikeusvarmuutta ja luo edellytyksiä kestävälle rakentamiselle sekä hallitulle kaupunkikehitykselle. Se vastaa EU-velvoitteisiin mutta ottaa samalla huomioon Suomen erityispiirteet ja kuntien erilaiset tilanteet. Näillä muutoksilla rakennetaan pitkäjänteisesti kestävää, turvallista ja toimivaa elinympäristöä myös tuleville sukupolville. Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Lisään tuohon äskeiseen debattipuheenvuorooni sen verran vielä, että kun katsoo näitä Airbnb-vuokraussysteemejä, mitä olen kuullut palautetta tuolta niiltä ihmisiltä, jotka ovat joutuneet kärsimään, niin onhan se aivan kohtuutonta, että yllättäen taloyhtiössä rupeaa olemaan semmoinen meteli aika ajoin eikä tiedä kukaan koskaan, milloin se alkaa ja milloin se loppuu. Kun se on yksityisasunto, niin se on muuten aika korkea kynnys mennä sanomaan, että nyt suu kiinni. Mitä asumista se on? Kuka omakotiasuja haluaisi siihen naapuriin semmoisen metelinpitäjän, että ei saisi öisin nukkua? No, meidän asiahan on panna tämä homma kuriin. Totta kai taloyhtiö voi sääntöjä muuttamalla kieltää sen, mutta sehän käytännössä pitää tehdä, kun uusi taloyhtiö perustetaan ja ruvetaan rakentamaan. Siinä vaiheessa pitää olla taloyhtiön säännöissä, että ei voi tulla siihen taloon, vaan kun se menee asunto-osakeyhtiön sääntöjen mukaan, niin siinähän voi enemmistö päättää tai yksimielisyys pitää olla ennen kuin voidaan tehdä se homma. Meidän pitää sitä kautta vaikuttaa tähän asiaan. Tämähän karkaa käsistä. Toisekseen tämä erittäin vahvasti suosii harmaata taloutta. Kuka näitä vahtii? Ei varmasti ole semmoista valvontajärjestelmää, että tätä pystytään jollakin lailla valvomaan. Tällä suositaan harmaata taloutta, veronkiertoa, ja kukapa sanoo, ettei näitä rahoja, mitä sinne Airbnb-asuntoihin on käytetty, olisi saatu jostakin semmoisesta paikasta, jota Suomen laki ei hyväksy? Näihin toivon, että ministeri kiinnittää huomiota. Toinen asia sitten näihin rakentamismääräyksiin: Silloin edellisen kerran, kun tämä oli perustuslakivaliokunnassa — kiitoksia siitä, että tämä tulee taas sinne — todettiin näistä rakentamismääräyksistä, että nämä asiat eivät kuulu Euroopan unionin päätettäviin mitenkään. Miten joku komissio voi tietää Suomen talven olosuhteet? Ei mitenkään. Täysin huuhaahommiahan nämä ovat. Euroopan unionin kannattaisi pikkuhiljaa ruveta perehtymään oikeisiin asioihin. Porukka velkaantuu hullun lailla, otetaan yhteistä velkaa, ruvetaan määräilemään ihmisiä välittämättä perussopimuksista yhtään mitään ja kansalaisten oikeuksista yhtään mitään. Ja täällä mietitään rakentamismääräyksiä, ja tuleeko sitten joku rakennustarviketarkastaja sitten suurennuslasin kanssa tutkimaan vaikka minun kesämökkiä, että oliko se nyt tämä lastulevynpala oikea tai ostinko väärästä liikkeestä tuon paneelinpalan tai uuden hellan. Voi hyvänen aika, tämmöiseenkö meidän rahamme menevät? Arvoisa ministeri ei ole tähän syyllinen mitenkään, mutta pikkuisen toivon, että kun menette sinne, niin kertokaapa sinne Euroopan unionin suureen byrokratian keitaaseen, että lopettakaa tämä huimailu ja ruvetaan jonain päivänä tekemään oikeita asioita, jotta ihmiset voisivat täällä elää. Jos me rakennamme byrokratiaa... En viitsi sanoa sitä maata, joka sitä byrokratiaa on kerran kokeillut rakentamalla maailman tehokkaimman hallinnon, mutta miten kävi sille valtiolle? Kannattaa lukea historiaa, niin sieltä se löytyy. — Ei muuta.

Kiitos, arvoisa puhemies! Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on hyvä asia silloin kun emme lähde viemään sitä ääripäähän. Suomessa on osattu rakentaa hengittävästi ja ennen kaikkea terveitä taloja jo hyvin kauan. Moni rakennus onkin valitettavasti pilattu sillä, että niitä on energiatehokkuuden nimissä tiivistetty tiivistämisen perään ja lopputuloksena on pussitettu homeinen ja sisäongelmainen talo, jossa ilma ei kierrä. Tämän kanssa saamme olla hyvin tarkkana, ettemme ehdoin tahdoin pilaa rakennuksia lain tai EU-direktiivien vuoksi. Tässä käsittelyssä olevassa esityksessä päivitetään rakentamislakia vastaamaan uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Näiden muutosten myötä täytyy samalla pitää huoli siitä, että kaikenlainen sääntely säilyy kohtuullisena. Kun meille tulee EU-direktiivejä, joita joudumme jäsenmaana toimeenpanemaan, ne eivät saa aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille tai kiinteistöjen omistajille ylimääräisiä tai kohtuuttomia velvoitteita. Jos ja kun meillä on kansallisessa lainsäädännössä liikkumavaraa, se täytyy hyödyntää suomalaisten etujen mukaisesti.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että tähän lyhytvuokraukseen tulee laki, mutta ajatelkaamme, mikä virhe me tässä tehdään: Suomalainen yhteiskunta on rakentanut kuntatekniikkaa ja kaikkia kuntien palveluita, ja sitten yhtäkkiä siinä hyödynsaaja on joku muu, kun tulee taloja, jotka ovat ulkomailta omistettuja, ja niitä Airbnb:n perusteella vuokrataan. Aivan varmasti siinä on harmaata taloutta. Kaikkiin ei tule tietoja, ja sitten niitä rähinäremmejä kun talossa asuu, niin ajatelkaapa kun lapsiperhe tai joku vanhempi ihminen siellä asuu ja sitten on semmoinen meteli ja rytinä ja heitellään vuodevaatteita käytävään ja pidetään meteliä, yöt juhlitaan siellä ja otetaan kunnolla ääntä ilmoille, ja ihmiset ovat sitten hädissään siellä. Eihän tässä ole mitään järkeä. Miksi me tämmöisiä teemme ja täällä ihmettelemme sitten? Meidän pitää tässä talossa laatia semmoiset lait, että tällainen loppuu. Sitä varten ovat hotellit, ja riehukoot siellä ihan vapaasti. Toinen asia on sitten energiatehokkuuteen liittyvän direktiivin muutos tässä: Tästähän oli jo kerran perustuslakivaliokunnassa se yksi esitys, joka torpattiin, että eivät kuulu rakennusmääräykset EU:lle mitenkään. Tässä me näemme tämän EU:n mädännäisyyden siinä mielessä, että sieltä tulee direktiiviä direktiivin perään ja kukaan ei tiedä, mitä tehdään, että rupeavatko ne vahtimaan, millä keinoin joku rakentaa, onko energiatehokas talo taikka onko sitten turvalliset materiaalit? Meillä on Suomessa hyvät rakentamismääräykset, joita Euroopassa ei ole. Toivon, että tähän joku järki löytyisi. Tällä keinoinhan ei voi jatkaa. [Puhemies koputtaa] Meillä on kohta Suomi, jossa ei mitään muuta tehdä kuin ympäristövaikutusten arviointia ja rakennusten tarkastuksia.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan muuttuvaa asumisen ja rakentamisen todellisuutta, sillä lyhytvuokraus ei todella Suomessakaan enää ole marginaalinen ilmiö. Se on monin paikoin muuttanut kokonaisia asuinalueita: asuntoja siirtyy pysyvästä asumisesta matkailumajoituskäyttöön, vuokrataso nousee, asuntoja ei riitä paikallisille asukkaille tai opiskelijoille, ja taloyhtiöiden arki muuttuu levottomaksi monin paikoin. Kyse ei ole vain yksittäisistä häiriöistä, vaan laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta asuntomarkkinoilla. Arvoisa ministeri, hallituksen esityksessä tosiaan tunnistetaan kyllä tarve selkeyttää sääntelyä, mutta kysymys kuuluu, ovatko nämä nyt esitetyt keinot tosiaan riittäviä. Me olemme Suomessa vielä tilanteessa, jossa kehitykseen voidaan vaikuttaa, ja siksi lainsäädännön pitäisi olla myös ennakoivaa, ei pelkästään reagoivaa. Eli jos sääntely nojaa edelleen pitkälti tapauskohtaiseen arviointiin ja jälkikäteiseen puuttumiseen, on vaarana, että vastuu jää taloyhtiöille, naapureille ja kunnille, eli juuri niille tahoille, joilla on vähiten resursseja valvoa ja vähiten myös keinoja puuttua näihin ongelmiin. Mitenkä ministeri näkee tämän asian?

Arvoisa puhemies, arvon ministeri! Tämä hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta on vastaus hyvin konkreettiseen ongelmaan: rakentaminen on ollut hidasta, byrokraattista ja vaikeasti ennakoitavaa. Tämä lakiuudistus ei vähennä vastuuta, vaan selkeyttää pelisääntöjä ja sujuvoittaa prosesseja. Uudistuksen ytimessä on lupamenettelyjen yksinkertaistaminen ja digitalisaation parempi hyödyntäminen. Kun viranomaistyö kevenee ja päällekkäinen sääntely vähenee, rakentaminen nopeutuu ilman että turvallisuudesta, laadusta tai ympäristönsuojelusta tingitään. Esitys koskettaa myös lyhytvuokrausta, joka on osa nykyaikaista asumista ja matkailua mutta vaatii selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt. Rakentamislain tarkennukset tukevat kuntien mahdollisuuksia ohjata rakentamista ja käyttötarkoituksia niin, että lyhytvuokraus ei heikennä pysyvän asumisen edellytyksiä tai naapurustojen viihtyisyyttä. Samalla laki tukee hallituksen kasvutavoitteita. Rakentaminen on merkittävä työllistäjä, ja ennakoitavampi toimintaympäristö antaa yrityksille varmuutta investoida myös heikommassa suhdannetilanteessa. Arvoisa puhemies! Tämä esitys on käytännöllinen ja tasapainoinen korjausliike. Se vahvistaa luottamusta, parantaa toimivuutta ja edistää kestävää rakentamista koko Suomessa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Oikeastaan varmaan kaikki täällä ymmärtävät sen, että asuntojen lyhytvuokraus on Suomessa lisääntynyt laajamittaisesti viime vuosina, niin kuin on ympäri Eurooppaa, ja on hirvittävän hyvä, että siihen, toivottavasti, saadaan selkeitä pelisääntöjä. Niitä on kaivattu. Se, että rakentamislaki ei ole tunnistanut tätä lyhytvuokrausta, on noussut esiin myös muiden hallituksen jo antamien esitysten yhteydessä, joita ympäristövaliokunta onkin käsitellyt. Haluaisin kuitenkin tehdä noston, joka sivuaa hieman tätä siinä mielessä, että kun nimenomaisesti EU-tasolla on etsitty jo ratkaisuja ja Euroopan unionista on annettu vuonna 24 rekisteröintiasetus, niin sitähän me emme kansallisesti vielä ole käyttöön ottaneet, mutta se voisi olla omiaan helpottamaan sitten tätä lyhytvuokrauksen seuraamista. Olisiko ministerin mahdollista tätä kokonaisuutta kommentoida?

Kiitos, arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys rakentamislain muuttamiseksi. Esitys koostuu pääasiallisesti kahdesta kokonaisuudesta: lyhytvuokrausta koskevasta luvusta sekä rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvan energian direktiivin toimeenpanosta. Arvoisa puhemies! Lyhytvuokraus esimerkiksi Airbnb:n ja vastaavien palveluiden kautta on yleistynyt nopeasti. Lyhytvuokrauksessa on monia hyviä puolia. Se esimerkiksi täydentää paikkakuntien majoituskapasiteettia matkailusesongin tai suurten yleisötapahtumien aikana ja antaa asuntojen omistajille mahdollisuuden lisätienesteihin. Toistaiseksi lainsäädäntö ei ole tunnistanut lyhytvuokrausilmiötä, joten siihen liittyviä rajanvetoja on tehty tuomioistuinratkaisujen kautta. Selkeiden pelisääntöjen luominen sille, kuinka laajamittainen lyhytvuokraus on mahdollista asumiseen kaavoitetuissa rakennuksissa, on siis tarpeen. Esitettävien vuorokausirajojen mukaan asuntoa voisi vuokrata lyhytaikaisesti, mikä tarkoittaa siis vuokraamista alle 28 päivän jaksoissa yhteensä enintään 90 päivää kalenterivuoden aikana. Vuorokausirajat ovat esimerkiksi muualla Euroopassa tyypillinen tapa säännellä lyhytvuokrausta. Niiden avulla voidaan mahdollistaa lyhytvuokraus hallitusti mutta ohjata ympärivuotinen hotellimainen majoitustoiminta majoituskäyttöön kaavoitettuihin rakennuksiin. Uudet vuorokausirajat koskisivat asuinkäytön ulkopuolisia, niin sanottuja kakkosasuntoja tai sijoitusasuntoja. Kyse on siis asunnoista, jotka sijaitsevat asemakaava-alueilla ja joissa kukaan ei ole kirjoilla. Käsittelyssä oleva lakiesitys ei koske esimerkiksi loma-asuntoja, vaan esityksellä pyritään luomaan pelisääntöjä muun muassa asuinkerrostalossa tapahtuvalle lyhytvuokraukselle. Lakiesitys ei myöskään koske oman asunnon lyhytvuokrausta, jota harjoitetaan esimerkiksi vakituisen asukkaan lomamatkojen aikana. Kunnille esitetään mahdollisuutta nostaa luvanvaraisuuden kynnystä enintään 180 päivään asti haluamillaan asemakaava-alueilla paikallisista olosuhteista johtuvista syistä. Asemakaavan toteuttamiselle ei saisi aiheutua haittaa. Kunnat voisivat näin huomioida oman tilanteensa ja vastata esimerkiksi matkailusesongin aikaiseen kasvaneeseen majoituskysyntään. Kunnan päätöksen tekisi monijäseninen toimielin, kuten valtuusto tai lautakunta. Kunnan olisi kuultava kuntalaisia päätöksenteossaan. Kuuleminen ja muutoksenhaku tapahtuisivat vastaavasti kuin rakennusjärjestystä hyväksyttäessä. Asuntoa vuokraavan asunnonhaltijan olisi pidettävä kirjaa asunnon lyhytvuokrauspäivistä ja annettava tiedot rakennusvalvontaviranomaiselle pyydettäessä. Rakennusvalvonta voisi jatkossakin puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen. Arvoisa puhemies! Esityksen toinen kokonaisuus koskisi rakennuksen energiatehokkuusdirektiivin kansallista täytäntöönpanoa. Rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen sekä hyötypinta-alan käsitteet. Rakentamislaissa säädetyn uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrää tarkistettaisiin. Määrää nostettaisiin nykyisestä 38 prosentista 52 prosenttiin. Tällä täytettäisiin uusiutuvan energian direktiivin vaatimukset. Tällä esityksellä ei tiukenneta EU-säädösten vaatimuksia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kuten ryhmäpuheenvuorossa sanoin, meidän täytyy rakentaa eurooppalaisempaa Natoa ja meidän täytyy vahvistaa Euroopan unionia. Kokoomuksen näkemys on, että nykyistä vahvemman EU:n rakentaminen edellyttää siirtymistä määräenemmistöpäätöksentekoon EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, EU:n puolustustarviketuotannon kasvattamista ja myös EU:n puolustuskyvyn vahvistamista. Sitten edustaja Tynkkyselle. Selonteossa todellakin on tunnistettu epävarmuudet liittyen Yhdysvaltoihin ja arvaamattomuus, mutta on kuitenkin kaksi eri asiaa: Se, että Yhdysvallat vetää resursseja Euroopasta. Tämä on kehityskulku, joka on Trumpin kaudella kiihtynyt, sanankäänteet ovat värikkäitä, [Veronika Honkasalo: Eivät vain sanankäänteet!] mutta se on myös kehityskulku, joka meillä on ollut tiedossa ennen Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ja johon meidän on täytynyt varautua ja johon olemme varautuneet. [Anne Kalmarin välihuuto] Sitten toinen ja eri asia on se, vetäytyykö Yhdysvallat kokonaan sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen. Toivottavasti olemme samaa mieltä siitä, että kaikesta huolimatta Suomen etu on toimia sen puolesta, että Yhdysvallat sitoutuu transatlanttiseen yhteistyöhön ja Euroopan turvallisuuteen myös jatkossa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja hyvistä huomioista. Haluan nostaa vahvasti esille sen, että tässä todellakin on tarkoituksena paitsi sujuvoittaa kaavoitusta ja rajoittaa valitusoikeutta yleiskaavan mukaisissa asemakaavoissa ja parantaa myöskin sitä ennakkovaikuttamisen velvoitetta silloin, jos on jotain huomauttamista alueidenkäytön suunnittelusta, myös parantaa maanomistajan asemaa monellakin tavalla. Mutta haluan nostaa tässä esille myös sen, että eihän tässä millään tavalla kunnallista itsemääräämisoikeutta tai kuntien kaavoitusmonopolia olla rajoittamassa. Edelleenkin — toivon, että edustaja Lyly ehkä kuulisi tämän, koska erityisesti te olitte huolissanne tästä asiasta — tässä nimenomaisesti säilytetään kunnalla se mahdollisuus ja oikeastaan velvollisuuskin päättää siitä, tuetaanko esimerkiksi kaavoitusaloitteen kautta tullutta maanomistajan pyyntöä tehdä kumppanuuskaava tai sitä, jos hän haluaa muulla tavoin kehittää. Tämä on siis edelleenkin aina kunnan yksiselitteisessä päätösvallassa. — Nyt taitaa mennä ohi tämä vastaus, joten jatkan muista aiheista. Sitten keskusta oli täällä myöskin erilaisista asioista huolissaan, mutta luki ennen kaikkea ääneen täällä muiden lausuntoja, ja jäi kyllä epäselväksi, mitä mieltä keskusta oikeasti itse on. [Jari Ronkainen: Hyvä kysymys!] Nämä tavoitteet, mitä tässä nyt esitetään, ovat erittäin paljon sen mukaisia, mitä me jo Sipilän kaudella lähdimme silloin alun pitäen edistämään. Tässä parannetaan ja sujuvoitetaan todellakin maankäyttöä, alueidenkäytön suunnittelua, säilytetään kuntien kaavoitusmonopoli, niin kuin on ollut käsittääkseni kaikkien puolueiden tavoitetilana, ja siltikin tuodaan sitten myös se resurssi sinne, mahdollistetaan se resurssin hyödyntäminen, mitä usein yksityisellä maanomistajalla saattaa olla käytettävissään. Ja aina kunta päättää. Sen lisäksi hieman ihmettelen sitä, että vihreät vastustavat tämän läpinäkyvyyden lisäämistä myös esimerkiksi näihin isoihin aurinkovoimahankkeisiin. Tämähän tuodaan vain kaavoitusvelvoitteen piiriin. Ei sillä estetä mitenkään näiden hankkeiden etenemistä. 50 hehtaaria — toki rajasta voidaan olla eri mieltä, mikä on järkevä raja tähän — on nyt totta kai se, mihin poliittisessa keskustelussa on päädytty, mutta eihän sillä millään tavoin estetä näiden hankkeiden etenemistä. [Jenni Pitko pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä tuodaan toki vain normaaliin kaavoitusprosessiin, missä on sitten osallistumis- ja vaikutusarviointimenettelyt ja niin edelleen. Totta kai kaupunkiseudut voivat jatkossakin tehdä yhteistä suunnittelua, kuten täällä edustaja Lyly totesi, ja myöskin se, että nämä MAL-sopimusten tietyt yhtenäiset käytännöt tuodaan myös tänne lain tasolle, on siinä mielessä tätä edistävä asia. Mutta ennen kaikkea haluan nyt myöskin peräänkuuluttaa sitä, että tässä on hyvä huomata se, että nyt jo monet maakunnat ovat huomanneet, että on järkevää suunnitella vaikkapa erilaisia tuulivoimainvestointeja maakunnallisella tasolla ja sen vuoksi tehdään näitä maakuntakaavoja. Sitä kautta halutaan varmistaa usein se, että myös ne rajat ylittävät vaikutukset tulevat vahvasti arvioitua. Tällaisissa tuulivoimahankkeissahan ei ole sitten mitään etäisyysrajoitusta. Silloin voidaan luottaa tietysti siihen, että ne vaikutukset tulevat laajasti arvioitua myös kuntien rajat ylittävissä tapauksissa. Totta kai myöskin muut vaikutukset tulee arvioida aikaisemmin, niin kuin tässä keskustelussa hyvin tulikin esiin. Mutta vaikutuksia on arvioitu tämän lainsäädännön valmistelun osalta, [Puhemies koputtaa] eikä ole havaittu, että tällä olisi meillä mitenkään merkittävää tai hidastavaa vaikutusta uusiutuvan energian rakentamiseen, vaan tämä tuo nyt sääntelyyn selkeyttä ja selkeät rajat siihen, milloin pitää tuoda kaavoituksen piiriin myöskin aurinkovoimarakentaminen. Mutta sinällään se on ehkä vain hyväkin, kun tämä aurinkovoimarakentaminen edistyy nyt aika vauhdilla. Olen havainnut muun muassa kotikunnassani, että syntyy aika paljon keskustelua, jos näitä ilman kaavoitusta lähdetään viemään eteenpäin, ja tämä tuo sen läpinäkyvyyden myös näihin projekteihin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! En sen enempää kommentoi edellistä puheenvuoroa, koska ilmeisesti ei nyt ihan ymmärretty, mistä äsken puhuin. Maanomistajan aseman parantaminen on ihan selkeä parannus tässä, enkä siihen edellisessä puheenvuorossa juurikaan puuttunut. Hallituksen esityksen mukaan lakiin sisällytettäisiin vähimmäisetäisyysvaatimus tuulivoimalan ja asutuksen välillä, mikä täällä on tuotu jo aiemmin esille. Tämä on merkittävä muutos, koska tähän asti etäisyys on määräytynyt yksinomaan melu- ja muiden vaikutusarvioiden perusteella. Nyt tarkoituksena on lisätä asukkaiden oikeussuojaa ja ennakoitavuutta, vähentää konfliktitilanteita ja valitusherkkyyttä sekä yhtenäistää käytäntöjä valtakunnallisesti. Kuitenkin vaikka vähimmäisetäisyyttä ollaan säätämässä lakiin, se ei korvaa muuta vaikutusten arviointia. Kaavoituksessa on edelleenkin arvioitava muun muassa melu-, infraääni-, välke- ja maisemavaikutukset, luontovaikutukset ja Natura-arviointi, vaikutukset elinkeinoihin, esimerkiksi matkailuun, sekä puolustus- ja turvallisuusnäkökohdat. Etäisyys ei siis automaattisesti tee hankkeesta hyväksyttävää, vaan toimii alarajana. Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies suhtautuu esitykseen pääosin kriittisesti. Hän nostaa lausunnossaan esiin useita oikeusvaltioperiaatteen, perustuslain ja hyvän lainvalmistelun kannalta merkittäviä huolia. Oikeusasiamies pitää ongelmallisena sitä, että kaavoitusta ja rakentamista koskeva kokonaisuus on hajautettu neljään eri lakiin ilman selkeää sääntelyn yksinkertaistamista. Päinvastoin sääntelyä on lisätty sekä sisällöllisesti että säädösteknisesti, mikä heikentää sääntelyn selkeyttä, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Esitetyt muutokset horjuttavat oikeusasiamiehen mukaan kaavahierarkian pitkään vakiintuneita rooleja ja oikeusvaikutuksia, joista on muodostunut laaja hallintotuomioistuinten ratkaisukäytäntö. Oikeusasiamies arvioi, että uudistus johtaisi pitkään oikeudelliseen epävarmuuteen, kun kaavojen ohjausvaikutuksia ja uusia sanamuotoja jouduttaisiin tulkitsemaan tuomioistuimissa vuosien ajan. Tämä ei toki muuta sitä tilannetta, etteikö korjaamisen tarvetta ole, eikä se saa olla esteenä, että jokin uudistus vie aikaa. Uudistuksia pitää tehdä. Aika moni uudistus jäisi tekemättä, jos ne koettaisiin vaikeiksi ja pitkäkestoisiksi. Arvoisa puhemies! Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta oikeusasiamies pitää myönteisenä kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden nostamista tavoitteisiin, mutta katsoo, että tavoitteiden sisältöä ei ole riittävästi konkretisoitu. Ilman selkeää määrittelyä ei ole mahdollista arvioida, mitä valtio tosiasiallisesti edellyttää kunnista ja maakunnista, mille kaavatasolle tavoitteet kohdistuvat ja miten niiden toteutumista voidaan oikeudellisesti valvoa. Tässä muodossa valtioneuvostolle esitetty mahdollisuus antaa määräyksiä ja uhkasakkoja tavoitteiden toteuttamiseksi ei ole hänen mukaansa oikeudellisesti toteuttamiskelpoinen. Maakuntakaavan osalta oikeusasiamies suhtautuu kriittisesti sen ohjausroolin heikentämiseen, erityisesti yhdyskuntarakenteen periaatteiden sulkemiseen kaavan tehtävistä. Tämä voi heikentää seudullisten näkökulmien huomioon ottamista ja katkaista loogisen yhteyden maakuntakaavan ja kuntien yhdyskuntarakenteen suunnittelun välillä. Arvoisa puhemies! Vielä Kuntaliiton lausunnosta: Keskeinen huoli kohdistuu kunnalliseen itsehallintoon ja kaavoitusmonopoliin. Kuntaliiton mukaan esitys kaventaa kuntien päätösvaltaa alueiden käytössä lisäämällä valtion ohjauskeinoja ja yksityiskohtaista sääntelyä tavalla, joka rajoittaa kuntien mahdollisuuksia ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Erityisen ongelmallisena pidetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen liitettyjä määräaikoja ja pakkokeinoja sekä sääntelyä, joka ohjaa kuntien sisäistä hallintoa, kuten velvoite käsitellä kaavoitusaloitteet ja yhteistyöpyynnöt monijäsenisissä toimielimissä. Taas korostan, että esimerkiksi omassa kotimaakunnassani näitä maanomistajan aloitteesta tehtyjä kaavoja on toteutettu, ja ne ovat erittäin hyvä — mutta toteutuvatko ne parhaalla mahdollisella tavalla tällä esityksellä? Kuntaliitto katsoo myös, että lakiesitys lisää kuntien hallinnollista taakkaa ja taloudellisia kustannuksia. Uusia tehtäviä, selvitys- ja seurantavelvoitteita sekä menettelyvaatimuksia syntyy useille kaavatasoille, eikä kevennyksillä pystytä sen arvion mukaan tasapainottamaan kokonaisuutta. Lausunnossa korostetaan rahoitusperiaatetta: jos kunnille säädetään uusia velvoitteita, valtion on osallistuttava niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tätä ei ole tapahtumassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys alueidenkäyttölaiksihan on erittäin kannatettava. Se sujuvoittaa kaavoitusta, maankäyttöä, vähentää byrokratiaa, antaa edellytyksiä investoinneille. Ihmettelen kyllä tätä keskustan kritiikkiä, jota äsken tätä esitystä kohtaan kuulimme. Siis onko todella niin, että Suomen Keskusta pitää kuntien itsehallinnon kannalta ongelmallisena sitä, että suomalaisen maanomistajan asemaa kaavoituksessa parannetaan merkittävästi? Tästäkö tämä kritiikki johtuu? Siis tämä alueidenkäyttölaki on suomalaisen maanomistajan asemaa vahvistava laki. Kuten äsken edustaja Jukkolan erinomaisesta puheenvuorosta kuultiin, se vahvistaa maanomistajan asemaa kahdella tavalla. Ensinnäkin tämän lain myötä tuodaan lakiin maanomistajan oikeus saada tietyistä kaavamääräyksistä korvauksia silloin, kun maanomistajan metsänkäyttöä rajoitetaan. Tämä on erittäin tärkeä asia suomalaiselle metsänomistajalle. Toiseksi tässä vahvistetaan maanomistajan oikeutta päättää siitä, miten maanomistajan maata käytetään, millaista toimintaa sinne kaavoitetaan. Tässä tuodaan kaavoitusaloite lakiin, edellytetään kuntaa reagoimaan siihen tietyssä määräajassa. Nythän ovat siis jotkin kunnat toimineet niin, että nämä maanomistajan kaavoitusaloitteet ovat jääneet niin sanotusti mappiin ö, siis määräämättömän pitkäksi ajaksi. Ajatelkaa: kun maanomistaja ilmaisee, että minä haluan kehittää tätä omaa maatani tietyllä tavalla, niin kunta laittaa tämän aloitteen pölyttymään mappiin eikä edes vaivaudu vastaamaan maanomistajalle. Tämä lakiesitys korjaa tämän. Ja sitten kumppanuuskaavoitus tuodaan lakiin. Siihen liittyy myös eräitä perustuslakiin kytkeytyviä kysymyksiä, joita valiokunta varmasti arvioi, mutta poliittisesti pidän hyvin tärkeänä sitä, että parannetaan maanomistajan edellytyksiä osallistua kaavoitukseen ja viedä eteenpäin sitä maankäyttöä omalla maallaan. Sitten vielä nostan esille tästä esityksestä valitusoikeuksien rajaamisen. On hyvin perusteltua se, että asemakaavasta valitusoikeus on asianosaisella eli ei kaikilla kuntalaisilla. Lisäksi Suomessa on esimerkkejä siitä, että yhdistykset toimivat vaikeuttaakseen kunnan maankäyttöä ja kehittymistä. Eli on viitteitä siitä, että valitusoikeutta voidaan käyttää myös ikään kuin väärin. Tällä esityksellä sitten rajoitetaan näiden yhdistysten valitusoikeutta sillä tavalla, että niiden on pitänyt olla aktiivisia kaavoituksen aiemmassa vaiheessa ja pyrkiä sillä tavalla vaikuttamaan, kun kaavasta on päätetty. Lisäksi tämä vähittäiskaupan suuryksikkösääntelyn helpottaminen on erittäin tervetullut uudistus, ja itse toivoisin, että siinä vielä tulevaisuudessa päästäisiin entistä pidemmälle. [Puhemies koputtaa] Nimittäin tämä suuryksikkösääntely on yksi tekijä sille, minkä takia Suomessa vähittäiskauppa on päässyt niin pahoin keskittymään. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme oleva alueidenkäyttölaki on odotettu askel kohti sujuvampaa Suomea. Kyse ei ole vain hallinnollisesta uudistuksesta vaan siitä, että hankkeet etenevät nopeammin, investoinnit käynnistyvät ajallaan ja ihmiset saavat työnsä ja palvelunsa lähemmäs arkeaan. Sen ydinviesti on selvä: puretaan byrokratiaa, vahvistetaan omaisuudensuojaa ja luodaan edellytyksiä kasvulle. Haluan nostaa esiin kolme kohtaa, jotka muuttavat suuntaa oikeudenmukaisemmaksi. Ensinnäkin tässä esityksessä palautetaan maanomistajalle kuuluvaa asemaa, ja tämä on semmoinen hyvin keskeinen perustuslaillinen oikeus. Jos joku omistaa maan ja siellä ovat tontilla pyykit nurkissa ja on omistus siihen, niin se on hänen maataan, jota eivät pysty toiset käyttämään ja riistämään, vaan hänellä, kuka sen maan omistaa, tulee olla oikeus siihen. Monesti me täällä varsinkin puhutaan meidän metsistä ja vastaavaa, mutta yleensä Suomessa siellä on aina näillä joku omistaja. Uusi laki tuo mukanaan maanomistajan aloiteoikeuden ja kumppanuuskaavoituksen. Jatkossa maanomistajalla on aito mahdollisuus vaikuttaa oman maansa käyttöön ja ehdottaa kaavoitusta. Tämä ei ole vain periaatekysymys vaan käytännön muutos esimerkiksi tilanteissa, joissa kaavamääräykset rajoittavat merkittävästi metsätalouden harjoittamista. Maanomistajalla on jatkossa selkeä oikeus korvaukseen. Laki tunnustaa taloudelliset tosiasiat ja vahvistaa suomalaisen omaisuudensuojan uskottavuutta. Hyvä. Toiseksi karsimme turhat valituskierrokset samalla oikeusturvaa kunnioittaen. Suomi ei kasva, jos jokainen hanke seisoo vuosia oikeussaleissa. Rajaamme asemakaavojen valitusoikeuden niihin asianosaisiin, joiden oikeuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Samalla varmistamme, että osallistumismahdollisuudet toteutuvat ajoissa. Yhdistysten on oltava aktiivisia jo suunnitteluvaiheessa, ja muistutus on tehtävä silloin, kun siihen on mahdollisuus. Näin prosessit nopeutuvat ja ennakoitavuus paranee ilman, että oikeusturva vaarantuu. Kolmanneksi helpotamme kaupan sijoittumista konkreettisesti. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä kevennetään tuntuvasti. Siitä poistuu jäykkiä maakuntakaavojen rajoituksia, ja kunnille tulee enemmän päätösvaltaa päättää kaupan sijoittumisesta. Tämä tarkoittaa nopeampia päätöksiä kunnissa, parempaa reagointia paikallisiin tarpeisiin ja ennen kaikkea sitä, että palvelut seuraavat ihmisiä, eivät hallinnollisia rajoja. Markkinoiden ja arjen tarpeiden on ohjattava palveluverkkoa, ei ylhäältä annettujen kaavamallien. Arvoisa rouva puhemies! Tämä uudistus poistaa investointien tieltä turhia esteitä ja vahvistaa luottamusta siihen, että Suomessa kannattaa rakentaa, yrittää ja omistaa. Se tekee järjestelmästämme selkeämmän, oikeudenmukaisemman ja ennakoitavamman. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme yhtä tämän eduskuntakauden ja hallituskauden merkittävintä lakipakettia. Alueidenkäyttölakia on yritetty uudistaa pitkään. Sitä valmisteltiin viime kaudella, ja muistaakseni tämä hanke laitettiin käyntiin sitä edellisellä eli Sipilän kaudella. Ehkä yleiskuvana tästä muutoksesta on se, että itse asiassa tähän isoon alueiden suunnittelujärjestelmäänhän esitetään loppujen lopuksi aika vähän rakenteellisia muutoksia. Mielestäni se kertoo sitä, että meidän kaavajärjestelmä, tämä suunnittelujärjestelmä, on itse asiassa todella vahva, ja vaikka sitä on haastettu ja siihen on erilaisia mallejakin esitetty, niin nykytila on kuitenkin se, mihin tässäkin tilanteessa on palattu. Itse tuen sitä johtopäätöstä siksi, että tämä on nimenomaan vahva järjestelmä, mitä kannattaa mieluummin vahvistaa, parantaa kuin kokonaan myllätä uusiksi. No, tässä toki esitetään kuitenkin tämmöisiä ihan merkittäviäkin muutoksia muun muassa maanomistajien oikeuksiin tai kaavojen ohjaavuuteen liittyen. Osaa niistä voi ajatella järkevänä sujuvoittamisena, osaa taas pidän vaikeina, kunnan kaavamonopolia haastavina esityksinä, ja tulen tarkkailemaan sitten valiokuntakäsittelyssä, minkälaista palautetta ne tulevat saamaan. Sinänsä pidän järkevänä myös, että talousvaliokunnalta pyydetään lausunto, joten kannatan tuota edustaja Kallion esitystä siitä. Kun me puhumme tästä kaavajärjestelmästä, niin se on itse asiassa konkreettinen osa meidän koko investointiympäristöä, miten yksityiset investoijat haluavat Suomeen investoida, minkälainen luvitusjärjestelmä meillä on. Sitten erityisesti nämä uusiutuvan energian hankkeisiin esitetyt uudet etäisyysvaatimukset ja pinta-alarajat voivat myös olla merkittäviä esteitä niiden toteutumiselle. Ajattelinkin tämän loppupuheenvuoroni käyttää niihin. Hallitus nyt siis esittää tuulivoimalle 1,25 kilometrin minimietäisyyttä. Tämähän tulee tarkoittamaan merkittävälle osalle kehitteillä olevista hankkeista niitten muuttumista toteutuskelvottomiksi. Suomen uusiutuvat ry arvioi, että jopa 40 prosenttia nyt kehitteillä olevista tuulivoimahankkeista ei pystyisi toteutumaan, jos tämä laki muutetaan. Kyse on siis miljoonan, jos ei miljardin investoinneista, mitä me tietenkin erittäin paljon Suomeen tarvitsisimme. Varsinkin kun peilaan tätä keskustelua äsken keskustelussa olleeseen KAISU-ilmastosuunnitelmaan ja siihen puheeseen, miten ilmastopolitiikka on elinkeinopolitiikkaa, niin tällaisten esteiden rakentaminen uusiutuvan energian tielle on käsittämätöntä, kun Suomen vahvuus näiden investointien toteutumisessa nyt ja tulevaisuudessa on nimenomaan puhdas ja edullinen sähkö. Itse ihmettelen tätä lähestymistapaa ylipäänsä. En tiedä, mihin tällä pyritään. Onko tämä ympäristövaikutusten vai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoittelua? Ainakin ympäristön kannalta jos ajatellaan, tällainen ei ole järkevää. Se tulee ohjaamaan tuulivoimaa pois rakennetuilta alueilta eli sieltä, missä on jo nyt sitä infrastruktuuria ja ehkä myös vähemmän säilytettävää luontoa, keskelle metsiä eli kauas asutuksesta ja jopa erämaa-alueille. Tämä ei todellakaan siis palvele sitä, että me saisimme energiantuotantoa tänne Etelä-Suomeen, mihin me erityisesti sitä tarvitsisimme nykyisen sähköverkon vakauttamisen kannalta, vaan se tulee lisäämään painetta Itä‑ ja Pohjois-Suomeen. Itä-Suomen ongelmat me tiedämme, eli tuulivoima tulee jatkossa ohjautumaan yhä vahvemmin Pohjois-Suomeen, vaikka esimerkiksi jo nyt Pohjois-Pohjanmaalla, jossa itse asun, on yli 40 prosenttia tuulivoimaloista. Näkisin, että sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta olisi tärkeää, että tuulivoimaa voisi sijaita kaikkialla Suomessa eivätkä sen haitat sitten myöskään samoille ihmisille heidän elinympäristöönsä kohdistuisi, mutta myöskin luontovaikutusten kannalta tämä rajaus on käsittämätön. Aurinkovoimaloille esitetään myös tämmöistä 50 hehtaarin pinta-alarajausta. Suhtaudun sinänsä ajatukseen siitä, että aurinkovoimaa säädettäisiin paremmin, myönteisesti. Jossakin mielestäni kannattaakin laittaa tämmöinen pinta-alaraja, mutta tämä 50 hehtaarin pinta-alarajaus kyllä koskee varsin pieniä voimaloita, ja kun me tiedämme, että erityisesti näitten pienten voimaloiden suhteen kannattavuus tällä hetkellä aurinkovoiman rakentamiseen on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi tuulivoimaloiden suhteen, niin onko nyt oikea aika laittaa aurinkovoiman kiihdyttämiselle tällaisia esteitä? Eli käytännössä osa hankkeista varmastikin tyssäisi, koska me tiedämme, että kaavaprosessit sekä vievät aikaa että ne myös maksavat hankekehittelijöille. Itse ajattelen, että aurinkovoiman ja tuulivoiman ohjaamiselle oikeille sijainneille on muita keinoja. Erityisesti haluan vielä tästä tuulivoimasta siis sanoa sen, että nykyinen järjestelmähän pystyy ottamaan huomioon sekä ihmisvaikutukset että ympäristövaikutukset ja se on toiminut oikein hyvin. Se on nykyiseen kaavoitukseen perustuva järjestelmä, joten tätä ei kannattaisi tämmöisillä kategorisilla rajauksilla romuttaa varsinkaan, kun se saattaa tosiaan jopa 40 prosenttia kehitteillä olevista tuulivoimahankkeista jäädyttää.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on hallituksen mukaan saattaa päätökseen maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen alueidenkäyttöä koskeva osuus. Käytännössä keskushallinnon otetta maankäytöstä vahvistetaan. Kun esitystä arvioidaan lausunnonantajien näkemysten perusteella, kuten eduskunnan oikeusasiamies, kunnat, maakuntaliitot ja tuulivoimarakentajat, voidaan päätyä muun muassa seuraavanlaisiin johtopäätöksiin: kaavoitusta ja rakentamista koskeva sääntely eriytetään neljään eri lakiin, se heikentää sääntelyn selkeyttä, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta, maakuntakaavan merkitystä vähennetään, kuntien itsehallintoa rapautetaan ja erityisesti uusiutuvan energian rakentamisen byrokratiaa kasvatetaan. Esityksessä on paljon yhtymäkohtia hallituksen hankintalakiesityksen kanssa. Retoriikka ei aivan kohtaa todellisuuden kanssa. Kunnille tulee lisää byrokratiaa ja kustannuksia, joita ei kompensoida. Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan sen keskeinen tavoite on selkeyttää alueidenkäytön ohjausta siten, että kaavoitus tukee hyvän elinympäristön muodostumista, kuntien ja kaupunkiseutujen kasvua sekä alueiden elinvoimaa. Tavoitteena on myös parantaa Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä. Uudistuksella pyritään edistämään kestävää kehitystä kaikilla osa-alueilla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Myös ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luontokadon torjuminen on kytketty aiempaa vahvemmin osaksi alueidenkäytön suunnittelua. Samalla tähdätään siihen, että osallistumisoikeudet toteutuvat ennakoivasti ja rakentavasti ja että maanomistajan oikeudet ja velvollisuudet ovat sääntelyssä selkeitä ja oikeasuhtaisia. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, miksi kaikkien näiden tavoitteiden vastaisesti rakentamisesta tehdään monimutkaisempaa, byrokraattisempaa ja kalliimpaa. Miksi laaditaan lainsäädäntöä, jonka seurauksena hallitus tekee Suomesta entistä riippuvaisemman ulkomailta tuotavasta fossiilisesta energiasta? Arvoisa puhemies! Esityksen perusteella sillä arvioidaan olevan laajasti taloudellisia, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä kohtaa, kun tämä ”taloudellinen” on mainittu ja se on selkeästi yksi keskeinen tekijä tässä, teenkin esityksen, että tästä pyydetään lausunto myös talousvaliokunnalta. Taloudellisesti uudistuksen arvioidaan parantavan investointien ennakoitavuutta ja vähentävän hallinnollista taakkaa erityisesti pitkällä aikavälillä. Lausunnonantajista ainakin kunnilla ja teollisuudella oli tästä varsin erilainen näkemys. Kuntien osalta tavoitteena on kaavaprosessien tehostuminen ja kustannusten hallinta. Käytännössä yhden lain sijaan jatkossa on kuitenkin neljä lakia, ja kustannukset kasvavat. Kaavojen sisältövaatimusten päivittäminen vahvistaa luonnon monimuotoisuuden ja ilmastotavoitteiden huomioon ottamista, käytännössä kuitenkaan jatkossa ei enää paikallisia olosuhteita oteta huomioon, vaan kaikkialla pitää toimia samalla tavalla. Kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen saa aiempaa vahvemman oikeudellisen perustan, mikä tukee eheää yhdyskuntarakennetta. Eheä yhdyskuntarakenne tarkoittaa suomeksi keskittämistä. Arvoisa puhemies! Lausunnonantajien huoli kohdistuu siihen, että esitys kaventaa kuntien ja maakuntien itsehallintoa, lisää hallinnollista taakkaa ja ohjaa alueidenkäyttöä jäykällä ja vaikeaselkoisella tavalla ilman riittäviä vaikutusarvioita. Esitys heikentää kuntien kaavoitusmonopolia ja alueellista harkintavaltaa, juuri niitä asioita, joita on tuotu lukuisia kertoja esille lukuisten muiden hallituksen esitysten eduskuntakäsittelyssä ja myös EU-asioiden osalta. Miksi nyt mennään eri suuntaan? Lausunnoissa kritisoidaan myös valtion ohjausvallan vahvistumista erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamiseen liittyvien määräaikojen, pakkokeinojen ja uhkasakkojen kautta, ja niitä pidetään osin jopa perustuslaillisesti arveluttavina. Kunnille ja maakunnan liitoille voi syntyä velvoite viedä kaavoitus läpi määräajassa ilman todellista mahdollisuutta vaikuttaa kaavan sisältöön, mikä on ristiriidassa kunnallisen ja maakunnallisen itsehallinnon kanssa. Keskushallinnon vallan vahvistaminen vaikuttaa olevan läpimenevä teema tässäkin hallituksen esityksessä, kuten se on kutakuinkin kaikilla muillakin hallinnonaloilla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin mielenkiintoinen lakipaketti tässä on käsissä. Tässä on sivuja kohtuullisen paljon. Tätä lakipakettia itse olen päässyt käsittelemään myös Kuntaliiton ja kaupungin eri yhteyksissä, ja täytyy sanoa, että sinänsä nämä suuntaviivat, mitä tässä on — säilytetään kolme kaavatasoa ja maakuntakaavan roolia hieman laskettaisiin — ovat olleet myöskin se tavoite, ja tässä se näyttää toteutuvan. Se liittyy siihen, että saadaan tätä kaavoitusta nopeutettua kokonaisuudessaan. Muutenkin on tämä perustavoite täällä, että kaavarakenteita ja kaavoja pystyttäisiin synnyttämään nopeammin kuin tänä päivänä tehdään. Siinä mielessä tämä kokonaisuus palvelee kohtuullisen hyvin sitä suuntaa, mitä tässä on tehty. Kaiken kaikkiaan tämän osalta täällä on hyviä näkökohtia, mutta tässä kuitenkin kuntien kannalta on semmoinen huoli, että nyt tätä kaavoitusmonopolia, joka on kunnan tärkein työkalu, kun se kehittää omaa kuntaansa, hiukan koko ajan riudutetaan erilaisilla toimenpiteillä ja annetaan näitä kaavantekomahdollisuuksia myös muille, ja sitten tulee sitä velvoitetta, minkä tasoisia kaavoja niistä sitten syntyy, ja ne kelpoisuusvaatimukset ja muut pitäisi saada sillä tavalla hoidettua. Tämä ei ole ihan yksiselitteinen, mitä tässä tapahtuu nytten näitten osalta. Ymmärrän, että siellä halutaan myöskin tätä puolta tehdä, mutta se kaavamonopolin merkitys on niin iso, että sitä ei pitäisi riuduttaa näissä missään toimenpiteissä. Valitusoikeutta jonkin verran rajoitetaan. Täälläkin oli lakiesitys, joka jätettiin viime viikolla valitusoikeudesta kuntien osalta ja jota nyt ministeriössä valmistellaan. 136 edustajaa allekirjoitti semmoisen lakiesityksen, että kun kaava on tehty ja tontti jaetaan, niin siitä tontin jaosta ei voisi valittaa muut kuin ne asianosaiset, jotka ovat olleet siinä mukana. Eli kyllä tällä alueella on vielä kehitettävää, ja tämä alueidenkäyttölaki vie sitä siihen suuntaan, mutta nämä kysymykset huolettavat. Sitten on sellaisia kysymyksiä, arvoisa rouva puhemies, jotka mietityttävät, kun katsotaan tätä lakipakettikokonaisuutta. Se liittyy tuohon äskeiseenkin aiheeseen, missä puhuttiin tästä energiaomavaraisuudesta ja muusta. Erityisesti kiinnostaa tämä kaavoituksen raja aurinkoenergian osalta. Alueet pitää kaavoittaa, jos ne ovat suurempia kuin 50 hehtaarin kokoisia. Toisaalta nähdään, että tänä vuonna taitaa olla niin, että aurinkoenergiaa rakennetaan enemmän kuin tuulivoimaa, koska tuulivoiman tilanne on sellainen, että sähkön hinta ei ole sellainen, että sitä kannattaisi nyt tehdä, ja sitten tasausjärjestelmiä ei ole riittävästi, ja sen osalta vielä puutteita on. Tämän aurinkoenergian osalta tuotannollis-taloudellinen raja vaatisi, että ne alueet olisivat vähän isompia kuin 50 hehtaaria. Niiden pitäisi olla isompia. Toimijat itse puhuvat 120 hehtaarista, joka silloin toisi sellaisen alueen. Kun katsotaan niitä aurinkovoimaloita, jotka tuolla ovat, niin ne ovat yleensä semmoisilla jättömailla ja sellaisissa tilanteissa, joissa muuta käyttöä niillä ei ole niinkään paljon. Tässä mielessä kyllä täällä jatkokäsittelyssä miettisin, pitäisikö tuon rajan olla korkeampi. Arvoisa rouva puhemies! Myös tuulivoiman osalta tämä raja, 1 250 metriä, Itä-Suomesta saadun selvityksenkin mukaan rajaa niitä tuulivoimahankkeita, joita me erityisesti Itä-Suomeen tarvittaisiin. Tässäkin on semmoinen tilanne, että sitä rajakokoa, mitä tässä nyt on ajateltu, pitäisi vielä miettiä, mutta se ei ole siellä tärkein syy siihen, miksi ne eivät etene. Siellä on varmaan muitakin syitä sen osalta. Eli täällä on paljon hyvää ja paljon sellaista kokonaisuutta, jota sietää viedä eteenpäin, mutta joitain kohtia vielä pitää harkita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Alueidenkäyttölain uudistus on myös turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Pohjoisessa Suomessa maankäyttö ei ole vain kaavoitusta, vaan se on huoltovarmuutta, rajaturvallisuutta ja koko maan kriisinsietokykyä. Siksi pohjoinen Suomi on myös keskeinen osa Suomen energiaomavaraisuutta. Tuulivoima, aurinkovoima ja muut yhteiskunnan kriittiset rakenteet rakentuvat siellä alueille, joilla etäisyydet ovat pitkiä ja luonto vahvasti läsnä. Tämä esitys tuo vihdoin selkeät pelisäännöt, joiden mukaan kunnilla säilyy päätösvalta, mutta myös valtakunnalliset turvallisuustarpeet energiaverkoissa, liikenteessä ja maanpuolustuksessa on otettava kaavoituksessa vakavasti. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että uusi laki tunnistaa Pohjois-Suomen todellisuuden. Harva asutus, pitkät huoltoketjut ja rajojen läheisyys edellyttävät järkevää ja ennakoitavaa maankäyttöä. Huoltovarmuus ei synny paperilla vaan toimivista teistä, junaradoista, sähköverkosta ja paikallisesta hyväksyttävyydestä. Pidän välttämättömänä, että uusiutuvan energian rakentaminen etenee hallitusti ja turvallisesti. Selkeät etäisyyssäännöt tuulivoimalle ja aurinkovoiman ohjaaminen oikeille alueille vahvistavat sekä hyväksyttävyyttä että investointivarmuutta. Arvoisa puhemies! Tämä laki antaa kunnille työkalut ja vastuuta mutta myös velvoitteen katsoa kokonaisuutta. Pohjoisen näkökulmasta se on oikein. Päätökset tehdään lähellä, mutta Suomen turvallisuus edellä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tuulivoimaloille tulee vihdoin suojaetäisyys. Nyt säädetään uusi alueidenkäyttölaki, johon sisällytetään kauan kaivattu kansallinen etäisyysvaatimus tuulivoimaloiden ja asutuksen välille. Etäisyyspäätöksen mitta oli valitettavasti pettymys ja kompromissi. Perussuomalaiset ainoana hallituspuolueena ymmärsi sen merkityksen ja vaati siitä pidempää. Kansallinen etäisyysvaatimus saatiin siis perussuomalaisten ansiosta viimein lakiin, mutta ei ihan sellaisena, jota alun perin vaadimme, riittävän pitkänä. Lopullisessa, nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä vaadittava minimietäisyys on 1,25 kilometriä. Vielä luonnosversiossa ennen lausuntokierrosta etäisyydeksi oli ehdotettu kahdeksan kertaa pyyhkäisykorkeus, mikä olisi ollut hieman pidempi välimatka, vähän alle tai vähän yli kaksi kilometriä voimalasta riippuen. Omassa toimenpidealoitteessani etäisyydeksi ehdotetaan kymmenen kertaa pyyhkäisykorkeus tai minimissään kaksi ja puoli kilometriä, eli kaksinkertaista mittaa tästä esityksestä. Pyyhkäisykorkeus tarkoittaa sitä korkeutta, mihin voimalan lavat korkeimmillaan ulottuvat. Suojaetäisyyden linkittäminen voimalan pyyhkäisykorkeuteen ottaisi huomioon voimaloiden koko ajan kasvavan korkeuden. Tällä hetkellä suuret tuulivoimalat ovat noin 200 metriä korkeita, mutta suunnitteilla on jopa 300-metrisiä jättiläisiä. Kahden ja puolen kilometrin suojaetäisyysehdotus perustuu myös eurooppalaisiin tutkimuksiin, joiden perusteella voimalan etäisyys vaikuttaa negatiivisesti kiinteistön arvoon erityisesti 2,5—3 kilometriin saakka. Pidemmälle suojaetäisyydelle olisi siis ollut erittäin vahvat perusteet. Surullista, että niitä ei nyt kuunneltu. Erittäin tärkeä seikka on, että kunnille jätetään edelleen jatkossakin vapaus päättää pidemmästä etäisyydestä tai kieltää tuulivoiman rakentaminen kokonaan. Kuntapäättäjillä on nyt siis suuri vastuu varmistaa omien kuntalaistensa oikeuksien toteutuminen tässä asiassa. Kunnat ovat siis jo aiemminkin saaneet tehdä omia linjauksiaan vähimmäissuojaetäisyyksistä. Suurimmassa osassa kuntia se on kaksi kilometriä, Evijärvellä jopa järkevät neljä kilometriä, joka on tosi hyvä. Näistä ei nyt kannata lähteä yhtään peruuttelemaan, vaan pitää rohkeasti kiinni laajemmista suojavyöhykkeistä, koska tuulivoiman haittavaikutukset eivät todellakaan rajoitu siihen, että kiinteistöjen arvo laskee. Massiiviset tuulivoimalat näkyvät ja kuuluvat kauas ja vaikuttavat niin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin. Tuulivoiman tuottama ääni on laajakaistaista ääntä. Korvin kuultavan äänen lisäksi se sisältää myös pieniä taajuuksia ja infraääniä. Pyörivien lapojen aiheuttama ääni voi häiritä lähellä asuvien unta, vähentää asukkaiden viihtyvyyttä ja aiheuttaa huolia mahdollisista terveysvaikutuksista. Arvoisa puhemies! Alueidenkäyttölain tuulivoimaa koskevilla muutoksilla tavoitellaan hallitusohjelman mukaista tuulivoiman hyväksyttävyyden vahvistamista. Etäisyyden säätäminen oli tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta pidemmällä etäisyysvaatimuksella tavoitteeseen oltaisiin päästy paremmin. Kuitenkin tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää. Suomeen tulee joka tapauksessa nyt yksi Euroopan kireimmistä sääntelyistä. Etäisyysvaatimuksen myötä tuulivoimaloiden etäisyys kasvaa 50 prosentilla nykyisin keskimäärin toteutuneesta 800 metristä. Ympäristövaikutuksen arviointivelvollisuuden rajaa suunnitellaan laskettavaksi kymmenestä viiteen voimalaan. Lisäksi maisemavaikutusten huomioimista vahvistetaan. Onneksi perussuomalaiset ovat hallituksessa muistuttamassa, että suomalaisten etu on laitettava myös ulkomaisten tuulivoimayritysten tuottohaaveiden edelle. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä nyt pitkään valmisteltu kokonaisuudistus vanhasta maankäyttö- ja rakentamislaista etenee tällä kertaa nyt alueidenkäyttölain osalta. Alueidenkäyttölakihan on aivan todella merkittävä kokonaisuus alueidenkäytön suunnittelun puolesta. Tämä on todellakin ollut pitkä prosessi. Aiemmin tässä prosessin aikana on eriytetty rakentamisen osuus rakentamislaiksi, ja siinä yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain nimi muutettiin alueidenkäyttölaiksi. Nyt tämä alueidenkäyttöä eli siis käytännössä kaavoitusta, valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja merialuesuunnittelua koskeva kokonaisuus säädettäisiin omaksi laiksi eli uudeksi alueidenkäyttölaiksi. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olleet ja nykyisin voimassa olevassa alueidenkäyttölaissa olevat loput säännökset, jotka koskevat muun muassa kuntien maapolitiikkaa ja kaavojen toteuttamista, on tarkoitus eriyttää omiksi laeikseen, yhdyskuntarakentamis- ja kehittämislaeiksi. Hallituksen on tarkoitus antaa näitä koskevat esitykset vielä tällä hallituskaudella. Uudessa alueidenkäyttölaissa kaavoituksen toimivista perusperiaatteista pidetään kiinni. Jo vuoden 1958 rakennuslaissa omaksuttu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kolmiportainen hierarkia ei muutu, eli maakuntakaavat ovat jatkossakin yleispiirteisin kaavamuoto ja kunnat laativat yleiskaavoja ja asemakaavoja. Kunnilla on edelleen keskeinen ja ratkaiseva rooli kaavoituksessa. Hallitusohjelman mukaan alueidenkäyttölain uudistuksen tavoitteena on muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta, hyvää elinympäristöä, kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Maakuntakaava rajattaisiin koskemaan vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita, ja myös maakuntakaavan ohjausvaikutuksia rajattaisiin. Myös vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevaa sääntelyä kevennettäisiin ja kaavojen sisältövaatimuksia päivitettäisiin. Lakiin lisättäisiin säännökset maanomistajan oikeudesta tehdä kaavoitusaloite. Lisäksi edistettäisiin niin sanottua kumppanuuskaavoitusta, kun säädettäisiin kunnan mahdollisuudesta antaa asemakaavaa tai yleiskaavaa koskeva ehdotus maanomistajan valmisteltavaksi. Lakiin lisättäisiin myös suurimpien kaupunkiseutujen eli niin sanottujen MAL-kaupunkiseutujen yhteistyövelvoitteita koskevat säännökset. Asemakaavan ja yleiskaavan yhteiskäsittely tehtäisiin mahdolliseksi, ja kaavoitusmenettelyä koskevia säännöksiä yksinkertaistettaisiin. Laissa olisi uutena välineenä aurinkovoiman rakentamista ohjaava yleiskaava. Samalla aurinkovoiman rakentamisen sääntelyä selkeytettäisiin ja yhdenmukaistettaisiin myös rakentamislain muutoksella siten, että pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin kokoisen aurinkovoimalan rakentaminen edellyttäisi aina aurinkovoimayleiskaavaa tai asemakaavaa. Täten siihen tulisivat nämä niin sanotut normaalit osallistumismenettelyt ja nähtävilläolot, kuten muussakin kaavoituksessa ja maankäytössä on tapana. Tuulivoimaloiden rakentamista ohjaava yleiskaava on jo ollut voimassa olemassa olevassakin laissa, mutta nyt tuulivoimaloiden sijoittumista selkeytettäisiin uudella vähimmäisetäisyyssääntelyllä. Tuulivoimaloiden etäisyyden asutukseen ja asuinrakennuspaikkoihin olisi oltava vähintään 1,25 kilometriä, ellei tuulivoimayleiskaavaa laadita alueelle, joka on maakuntakaavoituksessa jo osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi. Etäisyyssääntelystä voisi kuitenkin poiketa asuinrakennuspaikkojen omistajien suostumusmenettelyllä. Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa koskevien säädösmuutosten tarkoituksena on vahvistaa puhtaan energian investointien sosiaalista hyväksyttävyyttä mahdollistaen edelleen laajat investoinnit. Kaavoitusprosesseja sujuvoitetaan myös rajaamalla valitusoikeutta. Muutoksenhakuoikeus asemakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä rajattaisiin yleiskaavan mukaisissa asemakaavoissa asianosaisiin. Yhteisöille säädettäisiin muistutusvelvoite asemakaavoissa valitusoikeuden käyttämisen edellytykseksi. Kaavojen toteuttamisesta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset metsätalouden harjoittamisen rajoitusta koskevasta korvauksesta. Näin vahvistetaan maanomistajan oikeuksia. Maanomistajalla olisi tietyissä tilanteissa oikeus saada kunnalta korvaus, jos asemakaavan tai yleiskaavan kaavamääräys rajoittaa metsätalouden harjoittamista siten, että siitä aiheutuu vähäistä suurempi taloudellinen menetys. Arvoisa puhemies! Odotan tästäkin esityksestä toivottavasti kohtuullisen vilkasta keskustelua mutta erityisesti sujuvaa käsittelyä täällä eduskunnassa, koska tälläkin on osaltaan merkityksensä siinä, että voimme sujuvoittaa kuntien kaavoitusta ja siten mahdollistaa Suomeen myös erilaisia uusia investointeja, olivat ne sitten yritysten investointeja tai vaikkapa uutta asuinrakentamista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lylyn positiivisesta puheenvuorosta on mukava jatkaa. — Olisin itsekin halunnut vielä nostaa sen, että ilmastotyö ei suinkaan ole jotain negatiivista, jos katsotaan kaikkea muuta politiikkaa, saati sitten ihmisten hyvinvointia tai tämän yhteiskunnan ja talouden kilpailukykyä, vaan se usein on ja sen täytyy olla niin, että meidän täytyy tehdä juuri niitä toimia, mitkä palvelevat meitä myös muilla sektoreilla. Kilpailukyvyn kasvattamisen kannalta on tärkeää, että meillä on uusiutuvaa energiaa saatavilla, että meillä on investointiympäristö hyvässä kunnossa vihreitä investointeja varten, ja toisaalta se, että ihmisten hyvinvoinnin ja ilmastotyön yhteys myös ymmärretään. Se on tietenkin moniulotteista lähtien siitä, että ilmastonmuutoksen torjunta on kriittistä meidän ihmislajimme tulevaisuudelle, mutta myös niin, että esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn ja ylipäänsä lihasvoimin liikkumisen edistäminen on mitä parhainta päästöjen vähentämistä, koska siitä ei synny päästöjä välttämättä ollenkaan. Edustaja Lyly nosti tämän Tampereen ratikan esille. On ilo kertoa tässä salissa, että juuri tällä viikolla päätimme Oulun kaupunginvaltuustossa myös lähteä lähijunaliikenteeseen yhdessä seudun kuntien kanssa. Tämähän on myös aivan äärimmäisen hieno esimerkki siitä, miten kaupunkiseudut itse tekevät näitä toimia, haluavat tehdä niitä. Ajatus on, että työssäkäyntialueen liikkuminen helpottuu, mutta samalla myös päästöt vähenevät. Ajattelen, olisiko kuitenkin järkevää, että valtio lähtisi jollakin tavalla, jollain pienellä pilottirahalla enemmänkin Suomenmaassa näitä lähijunapilotteja rahoittamaan. Kyseessä on tietenkin hankkeita, jotka pääsevät käyntiin vasta 2030-luvulla, koska kilpailu raideliikenteessä avautuu silloin, mutta nyt olisi jo hyvä laittaa näitä suunnitteluja liikkeelle. Sen sijaan, että rahoitamme tämmöisiä jättimäisiä isoja hankkeita, itse asiassa julkisen talouden kannalta voisi olla järkevämpää tämmöisiä pienempiä pohtia, sekä nykyisten raiteiden korjaamista ja parantamista että myös lähijunien rahoittamista, rahoittaa niitä jatkossa ja saada niitä liikkeelle. Sitten haluan vielä energiasta sanoa: Mehän olemme siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että tämmöinen positiivinen keikahduspiste ollaan saavutettu, eli uusiutuvan energian hinta on monin paikoin edullisempi kuin fossiilienergian hinta, ja investoinnit pääasiassa siihen tässä maailmanajassa globaalistikin suuntautuvat. Mutta ihmettelen kyllä näitä hallituksen päätöksiä, että nyt tässä tänään vielä käsittelyssä olevassa alueidenkäyttölaissa ollaan nimenomaan laittamassa jarruja tuulivoiman ja aurinkoenergian rakentamiselle ja sitten toisaalta kehysriihessä ollaan haluttu antaa turpeelle tukia. Onko se nyt oikeasti järkevää minkään tavoitteen kannalta, että me hidastamme sitä hyvää kehitystä, [Puhemies koputtaa] mitä uusiutuvan energian rakentamiseen tällä hetkellä liittyy?

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ilmastotyö on erittäin tärkeää ja tarvitsee käytännön tekoja. Tässä kun puhutaan, että lyhyet matkat liikenteessä tuottavat eniten päästöjä, silloin pitäisi edesauttaa myös valtion toimesta niitä hankkeita, jotka tekevät niitä asioita. Esimerkiksi nyt ratikka on semmoinen hyvä esimerkki siitä. Tampereella ratikka on joukkoliikenneratkaisu, se on kaupunkikehitysratkaisu, se on ilmastoteko. Ja 20,5 miljoonaa matkustajaa oli viime vuonna. Toivon, että Turussa ja Vantaalla ratikkaa rakennetaan ja meilläkin enemmän, koska tämä on nimenomaan niitä käytännön tekoja, joilla viedään näitä asioita eteenpäin nimenomaan liikenteen osalta — tämäntyyppisiä asioita. Tämä olisi myös valtiontalouden kannalta järkevää. Se olisi rakentamista, jota nyt tarvittaisiin paljon. Sillä tavalla edesautettaisiin myöskin kasvunäkökulmaa. Meidän pitäisi tällaisia hankkeita hakea. Tampere olisi rakentanut vähän enempi ratikkaa, kun me oltaisiin saatu valtiolta vähän paremmin tukea tähän vaiheeseen, mikä meillä nyt on meneillään. — Kiitoksia.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen ilmastopolitiikkaa ei voida tarkastella irrallaan nykytilanteesta. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeä ja välttämätön tavoite, mutta samalla vastassamme ovat muut yhtä aikaa vaikuttavat haasteet: turvallisuustilanne Euroopassa, väestön ikääntyminen, heikkenevä huoltosuhde ja talouden kantokyky. Pienenä ja viennistä riippuvaisena maana meidän on huolehdittava kansalaisten arjesta: siitä, että on ruokaa ja lämpöä ja liikenne toimii. Ilman taloudellista kestävyyttä ei synny kestäviä ilmastoratkaisuja. Ilmastopolitiikan on oltava toteutettavissa, ja sen seuraukset eivät voi kaatua kohtuuttomasti ihmisten tai yksittäisten toimialojen harteille. Hallituksen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma edustaa maltillista ja pragmaattista linjaa. Se pyrkii ohjaamaan päästöt parempaan suuntaan keinoilla, jotka voivat toteutua tiukassa taloustilanteessa. Realistinen suunnitelma on kestävämpi lähtökohta kuin lupaukset, jotka eivät toimi käytännössä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde, ja tavoitetasolle on vielä matkaa. Teknologinen kehitys, kuten sähköautojen nopea yleistyminen, muuttaa liikennesektoria tällä hetkellä poliittisia päätöksiä nopeammin. Tilanne Lähi-idässä on jo nostanut polttonesteiden hintaa. Liikennepäästöihin vaikutetaan esimerkiksi kehittämällä joukkoliikennettä. Arvoisa rouva puhemies! Kristillisdemokraatit painottavat, että päätösten on huomioitava Suomen erityisolosuhteet: pitkät etäisyydet, harva asutus ja suomalaisten arjen tarpeet. Suomen geopoliittinen tilanne pitkälti Itämereltä tulevien kuljetusketjujen varassa on tärkeä huoltovarmuuskysymys. Rakentamisessa ja rakennusten lämmitysratkaisuissa on jo nähtävissä merkittävää edistystä. Päästöt ovat vähentyneet öljylämmityksestä luopumisen ja parantuneen energiatehokkuuden ansiosta. Lämmitysmuotojen muutokset tukevat ilmastotavoitteiden edistämistä hyvin konkreettisesti. Ympäristövaliokunta on kiinnittänyt huomiota ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän päällekkäisyyksiin ja aikataulutuksiin. Voisikin olla aiheellista selvittää, miten ne jatkossa kytkeytyisivät tiiviimmin hallitusohjelmaan ja julkisen talouden suunnitteluun. Valiokunnan mietinnön keinot, kuten turvemaiden kosteikkoratkaisut, metsittäminen sekä biomassan käsittelyn kehittäminen, on kyettävä tasapainottamaan Suomen energiaomavaraisuuden kanssa. Turve on edelleen tärkeä huoltovarmuuskysymys energiantuonnin häiriöitä ja kylmiä talvikuukausia varten. Myös biokaasutuotannon merkitys nousee, sillä se tukee ilmastotavoitteita, energiahuoltovarmuutta ja maatilojen kannattavuutta. Suomalainen maatalous on erityisasemassa, sillä sen on varmistettava ruuan tuotanto ja huoltovarmuus. Päästöjen vähentäminen on tällä sektorilla haastavampaa, ja täysin päästötön ruuantuotanto ei ole realistista. Oikein kohdennetut toimet voivat kuitenkin vahvistaa sekä huoltovarmuutta että ilmastotoimia. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että olemme jatkossakin ruuantuotannossamme omavaraisia. Nurmipohjainen lihan- ja maidontuotanto on vastuullinen ja resurssiviisas tapa tuottaa ruokaa täällä lyhyen kasvukauden Pohjolassa. Ilmatieteen laitos on tutkinut sitä, miten suomalaiset pellot voivat toimia tehokkaammin hiilinieluina. Myös kasviproteiinien laajempaa hyödyntämistä suomalaisessa ruokaomavaraisuudessa tulee selvittää tarkemmin. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Ilmastonmuutoksen hillintä on pitkä tie, eikä maailma valmistu meidän aikanamme. Työtä on jatkettava hallituskausien yli. Tämä onnistuu parhaiten, kun ilmastopolitiikka huomioi myös talouden realiteetit, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä tavallisten suomalaisten arjen koko maa mukana pitäen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään palautekeskustelussa oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma keskittyy erityisesti taakanjakosektorin ilmastotyöhön. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmityksen päästöt. Näillä sektoreilla tehtävät ratkaisut ovat keskeisiä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa tulevina vuosina. Kokoomus seisoo edelleen vahvasti ilmastolain mukaisen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen takana. Suomi on jo saavuttanut merkittäviä tuloksia ilmastotyössä useilla eri sektoreilla. Erityisen vahvaa kehitys on ollut päästökauppasektorilla, eli energiantuotannossa ja suurteollisuudessa, missä päästöt ovat vähentyneet nopeasti. Tämä osoittaa selvästi, että markkinaehtoiset ratkaisut, kuten EU:n päästökauppa, voivat tarjota tehokkaita ja kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka ja ilmastopolitiikka kulkevat käsi kädessä, ja, arvoisa puhemies, voidaan sanoa, että Suomi on onnistunut energiapolitiikassaan hyvin. Vuonna 2025 Suomessa tuotetusta sähköstä jo noin 95 prosenttia oli fossiilivapaata, samalla kun sähkön hinta oli Euroopan edullisimpia. Tämä on seurausta pitkäjänteisestä energiapolitiikasta ja ennen kaikkea ydinvoiman vahvasta asemasta suomalaisessa energiantuotannossa. On myönteistä, että ydinvoiman merkitys tunnustetaan nykyisin laajasti yli puoluerajojen. Ydinvoima tarjoaa vakaata perustuotantoa, joka mahdollistaa myös uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen. Kokoomus haluaa lisätä ydinvoimaa Suomessa, minkä vuoksi ydinenergialakia uudistetaan erityisesti pienydinvoiman rakentamisen helpottamiseksi. Me kokoomuslaiset katsomme myös, että ydinvoiman rinnalle tarvitaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Toimitusvarma, puhdas ja edullinen sähköntuotanto luo samalla edellytyksiä uusille teknologioille ja teollisuudenaloille, kuten hiilidioksidin talteenotolle, vetytaloudelle ja hiilivapaalle terästuotannolle sekä datataloudelle. Näillä ratkaisuilla voi olla merkittävä rooli sekä päästövähennyksissä että uusien investointien ja työpaikkojen syntymisessä Suomeen. Energiapoliittisessa keskustelussa on tärkeää muistaa, että vaikka esimerkiksi datakeskukset kuluttavat paljon sähköä, ne myös luovat edellytyksiä uudelle, puhtaalle sähköntuotannolle. Arvoisa puhemies! Suomi etenee myös taakanjakosektorilla kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Nykykehityksen perusteella tavoitteiden saavuttaminen näyttää mahdolliselta, kun esimerkiksi liikenteen sähköistyminen tulee vähentämään päästöjä merkittävästi tulevina vuosina. Se toimii samalla hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka teknologinen kehitys vähentää päästöjä ja samalla pienentää energiakustannuksia. Hallitus ei myöskään ole ollut passiivinen ilmastopolitiikassa, vaikka oppositio näin väittää. Taakanjakosektorilla on tehty uusia päästövähennyksiä tukevia päätöksiä: ajoneuvokantaa uudistetaan romutuspalkkioiden avulla, biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä tuetaan sekä metsitystukea laajennetaan. Lisäksi teollisuus- ja energiapolitiikassa panostetaan voimakkaasti puhtaan siirtymän ratkaisuihin. Esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon suunnataan lähes 100 miljoonan euron investointituet, ja puhtaan siirtymän investointien verohyvityksillä vahvistetaan puhtaan energian kysyntää ja tarjontaa. Arvoisa puhemies! Suurimmat ilmastopolitiikan haasteet Suomessa, kuten itse asiassa monissa muissakin EU-maissa, liittyvät kuitenkin maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Aiemmat hiilineutraalisuus- ja hiilinielutavoitteet perustuivat sen ajan laskentamalleihin ja mittaustietoihin, mutta tilanne ja käytettävissä oleva tieto ovat sittemmin muuttuneet. Tämän vuoksi hallitus on rahoittanut Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistä tutkimushanketta, jonka tavoitteena on parantaa hiilinielujen tilannekuvaa ja vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa. Päätöksenteossa tarvitaan ajantasaisen tiedon lisäksi realismia ja tavoitteita, jotka ovat aidosti saavutettavissa. Samalla on tärkeää muistaa, että suomalaisen bio- ja metsätalouden kilpailukyky sekä työllisyysvaikutukset perustuvat puuraaka-aineen riittävään saatavuuteen. Kokoomus ei pidä hakkuiden rajoittamista taloudellisesti kestävänä eikä oikeudenmukaisena ratkaisuna Suomen ilmastopolitiikan haasteisiin. Arvoisa puhemies! Suomen päästökehitys etenee kokonaisuutena oikeaan suuntaan kohti ilmastotavoitteita, vaikka lisätoimia edelleen tarvitaan. Hiilinieluihin liittyy edelleen epävarmuuksia, mutta niitä ei ratkaista arvailulla, vaan paremmalla ja luotettavammalla tiedolla. Kun päätöksenteon perustana on vahva tietopohja, voidaan tehdä oikeasuhtaisia ja järkeviä poliittisia ratkaisuja. Realistinen mutta samalla kunnianhimoinen ilmastopolitiikka palvelee sekä ympäristöä että Suomen talouden tulevaisuutta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan mietinnön: Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman eli KAISUn tavoitteena on määritellä keinot, joilla vähennetään taakanjakosektorin päästöjä. Keinot tähtäävät siihen, että EU-lainsäädännössä ja kansallisessa ilmastolaissa asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Keskeinen uusi kokonaisuus taakanjakosektorilla on vuoteen 2027 mennessä vaiheittain käynnistyvä fossiilisen polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, ETS 2, jossa polttoaineen jakelija on velvollinen hankkimaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. Tämän ETS kakkosen soveltamisalan arvioidaan kattavan 53 prosenttia Suomen taakanjakosektorin kokonaispäästöistä. KAISU on ilmastolain mukainen suunnitelma, johon sisältyy jo päätettyjä toimia ja lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa KAISUun sisältyvistä toimista edellyttää jatkovalmistelua ja erillisiä päätöksiä. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että osa toimista on vielä epävarmoja, sillä niille ei ole varattu rahoitusta. Toimiin on kaivattu myös ylimääräisiä päästövähennyksiä tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Valiokunta on lausunut suunnittelujärjestelmän kehittämisestä seuraavaa: ”Valiokunta pitää tärkeänä hankkeena vireillä olevaa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän arviointia. Valiokunnan saamissa lausunnoissa kiinnitetään toistuvasti huomiota siihen, että suunnittelujärjestelmä voisi olla tehokkaampi ja hallituksen politiikan kannalta vaikuttavampi, jos KAISUn antaminen ajoitetaan siten, että hallitus ehtii toteuttaa suunnitelmaan sisältyvät politiikkatoimet. Lausunnoissa onkin ehdotettu, että suunnitelma annettaisiin 12 kuukauden kuluessa vaaleista. Lisäksi lausunnoissa on tuotu esiin, että suunnitelmien sisältö olisi hyvä kytkeä hallitusohjelman kehyssääntöön ja julkisen talouden suunnitelmaan.” Taakanjakosektorin tilanteesta yleisesti: Taakanjakosektorin merkittävimmät päästölähteet ovat liikenne, maatalous, työkoneet ja rakennusten erillislämmitys. Päästöt ovat vähentyneet erityisesti liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä. Myös jätteiden käsittelyn ja F-kaasujen aiheuttamat päästöt ovat nykyisin selvästi pienemmät kuin vuonna 2005. Maatalouden taakanjakosektorille laskettavat päästöt, pois lukien energiankäytön päästöt, ovat pysyneet suhteellisen tasaisina viime vuosina. Vuoden 2030 velvoitteeseen on nykytoimien pohjalta kurottavaa 1,7 hiilidioksidiekvivalenttimegatonnin verran. EU-lainsäädännössä taakanjakosektorille on määritelty joustokeinoja, joita jäsenmaat voivat hyödyntää tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa vuosina 21—24 taakanjakosektorille on kertynyt päästökiintiöiden alittumisen takia ylijäämää, mutta pikaennakkotiedon mukaan Suomi ylitti vuoden 24 kiintiön 0,1 hiilidioksidiekvivalenttimegatonnin verran. Jäsenmaat voivat myös hankkia päästöyksiköitä muilta jäsenmailta päästövähennysvelvoitteen kattamiseksi. Myös maankäyttösektorin mahdollisia ylijäämäyksiköitä voitaisiin tietyin ehdoin hyödyntää taakanjakosektorin velvoitteiden täyttämiseen. Suomen kohdalla on kuitenkin maankäyttösektorin nettonielun kehityksen takia olemassa riski, että maankäyttösektorin vaje kaudelta 21—25 siirtyy katettavaksi taakanjakosektorille. Taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteiden tulevaisuus on kaiken kaikkiaan epävarma. Vuosien 26—30 kiintiöt vahvistetaan vasta myöhemmin, sillä ne perustuvat vuosien 21—23 toteutuneisiin päästöihin. EU-velvoitteen saavuttaminen nojaa varsin vahvasti joustojen käyttämiseen tai päästöyksiköiden hankkimiseen muilta mailta. Päästöyksiköiden saatavuuteen ja hintatasoon liittyy huomattavia epävarmuuksia. Tavoitteen haastavuutta korostaa lisäksi maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi, kuten tämän mietinnön kirjoittamisen aikaan oli. Tämä lisää sekä tarvetta uusille nieluja kasvattaville toimille maankäyttösektorilla että päästövähennystoimien tarvetta taakanjakosektorilla. Liikenteestä: Liikenne on taakanjakosektorin suurin yksittäinen päästölähde. KAISUn mukaan liikenne ei ole saavuttamassa sille asetettua päästövähennystavoitetta. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa asetettiin liikennesektorille tavoite puolittaa päästöt vuoden 2005 tasolta vuonna 2030. Keskeisiä perusskenaarioon sisältyviä toimenpiteitä ovat EU:n ajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien kiristykset. Niiden mukaan uusien henkilö- ja pakettiautojen päästöjä on vähennettävä asteittain siten, että päädytään vuoden 2035 jälkeen valmistettavien autojen nollapäästövaatimukseen. Uusina toimina KAISUssa otetaan käyttöön muun muassa raskaan liikenteen hankintatuki, romutuspalkkio sekä latausinfran rakentamisen tuki. Maataloudesta: KAISUn mukaan maatalouden päästövähennystoimia kohdistetaan erityisesti turvemaiden kosteikkotoimiin, tilusjärjestelyjen nopeuttamiseen ja lannankäsittelyn päästöjen pienentämiseen muun muassa biokaasun tuotantoa ja käyttöä sekä ravinteiden kierrätystä edistämällä. Valiokunta pitää erityisen tarkoituksenmukaisina toimia, joilla metsäpinta-alaa kasvatetaan metsittämällä heikkotuottoisia tai ruuantuotannon ja huoltovarmuuden näkökulmasta merkityksettömiä maatalousmaita. Valiokunta korostaa biokaasun merkitystä mahdollisuutena sekä vahvistaa ilmastotoimia että samalla vahvistaa Suomen energia- ja ravinnehuoltovarmuutta. Lisäksi valiokunta nostaa esille, että saamissaan lausunnoissa on todettu, etteivät elintarvikeomavaraisuus, huoltovarmuus ja globaali ruokaturva ole ristiriidassa ilmastotoimien kanssa, ja erityisesti uudet ruuantuotantoteknologiat, kuten solumaatalous, tuovat mahdollisuuksia niin liiketoimintaan kuin päästöjen vähentämiseen. Päästövähennysten lisäksi uudet ruuantuotantoteknologiat mahdollistavat merkittävää talouskasvua Suomelle ja lisäävät strategista autonomiaa. Rakennusten erillislämmityksestä ja rakentamisen päästöistä: Asuinkiinteistöjen öljystä ja maakaasusta luopumista edistetään avustuksilla. Öljylämmityksestä luopumisen avustus on onnistunut aktivoimaan lämmitysjärjestelmän vaihtamisia huomattavasti. Lisäksi päästöihin vaikutetaan asuinrakennusten energia-avustuksilla, joita on myönnetty energiatehokkuutta merkittävästi määräystasoa parempaan tasoon parantaviin hankkeisiin. KAISUn mukaan rakennusten erillislämmityksen osalta päästöjä vähennetään edelleen öljylämmityksestä luopumisen tukemisella sekä nostamalla kevyen polttoöljyn bio-osuuden jakeluvelvoitetta. Myös rakennusmateriaalien valinnalla on vaikutusta ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta. Tavoitteena on käyttää tulevaisuudessa yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettyjä vähähiilisiä rakennusmateriaaleja päästö- ja energiaintensiivisten rakennusmateriaalien sijaan. Valiokunnan saamissa lausunnoissa on ehdotettu, että rakentamisen tuotesidonnaisten päästöjen vähentämisen ohjauskeinot, kuten ilmastoselvitys ja hiilijalanjäljen raja-arvot, otetaan jatkossa mukaan KAISUun. Valiokunta toteaa myös, että KAISUn ja muiden ilmastosuunnitelmien valmistelussa ja toimeenpanossa on hyvä ottaa huomioon Suomen tavoite tulla biotalouden kärkimaaksi. Biotalouden keskeinen rooli puhtaan siirtymän toteutuksessa on osaltaan takaamassa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista ja taloudellisesti kestävää muutosta. Ympäristövaliokunta ehdottaa päätösehdotuksenaan, että hyväksytään seuraava kannanotto, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää kehitetään sellaiseksi tiiviiksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa tavoitteiden ja toimenpiteiden tehokkaan seurannan ja jonka toteutus voi alkaa kokonaisuuden hyväksyneen hallituksen toimikauden alkupuolella.” Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ydinaseet ovat ihmiskunnan tuhoisimpia aseita, eikä niiden käyttöä voi hyväksyä missään olosuhteissa, eikä niiden roolia tule vahvistaa myöskään epäsuorasti lainsäädäntöä höllentämällä. Suomen nykyinen linja on ollut selkeä: ydinräjähteet on alueellamme kielletty, ja tätä linjaa ei tule murentaa. Suomen Nato-jäsenyys ei edellytä ydinaseiden kauttakulun sallimista. Me voimme olla sitoutunut ja vastuullinen liittolainen samalla kun pidämme kiinni ydinaseettomuuden periaatteesta omalla alueellamme. Suomen tulee vahvistaa rooliaan ydinaseriisunnan edistäjänä. Meidän tulee toimia aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla ja myös Natossa ydinaseiden roolin pienentämiseksi ja ydinaseettoman maailman rakentamiseksi. Tämä hallituksen esitys käytännössä avaisi oven ydinaseiden kauttakululle Suomessa, enkä voi sitä kannattaa.

Arvoisa puhemies! Tässä nousi esille tämä rakentaminen ja julkinen rakentaminen. Julkinen rakentaminenhan on merkittävää, ja varsinkin tämmöisenä aikana kannattaa tosiaan rakentaa, hinta voi olla edullisempi. Työllistäminenkin on tärkeä asia. Siinä tulee sitten työllistettyä ja saadaan sitä uutta rakennuskantaa. No, esimerkiksi tuolla Pohjois-Savossa Leppävirralle uutta terveysasemaa on suunnitteilla tulevaisuudessa. Kuopion kaupungissa on aina hirmu hyvä kaavoituskatsaus, tämmöinen ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa” — yli 20 sivua tietoa siitä, mitä siellä suunnitellaan ja rakennetaan. On kyllä todella hyvä, että sieltä netistä löytyy sitten enemmän tietoa. Tätä on ollut monena vuotena hieno katsoa, ja nyt on taas tullut uusi ”Kuopio suunnittelee ja rakentaa”. Siellä kannattaa kyllä tutustua vielä varsinkin Kuopion suunnan rakennuksiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Satonen avasi tästä hyvän keskustelun. Tiedetään kuntien taloudellinen tilanne tällä hetkellä, ja se ei ole kovin häävi, jos näin suoraan sanotaan. Taitaa kuntakentässä olla keskimäärin noin yhden prosenttiyksikön veronkorotuspaine, kun katsotaan noin laajasti ottaen kokonaisuutena. Siinä mielessä ajankohta olisi mitä otollisin rakentaa, koska nyt on rakentamisen lama ja rakentamista on todella vähän ja kuntien ja valtion pitäisi tehdäkin vastasyklistä politiikkaa rakentamisen avulla erityisesti. Kun markkinassa ei ole rakentamista, niin silloin pitäisi julkisen puolen olla tekemässä sitä rakentamista, ja se tässä olisi tosi tärkeätä. Esimerkiksi Tampereella nyt on kohtuullisen paljon urheilurakentamista harrastettu ja tehty tässä viime vuosina ja jatketaan sen tekemistä, ja siellä sinänsä on hyviä kokemuksia siitä, että kun meillä urheilurakentamisen osalta on koko ajan pidetty mielessä, että harrastajille tiloja tehdään ja sitten pelialustoja ja muita uudistetaan. Hiekkakenttiä muutetaan tekonurmikentiksi sen takia, että siellä pystyy harrastamaan jalkapalloa ja muuta paremmin ja niin poispäin. Tämähän on semmoinen kokoaikainen projekti, jota pitää tehdä, ja sitten kun lajikirjo kasvaa, niin se vaatii tekemään liikuntapaikkarakentamista enempi. Mutta sanoisin, arvoisa rouva puhemies, että tällä hetkellä sitä haastaa kyllä tämä taloudellinen tilanne. Jos me nyt pystyttäisiin tekemään tällä hetkellä, niin se auttaisi kyllä tässä kokonaisuudessa maankin taloutta ja teknistä rakennuskauppaa ja muuta, jos rakentaminen lähtisi liikkeelle. Hyvä olisi, jos lähtisi, mutta taloudellinen tilanne on kunnissa todella huono, ja verotulot ovat jopa pienentyneet kunnissa, ja sekin on viesti siitä, että maan taloudessa menee todella huonosti.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Wallinheimo kuvasi hyvin sitä, mikä tämän uudistuksen tarkoitus on. Toki nämä alueelliset neuvostot ovat varmaan aikanaan puolustaneet paikkaansa, mutta uskon kyllä, että tälläkin järjestelmällä hyvin päästään eteenpäin. Se, mistä ehkä enemmänkin kannan huolta, kun tässä nyt liikunnasta ja liikuntarakentamisesta puhutaan, on se, että jos oikein ymmärsin, niin kuntien hankkeiden määrä oli vähentynyt ainakin siinä jaossa, mikä tänä vuonna tehtiin. Kun rakentaminenkin elää tämmöistä lama-aikaa, niin nythän nimenomaan on semmoinen aika, että nyt pitäisi kuntien näitä isoja rakennushankkeita tehdä, sikäli kuin ne ovat taloudellisesti mahdollisia ja järkeviä. Oma kotipaikkakuntani kyllä tässä näyttää esimerkkiä. Meillä on parasta aikaa käynnissä uimahallin, liikuntahallin rakentaminen, joka on reilusti yli 20 miljoonan euron hanke. Se on vähän yli 20 000 asukkaan kunnalle iso panostus, mutta kun se tehdään tähän aikaan, se saadaan todennäköisesti selvästi edullisemmin kuin se saataisiin siihen aikaan, kun rakentaminen on aktiivisempaa, ja se vielä todennäköisesti myöskin valmistuu etuajassa, niin että kuntalaiset saavat sen hyödyn sitten aikaisemmin. Nyt on kyllä kunnilla oikea aika rakentaa eikä pelkästään liikuntahankkeita vaan myös päiväkoteja ja kouluja, jos niihin on tarvetta, koska nyt on siinä suhteessa otollinen jakso. Tämän vain halusin tuoda tässä esille.

Arvoisa puhemies! Minulle urheilu ei ollut pelkkä harrastus. Se on ollut työ, elämäntapa ja kova koulu. Se on ollut merkittävä osa elämääni. Vaikka lopetin kilpaurheilun, nyrkkeily ja liikunta ovat pysyneet vahvasti elämässäni mukana. Urheilu-ura opettaa kurinalaisuutta, vastuuta ja itsensä likoon laittamista, mutta se opettaa myös, että mikään ura ei kestä ikuisesti. Harva huippu-urheilija päättää uransa juhlapuheeseen. Tiedän sen, kuinka ura päättyy hiljaa loukkaantumiseen, iän tuomiin rajoihin tai muihin syihin. Sen jälkeen edessä on uusi elämä, usein vielä kohtuunuorena, mutta ilman sitä turvaa, joka monilla muilla työntekijöillä on itsestäänselvää. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys tarttuu aitoon ja akuuttiin ongelmaan. Se on paitsi tarpeellinen myös oikeudenmukainen. Se korjaa tilanteen, jossa urheilijoille säädetty lakisääteinen eläkevakuutus on jäänyt markkinoilla vaille tarjoajia. Tämä ei ole urheilijan valinta eikä urheilijan vika. Se on rakenteellinen ongelma, joka kuuluu lainsäätäjälle. Nyt tehdään siis se, mitä vastuullisen yhteiskunnan kuuluu. Meidän tehtävämme on varmistaa, että lakisääteinen turva on myös tosiasiallisesti saatavilla. Turvallisuus ei voi olla vain tekstiä ilman todellista käytäntöä. Mahdollisuus käyttää sijoitussidonnaisia eläkevakuutuksia vastaa tätä päivää ja vakuutusmarkkinoiden todellisuutta. Samalla se antaa urheilijalle pidemmän aikavälin kannalta paremman mahdollisuuden saada työstään myös vanhuuden turvaa. Arvoisa puhemies! Urheilijoiden urat ovat lyhyitä, minkä vuoksi monilla eläkekertymät jäävät pieniksi. Siksi pidän erityisen tärkeänä sitä, että tämä esitys mahdollistaa pienten eläkesäästöjen maksamisen kertasuorituksena sekä eläkkeen maksamisen määräaikaisena urheilijan omalla suostumuksella. On vaikea perustella, miksi suomalaisen urheilijan olisi saatava eläkettään muutamien kymppien kuukausierinä, kun järkevä kertakorvaus auttaisi uuden elämän rakentamisessa. Siksi tämä ei ole holtitonta vapautta vaan realismin tuomista järjestelmään, joka on aiemmin kohdellut urheilijoita mekaanisesti vain paperilla. Arvoisa puhemies! Urheilu opettaa vastuunkantoa, ja tämä esitys kunnioittaa sitä. Urheilija saa valinnanvapautta mutta myös vastuun, koska sijoitussidonnainen malli ei lupaa ilmaista varmuutta vaan antaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen pitkällä aikavälillä. Tämä on linjassa urheilijan ja urheilun arvojen kanssa. Yhteiskunta, joka nauttii urheilijoiden työstä, saavutuksista ja heistä kasvaneista esikuvista, ei saa kääntää heille selkäänsä silloin, kun urheilu-ura päättyy. Siksi tämä esitys vie meitä askeleen lähemmäs reilumpaa järjestelmää. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Kiitän tästä keskustelusta liittyen kansalaisuuskokeeseen. — Kuten tuossa aluksi sanoin, tämä on nyt se viimeinen palanen, joka tällä hallituskaudella tehdään. Tätä kansalaisuuttahan on todella aikaisemmin kiristetty; asumisaikavaatimusta, ja toisessa vaiheessa oli nuhteettomuus ja toimeentuloedellytys. Aivan kuten tässä edustaja Lehtinen kuvasi, aiemmin riitti käytännössä viisi vuotta asumista Suomessa, ja jos puhutaan kansainvälistä suojelua saavista eli turvapaikkaa nauttivista, niin heillä riitti neljä vuotta. Aiemmin toimeentuloedellytykseksi riitti myös se, että toimeentulona esitti sosiaaliturvan, mitä Kela maksaa, ja tämä ei enää tietenkään käy. Tämä esitys on oikeastaan jatkumoa ja peilaa siihen hallituksen isoon linjaan, jossa nimenomaisesti, kun puhutaan kotoutumisesta, se näkyy kautta linjan. Me emme enää jaa mitään lupia tai kansalaisuuksia automaattisesti, vaan me pyrimme siihen, että jotta voit saada lisää oikeuksia, niin siihen liittyy velvollisuuksia, ja tämä kotoutumisen velvoite on nyt kyllä läpileikkaava tässä, ja niin myös kansalaisuudessa. On tietysti aivan selvää, että valtion tulee arvostaa omaa kansalaisuuttaan niin korkealle, että sinne on tehty sellaiset edellytykset, että tosiasiassa ihminen osallistuu myös tämän kyseisen yhteiskunnan toimintaan. Minusta tämä on ihan keskeinen asia, mitä itseään arvostavan valtion tulee tehdä, mutta myös huomioida sitten muun muassa vaikka turvallisuuskysymykset. On myös esitetty kritiikkiä, että nyt on liian vaikeata saada kansalaisuutta, mutta sanoisin näin, että tämän kauden muutoksista, nyt tämä kansalaisuuskoe mukaan lukien, minä ajattelen niin, että kun henkilö opettelee kielen ja suomalaisen yhteiskunnan toiminnan, ei tee rikoksia, ei anna vääriä tietoja viranomaisille ja käy töissä, niin hänellä ei ole mitään hätää. Minusta nämä edellytykset ovat aivan perusasioita, jotka olisi pitänyt tietenkin hoitaa aikaa sitten. On hyvä huomata, että 20 vuoteen Suomessa ei ole kansalaisuuslakia tällä tavoin muutettu. Mitä tulee kotoutumiseen, niin tähän kokonaisuuteen menemättä sen syvemmälle, hallitus on tänään antanut hallituksen esityksen myös kotoutumislain muutoksista, jotka tukevat tätä samaa asiaa, eli että pyritään siihen, että kieli ja yhteiskuntaoppi ovat ne keskeiset asiat, ja samalla kun yhteiskunta auttaa alkuun, edellytämme maahanmuuttajalta omaa vastuuta ja myös velvollisuuksia osallistua näihin palveluihin. Eli käytännössä katsoen kaikki nämä hallituksen esitykset tukevat toisiaan, ja näinhän sen pitää ollakin. Täällä kysyttiin, miten tämä mahdollisesti vaikuttaa sellaisiin osaajiin, jotka ovat korkeakoulutettuja, mutta minä en näe sellaista ongelmaa tässä oikeastaan laisinkaan, koska meidän keskeisillä verrokkimailla joko on tämä kansalaisuuskoe tai heille on se juuri tulossa, eli käytännössä katsoen kansalaisuuden edellytyksistä pidetään myös muissa maissa huolta, ja siinä mielessä Suomi kilpailee tai on kilpailematta joillain muilla asioilla, kuten esimerkiksi verotuksella, joka täällä jo todettiin. Sitten kysyttiin sitä, mitä tapahtuu, jos ei tätä koetta hyväksytysti suorita. No, silloin ei ole kansalaisuuden edellytyksiä. Kansalaisuus myönnetään siinä kohtaa, kun kaikki edellytykset täyttyvät. Tämä on yksi edellytys, ja jos et sitä suorita, niin silloin kansalaisuutta ei voi saada. On hyvä huomata, mikä jäi ehkä tuossa alussa sanomatta ja mikä oikeastaan liittyy tähänkin, että tämä on tarkoitus tehdä sillä tavalla, että totta kai alkukustannukset tulevat tämän järjestelmän rakentamisen myötä mutta jatkossa kustannuksista vastaavat kansalaisuuskokeen tekijät, eli heiltä otetaan osallistumismaksulla tämän lain kustannukset. Siinä mielessä tietysti se varmasti myös osittain katsoo sen, että siellä ei aivan viikoittain käydä kokeilemassa. Totean vielä sen, että on tietysti selvää, ettei tässä voi olla sellaista tilannetta, että meillä on samat kysymykset, jotka pyörivät viikkotolkulla, vaan siinä täytyy olla iso määrä kysymyksiä, joista sitten kulloinkin arvotaan ja valitaan kuhunkin koetilaisuuteen kysymykset, jolloinka se myös vähentää sitä väärinkäytösten riskiä, niin että ei voi kysyä viime viikolla olleelta kaverilta, mitä siellä kysyttiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse vain veroteknisestä sääntelystä vaan laajemmasta kokonaisuudesta, joka liittyy Suomen energiahuoltovarmuuteen, kilpailukykyyn ja strategiseen omavaraisuuteen. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet konkreettisesti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Suomen on kyettävä tuottamaan riittävästi sähköä omalla alueellaan ilman riippuvuutta epävarmoista tuontiketjuista tai ulkopuolisista toimijoista. Merituulivoima tarjoaa tähän merkittävän mahdollisuuden. Se lisää päästötöntä, kotimaista ja hajautettua sähköntuotantoa mittakaavassa, joka tukee koko yhteiskunnan toimintakykyä myös poikkeusoloissa. Huoltovarmuuden rakentaminen edellyttää pitkäjänteisiä investointeja. Nämä investoinnit syntyvät vain, jos toimintaympäristö on vakaa ja ennakoitava. Hallituksen esityksen tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen veromalli merituulivoimalle, jotta yritykset uskaltavat sitoa Suomeen pääomia jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tämä on huoltovarmuuden ydintä: omaa tuotantokapasiteettia, kotimaista osaamista ja kunnossapitoa Suomessa. Kiinteistöverotuksen osalta esitys tunnistaa meriympäristön erityisolosuhteet. Samalla varmistetaan, että kunnat saavat oikeudenmukaisen osuuden alueelleen sijoittuvasta tuotannosta. Vahva kuntatalous on myös osa huoltovarmuutta. Peruspalvelut, infra ja paikallinen elinvoima tukevat koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Tuloverotuksen osalta hallitus korostaa teknologianeutraaliutta ja johdonmukaisuutta. Merituulivoimaa kohdellaan osana kokonaisuutta, jossa eri energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Huoltovarmuus ei synny yhdestä ratkaisusta vaan monipuolisesta ja toimintavarmasta energiajärjestelmästä. Merituulivoiman kehittäminen tukee huoltovarmuutta myös epäsuorasti. Kun Suomi pystyy tarjoamaan vakaata ja kohtuuhintaista sähköä, vahvistamme samalla taloudellista itsenäisyyttämme ja kykyämme selviytyä kriiseissä omilla voimillamme. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssämme on hallituksen esitys merituulivoiman kiinteistö- ja tuloverotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Tämä esitys selkeyttää Suomen verotusvaltaa merialueilla ja luo vakaan pohjan tuleville merituulivoiman investoinneille. Kyse on pohjimmiltaan suomalaisen veronmaksajan edun turvaamisesta. Varmistamme, että Suomen talousvyöhykkeellä harjoitettavasta miljardiluokan liiketoiminnasta jää selvä verohyöty Suomeen. Nykyinen oikeustila on ollut epäselvä. Vaikka kansainvälinen oikeus ja talousvyöhykelaki eivät verotusta estä, meiltä on puuttunut nimenomainen lainsäädäntö talousvyöhykkeellä sijaitsevien rakennelmien kiinteistöverotuksesta. Tällä esityksellä tuomme talousvyöhykkeen rakennukset ja siellä harjoitetun toiminnan selkeästi Suomen kiinteistö- ja tuloverotuksen piiriin. Arvoisa puhemies! Hallituksen linja on tässä käytännönläheinen. Emme halua, että Suomen merialueita käytetään niin, että hyödyt valuvat muualle ja meille jäävät kustannukset tai maisemalliset haitat. Siksi esitämme talousvyöhykkeen kiinteistöveron jakamista niin, että 80 prosenttia menee valtiolle ja 20 prosenttia kunnille. Tämä kuntien osuus on tärkeä hankkeiden sosiaalisenkin hyväksyttävyyden kannalta. Verotuloja ohjataan niille kunnille, joihin hankkeiden vaikutukset käytännössä osuvat tai joiden kautta sähkö liitetään kantaverkkoon. On vain kohtuullista, että paikallisyhteisö saa osansa merellämme tapahtuvasta toiminnasta. Myös Itä-Suomi hyötyy merituulivoimasta, uskokaa tai älkää, sillä hallitus on sopinut, että tästä tuotosta osa käytetään Itä-Suomen hyväksi. Hallitus selvittää toimenpiteitä talousalueen merituulivoiman kiinteistöverotuottojen osittaiseksi hyödyntämiseksi sellaisilla alueilla, joilla tuulivoimaa ei voida tällä hetkellä rakentaa maanpuolustuksellisista syistä, ja tässä jatkovalmistelussa selvitetään myös kuntien verotuottomenetykset Puolustusvoimien vaatimusten vuoksi. Kehysriihen päätöksillä Itä-Suomen aluekehitykseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodesta 2030 lähtien, ja tämä on kehysriihen koko Itä-Suomi-paketin päälle vielä uusi päätös. Samaan aikaan hallitus keventää merituulivoiman kiinteistöverotusta. Nykyisellään merituulivoiman verotus on ollut suhteettoman raskasta verrattuna maatuulivoimaan, koska rakentaminen on merellä kalliimpaa ja verotusarvo siten korkeampi. Uudistuksella tuomme nämä kaksi lähemmäksi toisiaan ja parannamme investointikannustimia. Arvoisa puhemies! Suhtaudumme investointeihin myönteisesti, mutta emme tee sitä sinisilmäisesti. On muistettava, että tuulivoima on sääriippuvaista. Siksi onkin johdonmukaista, että suosimme merituulivoimaa suhteessa maatuulivoimaan. Merellä tuulee enemmän ja tasaisemmin, jolloin tuotantoprofiili on vakaampi. Investointien ennakoitavuus paranee, kun pelisäännöt ovat selvät ennen kuin merialueiden kilpailutukset alkavat. Haluamme siis luoda vakaan ympäristön, jossa yritykset tietävät verorasituksensa ja valtio saa sille kuuluvan siivun. Lopuksi haluan muistuttaa, että hallitus huolehtii myös asukkaiden rauhasta. Olemme juuri antaneet esityksen uudesta alueidenkäyttölaista, joka asettaa tuulivoimaloiden ja asutuksen välille vähintään 1,25 kilometrin suojaetäisyyden maakuntakaavan ulkopuolella. Merituulivoima on yksi tapa siirtää energiantuotantoa osittain kauemmaksi asutuksesta samalla kun varmistamme sähköomavaraisuutemme ja veropohjamme vahvistumisen. Tämä esitys on oikeudenmukainen, se on selkeä ja suomalaista työtä sekä kunta- ja valtiontaloutta puolustava.

Arvoisa herra puhemies! Puheenvuorostanne ei nyt käynyt selväksi, olisiko meidän teidän mielestänne pitänyt tehdä enemmän leikkauksia vai vähemmän leikkauksia. Yritin erittäin tarkkaavaisesti kuunnella alusta loppuun, mutta käytännössä virkkeen alussa vastustettiin toimia, jotka kohdistuvat säästöihin, ja virkkeen loppupuolella taas oltiin sitä mieltä, että olisi pitänyt tehdä enemmän. Tämä on yksinkertaisesti epäloogista. Sanotte, että tämä kehysriihi oli täysi epäonnistuminen, mutta tässä on nyt moneen otteeseen puhuttu näistä kasvuun ja työllisyyteen panostavista toimista, puolustukseen tehtävistä lisäsatsauksista, työhön, yrittämiseen, liikenteeseen, investointeihin, rakentamiseen, kotitalousvähennykseen, yrittäjien eläkevakuutukseen ja niin edelleen — ovatko nämä siis suuria epäonnistumisia? Mielestäni eivät. Samaan aikaan, kyllä, me olemme pitäneet huolta siitä, että me viemme sopimamme säästöt maaliin, ja mikäli joku säästökokonaisuus ei ole toteutunut, me olemme etsineet sille korvaavan säästön. [Puhemies koputtaa] Tällaista tämä on, kun tehdään julkisen talouden raamien sisällä näitä toimia.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä salissa on kevään aikana puhuttu paljon kasvusta. Oppositiosta on kysytty esimerkiksi kotitalousvähennyksen korotuksen ja korjausrakentamisen edistämisen perään. [Vasemmalta: Kyllä!] Nyt hallitus on riihessä päättänyt, että kotitalousvähennystä korotetaan ja korjausrakentamista edistetään 110 miljoonan euron paketilla. [Miapetra Kumpula-Natri: Miksi vasta nyt?] Siksi on yllättävää kuulla, että oppositiosta hallituksen kasvutoimet on kuitattu näpertelynä. Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää. En usko, että pienituloinen yrittäjä pitää yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamista näpertelynä. En myöskään usko, että suomalainen pienyrittäjä pitää kotitalousvähennyksen korotusta näpertelynä. [Vasemmalta: Entäs alvin korotusta?] Se on erityisen tärkeää korjaus-, remontti- ja rakennusalalla, siivousalalla, hoito- ja hoiva-alalla. Arvoisa valtiovarainministeri: eikö YEL-uudistus, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen korotus, ole juuri pienituloisen pienyrittäjän aseman parantamista [Puhemies koputtaa] esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla? [Välihuutoja]

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Jos lähden, hyvät edustajat, liikkeelle vielä näistä riihen tuloksista nimenomaan kasvu- ja työllisyystoimien osalta, kuten valtiovarainministeri on todennut, samalla erittäin vaikeassa taloustilanteessa olemme joutuneet hakemaan rahoitusta kaikkiin näihin toimiin, mitä taas vastaavasti hallitus on vienyt eteenpäin. Sen takia olemme hakeneet nimenomaisesti kaikista vaikuttavimpia ja nopeasti käyttöön otettavia toimenpiteitä, jotka liittyvät vaikka rakentamiseen, korjausrakentamiseen, siihen, että me saamme aidosti nytten rakennustyömaita käyntiin ja suomalaisille ammattimiehille ja -naisille lisää työtä. [Krista Kiuru: Kolme vuotta meni siihenkin!] Kotitalousvähennystä tullaan korottamaan taas määräaikaisesti, ja kuten edustaja Mäkelä totesi, teemme myös itärajan maakuntiin omia toimenpiteitä. Oma arvioni on se, että näillä toimenpiteillä saadaan laajasti hyvin paljon myös aktiviteettia talouteen tänä vuonna, ja uskon, että itärajan maakunnat tulevat hyötymään merkittävästi näistä tehdyistä panostuksista.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Tuppurainen, te saman päivän aikana ensin vaaditte lisää leikkauksia ja muutaman tunnin kuluttua vastustitte leikkauksia. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä touhua!] En oikein tiedä, mitä siitä uskottavuudesta pitäisi ajatella. Mennään nyt näihin kehysriihen päätöksiin, joissa menoja lisätään: puolustus, erittäin oleellinen, perustuu uhka- ja tarvetekijöihin, Puolustusvoimien tarpeisiin kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi; työhön ja yrittämiseen kohdistuvia merkittäviä toimia; liikenteeseen; me aikaistamme myös erilaisia julkisia investointeja, se sopii tähän tilanteeseen; rakentamiseen; korjausrakentamiseen; me parannamme kotitalousvähennystä ja niin edelleen. Ovatko nämä niitä järkyttäviä toimia? Mikäli ovat, mitkä näistä te olisitte jättäneet tekemättä? Samaan aikaan me olemme myös tehneet lisää säästöjä. Ne ovat teidän mielestänne varmasti kohdistuneet väärin, koska en ole koskaan vielä kuullut, että niitä olisi oikein kohdennettu. Veronalennukset: kyllä, tämä hallitus on kaikesta huolimatta kyennyt myös alentamaan merkittävästi työn ja yrittämisen verotusta. [Puhemies koputtaa] Mutta veroja myös kiristettiin tässäkin riihessä, esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa.

Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Harvoin kuulee edustajan puheessa noin monta virheellistä väittämää. Ensinnäkin valtiovarainministeriön arvion mukaan suorat sopeutustoimet ovat vuoden 27 tasossa kuutisen miljardia. Valtiontalouden tarkastusvirasto laskee tämän eri tavalla. [Krista Kiuru: Aa, se laskee väärin!] Se ei huomioi sinne samoja elementtejä kuin valtiovarainministeriö. Toisaalta siinä ei huomioida kasvutoimia, investointeja, hyvinvointialueiden omia menoja. Siinä katsotaan hyvin kategorisesti asioita tietyllä tavalla. Se ei ole väärä laskelma, mutta se on erilainen, mitä valtiovarainministeriössä on aina tehty, myös teidän kaudellanne. Alkuvuonna hyvin perusteellisesti selitin useissa haastatteluissa, mistä tämä ero johtuu. Te kuvasitte meidän kehysriihen päätöksiä ryöstöksi. [Timo Harakka: Kyllä!] Haluaisitteko te kertoa, mitkä näistä merkittävistä kasvu- ja työllisyystoimista, investoinneista, julkisista investoinneista, rakentamisen paketeista ja niin edelleen olivat ryöstöä, ja mitä niistä te vastustatte? [Timo Harakka: Yritysten veroalea!] Arvoisat sosiaalidemokraatit, te kykenette samana päivänä vaatimaan 1,4 miljardia lisää säästöjä aamulla, sen jälkeen juoksemaan Säätytalon eteen vastustamaan leikkauksia. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tätä linjaa ei pysty ymmärtämään.

Arvoisa herra puhemies! Hallitus jatkoi kehysriihessä vastuullista talouspolitiikan linjaa. Samaan aikaan, kun me pidämme huolta siitä, että me saamme tehtyä säästöt, jotka me olemme sopineet ja päättäneet, me tässä kehysriihessä sovimme merkittäviä toimia eri sektoreille tähän hankalaan tilanteeseen. Niitä kohdistuu niin yrittämiseen, työhön, rakentamiseen, asumiseen, maatalouteen, liikenteeseen kuin investointeihin ja niin edelleen. Tämä hallitus käyttää niitä keinoja, joita sillä on tässä hankalassa tilanteessa. Samaan aikaan täytyy sanoa sosiaalidemokraateille, jonka viestintää olen taas ihmetellyt tässä muutaman päivän, että te olette sitoutuneet näihin sääntöihin, te olette sitoutuneet velkajarruun. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oletteko te?] Nämä samat hankalat päätökset ovat teidän edessänne, mikäli te joskus hallituksessa valtaa käytätte. On täysin populistista antaa ymmärtää, että näihin toimiin on mahdollista ryhtyä olemalla koskematta juuri niihin kohteisiin, joita te täällä aina luettelette. Minä en edelleenkään ole kuullut teiltä niitä oikeita kohteita, mihin näitä säästöjä voitaisiin kohdistaa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä innostuin vielä yhden puheenvuoron lyhyesti käyttämään. Ihan tuli vain tuossa mieleen sellainen asia, kun edustaja Kettunen kehui tai totesi siis juosseensa Cooperissa, oliko se 2 600 vai 800, kuitenkin aika hyvä tulos, niin itsellä viimeisin tulos on tasan 3 000, mutta siitä on kyllä aikaa. En tiedä, paljonko nyt menee. Tämän vuoksi en pyytänyt puheenvuoroa, vaan lähinnä siksi, arvoisa rouva puhemies, että kun aiemmassa puheenvuorossa korostin kuntien ja kaupunkien merkitystä siinä, mitenkä sitä liikuntamahdollisuutta voidaan järjestää ja toteuttaa ihan lähtien sieltä varhaiskasvatuksesta ja toteutuen sitten aikuisikään ja myös seniorikansalaisien osalta toteutettavaksi, niin totta kai nyt on pakko myös huomioida se, että täällä valtion tasollahan me tietysti annetaan tietyt mahdollisuudet myös sille, mitenkä kunnissa ja kaupungeissa tämä mahdollisuus on toteutettavissa. Tietysti valtionosuuksien kauttahan kunnissa ja kaupungeissa on tietty mahdollisuus järjestää sitten näitä peruspalveluita, joihinka myös liikuntapalvelut kuuluvat mielestäni hyvin vahvasti. Mutta sitten on myös semmoinen seikka, että valtio tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjausta tietyillä avustuksilla: opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot ja näin poispäin. Elikkä silloin tuki koskee myös sitä, jos esimerkiksi uusi uimahalli rakennetaan, että kaupunki voi anoa valtiolta tukea suoraan tähän. Ja nyt mennään siihen asian ytimeen, mitä edustaja Polvinen itse asiassa aiemmin toi esiin, että odottiko hän, että kehysriihestä voisi tulla lisää satsausta rahallisesti nimenomaan tällaisiinkin asioihin. Minäkin jään nyt sitä mielelläni odottamaan, ja katsotaan, minkälaisia satsauksia valtion puolelta tulee nimenomaan siihen, koska valtionosuusjärjestelmän kautta niitä ikäviä leikkauksia on tapahtunut niihin tukiin ja sitä kautta myös saattaa olla vähemmissä määrin mahdollista kunnilla toteuttaa näitä tärkeitä palveluja, niin tuleeko sitä tukea sitten muuta kautta. Tämä oli edustaja Polviselta hyvä puheenvuoro. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi äskeisestä puheenvuorosta ajanpuutteen vuoksi mainitsematta, että tärkeätä on, kun näitä liikuntapaikkahankkeita tehdään, se seurojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka on ihan olennaista, jotta me teemme niitä paikkoja sen mukaisesti, miten arvellaan, että ne toimisivat paremmin, ja jotta ne olisivat oikeassa sijainnissa ja niissä olisi sitten se huolto ja muut tilat olemassa asianmukaisesti tehtyinä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tässä on tärkeätä muistaa. Sitten kuntien roolista voin vielä sanoa sen, että kyllä kunnatkin voivat katsoa asioita sillä tavalla, millä saa ihmisiä liikkumaan. Esimerkiksi Tampereella meillä senioreille otettiin ilmaiset uimahallivuorot — erittäin suosittu tilanne, ja se auttaa senioreita liikkumaan. Tämä tämäntyyppinen asia, joka siellä on toteutettu, on Tampereen kaupungissa poliittisesti yksimielinen päätös. Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintä olisi, että kun nyt tehdään tätä liikuntapaikkasijoittamista ja -rakentamista, niin sitten myöskin katsotaan, että pystyttäisiin menemään enemmän yli kuntarajojen näitten asioitten osalta, eli ne harrastamiset ja kuntalaiset liikkuisivat ja me tarjottaisiin yli kuntarajojen palveluja ja niiden palvelujen kautta madallettaisiin niitä kuntarajoja. Tämä on yksi tapa tehdä sitä asiaa, joka meiltä aina täällä unohtuu. Tärkeintä on huomata se, että toivon mukaan tässä lapsi ei mene pesuveden mukana, kun mietitään sitä, kuinka näitä jatkossa sijoitetaan ja mistä se asiantuntemus kerätään — jos tätä liikuntaneuvostoa ei ole, niin siihen pitää satsata joka tapauksessa. Täällä on mietinnössä kyllä siihenkin kuvattu sitä prosessia, mutta riittääkö se? Toivon, että jatkossa seurataan, että nämä asiat hoituvat niin kuin niiden on viisasta hoitua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Silloin vuonna 95, kun Suomi liittyi EU:hun, me rakennettiin aika innovatiivinen, voi sanoa, edistyksellinen aluekehitysjärjestelmä. Annettiin aluekehitysvastuu sinne alueille, kunnille ja maakuntien liitoille, rakennettiin Leader-toimintamalli, otettiin ne toimijat alueilta mukaan, ja voin sanoa, että se on ollut menestyksekäs. Mutta jokainen ohjelmakausi ohjelmakauden perään me olemme joutuneet puolustamaan vahvasti tätä mallia niiltä keskushallinnon pyrkimyksiltä, ministeriöiden pyrkimyksiltä ottaa sitä valtaa itselleen. Nyt kun me ollaan tässä tilanteessa tulevalle ohjelmakaudelle, jossa ehkä voi sanoa, että tämä malli muuttuu radikaalimmin kuin pitkään aikaan ellei koskaan, niin näen nyt todella paljon uhkakuvia sille, että tämä aluelähtöinen malli on murenemassa. Tässä on tärkeitä askeleita seuraavaksi — suomalaisen hallintomallin luominen, kumppanuussopimuksen rakentaminen — ja toivoisin, että ministeri kertoisi, miten nyt tässä prosessissa me varmistamme, että me emme murra emmekä hukkaa tätä hyvää mallia, joka meillä on ollut toiminnassa.

Arvoisa rouva puhemies! Nostan vielä esiin Etyjin yhden keskeisen toiminnan, jonka tuossa esittelypuheenvuorossakin nostin, ja se on vaalitarkkailu. Kuten sanoin, me olemme vuonna 2025 tehneet vaalitarkkailua, mutta ennen kaikkea me teemme sitä vuonna 2026, ja jälleen kerran nähdään, miten merkittäviä vaaleja tässä on edessä ja takana. Puolitoista viikkoa sitten Etyj oli osallisena tarkkailemassa Unkarin parlamenttivaaleja, ja voidaan sanoa, että Unkarin parlamenttivaalit olivat yksi Euroopan tärkeimmistä vaaleista moneen vuoteen. Siinä mielessä Etyjin aktiivinen osallistuminen kyseisissä vaaleissa oli aivan keskeistä. Toisaalta, kun katsotaan eteenpäin, syksyllä Yhdysvalloissa tulee välivaalit, ja me emme varmastikaan voi olla kukaan sitä mieltä, etteikö näillä välivaaleilla olisi merkittävä vaikutus niin globaalisti kuin Euroopalle ja Suomelle. Eli siinä mielessä Etyjin osallistuminen vaalitarkkailun kautta diplomaattiseen työhön, demokratian vahvistamiseen ja vapauden rakentamiseen on kyllä asia, josta me voimme olla ylpeitä. Ehkä se olennaisin asia menemättä sen enempää vaalituloksiin tai mahdollisiin skenaarioihin, mitä vaalitulokset tuovat, on siis ymmärtää Etyjin roolista vaalitarkkailussa se, että tärkeintähän meille ei ole se, että me löydettäisiin vilppiä. Tämä ei ole se toimintamalli, että me etsitään vilppiä, vaan se keskeisin asia on, että me todistamme, että kaikki on mennyt hyvin. Tämä on valtavan tärkeää, kun puhutaan demokraattisesta järjestelmästä ja sen kestämisestä tulevaisuudessa. Voisin väittää, että Unkarin parlamenttivaalien selkeä lopputulos vei ehkä painetta pois siitä todistamisesta, että kaikki meni hyvin, mutta mitä jos olisikin ollut tiukemmat vaalit? Väitän, että sillä kansainvälisten tarkkailijoiden roolilla olisi ollut iso merkitys, kun oltaisiin käyty sitä keskustelua, miten ne äänet lopulta menivätkään. Eli tämä vaalitarkkailu on kyllä aivan keskeinen rooli, mitä Etyj tekee. Ehkä loppuun totean sen, mitä aivan liian usein tässä salissa sanon, mutta sanon sen silti uudelleen: Jos me tässä maailmanajassa Suomena käperrytään sisäänpäin ja jäädään tänne meidän omien rajojen sisään emmekä vaikuta kansainvälisesti monella tasolla niin tasavallan presidentin, valtioneuvoston kuin eduskunnan suunnalta, niin silloin kyllä olemme kovin yksinäisiä. Aina haluan muistuttaa, että edustajien rooli kansainvälisessä työssä, diplomatiassa, on kyllä aivan keskeistä, ja sitä ei sopisi ikinä vähätellä. [Juha Hänninen: Hyvin sanottu!] — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa yleisö paikan päällä ja siellä nettien ääressä! Käsittelemme tänään Euroopan turvallisuus‑ ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan kertomusta ajalta, jolloin turvallisuustilanne on vakavin vuosikymmeniin. Puhumme nyt turvallisuudesta, jota rikotaan tässä ajassa räikeästi, erityisesti Venäjän raakalaismaisessa hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Kyse ei ole vain Ukrainan turvallisuudesta vaan koko Euroopan vakaudesta ja siitä, hyväksytäänkö voimankäyttö, väkivalta, politiikan välineeksi. Tämä kertomus ei ole vain rutiiniluonteinen katsaus, vaan se on kuva ajasta, jossa sääntöpohjainen järjestys, demokratia ja kokonaisturvallisuus ovat suorassa paineessa. Suomi toimi kertomusvuonna Etyjin puheenjohtajamaana. Se toi Suomelle näkyvyyttä mutta ennen kaikkea vastuuta. Arvoisa puhemies! Turvallisuuden näkökulmasta tässä kertomuksessa nousee vahvasti esiin hybridivaikuttaminen, disinformaatio ja vaaleihin kohdistuva ulkoinen vaikuttaminen. Vaalitarkkailua koskevat havainnot Romaniasta, Moldovasta ja muista maista osoittavat, että demokratiaa horjutetaan yhä useammin digitaalisin ja teknologisin keinoin, mukaan lukien tekoälyn hyödyntäminen. Tämä on suora uhka yhteiskuntien turvallisuudelle ja kansalaisten luottamukselle. Kuten kertomuksessa todetaan, demokratiaan kohdistuvat hyökkäykset ovat usein näkymättömiä mutta pitkävaikutteisia. Niihin vastaaminen edellyttää sekä kansallisia toimia että kansainvälistä yhteistyötä. Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei tässä kertomuksessa rajoitu sotilaallisiin kysymyksiin. Meriturvallisuus, yhteiskuntien kriittiset rakenteet, kyberturvallisuus ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta nousevat kaikki osaksi myös Etyjin kokonaisvaltaista turvallisuuskäsitystä. Ja listaa yhä jatkaen myös inhimillinen turvallisuus on erottamaton osa kokonaisturvallisuutta. Ukrainasta kaapattujen lasten tilanne, siviileihin kohdistuvat iskut, kulttuurikohteiden systemaattinen tuhoaminen ja kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen ovat vakavia rikkomuksia, joihin kansainvälisen yhteisön on vastattava johdonmukaisesti. Tätä olen myös itse usein täällä peräänkuuluttanut. Kun puhumme turvallisuudesta, on ajateltava turvallisuutta laajana kokonaisuutena ja rikolliset, viholliset, on saatava vastuuseen. Arvoisa puhemies! Tahdon lisäksi kiittää Suomen valtuuskuntaa siitä, että se on ollut aloitteellinen meriturvallisuutta koskevassa työssä aikana, jolloin Itämeren ja muiden merialueiden turvallisuustilanne on heikentynyt. Se on Suomen turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää. Tämä kertomus osoittaa, että Etyj ei ole menneisyyden jäänne vaan välttämätön paikka vuoropuhelulle, yhteistyölle ja turvallisuuden rakentamiselle aikana, jolloin vaihtoehdot ovat vähissä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Meidän koko ajan pitää miettiä näitä puolustuksen suorituskykyjä ja sitä, kuinka me pystymme järjestämään uskottavan puolustuksemme. Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin pitäisi varmaan keskustella paljon enempi siitä, millä me päästään Suomen puolustuksen rakentamisessa sellaiseen tilanteeseen, että sitä tehdään enempi Suomen ja Euroopan puolustusteollisuuden toimesta ja päästäisiin enemmän pois näistä riippuvuuksista, mikä tässä varmasti pitäisi olla, ja saataisiin näitä pitkän elinkaaren omaavia asejärjestelmiä ja muita tällaisilta alueilta, jotka me hyvin tunnemme. Näitä riippuvuuksia ja tällaisia ongelmia ei ole niin paljon näitten osalta, ja meidän pitäisi tätä keskustelua viedä ehkä enempikin siihen kuin tähän kysymykseen. En tiedä, onko ehdotettua sääntelyä, mitä tässä tulee, muissa verrokkimaissa, EU-alueella tai ehkä Pohjoismaissa. Tässä mielessä tämä valiokunnan mietintö on hyvä, ja tällä voidaan mennä eteenpäin, [Puhemies koputtaa] mutta tätä jatkokehittämistä minä miettisin enempi tähän, mistä niitä hankitaan ja miten me kyvykkyyksiä itse rakennamme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan korjata täällä edustaja Tuppuraisen ja eräiden muidenkin toistuvasti esittämän väärän väitteen, että Orpon hallituksen veronalennukset olisi kohdistettu vain hyvätuloisille: [Vasemmalta: No niinhän ne on! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljonko jää kukkaroon?] Eivät ole. Kaksi kolmasosaa veronalennuksista on kohdistettu pieni- ja keskituloisille. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Montako niitä on?] Älkää vääristelkö totuutta. Mutta, arvoisa puhemies, varsinaiseen kysymykseen: Työttömyyttä ehkäistään myös sillä, että ihmiset pysyvät terveinä, voivat hyvin ja pääsevät kiinni työelämään. Meillä on Suomessa paljon ihmisiä, joiden työkyky on heikentynyt, heitä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tehdä töitä, vaikka haluaisivat. Heistä on pidettävä huolta, mutta on yksi perusperiaate, joka on sanottava ääneen: on kaikkien etu, että jokainen työikäinen ja työkykyinen on töissä — se on siis sekä velvollisuus että oikeus, [Ben Zyskowicz: Vai mitä vasemmistoliitto?] oikeus rakentaa omaa elämäänsä työn kautta ja velvollisuus osallistua yhteisen hyvinvoinnin rakentamiseen — [Eduskunnasta: Suojaosat kannattaa palauttaa!] ja jotta voimme pitää huolta heikoimmista, tämän periaatteen on myös toteuduttava käytännössä. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri Rydman, mitä hallitus tekee ja mitä hyvinvointialueilla tehdään, jotta ihmisten työkykyä voidaan parantaa ja jotta mahdollisimman moni pääsee takaisin töihin?

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on moneen kertaan tänään kuultu, miten vasemmisto-opposition vaihtoehdot taloustilanteen korjaamiseen, työttömyyden hoitoon ja sosiaalitukiin lisäisivät työttömiä Suomessa. Hallitus on tähän mennessä tehnyt VM:n arvion mukaan päätösperusteisesti yli 100 000 uutta työpaikkaa — siis VM:n laskelmien mukaan — ja nämä työpaikat realisoituvat sitten, kun suhdanne muuttuu ja korjaantuu normaaliksi. Me ollaan nyt Suomessa kärsitty todella pitkään huonosta suhdannetilanteesta johtuen siitä, että Euroopassa on ollut poikkeuksellisen pitkä vaikea suhdannetilanne. Meidän rakennusala ajoi tosi kovasti päin seinää ylikuumenemisen jälkeen ja inflaation jälkeen, ja maksamme nyt niitä kuluja. Tässä on puhuttu työn verotuksesta ja sen vähentämisestä. Pitää muistaa — ministeri Multala erittäin hienosti avasi tänään tässä välikysymyskeskustelussa tätä — mitä ylimmän marginaaliveron lasku merkitsee. Sehän on kasvutoimi. Taloustieteellinen kirjallisuus näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. Ruotsin esimerkki näyttää, että se rahoittaa itse itsensä. [Markku Siponen: Yhteisövero!] — Myös yhteisöverosta on arvioitu, että sillä on talouskasvuun vaikuttavia tekijöitä ja se tulee nostamaan meidän verotuloja. Niinhän meillä kävi silloin, kun sitä viimeksi laskettiin. Silloin tosin nostettiin osinkoverotusta samalla, eli nyt lasku on hieman pienempi, mutta nyt onneksi ei olla tekemässä osinkoveroon nousua. Eli hallitus koettaa kovasti luoda työtä Suomeen. Se on aivan oikea linja siinä, kun me koetetaan vähentää köyhyyttä. Meillä Suomessa siis lähtökohtaisesti rakennetyöttömyys on yksi Euroopan korkeimpia, ja se on pakko saada alaspäin, jos me meinataan olla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta myös tulevaisuudessa. [Aki Lindén: Lääkkeiden täytyy olla väärät, kun potilas ei parane!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelin tässä vaiheessa pyytää vastauspuheenvuoron, kun hetken päästä joudun poistumaan. Aika moni on puhunut tästä asunnottomuudesta, ja haluan siihen myös muutaman sanan kommentoida. On aivan totta, että ensi vuodelle tämä kohtuuhintaisen asuntotuotannon, tuetun tuotannon, valtuus laskee, mutta hallituksen ensimmäisinä vuosina se on ollut historiallisen korkealla tasolla. On nimenomaan haluttu suhdannetta vastaan tukea sitä, että asuntoja syntyy, kun muuten asuntorakentaminen on ollut erittäin vähäistä. Sehän johtuu kahdesta asiasta: Ensinnäkin, edellisellä hallituskaudella asuntoja rakennettiin ennätyspaljon, myös niitä niin sanottuja kohtuuhintaisia eli niitä valtion tukemia vuokra-asuntoja, samoin markkinaehtoisesti syntyi silloin paljon asuntotuotantoa. Siitä johtuen sitten, kun asuntotarjontaa on paljon ja osittain sitten myöskin uusia asuntoja ostetaan hirvittävän vähän, rakentamista ei synny. Sitten toisaalta meillä on tilanne, jossa vanhassa kannassa on paljon asuntoja tyhjillään, myös tuetussa tuotannossa täällä pääkaupunkiseudulla. Tämä epäsuhta nyt on meillä markkinoilla. Voikin siis sanoa, että asuntopulastahan ei ole kyse, kun asunnottomuus on kasvanut. Meillä on asuntoja ja myös niitä niin sanottuja kohtuuhintaisia asuntoja kyllä saatavilla, mutta valitettavasti ne eivät vieläkään kohdennu täysin niille kaikista eniten tarvitseville. Mutta olemme tehneet myös siihen toimia, jotta ne kohdentuisivat paremmin. Olemme muun muassa tuoneet sinne asukasvalintaan tulorajat, jotta voisimme nimenomaisesti varmistua, että tuetut asunnot kohdentuvat heille, jotka eivät ainakaan niin helposti voi vapailta markkinoilta sitä vuokra-asuntoa saada. Sen lisäksi meillä on käynnissä pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisen työ. Siihen olemme myöntäneet avustuksia kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisiin projekteihin noin kymmenen miljoonaa euroa tällä hallituskaudella. Tapasin myös juuri viime viikolla kuntien asumisesta vastaavia ja myöskin asunnottomuudesta vastaavia johtajia, ja kunnissa kerrottiin hieman erilaisia syitä siihen, mitkä ovat näitä kasvaneen asunnottomuuden syitä — mikä on tietenkin todella valitettavaa, ja tietenkin teemme kaikkemme, jotta jokainen ihminen Suomessa saisi katon päänsä päälle. Tätä niin sanotusti kovaa asunnottomuutta eli ihmisiä, joilla ei ole ollenkaan kattoa päänsä päällä tai jotka asuvat esimerkiksi hätämajoituksissa, on alle tuhat. Se on edelleen kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvä tilanne, mutta totta kai me haluaisimme jokaiselle mahdollisuuden omaan asuntoon, ja sen takia tätä asunto ensin -politiikkaa edelleenkin tällä hallituskaudella edistämme. Tähän juuri nämä avustukset myös on tarkoitettu, että jokainen saisi myös sen tarvitsemansa avun ja tuen ja ne muut palvelut, joita varsinkin pitkään ilman asuntoa olleet usein tarvitsevat. Keskusteluissa kävi hyvin ilmi, että erityisesti tämä rahoitus ja yhteistyö on ollut erittäin tärkeää, koska siinä vaiheessa, kun sotealueet perustettiin ja ne palvelut, esimerkiksi päihdepalvelut, lähtivät sieltä pois ja osa kunnista myös leikkasi asumisneuvonnastaan tai ei järjestänyt sitä, niin tässä oli tämmöistä epäjatkuvuutta palveluiden saamisessa, ja nyt sitä on pystytty tällä rahoituksella parantamaan. Nyt kun katsotaan esimerkiksi näitä kaupunkiesimerkkejä, niin Oulussa asunnottomuus on edelleen koko ajan mennyt alaspäin, vaikka siellä ihan yhtä lailla kuin kaikkialla Suomessa ihmisillä on haastavia elämäntilanteita, työttömyys on kasvanut ja niin edelleen. Voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme sen eteen, että asunnottomuus jälleen kääntyisi laskuun ja erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden piiriin ei enää tulisi uusia ihmisiä, vaan senkin saisimme käännettyä laskuun ja toivottavasti myös poistettua. Epärealistista tietysti on päästä siihen alkuperäiseen tavoitteeseemme vuonna 27 poistaa pitkäaikaisasunnottomuus kokonaan, mutta sitä tavoitetta kohti pitää kuitenkin tässä maassa jatkossakin kulkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään täällä on puhuttu numeroista, prosenteista ja tilastoista, olemme käsitelleet köyhyyttä koskettavaa välikysymystä. Mutta sadoilletuhansille suomalaisille nämä ovat sitä jokapäiväistä elettävää arkea, ne ovat jokapäiväistä selviytymistaistelua. Itsekin tiedän hyvin omasta menneisyydestäni, mitä tiukalla eläminen on. Tiedän hyvin, miltä tuntuu laskea senttejä ruokakaupan kassalla ja toivoa, että kortti ei hylkää, koska ei ole katetta. Tiedän sen kalvavan tunteen, kun joutuu valitsemaan lapsen talvihaalarin ja leivän välillä. Juuri tästä omasta kokemuksestanikin katsoen minun on todella vaikea hyväksyä tätä Orpon—Purran hallituksen linjaa, joka potkii jo valmiiksi maassa makaavia. Arvoisa puhemies! Hallitus puhuu kauniisti kannustamisesta, mutta todellisuudessa tämä hallituksen politiikka on puhdasta kurjistamista. Te olette leikanneet työttömyysturvan lapsikorotukset, vieneet asumistuen suojaosan ja lopulta jopa toimeentulotuen vähäisen ansiovähennyksen. Te olette poistaneet kannustimet vähäisellekin työnteolle tilanteessa, jossa työttömyys on Euroopan korkeimpia ja leivän perässä juokseminen on monelle arkipäivää. Katsokaa sieltä ministeriaitiosta ympärille: miljoona suomalaista on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Se on joka kuudes meistä. Samaan aikaan kun tavalliset perheet, yksinhuoltajat, eläkeläiset tinkivät kaikesta, te annatte yli kymppitonnin kuussa tienaaville tonnien verohelpotukset. Te annatte suuryrityksille veronkevennyksiä velkarahalla, vaikka ennen vaaleja huusitte kurkku suorana velkaantumisen lopettamisesta. Tosiasiassa te siellä ministeriaitiossa otatte velkaa enemmän kuin kukaan ennen teitä, mutta ette käytä sitä ihmisten arjen turvaamiseen vaan rikkaimpien taskujen täyttämiseen. Arvoisa puhemies! Karua on myös teidän harrastama asuntopolitiikka. Hallitus on tietoisella päätöksellään romuttanut kohtuuhintaisen asuntotuotannon. Valtion asuntorahasto on lakkautettu, aso-asunnot lopetettu ja rakennusala ajettu syvään taantumaan. Tulos näkyy kyllä kadulla. Asunnottomuus on noussut 20 prosenttia, ja pitkäaikaisasunnottomuus kasvaa ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Kela käskee tuhansia ihmisiä muutamaan halvempaan asuntoon, mutta kun niitä ei ole. Te ette leikkaa vain seinistä, te leikkaatte ihmisten turvallisuudesta ja itsekunnioituksesta. Ja hallitus vastaa tähän kaikkeen mantralla: veronalennukset tuovat kasvua. Mutta, arvoisa herra puhemies, tutkimustieto sanoo aivan muuta. Ne eivät tuo kasvua, ne tuovat tuloeroja. Ne hyödyttävät eniten suurituloisia, suurituloista miestä esimerkiksi Espoossa, kun taas Kainuun ja Pohjois-Karjalan lapsiperhe maksaa laskun. Onko tämä reilua? — Ministerit, ymmärrän, että on tärkeämpääkin tekemistä, kuiskutella keskenään, mutta myös täällä on tärkeitä asioita. [Sari Multala: Puhuttiin nimenomaisesti tästä asiasta!] — Hyvä, ja kuunnelkaa myös. Arvoisa puhemies! Hallituksen suurin ongelma on se, että ette selvästikään tunnista päätöksenne seurauksia tavallisen ihmisen arjessa. Kun inflaatio laukkaa ja sähkön, dieselin sekä ruuan hinta nousee, te lisäätte taakkaa poistamalla ay-jäsenmaksun verovähennyksen ja nostamalla maksuja. Työssäkäyvänkin perhe on teidän politiikallanne ja veropolitiikallanne monesti siellä pakkasen puolella. Minä en voi hyväksyä tätä. Sosiaalidemokraatit palauttaisivat suojaosat, jotta työnteko aina kannattaisi. Me rakentaisimme tukipaketin rakennusalalle ja turvaisimme kohtuuhintaisen asumisen. Me haluamme rakentaa luottamusta, emme repiä yhteiskuntaa kahtia. Hallitus, onko teille todella tärkeämpää suojella suurituloisia kuin varmistaa, että jokaisella suomalaisella lapsella on ruokaa pöydässä, puhtaat vaatteet, lämmin koti ja jokaisella eläkkeensaajalla on varaa lääkkeisiinsä?

Arvoisa herra puhemies! Tulevan kehysriihen alla on välttämätöntä kysyä, millaisia päätöksiä hallitus aikoo tehdä pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arjen turvaamiseksi. Hallituskauden toimet ovat heikentäneet monien toimeentuloa, ja epävarmuus tulevasta on kasvanut. Suomi on sitoutunut kansalliseen tavoitteeseen vähentää vuoteen 2030 mennessä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä, joista vähintään kolmasosan tulisi olla lapsia. Hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia toimeentulotukeen ja suunnittelee vähennyksiä sosiaalipalveluihin. Onko näistä tehty kokonaisarvio, jossa huomioidaan etuuksien ja palveluiden yhteisvaikutukset pienituloisiin yksilöihin ja perheisiin? Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 mennessä on ollut Suomen merkittävä ja kansainvälisesti tunnettu tavoite. Onko hallitus tähän yhä sitoutunut, ja aikooko se tehdä uusia konkreettisia toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi tilanteessa, jossa asumisen kustannukset ja sosiaaliturvan leikkaukset ajavat yhä useampia ihmisiä ahtaalle? Samalla on syytä kysyä, miten hallitus aikoo puuttua rakennusalan pitkittyneeseen kriisiin. Alan ahdinko syventää työttömyyttä ja taantumaa, ja sen seuraukset heijastuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Arvoisa herra puhemies! On myös perusteltua kysyä, onko hallitus valmis perumaan julkista taloutta heikentävän yhteisöveron alennuksen ja suuntaamaan osan näistä varoista tavallisten suomalaisten toimeentulon ja työllisyyden tukemiseen. Tällaiset valinnat kertovat arvopohjasta. Kysymys on lopulta siitä, minkälaista Suomea rakennamme: sellaista, jossa jokaisella lapsella on perheen tulotasosta riippumatta edellytykset riittävään ravintoon, harrastuksiin ja koulunkäyntiin, vai sellaista, jossa eriarvoisuus syvenee ja vastuu siirtyy yhä enemmän yksilöille. Hallituksen tulisi vastata näihin huoliin teoilla, ei vain sanoilla.

Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että Suomessa eduskunnassa keskustellaan köyhyydestä, että keskustellaan siitä, että meidän yhteiskunnassamme on tilanne se, että jopa miljoona suomalaista, joka viides suomalainen, on köyhyysuhkassa. On hälyttävää, että 137 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella Suomessa, jossa syntyvyys on koko ajan laskussa, jossa samanaikaisesti täällä eduskunnassa pidetään toiveikkaita puheenvuoroja siitä, että tehkää ihmiset lapsia, mutta samaan aikaan poliittiset toimenpiteet sysäävät ihmisiä köyhyyteen ja korjausliikkeitä ei olla valmiita tekemään. Haluan puhua nyt muutaman sanan itselleni äärimmäisen tärkeästä asiasta, johon tässä jo osaltani viittasin, lapsiperheköyhyydestä. On todettu, että lapsiperheköyhyys heikentää lasten terveyttä, hyvinvointia, koulutusmahdollisuuksia ja osallisuutta sekä lisää ylisukupolvista eriarvoisuutta. Takuusäätiön ja Ensi- ja turvakotien liiton kyselyssä viime vuoden lopulla todettiin: ”Monissa perheissä arki on jatkuvaa tasapainottelua välttämättömien menojen ja jaksamisen välillä. Perheet kokevat, että päätöksenteossa ei tunnisteta arjen todellisuutta — sitä, että pienetkin muutokset etuuksissa voivat ratkaista, syödäänkö kotona terveellisesti tai pystyykö lapsi osallistumaan harrastukseen. Perheet pelkäävät myös köyhyyden pitkittymistä ja sen vaikutusta lasten tulevaisuuteen esimerkiksi syrjäytymisenä ja mielenterveysongelmina.” Köyhyyden ylisukupolvisuudesta on todettu, että lapsena koettu perheen matala tulotaso lisää köyhyyden riskiä myös aikuisena. Erityisen huolissani olen tästä syrjäytymiskehityksen vaarasta, siitä, minkälaiset kustannukset sillä tulevaisuudessa on. Me toistamme tässä parasta aikaa Suomessa samoja virheitä, joita 90-luvun laman aikana toteutettiin, ja joka neljäs 90-luvun lapsista kärsii tai on kärsinyt jonkinasteisista mielenterveyssairauksista. Onko Suomella varaa tähän samaan toistoon uudelleen? Suuri teema on asuntopolitiikka, asunnottomuus, josta kunniakkaasti hallituksella on kirjauksia hallitusohjelmassa. Valitettavasti niille kirjauksille meinaa käydä samalla tavalla kuin täällä tänä päivänä olemme kuulleet monen hallituspuolueen jäsenen ja ministerin pitävän kauniita puheita ja kertovan suurista haluista pitää kaikista huolta. Jos samaan aikaan puheet ja teot eivät kohtaa ja ne teot päinvastoin johtavat niin asunnottomuuden kasvuun, häätöjen kasvuun kuin toisaalta tulojen riittämättömyyteen ja köyhyyden kasvuun, työttömyyden kasvuun ja niin edespäin, niin aika hataralla pohjalla olemme. Kovinkaan kauan nämä kauniit puheet eivät jaksa kantaa. Vaikka kauniita tai varmasti vilpittömiä haluja on, haluaminen ei riitä, jos teot loistavat poissaolollaan. Toimeentulotukimuutosten osalta Kela on kehottanut ihmisiä vaihtamaan kotiaan halvemmaksi. Monet lapsiperheet ovat muuttaneet omasta kodistaan pienempiin asuntoihin eri puolille kaupunkia ja niin poispäin, koska näitä kiristyksiä on toteutettu. Tarkastelujakson aikana on 22 000 kotitaloutta ohjattu muuttamaan. Se on valtava määrä, ja tästä määrästä kukaan ei puhu, mutta nyt se tuli ainakin tässä mainituksi. Mielestäni Orpon hallitus on tietoisilla päätöksillä romuttanut kohtuuhintaisen asuntotuotannon keskeiset välineet ja resurssit. Valtion asuntorahasto on lakkautettu kokonaan, uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen on lopetettu ja erityisryhmien investointiavustus leikattu. Tämä kasvattaa kaikkein pienituloisimpien asumiskustannuksia, ja asunnottomuus lisääntyy. Samanaikaisesti rakennusala on edelleen taantumassa. [Puhemies koputtaa] SDP olisi antanut näiden elementtien olla edelleenkin olemassa. — Kiitos tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Varmasti se asia, josta kaikkein eniten saamme kansalaisilta palautetta, on se, missä sävyssä keskustelua eduskunnassa käydään. Väitän, että tässäkin aiheessa meillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa: Me kaikki haluamme sellaisen Suomen, jossa ihmiset pysyvät mukana. Me kaikki pidämme täällä suunnilleen samoja asioita arvokkaina. Me arvostamme suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, sen palveluja, peruskoulua, vanhustenhoivaa, terveydenhuoltoa, lastenneuvoloita, lasten harrastuksien laajaa tukemista suomalaisessa yhteiskunnassa. Me haluamme, että kaikilla lapsilla on mahdollisuuksia rakentaa omannäköistä elämää, kasvaa turvassa. Me panostamme täällä yleiseen asevelvollisuuteen, yleiseen sisäiseen turvallisuuteen, siihen, että kaikilla olisi mahdollisimman hyvä olo. Ihan jokainen tässä salissa haluaa ehkäistä syrjäytymistä. Eli me pidämme, suomalaiset, samoja asioita arvokkaina. Se, mitä oppositio tekee tällä välikysymyksellä, on kyseenalaistaa hallituksen motiiveja, [Välihuutoja vasemmalta] mutta voin kertoa, että hallituksen motiivina näille toimille, joita on tehty esimerkiksi valtion velkaantumisen hillitsemiseksi, on hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myöskin tuleville sukupolville. Se on meidän motiivimme tehdä näitä ajoittain erittäin kipeitä, vaikeita ratkaisuja, mutta myös sellaisia rakenneuudistuksia, joilla pyritään saamaan Suomen talous kasvuun ja kukoistukseen, koska sitä kautta, yrittäjyyden kautta, investointien kautta, syntyy suomalainen työ, joka tuo toimeentuloa perheille ja joka tuo niitä tulevaisuudennäkymiä ja turvaa ne verotulot, joista rahoitetaan nämä palvelut, joita me kaikki suomalaiset pidämme arvokkaina. Minä en syyllistä yhtään työtöntä ihmistä. Minä olen kasvanut 90-luvun Forssassa ja nähnyt työttömyyden hyvin läheltä. Mutta pidän kiinni siitä, että järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät töihin, eli työn tekemisen Suomessa pitää kannattaa. Meidän vastuumme päättäjinä on pyrkiä tekemään kaikkemme, että Suomeen syntyy uutta työtä, että työpaikkoja olisi, että pystyisimme nostamaan lapsiperheitä köyhyydestä nimenomaan työn kautta, että vanhemmilla on työtä ja toimeentuloa, ja että lapset saavat myöskin nähdä sen esimerkin, että suomalaisessa yhteiskunnassa kaikki, jotka suinkaan pystyvät, osallistuvat ja ovat mukana tämän meidän arvokkaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja samalla luovat mahdollisuuksia omalle perheelle sen omannäköisen elämän rakentamisessa. Siellä syntyy se suomalaisten lasten ja nuorten kasvualusta ja hyvä huominen, ja tätä hallitus tavoittelee. Eli pyrimme työllisyyden vahvistamiseen kasvun kautta ja turvaamaan nämä palvelut, joita suomalaiset pitävät arvokkaina. Pari huomiota näihin kysymyksiin ja asioihin, jotka täällä nousivat esille. Yksi nosto täältä oli tämä valinnanvapauskokeilu iäkkäälle väestöllemme tai 65 vuotta täyttäneille suomalaisille. Täällä oppositio raivokkaasti vastustaa tätä hanketta, vaikka se on tuonut jo kymmenilletuhansille eläkeläisille nopeamman lääkäriinpääsyn, [Välihuutoja vasemmalta] joka näkyy kaikissa eläkeläistuloluokissa. Se on lisännyt perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta juuri siellä, missä on se kipeä kohta, eli meidän ikääntyvässä väestössämme, joka tarvitsee näitä palveluja. Ja tämä on kaikki julkisen terveydenhuollon, joka on se pääsääntö, päälle, eli uutta ajattelua meidän soteen. [Puhemies koputtaa] Keskustalaiset, tämä kokeilu on tuonut omalääkäreitä pienille paikkakunnille, kuten Kiuruvedelle ja Sieviin. [Puhemies koputtaa] Tämä palvelu on sen lisäksi hyvinkin sosiaalisesti oikeudenmukaisesti toteutettu, koska siinä on hintakattomalli ja sama omavastuu kuin julkisessa terveydenhuollossa, [Puhemies koputtaa] ja se on vielä perustoimeentulossa hyväksyttäviä menoja. Mielellään jatketaan tätä keskustelua, mutta vähemmän motiivien kyseenalaistamista, [Puhemies koputtaa] enemmän ratkaisuja velkajarru-Suomessa.

Herra puhemies! ”Voiko kukaan auttaa perhettäni? Olen sairauseläkkeellä oleva kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Ruokamme loppuu ennen kuin pääsiäispyhistä on selvitty. Pyhien aikana ei ole paikkaa, josta saada apua lasten nälkään.” Näin kirjoitti hätääntynyt äiti pääsiäisenä somessa. Valitettavasti hän ei ole ainoa, vaan tämä on tämän päivän arkea Suomessa. Onneksi yksityishenkilö auttoi tätä perhettä. Köyhyys on syntynyt yhteiskunnan rakenteisiin poliittisten päätösten vaikutuksesta. Pääministeri Orpo, te olette romuttaneet hyvinvointivaltion perustan, sen, että kaikki pidetään mukana. Te olette tekemässä Suomesta almuyhteiskunnan. Tänään puhumme heistä, joiden ääntä hallitus ei muuten kuule. Puhumme lapsesta, joka tietää kotiin mennessään, että seuraavan kerran lämmintä ruokaa saa huomenna koulussa. Puhumme nuoresta, joka jättäytyy kaveriporukasta, jottei paljastuisi, ettei hänellä ole varaa lähteä mukaan, tai lähihoitajana työskentelevästä yksinhuoltajaisästä, joka jokaisen kuukauden lopussa tekee vaikeita valintoja: ostaako lapselle kengät vai itselleen lääkkeet apteekista. Tai puhumme työuransa loppupäässä olevasta miehestä, joka olisi halunnut tehdä vielä töitä pitkään, mutta työura katkesi rakennusalan kriisiin. Me puhumme poliittisista arvovalinnoista, joiden seurauksena köyhyys on Suomessa lisääntynyt ja työssäkäyvätkin taistelevat toimeentulonsa puolesta. Orpon hallitus on tietoisesti lisännyt eriarvoisuutta Suomessa. Tästä yksi räikeä esimerkki on työttömyysturvan suojaosien poisto. Olette vieneet työttömältä sen ainoan mahdollisuuden ottaa työtä vastaan ilman tukien leikkaantumista, ja tämä aikana, kun meillä on pian 140 000 pitkäaikaistyötöntä. Hyvä pääministeri, ymmärrättekö te, mitä olette päättäneet? On romutettu perusterveydenhuollon hoitotakuu, lääkäriin on yhä vaikeampi päästä. Samalla rahaa on riittänyt yksityisiin Kela-korvauksiin ja epäonnistuneeseen valinnanvapauskokeiluun. Samaan aikaan hyvinvointialueet kärvistelevät rahapulassaan, palveluita joudutaan heikentämään ja soteammattilaisia irtisanomaan, kuten kotiseudullani Etelä-Karjalassa jouduttiin irtisanomaan lähes 500 työntekijää. Tämä ei hetkauttanut hallitusta lainkaan, ja minä sanon, pääministeri Orpo: olen pettynyt ja tuohtunutkin tästä välinpitämättömyydestä jokaisen irtisanotun puolesta. Sen sijaan, että asiantila korjattaisiin, te tarjoatte uusia kymmenien miljoonien leikkauksia. Herra puhemies! Tässä salissa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että valtiontaloutta on tasapainotettava. Eri mieltä olemme keinoista. Vastuullista talouspolitiikkaa on mahdollista harjoittaa oikeudenmukaisemminkin. Ensi viikolla hallituksella on viimeinen budjettiriihi ja viimeinen hetki oikaista politiikkansa suuntaa. Palauttakaa työttömyysturvan ja asumisen suojaosat. Perukaa vastuuton, kalliiksi ja tehottomaksi todettu yhteisöveron alennus. Tukekaa pieniä yrityksiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Poistakaa yksityisen hoidon tehottomiksi osoittautuneet Kela-korvaukset ja panostakaa hoitoonpääsyyn hyvinvointialueilla. Laittakaa asuntomarkkinat viimein liikkeelle ensiasunnon ostajille suunnatuilla kannusteilla ja tukekaa työn vuoksi paljon ajamaan joutuvia korottamalla työmatkavähennystä. Ja jos vielä haluatte veroja alentaa, suunnatkaa ne suurituloisten sijaan pieni- ja keskituloisille, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat. Puhemies! Suomi on maailman turvallisimpia paikkoja. Meillä on oikeuksia, joista monissa muissa maissa vain haaveillaan. Siksi en ymmärrä, miten turvallisuudesta puhuva hallitus tarkoituksellisesti murentaa kansan luottamusta, millä on kauaskantoisia vaikutuksia. Hallitus toimii epäoikeudenmukaisesti tulo- ja terveyseroja kasvattaen, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta kaventaen sekä lastemme mahdollisuuksia rajoittaen. SDP on osoittanut, että julkista taloutta voidaan vahvistaa oikeudenmukaisesti. Valitettavasi hallitus ei tätä viestiä halua kuulla. Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Pekosen tekemää epäluottamusesitystä.

Arvoisa puhemies! Suomi on hieno hyvinvointiyhteiskunta. Meillä on vahvat turvaverkot, ja ihmiset saavat täällä apua ja tukea silloin kun sitä tarvitaan. Suomi on valitettavasti myös vaarallisesti velkaantuva maa. Tätä ylivelkaantumisen kierrettä olemme sitkeästi pyrkineet katkaisemaan koko tämän hallituskauden ajan ja tehneet säästöjä ja välttämättömiä uudistuksia talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Näiden ajoittain hyvin vaikeiden päätösten tavoitteena on turvata suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus, meille suomalaisille tärkeät palvelut — koulutus, terveydenhuolto, vanhuudenhoiva — sekä maanpuolustuskykymme epävakaassa maailmassa. Paras keino pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi on se, että mahdollisimman monella työhön kykenevällä on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä omalla työllään. Työn pitää aina kannattaa. Samalla on totta, että juuri nyt elämme vaikeita aikoja. Meillä on Suomessa pulaa työpaikoista. Monissa kodeissa eletään nyt vaikeita tilanteita. Valitettavasti tämän hallituksen aikana maailmantilanne on muuttunut yhä vaarallisemmaksi. Venäjän aggressiivinen sota Ukrainassa jatkuu neljättä vuotta, Lähi-idän tilanne on kireä. Öljyn ja polttoaineiden hinta, tulli- ja kauppasodan uhka, epävarmuus ja epävakaus ovat kaikki myrkkyä turvallisuudelle, taloudelle ja luottamukselle. Siksi oppositionkin olisi hyvä olla rehellinen siitä, mikä osa taloutemme vaikeuksista on ylipäätään hallituksen ja eduskunnan käsissä. Me emme voi yksin päättää sotia emmekä vaikuttaa maailmantalouden suhdanteisiin. Mutta voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme, jotta Suomen talous saadaan kasvamaan ja jotta suomalaisilla perheillä olisi töitä. Todistuksena siitä Orpon hallitus on vienyt läpi historialliset uudistukset työmarkkinoilla, työllisyydessä ja sosiaaliturvassa. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettu paikallisella sopimisella, työrauhalainsäädännöllä, luvituksen nopeuttamisella ja madaltamalla palkkaamisen kynnystä. Tulevalla yhdistelmävakuutuksella helpotamme palkkatyön ja yrittäjyyden yhteensovittamista. Parhaillaan korjaamme yrittäjien eläkevakuutuksen ongelmia katseemme erityisesti pienituloisten yrittäjien toimeentulossa. Olemme korjanneet suomalaisten ostovoimaa keventämällä työn verotusta puolellatoista miljardilla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Hyvä uutinen on, että työllisyys on pysynyt korkealla tasolla: yli kahdella ja puolella miljoonalla suomalaisella on töitä. Maaliskuussa — tämä on hyvä uutinen, oppositio — työllisten määrä kasvoi 25 000:lla. Korkeiden työttömyyslukujen takana on myös työvoimaan laskettavien ihmisten määrän kasvu. Hallituksen tekemät sosiaaliturvauudistukset ovat aktivoineet työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työnhakuun. Olemme merkittävästi parantaneet yritysten kannustimia palkata uutta työvoimaa. Kun talouskasvu käynnistyy, työttömyys tulee vähenemään Suomessa nopeasti. Nuorten vaikea työttömyystilanne on sydäntä särkevä asia. Taloustilanne kohtelee huonosti heitä, joilla on kaikki vasta edessä. Parasta, mitä voimme nuorten hyväksi tehdä, on panostaa talouskasvuun ja työllisyyteen, ja juuri niin me teemme. Syksyn budjettiriihessä kohdistimme 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin. Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Hallitus päättää ensi viikon kehysriihessä myös uusista työllisyyttä vahvistavista keinoista. Panostamme myös osaamiseen ja nuortemme koulutusmahdollisuuksiin. Olemme vahvistaneet peruskoulua monin toimin 200 miljoonan euron lisärahoituksella, toteuttaneet lasten ja nuorten terapiatakuun ja lisänneet tuntuvasti aloituspaikkoja korkeakouluihin, ja nyt tulossa on myös uusi, maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Koulutus on tilastojen valossa edelleen kaikkein paras tae hyvään työmarkkina-asemaan ja palkkakehityksen. Koulutus on parasta mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tärkein keino katkaista ylisukupolvista köyhyyttä. Johtuen julkisen talouden heikosta tilasta sosiaaliturvaan on tällä hallituskaudella tehty merkittäviä leikkauksia. Niiden yhteisvaikutuksia on arvioitu kattavasti muutosten yhteydessä ja seurataan edelleen eduskunnan tahdon mukaisesti, kuten seurataan EU:n yleistavoitteen toteutumista köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrän pienentämiseksi. Eurostatin tuoreimman tilaston mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrässä Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella, parhaiten pärjäävien EU-maiden joukossa. Olemme myös vahvistaneet maahanmuuttajien kannustimia työntekoon. Jatkossa myös kansainvälisten opiskelijoiden toimeentulovaatimukset ovat tiukemmat. Suomeen tulevan täytyy olla varautunut tämän maan hintatasoon. Arvoisa puhemies! Hallitus on purkanut merkittävällä tavalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja ja lisännyt velvoittavuutta pohjoismaisella työn linjalla. Tätä työtä on jatkettava. Oppositio on vaatinut suojaosien palauttamista. Suojaosien poisto oli julkisen talouden säästötoimi. Sillä myös lisättiin kokoaikatyön kannustimia. [Vasemmalta: Minkä kokoaikatyön?] Mikäli oppositio esittää niiden palauttamista, se vastatkoon ensimmäisenä kysymykseen, mistä noin 56 miljoonaa euroa tähän toimeen otetaan. [Välihuutoja vasemmalta] Opposition pelottelusta on voinut saada kuvan, ettei osa-aikatyötä kannata ollenkaan ottaa vastaan, ja se ei pidä paikkaansa. Suomessa on toimiva ja kansainvälisesti vertaillen kiitelty työttömyysturvan sovittelu: kun tienaat euron, työttömyysetuus alenee 50 sentillä. Me hallituksessa myös uskomme tutkittuun tietoon: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan suojaosien poistaminen ei ole romahduttanut osa-aikatyön tekemistä. Yleisesti työnteon kannustimia on parannettu tuntuvasti lukuisilla eri toimenpiteillä. Arvoisa oppositio, ottaako työtä vastaan vai ei — lyhytaikaistakin, jos sitä on tarjolla — ei voi olla oma valinta. Meillä on kattava työttömyysturva, mutta oikeuksien rinnalla on myös velvollisuuksia. Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan. Pohjoismainen hyvinvointivaltio edellyttää kaikkien työhön kykenevien osallistumista ja aktiivista työnhakua. Tämän ääneen sanominen onnistuu muissa Pohjoismaissa demareiltakin, miksi ei täällä? [Veronika Honkasalo: Aikamoista puhetta!] Arvoisa puhemies! ”Ekonomisti yllättyi: Suomalaisilla on nyt rahaa kuin vanhoina hyvinä aikoina — naisten reaalipalkat ovat ennätyssuuret”. [Suna Kymäläinen: Kiitos ay-liikkeen!] Näin uutisoi Helsingin Sanomat helmikuussa, ja tämä otsikko pitää paikkansa. Naisten ostovoima on tällä hetkellä korkeammalla kuin se on ollut kertaakaan kymmeneen vuoteen. Hallitus on keventänyt merkittävästi työn verotusta. Ostovoimaa parantaa edelleen sellainen politiikka, joka tähtää kasvuun ja yhteiskunnan uudistumiseen. Työhön kannustava politiikka on pitkällä aikavälillä myös tehokkainta pienituloisuuden ja köyhyyden vähentämiseksi. Suomi tasaa tuloeroja voimakkaasti progressiivisella verotuksella ja kattavalla sosiaaliturvajärjestelmällä. Ihmisistä pidetään huolta. OECD-vertailun mukaan Suomen julkinen sektori on kehittyneiden maiden suurin. Sosiaaliturvamenot ovat tässä vertailussa suurin menoerämme. Ei voi, hyvä oppositio, sanoa, että hyvätuloiset eivät osallistuisi talkoisiin, sillä tuloerojen tasaamisessa olemme maailman kärkeä. Joku raja on siinäkin, kuinka paljon voidaan karhuta veroja työtä tekeviltä, eläkeläisiltä ja rehellisiltä suomalaisilta yrittäjiltä. Mutta hyvä uutinen on se, että ketään Suomessa ei jätetä pulaan. Ei, vaikka oppositio niin ihmisille jatkuvasti uskotteleekin. Pelottelupuheet kiirivät kauas ja epäluottamus leviää. Pienituloisuus ja heikko työmarkkina-asema kulkevat käsi kädessä. Myös lapsiperheiden pienituloisuuteen liittyy useimmiten se, ettei vanhemmilla ole työtä. Vanhempien työllisyyden tukeminen on kiistatta kaikkein tehokkain ja kestävin tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä, ja se on hallituksen tavoite. Säästöt on toteutettu tällä hallituskaudella tavalla, joka huomioi heikoimmassa asemassa olevien, erityisesti lapsiperheiden, aseman. Esimerkiksi toimeentulotuki, vammaisetuudet ja elatustuki on rajattu sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle. Asumistuen ja toimeentulotuen säästöissä on painotettu enemmän yksinasuvia ja pyritty suojaamaan lapsiperheitä. Julkisen velan vähentämiseksi tehtävillä säästöillä on kuitenkin aina vaikutuksia, ja se on rehellistä sanoa ääneen. Ei sellaista sopeutusta ole olemassakaan, joka ei jollain tavalla vaikuttaisi. Kielteisiä vaikutuksia ei ole mahdollista täysin välttää. Tämä on hyvä tiedostaa kaikkien niiden puolueiden, jotka ovat velkajarruunkin sitoutuneet. Arvoisa puhemies! Säästöt eivät vaikeasta tilanteesta huolimatta ole koko kuva. Olemme tehneet etuuksiin myös parannuksia ja priorisoineet niille rahoitusta. Ulosotossa olevien asemaa olemme vahvistaneet tekemällä ulosoton määräaikaisesta suojaosuuden korotuksesta pysyvän. Lapsilisien korotusosat on kohdennettu niihin perheisiin, joissa tutkimusten valossa on keskimäärin suurempi köyhyysriski. Monilapsisten perheiden lapsilisään ja alle 3-vuotiaasta lapsesta maksettavaan lapsilisään on tehty korotus tämän hallituskauden alussa. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen määrää on kasvatettu ja äitiysavustukseen eli vauvaperheiden äitiyspakkaukseen on tehty tasokorotus. Verotuksen työtulovähennyksessä otettiin käyttöön lapsikorotus vuoden 2025 alusta. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettiin 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Korotus myönnetään lapsen molemmille vanhemmille. Yksinhuoltajille korotus tehdään kaksinkertaisena. Arvoisa puhemies! Asunnottomuuden kasvu on huolestuttavaa, ja suhtaudumme tilanteeseen hyvin vakavasti. Olemme sitoutuneet pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen ja teemme toimia sen puolesta. Jokainen asunnoton hyvinvointiyhteiskunnassa on liikaa, ja koti on jokaisen oikeus. Asunnottomuus on Suomessa edelleen onneksi vähäistä kansainvälisesti vertaillen ja vähentynyt merkittävästi 80—90-luvuilta. Suomi on onnistunut asunnottomuuden hillinnässä. Orpon hallitus sääti valtion tukemiin vuokra-asuntoihin tulorajat. Jatkossa nämä asunnot kohdistuvat heille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. On yksinkertaisesti väärin, että tuetun asumisen piiriin on voinut päästä, vaikka tulot ovat hyvät. Yksityinen rakentaminen ei tällä hetkellä vedä, ja siksi hallitus on pitänyt julkista asuntorakentamista korkealla tasolla. Samoin olemme toteuttaneet lukuisia infrahankkeita ja investoineet esimerkiksi teiden kunnossapitoon ihan historiallisella tavalla. Tämä luo työtä ja voita leivän päälle moneen kotiin. Rakennusalan vaikeuksien taustalla on erityisesti uusien asuntojen heikko kysyntä. Kysyntää olemme pyrkineet lisäämään muun muassa pidentämällä asuntolainojen enimmäisaikaa sekä kehittämällä ASP-järjestelmää. Asuntomarkkinoilla aito käänne tapahtuu vasta, kun ihmisten luottamus talouteen palaa, kun koteja uskalletaan taas ostaa ja remontoida. Rakentaminen ja asuntomarkkinat ovat esillä myös tulevassa kehysriihessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen talouden ongelmien juurisyy on talouskasvun puute. Talouskasvu alkaa yrityksistä. Suomen on oltava hyvä paikka yrittää ja kansainvälisesti houkutteleva investoida ja kasvaa. Siksi kevennämme yhteisöveroa. Se on kasvutoimi — kasvutoimi, jota te, arvoisa oppositio, vastustatte, vaikka se toimi tutkitusti viime kerralla, kun uudistus tehtiin sosiaalidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla. Verotuloilla, työllisyydellä ja kasvulla hyvinvointiyhteiskunnan ydintehtävät — koulutus, sosiaaliturva ja sotepalvelut — turvataan myös tuleville sukupolville. Me suomalaiset tässä maailman onnellisimmassa maassa tulemme pärjäämään yhdessä.

Arvoisa puhemies! Ehdotettu muutos luottolaitoslakiin on ennen kaikkea päätös siitä, miten Suomessa huolehditaan turvallisen arjen perustasta eli kodista. Kodin on oltava turvallinen paikka, ja jokaisella suomalaisella on oikeus kotiin. Asuntomarkkinat ovat olleet poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa ja rakennusala syvässä taantumassa, ja se heijastuu suoraan perheiden, työntekijöiden ja koko talouden arkeen. Nyt esitetty maltillinen jousto asuntorahoituksen sääntelyyn varmistaa, että asunnon vaihtaminen, asuminen ja rakentaminen eivät pysähdy kohtuuttomien reunaehtojen vuoksi. On tärkeää, että talouden kriiseissä ja matalasuhdanteissa lainsäädännön keinoin voidaan tarvittaessa pienentää rahoitusrajoitteiden kiristymisen ja hintojen romahtamisen todennäköisyyttä sekä vaimentaa niiden haitallisia vaikutuksia. Myös talousvaliokunta on pitänyt esitystä tarpeellisena, mutta se on tehnyt siihen tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Niiden myötä esitys on nyt entistäkin parempi, mutta sen ydin säilyy samana. Arvoisa puhemies! Esityksen ytimessä on pidemmän asuntolainan mahdollisuus, joustavampi lainakatto ja taloyhtiölainojen sääntelyn keventäminen silloin, kun suhdannetilanne sitä edellyttää. Näillä muutoksilla emme kiihdytä velkaantumista hallitsemattomasti, vaan annamme markkinalle hengähdystauon ja kotitalouksille enemmän tilaa suunnitella asumistaan omista lähtökohdistaan. Kun kuukausierät kevenevät ja omarahoitusosuuden vaatimukset joustavat, yhä useammalla ihmisellä on mahdollisuus muuttaa työn perässä, löytää perheelle sopivampi koti ja rakentaa omaa talouttaan vakaammalle pohjalle. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen oikeusvaltiota, demokratiaa ja ympäristöä heikentävä vaikutus on mielestäni olennainen. Kaiken lisäksi tämän turvallisuuspoliittinen arviointi on nurinkurinen. On kyseenalaista, että Suomi uhraa väestön turvallisten asuinympäristöjen, luonnon, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet hankkeille kansallisen intressin tai kansallisen turvallisuuden kaltaisten hyvin tulkinnanvaraisten käsitteiden nojalla — nyt jos siis katsoo tätä lainsäädäntöä, miten tässä on asioita määritelty — tai jopa niin, että tällaiset hankkeet eivät ilmiselvästi edes ole näiden mainittujen käsitteiden kannalta tosiasiallisesti perusteltavissa vaan edistävät Suomen kansallisen intressin ja kansallisen turvallisuuden sijasta pikemminkin hyvin selvästi ja jopa ensi sijassa muiden valtioiden, kuten niin sanottujen liittolaismaiden, intressejä. Tämä vireillä oleva Porin TNT-räjähdetehdashanke on tästä havainnollistava esimerkki, ja tämän hankkeen takiahan tässä lakia ollaan muuttamassakin. Oikeusoppineet ovat kritisoineet hankkeen valmistelua suomalaisen oikeusvaltion perusperiaatteiden horjuttamisesta, sillä siinä on ohitettu useita lakiin perustuvia oikeusratkaisuja. Hankkeen kaavoitus on pyritty kiertämään hakemalla sijoituslupaa, vaikka asemakaavan ohittamisen edellytykset eivät ilmiselvästi täyty. Kansalaisten valitusoikeutta on haluttu rajoittaa ja ympäristövaikutusten arviointi ohittaa — näin siitä huolimatta, että Tukesin arvion mukaan Porin räjähdetehdas on kemikaalilain mukaisesti suuronnettomuusvaarallinen laitos. Tehtaan tuotantohan olisi tarkoitettu pääasiassa vientiin. Näin on julkisuudessa kerrottu. Porin kaupungin TNT-räjähdetehdasta koskevasta sijoittamislupapäätöksestä on vireillä valitusprosessi Turun hallinto-oikeudessa. On katsoakseni hyvin kyseenalaista, että käytännössä yhden hankkeen jo käynnissä olevan valitusprosessin mitätöimiseksi tehdään nyt tällainen käsillä oleva lakimuutos. Ei pitäisi ainakaan olla mahdollista, mikäli vireillä oleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa mitätöidään kyseisellä lakimuutoksella. Käytännössä kyseessä olisi tällöin lain taannehtiva soveltaminen, mikä on yleisten oikeusperiaatteiden näkökulmasta hyvin kyseenalaista. Nyt lakiesityksen voimaantulosäännös näyttää kuitenkin mahdollistavan tällaisen menettelyn. Hallituksen esitys on merkitykseltään painava ja siihen nähden valmisteltu liian kiireellisessä aikataulussa, mistä johtuen esitykseen on jäänyt epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia. Näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallituksen esityksen valmisteluun liittyvä prosessi ei ollut sekään ongelmaton. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee varata aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Kyseisen hallituksen esityksen lausuntomenettelylle varattiin aikaa kuitenkin vain vajaat kolme viikkoa, mitä sitten perusteltiin kansallisesta turvallisuudesta johtuvalla kiireellisyydellä. Hyvin lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan ja perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien sekä lainsäätäjää ja hallitusvaltaa sitovan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Kuten oikeuskanslerikin lausuntopalautteessaan totesi, kansallisella turvallisuudella perustellun lakiesityksen lausunnolle olisi ollut perusteltua varata kunnolla aikaa. Normaalia lyhyempi lausunnon antamiseen varattu aika on äärimmäisen ongelmallinen hyvän lainvalmistelun kannalta. Haluaisin vielä todeta edustaja Kalliolle, kun hän viittasi mahdolliseen sotatilaan ja niin edelleen ja tällaisten hankkeitten kiireellisyyteen, että meillä lainsäädäntö toimii sotatilan vallitessa sitten jo ihan eri pohjalta, eli on puolustustilalaki ja niin edelleen, jotka varmasti antavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia viranomaisille. Nyt on kysymys ihan normaalioloista ja näihin normaalioloihin liittyvän lainsäädännön hyvin kyseenalaisesta muuttamisesta. — Kiitoksia.

Puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että maanpuolustukselle tärkeä vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistava, käsittelevä tai varastoiva tuotantolaitos voitaisiin toteuttaa ilman kaavoitusta rakentamisluvan sijoittamislupakäytännöllä, siis ”eräiden maanpuolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoitusluvan perusteella”. Kaavamenettelyn ohittamisen ratkaisisi käytännössä puolustusministeriön lausunto. Tällaisen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus voitaisiin asettaa etusijalle viranomaiskäsittelyssä. En voi yhtyä hallituksen esitykseen nykyisessä muodossaan enkä sitä koskevaan ympäristövaliokunnan mietintöön. Jätin tästä esityksestä myös eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda ennakoivaa, suunnitelmallista ja yhteensovittavaa alueiden käyttöä, jossa eri maankäyttö- sekä taloudelliset ja sosiaaliset ja ekologiset tarpeet otetaan huomioon. Esityksessä tarkoitetut maanpuolustukselle tärkeät laitokset eivät ole alueiden käytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä. Lisäksi niillä voi olla ja hyvin todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia luonnolle ja läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Kaavoituksen ohituskaista jälleen uudelle maankäyttömuodolle johtaa siihen, että edelleen vähennetään kunnan kaavoituksen merkitystä demokratian paikallisen toteutumisen keskeisenä perustana. Koska kuntien itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssä, olisi esitys ollut perusteltua viedä myös perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Kaavoituksen ohittaminen ja siten kunnallisen demokratian sivuuttaminen vähentää luottamusta päätöksentekoon, ja se vähentää hankkeiden hyväksyttävyyttä. Juuri tällä saattaa osaltaan olla muutoksenhakua lisäävä vaikutus. Rakentamislakiin esitetyt maanpuolustukselle tärkeät tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytykset ovat säännöskohtaisilta perusteluiltaan suppeat, eikä niistä selviä, miten esimerkiksi elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tulisi lupaprosessin yhteydessä tulkita. Sijoittamisen edellytyksistä puuttuu kokonaan erillinen säännös erityisten luontoarvojen säilyttämiseen liittyen. Tärkeää sijoittamisluvan soveltamisessa olisi nähdäkseni myös se, että tuotantolaitos on Suomen omalle maanpuolustukselle olennaisen merkityksellinen. Vähintäänkin selkeästi vientimarkkinoille pyrkiviin hankkeisiin tulisi soveltaa normaalia sääntelyä. Sijoittamislupakäytäntöön sisältyvä valitusoikeus on lähtökohtaisesti rajattu, sillä siinä ohitetaan kunnan kaavoitusprosessiin sisältyvä kansalaisten vaikutusmahdollisuus. Rakentamislain muutokseen ei ole enää ehdotettu sen luonnosvaiheen mukaista valitusoikeutta toimialueellaan sellaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden ja luonnonsuojelun edistäminen. Rekisteröityjen yhteisöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, valitusoikeuden merkitys laillisuuden valvonnassa on kasvanut sitä mukaa, kun viranomaisten valitusmahdollisuuksia alueidenkäyttölainsäädännössä on vähennetty, eikä tätä oikeutta siksi tule rajoittaa. En myöskään kannata talousvaliokunnan lausunnossaan esittämää valitusoikeuden rajaamista edelleen hallituksen esityksessä ehdotetusta poistamalla valitusoikeus yleisöltä, jonka etua asiaa koskeva päätös koskee. Arvoisa puhemies! Esitänkin siis, että lakiehdotukset hylätään ja eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä lakiesityksellä on tarkoituksena nopeuttaa maanpuolustukselle ja varustautumiselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyä ja samalla lisätä myös sotilaallista huoltovarmuutta. Tämän lain käsittelyssä on näitä perusteita hyvin käyty ja nostettu esiin, mutta silloin kun tämä oli ensimmäisessä käsittelyssä, niin esillä oli vastalause 2, jossa kiinnitimme huomiota valitusmenettelyihin näissä tilanteissa, jolloin näitä tuotantolaitoksia sijoitetaan. Tämä lakiehdotus menee pitemmälle kuin olisi tarpeen, ja tässä mielessä siitä tuotantolaitoksesta, jos se aiheuttaa siinä lähipiirissä vaikutuksia, olisi pitänyt olla se valitusoikeus. Ja toinen asia, joka tässä oli: jos yleiskaavassa oli määritelty liikenteen tai teknisen huollon verkoston sijainti, niin tämä voisi ohittaa sen, ja se tuntuu kanssa aika oudolta ratkaisulta. Kaiken kaikkiaan kuitenkin näitten tuotantolaitosten rakentaminen pitää saada liikkeelle. On maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta tärkeätä sujuvoittaa niitten rakentamista ja nopeuttaa niitten valmistumista. Siinä mielessä tämä lakiesitys kuitenkin loppuviimein on sellainen, että näine puutteineenkin, mitä tässä lakiesitykseen jäi näitten lisärajoitusten tekemistenkin osalta, se kannattaa hyväksyä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut perusteellisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Kun katsomme omaa sijaintiamme kartalla tuon konfliktin rinnalla, näemme selkeästi puolustusteollisten toimitusketjujen haavoittuvuuden. Suomi on kuin saari, ja siksi Suomella täytyy olla omaa, kotimaahan sijoittuvaa kriittistä tuotantokapasiteettia puolustusteollisuudessa. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selkeä: maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan, nopeutetaan ja sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Uudistus ei koske kaikkea rakentamista tai mitä tahansa vaarallisia aineita. Tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset, joiden määrittelyä ohjaisi puolustusministeriö. Tämä koskee erityisesti laitoksia, jotka valmistavat vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä, eli esimerkiksi ammus- ja komponenttituotantoa, jota ei voida kriisitilanteessa korvata ulkomaisilla toimituksilla. Ympäristövaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä ja tehnyt siitä muutoksillaan entistä selkeämmän. Valiokunnan mietinnössä korostetaan myös tarvetta selvittää puhtaan siirtymän sijoittumisluvalla sijoitettavien rakennushankkeiden toteutuksen sujuvoittamista kemikaaliturvallisuuslainsäädäntöä kehittämällä. Tällainen sujuvoittaminen on Suomen etu. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä uuden tuotantolaitoksen lupaprosessi voi kestää vuosia. Se on rauhanaikana ehkä siedettävää mutta tämän päivän turvallisuusympäristössä täysin kestämätöntä. Esityksen mukaisesti lupia voidaan jatkossa käsitellä ensisijaisina. Rakentaminen voitaisiin aloittaa tietyin edellytyksin jo ennen lupien lainvoimaisuutta, ja sijoittamislupa voitaisiin myöntää myös kaavoittamattomalle alueelle, jos hanke on puolustuksen kannalta olennainen. Nämä ovat uudistuksia, jotka suoraan vahvistavat turvallisuuttamme. Samalla tärkeää kuitenkin on, että turvallisuusvaatimuksia ei kevennetä. Kaikki tekniset normit, riskiarvioinnit ja suojaetäisyydet säilyvät ennallaan. Esityksessä huomioidaan myös tiedon suojaaminen muuttuneen turvallisuusympäristömme myötä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Kotimainen ruuantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Ruokahuollon varmistamiseksi täytyy parantaa myös lannoite- ja energiaomavaraisuuttamme. Pidän hyvänä sitä, että nyt luodaan tällainen yhteinen ohjaava ja mahdollistava kokonaisuus kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi, sillä vain kotimainen tuotanto turvaa ruuan saannin kriisitilanteissa, ja onneksi meillä omavaraisuus on varsin korkea. Huoltovarmuuden ylläpitäminen vaatii koko elintarvikeketjun toimivuutta pellolta kuluttajalle, ja sen tulee olla myös viljelijälle kannattavaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille myös kotimaisen elintarviketeknologian. Se mahdollistaa monella tavalla kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän. Tässä on käyty keskustelua muun muassa lihantuotannosta. En itse näe niitä tietyllä tavalla vastakkainasettelevina, sillä lisäksi meidän kannattaa kyllä kotimaisten kasviproteiinin lähteiden kehittämistä vahvistaa. Se vahvistaa meidän huoltovarmuutta ja tukee myös monella tavalla terveellistä ja kestävää ruokavaliota.

Arvoisa puhemies! Tärkeää on huomauttaa, että tämä prosessi ei siis koske muuta kuin kaavoitusta, eli tämä ei koske ympäristölupia, ympäristövaikutusten arviointia, kun ilmeisesti nyt siis tässä keskustelussa nämä ympäristöluvat olivat se, minkä koettiin pitkittävän prosessia. Tässä itse puhuin siis pelkästään kaavaprosessista, enkä usko, että monikaan kaavaprosessi on kymmentä vuotta kestänyt. Sen sijaan näitä pitkittyneitä prosesseja on kyllä toki olemassa silloin, kun niihin otetaan nämä kaikki muutkin luvat — jos hanke tarvitsee esimerkiksi vesiluvan tai ympäristöluvan. Näissäkin yleisin syy on se, että sen luvan hakija ei täytä näitä vaatimuksia, jolloin lupa palautetaan ja sitä täytyy täydentää ja tulee pitkä prosessi. No, yhtä kaikki, me varmasti kaikki tässä salissa halutaan sujuvampia prosesseja. Viime kaudella, ja myös tällä kaudella, on edistetty yhden luukun periaatteita ja lupaprosessien nopeuttamista. Se on yhteinen tahto, ja sitä täytyy jatkossakin jatkaa. Tässä esityksessä kuitenkin puhutaan vain asemakaavaprosessista. Halusin sen vielä sanoa, koska tässä menivät ehkä sekaisin eri luvat. Nämä hankkeet siis, mitä tämä esitys koskee, voivat edelleenkin tarvita ympäristöluvan, ja siitä ei tässä tulla poikkeamaan.

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin liityn tähän edustaja Kaarisalon fanikerhoon — kai voi jo sanoa niin, kun oikealta laidalta tänne vasemmalle laidalle ja vielä keskeltä kehuja tulee. — Meillä kuntapäättäjillähän on kokemuksia pitkistä kaavoitusprosesseista, mutta tässä on huomionarvoista myös se, mitä edustaja Bergbom sanoi yrityksen toiminnan käynnistämisestä, esiselvitysvaiheesta aina sinne kaavanhakuprosessin alkuunkin asti, että sekin on osa mittavaa sijoituspäätöstä. Ja tietenkin loppupäässä on vielä hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusprosessit, jotka vievät näitä kaavoituksia pitkälle. Voi olla, ja varmaan onkin, että Suomessa on eri kunnissa hieman erilaisia kokemuksia myös sitten kaavoitusprosesseista tai paikalliset oikeusasteet käsittelevät asioita nopeammin tai sitten vastaavasti on hyvin monimutkaisia tapauksia, joidenka käsittely luonnollisesti kestää pitkään. Mutta ongelmahan tässä yhteiskunnassa ei ole se, että ihmisillä on oikeus valittaa — se on erittäin hieno oikeus, ja se kuuluu avoimessa demokratiassa myös tämmöisten perusoikeuksien joukkoon — vaan ongelma syntyy siitä, että asioiden käsittely oikeusasteessa ottaa aikaa. Se välillä myös nakertaa ihmisten luottamusta asioiden käsittelyyn, että prosessit ovat pitkiä ja vastausten saaminen oikeusasteessa kestää. Se on tietenkin myös sitten resurssikysymys, millä tavalla huolehditaan siitä, että vaikkapa hallinto-oikeudella tai korkeimmalla hallinto-oikeudella on riittävät resurssit, jotta myös kaavoituksista tulleet valitukset pystytään asianmukaisesti ja nopeasti käsittelemään.

rouva puhemies! Haluan kehua tuota edustaja Kaarisalon puheenvuoroa, missä selvästi näkyy kokemus sekä kuntapäättäjänä, Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, että maakuntavaltuuston puheenjohtajana Keski-Suomen liitosta, koska siellä näkee hyvin nämä prosessit läpi, kun ne menevät sieltä maakuntakaavasta sinne kunnan kaavoitukseen ja sitten sitä kautta varsinaisiksi päätöksiksi, että siellä päästään kenties jotain investointia tekemään. Kyllä tämä ongelmallista on monelta osin. Näitä kokemuksia on eri maakunnista, missä prosessit kestävät hyvin pitkään. Aivan kuten edustaja Bergbom kuvasi tätä prosessia, niin jos joku investori lähtee suunnittelemaan sitä omaa hanketta, jotta se on valmis, niin milloin se voi toteutua. Haluan muistuttaa nyt tämän lakiesityksen osalta siitä perusasiasta, siitä, minkä takia tätä tehdään. Tätä tehdään sen takia, jotta me voimme hyvän sään aikana varautua, jotta me voimme hyvän sään aikana varautua siihen, että voimme tuottaa omaa kriittistä materiaalia tässä maassa tilanteessa, missä meidän lähialueellamme käydään sotaa, missä meillä on arvaamaton naapuri, joka omalta osaltaan elää sotataloudessa, rakentaa omaa kapasiteettiaan, omaa tuotantokykyään, käy sotaa Ukrainassa ja on pitkäkestoinen uhka. Meidän pitää tehdä kaikki oman varautumisemme edistämiseksi, ja kaikki se, mitä pystymme, on se sitten kaavoitukseen liittyvää, on se investointien vauhdittamiseen liittyvää, on se meidän puolustuksen vahvistamiseen liittyvää, on meidän vaan tehtävä. On hyvä, että me teemme sitä muun muassa tämän lakiesityksen kautta.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Pitkon pääsääntöisesti erinomaista puheenvuoroa kuitenkin opponoin ehkä siltä kantilta, että ei tietenkään ole tarkoitus liioitella tämmöiseen suomalaiseen kaavoitusprosessiin liittyvää problematiikkaa, mutta ei se nyt ole mitenkään tavatonta, että tämmöisten erityisesti isojen teollisuusinvestointien prosesseihin saattaa kyllä helposti mennä se kymmenen vuotta, jos lähdetään liikkeelle siitä, että kaavoitus kuntakentällä saadaan aluilleen ja että se menee asianmukaisesti kaikki lainsäädännön mukaiset kuulemiset, ja erityisesti siis silloin, jos niistä valitetaan. [Jaana Strandman: Juuri näin! — Miko Bergbom: Kiitos!] Kun tähän vielä mahdollisesti lasketaan päälle poliittiset erimielisyydet näistä hankkeista, niin kyllä silloin, kun nämä kaikki riskit oikeasti realisoituvat, ne ovat todella pitkissä kantimissa. Ja sitten kun puhutaan tämän kokoluokan, esimerkiksi tämän Porin TNT-tehtaan mittakaavan, puolustusteollisista investoinneista, niin ne erityisesti vaativat tarkkuutta ja harkintaa. En usko, että kukaan tässä salissa on väittänyt sellaista, että aina nämä kaavoitusprosessit kestäisivät kymmenen vuotta, mutta kyllä niissä tapauksissa, kun yhtä aikaa moni asia menee pieleen ja kun niistä valitetaan ja kun meidän oikeuslaitoksella ei ole riittäviä resursseja käsitellä näitä valituksia kohtuullisessa ajassa, äkkiä hupsahtaa kyllä vuosikausia. [Mika Kari: Näin se menee!]

Mielestäni lienee myös tärkeää sanoa se, että nämä kaavaprosessit tai hankkeiden prosessit eivät Suomessa kestä yleensä kymmentä vuotta. [Mikko Savola: Kyllä ne aika kauan kestää!] Ei kannata laittaa liikkeelle sellaista huhua, joka tietenkin lisää myös epähoukuttelevuutta investoida Suomeen. Kaavaprosessin voi vetää läpi reilussa puolessa vuodessa, ja yleisin kaavoitusprosessin kesto taitaa olla noin yhden vuoden luokkaa. Eli lähtökohtaisesti kaavaprosessit ovat sujuvia, nopeita prosesseja, missä varmistetaan eri maankäyttömuotojen yhteensopivuus. Niissä tiedotetaan osallisia, niissä osallistetaan ihmisiä, mikä itse asiassa voi vähentää valitusherkkyyttä, kun ihmiset saavat tietoa hankkeista. Tässä on haluttu kuitenkin tehdä sijoittamislupa näille tietyille tarkkaan rajatuille hankkeille, jotta voidaan varmistaa niitten nopea meno. Minusta se on ihan ok, mutta sellainen puhe, että prosessit Suomessa kestäisivät kymmenen vuotta ei mielestäni ole ihan järkevää puhetta täällä, vaan kaavoitusprosessit toimivat hyvin, kun ne saavat tarpeeksi resursseja. Silloin tällöin niistä voidaan myös valittaa, ja sekin kuuluu oikeusvaltioon.

Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että kaikki me haluamme, että nämä yleiset rakentamisen lupaprosessit saadaan nopeammiksi joka suhteessa. Sehän on meillä kaikilla yhteinen tavoite, ja myöskin se, että ne valitusprosessit saadaan nopeammiksi erilaisissa hallinto-oikeuksissa. Siinä mielessä varmaan tahtotila on meillä kaikilla täällä salissa yhteinen, että tätä pystytään viemään. Tässä nyt on oikaistu niitä prosesseja, että saadaan nopeammin tehtyä, ja sitten on rajattu monia toimenpiteitä, niin että rakentamiseen päästään aikaisemmin, ja sitä, ketkä pääsevät valittamaan. Mutta sekin, mitä tässä nyt on huomattava, on se, että tässä oli hallituksen 1. ja 2. lakiesitys, ja siihen kakkoslakiesitykseen liittyy vastalause siitä valitusprosessista niiltä, joita tämä koskee, se yleisö, sellaisessa tilanteessa, jossa voi olla tämmöisen suuronnettomuuden vaaraa. Olisi aika kohtuullista, että he pystyvät sitten sanomaan siitä. Ja sitten kyllä on mielenkiintoinen asia myös se, että kun yleiskaavassa on jo määritelty liikenteen tai teknisen huollon verkostoja, niin nyt nekin ohitettaisiin tässä. Se tavallaan oli se ponnin, minkä takia tässä tämä vastalause on syntynyt. Itse tästä koko laista ja kokonaisuudesta, millä tätä pitää viedä eteenpäin, on suuri yksimielisyys. On hyvä, että tässä salissa pyritään siihen, että meillä näissä turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä löytyy yksimielisyys eikä näistä hirveästi käydä kädenvääntöä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Se jäi tuossa omassa aikaisemmassa puheenvuorossani sanomatta — kun tässä samalla katson tätä meidän puolustusvaliokunnan tekemää lausuntoa — että käytännössä tämä räjähdeainelaki on tehty toisenlaiseen aikaan ja toisenlaiseen säätelytarpeeseen. Tässä valiokunnan omassa lausunnossa viitataan nimenomaan siihen, että tämä vanhempi säätely on tehty pääosin siviilitoimintaan ja avoimuuden lähtökohdasta. Ja kun puhutaan räjähdeainepuolesta, joka on tarkoitettu puolustusmateriaaleihin, tässä tapauksessa TNT-tehtaaseen, niin kyse on tietenkin aivan toisentyyppisestä ajasta ja toisentyyppisistä tarpeista. Sinänsä tämä säätelyprosessi tämän lainsäädännön osalta toisi nopeampaa etenemistä, vähentäisi tämmöisiä hallinnollisia taakkoja ja prosesseja, jotka hidastavat, niin kuin tässä edustaja Pitkokin aikaisemmin omassa puheenvuorossaan totesi, rajaten erilaisia valitusprosesseja ja näin poispäin, mutta valiokunnan saaman selvityksen mukaan, joka löytyy tuolta meidän lausunnosta, asiantuntijakuulemisen pohjalta ei voitu poissulkea sitä, etteikö tämmöisiä perinteiseen lainsäädäntöön liittyviä valitusprosesseja voisi käyttää vihamielisiin tarkoituksiin tarkoituksena hidastaa suomalaista räjähdeainetuotannon rakentamista tässä maassa. Sen takia tässä tällaisia rajoitteita ja poikkeuksia on, ja ne on tehty minusta järkevällä tavalla huomioon ottaen tämä aika, jota tällä hetkellä valitettavasti elämme, ja tämä maailmantilanne, joka tässä taustalla on. Sinänsä on tärkeää, että räjähdepuolta säädellään tarkasti, ja tässäkin edelleen säädellään. Normaalien rakentamisten ja rakentamislain osalta on huomionarvoista huomioida se, että olemme vaarallisten aineiden kanssa tekemisissä, ja on tärkeää siltä osin varmistaa ihmisten, asujien ja naapuriston turvallisuus mutta myös tämän prosessin läpivienti.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta sekä rakentamislain muutoksista vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta. Muutokset mahdollistavat maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen ja käyttöönoton tehokkaasti turvaten kansainväliset velvoitteemme ja luottamuksellisen tiedon suojan. Nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa rajanaapurimme käy sotaa ja uhka lähestyy, kriittiset tuotantolaitokset, erityisesti kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät laitokset, täytyy saada toimintavalmiuteen nopeasti. Lainmuutokset mahdollistavat lupa- ja ilmoitusmenettelyjen joustavan käsittelyn, jotta merkitykselliset laitokset saadaan käyttöön tehokkaasti. Puolustusministeriön lausuntojen perusteella laitosten lupahakemukset käsitellään etusijalla, mikä nopeuttaa toiminnan käynnistymistä kriisitilanteessa. Rakentamislain muutokset tukevat tätä tavoitetta. Poikkeamislupien ja sijoittamisvaatimusten joustavuus mahdollistaa puolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen alueille, joilla ei ole voimassa asemakaavaa. Kunnan rakennusviranomainen voi myöntää luvan rakentamisen aloittamiseen ennen poikkeuslupien lainvoimaisuutta, mikä varmistaa kriittisen tuotannon käynnistymisen ilman viiveitä. Tämä laki vahvistaa Suomen ennakoivaa varautumista. Se turvaa kriittisten resurssien saatavuuden ja toimintakyvyn etukäteen, jotta puolustuskyky pysyy toimintavalmiudessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Ennakoimalla voimme suojata kansalaisten hyvinvoinnin ja Suomen turvallisuuden pitkäjänteisesti. Esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hybridivaikuttaminen voi tapahtua monin eri keinoin, ja nimenomaan puolustusvaliokunnankin kuulemisissa ja tässä käsittelyssä ja tässä lausunnossa, johon edustaja Bergbom viittasi, otettiin kantaa siihen, että halutaan estää se, että näitten kriittisten hankkeiden osalta, mitä tulee esimerkiksi meillä räjähdetuotantoon, tämä halutaan yksinkertaisesti estää, taklata pois tai ainakin pyrkiä ehkäisemään sitä. Mehän ei voida kaikkea hybridivaikuttamista varmasti saada pois. Sitä tapahtuu koko ajan, vaikkemme sitä huomaisikaan, ja meihin pyritään vaikuttamaan eri tavoin. Tämänkaltaisten hankkeiden takia, joissa me halutaan vahvistaa meidän kotimaista huoltovarmuutta, meidän puolustusteollisuutta, halutaan vahvistaa sitä, että näin rauhan aikana voimme varautua paremmin, pystyä tuottamaan meille kriittisiä materiaaleja, mitä me tarvitsemme pystyäksemme puolustautumaan, tämä lainsäädäntö on nimenomaan tehty. Ja on sekin todettava ääneen, että aivan kaikista asioista kaikkien tavan ihmisten ei tarvitse kaikkia yksityiskohtia tietää. Senkin vuoksi on hyvä, että tietyt hankkeet pystytään hieman pienemmällä metelillä viemään tässä yhteiskunnassa läpi ja siltä osin varmistamaan sitä meidän omaa kansallista turvallisuuttamme, niin kuin nyt tämä yksi hanke ja yksi lakiesitys räjähdeaineitten tuotannosta ja nimenomaan tästä kaavoituksesta tältä osin pyrkii tekemään. Kuten sanoin tuossa aikaisemmin, tämä on tärkeä esitys. Meillä on tässä yhteiskunnassa paljon muutakin, missä pitäisi pyrkiä jouduttamaan lupaprosesseja ja saamaan sitä byrokratiaa pois, mutta ennen kaikkea tämän hankkeen ja meidän oman kriittisten kansallisen turvallisuuden hankkeitten osalta tämä on erityisen perusteltua. Sen takia toivon, että tämä menee mahdollisimman kivuttomasti, nopeasti läpi ja me päästään tässä maassa toteuttamaan niitä keskeisiä hankkeita, joita varten tämäkin lakiesitys on nyt tehty ja tuotu tähän taloon.

Voisin vielä huomauttaa tähän mahdolliseen hybridivaikuttamiseen, joka on tämmöinen potentiaalinen uhka, emmekä nyt varsinaisesti ole sellaista nähneet, että järjestöjä kaapattaisiin hybridivaikuttamista varten, mutta joka tapauksessa, jos sellaista pääsisi käymään, tässä alkuperäisessä lakiehdotuksessa oli siihenkin varauduttu niin, että tässä annetaan mahdollisuus luvanhakijan aloittaa tämä rakentaminen ennen kuin rakentamislupa on saanut lainvoimaisuuden. Eli vaikka tästä hankkeesta valitettaisiin, silloin joka tapauksessa luvanhaltija pääsisi liikkeelle hankkeen rakentamisessa. Eli siinä mielessä tämä hybridivaikuttaminen on tässä alkuperäisessä esityksessä otettu huomioon, mikäli sellaista jossakin vaiheessa olisi tapahtumassa. Haluan kiinnittää tähän huomiota. Ilmeisesti tällaista ei ole muiden hankkeiden osalta, että tämmöisellä vakuudella päästäisiin jo liikkeelle hankkeessa, mutta hyvä, että ministeriöt ovat tätäkin miettineet.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan puolustusvaliokunnassakin annoimme lausunnon tästä aiheesta. On äärimmäisen tärkeätä, että tämä hallituksen esityksen alkuperäinenkin henki tässä toteutuisi, jotta pystyisimme, niin kuin esityksen pohjaltakin on luettavissa, lisäämään rakentamislakiin säädökset nimenomaan eräiden maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijaintiin liittyvistä asioista ja niin edelleen, erottamaan tämä maanpuolustukseen liittyvä räjähdeainelain osa tästä muusta, yleisvaarallisiin räjähteisiin liittyvästä lainsäädännöstä. Tähän tämä moottori on meidän kaikkien tiedossa. Se on tämä maailmantilanne, Suomen huoltovarmuus ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet. Huomionarvoistahan näissä asioissa on myös aika. Tämmöisen TNT-tehtaan rakentaminen ei ole viikossa eikä oikein kunnolla varmaan vuodessa eikä kahdessakaan vielä läpi vietävissä. Sen takia näitä hallinnollisia esteitä luonnollisesti lainsäädännöt eri asioissa rajoittavat, mutta tässä nyt haetaan poikkeamaa nimenomaan tähän kansalliseen turvallisuuteen liittyvien asioiden hoitamiseksi, kuten muun muassa oman räjähdeainetuotannon varmistamiseksi kaikissa olosuhteissa. — Kiitoksia.

Kunnioitettu rouva puhemies! On erittäin tärkeää, että tämä esitys etenee tässä salissa ja tästä talosta ulos ja saatetaan voimaan laissa. Jos puhun yleisesti suomalaisesta sääntelystä, lupasääntelystä, mitä tulee vaikka suomalaisten yritysten sijoituksiin, että haluavatko ne nyt perustaa Suomeen tehtaan vai eivät, niin lienee yleisesti tunnustettu tosiasia, että Suomessa joissain tapauksissa valitettavasti on niin, että ne selvitykset, lupaprosessit, ovat aivan liian hitaita. Toisaalta on niin, että on myös toimijoita, jotka haluavat valittaa kaikissa mahdollisissa kohdissa hidastaen sitä mahdollista tulevaa investointia, ja jopa lopputuloksena voi olla se, että sitä investointia ei koskaan tehdä. Tämä voi pahimmillaan heikentää Suomen houkuttelevuutta yritysten näkökulmasta. Mutta erityisen huolestuttavaa on, mikäli näin tapahtuu kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa ja investoinneissa, joita tähän maahan tarvitaan. Arvoisa puhemies! Nyt luen otteen puolustusvaliokunnan lausunnosta, jossa valiokunta toteaa seuraavaa: ”Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole poissuljettua, että nykyistä laajaa valitusoikeutta voidaan tietoisesti käyttää Suomeen vihamielisesti suhtautuvien tahojen toimesta maanpuolustuksen kannalta tärkeiden laitosten rakentamisprosessien viivyttämiseen. Tällöin kyse olisi selvästi hybridivaikuttamisesta. Nyt esitetyllä sääntelyllä pyritään osaltaan varmistamaan, että jatkossa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentaminen saadaan käyntiin ilman viiveitä.” Tämä on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa tällä hetkellä elämme, ja kiitän siitä, että tämä asia nyt vihdoin etenee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on sinänsä tärkeä maanpuolustuksen kannalta. On hyvä miettiä, miten me pystymme sujuvoittamaan tilanteita, erityisesti ajattelen poikkeusaikoja, jolloin voi olla tilanne, että ei ole aikaa käyttää viivyttelyyn, mutta toki tämä laki on voimassa myös normaaliaikana. Sinänsä kannatan tämän lakiesityksen tavoitteita ja tätä alkuperäistä hallituksen esitystä, minkä hallitus tänne eduskuntaan toi. En kuitenkaan voi kannattaa niitä muutoksia, mitä valiokunta on käsittelyssään tähän lakiin tehnyt, erityisesti liittyen maankäytön yhteensovittamiseen mutta myös valitusoikeuden rajaamiseen. Tässä valiokunta tosiaan esittää rakentamislain osalta valitusoikeuden rajaamista niin, että kavennetaan kansalaisten sekä järjestöjen osalta mielestäni tarpeettomasti tätä muutoksenhakuoikeutta. Jo lähtökohtaisesti tämä esitys siis ohittaa kaavoituksen osallistumisen ja tiedottamisen vaiheet. Eli jo lähtökohtaisesti siis osallistumista näiden hankkeiden sijoittamiseen rajoitetaan merkittävästi mutta nyt myös muutoksenhaun osalta tavalla, joka ei ole perusteltua. Itse ajattelen valitusoikeudesta ja muutoksenhausta hankkeissa, jotka koskettavat omaa elinpiiriä tai joissa on näissä tapauksissa olemassa jopa suuronnettomuuden riski, että ihmisillä on oltava oikeus vaikuttaa niihin asioihin. Tämä voi vaikuttaa myös oikeudenmukaisuuden kokemuksiin yhteiskunnassa. Emme me voi rajata ihmisiä pois. Valitusoikeuden takaaminen kansalaisjärjestöille on keskeinen kansalaisvaikuttamisen keino, ja sen kaventaminen uhkaa prosessien ja lopputulemien legitimiteettiä kansalaisten silmissä. Ajattelen, että meillä ei ole tämmöiseen varaa tässä yhteiskunnassa, joka perustuu demokratiaan ja ihmisten yhdenvertaiseen osallistumisoikeuteen. Valiokunta myös esittää, mikä on mielestäni aika ihmeellistä, että tästä 4  b §:ssä poistetaan kaksi kohtaa, jotka liittyvät siihen, minkälaisia vaikutuksia tällä rakentamisella, jossa ohitetaan tämä kaavaprosessi, saa olla muihin hankkeisiin. Jatkossa ei haittaa, vaikka näillä hankkeilla olisi merkittävää vaikutusta liikenteen ja teknisen huollon verkostojen toteutumiselle tai yleiskaavan muille tavoitteille yleiskaavan määräysten tai maakuntakaavassa osoitettujen valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden kannalta. Itse ajattelen, että meillä on kuitenkin Suomessa aika hyvä tilanne maan riittävyyden suhteen ja hankkeet voitaisiin sijoittaa niin, että ne eivät aiheuttaisi haittaa muille. Tämä oli hallituksen alkuperäinen esitys, ja nämä rajoitteet — jos niitä nyt merkittäviksi rajoitteiksi voi sanoa — poistettiin tästä valiokunnan käsittelystä. Ehdotan tosiaan, että lakiehdotukset hyväksytään vastalauseen 2 mukaisina.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain ja rakentamislain muuttamisesta. Elämme aikaa, jolloin turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti ja perustavanlaatuisesti. Euroopassa käytävä sota ja kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne muistuttavat, että huoltovarmuutta ja omaa puolustuskykyä on ylläpidettävä ja vahvistettava. Tässä käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vastaa juuri tähän tarpeeseen. Tavoite on sujuvoittaa maanpuolustukselle keskeisten tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voidaan nopeammin rakentaa ja kehittää tuotantoa, joka liittyy esimerkiksi vaarallisiin kemikaaleihin ja räjähteisiin eli niihin kriittisiin resursseihin, joilla turvataan puolustuskykymme uskottavuus. Arvoisa puhemies! On tärkeää korostaa, että kyse on harkitusta ja tarkkarajaisesta poikkeamisesta tilanteissa, joissa maanpuolustuksen tarpeet sitä edellyttävät. Turvallisuusvaatimukset pysyvät, mutta menettelyjä nopeutetaan. Samalla varmistetaan, että kansalliseen turvallisuuteen liittyvät arkaluonteiset tiedot pysyvät suojattuina. Esityksessä ehdotettu mahdollisuus asettaa maanpuolustukselle tärkeät hankkeet etusijalle viranomaiskäsittelyssä on erittäin perusteltu. Kriisitilanteessa viiveet voivat muodostua turvallisuusriskeiksi. Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kotimaista puolustustuotantoa, joka on välttämätöntä puolustuksemme ja huoltovarmuutemme kannalta. Tällä hyvällä esityksellä puolustusteollisuuden hankkeiden syntyminen helpottuu, ja siksi kannatankin esitystä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt esitystä, jolla muutetaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettua lakia, niin sanottua kemikaaliturvallisuuslakia ja rakentamislakia. Mainittuihin lakeihin lisätään maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset. Ehdotettujen muutosten kautta voimme nopeuttaa maanpuolustukselle ja varautumiselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyä. Lisäksi kemikaaliturvallisuuslakiehdotuksessa ehdotetaan rajoitettavaksi tietojen luovuttamista yleisölle siltä osin kuin rajoittaminen on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden ja kansainvälisten sopimusten kannalta. Tiivistäen tämän lainsäädännön tavoitteena on siis parantaa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta sujuvoittamalla maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista. Muutosehdotusten taustalla on heikentynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja tarve vahvistaa Suomen puolustusteollista perustaa. Arvoisa rouva puhemies! Olen tätä lakiesitystä osaltani ollut käsittelemässä puolustusvaliokunnassa, jossa laadimme kuulemisten perusteella lausunnon ympäristövaliokunnalle. Saamamme selvityksen perusteella nykyinen säätely on rakennettu pääosin siviilitoiminnan ja avoimuuden lähtökohdista. Tämä tarkoittaa, että vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevien laitosten hankkeissa korostuvat laajat kuulemiset ja tiedonsaanti, mikä on tärkeää ympäristön ja turvallisuuden kannalta, mutta tämä voi joissakin puolustukseen liittyvissä hankkeissa olla ongelmallista kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Esityksellä on pyritty löytämään tasapaino siten, että osallistumis- ja muutoksenhakuoikeudet säilyvät, mutta kaikkein arkaluonteisimpien tietojen levittämistä voidaan rajoittaa, jos se nähdään välttämättömäksi maanpuolustuksen kannalta. Käytännössä esitys luo mahdollisuuden hankkeiden lupien nopeampaan käsittelyyn, luo uuden erityisen sijoittamisluvan, jolla laitoksia voidaan tietyin edellytyksin sijoittaa myös ilman asemakaavaa, sekä mahdollistaa sen, että kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteisia tietoja voidaan rajoittaa tulevaisuudessa. Rakentamislakiin lisättävän poikkeusmenettelyn osalta on painotettava, että edellytyksenä poikkeuksen soveltamiselle olisi nimenomaan puolustusministeriön lausunnon perusteella laitoksen olennaiseksi katsottava merkitys maanpuolustukselle sekä se, että luvanhakija olisi asettanut hyväksyttävän vakuuden. Puolustusvaliokunta korosti, että itse turvallisuusvaatimuksista ei tingitä. Laitosten on edelleen täytettävä kemikaaliturvallisuutta ja rakentamista koskevat vaatimukset. Arvoisa rouva puhemies! Puolustusvaliokunta yhtyi kuultujen asiantuntijoiden arvioon siitä, että nykyinen lupajärjestelmä on monimutkainen ja valitusprosessit voivat hidastaa hankkeiden toteuttamista vuosikausia. Tätä voidaan nykyinen turvallisuustilanteen muutos huomioiden pitää kestämättömänä, sillä sotilaallinen huoltovarmuus on keskeinen osa kansallista puolustuskykyä. Se tarkoittaa kykyä turvata Puolustusvoimien ja muiden turvallisuustoimijoiden materiaalinen, logistinen ja infrastruktuurinen toimintakyky kaikissa turvallisuustilanteissa, ja tämä edellyttää myös omavaraisuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ei ole poissuljettua sekään, että nykyistä laajaa valitusoikeutta voidaan tietoisesti käyttää Suomeen vihamielisesti suhtautuvien tahojen toimesta maanpuolustuksen kannalta tärkeiden laitosten rakentamisprosessien viivyttämiseen. Tällöin kyse olisi selvästi hybridivaikuttamisesta. Nyt esitetyllä sääntelyllä osaltaan varmistamme, että jatkossa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentaminen saadaan käyntiin ilman viiveitä. Arvoisa rouva puhemies! Ympäristövaliokunta teki kuitenkin lakiin sellaisia pykälämuutoksia, jotka ovat mielestäni olleet kyseenalaisia, ja tästä syystä sen käsittelyn yhteydessä on myös jätetty vastalause. Hallituksen esitys sisältää siis maanpuolustuksen kannalta tärkeitä muutoksia rakentamislakiin ja kemikaaliturvallisuutta koskevaan lakiin, ja ne ovat itsessään perusteltuja mutta valiokunnan tekemät pykälämuutokset eivät. Siksi vastalauseessa muun muassa esitetään, että toinen lakiesitys hyväksytään hallituksen alkuperäisen esityksen mukaisena. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys maanpuolustuksellisesti tärkeistä tuotantolaitoksista on merkitykseltään painava, ja siihen nähden tämä esitys on valmisteltu aivan liian kiireellisessä aikataulussa. Tämän takia tähän esitykseen on jäänyt monia epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia, ja näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Toinen kritiikki tähän prosessiin liittyen on se, että hyvän lainvalmistelun kannalta ongelmallista on, jos lausuntopalautteen antamiseen varattu aika on hyvin paljon tavallista lyhyempi. Tässä tälle lausuntomenettelylle varattiin aikaa vain vajaa kolme viikkoa, vaikka säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee laajoissa hankkeissa varata aikaa vähintään kahdeksan viikkoa. Tätä painotti myös oikeuskansleri omassa lausuntopalautteessaan. Sen takia kiinnostaakin, miksi hallitus ei ole halunnut antaa tälle esitykselle asiallista käsittelyä. Arvoisa puhemies! Kaavoituksella on tietenkin tärkeä funktio. Se on olemassa syystä, ja sen avulla voidaan luoda ennakoitavaa ja suunnitelmallista alueidenkäyttöä, jossa eri maankäyttö‑ ja taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet huomioidaan. Kaavoitus on myös keskeinen osa demokratian paikallista toteutumista ja perustuslaissa turvattua kuntien itsehallintoa. Eli ajattelen, että kaavoitus tulisi voida ohittaa vain painavasta syystä. Kun täällä tuotiin esille nämä valitukset, niin itse ajattelen, että siinäkin oleellista on se, että koko prosessi ja viranomaiset on resursoitu hyvin, niin että kaikki nämä prosessin vaiheet voidaan sitten toteuttaa hyvässä aikataulussa. Eli kyse on myös resursseista. Tässä esityksessä tarkoitetut hankkeet eivät ole alueidenkäytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä, ja lisäksi niillä voi olla haitallisia vaikutuksia luonnolle tai läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Siksi näiden tuotantolaitosten sijoituslupaa tulisi soveltaa vain hyvin tarkasti rajattuihin hankkeisiin. Itse ajattelen, että tässä hallituksen olisi tuotava eduskuntaan tällainen hyvän lainvalmistelun periaatteet paremmin huomioiva vastaava lakiesitys, jossa sitten vaikutusten arvioinneissa ja näissä ehdotuksissa olisi huomioitu nyt nämä tähän esitykseen sisältyvät ongelmakohdat. Tämän takia vasemmistoliitto tulee ensi viikolla esittämään tähän hallituksen esitykseen vastalausetta. Kaiken lisäksi sitten ympäristövaliokunta päätyi vielä heikentämään tätä esitystä entisestään. Emme myöskään siis kannata näitä valiokunnan tekemiä sisällöllisiä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta. Maailmantilanne ei ole koskaan ennustettava. Voimme esittää seuraavista juonenkäänteistä vain sivistyneitä arvauksia, mutta siksi meidän täytyy varautua. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentamista ja lupaprosessien sujumista. Tällaisia tuotantolaitoksia olisivat esimerkiksi tehtaat, jotka valmistavat kemikaaleja tai räjähteitä puolustuksemme tarpeisiin. Kysymys kuuluu: haluammeko tilanteen, jossa kriittiset tuotantolaitokset jumittuvat vuosiksi byrokratian hampaisiin? Aivan varmasti emme halua. Sen sijaan haluamme lainsäädännön varmistavan, että pystymme toimimaan ketterästi, kun on kyse maanpuolustuksen intresseistä. Tämä esitys valitsee toimimisen jo etukäteen. Se valitsee varautumisen ja turvallisuuden sekä takaa maamme huoltovarmuutta. On myös ilmeisen tärkeää sanoa suoraan: tämä ei ole oikotie tinkimiseen ympäristöstä. Esityksessä on tarkkarajaisesti linjattu se, minkälaisia tuotantolaitoksia tämä koskee. Edelleen: olisi myös noudatettava sijoittamista ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sekä varmistettava, ettei päästöillä vahingoiteta ympäristöä. Tämä on äärettömän tärkeä esitys.

Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut perusteellisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen jälkeen. Kun katsomme omaa sijaintiamme kartalla, tuon konfliktin rinnalla näemme selkeästi puolustusteollisuuden ja sen toimitusketjujen haavoittuvuuden. Suomi on kuin saari, ja siksi Suomella täytyy olla omaa kotimaahan sijoittuvaa kriittistä tuotantokapasiteettia puolustusteollisuudessa. Nyt käsittelyssämme olevan esityksen ydin on selkeä. Maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyjä sujuvoitetaan, nopeutetaan ja sovitetaan yhteen nykyistä paremmin. Uudistus ei koske kaikkea rakentamista tai mitä tahansa vaarallisia aineita. Tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi lakiin maanpuolustukselle tärkeitä tuotantolaitoksia koskevat säännökset, joiden määrittelyä ohjaisi puolustusministeriö. Tämä koskee erityisesti laitoksia, jotka valmistavat vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä eli esimerkiksi ammus- ja komponenttituotantoa, jota ei voida kriisitilanteissa korvata ulkomaisilla toimituksilla. Ympäristövaliokunta on antanut mietintönsä esityksestä ja tehnyt siitä muutoksillaan entistä selkeämmän. Valiokunnan mietinnössä korostetaan myös tarvetta selvittää puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla sijoitettavien rakennushankkeiden toteutuksen sujuvoittamista kemikaaliturvallisuuslainsäädäntöä kehittämällä. Tällainen sujuvoittaminen on Suomen etu. Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä uuden tuotantolaitoksen lupaprosessi voi kestää vuosia. Näin syvän rauhan aikana on ehkä siedettävää odottaa vuosia, mutta tämän päivän turvallisuusympäristössä tällaiset ajat täysin muuttuvat kestämättömiksi. Esityksen mukaisesti lupia voidaan jatkossa käsitellä ensisijaisina. Rakentaminen voitaisiin aloittaa tietyin edellytyksin jo ennen lupien lainvoimaisuutta, ja sijoittamislupa voitaisiin myöntää myös kaavoittamattomille alueille, jos hanke on puolustuksen kannalta olennainen. Nämä ovat uudistuksia, jotka suoraan vahvistavat turvallisuuttamme. Samalla tärkeää kuitenkin on, että turvallisuusvaatimuksia ei kevennetä. Kaikki tekniset normit, riskiarvioinnit ja suojaetäisyydet säilyvät ennallaan. Esityksessä huomioidaan myös tiedon suojaaminen muuttuneen turvallisuusympäristömme myötä. Näistä maanpuolustukselle tärkeistä laitoksista ei julkaistaisi kaikkia yksityiskohtia, koska se altistaisi ne uuden ajan hybridivaikuttamiselle ja sabotaasiriskeille. Uudistuksen tarkoitus on siis muuttaa prosessia mutta ei laskea korkeaa turvallisuustasoa. Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä vahvistetaan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta. Se on kykyä ylläpitää, korjata ja täydentää puolustusjärjestelmien materiaalia myös kriisiolosuhteissa. Kyseessä on välttämätön osa Suomen varautumista. Kyse on esityksestä, jolla turvaamme puolustuskykymme selustaa, luomme paremmat edellytykset sille, että kriittinen puolustustamme koskeva tuotanto sijaitsee meillä Suomessa, toimii ja työllistää täällä Suomessa ja voidaan käynnistää tai kasvattaa Suomessa silloin, kun sitä tarvitaan. Tämä esitys on tarkkarajainen, perusteltu ja Suomen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Esittelen mietinnön sisällön: Näiden ehdotettujen muutosten tarkoituksena on nopeuttaa maanpuolustukselle ja varautumiselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista ja lupamenettelyjä. Esityksen tavoitteena on parantaa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta sujuvoittamalla maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamista. Muutosehdotusten taustalla on heikentynyt kansainvälinen turvallisuustilanne ja tarve vahvistaa Suomen puolustusteollista perustaa. Hallituksen esityksessä esitetyistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella ympäristövaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina. Kemikaaliturvallisuuslakiehdotuksen mukaan maanpuolustukselle tärkeällä tuotantolaitoksella tarkoitetaan muuta kuin Puolustusvoimien hallinnassa olevaa tuotantolaitosta, jolla puolustusministeriö on katsonut olevan maanpuolustukselle olennainen merkitys. Mainittuja laitoksia koskevan poikkeuksen soveltamisen edellytykset ratkaistaan siten, että puolustusministeriö antaa lausunnon tuotantolaitoksen tärkeydestä maanpuolustukselle. Esityksen ja valiokunnan saaman lausuntopalautteen mukaan poikkeusten ennakoidaan koskevan vain harvoja tuotantolaitoksia. Esityksessä ehdotetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyä sujuvoitettavaksi siten, että maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus tai ilmoitus asetetaan etusijalle viranomaisten käsitellessä tuotantolaitosten vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn lupahakemuksia tai ilmoituksia. Esityksessä kemikaaliturvallisuuslakiin ehdotetaan säädettäväksi poikkeus koskien maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittajan tiedottamisvelvollisuutta yleisölle. Lisäksi kemikaaliturvallisuuslakiehdotuksen mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen toiminnanharjoittaja saa poiketa velvollisuudesta toimittaa tiedot tuotantolaitoksessa käsiteltävistä ja varastoitavista suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista kemikaaleista sellaisille henkilöille sekä sellaisiin lähistöllä sijaitseviin kouluihin, sairaaloihin ja muihin yleisessä käytössä oleviin rakennuksiin sekä tuotantolaitoksiin, joihin turvallisuusselvitystä edellyttävässä tuotantolaitoksessa alkunsa saanut suuronnettomuus voi vaikuttaa, jos tiedot ovat edellä mainitun viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 10 kohdan tai kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaan salassa pidettäviä. Kemikaaliturvallisuuslakiin liittyen myös talousvaliokunta kiinnitti ympäristövaliokunnan huomiota mahdollisuuteen sujuvoittaa kemikaaliturvallisuuslain sääntelyä myös muiden kuin maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten osalta. Talousvaliokunnan lausunnon valossa ympäristövaliokunta pitää tärkeänä selvittää, miten vastaavaa sääntelyä kuin maanpuolustukselle tärkeille laitoksille ehdotetaan voidaan jatkossa ulottaa erityisesti tapauksiin, joissa laitoksen sijoittaminen voidaan rakentamislain mukaan ratkaista puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla. Tästä valiokunta esittää lausumaa. Merkittäviä muutoksia lupaprosesseihin esitetään rakentamislakiehdotuksessa. Rakentamislaissa ehdotetaan säädettäväksi uudentyyppisestä sijoittamisluvasta. Rakentamisluvan hakijan pyynnöstä rakentamislupaan liittyvä sijoittamisen edellytysten olemassaolo on esityksen mukaan ratkaistava sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai sellaista yleiskaavaa, jossa on määrätty sen käyttämisestä rakentamisluvan myöntämisen perusteena. Edellytyksenä tälle sijoittamisluvan käytölle on, että tuotantolaitoksella on puolustusministeriön lausunnon perusteella olennainen merkitys maanpuolustukselle ja että tuotantolaitos ei sijaitse alueella, jolla on voimassa oleva alue asemakaava. Lisäksi rakentamislakiin ehdotetaan lisättäväksi kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle mahdollisuus myöntää luvan hakijalle oikeus rakentamisen aloittamiseen ennen kuin poikkeamislupa, johon rakentamisluvan myöntäminen on perustettu, on tullut lainvoimaiseksi, kun kyse on maanpuolustukselle tärkeästä tuotantolaitoksesta taikka muusta maanpuolustuksen varautumistarkoituksen edellyttämästä tuotantolaitoksesta. Tässä sijoittamisluvassa on hallituksen esityksen mukaan kyse hankekohtaisesta lupamenettelystä, jossa prosessin vaiheet ovat kaavoitukseen verrattuna suoraviivaisempia. Sijoittamisluvan myöntämiseen ei liity oikeusharkintaa, kuten kaavaprosessissa, eikä kunta voi täten päättää olla myöntämättä sijoittamislupaa, mikäli sen edellytykset täyttyvät. Tämän on ajateltu lisäävän ennakoitavuutta prosessissa. Luonnollisesti myös kaavoitusprosessin kesto on siis pois tästä prosessin kestämisestä, ja se siten sujuvoittaa tätä prosessia. Muutoksenhakuoikeudesta: Maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvasta on hallituksen esityksen mukaan valitusoikeus yleisöllä, johon onnettomuus eli tämä kemikaaliturvallisuuslain mukainen onnettomuus vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, ja yleisöllä, jonka etua päätös koskee. Tämän säännösehdotuksen taustalla on Seveso III -direktiivi. Mainitun direktiivin säännöksiä on Suomessa tulkittu siten, että valitusoikeus on yleisöllä, jota asia koskee. Valiokunta esittää tähän muutosta. Lisäksi valiokunnan saamissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten lupamenettelyyn liittyvään mahdolliseen hybridivaikuttamisen riskiin. Talousvaliokunnan lausunnossa on arvioitu tarvetta säätää erikseen maanpuolustuksellisesti tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamislupaa koskeva valitus käsiteltäväksi kiireellisenä, ja ympäristövaliokunta on tehnyt tätä koskevan muutosehdotuksen. Nyt kerron hieman tarkemmin näistä ympäristövaliokunnan tekemistä muutosehdotuksista. Tässä on teknisiä muutoksia mutta myös sisällöllisiä muutoksia. Valiokunta ehdottaa 43 c §:n 4 momenttia muutettavaksi siten, että toimivalta poiketa maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan käsittelyssä rakennuspaikkaa ja sen kokoa koskevasta vaatimuksesta säädetään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen sijaan kunnalle. 46 b §:n 1 kohdassa ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytyksenä on, ettei rakentaminen saa aiheuttaa merkittävää haittaa yleiskaavassa annettujen määräysten toteuttamiselle. Merkittävä haitta voisi tarkoittaa esimerkiksi tuulivoimarakentamista yleiskaavan mukaisesti. Muutoksen seurauksena yleiskaavan toteutukselle aiheutuva merkittävä haitta ei siis ole este maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamiselle. Pykälän 2 kohdasta ehdotetaan poistettavaksi säännös, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytyksenä on, ettei rakentaminen saa aiheuttaa merkittävää haittaa maakuntakaavassa osoitettujen valtakunnallisesti merkittävien liikenteen ja teknisen huollon verkostojen toteutumiselle. Tämäkään siis ei olisi enää este sijoittamisluvan myöntämiselle. Pykälän uutta 3 kohtaa ehdotetaan tarkennettavaksi viittaamalla nimenomaisesti tuotannon kannalta tarvittaviin varoalueisiin. 63 b §:n osalta kuuleminen ja tiedottaminen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamislupahakemuksesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että yleisön osallistumista koskeva sääntely vastaa puhtaan siirtymän sijoittamislupaa koskevan rakentamislain 63 a §:n säännöksiä. Myös kiireellisyyteen näiden maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamislupaa koskevien valituksien käsittelyssä esitetään muutosta. Merkittävä on tämä 179 b §:n valitusoikeutta koskeva muutos, jonka mukaan maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen sijoittamisluvasta valittaminen rajattaisiin vastaamaan sitä, mitä rakentamislain 179 a §:ssä säädetään puhtaan siirtymän sijoittamisluvan valitusoikeuksista. Näin ollen siis tämä Seveso III -direktiivissä tarkoitettu yleisö, jota asia koskee, määriteltäisiinkin rakentamislain mukaisesti kiinteistön omistajiksi tai haltijoiksi sekä henkilöiksi, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Täten direktiivissä mainitut ympäristönsuojelua edistävät järjestöt voivat valittaa vain hankkeista, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Valiokunta esittää myös yhtä lausumaa, ja mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta. Toinen on hylkäysvastalause, johon sisältyy lausuma, ja toinen on vastalause, jonka mukaan hallituksen esitys hyväksyttäisiin muuttamattomana.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Tämä on erittäin tärkeä nosto, koska nimenomaan uusista investoinneista ja toki nykyistenkin yritysten kasvamisesta uusin investoinnein tämä maa voi luoda kasvua ja työpaikkoja, ja yritykset nimenomaan sitä tekevät. Tässä tärkeää on se, että luvitusprosessit ovat sujuvia. Sen vuoksihan me olemme nimenomaan tässä hallituksessa uudistaneet kokonaan ympäristöluvituksen niin sanotun yhden luukun palvelumalliksi, jossa idea on se, että yritys voi yhden luukun kautta asioida, ja sitten siellä prosessia sovitetaan sen yhden luukun sisällä yhteen. Tälle työlle on nyt varattu myöskin siirtymäajan resursseja, jotta voidaan varmistaa, että prosessi todellakin on sujuva. Tätä samaa luvitusta toivon, että myös kunnissa tehdään, mitä tulee rakentamisluvitukseen. Siinähän me olemme myöskin tehneet lakimuutoksia ja tuoneet sinne käsittelyaikatakuun, kolme kuukautta — hieman monimutkaisella hankkeella toki voi mennä pidempään. Mutta työtä on tehty, ja jatkamme sitä edelleenkin. Olen henkilökohtaisesti tavannut myöskin viraston johtoa ympäristöpuolella ja huolehtinut siitä, että muutosta viedään vauhdikkaasti eteenpäin, ja olen vakuuttunut siitä, että tämä on oikea askel oikeaan suuntaan. [Puhemies koputtaa] Totta kai lisätyötäkin vielä tarvitaan. Me haluamme huolehtia siitä, että investointeja Suomeen saadaan. [Timo Heinonen: Saiko tällä viitan? — Perussuomalaisten ryhmästä: Turkisviitta ansaittu!]

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Itsekin ajattelen, että kun tässä on useampi kohta, mitä nyt muutetaan, niin osa näistä on ihan kannatettavia sinällään ja sitten osaa varmasti vielä ympäristövaliokunnassa pohdimme. Tässä kohtaa itselläni olisi ministerille muutamia kysymyksiä, jotka liittyvät juuri tähän lyhytvuokraukseen. Ensimmäinen oli juuri tämä, kun useassa lausunnossa on tuotu esille se, että pidetään ongelmallisena sitä, että tätä määritelmää ei ole tehty, niin sama kysymys kuin edustaja Perholehdolla: onko siis se ajatus nyt niin, että nimenomaan tämän rakentamislain kautta se määritelmä sitten saadaan, ja sen takia sitä ei tässä ole? Toinen kysymys liittyy näihin vuokralaisten oikeuksiin ja siihen, keneen nämä mahdolliset haittavaikutukset kohdistuvat. Näettekö tämän mahdollisena, mikä pitäisi vielä paremmin huomioida, eli vuokralaisten oikeuksien huomioimisen tässä kohtaa? Sitten vielä tästä lyhytvuokrauksen valvonnasta: [Puhemies koputtaa] miten käytännössä se toteutuu, kun tähänkin kohtaan [Puhemies koputtaa] on kohdistunut kritiikkiä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästäkin esittelystä. Kokonaisuudessaan olen tismalleen samaa mieltä siitä, että varmasti moni muutos on omiaan helpottamaan erilaisiin häiriötilanteisiin puuttumista. Esimerkiksi nimenomaan tämä uusi hallintaanottoperuste mahdollistaa asunto-osakeyhtiössä sellaisiin tilanteisiin puuttumisen, jossa asunnossa vierailevat ihmiset tai siellä lyhytaikaisesti asustavat ihmiset aiheuttavat merkittävää häiriötä vaikka siellä rappukäytävässä. Nykytulkinnan mukaisestihan näihin ei ole ollut mahdollista puuttua. No sitten tämä lyhytvuokraus, joka on tietty tässäkin esityksessä vain suht pieni osa mutta ihan hyvä parannus, on nähdäkseni kuitenkin vielä vähän haastava siinä mielessä, että tässä laissahan ei määritellä lyhytvuokrausta, vaan ilmeisesti tarkoitus on odottaa, että ympäristöministeriöstä annetaan rakentamislain muutos, jossa sitten asettamalla päivärajoitus tälle vuokraamiselle näin määriteltäisiin. Onko tämä käsitys oikea?

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Täällä muutamassa puheenvuorossa on mainittu tasapuolisuus, ja varmaan se on ollut johtavana ajatuksena tässä hallituksen esityksessä, mutta substanssivaliokunnan näkökulmasta odotan kyllä mielenkiinnolla, että pääsemme tätä siellä käsittelemään. Nimittäin kun katsoo hallituksen esitystä, niin siellä on kuitenkin tämäntyyppisiä seikkoja kuten vuokranantajan irtisanomisajan lyhentäminen kolmanneksella siitä, mitä se nykyisellään on, ja toisaalta tämä niin sanottu kahden vuoden kynnys, joten kyllä se vuokralaisten näkökulmasta valiokunnan varmaan täytyy arvioida, mikä on tämän vaikutus asumisturvaan. Lyhytvuokraus on myös mainittu muutaman kerran. Tämä on ehkä sellainen asia, jota jonkin verran olen myös pohtinut, että nyt sekä tämä hallituksen esitys että seuraavaksi ministerin esittelemä ja sitten vielä YM:ssä valmistelussa oleva rakentamislain muutos, kaikki, jotenkin muodostavat kokonaisuuden ja niitä pitäisi myös yhdessä kyetä arvioimaan.

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa aiemmissa puheenvuoroissani totesin, olen ollut tätä eläkejärjestelmää neuvottelemassa, joka on tällä hetkellä voimassa, ja tämä on sillä tavalla minulle tuttu aihe. Arvostan suomalaista eläkejärjestelmää erittäin paljon nimenomaan siksi, että sitä on vuosikymmenten aikana, sen jälkeen kun se on perustettu 1962, aina kerran vuosikymmenessä uudistettu. Se on lähtenyt tosi vaatimattomista lähtökohdista silloin liikkeelle: karttuma oli yksi prosentti palkoista 23-vuotiaista eteenpäin ja lyhyistä työsuhteista ei kertynyt ollenkaan. Julkisella puolella karttuma oli myöhemmin 2,2 prosenttia eli paljon parempi. Nyt ne on yhdenmukaistettu 2000-luvulla, ja nyt tällä hetkellä olemme semmoisessa karttumassa, jossa kaikilla on puolitoista prosenttia 17 ikävuodesta eteenpäin. Tämä on aika iso muutos. Koko työura on tässä tarkastelussa, ja se, miksi koko työura on tarkastelussa, liittyy siihen, että siellä eri vaiheissa on erilaisia ansioita. Nuorena kaikilla on aika pienet ansiot, mutta jossain työntekijäammateissa, esimerkiksi rakennusalalla, kolme—nelikymppisillä on erilaisia urakkatöitä ja urakkapohjia saatavilla, ja siellä ansiot ovat korkeammat. Sitten taas työuran loppupäässä ne laskevat. Sen vuoksi pitää tarkastella koko työuran ansioita ja jokaista vuotta erikseen. Virkahenkilöillä palkkakehitys on ollut pääasiassa niin, että se on siellä viimeisinä vuosina korkein. Kun aikaisempi eläkejärjestelmä otti neljä viimeistä vuotta ja niistä kaksi keskimmäistä, niin viranhaltijat hyötyivät tästä, ja sitten kun oli vielä korkeammat karttumat, niin he saivat ihan hyvät eläkkeet silloin. Nyt kaikilla tämä on sama koko 40 vuotta. Tässä mielessä ollaan todella hyvässä yhteistilanteessa nyt kaiken kaikkiaan. Eläkeikä nousee säännönmukaisesti tästä eteenpäin niin, että jokaisesta vuodesta, jonka elinikä kasvaa keskimäärin, kahdeksan kuukautta käytetään työntekoon ja neljä kuukautta eläkkeellä oloon. Tämä käytännössä toimii tällä tavalla noin karkeasti ottaen. Eli tämä perusta on sillä tavalla kunnossa. Arvoisa puhemies! Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen käyttäminen indeksirajoittimessa, indeksivakauttajaksi sitä sanotaan, on tässä erittäin iso muutos. Se hidastaa tätä indeksin kehittymistä, koska palkkakerroin on sellainen, jolla tuodaan sinun palkkasi siihen eläkehetkeen. Siinä on 80 prosenttia palkkoja ja 20 hintoja, ja sitten työeläkeindeksi on siitä eläkehetkestä eteenpäin 80 prosenttia hintoja ja 20 prosenttia palkkoja. Tämä on se niitten indeksien ero. Kun minä katsoin tässä näitten indeksien kehitystä 20 vuotta taaksepäin, niin mielenkiintoista on, että kun palkkakerroin tuotiin, niin se oli noin 2,4—2,5 prosenttiyksikköä keskimäärin se kehitys ja työeläkeindeksi oli noin kaksi prosenttiyksikköä, ja siinä ovat nämä korkeatkin vuodet mukana. Tässä näkee sen, että kohtuullisen hyvin tämä seuraa tätä hintojen kehitystä ja palkankorotukset ovat olleet aika pieniä viimeiset 20 vuotta. Kun tähän peilataan, niin se ero ei ole kauheasti kasvanut tältä osin. Eli nämä indeksit toimivat kyllä erittäin hyvin. Tämä leikkaaminen, joka tässä tapahtui vuoden 23 osalta: Jos arvioidaan sitä, että se työeläkeindeksi oli noin kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkkakerroin — tuossa esityksessä puhutaan 2,8 prosentista — niin jokainen voi laskea jostain eläkkeestä 2,8 prosenttia, ja siitä saa aika hyvin sen. Jos laskee tämän nykyisen 2 138 euroa, niin se on 60 euroa. Sen verran se niistäisi korotuksesta, ja se on pysyvä. Tässä mielessä tämä muutos, mitä tässä tehdään, on todella iso. Sitten tämä osakepainon kasvattaminen on hyvä asia, koska se tätä eläkemaksun nousupainetta tässä pienentää todella voimakkaasti. Kaiken kaikkiaan tämä eläkejärjestelmän runko on kunnossa, ja kun nämä indeksit on tällä tavalla rakennettu, niin sen vuoksi näihin indekseihin ja tähän eläkejärjestelmän sisältöön ei pitäisi paljon puuttua. Eläkejärjestelmä ja eläkkeiden tasot määräytyvät työuran perusteella, ja se unohtuu aina näissä keskusteluissa. Se, minkälainen työura on ihmisellä taustalla, määrää eläketason. Äskeiseenkin keskusteluun liittyen siihen liittyy se, että miehillä ja naisilla on eritasoiset eläkkeet, ja tässä mielessä se eläke tulee suoraan sieltä palkoista, ja se näkyy tässä mielessä näin. Sitten kun tässä katsotaan eläkkeen määrää, niin se elinaikakerroin sitä leikkaa, mutta jos nykyiseen tavoite-eläkeikään asti työskentelee, niin se elinaikakerroin saadaan sieltä pois ja käytännössä pystytään se työskentelyllä korvaamaan. Jokainen kuukausi, jonka työskentelet alimman eläkeiän ylitse, nostaa 0,4 prosenttiyksikköä omaa eläkettä, eli 4,8 prosenttiyksikköä vuodessa, ja se on aika iso muutos, ja se on se kannuste. Me emme tarvitse verokannusteita eläkeläisten työntekoon, koska tämä on todella iso kannuste ja siellä on isot euromäärät, kun niitä lasketaan käytännössä. Jos kahden tuhannen eläkkeellä työskentelee vuoden pitempään ja saa kolmen tonnin palkan sen vuoden ajan, niin se henkilö saa yli 30 000 euroa 20 vuoden eläkkeen aikana, josta käteen saa 24 000 euroa. Se on aika iso kannuste olla vuosi pitempään töissä. Tällaisia kannusteita tässä eläkejärjestelmässä on. Niistä vain ei tiedetä, niistä pitäisi puhua enempi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä huoltovarmuus on lähellä entistä elämääni, koska olin Huoltovarmuusneuvoston jäsen pitkään, ja tämä asia aina puhuttaa, kun tätä pääsee täälläkin käsittelemään. Täytyy sanoa, että Suomessa tämä huoltovarmuusasia on hoidettu julkisten ja yksityisten toimijoiden osalta erittäin hyvin ja tämä on hoidettu esimerkillisesti kaiken kaikkiaan. Siinäkin mielessä tämä lakiesitys — joka on nyt tietyllä tavalla aika paljon tekninen mutta käsittelee aika tärkeätä osaa, koska tämä Huoltovarmuusrahasto on se, missä tämä liiketoiminta pääasiassa tehdään, ja siihen liittyviä toimintoja tehdään paljon yksityisten toimijoiden kanssa — on sillä tavalla looginen, että tätä erotetaan tästä viraston toiminnasta ja myöskin tämä verokohtelu ja muut yhdenmukaistetaan tässä mielessä. Tämä toimii kyllä tässä mielessä hyvin. Siitä, miten virasto nyt sitten jatkossa tulee toimimaan: Virasto ilmeisesti on tuottavuusvaatimusten ja muitten osalta samojen kriteerien piirissä kuin muukin valtionhallinto, ja toivon mukaan Huoltovarmuusviraston resurssit turvataan myöskin jatkossa. Se on meille kaikille tärkeätä, että tämä kokonaisuus pyörii tuolla taustalla. Me tehdään todella paljon semmoista näkymätöntä työtä, joka ei täällä näy. Arvoisa puhemies! Tätä puheenvuoroa pyytäessäni ajattelin, että ministeriltä olisi saanut vastauksen. Kun Huoltovarmuusrahaston varat kerätään huoltovarmuusmaksulla, olisin ministeriltä kysynyt — ja toivon mukaan jatkokäsittelyssä tämä sitten selvitetään — miten paljon näitä rahoja tässä voidaan saada ja miten paljon niillä voidaan varautua varastointiin ja omavaraisuuden rakentamiseen ja missä kohtaa ne suurimmat kipukohdat tällä hetkellä ovat ja miten niihin pitäisi vastata, koska se on semmoinen asia... Edustaja Harjanne toi täällä erittäin hyvin esiin sen, että pitäisi kuitenkin tätä omavaraisuutta vahvistaa monella tapaa, ja huoltovarmuusrahastoinnilla ja sitä kautta ostettavilla jutuilla voidaan sitä omavaraisuutta myös jatkoa varten rakentaa. Siihenkin liittyviä toimenpiteitä on. Ja sitten se omavaraisuuden laajempikin rakentaminen. Meillä on sähkössä hyvä esimerkki siitä, että me ollaan aika omavaraisia, mutta on aika monta aluetta, joilla me ei olla. Siinä mielessä tämä huoltovarmuustoiminta auttaa myöskin tässä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Näen tämän ennen kaikkea sillä tavalla, että meidän asuntorakentaminen on ollut ihan lamassa: alle 20 000 asuntoa vuodessa tällä hetkellä rakennetaan, ja normaalitaso liikkuu yli 30 000—35 000:ssa. Me ollaan niin matalalla tasolla, eikä tämä asumisen tarve ole tässä pudonnut mihinkään. Tässä on monta vuotta mennyt tällaisessa tilanteessa, ja aika paljon varmaan patoutunuttakin painetta siellä on. Siinä mielessä tämmöinen siirto 30:stä 40 vuoteen on semmoinen sysäys, joka voi laittaa liikkeelle niitä hankkeita, että asumiseen laitetaan varallisuutta kiinni, ja sillä tavalla saadaan vähän kuukausierää matalammaksi, jolloin taas sitten muuhun elämiseen jää vähän enempi tilaa. Se, mikä tässä varmasti siinä suhteessa mietityttää kaikkia, liittyy tähän pitkään aikaan, minkälaisella korkotasolla tätä lainaa laitetaan sitten eteenpäin. Onko se tähän heiluvaan euriboriin kiinni, vai tulevatko tässä sitten vastaan enempi tämmöiset kiinteät korot, jotka voisivat olla yksi tapa, millä tätä ennustettavuutta myöskin rakennettaisiin. Se, mikä tässä nyt kuitenkin on näköpiirissä ja tähän asti on ollut, on se, että kotitalouksien velasta kolme neljäsosaa on ollut asuntoihin liittyvää, mutta oikeasti kotitalouksien maksuhäiriöt ovat tulleet enemmänkin tämmöisten kulutusluottojen kautta kuin asumiseen liittyen. Tässä mielessä asunto on ollut aika turvallinen sijoitus. Vaikka reaaliarvot tai arvot ovat tippuneet tämän taantuman seurauksena, niin siinä on kuitenkin sitä marginaalia jonkin verran, että sitten myöskin hyvällä paikalla olevista ja kasvukeskuksissa olevista asunnoista pääsee eroon, mutta muualla se on vähän hankalampaa. Sitä ollaan sitten kyllä kiinni aika pitkään tämmöisessä asumisessa. Itse näkisin, että asumista pitäisi vauhdittaa tilapäisesti jollakin varallisuusveron väliaikaisella poistamisella, tai ikäihmisten asumiseen ja opiskelija-asumiseen pitäisi laittaa rakentamista liikkeelle, jolloin me saataisiin tätä asumista liikkeelle monelta sektorilta. Sitä tarvetta niissä ryhmissä on todella paljon, ja tämäkin puoli olisi pitänyt huomioida. Se raha on pudotettu 120 miljoonasta 15 miljoonaan, eli siellä ei ole oikein paljon tilaa, mutta kaikki se pitäisi nyt saada liikkeelle, ja on niitä yhtiöitä ja säätiöitä, jotka tämäntyyppistä rakentamista tekevät. Eli rakentaminen pitäisi saada liikkeelle. Se näkyisi työllisyydessä ja meidän taloudessa monella sektorilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nykyisessä heikossa taloudellisessa tilanteessa meidän on tosiaan tehtävä kaikkemme, että kuluttajien luottamusta pystyttäisiin vahvistamaan, ja siksi onkin hyvä, että talousvaliokunnassa me olimme rohkeita ja korjasimme tätä hallituksen alkuperäistä esitystä. Asuntomarkkinaa pitäisi ehdottomasti pystyä vahvistamaan. Tämä aika, kun korot varmaan kohta taas pompsahtavat ja turvallisuusympäristö on radikaalisti muuttunut, on näkynyt kasvaneena epävarmuutena Suomen taloudessa, ja erityisesti tämä on heijastunut myös sinne asuntomarkkinoille, eikä rakennusalankaan tilanne ole sen parempi. Siksi pitäisi nopeasti pystyä tekemään vaikuttavia keinoja, joilla saamme tätä luottamusta vahvistettua ja asuntokauppaa käyntiin. Tämä pidempi takaisinmaksuaika keventää asuntovelallisten taakkaa hankalana aikana ja tuo hieman tilaa siihen omaan talouteen, muiden menojen kattamiseen. Meillä Suomessa pankit ovat erittäin varovaisia. Lainaa on todella vaikea saada — tästä on keskusteltu tässä salissa jo monesti — erityisesti tuolla vähän syrjäisemmillä seuduilla, mistä itsekin tulen. Vaikkapa Hämeenkyrössä asunnon vakuusarvo ei ole kovin korkea, ja pankit ovat varovaisia. Lainaa on vaikea saada, kuitenkin ihmisten jossain täytyy asua, ja vuokra-asuntojakaan ei oikein ole. Toivottavasti tämä uusi lainsäädäntö nyt rohkaisee myös siis pankkeja. Toki tämä rahoitusvakaus ja kotitalouksien velkaantuminen on tietysti otettava tosissaan, ja tätä uudistusta pitääkin nyt seurata tarkasti, mutta Suomessa pankit ovat hyvässä kunnossa ja kotitalouksien säästämisaste on korkea, joten eväitä kauppojen liikkeelle saamiseen ja tähän kestävään asuntolainoittamiseen pitäisi kuitenkin olla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen tarkoituksena on vahvistaa ennakoivaa terveyden edistämistä seniorineuvolamallin avulla. Tavoitteet liittyvät toimintakyvyn tukemiseen sekä sellaisten palvelujen kehittämiseen, jotka tukevat hyvää arkea pitkälle ikään. Samalla on tärkeää tarkastella, millä tavoin edetään kestävästi talouden ja rakenteiden kannalta. Hyvinvointialueilla on jo lainsäädännön mukainen vastuu ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisestä, ja jokaisella alueella on mahdollisuus muotoilla toimintamalli omien olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella Eloisassa on jo käytössä ikäneuvola, jossa painottuu ennalta ehkäisy, varhainen tuki ja ongelmien tunnistaminen, ja tämä toimii erittäin hyvin. Ikäystävällinen kunta tarkoittaa arjen sujuvuutta, osallisuutta, liikkumisen mahdollisuuksia, yhteisöllisiä ympäristöjä sekä helposti saavutettavia harrastuksia ja kohtaamispaikkoja. Ikääntyneet tukevat kuntien elinvoimaa monella eri tavalla — vapaaehtoisina, kulttuuritoimijoina, lastenlasten arjen apuna sekä monien yhdistysten ja yhteisöjen aktiivisina jäseninä, ja he käyttävät paikallisia palveluja ja osallistuvat yhteisen ympäristön rakentamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Teknologian kehitys vahvistaa terveyden seurantaa ja toimintakyvyn tukemista. Tekoäly, etäpalvelut ja ikäteknologia mahdollistavat ennakoivaa toimintaa, jossa terveysriskit tunnistetaan ajoissa. Näiden ratkaisujen avulla tuetaan myös turvallisuutta sekä arjen sujuvuutta ilman raskaita lisärakenteita. Samaan aikaan on tärkeää hyödyntää ikääntyneiden osaamista ja kokemusta entistä laajemmin. Sukupolvien yhteistyö, yhteisölliset asumisratkaisut, senioriyrittäjyys sekä osaamisen jakaminen vahvistavat paikallista työvoimaa ja alueiden elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Suomen väestörakenne muuttuu, ja muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Ikäihmiset muodostavat merkittävän voimavaran, joka rakentuu tiedosta, kokemuksesta ja yhteisöllisestä sitoutumisesta. Näiden vahvuuksien avulla rakennetaan elinvoimaista sekä kestävää tulevaisuutta. Kuntien strateginen suunnittelu hyötyy siitä, että ikääntyneiden panos tunnistetaan osaksi kehitystyötä palvelutarpeiden rinnalla. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen toimettomuus rakennusalan romahtaessa pahensi taantumaa hallituskauden alussa. Miten on nyt? Hallitus selvittää, pohtii ja tarkastelee. Kuinka paljon hinnat ehtivätkään nousta kehysriiheen mennessä, sitä miettii kauhulla moni suomalainen. Arvoisa pääministeri Orpo, meillä on tarjota teille heti valmiita toimia, kuten matkakuluvähennyksen nosto, [Sanna Antikainen: Ei auttaisi nyt!] joka helpottaisi erityisesti työssäkäyvien ja haja-asutusalueilla asuvien ihmisten arjen kustannuksia. Arvoisa pääministeri Orpo, odotellessanne valtiovarainministeriön toimenpidelistaa otatteko matkakuluvähennyksen mukaan listan jatkoksi? [Sheikki Laakso: Mikä täsmätoimi tuo on?]

Arvoisa puhemies! Ensin totean sen, mitä hallitus on jo tehnyt polttoaineverotuksessa: Me ollaan kevennetty polttoaineiden verotusta ja tullaan keventämään yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi tätä jakeluvelvoitetta, jota sinänsä kehuitte, on lievennetty siitä kovin nousevasta urasta, jonka edellinen hallitus päätti. Mutta mitä tulee energiapolitiikkaan näin laajemmin, niin koska me ollaan Suomessa tehty viisasta energiapolitiikkaa — panostettu uusiutuviin, puhtaisiin energioihin, pidetty kiinni ydinvoiman rakentamisesta ja rakennettu tuulivoimaa, aurinkovoimaa, uusia energiamuotoja — me ollaan nyt siinä tilanteessa, että kun tämä kriisi lyö Eurooppaan, niin Suomessa ja muutamissa muissa maissa, joissa näin on tehty, meidän energian hinnat, siis laajasti energian hinnat, ovat Euroopan halvimpia. Ollaan siitä hetki tyytyväisiä. Se, missä se hinta nousee, on fossiiliset polttoaineet, ja silloin se näkyy nimenomaan siellä bensa- ja dieselpumpuilla, ja siksi se isku tulee niin välittömästi. Mutta tämä toinen puoli, eli energian hinta yleisesti, on Suomessa edullisempaa kuin muualla, lähestulkoon kaikissa Euroopan maissa. [Antti Kurvinen: Liian halpaa polttoainetta!]

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia myös edustajille hyvistä huomioista. — Todellakin täällä useampi edustaja alleviivasi sitä, että käytännössä metsäsektori nykyisin pitkälti noudattaa nimenomaan nyt näitä lakiin kirjattavia menettelytapoja. Tähän mennessä ne ovat perustuneet ohjeistuksiin, mutta juuri sen takia, että me pystymme varmistamaan omaisuudensuojan, sen, että ei tapahdu esimerkiksi valittamisten kautta tilanteita, joissa meillä hakkuut keskeytyvät, nämä nostetaan sinne lain tasolle. Elikkä tämä on olemassa olevaa. Niin kuin täällä edustaja Hoskonen sanoi, kyllä Suomessa nämä asiat on osattu. Niin onkin, ja sen takia ne nostetaan juuri sellaisinaan nyt sinne. Ei tule mitään uusia säännöksiä, vaan ne hyvät säännökset nostetaan sellaisinaan. Siinä mielessä me voimme sitten varmistaa sen, niin kuin edustaja Eestilä täällä nosti esille, että kun me noudatamme näitä säännöksiä, meillä puuhuolto pelaa. Jos näitä ei tehtäisi, niin sitten olisi hyvin mahdollista, että meillä tulisivat valituskierteet, meillä hakkuut pysähtyisivät, ja siinä mielessä tämäntyyppisiä riskejä meillä ei suomalaisena yhteiskuntana ole varaa myöskään ottaa. Tässä on haettu se tasapaino — edustaja Norrback hyvin sanoi, että on tasapaino haettu — tasapaino luonnon ja sitten toisaalta metsätalouden välillä. Tässä sääntelyssä se on löydetty. Täällä edustaja Kalmari nosti esille, että miksi metsälain lisäksi luonnonsuojelulaissa on ollut näitä muutoksia. Esimerkiksi luonnonsuojelulaissa juuri ehdotetaan muutettavan sitä, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estä maa‑ ja metsätaloutta tai rakentamista. Tämä on ollut asia, joka valitettavasti on ollut edellisen hallituksen aikana säädettynä toiseen suuntaan. On tärkeää huomioida, että ei maa‑ ja metsätalouden harjoittaminen sinällänsä ole sellaista toimintaa, jolla pyritään tarkoituksellisesti esimerkiksi lintujen elämää häiritsemään, vaan se on sitä normaalia rinnakkain elämistä, mitä me ihmiset ja luonto keskenämme toimitamme. Sitten täällä edustaja Rantanen kysyi näistä kieltoajoista. Ensinnäkin on hyvä huomioida se, että nämä kiellothan koskevat nimenomaisesti sellaisia metsäalueita, joista tiedetään, että pesintää on runsaasti, elikkä hakkuukielto kohdistetaan siis sellaisiin metsiin, joissa voidaan olettaa olevan runsaasti lintuja, ja näissä kohteissa olisi vaikeaa estää lintujen pesien vahingoittamista muilla toimilla. Sitten toisaalta nämä ajankohdat, mitkä tässä ovat, ovat täsmälleen ne samat, mitä tällä hetkellä on siis jo noudatettu. Sitten ehkä: Täällä olivat edustajat Elo, Kivelä ja Pitko, jotka toivoivat, että tulisi totaalikieltoja hakkuille kesäaikana. Täytyy muistaa se, että lintuja kuolee erittäin runsaasti liikenteessä, lintuja kuolee lentämällä ikkunoihin. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Kenellekään ei ole tullut mieleen, että kielletään taloista ikkunat tai kielletään autolla ajaminen sen takia, että lintuja kuolee myöskin liikenteessä, mutta metsätalouteen tässä on kohdistettu nyt katsetta, jolloinka sitten me metsätaloudessa sääntelemme niin, että me voimme varmistaa sen, että metsätalous pystyy jatkumaan, ja samalla pidämme huolta myöskin siitä, että lintujen pesintä onnistuu pesimäaikana. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tänään käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsälain, luonnonsuojelulain ja Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee erityisesti lintujen pesinnän aikaisia metsähakkuita. Taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisu elokuulta 2025, jossa tuomioistuin täsmensi EU:n lintudirektiivin tulkintaa metsätalouden harjoittamisen osalta. Metsälakiin ehdotetaan lisättäväksi metsänhakkuuta ja muuta metsätalouden harjoittamista koskevat rajoitukset ja velvoitteet linnuston huomioon ottamiseksi. Esityksen tavoitteena on selkeyttää ja täsmentää kansallista sääntelyä erityisesti liittyen pesintäaikaisiin metsänhakkuisiin. Käytännössä esityksellä säädettäisiin metsätalouden harjoittamiselle rajoituksia ja velvoitteita, joiden tavoitteena on lintujen suojelu. Sääntelyn tavoitteena on myös toimintaympäristön ennakoitavuus, mikä on merkityksellistä niin metsänomistajien, puuta ostavien ja korjaavien yritysten, metsätalouden palveluita tarjoavien toimijoiden kuin myös viranomaistenkin kannalta. Metsälakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka koskisi linnuston suojelua ja huomioon ottamista metsän hakkuissa ja muussa metsänkäsittelyssä. Metsän hoitamiselle ja käyttämiselle asetettaisiin velvoitteita ja rajoituksia, jotta lintudirektiivin velvoitteet tulevat asianmukaisesti otetuiksi huomioon. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Velvoitteet liittyisivät käsittelyalueen linnuston arviointiin sekä arvioinnin perusteella tehtäviin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Lisäksi puunkorjuu kiellettäisiin alueilla, joilla on runsaasti lintuja, eli rehevissä, lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä laissa määriteltyinä aikoina lintujen pesinnän turvaamiseksi. Käytännössä pakollisiksi muuttuvat metsänkäsittelyn rajoitukset vastaisivat metsäalalla laadittuja jo olemassa olevia metsänkäsittelyä ja linnustoa koskevia suosituksia. Metsälaissa säädettäisiin myös siitä, millaisilla toimenpiteillä yksittäisiä pesiä suojeltaisiin käytännössä. Jos metsänkäsittelyalueella havaitaan suunnitteluvaiheessa tai metsän hoitamiseen ja käyttämiseen liittyvien toimenpiteitten yhteydessä linnunpesä, jossa pesintä on käynnissä, olisi toimenpiteet toteutettava niin, että pesää ei vahingoiteta. Lisäksi säännösehdotusten mukaan pesintäaikana tehtävässä hakkuussa metsänhakkuun toteuttajaa velvoitettaisiin säästämään isot haavat, kolopuut ja pystylahopuut. Harvalukuiset petolinnut tarvitsevat pesinnän onnistumiseksi erityistä suojaa. Tämän vuoksi esitetään, että metsän hoitaminen ja käyttäminen on kiellettyä harvalukuisten petolintujen pesien läheisyydessä, jos siitä voi aiheutua sellaista häirintää, joka johtaa pesinnän keskeytymiseen. Myös metsälain seuraamussääntelyä täydennettäisiin. Lisäksi luonnonsuojelulakia ehdotetaan muutettavan siten, että lintujen tahallista häirintää koskeva kielto ei estäisi maa- ja metsätaloutta tai rakentamista, ellei siitä aiheutuisi merkittävää haittaa lintudirektiivin tavoitteille. Lintulajien yksilöiden tarkoitukselliseen häirintään edellytettäisiin edelleen haettavan luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa. Metsä- ja maataloutta sekä laitteitten ja rakennusten käyttämistä koskevaan yleispoikkeussäännökseen sen sijaan ehdotetaan lisättävän poikkeus, joka koskee lintulajien tahallisen häirinnän kieltoa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta metsätalouden harjoittamisen yhteydessä. Säännökset mahdollistavat salassa pidettävien lintulajeja koskevien tietojen luovuttamisen maanomistajille, hakkuuoikeuden haltijalle ja sille, joka toimii niiden lukuun suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Esityksen tavoitteena on myös turvata tiedonsaantioikeudet, jotta metsäsektorin toimijoilla on salassapitosäännösten estämättä tarpeelliset lintulajien suojelua koskevat tiedot suunnitellessaan ja toteuttaessaan metsien hoitoon ja käyttöön liittyviä toimenpiteitä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian keväällä 2026. Kiireellisen aikataulun taustalla on se, että kansallisen lainsäädännön on tarkoituksenmukaista olla voimassa ennen seuraavaa lintujen pesintäaikaa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että esitys käsitellään eduskunnassa perusteellisesti mutta myös eduskunnan lainsäätäjän roolia kunnioittaen mahdollisimman nopeasti. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Tänä talvena saimme muistutuksen siitä, että Suomi ei ole energian suhteen vielä lähellekään riittävällä tavalla omavarainen. Erityisesti lämpöenergian osalta on vielä tekemistä ilman fossiilisia polttoaineita. Vuodenkierron mitassa kyllä pärjäämme hyvin, mutta kovien pakkasten aikaan sähkön hinta nousee aivan kohtuuttomalla tavalla. Se kertoo siitä, että tuotantoa ei ole riittävästi pakkaspäiville. Siksi on hyvä ja oikein, että tänään käsittelemme ydinenergialain muuttamista. Sivuhuomiona mainitsen, että tätä ei pidä sekoittaa paljon puhuttuun ydinaselakiin. Muutamia pääkohtia, joissa uusi laki poikkeaa nykyisestä, yli 35 vuotta vanhasta ydinenergialaista: Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi lupajärjestelmä uudistuu. Tilalle tulee modulaarinen lupamalli. Perinteinen raskas ja hyvin keskitetty lupajärjestelmä puretaan osin, ja se vaikuttaa lupien käsittelyn nopeuteen ja hankekehitys joustavoituu. Toiseksi periaatepäätöksen uudistamisesta tulee yleisluontoisempi ja kevyempi. Miten se muuttuu vanhaan lakiin nähden, niin periaatepäätös sisältää jatkossa vain yhteiskunnan kokonaisedun arvioinnin nykyistä yleisluonteisemmin. Periaatepäätös ei enää sisällä teknisiä tai yksityiskohtaisia selvityksiä, ja pienten laitosten periaatepäätös tehdään työ- ja elinkeinoministeriössä ja suurten edelleen valtioneuvostossa. Periaatepäätös annetaan eduskunnalle selontekona, ei enää päätöksenä. Tämä vaikuttaa hankkeitten nopeutumiseen alkumetreillä, ja myös kustannukset pienenevät, koska raskaat tekniset selvitykset siirtyvät myöhempään vaiheeseen. Sitten kolmantena Säteilyturvakeskuksen rooli muuttuu, ja siinä siirrytään tämmöiseen riskitietoiseen sääntelyyn, jossa vaatimukset kohdistuvat olennaisesti turvallisuustekijöihin. Samoin siinä lisätään joustavuutta uuden teknologian, muun muassa näiden SMR:ien, käyttöönottoon, samaten kuin otetaan käyttöön uudet reaktorikonseptit, lämpöreaktorit ja laivareaktorit. Neljäntenä tehdään käyttöluvat joustavammiksi, ja se vaikuttaa sillä tavalla, että niiden voimassaoloa voidaan jatkossa jatkaa kevyemmillä prosesseilla, jos edellytykset täyttyvät. Ydinvoimaloitten käyttöiän jatkaminen siis helpottuu. No, oikeastaan tärkein yksittäinen asia, minkä tästä 550-sivuisesta ydinenergialain aineistosta nostan esille, on tämä, että mahdollistetaan paremmin näitten pienydinvoimaloitten, SMR:ien, rakentamiset. Näitten osalta lupaprosessit kevenevät ja selkiytyvät, ja näitä ensimmäisiä SMR-laitoksia odotetaan Suomeen 2030-luvulla. Tapasimme Fortumin pääjohtajan toissa aamuna, ja tällä hetkellähän Kanadassa on valmistumassa ensimmäinen teollinen SMR-laitos. Vaikutus on se, että näitten hankkeitten toteutus nopeutuu ja investointiriskit siten pienenevät. Sitten viimeisenä, kuudentena kohtana nostan esille vielä ydinjätteitten osalta sen, että Suomi ei ota vastaan ulkomaisia ydinjätteitä ja Suomessa syntynyt ydinjäte loppusijoitetaan Suomeen. Se, mikä muuttuu vanhaan lakiin nähden, on se, että ydinjätehuollon sääntely voidaan käsitellä erillään laitoksen luvasta modulaarisen mallin mukaisesti. Arvoisa puhemies! Uusi laki parantaa SMR-hankkeitten toteuttamisedellytyksiä selvästi. Lupaprosessit kevenevät ja nopeutuvat. STUKin sääntely muuttuu teknologianeutraalimmaksi ja sallivammaksi. Periaatepäätöksen keventäminen vähentää hankkeitten alkuvaiheen riskejä. Pienten reaktorien käsittely siirtyy lähemmäs toimialaa ja mahdollistaa monipuoliset toteutuspolut ja uusia käyttökohteita. Arvoisa puhemies! Tämä malli mahdollistaa hajautetun energiantuotannon. Ei tarvitse kaataa puita voimaloitten ja sähkölinjojen edestä sekä pilata ihmisten mökkimaisemaa. Energia voidaan tuottaa lähellä kulutusta, siis kaupunkien lähelle, ja pienydinvoimalat voivat olla yksi ratkaisu energiantuotannon haasteisiin tällä hetkellä Suomessa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esityshän tästä ydinenergialaista ja sen päivitys on erittäin hyvä juttu. Nyt puhutaan siitä, että erityisesti näiden SMR:ien, näiden pienten modulaaristen reaktoreiden, luvittamista ja rakentamista helpotettaisiin. Tämähän on hyvä asia, koska näistä SMR:istä — toisin kuin näistä tämmöisistä paikalle rakennettavista isoista ydinvoimaloista, vaikka nämä SMR:t eivät välttämättä ole teholtaan ihan niin pieniä kuin mitä voisi kuvitella, niitä on nimittäin aika isokokoisiakin, mutta osa on pieniä — saadaan kustannushyötyä sillä, että tarkoitus olisi se, että ne valmistetaan näissä tehtaissa — se yksikkö on ihan muutaman merikontin kokoinen, vähän riippuen siitä koosta — ikään kuin liukuhinnalla jo valmiiksi. Tämä sarjatuotanto takaa sen, että ne yksikkökustannukset laskevat, jolloin ne eivät ole niin kalliita rakentaa kuin nämä isot ydinvoimalat. On tärkeää myös huomata, että ne voidaan tämän nyt annetun esityksen perusteella rakentaa kaupunkeihin, siis ihan keskustaan, lähelle asutusta, mikä on hirveän tärkeätä sen takia, niin kuin täällä aikaisemmin puhuttiin keskustelussa, että jos ne ovat kaukana, niin lämmön siirtäminen, esim. kuuman veden siirtäminen, ei ole kovin helppoa. Sitä ei kannata kovin kaukaa tehdä, mutta jos kaukolämpöverkkoa tuotetaan siinä lähellä, niin silloin se on kannattavaa. On olemassa myös sekä lämpöä että sähköä tuottavia SMR:iä. Jos tällainen rakennetaan kaupunkiin, niin silloinhan saadaan lähes 100 prosentin hyötysuhde. Nyt tällä hetkellä näissä isoissa voimaloissa se lämpö ajetaan Itämereen hukkalämpönä ja siis lämmitetään Itämerta, ja tässä voitaisiin tehdä niin, että lämmitetään sitä kaukolämpöverkkoa ja sitten saadaan myös sitä sähköä. Olisi huoltovarmuuden kannalta erittäin tärkeätä, että sähköä tuotettaisiin myös siellä, missä sitä kulutetaan, eikä vain siellä meidän länsirannikolla taikka sitten Loviisassa. No, nythän on niin, että meillä on tätä tuulivoimaa tosi paljon, voisi sanoa ehkä hiukan liikaakin. Se ei ollut ongelma niin kauan, kun me saatiin ostettua Venäjältä sitä säätövoimaa, joka oli hyvin likaista sähköä, mutta sitä saatettiin käytännössä ostaa määrättömästi eli kompensoida silloin, kun oli kylmä talvipäivä eikä tuule. Nyt kun ei sitä Venäjältä enää voida ostaa, niin tietenkin tässä tulee ongelmaksi se, mitä me tehdään silloin, ja siihen me tarvitaan tätä niin sanottua perusvoimaa eli sääriippumatonta sähköntuotantoa. En näe järkeväksi — tässä olen samaa mieltä kuin arvostamani edustaja Lyly — sitä, että valtio rupeaisi tukemaan sähkön tuotantoa ydinvoimalla, koska silloin me disruptoitaisiin tätä sähkömarkkinaa, ja siihen meidän ei pidä lähteä. Me annettaisiin markkinoiden hoitaa sekä kysyntäjousto että tarjontajousto. Mutta sen sijaan sillä, että jollakin tavalla helpotettaisiin tätä investointien tekemistä — nämä ovat kuitenkin aika isoja investointeja — poistettaisiin sitä riskiä näiltä energiayhtiöiltä jonkin verran. Tämmöinen tukimuoto saattaa tulla kyseeseen. Mutta se, että jotain syöttötariffia tai jotain tämmöistä jokaista tuotettua kilowattituntia tai megawattituntia kohden annettaisiin jotakin tukea sinne ydinvoimalalle, ei minun mielestäni kyllä ole kannatettavaa eikä siihen kannata ryhtyä. Olen tässä samoilla linjoilla. Muutenhan tästä näyttää vallitsevan erittäin hyvä konsensus tässä salissa. Se on kyllä hienoa, kun välillä tuntuu siltä, että tämä politiikka on semmoista riitelyä ja saattaa kyselytuntia seuraaville katsojille näyttää siltä, että täällä vain tapellaan, ja eihän se niin ole. Kyllä täällä voidaan asiakysymyksistä olla ihan samaakin mieltä. Kiitos siitä koko salille. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Multala, tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen esittelystä täällä salille. Tosiaan käsittelemme ydinenergialain kokonaisuudistusta, jota siis perustellusti voidaan pitää tämän vuosikymmenen merkittävimpänä yksittäisenä energiapoliittisena päätöksenä Suomessa. Tämä uudistus edistää varmaa ja kohtuuhintaista — painotan itse näitä kahta ensimmäistä — sekä tietysti puhdasta sähköntuotantoa Suomeen. Suomalaiset kodit ja teollisuus kiittävät tästä uudistuksesta aivan varmasti tulevaisuudessa. Nykyinen ydinenergialaki on siis yli 35 vuotta vanha. Sitä on vuosien varrella paikattu sieltä täältä, ja nyt on aika tehdä perusteellinen uudistus. Hallitus siis päivittää ydinenergialainsäädännön vastaamaan nykypäivän teknologiaa, turvallisuusvaatimuksia ja suomalaisen yhteiskunnan tarpeita. Kuten edustaja Harjanne tuossa aiemmassa puheenvuorossa toi esille, vuonna 2019 teimme ensimmäisenä valtiopäivätoimenamme toimenpidealoitteen ydinenergialain uudistamisesta ja SMR-teknologian edistämisestä. Todella, olen tyytyväinen, että tämä pitkään ajettu tavoite on nyt, kiitos Orpon hallituksen, toteutumassa. Suomihan tarvitsee lisää puhdasta, kohtuuhintaista ja ennen kaikkea säävarmaa sähköä. Tänä talvena tuli jälleen muistutus siitä, että täällä pimeässä, kylmässä Pohjolassa emme voi laskea tulevaisuuden energiajärjestelmää ainoastaan tuulen ja auringon varaan. Tuuleton pakkasjakso nosti sähkön hinnan kohtuuttoman korkeaksi joiksikin viikoiksi. Eli tämän sääriippuvaisen uusiutuvan energiantuotannon rinnalle tarvitaan aivan välttämättä lisää vakaata perusvoimaa eli ydinvoimaa, ja tämä lakiuudistus mahdollistaa tätä. No, ydinvoimallahan on Suomessa maailmanlaajuisesti vertailtuna hyvin korkea hyväksyttävyys. Energiateollisuuden tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista haluaa lisätä ydinvoiman käyttöä Suomessa. Lähes 70 prosenttia suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Myös täällä eduskunnassa on kansainvälisesti verraten poikkeuksellisen laaja parlamentaarinen tuki ydinvoimalle. Näin ei ole aina ollut, kuten kollegat ovat edellisissä puheenvuoroissa viitanneet. Käykääpä lukemassa esimerkiksi talousvaliokunnan 2000-luvun alun ja 2010-luvun alun mietintöjen eriäviä mielipiteitä, kun periaatepäätöksiä on täällä eduskunnassa viimeksi käsitelty. Mutta järki voitti, ja on todella arvokasta, että tämä lakiuudistus näyttää nauttivan näin laajaa tukea täällä. Puhemies! Uudistuksen keskeinen tavoite on siis sujuvoittaa ydinenergiahankkeiden luvitusta samalla pitäen kiinni turvallisuudesta ja ydinjätteen vastuullisesta hoitamisesta. Suomen ydinturvallisuushan on maailman huipputasoa, eikä siitä tule tinkiä. Tämä korkea turvallisuustaso on varmasti yksi syy sille, että ydinvoima nauttii Suomessa niin korkeaa hyväksyttävyyttä. Eduskunnan sijaan valtioneuvosto tulee tämän esityksen mukaan tosiaan päättämään uusista ydinenergiahankkeista, ja pienempien laitosten osalta päätösvalta olisi työ- ja elinkeinoministeriöllä, siis periaatepäätöksen osalta, ja eduskunta saa edelleen tosiaan selonteon tehdyistä ratkaisuista. Tämä uusi luvitusmalli kaikkinensa sujuvoittaa ydinvoiman rakentamista ja mahdollistaa esimerkiksi useamman pienydinreaktorin periaatepäätöksen kerralla. Ajattelen, että kaikkein tärkein periaatepäätös tässä salissa luonnollisesti annetaan itse tällä lailla. Sillä annetaan ydinvoimalle se tarvittava yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Pitäisin myös erittäin tärkeänä sitä, että tulevatkin hallitukset tekevät vastaavanlaisen poliittisen lupauksen, jonka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmassaan eli minimoinut sitä poliittista riskiä lupaamalla, että kaikki vaatimukset täyttävät hankkeet tulevat saamaan hallitukselta myönteisen vastaanoton. Tietysti erityisen tärkeää on, kuten aiemmissa puheenvuoroissakin on tuotu esille, se, että tämä laki luo edellytykset SMR-reaktoreiden rakentamiselle Suomeen. Nämä uudet modulaariset ratkaisut voivat mullistaa energiantuotannon, niitä voidaan massatuottaa, ne ovat kustannustehokkaita, ja ne soveltuvat erinomaisesti myös lämmöntuotantoon. Puhemies! Seuraava askel on edistää ydinvoiman luvituksen standardointia Euroopan unionin tasolla. Tavoitteena tulee olla, että yhdessä jäsenmaassa hyväksytty reaktori voidaan ottaa käyttöön myös muissa jäsenmaissa ilman tarpeetonta päällekkäistä prosessia. Näin mahdollistetaan sarjatuotantoa paremmin, alennetaan entistä enemmän kustannuksia ja vahvistetaan eurooppalaista energiaturvaa. Toiseksi odotan innolla hallituksen selvitystä lisäydinvoiman taloudellisista edellytyksistä. Pidän nimenomaan suomalaisen sähkönkäyttäjän edun mukaisena sitä, että Suomessa tehdään kaikki tarvittavat päätökset sen eteen, että lisäydinvoimaa, myös suuren mittaluokan lisäydinvoimaa, syntyy Suomeen. Suomi ei voi olla Ruotsia heikompi investointiympäristö ydinvoimalle myöskään taloudellisten edellytysten osalta, ja nostan tässä esille sen, että Ruotsin hallitus on antanut ja tehnyt poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöäkin jo siitä, miten uuden ydinvoiman syntymistä Ruotsiin myös taloudellisesti edistetään. Puhemies! Lisäydinvoiman ja myöskin sääriippumattoman säätövoiman lisääminen ovat ratkaisevan tärkeitä tosiaan suomalaisille kodeille ja yritysten kilpailukyvylle. Sähkön pitää Suomessa riittää, ja sen pitää olla aina kohtuuhintaista, myös tuulettomilla pakkasjaksoilla. Tämä lakiuudistus edesauttaa tämän tavoitteen toteutumista. Tämän myötä jo nykyisellään vahva ydinvoimamaa Suomi on entistä vahvempi ydinvoimamaa.

Arvoisa puhemies! On kaksi asiaa, joita olen kannattanut ennen kuin lähdin politiikkaan mukaan noin parikymmentä vuotta sitten: Suomen Nato-jäsenyys ja ydinvoima. Nyt kun edeltäjäni ovat hoitaneet tässä hienossa salissa Suomen Nato-jäsenyyden, niin on suorastaan ilo olla itse mukana prosessissa, joka on varmasti Suomen elinkeinoelämän, työllisyyden, ilmastopolitiikan ja huoltovarmuuden kannalta erittäin kauaskantoinen ratkaisu nyt tämän lakiesityksen myötä. Täytyy jo tässä vaiheessa kiittää hallitusta siitä, että tammikuussa, kun lainsäädännön arviointineuvosto antoi arvion ydinenergialain valmisteluun liittyen, siinä todetaan, että se on kokonaisuudessaan hyvin valmisteltu, joten kiitokset jo tässä vaiheessa. On helppo yhtyä niihin puheenvuoroihin, joita tässä salissa on jo pidetty nimenomaan siitä, mitenkä ydinenergialain uudistus mahdollistaa suomalaisen ydinenergiaosaamisen kaupallisen hyödyntämisen entistä paremmin, varsinkin mitä tulee näihin pieniin niin sanottuihin SMR-reaktoreihin, joita voidaan käyttää erittäin tehokkaasti muun muassa kaukolämmön hyödyntämisessä ja tuomaan niitä reaktoreita lähemmäs muun muassa kaukolämmön käyttäjiä. On myös hyvä, että meillä olisi teknologianeutraali ja riskitietoinen sääntelykehikko, joka huomioi nimenomaan nämä erilaisten ydinlaitosten ominaisuudet, sijaintivaihtoehdot ja riskitasot oikeasuhtaisesti. Sekin olisi hienoa, jos katsoo erityisesti näihin pienreaktoreihin liittyviä kysymyksiä, että käytössä olisivat joustavat hyväksymis-, lupa- ja lausuntomenettelyprosessit, jotka sitten jouduttaisivat investointeja siinä vaiheessa, kun ne on todettu teknologialtaan turvallisiksi. Mitä tulee näihin isoihin ydinvoimahankkeisiin, olemme nähneet Olkiluodossa, että varsinkin niiden rakentamisen suunnittelussa — jos ei ole rakennuttajalla ihan ehkä täyttä varmuutta siitä, minkälainen sääntelykehikko Suomessa on — saattaa tulla viivästyksiä ja ongelmia, joten ehkä tässä suhteessa onkin hyvä, jos kyetään erottamaan näiden isojen hankkeiden ja sitten näiden pienoisreaktoreiden mahdolliset tuotannot toisistaan. Erityisesti jos pienoisreaktoreiden kohdalla saadaan sarjatuotantoa lisättyä, niin se olisi aina vain parempi. On hienoa, että edustaja Harjanne sekä edustaja Sammallahti nostivat esille ydinjätteen loppusijoituksen. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että olisi syytä keskustella ja pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia meillä olisi olla laajemmassakin mittakaavassa ei pelkästään Suomesta tulevalle ydinjätteelle ja käytetylle polttoaineelle varastointia, vaan että voisimmeko olla jopa eurooppalaisessa mittakaavassa tässä etunojassa. Sanotaanko, että jos meillä on yksi maailman vakaimmista kallioperistä, niin ainakin minä itse nukkuisin yöni paremmin, kun tietäisin, että muun muassa vaikka ranskalaisten tai muiden eurooppalaisten ydinenergiamaiden jätteet olisivat meidän kallioperässämme asianmukaisesti varastoituna, kuin jos ne olisivat ehkä jossain maanpäällisessä varastossa huomattavasti epävakaammassa ympäristössä muualla Euroopassa. Tämä olisi varmasti sellainen hanke, jossa, kuten edustaja Harjannekin hyvin nosti esille, ei pelkästään halvalla hinnalla oteta tänne ydinjätteitä, vaan oikeasti kykenemme sillä rahastamaan ja nostamaan myös tämän puolen esille. Mutta olen suorastaan jopa vähän harmissani, että en ole talousvaliokunnassa, joka pääsee tästä asiasta keskustelemaan. Meille puolustusvaliokunnassa tulee varmasti hieman ikävämmät asiat tästä ydinenergialain uudistamisesta, jossa ei ehkä välttämättä ole yksimielisyyttä, mutta toivon, että tässä asiassa eduskunnassa meillä on se yhteinen tahtotila saada suomalaisen teollisuuden pyörät pyörimään ydinenergialla, myös tuotettua lämpöä ihmisille, torjuttua ilmastonmuutosta ja myös vahvistettua Suomen huoltovarmuutta.

Arvoisa rouva puhemies! 49 vuotta sitten helmikuussa Loviisan ydinvoimalaitos laitettiin valtakunnan verkkoon, eli vuonna 1977. Olin silloin töissä ja paikalla, kun näin tapahtui. Siinä mielessä tämä on minulle aika tuttu aihe, josta tässä puhutaan. Voi sanoa, että sen jälkeen on aika paljon tapahtunut ydinvoiman osalta. Se ei ole ollut aina näin suosittua kuin se tällä hetkellä on. Tšernobyl 1986 huhtikuussa toi siihen aika lailla oman sävynsä, ja nyt sitten kun katsotaan näitä Pyhäjoen Hanhikiven tilanteita, mitä tässä on tapahtunut, niin tämä ympäristö on tässä paljon muuttunut. Arvoisa rouva puhemies! Tämä 564-sivuinen lakiesityspaketti on todella merkittävä, ja sanoisin, että hyvä päivitys nykyaikaan siitä, mitä ydinenergia meille merkitsee. Siinä mielessä on hyvä, että tämä hallituksen esitys on täällä meillä käsittelyssä. Sitten kun katsotaan tätä ydinenergian historiaa vielä taaksepäin, niin täällä on viitattu siihen tilanteeseen, että jo silloin tehtiin meidän jätteitten osalta se päätös, että ne ydinpolttoaineet, mitä Suomessa käytetään, pitää sijoittaa tänne Suomeen. Se oli aika ennakkoluuloton päätös, ja se on ollut erittäin hyvä päätös. Nyt tällä hetkellä meillä on ydinjätteen sijoittaminen maailman huippua tästä syystä, että sitä on jouduttu koko ajan tekemään. Ja sitten tällä ydinjätteeseen liittyvällä rahastoinnilla, joka kerätään näitten ydinvoimayhtiöitten tuotoista ja ydinvoimalla tuotetusta sähköstä, on myöskin varmistettu, että se pystytään myöskin tekemään. Tätä ei ole monessa maassa. Me ollaan tässä mielessä oltu aika ennakkoluulottomia. Sitten jos katsotaan näitä ydinvoimalaitoksia, niin me ollaan hyvin iso ydinvoimatoimi. Meillä on viisi ydinvoimalaitosta, ja meidän sähköntuotannosta noin 40 prosenttia tulee ydinvoimalla, mikä antaa meille myös valtavasti osaamista näitten ydinvoimaloitten käytön osalta. Historia on osoittanut, että meidän ydinvoimalaitosten käyttöasteet ovat maailman huippuluokkaa, verrataan niitä mihin maahan vain, jotka maailmassa ydinvoimaa käyttävät. Tämä on hyvä jatkumo siihen, että me voidaan viedä tätä eteenpäin. Arvoisa rouva puhemies! Nämä ydinvoimalapäätökset ovat aina erittäin pitkiä prosesseja. Se, kun tässä nyt on tätä päätöksentekoprosessia jonkin verran joustavoitettu, siinä mielessä varmaan nopeuttaa sitä. Sitten niihin tiettyihin kysymyksiin, mitä täällä edustaja Tynkkynen toi esiin, kannattaa varmaan hakea nyt vastauksia, koska itse uskon, että tämä perustamispäätös ja perustamislupa on tässä sellainen, joka on se merkittävin asia siinä vaiheessa, ja sitten se lähtee menemään kyllä aika hyvin siitä eteenpäin. Sitten näissä keskusteluissa aika useasti sekoittuu nyt tämä iso ydinvoimalaitos... Me varmaan tarvitaan tähän perusenergiantuotantoon yksi iso ydinvoimalaitos lähivuosikymmenenä, ainakin rakentamisen osalta, jos siihen on taloudelliset edellytykset. Itse en näe, että valtio jotenkin lähtisi tukemaan ydinvoiman tuotantoa niin kuin tuotantona, vaan ehkä valtion rooli on sitten enempi näissä modulaarisissa voimaloissa sen tutkimuspanostuksen ja sen kehittämisen osalta, mutta ei enää sitten, kun sitä tuotantoa tehdään. Se on sen verran kallista tukemista sitten, jos tähän lähdetään. Meidän sähkömarkkina on semmoinen, että se toimii ilman tukia tällä hetkellä kohtuullisen hyvin. Tilanne isojen ydinvoimalaitosten osalta on se, että me tarvitaan niitä. Nyt tämä modulaarinen puoli on erittäin hyvä ajatus. Tässä käytännössä puhutaan nyt lämpövoimalaitosten osalta, koska lähtökohtaisesti vielä kaikki tämä modulaarinen puoli on tehty vain lämmöntuotantoon. Se on yksinkertaisempi toteuttaa kuin sitten se, jos siinä on sähköä ja muuta. Isojen ydinvoimalaitosten osalta meillä on ollut semmoinen ongelma, että se lämmöntuotanto, mikä siitä tulee nyt, menee käytännössä kaikissa näissä mereen. Niiden voimaloiden olisi pitänyt olla jonkin verran lähempänä näitä lämmönkäyttäjiä. Jossain vaiheessa puuhattiin, että Loviisastakin tuotaisiin kaukolämpöputki tänne Helsinkiin, mutta täällä Helsingin päässä ei oltu oikein innokkaita siihen, vaikka se olisi hyvin voitu tuottaa sieltä. Siellä on paljon hukkaan mennyt energiaa, joten kyllä tässäkin mielessä tätäkin pitää sitten miettiä jossain vaiheessa, kun sitten mietitään sitä isomman ydinvoiman tuloa. Eli me tarvitaan näitä voimalaitosratkaisuja, jotka liittyvät tähän meidän perustuotantoon. Ydinvoimalaitoslämmöntuotannossa nämä pienydinvoimalaitokset korvaavat polttolämmöntuotantoa, eli sieltä puun polttaminen varmaan jonkin verran poistuu ja niin poispäin, ja se tulee vielä enemmän puhtaaksi. Tämä sopii meidän tähän isoon sähköntuotantokokonaisuuteen. Meillä on 95—96 prosenttia sähköntuotannosta jo puhdasta. Sitten meidän erityisen iso ongelma on tällä hetkellä se, että meidän sähköntuotanto on aikaisempaan verrattuna enempi sääriippuvaista kuin se on ollut. Meillä on aurinkoa ja erityisesti tuulta paljon, ja sitä ei ollut aikaisemmin, vaan meillä oli käytännössä ydinvoimaa ja hiilivoimaa ja sitten vesivoimaa, ja se oli aika semmoista stabiilia. Nyt meillä on tuotantopuolikin tullut erittäin heiluvaksi, ja sen takia tämmöistä perusvoimaa tarvitaan niin tänne sähköntuotannon puolelle kuin sitten lämmöntuotantoon, jolla me tätä pystytään korvaamaan. Me tarvitaan ennustettavaa sähkön hintaa kilpaillessamme teollisuudesta, datakeskuksista ja muista, ja tämä malli on tässä hyvä. Minulla olisi niin paljon muutakin asiaa, mutta taidan jatkaa vielä seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Olen odottanut tätä päivää pitkään. Syksyllä 2017 teimme Petrus Pennasen ja edustaja Kalevan kanssa käsittääkseni Suomen ensimmäisen virallisen poliittisen aloitteen pienydinvoimaan liittyen helsinkiläisinä kaupunginvaltuutettuina. Toki jo 80-luvulla tällaista teknologiaa Helsinkiin sovitettiin, mutta silloin jäi tekemättä. Vuonna 2019 jätimme edustaja Vestmanin kanssa toimenpidealoitteen ydinenergialain päivittämiseksi erityisesti huomioimaan paremmin modulaarisen pienydinvoiman mahdollisuudet. Lain valmistelu alkoikin sitten viime hallituskaudella, ja nyt se on täällä vihdoin meillä käsiteltävänä tämän hallituksen viimeistelemänä. Haluan kiittää siitä paitsi valmistelijoita ja kollegoita myös asian parissa työskennelleitä tutkijoita, asiantuntijoita ja yrityksiä sekä asian puolesta ääntä pitäneitä aktiiveja ja järjestöjä, sellaisia kuin Suomen Ekomodernistit, joka kulkee nykyään nimellä WePlanet Suomi, ja Viite eli Tieteen ja teknologian vihreät — kiitos teille. Arvoisa puhemies! Fossiilienergiasta on päästävä irti. Se on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi. Se on välttämätöntä talouden vahvistamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Tämä on selvää, luki uutisia tai lehteä sitten tiedesivujen tai maailmanpolitiikan sivujen kohdalta. Se ei valitettavasti onnistu yksin uusiutuvilla. Tuuli ja aurinko ovat erinomaisia tapoja tuottaa energiaa, mutta niiden haasteena on heikko energiatiheys ja siitä seuraava suuri raaka-aineiden ja maa-alan tarve suhteessa tuotettuun energiaan sekä tuotannon vaihtelevuus. Virtavesiekosysteemimme eivät kestä enää lisää vesivoimaa, ja käytämme jo nyt enemmän bioenergiaa kuin luonto kestää. Ydinvoima on siksi ratkaisevan tärkeä työkalu. Se ei tuota päästöjä, se on todella energiatiheää, ja se on turvallista, kun se tehdään vastuullisesti. Sillä voi lisäksi tuottaa sekä sähköä että korkeita lämpötiloja, ja molempia tarvitaan. Ydinvoiman haasteena on ollut hinta ja hitaus. Ne eivät kuitenkaan ole seurausta luonnonlaeista vaan politiikasta ja projektinhallinnasta. Juuri siksi tätä ydinenergialain uudistusta tarvitaan: mahdollistamaan ydinvoiman entistä sujuvampi ja modulaarinen rakentaminen sekä uudet käyttökohteet. Uusista käyttökohteista kaukolämpö on erityisen kiinnostava. Ydinkaukolämpö mahdollistaa laaja-alaisesta polttamisesta luopumisen kokonaan suurissa kaukolämpöverkoissa. Se on erittäin lupaava keino edetä ekologisesti kestävään, päästöttömään ja huoltovarmaan lämmitykseen. Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä Suomi saa modernin ydinenergialainsäädännön, joka vahvistaa rooliamme ydinvoiman edelläkävijänä. Suomessa on ydinvoimaosaamista uusista teknologioista rakentamiseen, turvallisuuteen ja jätehuoltoon, ja ydinvoimalla on vankka kannatus kansan ja puolueiden parissa. Ydinvoimaosaamista tulisikin viedä maailmalle määrätietoisemmin ja järjestelmällisemmin ja valtion ottaa siinä roolia ovien avaajana. Ydinvoima on ala, jossa valtion rooli on uskottavuuden, markkinoille pääsyn ja rahoituskanavien avaajana keskeinen. Globaalisti päästöttömän energian tarve on valtava, kun fossiiliset polttoaineet on korvattava päästöttömillä samalla, kun väestö vielä kasvaa ja nousee köyhyydestä. Tässä savotassa Suomi voi siis auttaa. Osaamisen viennin ohella voisimme myös auttaa suoraan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Suomessa on loppusijoituksille suotuisa geologia, ja maailman ensimmäinen loppusijoituslaitos aloittaa pian toimintansa Olkiluodon Onkalossa. Osaamista on. Ydinjätteen tuonti ja vienti on kielletty nykyisessä ydinenergialaissa, eikä hallituksen esitys tuo asiaan periaatteellista muutosta. Itse olen tässä samoilla linjoilla edustaja Sammallahden kanssa. Minusta sitä tulisi vielä harkita. Muualla syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomessa olisi konkreettinen ympäristötoimien mahdollisuus tehdä sekä tiliä että hyvää. Kiinnostuneita ja maksukykyisiä asiakkaita voisi hyvinkin olla. Halvaksi kaatopaikaksi ei tietenkään pidä ruveta, ja toiminnalla on oltava paikallinen hyväksyntä. Mutta toivon, että talousvaliokunta punnitsee tätäkin kysymystä vielä käsitellessään esitystä. Arvoisa puhemies! Puhdas energia on avain kestävään tulevaisuuteen. Uusi ydinenergialaki on tervetullut askel kohti fossiilitonta, ekologisesti kestävää energiataloutta. Kannatan lämpimästi tämän esityksen hyväksymistä ja odotan mielenkiinnolla talousvaliokunnan huolellista käsittelyä ja mietintöä.

Arvon puhemies! Ydinenergialain uudistuksesta tulee yksi Suomen historian tärkeimmistä ympäristöteoista, ellei jopa niistä kaikkein tärkein. Tämän lain päivitys mahdollistaa ydinvoiman nopeamman ja poliittisesti riskittömämmän luvittamisen, ylläpidon sekä rakentamisen, turvallisuudesta tinkimättä. Ydinvoiman takaaman halvemman ja vakaamman energiantuotannon myötä Suomi-neidon teollinen selkäranka vahvistuu ja maamme muuttuu houkuttelevammaksi investoinneille. Koska energia on yhteiskunnan tärkein tukipilari ja tarvitsemme sitä kaikkialla arjessa, vaikeuttavat muun muassa pörssisähkön rajut hintavaihtelut niin yritysten kuin kansalaistenkin elämää tarpeettomasti. Energiantuotannon ja hinnan tulee olla paremmin ennakoitavissa, turvallista, kohtuuhintaista ja mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja aiheuttavaa. Siksi onkin äärimmäisen tärkeätä purkaa esteitä myös ydinvoiman tieltä. Arvon puhemies! Olennainen osa ydinenergiapolitiikkaa on tietysti ydinpolttoainehuolto sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Se on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti arviolta lähes 500 miljardin euron lähes korkkaamaton teollisuudenala, johon Suomella ainoana maana maailmassa on kehitetty niin kapselointi- kuin muutkin loppusijoittamiseen tarvittavat tekniikat. Toistan: käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen on noin 500 miljardin euron maailmanlaajuinen ja alati kasvava neitseellinen teollisuudenala, johon Suomella ainoana maana maailmassa on tarvittava osaaminen. Näin ollen olisikin suurta viisautta mahdollistaa käytetyn ydinpolttoaineen kaupallinen loppusijoittaminen purkamalla käytetyn ydinpolttoaineen tuonti- ja vientikielto ydinenergialaista mahdollisimman pian, miksei jo tällä hallituskaudella. Myös tämä uudistus takaisi Suomelle uusia investointeja, roolin kansainvälisenä edelläkävijänä, korkean lisäarvon työpaikkoja, kaivattua talouskasvua sekä valmista polttoainetta uuden sukupolven ydinreaktoreihin, jotka kykenevät muuttamaan käytettyä ydinpolttoainetta energiaksi ja vähemmän vaaralliseksi loppusijoitustuotteeksi. Arvon puhemies! Kokoomuksen jo pitkään ajama ydinvoimamyönteinen energiapolitiikka on tuottanut toivottua tulosta. Toisaalta ydinvoimapelottelijoiden kauhukuviin ja epärealistiseen energia-ajatteluun langenneissa maissa energian hinnat ovat nousseet, ilmastopäästöt ovat lähes ennallaan ja teollisuus ongelmissa. Niinpä meidän suomalaisten onkin syytä ylpeästi jatkaa menestyksekästä sinivalkoista, ydinvoimamyönteistä energiapoliittista linjaa. Kiitän ex-ministeri Kai Mykkästä esikuntineen ydinenergialain uudistamisen aloittamisesta ja ministeri Sari Multalaa esikuntineen esityksen eduskuntaan tuomisesta. Samoin kiitän meidän tettiläistä Venlaa, joka kirjoitti rungon tälle, ainakin minun omasta mielestäni, suorastaan oivalle puheelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tänään käsittelemme yhtä pääministeri Orpon hallituksen merkittävintä uudistusta ja, voisi sanoa, jopa merkittävintä energiapolitiikan uudistusta tällä hallituskaudella: hallituksen esitystä uudistetuksi ydinenergialaiksi. Tämä uudistus on myös Suomen energiapolitiikan kannalta merkittävä ja on samalla myös keskeinen lainsäädännön modernisointi. Ydinenergialain kokonaisuudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että Suomi pystyy rakentamaan puhtaan, varman ja kohtuuhintaisen energian perustaa myös tulevina vuosikymmeninä. Me olemme Suomessa onnistuneet hyvin energiantuotantomme muuttamisessa lähes fossiilivapaaksi nopeasti toimitusvarmuudesta huolta pitäen. Tästä suuri kiitos kuuluu myös aiempien vuosikymmenten päättäjille, jotka ovat pitäneet ydinvoiman keskeisenä sähköntuotantomuotonamme huolehtien samalla sen käytön turvallisuudesta. Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan noin 40 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Me tiedämme, että Suomen sähkönkulutus tulee kasvamaan huomattavasti, kun koko yhteiskunta ja teollisuus sähköistyvät sekä uusia investointeja syntyy. Tämä on myös, totta kai, tavoitteemme. Haluamme tehdä Suomesta puhtaan energian suurvallan, jossa puhtaan energian toimitusvarma saatavuus on keskeinen kilpailukykytekijämme. Hallituksen keskeisenä tavoitteena onkin moninkertaistaa sähköntuotantomme. Tämän tavoitteen toteuttaminen ei onnistu ilman lisäydinvoimaa. Puhdas, vakaa ja huoltovarma energia tukee Suomen teollisuuden kilpailukykyä mutta ennen kaikkea on edellytys sille, että suomalaisten arki sujuu saumattomasti. Arvoisa puhemies! Suomi on edelläkävijä ydinenergiaratkaisuissa. Suomi on maailmalla tunnettu huippuluokan osaamisesta ydinenergian turvallisen käytön ja ydinjätehuollon aloilla. Tätä osaamista myös viedään jo ulkomaille, ja kasvupotentiaali on huomattava. Suomi tulee hyvin todennäköisesti myös olemaan ensimmäinen maa, joka avaa käytetyn ydinpolttoaineen pysyvän loppusijoituslaitoksen — myöhemmin tämän vuoden aikana. Meillä kehitetään nykyisin myös reaktoriteknologiaa sekä monia muita ydinenergiateknologioita, joilla voi olla jopa miljardien vientipotentiaali tulevaisuudessa. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntömme on ajan tasalla. Suomessa on erittäin hyvä pohja lisätä ydinenergian tuotantoa, sillä suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan hyvin myönteisesti. Energiateollisuuden kyselyissä yli 70 prosenttia ihmisistä suhtautui ydinvoimaan viime vuosina myönteisesti ja vain noin 10 prosenttia vastustaa sitä. Jatkossakin on tietysti tärkeää, että ydinenergian yhteiskunnallinen hyväksyttävyys pysyy korkealla tasolla. Ydinenergialain kokonaisuudistuksen keskeisenä periaatteena on se, että ydinenergian käyttö on jatkossakin turvallista ihmisille ja ympäristölle ja että ydinjätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Ydinjätehuollosta ja sen kustannuksiin varautumisesta vastaa ydinjätteet tuottanut energiayhtiö. Nämä periaatteet eivät muutu. Samalla laki mahdollistaa uuden teknologian hyödyntämisen. Pienydinreaktorit eli niin kutsutut SMR-laitokset sekä muut uudet teknologiaratkaisut ja toimintamallit edellyttävät ajantasaista ja joustavaa sääntelyä, joka varmistaa ydinenergian käytön olevan turvallista mutta ei tarpeettoman raskasta. Nykyinen lainsäädäntö on rakennettu maailmaan, jossa ydinvoimalaitokset olivat aina suuria ja harvoja sekä jossa muuta toiminnan turvallisuuden tai osallistumisen kannalta keskeistä lainsäädäntöä oli vähän. Nyt tarvitsemme järjestelmän, joka mahdollistaa modulaarisen rakentamisen ja vähentää samojen asioiden tekemistä moneen kertaan. Arvoisa puhemies! Esitän seuraavaksi joitakin uudistuksen tuomia keskeisiä muutoksia suhteessa nykytilaan: Ensinnäkin, periaatepäätöksestä tulee nykyistä yleisluontoisempi. Yhteiskunnan kokonaisedun arviointi tehtäisiin varhaisessa vaiheessa, mutta rakentamislupa ja tekninen valvonta toteutettaisiin myöhemmissä vaiheissa Säteilyturvakeskuksen toimesta. Tämä tekee luvituksesta sujuvamman ja ennakoitavamman ilman, että turvallisuudesta tingitään. Toiseksi, olemassa olevien ydinlaitosten käyttölupien jatkaminen helpottuu. Käyttöluvan jatkaminen voidaan tehdä säädettyjen edellytysten täyttyessä kevennetyllä menettelyllä. Tämä on tärkeää Suomen nykyisen ydinvoimakapasiteetin ylläpidon kannalta. Kolmanneksi, ydinenergialaki mahdollistaa modulaarisen rakentamisen ja tunnistaa uudet teknologiat. Periaatepäätös on jatkossa mahdollista tehdä usean pienemmän reaktorin kokonaisuudelle, jotka voidaan rakentaa vaiheittain joko samoille tai eri laitospaikoille tai paikkakunnille. Neljänneksi, ydinjätehuollon perusperiaatteet säilyvät. Suomessa syntyneet ydinjätteet loppusijoitetaan edelleen Suomessa, ja vastuu ydinjätehuollon kustannuksista säilyy nykyisenä. Samalla tietyt ydinjätehuollon palvelut, kuten ulkomaisen käytetyn polttoaineen kapselointi palveluna, voidaan mahdollistaa ennen loppusijoitusta ja uudelleenkäsittelyä. Viimeiseksi, kaivostoiminnan ja uraanin talteenoton sääntely selkeytyy. Uraanikaivosten mahdollinen lupaprosessi perustuisi jatkossa kaivos- ja ympäristölainsäädäntöön, ei ydinenergialakiin, ja säteilyturvallisuus säteilylakiin. Talteenottolaitoksen rakentaminen ja käyttö edellyttäisivät ydinenergialain mukaista lupaa. Ydinenergialain uudistuksen rinnalla uudistetaan myös Säteilyturvakeskuksen määräykset. Tarkoituksena on rakentaa sääntelykokonaisuus, joka säilyttää korkean turvallisuustason mutta vähentää tarpeetonta yksityiskohtaisuutta. Tämä on tärkeää, jotta Suomi ei joudu suunnittelemaan ydinlaitoksia alusta alkaen vain suomalaisia määräyksiä varten, mikä on nykyisellään merkittävä kustannus- ja aikatauluriski. Kokonaisuudessaan tämä merkittävä ydinenergialain uudistus on valmisteltu huolellisesti. Olemme saaneet yli 70 lausuntoa, ja palautteen perusteella lakia ja sen perusteluita on täydennetty, täsmennetty ja tasapainotettu. Kuntien roolia on vahvistettu, yritysten esiin nostamia epäselvyyksiä on korjattu ja ydinjätteiden tuontiin ja vientiin liittyvää sääntelyä on tarkennettu. Myös useat viranomaistahot, kuten Oikeuskanslerinvirasto ja lainsäädännön arviointineuvosto, ovat käsitelleet lakia ja todenneet valmistelun perusteelliseksi. Arvoisa puhemies! Tänään käsiteltävä ydinenergialaki koskee energiantuotantoa yhteiskunnan käyttöön. Ydinenergialaki ei jatkossakaan edistä ydinaseiden leviämistä. Tämä varmistetaan ydinmateriaalivalvonnalla. Ydinräjähdekielto on esityksessä ennallaan suhteessa nykytilaan. Puolustusministeriössä valmisteltu erillinen ehdotus koskee ydinräjähdekieltoa koskevan pykälän poistamista. Tämä ehdotus on parhaillaan lausunnolla. Mikäli molemmat esitykset ovat aikanaan eduskunnassa yhtä aikaa käsittelyssä, eduskunta voi harkintansa mukaan yhteensovittaa lainsäädännön sisältöä. Asioina nämä liittyvät kuitenkin eri kokonaisuuksiin: toinen energiantuotantoon, toinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Selvyyden vuoksi totean, että ydinräjähteitä koskevan pykälän mahdollinen poistaminen ei mahdollista ydinaseiden leviämisen edistämistä ydinvoiman tuotannon yhteydessä Suomessa. Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Uudistettu ydinenergialaki antaa Suomelle mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuden puhdasta energiajärjestelmää, houkutella investointeja ja varmistaa energian saatavuus sekä hinnan ennustettavuus. Tämä laki luo perustan suomalaiselle ydinenergian käytölle seuraaville vuosikymmenille turvallisesti, vastuullisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Kiitän arvoisia edustajia. Toivon rakentavaa keskustelua ja sujuvaa lain käsittelyä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua. Muutama ajatus vielä tähän loppuun. Ensinnäkin siitä, mikä ylipäätään on oikein ja mikä on väärin työmarkkinoilla: Lähtökohta tietysti on se, että Suomessa tehdään töitä suomalaisin työehdoin ja suomalaisin pelisäännöin, [Timo Suhonen: Oikein!] ja se on sekä työntekijän että työnantajan etu. On tietysti tässä suhteessa tärkeätä myös se, että tämä valvonta toimii. Ja täällä jo aiemminkin oli puhetta esimerkiksi siitä, että kun tiedonsaanti viranomaisten kesken on riittävää, niin näihin ongelmiin voidaan myös puuttua. Täällä on keskustelun kuluessa jo aika paljon käyty läpi näitä yksittäistapauksia, minkälaisia näitä on ollut, mutta otan muutaman esimerkin, jotka ovat jääneet itselleni erityisesti mieleen. Yksi on se, että tämä lainsäädäntö eri maissa on erilainen ja myös kulttuuri on erilainen. Esimerkiksi tämä kynnysraha, josta täällä on puhuttu, on Suomessa laiton, ja meidän pitää pystyä valvomaan, että sitä ei myöskään oteta. Mutta monissa muissa maissa se on täysin laillinen, ja siitä seuraa ikään kuin se, että ne ihmiset, jotka tulevat näistä köyhemmistä maista, ovat saattaneet omassa maassaan tottua tällaiseen käytäntöön. Se vaikeuttaa sen asian ratkaisemista Suomessa. Eli ainakin niihin meidän työperäisen maahanmuuton kohdemaihin meidän pitää pystyä välittämään semmoista tietoa, että Suomessa tällaista kynnysrahaa ei hyväksytä. Se on ensimmäinen näkökohta. Ja ylipäätäänhän, kuten täällä on käynyt ilmi, nämä ongelmat — eivät pelkästään, mutta suurelta osin — liittyvät nimenomaan näihin maahanmuuttajien keskinäisiin suhteisiin. Eli usein kyllä hyväksikäytetty on maahanmuuttaja, mutta usein myös hyväksikäyttäjä on maahanmuuttaja. Tämä on se haaste, joka tähän liittyy, ja siellä saattaa olla epäluottamusta viranomaisia kohtaan, mikä myös tarkoittaa sitä, ettei niin helposti näistä asioista uskalleta puhua eteenpäin. Arvoisa puhemies! Sitten toinen tilanne on sellainen, johon on vaikea päästä kiinni, ja se on se, että molemmilla on ikään kuin intressi tässä asiassa. Eli työnantajan intressi on se, että ei tarvitse maksaa suomalaisten pelisääntöjen mukaista palkkaa, mutta myös työntekijällä on intressi: jos hän tulee selvästi köyhemmästä maasta, niin vaikka hän ei saisikaan kuin vaikka 80 prosenttia siitä palkasta, niin se on hänelle ikään kuin suuri palkka. Tämä oli ongelma erityisesti silloin, kun Suomen ja Viron välinen palkkaero oli merkittävä. Silloinhan meillä oli tämäntyyppisiä tapauksia, että maksettiin palkat ihan normaalisti, kyllä, mutta sitten Tallinnassa otettiin pankkiautomaatista osa rahoista poies ja niin poispäin. Tämäntyyppiset asiat ovat myös sellaisia, joihin on vaikea päästä kiinni. Sitten meillä oli tämä marja-ala, jossa oli erittäin suuria väärinkäytöksiä sekä Suomessa — ei kaikissa yrityksissä, mutta laajalti — että myöskin Thaimaan päässä. Siinä oli paljon sellaista, joka ei kestänyt päivänvaloa. Onneksi jo tämän hallituksen aikana se systeemi muokattiin aivan uudeksi. Se toki vaikuttaa siihen, miten koko toimiala voi toimia, mutta ei liiketoiminta voi perustua siihen, että jatkuvasti työehtoja poljetaan. Eli se oli erittäin tärkeää, ja jos tämäntyyppisiä esiintyy muillakin aloilla, niin niihin on ilman muuta puututtava. No, sitten lisään tähän vielä myöskin kuluttajavastuun. Eli kyllä meistä jokaisen pitää se ymmärtää, että jos meillä on lähipitseria, joka jatkuvasti myy kuuden euron pitsaa, niin siellä eivät varmasti ole työntekijöiden oikeudet kunnossa eivätkä mitkään muutkaan asiat. Eli silloin kannattaa myös sitä miettiä, ostaako sen palveluita, koska jokainen meistä voi myös itse vaikuttaa. Arvoisa rouva puhemies! Ihan lopuksi haluan nostaa sen esille, että on esimerkkejä myös sellaisesta toimialasta, jolla työnantajat ja työntekijät yhdessä ovat tehneet todella paljon harmaan talouden kitkemiseksi ja reilujen pelisääntöjen saamiseksi työmarkkinoille. Nostan tästä esimerkkinä rakennusalan, jolla sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ovat yhdessä miettineet niitä ratkaisuita, joilla siihen päästään kiinni. Sen takia siellä on esimerkiksi tilaajavastuulaki, siellä on veronumero, siellä on sellaisia käytäntöjä, joita muilla aloilla ei ole käytössä. Juuri sen takia harmaata taloutta on saatu kitkettyä ja parannettua rehellisten työnantajien asemaa, jotta he voivat myös maksaa työntekijöilleen sellaiset palkat kuin Suomessa kuuluu maksaa.

Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on rakennettu ja pidetty toiminnassa työnteolla. Olemme aina olleet kovia tekemään töitä, mutta työnteko perustuu hyviin työoloihin, reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Ne ovat sellaisia periaatteita, joita täytyy noudattaa, oli kyse sitten suomalaisesta tai ulkomailta Suomeen tulevasta työntekijästä. Arvoisa puhemies! On surullinen tosiasia, että Suomessakin esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä. Viranomaiset ovat tuoneet ilmi tapauksia, joissa Suomeen tulleet työntekijät ovat alipalkattuja, heiltä on peritty perusteettomia etukäteismaksuja työpaikoista, työntekijöiden työaikakirjanpidossa on ollut merkittäviä puutteita, jopa sellaisia tilanteita, joissa työntekijä on esitetty näennäisesti yrittäjänä, vaikka todellisuudessa työntekijä on ollut täysin työnantajan vallan alla. Me olemme saaneet lukea tapauksista, joissa ihmisiltä on peritty tuhansia euroja pelkästä työpaikan saamisesta tai ihmiset on pakotettu tekemään 12—14 tunnin työpäiviä ilman kunnollisia taukoja tai korvauksia tehdystä työstä, palkkoja on jätetty tahalteen maksamatta tai niitä on peritty työntekijöiltä takaisin. Nämä eivät ole mitään yksittäistapauksia vaan ilmiö, joka on tuntunut pahentuvan maahanmuuton lisääntyessä Suomeen. Tämä ilmiö vääristää työmarkkinoita ja samalla polkee sekä suomalaisten että ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa, ja siksi meidän täytyy puuttua tähän ilmiöön lainsäädännöllä. Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä säädetään kaksi uutta rikosnimikettä: kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä. Jatkossa olennaista on se, että työn ja siitä maksettavan palkan välillä on selkeä epäsuhta tai että työntekijää hyväksikäytetään muilla tavoilla. Törkeissä hyväksikäyttötapauksissa rangaistuksia tullaan myös kiristämään. Vankeusrangaistus ei olisi jatkossa enää mikään poikkeus, vaan ainoa oikea seuraamus niissä tilanteissa, joissa tavoitellaan suurta taloudellista hyötyä tai aiheutetaan työntekijälle vakavaa vahinkoa. Yritykset voidaan jatkossa asettaa vastuuseen, niille voidaan määrätä yhteisösakkoja ja vakavissa tapauksissa jopa liiketoimintakielto. Myös viranomaisten keinot puuttua tähän ilmiöön paranevat tämän esityksen myötä. Törkeissä tapauksissa viranomaiset voivat käyttää telekuuntelua, eli tätä ilmiötä yritetään kitkeä pois kaikin mahdollisin keinoin. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on ollut aina hyvin selvää, että työperäinen maahanmuutto ei saa tarkoittaa halpatyömarkkinoiden rakentamista, saati ihmisten hyväksikäyttöä. Se ei ole oikein suomalaisen eikä ulkomaalaisen työntekijän näkökulmasta. Työperäinen hyväksikäyttö koskettaa koko työmarkkinaa. Kun Suomeen tulee ulkomaalainen työntekijä, jolle maksetaan työstä liian vähän tai hänet pakotetaan jopa maksamaan siitä, että hän saa työskennellä täällä, se luo epäreilun tilanteen työmarkkinoille, puhumattakaan siitä, kuinka väärin ja epäinhimillinen tilanne on ihmiselle. Silloin luodaan myös paine laskea suomalaisten palkkoja ja heikentää työehtoja, jos tänne saadaan aina tuotua epärehellisin keinoin lisää ihmisiä, jotka tekevät työn puoli-ilmaiseksi, vaikkakin pakotettuna tai painostettuna. Siksi on niin valtavan tärkeää, että saisimme kitkettyä tämän ilmiön kokonaan pois. Siinä on kyse oikeudenmukaisuudesta sekä kansallisesta edusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Alkuun hallitukselle täytyy antaa kiitosta tästä lakiesityksestä. On tärkeää, että työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen on teema, joka yhdistää hallitus—oppositio-rajojen yli. On hyvä, että hallitus esittää työelämässä tapahtuvan kiskonnan rangaistavuuden kiristämistä, ja samoin on tärkeää, että tällaisiin rikoksiin syyllistyneet voidaan määrätä liiketoimintakieltoon ja että telekuuntelun mahdollistavien rikosten listaan lisätään törkeä kiskonta työelämässä. Nämä ovat oikeansuuntaisia ja tarpeellisia toimia työriiston kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Haluan nyt vielä kertaalleen kiittää Finlandia-palkittua toimittajaa Paavo Teittistä kirjasta Pitkä vuoro, joka tosiaan syksyllä nosti tämän rikollisen ilmiön laajasti julkisuuteen ja herätti paljon tärkeää keskustelua. On pysäyttävää, miten suuri osa Suomessa tapahtuvasta taloudellisesta toiminnasta nojaa työntekijöiden, usein ulkomaisten työntekijöiden, systemaattiseen hyväksikäyttöön ja suoranaiseen riistoon. Esimerkkejä vakiintuneista työperäisen hyväksikäytön rakenteista löytyy ravintoloista, kuljetuspalveluista, rakennusalalta, marjabisneksestä, metsäalalta. Meidän on yhteiskuntana pystyttävä pysäyttämään tämä kehitys ja kitkemään tällainen rikollinen toiminta ja varmistettava, että tällaisten rikosten uhreiksi joutuneet saavat Suomessa oikeutta ja turvaa. Arvoisa puhemies! On selvää, että työnantajalla ei tule olla minkäänlaisia kannustimia rakentaa liiketoimintansa kannattavuutta työperäisen hyväksikäytön varaan. Sääntelyn ja valvonnan on oltava tehokasta ja sanktioiden niin ankaria, ettei kenellekään tule kiusausta tavoitella voittoa työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Tärkeää on myös linjata selkeästi, miten työntekijöiden oikeudet saadaan turvattua työnteon muotojen muuttuessa esimerkiksi alustatalouden myötä. Ei ole kestävää, jos uusien menestyvien liiketoimintamallien kannattavuus perustuu lähinnä työlainsäädännön kiertämiseen, kun työnantajan velvollisuudet on ulkoistettu yrittäjäkumppanien eli työntekijöiden vastuulle. Hallituksen esitys tunnistaa aivan oikein, että työperäinen hyväksikäyttö liittyy sekä työelämän murrokseen että ulkomaisen työvoiman lisääntymiseen. Työmarkkinoiden rakennemuutos, uudet työnteon muodot ja alihankintaketjujen pirstaloituminen ovat hämärtäneet työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta. Ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä Suomessa on kasvanut, ja samalla ovat lisääntyneet tapaukset, joissa työntekijän haavoittuvaa asemaa tai tietämättömyyttä omista oikeuksistaan käytetään häikäilemättä hyväksi reilua palkkausta ja työehtoja laiminlyöden. Keskeisiä riskitekijöitä näissä tapauksissa ovat muun muassa työntekijän riippuvuus työnantajasta erityisesti oleskeluluvan saamisen osalta, heikko tieto omista oikeuksista, kielitaidon puute sekä työsuhteiden epävarmuus. Erityisen huolestuttavaa on niin sanottu vale- ja pakkoyrittäjyys. Monilla aloilla erityisesti ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ohjataan näennäiseen yrittäjäasemaan, jolloin he jäävät ilman työsuhteen suojaa. On hyvä, että esityksessä selvennetään, että myös tällaiset näennäiset toimeksiantosuhteet kuuluvat sääntelyn piiriin ja voivat täyttää kiskonnan tunnusmerkistön. Edelleen jää kuitenkin tarve kokonaisvaltaisemmalle lainsäädännön uudistamiselle. Toivon, että hallitus huomioi alustatyöntekijät ja heidän asemansa turvaamisen riittävällä tavalla viimeistään alustatyödirektiivin toimeenpanon yhteydessä. Arvoisa puhemies! Tosiaan myös muita toimenpiteitä tarvitaan, jotta työperäinen hyväksikäyttö saadaan kitkettyä Suomen työmarkkinoilta. Vihreät ovat esittäneet keinoiksi jo täällä mainittua ammattiliittojen kanneoikeutta, jotta omien oikeuksien puolesta taisteleminen ei jää vain yksittäisen hyväksikäytetyn työntekijän vastuulle. Kannatamme myös alipalkkauksen kriminalisointia, jota täällä myös edeltävät edustajat ovat nostaneet esiin. Viranomaisille on taattava riittävät resurssit tutkia työperäistä hyväksikäyttöä ja puuttua siihen, ja lisäksi on varmistettava, ettei hyväksikäyttötapauksia priorisoida tutkintavaiheessa pois muiden asioiden tieltä. Myös uhrien saamaa apua on vahvistettava. Esimerkiksi tulkkaus- ja oikeusapupalveluita on vahvistettava niin, että uhrit saavat apua heti prosessin alusta asti sekä lievissä että vakavissa rikosnimikkeissä. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on tärkeää nostaa esiin myös hallituksen harjoittama maahanmuuttajien aseman systemaattinen heikentäminen, joka lisää riskiä työvoiman hyväksikäyttöön, kun työntekijät eivät esimerkiksi oleskeluluvan menettämisen pelossa uskalla vaatia oikeuksiaan. Leikkaukset kotoutumisesta puolestaan heikentävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada tietää omista oikeuksistaan. Mutta kun hallitus on nyt näin lupaavasti aloittanut tämän työvoiman systemaattiseen hyväksikäyttöön puuttumisen, niin toivon, että se jatkaa tätä työtä edistämällä myös näitä muita esiin nostettuja toimia. Vaikuttavaa ja johdonmukaista politiikkaa olisi varmistaa, etteivät hallituksen omat toimet ole keskenään ristiriidassa tässäkään asiassa. Jos ja kun haluamme elää yhteiskunnassa, jossa mikään osa taloudellisesta toiminnasta ei rakennu heikoimpien hyväksikäytön varaan, emme voi tyytyä yksittäisiin korjausliikkeisiin ja poukkoilevaan politiikkaan. Siksi odotan tässä hallitukselta enemmän.

Arvoisa herra puhemies! Suomen maaseudulla ei saa lainaa. Siellä eivät maatilayritykset tahdo saada lainaa, siellä eivät pk-yritykset tahdo saada lainaa eikä myöskään asuntorakentaminen kiinnosta pankkeja. Pankit vetäytyvät aina Basel kolmosen taakse, ja tässäkin talossa on käyty hyviä keskusteluja ihan tässä suuressa salissakin siitä, miten tätä tilannetta pitää helpottaa. Yrityspuolella oli vielä ilmiö, että Finnvera lopetti pienyrityslainat, mutta kiitos, että ne on nyt uudelleen avattu. Eli sieltä Finnveran kautta yritykset voivat vähän saada helpotusta, mutta se on aika korkeakorkoista ja lyhytjaksoista. Tietenkin päätoimialan pitäisi olla, että pankit toimisivat normaalisti. Kun pankit sanovat, että vakavaraisuussäännöstö estää heitä lainoittamasta, niin oletin, että tämä lainsäädäntö olisi asian höllentämistä, kun pääministeriä myöten sitä luvattiin. Nyt vähän saan sen käsityksen — käsitinkö oikein? — että vaikka täällä lukee, että Baselin standardit eivät ole valtiosopimuksia eivätkä ne ole sellaisenaan valtiota velvoittavia, niin kun Basel miettii jo seuraavia kiristyksiä ja edelleenkin byrokratiaa lisää, niin Suomi ottaa etunenässä nämä käyttöön, vaikka täällä suuressa salissa toivottiin mahdollisimman paljon löysentämistä, niin etteivät pankit ainakaan sen vakavaraisuussäätelyn taakse jatkossa menisi. Toivon, että ymmärsin väärin, ja tiedän, että ministerillä on tahtotila, kun se Finnvera-puolikin on ratkaistu, mutta eiköhän oteta kaikki ne löysennykset nyt käyttöön, mitä tässä on mahdollista, ja tehdään vielä valiokunnassakin muutokset. Tai sitten odotetaan niin kauan, että Euroopassa kaikki muutkin ovat tämän pistäneet käyttöön, ettei jälleen olla etunenässä viemässä meidän kilpailukykyämme.

Arvoisa herra puhemies! Myöskin minä haluan yhtyä kiitoksiin ministerille: tämä on hyvä laki. Kiskonta on vastenmielinen ilmiö, joka vääristää työmarkkinoita ja ravistelee niitä perinteitä, joita siellä on noudatettu. Ulkomaalaiset ovat lähes automaattisesti heikommassa asemassa kuin suomalainen työntekijä ja alttiimpia hyväksikäytölle muun muassa kielitaidon ja lain tuntemuksen puutteen takia. Kysynkin: voiko olla niin, että eräät tahot Suomessa haluavatkin kiertää työehtosopimuksia ja kohtuullista palkkatasoa tuomalla tarpeettomasti ulkomaalaista työvoimaa maamme markkinoille? Muiden puolueiden maahanmuuttopolitiikka edistää juuri tällaisia tavoitteita tuomalla massoittain uusia työntekijöitä. Sitä me perussuomalaiset emme voi hyväksyä varsinkaan tässä tilanteessa, kun suomalaisia on paljon työttömänä. Erityisesti tällä on iso merkitys rakennusalalla, jossa rehellisellä kilpailulla ei enää nykypäivänä pärjää johtuen tästä ilmiöstä. Erityisesti haluan kiittää myöskin siitä, että tuodaan mukaan pakkokeinoja näiden seikkojen tutkimiseen, varsinkin törkeässä tekomuodossa. Se on merkittävä lisä aikaisempaan.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on tullut yli puoluerajojen nykyiselle hallitukselle, ja oikeusministerille tästä hyvästä esityksestä. Haluan myös edustaja Elon tavoin kiinnittää huomiota siihen, että Tieto-Finlandialla palkittu toimittaja Paavo Teittisen teos Pitkä vuoro toi hyvin esiin tätä ongelmatiikkaa, ennen kaikkea sen, miten monille eri toimialoille ulottuu tällainen työperäinen hyväksikäyttö: ravintolat, rakennusala, siivousala, maatalous, pesulapalvelut ja niin edelleen ja niin edelleen. Sitten täällä edustaja Suhonen sanoi, että tähän saakka hallitus on lähinnä huonontanut työmarkkinoita, niin tämähän ei ole ollenkaan totta. Päinvastoin poliittisten lakkojen rajoittaminen oli erittäin tervetullut uudistus, jota täällä on vuosikausia odotettu. Ja edustaja Lohikoski sanoi, että nykyhallitus on vähentänyt ay-liikkeen mahdollisuutta puuttua nyt puheena oleviin väärinkäytöksiin. Olisi tehnyt mieli kysyä, ja kysynkin: millä tavoin? [Mauri Peltokangas: Ei taida tulla vastausta!]

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta ja ministeriä erittäin tärkeästä lakiesityksestä. Usein nimenomaan ulkomaalaiseen työvoimaan kohdistunut työriisto on ollut suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestyksen häpeäpilkku, ja tämä lakiesitys on siitäkin näkökulmasta erittäin tärkeä. Olemme joutuneet lukemaan viime aikoina mediasta näitä esimerkkitapauksia niin ravintola-alalta, siivousalalta kuin myös rakennusalalta, ja nämä esimerkit ovat olleet monella tavalla sydäntäsärkeviä. Haluankin siitä näkökulmasta olla iloinen, että tämä on koko eduskunnan asia ja tätä nyt kannatetaan kaikkien puolueitten toimesta. Haluan kuitenkin vähän kirittää hallitusta ja olisin kysynytkin ministeriltä: oletteko vielä miettineet seuraavassa paketissa mahdollisesti tämän alipalkkauksen kriminalisointia ja taikka sitten sitä, että annettaisiin viranomaisille lisää resursseja, jotta he pystyvät puuttumaan näihin haastaviin kysymyksiin? Ja viimeisenä myös tämä ammattiliittojen kanneoikeus on ollut puheissa.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Leena Merta on ollut usein aihe kiittää ja jälleen tänään kiitän hyvästä työstä. Työperäisen hyväksikäytön rangaistavuus on erittäin odotettu toimenpide, kiitos siitä. Tällainen toiminta työmarkkinoilla on vääristänyt meidän kilpailutilannetta rakennusalalla, kausityössä ja monessa muussa, ja itse uskon, että tämä rangaistusten tiukentaminen toimii tässäkin tapauksessa, esimerkiksi liiketoimintakielto. Kysyisin oikeusministeri Mereltä valvontaresurssien riittävyydestä tähän ja sitten siitä, että jos yritys on ulkomaalainen ja tulee esimerkiksi Suomeen tarjoamaan EU:n sisällä tiettyjä palveluita, miten tämä saadaan siihen kohdistettua. Tai kun on alihankintaketjuja, joissa alihankkijayritys rikkoo näitä säädöksiä, onko silloin rangaistavuus ohjattavissa myös siihen varsinaiseen pääurakointiyhtiöön?

Arvoisa herra puhemies! Aloitan taas vastaukseni viittaamalla uusimpaan nuorisobarometriin ja sen lukuihin. Aivan valtaosa nuorista kokee siis tällä hetkellä epävarmuutta tämän työmarkkinatilanteen vuoksi, ja silloin nimenomaan se, jos työtä ei ole lainkaan, luo kaikista eniten toivottomuutta ja epävarmuutta meidän nuorille. Sen takia nimenomaan niiden polkujen rakentaminen työelämään meidän nuorille on parasta lääkettä myös siihen, että heillä on myös parempi luottamus tulevaisuuteen ja he kokevat, että sen opiskelun jälkeen heille löytyy oma paikka meidän työelämässä ja tässä maassa, että sen oman elämän voi ankkuroida minnepäin Suomea vain, pääsee aloittamaan vastaavasti sen työelämän, toivottavasti perustamaan perheen ja vakiinnuttamaan oman asemansa. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Vakuutan teille, hyvät kansanedustajat, että tämän maan hallitus tekee kaikkensa, jotta nuorten luottamusta tulevaisuuteen voidaan vahvistaa. Nimenomaan työllistyminen, työelämään pääsy, on yksi kaikkein keskeisimmistä keinoista, ja tähän työhön me keskitymme.

Arvoisa puhemies! Elinvoimaiset kylät ja niissä säilytettävät kyläkoulut ovat vetovoimatekijöitä varsinkin lapsiperheille. Sen sijaan, että kouluverkkoa karsitaan ja lapset pyritään säästöjen nimissä keskittämään keskustojen jättikouluihin, tulisi kuntien kääntää ajattelunsa toisin päin ja järjestää kaupunkilaislapsille koulukuljetukset kyläkouluihin. Tämä olisi kaikille paljon järkevämpi ratkaisu. Kyläkouluissa lapset voivat paremmin, ja pienempien luokkakokojen ansiosta jokainen tulee nähdyksi. Näissä pienemmissä kouluissa henkilökunta tulee lapsille tutummaksi, ja jos kiusaamista sattuisi tapahtumaan, siihen olisi helpompi puuttua. Myös herkempien lasten aistikuormitus pysyy kyläkouluympäristössä maltillisempana kuin suurissa, hälyisissä megakouluissa. Samoin kaavoituksessa ja tonttisuunnittelussa kuntien tulisi uskaltaa miettiä järkevämpiä ratkaisuja kuin tiiviisti tungettuja, korkeita kerrostaloja täynnä tyhjiksi jääviä yksiöitä. Tontteja ja monipuolista asuinrakentamista pitäisi suunnitella kyläkoulujen lähistölle. Maalla ei aina tarvitse olla kyse isoista omakotitaloista, niitäkään eivät kaikki tarvitse. Niiden lisäksi tarvitaan kohtuukokoisia ja -hintaisia erillistaloja ja vaikkapa senioreille soveltuvia asumismuotoja. Palveluiden osalta joillain alueilla on jo lanseerattu fiksuja ja kustannustehokkaita liikkuvia sotepalveluita, jotka voidaan viedä kauempana asuvien ihmisten luokse. On sanomattakin selvää, että myöskään kohtuuhintaisen autoilun ja hyväkuntoisen tiestön merkitystä ei tule aliarvioida. Hallitus on omilla toimillaan laskenut polttoaineiden hintoja useaan otteeseen: perunut ja kohtuullistanut Marinin hallituksen suunnittelemia jakeluvelvoitteen hirmunostoja sekä alentanut veroja. Vuosien 2024 ja 2025 aikana teitä on päällystetty jo noin 7 000 kilometrin edestä, mutta samalla linjalla on jatkettava myös tulevaisuudessa, koska tiestö kuluu jatkuvasti. Arvoisa puhemies! Tämän nyt käsiteltävän maaseutupoliittisen selonteon mukaan Suomen pinta-alasta yli 95 prosenttia määritellään maaseutualueiksi. Kuitenkin jo 72 prosenttia väestöstä asuu kaupunkialueilla. Selonteon mukaan tämä osittain selittyy sillä, että maahanmuuttajat tulevat kaupunkeihin ja päätyvät vain hyvin harvoin maaseudulle. Suomen Kylät ry:llä on itseasiassa tällä hetkellä meneillään kaksivuotinen EU:n rahoittama hanke maahanmuuttajiin liittyen. Sillä pyritään edistämään maahanmuuttajien asettumista maaseudulle sekä yrittäjäksi ryhtymistä siellä. Siihen liittyy verkostoitumisen tukemista, koulutuksia sekä toimintamallien kehittämistä. Näin pyritään saamaan maahanmuuttajia kotoutumaan maaseudulle ja elättämään itsensä. Samalla tällä edistetään maaseutualueiden elinvoimaa sekä toivottavasti löydetään jopa maaseutuyrittäjille toiminnanjatkajia. Arvoisa puhemies! Maaseutu peltoineen, metsineen ja järvineen on kuitenkin edelleen suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin sydämessä. Tätä yhteyttä meidän tulee vaalia myös tulevaisuudessa ja ehkäistä siitä vieraantumista, sillä maaseudun merkitys hyvinvoinnin luojana, puhtaan ruoan tuottajana ja monipuolisena huoltovarmuuden varmistajana on Suomelle korvaamaton. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Maaseutupoliittisen selonteon aikajänne ulottuu 2040-luvulle ja ylittää kuluvan vaalikauden. Sen tavoitteena on turvata kestävä elinvoimaisuus vahvistamalla asuttavuutta, osallisuutta ja toimintaedellytyksiä eri maaseutualueilla. Kun tätä selontekoa luki, tuli mieleen, että maaseutupolitiikassa olisi nyt palattava perusasioihin. Kaikki alkaa elinvoiman ja työllisyyden varmistamisesta. Elinvoimasta, kuten yritysten toimintaedellytyksistä ja työpaikoista, huolehtimisen tulee siis olla myös maaseutupolitiikan keskiössä. Työpaikat ovat avain siihen, että ihmiset ja palvelut pysyvät maaseudulla ja nuorilla on myös mahdollisuus palata kotiseudulleen työhön opiskelujensa jälkeen. Vetovoiman ohella pitovoima on maaseudulle erityisen tärkeää, koska siellä työpaikat seuraavat väestöä, kun taas kaupunkeihin muutetaan työn perässä. Aluekehityksen merkitys elinvoiman rakentamisessa on niin ikään tärkeä. Sitä tehdään alueiden vahvuuksien pohjalta. Tavoitteena on elinvoiman lisääminen, poikkihallinnolliseen toimintaan kannustaminen ja alueellisten voimavarojen kokoaminen yhdessä määriteltyjen tavoitteiden edistämiseksi. Kasvukeskusten, seutukaupunkien ja maaseudun yhteistyön on perustuttava erilaisten alueiden tunnustettuihin vahvuuksiin ja strategisiin valintoihin. Alueiden ääntä on kuunneltava, sillä tämänkaltaisia päätöksiä ei voida tehdä yksin Helsingistä käsin. Todettakoon, että elinvoimaan kytkeytyy myös rahoituspolitiikka. Jos ihmiset ja yritykset eivät saa lainaa, maaseutujen elinvoima ei pääse kehittymään. Toiseksi, liikenneinfran ohella digitaalinen saavutettavuus on yksinkertaisesti varmistettava. Niin sanottu digitaalinen kuilu maaseudun ja kaupunkien välillä on hälyttävällä tavalla kasvanut. Esimerkiksi mobiiliverkon kattavuus on heikointa harvaan asutulla seudulla ja ydinmaaseudulla. Traficomin arvion mukaan siis noin 50 000 kotitaloutta on täysin nopean yhteyden ulkopuolella, siis yhä 2020-luvulla elettäessä. 3G-verkon purkaminen ja valokuituyhteyksien hidas rakentuminen vaikuttavat voimakkaasti paitsi elinvoimaan ja työllisyyteen myös suoraan turvallisuuteen. Meillä on katvealueita niin, että eivät puhelimetkaan kuulu. Kolmanneksi, palvelujen fyysisen saatavuuden merkitystä ei voi väheksyä. Peruspalvelujen merkitys niin terveydelle ja hyvinvoinnille kuin esimerkiksi maaseudun elinkelpoisuudelle on korvaamaton. Sotepalvelujen ohella olennaisia ovat välttämättömyyspalvelut, viranomaistoiminta. Viimeksi tänään äänestimme sähköisestä tiedoksiannosta. On täysin kestämätöntä, että esimerkiksi verotukseen liittyvä asiointi muuttuisi pääosin sähköiseksi. On myös muistettava, että Suomessa on yli 600 000 ihmistä, joilla valmiudet käyttää digitaalisia palveluja ovat heikot. Ylipäätään, jos palvelut puuttuvat, häviävät asukkaat ja sen perässä myös työpaikat. Jos näin pääsee käymään, on näivettymisen kierrettä vaikea katkaista. Nostan esille viimeiseksi huoltovarmuuden ja turvallisuuden. Koko Suomi, erityisesti itäinen Suomi, on syytä pitää mahdollisimman pitkään ja hyvin asuttuna. Kotimaisen ruokatuotannon edellytystenkin on oltava kunnossa. Tämä on aidosti vakava asia. Huomionarvoista on myös se, että maaseudulla yhteisöillä ja kansalaistoimijoilla on erityinen rooli myös turvallisuuden ylläpitämisessä. He ylläpitävät monia sellaisia yhteiskunnallisia tehtäviä, joista kaupungissa vastaavat joko julkinen sektori tai elinkeinoelämän toimijat. Kuten on helppo huomata, maaseudun elinvoiman osalta monet asiat kietoutuvat toisiinsa, eikä päätösten vaikutuksia ole aina helppo ennakoida tai nähdä selvästi. Siksi pidän tärkeänä, että päätöksenteon yhteydessä on panostettava aikaisempaa enemmän myös kokonaisvaikutusten arviointiin, sillä tämä on aidosti yhteinen asia, asuipa ihminen sitten kaupungissa tai harvaan asutulla alueella. Tämä on päättäjien yhteinen tehtävä asuinpaikasta riippuen, ja me tarvitsemme aidosti vaikuttavia toimia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Käsittelemme todella tärkeää asiaa, kun on maatalouspoliittinen selonteko. Edellisen kerran tämä on annettu eduskunnalle vuonna 2009, eli tämä on vasta historian kolmas kerta. Ei siis aivan tavallinen paperi ole kysymyksessä. On hyvä, että me keskustelemme maaseudun tilasta ja tulevaisuudesta juuri tänään. Viime vuosina olemme vakavalla tavalla joutuneet heräämään siihen, että meidän täytyy kyetä tuottamaan itse ruoka, sähkö ja lämpö ja polttoaineet, ruuan osalta maito ja liha, kananmunat, leipävilja ja vihannekset ja niin edelleen, sähkön ja lämmön osalta kotitalouksiin, teollisuuteen ja kaukolämpöön ja polttoaineitten osalta autoihin ja työkoneisiin. Tässä on huoltovarmuuden ydin. Kaikki tämä on kiinni elinvoimaisesta maaseudusta. Arvoisa puhemies! Maaseudulla tarvitaan nyt siis konkreettisia tekoja: ruoan osalta kaupan ylivalta kuriin ja sukupolvenvaihdokset kuntoon, maatalouden investointeihin rahoitusasiat kuntoon, kolmanneksi sähkön, lämmön ja polttoaineen tuotannossa pitää hyödyntää maatalouden kapasiteetti eli biokaasun tuotanto ja sitten energiapuun, hakkeen ja turpeen tuotanto. Hallituksen suunnitelmissa, tässä selonteossa, biokaasu on jäänyt täysin sivurooliin, vaikka on kysymys puhtaasta kotimaisesta energiasta. Tätä olen ihmetellyt. Biokaasu on nimittäin ainoa uusiutuvan energian lähde, jonka rakentamisessa ei synny ympäristövaikutuksia. Ei tarvitse kaataa puita, ei tarvitse louhia kalliota, ei tarvitse rakentaa teitä eikä täyttää luontoa aurinkopaneelilla. Tiestön osalta pitää muistaa, että alempiasteinen tieverkosto on kaiken pohjana, sieltä se energiaruoka tulee kumipyörillä kohti kaupunkeja. Arvoisa puhemies! Maatalous- ja elintarvikeketju on erityisesti EU:ssa yksi haavoittuvimmista sektoreista nykyään. Lähi-idän sodan kustannusvaikutukset näkyivät välittömästi heikon energiaomavaraisuuden ja lannoitteiden raaka-aineiden tuontiriippuvuuden vuoksi. Edellinen kriisi, kun Ukrainan sota alkoi, nosti maatalouden investointikustannustasoa lähes 25 prosenttia — siis 25 prosenttia nousivat kustannukset. Jos maa ei ole elintarvikkeiden ja energian suhteen omavarainen, se ottaa vastaan häiriöt täysimääräisinä. Sen maksavat tuottajat ja osittain kuluttajat. Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan esiin tärkeä havainto: koettu elämänlaatu on keskimäärin korkeampi maaseutualueella kuin kaupunkialueella. Näin on paitsi Suomessa myös monissa Euroopan maissa. Meidän tehtävämme on huolehtia, että maaseutualueella voi asua myös jatkossa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittisen selonteon myötä on tärkeää huomioida ainakin seuraavat asiat: Itä-Suomeen tarvitaan nyt pikaisesti pito- ja vetovoimaa vahvistavia toimia, joilla varmistetaan yritysten toimintamahdollisuudet sekä tarjotaan myös opiskelunsa päättäville nuorille mahdollisuus jäädä kotiseudulleen asumaan ja työskentelemään. Kaupunkikeskuksia lukuun ottamatta Itä-Suomi on valtaosin harvaan asuttua maaseutua, jolla huoltosuhde heikkenee erityisen voimakkaasti. Kaupungit vetävät työikäistä väestöä puoleensa, mutta maaseudulla työpaikat syntyvät pikemmin sinne, missä ihmiset ovat. Maaseudun elinkeinoelämällä on potentiaalia, sillä suurin osa maaseudun yrityksistä on pieniä mikro- ja pk-yrityksiä, joiden mahdollisuutta työllistää tulee vahvistaa. Myös perheyrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä muun muassa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. On tärkeää varmistaa ammattitaitoisten työntekijöiden riittävyys, joten korkeakoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan lisää panostuksia leikkauslinjan sijaan. Itä-Suomen elinvoimaa haastaa myös liikenneverkon epätasapainoinen kehittäminen. Infran merkitystä elinvoimalle ei aina ymmärretä riittävästi. Raideliikenteen tavaraliikennekapasiteetti ei ole Itä-Suomessa ajan tasalla, minkä takia joudutaan turvautumaan kalliimpiin maantiekuljetuksiin. Tieliikenteessä hallituksen panostukset ovat kohdentuneet pääväyliin, vaikka esimerkiksi alempi tieverkko on juuri Itä-Suomessa metsäteollisuudelle aivan keskeinen. Maaseudulla heikot tietoliikenneyhteydet heikentävät asukkaiden arjen sujuvuutta sekä muodostuvat helposti pullonkaulaksi yritysten kehittämisessä ja investoinneissa. Kiinteisiin valokuituverkkoihin tarvitaan siis tukirahoitusta. SDP on ehdottanut työ- ja elinkeinoministeriön investointituesta 75 miljoonan kohdentamista itäisen Suomen hankkeisiin sekä vihreän siirtymän verokannustimen laajentamista ja voimassaolon pidentämistä, jotta myös Itä-Suomen pk-yritykset pääsisivät mukaan. On jo korkea aika polkaista käyntiin alueen siirtoverkkohanke ja mahdollistaa tuulivoiman rakentaminen itäisessä Suomessa, jotta yritykset uskaltavat investoida alueelle. Sitkeä itäinen Suomi on osoittanut kriisinkestävyytensä välittömästi finanssikriisin ja koronapandemian iskemisen jälkeen. Itärajan sulkeminen on aiheuttanut itäiselle Suomelle kuitenkin poikkeuksellisen tilanteen, johon tulee nyt vastata poikkeuksellisin keinoin. Mutta hallitus tarjoaa toimien sijaan vain selvityksiä ja EU suoran tuen sijaan lainarahaa samalla, kun lupaukset erityistalousalueesta antavat vain odottaa itseään.

Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulta tulee kotimainen ruoka, vahva maatalous, metsätalous, osaaminen ja yrittäjyys, ja ne tukevat Suomen taloutta ja turvallisuutta sekä koko maan varautumista, huoltovarmuutta ja vientiä. Maaseudulla toimii paljon osaavia yrittäjiä. Yrityksiä löytyy maa- ja metsätaloudesta, matkailusta sekä biotaloudesta. On tärkeää, että yrittämisen edellytykset säilyvät kannattavina ja työpaikkoja syntyy eri puolille maata. Suomi menestyy, kun koko maa pidetään asuttuna. Maaseutu on hyvä ja puhdas paikka elää — itsekin olen saanut viimeisen kymmenen vuotta elää keskellä metsää järven rannalla. Maalla asutaan, eletään ja tehdään työtä. Metsät ja luonto ovat lähellä, ja monille metsästys ja luonnossa liikkuminen kuuluvatkin arkeen. Suurpetoasiaa tämä hallitus on vienyt sudenmetsästyksen kautta eteenpäin, ja jatkoa on tulossa karhun ja ilveksen osalta. Myöskin valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästys on tarkoitus tuoda kevään aikana eduskuntaan. Elinvoimainen maaseutu tukee koko Suomen taloutta. Arvoisa rouva puhemies! Maaseudulla, kansalaisjärjestöillä ja vapaaehtoistoiminnalla on erittäin tärkeä rooli. Väestöön suhteutettuna järjestöjä toimii paljon erityisesti harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla. Vapaaehtoiset ylläpitävät monia yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja. Esimerkiksi sopimuspalokunnat ja meripelastus osallistuvat pelastustoimintaan, tieosuuskunnat huolehtivat yksityisteistä ja vesiosuuskunnat turvaavat paikallista vesihuoltoa. Myös riistanhoitoyhdistykset auttavat viranomaisia suurriistatehtävissä. Kyläyhdistykset vahvistavat paikallista turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä esimerkiksi kyläturvallisuus- ja varautumistoiminnan kautta. Lisäksi ne ylläpitävät luontoreittejä, liikuntapaikkoja ja yhteisiä tiloja. Urheiluseurat, nuorisoseurat ja metsästysseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia ja tukevat hyvinvointia. Maaseudun yhteisöllisyys syntyy ihmisten aktiivisuudesta ja yhteistyöstä. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on metsien maa, ja maaseutumme vahvuus on aina ollut metsässä. Metsät tarjoavat työtä, toimeentuloa ja vakautta monille paikkakunnille. Metsäteollisuus on yksi kansantaloutemme tärkeimmistä aloista, ja se pitää maaseudun elinvoimaisena. Puusta valmistetaan monenlaisia tuotteita: paperia, kartonkia, pakkauksia sekä rakennusmateriaaleja. Puu on monipuolinen raaka-aine, jota voidaan käyttää niin teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Se on myös tulevaisuuden erinomainen vientituote, ja puun jatkojalostamista tulee vahvasti kehittää maassamme. Metsät ovat siis tärkeä, arvokas resurssi, jota tulee hoitaa järkevästi ja pitkäjänteisesti. Kun panostamme metsäteollisuuteen, varmistamme työpaikkoja, vahvistamme maaseudun taloutta ja hyödynnämme kotimaista raaka-ainetta. Metsät ovat Suomen vahvuus, ja niiden vastuullinen käyttö tukee koko kansakunnan hyvinvointia. Kun puuta jalostetaan pidemmälle kotimaassa, syntyy enemmän osaamista ja lisäarvoa suomalaiselle taloudelle. Metsien kestävä ja pitkäjänteinen käyttö on keskeistä tulevaisuudessa. Metsät kasvavat, uusiutuvat ja tuottavat hyvinvointia, kun niitä hoidetaan vastuullisesti. Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa esille rehtorina ja erityisopettajana kyläkoulujen merkityksen tässä tulevaisuuden tilanteessa, jossa perusopetusikäisiä vähenee vuoteen 2032 mennessä 90 000 lasta. Kyläkoulujen lopettaminen on virhe, joka tulee muuttamaan yhteiskunnan rakennetta korjaamattomasti. Koko Suomi on pidettävä asuttuna turvallisuuden ja omavaraisuuden vuoksi. Tämä edellyttää, että kuntien tärkein peruspalvelu, koulutus, turvataan, jotta lapsemme ja nuoremme saavat vahvat perustaidot ja -tiedot jatko-opintoihin ja elämään. Kun suomalainen maaseutu elää, Suomikin voi elää.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko käsittelee aihetta, joka on Suomelle elintärkeä. Maaseutu ei ole vain maantieteellinen alue kartalla, vaan se on suomalaisen ruoantuotannon, huoltovarmuuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja alueellisen tasapainon perusta. Ilman elävää maaseutua ei ole vahvaa Suomea. Selonteossa on oikeasuuntaisia asioita mutta myös puutteita. On todettava, että maaseudun elinvoima ei vahvistu pelkillä strategioilla ja ohjelmapapereilla. Tarvitaan konkreettisia tekoja, kuten toimivia palveluja, infraa, työpaikkoja ja ennen kaikkea poliittista tahtoa pitää koko maa asuttuna. Suomalainen maaseutu kantaa suurta vastuuta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Maa- ja metsätalous tuottaa ruokaa, energiaa ja raaka-aineita. Silti juuri näiden alojen toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet lisääntyvän sääntelyn, kustannusten ja epävarmuuden vuoksi. Arvoisa puhemies! Meille perussuomalaisille kotimainen ruoantuotanto on kansallinen turvallisuuskysymys. Siksi maatalouden kannattavuus on saatava kuntoon. Viljelijöiden ei pidä joutua tilanteeseen, jossa he tekevät työtä tappiolla samalla, kun byrokratia lisääntyy ja vaatimukset kasvavat. Tarvitsemme politiikkaa, joka turvaa suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn myös EU:n tasolla. Toinen keskeinen kysymys on palveluiden saatavuus. Monilla maaseutualueilla ihmiset kokevat, että yhteiskunta vetäytyy askel askeleelta. Terveyspalvelut, koulut, pankit ja poliisi etääntyvät. Kun palvelut katoavat, katoavat myös ihmiset. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on tärkeää, mutta se ei voi korvata kaikkea lähipalvelua. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai kykyä hoitaa kaikkea verkossa. Siksi valtion on huolehdittava siitä, että peruspalvelut ovat saavutettavissa myös harvaan asutuilla alueilla. Arvoisa puhemies! Liikenne ja infrastruktuuri ovat maaseudun elinvoiman selkäranka. Tieverkko on monin paikoin rapistunut, ja korjausvelka kasvaa. Metsäteollisuus, maatalous ja muu elinkeinotoiminta ovat riippuvaisia toimivista kuljetuksista. Alemman tieverkon kunnossapitoon on panostettava merkittävästi enemmän. Suomen vahvuus ovat puhdas luonto ja runsaat luonnonvarat. Niitä tulee käyttää vastuullisesti mutta myös rohkeasti kansallisen hyvinvoinnin rakentamiseen. Maaseutu ei ole menneisyyden jäänne vaan Suomen tulevaisuuden voimavara. Tarvitsemme politiikkaa, joka tukee työntekoa, yrittäjyyttä, kotimaista tuotantoa ja turvallista arkea kaikkialla Suomessa. Arvoisa puhemies! Kohta alkaa aika, kun muuttolinnut palaavat ja maatalouskoneita alkaa liikkua tiheämmin liikenteessä. Maatalon kasvattina arvostan suuresti jokaista alkutuotannossa mukana olevaa ihmistä. Tukekaamme suomalaista tuottajaa ostamalla kotimaista. Se on isänmaallinen teko. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Maaseutupoliittisen selonteon ydin on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: tavoitteena on uudistaa maaseutujemme elinvoimaa pitkäjänteisesti niin, että Suomen toimintakyky ja kokonaisturvallisuus voimistuvat. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, Suomi elää maaseudusta ja metsistä: ”Suomalainen maaseutu, maatalous ja metsät turvaavat kansalaisten hyvinvointia ja ovat koko yhteiskunnan peruspilareita. Niiden tärkeys korostuu muuttuneessa turvallisuusympäristössä entisestään.” Kansallisesti on merkitystä sillä, miten maaseutu toimii. Selonteon tavoitteena on, että maaseudun ja saariston monipuolisia mahdollisuuksia opitaan näkemään, huomioimaan ja hyödyntämään täysimääräisesti politiikan suunnittelussa ja hallinnollisessa valmistelussa ja seurannassa. Siksi selonteko on poikkihallinnollinen — eri hallinnonalat yhteen kokoava. Se toimii hallituksen strategisen päätöksenteon tukena ja edistää hallitusohjelman linjaa vahvistaa huoltovarmuutta, torjua alueiden eriarvoistumista, vauhdittaa pk-yritysten kasvua ja tki-panostuksia sekä hyödyntää data- ja digitaalisia ratkaisuja. Selonteko täydentää maaseututiedolla useita kansallisia strategioita ja antaa EU-vaikuttamiselle maaseututietoon perustuvan selkänojan. Se toimii erinomaisena lähtökohtana ajatellen seuraavaa EU:n rahoituskauden kansallista valmistelua sekä luo kontekstin ja alustan Kansallisessa ruokastrategiassa 2040 visioidulle onnellisen ruuan maalle. Maaseutupoliittisessa selonteossa esitetään vuoteen 2040 ulottuva maaseutuvisio ja viisi siihen suuntaavaa poikkihallinnollista tavoitetta ja 23 suositusta. Selonteko on valmisteltu sidosryhmiä laajasti osallistaen ja kansalaisia kuunnellen. 95 prosenttia Suomen pinta-alasta on maaseutua. Alueilla asuu vakituisesti yli neljännes väestöstä ja osa-aikaisesti yli puolet. Yrityksistä 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Tähän lukuun lasketaan mukaan maatilayritykset. Liki jokaisessa suomalaisessa kunnassa ja suuremmassakin kaupungissa on maaseutua tai saaristoa. Olemme EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen maaseutumainen maa, jonka erilaiset alueet kytkeytyvät monivivahteisesti laajempiin verkostoihin ja arvoketjuihin. Maaseudun ja kaupungin symbioosi näkyy ruuassa, talousvedessä, energiassa, rakentamisessa, harrastuksissa, matkailussa, taloudessa ja omistajuudessa — kuten esimerkiksi siinä, että useammalla meistä suomalaisista on maaseudulla tai saaristossa vapaa-ajan asunto, oma mökki, missä vietämme yli neljäsosan vuodesta. Käsillä oleva selonteko antaa ajantasaisen ja tietoon pohjautuvan tilannekuvan maamme maaseutumaisista alueista. Se kertoo, miten maaseutumme toimii, ja antaa kontekstia kansallisten tavoitteitten saavuttamisen edellytyksille. Maaseutumme keskeisimpiin muutostekijöihin kuuluu väestönkehitys. Se vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan tulevina vuosikymmeninä tavoitteisiin, joiden toteutuminen konkretisoituu arjen, työn ja yrittäjyyden pinnassa. Yleisellä tasolla puhumme esimerkiksi huoltovarmuudesta, biotaloudesta tai luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta. Tavoitteiden toteutuminen riippuu siitä, onko meillä nyt ja tulevaisuudessa maaseudulla osaavia ja toimintakykyisiä ihmisiä, aktiivisia yhteisöjä tai kehittyviä elinkeinoja. Selonteko muistuttaa meitä siitä, että maaseudun elinvoima on keskeisin kysymys, kun nuoret pohtivat esimerkiksi ruoka-alan ja maatalousalan tulevaisuutta. Omistaja- ja sukupolvenvaihdosten onnistumiseen vaikuttavat muun muassa varhaiskasvatus-, peruskoulu- ja koulutuspalveluitten saavutettavuus sekä huippunopeitten tietoliikenneyhteyksien saatavuus. Selonteko kuvaa yhteiskuntaamme keskeisesti vaikuttavan kolmoiskriisin maaseudun näkökulmasta: ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen vaikutuksia. Kolmoiskriisi vaikuttaa eri tavalla erilaisilla alueilla. Varautuminen ja riskienhallinta edellyttävät paikallislähtöistä toimintaa, joka edellyttää osaamista, paikallisia toimijoita ja paikallistason tuntemusta ja tietämystä. Selonteko sanoittaa maaseuduksi kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmaa: mitä tarkoittaa Suomelle, jos maaseutumme väestökehitys jatkaa toteutuneen kaltaisena? Arvoisa puhemies! Elävät ja kestävästi elinvoimaiset maaseutualueet, kestävä ruokajärjestelmä ja kannattava maatalous luovat symbioosin. Ilman yhtä ei ole toistakaan. Maaseutumaisten alueiden erityispiirteet ja -kysymykset ovat koko Suomen asia. Mikäli nykyinen väestökehitys jatkuu, voi työikäisten määrä vähentyä maaseudulla yli 135 000:lla tulevan vuosikymmenen aikana. Huoltosuhde kiristyy etenkin ydinmaaseudulla ja maaseudun paikalliskeskuksissa. Harvaan asutulla maaseudulla elämme jo monin paikoin ikääntyvän väestön aikaa. Samalla merkittävä määrä suomalaisista haluaisi asua maaseutumaisemmassa ympäristössä, nuoret myös harvaan asutuilla alueilla. Nämä ovat luonnonvaratiheimpiä alueita Suomessa. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen bio- ja kiertotalouden tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti edellyttää uusia arvoketjuja, uutta osaamista ja uusia yrityksiä ja onnistuneita omistajavaihdoksia näillä alueilla. Ja kaikki tämä edellyttää, että alueilla on hyvän asumisen ja elämisen edellytykset. Monella maaseutualueella, erityisesti maakuntien hallinnollisilla raja-alueilla, työpaikat seuraavat väestöä — ei toisin päin kuten olemme tottuneet kuulemaan. Maaseudulla ihmiset luovat työpaikkansa ja kehittävät yritystoimintaa. Yrittäjyys on suhteellisesti yleisempää, monialaista ja moninkertaista. Yritykset ovat osoitetusti muutosjoustavia. Haasteina ovat rahoituksen saatavuus ja tki-panosten ja julkisten hankintojen alhainen kohdentuminen maaseutualueille. Maaseudulla on sopeuduttu harvaan ja harvenevaan palveluverkkoon ja siihen, että hoidetaan asiat itse yhteisölähtöisesti. Ja edelleen koulu-, sote-, kulttuuri- ja välttämättömyyspalvelut, kuten päivittäistavarakauppa-, posti-, pankki- ja apteekkipalvelut, harvenevat. Kulkemisen ja digitaalisen asioinnin reunaehdot ovat toiset kuin kaupungissa. Sillä on väliä, millä tavalla muutoksissa osataan osallistaa ja kuunnella maaseudun ja saariston ihmisten, yhteisöjen ja yrittäjien ääniä. Se, miten muutoksia hoidetaan, näkyy ihmisten luottamuksessa ja myöskin osallisuudessa. Selonteko kuvaa näitä eri yhteyksiä ja kokonaisuuksia. Tuuli- ja aurinkovoima, biokaasu sekä mineraaliketjut sijoittuvat suurelta osin maaseudulle ja konkretisoituvat paikallisseuduilla maankäytössä. Oikeudenmukaisuus, paikallinen osallistuminen ja hyötyjen jakautuminen ratkaisevat puhtaan siirtymän hyväksyttävyyden. Digitaalisen siirtymän osalta on todettava, että vaikka 5G-verkko kattaa nimellisesti valtaosan kotitalouksista, todelliset yhteysnopeudet ja kiinteän laajakaistan saatavuus jäävät maaseudulla heikoiksi. Kymmeniätuhansia kotitalouksia on nopeitten mobiiliyhteyksien ulkopuolella. Huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuus on maaseudulla merkittävästi heikompaa kuin kaupunkialueilla. Tämä rajoittaa yritystoimintaa, etätyötä ja myöskin julkisiin palveluihin pääsyä.

Arvoisa puhemies! Tunnistettava henkilöllisyys on turvallisen arjen perusta. Henkilöllisyys on myös asia, joka on meille jokaiselle kaikkein tärkeintä. Siksi tässä esityksessä ei ole kyse vain kokonaisuudesta, joka täydentää teknisiä muutoksia sähköistä asiointia koskevaan käytäntöön. Kyse on paljon tärkeämmästä, nimittäin uudesta tavasta osoittaa henkilöllisyys turvallisesti, luotettavasti ja yhdenmukaisesti kaikkialla Euroopassa. Jatkossa kaikki EU:n jäsenmaat velvoitetaan tarjoamaan eurooppalainen digitaalinen tapa todentaa henkilöllisyys puhelimella yhtä luotettavasti kuin nykyiset vahvat sähköisen tunnistamisen välineet. Tällaiseen lompakkoon voitaisiin liittää myös muita henkilöön liittyviä vahvistettuja tietoja, kuten ajo-oikeus- tai tutkintotiedot. Näin lain myötä syntyvä järjestelmä mahdollistaisi siitä tulevaisuuden asiointivälineen myös laajemmin viranomaispalveluissa ja muussa yksityiselämässä. Arjen turvallisuus syntyy siitä, että asiointi on helppoa. Juuri tällaiset uudet tavat toimia vahvistavat arjen turvallisuutta, kun ne luodaan huolellisesti ja vahvoiksi. Digitaaliset järjestelmät eivät saa altistaa meille tärkeimpiä tietoja, kuten henkilöllisyyttämme, uuden ajan vaaroille. Arvoisa puhemies! Toimiakseen luotettavalla tavalla tämä esitys vaatii myös uuden digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, joka olisi järjestelmän kautta käytettävä viranomaisen myöntämä sähköinen asiakirja. Se perustuisi voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin, joten sen luotettavuus olisi samalla tasolla kuin nykyisten fyysisten asiakirjojen. Tämä antaisi ihmisille mahdollisuuden todistaa henkilöllisyytensä myös ilman muovikorttia, mikä lisää arjen asioinnin helppoutta. Huomiota on kuitenkin annettava myös sille, että sähköisten palvelujen kehittämistä ei tule jarruttaa. Vahvan sähköisen tunnistamisen turvallisuutta on parannettava entisestään, ja digitaalisen järjestelmän turvallisuus on taattava. Tällä esityksellä vahvistetaan vaatimuksia tunnistusvälineiden myöntämisen turvallisuudesta sekä mahdollistetaan passin tai henkilökortin voimassaolon tarkistaminen velvoittavammin kuin nykyisin, mikä myös ehkäisee identiteettivarkauksia ja verkkorikollisuutta. Siksi tämä esitys on selkeä toimi turvallisen arjen puolesta. Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntökokonaisuus tekee Suomesta edelläkävijän digitaalisen identiteetin käyttöön ottamisessa. Se parantaa kansalaisten mahdollisuuksia asioida sujuvasti, luotettavasti ja turvallisesti sekä kotimaassa että muualla Euroopassa. Samalla kukaan ei kuitenkaan ole velvoitettu ottamaan tätä uudenlaista digitaalista lompakkoa käyttöön. Kyseessä on vain vapaaehtoinen lisä, jonka tarkoitus on helpottaa arkea, ei vaikeuttaa sitä. Jokainen voi jatkaa asiointia myös aivan kuten ennenkin, omalla tutulla ja turvallisella tavalla. Siksi tämä uudistus on ennen kaikkea tulevaisuuden rakentamista. Sen myötä meillä on ajantasaiset välineet rakentaa entistä turvallisempaa ja toimivampaa digitaalista arkea. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsillä mittaushistorian pitkäaikaisin talouskasvun pysähtyneisyyden aika. Tuo historia ulottuu aina vuoteen 1860 saakka. Työttömyys on Euroopan korkeinta, konkurssien määrä ennätyslukemissa, 90-luvun alun lukemissa, asuntokauppa romahtanut ja rakentaminen pysähtynyt, ja velka sen kuin lisääntyy. Sitä ei ole saatu taitettua. Talouskasvu syntyy innovaatioista, uusien tuotteiden keksimisestä, ja investointeja pitäisi saada liikkeelle, mutta keinot, millä te tähän pyritte, ovat väärät. Tämä yhteisöveron alennus on kuin tuuleen heitettyä rahaa, joka ei tule nostamaan Suomea talouden suosta. Kello käy, mutta Hakulista ei näy. Missä viipyvät, pääministeri Orpo, täsmätoimet talouskasvun aikaansaamiseksi?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puhuttaessa turpeesta ja varsinkin sen poltosta on todettava se, että tähän liittyy keskeisesti myös kysymys puun polttamisesta energiaksi. Puun polttaminen energiaksi ei ole sen paras käyttötarkoitus silloin, kun sille on tarjolla korkeamman lisäarvon käyttöä metsäteollisuuden jatkojalostuksessa, rakentamisessa, uusissa biotuotteissa ja vientiteollisuudessa. Näin luomme enemmän työpaikkoja, enemmän vientituloja ja enemmän hyvinvointia Suomeen. Samalla on tunnustettava huoltovarmuuden merkitys. Turpeella on edelleen tärkeä rooli huoltovarmuuspolttoaineena sekä kasvualustoissa ja kuivikkeena. Huoltovarmuutta ei saa vaarantaa, ja siksi turpeen asema osana kokonaisratkaisua on turvattava.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tähän alkuun tuli mieleen semmoinen vanha sanonta, että voin kertoa teille jonkun asian, mutta en voi ymmärtää sitä teidän puolestanne — erityisesti kun turpeesta täällä on varsin värikkäitä sanankäänteitä käytetty. Mutta asiaan. Ilmastonmuutokseen vaikuttamisessa ja sopeutumisessa toimettomuus ei ole reilua eikä vastuullista. Tärkeintä on purkaa riippuvuus fossiilisten polttoaineiden sekä raaka-aineiden tuottajamaista. Tämä sota on sitä osoittanut erityisen dramaattisella tavalla. Tämä vahvistaa energiaomavaraisuuttamme ja kriisinkestävää yhteiskuntaa. Se ei onnistu ilman ennakoitavaa politiikkaa ja pitkäjänteisiä ohjauskeinoja. Tämän tulee olla pohjana koko ilmastopolitiikallemme. Kansainvälisen ilmastodiplomatian lisäksi Suomen tulee vaikuttaa Euroopan unionissa vahvan, erilaiset ratkaisut ja jäsenmaiden olosuhteet tunnistavan ilmastopolitiikan puolesta. Yhden politiikan malli ei toimi erilaisissa jäsenmaissa, eikä se toimi Suomen sisälläkään. Arvoisa puhemies! Tarvitaan vastuullisia, yli vaalikausien ulottuvia tekoja, joilla on laaja hyväksyntä. Tarvitaan vähemmän vaalipuheita ja enemmän tosiasioihin ja tieteeseen perustuvia tekoja. Näissä teoissa biotaloudella on Suomessa aivan keskeinen rooli. Arvoisa puhemies! Ympäristö- ja ilmastoministeri vastasi tammikuussa keskustalaisten kansanedustajien tekemään kirjalliseen kysymykseen puurakentamisen edistämisestä. Vastaus ei kaikilta osin meitä kysyjiä tyydyttänyt. Metsäbiotalouden tiedepaneelilta on myös tullut uutta tietoa puurakentamiseen liittyen. Tiedepaneelin tutkimuksen mukaan rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kaikista Suomen päästöistä. Tutkimushankkeessa laaditut skenaariot osoittavat, että puun käytön lisääminen rakentamisessa voi vähentää rakennetun ympäristön vuosittaisia kokonaispäästöjä jopa 11 prosenttia verrattuna nykyiseen tasoon. Suurin potentiaali puun käytön lisäämiseen on kerrostalorakentamisessa. Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalonvaltaisin maa. Lähes puolet kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa, ja noin kolme neljäsosaa uusista asunnoista rakennetaan kerrostaloihin. Kuitenkin vain noin neljä prosenttia asuinkerrostaloista on nykyisin puurunkoisia. Tiedepaneelin mukaan puurakentamisen lisäämisellä saavutettavat päästösäästöt ovat merkittävän suuruisia suhteessa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitettyihin muihin päästövähennystoimiin. Arvoisa puhemies! Tiedepaneelin tutkimushankkeen lähtökohtana on ollut, että puun käyttöä rakentamisessa voidaan lisätä ilman metsien hakkuumäärien kasvattamista. Puun ohjaamisella enenevässä määrin rakentamiseen voitaisiin hakkuita Tiedepaneelin mukaan jopa vähentää. Puun käytön lisääminen perustuisi myös nykyistä enemmän hybridirakentamiseen eli käyttöön yhdessä betonin, teräksen ja muiden materiaalien kanssa. Puurakentamisen mahdollisuuksia ilmastopolitiikassa ei Metsäbiotalouden tiedepaneelin mukaan ole otettu Suomessa vielä riittävän hyvin huomioon. Esimerkiksi Tanskassa rakennusten päästörajojen kiristyminen on lisännyt biopohjaisten rakennusmateriaalien käyttöä. Lisäksi EU:ssa valmistellaan parhaillaan vapaaehtoisia hiilivarastomarkkinoita, jotka voivat toteutuessaan parantaa puupohjaisten ratkaisujen kilpailukykyä. Sitaatti tiedepaneelitutkimushanketta johtaneelta Aalto-yliopiston professori Matti Kuittiselta: ”Rakennusten hiilisertifikaateista voi tulla merkittävä tulonlähde rakentajille ja kiinteistöjen omistajille. Tässä ilmastotoimet ja talous ohjaavat rakentamista samaan suuntaan.” Arvoisa puhemies! Metsäbiotalouden tiedepaneelin tutkimushanke nostaa esille selkeitä syitä, miksi puurakentaminen ei Suomessa kehity. Viime vuonna voimaan astunut rakentamislaki ja sen nojalla annetut asetukset rakennusten ilmastoselvityksistä ja hiilijalanjäljen raja-arvoista eivät tiedepaneelin mukaan ohjaa riittävästi rakentamisen materiaalivalintoja. Hiilijalanjäljen raja-arvot on sen mukaan asetettu liian väljiksi. Tutkimuksen tulosten pohjalta tiedepaneeli on laatinut neljä politiikkasuositusta puun käytön lisäämiseksi rakentamisessa. On perusteltua kysyä hallitukselta, mikä sen kanta näihin suosituksiin on. Aikooko hallitus tehdä vähähiilisen rakentamisen ohjelman ja ohjata sen kautta vähähiilistä rakentamista ja erityisesti puurakentamisen osalta? Tuleeko hallitus kiristämään rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoja vähäpäästöisten materiaalien käytön lisäämiseksi ympäristöministeriön teettämien selvitysten pohjalta? Onko hallitus päivittämässä kerrostalorakentamisen sääntelyä vastaamaan muiden Pohjoismaiden sääntelyä, jotta Suomen rakennusmääräykset sekä rakennustekniset ja toiminnalliset vaatimukset edistävät puupohjaisia ratkaisuja niin teknisesti, toiminnallisesti kuin kustannuksiltaan varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi? Millä tavoin hallitus ohjaa puunkäyttöä pitkäikäisiin ja korkean arvonlisän kohteisiin? Onko hallituksella suunnitelmia perustaa Suomeen puurakentamisen osaamiskeskus, joka toimisi puurakentamisen tki-toiminnan ja osaamisen vahvistajana pitkäjänteisesti? Arvoisa puhemies! Metsät, puu ja biotalous eivät ole ongelma. Ne antavat ratkaisuja meidän ihmisten aiheuttamiin ongelmiin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Lintilä tuossa nosti Turun tunnin junan, minkä rakentaminen on aika järjetöntä tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, kun tiedetään, että 10 miljardin sopeutukset tulevat seuraavalle hallituskaudelle, kun tämä hallitus ei pystynyt niitä omia sopeutuksiaan tekemään. Tavoitteena oli siis 10 miljardia, ja Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan noin 3,5 miljardia on kyetty tekemään, jolloin lasku jää seuraavalle hallitukselle, ja sinne jää vielä sitten tällainen sitoumus tuosta Turun tunnin junasta ikään kuin kaupan päälle. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että seuraavassa kehysriihessä — kun nyt sitä ei tässä lisätalousarviossa tehty — peruttaisiin tuo yhteisöveron alennus, josta lähes kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että siitä ei talouskasvua seuraa. Kun se vielä nyt kirjoituspöydällä on, niin totta kai se kannattaisi perua. Myöskin vauraille kohdistetut veronalennukset ovat sellaisia, että eivät ne todellisuudessa suomalaiseen kulutukseen mene. Jos 100 000 euroa henkilö tienaa, niin kyllä se on saanut varmasti sohvansa ostettua ihan muutenkin. Ne menevät sitten ulkomaanmatkailuun tai osakesijoittamiseen. Näinhän se totuus on. Aivan samoin voidaan kyseenalaistaa puolen prosentin arvonlisäveron alennus, mikä tehtiin. Yhtään kaupan hintalappua en nähnyt, missä tämä arvonlisävero olisi sinne hintoihin alaspäin siirtynyt. Kyllä se oli kädenojennus jälleen kaupalle, jonka lauluja tämä hallitus tuntuu laulavan. Haluan nostaa tässä puheenvuorossa esille myös sen, että kun tämä verokertymä oli näin järkyttävästi pienempi, mitä alun perin ennusteet olivat, niin meidän tulisi miettiä sitä, miten tämä ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Olemme paljon puhuneet siitä, että ihmiset eivät kuluta enää niin paljon, mutta todellisuudessa on myöskin kulutustavan siirtymällä iso merkitys. Ennen ostettiin palveluita, majoituspalveluita tai taksipalveluita tai ravintolapalveluita. Nykyään kaikki nämä ja monet kaupan palvelut ovat netissä, ja se välittäjä vie sen leijonanosan siitä voitosta — se usein on kansainvälinen yhtiö, ja nämä yhtiöthän sijaitsevat veroparatiiseissa — ja silloin sen ravintoloitsijan tai hotelliyrittäjän tai muun yrittäjän siivu on hyvin matala. Minä en tiedä, mitä tälle on tehtävissä, mutta meidän tulee tunnistaa tämä sen temuttamisen kaupankäynnin lisäksi, se, että alustat vievät katteen. Maataloudessahan tämä sama asia on ollut pitkän aikaa — se alkutuottaja-asema on hyvin mitätön — mutta tämä tulee siirtymään tosi laajalle sektorille. Jos ei tässä saada jotakin aikaiseksi, niin meillä tulee näkymään vielä enemmän huonekaluliikkeitten tai ravintoloitten tai hotelliyrittäjien tai kaikkien vastaavien konkursseja.

Arvoisa puhemies! Todella Suomen taloutta vaivaa matalasuhdanne, josta hallitus ei tietenkään tyystin ole vastuussa, mutta hallitus on vastuussa siitä omasta epäonnistuneesta politiikastaan, joka on tarpeettomasti pitkittänyt tätä tilannetta. Lisätalousarvio on jälleen riittämätön vastaus Suomen julkisen talouden haasteisiin. Vihreiden vastalauseessa on muutamia konkreettisia ehdotuksia: Ensimmäinen koskee tätä Länsirata-hanketta, josta voi tietenkin tässä salissa olla montaa mieltä, kuten edellä on kuultu, mutta selvää on se, että tämän hankkeen toteuttamisessa olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota ilmasto- ja luontovaikutusten minimoimiseen ja kompensointiin. Valtio voi tässä osoittaa esimerkkiä muille osakkaille. Rakentamisvaiheessa tulisi sitoutua käyttämään vähähiilistä betonia sekä terästä. Lisäksi hankkeen luontovaikutuksia tulee systemaattisesti selvittää sekä lieventää kaikin mahdollisin toimin. Erityisesti ekologisten yhteyksien turvaaminen ratalinjan läheisyydessä täytyy varmistaa ja olemassa olevia ekologisia yhteyksiä pyrkiä vahvistamaan. Valtion on myös toteutettava ekologista kompensaatiota hankkeen osalta huolelliseen selvitykseen pohjaten, ja tähän liittyen esitämme lausumaa. Toinen kokonaisuus liittyy tähän työttömyyskriisiin, joka Suomea vaivaa. Erityisesti olen huolissani nuorten työttömyydestä. Meillä oli vuoden lopussa alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita yhteensä 80 000. Erityisen huolestuttavana voidaan pitää pitkäaikaistyöttömäksi jääneiden nuorten tilannetta. Nuorten tulevaisuususkon murenemiseen ja työllisyysnäkymien heikkenemiseen olisi syytä puuttua nopeasti ja määrätietoisesti. Vihreät ovat esittäneet lukuisia keinoja nuorten työllisyyden parantamiseksi, ja katsomme, että hallituksen tulisi tuoda parempia ja vahvempia esityksiä tästä aiheesta eduskunnan käsittelyyn. Tästä siis on myös yksi lausuma. Kolmantena kokonaisuutena on nyt tämän lisätalousarvion kenties isoin asia, joka on nämä verotuloihin kohdistuneet muutokset. Niissä näkyy toki tämä Suomen heikko taloudellinen kehitys, jonka seurauksena sitten nämä verotuottoarviot ovat pienentyneet, mutta on tietysti myös niin, että hallitus itse on tehnyt lukuisia verotuloja vähentäviä päätöksiä tämän hallituskauden aikana. Yksi sellainen merkittävä on vielä niin sanotusti piirustuspöydällä, eli tämä yhteisöverokannan alentaminen 18 prosenttiin, jota ei ole vielä viety maaliin. Asiantuntijat ovat tämän esityksen laajasti tyrmänneet. Jopa perussuomalaisten oma nuorisojärjestö on tyrmännyt ja vaatinut tämän esityksen perumista. Se on julkisen talouden näkökulmasta varsin vähäjärkinen esitys, koska se ei tehokkaasti lisää talouden kasvua ja tietysti poraa 830 miljoonan aukon meidän verotuottoihimme tämän nyt lisätalousarviossa käsitellyn lähes miljardin aukon lisäksi. Eli esitämme, että eduskunta edellyttäisi, että hallitus ei tuo eduskuntaan enää uusia veropohjaa heikentäviä esityksiä. Arvoisa puhemies! Teen vihreiden vastalauseen mukaiset esitykset.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvioesitys näyttää hyvin sen, kuinka vakavassa tilanteessa Suomen talous tällä hetkellä on, ja se näyttää myöskin sen, kuinka huonosti hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan. Se kertoo kaiken oleellisen, kun katsotaan sitä, että työllisyystavoite, 100 000 uutta työpaikkaa, ei ole lähelläkään, vaan ollaan 60 000 toisessa suunnassa, eli tavoite on erittäin kaukana. Velkaantuminen on edelleen erittäin kovaa, ja siitä kertovat nämä luvut, jotka tässä lisätalousarviossa ovat tämän vuoden lopussa: Suomen valtiolla on velkaa 201 miljardia, ja se on kasvanut 45 miljardilla tämän kolmen vuoden aikana, kun sitä oli 156 miljardia vuoden 23 lopussa. Kolmen vuoden aikana on otettu velkaa enempi kuin Sanna Marinin ja Rinteen hallitus otti neljän vuoden aikana yhteensä. Eli tämä kertoo sen, kuka on ottanut velkaa erittäin paljon. Siinä mielessä ollaan velanoton kannalta erittäin huolestuttavassa tilanteessa. Sitten toinen huolestuttava tilanne tässä on sen osalta, että tuloarviot ovat joutuneet alennettavaksi 952 miljoonalla, ja erityisen huolestuttavaa on, että ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota alennetaan 629 miljoonaa ja arvonlisäveron tuottoa arvioidaan 323 miljoonaa. Kun joulukuussa on hyväksytty tämä talousarvio tälle vuodelle, niin näin nopeasti tämä tilanne on mennyt näin huonoon suuntaan. Se kertoo tästä talouden ennustamisesta todella paljon. Tässä mielessä nämä luvut ovat pysäyttäviä. Sitten uutta velkaa otetaan melkein 1,4 miljardia euroa. Nämä luvut ovat todella huonot. Kaikki menee väärään suuntaan. Siinä mielessä tässä lisätalousarviossa olisi erittäin paljon pitänyt kiinnittää huomiota siihen, miten saadaan talous kasvuun, ja niitä toimia täällä on aika vähän. Olisi pitänyt katsoa, mitä voitaisiin tehdä, että pieniä kasvuyrityksiä saataisiin alvin alarajan nostoon, miten näitä kasvurahoituksia olisi pystytty tekemään niin, että saadaan liikkeelle kasvuyritystoimintaa, miten rakennetaan tukipaketti rakennusalalle ja niin poispäin. Sitten on monta osaa, jotka liittyvät tähän vihreään siirtymään, ja niitä olisi pitänyt tehdä enempi. Sitten työmarkkinoilla olisi pitänyt hakea ratkaisuja, joilla mennään työmarkkinoilla aitoon vuoropuheluun, ja sitä kautta oltaisiin haettu niitä elementtejä, millä kasvua saadaan yhdessä rakennettua. Tässä mielessä nämä osiot tästä puuttuvat kokonaan, ja toivonkin, arvoisa rouva puhemies, että näitä kehysriihessä alkaa ilmestyä, koska niitä todella, todella tarvitaan. Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tämä Fingridin osto, 400 miljoonaa, vähän yli. Sinänsä on ymmärrettävää, että se ostetaan valtiolle, ja se toivon mukaan tekee siitä sillä tavalla ennustettavan, että kun Fingridilläkin on erittäin iso investointipanos tulemassa valtakunnan verkkoon, kantaverkkoon, niin se pääomitus sitten — kun tämä omistus tulee, tuleeko sieltä sitten valtiolle joitain pääomitustarpeita vielä — on vielä arvattavissa ja kysyttävä tässä yhteydessä. Siinä mielessä tämä lisätalousarvio on kyllä, näin nopeasti kuin se tulee budjetin jälkeen, surullista luettavaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtajana esittelen nyt tämän valtiovarainvaliokunnan mietinnön koskien vuoden 2026 lisätalousarviota. Tässä lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota alennetaan 952 miljoonalla eurolla ja määrärahoja lisätään 438 miljoonalla eurolla. Näiden verotuloarvioiden tarkentumista selittävät muun muassa ennakoitua alemmat kertymät sekä ennusteiden aleneminen. Eli tämä esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1 390 miljoonalla eurolla. Näin ollen valtion vuoden 2026 nettolainanotoksi arvioidaan noin 10,8 miljardia euroa. Alijäämää pienentää 1.1. lakkautetun Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Jos tätä noin 2,3 miljardin euron tuloutusta ei huomioida, niin alijäämä on 13,1 miljardia euroa, ja budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 201 miljardia euroa vuoden loppuun mennessä. Määrärahatarvetta kasvattavat etenkin Fingrid Oyj:n omistusjärjestelyt, joiden mittaluokka on 402 miljoonaa euroa, ja kasvua ja investointeja vauhdittavaan kokonaisuuteen esitetään yhteensä 145 miljoonaa euroa. Länsiradan rakentamisen rahoittamiseen esitetään 6,2 miljoonan euron lisäystä, ja liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan allekirjoittamaan Länsirata Oy:n rakentamisvaihetta koskeva osakassopimus. Lisäksi Laivue 2020 ‑tilausvaltuutta esitetään lisättäväksi 139 miljoonaa. Todettakoon myös, että hallituksen lisätalousarvioesitykseen sisältynyt lisämääräraha alkoholilain uudistuksesta johtuviin lupa- ja valvontatehtäviin on valiokunnan käsittelyssä poistettu, sillä tämän mainitun alkoholilain muutoksen käsittely on vielä eduskunnassa kesken. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän puheenvuorosta. Tosiaan on hyvä muistuttaa, että me korjataan lakiaukkoa, josta on ollut vuosia puhetta, kuten tuossa ainakin edustajat Aittakumpu ja Ronkainen ja Rintamäki toivat esille. Tästä on puhuttu vuosikausia, ja esimerkiksi juuri emeritaprofessori Utriainen on tuonut esille tämän lain aukon, joka jäi siitä, että meidän pakkolaitoslainsäädäntö kumottiin ja meille jäi sellainen tilanne, että mielenterveyspuolelta sanotaan, että eivät kuulu tänne, kun eivät ole mielisairaita, ja vankilasta sanotaan, että täällä ei voi pitää, kun pitää päästää välillä ulos. Tämähän on nyt ollut tämä ongelma. Sitten on hyvä huomata vielä semmoinen asia, että tämä tulee ensi vuoden alusta voimaan, mikäli eduskunta tämän nyt sitten ripeästi käsittelee, ja tätä sovelletaan vasta sen jälkeen tehtyihin rikoksiin. Tietysti tässä on se ikävä puoli, että tässä menee jonkun aikaa, ennen kuin meidän vaarallisiin vankeihin tätä sovelletaan. Jos tämäkin olisi tehty vuosia sitten, niin kuin tämä olisi pitänyt tehdä, niin tämä olisi jo voimassa. Valitettavasti meillä on nyt sitten henkilöitä, joita tämä ei koske. Sitten täällä tuotiin esille, esimerkiksi sosiaalidemokraattien edustaja Viitala, huolia siitä, miten tätä on arvioitu. Tässä on ollut todella huolellinen lainvalmistelu. Tässä on arvioitu ensin muistion kanssa, joka on lausutettu laajasti, erilaisia vaihtoehtoja, minkä jälkeen tässä on ollut laajapohjainen seurantaryhmä virkavalmistelussa. Muun muassa Oikeuskanslerinvirasto on tuonut lausunnossaan esille, että tässä on hyvin kattavasti arvioitu perus- ja ihmisoikeuksia ja ihmisoikeusvelvoitteita ja otettu sääntelyssä huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, ja ei sieltä ole löydettävissä mitään ehdotonta estettä tällaisen varmuusvankeuden rakentamiselle. Totta kai sen pitää olla tarkkarajainen ja täsmällinen, ja siellä on valitusoikeudet, tuomioistuin on mukana, siellä on oikeus avustajaan. Tämä on rakennettu kyllä siten, että tässä tulee oikeusturva huolehdittua. Mutta tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että tässä on taustalla yksittäisten ihmisten ja kansalaisten suojeleminen tällaisilta yksittäisiltä vaarallisilta ihmisiltä, joista tässä oli hyviä esimerkkejä. Keto-Huovinen ja Rintamäki toitte, monissa puheenvuoroissa tuli esille juuri näitä esimerkkejä. On ehkä hyvä vielä todeta se, että esimerkiksi Oikeuskanslerinvirasto toteaa, että ihmisoikeustuomioistuimen tuore käytäntö näyttäisi nimenomaan vahvistavan ja korostavan sitä valtion huolellisuusvelvoitetta koko ajan enenevässä määrin, että meidän on suojeltava yksilöitä. Heillä on oikeus elämään ja turvalliseen yhteiskuntaan. Tämä painotus on aivan oikeanlainen. Kiitos palautteista. Tässä on ollut merkittävä työ, iso työ, ja kiitän meidän virkakuntaa ja siellä olevia henkilöitä. Nimittäin tämä ei ollut ihan helppo harjoitus. Ei ollut oikein mitään pohjaa, mistä lähteä. Tämä piti rakentaa Suomen oikeusjärjestelmään aivan uutena. Me ei voitu kopioida Ruotsin mallia, mitä he suunnittelevat. Me ei voitu kopioida Norjan mallia, ei Tanskan eikä Saksan mallia, kun meillä on ihan omanlaisensa rangaistusjärjestelmä. Syksyllä 23 virkamiesvalmistelu alkoi, ja sitä on tehty koko ajan tosi uutterasti, ja kiitän meidän virkamiehiä hyvästä työstä. Nyt minä luovutan tämän teille ja toivon, että jos jotain korjattavaa on, niin korjataan, mutta tämä on kuitenkin kriminaalipoliittinen ratkaisu, viemmekö me tämän läpi vai emmekö. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nyt teki kirjallisen kysymyksen ministeri Multalalle sähkön hinnasta. Kiitos vastauksesta, se lämmitti. Se ei kuitenkaan lämmitä kuluttajia ja yrittäjiä, jotka maksavat taas tulevina talvina käsittämättömiä sähkölaskuja, kun ei tuule ja potkurit jäätyvät. Ministeri Multala sanoo vastauksessaan, että hallitus selvittää perinteisen ydinvoimalan rakentamista. Kysymys kuuluukin: tuleeko se Olkiluotoon vai Loviisaan, ja koska se on valmis, ja miten se ydinvoimalan suunnittelu etenee?

Arvoisa rouva puhemies! Rehellisyydellä ei kuulemma voiteta vaaleja. Silloin vaihtoehdoksi jää olla epärehellinen, jolloin pettää itsensä lisäksi koko Suomen, sen kansalaiset ja kansainväliset kumppanit. Joutuukin miettimään, kumpi päähallituspuolueista on rehellisempi kuin toinen, edes jollain tapaa on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja toinen ei ehkä niin kovinkaan. Arvoisa puhemies! Onko tavoitteemme sovittaa nielut päästöihin vai päästöt nieluihin? Pyrimmekö parantamaan metsien hiilensidontakykyä, jotta voimme jatkaa päästöjen tuottamista, vai vähennämmekö metsien käyttöä, jotta voimme jatkaa päästöjen tuottamista? Ovatko metsät ylipäätään olemassa sitä varten, että voimme jatkaa fossiilisten päästöjen tuottamista? Käytämmekö ilmastoa politiikan tekemisen kohteena vai politiikan tekemisen välineenä — yritämmekö vaikuttaa ja sopeutua ilmastonmuutokseen vai yritämmekö saada ääniä vastustamalla ilmastonmuutoksen vaatimia toimia tai vaatimalla niitä enemmän, mihin meillä on resursseja? Arvoisa puhemies! Joitain tähän aiheeseen liittyviä asiantuntijakommentteja, joihin keskustalaisena on helppo yhtyä: "Hakkuiden voimakas vähentäminen ei ole kansantalouden tai huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltua, eikä siitä aiheutuva ilmastohyöty ole pysyvä." "Puun monipuolinen käyttö vähähiilisen rakentamisen materiaalina tuo merkittäviä ilmastohyötyjä." "Enemmän uusiutuvia rakennusmateriaaleja päästö- ja energiaintensiivisten rakennusmateriaalien sijaan." "Bioenergian roolia joustavana säätövoimana tulee kasvattaa." "Kantaverkon alueellinen tasa-arvo on vihreän siirtymän edellytys, siksi kapasiteettia ja liityntävarmuutta on vahvistettava." "Kasvihuonekaasujen laskennan muutokset vaikuttavat merkittävästi nieluarvioihin. Näiden muutosten merkitys tulee huomioida." "Suomi on yksi harvoista EU-maista, joka ei ole asettanut biokaasun tuotantoon tai käyttöön liittyvää kansallista tavoitetta. Tämä heikentää investointivarmuutta ja hidastaa päästövähennysten toteutumista." "Biokaasun tuotanto on tällä hetkellä ainoa teollisessa mittakaavassa toimiva teknologia, joka mahdollistaa samanaikaisesti uusiutuvan kaasun tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen." "Suomalaisen maatalous- ja ruokapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on kansallisen huoltovarmuuden ja hyvän ravitsemuksen takaaminen Suomessa asuville." "Maatalous ei ole ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen lähde, vaan se on metsien ohella yksi niistä harvoista sektoreista, joka pystyy myös sitomaan ilmakehästä hiiltä maaperään." Ja vielä yksi, joka on suoraan Huoltovarmuuskeskuksen tuoreesta tutkimusraportista: "Vaikka ilmastopolitiikka voi pitkällä aikavälillä ohjata eläinperäisen tuotannon suhteellista vähenemistä, Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan näkökulmasta kotieläintuotannon säilyttäminen on edelleen välttämätöntä — erityisesti pohjoisen viljelyolosuhteissa, joissa eläintalous tukee nurmituotantoa ja ravinnekiertoa." Arvoisa puhemies! Meidän työtämme eduskunnassa ei edesauta se, että asiantuntijat ovat eri mieltä ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Kun toinen asiantuntija sanoo, että tuhansien hehtaareiden luonnonsuojelualue lisää merkittävästi metsien hiilinieluja, ja toinen sanoo, että tuhansien hehtaareiden hakkaaminen sähkölinjojen alta ei vaikuta metsien hiilinieluihin juuri lainkaan, tai kun toinen asiantuntija sanoo, että hakkuiden vähentäminen aiheuttaa niiden siirtymisen Suomen ulkopuolelle, ja toinen sanoo, että ei aiheuta, niin joudumme kohtuuttomaan tilanteeseen päättäjinä. Saati, että yksi asiantuntija sanoo, että mitä vähemmän metsiä hakataan, sitä suurempi niiden nielu on, mutta jatkaa sivulauseessa, että ainakin joitain kymmeniä vuosia. Onko siis niin, että meidän jälkeemme on vedenpaisumus? Jos vaaleja ei voiteta rehellisyydellä, niin missä on rehellisyys meitä päättäjiä kohtaan? Vai onko niin, että meidän poliitikkojen lisäksi asiantuntijoissa on niitä, joille ilmastosta on tullut politiikan tekemisen väline, kun sen pitäisi olla tieteen tekemisen kohde? Ja tämän seurauksena meille jokaiselle annetaan mieleiset puukot ja puntarit, joilla tapella keskenään tappelussa, jossa kaikki häviävät — ilmasto, yritykset, työllisyys, huoltovarmuus, kansantalous, kansalaiset ja varsinkin tulevat sukupolvet. Ja tämä siis asiantuntijoiden kommentteina, toteamuksina. Me saamme päivittäin vastaan näitä vastakkaisia näkemyksiä, ja meillä on sitten, mistä valita. Arvoisa puhemies! Keskustan linja on, että politiikan ja ohjauskeinojen kehittämisen on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Politiikan aiheuttamaa epävarmuutta pitää vähentää, jotta toimien jatkuvuus voidaan taata. Tämä edellyttää parlamentaarista työtä yhteisen näkemyksen muodostamiseksi ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Rehelliseltä pohjalta.

Kiitos, arvon puhemies! Kansakuntamme tulevaisuuden ja erityisesti Suomen puhtaan luonnon kannalta keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä. Epäonnistuneen suunnitelman seurauksena saatamme sitoutua toteuttamiskelvottomiin, kansantaloutemme tuhoaviin ja globaalisti luonnontilaa heikentäviin ratkaisuihin. Sen sijaan onnistunut suunnitelma ja sen onnistunut täytäntöönpano tukee taloutemme kasvua ja takaa ympäristömme elinkelpoisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kohdistuu erityisesti taakanjakosektoriin, jonka keskiössä ovat liikenteen, maatalouden ja rakennusten erillislämmitysten päästöt. Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma taas puolestaan tarkastelee päästöjen ja hiilinielujen kehitystä seuraavien 30 vuoden aikana erilaisten skenaarioiden kautta. Näiden skenaarioiden keskeinen viesti on, että tulevaisuuden päästökehitys riippuu teknologian, talouden ja kansainvälisen politiikan suunnista erityisesti EU-tasolla. Kokoomus on sitoutunut ilmastolain mukaiseen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Suomi on jo nyt onnistunut ilmastotyössä monella osa-alueella erinomaisesti. Erityisesti päästökauppasektorilla, eli energiantuotannossa ja suurteollisuudessa, päästöt ovat vähentyneet ripeästi. Tämä on vahva osoitus siitä, että EU:n päästökaupan kaltaiset markkinataloutta tukevat mekanismit yhdistettynä teknologisia innovaatioita tuottavaan kapitalistiseen vapauteen tuottavat kustannustehokkaita ja toimivia keinoja vähentää yhteiskuntiemme tuottamia päästöjä. Taakanjakosektorilla Suomi etenee kohti asetettuja päästövähennystavoitteita. Liikenteessä, maataloudessa ja rakennusten lämmityksessä on tehty ja tehdään edelleen toimia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä. Näillä näkymin Suomi on saavuttamassa taakanjakosektoria koskevat ilmastotavoitteensa. Erityisesti liikenteen sähköistyminen vähentää tulevaisuudessa päästöjä ja on oivallinen käytännön esimerkki markkinatalouden kyvystä löytää ratkaisuja myös aikamme ympäristöhaasteisiin. Arvoisa puhemies! Suomen ja monen muun EU-maan ilmastopolitiikan suurimmat haasteet liittyvät maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Aiemmin eduskunnassa päätetyt hiilinielu- ja hiilineutraaliustavoitteet tehtiin silloisen hiilinielulaskennan antaman tiedon perusteella. Sittemmin hiilinielulaskennan pohjalla olevat mittaustiedot ovat muuttuneet merkittävästi ja ajaneet ison osan Euroopan maista hiilineutraaliustavoitteen kannalta mahdottomaan tilanteeseen. Hallitus on rahoittanut Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteishanketta, jonka tavoitteena on parantaa hiilinielujen tilannekuvaa ja vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa. Ajantasaisen tiedon lisäksi päätöksenteon pohjaksi tarvitaan realismia ja aidosti saavutettavissa olevia tavoitteita. Laskentamallissa, jossa Suomen alati kasvavat metsät ovat vuosi vuodelta isompi laskennallinen päästölähde, täytyy olla jotain perustavanlaatuista vikaa. Maankäyttösektorista puhuttaessa on hyvä muistaa, että kilpailukykyisen ja työllistävän bio- ja metsätalouden edellytyksenä on puuraaka-aineen riittävä saatavuus. Me emme näe hakkuiden rajoittamista taloudellisesti kestävänä tai oikeudenmukaisena ratkaisuna Suomen ilmastopolitiikan haasteisiin. Arvon puhemies! Opposition väitteet siitä, että hallitus olisi istunut käsiensä päällä ilmastopolitiikassa, eivät tietenkään pidä paikkaansa. Haasteellisella maankäyttösektorilla on jo linjattu ja osin toteutettukin lisätoimia. Myös taakanjakosektorille on tehty uusia päästövähennystoimia. Ajoneuvokantaa uudistetaan romutuspalkkioilla, biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä tuetaan, metsitystukea laajennetaan. Teollisuus- ja energiapolitiikassa panostetaan uusiin puhtaan siirtymän teknologioihin, kuten hiilidioksidin talteenottoon, johon investoidaan lähes 100 miljoonaa euroa. Puhtaan siirtymän investointien verohyvityksellä lisätään puolestaan puhtaan energian kysyntää ja tarjontaa. Hallituksen ilmastopolitiikalla ei pyritä näivettämään Suomea, vaan mahdollistamaan niin sanotut win-win-ratkaisut, joilla Suomeen syntyy uusia töitä sekä investointeja päästöjen samalla vähentyessä. Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on erottamaton osa ilmastopolitiikkaa. Vuonna 2025 Suomessa tuotetusta sähköstä 95 prosenttia oli fossiilivapaata, ja samalla sähkön keskihinta oli Euroopan edullisin. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta Suomen pitkäjänteisestä energiapolitiikasta ja ennen kaikkea ydinvoiman merkittävästä roolista. On onni, että ydinvoiman hyödyt ymmärretään nykyisin laajasti tämän salin vasenta reunaa myöten. Ydinvoima tarjoaa vakaata perustuotantoa, joka mahdollistaa edullisten ja uusiutuvien tuotantomuotojen, kuten maa- ja merituulivoiman, laajamittaisen hyödyntämisen. Siksi uudistamme ydinenergialakia, joka helpottaa erityisesti pienydinvoiman rakentamista. Pienydinvoimalla on huomattava potentiaali erityisesti puhtaassa lämmöntuotannossa, mutta myös puhtaassa sähköntuotannossa. Puhtaalla sähköllä on päästövähennysten lisäksi laajat elinkeinopoliittiset ulottuvuudet. Teollisuutemme, kuten myös koko muu yhteiskunta, elää puhtaasta ja halvasta sähköstä siinä, missä riittävä ja luotettava sähköntuotanto mahdollistaa myös hiilidioksidin talteenoton, vetyteknologioiden, hiilivapaan teräksen ja muiden uusien teknologioiden kehittymisen ja keskittymisen Suomeen. Arvoisa puhemies! Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman skenaariot korostavat myös EU:n ja globaalin toimintaympäristön merkitystä. Me kaikki tässä salissa tiedämme, että ympäristöongelmia ei ratkaista yksin Suomessa tai edes EU:ssa. [Puhemies koputtaa] Silti Euroopassa tehdyillä ratkaisuilla on vaikutuksensa siihen, miten globaali talous kehittyy puhtaan energian, uusien teknologioiden ja ympäristöhaittojen vähentämisen suhteen. Suomen ja Euroopan kilpailukyvystä on tietysti pidettävä kiinni. Jos teollisuus ajetaan pois Euroopasta, se ei vähennä päästöjä globaalisti, päinvastoin. [Puhemies koputtaa] — Pieni hetki, arvon puhemies! — Silloin päästöt ja työpaikat vain siirtyvät maihin, joissa sääntely on löyhempää. Tällaisten hiilivuotojen torjumiseksi tehokas ratkaisu ovat talousalueellamme EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetut hiilitullit, joita kokoomus tukee vahvasti. Arvon puhemies! Suomen päästöt kehittyvät kokonaisuutena oikeaan suuntaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. [Puhemies koputtaa] Hiilinieluihin liittyy epävarmuuksia, mutta niitä ei ratkaista arvailulla vaan paremmalla tiedolla. Kun tilannekuva tarkentuu, voidaan tehdä oikeasuhtaisia, vaikuttavia ja aidosti toteutuskelpoisia päätöksiä. Realistinen ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on sekä luonnon että Suomen talouden etu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuon nyt lähetekeskusteluun kaksi ilmastolain mukaista ilmastosuunnitelmaa. Ympäristöministeriön valmistelema keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma eli KAISU sisältää sekä arvion nykyisten taakanjakosektorin toimien riittävyydestä että konkreettisia lisätoimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten, erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonepäästöt. KAISU valmisteltiin rinnakkain energia‑ ja ilmastostrategian kanssa, ja tämä perustuu kansalliseen ilmastolakiin. Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hyvin. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. EU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjään taakanjakosektorilla 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021—2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä. Vuosien 2021—2025 velvoitteiden saavuttamista tarkastellaan jo vuodesta 2027 alkaen. Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet noin 25 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys. Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt vuosina 21—23, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmassa ilmastosuunnitelmassa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjenpuolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla. Arvoisa puhemies! KAISUssa esitetyt lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Lisätoimilla tavoitellaan vähintään noin yhden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäystä päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen. Suomessa liikenne sähköistyy jo hyvää vauhtia markkinaehtoisesti. Liikenteessä tuetaan riittävän vauhdin takaamiseksi sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Myös hiilidioksidin talteenottoa tullaan tukemaan avustuksin, mitä voi hyödyntää jätteenpolton päästöjen vähentämiseksi. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimissa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä. Taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin myös epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin vuosien 21—25 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille. LULUCF-kauden 21—25 alijäämää pyritään kuromaan asetuksen mahdollistamia joustoja hyödyntämällä ja metsien vertailusta osa teknisillä korjauksilla. Lisäksi EU-tasolla käydään keskustelua, jotta metsien vertailutasoissa saataisiin huomioitua maankäyttösektorin viime vuosina merkittävästi muuttunut tilannekuva. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien ja nykyskenaarion mukaisen muun päästökehityksen toteutuessa saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet taakanjakosektorilla. KAISUn lisätoimet luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä. Arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellussa pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on kartoitettu kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin vaikuttavia mahdollisia yhteiskunnan ja teknologioiden kehityskulkuja tulevan ilmasto‑ ja energiapolitiikan valmistelun ja valintojen taustaksi. Totean tässä myös, että tämä pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma tehdään nyt ensimmäistä kertaa tämän ilmastolain voimassaolon aikana. Tutkijat ovat laatineet KEITO-hankkeessa suunnitelmaa varten monitieteellisenä yhteistyönä neljä vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota, ja näiden skenaarioiden laadinnassa on hyödynnetty laajasti sidosryhmätyöskentelyä. Mikään skenaarioista ei edusta todennäköistä tulevaisuudenkuvaa, vaan määrittämällä skenaarioiden painotukset eri lailla tutkijat pyrkivät kuvaamaan pikemminkin ääriskenaarioita, jotka kuitenkin voisivat jossain määrin toteutua vuoteen 2055 mennessä. Todennäköinen pitkän aikavälin kehitys riippuu merkittävästi globaalista talouden, teknologian sekä poliittisesta kehityksestä. Pitkän aikavälin kehitys on siten todennäköisesti näiden ääriskenaarioiden välistä. KEITO-skenaarioita on verrattu Ilmastopaneelin Suomen hiilineutraaliuspolku ‑raportin skenaarioon. Suunnitelmassa ei oteta siksi myöskään kantaa, mikä vaihtoehtoisista skenaarioista olisi toivottava tai mitkä toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot olisivat parhaita. Lähitulevaisuudessa vaikuttavia politiikkalinjauksia esitetään keskipitkän aikavälin suunnitelmassa eli aiemmin, helmikuussa lähetekeskustelussa olleessa kansallisessa energia‑ ja ilmastostrategiassa sekä tässä tänään keskusteltavassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa ja sitten myös joka toinen vaalikausi laadittavassa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa, joka nyt siis on voimassa edellisen hallituksen valmistamisen myötä. Kasvihainekaasujen kokonaispäästöjen pitkän aikavälin vähentämistavoitteet saavutetaan käsitellyissä skenaarioissa kaikissa muissa paitsi huoltovarmuutta ja omavaraisuutta korostavassa skenaariossa. Keskeisimpinä syinä tähän ovat skenaarion päästöoikeuksien maltilliset hinnat, jotka eivät tuo riittävää taloudellista ohjausta, sekä teknisten nielujen jääminen kannustinmekanismien ulkopuolelle. Keskeisiä menetelmiä päästöjen vähentämiseksi ovat sähköistäminen suoraan tai epäsuorasti vetytalouden kautta, tekniset hiilinielut ja ydinenergia. Maankäyttösektorilla keskeisiä toimia ovat metsänjalostus, metsätuhojen ehkäisy sekä turvemaiden vesitalouden hallinta. Kiitos, arvoisa puhemies. Odotan kiinnostavaa keskustelua.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eestilälle, että sain käsityksen siitä, mistä edustaja Hoskonen puhui. Hän puhui siis maankäyttösektorin puolesta, ei päästökaupasta, ja se on tietenkin hyvä uutinen, koska olen ollut siinä käsityksessä, että tässä salissa on aika laajasti pidetty sitä nimenomaan meidän päästöjen vähentämisen selkärankana ja myös hyvänä tapana ohjata investointeja sinne vähäpäästöiseen teknologiaan. Tähänhän hallitus on tuonut myös lisäinstrumentteja, ja sillä tavalla olemmekin saaneet houkuteltua Suomeen merkittäviä investointeja, kahdeksan miljardin euron edestä viime vuoden aikana, mikä on ennätysluku. Maankäyttösektorin osalta todella on niin, että epävarmuutta liittyy näihin laskelmiin, ja sen vuoksihan me panostamme nimenomaisesti tässä hallituksessa näiden epävarmuuksien vähentämiseen ja paremman tiedon saantiin. Meillä on tämä hiilinielujen paremman laskennan kehittämisen hanke, jota edistetään yhteistyössä hallituksen toimesta. Sieltä ensimmäisiä tuloksia on toivottavasti nähtävissä tämän vuoden loppupuolella, ja niitä tietenkin sitten edistämme myös EU-tasolla voimakkaasti. Sitten haluan kuitenkin täällä vielä kommentoida, kun edustaja Sammallahti kysyi, että emme kai ole edistämässä mitään opposition ehdottamia toimia. No, se, mitä me emme ainakaan edistä, on se, että peruisimme sellaiset liikennehankkeet, jotka luovat edellytyksiä sille, että hyvää asuntorakentamista voidaan niiden varrelle tehdä. Täällä esimerkiksi keskusta on esittänyt valtiokapitalismia eli käytännössä tällaisia valtiontukia, joilla he kuvittelevat luovansa noin 500 miljoonalla noin 4,3 miljardin euron rakentamisen tulovirran. Tämähän on täysin epäuskottava vaihtoehto, varsinkin kun te samaan aikaan peruisitte sellaisten hankkeiden valtionrahoituksen, jolla nimenomaan, esimerkiksi Vantaan ratikan avulla, luodaan sitä rakentamiselle edullista maata, asumisen kaavoituspaikkoja ja niin edelleen — ei millään tavalla hyvä esitys. Mutta sen sijaan me pyrimme helpottamaan lainansaantia esimerkiksi kotitalouksille asuntolainoitukseen. Sitähän me nyt teemme. Eduskunnassa on sellainen esitys juuri parhaillaan käsittelyssä, [Puhemies koputtaa] ja toivottavasti te sitä kannatatte. Sitten haluan vielä kommentoida täällä yhtä SDP:n esitystä eli maankäytön muutosmaksua. Se sinällään on ilmastotoimena todettu ihan kohtuullisen tehokkaaksi, [Puhemies koputtaa] mutta teidän esittämänne summa, 100 miljoonaa euroa, ei ole sen selvityksen mukainen. Jos näin korkeat muutosmaksut pyrittäisiin saamaan, sillä olisi aivan selvä vaikutus myös rakentamisen hidastumiseen, koska se on nimenomaan maksu näille, jotka näihin rakentamishankkeisiin ryhtyvät, ja sellaista en kyllä ajattele, että tässä rakentamisen tilanteessa kannattaa tehdä.

Kiitos, arvon puhemies! Vielä muutama sananen rakennusalasta. Täällä on väläytelty korkotukirakentamisen kiihdyttämistä ja sitten näitä väliaikaisen varainsiirtoveron poistoja. Haluaisin sen verran kysäistä, että toivottavasti ymmärrätte, mitä olette vaatimassa. Jos ajatellaan varainsiirtoveron väliaikaista poistamista, niin kaikki tietävät ja ymmärtävät, että se aiheuttaa vain šokin tuonne asuntomarkkinalle, ja lopulta se siirtää tätä verotukea edeltävät ja sen jälkeen suunnitellut kaupat suunnilleen sinne verotuen aikaan, ja sitten lopulta saadaan kalliilla hirvittävän vähän yhtään mitään. Toinen asia on tämä korkotukirakentaminen. Jo nyt ollaan siinä tilanteessa, että korkotukiasuntojen hinnat ja vuokrat ovat leikkaamassa ainakin pk-seudulla yksityisten asuntojen hintoja. Tämä käytännössä johtaa siihen, että korkotukiasuntoja taseessaan pitävät yhtiöt alkavat olla aikamoisessa liemessä, koska ne täyttöasteet alkavat pienentyä ja se tarkoittaa sitä, että vastikkeita ei liiku entiseen malliin. Mutta kysyn nopeasti ministeri Multalalta vielä: eihän hallitus nyt vahingossakaan ole harkitsemassa näitä opposition esittämiä keinoja? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama kommentti esitettyihin huoliin tai näkökulmiin. — Hallitus tuo tänäkin keväänä tänne eduskuntaan merkittäviä lakipaketteja, joilla sujuvoitetaan maankäyttöä ja luvitusta. Kaksi esimerkkiä: Alueidenkäyttölaki, jossa mahdollistetaan sujuvampi kaavoittaminen. Täällä sitä toki kritisoitiin lähinnä tuulivoiman osalta, ja siinäkin ajatuksena tietenkin on, että kun näille tuulivoimahankkeille, jotka ovat kannattavia ja yleensä sijoittuvat monen kunnan alueelle, kannattaa maakuntakaavoituksella osoittaa paikka, jolloin vaikutukset tulevat arvioitua nimenomaan laajemmalta alueelta, monen kunnan alueelta, ja asukkaita kuultua, niin tällöin, kun tämmöinen tuulivoimahanke asettuu maakuntakaavan alueelle, siellä ei ole lainkaan etäisyyssääntelyä. Se kannustaa myös siihen, että näitä hankkeita kannattaa sijoittaa sinne, missä on esimerkiksi paljon kysyntää, kuten vaikkapa teollisuutta. Eli tämä nimenomaan ohjaa nyt sinne, missä sitä rakentamista jo valmiiksi on. Eli tämä oli ehdottomasti varmaankin vain väärinkäsitys. Muuten siellä on paljon hyvää: Esimerkiksi yleiskaavan ja asemakaavan päivittäminen samaan aikaan on mahdollista, ja se sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoitusta parhaimmillaan jopa yli vuoden, kun tällaisia päivityksiä voidaan tehdä samalla prosessilla. Tuodaan myös muun muassa maanomistajan aloiteoikeus lakiin, ja niin edelleen. Sen lisäksi ydinenergialaki tulee tänne nyt keväällä käsiteltäväksi. Se on merkittävä uudistus ja sujuvoittaa meidän ydinenergialuvitusprosessia, yhtään kuitenkaan turvallisuudesta tinkimättä. Uskon, että tämä sali tulee suhtautumaan tähän lakiesitykseen hyvinkin positiivisesti. Sitten vastauksena myös vihreille: luonnonsuojelulain muutos, jolla pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden syntymistä Suomeen, millä saataisiin myös yksityistä rahoitusta luonnonsuojeluun. Sen lisäksi vielä totean täällä, että toivon, että tämä edustaja Hoskosen linja ei ole keskustan linja, sillä päästökauppajärjestelmä nimenomaan on se, [Hannu Hoskonen: Väärät luvut, hyvänen aika!] joka ohjaa meillä Suomessa investointeja ja antaa ennakoitavan investointiympäristön koko Euroopassa sille, että investointeja kannattaa nimenomaan tehdä vähäpäästöisempiin teknologioihin. Tämä on keskeinen Suomen kilpailuetu myös kansainvälisillä markkinoilla. [Hannu Hoskonen: Minähän pyysin oikaisemaan väärät luvut!]

Arvoisa herra puhemies! Täällä usein sanotaan, että ei ole varaa tehdä joitakin toimia, ja se pitää varmasti kutinsa, mutta samaan aikaan hallitus tekee kyllä hartiavoimin töitä sen eteen, että sellaisetkin investoinnit esimerkiksi vihreään siirtymään ja energiaan, jotka tänne voisivat tulla, varmasti vesitetään. Esimerkiksi tämä alueidenkäyttölaki, joka on tulossa nyt keväällä eduskuntaan, uhkaa pistää jäihin yli sata isompaa aurinkovoimahanketta. Siellä kaavoitusta jatkossa edellytetään sellaisilta hankkeilta, jotka ovat yli 50 hehtaaria. Sama ongelma koskee tuulivoimasääntelyä. Sinne te olette laittamassa 1 250 metrin etäisyysvaatimuksen, joka ei ohjaa näitä hankkeita sellaisille alueille, joilla olisi jo rakennettu jotain, vaan nimenomaan metsiin, meidän kansallisomaisuutemme keskelle, jolloin joudutaan hakkaamaan luontoa pois alta, että saadaan näitä. Kysyisin siksi: miksi ehdoin tahdoin te haluatte kampittaa niitä investointeja, jotka eivät maksa meille mitään vaan ennen muuta tuovat?

Arvoisa herra puhemies! Täällä ei lällätellä. Me keskustassa olemme aivan yhtä huolissamme Suomen julkisen talouden katastrofaalisesta tilanteesta ja Euroopan pahimmasta työttömyydestä kuin te siellä hallituksessakin. Kyse on siitä, ovatko hallituksen toimet olleet onnistuneita vai eivät. Nyt kun tässä kuunteli pääministerin katsausta, niin on pakko kyllä siteerata eräästä laulua, jossa lauletaan, että ”huominen on huomenna, vaikka oltais jo sen puolella”. [Naurua vasemmalta] Tuntuu siltä, että tämä näkemys, että nyt seuraavalla kaudella sitten tehdään niitä isoja toimia ja enää ei tehdä, on se, minkä hallitus on valinnut, ja mielestäni siihen ei kyllä ole varaa. Nyt olisi esimerkiksi rakennusalalla lukuisia toimenpiteitä, joilla voisi ilman merkittävää julkisen talouden vaikutusta — miinusta sinne — saada tämän historiallisen rakentamisen laman selätettyä ja rakentamisen käyntiin. Ja se, mikä olisi aivan verrattoman tärkeää, on se, että nyt pitäisi tarttua tähän finanssisääntelyyn, joka pankkien mukaan on keskeisenä esteenä sille, että pystytään yrityksiä rahoittamaan, pystytään kotitalouksia rahoittamaan ja saadaan rakentamista ja yritystoimintaa sen kautta kukoistamaan. [Puhemies koputtaa] Tartutteko näihin, vai odotellaanko huomiseen? [Antti Kurvinen: Kannattaisi tarttua!]

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden viimeisten valtiopäivien keskiössä ovat totuttuun tapaan turvallisuuden ja talouden asiat. Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan on kestänyt jo neljä vuotta. Suomi on tehnyt sotatoimista omat johtopäätöksensä puolustusliitto Natoon liittymisestä aina ulottuen venäläisten tonttikauppoihin puuttumiseen. Puolustuskykymme vahvistaminen ei tule ilmaiseksi, mutta sille ei ole vaihtoehtoa. Maamme taloudellinen liikkumavara on kaventunut jo pari vuosikymmentä. Ei ole ollut kasvua, ja selvää on, että tähän johtaneella rakenteella ei voida jatkaa. Hallituksen tehtävä talouden perustan tervehdyttämiseksi on välttämätön. Tulos alkaa näkyä. Viime vuoden aikana perustettiin Suomessa tilastojen mukaan jopa kymmeniätuhansia uusia yrityksiä. Kasvua vuoden takaiseen on kymmenisen prosenttia. Julkisen talouden sopeutustoimia tulee jatkaa. Tämän ovatkin noin periaatteessa kaikki tässä salissa ymmärtäneet sitoutumalla velkajarruun — lähes kaikki. Me perussuomalaiset korostamme taloudellisen itsemääräämisoikeuden arvoa. Säästöpäätökset tulee tehdä suomalaisten itsensä toimesta, ei komission tai kenenkään muun ulkopuolisen toimesta. Suurin osa valtion rahoista, yhteisistä varoistamme, kohdistuu sosiaali‑ ja terveyspalveluihin. Tämä totuus pääsee monesti unohtumaan kriisipuheen keskellä. Rahaa osoitetaan tälläkin kaudella hyvinvointialueille lisää nelisen miljardia. Riittävät palvelut on kyettävä turvaamaan rajoitetun kasvun resursseilla. Hyvinvointialueiden palveluiden saatavuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutui vuonna 25 lähes täydellisesti. Ongelma on ollut hoidon jatkuvuuden puute, ja tähän vastataan muun muassa kehittämällä omalääkärimallia ja ammattihenkilölakia ja sujuvoittamalla tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Arvoisa puhemies! Ulkoisen turvallisuuden lisäksi perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä tukea valtion sisäistä turvallisuutta. Hallituksen määrätietoisesta otteesta tässä on syytä jakaa kiitosta. Törkeät henkeen kohdistuvat ja toistuvat teot kertovat siitä, että henkilö ei halua sopeutua elämään muiden seassa. Perussuomalaiset katsovatkin, ettei lainkuuliaisia kansalaisia tule altistaa sellaiselle vaaralle, jonka nämä paatuneemmat rikolliset heille aiheuttavat. Tähän puututaankin esityksellä varmuusvankeudesta. Pidämme tärkeänä asiana kansalaisuuslain muuttamista. Kansalaisuuskokeen tarpeellisuus on ilmeinen. Suomi on avoin yhteiskunta, mutta meillä tulee voida itsellämme olla päätäntävalta siitä, kenestä voi tulla Suomen kansalainen. Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen vahvistaa sekä julkista taloutta että kansalaisten kokemaa turvallisuutta. Työperäisen hyväksikäytön ongelmat ovat olleet esillä. Tämän pois kitkeminen on tärkeää. Haluamme yrityksille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Moneen yksittäiseen mutta tärkeään asiaan tulee parannuksia. Vaikkapa asuntojen lyhytvuokrausta säädellään jatkossa paremmin ilmiön aiheuttamien ongelmien välttämiseksi. Arjen turvallisuutta parannetaan taksiuudistuksella: taksinkuljettajien liikennelupien ehtoja käydään tarkemmin läpi ja heidän koulutustaan laajennetaan. Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalain uudistus on tarpeen. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja ruuantuottajia. Ruoka-alan tulot eivät jakaudu kuitenkaan kotimaisuutta tukevalla tavalla. On syytä muistaa, että ruuantuotannon täytyy jatkossakin kannattaa, jotta alalle pyrkii uusia yrittäjiä ja kotimaista ruokaa on saatavilla jatkossakin. Tämä on aivan ehdoton huoltovarmuustekijä. Peruskoulun osalta on nyt aloitettu vanhojen virheiden korjaaminen. Opetuksessa on menty väärään suuntaan, ja nyt meidän täytyy mennä oikeaan suuntaan. Rahallisen tuen lisäksi pidämme välttämättömänä, että luokissa on työrauha ja oppiminen tapahtuu opettajan johdolla. Auktoriteetti on saatava takaisin. Tästä hyvä esimerkki on kännykkäkielto. Sen ajatusta epäiltiin alkuun toimimattomaksi. Me sitä pitkään esitimme, monet sitä kritisoivat, ja nyt loppujen lopuksi kaikki haluavatkin ottaa siitä kunniat, kun se on jo ensimmäisten merkkien perusteella erittäin hyvä uudistus. Yleensäkin niin työelämässä kuin koulussakin on voitava luottaa siihen, että arviot osaamisesta ovat todellisia, eivät näitä armovitosia. Ei peruskoulua voi suorittaa keskeisiltä osiltaan vajavaisilla tiedoilla ja taidoilla. Sieltä täytyy tulla valmiita opiskelijoita jatko-opintoihin, jatko-opintojen täytyy tuottaa ammattitaito. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi energiapolitiikasta. Tässä kuten muussakin täytyy mennä Suomen etu edellä. Me emme halua muuttua Euroopan tuulivoimareservaatiksi. Siksi sääntely ja verotus tuulivoiman rakentamisen, vetytalouden ja datakeskusten suhteen on välttämätöntä. Me emme voi antaa ulkomaalaisten firmojen tätä maata rahastaa ilman, että saamme siitä reilun siivun itsellemme. Tarvitaan luotettavaa energiantuotantoa säästä riippuvaisen energian tueksi. Siksi esimerkiksi pienydinreaktoreiden mahdollistaminen edellyttää muutoksia lakeihin. Turpeen tuotannon ja käytön turvaamisen toimet on toteutettava hallitusohjelman mukaisesti. Me perussuomalaiset kannatamme kotimaisen energian riittävyyttä tukevia toimia, joilla varmistetaan paremmin energian hinnan ennustettavuus. Suomalaisen perusteollisuuden, erityisesti metsäteollisuuden, raaka-aineiden saanti ja kilpailukyky on turvattava. Aivan ensimmäiseksi perusasiat kuntoon.

Arvoisa rouva puhemies! En tiedä, kuinka pitkään jatkan, mutta kiitän edustaja Kettusta tämän välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana — hyvä aihe ja erittäin tärkeä asia, että ollaan tätä tänään puitu, ja varmaan vielä puidaan joitakin puheenvuoroja. Ensinnäkin tässä Orpon hallituksen tilanteessa oli se, että kun täällä syksyllä 2023 käytiin talouspoliittista keskustelua ja valtion budjettia käsiteltiin vuodelle 24, niin silloin täällä salissa sanottiin, että 60 000—65 000 työpaikkaa tulee ensi vuonna eli vuonna 24 ja sitten loput hallituskauden aikana. Silloin puheet olivat näin. Sen jälkeen vuonna 24 sanottiin, että keskipitkällä aikavälillä, ja nyt viime vuonna ja tänä vuonna puhutaan, että pitkällä aikavälillä niitä sieltä tulee, mutta ei ole vielä näkynyt niitä työpaikkoja. Eli tämä sadantuhannen tavoite on jäänyt kyllä näkymättä ja keinot eivät ole purreet, kun on työttömyysturvaa leikattu ja työsuhdeturvaa heikennetty ja sillä tavalla yritetty työllistää, ja ne toimenpiteet eivät ole johtaneet siihen, mitä puheissa on ollut. Tämä keinovalikoima on ollut tässä mielessä väärä. Tosiasiassa tässä on myös käynyt niin, että talouskasvua ei ole myöskään sen takia, että kotimainen kulutus sakkaa. Ihan järkisyistä ihmiset laittavat säästöön pahan päivän varalle. Siellä taustalla on työttömyyden pelko, palvelujen puutteen pelko, onko osaaminen tulevassa työelämässä riittävä, ja sitten käyttäytyminen: asuntosäästäminen ei ole ensimmäinen, mihin säästetään, vaan sitä laitetaan johonkin muuhun. Koska asuntojen arvonmuutokset ovat olleet niin isoja, niin se ei ole enää semmoinen säästämisen kohde, eli käyttäytyminen on muuttunut. Monia tekijöitä on vaikuttanut tähän, että säästämisaste kasvaa ja toisella tavalla on ruvettu tekemään asioita. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että palvelualan työpaikkoja varmasti jää syntymättä, kun niitä palveluja ei käytetä, kun laitetaan sivuun rahaa, ja kun isolla osalla työttömistä ja toimeentulotuella elävistä kaikki menee kulutukseen ja se raha on pienentynyt, kun on työttömyysturvaa leikattu ja on säästetty noista toimeentulojutuista, niin se kaikki heijastuu niin, että kulutuksessa eivät ne näy. Tämä näkyy sitten kokonaisuutena Suomen taloudessa, että uusia työpaikkoja ei ole ja avoimia työpaikkoja on todella vähän ja työnhakijoita avoimia työpaikkoja kohti on todella iso määrä. Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Autto puhui tässä hyvin puolustusteollisuudesta, ja varmasti niin on, että jos me ajatellaan Suomen talouskasvua, niin kahden asian pitäisi maailmalla ratketa meidän kannalta hyvin nopeasti: Ukrainan sodan lopettaminen pitäisi saada aikaiseksi, ja Grönlannin tilanne pitäisi saada ratkaistua. Nämä antaisivat semmoista näkymää siihen, että me pärjäämme tässä eteenpäin. Se on semmoinen kysymys, jonka takia toivoisin näihin maailmanpolitiikan tilanteisiin hyviä ratkaisuja ja että päästäisiin niitten osalta eteenpäin. Se toisi ehkä näkymää myöskin tulevaisuuteen. Se heijastuu myös meidän työmarkkinatilanteeseen. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kuntien osalta täällä on viitattu siihen, että kunnat halusivat nämä työllisyyspalvelut itselleen. Kyllä, mutta hallitus siirsi nämä työllisyyspalvelut 200 miljoonaa alimitoitettuna viime vuoden alussa. Se ensimmäinen sata miljoonaa tuli siitä, että palveluista leikattiin — kuntouttavasta työtoiminnasta, palkkatuetusta työstä ja niin poispäin lähti sata miljoonaa — ja sitten 85 miljoonaa tarkkaan ottaen on se, mitä työttömyysturvamenot olivat siirtoa suuremmat nytten viime vuonna. Eli noin parisataa miljoonaa alimitoitettuna nämä on tehty, ja tämä vaikuttaa kuntien talouteen erittäin voimakkaasti. Esimerkiksi Tampereella tämä työttömyysturvan osuus on noin 50 miljoonaa, ja Tampereen yksi veroprosentti on 60 miljoonaa, eli se näkyy sitten kuntataloudessa erittäin suuresti ja myöskin kertoo siitä kokonaisuudesta. Eli toimenpiteitä pitää tehdä, jotta saadaan talouskasvua aikaan ja sitä kautta työllisyyttä, ja sitten näillä palvelutoiminnoilla me pehmennämme polkuja sinne työelämään ja yritämme saada kaikki osallistumaan Suomen rakentamiseen. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Jäi tosiaan tuossa edellä hieman kesken ajatus siitä, millä tavoin tämä vaikea sota-aika Euroopassa voi toisaalta myös kääntyä Suomen kansantalouden kasvun mahdollistajaksi. Tässä todella Suomen puolustusvälineteollisuus osaltaan tulee näyttelemään aivan keskeistä roolia. On hienoa, että meillä puolustusvälineteollisuutta sekä nykyisellään että tulevien investointimahdollisuuksien osalta sijoittuu laajasti eri puolille maata, jolloin nämä investoinnit ja sitä myöten myös työtilaisuudet ja toimeentulo kohdistuvat laaja-alaisesti. Tosiaan mitä tulee tähän alkuperäiseen ajatukseen siitä, pitäisikö Suomen talouden elvyttämiseksi edellyttää meidän omilta hankinnoiltamme tiettyä kotimaisuusastetta, niin totta kai aina pyritään siihen, että kotimaasta saataisiin parasta mahdollista tavaraa mahdollisimman edullisesti niin, että saataisiin puolustuskykyä eniten vahvistettua sillä eurolla, joka puolustukseen käytetään. Mutta on aivan selvä asia, että kun lähdetään hankkimaan vaikkapa monitoimihävittäjiä, jotka ovat niitä tämän vuoden suurimpia puolustushankintoja — syksyllähän ensimmäiset hävittäjät sitten Suomeen saapuvat tuolta Yhdysvalloista — niin ei niitä voi tietenkään Suomesta hankkia. Mutta Suomi on sitoutunut siihen ja eduskunnan tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että me pidämme Suomen turvassa. Silloin hankimme maailman parhaan monitoimihävittäjän, saamme F-35-hävittäjän. Mutta on tärkeää ja hyvä ymmärtää, että Suomi on aivan keskeinen osa tuota globaalia hanketta. F-35-hävittäjiä ei koottaisi myöskään niille muille hankkeessa mukana oleville liittolaismaille, ellei niitä koneiden eturunkoja tuolla Jämsän Hallissa sitten koottaisi. Ja on tässä Suomen teollisessa yhteistyössä muitakin elementtejä, miten kuulumme osaksi tätä globaalia perhettä. Eli Suomen oma hankinta tuo myös työtä Suomeen, vaikka järjestelmä sinänsä ostetaan ulkomailta. Mutta kun nyt siis puhutaan sitten vaikka näistä Maavoimien hankinnoista, joihin tämän vuoden budjettiin on varattu kuuden miljardin hankintamääräraha, niin kun ajatellaan vaikkapa Saksan lähivuosien hankintabudjettia maavoimien asejärjestelmien ja materiaalin osalta, niin sehän on satoja miljardeja euroja. Silloin on hyvä ymmärtää, mistä sitä kauppaa ja sen myötä työtä ja toimeentuloa Suomeen parhaiten saadaan: sillä, että me itse ostamme itseltämme ja saksalaiset ostavat itseltään, vai sillä, että Suomi pääsee ostamaan ja Suomi pääsee myös toimittamaan aseita Saksalle? Tietysti sillä, että tässä vastuullinen markkinatalous toimii, luodaan eurooppalainen puolustustarvikkeiden markkina, jolla sitten suomalaiset, uskon näin, ovat hyvin kilpailukykyisiä. Tämä meitä eniten hyödyttää. Arvoisa puhemies! Ehkä lyhyesti pari ulottuvuutta vielä. Haluan kiittää ministeri Marttista ja ministeri Multalaa, jotka ovat aktiivisesti tässä keskustelussa olleet. Juuri tämän lain osalta ministeri Talvitiellä ei ole ollut niin suurta valmisteluvastuuta, sillä puhe on siis tästä rakentamislain ja toisaalta räjähdeaineiden käsittelystä annetun lain muutoksesta, joka on juuri valiokuntavaiheessa. En mene siihen käsittelyyn tarkemmin, mutta tämä lainsäädäntö vain kuvaa sitä, miten voidaan sitten jouduttaa hallinnollisia prosesseja, miten voidaan varmistaa, että investointeja saadaan Suomeen toteutettua. Tässä ei millään tavalla tingitä varsinaisesti esimerkiksi turvallisuus- tai ympäristömääräyksistä vaan ainoastaan nopeutetaan ja joudutetaan näitten investointien toteutumista. Tässä tietysti vahvana perusteena on se, että kansallisen turvallisuuden täytyy mennä tietysti kaiken muun edelle ja tarvitaan tällaista kriittistä lisätuotantokykyä, jotta pystymme tuottamaan kaikkea sitä puolustustarviketta, jota tarvitsemme. Mutta mietin sitä, että kun tällaisia hyviä lakeja pystytään säätämään, niin miksei nähdä toisaalta myös sitä, että kun Suomessa investointilama on jatkunut niin pitkään, niin miettisimme todella, voidaanko hallinnollisia prosesseja vielä nykyistä voimakkaammin nopeuttamalla saada myös muille kuin tälle puolustusteollisuuden sektorille aikaan sellaista toivottua investointien etenemistä, mikä toisi Suomeen työtä ja toimeentuloa. Sellaista aivan varmasti voitaisiin saada vaikkapa tähän Euroopan strategisen autonomian rakentamiseen liittyen. Kun meidän tasavallan presidenttimme Ranskan-kollegansa tapasi, niin siellä keskusteltiin esimerkiksi kriittisistä raaka-aineista, ja niitähän meillä Suomessa on. Katson vaikka edustaja Lylyä, joka tulee tuolta Suomen ja samalla koko Euroopan kaivosteollisuuspääkaupungista Tampereelta. Kyllä näitten kaivannaisten vastuullisessa, kestävässä hyödyntämisessä Suomella on aivan valtava potentiaali tulevina vuosina. Se hyödyttää meitä itseämme, mutta olisi iso asia myös koko Euroopan kannalta. Arvoisa rouva puhemies! Ehkä tässä nyt omat pennoseni tähän keskusteluun, mikä selvästi vielä hetken jatkuu, mutta varmaan aika paljon on myös jo sanottu.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä tässä on nyt muutamaan kertaan näitä rakentamisen puolen asioita käyty läpi ja on kysytty, muun muassa edustaja Kemppi, moneen kertaan, että tartutteko ehdotuksiin. Täytyy kyllä sanoa, että sellaiseen ehdotukseen, joka on keskeinen osa meidän asuntopolitiikan vauhdittamista eli asuntorakentamisen vauhdittamista liikenneinvestointien avulla, minä en kyllä tartu. Puhun nyt erityisesti tästä Vantaan ratikan rahoittamisen perumisesta, koska se on pääkaupunkiseudun ykköshanke, kun puhutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-sopimusten mukaisista hankkeista. Ihmettelen kovasti, että keskusta tätä hanketta vastustaa, koska se on todellakin ollut tämän seudun kärkihanke, ja sen avulla pyritään nimenomaan saamaan vauhtia myös asuntorakentamiseen, luomaan hyviä paikkoja asuntorakentamiselle, niin kuin näiden keskeisten raidehankkeiden yhtenä tavoitteena on liikenteen sujuvoittamisen lisäksi ja myös päästöjen vähentämisen lisäksi. Pidän tätä kyllä huonona politiikkana, jos tällaiselle tielle lähdetään, että nämä keskeiset sopimukset kaupunkiseutujen ja valtion välillä, mikä tämä MAL-sopimus siis on, lähdettäisiin avaamaan ja perumaan. Niiden neuvottelu on aika pitkä tie, ja siinä aina seutu tekee ensin oman ehdotuksensa ja sitten valtio paitsi tuo sen oman rahansa pöytään myös sitoutuu sitten osaltaan asioihin, ja seutu tietysti myös osaltaan. Muun muassa nämä asuntorakentamisen tavoitteet ovat yksi sellainen. Se ei ainakaan loisi hyvää tänne asuntorakentamisen puolelle, koska tarvitsemme nimenomaan niitä sellaisia hyvien liikenneyhteyksien varrella olevia asuntorakentamisen paikkoja. Se on se, mitä me voimme valtiolta tehdä, ja toisaalta kunnat voivat sitten kaavoituksella niitä paikkoja luoda. Sen haluan myös tässä todeta, että me ollaan nimenomaan pyritty tekemään nyt sellaista lainsäädäntöä myös täällä kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen puolella, jolla annetaan edellytykset sille, että sitten kun niitä asuntoja halutaan rakentaa, niin se voi tapahtua sujuvasti. Olemme jo tehneet rakentamisluvituksen kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, sitten tietenkin isommille investoineet tämän ympäristöluvituksen yhden luukun periaatteen, ja nyt meillä on tulossa alueidenkäyttölaki, joka mahdollistaa myös huomattavasti sujuvamman kaavoituksen kunnissa, muun muassa esimerkiksi yleiskaavan ja asemakaavan yhtäaikaisen päivittämisen, joka vähentää merkittävästi sitä aikaa, mikä tällaiseen päivitykseen menee. Tällaisia uudistuksia olemme tehneet roppakaupalla, ja lisää on tulossa, ja pääsette aluekäyttölakiakin tänä keväänä vielä täällä eduskunnassa käsittelemään. Arvoisa puhemies! Tämän nyt halusin tässä vaiheessa iltaa vielä sanoa. Kiitän edustajia keskustelusta ja ajatuksista, joiden joukossa on kyllä ollut myös sellaisia ideoita, jotka tähän asuntorakentamiseenkin, sen kysyntäpuoleen, joka se todellinen haaste on, voisivat tuoda niitä ratkaisuja. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos ministereille. Te olette täällä jo seitsemättä tuntia salissa, ja arvostan sitä kovasti. Asia on yhteinen ja varsin laaja. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat kuitenkin täällä pyrkineet perustelemaan, miksi meillä ei olisi ongelmaa. Tästä tulen olemaan jyrkästi eri mieltä — 350 000 ihmistä työttömänä, joka viides nuori vailla töitä tällä hetkellä. Hallitus tekee varmasti parhaansa, mutta se ei riitä. Se ei riitä, ja näiden tehtyjen toimien odottelu ei ole mahdollista enää tällaisissa työttömyyslukemissa. Suhdanne on huono. Niin se oli viime kaudellakin, ja silloin meillä oli ennätystyöttömyys. Sota, energiakriisi ja monet muut murheet varjostivat myös edellistä hallituskautta. Tällä hallituskaudella te olette vajonneet Euroopan surkeimpiin työttömyyslukuihin, ja niitä me tällä hetkellä niitämme. Hallitus tekee kuitenkin myös selkeitä virheitä. Esimerkiksi työttömänä ei enää uskalla kokeilla pätkätöitä tai sesonkitöitä. Suojaosien poistaminen on aiheuttanut tilanteita, joissa ihminen kokee, että työttömänä olo on turvallisempaa kuin yksittäisen lyhyen pätkän vastaanottaminen. Moni kokee, ettei voi vaihtaa alaa, vaikka tulisi seinä vastaan oman työn tekemisessä. Aikuiskoulutustuki on romutettu, ja jatkuvaa oppimista on ajettu alas. Esimerkiksi oppisopimuskoulutustenkin määrä on tippunut nyt, kun yrityksillä on niin tiukkaa. Rakennusteollisuus on romahtanut puoleen kahdessa vuodessa, siis yhdeksän miljardin euron bisneksestä puoleen. Se on raju kolaus, eikä sitä ole auttanut kotitalousvähennyksen heikentäminen tai alv:n äkkikorotus. Myös verotuspolitiikan ennalta arvaamattomuus on aiheuttanut haasteita luottamukseen investoida ja sitä kautta rakennusteollisuuden vaikeuksia. Kuntouttavaa työtoimintaa on ajettu alas. Uskaltaisin kysyä ministereiltä: mitä tehdään kuntouttavalle työtoiminnalle, ja millä tavoilla esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tullaan lisäämään tulevina vuosina? Jokainen ihminen on tärkeä työmarkkinoilla vähenevän väestön Suomessa. Ja tietenkään esimerkiksi nämä leikkaukset Kelalta, joiden seurauksena muun muassa maaseudun lasten terapioita ajetaan alas, eivät ole irrallisia tästä työttömyystilanteesta tai kuntien vaikeuksista — tai palkkatuen heikentäminen. Uskallan kuitenkin ehdottaa: voisimmeko yhdessä löytää sellaisia keinoja, joilla tilanteeseen voitaisiin tuoda nopeita ratkaisuja? Ajattelen, että ne nousevat nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten tukemisella tässä kohdassa. Tällainen yksi keino voisi olla esimerkiksi Suomen versio Viron veromallista: voitaisiinko verottaa kevyemmin yrityksen sisään jätettävää varallisuutta ja esimerkiksi sitä kautta saada lisää työpaikkoja? Tai työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi — sopisiko tällainen, ministeri Marttinen? Tohdin myös esittää, voisiko länsiradan eli niin sanotun Turun junan sekä Vantaan ratikan sijaan satsata nopeavaikutteisiin toimenpiteisiin asuntokaupan ja rakennusalan nostamiseksi ahdingosta ylös koko maassa. Ehkä kaipaisimme nyt erityisen nopeita toimia rakennusteollisuuden nostamiseksi. Sitten ehkä tästä koulutustilanteesta: Ajattelen niin, että uudelleenkouluttautujien määrää ei voi kutsua minkäänlaiseksi työllisten reserviksi. Täällä, ministeri Marttinen, te sanoitte, että uudelleenkouluttautujien tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta joskus on sellaisia elämäntilanteita, kuten sairauksia, osaamisvajeita, kadonneita työpaikkoja, jolloin uudelleenkoulutuksella on merkittävä rooli siinä, että ihminen pystyy tekemään työtänsä hyvin. Paitsi määrä myös työn tuottavuus on se, jota Suomi kovasti tarvitsee. Ajattelen, että ihmisen etu on uudelleenkouluttautua ja samaan aikaan Suomen etu on se, että me saamme ihmisille mielekkäitä töitä, jotta he jaksavat tehdä koko työuran ja vielä vähän päällekin. Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

Arvoisa herra puhemies! Suomen työttömyys on noussut, se on totta, mutta on myös totta, että julkisessa keskustelussa maalaillaan kuvaa työmarkkinoiden romahduksesta, mikä ei vastaa kokonaiskuvaa. Suomen työllisyysaste ei ole Euroopan heikointa, se on keskitasoa. Työllisten määrä on edelleen korkeammalla kuin ennen koronakriisiä. Työllisyys on kääntymässä kasvuun, joskin hitaasti. Me emme elä 1990-luvun kaltaisessa kriisissä. Mistä työttömyyden nopea nousu sitten johtuu? Ensinnäkin suhdanteesta. Kuplaan ajautuneen rakennusalan romahdus vuosina 22—23 veti yksityisen sektorin työllisyyttä alas. Julkinen sektori kannatteli työllisyyttä, mutta kun säästötoimet käynnistyivät, myös siellä kasvu pysähtyi. On kuitenkin huomioitava, että julkinen sektori työllistää edelleen tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin Marinin hallituskaudella. Tämä on klassinen suhdannetilanne, ei niinkään järjestelmän romahdus. Toiseksi — ja tämä on keskeinen asia — työvoima on kasvanut voimakkaasti. Työllisyys ja työttömyys kasvavat nyt yhtä aikaa. Miksi? Koska työmarkkinoille on tullut ihmisiä, jotka aiemmin olivat työvoiman ulkopuolella. Erityisesti 55—64-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille on kasvanut. Eläkeiän nousu ja ikäsidonnaisista työttömyysturvan poikkeuksista luopuminen ovat aktivoineet työnhakuun. Myös nuorten osallistuminen on kasvanut. Tämä ei ole epäonnistuminen vaan osaltaan uudistusten seuraus. Jos työvoiman osuus olisi vuoden 2017 tasolla, työttömiä olisi tilastollisesti jopa puolet vähemmän. Osa työttömyysasteen noususta johtuu siis siitä, että ihmiset ovat aktivoituneet, ei siitä, että työpaikkoja olisi kadonnut samassa suhteessa. Kuten aiemmin debattipuheenvuorossa toin esille, TEMin selvitysten mukaan yllättävän vähän työpaikkoja meillä tällä hetkellä katoaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt vaikeita mutta välttämättömiä päätöksiä. Työttömyysturvan porrastus, työnhakuvelvoitteen tiukentaminen, kannustusloukkujen purkaminen: nämä uudistukset lisäävät työvoiman tarjontaa. Juuri tätä Suomi tarvitsee, jos haluamme saavuttaa 80 prosentin työllisyysasteen. VM:n arvioima työllisyysvaikutus rakenteellisille toimille on tällä hetkellä noin 105 000 henkilöä ja julkista taloutta vahvistava vaikutus lähes kaksi ja puoli miljardia euroa. Vaikutukset eivät synny yhdessä kvartaalissa, mutta ne syntyvät ajan myötä. Kuten ministeri Marttinen aiemmin sanoi, ei työpaikkojen määrä ole Suomessa vakio. Hallituksen tavoite on, että työpaikkoja ja työtä tekeviä ihmisiä olisi tulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Entisellä tavalla jatkamalla olisi lopputulos kaikkien tiedossa: se olisi Kreikan tie. On myös syytä puhua maahanmuutosta rehellisesti. 2020-luvulla käytännössä koko työllisten nettokasvu on tullut ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä. Ilman maahanmuuttoa työllisten määrä olisi laskenut merkittävästi. Maahanmuutto kasvattaa työvoimaa, ja siksi se kasvattaa myös työllisten ja työttömien määrää. Valtaosa työttömyyden kasvusta selittyy kuitenkin suomalaisten työttömyyden kasvulla, ei maahanmuutolla, ja ukrainalaisten tilapäinen suojelu selittää suuren osan ulkomaalaisten työttömyyden kasvusta. Siksi yksinkertainen syyllistäminen ei vie Suomea eteenpäin. Arvoisa puhemies! Tilanne on vakava mutta ei toivoton. Suurin riski ei ole tällä hetkellä työttömyysaste. Suurin riski on se, että suhdanteen pitkittyminen muuttaa tilapäisen työttömyyden pysyväksi rakenteelliseksi ongelmaksi. Siksi meidän on samanaikaisesti vahvistettava kasvua ja investointeja, pidettävä kiinni työn kannustavuudesta ja varmistettava, että työvoiman kasvu muuttuu työllisyyden kasvuksi. Hallitus ei ole valinnut helppoa tietä. Olemme valinneet vastuullisen tien. Kun suhdanne kääntyy, ja se kääntyy, on Suomi vahvempi kuin ilman näitä päätöksiä. Sitten vielä nosto aiemmasta puheenvuorosta: Helsingin pörssin yhtiöiden kurssit ovat nousseet vuonna 25 yllättävän vahvasti. Toisaalta lähtötaso oli todella matala. Nousua on vetänyt erityisesti yhtiöiden arvostuskertoimien kasvu, kun taas yhtiöiden tulosten odotetaan laskevan vuonna 25 hieman vuodesta 24. Toivottavasti tämä ennakko-odotusten kasvu on myös merkki talouskasvun alkamisesta. Markkinathan ovat aina oikeassa. — Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos siitä, että täällä tässä ehkä myöhäisemmässä keskustelussa on tunnuttu ymmärtävän aika hyvin — ehkä paremmin kuin tuossa aiemmassa keskustelussa — että lopulta tämä on kuitenkin meidän yhteinen ongelma ja halutaan kaikki ratkaista tätä nykyistä tilannetta. Ehkä sen haluan kuitenkin tässä sanoa, että kun joissain puheenvuoroissa on sanottu, että hallitus ei tee mitään, niin se ei kyllä ainakaan pidä paikkaansa. Hallitus on tehnyt erittäin paljon sen eteen, että yritykset uskaltaisivat työllistää, että työpaikkoja aidosti syntyisi, myös kasvua, uusia investointeja ja sitä kautta lisätyöllisyyttä. Tuossa kävin jo aikaisemmissa puheenvuoroissa läpi näitä lukuja miljardiluokassa, mitä on syntynyt investointipäätöksiä. Toki niissä kestää ennen kuin ne työpaikat niiden päätösten myötä sitten vähitellen sinne syntyvät, koska päätöksestä on vielä jonkin aikaa siihen, että käytännössä uusi yritys tai yrityksen uusi investointi siellä sitten pyörii. Joka tapauksessa täällä on myöskin hienosti tullut esiin keskustelussa se asia, että ehkä se suurin huolenaihe on meidän nuorista, ja siihen huoleen kyllä yhdyn. Tämä huoli toki on korkeakoulutetuilla vähäisempi, koska kuten tässä vieressä ministeri Talvitie hyvin todisti, edelleenkin korkeakoulututkinto on erittäin hyvä vakuutus työttömyyttä vastaan pidemmällä aikavälillä. Mutta joka tapauksessa nuorten osalta haasteena toki on se, että silloin, kun on muutenkin työttömyys korkealla ja työttömiä työnhakijoita paljon ja kun kokemusta ei ole vielä kertynyt, on vaikeampi saada se ensimmäinen työpaikka. Ja siinä kyllä korostan juuri sitä, mitä ministeri Marttinenkin on todennut, että se, että määräaikaisuuksia sen ensimmäisen työpaikan osalta voidaan hieman helpottaa, auttaa tässä, että nuoret voivat päästä töihin. No, tässä nyt sitten on puhuttu myöskin rakennusalasta. No, sielläkin me olemme tehneet jo paljon. Totta kai yksi toimi on ollut myös valtion tukemien vuokra-asuntojen valtuuksien kasvattaminen ensimmäisinä hallituksen vuosina, mutta se ei voi olla se pysyvä tapa vastata rakentamisen tilanteeseen. Meidän on saatava käyntiin nämä asuntomarkkinat ja nimenomaan se vapaarahoitteinen tuotanto, ja siihen me ollaan nimenomaan nyt tuotu näitä lainahelpotuksia. Ajattelen, että vieläkin pitää katsoa, voidaanko tehdä enemmän, jotta ihmiset uskaltavat sinne asuntokaupoille aidosti lähteä. Kuitenkin se on se tilanne siinä mielessä nyt, että on ostajan markkinat. Kyllä kehotan jokaista, jolla on mahdollisuus ja joka lainan saa pankista, kaupoille lähtemään, koska kyllä myöskin hinnat ovat nyt alhaiset ja nyt on ikään kuin aika hyvä tilanne ja ostajan markkinat siinä mielessä. Ymmärrän hyvin sen huolen ja epävarmuuden, mitä tämä nykyinen tilanne aiheuttaa ihmisten mielissä, mutta tähän tilanteeseen itsessään osaltaan vaikuttaa siis se, miten ihmiset suhtautuvat ja uskaltavatko he käydä sitten myös kuluttamassa [Puhemies koputtaa] esimerkiksi palveluyritysten palveluita. Se vaikuttaa suoraan työllisyyteen. Sanon vielä sen, että kyllä minä ajattelen, että paremmat ajat ovat edessä ja kyllä tästä työllisyyskin alkaa nousuun kasvamaan ja työttömyys menee laskuun näillä hallituksen toimilla ja ihmisten luottamuksen kohentumisella.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on piinaava. Ennätyksiä on rikottu, eikä valitettavasti tosiaankaan iloitsemisen arvoisia ennätyksiä. Työttömyys on harvoin valinta. Tilannetta pahentavat tehdyt sosiaaliturvaleikkaukset, ja tämä tiedetään. Kun ansiopäivärahaa on leikattu ja lapsia, joita tietysti Suomeen toivomme, on paljon eikä asumistukea enää saa omistusasuntoon, moni joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen. Inhimillinen kärsimys on suurta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö työnteko maistuisi. Töitä ei vain ole, vaikka niitä mielellään tekisi, ja toimeentulo on viety. Moni heistä saattaa seurata tätäkin istuntoa tai on aiemmin päivällä seurannut tätä keskustelua. Muutto muualle lasten kanssa työn perässä ei liene myöskään ratkaisu, vaikka asuntonsa saisikin ihmeen kaupalla myydyksi. Sosiaalipalvelujen uudistuksen ja toimeentulotukiuudistuksen yhteisvaikutukset ovat myrkkyä etenkin tässä tilanteessa. Tämä ei ole pelon lietsontaa vaan tosiasioiden myöntämistä. Ihmisten tilannetta on pahennettu, vaikka moni todellisuudessa tarvitsisi apua. Tällä hetkellä työllisyyspalveluissa ei ole riittävästi keinoja löytää ratkaisuja. Työpaikkoja ei ole, ja kasvu sakkaa. Väliinputoajia on liikaa. Keinoja ei ole riittävästi varsinkaan silloin, kun työllistymisen esteet ovat terveydellisiä, ja aika monesti ne ovat terveydellisiä. Mielenterveyden haasteet ovat yksi kasvava ongelma mutta eivät tietysti ainoa. Kuntouttavan työtoiminnan lakkauttaminen ei ole fiksua. Sen lakkauttaminen ilman toimivia korvaavia palveluja on vielä vähemmän fiksua. Tämä uhkaa jättää pitkäaikaistyöttömät ja erityistä tukea tarvitsevat työnhakijat tyhjän päälle. Arvoisa puhemies ja arvoisa hallitus, ministerit! Miten kuntouttava työtoiminta jatkuu, vai jatkuuko ylipäätään? Mitä luokkaa työllisyystoimet tulevassa kehysriihessä ovat, ja kuinka paljon rahoitusta kehysriihessä näihin osoitetaan, ylipäänsä tämän työttömyyden hoitoon? Arvoisa puhemies! Varmasti moni muukin minun lisäkseni on huolestunut erityisesti nuorten tilanteesta. Olemme pitkin kautta pitäneet esillä sitä, että nuorten työllistymiseen olisi kiinnitettävä parempaa huomiota. Tähän tarvitaan ehdottomasti lisää satsauksia. Tämä työllistymisseteli on erinomainen asia hallitukselta, mutta se ei ole kuitenkaan riittävä toimi. Tällä hetkellä se rahoitus, mitä siihen on katettu, kattaisi vain noin 5—6 prosenttia näistä työttömistä nuorista, joille se on tarkoitettu. Eli lisää satsauksia tarvitaan. Sitten yksi asia, mistä ei kovin paljon tänään ole ollut puhetta, mutta muuten: yhteistyö hyvinvointialueiden, kuntien, Kelan ja työllisyysalueiden välillä ei ainakaan vielä toimi optimaalisesti. Tähän tarvittaisiin lisää keinoja. Nämä ovat kaikki sellaisia näkökulmia, joita on pidettävä mielessä, ja ratkaisuja on tietysti myös haettava yhdessä. Mehän olemme myös SDP:ssä ehdottaneet lukuisia keinoja. Olisimme keventäneet pieni- keskituloisten verotusta enemmän kuin hallitus, palauttaneet näitä suojaosia. Haluaisimme auttaa opiskelua työttömyysturvalla. Meillä olisi ehdotus aikuiskoulutustuen uudistukseen. Nuorten työttömyyteen tarvittaisiin lisärahoitusta. Lisäksi tukisimme rakennusalaa ja erityisesti näitä erityisryhmien investointiavustuksia ja tukisimme korjausrakentamista. Ja sitten vielä vihreän siirtymän investointien verohuojennuksen alarajaa tulisi laskea. Olisiko, ministerit, näissä joitakin ratkaisuja, mitä voisitte harkita? — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Työ on tosi iso osa ihmisten identiteettiä. Se rytmittää arjen ja takaa toimeentulon. Nyt meillä on semmoinen tilanne, jossa liian moni tipahtaa pois työelämästä tai vaihtoehtoisesti ei pääse sinne, vaikka koulutusta olisi. Välillä tänään, kun olen tätä keskustelua seurannut, on tullut semmoinen olo, että luetaankohan me hallituksen kanssa eri taulukoita, eri lukuja, koska tämä näkökulma on niin eri. Minun mielestä meidän yhteinen ongelma on se, että Suomessa on liian korkea työttömyys, ja siihen pitää pystyä antamaan ratkaisuja ja helpotuksia. Ihmiset pitää saada töihin. Meillä on tällä hetkellä Euroopan korkein työttömyysaste. Alle 30-vuotiaita työttömiä on 80 000. Se on aivan valtava määrä, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt yli 27 000 henkeä vuodessa. Kun kierrän näitten istuntojen ulkopuolisena aikana yrityksissä esimerkiksi maanantaisin, niin sieltä korostuu oikeastaan kolme viestiä: Ensimmäisenä on tämä rahoituksen saatavuus, josta myös tänä päivänä on puhuttu. Voi olla, että olisi hyviä ideoita ja laajennuksia, mutta rahoitusta ei saa. Toisena on osaava työvoima. Haluttaisiin laajentua, mutta osaavia työntekijöitä on vaikea saada. Kolmas viesti, joka tulee yrityksistä aika lailla riippumatta siitä, millä toimialalla he toimivat, on se, että pelastakaa rakennusala, koska se säteilee joka puolelle. Jossain meillä mättää, koska näille ei ole tehty mitään, ja tätä viestiä saan jatkuvasti kuulla. Keskustalaisesta näkökulmasta kasvu lähtee koko Suomesta, ja se, että meillä koko Suomessa on niitä kasvun ja työllistämisen edellytyksiä, on myös turvallisuuskysymys ennen muuta. Sen takia näkisinkin tosi tärkeänä sen, että me saataisiin luotua Suomeen erityistalousalue. Siellä voisi olla helpompi luvitus, ketterämpi työllistäminen, kevyempi verotus, alueellista opintolainahyvitystä, mitä me ikinä sille alueelle halutaankin, ja tämmöinen erityistalousaluehan pitäisi luoda nimenomaan sinne, missä tällä hetkellä, sanotaanko, surkeimmin menee. Se toisi niille alueille paitsi sitä työtä myös ennen muuta tulevaisuudenuskoa ja kasvua. No, viime torstaina sitten kyselytunnilla valtiovarainministeri Purrahan sanoi, että ei tämmöistä erityistalousaluetta ole tulossa eikä sitä nyt valmistella. Sitten taas viime viikonloppuna lehdissä kokoomuksen itäsuomalaiset kellokkaat huutavat, että no kyllä se erityistalousalue on sieltä tulossa jossain vaiheessa. Haluaisinkin, että hallitus selventäisi, onko sellaista erityistalousaluetta nyt tulossa vai ei — mikä on hallituksen linja? Se on jäänyt tänä päivänäkin epäselväksi, ja sillä on iso merkitys meidän työllisyyteen. Keskustalla on nippu keinoja meidän työllisyyden parantamiseksi, ja niitä on tänä päivänä täällä esitelty. Minä itse ajattelen niin, että pääasia on se, että me saadaan ihmiset töihin ja nimenomaan yrityksiin niitä mahdollisuuksia työllistää. Se, että näitä esityksiä ja ehdotuksia ylenkatsotaan — ja miten minä sanoisin, no ylekatsotaan on ehkä paras sana — ei oikeastaan vie meitä eteenpäin. Minun mielestäni olisi hyvin tärkeää, että nämä veronkevennykset suunnattaisiin keskituloisille, ei rikkaimmille, niin kuin tämän hallituksen arvovalinta on ollut, ja että kotitalousvähennystä parannettaisiin, jolloin me saataisiin esimerkiksi remontteja ja muita tämmöisiä liikenteeseen kodeissa. Tunnin junan rahat pitäisi siirtää kyllä jonnekin hyödyllisempään, esimerkiksi rakennusalan pelastuspaketti olisi semmoinen, ja voitaisiin käynnistää esimerkiksi julkisten rakennusten korjausta entistä enemmän. Yksi semmoinen tärkeä asia, josta aina puhutaan, on tämä meidän puuteollisuus. Ainahan on se kirjaus, että edistetään puuteollisuutta ja edistetään puun korkeaa jalostusastetta, mutta mitä on se todellisuus: minkäänlaisia näyttöjä ei ole tullut. Niitä me tarvittaisiin. Ajattelen, että meidän pitää löytää yhdessä ratkaisu tähän meidän työllisyysongelmaan, ja siihen eivät riitä ne ylimieliset kommentit, mitä tänä päivänä ollaan hallituksen suunnasta kuultu, eivätkä ne sitä tilannetta auta. Vähävarainen ihminen, työtön ihminen, ei kurjistamalla reipastu — ei sillä, että patistellaan ja ihmetellään, kun ei työllisty, jos työpaikkaa ei ole, eikä nuori ihminen, joka on pois työelämästä eikä töitä saa, kauniilla sanoilla työllisty. Tämä suunta pitää muuttaa. Me pystytään tekemään se yhdessä, jos me halutaan. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksessä ollaan aidosti tärkeän aiheen äärellä. Työttömyys ei ole vain luku tilastoissa, vaan se on menetettyä arkea, huolta perheissä ja turhautumista ihmisissä, jotka haluaisivat tehdä työnsä ja kantaa vastuunsa. Siksi tähän pitää suhtautua vakavasti ja rehellisesti. Rehellisyys alkaa siitä, että ymmärretään työttömyyslukujen tausta. Kaikki nousu ei johdu siitä, että työtä olisi yhtäkkiä vähemmän, vaan myös siitä, että työvoiman määrä on kasvanut ja työnhakijoiksi on ohjattu aiempaa enemmän ihmisiä. Lisäksi suhdanne on ollut Suomessa poikkeuksellisen raskas, koska korkojen nousu ja investointien hyytyminen ovat osuneet meihin kovemmin kuin muihin Euroopan maihin. Erityisesti rakennusalan pitkä alamäki on vienyt työpaikkoja, ja se näkyy nopeasti koko ketjussa alihankkijoista palveluihin. Rakennusala on työllistänyt myös paljon maahanmuuttajia, joten ei ole ihme, että maahanmuuttajien osuus työttömyyden kasvussa on suurta. Kun tilauskannat heikkenevät Euroopassa, se näkyy myös suomalaisissa tehtaissa ja vientiyrityksissä. Kaiken tämän päälle tulee se, että työttömyyden trendi lähti liikkeelle jo aiemmin eikä yhden hallituskauden alku voi yksin selittää sitä, mihin on tultu. Arvoisa puhemies! Suurin virhe olisi nyt tehdä politiikkaa, joka näyttää hyvältä hetkessä, mutta heikentää työllisyyttä pidemmällä aikavälillä. Hallituksen tekemien työmarkkinatoimien vaikutukset tulevat viiveellä. Paikallista sopimista laajennetaan, kun poliittisia lakkoja rajoitetaan ja rekrytoinnin riskejä madalletaan. Ne ratkaisevat, uskaltaako kasvava yritys palkata ja syntyykö uusia investointeja Suomeen vai jonnekin muualle. Meidän pitää erityisesti katsoa pk-yrityksiin. Suomi ei nouse sillä, että odotamme seuraavaa suurta jätti-investointia, joka pelastaa kaiken. Niitäkin tietysti tarvitaan, ja meillä on monenlaisia kannustimia saada suuria investointeja maahamme. Suomi nousee kuitenkin sillä, että kymmenet tuhannet pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät kasvamaan askel kerrallaan, palkkaamaan sen ensimmäisen työntekijän, sitten toisen ja laajentamaan sitten markkinoilla. Pk-yritykselle jokainen rekrytointi on iso päätös. Jos sääntely on jäykkää, jos työrauha horjuu ja jos riskit kaatuvat aina työnantajalle, silloin kasvuhalu hiipuu. Ja kun kasvuhalu hiipuu, työttömyys jää päälle. Arvoisa puhemies! On myös syytä muistuttaa perusasiasta, jota välillä yritetään peittää: julkinen sektori ei ole eikä voi olla talouden veturi. Julkinen sektori on tärkeä, mutta se elää verotuloista, ja verotulot syntyvät viime kädessä yksityisen sektorin työstä, yritysten investoinneista ja suomalaisten yrittämisestä. Jos yksityinen sektori ei kasva, julkinen sektori ei voi pitkään rahoittaa hyvinvointia, vaikka kuinka haluttaisiin. Siksi kasvua tarvitaan, mutta nimenomaan sellaista kasvua, joka syntyy tuottavuudesta, kilpailukyvystä ja yritysten rohkeudesta palkata. Työttömyyslukujen taustalla on lisäksi rakenteellisia kysymyksiä, joihin on uskallettava tarttua. Osaaminen ei aina kohtaa avoimia paikkoja. Alueellinen liikkuvuus on vaikeaa, kun asuminen on kallista ja arki sidottu tuttuun ja turvalliseen. Kannustinloukut tekevät työn vastaanottamisesta joillekin liian heikosti kannattavaa. Ja jos maahanmuutto lisää työvoimaa, mutta työllistyminen ei toimi kielitaidon, osaamisen tai työmarkkinoiden pelisääntöjen vuoksi, sekin näkyy tilastoissa. Näistä asioista on voitava puhua ilman kiertelyä, koska muuten emme korjaa ongelmaa, vaan toistamme sen. Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset emme usko pikavoittoihin emmekä usko siihen, että velalla ostetaan työllisyyttä pysyvästi. Me uskomme siihen, että kun työmarkkinoiden rakenteet laitetaan kuntoon, kun työn tekeminen kannattaa ja kun yrittäjä uskaltaa palkata, työllisyys paranee ja hyvinvointi rahoitetaan kestävällä tavalla. Siksi korostan pitkää katsetta. Tehdyt työmarkkinatoimet ovat juuri niitä päätöksiä, jotka alkavat näkyä kunnolla myöhemmin, ja kun suhdanne kääntyy, on ratkaisevaa, olemmeko silloin rakentaneet Suomen, jossa kasvu syntyy pk-yrityksissä ja työpaikat syntyvät siellä, missä ihmiset elävät ja yrittävät. — Kiitoksia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut ihan hyvää keskustelua työllisyydestä, ja toivon todella, että siellä aitiossa ja valtioneuvostossa ylipäätäänkin otettaisiin koppia näistä esityksistä ja vakavasti tutkittaisiin, onko niillä mahdollisuuksia. Siihen ei kannata tuudittautua, että Suomella ei ole varaa tehdä tätä. On tilanne, että Suomella ei ole varaa olla tekemättä niitä esityksiä, millä työllisyys saataisiin nousuun. Esimerkiksi rikkaitten verohelpotus, jolla parikymmentätuhatta kuussa tienaavien verotus kevenee 8 250 euroa — tämä uudistus oli täysin turha. Ne rahat menevät Thaimaan reissuun perheen kanssa. Mutta jos helpotetaan siellä toisessa päässä, toisissa tuloluokissa olevien ihmisten elämää, ne rahat pyörivät kyllä Suomessa. Rahaa holvattiin myös isojen firmojen hyväksi yhteisöveron kahden prosentin laskuun. Tämä vähentää valtion tuloja lähes miljardilla. Suurimmat yhteisöveron maksajat viime vuonna olivat OP Pohjola, Nordea, Kesko, S-ryhmä, Bayer ja Fortum. Nämä yritykset eivät tarvitse lisää kädenojennusta. Itse asiassa suomalaiset kaupparyhmittymät, Kesko etunenässä, olivat maailman kannattavimpia. Viimeisimpänä hölmöytenä hallitus myy valtion rahoituksen kannattamattomalle Turun tunnin junalle. [Petri Huru: Teidän alulle panema!] Menot kasvavat ja valtionvelka kasvaa. Mitä sitten tulisi tehdä? Nämä luettelemani uudistukset täytyisi perua. Turha on mielestäni myös arvonlisäveron puolen prosentin ale, sillä se jäi kaikki kaupan katteisiin. [Juha Mäenpään välihuuto] Yhtään hintalappua ei muuttunut kaupassa kuluttajan hyväksi. Kysyn sitäkin, miksi meidän on tuettava Helsingin Westendin asukkaan yksityisellä lääkärillä käyntiä mittavilla summilla. Mutta kun tästä saimme rahaa kassaan, esitän lisää niitä keskustalaisia vaihtoehtoja, mitä tässä on jo vilissytkin, ettei tarvitse sanoa, etteikö keskusta esitä. Tosiaan, veronalennus tavallisille pieni- ja keskituloisille ihmisille, kotitalousvähennysehdot ennalleen. [Petri Hurun välihuuto] Kuntia vastaan kannattaisi nyt tulla oppisopimuskoulutusten, starttirahojen ja palkkatuen mahdollistamiseksi niin, että saataisiin työn syrjään siellä ihmisiä kiinni, ja suojaosa olisi palautettava, vaikka se sen 50 miljoonaa euroa maksaakin. Työnantajamaksujen keventäminen pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien palkkaamiseksi on hyvä asia. Puhtaan siirtymän verohyvityksen alaraja pitäisi laskea alemmaksi. Ylipäätäänkin tämä hallitus niin Finnveran rahoituksessa kuin missä tahansa rahoitusmalleissa aina rahoittaa vain sitä suuryritysluokkaa, ja kannattaisi miettiä, että pk-yrityksiin syntyvät ne työpaikat, ja sinne sitä rahoitusta ohjata. Eläkevarallisuutta kannattaisi valjastaa kiihdyttämään Suomen kasvua. Ja kun tiedämme, että Suomessa on paljon homekouluja, niitä kannattaisi juuri nyt laittaa kuntoon, kun rahalla saa eniten. Samoin taloyhtiöitten remonttiavustukset loisivat rakennusalalle kaivattuja työpaikkoja. Itäisen Suomen erityisalue on jotain, mitä — kun seuraamme eurooppalaista viitekehikkoa — meidän kannattaisi ehdottomasti tehdä. Se ei ole keneltäkään pois, se ei ole keskittäjähallituksen pääkaupunkiseudultakaan pois, että myös Itä-Suomi menestyisi, vaan se toisi tänne sellaista yrityselämää, mikä kulkee niitten verojen perässä. Se kahden prosentin yhteisöveron alennus ei riitä siihen, jos tietyt yritykset haluavat etabloitua sinne, missä verotus on todella matalaa. Tekoälyn hyödyntämisohjelma yrityksille ja startupeille olisi järkevä. Erityisesti meidän tulisi saada luvitus sellaiseksi, että se on Euroopan nopeinta — takuuajat yrityksille siitä, missä ajassa luvitus pitää saada. Aikuiskoulutustukea pitää uudistaa. Vielä haluan, arvoisa puhemies, nostaa sen, että jos suitsitaan niitten yritysten toimintaa, jotka eivät maksa maahanmuuttajille työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai eivät maksa lainkaan, eivät maksa sosiaalimaksuja ja kiertävät työaikalainsäädäntöjä, ja mahdollistetaan vaikka näitten työntekijöitten siirtyminen toisiin yrityksiin, niin se helpottaa niitten yritysten elämää, jotka pelaavat rehellisillä pelisäännöillä.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on ajautunut erittäin vakavaan tilanteeseen. Meillä on Euroopan korkein työttömyys, satojatuhansia ihmisiä on vailla työtä ja konkurssien määrä on ennätyslukemissa. Hallitus on omilla toimillaan pahentanut suomalaisten työttömyyttä ja heikentänyt työttömyysturvaa, jonka tuella olisi mahdollisuus nousta takaisin työelämään. Oppositiota arvostellaan negatiivisuuden lietsonnasta, mutta kuuntelemalla tavallisia suomalaisia olemme havainneet, että puheemme ovat täyttä totta. Monelta ihmiseltä on lähtenyt työ, perustoimeentulon turvaa on heikennetty ja on aiheutettu jopa vaara kodin menettämisestä. Hallituksen säästövimma, joka kohdistuu pääosin heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin, on pakottanut myös hyvinvointialueet irtisanomaan hoitajia ja muuta sotehenkilöstöä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt joutuvat myös vähentämään henkilökuntaansa, kun niiden rahoituksesta leikataan kolmannes. Miten tämä on mahdollista? Vanhustenhoito kärsii resurssien riittämättömyydestä. Käsipareja puuttuu jo valmiiksi, eli niitä ei pitäisi vähentää, vaan niitä pitäisi lisätä. Työttömiä työnhakijoita on KEHA-keskuksen aamun tiedotteen mukaan jo 346 400. Luku on 20 600 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa 27 300:lla. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä on 4 100 enemmän kuin vuosi sitten. Näin ei voi jatkua. Tämä ei ole taloudellisesti kestävää, eikä se ole inhimillisesti hyväksyttävää. Rakentaminen ja asuntokauppa on saatava liikkeelle, keinoja kyllä on, jos tahtoa löytyy. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on epäonnistunut. Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta lopputuloksena on saatu lähes saman verran lisää työttömiä. Erityisen huolissani olen nuorisotyöttömyyden kasvusta ja työttömyyden keston pitkittymisestä. Alkuvuoden aikana olen keskustelussa kuullut parinkin ison teollisuudenalan huolesta saada osaavia työntekijöitä ammatillisen koulutuksen kautta. Aikuisopintoraha on poistettu, ja ammatillisesta opetuksesta on leikattu. Näillä toimilla ei yrityksiin saada osaavaa työvoimaa eikä nuorille koulutusta, jonka turvin siirtyä työelämään. Näillä toimilla ei myöskään luoda yrityksiin uskallusta tulevaisuuden investointeihin Suomeen. Arvoisa herra puhemies! Tarvitaan suunnanmuutos. SDP on esittänyt useita keinoja, joilla kasvu saadaan käynnistymään: kotitalousvähennyksen korottaminen, ensimmäisen työntekijän palkkauksen tukeminen, alv:n alarajan nosto 30 000 euroon, suojaosan palautus osa-aikatyötä mahdollistamaan, aikuisopintotuen uusi malli, valtion tukeman asuntorakentamisen lisääminen — tässä esimerkkejä. Olisiko korkea aika ottaa ne käyttöön? Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään ihmistä lisää työttömyydelle. Työttömille työnhakijoille on luotava todellisia väyliä työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun. Kannatan edustaja Rantasen esitystä epäluottamuksesta hallitukselle. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Suomi on Euroopan kärkimaa työttömyydessä, ja se ei tietenkään anna aihetta ilakointiin vaan päinvastoin antaa aihetta suureen huoleen. Järisyttävien työttömyystilastojen takana on aina ihminen: ihminen, joka on huolissaan toimeentulosta; ihminen, joka on huolissaan elämästä; ihminen, joka on huolissaan tulevaisuudesta. Hallituksen toimilla on saatu aikaan osin Euroopan korkein työttömyysaste. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, mutta hallituksen toimet jäävät puheisiin. Missä ovat konkreettiset keinot ja aikataulu? Hallituksella on lista leikkauksista mutta ei listaa toimista, joilla pitkäaikaistyöttömät oikeasti saataisiin paremmin työllistymään. Hallitus toistaa 90-luvun virheitä: kiristetään ja leikataan, vaikka talous ja työllisyys sakkaavat. Hallituksen politiikka ei toimi, sen osoittaa ihmisten arki. Eikö silloin olisi vastuullista myöntää virhe ja muuttaa suuntaa? Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen työllisyystoimet ovat keskeisesti olleet seuraavat: 1) työntekijöiden työsuhdeturvan heikentäminen, 2) työttömiltä leikkaaminen, 3) työntekijöiden koulutusmahdollisuuksien heikentäminen. Alle 25-vuotiaitten työttömyys on hallituksen vallan alla lisääntynyt merkittävästi. Onko tämä se toivo, jota olette niin kipeästi tahtoneet tarjota? Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt merkittävästi. Onko tämä se, jolla Orpo luo uskoa huomiseen? Arvoisa hallitus, nyt tarvitaan ihmisille viestiä siitä, että tulevaan voi oikeasti luottaa. SDP palauttaisi aikuiskoulutustuen uudistettuna ja asumistuen sekä työttömyyskorvausten suojaosat. SDP on esittänyt lukuisia muitakin toimia, joilla Suomeen voitaisiin luoda työtä ja luottamusta. Me tukisimme rakennusalaa täsmätoimin ja vauhdittaisimme asuntokauppaa ensiasunnon ostajille suunnatuilla määräaikaisilla kannustimilla. Työllisyyskehityksemme on siis Euroopan heikoin, ja ihmisten luottamus mataa. Eikö nyt olisi hallituksenkin vihdoin herättävä ja tuotava konkreettisia työllisyystoimia, kuten SDP on pitkään vaatinut? Kokoomuksen puheenjohtaja kysyi näyttävästi ennen viime eduskuntavaaleja, että kukahan tämänkin sotkun siivoaa. Orpon—Purran hallitus on ollut vallassa kohta kolme vuotta. Tulostaulu näyttää järkyttäviä lukuja: Suomi on tarkkailuluokalla taloudessa, työttömyydessä sekä inhimillisen hädän lisäämisessä, kun päätöksenne myötä 31 000 lasta lisää putoaa köyhyyteen. Kysynkin hallitukselta, tai vaikka työministeriltä tässä vaiheessa, kukahan tämänkin sotkun siivoaa? Arvoisa rouva puhemies! Kannatan edustaja Rantasen aiemmin tekemää esitystä epäluottamuksesta hallitukselle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Se on ehkä hyvä todeta tässä myöskin, että meillä on myös niitä positiivisia uutisia, esimerkkinä nyt vaikka jo kerran ministeri Puiston mainitsemat viime vuonna toteutuneet investointipäätökset puhtaaseen siirtymään kahdeksan miljardin euron edestä. Se on aivan valtava summa. Se ei valitettavasti aivan heti kuitenkaan näy parantuvana työllisyytenä, mutta koska nämä päätökset on tehty, niin aivan varmasti näiden hallituksen tekemien rakenteellisten uudistustenkin myötä näidenkin yritysten on helpompi sitten palkata uusia työntekijöitä, koska heitä tullaan aivan varmasti tarvitsemaan paitsi rakentamisen vaiheessa myöskin sitten myöhemmin, kun nämä investoinnit realisoituvat pysyviksi työpaikoiksi. Rakentamisen puolella nimenomaan nyt näistä erinäisistä hallituksen toimista, kuten investointien suorasta tukemisesta, puhtaan siirtymän investointien tukemisesta ja tästä verohyvityksestä, on aivan selvästi hyötyä, myös t&k-panostuksesta siihen, että näitä investointipäätöksiä ja tuottavuuskasvua voi syntyä. Myös rakentamisessa näkyy jo selkeitä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Se, mikä meidän haasteemme edelleen on, on tämä asuntorakentaminen, ja siinä tarvitaan nimenomaisesti vielä sitä kuluttajien luottamuksen vahvistamista. Hallitus tietysti sitä tukee valtavasti omilla toimillaan, paitsi näillä asuntorahoituksen helpotuksilla, joita tässä muutamaan kertaan olen jo maininnut, myös kuluttajien ostovoiman vahvistamisella, eli nämä ansiotuloverotuksen merkittävät kevennykset ovat myös omiaan sille, että ihmisillä voisi luottamus vahvistua ja myös se oman asunnon hankinta tulla mahdolliseksi. Sen vuoksi nyt kuitenkin, kun tämä käynnistyminen on hidasta, olen sitä mieltä, että edelleen tarvitaan lisää toimia, ja näitä meillä onkin paitsi eduskunnassa käsittelyssä myös pohdinnassa, mitä voisimme tehdä vielä lisää. Kuitenkin se on aina hyvä huomata kaikessa, että siinä on viivettä: kun hallituksessa joku päätös tehdään ja lakimuutos eduskunnasta läpi menee, niin sitten hetken aikaa menee, ennen kuin sen vaikutukset näkyvät. Näinhän on kokonaisuudessaankin työmarkkinoilla varmastikin, mutta erityisesti rakentamisen osalta menee näin, että investointipäätöksistä menee jonkun aikaa ennen kuin ne työllisyydeksi realisoituvat. Haluan kuitenkin valaa uskoa siihen, että kyllä, positiivinen käänne on jo tapahtunut. Se näkyy myös asuntoluototuksen kasvuna nyt ensimmäistä kertaa. Se käänne on siis tapahtunut, ja sen ennakoidaan vahvistuvan tämän vuoden aikana ja ensi vuonna sitten varsinaisesti lähtevän kunnolla kasvuun. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Aloitan käsittelemällä luovia aloja. Siinä näen, että meidän on tärkeätä onnistua oikeastaan koko siinä arvoketjussa, eli lähdetään sisällöistä eteenpäin aina siihen kaupallistamiseen ja myyntiin. Kun minä tarkastelen sitä arvoketjua, niin näkisin sillä tavalla, että sisällöt ovat aika lailla kunnossa, se kyvykkyys ja osaaminen, ajatellaan me sitten designia tai arkkitehtuuria, esittäviä taiteita, kirjallisuutta. Meillä on paljon kyvykkyyttä ja osaamista, ja meidän pitää saada paljon paremmin tuotua tämä potentiaali käytäntöön ja kaupallistaa se. Minä aika pitkälti sanoisin, että monella markkinalla näyttää suoraan sanottuna aika hyvältä, vaikka Japanissa. Siellä on vaikka muumeja tai vaikka elokuvatuotantoa tai vaikka klassista musiikkia tai heavy metal -musiikkia, hyvin paljon kiinnostusta, mutta silti paljon tehtävää. Minä pari asiaa nostan erityisesti esille. Luovat alathan ovat tekemisissä nimenomaan aineettoman pääoman kanssa. Mehän ollaan tässäkin keskustelussa investointinäkymistä kiinnitetty paljon huomiota aineelliseen pääomaan, erilaisiin rakennuksiin, koneisiin, laitteisiin. Miten me saadaan aineettomalle pääomalle ja sen rahoitukselle paremmat näkymät? Tässä me itse asiassa mietitään sitä hyvinkin aktiivisesti, yritetään ottaa parhaita käytäntöjä siihen. Monet näistä aloistahan näkevät tavallaan sen tulevan tulovirran, mutta miten me saadaan sitten rahoitettua se, niin tämä on minun mielestäni se avainasia. Tietysti kaikki tämä viennin edistäminen ja brändäys ja brändiekosysteemien rakentaminen tähän meidän vahvaan sisällölliseen osaamiseen on tärkeätä. Tämä on sikälikin tärkeä kysymys, että tässä ei ole kysymys pelkästään näistä varsinaisesti luovien alojen menestymisedellytyksistä, vaan niillä on tärkeä rooli, sanotaan, vaikka teollisuudessa, teollisuuden muotoilussa, tai kun tehdään joitain isoja infrahankkeita, vaikka lentokenttiä maailmalla. Miten me saadaan meidän arkkitehtuuriosaamista siinä kiinni, taikka matkailussa, kulttuurimatkailussa ja niin edespäin? Tässä ehkä pystyn jonkun verran avaamaan tätä kysymystä. Vähän aikaa on jäljellä, mutta minä nopeasti käsittelen vielä. Yritysrahoituksessa on näitä julkisia instrumentteja, Finnveraa, Business Finlandia, niistä on jo keskusteltu, mutta se pankkien liiallinen riskien välttäminen on se keskeinen. Tämä nyt näyttäisi nytkähtävän eteenpäin aika hyvinkin, ja täytyy nyt toivoa, että tämä kehitys jatkuu. Yritysrahoitustilanne näyttäisi lieventyvän. Korjausrakentaminen on minun mielestäni todella tärkeä. Siinä on moni tärkeä asia, asuntojen ja kiinteistöjen arvo, työllisyysvaikutukset, ja sillä on myös iso alueellinen ulottuvuus. Tämähän on sellainen toimiala, mikä on minun ja ministeri Multalan välillä. Tähän liittyvät erilaiset vakuusasiat korjausrakentamisessa ja niin edespäin. — Aika on täynnä. Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri, puheenvuoroni koskettelee rakennusalan työttömyyttä. Voisitteko viedä viestiä kahteen suuntaan tästä asiasta? Ensimmäinen viesti liikepankeille: myönnetään monivuotisia kohtuukorkoisia lainoja peruskorjauksiin taloyhtiöille. Toinen viesti näille sadoilletuhansille taloyhtiöille, jotka jatkuvasti vain kasvattavat korjausvelkaansa: lopetetaan se ja otetaan laina. Monissa taloyhtiöissä ovat katot, julkisivut, ikkunat, vesi-, viemäri-, hissi- ynnä muut rakenteet välitöntä korjausta vaativia. Jos ne menevät vielä pahemmiksi, tulee vielä isommat vauriot. Mietitään sitä, että nämä ammattimiehet — sähkäreitä, putkimiehiä, hissikorjaajia, julkisivu-, kattoihmisiä — ovat ihan niitä samoja ihmisiä, jotka tällä hetkellä eivät vain voi tehdä uusia rakennuksia mutta tekevät sitten näitä peruskorjauksia. Se antaisi valtavan työsysäyksen näille tällä hetkellä työttömille ammatti-ihmisille. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muutamia havaintoja oppositiolle käydystä keskustelusta: Eli kasvu ei ala heti, kun hallitus on tehnyt tiettyjä toimenpiteitä — tiedoksi. Määräaikaisten työntekijöiden vaihtoehto on työttömyys — se ei ole vakituinen työpaikka. Koko ajan tuntuu, että se menisi aina näin, mutta se ei mene, valitettavasti. Maahanmuuttajat ovat merkittävä osa meidän työttömistä työnhakijoista. Nykyinen hallitus on yksi parhaista hallituksista yrittäjyyden tukemiseen, mitä tässä Suomen historian aikana on ollut. Nyt tarvitaan vain lisää yrityksiä ja innovaatioita, jotka luovat niitä työpaikkoja. Hallitus jatkaa työtä ja tekee lisää vaikuttavia toimenpiteitä työllisyyden parhaaksi. Tuosta rakennusalan laskusta puhutaan aina, että ei olla tehty mitään. Se alkoi jo vuonna 2022, ja sinne rahan laittaminen — tällä hetkellä niitä tyhjiä asuntoja on aika reilusti — ei välttämättä ole hirveän viisasta. — Mutta, kiitoksia.

Puhemies! Jäi kommentoimatta tuossa muutama kysymys liittyen luvitukseen, eli juuri sille puolellehan tämä hallitus on merkittävästi panostanut. Me halutaan sujuvoittaa luvitusta. Eli silloin kun yrityksen tuotteille — oli se sitten rakennusalalla tai jossakin muualla — on kysyntää, niin silloin yritys ehkä haluaa investoida, ja haluamme, että se investointi voidaan toteuttaa mahdollisimman sujuvasti. Sen takia hallitus on jo toteuttanut kolmen kuukauden rakentamislupatakuun, eli rakentamislupa pitää saada jatkossa kolmessa kuukaudessa, ja sen lisäksi ympäristöluvitus on uudistettu yhden luukun malliksi yhtenäisen viraston alle, jotta päästään eroon myöskin erilaisista tulkinnoista, mitä eri puolilla Suomea on ollut. Jos täällä jollakin edustajalla oli joitain konkreettisia haasteita, niin mielelläni niistä kuulen, jotta nyt viraston käynnistämisvaiheessa voidaan sitten niihin puuttua ja ohjata oikealle kurssille. En aivan saanut edustaja Hoskosen puheesta selvää siitä, missä ongelma oli, mutta jos sellaisia on, niin mielellään näitä myös korjaamme, koska haluamme varmistaa sen, että kun yrityksellä on halua investoida, niin luvan saa sujuvasti — totta kai niin, että myös kaikki ympäristö- ja muut ehdot täyttyvät. Sitten vielä nimenomaan nyt esimerkiksi rakentamisen puolella ja erityisesti asuntorakentamisessa on kysymys kysynnän haasteesta. Silloin ei juurikaan auta se, että me pumppaamme rahaa ikään kuin sinne tuotantopuolelle, vaan me tarvitaan kysyntää. Sen takia esimerkiksi tämä ministeri Puiston esittelemä lakiuudistus, jolla asuntolainoitusta helpotetaan, on erittäin tärkeä. Se sisältää myös asetuksenantomahdollisuuden, jolla taloyhtiölainojen saamista voidaan helpottaa. Itse ainakin ajattelen, että tätäkin työkalua voidaan hyvin käyttää. Tämäntyyppisiä uudistuksia voidaan tehdä myös lisää, mutta hallituksessa, toisin kuin oppositiossa, ei ole sellaista etuoikeutta kuten siinä, mitä katsoin tästä keskustan vaihtoehdosta, että lasketaan ikään kuin miljardiluokan vaikutuksia sellaisille asioille, joille me emme voi laskea tämmöisiä dynaamisia vaikutuksia. Meidän pitää aidosti rahoittaa ne asiat jostakin. Eli silloin kun me lasketaan veroja tai tehdään joku väliaikainenkin veronkevennys, niin sille pitää toisaalta laskea sitten jostain vastaavasti tuloja. [Petri Honkosen välihuuto] Myöskin jos tehdään suoria tukia, kuten täällä on esitetty, niin niille pitää laskea sitten jostain muualta leikkauksia. Tätä työtä me nimenomaisesti nyt teemme hallituksessa, ja yritämme löytää vielä lisää keinoja, joilla saamme myös asuntorakentamista vauhditettua lisää.

Arvoisa puhemies! Eräs yrittäjätuttu soitti perjantaina ja sanoi, että hän tekee konkurssin. Hän oli rakennusalan yrittäjä täällä eteläisessä Suomessa ja huom. suomalaisia miehiä töissä. Hänen kommenttinsa oli, että hallitus ei ole hänen tilannettaan auttanut millään tavalla. Toisen yrittäjän tapasin eilen Kempeleessä, ja hän totesi näin, että hän ei voi käsittää, mitä järkeä oli leikata kotitalousvähennys, puolittaa siis se. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja syynä se, että tällä hetkellä noin 4 000 yritystä lopetti toimintansa sen takia, että kotitalousvähennystä leikattiin 1 600 euroa. Tämä yrittäjä ihmetteli tätä. Täällä tuli työministerin kommentti siitä, että meidän esityksessä on vain valtion menoja lisääviä asioita. Tämä ei muuten pidä paikkaansa. Nimittäin tämä kotitalousvähennyksen leikkaus lisää harmaata taloutta, vähentää verotuloja ja lisää työttömyyskustannuksia. Mitä te vastaatte tähän? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on ollut viimeksi näin korkealla 90-luvun lamassa, vaikka väliin mahtuu finanssikriisi, eurokriisi ja koronakriisi. Tämä työttömyyshallitus päästi rakennusalan vapaaseen pudotukseen. Miksi te ette elvytä korjausrakentamista ja kohtuuhintaisten, vaikkapa opiskelija-asuntojen rakentamista? Leikkauspolitiikka on aiheuttanut syöksykierteen kotimaiselle kulutuskysynnälle. Hallitus leikkasi koulutuksesta, työllisyystoimista ja suojaosista. Korkeaan nuorisotyöttömyyteen te vastaatte työllisyyssetelillä, joka on hyvä, mutta riittämätön. Se on kuin murtuneen jalan hoitamista laastarilla. Hallituksen riveistä on huudettu työttömille: menkää töihin, vaikka työpaikkoja ei ole. Hallituksen riveistä on ehdotettu myös velvoitetöitä ja risusavottaa. Tanskan mallia on väläytetty, mutta unohdettu, että se perustuu korkeaan työttömyysturvaan ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin, ja juuri niistähän te olette leikanneet.

Kiitos, arvoisa puhemies! Muutama vastaus kysymyksiin rakennusalasta: Tässä hyviä merkkejä on silläkin puolella ilmassa, erityisesti infrarakentamisessa ja kaikessa muussa rakentamisessa, paitsi asuntorakentamisen osalta vielä nähdään hyvin hitaita kasvun lukuja. Onneksi jo kasvusuuntaan mennään sielläkin, hitaasti mutta toivottavasti varmasti. Se, että hallitus ei olisi tällä puolella tehnyt mitään, ei kuitenkaan millään tavalla pidä paikkaansa. Olemme pyrkineet suhdanneluontoisesti lisäämään merkittävästi korkotukilainavaltuuksia hallituskauden alkupuolella, ja nyt pyrimme tekemään muita toimia, esimerkiksi asuntolainoituksen, rahoituksen, saatavuuden parantamista, jotta ihmiset uskaltaisivat ostaa sen oman asunnon, koska tässä uusien asuntojen rakentamisen osalta kysymys on erityisen paljon siitä, että kauppaa ei ole, ja sen takia asuntolainoituksen helpottaminen on se toimi, jota hallitus on tehnyt. Tässä yksi keino on esimerkiksi se, että pidennetään laina-aikaa 30 vuodesta 35 vuoteen, jolloin kotitalouksien maksama kuukausittainen lainaerä on tietenkin pienempi. Toivon, että tämä on yksi sellainen muutos, joka nyt auttaa ihmisiä menemään asuntokaupoille, sillä asuntojen hinnathan, etenkin vanhojen asuntojen, ovat tällä hetkellä merkittävänkin alhaisia, mikä sinällään toki on pidemmällä aikavälillä myöskin tietynlainen ongelma. Haluan myös muutamalla sanalla kommentoida kuitenkin näitä teidän esityksiänne, kun täällä oli tämmöisiä investointiohjelmia: Muun muassa keskusta toteaa, että he haluaisivat paljonkin ikään kuin vivuttaa valtion rahalla kuntia sitten vaikkapa korjaamaan peruskouluja ja niin edelleen. Puhtaat, terveet koulutilat ovat todella tärkeitä lapsille ja nuorille, ja on kuntien perustehtävä hoitaa se asia kuntoon. Itse olen ymmärtänyt kuitenkin, että kuntatalous on aika tiukilla tällä hetkellä. On vaikea nähdä, että sillä, että me laitetaan sata miljoonaa euroa valtion rahaa, kunnilla olisi varaa laittaa siihen 400 miljoonaa, kuten te olitte laskeneet tässä teidän laskelmassanne. [Anne Kalmari: Eiväthän ne mene, jos kunnat eivät laita — kannattaa kokeilla!] Ajattelen, että kuntien on tehtävä tätä työtä joka tapauksessa ja hoidettava ne koulutilat kuntoon, ja tätä myös tuetaan valtion toimesta aivan normaalin perusrahoituksen, valtionosuusjärjestelmän, puitteissa. Sitten toinen kommentti tähän teidän kokonaisuuteen, joka oli noin 600 miljoonaa: laskin, että rahoituksen te olette varanneet vain noin vähän päälle 400 miljoonalle, tai ainakin siinä oli noin parinsadan miljoonan euron gäppi, eli kyllä siinäkin sitten vähän hätää tulisi sen osalta, miten tämä kokonaisuus rakennettaisiin. No, sitten SDP:n osalta siellä on ihan hyviä ehdotuksia, mutta valitettavasti laskeskelin, että senkään osalta ihan eivät rahat riitä siihen, mitä on ehdotettu. Kyllä sielläkin aikamoinen aukko jää rahoituksen osalta. [Antti Lindtman: Kerrotteko vähän tarkemmin?] Sen haluan kuitenkin sanoa, että teemme koko ajan pohdintaa ja valmistelemme myös uusia päätöksiä sen osalta, että voimme vielä antaa mahdollisuuksia tälle rakentamisalan vauhdille, joka nyt kuitenkin näyttää käynnistyneen. [Vasemmalta: Olisi kyllä syytä! — Puhemies koputtaa] Erityisesti asuntorakentamisen puolella vapaiden markkinoiden puolella pitää saada kauppa käyntiin ja ihmiset uskaltamaan ostaa sen oman asunnon, [Puhemies koputtaa] koska tätä valtion tukemaa tuotantoa me olemme kyllä paljon tukeneet.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on ajanut Suomen työttömyyskriisiin, samalla kun muualla Euroopassa työllisyys kasvaa. Työttömyyskriisimme on kotitekoista sorttia, ja sitä on ollut orkestroimassa Petteri Orpon hallitus, joka lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Tuo lupaus on nyt syöty. Keskustan ja Liike Nytin jättämä välikysymys keskittyy oikeisiin asioihin ja vastaa monilta osin vasemmistoliiton linjoja. Erityisellä ilolla tervehdin keskustan esitystä purkaa edellisen hallituksen säätämä epäonnistunut pakkohakemusmalli, jonka purkamista olen itsekin peräänkuuluttanut. Ei ole salaisuus, että vielä edellisessä hallituksessa erityisesti keskusta ajoi tätä hakemustehtailumallia kuin käärmettä pyssyyn, vaikka sen epäkohdat olivat ilmeisiä. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin viisauden alku. Kiitän myös sitä, että keskustan esittämissä toimissa ei ole enää jälkiä Sipilän hallituksen politiikasta, joka Orpon hallituksen tavoin keskittyi duunareiden palkkojen polkemiseen ja työttömien kyykyttämiseen. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu keskustavasemmistolaisella yhteistyöllä, ja tämä historiallisen menestynyt linja jos jokin ansaitsee kunnianpalautuksen tässä ajassa. On hyvä, että keskustalla on ollut rohkeutta uudelleenarvioida aiempaa linjaansa. Puhemies! Oikeistohallituksen kaikkein suurin virhe on ollut kuvitella, että työllisyys kasvaa työntekijöiden ja työttömien asemaa heikentämällä. No, näytöt ovat taululla ja luvut ovat rumat. Hallitukselle voisi myöntää Suomen mestaruuden selittelystä, mutta selitykset eivät lohduta työttömäksi jääneitä ihmisiä. Silti tämä linja jatkuu tosiasioista piittaamatta. Suomeen ollaan nyt tuomassa perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka edes hallituksen omassa esityksessä sen ei arvioida lisäävän työllisyyttä. Myös tämä esitys heikentää työntekijöiden asemaa sekä lisää turvattomuutta ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Kun työntekijöiden asemaa heikennetään, tavoitteena on tietysti paisuttaa omistajien voittoja. Työpaikkoja sillä ei synny eikä ole syntynyt. Järkyttävää on myös se, miten ennätyksellisen suurta työttömien joukkoa kohdellaan tässä maassa. Ansioturvaa leikataan rajusti ja nopeasti, jos työpaikkaa ei löydy, ja yhä useampi työtön on sysätty toimeentulotuen varaan. Kun toimeentulotuen menot on käännetty kasvusuuntaan, niin tietysti siitäkin leikataan. Näin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset laitetaan oikeistohallituksen epäonnistuneen politiikan maksumiehiksi ja -naisiksi. Puhemies! Vasemmistoliitto haluaa suomalaiset takaisin töihin. Aloitetaan rakennusalasta, jota oikeistohallitus on romuttanut. Ei voi olla niin, että asunnottomuus kasvaa Suomessa ja samaan aikaan rakentajia on työttömänä pilvin pimein. Ilmeisin ratkaisu tähän on kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja korjausrakentamisen lisääminen, ne vaativat välittömästi lisää korkotukivaltuuksia ja investointiavustuksia. Myös sosiaali- ja terveysalan työttömyys on noussut kestämättömälle tasolle oikeistohallituksen leikkauspolitiikan ja hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen myötä. Tähän meillä ei ole varaa, sillä tulevaisuudessa alalle tarvitaan yhä enemmän ihmisiä ja jokaisesta työntekijästä on pidettävä kiinni. Hyvinvointialueiden rahoitukseen tehtävät leikkaukset pitäisi nyt perua, hoitoonpääsyä nopeuttaa ja vanhuspalveluita vahvistaa. Tämä toisi myös töitä tuhansille hoitajille ja sote-ammattilaisille. Vasemmistoliitto haluaa toteuttaa pitkäaikaistyöttömien työtakuun, jossa jokaiselle työttömälle turvattaisiin viime kädessä palkkatuella työpaikka 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Myös räjähdysmäisesti kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen on vastattava laajalla toimenpidekokonaisuudella. Vähintä, mitä hallitus voisi tehdä, olisi korjata sen työllisyyspolitiikan ilmeisimmät virheet, kuten työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistot. Palautetaan suojaosat ja nostetaan ne kerralla 500 euroon kuukaudessa — niin lyhytkestoinen tai osa-aikainenkin työ saadaan jälleen kannattamaan. Keinoja ja vaihtoehtoja on, kun niihin uskalletaan tarttua. Kyse on myös priorisoinnista: suuryrityksien miljardiveroale ei tuo työtä eikä kasvua Suomeen, se paisuttaa ainoastaan osinkoja ja omistajien kukkaroita. Nyt on oikea aika lopettaa miljonäärien paapominen ja keskittyä siihen, että suomalaisille saadaan töitä. Arvoisa puhemies! Suomi ei ansaitse hallitusta, joka uskoo meidän kilpailevan laadun sijasta palkkoja ja työehtoja polkemalla sekä sosiaaliturvaa leikkaamalla. Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Orpon hallitus on radikaalisti epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja lupauksessaan luoda Suomeen 100 000 työpaikkaa. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Arvoisa puhemies! Työpaikat ovat se valo, jota koko Suomi nyt todellakin tarvitsee. Työpaikat syntyvät siellä, missä lamppu syttyy aamulla ani varhain ja sammuu viimeisenä illalla, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä aivan kautta Suomenmaan. Siellä, missä yrittäjä tuntee työntekijänsä nimeltä. Siellä, missä vastuu kulkee sydämen kautta. Kun yrittäjä uskaltaa palkata, yhden ihmisen elämä muuttuu. Siinä hetkessä näet syntyy työpaikka. Nyt asiat menevät aivan väärään suuntaan. Olen ollut yrittäjänä vähän yli 20-vuotiaasta asti. Tiedän omakohtaisesti, miten vaikea paikka yrittäjälle on lomauttaa tai irtisanoa työntekijä. Sinä tunnet ihmisen, tunnet hänen perheensä ja tiedät hänen elämäntilanteensa. Silti vastaan voi tulla päivä, jolloin luvut eivät kerta kaikkiaan valehtele, jolloin kassassa ei vaan ole tarpeeksi, jolloin vaihtoehdot ovat loppuneet. Se päivä on aivan liian monessa yrityksessä juuri tänään. Pahimmillaan edessä voi olla konkurssi. Kun yrittäjä kaatuu, ei katoa vain yritys, vaan katoaa se työpaikka. Arvoisa puhemies! Ei tämä lama todellakaan tullut tyhjästä. Ei tämä työttömyys ole sattumaa. Eivät nämä konkurssit ole kohtalon oikkuja. Ne ovat pitkälti seurausta tämän hallituksen politiikasta, [Arto Satonen: Aika paksua!] tehdyistä ja tekemättömistä päätöksistä. [Ben Zyskowicz: Onkohan tuo totta!] Hätkähdin, kun luin pääministerin ensin syyttävän yrittäjiä työttömyydestä ja sitten toteavan, että isot ratkaisuthan on jo tehty. Kävikö mielessä katsoa peiliin? Onko varaa olla tekemättä mitään, kun Suomessa on Euroopan pahin työttömyys? [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!] Tulen itse Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Maakunnassamme on ankara työttömyys. Viime viikolla kuulimme valtiovarainministeriltä, että erityistalousalueeseen itäiseen Suomeen ei ole suunnitteilla suurempia toimenpiteitä. Se on aivan käsittämätöntä. Keskustan ja monien muidenkin esittämä erityistalousalue voisi tuoda työpaikkoja, kasvua ja ennen kaikkea elinvoimaa itäiseen Suomeen. Arvoisa puhemies! Onneksi hallituksen politiikalle on vaihtoehto. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat todellakin parempaa. Keskusta loisi pienille ja keskisuurille yrityksille kautta maan parempia kasvu-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Verottaisimme yrityksen sisään jätettävää tulosta vähemmän. Parantaisimme yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Nopeimmin työpaikkoja voisi tulla alle kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin. Siksi me palauttaisimme kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Se auttaisi etenkin mikro- ja yksinyrittäjiä. Alentaisimme työnantajamaksuja, jotta yhä useammalla yrittäjällä olisi kannuste työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön. Puolittaisimme sivukulut ensimmäisen vuoden ajaksi, jotta yrittäjällä olisi tuntuvasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palkata ensimmäinen työntekijä. [Arto Satonen: Ja paljonko maksaa?] Laittaisimme koko maassa liikkeelle myös teiden, ratojen ja muiden väylien ja rakennusten korjausohjelman. Se auttaisi ennen kaikkea vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja toisi työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Arvoisa puhemies! Työpaikka ratkaisee monesti, jäädäänkö jollekin kotiseudulle vai lähdetäänkö. Jokainen yksikin työpaikka on merkittävä asia. Yksi työpaikka voi olla nuori, joka ei muutakaan pois. Se voi olla lapsi, joka saa kasvaa lähellä isovanhempia. Tai se voi olla kokonainen perhe, joka uskaltaa jäädä sinne, missä juuret ovat syvällä. Kodeissa ja työpaikoilla koko maassa tarvitaan nyt toivon näköaloja. Nyt pitää pystyä asettumaan sekä työntekijän palkkaamista miettivän yrittäjän että työttömäksi joutuneen tai sitä pelkäävän ihmisen asemaan — ja tehdä sen mukaisia päätöksiä. Suomi tarvitsee nyt kerta kaikkiaan suunnanmuutoksen. Kannatan edustaja Kettusen tekemää epäluottamuslausetta.

Puhemies! Olen todella surullinen siitä, mihin tilanteeseen Orpon—Purran hallitus on Suomen ajanut. Olen todella surullinen jokaisen työttömän ihmisen ja työttömyyttä kohdanneen perheen puolesta. Olen erittäin surullinen siitä, että hallitus edelleen jääräpäisesti jatkaa toimiaan, jotka vain murentavat luottamusta ja pahentavat työttömyystilannetta. Tänään julkaistut luvut työttömyydestä kertovat hallituksen työllisyyspolitiikan heikkoudesta. Työttömyys on pahentunut. Työllisyys jatkaa heikentymistään. Viheliäin kaikista, pitkäaikaistyöttömyys, pahenee entisestään. Suomen työttömyys on Euroopan korkeimmalla tasolla, meillä on siis kaikkein huonoin tilanne. Orpon—Purran hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut Suomelle ja suomalaisille katastrofi. Puhemies! Työttömäksi joutuminen on aina tragedia. Varmasti me kaikki saamme toivottomia viestejä työttömiltä ihmisiltä: huolestuneita viestejä siitä, kuinka oma koti uhkaa mennä alta tai on huoli ruoan hankkimisesta perheelle, lasten harrastuksista puhumattakaan. Työttömäksi joutuneelle asetetaan aiheetta julkinen leima työttömyydestä, ja työttömyyden takana on aina ihmisiä. Työttömyydellä on aina kasvot, ja nyt niitä kasvoja on aivan liian paljon. Me puhumme sadoista tuhansista ihmisistä, joiden elämää työttömäksi joutuminen muuttaa niin taloudellisesti kuin henkisesti. Herra puhemies! Sen sijaan, että oikeistohallitus helpottaisi työttömänä opiskelua tai parantaisi muun muassa osa-aikatyön vastaanottamista, se tarjoaakin työttömille risusavottaa työllisyystoimena. Aivan käsittämätöntä. Miltä tällainen puhe kuulostaa juuri työnsä menettäneen kansalaisen korvissa? Siltä, että oikeistohallitus vähät välittää tavallisista suomalaisista, jotka ovat jääneet ilman työtä. Tällaiset heitot osoittavat sen, että hallitus on heittänyt pyyhkeen kehään työllisyystavoitteidensa osalta. Näinhän hallituksesta on todettukin: emme tule saavuttamaan asetettua tavoitetta 100 000:sta uudesta työllisestä. Kun hallitus ei itsekään usko — siis ei itsekään usko — omiin tavoitteisiinsa, niin miten kukaan kansalainen, varsinkaan työtön työnhakija, voi uskoa hallituksen sanoihin? Ihmisten luottamus on rapautettu, ja se näkyy Suomen taloudessa ja työttömyydessä. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä avoinna erittäin vähän. Esimerkiksi Keski-Suomessa tammikuussa 2026 työttömiä työnhakijoita oli vajaa 20 000 ja avoimia kokoaikaisia työ- tai virkasuhteisia työpaikkoja noin 200 — siis 20 000 työtöntä ja noin 200 kokoaikaista työtä auki. Tilanteen ollessa näin vakava luulisi hallituksen perustaneen jo kriisiryhmän ratkomaan työttömyyden surkeaa tilannetta, mutta ei. Härkäpäisesti te jatkatte samalla sosiaaliturvan leikkausten ja työntekijöiden oikeuksien polkemisen linjalla. Hallituksen linjan Suomen kuntoon laittamiseksi voisi tiivistää näin: leikkaa, pakota ja toivo parasta. Herra puhemies! Kotimarkkinat on hallituksen toimilla hyydytetty. Tarvitsemme talouskasvua. Sen aikaansaamiseksi SDP on esittänyt lukuisia keinoja. [Arto Satonen: No niin!] Työpaikkojen luomiseksi ja rekrytointien helpottamiseksi olemme esittäneet muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tukea ja yritysten alv-alarajan nostoa 30 000 euroon. Olemme esittäneet suojaosien palauttamista ja sitä, että työttömyysturvalla voisi opiskella nykyistä helpommin. Rakennusalan tukemiseen esitimme 100 miljoonan euron hätäpakettia. Hallitus on vastannut, ettei SDP ole esittänyt vaihtoehtoja. Ehkä nyt on kuitenkin tullut aika, kun oikeistohallitus kaivaa demareiden vaihtoehtobudjetit käsiinsä ja ottaa oikeudenmukaisemmat keinot käyttöön työllisyyden hoidossa. Tavallisten suomalaisten arkea heikentämällä Suomen talous ja työllisyys eivät tule kuntoon. Herra puhemies! Hallitus on epäonnistunut täysin talouden ja työllisyyden hoidossa. Hallituspuolueista on jo myönnetty, että usko hallituksen työllisyystavoitteeseen on loppunut. On selvää, että hallituksen työllisyyspolitiikalta on tippunut pohja pois. Tämän vuoksi SDP:n eduskuntaryhmä esittää, ettei valtioneuvosto nauti eduskunnan luottamusta.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava, yksilöitä sekä kotitalouksia koskeva tragedia ja valtava yhteiskunnallinen ongelma. Välikysymyksen huoli on siis aiheellinen. Me perussuomalaiset emme kuitenkaan jaa välikysymyksen esittäjien hallitukseen kohdistuvia syytöksiä. Emme myöskään täysin jaa välikysymyksen esittäjien tilannekuvaa. Työttömyyden kasvu johtuu pitkälti työvoiman määrän kasvusta. Tässä kehityksessä maahanmuutolla on merkittävä rooli. [Keskeltä: Sieltähän se tuli, kaikki on maahanmuuttajien syytä!] Nimittäin kantasuomalaisten työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin se oli vuonna 2022. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Nämähän on faktoja!] Etlan esittämän arvion mukaan jopa 45 prosenttia työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta. [Vasemmalta: Tekin toivotitte ukrainalaiset tervetulleiksi!] Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tilastojen osoittama tosiasia. Silmien sulkeminen maahanmuuttajien ilmiselviltä ongelmilta on epärehellistä. Lisäksi on muistettava maahanmuuttajien yliedustus sosiaaliturvan saajissa. Järjestelmää on välttämätöntä remontoida velvoittavammaksi. [Anne Kalmari: Olisipa Ukrainan suurlähettiläs lehterillä vielä!] Tässä kohtaa on hyvä pohtia, kuinka keskustan punavihreä maahanmuuttopolitiikka vaikuttaisi työttömyyslukuihin. [Keskeltä: Tämä on kyllä uskomatonta tavaraa!] Jos työmarkkinoille soveltumattoman maahanmuuton määrää lisätään, näkyy se tietysti kasvavina työttömyyslukuina. Eli kun keskusta korjaa, lyödään muovimatto homevaurion päälle ja teeskennellään, että kaikki on kunnossa. Arvoisa herra puhemies! Istuva hallitus teki työllisyyspalveluihin suuren uudistuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Tähän saakka työllisyyspalveluita on siis hoidettu edeltävän hallituksen pohjoismaisen työnhaun mallilla. Se malli oli kaavamainen ja asiakasta huonosti palveleva. Me olemme lisänneet palveluihin joustoja. Muutoksen tarkoitus on saada työttömiä oikeiden palveluiden piiriin. Hallitus on tehnyt myös täsmätoimia, kuten nuorten työllisyyssetelin. Se tulee tänä vuonna käyttöön. Keväällä eduskuntaan tulee esitys, jolla omaehtoista opiskelua avoimissa korkeakouluissa mahdollistetaan ilman, että työttömyysetuus lähtee. Työtöntä työnhakijaa ei pidä rangaista oman osaamisensa kehittämisestä. Työttömyyslukujen kannalta ongelmallinen on myös rakennusalan tilanne. Kysyntää ei ole, eikä perustuksia ole päästy valamaan. Orastavia käänteitä paremmasta on ollut näköpiirissä, mutta pelkäänpä, että keskustan ja eräiden muiden tahojen heitot varainsiirtoveron poistamisesta vain pitkittävät rakennusalan ahdinkoa. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että työllisyyden on noustava erityisesti yksityisellä sektorilla. Vain näin voimme varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Julkinen sektori ei voi olla talouden moottori. Tarvitsemme yrityksiä ja investointeja. Siksi esimerkiksi hallituksen toteuttama paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää. Se antaa työpaikoille mahdollisuuden sopia arjen ratkaisuista joustavammin, niin että työ ja tuotanto voidaan sovittaa tilanteeseen. [Timo Suhosen välihuuto] Se on erittäin tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa yksi epäonnistunut rekrytointi saattaa olla kohtalokas. Paikallista sopimista on siis syytä edistää jatkossakin. Työmarkkinauudistusten vaikutukset näkyvät perinteisesti keskipitkällä aikavälillä. On todennäköistä, että tämän hallituksen tekemät uudistukset kantavat hedelmää vasta tulevalla kaudella. Vastaavasti tämä hallitus on joutunut kärsimään siitä toimettomuudesta, kyvyttömyydestä ja vastuuttomuudesta, mikä vaivasi Marinin—Saarikon punaviherhallitusta. [Eduskunnasta: Ennätystyöllisyys!] Se madalsi elpymispaketilla lähinnä Etelä-Euroopan maiden työttömyyslukuja. Arvoisa herra puhemies! Työttömyyttä on torjuttava toimilla, jotka vahvistavat työn kysyntää, kannustavat yrittämiseen ja tekevät palveluista tehokkaampia. Me haluamme Suomeen työmarkkinat, joilla työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa oleminen. On oikein ja luonnollista, että työttömältä työnhakijalta edellytetään aktiivisuutta oman asemansa kohentamiseksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla ja Suomella on valoisampi tulevaisuus. —Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on tietynlainen tilinpäätös siitä, miten hallitus on onnistunut keskeisissä finanssipolitiikan tavoitteissaan ja tavoitteissaan yleensä. Keskeisiä olivat, että velkasuhde taitetaan ja velkaa ei enää oteta siinä määrin kuin aiemmin, julkisen talouden alijäämä pienennetään yhteen prosenttiin, ja työllisyyteen tulee 100 000 uutta työllistä. Kuinka hallitus on näissä onnistunut? Tulokset näyttävät tosi huonoilta. Hallituksen julkisen talouden toimenpiteet ovat olleet sellaisia, että nämä toimenpiteet, mitä nyt hallitus on tehnyt, ovat hidastaneet kasvua, ja joidenkin arvioiden mukaan noin prosenttiyksiköllä meidän kasvu on matalampi kuin se ilman näitä toimenpiteitä olisi. Velkasuhde: Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli velkaa 156 miljardia euroa, ja nyt tämän vuoden lopussa lisätalousarvion mukaan 201 miljardia euroa. Hallitus on ottanut 45 miljardia euroa kolmessa vuodessa velkaa. Se on enemmän kuin Rinteen—Marinin hallitus on ottanut neljän vuoden aikana. Eli tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan, ja tässä on yksi keskeinen hallituksen epäonnistuminen. Työttömyyden osalta voidaan sanoa, että on menty vielä pahemmin metsään. Luvattiin 100 000 uutta työllistä, nyt se työllisyyskuoppa on 60 000, työllisyysaste on kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin hallituksen aloittaessa, ja työttömiä on 80 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Eli käytännössä voidaan sanoa, että se luku on todella huonossa tilanteessa. Sitten kun katsotaan näitä hallituksen toimia, niin täällä on edelleen hyvä taulukko suhdannetilanteesta. Täällä suhdannetilannetaulukossa sininen osoittaa kylmää tilannetta — ei talous kehity ja toimenpiteet ovat hyvin kylmiä — ja sitten punainen on sellainen, joka näyttäisi, että toimenpiteissä nähdään pientä valoa. Kun täältä katsotaan, niin avoimet työpaikat: sinistä. Kapasiteetin käyttöaste: se on nollan pinnassa. Kuluttajan luottamus: sinistä ja miinusta. Palkkasumman kuvaaja: Sitä viimeistä tilastoa tässä ei ole, mutta varmaan siinä pitäisi olla pientä plussaa. Tämä viimeinen on elokuulta viime vuonna. Palveluitten luottamus: sinistä. Rakentaminen: sinistä. Teollisuuden luottamus on pikkuhiljaa alkanut palautua, ja siellä on pientä punaista näkyvissä. Työllisyysasteen muutos on sinistä, työttömyysaste sinistä. Vähittäiskaupalla oli luottamus jo korkeampi tuolla viime vuoden puolessavälissä, mutta nyt loppuvuotta kohti se on pienentynyt, mutta on vielä lievällä punaisella. Yhdistelmäindikaattori, joka kuvaa näitä kaikkia, on sinisellä. Eli meillä on tämä talouden tila aika lailla aneeminen, ja näitä toimenpiteitä, mitä tässä hallitus on tehnyt, tämä raportti hyvin avaa. Erityisen huolissani olen tästä tilanteesta, jossa meidän velkaantuminen on noussut näin voimakkaasti. Silloin kun tämä hallitus aloitti ja kävi vaaleja, sanottiin, että velalla eläminen lopetetaan, ja tämä tilanne on nytten muuttunut erilaiseksi. Sitten kun arvioidaan vielä näitä kymmenen miljardin säästötoimia, mitä hallitus tässä useasti tuo meille eteen, niin sitten kun VTV on niitä arvioinut, niin siellä ovat noin kolme ja puoli miljardia euroa ne oikeat säästöt, mitä tässä on saatu, ja siellä on toteutumattomia vaikutuksia tosi paljon. Esimerkiksi tuo äsken kuvaamani työttömyys: sille 100 000:lle oli laskettu kahden miljardin merkitys näissä toimissa, ja nyt sitten ollaan se 60 000 miinuksella, eli sen vaikutus on ehkä noin kolme miljardia yhteensä tällä hetkellä, jos ajatellaan sitä, jos oltaisiin siellä 100 000 uudessa työpaikassa. Arvoisa rouva puheenjohtaja! Tässä muutamia kommentteja.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä päivän keskustelua, kun tässä oli hyviä kommentteja vielä matkan aikana, mitä tähän lakiesitykseen tulee, jossa mahdollistetaan laina-aikojen pidentämistä ja sitten myöskin omavastuuosuuden muuttamista 90:stä 95 prosenttiin. Tässä lakiesityksessä jää vähän vähemmälle huomiolle se, että kun täällä kyllä mainitaan, että säästämisaste on noussut ja nuoret kun hakevat ensiasuntoa, niin asunto ei enää ole heille semmoinen säästämiskohde, vaan se käyttäytyminen on tässä mielessä muuttunut. Se säästämiskohde, jos varaa on, on se, että sitten laitetaan sellaisiin kohteisiin kuin rahastoihin ja muihin vastaaviin tulevaisuutta varten. Siinä on se hyvä puoli, että se ei ole paikkakuntasidonnaista eikä muuta, niin että silloin, kun on tarve siirtyä jonnekin, ei ole sidottu siihen asuntoon. Arvoisa rouva puhemies! Asuntoon sijoittamisessa, kun se on suurin varallisuuserä yleensä tavallisilla ihmisillä, myös se asunnon sijaintipaikkakunta on aika merkittävässä roolissa, ja se merkitys vielä muuttuu vuosien aikana. Ollaan nähty niitä teollisuuspaikkakuntia, joilla teollisuus on saneerannut toimintoja ja lakannut, ja se asuntojen arvo on mennyt siinä samalla. Meni työpaikka, ja meni asuntojen arvo. Tämä on tavallaan täällä taustalla, ja sekin luo sitä epävarmuutta, että ihmiset eivät asuntoihin sitten välttämättä sijoita. Sitten tässä vielä esimerkki havainnollistaa sitä, kuinka paljon laina-ajan pidentäminen 30:stä 35 vuoteen tarkoittaa. Esimerkiksi 125 000 euron annuiteettilainan, jonka korko on kolme prosenttia, kuukausierä 30 vuotena on 527 euroa ja lainan kokonaiskorkokulut ovat 65 000 euroa. Jos laina-aikaa pidennetään 35 vuoteen, korko myös kolmessa prosentissa, kuukausierä on 481 euroa ja lainan korkokulut ovat 77 000 euroa sinä aikana. Eli 46 euroa kuukausierä pienenee. Jokainen ymmärtää, että kun se putoaa viidestäsadasta 46 euroa alaspäin, niin se ei isoa ryntäystä aiheuta tällä lainamarkkinalla niin, että asuntoihin ruvetaan sijoittamaan. Tämä on oikeansuuntainen toimi, mutta se ei välttämättä myöskään tee sitä, että asuntoihin sijoitetaan tässä mielessä enemmän. Sitten tämä säästämisasteen kasvu. Se tulee myös monesta muusta asiasta. Äsken kuvasin sitä asuntoon sijoittamisen riskiä sijoittamispaikkakuntaan, mutta on myöskin niin, että kun peruspalveluja on heikennetty, niin nyt jo säästetään sitä varten. Työttömyyden pelko on aika iso, ja säästämisasteet menevät siihen suuntaan, jos on mahdollisuutta. Sitten mietitään sitä, että pahan päivän varalle ja kaikkien muittenkin tilanteitten osalta säästäminen on kasvanut. Tämä puoli on täällä vastassa, kun mietitään, saadaanko tällä asialla eteenpäin näitä toimintoja. Sitten on myös laina-aikojen pidentyminen. Tässä lakiesityksessä hyvin kuvataan sitä, kuinka laina-ajat ovat hiljakseen pidentyneet 30 vuoteen. Ei mitään dramaattista ole tapahtunut, niin että tämäkään ei nopeasti johda siihen, että tämä tuo nopeutta tämän asian osalta. Arvoisa rouva puhemies! Sitten kun täällä tuli tähän tonttitarjontaan ja muuhun rakentamiseen liittyviä asioita, niin joka tapauksessa voi sanoa, että aina kun on niukkuutta tarjonnasta, tonteista tai sitten rakentamismuodoista, kohtuuhintaisesta asumisesta tai muusta, niin nämä markkinat reagoivat niin, että se nostattaa hintoja, ja sillä voi olla jopa suurempi vaikutus kuin tällä, mitä nyt tässä ollaan tekemässä. Muuten tämä lakiesitys on hyvä, mutta siinä olisi pitänyt olla ensiasuntojen osalta varainsiirtoveron huojennus ja sitten näitä muita huomioita, joita tässä toin esiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Patenttilain uudistaminen on tärkeä osa Suomen turvallisuutta. Suomi menestyy vain, jos osaamme suojata uutta tietoa ja uusia ratkaisuja ja rohkeita keksintöjä. Innovaatiot ovat tämän ajan voimavara ja osa kansallista kokonaisturvallisuuttamme. Ne vahvistavat kilpailukykyä, tukevat talouden kasvua ja rakentavat Suomen turvallisuutta, sillä teknologinen etumatka on osa kansallista varautumista. Voimassa oleva patenttilaki on yli 50 vuoden takaa. Se ei enää ehkä vastaa kaikilta osin tätä toimintaympäristöä. Käsitteet, menettelyt ja rakenteet ovat osin vanhentuneet. Siksi laki on tarpeen päivittää. Nyt käsittelyssä oleva esitys selkeyttää lakia ja tuo sen linjaan nykyajan eurooppalaisen patenttisääntelyn kanssa. Samalla parannamme yritysten mahdollisuuksia suojata keksintöjään tehokkaasti ja ennakoitavasti. Toisin sanoen varmistamme yrityksille keinot osallistua turvallisemman Suomen rakentamiseen uusien innovaatioiden avulla. Arvoisa puhemies! Suomen talous nojaa yhä vahvemmin tutkimukseen ja kehitykseen. Kun yritykset investoivat uuteen, he tarvitsevat varmuuden siitä, että heidän työnsä tulokset ovat turvassa. Patenttisuoja antaa keksijöille oikeuden hyödyntää omaa työpanostaan ja mahdollisuuden rakentaa sen varaan uutta liiketoimintaa. Selkeä ja ajantasainen patenttilaki vahvistaa luottamusta, joka ohjaa investointeja Suomeen. Erinomaista on, että tämä esitys yksinkertaistaa hakuprosesseja ja keventää tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Se tukee yrityksiä, joilla ei välttämättä ole laajoja resursseja tai erikoistunutta patenttiosaamista. Näin myös pienemmät toimijat voivat osallistua kehitykseen ja hakea suojaa keksinnöilleen. Tämä lisää tasa-arvoa innovaatioiden kentällä ja vahvistaa koko talouden dynamiikkaa. Arvoisa puhemies! Innovaatioiden suoja on myös osa uutta turvallisuusajattelua. Teknologinen riippumattomuus ja kyky kehittää omaa osaamistaan on tärkeä osa huoltovarmuutta. Kun keksinnöt syntyvät Suomessa ja pysyvät Suomessa, se tukee koko yhteiskunnan vakautta. Patenttilain uudistus vahvistaa tätä tärkeää perustaa. Se tekee järjestelmästä selkeämmän ja luotettavamman. Samalla se varmistaa, että viranomaisilla ja tuomioistuimilla on ajantasaiset välineet käsitellä patenttiasioita sujuvasti ja ennakoivasti. Tämä esitys vahvistaa innovaatiotoimintaa, tukee yritysten kasvua ja lisää talouden turvallisuutta. Se antaa Suomelle tarpeelliset työkalut rakentaa osaamiseen perustuvaa, turvallisempaa tulevaisuutta. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat tässä edellä ovat tuoneet esille oikeastaan kaiken oleellisen, mitä tähän hyvään hallituksen esitykseen liittyy, ja minäkin haluan kiittää ministeriä hyvästä esittelystä ja hallitusta tästä esityksestä. Suomalaisen suurin yksittäinen investointi, ja monelle myös suurin haave, on se oma koti. Tämän esityksen ytimessä on se, että tämän investoinnin ja sen haaveen toteutumista edesautetaan keventämällä sääntelyä maltillisesti. Eli tämä nykyinen asuntolainojen 30 vuoden enimmäiskesto nostetaan 35 vuoteen ja sitten myös asuntolainojen enimmäislainakattoa nostetaan, mikä edesauttaa myöskin sitä lainansaantia. Taloyhtiölainojen puolelle myöskin tulee joustavoittamistoimia. On totta, että maltillisesti varmaan riskit nousevat näiden sääntelyn muutosten vuoksi. Mutta on muistettava se, että riskin ottaminen ja riskin kantaminen kuuluvat talouteen, ja semmoinen talous, jossa ei siedetä riskiä, ei myöskään kasva. Tässä haluan yhtyä myös niiden kollegoiden puheenvuoroihin, jotka ovat peräänkuuluttaneet pankkien riskinsietoa. Tästä on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja viime aikoina myös pankkisektorilta. Eli on kysyttävä, onko tämä pankkien luottotappioiden pienuus tietynlainen indisio siitä, että suomalaiset pankit eivät sitä riskiä halua ottaa, ja onko tämä itse asiassa yksi taustatekijä sille, minkä takia paitsi asuntolainaa myöskin sitten yritysrahoitusta on pankeista palautteen perusteella vaikea saada. No, pankkisektorin toiminta, lainansaanti ja sääntely eivät tietystikään ole niitä ainoita tekijöitä, joita meillä asuntomarkkinalla on vaivaamassa. Eli kyllähän on niin, että rakentamiseen kohdistuu erityisesti pääkaupunkiseudulla voimakasta sääntelyä, ja jossain määrin myöskin voidaan todeta, että tonttimarkkina ei toimi toivotulla tavalla. Pidän ihan perusteltuna esimerkiksi semmoista kysymystä, että minkä takia kunnat panttaavat sitä tonttiomaisuutta odottaen niin sanotusti parempia aikoja. Tällainen tonttipolitiikka ja maapolitiikka eivät ole omiaan ainakaan pitämään huolta siitä, että sitä kohtuuhintaista asumista syntyy markkinaehtoisesti. Eli kyllä Suomen asuntomarkkinalla on vielä tehtävää, ja tämä on nyt hallitukselta yksi konkreettinen, hyvä toimi, jolla tässä suhdanteessa pyritään helpottamaan sen yksittäisen suomalaisen edellytyksiä toteuttaa oma investointi ja siten myöskin saamaan sitä asuntomarkkinaa toimimaan ja toisaalta rakentamista elvytettyä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä. Tässä ollaan tosi tärkeän kysymyksen äärellä, koska asuntomarkkinat ovat hyytyneet käytännössä täydellisesti ja asuntorakentaminen on pudonnut sieltä reilusta 30 000:sta noin 20 000:een vuodessa eli asuntoja valmistuu todella vähän — taitaa olla pienimpiä lukuja vuosikymmeniin. Tässä mielessä kaikki toimet, millä asuntomarkkinoita yritetään elvyttää, ovat hyvästä, koska ne näkyvät meillä heti työllisyydessä ja taloudessa. Rakentaminen on siitä hyvä toimiala, että kaikki toimenpiteet näkyvät aika nopeasti sitten, kun niitä päätöksiä tehdään. Asuntojen osalta mielenkiintoista tässä on se, kun me paljon puhutaan täällä velasta, että kun asuntoihin liittyviä velkoja on suomalaisilla noin 150 miljardia tällä hetkellä ja valtionvelka on tämän vuoden lopussa 201 miljardia, niin me näemme tämän mittaluokan, kuinka isoista summista tässä puhutaan käytännössä, ja siinä mielessä liikutaan aika isolla pensselillä. Kotitalouksilla velkaa on 106 miljardia ja asuntoyhtiöillä 45 miljardia, eli tämä jakautuu tällä tavalla. Suomalaisista 23 prosentilla on asuntovelkaa, kotitalouksista — kun katsotaan kotitalouksien kautta — 29 prosentilla. Eli tämä sinänsä on aika montaa ihmistä koskettava asia. Nyt kun tässä on tämä tausta näissä isoissa luvuissa näin, niin sitten vielä se, mikä jää tässä esityksessä vähän vähemmälle, on tietenkin se, että ihmisten käyttäytyminen on muuttunut aika paljon. Nykyään asutaan vuokralla entistä enemmän. Isoissa kaupungeissa taitaa olla jo niin, että asuntokunnista yli puolet asuu vuokralla. Eli tämä koskee nyt yhtä osaa asumista, kun omistusasujille nyt näitä aikoja pidennetään käytännössä. Eli tämä on hyvä lakiesitys, mutta täytyy muistaa tämä kokonaisuus, missä tässä ollaan. Nämä pidemmät laina-ajat madaltavat tietenkin lainan kuukausierää, ja siinä mielessä se tuottaa tavallaan sen vaikutuksen, mitä tässä tavoitellaankin, eli sen, että se asumisen kulu kuukausitasolla saataisiin alemmas. Tämän tietenkin pitää myöskin tulla käytännöksi, eli pankkien pitää nyt sitten ruveta ottamaan näitä käytäntöjä jatkossa vastaan. Tämä on mielestäni se seuraava kysymys: miten me valvotaan, että tämä muuttuu sitten käytännöksi? Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä esitys, mutta tämä olisi tarvinnut välttämättä kylkeensä sen sysäyksen asuntomarkkinoille, että olisi laitettu ensiasuntojen varainsiirtoveron huojennus tähän mukaan. Silloin me oltaisiin saatu ensimmäiset asunnot liikkeelle, koska aina ketjut synnyttävät uusia asuntokauppoja. Me oltaisiin tätä saatu vietyä tällä tavalla. Että tämä tästä, tätä olisi kaivattu tämän esityksen yhteydessä. Mutta muuten nämä esitykset ovat oikeansuuntaisia, ja näitä on helppo kannattaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Maanantaina uutisoitiin, että suomalaisten palkansaajien ostovoima on vahvistunut huomattavasti ja palautunut jo vuoden 2022 tasolle. Tästä voi kiittää niin ammattiliittojen neuvottelemia palkankorotuksia kuin myös hallituksen tekemiä veronkevennyksiä. Ostovoiman vahvistumisesta huolimatta kuluttajat pohtivat tällä hetkellä, mitä tehdä tällä parantuneella ostovoimalla: laittaako lisää sukanvarteen, vai lähteäkö ostoksille? Suomalaisilla on ennätysmäärä euroja tileillä ja säästöissä tällä hetkellä. Raha olisi todella hyvä saada kiertoon, ja se vaikuttaisi piristävästi talouskasvuun. Haluamme kannustaa suomalaisia asunnon vaihtamiseen ja kuluttamiseen myös tänään käsiteltävänä olevalla muutoksella. Kiitos esityksestä ministerille. Tämä muutos tuo perheiden arkeen joustoa. Asuntolainojen kuukausierän pienentyminen voi ratkaista sen, pystyykö perhe vaihtamaan asuntoa tai muuttamaan työn perässä muualle. Se voi myös ratkaista sen, uskaltaako kuluttaa muuhun kuin asunnon ostamiseen tai vaihtamiseen. Esityksen ollessa lausunnolla jotkut tahot pohtivat sitä, voiko tämä esitys johtaa asuntovelallisten velkaantumiseen. Lain tarkoituksena ja tavoitteena on kuitenkin antaa markkinoille hieman hengitystilaa tässä tilanteessa, jossa velkaantumisaste on jo laskenut huipustaan. On myös tärkeää, että tällä muutoksella tuetaan työllisyyttä ja kasvua, rakentaminen kun on 6—7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, ja se työllistää noin 170 000 suomalaista. Asuntomarkkinoiden elpyminen ja tämä uudistus tukevat siten koko taloutta. Arvoisa puhemies! On myös tärkeää saada pankit mukaan tähän toimintaan lainoittamaan niin yksittäisiä ihmisiä kuin myös rakennusliikkeitä, yrityksiä korjausrakentamaan ja niin edespäin. Tällä hetkellä saamme huomattavan paljon erittäin huolestunutta viestiä niin yksittäisiltä ihmisiltä, suomalaisilta, kuin myös yrityksiltä siitä, että pankit eivät luotota. Sellaiset yritykset saavat lainaa, jotka sitä eivät tarvitse, mutta yritykset, jotka tarvitsevat lainaa, eivät sitä saa. Pankit myös avoimesti kertovat siitä, että luottotappioita ne eivät juurikaan tee, mikä kertoo omalta osaltaan kyllä vääristyneestä tilanteesta rahoitusmarkkinoilla. Suomi ei nouse ilman sitä, että myös pankit ottavat vastuunsa ja kantavat huolta siitä, että Suomeen syntyy talouskasvua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erittäin tärkeästä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Me olemme tässä salissa puhuneet paljon siitä, miten ihmisten on vaikea saada lainaa ja miten asuntomarkkina ei ole lähtenyt liikkeelle. Tämä on konkreettinen esitys sen edistämiseksi, että ihmiset saisivat lainaa ja asuntokauppa lähtisi liikkeelle. Tämä helpottaa lainansaantia, tukee asuntokauppaa ja rakentamista. Asunnon vaihtaminen helpottuu, ja rahoitusmarkkinat voivat reagoida suhdanteisiin aiempaa joustavammin. On aika vähentää holhousta ja mahdollistaa suomalaisille myös vaurastuminen. Tämäntyyppiset laina-ajat, mitä me täällä otetaan käyttöön, ovat samoja kuin Ruotsissa, ja ainakaan ruotsalaiset eivät ole sitä pystyneet sössimään, tuskin mekään täällä. Ehkä luotamme kansalaisiin. Pankkien testithän pysyvät edelleen, niin että mitään isoa riskiä tässä ei ole.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on osa pääministeri Orpon hallituksen puoliväliriihen kasvutoimia, joissa linjattiin asuntorahoitussäätelyä koskevista uudistuksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita muutoksia, jotka vaikuttavat asuntolainojen ehtoihin ja myös asuntokaupan dynamiikkaan. Yksi merkittävimmistä on laina-ajan pidentyminen 30 vuodesta 35 vuoteen. Pidempi laina-aika laskee kuukausierää ja voi madaltaa kynnystä asunnon ostamiselle, mutta samalla on muistettava, että pidempi maksuaika kasvattaa kokonaiskorkokuluja koko laina-ajalta. Pienempi kuukausittainen lainanlyhennys voi kuitenkin olla monelle perheelle ratkaisevaa, etenkin tulotason vaihdellessa. Esityksen mukaan helpotuksia tehtäisiin myös asuntoluoton enimmäisluototussuhteeseen ja asuntoyhteisöluottoja koskeviin rajoituksiin. Näiden muutosten tavoitteena on edistää säästämistä ja sijoittamista, tukea asuntokauppaa ja rakentamista, helpottaa asunnon vaihtamista ja joustavoittaa asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Suomen pankkisektori on vakavarainen ja vahva. Pankit ovat kuitenkin olleet luotonannossa varovaisia, mikä on heijastunut myös asuntomarkkinoihin. Nyt on tärkeää, että poliittiset linjaukset heijastuvat myös pankkien toimintaan ja asuntomarkkinat lähtevät elpymään, mikä on myös kansantaloudellisesti tärkeää. Kristillisdemokraattien mielestä notkeampi rahoitusjärjestelmä auttaa sekä ensiasunnon ostajia että niitä, jotka haluavat siirtyä suurempiin koteihin perheen kasvaessa. Koska kalliit asumiskustannukset vaikuttavat syntyvyyteen, on vastuullisen lainanoton ja lainanannon merkitys elintärkeää vastaisuudessakin ja erityisesti nyt ennätyksellisen matalan syntyvyyden aikana tärkeää. Nuoret perheet kantavat harteillaan suurta vastuuta. He tekevät arjessaan valintoja, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän. Asunnon osto on suuri taloudellinen sitoumus. Siksi sen ajoitus, rahoitus ja ehdot merkitsevät paljon erityisesti tilanteessa, jossa pätkätyöt ovat yleisiä ja määräaikaisuudet arkipäivää. Vaikka talouspuheet ovat olleet viime vuosina synkkiä, on suomalaisissa kotitalouksissa nähty myös myönteistä kehitystä. Kotitalouksien velkaantuminen on laskenut yhtäjaksoisesti vuodesta 2020 lähtien. Samaan aikaan on kuitenkin todettava, että asuntovelallisten velkaantumisaste on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea. Tämä kertoo siitä, että niillä kotitalouksilla, jotka ovat velkaa, velkaa on paljon suhteessa tuloihin. Täällä kuuluikin jo jostakin tuolta takaa, että ”oma koti kullan kallis”, miten meillä tavataan sanoa. Oma koti merkitsee turvaa, jatkuvuutta ja mahdollisuutta rakentaa elämää pitkällä aikavälillä. Hallituksen tavoitteena on saada asuntomarkkinat liikkeelle myös epävarmoina aikoina.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä tässä esityksessä on, että se vahvistaa kasvun edellytyksiä. Se helpottaa ensiasunnon ostamista ja mahdollistaa asunnon hankinnan nuorempana. Pidempi laina-aika pienentää kuukausierää, jolloin kotitalouksille jää varoja myös muuhun kulutukseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. Se tukee kotimaista kysyntää ja talouden elpymistä. Puhemies! Kyse on esityksestä, joka tukee rakentamista, asuntokauppaa ja koko kansantaloutta. Iso kiitos ministeri Puistolle tästä esityksestä.